Moduuli 6.

TERVEYSTEKNOLOGIAN
HYÖDYNTÄMINEN KOULUISSA

Miro Matero

69564584

Itä-Suomen
yliopisto

Tutkinto
opiskelija

Terveystiedon
sisältöjen
nykyhaasteet II 5
op
JOHDANTO
Tässä kirjallisessa työssä tarkastelen keinoja, joilla terveysteknologia saataisiin osaksi

peruskoulujen opetuskokonaisuutta. Lähestyn kysymystä ensin miettimällä oppiainetta, johon

kyseisen aihealueen yhteistyö sopisi, jonka jälkeen tarkastelen aihetta suuremmassa

kokonaisuudessa, johon kuuluu muita moniammatillisia tahoja ja yrityksiä. Yhteistyön

tavoitteena on rakentaa pohjaa tulevaisuutta varten, jossa digitaalinen terveys ja

terveysteknologia ovat osa ihmisten arkea, samoin kuin peruskoulujen opetuskokonaisuutta.

DIGITAALINEN TERVEYDENHUOLTO

Terveysteknologia ja digitaalinen terveys ovat nykypäivää ja ne kehittyvät valtavalla vauhdilla

(Vähäkainu & Neittaanmäki, 2018). Jo nyt digitaaliseen terveyteen kuuluu päälle puettavat

laitteet, mobiililaitteen mittaussovellukset, kliiniset kokeet, etäterveyspalvelut ja tulosten

pohjalta saadut analyysit (Vähäkainu & Neittaanmäki, 2018). Sairaaloiden lisäksi

terveysteknologiaa on ryhdytty hyödyntämään niin työpaikoilla, kuin arjessakin helpottamaan

oman terveyden tarkkailua ja ennakoimaan terveysongelmia. Terveysteknologia ja digitaalinen

terveys ovat uusia aiheita, ja tämä vaatiikin kouluja ottamaan aiheet omaan käsittelyynsä.

Terveysteknologiasta ja digitaalisesta terveydestä voi olla tulevaisuudessa paljon hyötyä

esimerkiksi kustannustehokkuuden, tekoälyn tuomien mahdollisuuksien ja sairauksien

tunnistuksen kannalta, mutta heikko tietotekninen osaaminen voi haitata näiden

teknologioiden hyödyntämistä myöhemmässä elämän vaiheessa (Vähäkainu & Neittaanmäki,

2018). Digitaalisen terveyden osaamisen lisääminen kouluissa on havaittu edesauttavan

nuorten omaa terveysosaamista ja internetin käyttöä esimerkiksi nuorten etsiessä tietoa

sairauksista tai terveellisestä ruokavaliosta internetistä (Norman & Skinner, 2006).

Tulevaisuudessa koulujen tulisi panostaa digitaalisen terveyden palvelujen hyödyntämiseen ja

uusien teknologioiden käyttötarkoitusten opettamiseen entistä enemmän siitä syystä, että

kyseiset palvelut tulevat tulevaisuudessa vain lisääntymään henkilökohtaisen terveyden

tarkkailussa ja hoidonarvioinnissa.

1
TERVEYSTEKNOLOGIA KOULUISSA

Ryhtyisin kehittämään peruskoulussa tapahtuvaa terveysteknologiaan liittyvää

toiminnanläheistä opetusta yhteistyössä sovitun koulun ulkopuolisen toimijan tai valmistajan

kautta. Peruskoulujen oppianeista terveystieto sopisi tähän yhteistyöhön mainiosti, sillä

terveystiedossa hyödynnetään mahdollisuuksia havainnoida ja tutkia terveyteen liittyviä

ilmiöitä (Opetushallitus, 2014). Tässä tilanteessa halutaan havainnoida ja tutkia

terveysteknologian hyötyjä osana terveyden tukemista ja hyvinvoinnin parantamista.

