Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen

innovaatiopolitiikan jäsentely ja
toimenpideohjelma

Työ- ja elinkeinoministeriö, Innovaatio-osasto

(www.TEM.fi/INNO)
 2

Esipuhe
Kansallisen innovaatiostrategian laadintatyössä pyrittiin löytämään Suomelle uusia
kilpailuedun lähteitä. Lähtökohtana oli, että tiede-, teknologia- ja innovaatio-
politiikalla on saatu hyviä tuloksia, mutta toimintaympäristön muuttuessa ja globaalin
kilpailun kiristyessä hyväksikin todettua politiikkaa on kyettävä uudistamaan.

Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka tunnistettiin yhdeksi tärkeäksi

politiikan kehityskohteeksi. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan
lähempi tarkastelu avaa monessa suhteessa aivan uudenlaisen innovaatiotoiminnan
maailman: yksityisen sektorin rinnalla myös julkinen sektori voi toimia
edelläkävijänä innovaatiotoiminnassa. Kansalaisten on yksin ja yhteisöinä
aikaisempaa helpompi osallistua innovaatiotoimintaan, ja heidän resurssejaan on
syytä hyödyntää innovaatiotoiminnassa. Muotoilun ajatusmalleja voi soveltaa
vaikkapa julkisten palvelujen suunnitteluun ja yhteiskunnalliset haasteet kuten
ilmastonmuutos voidaan kääntää kilpailueduiksi, jos niihin löydetään politiikankin
vauhdittamana innovatiivisia ratkaisuja. Mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niihin
tarttuminen edellyttää uudenlaista asenneilmapiiriä, julkisen sektorin suurempaa
kykyä riskinottoon ja uusien toimintatapojen omaksumista.

Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka on kansainvälisesti uusi alue, joten

muualla kokeiltuja malleja tai politiikkavälineitä ei ole paljon tarjolla kopioitaviksi.
Suomi onkin monessa suhteessa edelläkävijä kysyntä- ja käyttäjälähtöisen politiikan
muotoilussa ja toimeenpanossa.

Edelläkävijyyteen, kuten kaikkeen innovatiiviseen toimintaan, liittyy olennaisena

osana myös riskejä. Uuden politiikan kaikkia haasteita, mahdollisuuksia ja
toimintamekanismeja ei vielä täysin tunneta. Tässä raportissa esiteltävät toimenpiteet
on yhdessä sidosryhmien kanssa tunnistettu vastauksiksi todettuihin ongelmiin ja siksi
näiden kohdalla politiikan onnistumisen edellytykset ovat hyvät. Yhteinen tekeminen
myös parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Tässä raportissa esiteltävää politiikan jäsentelyä ja toimenpideohjelmaa valmisteltiin

työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä laajan yksityisen ja julkisen sektorin
toimijajoukon kanssa. Ministeriön puolesta haluan lämpimästi kiittää kaikkia työhön
osallistuneita mainiten tässä erityisesti European Touch Oy:n toimitusjohtaja Jari
Kuusiston, joka on ollut raportin valmistelussa ministeriön innovaatio-osaston
kysyntäinnovaatiot-ryhmän tukena. Raportissa on hyödynnetty Lappeenrannan
yliopiston Tekesin rahoittamien tutkimushankkeiden materiaaleja, mistä tekijöille
kiitokset.

Petri Peltonen
Ylijohtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö/Innovaatio-osasto
 3

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen
innovaatiopolitiikan jäsentely (osa I)
 4

Sisältö

Esipuhe 2

1 Johdanto 5
1.1 Innovaatiopolitiikan laaja-alaistuminen 5
1.2 Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan ominaispiirteitä 6
1.3 Miksi kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa tarvitaan? 7

2 Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka 9
2.1 Kysynnän vaikutus innovaatiotoimintaan 9
2.2 Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteet ja haasteet 9
2.3 Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan jäsentely 13
2.3.1 Osaamistason nostaminen 14
2.3.2 Sääntelyn uudistaminen 15
2.3.3 Innovaatioiden kysyntää edistävien toimintamallien kehittäminen 18
2.3.4 Kysyntälähtöisten innovaatioiden kannusteiden kehittäminen 20

3 Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka 22
3.1 Käyttäjälähtöisyys innovaatiotoiminnan ajuriksi 23
3.1.1 Käyttäjälähtöisyyden voimistuminen innovaatiotoiminnassa 24
3.1.2 Käyttäjät innovaatiotoiminnassa 26
3.1.3 Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan menetelmät 30
3.2 Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka 32
3.2.1 Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteet, määritelmä ja jäsentely 32
3.2.2 Osaamistason nostaminen 33
3.2.3 Sääntelyn uudistaminen 35
3.2.4 Julkisen sektorin käyttäjälähtöisyyttä tukevat toimintamallit 37
3.2.5 Käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannusteiden kehittäminen 39
 5

1 Johdanto
Innovaatiotoiminnassa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat
innovaatiopolitiikallekin kehittämispaineita. Tarve kehittää innovaatiopolitiikkaa
erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen suuntaan nousi esille kansallisen
innovaatiostrategian valmistelutyössä. 1 Innovaatiopolitiikan tulisi vastata entistä
paremmin jatkuvasti kehittyvän ja monimuotoistuvan innovaatiotoiminnan haasteisiin
ja hyödyntää tehokkaammin innovaatiotoiminnan muutoksen tarjoamia uusia
mahdollisuuksia kansallisen kilpailuedun saavuttamiseksi. Innovaatiostrategiasta
eduskunnalle annetussa selonteossa2 työ- ja elinkeinoministeriö velvoitettiin
selvittämään, millaisella politiikalla voidaan parhaiten edistää kysyntä- ja
käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa ja laatimaan sitä koskeva toimenpideohjelma.

Tämän raportin tarkoituksena on vastata selonteossa annettuun tehtävään. Raportin

alkuosassa (osa I) selostetaan mitä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys merkitsee
innovaatiopolitiikan kannalta ja miten tunnistetut politiikkasisällöt voidaan jäsentää
loogiseksi politiikkakehikoksi. Koska kyseessä on uusi, vasta kehittymässä oleva
innovaatiopolitiikan alue, raportissa perustellaan myös yleisemmin kysyntä- ja
käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan tarvetta. Raportin jälkimmäinen osa (osa II)
sisältää toimenpideohjelman, joka on laadittu raportin ensimmäinen osa huomioiden.

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys muodostaa varsin monitahoisen kokonaisuuden, koska

sen kattamat ilmiöt voivat liittyä niin julkisen sektorin, yritysten kuin yksittäisten
kuluttajien toimintaan. Tästä syystä politiikkakehikon taustaan, perusteluihin ja
politiikkaohjelman laadintaan on paneuduttu yhdessä useiden sidosryhmien kanssa.
Myös uusinta tutkimustietoa on hyödynnetty kattavasti.

1.1 Innovaatiopolitiikan laaja-alaistuminen

Innovaatiotoiminta on monimuotoistunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana ja
voidaankin puhua varsin perustavaa laatua olevasta muutoksesta. Innovaatiotoiminta
on laajentunut perinteisten alueiden ulkopuolelle ja samalla innovaatiotoiminnassa
mukana olevien toimijoiden joukko on laajentunut kehittäjistä käyttäjien ja
käyttäjäryhmien suuntaan. Innovaatiotoiminnan odotetaan kasvavassa määrin
tarjoavan vastauksia moniin mittaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten
hyvinvoinnin ylläpitämiseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja energiankulutuksen
vähentämiseen.

Innovaatiotoiminnan muutoksesta johtuen on innovaatiopolitiikan lähtökohdaksi

omaksuttu aikaisempaa laajempi innovaatiokäsite. Innovaatiopoliittisen selonteon
innovaatiomääritelmässä painotetaan innovaation osaamislähtöisyyttä, monia erilaisia
innovaatioiden lähteitä sekä innovaatioiden uusia käyttökohteita.

1
Työ- ja elinkeinoministeriö (2008) Kansallinen innovaatiostrategia, Helsinki.
2
Valtioneuvosto (2009) Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko Eduskunnalle, VNS
5/2008, Valtioneuvosto, Helsinki.
 6

”Innovaatiolla tarkoitetaan hyödynnettyä osaamislähtöistä kilpailuetua.

Osaamislähtöistä kilpailuetua syntyy mm. tieteellisestä tutkimuksesta, teknologiasta,
liiketoimintamalleista, palveluratkaisuista, muotoilusta, brändeistä tai tavoista
organisoida työtä ja tuotantoa. Tyypillisesti innovaatio syntyy useiden erityyppisten
osaamisten yhdistelmänä. Hyödyntyessään innovaatioina osaamislähtöiset
kilpailuedut edistävät elinkeinoelämän, yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehitystä.”

Innovaatiopolitiikka on tähän saakka painottunut innovaatioiden tarjonnan

edistämiseen ja sen kohdealue on ollut melko suppea. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen
lähestymistavan kautta innovaatiopolitiikka saa tarttumapinnan moniin
innovaatiotoiminnan kannalta keskeisiin ja merkitykseltään nouseviin alueisiin.
Innovaatiopolitiikan kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyspainotuksella pyritään myös
entisestään parantamaan politiikan vaikuttavuutta.

1.2 Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan ominaispiirteitä

Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka sisältää uusia näkökulmia,
toimintamalleja ja kohderyhmiä, jotka täydentävät merkittävällä nykyistä
innovaatiopolitiikkaa.

Kysyntälähtöisyydessä painottuu erityisesti makronäkökulma eli markkinoiden

innovatiivisuuden edistäminen ja markkinakysynnän hyödyntäminen ja ohjaaminen
innovaatiotoimintaa kannustavalla tavalla. Markkinaolosuhteita pyritään parantamaan
siten, että innovaatioiden käyttöönottaminen ja leviäminen tapahtuvat
mahdollisimman tehokkaasti.

Markkinoiden kannustinvaikutuksella viitataan niihin moninaisiin tapoihin, joilla

markkinat houkuttelevat toimijoita innovaatiotoimintaan. Esimerkiksi yrityksille
nämä liittyvät voitontavoitteluun tai ”pakkoon” paeta innovaatioiden avulla kaikkein
kovinta markkinakilpailua. Yhteiskunnan kannalta nämä voivat sitä vastoin liittyä
poliittisten päätöksentekijöiden haluun ohjata markkinoiden kehityssuuntaa uusilla
markkinatoimijoille asetettavilla vaatimuksilla kuten energiantehokkuuden
lisäämisellä.

Kysyntälähtöisessä innovaatiopolitiikassa korostuu lisäksi aiempaa

kokonaisvaltaisempi (systeeminen) lähestymistapa innovaatiopolitiikan
toteuttamisessa (ks. kuva 1). Se edellyttää entistä tiiviimpää koordinaatiota eri
politiikkavälineiden välillä sekä yhteistyöstä eri hallinnonalojen välillä. Lisäksi
tarvitaan syvällistä ymmärrystä sektorikohtaisista eroista markkinoiden dynamiikassa.
(horisontaalinen yhteistyö)

Laaja-alainen innovaatiotoiminta kohdistuu myös aiempaa kattavampaan

toimijajoukkoon, mikä edellyttää yhteistyökykyä politiikan tekijöiden, toteuttajien ja
sen kohteiden välillä (vertikaalinen yhteistyö). Koska markkinoiden kehittymiseen
vaikuttavat useat tekijät, on kysynnän synnyttämisessä ja kasvattamisessa usein
tehokkainta eri politiikkatoimenpiteiden samanaikainen käyttö. Tämä edellyttää
lisäksi tarjonta- ja kysyntälähtöisten toimenpiteiden ja niiden ajoituksen tiivistä
koordinointia.
 7

Käyttäjälähtöisyyteen kohdistuva innovaatiopolitiikka puolestaan korostaa

mikronäkökulmaa ja pyrkii edistämään käyttäjien tarpeista lähteviä sekä aktiivisten
käyttäjien toimesta syntyviä innovaatioita. Politiikan erityisenä haasteena on tällöin
hyödyntää se potentiaali, joka sisältyy yksilöiden ja yhteisöjen luovuuteen niin
liiketoiminnassa kuin julkisten palveluiden kehittämisessä.

Käyttäjälähtöisessä innovaatiopolitiikassa painottuvat käyttäjien tarpeista lähtevien

tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen osallistuminen
kehitystyöhön sekä käyttäjien omien innovaatioiden entistä tehokkaampi
hyödyntäminen (ks. kuva 1). Innovaatiopolitiikan painopiste on lähellä yksittäisiä
markkinatoimijoita, joihin kuuluvat tuotteiden ja palveluiden käyttäjät sekä tuotteita
ja palveluita tarjoavat yritykset ja organisaatiot. Käyttäjillä viitataan yleensä
yksittäisiin loppukäyttäjiin, joita voivat olla kuluttajat (kansalaiset julkisten
palveluiden yhteydessä), mutta myös erilaiset käyttäjien yhteenliittymät,
käyttäjäyhteisöt, jopa käyttäjämassat. Myös yritykset luetaan käyttäjiksi silloin kun
niitä tarkastellaan jonkin tuotteen tai palvelun loppukäyttäjinä. Käyttäjämassoilla
tarkoitetaan suuria, etenkin internetissä toimivia käyttäjäryhmiä, joita on vaikeaa, tai
jopa mahdotonta rajata yksiselitteisesti.

Kuva 1 Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys innovaatiopolitiikassa

1.3 Miksi kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa tarvitaan?

Perinteiset innovaatiopolitiikan välineet ovat painottuneet innovaatioiden tarjonnan
lisäämiseen. Näitä ovat esimerkiksi julkiset tutkimuspanostukset ja yritysten
tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen. Tämä toimintamalli on ollut pitkään
 8

vallitseva ja se sopii hyvin yhteen niin sanotun lineaarisen innovaatiomallin ja

talousteorian markkinapuuteajattelun kanssa.

Lineaarinen malli antaa kuitenkin liian suppean kuvan innovaatiotoiminnasta.

Esimerkiksi käyttäjien itse toteuttama innovointi tai markkinatoimijoiden yhdessä
toteuttama innovointi eivät helposti sovi tähän malliin. Tämä on yksi syy miksi
innovaatiopolitiikkaa on nähty tarpeelliseksi uudistaa. Tavoitteena on täydentää
nykyistä tarjontalähtöistä innovaatiopolitiikkaa niin, että yhteiskunnan piilevä
osaaminen ja eräät innovaatiotoiminnassa vielä hyödyntämättömät politiikkavälineet
saadaan palvelemaan talouden ja yhteiskunnan uudistumista ja lisäämään
hyvinvointia.

Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan taustalla yhtenä keskeisenä ajatuksena on, että

usein lupaavia innovaatioita on jo olemassa, mutta niiden leviämiselle on esteitä ja
näitä esteitä voidaan vähentää kysyntään vaikuttavilla politiikkatoimenpiteillä.
Esimerkiksi standardisoinnilla voidaan vahvistaa markkinoiden kysyntää
tuotemäärityksiä yhtenäistämällä. Yhteiskunta voi myös toimia lupaavan innovaation
ensimmäisenä käyttöönottajana ja siten auttaa innovoijia markkinoilla tärkeiden
referenssien saannissa. Ratkaisevaa innovaatioiden käyttöönoton kannalta voi olla jo
pelkästään eri politiikkasektorien toiminnan koordinointi innovaatiopolitiikan
näkökulma huomioiden.

Julkisen sektorin oman kysynnän kohdentuminen on tärkeä tekijä kysyntälähtöisessä

innovaatiopolitiikassa. Julkiset hankinnat ovat Suomessa volyymiltään noin 22
miljardia euroa, mikä vastaa 15 prosenttia kansantuotteestamme. Jo muutaman
prosentin tehokkaampi suuntaaminen innovaatioiden hankintaan voisi vastata Tekesin
budjetin suuruusluokkaista lisäpanostusta julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja
innovointipanostuksiin.

Kysyntälähtöisellä innovaatiopolitiikalla voidaan pyrkiä myös tarttumaan

yhteiskunnallisten haasteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Useat kehittyneiden
talouksien kohtaamat yhteiskunnalliset haasteet kuten ilmastonmuutos ovat globaaleja
haasteita. Jos näihin haasteisiin löydetään innovaatioiden avulla uusia ratkaisuja,
innovaatioita on usein mahdollista kaupallisesti hyödyntää globaalisti.

Käyttäjälähtöisellä innovaatiopolitiikalla pyritään lisäämään innovoijien määrää

taloudessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Kyse on yhteiskunnan piilevän ja monesti
hajallaan olevan osaamisen valjastamisesta innovaatiotoimintaan. Erityisesti
tietotekniikan nopea kehitys on tarjonnut uusia välineitä käyttäjien omaehtoiseen ja
yhteisölliseen innovointiin ja myös sen, että yritykset voivat merkittävästi aiempaa
enemmän ulkoistaa innovaatiotoimintaansa ulkopuolisille kehittäjille.

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka korostaa käyttäjien tarpeiden mukaan

ohjautuvaa innovaatiotoimintaa, jossa keskeistä on käyttäjätiedon hyödyntäminen,
yritysten sekä käyttäjien yhteinen tuotekehitys ja käyttäjien oma innovaatiotoiminta.
Nämä voivat merkittävästi parantaa innovaatiotoiminnassa onnistumisen
todennäköisyyttä.
 9

2 Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka

2.1 Kysynnän vaikutus innovaatiotoimintaan

Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan lähtökohtana on, että innovaatioita ja niiden
leviämistä voidaan edistää tarjonnan lisäksi kysyntään kohdistuvalla politiikalla.
Tarjonta- ja kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka täydentävät toisiaan ja yhdessä ne
voivat tehostaa toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteena on vaikuttaa markkinoihin siten,

että niillä on mahdollisimman suotuisat olosuhteet innovaatiotoiminnalle. Perusoletus
on, että markkinat ja kilpailu muodostavat innovaatioiden tärkeimmän kannustimen ja
vaikuttavat ratkaisevasti innovaatioiden leviämiseen. Kysynnän ja markkinoiden
vahvistaminen parantaa innovaatiotoiminnan kannustimia kasvattamalla
innovaatiotoiminnasta saatavia palkkioita (ks. kuva 2). Kysynnän vahvistuminen
myös useimmiten lisää kilpailua, mikä edelleen lisää innovaatiokannustimia.

Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpiteet kohdistuvat erityisesti

innovaatiosyklin loppuvaiheeseen, jossa innovaatioiden tehokasta hyödyntämistä
voivat rajoittaa kehittymättömät markkinat. Kysyntää pyritään suuntaamaan politiikan
avulla innovaatioihin tavoitteena parantaa markkinoiden toimivuutta ja tehostaa
innovaatioiden vaikutusta talouskasvuun ja yhteiskunnan hyvinvointiin.

Kuva 2 Kysynnän vaikutus innovaatiokannustimiin

2.2 Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteet ja haasteet

Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoite on synnyttää innovaatioille uusia
markkinoita sekä edistää innovaatioiden kysynnän kasvua. Tähän pyritään
helpottamalla uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoille pääsyä ja suuntaamalla
 10

julkista ja yksityistä kysyntää innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin esimerkiksi

julkisilla hankinnoilla, sääntelyllä ja verotuksella. 3 Tiivistäen kysyntälähtöinen
innovaatiopolitiikka ja sen tavoitteet voidaan määritellä seuraavasti. 4 5

Kysyntälähtöisellä innovaatiopolitiikalla edistetään innovaatioiden syntymistä ja

leviämistä vahvistamalla innovaatioiden kysyntää ja parantamalla niiden
käyttöönoton edellytyksiä markkinoilla.

Politiikan avulla pyritään edistämään innovaatioiden kysyntää ja kilpailua

markkinoilla, jotta ne osaltaan toimisivat tehokkaina ajureina innovaatioiden
syntymiselle ja leviämiselle. 6 7 Ensisijaisesti tarkoitus on poistaa esteitä, jotka
vaikuttavat kielteisesti markkinoihin. Lisäksi voidaan luoda kannusteita
innovaatioiden kehittämiseen esimerkiksi verohelpotuksin tai suuntaamalla julkisia
hankintoja innovatiivisiin tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Julkinen sektori voi
myös asettaa haastavia tavoitteita sääntelyllä ja siten lisätä yritysten motivaatiota
innovointiin.

Esimerkkeinä pullonkauloista voidaan mainita sääntelyn innovaatiotoimintaa

heikentävät vaikutukset ja kilpailun rajoitteet. Julkisen sektorin hankintatoiminta voi
esimerkiksi olla liian hajautunutta muodostaakseen riittävän suuren kannusteen uusien
innovaatioiden kehittämiseen.

Julkisen kysynnän suuntaaminen innovaatioihin konkretisoituu julkisissa

hankinnoissa. Euroopan unionissa julkisten hankintojen osuus bruttokansantuotteesta
16 prosenttia.8 Hankintojen suuren volyymin ansiosta julkisella sektorilla on siten
merkittävä mahdollisuus toiminnallaan suoraan vaikuttaa innovaatioiden kysyntään.

Yksityisen sektorin kysyntää voidaan pyrkiä ohjaamaan innovatiivisiin tuotteisiin ja

palveluihin esimerkiksi sääntelyä, verotusta, hinnoittelua, standardisointia ja
kilpailupolitiikkaa hyödyntämällä. Kuluttajien valintoihin voidaan pyrkiä
vaikuttamaan myös suosituksilla, merkinnöillä sekä kuluttajapolitiikalla. Julkinen
sektori voi osaltaan toimia esikuvana innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden
käyttöönottajina ja siten luoda luottamusta uusien innovaatioiden käyttöönottoon.

Globaalien ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen luo merkittäviä

markkinoita uusille innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Kysyntälähtöisellä
3
Blind, K, Edler, J, Georghiou, L. Uwarra, E. Cox, D. Rigby, J. and Nugroho, Y. (2009)
Monitoring and Evaluation Methodology for the EU Lead Market Initiative - A Concept
Development, PRO INNO Europe initiative, European Commission, Brussels, Belgium, ja
OECD (2009) Demand-Led Innovation: Key Messages to the OECD Innovation Strategy,
DSTI/IND/STP (2009)3, Paris, France.
4
Edler, J. 2009, Demand Policies for Innovation in EU CEE countries, Innovation for
Competitiveness Workshop INCOM, Prague, Czech Republic.
5
Cunningham, P. (2009) Demand-side Innovation Policies, Policy Brief No:1 (2009), European
Commission, Pro Inno Europe, Policy Tend Chart, Brussels, Belgium.
6
Georghiou, L. (2006) Effective Innovation Policies for Europe – the Missing Demand-side,
contribution to the project Globalisation Challenges for Europe and Finland organised by the
Secretariat of the Economic Council, Prime Minister’s Office, Helsinki, Finland.
7
Lovio, R. 2009, Näkökulmia innovaatiotoiminnan ja –politiikan muutoksiin 2000-luvulla,
Markkinoinnin- ja johtamisen laitos, Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki, Finland.
8
http://www.proinno-europe.eu/doc/procurement_manuscript.pdf
 11

innovaatiopolitiikalla markkinoita voidaan kannustaa kehittämään ratkaisuja näihin

globaaleihin haasteisiin ja edistää niistä syntyvien uusien liiketoimintamahdollisuuk-
sien hyödyntämistä. Tällöin politiikassa tarvitaan syvällistä ymmärrystä siitä, mitä
markkinoiden toiminnassa pyritään parantamaan sekä miten ja millä välineillä
markkinoiden syntyyn ja kasvuun voidaan tehokkaasti vaikuttaa

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää teknologisen kehityksen

lisäksi kysynnän suuntaamista kestävän kehityksen mukaisiin tuotteisiin, palveluihin
ja toimintamalleihin. Yksityiseen ja julkiseen kysyntään voidaan vaikuttaa suoraan
esimerkiksi sääntelyllä, verotuksella, julkisilla hankinnoilla sekä kuluttajapolitiikalla.

Kysynnän laatuun voidaan vaikuttaa myös epäsuorasti vahvistamalla luottamusta

uusin innovatiivisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi kansalaisten luottamusta uusiin
energiatehokkaisiin rakentamisen ratkaisuihin voidaan edistää ottamalla niitä
käyttöön jo aikaisessa vaiheessa julkisissa rakennuksissa. Kasvava kysyntä kannustaa
yrityksiä innovaatioiden kehittämiseen sekä pienentää kaupallisen epäonnistumisen
riskejä.

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikassa tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen 80 prosentilla vuoden 1990 määrästä vuoteen 2050 mennessä. Haastaviin
tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti energiatehokkuutta parantamalla sekä energiaa
säästämällä. Vuonna 2009 määriteltiin sektorikohtaiset toimenpiteet joilla tavoitteisiin
pyritään. Tiukentuvilla säädöksillä, verotuksella sekä taloudellisilla ohjaus- ja tukitoimilla
pyritään tehostamaan rakennetun ympäristön, liikenteen ja teollisuuden energiankäyttöä
sekä kannustamaan uusien energiaystävällisten ratkaisujen kehittämistä. Neuvonnalla sekä
energiatehokkuusmerkinnöillä pyritään ohjaamaan kuluttajia valitsemaan energiaa
säästäviä ratkaisuja ja toimintatapoja.

Rakennettu ympäristö on merkittävin osa-alue energiansäästön kannalta, sillä rakennusten

energiankulutus on peräti 40 % kaikesta käytetystä energiasta. Ympäristöministeriö, Sitra ja
Tekes valmistelevat parhaillaan kansallista toimintaohjelmaa, jolla parannetaan
rakentamisen energiatehokkuutta. Sekä uudis- että korjausrakentamisen
energiamääräyksiä tiukennetaan vaiheittain. Taloudellisilla ohjaus- ja tukitoimilla
kannustetaan energiatehokkuutta parantaviin korjaustoimiin. Kiristyvät säädökset lisäävät
kysyntää uusille innovatiivisille rakenneratkaisuille ja energiatehokkaammille
lämmitysjärjestelmille.

Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan kokonaisvaltaisuuden tarve asettaa haasteita

politiikan suunnittelulle. Erityisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa
korostuu toimenpiteiden kokonaisvaltaisuuden vaatimus sekä julkishallinnon eri
alojen välisen yhteistyön merkitys. Yksittäiset ja erilliset politiikkatoimenpiteet eivät
riitä varmistamaan innovaatiotoiminnan edistämistä ja kansallista tuottavuuden
kasvua ja kilpailukykyä.9 Edellytyksenä kokonaisvaltaiselle toimenpiteiden
suunnittelulle on, että innovaatiotoiminnan edistäminen omaksutaan tavoitteeksi myös
muilla hallinnonaloilla kuin perinteisillä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjaavilla
hallinnonaloilla.

Kun innovaatiopolitiikassa hyödynnetään muitakin kuin perinteisiä

innovaatiopolitiikan välineillä, haasteena on politiikkojen tavoitteiden

9
Valtioneuvosto (2009) Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko Eduskunnalle, VNS
5/2008, Valtioneuvosto, Helsinki.
 12

yhteensovittaminen ja arvottaminen. Esimerkiksi julkisille hankinnoille asetetaan

taloudellisuuteen, laatuun, ympäristöön mutta myös yhteiskunnallisiin näkökohtiin
liittyviä vaatimuksia.

Kysyntälähtöisen politiikan toteuttamisessa vaaditaan eri toimijoiden keskinäistä

yhteistyötä ja koordinaatiota. Innovaatiopolitiikan systeemiseen lähestymistapaan
kuuluu julkisen sektorin yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa esimerkiksi
sääntelyn ja standardien kehittämisessä. Myös uudet Euroopan unionin
kysyntälähtöiseen innovaatiopolitiikkaan kuuluvat toimet, kuten
edelläkävijämarkkina-aloite, edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä sekä
kansallisesti että Euroopan unionissa. 10

Haastavuutta lisäävät myös sektoreiden väliset erot. Ympäristö- ja energiasektorilla

innovaatioiden kysynnän vahvistaminen voi edellyttää useiden politiikkavälineiden,
kuten verokannusteiden, sääntelyn sekä julkisten hankintojen suunnitelmallista
hyödyntämistä. Puolustussektorilla julkiset hankinnat jo itsessään muodostavat
suurimman osan kysynnästä.

Kuva 3 havainnollistaa tätä kokonaisvaltaista näkökulmaa. Pystyasennossa olevat

soikiot edustavat yhteiskunnallisesti merkittäviä haasteita ja vaakapalkkien
politiikkavälineet esittävät käytettävissä olevia politiikkavälineitä. Innovaatioiden
synnyttämiseksi kuhunkin haasteeseen tulisi suunnata samanaikaisesti useita
kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan välineitä.

Kuva 3 Esimerkki kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan soveltamisesta

yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa

10
OECD (2009) Policies for demand-led innovation: Interim report. DSTI/IND/STP(2009)2, Paris,
France.
 13

2.3 Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan jäsentely

Tätä työtä varten kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka on jaettu neljään osa-
alueeseen:
1) osaamisen ja tietoisuuden kehittäminen,
2) sääntely,
3) uudet julkisen sektorin toimintamallit, sekä
4) kysyntäinnovaatioiden kannusteet.

