Vastaopinto-Opas 2011

2
3 Mikä ihmeen Vastaopinto-opas?

5 Yliopistotehdas liekeissä!
9 Miten opiskelijaa kyykytetään ja kuumotetaan
12 Yliopistouudistusten seuraukset
21 Opintoaikojen rajaukset
27 Kafka yliopistolla
32 Imagokampanjointia ja salailua
34 Opiskelijan toimeentulo
44 Perustulosta kysyttyä
50 Opiskelijat työelämässä
61 Opiskelijat ja asuminen
66 Autonomista opiskelua opintopiireissä
77 Massaluennoista opiskelijakeskeiseen oppimiseen
81 Oma tila yliopistolta
93 Sukupuoli ja seksuaalisuus yliopistolla
107 Luokkayliopisto
111 Edustuksellisuus ja omaehtoisuus yliopistolla
120 Kamppailuja ja suoraa toimintaa
132 Kansainvälistä opiskelijaliikehdintää
143 Puuhasivu
144 Varjokirjalista
148 Hyödyllisiä nettiosoitteita
Vastaopinto-opas
1. painos, 2010
Ulkoasu ja taitto: Miika Immonen

Sivun 74 piirros: Inka Puu
Vastaopinto-opas julkaistaan Creative Commons: Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Sisällön on tuottanut Opiskelijatoiminta, ellei toisin mainittu.
Creative Commons -lisenssi ei koske mainoksia eikä Rakkaat siskot -sarjakuvia.
creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi
opiskelijatoiminta.net
mikä ihmeen
vastaopinto-opas?
Yliopisto voisi olla paikka, missä asettaa omia tavoitteita opiskelulle

ja tutkimuksen teolle ja yhdistää niitä toimintaan. Tähän ei juuri
kannusteta, vaan yliopisto-opiskelun käytännöt ohjaavat universaa-
lina pidetyn tenttikirjatiedon omaksumiseen ja sen mahdollisimman
virheettömään toistamiseen tenteissä. Joku voisi sanoa tämän olevan
pohja asiantuntijuudelle. Usein opetushenkilökunnalla ei kuiten-
kaan ole resursseja ohjata ja opettaa, eikä opiskelijoilla ole käytettä-
vissä tutkinnon rimaa hipovaa suorittamista enempää aikaa opiske-
luun tai heitä kiinnostavaan toimintaan.
Hallitus haluaa pidentää työuria niiden alkupäästä – eli kiristää
opiskeluaikatauluja mm. rajaamalla opintoaikoja ja heikentämällä
opintotukea. Tuki on jo nykyisellään elinkustannusten nousun ta-
kia vain siivu 1980- ja 90-lukujen tasosta. Yliopisto on ottanut käyt-
töön omia kontrolleja. Vuoden 2005 tutkintouudistus rajasi opinto-
aikoja ja yliopisto otti käyttöön Etappi-järjestelmän, joka virallisissa
yhteyksissä esitetään opiskelijaa tukevana systeeminä. Meiltä vaadi-
taan enemmän vähemmällä.
Me haluamme kuitenkin kysyä, miten ylhäältä päin asetetut
kontrollit tukevat opiskelijaa.
Miksi fuksin on ensimmäisen yliopistolla viettämänsä viikon jäl-
keen oltava valmis suunnittelemaan koko tutkintonsa mahdollisim-
3
man eheä rakentuminen? Miksi meidän on näperreltävä pakollisilla
työelämäkursseilla suunnittelemassa tulevaa uraamme, kun samaan
aikaan teemme töitä surkeilla ehdoilla maksaaksemme vuokramme,
johon opintotuki ei riitä? Miksi elämästämme halutaan katkoa kaik-
ki rönsyt, kuten tutkinnolle hyödyttömät kurssit ja vapaa-aika?
Opiskelu voi olla muutakin kuin pakollisen putkitutkinnon suo-
rittamista. Me haluamme etsiä vaihtoehtoisia tapoja opiskella ja ol-
la yliopistolla, tehdä itse yliopistosta sellaisen kuin haluamme sen
olevan. Yliopisto voisi olla paikka, jossa laitamme itsemme likoon,
emme opintopisteitä vastaan vaan siksi, että haluamme – haluamme
tutkia meille tärkeitä asioita omien kokemustemme kautta, omaa
elämäämme, maailmaa ja toisiamme. Sinun ei tarvitse asettua yli-
opiston tarjoamaan muottiin ja valmiisiin toimintamalleihin. Voit
tehdä asiat toisin!
Tähän oppaaseen me Opiskelijatoiminnassa ja sen liepeillä toi-
mivat ihmiset olemme koonneet omien kokemustemme pohjalta
tietoa, joka mielestämme on opiskelijalle tärkeää ja jota ei syystä tai
toisesta ole mainittu virallisissa opinto-oppaissa tai muualla yliopis-
ton tiedotusvälineissä.
4
Kontrollista
vastarintaan
Yliopistotehdas liekeissä!
Kehdosta hautaan meille tarjotaan toinen toistaan kummempia hie-

rarkioita. Meidän oletetaan nielevän ne ilman vastalauseita. Tämän
tilanteen kohtaavat myös yliopiston kaltaiseen koulutusinstituu-
tioon saapuvat uudet opiskelijat, joiden on pakko hyväksyä tietyt
»pelisäännöt» ja vakiintuneet käytännöt – tai ainakin niin meille
uskotellaan.
Elämä ja opiskelu eivät kuitenkaan ole pelkkää kontrollia ja po-
mottamista, vaan myös vastarintaa, luovuutta, rakastumista, into-
himoa, yhteistyötä, leikkiä ja uuden maailman luomista. Onkin
nurinkurista, että juuri sitä instituutiota jonka luulisi rohkaisevan
meitä kaikkeen tähän käytetäänkin yhä enenevissä määrin kontrollin
keinona rajoittamaan autonomiaamme ja vapauttamme. Ottamal-
la haltuun luovuutemme, sosiaalisuutemme ja kriittisyytemme uusi
uljas yliopisto tekee innovaatioideologiallaan jokaisesta opiskelijasta
oman itsensä orjapiiskurin. Siitä mikä on pohjimmiltaan kaikkien
yhteistä vaurautta tehdään palkkatyön kautta yksityistä omaisuutta,
välineitä hyödyke- ja ideamarkkinoille.
Paras silti jättää nihilismi ja vaihtoehdottomuus taloususkonnon
papeille ja piispolle! Epätoivoon vaipuminen tarkoittaa niiden pus-
siin pelaamista, jotka hyötyvät tilanteestamme. Sen sijaan että alis-
tuisimme vallitseville hierarkioille ja vallankäytön näkymättömille
ko n t ro l l i s ta va s ta r i n ta a n 5
muodoille meidän tulisi tarttua niihin mahdollisuuksiin joita yli-
opisto tarjoaa, ja kääntää ummehtuneiden instituutioiden, seksis-
tisten hierarkioiden ja kuolettavan tylsien tutkimustraditioiden it-
sestäänselvyydet päälaelleen.
Perustetaan opintopiirejä. Ehdotetaan oikeasti kiinnostavia kirjo-
ja tenttikirjoiksi. Vaaditaan suoraa demokratiaa kampuksille. Jaetaan
ilmaista ruokaa. Vallataan tiloja – oli tarkoituksemme sitten puida
poliittisia ongelmia, kapinoida typeriä uudistuksia vastaan tai vain
tanssia aamuun asti. Tehdään kampuksen parkkipaikoista musiikil-
le ja nautinnolle rauhoitettuja alueita. Suositaan opettajissa hyviä
tyyppejä ja kartetaan tylsimyksiä. Piristetään byrokraattien ja tek-
nokraattien pitkästyttäviä tapaamisia vappupilleillä ja serpentiinillä.
Tuodaan opintomme kaduille, ja maalataan asfaltille kapitalismin
logiikka. Kuljeskellaan kaupungilla paljastamassa paikkoja jotka lan-
nistavat, etsimässä paikkoja jotka innostavat. Rikotaan kuvitteelli-
nen raja opiskelijoiden ja duunarien, yliopiston ja muun yhteiskun-
nan, tiedon ja elämän välillä.
Vihoviimeinen asia, johon meidän tulisi sortua, on tuhlata elä-
määmme opiskelemalla sellaisia asioita, jotka »tuovat taloudellista
varmuutta», »antavat hyviä eväitä työmarkkinoille» tai »auttavat
verkostoitumaan». Jos »tulevaisuuden» vuoksi tehty työ tuntuu nyt
pitkästyttävältä, vuosikymmenen tai kahden päästä se vasta tylsää
onkin… Sen sijaan että alistuisimme uraelämän menetyksille ja uh-
rauksille – maistellen niin kutsutulla vapaa-ajallamme kulutuskult-
tuurin korvaavien nautintojen valjuja makuja – etsitään yhdessä pa-
rempia nautintoja, parempia tapoja opiskella ja opettaa, parempia
tapoja tehdä työtä, parempaa politiikkaa, taloutta ja kulttuuria…
Tietokapitalismi ja yliopistotehdas yrittävät alistaa ihmiset »luo-
van» tuotannon ja spektaakkelin palvelijoiksi. Samalla inhimilliseen
moneuteen sisältyvät loputtomat potentiaalit ja tarpeet häviävät kor-
6
o pi n to pi i r i t 7
vautuakseen abstraktin taloususkonnon vieraantuneella samuudella.
Mutta me emme ole esineitä, emmekä sovellu innovaatiokoneen vi-
puvarreksi. Vaaditaan siis jotain täysin muuta – ja näytetään yhteisel-
lä mielikuvituksellamme ja luovuudellamme että se on mahdollista!
8
Miten opiskelijaa
kyykytetään
ja kuumotetaan?
Ovatko opiskelijat jotenkin erityisasemassa?

Onko opiskelijoilla enemmän vapauksia kuin muilla?
Nykyään valta kontrolloi ihmisiä yksilöimällä kohteensa, siis koh-

telemalla heitä »poikkeuksina». Pitäisi tutkia, mikä opiskelijoiden
»erityisyydessä» on yleistä.
Opiskelijoita yhdistää satoihin tuhansiin yliopiston ulkopuolisiin
ihmisiin ainakin kokemus köyhyydestä ja elämän epävarmuudesta.
Eniten opiskelijoita kontrolloidaan juuri toimeentulon välityksel-
lä. HYY:n teettämän opiskelijoiden toimentulotilanneselvityksen
(2009) mukaan opiskelijoiden väliset tuloerot ovat kasvaneet, sa-
moin naisten ja miesten väliset tuloerot. Noin puolet opiskelijoista
tekee palkkatyötä, koska heidän on yksinkertaisesti pakko. Ongel-
mat keskittyvät tiettyihin opiskelijoihin, eikä lainan nostaminen hel-
pota. Eniten ongelmia on niillä opiskelijoilla, joilla on lapsia.
» Kuulin joskus puhuttavan yliopiston akateemisesta

vapaudesta… En oikein tiedä, mitä sillä tarkoitettiin,
mutta ainakaan yliopistosta en sitä ole löytänyt.
Köyhyyden tajuaa viimeistään silloin, kun ei pysty osallistumaan so-

siaalisesti, koska ei ole rahaa käydä leffassa, kahvilla, baarissa jne. tai
m i t e n o pi s k e l i j a a k y y k y t e tä ä n j a k u u m ot e ta a n ? 9
ei pysty ostamaan uutta tyynyä, kattilaa, pyykinkuivaustelinettä…
Puutteen lisäksi opiskelijoiden elämää määrittää kokemus kiireestä,
kilpailusta ja köyhyydestä turvaverkkojen puuttumisena.
Keskustelua hallitsee harha köyhyyden väliaikaisuudesta:
– Olen köyhä, mutta sehän muuttuu kun valmistun maisterik-
si…
– Olen köyhä, mutta se johtuu siitä että olen sairas, kyllä se sit-
ten kun…
Nykyään elämme kuitenkin jatkuvasti tällaisissa »välitiloissa», ja
työmarkkinat tuskin muuttuvat nykyistä varmemmiksi, vaikka val-
mistuisimme, tervehtyisimme ja niin edelleen. Jokaisessa välitilassa
on omat kontrollinsa. Opiskelijoita kontrolloidaan toimeentulon
lisäksi esimerkiksi opintoaikojen rajauksilla, tiloja koskevilla säädök-
sillä, sukupuolittuneilla käytännöillä, moraalisilla saarnoilla, syylli-
syyttä ja kiirettä tuottamalla, ja niin edelleen.
Yhdeksi esimerkiksi kontrollien kehittämisen yleisestä suunnasta
voidaan ottaa vuoden 2010 opintotukiuudistus. Siihen liittyy kaksi
voimakasta kontrollimuotoa:
1. velan lisääminen,
2. »kannustaminen» palkkatöihin, eli pakottaminen mihin tahan-
sa työhön millä tahansa ehdoilla.
Tiivistettynä uudistuksen sanoma on, että opiskelijoista on tehtävä

yksityisyrittäjiä, jotka ottavat korkeita riskejä (»sijoittavat inhimil-
liseen pääomaansa rahoittamalla opiskelunsa lainalla») ja kantavat
niiden seuraukset.
Tätä voi tulkita niin, että talouden finanssivetoistuessa myös so-
siaaliturvaa halutaan muuntaa finanssitalouden periaatteiden mu-
kaiseksi, eli velan ja riskien kautta toimivaksi. Samalla tavalla fi-
10
nanssitaloudessa työntekijöitä usutetaan hankkimaan osakkeita,
jotta he antaisivat itse itselleen potkut, jotta heidän osakkeidensa
arvo nousisi. Vastaavasti palkkojen alentaminen on yleisesti eduksi
niille, joilla on lainaa, koska silloin korkotaso pysyy hyvänä lainan
kannalta. Meidät pyritään sitouttamaan ja osallistamaan porvarilli-
seen elämänmuotoon olimmepa opiskelijoita tai (muita) työläisiä.
Miten kontrolleja vastaan voi taistella? Suuntaviivoja voidaan vetää:
1. on vastustettava velkaannuttamistendenssiä,

2. on vastustettava ihmisten eriyttämistä, erottamista ja lokeroi-
mista,
3. on vaadittava perustuloa: se on myönteinen vaatimus, joka hel-
pottaisi ihmisten elämää suoraan sekä vähentäisi kontrollia.
Vastarinta onnistuu luomalla yhteistä, ei erityisen tai eriytymisen

kautta.
m i t e n o pi s k e l i j a a k y y k y t e tä ä n j a k u u m ot e ta a n ? 11
Yliopistouudistusten
seuraukset
Aikajana Suomessa:
1980 Korkeakoulutuksen seurannan kehittäminen -raportti
…jossa saatettiin vielä kirjoittaa näin: »Tutkintojen määrää tai opis-
keluajan pituutta tärkeämpää on juuri koulutuksen laadullinen tuo-
tos, se mitä opiskelijat todella oppivat koulutuksen aikana ja miten
koulutus muovaa heidän maailmankuvaansa.»
1986 Korkeakoulujen kehittämislaki

Yliopistojen rahoitus sidottiin ns. tuloksellisuuteen, jota alettiin mi-
tata uusien opiskelijoiden sisäänotolla ja valmistuneilla tutkinnoilla.
Tämä johti siihen, että useiden yliopistojen opiskelijamäärät lähes
tuplaantuivat 90-luvun kuluessa. Yliopistot eivät kuitenkaan saaneet
niin paljon lisärahaa, että olisivat vastaavasti voineet palkata tarvitta-
van määrän uutta opetushenkilökuntaa, joten kiire ja massaluennot
lisääntyivät yliopistoilla. Samoin henkilökunnan opetustehtävät pai-
nottuivat tutkimukseen perustuvan opetuksen sijaan peruskurssei-
hin ja yliopistojen hallinto etääntyi muusta henkilöstöstä.
» Työtä ei ole mahdollista tehdä kunnolla ajassa, josta

palkka maksetaan. Aika pirstoutuu tehtäviin, joista
suurin osa on enemmän aikaa vieviä kuin vaativia. Opiske-
12
lijamäärä professoria kohti on niin suuri, etteivät opiske-
lijat saa ansaitsemaansa aikaa. Oman tutkimuksen teko,
sydämenasia ja suurin intohimo, ei mahdu työajan piiriin
ollenkaan.
– (epä) onnen akatemia , ylioppilaslehti 5/2009
(20. 3. 2009)
1999 Bolognan prosessi

Eurooppalaiset opetusministerit allekirjoittavat Bolognan julistuk-
sen, jonka tavoitteena on yhtenäistää eurooppalaiset korkeakoulu-
järjestelmät korkeakoulumarkkinoita varten.
» Opiskelin yliopistossa 90-luvulla, tutkinnon tekemi-

seen meni 10 vuotta. Opiskelin kaikkea mikä minua
kiinnosti, muun muassa sosiologiaa, filosofiaa, psykologiaa,
sosiaalipsykologiaa, viestintää, kasvatustiedettä, valtio-op-
pia, sosiaalipolitiikkaa ja kansantaloustiedettä. Opintotuen
loputtua sain vuoden verran toimeentulotukea jonka turvin
sain tehtyä tutkintoni loppuun.
2005 Opetusministeriön toimeksianto selvitysmies Niilo Jääski-

selle ja Jorma Rantaselle yliopistojen uudistamiseksi
Toimeksiantoon kuului mm. tarkastella yliopistojen taloudellisen
autonomian lisäämistä sekä yliopistojohdon keskittämistä. Vuonna
2007 julkaistu loppuraportti toimi uuden yliopistolain 2010 pohjana.
2005 Uusi tutkintojärjestelmä

Bolognan prosessin mukainen uusi tutkintojärjestelmä otettiin käyt-
töön, kandidaatin tutkinto tuli pakolliseksi ja opintoviikot muut-
tuivat opintopisteiksi.
y l i o pi s to u u d i s t u s t e n s e u r au k s e t 13
» Bolognan prosessia varten oppiaineissa tehtiin ydin-
ainesanalyysia tutkinnonuudistustyöryhmissä. Pal-
jon höylättiin pois, ja opintokokonaisuudet pienenivät ja
kevenivät. Tavallaan ei otettu kovin vakavasti asiaa, vaan
suhtauduttiin siihen byrokraattisena uudistuksena, uskoen
samalla että yliopistolla opiskelu säilyy kuitenkin pohjim-
miltaan samanlaisena. Näin jälkikäteen tuntuu hölmöltä et-
tä on ollut mukana sellaisessa, byrokratian apukätenä, eikä
ole nähnyt mitä on edessäpäin.
Tärkeimpänä muutoksena akateeminen vapaus lopetettiin kun opin-

toajat rajattiin seitsemään vuoteen, ja opintojen etenemistä valvo-
maan perustettiin Etappi-järjestelmä.
» Osallistuin SYL:in järjestämään suurmielenosoituk-

seen opintoaikojen rajauksia vastaan. Vaikkei se tulisi-
kaan koskemaan minua, olin vihainen tulevien opiskelijoiden
puolesta. Miten käy jatkossa minun kaltaiselleni opiskelijoil-
le, joiden on käytävä töissä opintojen ohessa ihan vaan tul-
lakseen toimeen, jos samalla opintoaikoja rajoitetaan?
» Aloittaessani opinnot meitä kehotettiin valmistu-

maan kandidaateiksi vanhan tutkintojärjestelmän
mukaisesti 31.7.2008 mennessä. Pinnistelin järjestelmälli-
sesti tavoitetta kohti, mutta äitini kuolema katkaisi opiske-
luni tuona keväänä ja kandin tutkinto jäi tekemättä. Kun
myöhemmin palasin opiskeluihini ne oli aloitettava hallin-
nollisella urakalla ja uuden tutkintojärjestelmän mukaisten
kurssien suorittamisella. Älyttömästi turhaa työtä ja vas-
taanotoilla ravaamista.
14
2006 Yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä (UPJ)
Järjestelmä kiinnitti henkilökunnan palkkauksen säännöllisiin ke-
hityskeskusteluihin laitoksen johtajan kanssa. Näissä keskusteluissa
pisteytetään mm. työntekijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia,
esimerkiksi sosiaalisuutta.
» Vierastan jatkuvaa itseni markkinointia ja nosta-

mista esiin: UPJ ei ohjaa yhteistyöhön vaan kunkin
ajamaan omaa etuaan. Ratkaisevaksi nousevat supliikki ja
suhteet, ei työn laatu. Systeemi on julma vanhenevalle ja
väsyvälle.
– (epä ) onnen akatemia , ylioppilaslehti 5/2009
(20. 3. 2009)
2007 OPM:n koulutuksen kehittämissuunnitelmaraportti