Sopivan teknologian valinnassa tulisi huomioida sen hinta, saatavuus ja käyttötarkoitus.

Laitteiden tulisi olla kaikkien saatavilla ja turvallisia henkilötietojen keräämisen kannalta

(Haukkala, 2017). Näin laitteiden käyttö voisi olla kotioloissakin mahdollista, eikä vain

rikkaimpien etu. Jo nyt markkinoilla on lukuisia erilaisia älylaitteisiin liitettäviä päälle puettavia

sovelluksia, joiden avulla seurataan ihmisen terveyttä esimerkiksi verensokerin, unenlaadun,

liikunnan tai ruokavalion näkökulmasta (Vähäkainu & Neittaanmäki, 2018). Tällaiset laitteet

vaikuttavat edullisemmilta ja helpommin saatavilta kuin kalliimmat teknologian kärkipään

uutuudet.

En itse lähtisi peruskouluissa mittaamaan nuoren liikunnan, ruokavalion tai painon nousua liian

radikaalilla lähestymistavalla. Liika painon, liikunnan tai ruokavalion tarkkailu voi aikuisissakin

johtaa syömishäiriöiden tai liikuntariippuvuuden alkamiseen. Peruskoulussa olisi tärkeä saada

peruskuva laitevalikoimasta ja niiden käyttötarkoituksista. Kuitenkin esimerkiksi unenlaatua

tarkkailevia rannekkeita ja älypuhelinsovelluksia voitaisiin hyödyntää lyhyen seurannan

toteuttamiseen. Älykkäät kuntoiluun tarkoitetut seurantalaitteet kykenevät myös antamaan

käyttäjälleen reaaliaikaista unianalyysiä ja kehitysideoita unenlaadun parantamiseen

(Vähäkainu & Neittaanmäki, 2018). Toimiva ja käytännön ratkaisuja antava sovellus voisikin

nostattaa nuorten mielenkiinnon uusia terveysteknologioita varten. Laitteet ja sovellukset voisi

hankkia ulkopuolisen yrittäjän tai sairaalan yhteistyöllä ja terveystiedon oppitunnilla näitä

laitteita käytettäisiin noin viikon kestävän seurannan toteuttamiseen. Kerätyn datan tulisi olla

siinä muodossa, että peruskoulujen 7–9-luokkalaisten olisi niitä helppo tulkita ja ymmärtää.

2
Näitä tuloksia tarkasteltaisiin oppitunnilla yhdessä joko uniasiantuntien tai laitteen hallitsevan

henkilön kanssa. Näin oppitunnilta jäisi pelkän laitteen antaman datan lisäksi paljon muutakin

tärkeää tietoa ja taitoa myöhempää kokeilua varten. Päälle puettavat sovellukset voivat vielä

antaa sen käyttäjälle hyödyllisiä ohjeita esimerkiksi oman unenlaadun parantamisesta

(Vähäkainu & Neittaanmäki, 2018).

Toinen itseäni kiinnostava keino digitaalisen terveyden opettamiseen ja yhteistyön lisäämiseen

olisi puhtaasti tutustuttaa nuoria digitaalisen informaation tulkintaan, eli lähdekriittisyyteen.

Internetti on pulloillaan terveysinformaatiota, mutta jokaisen täytyy itse pystyä erottamaan

varma tieto väärästä. Internetistä löytyvä tieto voikin tarjota nuorille paljon erilaista terveyden

tarkkailuun tai parantamiseen liittyvää informaatiota ja tärkeää olisikin saada nuoret

tutustumaan luotettaviin ja todenperäisiin lähteisiin (Park & Kwon, 2018). Tulevaisuudessa

nuorten tietotekninen osaaminen ja lähdekriittisyys ovat tärkeässä roolissa aikuisuudessa ja

täten näitä taitoja tulisi harjoittaa jo peruskoulussa. 7–9-luokkalaisille suunnitelluilla

terveystiedon oppitunneilla nuoria voisi tutustuttaa opettajan tai ulkopuolisen vierailijan

johdolla erilaisiin luotettaviin terveysinformaation lähteisiin huonojen esimerkkien lisäksi.