Jokaiseen näistä osa-alueista on tunnistettu politiikkavälineitä, joilla voidaan

vaikuttaa innovaatioiden edistämiseen kysynnän välityksellä.

Kuva 4 Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan jäsentely

 14

2.3.1 Osaamistason nostaminen

Kysyntälähtöisen politiikan tavoitteena ovat riittävän isot markkinat, joilla
innovatiivisille tuotteille ja palveluille on kysyntää ja innovaatioita tuottavilla
yrityksillä on siten hyvät menestymismahdollisuudet.

Kysyntälähtöisen politiikan kehittämiseksi tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä,

miten julkista ja yksityistä kysyntää voidaan ohjata entistä enemmän innovatiivisiin
tuotteisiin ja palveluihin. Myös uusien kasvavien markkinoiden tunnistamisesta ja
niillä menestymisen edellytyksistä tarvitaan parempaa tietoa ja osaamista. Keskeisen
osaamisalueen muodostavat merkittävät yhteiskunnalliset haasteet ja kysyntälähtöisen
innovaatiopolitiikan hyödyntäminen niistä syntyvien liiketoimintamahdollisuuksien
hyödyntämisessä..

Ennakoinnin avulla voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa yhteiskuntaan,

toimintaympäristöön ja markkinoihin vaikuttavia muutostrendejä. Muutosprosessit
avaavat usein uusia markkinoita ja ne vaikuttavat innovaatiotoimintaan. Muutoksia
tapahtuu muun muassa. teknologioissa, markkinoilla, tuotannon organisoinnissa sekä
sosiaalisessa ympäristössä. Ennakoinnin avulla kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan
toimenpiteitä voidaan suunnata paremmin toimintaympäristön muutosten
edellyttämään suuntaan.

Mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistamisen lisäksi ennakointitulosten viestiminen

laajasti kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnolle on tärkeää. Viestinnällä voidaan
lisätä tietoisuutta, joka osaltaan vahvistaa kysyntää nousevien trendien mukaisesti.
Ennakointitulosten viestinnällä voi olla myös suostutteleva vaikutus. Se voi
 15

esimerkiksi auttaa suurta yleisöä ymmärtämään ja hyväksymään yhteiskunnallisista

haasteista johtuvat muutostarpeet.

Tutkimuksella on tärkeä rooli yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden

tunnistamisessa ja ratkaisemisessa. Tutkimuksella voidaan lisätä paitsi innovaatioiden
kysyntään liittyvää osaamista myös kykyä tunnistaa kysyntälähtöisten innovaatioiden
mahdollisuuksia. Tämä koskee sekä yrityksiä että julkista sektoria. Tällä hetkellä
olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämisen lisäksi tarvitaan uutta
kysyntälähtöisen innovaatiotoiminnan ja -politiikan tutkimusta.

Markkinoiden ja kuluttajien asenteet sekä kyky vastaanottaa innovaatioita ovat

keskeisessä asemassa kysyntälähtöisessä innovaatiopolitiikassa ja siksi siihen liittyvää
osaamista on parannettava. Lisäämällä kuluttajien tietoisuutta ja erityisesti
myönteistä suhtautumista innovaatioihin ja niiden hyötyihin voidaan vaikuttaa
kysynnän suuntautumiseen ja laatuun. Nopea teknologian kehittyminen voi
esimerkiksi johtaa tilanteisiin, joissa kysyntä ei kehity niin nopeasti kuin tarjolla
olevat ratkaisut ja näin osa innovaatiopotentiaalista jää hyödyntämättä. Kohdennetulla
politiikalla voidaan osaltaan lisätä kuluttajien tietoisuutta ja sitä kautta kysyntää
innovaatioille.

Yksi tutkimuksen kohdealue on standardisointiin ja sen hyödyntämisen liittyvän

osaamisen vahvistaminen. Standardoinnilla voidaan edistää innovaatioiden
syntymistä sekä helpottaa niiden markkinoille pääsyä. Riittämätön tietoisuus
standardisoinnin vaikutuksista uusien tuotteiden ja ratkaisujen markkinoille pääsyyn
haittaa kuitenkin standardisoinnin tehokasta hyödyntämistä innovaatiotoiminnan
tukena. Erityisesti pk-yritysten ja julkisen sektorin tietoisuutta standardisoinnista ja
sen hyödyistä tulisi parantaa.

Myös julkisiin hankintoihin liittyvää osaamista tulisi parantaa. Innovatiivisten

hankintojen tekeminen vaatii julkisen sektorin organisaatioilta uudenlaista osaamista
sekä uusien toimintamallien omaksumista. Tässä yhteydessä on tärkeää hakea hyviä
käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.11 12

2.3.2 Sääntelyn uudistaminen

Sääntelyllä vaikutetaan yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten valintoihin,
päätöksentekoon ja asioiden haluttavuuteen. Sääntely on siten keskeinen yhteiskuntaa
ja yritysten liiketoimintaympäristöä muovaava tekijä. Laajassa merkityksessä
sääntelyllä tarkoitetaan sekä velvoittavia määräyksiä että suosituksia mutta myös
esimerkiksi julkisen sektorin ja yritysten vapaaehtoisia sopimuksia.

Sääntelyn tavoitteena on edistää yhteiskunnan kannalta toivottavien päämäärien kuten

sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön tavoitteiden saavuttamista. Sääntely

11
Australian National Audit Office (2009) Innovation in the Public Sector: Enabling Better
Performance, Driving New Directions, Commonwealth of Australia, Canberra, Australia.
12
Treasury (2009) PUTTING THE FRONTLINE FIRST: smarter government, Presented to
Parliament by the Chief Secretary to the Treasury by Command of Her Majesty, December 2009,
London, UK.
 16

vaikuttaa kuitenkin suoraan ja epäsuorasti myös sekä innovaatioiden tarjontaan että

kysyntään yhdessä muiden politiikkatoimien ja markkinamuutosten kanssa.

Yritysten kannalta sääntelyn yksi tärkeimmistä tehtävistä on kansainvälisesti

kilpailukykyinen sääntely-ympäristö. Tässä tärkeitä tekijöitä ovat
kilpailuolosuhteiden ja markkinoiden toimivuuden parantaminen. Yksityisen ja
julkisen sektorin rajapinnassa on esimerkiksi tärkeää varmistaa kilpailun
tasapuolisuus.

Sääntely vaikuttaa innovaatiotoimintaan monella tavalla ja suhde on hyvin

monimutkainen sekä vuorovaikutteinen. Uusien teknologioiden, tuotteiden ja
liiketoimintaprosessien kehitys voi johtaa uusien markkinoiden syntymiseen sekä
markkinoiden toimintahäiriöihin, joihin sääntelyllä puututaan. Sääntely vuorostaan
voi vaikuttaa tuote-, palvelu-, prosessi-, markkinointi- ja organisaatioinnovaatioihin.
Kilpailutilanteen, osaamisen, investointien ja verotuksen muutokset vaikuttavat
vuorostaan innovaatiotoiminnan kannusteisiin ja riskeihin. Sääntelyn ja
innovaatioiden muuttuva ja monimuotoinen suhde tekee sääntelyn käytön
innovaatioiden edistämisessä haastavaksi tehtäväksi.

Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii hyödyntämään sääntelyn myönteisiä

vaikutuksia innovaatioiden edistämisessä. Innovaatioiden kannalta hyvästä
sääntelystä esimerkkinä voidaan mainita niin sanottu suoritustason tai lopputuloksen
määrittävä sääntely. Siinä säännellään haluttu suoritustaso tai lopputulos ja jätetään
yrityksille laajat mahdollisuudet hyödyntää uusia teknologioita, ratkaisuja ja
toimintatapoja suoritustason saavuttamiseksi. Innovaatioystävällisen sääntelyn
piirteitä ovat myös ennakoitavuus, johdonmukaisuus sekä suuntautuminen
tulevaisuuteen. Tärkeä huomioonotettava näkökulma on myös sääntelyn ajoituksen
vaikutukset innovaatiotoimintaan.

Vain järjestelmällinen sääntelyyn liittyvän osaamisen kehittäminen ja sen vaikutusten

arviointi luo edellytyksiä sille, että markkinatoimijoille pystytään asettamaan sekä
haastavia että aidosti innovointiin kannustavia tavoitteita. Oikeudellisesti sitovan
sääntelyn ohella on olemassa myös monia pehmeämpiä ohjauksen muotoja, joilla
innovaatioita voidaan tukea kysyntälähtöisesti. Näihin sääntelyn muotoihin lukeutuvat
suositukset ja merkinnät. Näiden avulla voidaan lisätä muun muassa tuotteiden,
palveluiden ja prosessien läpinäkyvyyttä, jolloin mahdollistetaan kuluttajien
tiedostavat valinnat. Käyttöön ja kysynnän laatuun vaikuttaminen ovatkin tärkeitä
elementtejä kysyntälähtöisessä innovaatiopolitiikassa.

Yritysten innovaatiotoimintaa motivoi kilpailukyvyn ja markkina-aseman

turvaamisen ohella sääntelyn määräämät tavoitteet, esimerkiksi ympäristöön
vaikuttavien päästöjen vähentäminen. 13

Ympäristöpolitiikan tavoitteet ja erityisesti ilmastopolitiikan täytäntöönpano

merkitsevät suuria haasteita ja mahdollisuuksia tekniikan kehittämiselle ja
käyttöönotolle. Samalla avautuu ympäristöliiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia.

13
Department for Business Enterprise & Regulatory Reform (BERR) (2008) Regulation and
innovation: evidence and policy implications, BERR Economics Paper No: 4, December 2008,
London, UK.
 17

Ympäristöpoliittiset ohjelmat eivät yleensä kuitenkaan sisällä arviota teknologian

kehittämistarpeista, vaan teknologiaa tarkastellaan lähinnä siitä näkökulmasta, mille
tasolle tavoitteet voidaan asettaa. Tarve tiiviimpään yhteistyöhön innovaatio- ja
ympäristöpolitiikan välillä on siten ilmeinen.

Hyvänä esimerkkinä innovaatiotavoitteen huomioivasta toimijoiden välisestä yhteistyöstä on

ympäristöministeriön perustama ympäristöinnovaatiopaneeli, jonka tavoitteena on selvittää,
miten ympäristöpolitiikka voisi aiempaa vahvemmin tukea ympäristöinnovaatioiden
kehittämistä ja käyttöönottoa. Pyrkimyksenä on edistää sekä kustannustehokasta
ympäristönsuojelua että luoda edellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. Paneeli pyrkii myös
lisäämään ympäristöhallinnon ja ympäristöteknologian kehittäjien vuoropuhelua sekä
parantamaan alan toimijoiden mahdollisuuksia seurata ympäristölainsäädännön kehitystä.
Ympäristöinnovaatio-paneelin työn painopisteet ovat ilmastonmuutoksen torjunta,
14
jätehuolto, luonnonvarojen kestävä käyttö, Itämeren suojelu sekä ilmansuojelu.

Sääntely on erittäin voimakas politiikkaväline. Siksi on tärkeää että

säädösvalmistelussa huomioidaan entistä järjestelmällisemmin sääntelyn vaikutukset
myös innovaatioiden kysyntään ja innovatiivisten markkinoiden kehitykseen. Tehtävä
on hyvin haastava ja edellyttää osaamista, välineitä ja poikkihallinnollista yhteistyötä.

Seuraavassa on lueteltu innovaatiomyönteisen sääntelyn periaatteet Iso-Britanniassa.

Innovaatiomyönteiseen sääntelyyn voidaan pyrkiä esimerkiksi seuraavia periaatteita

noudattaen:15
1 Sääntely on joustavaa siten että, yritykset voivat itse vaikuttaa siihen, millä keinoin ne
saavuttavat asetetut tavoitteet.
2 Yrityksille tiedotetaan ajoissa sääntelyn muutoksista, jolloin niille jää aikaa sopeutua
uuteen tilanteeseen.
3 Sääntely asettaa kunniahimoisia tavoitteita, joita ei voida saavuttaa nykyisillä
teknologioilla ja liiketoimintamalleilla.
4 Sääntely ja sen tavoitteet määritellään selkeästi ja niistä tiedotetaan ymmärrettävästi niin,
että väärinymmärrysten mahdollisuus minimoituu.
5 Sääntely ja siitä yrityksille koituvat hallinnolliset kulut pyritään minimoimaan.
6 Sääntely osaltaan tukee ja täydentää muita politiikkoja, jotka pyrkivät edistämään
innovaatioita.

Innovaatioystävällisen sääntelyn periaatteilla on monia yhtymäkohtia Euroopan

unionissa määriteltyihin paremman sääntelyn periaatteisiin.

Myös standardeilla voidaan vaikuttaa innovaatiotoimintaan. Standardisointi on

yhteisten sopimusten laatimista tuotteista ja toimintatavoista. Standardien tavoitteena
on helpottaa elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kansalaisten toimintaa. Lisäksi niillä
parannetaan tuotteiden, palveluiden toimintajärjestelmien yhteensopivuutta ja niihin
liittyvää turvallisuutta. Standardeilla voidaan myös suojella ympäristöä sekä helpottaa
kotimaista ja kansainvälistä kauppaa.

14
Ympäristöminiseriö (2009), Luonnos ympäristöpaneelin toimintasuunnitelmaksi, Ympäristön
suojeluosasto, Helsinki, Finland. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=24757&lan=fi
15
Department for Business Enterprise & Regulatory Reform (BERR) (2008) Regulation and
innovation: evidence and policy implications, BERR Economics Paper No: 4, December 2008,
London, UK.
 18

Standardeilla voidaan koota hajallaan olevaa kysyntää ja edistää tuotteiden ja

palveluiden yhteensopivuuteen ja siten lisätä innovatiivisten ratkaisujen kysyntää ja
markkinoita.

Standardien perustuminen esimerkiksi suorituskykyvaatimuksiin

teknologiasidonnaisten ratkaisujen sijasta mahdollistaa uusien ratkaisujen
kehittämisen ja luo osaltaan kysyntää innovaatioille. Standardit voivat osaltaan myös
vakiinnuttaa ja selkiyttää markkinatilannetta erityisesti innovaatioiden
kaupallistamisen varhaisessa vaiheessa ja nopeuttaa kaupallistamista.

Markkinoita luovien ja innovaatioihin kannustavien standardien kehittämisessä ja

käyttöönotossa on tärkeää, että standardisointijärjestelmän toimivuutta ja sen
parantamista tarkastellaan koordinoidusti osana standardisointipolitiikkaa ja
standardisointijärjestelmän kehittämistä. Edellytyksenä standardisoinnin tehokkaalle
hyödyntämiselle innovaatiotoiminnassa on toimiva ja dynaaminen kansallinen
standardisointijärjestelmä sekä kanavat ja mekanismit, joiden avulla voidaan
tehokkaasti vaikuttaa eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardeihin.

