You are on page 1of 25

Husi:

dr.Manuel Fátima Gonçalves,S.Ked.


Introdusaun TBC

TB moras ne’ebe tuan/kleur iha mundo.


Moras ne’ebe halakon vida iha mundo

Kazu foun moras TB tinan-tinan iha miliaun 8 iha


mundo
Iha tinan-tinan kazu TB iha miliaun 3 mate.

20-40% populasaun sira hetan infeksaun


Problema emergensia global iha mundo
Saida mak TBC?
Pulmaun
Faktor nebe hadaet TB
1. Faktor agent (kutun)
• Kutun nebe daet tama ba ema nebe seidauk moras.
• Kontakto ho ema nebe moras ona TBC (hela hamutuk uma ida)
• Virulensi Kutun TBC

2. Faktor host (ema nebe moras)


• Tinan & Gender
• Sistem Imunitas iha ita nia isin lolon nebe ↓
• Moras sira seluk

3. Faktor Invironment (Ambiente)


• Ambiente hela fatin nebe foer
• Ventilasaun uma,hela fatin nebe ladiak (uma la iha janela)
• Sirkulasaun anin ne’ebe taka metin (AC)
• Migrasaun populasaun
• Edukasaun/informasaun ema ba ema nebe sei ↓
TB Hadaet Husi

Anin
(droplet)

Oral

Kontakto dereitamente isin kulit nebe kanek


& ema moras TB
Transmisaun

Koalia :
0- 210 particles

TRANSMISAUN
VIA
ANIN

Fani :
Mear :
4500 – 1 Milaun
0 – 3500
particles
particles
Pasiente TB
Karakteristiko:

 Agventa ba sin
Moris neneik
Moris iha kondisaun sira ne’ebe la
iha loron matan (kondisi lembab)
Sensitivo ba loron matan (ultraviolet
light) temperatura > 600 C
Oinsa Kona Moras TBC?
 TB daet husi ema ba ema liu husi “ANIN (Udara)”
 Kutun Tb sei iha “ANIN” wainhira ema ne’ebe moras ona TB pulmaun aktivo (Mear,fani,hamnasa/kanta)
 TB sei la daet liu husi usa/usa material han nian,roupa, sprei,usa sintina hamutuk
 Infeksaun akontese wainhira kutun TB tama husi anin,baibain kontakto kleur ona ho ema ne’ebe moras
TB.
 Karik ita tolan (menghirup) kutun TB,ita nunka moras kedas,baibain kutun TB kontra husi sistema
imunitas (daya tahan tubuh) no sei la aktivo
 Kutu ne’e sei la aktivo to ne’ebe & sei la moras TB
 Ema ho moras TB la aktivo baibain sei iha resultado (Skin test positif),maibe hatudo nia saude diak
hela
 Ema sira ne’ebe moras TB la aktivo sei la hadaet moras TB ba ema seluk
 Dalabarak kutu TB sei aktivo & provoka fali moras todan iha loron ruma/loron oin mai
 Tinan aumenta,moras ran midar/DM,AIDS & moras sira seluk ne’ebe halo sistema imunitas tun (daya
tahan tubuh menurun)
Oinsa Akontese TBC
TB Moras Iha Pulmaun
TB Pulmaun TB Pulmaun Moras Todan
TB Pulmaun
TB Milier/TB ne’ebe daet ona ba kakutak
Sinal Importante
Sintomas:

Mear beibeik > semana 3


Mear tasak,Mear ran
Hirus matan moras > semana 3
Dada iis ladiak
Isin manas > semana 3
Kosar iha kalan
Han ladun diak↓(Vontade han tun)
Isin tun↓

Sinal fisik nian:

Isin krekas maran


Diagnosis TB

Diagnosis

Klinis Bakteriologis Radiologis


Examinasaun atu
hatene TB
Examinasaun Mantoux test
Resis (Thorax foto)
Examinasaun mear tasak/sputum
Examinasaun ne’ebe halo bazeia ba faktor
risko.
Prosesu Diagnosis TB Pulmaun
Deskonfia TB Pulmaun

Examinasaun Mear Tasak Mikroskopis (dala 3X)

