Professional Documents
Culture Documents
Anin
(droplet)
Oral
Koalia :
0- 210 particles
TRANSMISAUN
VIA
ANIN
Fani :
Mear :
4500 – 1 Milaun
0 – 3500
particles
particles
Pasiente TB
Karakteristiko:
Agventa ba sin
Moris neneik
Moris iha kondisaun sira ne’ebe la
iha loron matan (kondisi lembab)
Sensitivo ba loron matan (ultraviolet
light) temperatura > 600 C
Oinsa Kona Moras TBC?
TB daet husi ema ba ema liu husi “ANIN (Udara)”
Kutun Tb sei iha “ANIN” wainhira ema ne’ebe moras ona TB pulmaun aktivo (Mear,fani,hamnasa/kanta)
TB sei la daet liu husi usa/usa material han nian,roupa, sprei,usa sintina hamutuk
Infeksaun akontese wainhira kutun TB tama husi anin,baibain kontakto kleur ona ho ema ne’ebe moras
TB.
Karik ita tolan (menghirup) kutun TB,ita nunka moras kedas,baibain kutun TB kontra husi sistema
imunitas (daya tahan tubuh) no sei la aktivo
Kutu ne’e sei la aktivo to ne’ebe & sei la moras TB
Ema ho moras TB la aktivo baibain sei iha resultado (Skin test positif),maibe hatudo nia saude diak
hela
Ema sira ne’ebe moras TB la aktivo sei la hadaet moras TB ba ema seluk
Dalabarak kutu TB sei aktivo & provoka fali moras todan iha loron ruma/loron oin mai
Tinan aumenta,moras ran midar/DM,AIDS & moras sira seluk ne’ebe halo sistema imunitas tun (daya
tahan tubuh menurun)
Oinsa Akontese TBC
TB Moras Iha Pulmaun
TB Pulmaun TB Pulmaun Moras Todan
TB Pulmaun
TB Milier/TB ne’ebe daet ona ba kakutak
Sinal Importante
Sintomas:
Diagnosis
Resultado BTA
+++ Resultado BTA Resultado BTA
++- +-- ---
“Atensaun ”
1. Px TB konsiensia hemu aimoruk hotu tuir horario &
Pasiente atu sai ba examinasaun ruma instruksaun,kontinua,Medico sira hapara,Kontrola
iha liur presisa usa masker molok sai. Moras TB iha Klinik/Hospital (Doutror/a) ita tengki lori
“Atensaun”: Labarik ki’ik sira la hatan restu aimoruk anti-TB nebe sei iha hela.
atu ba visita iha sala Isolalamentu 2. Periode daet moras TB nian,depende ba : Respon
husi ita nia isin rasik hasouru aimoruk sira durante
tratamentu.
Oras ne’ebe limitado ± semana 2 / >.
3.Depende ba resultado examinasaun Sputum/mear
tasak,Resis/Throrax foto & sinal-sinal atu diak husi TB.
Tratamentu
Moras Infeksaun
Infeksaun kutun TB sai boot
resisten ho aimoruk (MATE)
Anti-TB (MDR-TB)
Tratamentu la seriu:
Tratamentu ba Tratamentu hahu husi
aimoruk Anti-TB Faze Zero,aimoruk barak
II (folin karu,susar atu (aimoruk
hetan) sona,durasaun
Durasaun tratamentu tratamentu fulan 8)
Presisa tinan 18-24
Psikis (Stress) ba
Moras atu diak
lalais,Suporta husi
uma laran/ familia
seluk,orsamentu
ba tratamentu
Oinsa Bele Prevene Hadaet Moras Tuberkulosis?
• Taka Inus,Ibun & tissue • Examinasaun tuir horario • Hemu aimoruk tuir horario
wainhira Mear/Fani (Jadwal) ne’be fo hatene & halo tuir instruksaun
• Soe kedas tissue sira husi Medico sira. sira ne’ebe haruka husi
ne’ebe usa ona • Presisa kontinua halo Medico sira.
isolamentu iha uma hodi • TB Pulmaun bele
kuidado/prevene Familia kurtibu/tratamentu & sei la
sira & maluk sira ne’be empede ita bo’ot hodi
visita ita bo’ot. moris normal
• Aimoruk sira ne’ebe hemu
sei la afeita ba forsa ita
boot nian,fungsaun
seksual/ kapasidade
servico ita bo’ot nian.
Prevensaun TB
Vaksinasaun ba labarik sira
BCG (Bacillus Calmette et Guerin) : rekomendasaun molok fulan 3 (0-2 fulan ),(max.fulan 2),> fulan
3 (test tuberkulin),- bele vaksinasaun.
Durasaun vaksinasaun BCG: ± tinan 15
BCG bele prevene TB 80% (molok moras)