2.3.3 Innovaatioiden kysyntää edistävien toimintamallien kehittäminen

Innovaatioiden kysynnän edistämiseen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka liittyvät
talouteen, politiikkaan, sosiaaliseen ympäristöön ja instituutioihin. Nämä yhdessä
muodostavat innovaatioille ympäristön, johon julkisen sektorin toimintamalleilla on
suuri vaikutus. Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii kehittämään myös
julkisen sektorin toimintamalleja innovaatioita suosiviksi. Olennaista toimintatapojen
kehittämisessä on systeeminen lähestymistapa sekä yksityisen ja julkisen sektorin
yhteistyön tiivistäminen.

Tärkeänä tavoitteena on innovaatiotoimintaan liittyvän poliittisen päätöksenteon hyvä

ennustettavuus. Julkisen sektorin pitkäjänteinen ja johdonmukainen toiminta
yhteisesti päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi luo osaltaan pohjaa
innovaatiomyönteisille markkinoille vähentämällä muun muassa innovaatiotoiminnan
riskejä. Kokonaisvaltaisella politiikalla pyritään tietoisesti luomaan suotuisat
olosuhteet, jotka kattavat koko innovaation kehityskaaren keksimisvaiheesta
kaupallistamiseen..16

Edelläkävijämarkkinoiden syntymisen edistäminen on uusi kysynnän lisäämiseen

tähtäävä politiikka-alue Euroopan unionissa.17 Tavoitteena on parantaa eurooppalaista
markkinaympäristöä siten, että se tarjoaisi paremmat olosuhteet uusien innovatiivisten
markkinoiden syntymiselle ja kasvulle ja vahvistaisi edellytyksiä Euroopassa
toimivien yritysten edelläkävijyyden kehittämiselle myös maailmanlaajuisesti.
Hidastavana tekijänä edelläkävijämarkkinoiden ja edelläkävijämarkkina-aseman
syntymiselle Euroopan unionissa on muun muassa sisämarkkinoiden ja
innovaatiojärjestelmän sirpalemaisuus.

16
Lovio, R. 2009, Näkökulmia innovaatiotoiminnan ja –politiikan muutoksiin 2000-luvulla,
Markkinoinnin- ja johtamisen laitos, Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki, Finland.
17
European Commission (2006) 'Chapter 6: The ‘Lead Markets’ approach to innovation policy'
European Competitiveness Report 2006. Luxembourg, Office for Official Publications of the
European Communities, Brussels, Belgium.
 19

Motivaation ja edellytysten innovatiiviselle yritystoiminnalle nähdään syntyvän

parhaiten riittävän laajoilla ja kasvavilla markkinoilla, joilla vallitsee tehokas kilpailu.
Tällöin uusille tuotteille ja palveluille todennäköisimmin syntyy sekä kysyntää että
tarjontaa. Kilpailun ansiosta yrityksillä on kannuste tuottaa uusia kilpailukykyisiä
ratkaisuja. Laajoilla kasvavilla markkinoilla ne voivat saavuttaa sekä mittakaavaetuja
että merkittäviä tulovirtoja. Euroopan unionissa vahvan aseman markkinoilla
saavuttaneet yritykset voivat päästä ensimmäisten joukossa kasvaville globaaleille
markkinoille.

Euroopan unionin vuonna 2008 käynnistämän edelläkävijämarkkina-aloitteen18

välineiksi on valittu sääntely, julkiset hankinnat ja standardisointi. Prioriteettialueiksi
on valittu kestävä rakentaminen, biotuotteet, uusiutuva energia, kierrätys,
suojatekstiilit sekä sähköiset terveydenhuoltopalvelut. Alueiden valinnassa yhtenä
perusteena on, että niihin liittyy laajempia strategisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia
ja ympäristöpoliittisia tavoitteita.

Edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle keskeiset ajurit voidaan jakaa viiteen

ryhmään, jotka tulisi politiikassa huomioida:

1 Kysyntäetu
viittaa globaalia trendiä ennakoiviin kysyntä- ja markkinaolosuhteisiin kyseisessä maassa tai
markkina-alueella.
2 Hinta- ja kustannusetu
viittaa siihen, että jokin innovaatioversio on edullisempi kuin kilpailevat versiot, esimerkiksi
teknologisen ratkaisun tai suurten ja tehokkaiden markkinoiden ansiosta.
3 Siirrettävyysetu
on kyseessä silloin, kun vaativien asiakkaiden vuoksi kehitetyn ratkaisun ominaisuudet ja laatu
ovat ylivoimaisia. Siirrettävyyteen vaikuttaa positiivisesti, mikäli alueen yritykset ovat
luonteeltaan vientiin suuntautuneita.
4 Vientietu
syntyy silloin, kun yritykset huomioivat laajempien markkinoiden vaatimukset tuotteiden,
palveluiden ja ratkaisujen suunnittelussa.
5 Markkinarakenne-etu
syntyy silloin, kun maassa tai alueella on kilpaillut ja hyvin toimivat markkinat. Tällöin yrityksillä
on paine tuottaa korkeatasoisia tuotteita ja palveluita ja kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan
sekä jatkuviin ja nopeisiin parannuksiin tuotteissa ja palveluissa.

Mitä vahvemmin yllä kuvatut piirteet löytyvät yksittäisillä markkinoilla, sitä

paremmat edellytykset sillä on kehittyä edelläkävijämarkkinaksi.

Myös yksityisen ja julkinen sektorin yhteistyöllä (PPP) voidaan edistää

kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteita. Erityyppiset yhteistyömallit
tarjoavat monia mahdollisuuksia esimerkiksi julkisten palveluiden kehittämiseen.
Tärkeää on esimerkiksi kyetä hyödyntämään julkisten palvelujen tuotannossa
yksityisen sektorin osaamista. Edellytyksenä on hyvin toimiva vuoropuhelu ja
kumppanuus osapuolten välillä sekä tahtotila yhteisten kehitysprojektien
läpiviemiseen.

18
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/policy/lead-market-initiative
 20

Politiikan tavoitteena on osaltaan mahdollistaa uusien innovatiivisten toimintamallien

hyödyntäminen, esimerkiksi julkisten palveluiden kehittäminen siten, että niiden laatu
ja saatavuus vastaa entistä paremmin kansalaisten todellisiin tarpeisiin. Yksityisen ja
julkisen sektorin yhteistyötä voidaan vahvistaa esimerkiksi palvelutuotannossa,
ennakoinnissa ja sääntelyssä. Yhteistyö on erityisen tärkeää laajoihin
yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ikääntyneiden palvelujen järjestäminen,
vastaamisessa. Samalla voidaan avata yrityksille merkittäviä
liiketoimintamahdollisuuksia.

2.3.4 Kysyntälähtöisten innovaatioiden kannusteiden kehittäminen

Kannusteilla pyritään vaikuttamaan yritysten motivaatioon kehittää innovaatioita.
Näitä ovat suorat rahalliset kannusteet innovaatioiden kehittämiseen sekä julkisen että
yksityisen kysynnän suuntaaminen innovaatioihin.

Kysyntälähtöisten innovaatioiden kannusteista ensimmäisenä ryhmänä voidaan

mainita taloudelliset kannustimet, joihin kuuluvat muun muassa verotus
ohjauskeinona sekä rahoitus kysyntälähtöiselle tutkimukselle, kehittämiselle ja
innovaatiotoiminnalle.

Verotuksella voidaan vaikuttaa innovatiivisten markkinoiden syntymiseen ja kasvuun.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että ohjaava vaikutus suosii aidosti
innovatiivisia ratkaisuja. Välittömien vaikutusten lisäksi tulee myös huomioida
verotuksen välilliset ja pidempiaikaiset vaikutukset.

Julkisella rahoituksella voidaan kattaa myös ylimääräisiä kuluja ja riskejä, joita seuraa
julkisten hankintojen suuntaamisesta innovaatioihin. Näitä voivat olla esimerkiksi
innovaation toiminnallisuuteen, taloudellisuuteen tai itse hankintaprosessiin liittyvät
riskit. Riskien jakamisella ja siihen tarjottavalla rahoituksella voidaan madaltaa
kynnystä innovaatioiden hankinnalle ja siten luoda kysyntää ja markkinoita
innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Tähän tarkoitukseen on luotu Tekesin
”Innovaatiot julkisissa hankinnoissa” –rahoitusväline. Sen tavoitteena on parantaa
palveluiden laatua ja tuottavuutta, markkinoiden toimintaa, tarjoajien
innovatiivisuutta ja elinkaariajattelua sekä synnyttää innovatiivisia ratkaisuja
kilpailuttamalla. Tekesin rahoitus voi kattaa jopa 75 prosenttia hankinnan
suunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä kustannuksista.19

Iso-Britannian Small Business Research Initiative-ohjelman (SBRI)20 tavoitteena on

aktivoida pk-yritykset etsimään ratkaisuja julkisen sektorin ongelmiin. Julkisen sektorin
toimijat määrittelevät esimerkiksi yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyviä tutkimusaiheita yksin
tai yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Vaihtoehtoisten ratkaisujen ja
teknologioiden kartoittamiseksi järjestetään avoin pk-yrityksille suunnattu ideakilpailu.
Riippumaton asiantuntijapaneeli arvioi hankeideat ja valitsee voittajat valtion täysin
rahoittamaan kehitysvaiheeseen. Kuuden kuukauden suuruusluokaltaan 111.000 euron (£
100 000) toteutettavuusselvityksen perusteella suoritetaan karsinta kaksivuotiseen
kehitysvaiheeseen (max £ 1 milj. / 1.1 milj. EUR), jossa julkinen laitos toimii
edelläkävijäasiakkaana. Tavoitteena on kehittää kaupallisia tuotteita, joiden aineettomat

19
Tekes (2009) Innovaatiot julkisissa hankinnoissa –rahoitus, Esittelyaineisto 10/2009, Tekes,
Helsinki.
20
Technology Strategy Board, What is SBRI
http://www.innovateuk.org/deliveringinnovation/smallbusinessresearchinitiative.ashx
 21

oikeudet jäävät ideakilpailun voittaneelle yritykselle. Varsinaisen hankinnan tarjouskilpailu

on kaikille avoin.

SBRI-ohjelma antaa pk-yrityksille mahdollisuuden yhteistyöhön julkisen sektorin asiakkaan

kanssa ja siten pienentää riskiä uuden teknologian tai ratkaisun markkinoille tuomisessa.
Julkiselle sektorille SBRI-ohjelma on keino hankkia innovaatioita, löytää uusia toimijoita
markkinoilta sekä ottaa käyttöön uusia ratkaisuja hallitulla riskinotolla.

Julkinen sektori voi omalla näyttämällä omalla toiminnallaan ja hankinnoillaan

esimerkkiä muille markkinatoimijoille lisätä innovaatioiden kysyntää erityisesti
markkinoille tulovaiheessa. Julkisten hankintojen kautta saatu julkisen sektorin
”hyväksyntä” luo markkinoilla myös uskottavuutta innovaatioille.

Julkinen sektorin voi osoittaa omassa toiminnassaan edelläkävijyyttä esimerkiksi

ilmastonmuutoksen hillinnässä suosimalla vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita
liikennemuotoja ja rakennuksia.

Valtioneuvoston keväällä 2009 antaman periaatepäätöksen21 mukaan tavoitteena on, että

vuonna 2010 valtion keskushallinto ottaa vähintään 70 prosentissa hankinnoissaan
ympäristönäkökulman huomioon. Valtionhallinnon uusissa kiinteistöissä vuonna 2010 tulee
olla energiatehokkuusluokka A ja vuoden 2015 jälkeen rakennettavien, korjattavien ja
vuokrattavien rakennusten tulee olla passiivitaloja. Toisena merkittävänä edelläkävijyyden
kehittämiskohteena voidaan mainita julkisen sektorin rooli sähköisten palveluiden
käyttöönotossa.

Julkisille hankinnoille on asetettu monenlaisia kriteereitä ja tavoitteita.

Innovaatiotoiminnan edistämisen lisääminen hankintojen tavoitteisiin tekee
hankinnasta monissa tapauksissa hyvin vaativan. Tämä edellyttää uutta osaamista ja
toimintamalleja. Ostajan ammattimaisuuden ja riskinottovalmiuden lisäksi tarvitaan
strategisia ylimmän johdon päätöksiä ja tukea muutoksille.

Innovatiivisten julkisten hankintojen haasteellisuus on huomioitu myös Euroopan

komission julkaisemassa oppaassa,22 jossa annetaan suosituksia innovaatiotoiminnan
edistämiselle julkisilla hankinnoilla.

1 Julkinen sektori pyrkii toimimaan ”älykkäänä” ostajana

2 Keskustellaan markkinatoimijoiden kanssa ennen tarjouspyynnön jättämistä
3 Osallistetaan sidosryhmät toimintaan koko hankintaprosessin ajan
4 Annetaan markkinoille mahdollisuus ehdottaa innovatiivisia ratkaisuja
5 Haetaan rahalle pikemminkin hyvää vastinetta kuin alinta hintaa
6 Hyödynnetään tietotekniikan mahdollisuuksia
7 Omaksutaan selkeät riskien hallinnan periaatteet
8 Muokataan sopimuskäytäntöjä innovaatioita kannustavaksi
9 Tehdään uudistamistoimille selkeä toimeenpanosuunnitelma
10 Opitaan jatkuvasti tulevaisuutta silmällä pitäen

Muita julkisen sektorin tapoja edistää kysyntälähtöisiä innovaatioita ovat panostukset

demonstraatiohankkeisiin ja referenssilaitoksiin. Erityisen tärkeitä edellä mainitut

21
http://www.vn.fi/toiminta/periaatepaatokset/periaatepaatos/fi.jsp?oid=258914
22
http://www.proinno-europe.eu/doc/procurement_manuscript.pdf
 22

hankkeet ovat silloin kun kysymyksessä ovat investointivaltaiset, monimutkaiset tai

riskipitoiset hankkeet. Demonstraatio- ja referenssihankkeet voivat myös osaltaan
kehittää kysynnän laatua silloin kun se ei itsestään kehity yhtä nopeasti kuin tarjolla
olevat ratkaisut. Onnistuneet pilottihankkeet voivat tuottaa merkittäviä kilpailuetuja ja
johtaa jopa globaaliin edelläkävijän asemaan.