Resultado BTA
+++ Resultado BTA Resultado BTA
++- +-- ---

Antibiotika Non – Anti -TB

La iha Mudansa Iha Mudansa

Foto Resis & Examinasaun Mear Tasak


Desizaun Doutor Mikroskopis

ResultadoBTA Resultado BTA


+++ ---
++-
+--

Foto resis &


Desizaun Doutor
TB
Laos TB
Examinasaun
Resultado Mear Tasak /
Resultado Resis Foto Px TB
BTA
Fungsaun Tratamentu TB

Prevene atu la estraga


Prevene labele mate & Pulmaun sai bo’ot
Halo diak fali husi moras Pasiente sira ne’ebe
TB Moras labele sai moras &
Todan tan Komplikasaun

Prevene kutun TB sai


Prevene atu labele mosu
resisten
fali moras
Kuidado Familia & Ema
(TB)
seluk husi infeksaun
Komplikasaun TB
Oinsa Tratamentu Ba Moras TBC
Moras Todan Moras Kman

Hetan autorizasaun tratamentu atu iha uma ( ita sira sei


hetan instruksaun special.
Baixa,Tratamentu,Prevene
Infeksaun,Isolamentu (Sala mesak,Sinal Pasiente TB iha obrigatorio hemu fulan 6-12 ( sei hetan
atensaun,Usa Masker. aimoruk Anti -TB oin 3-4 nebe la hanesan & Vitamina )

“Atensaun ”
1. Px TB konsiensia hemu aimoruk hotu tuir horario &
Pasiente atu sai ba examinasaun ruma instruksaun,kontinua,Medico sira hapara,Kontrola
iha liur presisa usa masker molok sai. Moras TB iha Klinik/Hospital (Doutror/a) ita tengki lori
“Atensaun”: Labarik ki’ik sira la hatan restu aimoruk anti-TB nebe sei iha hela.
atu ba visita iha sala Isolalamentu 2. Periode daet moras TB nian,depende ba : Respon
husi ita nia isin rasik hasouru aimoruk sira durante
tratamentu.
Oras ne’ebe limitado ± semana 2 / >.
3.Depende ba resultado examinasaun Sputum/mear
tasak,Resis/Throrax foto & sinal-sinal atu diak husi TB.
Tratamentu

• Medico sira sei fo informasaun • Tratamentu iha uma,Medico sira


kona ba moras TB ne’be la risko fo aimoruk loro-loron & kontrola
ona & la hadaet ona hemu aimoruk (Directly Oberved
Therapy) Hanaran :DOT
• Therapia & kontrola ema ne’ebe
moras TB
Tratamentu La Kompleitu

Moras Infeksaun
Infeksaun kutun TB sai boot
resisten ho aimoruk (MATE)
Anti-TB (MDR-TB)
Tratamentu la seriu:
Tratamentu ba Tratamentu hahu husi
aimoruk Anti-TB Faze Zero,aimoruk barak
II (folin karu,susar atu (aimoruk
hetan) sona,durasaun
Durasaun tratamentu tratamentu fulan 8)
Presisa tinan 18-24
Psikis (Stress) ba
Moras atu diak
lalais,Suporta husi
uma laran/ familia
seluk,orsamentu
ba tratamentu
Oinsa Bele Prevene Hadaet Moras Tuberkulosis?

Ita bo’ot bele prevene Hau iha responsabilidade


hadaet seluk,Wainhira hau sai husi Resultado
TUBERKULOSIS ?? Hospital ??

• Taka Inus,Ibun & tissue • Examinasaun tuir horario • Hemu aimoruk tuir horario
wainhira Mear/Fani (Jadwal) ne’be fo hatene & halo tuir instruksaun
• Soe kedas tissue sira husi Medico sira. sira ne’ebe haruka husi
ne’ebe usa ona • Presisa kontinua halo Medico sira.
isolamentu iha uma hodi • TB Pulmaun bele
kuidado/prevene Familia kurtibu/tratamentu & sei la
sira & maluk sira ne’be empede ita bo’ot hodi
visita ita bo’ot. moris normal
• Aimoruk sira ne’ebe hemu
sei la afeita ba forsa ita
boot nian,fungsaun
seksual/ kapasidade
servico ita bo’ot nian.
Prevensaun TB
 Vaksinasaun ba labarik sira
 BCG (Bacillus Calmette et Guerin) : rekomendasaun molok fulan 3 (0-2 fulan ),(max.fulan 2),> fulan
3 (test tuberkulin),- bele vaksinasaun.
 Durasaun vaksinasaun BCG: ± tinan 15
 BCG bele prevene TB 80% (molok moras)

You might also like