Koulutus ja tutkimus vuosina 2007 – 2012 -raportissa esitetään kou-
lutusrakenteen ja sisältöjen muokkaamista työelämän tarpeiden ja
talouden näkökulmasta: »Korkeakoulujen ja työelämän vuorovai-
kutusta vahvistetaan. Tavoitteena on, että opiskelijat jo opintojen
aikana voivat orientoitua tuleviin työtehtäviinsä ja että koulutuksen
sisällöissä voidaan riittävästi ennakoida työelämän osaamistarpeita
[…] Korkeakoulutettuja aktivoidaan ryhtymään yhä enemmän yrit-
täjiksi.» (Koulutus ja tutkimus vuosina 2007 – 2012, s. 38)
2007 Auditointi eli arviointi

Korkeakoulujen arviointineuvosto »auditoi Helsingin yliopiston laa-
dunvarmistusjärjestelmän» perustuen OECD:n suosituksiin korkea-
koulujen laaduntarkkailun yhtenäistämiseksi kansainvälistä koulu-
tuskauppaa varten. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.
» Kaikkialla käytävillä oli auditointijulisteita, mutta
kukaan ei siltikään ymmärtänyt mistä oli kyse. En
tiedä, minne kirjoittamani kurssipalautteet lopulta menivät,
kuka niitä luki ja mihin tarkoituksiin.
2007 McKinseyn raportti

Amerikkalainen konsulttiyhtiö McKinsey & Company julkaisee ra-
portin Suomen talous:
»Koulutus
1) Yritysten aseman vahvistaminen yliopistohallinnossa – OK
2) Opinto-oikeuden ajallinen rajoittaminen opiskeluaikojen
lyhentämiseksi – KESKEN
3) Korkeakoulutuspaikkoja kohdentaminen yritysten mahdolli-
sille kasvualoille – OK
4) Opintoseteli – KESKEN
5) Opetuksen maksullisuus muualta tuleville ja hitaasti valmis-
tuville – KESKEN
6) Yliopistovirkojen lakkauttaminen – OK
7) Venäjän ja kiinan kielten opetuksen lisääminen – ?»
(Lähde: Anna Kontulan blogi 2/2010.)
2008 Sole TM -työajan kohdentamisjärjestelmän käyttöönotto

Helsingin yliopiston rehtori päättää »Työajan kohdentamisjärjestel-
män» eli Sole TM:n käyttöönotosta, koska tutkimuksen keskeiset
rahoittajat EU ja TEKES edellyttivät sitä.
» Sen lisäksi että se pakottaa järjestelmän käyttäjät an-

tamaan virheellisiä tietoja työajan käytöstä ja kirjaa-
maan kuukausittain ylös imaginaarisia lukuja, se aiheut-
16
taa jatkuvaa turhautumista ja tietysti vie meidän kaikkien
kallisarvoista työaikaa. […] Kukaan ei ymmärrä, mikä on
järjestelmän perimmäinen tarkoitus ja hyöty, mutta toki
ymmärrämme että näiden (paikkansa pitämättömien) luku-
jen perusteella tullaan esimerkiksi vertailemaan tutkintojen
hintoja eri yliopistoissa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mikä
olisi strategisesti oikea tapa tehdä kirjauksia, kun niiden
totuudenmukainen kirjaaminen on joka tapauksessa mah-
dotonta.
– kieltäydymme sole tm - järjestelmän käytöstä - adressi
2008 Sitra: Kansallinen innovaatiostrategia ja hallituksen

innovaatiopoliittinen selonteko
Tutkimus koetaan niin tärkeäksi vientituotteeksi, että hallitus
laatii lukuisten raporttien voimalla omaa innovaatiopolitiikkaan-
sa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ottaa vastaan »Kansal-
lisen innovaatiostrategian», ei suinkaan esimerkiksi opetusmi-
nisteri.
» Innovaatio on kaupallistettu keksintö»

– tuula teeri , aalto - yliopiston rehtori
2008 hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi,

joka meni läpi kesällä 2009
Säätiörahoitteisen Aalto-yliopiston perustamisesta päätetään ennen
kuin se on laillinen. Tämän takia uuden yliopistolain valmistelu ha-
luttiin toteuttaa nopealla aikataululla. Laissa yliopistoista tehtiin it-
senäisiä taloudellisia yksiköitä, ja niille annettiin mahdollisuus ke-
rätä rahoitusta elinkeinoelämältä sekä lukukausimaksuja Euroopan
ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.
Vaikka lakia ei oltu vielä hyväksytty, Helsingin yliopistossa val-
mistauduttiin uuden yliopistolain aikaan kirjoittamalla uutta joh-
tosääntöä. Johtosääntö muutti yliopiston edustuksellisen päätök-
sentekomallin johtaja- ja professorivetoisiksi. Laitokset yhdistettiin
suurlaitoksiksi.
» Olen ollut kiinnostunut koulutuspolitiikasta, mutta

seurannut sitä vain tavallisena opiskelijana, en ole
ollut opiskelijaedustajana hallinnossa. Lain valmistelusta
oli vaikeaa saada tietoa. Myöhemmin syksyllä kun alkusyk-
syn opiskelukiireet olivat ohi, ehdin lukemaan läpi elokuun
lopussa julki tulleen lakiesityksen. Olin pöyristynyt. Miten
oli mahdollista, että laki ja sen perusteluosa olivat niin huo-
noja ja huonosti kirjoitettuja?
18
» Uuden laitokseni nimi ei enää mahdu
KELAn lomakkeisiin.
2010 Uusi yliopistolaki astuu voimaan
2010 »Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep!» Koulutukseen siir-

tymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio
OPM:ltä.
Muistio pohtii suomalaisnuorten nopeampaa valmistumista työ-
markkinoille ja ehdottaa, että yliopistoihin pääsisi sisään ylioppilas-
tutkinnon perusteella. Vasta-autonomisoituneet yliopistot ovat olleet
hieman myrtyneitä tästä valtion holhouksesta.
2010 Lukukausimaksujen väläyttelyä

Opetusministerin mukaan »kokoomus ei ole ehdottanut eikä ole
ehdottamassa lukukausimaksuja». Sen sijaan kokoomuslaisten joh-
tamat työryhmät ehdottavat.
» Keväällä 2010 kokoomuslainen Heljä Misukka eh-

dotti tuhannen euron lukukausimaksua suomalaisil-
le korkeakouluopiskelijoille, mutta kielteisen julkisuuden
pelossa esitys vedettiin viime hetkessä pöydän alle. Ei ole
nk. kaltevan pinnan argumenttiin tarrautumista väittää,
että pienikin lukukausimaksukokeilu saattaisi eskaloitua
reitiksi kohti suurempien maksujen hyväksymistä. Näyt-
tääkin siltä, että yliopistoille vain halutaan syöttää ajatusta
lukukausimaksuista ja samalla niitä ajetaan taloudelliseen
ahdinkoon, jolloin yliopistot itse tulevat ehdottamaan luku-
kausimaksujen käyttöönottoa ennemmin tai myöhemmin…
» Jotkut sanovat, ettei Suomella ole varaa kaikille il-
maiseen yliopistokoulutukseen. Mutta voisi myös
perustellusti väittää, että maksuttomasta korkeakoulu-
tuksesta luopuminen voi tulla kansantaloudelle vielä kal-
liimmaksi, jos seurauksena olisi lahjakkuuspotentiaalin
menetys ja rahoituksen kasautuminen parille kapealle
huippualalle. Lopulta kysymys on siitä, haluammeko yli-
opistosta yhteiskunnan polarisaatiota kasvattavan insti-
tuution vai näemmekö yliopiston roolin laajemmin moni-
puolisen tutkimuksen ja tasa-arvoisen korkeakoulutuksen
mahdollistajana.
Tulossa…
2011 Opintotukiuudistus
Pakotetaanko opiskelijat ottamaan lainaa? Tuleeko toinen korkea-
koulututkinto maksulliseksi?
20
Opintoaikojen
rajaukset
Yliopistolaissa (558 /2009) on määritelty korkeakoulututkintojen ta-

voitteelliset suoritusajat (40 §), jotka ovat pääsääntöisesti:
 kandidaatin tutkinto 3 lukuvuotta

 m aisterin tutkinto 2 lukuvuotta
eli yhteensä 5 lukuvuotta. Muutamilla aloilla on hieman pidemmät

suoritusajat. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto maksimis-
saan kahta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa, eli 7 vuodessa.
Pelkkään kanditutkintoon saa lisäaikaa yhden vuoden ja pelkkään
maisterin tutkintoon saa lisäaikaa 2 vuotta (Yliopistolaki, 41 §). Ny-
kyiset opintoaikojen rajaukset koskevat lukuvuonna 2005 – 2006 ja
sen jälkeen aloittaneita opiskelijoita, joten seitsemän vuoden laki-
sääteisen rajan joustavuudesta ei vielä ole kokemusta.
Rajaukset liittyvät tavoitteeseen saada opiskelijat puskettua nope-
ammin työelämään. Ei kuitenkaan kannata hikoilla tämän elämästä
vieraantuneen kuumotuksen takia. Etappi-järjestelmän kirjeet eivät
enteile potkuja koulusta – valmiit maisterit tietävät yliopistolle ra-
haa, joten sinua ei haluta heittää ulos valmistumatta. Kontrolleja
täytyy vain opetella kiertämään. On myös hyvä muistaa, ettei nyky-
tilanne ole muuttumaton: kyse on yliopistoon kohdistuvasta poliit-
o pi n toa i ko j e n r a j au k s e t 21
tisesta paineesta, jota voimme vastustaa vaatimalla oikeutta rauhalli-
sempaan opiskelutahtiin. Käytännön vikurointi on aina mahdollista.
Sompaile siis kursseilla, joista et suunnittelekaan tekeväsi sivuainetta,
ja hyödynnä kapenevaa akateemista vapauttasi. Lorvi ja rauhoittele
välillä kontrollijärjestelmien virkailijoita pienellä lepertelyllä. Ja mi-
kä tärkeintä: jaa kokemuksia kavereidesi kanssa, sillä et ole yksin –
Etappi-opintosuunnitelman tekokaan ei ole vaikeaa, kun on mallina
kaverilta saatu pohja!
» Viiden vuoden suoritusaika tarkoittaa 60 opintopis-

tettä lukuvuoden aikana eli 6,7 op kuukaudessa. Tä-
mä puolestaan on työtunteina 180 tuntia kuukaudessa eli
45 tuntia viikossa, kun 1 op = 27 tuntia. Vähän liikaa jos
aikoo elää ja hankkia toimeentulonsa jossain välissä! Miten
opiskelijan työviikko voi lähtökohtaisesti olla jo pidempi
kuin työelämässä säädetty 37,5 tunnin työviikko, kun opis-
kelun lisäksi täytyy vielä käydä töissäkin!?
» Opiskelukaverini, joka valmistui tavoiteajassa, sai

burnoutin kolmantena opiskeluvuotena, ja työelä-
mään siirryttyään jäi piakkoin sairaslomalle. En halua
rääkätä itseäni samalla tavalla. Haluan tehdä muutakin:
Toimin muutamassa järjestössä ja teen vapaaehtoistyötä. Vi-
rallisten opintojeni lisäksi opiskelen kaikenlaisissa opinto-
piireissä. Palkkatyötäkin on tehtävä rahan takia. Tarvitsen
myös aikaa jolloin voin vain olla, miettimättä opintosuori-
tuksia tai pisterajoja, tulla ja mennä miten lystään. Joskus
mielenkiintoinen ja tärkeä projekti tai tapahtuma tempaa
mukaansa, eikä silloin voi miettiä, mitä esimerkiksi viikon
tauko yliopisto-opiskeluissa merkitsee.
22
» Parasta opiskelussa on ollut se, kun voi ottaa ren-
nosti, nähdä ihmisiä ja opiskella hitaasti silloin, kun
siltä tuntuu – ja uppoutua kirjoihin silloin kun mielenkiin-
toinen aihe on vienyt mukanaan. Aloitin opiskelut vuonna
2001, joten opintoaikojen rajaukset eivät koske minua. Kat-
son surullisena niitä opiskelijoita, jotka joutuvat tahkoa-
maan opintopisteitä elämänsä kustannuksella ja opintolai-
naa ottaneina ovat velkaansa sidottuja, eli finanssitalouden
armoilla ja entistä huonommassa asemassa »työelämään
siirtyessään»…
» En tunne ketään, joka olisi

valmistunut viidessä vuodessa.
» Kuka on keksinyt, että opiskeleminen pitää tehdä 5

vuoden putkessa, jonka jälkeen »siirrytään työelä-
mään». Tämä ei vain toimi. Olen koko opiskeluajan ollut
jo työelämässä, enkä näe, mitä minun kohdallani »työura»
voisi tarkoittaa – ei ainakaan yhtä ammattia tai työpaikkaa
oletettuun eläköitymiseen saakka, en aio urautua! En halua
lopettaa opiskelua siihen, kun saan maisterin paperit, vaan
opiskella, tehdä työtä ja elää sellaisessa tahdissa ja järjes-
tyksessä, mikä minusta tuntuu järkevältä.
miten saada lisää opintoaikaa
 Jos tavoitteellinen opintojen suoritusaika lisävuosineen (n. 7 v.)

tulee täyteen, yliopisto myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saat-
tamiseksi: Tee hakemus, jossa esität »tavoitteellisen ja toteutta-
miskelpoisen» suunnitelman opintojen loppuun saattamiseksi
(suoritettavat opinnot ja aikataulu). Yliopiston tulee lisäaikaa myön-
täessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne (Yliopistolaki
42 §).
 Ilmoittaudu poissaolevaksi. Yliopistolain (41 §) mukaan voit olla
poissaoleva enintään neljän lukukauden eli kahden vuoden ajan (tä-
hän aikaan ei lasketa mahdollisia vanhempainvapaita tai maanpuo-
lustusvelvollisuutta). Poissaoloajan voit käyttää esim. itsenäiseen
opiskeluun, kuten tenttikirjojen lukemiseen, opintopiiritoimintaan
jne. Luennoilla voit käydä poissaolevanakin, mutta kurssien suorit-
taminen onnistuu vasta kun olet taas läsnäoleva, eli et virallisesti
voi osallistua kursseille. Kun olet poissaoleva, menetät yliopiston
atk-tunnusten käyttöoikeuden, joten tänä aikana sinulla pitää olla
joku kaveri, joka selvittää Alma-intranetistä opetustiedot. Suomessa
opetus on julkista, mutta Helsingin yliopisto on katsonut hyväksi
siirtää opetustiedot suljettuun intranettiinsä.
 Hanki lapsia: äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata ei lasketa opin-
tojen suorittamisaikaan.
 Hanki b-todistus psykiatrilta, jos kärsit esim. ahdistus- tai masen-
nushäiriöistä. Niistä kärsii ehkä jopa 25 % opiskelijoista.
24
Jos joudut Etapin haaviin…
Etappi-järjestelmä on Helsingin yliopiston tapa seurata ja kontrol-
loida opintojen etenemisen nopeutta. Se koskee vuoden 2005 jäl-
keen aloittaneita ja uuteen tutkintojärjestelmään siirtyneitä. Etapissa
seurataan opintopistekertymän perusteella opintojen etenemistä vii-
dessä tarkistuspisteessä. Opiskelijarekisteristä (OODI) poimitaan ne
opiskelijat, joiden opinnot eivät rekisteriin kertyneiden suoritusten
perusteella etene yliopiston edellyttämällä tavalla.
Kandidaatin tutkinnon 1. etapissa minimirajan alle jääneille opis-
kelijoille tarjotaan tehostettua opinto-ohjausta, eli: lähetetään kirje,
jossa ilmoitetaan laitoksen HOPS-vastuuhenkilön yhteystiedot ja
tarjotaan mahdollisuus saada tehostettua ohjausta. Muissa tarkastus-
pisteissä (2.– 5.) rekisteristä poimitut opiskelijat tekevät valmistumis-
taan koskevan opintosuunnitelman. Hyväksytty opintosuunnitelma
on läsnäolevaksi ilmoittautumisen edellytys – ilman sitä opiskelija ei
voi ilmoittautua läsnäolevaksi.
» Minut poimittiin Etappiin 2. tarkastuspisteessä, kos-

ka opintopistekertymäni oli alle 120. Opintosuunni-
telma, joka minun piti tehdä, tarkoitti suunnitelmaa siitä,
miten aioin valmistua kandiksi kahden seuraavan vuoden
aikana. Suunnitelman tekemällä sain siis läsnäolo-oikeuden
kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Olin tuolloin epäileväinen sii-
tä, valmistuisinko kahdessa vuodessa, mutta tein summit-
taisen suunnitelman ohjeiden mukaan. Suurin osa vuosi-
kurssilaisistani jäi etappiin seuraavana vuonna, koska eivät
olleet vielä saaneet kandintutkintoa valmiiksi.
Tajusinpa juuri että nuo kaksi rauhan vuotta, jotka
opintosuunnitelmalla aikoinaan ostin, ovat kuluneet, enkä
tosiaan ole valmistunut kandiksi. Kävin pitkästä aikaa Web
Oodissa, ja huomasin, että en voi ilmoittautua läsnäolevak-
si tälle lukuvuodelle 2010 – 2011. WebOodissa ilmoitettiin,
että saan kirjeen, jossa kerrotaan mitä minun tulee tehdä.
En ole toistaiseksi saanut kirjettä. Ärsyttävää, kai sitä pi-
tää sitten itse tiedustella tiedekunnasta. Noo, opin siis lisää
Etapista…
26
Kafka yliopistolla
Yliopistobyrokratian pyörteissä
esimerkkejä
Esimerkkejä
»
Ketä yliopistohallinto palvelee?
Sain maisteripaikan humanistisesta tiedekunnasta