Tanska aloitti vuonna 2008 pilotin jossa testataan sähköautoja ja niihin liittyvää
infrastruktuuria. Vuoteen 2012 jatkuvan pilotin julkisesta rahoituksesta vastaa Tanskan
Energiavirasto (Danish Energy Agency). Ensimmäisellä rahoituskierroksella käytettiin 10
miljoonaa Tanskan kruunua (1.35 milj.€) 17 projektiin. Näissä on mukana 44 sähköautoa,
kaksi paikallishallinnon aluetta, kuusi kuntaa, viisi yritystä, kaksi yhdistystä ja yksi
tutkimuslaitos.23 Sähköautopilotissa pyritään erityisesti hyödyntämään Tanskassa tuotettua
tuulivoimaenergiaa.24 Tärkeänä yhteistyökumppanina projektissa on sähköautoihin ja niiden
tarvitseman infrastruktuurin kehittämiseen erikoistunut kalifornialaislähtöinen Better Place -
yritys. Tanskan pilotin lisäksi yrityksellä on vastaavantyyppisiä hankkeita myös Israelissa,
Hawaijilla, Portugalissa ja San Franciscossa. 25

Julkinen sektori voi omia toimintatapojaan kehittämällä avata mahdollisuuksia

merkittävien uusien innovatiivisten markkinoiden kehittymiselle. Toisaalta jopa
yksittäiset säädökset voivat estää innovatiivisten markkinoiden syntymisen.
Esimerkiksi maksuperustelaki on osaltaan hidastanut julkisen sektorin tuottaman
tiedon edelleen jalostamista ja kaupallista hyödyntämistä. Julkinen sektori tuottaa ja
kokoaa huomattavia määrän asiakirjoja, tietoaineistoa ja tietokantoja sekä ylläpitää
rekistereitä. Nämä edustavat merkittävää kansallista varallisuutta, jota voidaan
hyödyntää tehokkaimmin antamalla se ulkopuolisten tahojen hyödynnettäväksi.
Käytännön vaikutukset näkyvät kun verrataan tilannetta USA:ssa ja EU alueella.
Julkisen sektorin tiedon avaaminen kaupalliselle hyödyntämiselle on kasvattanut sen
taloudellista arvoa siten, että julkisen sektorin tiedon kaupallisen hyödyntämisen
volyymin arvioidaan olevan USA:ssa jopa yli kymmenkertainen Euroopan Unioniin
verrattuna.26 Käytännön sovellusalueista voidaan mainita säätietopalvelut,
patenttitietokannat sekä julkisen liikenteen tietokannat.

3 Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka
Käyttäjien tarpeet ovat jo pitkään olleet keskeinen innovaatiotoiminnan tekijä.
Käyttäjälähtöisyyden merkitys innovaatiotoiminnassa on viime vuosina kasvanut
nopeasti. Sen odotetaan edelleen kasvavan yhteiskunnallisen kehityksen, yritysten
toiminnan muutosten, uusien teknologioiden ja ennen kaikkea käyttäjien
toimintamahdollisuuksien vahvistumisen vaikutuksesta.

Käyttäjien tarpeet ja tarpeiden ymmärtäminen sekä yhteistyö käyttäjien kanssa ovat

innovaatiotoimintaa ohjaavina tekijöinä ja innovaatioiden lähteinä kasvavan huomion
kohteina. Käyttäjäinnovaatiot eli käyttäjien omiin tarpeisiinsa usein ilman
ansaitsemistavoitteita tuottamat innovaatiot on myös tiedostettu merkittäväksi
yritysten innovaatiotoiminnan lähteiksi. Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan
joillakin toimialoilla jopa 10 - 40 prosenttia käyttäjistä kehittää uusia tai muuntelee

23
http://www.ens.dk/en-us/climateandco2/transport2/Sider/testscheme.aspx
24
http://www.kemin.dk/en-US/climateandenergypolicy/dkpolicy/electriccars/Sider/Forside.aspx
25
http://news.cnet.com/8301-11128_3-10150716-54.html
26
http://www.ofcm.gov/sai/presentations/02-panel_1-part1/05-p_weiss.ppt
 23

olemassa olevia tuotteita ja palveluita. 27 Kyseessä on innovaatiopotentiaali, jonka

merkitystä vahvistaa käyttäjien suuri lukumäärä ja käyttäjien aikaisempaa helpompi
tavoitettavuus verkon kautta,

Innovaatiopolitiikassa käyttäjälähtöisyys on uusi, vasta nyt vahvistumassa oleva

näkökulma. Käyttäjälähtöisyyden avulla innovaatiotoiminnassa kyetään
hyödyntämään uudentyyppistä tietoa. Yhteistyömahdollisuudet käyttäjien kanssa
avaavat monia uusia kehittämisen mahdollisuuksia. Politiikalle kehitys tarjoaa
monenlaisia uusia haasteita ja mahdollisuuksia.

3.1 Käyttäjälähtöisyys innovaatiotoiminnan ajuriksi

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta tuo uuden näkökulman perinteisen
tarjontalähtöisen innovaatiotoiminnan rinnalle. Näkökulmaa havainnollistavat kuvat 5
ja 6, joista ensin mainittu esittää tarjontalähtöisen innovaatiotoiminnan keskeisiä
piirteitä. Kyseessä on pelkistetty esitys tarjontalähtöisen tutkimus- ja
kehittämistoiminnan ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan keskeisistä eroista.

Kuva 5 Perinteinen tarjontalähtöinen innovaatiotoiminnan näkökulma

Perinteinen tarjontalähtöinen innovaatiotoiminta painottaa innovaatioiden tarjontaan

vaikuttavia tekijöitä. Innovaatiotoimintaan liittyvä tutkimus tapahtuu suhteellisen
etäällä markkinoista ja tutkimuksen vuorovaikutus esimerkiksi käyttäjien kanssa on
suhteellisen vähäistä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia pyritään sen mukaan
”työntämään” kohti markkinoita, ja tutkimustuloksista vain pieni osa tulee lopulta
hyödynnetyksi kaupallisina tuotteina. Käyttäjät ovat tässä toimintamallissa lähinnä
tutkimuksen kohteena ja huomio kohdistuu pääosin ostopäätöksiin liittyviin
tekijöihin.

27
Hippel, E. (2005) Democratizing Innovation, The MIT Press Cambridge, Massachusetts, USA.
 24

Kuva esitetty käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan näkökulma sen sijaan lähtee

liikkeelle käyttäjistä, heidän tarpeistaan ja käyttäjäinnovaatioista. Uudessa
näkökulmassa käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen arvonluonnissa
nousevat keskeisiksi innovaatiotoiminnan ajureiksi. Tämä näkökulma ei hylkää
tutkimusta, vaan pyrkii yhdistämään sen tiiviimmin käyttäjien tarpeiden
ymmärtämiseen. Silloin kun tässä onnistutaan, tutkimustuloksia kyetään
hyödyntämään aiempaa paremmin kaupallisesti. Viime vuosina on myös uusien
palveluiden kehittäminen tehostunut tuotteiden ja teknologioiden kehittämisen
rinnalla. Samalla on aikaisempaa selvemmin tiedostettu mahdollisuudet hyödyntää
ulkopuolisia resursseja innovaatiotoiminnassa.

Kuva 6 Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan näkökulma

3.1.1 Käyttäjälähtöisyyden voimistuminen innovaatiotoiminnassa

Yritysten innovaatiotoiminta on nykyisin huomattavasti avoimempaa kuin
esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Nykyään innovaatioihin liittyvää osaamista,
ideoita ja resursseja pyritään hankkimaan monipuolisesti myös yrityksen
ulkopuolelta. Taustalla on havainto, että kaikki keskeinen osaaminen ei välttämättä
löydy yrityksen sisältä, vaan usein ideoita ja osaamista voidaan hankkia ulkopuolisilta
tahoilta nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin yrityksen sisältä. Yritysten
toiminnan kansainvälistyessä ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiselle on myös
avautunut uusia mahdollisuuksia.

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on kytköksissä yritysten lisääntyneeseen

avoimeen innovaatiotoimintaan. Ne ovat hyvin lähellä toisiaan silloin, kun yritykset
pyrkivät aktiivisesti hankkimaan käyttäjien itsensä kehittämiä innovaatioita. Kaikki
 25

avoin innovaatiotoiminta, jota yritykset pyrkivät hyödyntämään, ei kuitenkaan ole

käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa. Osa avoimesta innovaatiotoiminnasta on
tavoitteiltaan lähellä tutkimuslähtöistä innovaatiotoimintaa, jolla ei suoranaisesti
pyritä käyttäjien tarpeiden mukaan ohjautuviin innovaatioihin, vaan vain yrityksen
ulkopuolisen osaamisen hankintaan.

Käyttäjien tarpeisiin liittyvä innovaatiotoiminta ja uudet arvonluontimahdollisuudet

ovat useiden eri tekijöiden vaikutuksesta nousseet entistäkin keskeisempään asemaan.
Keskeisimpiä näistä muutosvoimista ovat tieto- ja viestintäteknologia,
globalisoituminen, käyttäjälähtöisyyttä tukevat tutkimus- ja analyysimenetelmät sekä
yhteiskunnalliset, erityisesti julkisiin palveluihin ja kansalaisvaikuttamiseen
kohdistuvat muutospaineet.

Monissa tapauksissa käyttäjien asema suhteessa tuottajiin on vahvistunut, koska

nykyisin heillä on käytettävissään merkittävästi enemmän tietoa ja
valinnanmahdollisuuksia kuin ennen internetiä. Internetin ja muiden uusien
teknologioiden myötä käyttäjien aktiivinen osallistuminen innovaatiotoimintaan on
tullut mahdolliseksi ja yhä useammin myös merkittäväksi kilpailutekijäksi. Yritykset
ovat alkaneet hyödyntää tätä kehitystä samalla kun on huomattu, ettei pelkkä
teknologinen osaaminen enää useinkaan luo riittävää kilpailuetua globaalisti
kilpailluilla markkinoilla.

Ttietotekniikka ja edulliset tietoliikenneyhteydet ovat mahdollistaneet aivan uuden

tasoisen käyttäjälähtöisyyden innovaatiotoiminnassa. Käyttäjien yksittäistä ja
yhteistyössä tapahtuvaa osallistumista edistäviin teknologioihin kuuluvat edullinen
tietotekniikka, standardoidut ohjelmistokielet, suunnittelu- ja esittely- ja
pikamallinnusohjelmistot, modulaariset suunnitteluarkkitehtuurit sekä lähes kaikkialle
ulottuvat edulliset verkkoyhteydet.28

Uusia mahdollisuuksia tarjoaa käyttäjäyhteisöjen nopeaa kasvu ja kasvava

vuorovaikutus tuottajien ja käyttäjien välillä. Tuottajilla, käyttäjillä ja erilaisilla
käyttäjäyhteisöillä voi olla erilaisia rooleja riippuen siitä, mikä on kulloinkin
tehokkain tapa organisoitua. Samalla on tullut mahdolliseksi myös erilaisten
tietolähteiden laajamittainen hyödyntäminen. Koska maantieteellisen etäisyyden
merkitys on vähentynyt, globaali yhteistyö ja hajautetut innovaatioprojektit ovat
mahdollistuneet aivan uudessa mittakaavassa. Sama koskee myös itseorganisoituvia
yhteisöjä, jotka voivat koostua mitä erilaisimmista ryhmistä, kuten esimerkiksi
käyttäjistä ja eri alojen asiantuntijoista. Kaikki edellä mainitut kehityskulut osaltaan
ruokkivat vuorovaikutteista innovaatiotoimintaa.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset luovat osaltaan mahdollisuuksia ja painetta

käyttäjälähtöiselle innovaatiotoiminnalle. Julkisten palvelujen uudistamisessa pyritään
aiempaa selvemmin huomioimaan kansalaisten näkökulma. Käyttäjälälähtöinen
innovaatiotoiminta näkyy julkisissa palveluissa mm. kuntalaisille aiempaa helpommin
saatavilla olevina palveluina tai kuntalaisten palveluntarjoajia koskevien
valinnanmahdollisuuksien vahvistumisena. Myös julkisten palveluiden tuottavuutta

28
Baldwin, C. and von Hippel, E. (2009) Modeling a Paradigm Shift: From Producer Innovation to
User and Open Collaborative Innovation, MIT Sloan School of Management Working Paper #
4764-09, Cambridge, USA.
 26

on mahdollista kehittää käyttäjälähtöisten innovaatioiden ja entistä tehokkaamman ja

kansalaisten osallistamisen kautta.

3.1.2 Käyttäjät innovaatiotoiminnassa

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta ilmenee monissa eri muodoissa. Tässä
yhteydessä se määritellään seuraavasti.

Käyttäjälähtöisyydellä tarkoitetaan innovaatiotoimintaa, joka ohjautuu käyttäjien tarpeiden

mukaan. Sen ilmenemismuotoja ovat
- käyttäjätiedon ja –ymmärryksen hyödyntäminen innovaatiotoiminnan lähtökohtana,
- käyttäjät innovaatiotoiminnan resurssina,
- käyttäjien itse tuottamat innovaatiot (käyttäjäinnovaatiot ), sekä
- palvelujen käyttäjien roolin korostaminen julkisia palveluja uudistettaessa.

Innovaatioiden syntyminen on alettu nähdä enenevässä määrin vuorovaikutteisena

prosessina, jossa myös käyttäjät voivat toimia aktiivisissa rooleissa. Käyttäjien
mieltymykset ja tarpeet suuntaavat innovaatiotoimintaa ja he ovat myös tärkeä
innovaatioiden lähde.

Kuva esittää kaavion muodossa käyttäjälähtöisyyden eri muotoja.

Kuva 7 Käyttäjälähtöisyyden ilmenemismuodot

Käyttäjäinnovaatioiden hyödyntäminen viittaa käyttäjien tekemiin innovaatioihin,

joita yritykset voivat kaupallistaa. Tällainen toiminta on varsin yleistä esimerkiksi
lääketieteellisten instrumenttien kehityksessä, jossa kehittäjinä usein toimivat lääkärit
oman työnsä yhteydessä. Käyttäjäinnovaatioiden vahvuutena on se, että niissä
käyttäjät luovat ratkaisuja nimenomaan omiin tarpeisiinsa ilman kaupallisten
tuottajien innovaatiotoiminnan rajoitteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi olemassa
 27

olevien markkinoiden pieneen kokoon. Käyttäjät luovat usein omiin tarpeisiinsa aivan
uusia edelläkävijäratkaisuja, joita ei ole markkinoilta saatavilla. He myös muokkaavat
käyttämiään tuotteita ja palveluita joskus radikaaleihinkin innovaatioihin johtavilla
tavoilla tai löytävät niille uusia käyttötapoja.29

Kuvan 7 keskimmäisessä osiossa käyttäjät toimivat innovaatiotoiminnan resurssina ja

osana yritysten entistä avoimempaa innovaatiotoimintaa. Toimintamalli avaa
yrityksille ja muille tuottajille monia uusia mahdollisuuksia. Se myös edellyttää
tuottajilta entistä avoimempaa toimintamallia ja uudenlaista osaamista käyttäjätiedon
hyödyntämisestä ja avoimen innovaatiotoiminnan organisoinnista. Käyttäjät voivat
olla erittäin merkittävä resurssi sekä yritysten että julkisen sektorin tuotteiden ja
palveluiden kehittämisessä. Rooli, jonka käyttäjät kehitystoiminnassa saavat, riippuu
keskeisesti yrityksen tahtotilasta, osaamisesta ja myös siitä minkälaisia innovaatioita
tavoitellaan.