Nuorille tulisi myös kertoa väärään tietoon liittyvän informaation terveyshaitoista ja keinoista

tunnistaa tiedon alkuperää ja luotettavuutta (Norman & Skinner, 2006)

TERVEYSTEKNOLOGIA PÄIVÄ

Terveysteknologiapäivä olisi vanhempia opiskelijoita varten suunniteltu messutapahtuma,

jonne lähialueen peruskoulun- ja lukion/ammattikoulun opiskelijat kerääntyisivät tutustumaan

markkinoiden uusimpiin terveysteknologian laitteisiin ja sovelluksiin. Terveysteknologiapäivät

olisi toteutettu yhteistyössä Suomen ja ulkomaiden teknologiavalmistajien kanssa ja messujen

avulla pyritään nostamaan näiden teknologiapalveluiden näkyvyyttä ja markkinointikykyä

tulevaisuutta ajatellen. Messut voisivat olla myös hyvä väylä nuorten rekrytoimiseen ja

uranäkymiin. Koulut valmistaisivat oppilaita messuja varten käymällä läpi terveysteknologian

hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin tarkkailuun. Terveysteknologiapäivän tavoitteena

olisi tutustuttaa tulevia sukupolvia terveysteknologian tulevaisuuteen ja siihen, miten nykyinen

3
terveydenhuoltomme tulee ehkä radikaalisti muuttumaan tekoälyn ja uusien herkempien

sensorien ansiosta.

POHDINTA

Terveysteknologia ja digitaalinen terveys ovat suuren murroksen alla, eikä sen pysähtymistä

voida havaita ainakaan uusien terveysteknologiasovellusten ilmaantuessa markkinoille

(Vähäkainu & Neittaanmäki, 2018). Tämäntyyppistä teknologiaa tulee ja menee, eivätkä kaikki

jää pysyvästi ihmisten käyttöön, mutta muutamista laitteista voi tulla korvaamattomia ihmisen

terveydentilan tulkinnassa. Muuttuvassa maailmassa koulujenkin tulee sopeutua ja tämä

koskeekin terveysteknologian hyötyjen pohdintaa myös peruskouluissa. Lähtisin itse

toteuttamaan yhteistyötä ensisijaisesti ulkopuolisen toimijan avustuksella, joka takaisi varmaa

tutkittua ja testattua teknologiaa oppilaiden käytettäväksi ja kokeiltavaksi. Oppilaiden kanssa

olisi hyvä käydä läpi terveysteknologian hyötyjä ja myös keinoja etsiä tietoa omatoimisesti

internetistä. Suurin osa nykytiedosto on siirtynyt sähköiseen muotoon ja nuoria olisi jo

aikaisessa vaiheessa tärkeä totuttaa lähdekriittisyyteen. Uskoisin vahvasti, että

moniammatillisella yhteistyöllä ja teknologian ottamisella osaksi opetusta voisimme päästä

näihin tuloksiin.

4
LÄHTEET

Haukkala, A. (2017). Mihin oman terveyden mittaaminen johtaa. Potilaan lääkärilehti.

Saatavilla: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/mihin-oman-terveyden-
mittaaminen-johtaa/

Norman, C. D., & Skinner, H. A. (2006). eHealth literacy: essential skills for consumer
health in a networked world. Journal of medical Internet research, 8(2), 506.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki,

Next Print Oy.

Park, E. & Kwon, M. (2018). Health-related internet use by children and adolescents:
systematic review. Journal of medical Internet research, 20(4), 120.

Vähäkainu, P., & Neittaanmäki, P. (2018). Digitaalinen terveys ja älykäs

terveydenhuollon teknologia. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja, 43.