kevään maisterihaussa. Olin menossa tiedekunnan
kansliaan viemään opiskelupaikan vastaanottamiseksi tar-
vittavia papereita, ja kansliassa kävi ilmi, että olin myöhäs-
tynyt. Ilmoittautumisaika oli päättynyt 45 minuuttia sitten.
Tästä syystä asiaani ei enää suostuttu käsittelemään, ja mi-
nulle ilmoitettiin, että en voisi myöhästyneenä ottaa opiskelu-
paikkaa vastaan. Halusin selvittää asiaa ja kerroin valintatoi-
miston työntekijöille, että kyseessä on maisteripaikka, johon
valitaan vain tietyt kriteerit täyttävät henkilöt, enkä siten ole
viemässä kenenkään muun opiskelupaikkaa myöhästyneenä-
kään. Kukaan ei siis hyötyisi siitä, että ilmoittautumistani ei
oteta vastaan. Valintatoimiston henkilökunta vetosi sääntöi-
hin, eikä halunnut edes keskustella asiasta kanssani.
Tuntui absurdilta, että olin menettänyt opiskelupaikan
45 minuutin vuoksi, eikä tästä sääntöjen pilkulleen noudat-
tamisesta hyötyisi kukaan tai mikään. Laitos ja tiedekunta
menettää opiskelijan ja minä opiskelupaikan. Päätös palve-
lee siis vain hallinnon itsetarkoituksellisuutta.
k a f k a y l i o pi s to l l a 27
Lähestyin asiassa ensin tiedekunnan opintotoimistoa,
josta vastattiin, että asialle ei voi tehdä mitään. He vetosi-
vat hallintolakiin ja virkavelvollisuuteen. Heidän mieles-
tään minulla on siinä mielessä hyvä tilanne, että olen vielä
kirjoilla valtiotieteellisessä, joten voin opiskella ensi vuoden
syksyyn asti ja hakea sitten paikkaa uudestaan. En tiedä,
mikä oikeus heillä on tarkastella opiskelutietojani, mutta
jos he olivat sen aloittaneet, olisivat he voineet myös tarkis-
taa jäljellä olevien opintotukikuukauksieni määrän, joka
on tasan nolla. Minulla ei siis itse asiassa ole mahdollisuut-
ta opiskella ilman toimeentuloa. Asialla ei muutenkaan ole
mitään tekemistä sen kanssa, että olin menettänyt opiskelu-
paikkani ja kahden vuoden toimeentuloni. Kukaan ei ollut
edes halukas pohtimaan, löytyisikö hallinnosta jokin por-
saanreikä, jonka kautta järjettömyyttä lähentelevä tilanne
voitaisiin korjata.
Seuraavaksi otin yhteyttä laitoksen professoriin. Hän
harmitteli tapaustani ja sanoi yrittävänsä tehdä asialle jo-
tain. Hän oli edelleenlähettänyt sähköpostini myös ama-
nuenssille, joka lomalta palattuaan soitti minulle hätään-
tyneenä. Puhelu oli todella omituinen: Amanuenssi tivasi
minulta, miksi olin lähestynyt heitä tällaisessa asiassa.
Kerroin hänelle tilanteestani ja sanoin toivovani, että he
yrittäisivät ajaa opiskelupaikka-asiaani, sillä oletettavasti
heillä on enemmän arvovaltaa kuin yksittäisellä opiskelijal-
la. Amanuenssin mukaan pyyntöni siitä, että oppiaine lä-
hestyisi valintatoimistoa, voitaisiin tulkita valintatoimiston
puolelta painostuksena. Hänen mukaansa siis heidän opis-
kelijoidensa ja laitoksen edun ajaminen olisi painostusta!
Tämän jälkeen soitin tiedekunnan johtajalle. Hän pahoitteli
28
tilannettani ja toivotti onnea opiskelupaikan suhteen, mutta
ei ollut halukas tekemään mitään. Hän vetosi siihen, että
asia koskee ensisijaisesti oppiainetta ja että oppiaineen pro-
fessorin tulisi yrittää vaikuttaa aineeseensa liittyviin asioi-
hin. Kaikki siis tuntuivat vetäytyvän vastuusta.
Loppujen lopuksi monta viikkoa tapahtuneesta pro-
fessori vastasi sähköpostitiedusteluuni asian etenemisestä,
että hän oli saanut kielteisen vastauksen opintotoimistos-
ta. Yksi ystäväni kehotti vielä lähestymään HYY:n opinto-
poliittista sihteeriä. Sihteeri otti hyvin ”äidillisen” otteen ja
valitteli tilannettani ja sanoi voivansa lähettää sähköpos-
tia, mutta ei uskonut asialla olevan mitään vaikutusta. Hän
sanoi haluavansa valmistaa minua pettymykseen ja kertoi
muita kauhutarinoita valintabyrokratiasta. Hän sanoi suo-
raan myös, että opintotoimisto ei halua ottaa valituksia vas-
taan tai tehdä poikkeuksia, sillä silloin tulee ennakkotapa-
uksia. Ennakkotapausten vuoksi he joutuisivat vastaamaan
kaikkiin valituksiin ja jokaisen valituksen kohdalla ”mietti-
mään rajoja aina uudestaan”.
Sekä laitoksen johtajan, oppiaineen professorin ja
HYY:n opintopoliittisen sihteerin mielestä asia on hyvin
valitettava ja absurdi, mutta kukaan ei ole halukas lähteä
kyseenalaistamaan yliopistohallintoa, vaikka se ei palvelisi
ketään. Hallintopuolella niskaani satoi vain kylmää vettä,
enkä todellakaan kokenut, että he olisivat halunneet toimia
opiskelijoiden etua ajaen. Myös opintopoliittisen sihteerin
suhtautuminen oli lähes alentavaa äidillisine höpötyksi-
neen. Eli juuri tahot, joiden tulisi ajaa opiskelijoiden etua,
toimivat täysin sitä vastaan tai byrokratiaan alistuen. Tapa-
ukseni osoittaa, miten vähän oppiaineella tai laitoksella on
valtaa vaikuttaa omiin opiskelija-asioihinsa nyky-yliopistos-
sa ja kuinka pelokasta henkilökunta on yliopistohallinnon
edessä. Sekä laitos että oppiaine olisivat olleet halukkaita
ottamaan minut maisteriopiskelijaksi ja näkivät tilanteen
mielettömyyden, mutta heillä ei ollut mitään valtaa yliopis-
tohallinnon edessä.
»
Miten vaikeaa voi olla päästä luennolle?
Yliopisto-opintojeni loppuvaiheessa päätin ryhtyä

opettajaksi. Aineenopettajan pedagogisiin opintoi-
hin (60 opintopisteen kokonaisuus) on haettava erikseen
pääsykokeen ja haastattelun kautta. Kesäkuussa silmä-
sin iloisena ja helpottuneena kirjettä, jossa kerrottiin, että
minut oli valittu. Kesän töiden ja lomailujen jälkeen aioin
orientoitua opintoihin hyvissä ajoin ja aloin selvitellä ennen
elokuun puoliväliä ensi lukuvuoden opintokokonaisuuttani.
30
Otin esille kesäkuussa saamani tervetuliaskirjeen, jossa
kerrottiin, että syksyn opintoihin tulee ilmoittautua 30.7.
klo 15.45 mennessä, ja lihavoituna luki ”Myöhästyneitä
ilmoittautumisia ei voida ottaa vastaan”. Mitä nyt oikein
tekisin? Minulta oli tämä seikka jäänyt yksinkertaisesti
huomaamatta. En ollut edes osannut odottaa mitään vastaa-
vaa - kun aloitin yliopisto-opintoni vuosia sitten, riitti aivan
hyvin, että käväisi syyskuun puolivälissä ensimmäisillä
luennoilla, jossa sovittiin luentokurssien suorittamistavois-
ta. Eikä silloinkaan kukaan pitänyt kirjaa siitä olinko siellä
vai en.
Yksin saamani informaation varassa olisin ollut pulas-
sa – olisin ihmetellyt mitä ihmettä oikein teen ensi luku-
vuoden kun en pääse tekemään opintoja, joihin minulla
on myönnetty opinto-oikeus. Onneksi samassa tilanteessa
ollut opiskelukaverini neuvoi ja kannusti minua selvittä-
mään tilannetta, ottamaan yhteyttä sekä opinnoista vastaa-
vaan amanuenssiin ja oman tiedekunnan kansliaan. Sain
oman tiedekunnan kansliasta puollon eli suosituksen, ja
opettajankoulutuslaitoksen henkilökunta ilmoitti minut
pedagogiikan opintojen kursseille WebOodissa. Olisin ollut
neuvoton ilman opiskelukaverini apua enkä varmaan olisi
aloittamassa syksyn kurssejani niin kuin onneksi nyt olen.
On totta, että kirjeen huolellisesti lukemalla olisin vält-
tynyt ikävältä parin päivän stressiltä ja byrokratia-asioiden
hoidolta. Mutta kursseille ilmoittautumisen käytäntö on mi-
nusta silti kohtuuton. Myös saamani informaatio ilmoittau-
tumisesta oli epäasiallisen puutteellista.
Imagokampanjointia
ja salailua
Yliopiston tiedotuspolitiikasta
Vaikka opetus on (vielä toistaiseksi) Suomessa julkista ja avoin-

ta, pyrkii yliopisto hanakasti sulkemaan ihmisiä ulkopuolelle.
Pääsykokeiden lisäksi yliopisto vetää rajoja esimerkiksi pimittä-
mällä opetustietoja suljetussa ja sekavassa Alma-intranetissä ja
WebOodi-opiskelijatietojärjestelmässä. Suuri osa yliopiston uuti-
sista ja tiedotteista julkaistaan ainoastaan Almassa, ja vain hyvät tai
yliopiston julkisuuskuvalle suotuisat uutiset julkaistaan yliopiston
avoimilla nettisivuilla. Nyt, kun yliopisto joutuu hankkimaan ra-
hoitustaan ulkopuolisilta, on imagokampanjointi yhä tärkeämpää
ja tiedotuskin sen mukaista. Uuden yliopistolain kunniaksi vuo-
den 2010 alussa yliopisto aloitti yhteistyön mainostoimisto Tai-
vaan kanssa, jolloin mm. uuteen graafiseen ilmeeseen panostettiin
näyttävästi.
Vuoden 2009 yliopistolakikamppailu tarjosi huvittavia esimerk-
kejä yliopiston tiedotuksesta. Hallintorakennuksen valtaajat päät-
tivät tarjota aamulla töihin tulevalle henkilökunnalle pullakahvit.
Yliopiston rehtori oli kuullut tästä ja hankkinut paikalle vasta lei-
vottuja, lämpimiä voisilmäpullia. Yliopiston tiedotusosasto kään-
si tiedotteessaan tilanteen niin, että rehtori tarjosi valtaajille pulla-
kahvit, vaikka valtaajathan siinä varsinaisesti pullakahvit tarjosivat.
Onneksi valtaajien oma, totuuden mukainen tiedote, meni läpi
32
valtamediassa,ja yliopiston tiedote myöhästyi. Toinen esimerkki on
maaliskuussa 2009 Senaatintorilta lähtenyt suurmielenosoitus, jo-
hon osallistui 1500 ihmistä. Yliopiston tiedotuksen mukaan paikalla
oli vain 300 – 400 ihmistä.
i m ag o k a m pa n j o i n t i a j a s a l a i lua 33
Opiskelijan
toimeentulo
Tiesitkö tämän opiskelijan toimeentulosta?
Opintotukea 18:lla pisteellä vuodessa. Jos et edellisenä lukuvuon-

na (1. 9. – 31. 8.) tai koko opiskeluaikanasi ole suorittanut keskimää-
rin 4,8 (jatkossa 5 op) opintopistettä per tukikuukausi, joudut edis-
tymisen seurantaan. Edistymisen seuranta tehdään joka syksy. Jos
suorituksesi eivät riitä, saat loppusyksystä kirjeen, jossa pyydetään
selittämään syy viivästymiselle tai suorittamaan syyslukukauden ai-
kana 18 opintopistettä (jatkossa 20 op). Käytännössä siis voit nostaa
täydet opintotuet ja suorittaa vain 18 op joka syksy.
Voidaanko tuki periä takaisin? Opintotuen takaisinperintä on

harvinaista. Yleisin syy takaisinperintään ovat ylittyneet tulorajat.
Muusta syystä tuki voidaan periä takaisin vain jos ilmenee, ettei
opiskelun ole ollut tarkoituskaan olla päätoimista. Käytännössä tätä
tulkitaan niin, että jos tukea nostaneella ei ole koko vuodelta yh-
tään suorituksia, voidaan tuki periä takaisin. Tällaisessa tilanteessa
edistymättömyyttä voi selittää samoilla syillä kuin muissa tilanteissa
(ks. Mitkä syyt kelpaavat?) ja lisäksi voi hakea takaisin perinnästä
kohtuullistamista (ks. Opintotuen palautus).
Kesätuki. Opiskelijan on mahdollista nostaa kesällä opintotukea.

Kesäopintotukea pitää hakea erikseen ja mukaan on liitettävä kesän
34
opintosuunnitelma, jossa suorituksia kertyy 5 op / tukikuukausi.
Kukaan ei kuitenkaan tarkasta, suoritatko nämä opinnot tai onko
kyseisiä tenttejä tai kursseja edes olemassa. Siispä, jos olet suorittanut
muina kuukausina »ylimääräisiä» pisteitä (eli enemmän kuin 4,8 /
tukikuukausi, jatkossa 5 op), voit nostaa kesätuet opiskelematta. Jos
et, mutta silti kesällä opiskelu ei huvita, voit joko palauttaa tuet tai
jäädä kiinni edistymisen seurannassa (ks. 18 op vuodessa). Muista
huomioida kesätuen vaikutus tulorajoihin!
Pelkkää asumislisää? Voit nostaa – esimerkiksi kesäkuukausina –

pelkkää asumislisää. Asumislisän nostaminen edellyttää opintosuo-
rituksia ja siihen pätevät tulorajat, mutta se ei kuluta tukikuukau-
sia. Huom! Hallituksen esityksen (elokuu 2010) mukaan pelkkää
asumistukea ei enää voisi nostaa, esityksen mukaan tämä kuluttaisi
myös opintotukikuukausia.
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon muoto ja opiske-

lija voi saada sitä tilanteessa, jossa hän ei ole oikeutettu opintotu-
keen. Kesällä: jos et voi suorittaa tutkintosi kannalta mielekkäitä
opintoja ja etkä ole yrityksistä huolimatta saanut töitä, olet oikeutet-
tu toimeentulotukeen. Kesätoimeentulotuen myöntämisen käytän-
nöt vaihtelevat kunnittain ja jopa Helsingin sisällä. Toisilla sosiaali-
asemilla Helsingissä edellytetään nostamaan nostamattomat lainat
ennen toimeentulotuen saamista, toisilla ei. Pienemmillä paikka-
kunnilla toimeentulotuen saaminen on usein helpompaa. Toimeen-
tulotukea voi myös hakea täydentämään pieniä työtuloja (jos ei ole
oikeutettu opintotukeen) tai esimerkiksi kesäkuun ajaksi tilantees-
sa, jossa toukokuu on viimeinen opintotukikuukausi ja kesäkuun
palkka tulee vasta kuun lopussa. Myös opintotuen loputtua tai kun
opintotuki on katkaistu, on mahdollista saada toimeentulotukea.
o pi s k e l i j a n to i m e e n t u l o 35
Hakiessasi toimeentulotukea sinun on tehtävä selkoa suunnilleen
koko elämästäsi: omaisuudesta ja tuloista yleensä kahden kuukauden
ajalta, perhesuhteistasi jne. Puolison tulot vaikuttavat eri sukupuolta
olevilla avopareilla. Samaa sukupuolta olevilla pareilla puoliso kan-
nattaa ilmoittaa kämppiksenä, ellei suhde ole rekisteröity. Yleinen
sääntö toimeentulotuen suhteen on, että aina kannattaa yrittää, pää-
tös on lopulta kiinni virkailijasta.
Lue lisää hyyn toimeentulotuki-sivuilta hyy.helsinki.fi/suomi/329
ja hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/823.
Kuukaudet loppu, lisää tukea? Jos olet käyttänyt korkeakoulu-

tutkinnon suorittamiseen olevat opintotukikuukaudet (useimmissa
tutkinnoissa 55), voit saada lisää tukea erikseen hakemalla. Lisätu-
kea on mahdollista saada maksimissaan 9 kk ja sinun on esitettävä
hyväksyttävä syy opintojen hidastumiseen. Tutkinnosta saa puut-
tua opintoja enintään 75 op. Tukea voidaan myöntää, jos opintojen
viivästyminen on johtunut »opintojen edistymiseen merkittävästi
vaikuttaneesta sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä».
Opintotukilaki määrittelee, että vain »väliaikaisesti opintoja hidas-
tanut» syy on hyväksyttävä, joten periaatteessa koko opintojen ajan
opiskelua hidastanut lukihäiriö ei esimerkiksi kelpaa syyksi. Toisaalta
lautakunnat pyrkivät usein tällaisissa tapauksissa opiskelijamyöntei-
seen tulkintaan. (lisää ks. Mitkä syyt kelpaavat?)
Jos sinulla on suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto, saat 15
tukikuukautta toisen tutkinnon suorittamiseen.
Mitkä syyt kelpaavat? Jos haet lisätukea tai joudut edistymisen

seurantaan, joudut selittämään Kelalla syyn opintojen »liian» hi-
taaseen etenemiseen. Mitkä tahansa syyt eivät kelpaa vaan syyn on
oltava »painava». Painavaksi syiksi voidaan laskea esimerkiksi lähei-
36
sen kuolema tai vakava sairaus, avioero tai parisuhteen päättymi-
nen tai lapsen syntymä. Hyväksyttäviä syitä eivät ole esimerkiksi
työnteko, vaihto-opiskelu, opiskelu toisessa oppilaitoksessa, vapaa-
ehtoistyö, harrastus tai halu suorittaa »ylisuuri» tutkinto eikä näistä
yleensä kannata edes mainita. Tapaus ratkaistaan annettujen tietojen
perusteella ja jos hakemuksen valossa näyttää, että opintoja hidasta-
nut syy on työnteko, vaikka henkilö vetoaa sairauteen, tuki voidaan
jättää myöntämättä.
Jos pystyt, esitä todistus (esim. lääkärin tai avioerotodistus) esit-
tämästäsi syystä. Lisäksi ns. syy-yhteyden pitää hahmottua ts. hidas-
taneen syyn ja opintojen hitaan etenemisen tulee ajoittua samalla
ajalle. Jos syy-yhteys ei hahmotu helposti, hakemuksessa kannattaa
selittää tilanne. Esimerkiksi jos masennus, jonka vuoksi olet hakeu-
tunut hoitoon vasta keväällä on hidastanut opintojasi jo syksyllä,
tämä kannatta kirjoittaa auki.
Yleinen asumistuki. Jos et ole oikeutettu opintotukeen (tuki on

keskeytetty tai tukikuukaudet ovat lopussa) etkä tienaa liikaa, olet
oikeutettu yleiseen asumistukeen. Toisin kuin opintotuen asumisli-
sässä, puolison tulot vaikuttavat tukeen. Myös tulorajat ovat tiukem-
mat. Toisaalta tuen maksimimäärä on suurempi kuin opintotuen
asumislisässä eikä tuki ole sidottu opinnoissa etenemiseen.
Edistymisen seuranta. Jos et ole suorittanut edellisen lukuvuo-

den aikana 4,8 op / tukikuukausi tai koko opiskelun aikana 4,8
op / tukikuukausi, joudut edistymisen seurantaan. Jos joudut seu-
rantaan, saat kirjeen, jossa pyydetään selittämään hidas edistymi-
nen tai suorittamaan 18 op (jatkossa mahdollisesti 20 op) syksyllä,
muutoin tuki katkaistaan. Hyväksyttävät syyt hitaalle edistymisel-
le ovat sairaus tai lähiomaisen vakava sairaus tai kuolema tai muu
väliaikaisesti opintoja hidastanut syy. Työnteko ei kelpaa syyksi.
Jos sinulla suinkin on jokin todistus (lääkärintodistus, kuolinto-
distus tms.) tapahtuneesta, liitä se vastauksesi mukaan. Opinto-
tukilautakunnat (ks. Opintotukilautakunta) käsittelevät edistymi-
senseurantatapaukset ja tulkinta vaihtelee lautakunnittain. (lisää
ks. Mitkä syyt kelpaavat?) Huom! Opintotukea uudistetaan, ja
jatkossa tarkastelu voi muuttua niin, että koko opiskeluajalta on
oltava 5 op / tukikuukausi ja edelliseltä lukuvuodelta 2 op / tuki
kuukausi.
Opintotuen palautus. Voit joutua palauttamaan opintukea, jos