Monet internetissä toimivista uusista innovatiivisista palveluista perustuvat käyttäjien

tuottamaan sisältöön ja kehittämispanokseen. Esimerkkejä näistä ovat Wikipedia-
tietokirja, Flickr-valokuvapalvelu, YouTube-videopalvelu sekä monet
ohjelmistokehitysprojektit, kuten käyttäjien toisilleen kehittämät Googlen ja Applen
mobiililaitteiden ’Apps’-sovellukset. Näissä palveluissa yritys tarjoaa
käyttäjäkehittäjille alustan ja työkaluja, joiden avulla suuret käyttäjämäärät saavat
mahdollisuuden sisällön ja palvelujen kehitykseen.

Käyttäjät voivat toimia myös merkittävänä julkisten palvelujen kehitysresurssina.

Tilaisuuden tällaiseen kehitystoimintaan tarjoaa esimerkiksi julkisen tiedon
avaaminen kolmansille osapuolille. Käyttäjät voivat parantaa vaikkapa julkisen
liikenteen palveluita kehittämiensä sovellusten avulla.30 Yhdysvalloissa julkisen
sektorin avoimet kehitysprojektit aktivoivat jo varsin hyvin kansalaisia, esimerkkinä
”The Open Planning Project” New Yorkissa. 31

Äärimmäisenä vasemmalla Kuva 7 oleva syvempää käyttäjäymmärrystä lisäävä

käyttäjätiedon hyödyntäminen on lähinnä perinteistä tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Tässä innovaatiotoimintaa harjoittavat tahot pyrkivät monipuolisia välineitä kuten
etnografiaa käyttämällä ymmärtämään käyttäjien etupäässä piileviä tarpeita. Tätä
käyttäjätietoa sitten hyödynnetään tutkimus- ja kehitystoiminnan lähtökohtana.
Käyttäjälähtöisyyteen keskittyvä tutkimus on taustoiltaan monipuolista ja tietämystä
on kehitetty usein muualla kuin perinteisen innovaatiotutkimuksen kentällä.
Asiakastarpeet ja käyttäjien ymmärtäminen ovat keskeisessä asemassa erityisesti
markkinoinnissa ja siihen liittyvän tuote- ja palvelukehityksen johtamisessa. Myös
tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöä ja kuluttajia koskevassa tutkimuksessa on jo
pitkään analysoitu vuorovaikutteisuutta ja käyttäjien entistä aktiivisempaa roolia
innovaatiotoiminnassa.

Kuva 8 havainnollistaa innovoinnin muotoja tuottajien toimintatavan

käyttäjälähtöisyyden ja käyttäjien innovointiin osallistumisaktiivisuuden ja

29
Hippel, E. (1988) The Sources of innovation, Oxford University Press, New York, USA.
30
Esimerkkejä julkisen liikennetiedon hyödyntämisestä, ks. esim.
http://www.massdotdevelopersconference09.com/
31
Ks. http://openplans.org/.
 28

-mahdollisuuksien suhteen. Mitä avoimempia tuottajan organisaatio ja toimintatavat

ovat, sitä kykenevämpi tuottaja on hyödyntämään käyttäjälähtöisyyttä käyttäjien
panosta innovaatiotoiminnassaan. Käyttäjien aktiivisuus ja kyky osallistua
innovaatiotoimintaan määrittävät osaltaan innovaatiotoiminnan luonnetta. Mikäli
käyttäjät ovat passiivisia eivätkä halua osallistua innovaatiotoimintaan, heidän
panoksensa luonnollisesti jää pieneksi. Toisaalta käyttäjäinnovaatiot syntyvät
aktiivisten käyttäjien toimesta silloin kun markkinoilta ei löydy tyydyttävää ratkaisua.
Tuote- ja tuotantokeskeiset yritykset nojaavat tyypillisesti sisäiseen
kehitystoimintaan.

Kuva 8 Tuottajien tapa toimia ja käyttäjien roolit innovaatiotoiminnassa

Käyttäjälähtöiset yritykset suosivat avoimempia innovaatioprosesseja joissa

keskeisellä sijalla on käyttäjien tarpeiden ymmärrys tai käyttäjien kanssa yhteiset
innovaatioprojektit.

Käyttäjien optimaaliseen rooliin innovaatiotoiminnassa vaikuttavat toisaalta

innovaation kehittämisen ja levittämisen sekä näihin liittyvät tiedonsiirron
kustannukset. Tätä havainnollistaa kuva 9.

Kuva 9 Erityyppisten innovaatiotoimintojen vahvuusalueet

 29

Innovaatiotoiminta voidaan tuottajien ja käyttäjäinnovoijien näkökulmasta jakaa

kolmeen keskeiseen tyyppiin, joihin kuuluvat tuottajainnovaatiot, käyttäjäinnovaatiot
sekä avoin innovaatiotoiminta. .32 Kuva 9 esittää innovaatiotoiminnan
tehokkuusalueet näiden vaihtoehtojen kesken. Tarkastelu tehdään suhteessa uuden
innovaation kehittämiskustannuksiin (vaaka-akseli), ja toisaalta tiedon ja osaamisen
siirtämiseen liittyviin kustannuksiin (pystyakseli).

Kuvassa esitetään yleisellä tasolla erityyppisille innovaatiotoiminnan muodoille

otollisimmat olosuhteet. Kun innovaatiotehtävään liittyvät tiedon ja osaamisen
siirtokustannukset ovat korkeat, yksittäisten käyttäjien innovaatiotoiminta on
tehokasta (1). Näin erityisesti silloin kun kehittämiskustannukset ovat suhteellisen
alhaiset ja yksittäisillä käyttäjillä mahdollisuus kattaa ne. Mikäli alhaiset tiedon- ja
osaamisensiirtokustannukset yhdistyvät korkeisiin kehittämiskustannuksiin,
yhteistyöhön perustuvat avoimen innovaatiotoiminnan muodot ovat vahvimmillaan
(2). Esimerkkeinä voidaan mainita käyttäjä- ja kehittäjäyhteisöt, joissa lukuisat
toimijat tuottavat oman panoksensa kehitysprosessiin. Näin yksittäisille toimijoille
kohtuullisen kokoiset panostukset kumuloituvat riittäväksi kokonaisuudeksi.

Tuottajainnovaatiot edustavat tehokasta toimintamallia olosuhteissa. joissa

kumpikaan keskeisistä kustannustekijöistä ei nouse hyvin korkealle tasolle (3). Näin
tuottajien innovointialue kattaa suuren osan innovaatiokentästä, mutta se on

32
Baldwin, C. and von Hippel, E. (2009) Modeling a Paradigm Shift: From Producer Innovation to
User and Open Collaborative Innovation, MIT Sloan School of Management Working Paper #
4764-09, Cambridge, USA.
32
Facebookin sisällön oiekudet, katso http://www.facebook.com/terms.php
 30

supistumassa kustannustehokkaan verkostoitumisen ja käyttäjien lisääntyvien

aktiviteettien myötä. Näyttääkin siltä, että monilla alueilla avoin innovaatiotoiminta,
käyttäjäyhteisöt ja myös yksittäiset käyttäjät voivat vahvistaa suhteellista asemaansa
innovaatiotoiminnassa.

3.1.3 Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan menetelmät

Käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa on mahdollisuus hyödyntää varsin
monipuolisia menetelmiä käyttäjätiedon hankkimisessa. Kuva 10 havainnollistaa
erilaisten käyttäjätarveanalyysimenetelmien ja innovaatioiden luonteen suhdetta.
Perinteiset asiakashaastattelut, ryhmähaastattelut ja kyselymenetelmät paljastavat
tyypillisesti vain niitä asioita, jotka käyttäjät tiedostavat ja jotka he pystyvät
artikuloimaan selkeästi (”käyttäjän ääni”). Innovaatiotoiminnassa nämä perinteiset
menetelmät rajoittuvat useimmiten vähittäisten parannusten aikaansaamiseen.

Liikuttaessa kuviossa yläoikealle korostuu menetelmissä käyttötilanteen

ymmärtäminen. Kyseisiä menetelmiä ovat tarve- ja puutekartoitukset, käyttötapojen-
ja käytäntöjen kartoitukset, käyttötilanteeseen altistuminen (“kielikylvyt”), sekä
käyttötilannehaastattelut. Näillä pyritään syvempään ymmärrykseen käyttäjien
tarpeista tutustumalla ja kokemalla itse ne olosuhteet, joissa käyttäjät toimivat.
Hankittu tieto ei jää tällöin irralliseksi ja käyttötilannetuntemuksen kautta analyyttiset
tulkinnat voivat olla tarkempia ja rikkaampia. Vaikka kuvatut menetelmät voivat
tuottaa arvokasta tietoa, ne ovat työläitä ja vaativat tiedon kerääjältä huomattavasti
enemmän osaamista kuin perinteiset haastattelut. Analyyttisten taitojen lisäksi
tarvitaan menetelmän hyödyntäjiltä tilannetajua ja kykyä asettua käyttäjän rooliin
näiden omassa ympäristössä.

Kuva 10 Käyttäjätarpeiden “analyysityökaluja”

 31

Laajempien kokonaisuuksien ymmärrystä ja tulevan kehityksen vaihtoehtoja

analysoidaan teknologiatiekarttojen ja trendianalyysin avulla. Jälkimmäinen pyrkii
tunnistamaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia kehitystrendejä, joiden avulla voidaan
ennakoida käyttäjien tarpeiden kehitystä.

Teknologiatiekartat pyrkivät kartoittamaan erilaisia vaihtoehtoja sille miten

mahdollistavat teknologiat kehittyvät ja millaisiin tarpeisiin niillä odotetaan
pyrittävän vastaamaan. Tavoitteena on tuottaa yhteinen näkemys markkinoiden
uusista mahdollisuuksista ja kriittisistä teknologioista. Tässä yhteydessä pyritään
myös tunnistamaan suuret esteet ja rajoitteet tulevaisuuden kehitykselle.
Teknologiakarttojen avulla pyritään myös tunnistamaan kehityksen kannalta kriittisiä
taitoja.

Siirryttäessä edelleen kohti piileviä ja tulevaisuudessa realisoituvia tarpeita kasvaa

myös tarve syvälliseen käyttäjien ymmärrykseen ja kykyyn tulkita tarpeita, joita
käyttäjät eivät tiedosta tai pysty itse artikuloimaan. Näissä tilanteissa etnografiset
menetelmät sekä käyttäjien osallistaminen kehitysprosesseihin nousevat tärkeään
asemaan. Kvalitatiivisten menetelmien avulla pyritään ymmärtämään käyttäjien ja
käyttäjäryhmien kokemusmaailma ja sitä kautta luodaan syvällistä ymmärrystä näiden
toiminnasta ja tarpeista. Ottamalla käyttäjät aidosti mukaan kehitysprosesseihin
voidaan hyödyntää heidän erilaisia osaamisiaan ja samalla saadaan ymmärrystä siitä,
mitkä asiat ovat heille tärkeitä. Käyttäjien osallistaminen tutkimus- ja
kehitystoimintaan ja osa laadullisista menetelmistä voi nostaa esille myös piileviä ja
vasta tulevaisuudessa ilmeneviä tarpeita. Vahvasti tarpeiden ennakointiin ja tulkintaan
perustuvat menetelmät (käyttäjän mieli) voivat tuottaa merkittäviä uusia avauksia,
jopa radikaaleja innovaatioita.

Kehittyneissä menetelmissä ei välttämättä edellytetä käyttäjiltä aktiivista

osallistumista innovaatiotoimintaa. Sen sijaan tavoitteena on selvittää ja ymmärtää
käyttäjien tarpeita innovaatiotoiminnan suuntaamiseksi siten, että uudet tuotteet ja
palvelut tuottavat lisäarvoa käyttäjille. Käyttäjien tarpeisiin liittyvät
tutkimusmenetelmät ovatkin kehittyneet viime vuosina hyvin nopeasti eritoten
tietotekniikan ja internetin mahdollistamina. Nykyisin on mahdollista kerätä ja
analysoida suuriakin määriä käyttäjätietoa kustannustehokkaasti. Tämän lisäksi
kvalitatiiviset analyysimenetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti ja niitä
hyödynnetään tutkimusyhteisön lisäksi entistä enemmän myös yrityksissä.
Esimerkiksi etnografian avulla voidaan hankkia tietoa piilevistä tai vasta
tulevaisuudessa konkretisoituvista käyttäjätarpeista ja trendeistä. Myös
palvelusuunnittelu (service design) ja design ymmärrettynä laajasti
suunnitteluajatteluna (design thinking) ovat esimerkkejä käyttäjälähtöisistä
menetelmistä.33

Muotoilu voidaan laajasti ymmärrettynä nähdä luovana ongelmanratkaisuna (design

thinking), jota voidaan hyödyntää yli toimialojen innovatiivisten tuotteiden, palveluiden,
prosessien ja jopa yhteiskunnallisten haasteiden yhteydessä. Keskeistä on syvällinen
perehtyminen käyttäjien toimintaan ja tarpeisiin heidän omassa ympäristössään.
Tyypillisesti suunnitteluajattelu ei keskity parantamaan olemassa olevia ratkaisuja, vaan

33
Tässä hankeraportissa design- ja muotoilu-termejä käytetään synonyymeina.
 32

tutkii haasteita ja mahdollisuuksia löytääkseen niihin uusia, käyttäjästä lähteviä ratkaisuja.

Tältä pohjalta suunnitteluajattelu luo uusia innovatiivisia ja käyttäjälähtöisiä parannuksia
tuotteisiin, palveluihin ja hyvinkin monimutkaisiin prosesseihin. Menetelmiin kuuluvat muun
muassa käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja uusien ideoiden luomisen menetelmät,
visuaalinen kommunikaatio, synteesi ja prototyyppien käyttö. Suunnitteluajattelua on
menestyksekkäästi hyödynnetty muun muassa lentokenttien turvallisuuden parantamisessa,
hotellipalveluiden kehittämisessä, julkisten palveluiden uudistamisessa sekä puhtaan
34
juomaveden saannin turvaamisessa.

3.2 Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka

3.2.1 Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteet, määritelmä ja jäsentely

Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan avulla parannetaan olosuhteita, joissa
käyttäjien tarpeet ja aktiivinen osallistuminen innovaatiotoimintaan toimivat
tehokkaina kannusteina innovaatioiden syntymiselle ja leviämiselle. Politiikan
tehtävänä on mahdollistaa käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaan liittyviä
arvonluontimahdollisuuksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Näin voidaan
hyödyntää entistä paremmin eri tahoilla esiintyvä innovaatiopotentiaali ja erilaiset
innovaatioiden lähteet. Pyrkimyksenä on edistää käyttäjälähtöisyyttä tukevan
toimintaympäristön, menetelmien ja työkalujen kehittymistä. Painopisteenä ovat
käyttäjien tarpeet ja niihin pohjautuvat innovaatiot.

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka määritellään tässä yhteydessä seuraavasti:

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka edistää käyttäjien tarpeisiin ja

järjestelmälliseen osallistamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa yksityisellä ja
julkisella sektorilla

Keskeistä on, että mahdollisina innovaatioiden lähteinä nähdään sekä käyttäjät että
tuotteiden- ja palveluiden tuottajat. Käyttäjien innovaatiotoiminnan motiivina on
tuottaa ratkaisu ensisijaisesti omaan käyttöön, tuottajat puolestaan innovoivat
myydäkseen tuotteita ja palveluita muille osapuolille. Tuottajien osalta politiikassa
korostetaan innovaatiotoiminnan laadullista uudistamista siten, että se huomioi
aikaisempaa järjestelmällisemmin käyttäjien tarpeet ja näiden osallistamisen
innovaatiotoimintaan. Määritelmä pitää sisällään myös käyttäjien itsensä tekemät
innovaatiot.

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka voidaan jäsentää neljään keskeiseen osa-

alueeseen 1) osaamisen ja tietoisuuden kehittäminen, 2) sääntely, 3) uudet julkisen
sektorin toimintamallit, sekä 4) kannusteet.

Kuva 11 Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keskeiset alueet

34
Brown, T. (2009) Change by design – How design thinking transforms organisations and inspires
innnovation, HarperCollins, New York, USA.Muotoilun muuttunut rooli, Provoke Design Oy; TEM:n
tilaama selvitys 1.2.2010.
 33

3.2.2 Osaamistason nostaminen

Osaamistason nostaminen sekä tiedon jalkauttaminen yrityksiin ja julkisen sektorille
mahdollistavat osaltaan käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan kehittymisen.
Tavoitteena on, että käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta yleistyy ja sen
arvontuotantomahdollisuudet hyödyttävät sekä yrityksiä että kansalaisia laajalla
rintamalla. Käyttäjälähtöisyyteen liittyvää osaamista on jo olemassa yliopistoissa,
tutkimuslaitoksissa ja monilla muilla tahoilla. Tämän osaamisen hyödyntämistä
voidaan tehostaa jalkauttamalla se yritystoimintaan ja julkisten palveluiden
tuotantoon. Alalla on myös tarvetta lisätutkimukselle ja kansainvälisten verkostojen
entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle.

Sekä akateemisen että kaupallisen tutkimuksen resursseja suunnataan siten, että ne

osaltaan tukevat käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yrityksissä ja myös muissa
organisaatioissa. Käyttäjälähtöisen innovoinnin yleisyyttä ja kehittyneisyyttä
kuvaavien indikaattorien luominen on tarpeen, jotta voidaan saada kokonaiskuva
toiminnan laajuudesta, luonteesta ja kehittymisestä.35 Käyttäjälähtöisen toiminnan
muutoksia seuraamalla saadaan tärkeää tietoa myös politiikkatoimenpiteiden
vaikuttavuudesta.

35
Gault, F. and Hippel, E. (2009) The prevalence of user innovation and free innovation transfers:
Implications for statistical indicators and innovation policy, MIT Sloan School of Management
Working Paper #4722-09, Cambridge, MA, USA.
 34

Keskeisiä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä teemoja ovat muun

muassa:

1 Vaativan, vastuullisen ja osallistuvan kuluttajan taidot. Aktiiviset ja osallistuvat

käyttäjät ja kuluttajat ovat merkittävä innovaatiotoiminnan resurssi. Koulutuksen
avulla tämä potentiaali voidaan saada paremmin käyttöön. Kuluttajien aktiivisuus
ja osaaminen luovat myös yrityksiä kohtaan tervettä painetta jatkuviin
parannuksiin ja innovaatioihin jotka luovat käyttäjille lisäarvoa, eli tuotteita ja
palveluita josta he ovat valmiita maksamaan. Aivan samalla tavalla tiedostavat ja
osaavat kansalaiset voivat luoda uudistumis- ja innovaatiopainetta julkisten
palveluiden osalta.

2 Verkosto-osaamisen kehittäminen ja kyky tunnistaa arvonluontimahdollisuudet

loppukäyttäjälle. Innovaatiotoiminta on monilta osiltaan muuttunut luonteeltaan
aikaisempaa avoimemmaksi ja yrityksen ulkopuolista osaamista hyödyntäväksi.
Myös tuotteiden ja palveluiden tuotannossa hyödynnetään entistä enemmän
verkostomaista toimintatapaa. Uudet verkostomaiset toimintamuodot
mahdollistavat monia uusia ja entistä tehokkaampia tapoja tuottaa lisäarvoa
käyttäjille. Tehokas verkostojen hyödyntäminen vaatii kuitenkin myös paljon
uutta osaamista jota voidaan kehittää tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.

3 Monitaitoisuuden ja moniarvoisuuden rooli käyttäjälähtöisessä

innovaatiotoiminnassa. Käyttäjälähtöisille ratkaisuille on tyypillistä että niissä
yhdistyy innovatiivisesti monentyyppistä osaamista. Tällöin myös yrityksissä
tarvitaan monitaitoisia ihmisiä joilla on kyky hyödyntää hyvinkin erityyppistä
osaamista. Monitaitoisuus ja kyky yhdistellä erilaista osaamista ovat usein tärkeitä
kuin syvä erikoisosaaminen. Positiivinen suhtautuminen moniarvoisuuteen ja
monikulttuurisuuteen luovat otollisen ympäristön innovatiivisuudelle. Siksi niiden
merkitys on tärkeää huomioida myös koulutuksessa ja tutkimuksessa.

4 Panostukset kulttuuri- ja muotoiluosaamiseen, muotoilu yritysten strategisena

välineenä sekä palvelumuotoilun hyödyntäminen. Muotoilu on nopeasti kehittynyt
näkökulmaksi ja välineeksi, jolla käyttäjälähtöisyys voidaan tuoda tehokkaasti
yrityksiin ja niiden toimintaa järjestelmällisesti ja strategisesti ohjaavaksi.
Muotoilun avulla teknologiat ja toimintamallit voidaan useissa tapauksissa
muokata innovatiivisiksi ja entistä käyttäjälähtöisemmiksi kokonaisuuksiksi.

5 Parempi kyky aineettoman omaisuuden luomiseen, hallintaan ja

kaupallistamiseen avoimessa innovaatioympäristössä. Nykyinen aineettoman
omaisuuden hallintajärjestelmä, sen toimintamallit ja instrumentit on luotu pitkälti
teollisen yhteiskunnan tarpeista aikana, jolloin avointa innovaatiotoimintaa ei
nykylaajuudessa esiintynyt. Käyttäjälähtöisyyden ja innovaatiotoiminnan
monimuotoisuuden lisääntyminen on luonut erilaiset “innovaatiomaailmoja”,
joissa aineettomien oikeuksien asema ja merkitys vaihtelee suuresti. On
ensisijaista että aineettomien oikeuksien hallintaa kehitetään siten, että niillä on
kannustava vaikutus käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan sen eri muodoissa.
Tämä koskee esimerkiksi käyttäjäinnovaatioita ja niiden tehokasta siirtämistä
kaupallisen toiminnan piiriin. Näin esimerkiksi uusiin innovaatiotoiminnan
 35

muotoihin sopivien lisensiointikäytäntöjen kehittäminen nousee tärkeään

asemaan.

Innovaatiopolitiikan näkökulmasta tärkeitä ovat myös käyttäjälähtöisen

innovaatiotoiminnan menetelmät, niiden saatavuus ja käytön edistäminen. Kyseiset
menetelmät ja toimintamallit ovat keinoja joilla käyttäjälähtöisyyttä toteutetaan
käytännön tasolla. Käyttäjälähtöisyyden merkittävä sovellusalue ovat julkiset palvelut
ja niiden käyttäjälähtöisyyden kehittäminen. Käyttäjälähtöisten innovaatiotoiminnan
menetelmillä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä julkisten palveluiden
kehittämisessä. Usein uusien menetelmien hyödyntäminen edellyttää merkittävää
asennemuutosta ja uudentyyppistä osaamista julkiselta sektorin toimijoilta.

Yrityksistä esimerkiksi Intel hyödyntää etnografiaan pohjautuvia menetelmänä keinona

ennakoida paremmin uusien markkinoiden kehittymistä, ymmärtää asiakkaiden tarpeita, ja
myös yrityksen oman toiminnan logiikkaa.36 Käyttäjäinnovoinnin verkkotyökaluja ja -alustoja
ovat menestyksellisesti kehittäneet mm. Apple ja Google erityisesti ohjelmistojen alueella.

3.2.3 Sääntelyn uudistaminen

Sääntely muodostaa keskeisen osan siitä infrastruktuurista, jolla julkinen sektori voi
edistää tai hidastaa käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa ja sen koko potentiaalin
hyödyntämistä. Sääntely vaikuttaa monin eri tavoin käyttäjälähtöiseen
innovaatiotoimintaan, joka on hajautunutta ja tapahtuu pääasiassa tutkimuslaitosten ja
tuotekehitysyksikköjen ulkopuolella. Tästä johtuen sääntelyn vaikutukset
innovaatiotoimintaan tulee nähdä huomattavasti aikaisempaa laajemmissa yhteyksissä
kuin pelkästään perinteiseen tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevina. Keskeisenä
tavoitteena on että sääntely kannustaa käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan eikä
aseta sille esteitä.

Omana laajana sääntelykokonaisuutenaan voidaan mainita aineettomien oikeuksien

sääntely, joka ei juurikaan vielä huomioi käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa ja sen
huomattavaa potentiaalia. Sen kehittämisessä tulee kiinnittää huomio esteiden
poistamiseen ja kannusteiden luomiseen käyttäjälähtöiselle innovaatiotoiminnalle.

Julkisen sektorin toimintojen ja tietoaineistojen entistä laajempi avaaminen

ulkopuolisille toimijoille luo hyvin merkittäviä mahdollisuuksia arvon luomiseen
käyttäjälähtöisen innovoinnin kautta. Vain osa julkisen sektorin hallussa olevista
tiedoista on luonteeltaan luottamuksellista ja suurelta osin julkisen sektorin
tietoaineistojen käytölle ja jatkojalostukselle ei ole varsinaisia esteitä. Julkisen
sektorin kokoama tieto voidaankin nähdä osana kansallisvarallisuutta, jonka arvoa
voidaan kasvattaa käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan avulla. Julkisen sektorin
toimintoja avaamalla voidaan myös laajemmin hyödyntää avoimen
innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Tätä kautta syntyy ratkaisuja ja palveluita jotka
vaikuttavat positiivisesti sekä julkisen sektorin toimintaan että kokonaan uusien
markkinoiden kehittymiseen. Tähänastiset tulokset julkisten tietokantojen
avaamisesta ovat varsin rohkaisevia.

36
Anderson, K. (2009) Ethnographic Research: A Key to Strategy, Harvard Business Review,
March 2009, Harvard Business School Publishing Corporation.
http://hbr.harvardbusiness.org/2009/03/ethnographic-research-a-key-to-strategy/ar/1
 36

Säätietojen avaaminen ulkopuolisten tahojen edelleen hyödyntämiselle on luonut paljon

uusia palveluita ja kasvattanut toimialaa merkittävästi USA:ssa. Kymmenessä vuodessa
(1994 - 2004) toimialan arvo kasvoi 4 miljardista dollarista 56 miljardin tasolle. Samaan
aikaan alan yritysten määrä kasvoi nopeasti, siten että vuonna 1991 alan yrityksiä oli 900 ja
vuonna 2003 jo niitä oli jo 4060. Julkisten tietojen avaaminen on luonut kokonaan uudet
markkinat joilla on paljon esimerkiksi toimialakohtaisesti räätälöityjä palveluita. Ala on myös
laajentunut kansainvälisille markkinoille koska julkisten säätietojen avaamisen kautta
37
USA:ssa toimivat yritykset ovat saaneet merkittävän kilpailuedun.

Myös Google maps38 -palvelu on luonut Yhdysvaltojen julkissektorin tuottaman, avoimesti ja

maksutta käytettävissä olevan satelliittikartta- ja paikkatiedon pohjalle täysin uusia
maailmanlaajuisia markkinoita ja palveluita.

Tuoreena esimerkkinä voidaan mainita Washington DC:n Apps for Democracy –kilpailu,
jossa julkisia tietokantoja avattiin kehittäjille. Ulkopuoliset tahot tuottivat 30 päivässä 47
sovellusta. Näiden arvoksi arvioidaan 2 milj. USD huomioiden tuotantoon ja hankintaan
liittyvät kustannukset39. Washington DC:n esimerkkiä ovat sittemmin seuranneet myös mm.
Boston, San Francisco, Toronto and Vancouver.40 Periaatteina ovat vapaa julkisen tiedon
saatavuus ja hyödynnettävyys kolmansille osapuolille, avoimet standardit sekä avointa
lähdekoodia hyödyntävien ohjelmistojen käyttö.

Suomessa Washington D.C.:n kilpailun mallin mukaan vuonna 2009 järjestetty

’Kansalaisosallistujan työkalut’ –kilpailu tuotti 23 kansalaiskehittäjän tuottamaa sovellusta ja
ideaa.