tulorajasi ovat ylittyneet. Sinun on itse tarkkailtava tulorajojasi.
Jos et palauta tukea vapaaehtoisesti, Kela perii sen takaisin kor-
kojen kanssa ja tällöin et myöskään saa käyttämiäsi tukikuukausi
38
takaisin käyttöösi. Opintuen takaisin periminen muista syistä on
harvinaista. Näin voidaan kuitenkin tehdä, jos tukea on makset-
tu virheellinen määrä tai ilmenee, ettei opiskelijan ole ollut tar-
koituskaan opiskella täysipäiväisesti. Käytännössä takaisinperintää
voidaan harkita, jos suorituksia ei ole kertynyt yhtään edeltävältä
vuodelta (tulevaisuudessa mahdollisesti, jos suorituksia alle 1 op /
tukikuukausi).
Takaisin perinnän yhteydessä, tilanne on mahdollista selittää. Jos
kuitenkin joudut takaisinperintään, voit hakea takaisin perinnästä
luopumista tai takaisin perinnän kohtuullistamista. Tämä myönne-
tään usein, jos liian tuen maksaminen ei ole johtunut opiskelijasta
eikä opiskelija ole toiminut vilpillisesti.
Opintotukilautakunnan rooli. Helsingin yliopistossa toimii opin-

tukilautakunta, jonka tehtävä on seurata opintojen edistymistä, ar-
vioida oikeus tukiajan pidennykseen sekä määritellä kesäopintojen
ja ulkomaisten opintojaksojen riittävä laajuus. Lautakunnat anta-
vat lausunnot edellä mainituista asioista ja lausunnot sitovat Kelan
päätöksentekoa. Lautakunnassa on kolme opiskelijajäsentä, kolme
henkilökunnan jäsentä sekä kaksi asiantuntijajäsentä.
Vapautus jäsenmaksusta. Syksy ja rahat lopussa? Helsingin yliopis-

ton ylioppilaskunnan (HYY) pakollinen jäsenmaksu on 86 euroa,
josta noin puolet on YTHS:n terveydenhoitomaksua. HYYn tämän
vuoden lopulla hyväksyttävien sääntöjen mukaan »Ylioppilaskun-
nan hallitus voi päättää jäsenmaksusta vapauttamisesta kokonaan
tai osittain, jos jäsenen todistetun varattomuuden vuoksi on ilmeis-
tä, että jäsenmaksu vaarantaisi hänen perustuslain 16§:n mukaisen
oikeutensa saada opetusta».
Aina on oikeus valittaa! Opintotukipäätökset ovat julkisen vallan
käyttöä ja julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikista jul-
kisen vallan päätöksistä on oikeus valittaa.
Opintotukiuudistus eli hallitus kusettaa. Opintotuen rakenteel-

lista uudistamista valmisteltaessa annettiin ymmärtää, että uudistus
toisi tullessaan sekä parannuksia että huononnuksia. Joulukuussa
2009 rakenteellisen uudistamisen johtoryhmä esitti opintotuen si-
tomista elinkustannusindeksiin ja 145 euron huoltajakorotusta opis-
kelijavanhempien opintotukeen.
Nyt Suomen hallitus on jättämässä kaikki parannusehdotukset
huomiotta ja toteuttamassa vain johtoryhmän esittämät tiukennuk-
set: Tuesta halutaan tehdä kaksiportainen niin, että maisterin tutkin-
non tuki täytyisi hakea erikseen, tukikuukausikohtaista minimipiste-
rajaa halutaan kiristää viiteen (nyt 4,8) pisteeseen per tukikuukausi
ja pelkän asumislisän nostamisen halutaan jatkossa kuluttavan tu-
kikuukausia. Opiskelijoille ainoa parannus, kymmenen sentin (!)
ateriatuen korotus, tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. Toteutuessaan
muutokset astuvat voimaan syksyllä 2011.
Vaaditaan perustulo! Eikö meitä jo kontrolloida tarpeeksi? Monta-

ko päällekkäistä ja tiukkenevaa kontrollisysteemiä tarvitaan? Onko
oikein, että toimeentulo on riippuvainen opintosuorituksista? Eikö
toimeentulo ole perusoikeus? On vää-
rin, että opiskelijoiden toimeentuloa
tarkastellaan erillään muiden ryhmien Kaikille sama, elämiseen
toimeentulosta, koulutuspoliittisena riittävä, vastikkeeton
kysymyksenä. Todellisuudessa ihmisten perustulo olisi ratkaisu
elämäntilanteet liukuvat ryhmien välil- toimeentulon ongelmiin
lä: moni opiskelija on samanaikaisesti (ks. lisää s. 44 – 49).
40
esimerkiksi prekaari työläinen, lapsen vanhempi, vammainen tai
sairas. Ihmisten kategorisoiminen on ongelmallista, ja tukiviidakos-
sa eri ryhmiin kuuluvat prekaarit joutuvat kilpailemaan keskenään
toimeentulosta. Ei enää tätä paskaa! Vaaditaan yhdessä perustulo!
Sairastaminen ja toimeentulo
– Lääkärintodistukset, sairauspäiväraha…
Opiskelijallakin on oikeus sairauslomaan ja sairauspäivärahaan. Opis-
kelu on rankkaa työtä, jota ei voi eikä tarvitse tehdä sairaana. Kun
sairauden tai vaikean elämäntilanteen takia ei jaksa opiskella niin no-
peasti kuin Kela vaatii, kannattaa harkita sairaslomaa ja opintotuen
vaihtamista sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahalla ollessa opinto-
tuen asumislisän sijasta täytyy hakea yleistä asumistukea, eikä lainaa
voi nostaa. Sen sijaan voi saada toimeentulotukea. Opiskelijalla on
oikeus sairaslomaan ja sairauspäivärahaan yhtä lailla myös kesällä.
Kela neuvoo, että alle kaksi kuukautta kestävän sairauden aikana
nostettaisiin opintotukea. Opintotuen hyvä puoli on helppous: ei
tarvitse alkaa säätää byrokratian kanssa, kun antaa tuen jatkua. Huo-
noja puolia ovat ainakin seuraavat:
1. Tukikuukaudet kuluvat turhaan.

2. Kela voi vaatia selvitystä liian pienestä opintopistemäärästä per
tukikuukausi. Tämän takia kannattaa hankkia sairauslomato-
distus, vaikka ei tarvitsisikaan sitä sairauspäivärahan hakemi-
seen. Sairauslomatodistus tekee Kelan tyytyväiseksi, jos se alkaa
tiedustelemaan opintopisteiden puuttumista.
3. Opintoraha + asumislisä on yhteensä niin pieni, että jos ei sai-
rauden takia pysty tekemään töitä, joutuu helposti nostamaan
lainaa.
Sairauspäivärahan huonoja puolia ovat byrokratia, joka liittyy sen

hakemiseen ja asumistuen vaihtamiseen opintotuen asumislisästä
yleiseen asumistukeen, ja aikanaan taas takaisin. Hyviä puolia ovat:
1. Sairauspäiväraha ei kulu samoin kuin opintotuki (sitä voi kui-

tenkin saada enintään yhteensä vuoden verran per kahden vuo-
den jakso).
2. Jos rahat eivät riitä, on oikeutettu toimeentulotukeen; sairaus-
päivärahalla olijalle ei voi sanoa, että nosta lainaa tai etsi töitä.
3. Vaikka sairaspäivärahalla ei saa opiskella, tätä ei kuitenkaan
tarkkailla.
Jos ei ole saanut merkittävän kokoista palkkaa vähään aikaan, on

sairauspäiväraha kahden kuukauden ajan yhtä suuri kuin opinto-
raha. Sen jälkeen on oikeutettu minimisairauspäivärahaan, joka on
42
22,04€/vrk (n. 530/kk verojen jälkeen). On absurdia, että ensim-
mäiset kaksi kuukautta pitäisi pärjätä opintorahan suuruisella tuella
ilman mahdollisuutta opintolainaan tai palkkatuloihin. Toimeentu-
lotuki paikkaa tilannetta.
Tilanteesta riippuen yleinen asumistuki voi olla pienempi tai
suurempi kuin opintotuen asumislisä. Suurin ero on se, että ylei-
sessä asumistuessa puolison tulot vaikuttavat tuen määrään, eli ylei-
sesti ottaen, jos avo- tai aviopuolisolla on korkeat tulot, yleinen
asumistuki on pienempi kuin opintotuen asumislisä. Yleinen asu-
mistuki on yleensä korkeampi.
Syksyllä 2010 vaihtaminen opintotuelta sairauspäivärahalle tuli
helpommaksi, kun opintotukea ei tarvitse enää lakkauttaa etukäteen
ennen sairauspäivärahan hakemista. Sen kun hakee sairauspäivära-
haa, niin Kela lakkauttaa opintotuen, jos sairauspäiväraha myönne-
tään. Yleistä asumistukea pitää hakea erikseen, ja se voidaan myöntää
siitä lähtien kun opintotuen asumislisää ei enää makseta.
Yleisesti ottaen: käyttäkää sairauspäivärahan mahdollisuutta.
Perustulosta
kysyttyä
Perustulo? Mikä se on?

Perustulo on toimivan ja oikeudenmukaisen sosiaaliturvan perusta.
Perustulo tai kansalaispalkka on kaikille vastikkeettomasti ja ilman
kontrollia esimerkiksi kuukausittain maksettava tulo.
Miksi perustulo?
Perustulo vastaa nykyisen työelämän tarpeita, jossa työn ja vapaa-
ajan välinen raja on katoamassa. Yhä suurempi osa arvoa tuottavasta
toiminnasta tapahtuu työajan tai työsuhteen ulkopuolella. Lisäksi
pärjätäkseen työmarkkinoilla yksilöltä vaaditaan jatkuvaa koulutusta
ja itsensä kehittämistä, mistä ei saa palkkaa.
Perustulon myötä erilaisten silppu-, kausi- ja osa-aikatöiden teke-
minen tulisi helpommaksi. Tällaisesta työstä saadut välttämättömiin
menoihin riittämättömät tulot eivät tällöin vähentäisi yhteiskun-
nan tukea – työnteosta tulisi aina kannattavaa. Perustulo helpottaisi
myös töiden jakamista.
Perustulo antaisi mahdollisuuden luovempaan ajankäyttöön,
lisäisi ihmisten riskinottokykyä ja kannustaisi uusien työskente-
lymuotojen kehittämiseen. Perustulo toisi sosiaaliturvan eri elä-
mäntilanteissa oleville ihmisille opiskelijoista yrittäjiin. Perustulo
on edullista uudelle taloudelle ja talouskasvulle, koska tietotyö-
44
läisen taloudellinen autonomia on luovuuden ja »innovoinnin»
ehto.
Perustulo antaisi ihmisille itsemääräämisoikeuden omaan elä-
määnsä. Se vapauttaisi ihmiset Kelan kontrollista ja parantaa työn-
tekijöiden neuvottelumahdollisuuksia kohtuuttomia työehtoja vas-
taan. Perustulo on aidosti joustava ja oikeudenmukaisen tulonjaon
kannalta järkevä vaihtoehto.
Kuinka suuri perustulon pitäisi olla?

Perustulon täytyy riittää toimeentuloon. Tuhannella eurolla ihminen
pystyy asumaan, syömään ja elämään juuri köyhyysrajalla. Tämän
tarkemmin ei ole tarkoituksenmukaista määritellä, mitä hyödykkeitä
perustoimeentuloon kuuluu. Perustulon antaisikin mahdollisuuden
monenlaisiin elämänvalintoihin.
Perustulon rinnalla olisi pidettävä yllä kattavia julkisia palveluita;
perustulo ei saa korvata niitä. Myös asumistukijärjestelmä vaikuttaa
perustulon suuruuteen: pitäisikö asumistukijärjestelmä lakkauttaa
ja ajatella sen sisältyvän perustuloon vai tulisiko perustulon lisäksi
olla erillinen asumistuki?
On vastuutonta antaa ihmisille rahaa! Eivätkö jotkut jää vain

sohvalle juomaan kaljaa perustulon turvin?
Perustulo päinvastoin mahdollistaisi sellaisenkin työnteon, joka
on merkityksellistä, mutta nykyisessä ehdollisessa tukiviidakossa ei
työntekijälle kannattavaa. Perustulo myös kannustaisi yrittäjyyteen
ja uusien työ- ja toimintamallien kehittämiseen. Mahdollinen työn
tarjonnan väheneminen tietyillä aloilla ohjaisi yrityksiä parantamaan
työehtoja.
Joka tapauksessa sosiaaliturvajärjestelmää ei voida rakentaa muu-
taman mahdollisen »väärinkäyttäjän» näkökulmasta – eihän liikeyri-
pe r u s t u l o s ta k y s y t t yä 45
tyksiäkään johdeta hävikin näkökulmasta. Nykyisin sosiaaliturvan
»hävikin» minimoimiseksi pidetään yllä kallista kyttäyskoneistoa.
Mutta ihmiset jäisivät joka tapauksessa pois töistä, jos heillä

olisi perustulo.
Ilmeisesti siis ihmiset suostuvat tekemään työtä vain, jos heidät pa-
kotetaan siihen uhkailemalla ja kiristämällä toimeentulolla. Töitä
tehdään muistakin syistä kuin rahan takia. Työ vahvistaa identiteet-
tiä ja sosiaalista elämää. Jäisitkö sinä sohvalle juomaan kaljaa per-
ustulon turvin? Ihmiset usein huolehtivat kuvitteellisesta toisesta,
joka »väärinkäyttäisi» heidän verorahojaan. Minkälainen ihmiskuva
tällaisen ajattelutavan taustalla on?
Oletetaan, että väite pitää paikkaansa ja ihmiset todellakin jäisivät
enemmän pois töistä. Eikö silloin pitäisi kysyä, miksi tilanteeseen on
päädytty. Voisiko ihmisten kieltäytyminen töistä johtua esimerkiksi
huonoista työehdoista? Tai palkkatyön mielettömyydestä? Ehkä pro-
testanttisen työmoraalin (työ suorittamisena) korvata toisenlaisella
työmoraalilla, esimerkiksi käsityöläisen työmoraalilla (työ rauhassa
ja hyvin tekemisenä).
Entä nuoret ja syrjäytyneet: eikö perustulo jättäisi heidät

heitteille, toisin kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä?
Mitä on tämä paljon puhuttu syrjäytyminen? Onko kaikki palkkatyön
ulkopuolinen tekeminen syrjäytymistä? Palkkatyö on vain yksi osa kai-
kesta työstä mitä tehdään. Miksi yhdestä työstä maksetaan ja toisesta ei?
Perustulon myötä huoli perustoimeentulosta vähenisi, mikä vä-
hentäisi ahdistusta ja stressiä ja niistä johtuvia mielenterveysongelmia.
Näin ollen perustulo vahvistaisi nyt suuressa syrjäytymisvaarassa olevi-
en ylirasituksen partaalla olevien nuorten ja aikuisten toimintakykyä.
Jos taas huolehditaan työttömyydestä, voidaan huomata ettei
46
työttömyys nytkään johdu ihmisten »laiskuudesta», vaan siitä, et-
tä töitä ei ole. Akateemistenkaan prekaarien pääongelma ei kuiten-
kaan ole työn puute, vaan toimeentulon puute. Työstämme ei haluta
maksaa, vaan työharjoitteluja teetetään naurettavilla palkoilla. Opin-
toihin kuuluvat kandivaiheen harjoittelut tehdään jossakin oppia-
loilla palkatta tai pelkällä opintotuella.
Olisi hienoa, jos nykyinen syyperustainen sosiaaliturva toimisi ja
kaikki saisivat mitä tarvitsisivat. Käytännössä tarpeet kuitenkin päät-
tää sossun virkailija. Nykyinen järjestelmä on kylmä, epäkäytännölli-
nen ja monelle riittämätön. Sitä paitsi kun sossun työntekijöiden ei
enää tarvitse syynätä perustoimeentuloa, voisi heillä olla aikaa tehdä
hyödyllistäkin sosiaalityötä.
Perustulo lyhentäisi valmistumisaikoja, kun opiskelijoiden ei tar-
vitsisi tehdä paskatöitä hankkiakseen toimeentulon. Perustulo myös
poistaisi »valmistumisen pelon», kun taloudellinen tilanne ei valmis-
tumisen jälkeen ainakaan heikkenisi.
Millä perustulo sitten rahoitetaan?
Laskelmia on vaikea tehdä, koska huomioon otettavia muuttujia on
paljon, eikä ihmisten käyttäytymistä voi ikinä täysin ennakoida. Ra-
hoituksen suhteen tulee joskus kyyninen olo: jos olisi tarpeeksi kova
poliittinen tahto ja paine, niin ehkä laskelmia alkaisi tulla ja rahaa
löytyä. Toisen maailmansodan jälkeinen luokkakompromissille pe-
rustuva hyvinvointivaltioprojekti kertoo tästä.
Luultavasti jokainen rahoitusta laskeva esitys tullaan torjumaan ny-
kyisten voimasuhteiden vallitessa. Rahoitus on pitkälti poliittinen ky-
symys. Suomalaista politiikkaa hallitsee pitkälti elinkeinoelämä, joka
pyrkii saamaan hyödyn työvoimasta mahdollisimman pienin kuluin.
Talouskriisiin löytyy kyllä elvytysrahaa satoja miljardeja euroja, mutta
perustuloon ei löydy pientä osaa tästä summasta, vaikka perustuloakin
voisi käsitellä eräänlaisena talouselvytyksen muotona (esimerkiksi köy-
hille menevä perustulo palaisi käytännössä välittömästi kulutukseen).
Laskelmia perustulon rahoittamisesta on kuitenkin tehty. Kuten
Jouko Kajanoja huomauttaa, pelkästään Suomen veroasteen (eri-
tyisesti pääomatulojen verotuksen) nostaminen Tanskan ja Ruotsin
tasolle toisi valtiolle lisää 8 – 9 miljardia euroa vuodessa. Tällä ei vielä
makseta tuhannen euron perustuloa, mutta summan avulla voitai-
siin ottaa askeleita siihen suuntaan.
Korvaisiko perustulo muun sosiaaliturvan ja julkiset palvelut?

Perustulo on sosiaaliturvan laajennus, eikä sen ole tarkoituskaan kor-
vata kaikkia syyperustaisia etuuksia tai palveluita. Välttämättömiin
tarpeisiin liittyviä palveluita, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta
ei pidä muuttaa maksullisiksi perustulon vuoksi. Myös joukkolii-
kenteen tulisi aina olla maksutonta.
Perustulo ei poistaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sillä tä-
mä laskettaisiin perustulon päälle. Ansiosidonnaisen työttömyystur-
48
van poistamista perustulon rahoittamiseksi ei ole syytä kannattaa,
sillä tämä vähentäisi sosiaaliturvan kannatusta laajemmin sekä tör-
mäisi luultavasti liittojen vastustukseen.
Eikö perustulo ole vain maltillinen uudistus?

Ei. Perustulo on radikaali uudistus. Jos materiaalinen perustamme
olisi turvattu perustulolla, minkälaisia solidaarisuusrakenteita se
voisi tuottaa? Kuinka paljon omaehtoisempaa toimintaa voisimme
luoda? Kuinka pelottomia meistä tulisi? Toimeentulo on keskeinen
kontrollimekanismi myös yliopistolla: opintotukea kontrolloidaan
opintopisteillä ja tutkijoita hallitaan apurahoilla. Seurauksena tästä
esimerkiksi epävarmimmassa asemassa olevat tutkijat eivät uskal-
la toimia poliittisesti parantaakseen tilannettaan. Valtasuhteet sekä
yliopistolla että työmarkkinoilla menisivät aivan toisin, jos meillä
olisi perustulo.
Toisaalta tämä nyt radikaali ajatus jokaiselle kuuluvasta riittä-
västä sosiaaliturvasta oli nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän taustalla.
Opiskelijat
työelämässä
Onko opiskelijan rooli tarjota

työnostajille halpatyövoimaa?
Useimmat opiskelijat joutuvat tekemään opiskeluaikana töitä – pel-

källä opintotuella ei elä. Monet paiskivat töitä varsin matalalla pal-
kalla ja surkeilla työehdoilla. Rahat raavitaan kokoon sieltä mistä
saadaan, kaikenlaiset satunnaiset työt vuokratyöntekijöinä, osa-ai-
kaisina ja freelancereina verottavat opiskelua ja vapaa-aikaa.
Lyhyet ja epävarmat työsuhteet tarkoittavat jatkuvalla koeajalla
olemista, ja usein myös ulkopuolisuutta työyhteisöstä. Neuvot-
teluasemaamme heikentää usein myös se, että syystä tai toisesta
jätämme liittymättä ammattiliittoon. Se, että toimimme näin,
saattaa heikentää ammattialojen laajempaa järjestäytymistä ja pol-
kea kaikkien palkkoja. On myös joka duunarin etu vaatia opis-
kelijoille parempaa toimeentuloa, jotta työvoiman polkumyynti
vähenisi.
Monen on tehtävä töitä vaikkei se hirveästi kiinnostaisi eivätkä
ala tai työehdot ylipäätään ole tuttuja. Siksi on hyvä tietää oikeuten-
sa töissä ja pitää pomoa silmällä.
Opiskelija prekaarina työläisenä

Miten yliopisto auttaa meitä pitämään puoliamme työelämässä? Ei
mitenkään! Työn ja siitä riippuvan toimeentulon jatkuvuudesta ei
50
ole koskaan varmuutta – siksi meidät saadaan helposti alistumaan
surkeaan palkkaan ja surkeisiin olosuhteisiin.
Ammattiliitot tuntuvat monille etäisiltä. Joskus havahdum-
me ammattiliiton tarpeellisuuteen vasta silloin kun huomaam-
me tulleemme työnantajan vedättämiksi. Työskentelemme usein
paikoissa, joissa kukaan ei kuulu ammattiliittoon tai jos kuuluu-
kin, meitä saatetaan pitää toissijaisena työvoimana, jota liittoon
kuuluvat eivät edes yritä saada liittymään tai edes tiedostamaan
oikeuksiaan. Meidät saadaan ajattelemaan, ettei liittoon kannata
kuulua kun alalle ei ole jäämässä. Tästä asenteesta on kuitenkin
haittaa kaikille: meille itsellemme ja muille, jotka joutuvat teke-
mään paskaduuneja surkeilla ehdoilla sen takia, että työntekijä-
puoli ei ole järjestäytynyt. Paskakin liitto on usein parempi kuin
ei liittoa ollenkaan – ja on jäsenistön tehtävä muuttaa liittoja
paremmiksi.
Yleensä opiskelijalla ja prekaarilla on enemmän kuin yksi vaihto-
ehto sen suhteen, mihin liittoon voisi liittyä. Täältä tietoa eri vaih-
toehdoista:
liitot.fi
jarjestaydy.fi.
Hyvin monet opiskelijat tekevät jossain vaiheessa palvelualojen töi-

tä. Siksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on yksi todennäköinen
vaihtoehto liittoa valitessa. Helsingin yliopistolla toimii HYPA, pal-
velualoilla osa-aikaisesti työskentelevien opiskelijoiden edunvalvon-
tajärjestö: www.hypa.fi/index.html
52
pidä puolesi!
Tsekkaa, että saat työstäsi sen mitä sinulle sopimusten ja lain mu-
kaan kuuluu. Saatko työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ylityöli-
sää, lomarahaa? Onko sinulla tarpeeksi taukoja? Kunnioittaako po-
mosi työturvallisuuttasi ja oikeuttasi pitää palkallista sairaslomaa?
Tulevatko työvuorolistat ajallaan?
Perustulo kaikille
– oikeus kieltäytyä surkeista työehdoista
Nykypäivän opiskelijoihin ja nuoriin iskostetaan sellaista työelämän
kulttuuria, johon ei kuulu kollektiivinen toiminta missään muodos-
sa. Akateemisilta prekaareilta puuttuu vastarinnan traditio. Emme
ole tottuneita lakkoilemaan, emmekä välttämättä koe, että se olisi
edes mahdollista. Siksi on ensisijaisen tärkeää etsiä sellaisia lakkoilun
ja kollektiivisen toiminnan muotoja, joita voidaan hyödyntää meille
tutuissa tilanteissa, joissa työsuhteen jatko on jatkuvasti epävarmaa.
Siksi on tärkeää vaatia perustuloa, joka antaa työntekijöille taloudel-
lisen mahdollisuuden kieltäytyä työnantajien sanelemista surkeista
työehdoista. (Ks. lisää perustulosta s. 44 – 49.)
Muistilista paskaduuniin
menevälle opiskelijalle
Tee aina työsopimus. Tarkista ennen sen allekirjoittamista työehto-
sopimuksen (TES) mukainen palkka ja lain mukaan sinulle kuulu-
vat lisät. Esimerkiksi tuplapalkka sunnuntailta kuuluu kaikille työn-
tekijöille. TESin mukaista palkkaa ei saa alittaa. Jos sinulta udellaan
palkkatoivetta, heitä summa rohkeasti yläkanttiin. Jos pomoyrittää
o pi s k e l i j at t yö e l ä m ä s s ä 53
huijata sinut TESin alittavaan liksaan, huomauta, että se on lain-
vastaista.
Myös suullinen työsopimus on sitova, mutta sen sisältöä on vai-
keampi todistaa oikeaksi kuin kirjallista. Työsopimukseen on kir-
jattava työsuhteen osapuolet, työn alkamisajankohta, työntekopaik-
ka, työtehtävät, palkka ja sovellettava TES. Jos olet määräaikainen,
työsopparissa tulee lukea myös määräaikaisuuden syy ja se, mil-
loin työsuhde päättyy. Jos työnantaja antaa työntekijän tulla töihin
määräaikaisuuden päätyttyä ja jatkaa työn tekemistä, on tapahtunut
»hiljainen pidennys» ja työ muuttunut määräaikaisesta vakituiseksi
(Työsopimuslaki 6: 5 §). Työntekijöitä ei saa asettaa määräaikaisuu-
den perusteella epäedullisempaan asemaan muihin työntekijöihin
verrattuna esim. henkilökuntaeduissa tai työsuhteen ehdoissa. Kun
sinulla on kirjallinen sopimus, sinun on helpompi periä itsellesi kuu-
luvia maksamattomia palkkoja ja lisiä.
Säilytä palkkakuitit. Niistä voi tarkistaa mitä sinulle on maksettu ja

mitä jätetty maksamatta. Voit vaatia maksamattomia palkkoja tai pal-
kan lisiä takautuvasti – viimeistään kahden vuoden sisällä. Oveluus voi
olla tässä paikallaan. Jos työnantaja jättää esimerkiksi sunnuntailisät
maksamatta, voit aluksi antaa asian olla, ja myöhemmin vaatia maksa-
mattomia lisiä takautuvasti. Niistä voi helposti kertyä tuhansia euroja,
ja usein tapaukset ovat niin selviä että työnantaja maksaa korvaukset
ilman oikeudenkäyntiä. TES:n vastaiset pykälät työsopimuksessa ovat
lainvastaisia, mutta vain ne. Jos pomo ehdottaa, että vaihdat lauan-
tailisät vaikka korotettuun iltalisään, niin maksetusta korkeammasta
iltalisästä huolimatta voit karhuta häneltä lauantailisät jälkikäteen. Eri-
tyisen selvää tämä on työntekijän suojaksi asetettujen pykälien noudat-
tamisessa, esim. jos pomo esittää vuorokausi- tai viikkolevon vähen-
tämistä tai ylityörajoista piittaamattomuutta rahakorvausta vastaan.
54
Muista vaatia sinulle työvuoron aikana kuuluvia (palkallisia!) tau-
koja. Jos olet vaikka kaupan kassana ja liikkeessä yksin, kysy po-
molta miten tauot järjestyvät. Vetoa työehtosopimukseen ja siihen,
että sinulla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön.
Se ei ole sitä, ellet pitkän vuoron aikana voi pitää ruokataukoa
vaan sinun pitää juoda energiajuomaa vasemmalla kädellä pitkin
päivää.
Työnantajalla on velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa, mutta pidä

itse silmällä kuinka paljon töitä teet. Sinulla on oikeus kieltäytyä
ylitöistä ja saada vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo.
Kaupan alalla erityisesti hyvin kiireisissä paikoissa myyjät tekevät
usein palkatonta ylityötä, kun liikkeen sulkemiseen, siivoukseen tai
tilitykseen kuluu enemmän aikaa kuin työnantaja arvioi. Jos näin
tapahtuu sinun työpaikallasi, ilmoita pomolle minuutin tarkasti, mi-
hin aikaan oikeasti pääsit lähtemään työpaikalta. Työnantaja ei saa
yksipuolisesti muuttaa jo julkaisemaansa työvuoroluetteloa sopi-
matta työntekijän kanssa ilman painavaa syytä – tämän lakipykälän
tilannekohtaiseksi tulkitsemiseksi kannattaa olla yhteydessä liittoon
tai työsuojelupiiriin.
Älä siedä häirintää tai utelua. Työnantaja saa käsitellä vain työsuh-
teen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantaja on vastuussa
työympäristöstä ja on velvollinen puuttumaan työpaikkahäirintään.
Laissa on säädetty yksityisyydensuojasta työpaikalla. Jos siis pomo
kyttää valvontahuoneessa kamera sinuun suunnattuna koko päivän,
hän rikkoo lakia ja voi saada sakkoja. Mutta jos kuvanauhalta löytyy
jotain puolittaistakin irtisanomiseen oikeuttavaa, niin hän voi myös
käyttää sitä sinua vastaan.
Älä tee turhaa työtä. Sinulla ei ole velvollisuutta tehdä mitään sel-
laista, mikä vaarantaa turvallisuutesi tai mihin sinulla ei ole koulu-
tusta, esim. juosta varkaiden perässä jos olet kassamyyjä.
Irtisanomisaika on vuoden tai alle kestäneissä työsuhteissa 14 pv, 1 – 4

vuotta kestäneissä työsuhteissa kuukauden. Työsuhteen alussa voi olla
koeaika, mutta siitä täytyy olla maininta sopimuksessa. Pomo ei voi
jälkikäteen väittää, että on ollut koeaika, jos ei ole siitä mitään alun-
perin maininnut (suullisessa tai kirjallisessa) työsopimuksessa. Koe-
aika on max 4 kk, mutta määräaikaisessa työsuhteessa ei kuitenkaan
yli puolta työsopimuksen kestosta. Jos työnantaja järkkää alkuun jo-
tain pitkää koulutusta, koeaikaa voidaan kasvattaa 6 kuukauteenkin.
Huolehdi lomakorvauksista, kun työsuhteesi päättyy. Jos et ole en-

nättänyt pitää vuosilomaa kesätyön aikana, on sinulle kertynyt loma
maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus-
ta on maksettava kaikista, jopa muutaman tunnin pituisista työsuh-
teista. Jos esimerkiksi työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14,
kertyy lomakorvausta alle vuoden kestäneissä työsuhteissa 2 päivän
ajalta kuukautta kohti. Korvaukseen oikeuttavia päiviä ovat myös ns.
hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät.
Lomakorvauksen tai pidetyn loman ajalta maksettavan vuosilomapal-
kan lisäksi sinulla voi olla oikeus myös lomarahaan, joka on yleensä
50 % palkasta.
Varasta pomolta. Jos joudut myymään aikaasi ja elämääsi kurjalla

liksalla, sitä on syytä korottaa omin luvin.
Älä maksa työhaastattelusta. Esimerkiksi Oulussa oli firma, jo-

ka vaati maksua työhaastatteluun pääsemisestä. Eräässä kioskimyy-
56
jän paikassa työhaastattelu tehtiin niin, että hakija joutui päiväksi
kioskille myymään, ja pomo katsoi sen perusteella, saako paikan.
– Edullinen tapa rekrytoida ilmaista työvoimaa, kun hakijoita on
yli 50 kpl…
Älä tee ilmaista työtä – edes harjoittelijana!
Ammattiliitot antavat neuvontaa ja apua vain jäsenilleen. Liity siis

liittoon, joka tuntuu sopivimmalta – vaihtoehtoja on yleensä use-
ampia. SAK pitää kesäisin kesäduunari-puhelinta, jossa neuvotaan
kesätöihin liittyvissä asioissa.
Alakohtaiset työehtosopimukset löydät esim. osoitteesta

www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto
Paskojen työnantajien lista
 Barona Oyj: »joustotyöfirma», jolle Finnair ja Elisa ovat ulkoista-

neet toimintojaan. Maksamattomia ylityökorvauksia.
 City-Lehti/Janton-konserni: ylikansallisen sijoitusyhtiön politiikka
pitää mainosjakelun palkat lattiatasolla.
 DNA ja sen alihankkijat: yrittäneet soveltaa asiakaspalvelun työn-
tekijöihin tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopi-
musta epäedullisempaa palvelualan sopimusta.
 HairStore: googlaa huviksesi »HairStore tuomio». Omistaja Veik-
ko Nenonen on jo tuomittu ties mistä rikkomuksista.
 HOK-Elanto: ravintolatyöntekijöillä on yhteinen kassavastuu.
 IKJ Rakennus Oy: kiinalaiset työntekijät odottelevat edelleen palk-
kojaan.
 ISS Palvelut: laiminlyöntejä yhtiön henkilöstöpolitiikassa, luotta-
musmiesten kohtelussa, työturvallisuusasioissa ja palkanmaksussa.
Järjestyksenvalvojilla on esim. yritetty teettää siivoustöitä työehto-
sopimuksen vastaisesti.
 Markkina- ja mielipidetutkimusfirma IRO Research: ammattiyh-
distystoiminnan estäminen.
 McDonald's: Työntekijöitä pistetään palkattomille tauoille keskel-
lä päivää jos on hiljaista (ks. Pamin jäsenlehti 10 / 2010 sekä artik-
keli: www.pam.fi/pam-lehti/artikkeli/?ARTIKKELI_NUM=217873 )
 Molly Malones: ei kirjallisia työsopimuksia, nuorten ja ulkomaa-
laisten tietämättömyyden hyväksikäyttö.
 Puhelinmyyntifirmat: usein pelkkä myynnin perusteella määräy-
tyvä provisiopalkka.
 Ravintola-alalla sesonkiaikoina on usein niin kiire ettei työntekijä
saa lupaa vessassa käyntiin, esim. Kolmen Sepän ravintola.
» Opiskelen opettajaksi ja liityin ainejärjestöni neu-

vonnan perusteella opiskelijajäsenenä OAJ:hin.
Tästä olisi hyötyä valmistuttuani, sillä työskentely opin-
tojen aikana kartuttaa työssäoloehtoa. Lähes koko opis-
keluaikani olen kuitenkin tehnyt
miltei täysipäiväisesti töitä kaupan Kun menet töihin pas-
kassalla, ja vain vähän oman alan kalle työnantajalle, on
töitä. Jouduin ongelmatilanteeseen sinulla hyvä tilaisuus
työnantajani kanssa myyjän ikä- yrittää vaikuttaa epä-
lisiin liittyvien asioiden vuoksi, ja kohtiin ja ainakin tuo-
soitin PAM:iin. Puhelu tyssäsi sii- da julki työnantajan
hen, kun minulla ei ollut PAM:in törkeitä laiminlyönte-
jäsennumeroa, joten en saanut jä jne.
58
apua. En tiennyt, että mihin tahansa liittoon kuuluvana
olisin voinut saada apua. Puhelimessa ei myöskään kysyt-
ty, olisinko ollut halukas liittymään PAM:iin, kun kerran
tein alan töitä.
Ansiopäiväraha
– Liity liittoon!
Ammattiliitoilla on usein mahdollisuus
opiskelijajäsenyyteen, jolloin samalla lukuvinkki : Paskaduu-
voi kartuttaa ansiosidonnaista turvaa jos nista barrikadille – pre-

on duunissa. Työssäoloehtoa voi kartut- kariaatin julistus. Anna-
taa opiskeluaikana tehdyistä töistä ja ke- Reetta Korhonen, Jukka
sätöistä. Ansiosidonnaista kertyy viikoil- Peltokoski & Miika
ta, joilla on töissä vähintään 18 tuntia. Saukkonen. Like 2009.
Jos olet vaikka viiden opiskeluvuoden ai-
kana parina kesänä kesätöissä yhteensä
kahdeksan kuukauden ajan, ja maksat
näiltä kuukausilta jäsenmaksua ammattiliiton työttömyyskassaan,
täyttyy työssäoloehto. Jos jäät työttömäksi valmistumisen jälkeen,
saat ansiopäivärahaa sen sijaan, että joutuisit kärvistelemään perus-
päivärahalla.
Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 päivää ja viideltä päiväl-
tä viikossa. Ennen maksamista otetaan seitsemän täyden työpäivän
pituinen omavastuuaika.
Ansiopäivärahan suuruus määritellään työssäoloehdon täyttävien
viikkojen veronalaisesta ansiotulosta.
Loimaan kassa ei ole liitto
Joillain työpaikoilla pyrkivät työnantajat värväämään työntekijöitään

Loimaan yksityiseen työttömyyskassaan (YTK). Loimaan kassa ei
suinkaan ole ammattiliitto, vaan se on eräänlainen yksityinen lii-
kelaitos. Se kerää vain työttömyyskassamaksuja ja maksaa työttö-
mälle jäsenelleen työttömyyspäivärahoja. Siinä on kaikki, mitä se
jäsentensä puolesta tekee. Loimaan kassa perustettiin alun perin
ay-liikkeen heikentämiseksi.
Loimaan kassa ei siis neuvottele työehtosopimuksista – ei pal-
kankorotuksista eikä muistakaan työehtojen parantamisista. Loi-
maan kassa ei myönnä jäsenelleen oikeusapua, jos jäsen joutuu
työnantajan lain- tai sopimuksenvastaisen menettelyn uhriksi. Loi-
maan kassa ei jaa minkäänlaista tietoa jäsenilleen työelämän pe-
lisäännöistä. Se ei toimi millään tavalla jäsentensä elämänlaadun
parantamiseksi.
60
Opiskelijat
ja asuminen
Asunto kaikille, vuokrat alas!
Opiskelija-asuntoihin on joka vuosi enemmän hakijoita. Kaupungin

vuokra-asuntoihin jonottaa tuhansia ihmisiä. Pääkaupunkiseudulla
on noin 4 000 asunnotonta, ja vuokrataso nousee jatkuvasti. Samaan
aikaan Helsingissä on yli miljoona neliömetriä tyhjää toimistotilaa.
Me opiskelijat olemme tervetulleita tuomaan kaupungille inno-
vaatiokykyä ja pittoreskia boheemiutta, kunhan asumme muualla tai
raadamme matalapalkkaisissa töissä maksaaksemme korkeaa vuok-
raa. Korkeakoulut hehkuttavat kilpaa kansainvälisyyttään, mutta ne
eivät ole kiinnostuneita vaihto-opiskelijoiden mahdollisuuksista saa-
da asunto.
Asumisen kalleus on osa taloudellista mekanismia, jolla ihmiset
saadaan riippuvaisiksi työnantajistaan. Kaikilla meistä ei ole mittavia
säästöjä tai vanhempien tukea. Siksi meidän on käytävä töissä, usein
huonolla palkalla ja epämääräisillä työehdoilla.
Asumisongelma on ratkaistava riittävällä perustulolla, vanhentu-
neen kaavoituspolitiikan uudistamisella sekä sosiaalisen asuntotuo-
tannon lisäämisellä.
Suorin tapa lisätä kaupunkilaisten neuvotteluvoimaa ja helpot-
taa akuuttia asuntopulaa on vallata tyhjillään pidettyjä kiinteistöjä.
Asunto kaikille, vuokrat alas!
o pi s k e l i j at j a a s u m i n e n 61
taustaa
Taustaa
Mikä Suomen asuntopolitiikassa mättää?