Osallistavia toimintatapoja jotka lisäävät kansalaisten valinnan- ja vaikuttamisen

mahdollisuuksia on tähän saakka hyödynnetty vain hyvin rajoitetusti. Tässä
yhteydessä sääntelyn kehittäminen käyttäjälähtöisyyttä edistäväksi on keskeisessä
asemassa julkisen sektorin palveluita kehitettäessä. Aidosta osallisuudesta voidaan
puhua, mikäli osallistuminen on laajaa ja vaikutusmahdollisuudet ovat merkittäviä.
Tällöin osallistuminen koetaan mielekkääksi ja se rohkaisee aktiiviseen
osallistumiseen myös tulevaisuudessa. Osallistaminen toteutuu prosesseissa, joissa on
aitoja vaihtoehtoja ja liikkumavaraa uusille, innovatiivisille ratkaisuille.

Esimerkiksi palvelusetelien käyttöönotto luo valinnanmahdollisuuksia julkisten

palveluiden käyttäjille. Käyttäjien mieltymykset ohjaavat kysyntää ja suuntaavat
julkisten palveluiden kehittämistä. Myös monissa muissa yhteyksissä sääntelyn tulee
uudistua siten että se mahdollistaa käyttäjälähtöisen palvelukehityksen ja lisää
kansalaisten valinnanmahdollisuuksia.

Julkisella sektorilla tarvitaan myös asennemuutosta jotta sääntelyperiaatteita voidaan

tehokkaasti uudistaa. Vain näin käyttäjälähtöisen toiminnan potentiaali voidaan
täysimittaisesti hyödyntää palveluiden uudistajana, käyttäjälähtöisen arvon luojana ja
toimintojen tehostamiskeinona.

37
Weiss, P. (2002) Borders in Cyberspace: Conflicting Public Sector Information Policies and their
Economic Impacts, U. S. Department of Commerce National Oceanic and Atmospheric
Administration National Weather Service, USA.
38
http://maps.google.com/
39
http://en.oreilly.com/where2009/public/schedule/detail/7244
40
http://www.cbc.ca/technology/story/2009/05/22/tech-vancouver-open-source-standards-
software-city.html?ref=rss
 37

Innovaatiotoiminnan nopean kehittymisen myötä myös immateriaalioikeuksiin, niiden

syntymiseen, hallintaan ja kaupallistamiseen kohdistuu muutospaineita. Tätä taustaa
vasten sääntelykehikon ja sääntelyn toimivuuden parantaminen avoimessa
käyttäjälähtöisessä innovoinnissa on määritelty yhdeksi Suomen kansallisen IPR-
strategian kohdealueeksi. Keskeisenä tavoitteena on, että immateriaalioikeudet ottavat
aikaisempaa paremmin huomioon myös käyttäjien tuottamat innovaatiot ja niiden
kaupallistamiseen liittyvät seikat. Sääntelyn tulee luoda myös riittäviä kannusteita
käyttäjälähtöiselle innovaatiotoiminnalle. Olemassa olevaa sääntelyä tulee uudistaa
niin, että se ei aseta esteitä käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymiselle ja
kaupallistamiselle.

Konkreettisena uutena alueena immateriaalioikeuksien kehittämisessä nousee esiin

käyttäjälähtöisen innovoinnin tuottojen ja vastuunjaon selkeyttäminen. Tässä
yhteydessä voidaan hyödyntää esimerkiksi lisensiointisopimuksia. Käyttäjät voivat
päättää haluavatko he edelleen myydä innovaatioon liittyvät oikeudet, vai taata
lisensioinnin avulla sen vapaan hyödynnettävyyden.

Sopimusteitse voidaan määritellä tuottojen ja vastuiden jakautuminen myös niissä

tapauksissa joissa käyttäjät osallistuvat yritysten kehittämisprojekteihin. Esimerkkinä
Ford joka hyödyntää lisensiointia rekrytoidessaan käyttäjiä
ohjelmistoprojekteihinsa.41 Käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa tukevaa
infrastruktuuria on jo kehitetty muun muassa kansainvälisen Creative Commons
-lisensioinnin avulla. 42

3.2.4 Julkisen sektorin käyttäjälähtöisyyttä tukevat toimintamallit

Tietoverkot muodostavat keskeisen osan käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan
mahdollistavasta infrastruktuurista. Niiden tulisikin olla kattavia, riittävän nopeita,
luotettavia ja käyttökustannuksiltaan edullisia. Tietoverkkojen avulla käyttäjät voivat
olla yhteydessä keskenään ja tuottajien kanssa ja ne mahdollistavat myös
laajamittaisen tiedon hankinnan hyvin edullisesti. Näistä syistä tietoyhteiskunta-
politiikka vaikuttaa keskeisesti käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edellytyksiin.

Myös julkiselle sektorilla tietotekninen infrastruktuuri ja erityisesti sen hyvä

yhteentoimivuus mahdollistavat vuorovaikutuksen, joka on tärkeä käyttäjälähtöisen
innovaatiotoiminnan edellytys. Tästä syystä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden
edistäminen yleensä ja erityisesti julkisella sektorilla on tärkeää.

Tietoverkot mahdollistavat vuorovaikutteisen innovaatiotoiminnan johon sisältyy

muun muassa yhteistyössä tapahtuva ideoiden ja uusien ajatusten kehittämien,
seulonta ja yhdistely. Työn tehokas organisointi, ryhmätyömahdollisuudet,
kehitysversioiden pilotointi ja viimeistely sekä etätyö ovat keskeisiä käyttäjälähtöisen
innovaatiotoiminnan elementtejä.43 Tietoverkkojen toimivuuden lisäksi politiikalla

41
Ford developer’s license, see http://media.ford.com/article_print.cfm?article_id=31625, and
http://www.ur.umich.edu/update/archives/100114/umdsync
42
http://creativecommons.org/international/fi/
43
Computer Mediated Transactions, The 2009 Guglielmo Marconi Lecture, delivered to The
Lisbon Council by Hal R. Varian Chief Economist, Google Professor, University of California at
Berkeley, Résidence Palace, Brussels, 16 June 2009.
 38

voidaan edistää käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan muita edellytyksiä, joihin

kuuluvat käyttäjien ja muiden toimijoiden keskinäinen avoimuus ja luottamus. Nämä
ovat keskeisiä tekijöitä myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön (PPP) ja sen
kehittämisen kannalta.

Julkisten palvelujen uudistamisessa ja palveluiden kehittämisessä hyödynnetään

monipuolisesti käyttäjälähtöisyyttä ja siihen liittyviä menetelmiä. Yhtenä käytännön
toteuttamiskeinona hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä. Palvelumuotoilu
tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin.
Vaikka palvelumuotoilu onkin vielä varsin uusi työkalu julkisten palvelujen
kehittämisessä, sitä voidaan nähdä koituvan selkeitä hyötyjä. Muotoilu toimii
käyttäjien tarpeiden tulkitsijana ja uusien ratkaisujen etsijänä. Tällöin palvelut on
mahdollista järjestää ja tuottaa ensisijaisesti kansalaisten tarpeiden mukaisesti.
Palvelut suunnitellaan siten, että ne ovat saavutettavissa, houkuttelevia ja tuottavat
käyttäjän kannalta hyödyllisen tuloksen. Myös tuottajanäkökulmat otetaan huomioon
suunnittelemalla palvelut niin, että ne voidaan tuottaa sekä kustannustehokkaasti että
kokonaisuuden kannalta järkevästi. Palvelumuotoilun avulla myös hahmotetaan ja
visualisoidaan ratkaisuja joita ei välttämättä edes vielä tiedosteta ongelmiksi. Näiden
tunnistaminen perustuu havainnointiin tarvekartoitukseen ja sitä kautta käyttötilanteen
syvälliseen ymmärrykseen. Palveluiden muotoiluprosessien odotetaankin tuovan
uusia innovatiivisia ja käyttäjälähtöisiä vaihtoehtoja perinteisten ratkaisujen rinnalle. 44

Mikkelin kaupunki pyrkii ottamaan kaupunkilaiset entistä tiiviimmin mukaan kaupungin

kehittämiseen. Mikkelin kaupunki on painottanut tiedon jakamisen ohella kuntalaisten aitoa
osallisuutta ja viime kädessä myös omaehtoista organisoitumista tärkeiksi katsottujen
aihepiirien kohdalla. Esimerkiksi käytännön palveluiden kehitystyössä lähtökohtana ovat
olleet nykyiset palvelut, joita kehitämme käyttäjälähtöisyyden lähtökohdista, hyödyntämällä
palvelumuotoilun menetelmiä. Osallisuutta on edistetty kolmella eri tavalla: kutsumalla
kuntalaisia kaikille avoimiin keskustelu- ja ideointifoorumeihin, tarjoamalla kuntalaisille
osallisuuden mahdollisuuksia verkon kautta sekä käynnistämällä käyttäjälähtöisiä
palveluiden kehitysprosesseja.45

Erilaisilla julkisen-, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömuodoilla on

mahdollista luoda innovatiivisia ja käyttäjien tarpeisiin vastaavia palveluita jotka
täydentävät julkisen sektorin tarjontaa. Politiikan keinoin edistetään käyttäjälähtöisiä
innovaatioita mahdollistavia palveluntuottajien välisiä kumppanuuksia.

Esimerkiksi erilaisia arjen hyvinvointipalveluita voidaan tarjota entistä joustavammin

kumppanuustoiminnan kautta. Paikallisten yritysten ja kolmatta sektoria edustavan
yhdistystoiminnan kautta voidaan reagoida nopeasti kyseisen alueen asukkaiden
tarpeisiin. Toiminnassa korostuu tällöin ” oman alueen asiantuntijuus”, turvallisuus,
viihtyvyys, räätälöidyt palvelut sekä työllisyys. Tulevaisuudessa arjen
hyvinvointipalveluiden tarpeiden ennakoidaan kasvavan muun muassa siksi, että
ikääntyvä väestönosa hyödyntää kotona asumista tukevia palveluita yhä enemmän.
Kumppanuustoiminnan avulla tuotetuista innovatiivisista ja käyttäjälähtöisiä
palveluista voidaan mainita esimerkkeinä kotiapupalvelut, asiointiapu, ateriapalvelut,

44
http://www.servicedesignthinking.com/2009/12/kaupunkilaiset-pitaa-osallistaa.html;
Muotoilun muuttunut rooli, Provoke Design Oy; TEM:n tilaama selvitys 1.2.2010...
45
www.mikkeli.fi
 39

tietotekniikan perusvalmiuksien koulutus ikääntyneille, laiteasennuspalvelut,

siivouspalvelut, kylätalkkaritoiminta, ompelupalvelut ja lastenhoitoapu.

Julkisen ja yksityisen sektorin innovatiivisia yhteistyömalleja edesautetaan

panostamalla innovointialustojen ja kehitysympäristöjen luomiseen. Esimerkkinä
uusista kehitysympäristöistä voidaan mainita MIT:n asuntolaboratorion pohjalta
kehittynyt Living Labs –konsepti.

Suomessa toimivat Living Labs -kehitysympäristöt ovat vaihtelevassa määrin

käyttäjälähtöisiä, yksittäisen yrityksen tutkimuslaboratoriota laajempia
kokonaisuuksia. Toiminnassa mukana olevat tahot ovat joko käyttäjiä, hyödyntäjiä,
kehittäjiä, mahdollistajia tai varsinaisia Living Labeja. 46

Living Labs -toiminnassa käyttäjät voidaan ottaa mukaan kehitystyöhön tuotteen tai
palvelun elinkaaren eri vaiheissa. Lisäksi tuotteita ja palveluita pyritään testaamaan
niiden arkikäyttöympäristössä. Kehittämisessä ei ole enää kysymys pelkästään siitä,
miten yksi yritys muuttaa tuotettaan tai toimintamallejaan, vaan käyttökokemuksen
parantaminen voi vaatia muutoksia laajemminkin arvoketjussa. Tämä onnistuu
parhaiten silloin kun osapuolet toimivat läheisessä yhteistyössä esimerkiksi Living
Labs -toiminnan yhteydessä.

Living Labs -konseptin sovellukset ovat toistaiseksi olleet varsin vaihtelevia, sillä
toimintamallille ei ole yhtenäisiä kriteereitä. Toimintaa ja sen tuloksia ei myöskään
ole tutkittu riittävästi vaikka parhaita käytäntöjä onkin koottu eri tahoilla.

3.2.5 Käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannusteiden kehittäminen

Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämisessä voidaan hyödyntää julkisen
rahoituksen kannustimia, joita ovat mm. verotuksen käyttö ohjauskeinona sekä
rahoitus käyttäjälähtöiselle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Tekesillä
on keskeinen rooli innovaatiotoiminnan rahoituksessa ja sen toimintamalleja
kehittämällä julkista tukea voidaan ohjata käyttäjälähtöisten innovaatioiden
edistämiseen. Käyttäjien entistä aktiivisempi rooli innovaatiotoiminnassa on teema
jota Tekes voi edistää omassa toiminnassaan laajalla rintamalla. Yleisellä tasolla
rahoitusta kohdistetaan käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan suuntaan.
Rahoitusprosessin ja –instrumenttien tasolla varmistetaan, että ne soveltuvat
käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen sen kaikissa eri muodoissa. 47

Erityyppiset käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan ajurit pyritään jatkossa

huomioimaan politiikkakannusteita kehitettäessä. Tavoitteena on kehittää myös
julkiselle sektorille sopivia käyttäjälähtöisen innovoinnin kannusteita.

Käyttäjälähtöisyyteen liittyvä tietoisuus ja vaikutusmahdollisuuksien tunnistaminen

ovat tärkeä innovaatiotoiminnan edellytys ja kannuste. Käyttäjälähtöisyyden
merkitys innovaatiotoiminnassa on kasvanut nopeasti viimeisten vuosien aikana.

46
Orava, J. (2009) Living lab toiminta Suomessa, Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009,
Innovaatio ja osaaminen -verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy.
47
Nesta (2008) The New Inventors – How users are changing the rules of innovation, National
Endowment for Science, Technology, and the Arts, London, UK.
 40

Laajemmalle yleisölle sen sisältö ja hyödyt eivät kuitenkaan ole itsestään selviä.
Tietoisuuden kasvattaminen onkin merkittävä politiikan vaikuttamiskeino ja se
kohdistuu yrityksiin, kansalaisiin ja erityisesti julkisen sektorin toimijoihin, joiden
tehtävänä on omalta osaltaan edistämään tätä näkökulmaa.

Politiikan tavoitteena on myös parantaa kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin

käyttäjälähtöisyyteen liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Konkreettisena esimerkkinä
voidaan nostaa foorumin perustaminen käyttäjälähtöisten- ja käyttäjäinnovaatioiden
edistämiseksi. Tällaisen foorumin perustamista on suositeltu Iso-Britanniassa, jota
voidaan pitää alan yhtenä edelläkävijämaana.48

48
Nesta (2008) Final draft: User-led innovation & innovative consumers, National Endowment for
Science, Technology, and the Arts, London, UK.