Asuminen ei Suomessa ole lain mukaan jokaiselle kuuluva luovut-
tamaton oikeus eli ns. subjektiivinen oikeus. Julkisen vallan velvol-
lisuus on ainoastaan edistää oikeutta asuntoon. Tukeeko nykyinen
asuntopolitiikka tätä?
Omistus- ja vuokra-asumista kohdellaan verotuksessa epätasa-
arvoisesti. Omistusasuja voi käyttää hyödykseen asuntolainan vero-
vähennysoikeutta. Omistusasujien saama verotuki on verrattavissa
erilaisiin asumisen tukiin, kuten yleiseen ja opiskelijoiden asumistu-
keen. Omistusasumisen tuki on kuitenkin sidottu asuntolainakan-
nan keskikorkoon: kun korko nousee prosenttiyksikön, valtion ve-
rotuki nousee automaattisesti 200 miljoonalla. Muiden asumisen
tukien parantaminen vastaavalla tavalla esitetään taloudellisena mah-
dottomuutena.
Omistusasumisen tuki kohdistuu valtaosin hyvätuloisiin. Se
myös kannustaa kartuttamaan varallisuutta juuri asumisella: esi-
merkiksi ostamalla sijoitusasunnon velaksi ja perimällä siitä mah-
dollisimman korkeaa vuokraa. Tämä puolestaan sattuu eniten pie-
nituloisiin vuokra-asujiin. Omistusasumisen verotuki kertoo myös
siitä, minkälaiseen asumismuotoon valtio pyrkii ihmisiä ohjaamaan.
Entä ne, joille omistusasuminen on kaukainen haave tai joita se
ei kiinnosta? Miten omistusasuntoideologia sopii yhteen nopeas-
ti muuttuvan yhteiskunnan, epävarmojen työmarkkinoiden ja liik-
kuvaisten ihmisten todellisuuden kanssa? Asuminen on perustarve,
jota ei tulisi tarkastella vain omistamisen näkökulmasta. Tuloeroja
kasvattavasta asuntopolitiikasta on siirryttävä progressiiviseen poli-
tiikkaan, joka takaa kaikille mahdollisimman edullisen asumisen.
62
Tiesitkö, että…
Markkinavoimat ovat Suomen harjoittamassa asuntopolitiikassa ai-

na olleet mukana, toisin kuin vaikka koulutuksen ja muiden ns. »hy-
vinvointivaltion» osa-alueiden kohdalla. 1960 – 80-luvuilla valtiolla
ja kunnilla oli nykyistä suurempi vastuu asuntohuollosta. 1990-lu-
vulla asuntopolitiikka jätettiin yhä enemmän markkinavoimille, jot-
ka hoitavat sitä omilla säännöillään.
Suomen kotitalouksista noin kolmasosa on vuokra-asuntoja.
Pohjois-Euroopassa vuokra-asuntojen osuus on suurempi (esim.
Saksa 55 % ja Ruotsi 45% ). Etelä-Euroopassa vuokra-asuminen
on harvinaisempaa (esim. Espanja 18 %), mutta nuoret asuvat van-
hempiensa luona pitkään täysi-ikäistymisensä jälkeen. Suomessa
opiskelijat asuvat useimmiten itsenäisesti vuokrakämpässä. Alle
30-vuotiaista vuokralla asuu 70 %.
(Lähde: Jarmo Lindén: »Kattoa kun päällemme ei riitä…» Miten
omistaminen ohjaa asuntoja rakennusmarkkinoita ja vaikuttaa kan-
salaisten asumisoloihin. Peruste 1/2010.)
Erilaisia tapoja selviytyä

ja kamppailla muutoksen puolesta
 HOAS:n, osakuntien ja muiden järjestöjen opiskelija-asunnot

 HYY:n, AYY:n ja kaupungin hätämajoitus
 Asuntovaltaus: Talonvaltausoppaasta löytyy käytännön vinkkejä
tilan haltuunottamiseen valtaus.squat.net/opas.php
 Asumistuki ks. lisää s. 35, 37.
 Vailla vakinaista asuntoa ry. ja Asunnottomien yö -tapahtumat:
www.vvary.fi
» Pitääkö ihmisten asua 8 hengen kommuunissa
jos haluaa asua kivassa kämpässä?
» Pitääkö käydä niska limassa töissä, jos haluaa

asua Helsingissä? Pitääkö asua muualla, jotta
on varaa asua?
Venetsian valtaus – tyhjät tilat kodeiksi

4.9.2009 joukko Opiskelijatoiminta-verkoston jäseniä valtasi La-
pinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevan Venetsia-rakennuk-
sen. Valtauksella vaadittiin lisää edullisia vuokra-asuntoja ja että
tyhjillään seisovien kiinteistöjen valtaaminen asumiskäyttöön on
sallittava. Samaan aikaan yliopistolla avajaiskarnevaalien yhteydes-
sä tiedotettiin opiskelijoiden huonosta asuntotilanteesta ja pääkau-
punkiseudun kohtuuttomista asumiskustannuksista.
Helsingin kaupungin omistamassa, vuosikausia tyhjillään ollees-
sa Venetsia-rakennuksessa järjestettiin väliaikaismajoitusta ilman
asuntoa jääneille opiskelijoille. Helsingin kaupungin suunnitellessa
valtaajien häätöä Tampereen yliopistolla järjestettiin 11. 9. 2009 so-
lidaarisuusaktio valtaajien puolesta. Valtaajat häädettiin Venetsiasta
17. 9. 2009. Välittömästi häädön jälkeen tiedotettiin uudesta hiljai-
sesta valtauksesta ja seuraavana päivänä järjestettiin tiedotustilaisuus
Lapinlahden sairaalalla.
» Osallistuimme asuntopoliittiseen keskusteluun myös

Porthaniassa järjestetyssä asuntovaikuttajien ja
poliittisten päättäjien keskustelutilaisuudessa. Menimme
tilaisuuteen ja keskeytimme asuntoministeri Jan Vapaavuo-
ren puheen ja osoitimme mieltä rikkaita suosivaa asunto-
64
politiikkaa vastaan. Pidimme tilaisuudessa myös puheen,
jossa vaadittiin lisää edullisia vuokra-asuntoja, vuokra
sääntelyn käyttöönottoa ja tyhjien kiinteistöjen valtaamisen
laillistamista.
Asunnottomien yönä 17. 10. 2009 opiskelijat olivat mukana Asunto-

toiminta-verkoston koolle kutsumassa mielenosoituksessa ja talon-
valtauksessa. Mielenosoituksella vaadittiin, että asumisesta on tehtä-
vä subjektiivinen oikeus, vuokrien hintakatot on otettava käyttöön
ja että julkista rakentamista tulee lisätä niin paljon, että se tyydyttää
asumistarpeen.
Autonomista
opiskelua
opintopiireissä
Eikö massaluennot miellytä? Eikö opetustarjonta

tyydytä? – Perusta opintopiiri!
Opintopiirissä voi itse määritellä, mitä opiskelee ja millä tavalla. Se

voi olla lukupiiri, jossa keskustellaan luetun pohjalta tai johonkin
teemaan liittyvä, vapaastikin rönsyilevä opintopiiri. Siihen voi sisäl-
tyä tutkimusta, kirjoitusprojekteja tai toimintaa. Omassa porukassa
on mahdollista kehitellä ajatuksia irrallaan yliopiston hierarkkisista
rakenteista, professorivallan ulkopuolella.
Esimerkkejä:
esimerkkejä
Mannermaisen filosofian lukuseminaari

Mannermaisen filosofian lukuseminaari lähti liikkeelle filosofian
koulukuntien kannattajien kiistoista. Monet opiskelijat olivat kiin-
nostuneita ranskalaisesta, »mannermaiseksi» sanotusta filosofiasta
kun taas filosofia-oppiaineiden viranhaltijat kiristyvässä tutkinnon-
suorituspaineessa ohjaisivat oppilaiden opintoja mieluummin ydin-
alueestaan analyyttisesta filosofiasta käsin.
Painostavassa tilanteessa mannermaisen filosofian lukuseminaari
organisoitui opiskelijoiden aloitteesta yliopistonlehtorin avustuksella.
66
Lukuseminaarin tekstit, aiheet ja teemat ovat olleet opiskelijoiden
valitsemia ja ehdottamia. Yliopistonlehtori auttoi lukuseminaarin
aiheiden valinnassa, vuokraamalla salin lukuseminaarin käyttöön ja
toimimalla byrokratian yhteyshenkilönä. Lukuseminaarin kokoon-
tuminen on tavallisesti alkanut opiskelijan alustuksella käsiteltävästä
tekstistä, johon sitten paneudutaan yhdessä. Välillä opiskelijat ovat
kokoontuneet keskenään, toisinaan yliopistonlehtori on ollut mu-
kana. Lukuseminaari on ollut avoin ja siinä on ollut mahdollisuus
osallistua haluamiinsa kertoihin. Opintopisteitä on voinut saada
alustuksesta, oppimispäiväkirjasta ja esseestä.
Lukuseminaari on mahdollistanut työskentelyn sellaisten filoso-
fisten kysymysten parissa, jotka ovat varsinaisessa opetuksessa jääneet
au to n o m i s ta o pi s k e lua o pi n to pi i re i s s ä 67
paitsioon, mutta ennen kaikkea se on pakottanut lukemaan tekstejä
huolella ja keskustelemaan argumentoiden – valitettavan harvinaisia
tilanteita suomalaisen yliopistolaitoksen tavanomaisissa opetuskäy-
tännöissä, massaluennoissa ja jättitenteissä. Lukuseminaari jatkunee
syksyllä 2010 lukupiirin muodossa.
blogs.helsinki.fi/mannermaisenfilosofianlukuseminaari
Avoimet opit
Päätimme pari vuotta sitten muutaman opiskelukaverin kanssa pe-
rustaa pedagogiikkaa, kasvatusta ja koulutusta käsittelevän opinto-
piirin, koska aineenopettajakoulutuksen jälkeen huomasimme, ettei
meille oltu kerrottu mitään erilaisista pedagogiikoista, kuten kriitti-
sestä pedagogiikasta tai erilaisista koulumuodoista. Opinnoissa ko-
rostui didaktiikka ja aineenhallinta ja ajatus, että tulevan opettajan
on tunnettava opetussuunnitelmat ja osattava toimia niiden mukai-
sesti valmiissa koulujärjestelmässämme.
Halusimme etsiä tapoja ajatella koulua, oppimista, kasvamista ja
yhdessä oloa uudelleen. Halusimme nähdä koulun paikkana, jossa
ihmiset voivat tutkia, oppia ja tehdä yhdessä. Opetuksen tavoit-
teiden ja sisältöjen tulisi lähteä oppilaiden omasta elämästä heidän
kanssaan yhdessä suunnitellen, eikä valmiista opetussuunnitelmista!
Tällaiseen koulun ja opetuksen kriittiseen tarkasteluun ja kehittä-
miseen eivät aineenopettajan tutkintovaatimukset olleet tarjonneet
meille minkäänlaisia valmiuksia.
Aloitimme opintopiirimme keväällä opettajaopintojen päättyessä
tutustumalla pedagogiikan ja kasvatuksen klassikoihin, joista ei Silta-
vuorenpenkereessä puhuttu halaistua sanaa: freinetpedagogiikka, reggio
emilia -pedagogiikka, steinerpedagogiikka, Paulo Freire, Ivan Illich jne.
Kokoonnuimme kahden–kolmen viikon välein kahviloissa ja kuppilois-
68
sa, ja kesän tullen ulkona puistossa. Yleensä keskustelimme kulloinkin
lukemastamme tekstistä, mutta esimerkiksi alustuksia ei pahemmin ol-
la pidetty. Emme pyrkineet saamaan opintopisteitä, joten muitakaan
»suorituksia» ei ollut. Saimme keväälle 2009 yliopiston almu-järjestel-
mästä opintopiirirahan (ks. opintopiirirahasta lisää alla). Sittemmin
olemme kokoontuneet säännöllisen epäsäännöllisesti ja aiheet ovat rön-
syilleet sinne tänne aina kulloisenkin kiinnostuksen ja tarpeen mukaan.
avoimetopit.wordpress.com
Radikaali demokratia
Radikaali demokratia -opintopiiri organisoitui osallistujien toivomi-
en aiheiden varaan. Opintopiirin käynnistäjillä oli valmiina ehdo-
tuksia anarkismin teoriasta ja vastarintaliikkeistä mutta ensimmäi-
sellä tapaamisella käytiin läpi osallistujien ehdotuksia opintopiirin
aiheiksi ja tapaamisten aiheet sovittiin lukukauden kuluessa aina
eteenpäin vähän kerrallaan. Opintopiirissä tutustuttiin erilaisiin his-
toriallisiin ja olemassa olevien yhteisöjen ja liikkeiden rakentamisen
käytäntöihin, periaatteisiin ja strategioihin. Opintopiirissä haluttiin
pitää myös kytkös osallistujien omaan elämänpiiriin: mitä asioita
haluaisin muuttaa omassa elämässäni ja mitä erilaisia yhteisöllisiä
ratkaisutapoja siihen on olemassa. Eräästä tapaamiskerrasta lähti liik-
keelle feministisen kollektiivin toiminta (ks. s. 104).
lukupiiri.tumblr.com
Opiskelijatoiminnan opintopiirit
Opintopiirin voi muotoilla myös kysymysten ympärille. Opiskelija-
toiminnan syksyn 2008 opintopiirissä haettiin vastauksia seuraaviin
kysymyksiin:
1) Millaiset vallan strategiat nykyisin ohjaavat kaupunkitilan ja
yliopiston muutoksia? Kenen ehdoilla muutoksia tehdään?
2) Millaisia vaatimuksia opiskelijan näkökulmasta olisi muotoil-
tava paremman elämän mahdollisuuksien lisäämiseksi tässä
tilanteessa?
3) Millaisia järjestäytymisen ja toiminnan tapoja näiden vaati-
musten ympärille olisi kehitettävä?
Opintopiirin aiheiksi valikoitui asumisen ja toimeentulon teemat

sekä uusi yliopistolaki. Kullakin tapaamiskerralla oli luettavana ajan-
kohtaista yhteiskunnallista analyysia ja pieni alustus tekstistä, jon-
ka jälkeen keskustelussa pyrittiin löytämään oma näkökulma aihee-
seen, josta käsin voi muotoilla vaatimuksia tilanteen muuttamiseksi.
Opintopiiri muuntui manifesteiksi, valtauksiksi ja mielenosoituk-
siksi.
opiskelijatoiminta.net/category/luokittelemattomat
Aiempien opintopiirien blogeja
 Lukupiiri Christian Marazzin kirjasta Pääoma ja kieli

marazzi.wordpress.com
 Lukupiiri Michael Hardtin ja Antonio Negrin kirjasta Common-
wealth yhteisvauraus.wordpress.com
 Joensuulaisten Imperiumi-lukupiiri imperiumi.wordpress.com
Kokoontumispaikat
Yliopistojen
 kirjastoissa ja oppimiskeskuksissa on opiskelijoille
tarkoitettuja ryhmätyötiloja. Niitä voi varata kirjastojen nettisi-
vujen kautta tilavarausjärjestelmässä. Ryhmätyötilat voivat olla
70
ikkunattomia koppeja (Aleksandria) tai lasiseinäisiä akvaarioita
(Minerva). Ne ovat rauhallisia ja hyvin ilmastoituja, ja ne on va-
rustettu tietokoneella.
 Joissakin kaupunginkirjastoissa on varattavaa ryhmätyötilaa, esi-
merkiksi Kirjasto 10:ssä ja Vallilan kirjastossa.
 Mikään ei estä etsimästä mukavampaa paikkaa: Jos on rahoitusta,

voi piiri kokoontua vaikka Unicafessa tai läheisessä kuppilassa –
kesäaikaan tietenkin myös ulkona!
 Tyhjillään lojuvia luentosalejakin on, samoin henkilökunnan

kahvihuoneita, joissa kukaan ei koskaan oleile. Koska yliopiston
luentosalien käytöstä pitää maksaa vuokraa, saattavat vahtimesta-
rit tulla hätyyttelemään tyhjien salien käyttäjiä. Kukaan ei myös-
kään kiellä kokoontumasta vaikka Porthanian aulassa tai vaikka-
pa kaupungintalolla. (Ks. lisää yliopiston tilapolitiikasta s. 81.)
 L
aitoksilla on käytössään omia tiloja, esim. seminaarihuoneita,
joita laitokset voivat käyttää maksutta. Voit kysyä omasta op-
piaineestasi, voisiko se tarjota tilaa lukupiirin kokoontumiselle.
(Tällöin lukupiirin mahdolliset kokoontumisajat ovat tietenkin
sidottuja yliopiston rakennusten aukioloaikoihin.)
 M
ikäli lukupiiri järjestetään jostain tuoreesta teoksesta, kannat-
taa kysyä kirjan kustantajalta (Vastapaino, Gaudeamus, Into…)
joukkoalennusta. Kustantajilla ei yleensä ole mitään sitä vastaan,
että tuoreita tieteellisiä teoksia (joiden levikki ei ole yleensä ko-
vinkaan suuri) menee kerralla vähän enemmän kaupaksi. Toi-
nen näppärä tapa saada kirja
itselleen ilmaiseksi on pyytää
kirjasta arvostelukappale ja Älä anna tutkintovaatimusten
julkaista lukupiirin pohjalta määritellä, mitä opit!
tehtävä alustus/pöytäkirja/es-
see esimerkiksi verkossa.
Rahoitus
Yliopiston
 Alma-nettisivuilta opintopiirirahoista ja niiden ha-
kemisesta löytyy helpoiten tietoa kun kirjoittaa hakukohtaan
»opintopiirirahat». Yliopiston Almu-järjestelmässä yksi osa-alue
on opintopiiriraha.
 Helsingin yliopiston myön-
Oletko kuullut Almu-järjestel-
tämän opintopiirirahan ha- mästä? Almuja voi anoa opin-
kuaika on vain kerran vuo- topiiritoiminnan lisäksi myös
dessa (joulukuun alussa), ja gradua, opiskelijajärjestön toi-
sen suuruus on suunnilleen mintaa tai Abi-infoa varten.
72
18 opetustuntia, joista maksetaan opettajan oppiarvon mukai-
sesti eli opiskelijalle noin 25, maisterille 27 ja tohtorille 40 euroa
per tunti.
 V
aikka opintopiirissä on usein kyseessä vertaisopetus eli yhdes-
sä oppiminen, vaaditaan »opettaja»: Opintopiiriraha maksetaan
takautuvasti tämän opettajan/opettajien
palkkioiden maksuun. Palkkion suuruus Opintopiirissä
riippuu koulutusasteesta. Avustuksen ide- jokainen voi olla
ana on siis, että opintopiiri voi kustantaa opettaja!
itsellensä opettajan, joten palkkion saami-
seksi on täytettävä opintopiirin kokoontumiskerroista tuntiloma-
ke (raportti), johon merkitään kuka kulloinkin on ollut opetta-
jana. Näiltä henkilöiltä tarvitaan myös verokortit.
 T
ee hakemus osoitteessa www-hotel1.it.helsinki.fi/almu.
Opintopiiristä opintosuoritukseksi
Opintopisteitä opintosuorituksista voi myöntää yliopistolla ope-
tusvirassa oleva henkilö. Kun sinulla on lukupiiri-idea, kannattaa
mennä rohkeasti neuvottelemaan opintopisteistä. Yleensä ainakin
lukupiirin materiaalin pohjalta tehdystä esseestä saa opintopistei-
tä. Opintopiirissä pidettävistä alustuksista voisi myös saada opinto-
pisteitä – tällöin esimerkiksi lukupiirin yhteyshenkilö tai järjestäjä
voisi pitää kirjaa pidetyistä alustuksista ja välittää tiedot opintopis-
teiden myöntäjälle. Oppimispäiväkirja voisi olla myös hyvä kirjalli-
nen muoto suorittaa opintopisteitä. Yksi vaihtoehto on myös tenttiä
lukupiirissä luettava kirja tiedekuntatentissä: sitä varten pitää sopia
oppiaineen opettajan kanssa voiko kirja korvata jonkin tutkintovaa-
timuskohdan ja voisiko opettaja laatia kysymykset ja olla tentaatto-
rina sovitussa tiedekuntatentissä.
esimerkki
Esimerkki
»
Opintopiirit Tampereella
Kolme vuotta on ollut aina joku lukupiiri päällä, ja

se on ollut kiva osa opiskelua. Kirjoista saa enem-
män irti, keskustelun myötä aiheita tulee käsiteltyä moni-
puolisemmin useista eri näkökulmista. Joku kirja olisi saat-
tanut jäädä keskenkin ilman lukupiiriä.
Toimiva yliopisto -ryhmän jäsen Tampereelta kertoo: Meillä on Tam-

pereella ollut tosi paljon opintopiirejä, ja joka vuosi ainakin yksi
isompi lukupiiri. Pääasiassa opintopiirit ovat olleet aiheiltaan yh-
teiskunnallisia – osanottajat ovat olleet lähinnä humanisteja ja yh-
teiskuntatieteilijöitä. Ollaan kuitenkin tietoisesti pyritty miettimään
näihin isompiin lukupiireihin kirjat siten, että mukaan tulisi mui-
takin kuin vaan omia kavereita. Poikkitieteellisyyteen ja myös ajan-
kohtaisuuteen ollaan pyritty.
Meillä ei yleensä ole ollut opettajaa mu-
kana, mutta joissain lukupiireissä on ollut
laitoksen väkeäkin – ehdottomasti kan-
nattaa tiedustella hyviä tyyppejä laitoksel-
ta, jos näyttäisi olevan kiinnostusta aihee-
seen. Auktoriteetti saattaa kuitenkin joskus
haitata keskustelun vapaata kulkua, joten
tätä kannattaa miettiä.
Opintopisteet? Mulla on sellainen koke-

mus, että aina kun on kysynyt, on saanut
opintopisteitä. Tuntuu, että yliopistouu-
distuksen ja kaikenlaisten rakenneuudis-
74
tusten ja vähäisten resurssien myötä, ja kun opiskelijat halutaan
mahdollisimman pian ulos, opettajilla ei ole varaa sanoa ei, jos joku
ehdottaa omatoimista, järkevää opintojen suoritustapaa. 2 – 3 opin-
topistettä minimissään voi saada helposti. Mutta aina kannattaa so-
pia etukäteen, että saa varmasti opintopisteet.
» Tampereen yliopistolla on kehitetty lukupiirimuo-

toista opiskelua varten yleisohjeet, jotka opastavat
lukupiirin järjestäjiä käytännön asioissa. Tavoitteena olisi
saada opintopiiritoiminta vakiinnutettua yleiseksi opiskelu-
muodoksi.
Tutkintovaatimukset?
Yleensä lukupiirin ensimmäisessä kokoontumisessa päätetään halutaan-
ko suorittaa opintopisteitä ja sovitaan käytännöistä ja aikatauluista. Jo-
kaisen kannattaa itse etsiä omista tutkintovaatimuksistaan kohta, johon
piirin aihe soveltuu parhaiten tai johon sen voisi saada sopimaan. Eten-
kin syventävien tenttipaketeista saattaa löytyä sopivia kohteita. Usein
opinto-oppaassa on vastuuopettaja, jonka kanssa voi sopia korvaavuu-
desta tarkemmin. Kannattaa tietenkin vähän kattoa, kenelle lähtee asi-
aansa esittämään – tuttu opettaja voi olla hyvä kontakti. Opettajalle
kannattaa esitellä aihe ja suoritustapa sekä ehdotus opintopistemäärästä.
Suoritustapa? Useimmiten opintopisteiden suoritustapa on ollut

aktiivinen osallistuminen, yksi alustus ja 1–2 sivun hand out osal-
listujille jaettavaksi sekä jokaisesta kerrasta pöytäkirja. Pöytäkir-
janpitäjä on kirjannut alustuksen jälkeisen keskustelun, ja usein
muistiinpanot on koottu blogiin. Suoritustapa voi olla myös luku-
piiripäiväkirja, essee tai yleisesitys opintopiiristä.
» Suomessa on aika paska akateeminen keskustelu-
kulttuuri, ja opintopiireissä olen oppinut väittelyä,
»
argumentointia, keskustelua ja sosiaalisia valmiuksia.
Marx-lukupiirin pohjalta saimme Tampereen yliopis-

tolle lukuvuodelle 2009 – 2010 marxismi-seminaarin,
jossa oli mm. ulkomainen alustaja. Laitos maksoi salivuok-
rat ja matkakulut.
Tampereella toimineita opintopiirejä:
connellpiiri.wordpress.com
marxpiiri.wordpress.com
suurimurros.wordpress.com
kontemplaatio.wordpress.com
kriisipiiri.wordpress.com
76
Massaluennoista
opiskelijakeskeiseen
oppimiseen
» Yliopisto-opintoja aloittaessa olin innoissani sii-

tä, että pääsen keskustelemaan ja tutkimaan yh-
dessä muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.
Yllätyin suuresti, kun selvisi että suurin osa kursseista
olikin massaluentoja, joissa opettaja luki kalvoja sa-
tapäisen opiskelijajoukon edessä. Tuntui, että olimme
kuin lammaskarja paimenen kaitsettavana… Opettaja
pönötti edessä, eikä keskusteluun ollut mahdollisuutta.
Kun hänelle esitti kysymyksen, hän vaikutti vaivaantu-
neelta.
Bolognan prosessi on yliopistouudistus, joka on tullut tunnetuk-

si Suomessa yksinomaan tutkintouudistuksena. Siinä yhden pitkän
maisteritutkinnon sijaan tutkinto jaettiin kaksiportaisesti kandin ja
maisterin tutkintoihin. Bolognan prosessin tavoitteiksi on asetettu
nopeampi valmistuminen, suppeammat tutkinnot ja suurempi työ-
elämäyhteys. Sen sisällä on opiskelijalle mieluisiakin asioita, kuten
opiskelijoiden liikkuvuuteen panostaminen esimerkiksi Erasmus-
vaihto-ohjelman muodossa, Suomessa suoritettujen tutkintojen
tunnustaminen muualla Euroopassa ja mahdollisuus vaihtaa alaa
kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen.
m a s s a lu e n n o i s ta o pi s k e l i j a k e s k e i s e e n o p pi m i s e e n 77
Valitettavasti korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus eli tasa-
arvoisempi yliopisto ja opiskelijakeskeinen oppiminen on jäänyt
uudistuksessa paitsioon. Keskustelua ei ole käyty riittävästi massa-
opetuksen korvaamisesta laadukkaammalla opetuksella. Opiskelija-
keskeinen oppiminen on sekä European Students’ Union ESU:n (Eu-
roopan ylioppilaskuntien liitto) että opettajien järjestön Education
Internationalin tärkeä tavoite. Opiskelijakeskeisyys on korkeakoulu-
tuksen autonomian turvaamista: opiskelija ei ole yliopiston asiakas,
vaan osa yliopistoyhteisöä.
Talouskriisin myötä myös yliopistojen rahavirrat ovat heikenty-
neet kaikkialla Euroopassa. Suomalaisissakin yliopistoissa on ollut
irtisanomisaalto viimeisen vuoden aikana. Irtisanomiset heijastuvat
myös opiskelijoihin, jos ei suoraan opiskelija-opettajasuhteen heik-
kenemisenä, niin tukipalveluista karsimisena. Opiskelijakeskeisellä
oppimisella halutaan osoittaa, että yliopistot kykenevät uudistumaan
ja parantamaan toimintaansa omaehtoisesti ilman että valtion tar-
vitsee sanella yliopistoille mitä niiden pitää tehdä.
Massaluennot perustuvat monesti sille ajatukselle, että professo-
rilla on tieto ja taito, jota hän opiskelijoiden päähän kaataa. Opiske-
lijakeskeisyys on vuorovaikutteinen, opiskelijan tarpeista ja haluista
lähtevä oppimismuoto. Tämä tarkoittaa sitä, ettei opiskelija ole vain
passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan opetustapahtuman osallistuja
ja tiedon luoja. Tässä toimintatavassa on tärkeää se, että opiskelijat
ja opettajat määrittävät yhdessä oppimistavoitteensa ja opetustapah-
tuman sisällön sen sijaan, että ne olisi valmiiksi määrätty etukäteen
jossakin hallinnollisessa komiteassa tai neuvostossa.
Nykyinen yhteiskunta on suuressa muutoksessa, ja tieto jota tä-
nään opetetaan, muuttuu vuosikymmenten kuluessa. Tärkeämpää
on siis oppia ajattelemaan ja käyttämään työkaluja. Siinä missä pari-
kymmentä vuotta sitten paras tietolähde oli kirjaston laatikko, joka
78
oli täytetty paperilappusilla, voi nykyään saada vastauksen monimut-
kaiseenkin ongelmaan parissa minuutissa internetin ja tietokantojen
avulla. Tieto on siis useimpien saavutettavissa, mutta se on hyödyl-
listä vain sille joka osaa sitä hyödyntää. Yliopiston yksi tehtävä on
opettaa ajattelemaan ja kyseenalaistamaan. Opiskelijakeskeinen op-
piminen luo paremmat mahdollisuudet muuttuvassa yhteiskunnassa
toimimiseen kuin nykyiset opetusmenetelmät, jotka usein antavat
kuvan, että yhteiskuntaan pitää vain passiivisesti sopeutua oppimalla
riittävästi tietoja siitä.
Mitä sitten odottaa opiskelijakeskeisyydeltä? Education Inter-
nationalin ja ESU:n järjestämässä ja Euroopan unionin elinikäisen
oppimisen ohjelman tukemassa T4SCL-tapaamisessa selvitettiin
opettajien ja opiskelijoiden odotuksia. Opettajille tärkeää on saa-
da muutakin tietoa opiskelijoista kuin vain nimi, opiskelijanumero
ja sähköpostiosoite. Tämä onnistuu esimerkiksi ennen kurssin al-
m a s s a lu e n n o i s ta o pi s k e l i j a k e s k e i s e e n o p pi m i s e e n 79
kua pidettävällä tapaamisella. Moni opettaja koki myös tärkeäksi
sen, että opiskelijat luottavat opettajiin ja että oppimistilanteessa
on epämuodollinen ilmapiiri. Opettajat odottivat opiskelijoilta ak-
tiivista otetta ja parempaa valmistautumista tunneille. Opiskelijat
puolestaan odottavat opettajilta joustavuutta sisältöjen ja yhteyden-
pidon suhteen sekä yksilöllisempää opetusta, joka vastaa heidän tar-
peisiinsa.
Opiskelijakeskeinen oppiminen vaatii suurta autonomiaa ope-
tustyölle. Pienemmät opetuksen ryhmäkoot ovat välttämättömiä
opettajan ja opiskelijan hyvän vuorovaikutuksen toteutumiselle.
Opiskelijalta opiskelijakeskeinen oppiminen vaatii motivaatiota ja
panostusta. Käytännössä näiden takaamiseen tarvitaan riittävää ra-
hoitusta ja opintopisteseurannasta luopumista sekä riittävää autono-
miaa opiskelijalle esim. opetussisältöjen suhteen. Suurimpina esteinä
opiskelijakeskeisen oppimisen käyttöönotolle nähdään useimmiten
hallinnolliset ongelmat, taloudellisen tai henkisen tuen puute, liian
keskitetty päätöksenteko, opiskelijakeskeisyyden väärinymmärtämi-
nen sekä asenteet. Näiden kysymysten ratkaisemiseen tarvittaisiin
kuitenkin vain poliittista tahtoa ja luottamusta siihen, että vapaus
motivoi: opiskelija osaa ja haluaa toimia ilman pakkoa omaehtoisesti
yksin ja yhdessä muiden kanssa.
80
Oma tila yliopistolta
Yliopistolta on vaikeaa saada tilaa esimerkiksi opiskelijoiden opinto-

piireille, ellei jokin oppiaine ota niitä suojiinsa. Jopa yliopistoraken-
nusten aulat ovat maksullista tilaa, jossa yliopistolaiset eivät ilman
tilavarausta ja maksua saisi parveilla.
Tiesitkö, että…
 Opiskelijavetoisia opintopiirejä on poistettu laitosten opetusohjel-

masta, koska laitoksilla ei ole ollut varaa maksaa tilavuokria. Tämä
johtuu siitä, että rakennukset, joissa opiskelemme eivät suoraan kuu-
lu Helsingin yliopistolle, vaan Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:lle, jon-
ka osakas Helsingin yliopisto on. Niinpä yliopisto vuokraa itseltään
omia tilojaan. Yliopistolla tiloja hallinnoi puolestaan Tekninen osasto
(Hinnasto: www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/hinnasto.htm)
 Ylioppilastaloissa on runsaasti erilaisten opiskelijajärjestöjen, ku-
ten osakuntien ja ainejärjestöjen tiloja, kerhohuoneita ja juhlasaleja.
Niihin eivät kuitenkaan pääse käsiksi muut kuin ylioppilaskunnan jä-
senjärjestöt. Tämä tarkoittaa, että spontaani, verkostomainen, vapaa-
muotoinen tai häilyvä toiminta joutuu etsimään paikkansa muualta.
 On myös epäselvää, mitkä ovat opiskelijoiden oikeudet oleskella
yliopiston tiloissa: epävirallista toimintaa on yritetty häätää paitsi
o m a t i l a y l i o pi s to lta 81
tyhjillään seisovista luentosaleista (vahtimestarin kysyessä »kenelle
voimme lähettää laskun?»), myös aulatiloista ja suljetun Unicafen
pöydistä. Tampereella opiskelijat järjestivät boikotin yliopiston ti-
loissa toiminutta Sodexhon ravintolaa vastaan, ja kampukselle kut-
suttiin poliisi selvittämään tapausta.
 HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoi-
mintaa harjoittava konserni, joka omistaa esim. Unicafet, Vanhan
yo-talon ja muita kiinteistöjä keskustassa. HYY Yhtymän omistajia
puolestaan ovat kaikki HY:n opiskelijat. Joten…
 Kampuksilta löytyy kuitenkin joitakin opiskelijoiden haltuun pää-
tyneitä tiloja, kuten Minervan opiskelijatila Conddoori, Topeliassa
oleva ainejärjestötila, Kuppala ja Kumpulan kampuksen Gurula.
 Parasta laitosta et löydä WebOodista: Helsingin yliopiston piirus-
tuslaitos, Porthanian 7. kerros. Ks. www.helsinki.fi/taidehistoria/tie-
toa/piirustuslaitos/index.html.
Miten saada tilaa yliopistolta?
esimerkkejä
Yliopistovaltaus!
Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelukeskuksen mukaan yliopisto-
rakennusten aulatilojen käyttäminen maksaa 165–275 euroa per neljä
tuntia. Jos haluaa käyttää peräti luentosalia, joutuu maksamaan par-
haimmillaan 600 euroa tunnista. Yliopiston tilat ovatkin tyhjillään
suurimman osan ajasta. Samaan aikaan opiskelijoilla ei ole keskusta-
kampuksella omaa tilaa, eikä yliopisto ole avoin kaikille. Kaupungis-
82
ta puuttuu ylipäätään yhteinen, maksuton ja avoin tila. Miksemme
tekisi yliopistosta sellaista?
Syksyn 2008 jälkeen opiskelijat ovat vallanneet Vanhan ylioppi-
lastalon lisäksi yliopiston hallintorakennuksen, Porthanian ja päära-
kennuksen uuden ja vanhan puolen sekä käyttäneet luentosaleja ja
muita tiloja omin luvin. Yliopiston tilojen valtaamisesta eli mahdol-
lisuudesta käyttää niitä omaehtoisesti on tullut todellisuutta aivan
eri tavalla kuin muutama vuosi sitten. Onnistuneet valtaukset ovat
osoittaneet, että tilaa on mahdollista käyttää toisin kuin tilanvuok-
raukseen perustuva kaupallinen logiikka säätelee.
Nykyisin yliopiston tilat on tarkoitettu vain opintopisteiden suo-
rittamista varten. Haluamme kuitenkin, että yliopisto on oma ti-
lamme, jossa voimme kohdata toisiamme vapaasti ja tutkia niitä
asioita joita haluamme tutkia ilman opintoaikojen rajausta ja opin-
topisteiden keruuvelvoitteita. Haluamme, että yliopiston tilat ovat
avoinna kaikille riippumatta statuksesta ja opintopisteistä.
Irtiotto arjen kontrollista

Opiskelijan on yliopistolla käytännössä kuuluttava johonkin yli-
oppilaskunnan jäsenjärjestöön, jotta voisi saada toimintamahdol-
lisuuksia: on rekisteröidyttävä ja toimittava virallisten käytäntöjen
mukaan. Kuitenkin omaehtoinen, autonominen toiminta rönsyilee
yliopiston liepeillä, kuppiloissa ja käytävillä, opintopiireissä ja kave-
riporukoissa, siellä missä on tilaa.
Valtaamalla yliopistolta jonkun tilan, luentosalin tai kokonaisen
rakennuksen, luomme ympäristön, jossa voimme toimia omilla eh-
doillamme. Konkreettisen toiminnan kautta määrittelemme uudel-
leen kyseisen tilan ja sen, mitä siellä voi tehdä. On eri asia puhua
yliopiston asioista vallatussa yliopistossa kuin viereisessä kuppilassa.
Valtauksella on mahdollista käydä sellaista keskustelua, jolle yli-
opistoinstituutiossa ei ole tilaa. Voimme puhua omalla kielellämme.
Valtauksen myötä arkinen yliopistorakennus muuttuu viihtyisäksi
omaksi tilaksi, jota voi käyttää miten haluaa: se tarjoaa mahdollisuu-
den nähdä omaa toimintaa yliopistolla uudella tavalla.
Valtauksilla on ollut myös suuri vaikutus liikkeisiin ja toimijoi-
hin. Niihin osallistuneet ihmiset kokevat omat mahdollisuutensa
toimia oman elämänsä parantamiseksi. Valtaukset todistavat, että
politiikan ei tarvitse olla tylsää – voimme tehdä sitä omalla taval-
lamme ja siinä ohessa myös nauttia siitä!
Miten Porthanian kommuuni perustettiin?
Pariisin kommuunin vuosipäivän aattona 17. maaliskuuta 2010

Opiskelijatoiminta perusti yhdeksi illaksi ja yöksi Porthanian kom-
muunin. Idea Porthanian valtauksesta syntyi, kun ainejärjestöläi-
set olivat järjestämässä mielenosoitusta maksuttoman koulutuksen
puolesta. Mielenosoituksen ideana oli ainoastaan vastustaa olemassa
84
olevaa esitystä lukukausimak-
suista ja vedota päättäjiin.
Porthanian valtaus oli irtiot-
to tästä tavasta tehdä poli-
tiikkaa. Me emme halunneet
mennä ministeriön eteen ai-
noastaan vastustamaan jota-
kin valmista esitystä ja käydä
keskustelua päättäjien ja virkamiesten ehdoilla.
Porthanian valtaus oli tehokas keino saada mediahuomiota ja tuo-
da kapeaan keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta laajempia
teemoja opiskelijan toimeentulosta ja perustulosta. Samalla se myös
loi uuden poliittisen toiminnan tilan, jossa saattoi maalata banderol-
leja, pitää askartelupajaa, käydä keskusteluja, tanssia ja soittaa levyjä.
Valtauksen tekemiseen ei tarvittu valtavia ihmismassoja vaan ak-
tiivijoukko saattoi tehokkaasti jakaa järjestelyvastuut keskenään ly-
hyelläkin valmistelulla. Virkavallan, yliopistojohdon ja henkilökun-
nan vastustus oli vähäistä; opiskelijoiden häätämiseen yliopistolta on
suuri kynnys. Porthanian valtaus teki yliopistorakennuksen valtauk-
sesta entistä enemmän arkipäiväistä. Se osoitti, että opiskelijat voivat
ottaa yhä uudestaan yliopiston tilaa omaan käyttöönsä, asettaa siihen
uudet säännöt omista tarpeistaan käsin ilman, että siitä seuraisi sank-
tioita. Jokaisen yliopistovaltauksen jälkeen opiskelijoiden on entistä
helpompi ottaa yliopiston tilat käyttöön valtaamalla.
» Ottamalla haltuun yliopiston tiloja haluamme myös

tuoda esiin, että yliopiston rakennusten tulisi olla
maksutonta ja kaikille avointa tilaa, joka olisi käytettävis-
sä kaikille oppimisesta kiinnostuneille. Näissä tiloissa tulisi
myös saada itse valita mitä ja miten haluaa opiskella.
Tila on meidän – strategiapäiväkirja
»
Siltavuoren kampukselta
Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat
sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja
lopulta sinä voitat. – mahatma gandhi
Keväällä 2009 Siltavuorenpenkereen kampuksen opiskelijajärjestöt

kuhisivat innosta. Conddoori-opiskelijatilan suuri takahuone oli
vihdoin valmistumassa pitkästä remontista. Pitkän kuivan kauden
jälkeen käytössämme olisi kaksi suurta tilaa: hyvin varusteltu, mut-
ta vaikeammin lähestyttävä tila Kampin ylioppilastalolla sekä oma
matalan kynnyksen huoneemme kampuksellamme. Kuulimme aka-
teemisen vallan käytäviltä kuitenkin vahvaa huhua, että tiedekunta
hamuaa takatilaa muuhun käyttöön. Tiedekuntamme tilankäytön
tulevaisuus oli jo aiemmin avautunut tarkkasilmäisille, kun opiske-
lijoiden tietokoneluokkien käyttöä oli rajoitettu pahimpaan ruuhka-
aikaan – ilmeisesti opetukseen ja tilojen ulosvuokraamiseen.
Ainejärjestössämme muutama aktiivinen henkilö otti opiskelija-
tilan valtaamisen asiakseen, ja lähti kehittelemään voittostrategiaa.
Punnitsimme alustavassa aivoriihessä itsemme kahlitsemista putkis-
toon, hyväntekeväisyyskeikkaa, tiedekuntaneuvoston opiskelijaedus-
tajien hälyttämistä ja monta muuta vaihtelevan erinomaista ideaa.
Tapasimme sattumalta rakennustarkastajan, joka lipsautti meil-
le, että tila on jo valmis käyttöön. Tiedekunnan johto yritti estää
pääsyämme tilaan toistamalla, että työt ovat kesken, tarkastusta ei
ole suoritettu ja tilaa ei ole vielä turvallista käyttää. Luotimme tar-
kastajan sanaan ja sisustimme tilan nopeasti sillä, mitä oli saatavilla.
Aikaa oli vähän, kontaktit ylimpiin edustajiimme olivat tahmeita ja
koleita, ja tavoitteemme oli melko suoraviivainen. Päätimme aloit-
86
taa tilanvaltauksen perinteisillä neuvotteluilla tiedekunnan johdon
kanssa, omasta aloitteestamme.
Lähetimme sähköpostia tiedekuntamme dekaanille ja tilavas-
taavalle, ja kutsuimme heidät »uuteen opiskelijatilaan neuvotte-
lemaan tila-asioista». Kutsuimme paikalle kaikkien tiedekunnan
ainejärjestöjen puheenjohtajat ja vedimme opiskelijoina kokouk-
sen agendaa suoraviivaisesti eteenpäin. Lähtökohtana oli, että ha-
lusimme tiedekunnan maksavan tilaan AV-laitteet, tietokoneet,
kalusteet, taideprinttejä seinille ja ympäri vuorokauden esteettö-
män pääsyn.
Myönnyimme lopulta vahtimestarien kanssa joihinkin rajoi-
tuksiin, ja saimme tiedekunnalta vain videotykin, jokusen tietoko-
neen, vahvistimen, kaiuttimet, asennuksen, valkokankaan, kalusteita
ja odotetusti paljon huolenaiheita ja ehdotuksia »tilan sääntöihin».
Pidimme tilan ja päätäntävallan itsellämme. Onnistuimme luomaan
opiskelijoille uuden suhteellisen julkisen ja monikäyttöisen tilan.
Saimme lisää itsevarmuutta yhteisestä strategisesta suunnittelusta ja
onnistuneesta toteutuksesta, ja tulevina kuukausina tunne vain kas-
voi, kun opiskelijatilan suosio ja käyttö lisääntyi räjähdysmäisesti –
keikkoja, dokumenttielokuvia, elokuvaprojekteja, kokouksia, peli-
iltoja, lukupiirejä, julkaisutoimintaa ja paljon muuta.
Missä onnistuimme? Loimme selkeän suunnitelman, jossa läh-
dimme ajamaan suoraviivaisen peräänantamattomasti tilaa opiske-
lijoiden käyttöön, ja mahdollisimman paljon työkaluja tulevaan toi-
mintaan tiedekunnan maksettavaksi. Päättelimme kokemuksesta,
että tiedekunta pyrkii neuvotteluissa »kompromissiratkaisuun». Jos
määrittelemme keskustelun reunat, teemme käytännössä päätökset
jo etukäteen. Otimme ohjat alusta alkaen pyytämällä tiedekunnan
johdon neuvottelemaan kyseiseen tilaan – näytimme, että olemme
tosissamme ja että tila on jo käytössä.
Mitä parannamme jatkossa? Lähdimme neuvotteluihin hieman
valmistautumattomina – emme viestittäneet kaikille opiskelijaedus-
tajille tarpeeksi yhteistä agendaamme, ja tämän seurauksena osa
opiskelijoista oli loikata silkkaa varovaisuuttaan tiedekunnan »sään-
töjä, huolenaiheita ja taloudellisia realiteetteja»-teeman imuun, eikä
myöskään sitoutunut uuden tilan ja varmasti kaikkien allekirjoitta-
mien tavoitteiden edistämiseen oma-aloitteisesti. Ainoa selkeä virhe
oli se, ettemme jatkaneet saavutetuista eduista paljon pidemmälle.
Saavutusta olisi pitänyt hehkuttaa ja tiedottaa laajemmin opiskelijoi-
den keskuuteen, kerätä ideoita seuraavasta parannuksesta ja aloittaa
strateginen suunnittelu entistä suuremmalla joukolla. Samalla olisi
pitänyt kehittää yhteinen visio, jota kohti yksittäiset reformit pikku-
hiljaa työntävät. Yksittäiset pikkuparannukset ilman laajempia ko-
konaistavoitteita hukkuvat yliopistossamme ja yhteiskunnassamme
suurempien voimien alle.
Projektistamme jäi kuitenkin tärkein oppi käteen. Tavoitteet on
suunniteltava yhteisesti ja mahdollisimman konkreettisesti. Laajem-
pi visio estää toiminnan ja saavutettujen voittojen hajautumisen.
Strategiat on valittava tilannekohtaisesti, ja päähuomio on oltava
asioiden parantamisessa – esimerkiksi itsensä suojeleminen tai peri-
aatteellinen kieltäytyminen neuvotteluista korruptoituneen johdon
kanssa on turhaa, jos tämä on tehokkain keino saada opiskelijoiden
käyttöön maksutonta ja hyvin varusteltua tilaa kohtalaisen kevyellä
työmäärällä.
» Ensin me olimme välinpitämättömiä. Sitten halusim-

me tilaa, jossa voimme vapaammin toteuttaa itseäm-
me. Loimme huolellisen strategian, suunnittelimme ja esi-
timme vaatimuksemme. Saimme ensimmäisen erävoiton.
88
Autoton kampus -festari
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijat järjestivät keväällä
2010 Autoton Kampus -festivaalin, jonka tavoitteena oli muuttaa
Siltavuorenpenkereen parkkipaikka autojen alueesta ihmisten pai-
kaksi: masentavien kaarojen tilalle musaa, frisbeetä, kasvisgrillausta,
katulätkää, unelmointia…
Festarin järjestämiseen saatiin rahoitusta tiedekunta- ja ainejär-
jestöltä ja kaikki järjestelyt soittokamoista ruokahuoltoon tehtiin
talkoovoimin. Parkkipaikan valtaamiseen saatiin yliopiston tilakes-
kuskelta lupakin, joten häätöä ei tarvinnut pelätä. Autoilijoita ja
naapureita infottiin etukäteen positiivisen fiiliksen flaijereilla, mutta
autokansi blokattiin silti innokkailta peltilehmätulokkailta jo aikai-
sin aamulla.
Lue lisää: autotonkampus.com
Osta oma luentosali!

Jos sulla on rahaa…
 »Malja Suomen Laki -salille!» – Porthania IV on helmikuusta 2010

asti ollut nimeltään Suomen Laki -sali. Jottei juttu jäisi liian helpok-
si, pitää vielä muistaa, että uusi nimi ei viittaa Suomen lakiin vaan
siitä koottuun Suomen Laki -nimiseen julkaisuun.
www.suomenlaki.com/uutiset/article382660.ece
 »Miltä kuulostaisi väitöstilaisuus Halpahalli-salissa?» – Oulun yli-
opistoon on varainhankitakampanjan yhteydessä ilmaantunut mm.
Oulun puhelin -sali, OP-sali ja Arina-sali.
Opiskelijoiden kahvihuone
Huhu kertoo että Topeliassa sijaitseva opiskelijatila saatiin aikoi-
naan käyttöön siten, että opiskelijat hivuttautuivat henkilökunnan
kahvihuoneeseen ja hengasivat siellä
niin vapautuneesti, että henkilökun- Onko sinun laitoksellasi
ta hankki lopulta uuden kahvihuo- opiskelijoiden kahvihuone?
neen. Tässä opiskelijoiden tilassa on Eikö? – Nyt tiedät, miten
järjestetty myös toisinaan aamupäivä- sellaisen voi saada!
opetusta, vaikka se iltapäivisin onkin
opiskelijoiden käytössä.
» Ensimmäiset muistoni yliopistolta ovat isot, kaikuvat

aulat, suoria linjoja, pylväitä, ihmiselle liian korkeat
ovet. Syksyn alussa rehtori oli kutsunut kaikki uudet opis-
kelijat suureen juhlasaliin. Siellä uusi, pikku fuksi tuntisi
olonsa oikein pieneksi ja nöyräksi, kun on saanut näin hie-
non mahdollisuuden päästä ihailemaan arvokkaita kultauk-
sia ja patsaita… Hmm. No, sama menohan jatkui luennoilla,
kun pääsin seuraamaan puhuvia päitä luentosalin epäer-
gonomisten penkkien pohjalta. Massaluennoilla oli hyvin
yksinäistä.
» Onneksi yliopistolta löytyy myös kivoja, turvallisia

ja viihtyisiä paikkoja, kuten oman laitoksen pieni
kirjasto, jossa törmäsi oman laitoksen tyyppeihin. Nykyään
kirjastoa ei enää ole olemassa. Eikä meidän laitostakaan.
Niinpä en enää paljoa hengaile yliopistolla. Enkä paljoa
opiskelekaan.
90
Opiskelijan kaupunki
 Sosiaalikeskus Satama on tällä hetkellä Helsingin ainoa sosiaali-
keskus. Se on saatu valtaamalla, mutta se ei ole vallattu. Satama
on epäkaupallinen, omaehtoinen toimintatila ja kohtaamispaik-
ka. Siellä toimii mm. kahvila ja pyöräpaja, ja siellä kokoontuu
erilaisia kansalaisaktivistien ryhmiä. Siellä järjestetään myös kon-
sertteja ja erilaisia tapahtumia. Ks. lisää satama.org. Osoite: Ky-
läsaarenkatu 11.
 Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne ei vieläkään ole maksuton-
ta. Opiskelija-alennuksen saa kaupunkien sisäisistä ja seutulipuista
vain matkakortilla maksetuista matkoista. VR kuitenkin antaa opis-
kelija-alennuksen myös tavallisista kertalipuista, joten jos joudut
matkustamaan ilman matkakorttia junalla esim. Vantaalle, kannat-
taa paikallisjunassa ostaa opiskelijalippu Keravalle (2,90 €). Tulee
halvemmaksi kuin HSL:n seutulippu 4,00 €! Sama pätee Espoo-
seen junaillessa, opiskelijalippu esim. Kirkkonummelle on 2,90 €.
 Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukset antavat opiskelijakorttia
vastaan 20 % alennuksen.
 Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry jakaa ruokaa ja vaat-
teita opiskelijoille joka kuukauden viimeinen tiistai klo 17 – 18.30
osoitteessa Helsinginkatu 19.
 Ruokaa, ei aseita -ryhmää jakaa ilmaista ruokaa silloin tällöin,
katso aikataulut osoitteesta akl-web.fi/rea.
 Kannattaa harkita myös dyykkaamista eli kauppojen roskisten ja
pihojen jätelavojen tutkimista, ks. dyykkaus.org.
 Helsingin keskustassa ulkona ja sisällä toimii useissa paikoissa
kaupungin ilmainen wlan. Monissa paikoissa toimii myös yliopis-
ton HupNet, esim. Kaisaniemen puistossa, joskin vaihtelevalla
signaalin vahvuudella.
 Polkupyörää saa kuljettaa paikallisjunissa ruuhka-aikojen (7–9,
15–18) ulkopuolella ilmaiseksi Helsingin alueella (muuten hinta
4,20 €).
 Päärakennuksen viereisessä Nordeassa (Aleksanterinkatu 36) on
ilmainen kahviautomaatti. Vertailun vuoksi: Unicafessa kahvi
maksaa 1,00.
92
Sukupuoli
ja seksuaalisuus
yliopistolla
Yliopisto maskuliinisten normien ylläpitäjänä
» Koen että akateemisessa maailmassa arvostetaan

riippumatonta, itsenäistä suoriutumista ja oman
oppineisuuden osoittamista muiden opponointia vastaan
kilpailutyyppisessä tilanteessa. Sen sijaan itselleni on tär-
keää sosiaalinen konteksti, jossa tutkitaan ja muotoillaan
argumentteja, ja minulle on tullut yliopistovuosina hyvin
voimakas kokemus siitä, että tällaisen sosiaalisen tilanteen
luomiselle ei juurikaan anneta painoarvoa. Tällaisia tilan-
teita ei ole ellei niitä itse luo. Sen sijaan kilpailuasetelma on
valmiina, sitä ei tarvitse luoda vaan se on jo olemassa ja sii-
hen täytyy jotenkin suhtautua tai sopeutua. Sosiaalisista ti-
lanteista ei kauheasti puhuta, niiden eteen ei nähdä vaivaa,
toisten ei oleteta käyttäytyvän niin että huomioisivat mui-
ta… On varmaan mahdollista kokea kilpailutilanne yhteis-
toiminnaksi tai yhdistäväksi toiminnaksi, mutta minusta se
vaikuttaa pikemminkin luotaantyöntävältä.
Yliopisto on konservatiivinen ja jäykkä instituutio, jonka käytännöt

ja valtasuhteet muuttuvat hitaasti. Yliopiston vallitsevaa toimintaa
määrittäviä tekijöitä ovat hierarkkisuus, valvonta, kontrolli ja hol-
s u k u p u o l i j a s e k s ua a l i s u u s y l i o pi s to l l a 93
hoavuus. Toisin tekemiselle ja normien rikkomiselle ei juuri jää ti-
laa akateemisessa keskustelussa: tätä kuvaavat esim. tieteellisen kir-
joittamisen tiukat säännöt ja kurssien suorittaminen ennen kaikkea
kirjallisen osaamisen perusteella. Yhdessä
tekemistä ja keskustelua arvostetaan vä- Valta-asemassa oleva
hemmän kuin kirjallista suoriutumista. maskuliinisuus alistaa
Yliopiston käytännöt heijastavat perin- yhtälailla kaikkia
teiseen miehen sukupuolirooliin liitettyjä sukupuolia.
ominaisuuksia, kuten rationaalisuus, loo-
gisuus, voima, päämäärätietoisuus, tehok-
kuus ja aktiivisuus.
» Olen kokenut, että yliopisto sulkee ulkopuolelleen

intuitiivisuuden, ruumiillisuuden, huolehtimisen ja
hoivan, herkkyyden ja tunteet… Minun täytyy olla aina ra-
tionaalinen ja pystyä selkeästi argumentoimaan ratkaisuni.
Välillä tämä tuntuu mahdottomalta ja ahdistun enkä halua
mennä proffan vastaanotolle selittämään.
» Erään lukupiirin lopuksi kysyin osallistujilta, min-

kälainen tunne jäi luetusta kirjasta, ja eräs opiskelija
tuohtui ja sanoi, ettei tässä nyt mistään tunteista puhuta.
Jäi vaikutelma, että hänen mielestään keskustelun taso las-
kisi, jos puhuttaisiin tunteista tai kokemuksista.
» Väittelyn sijaan
haluaisin keskustella.
94
Perinteiset sukupuolihierarkiat
»
yliopistolla
Mielestäni yliopistossa korostuu maskuliininen he-
gemonia, eli yliopistossa arvostetaan maskuliinisuu-
teen perinteisesti liitettyjä ominaisuuksia ja toimintatapo-
ja enemmän kuin toisenlaisia tapoja toimia ja tietää. Näin
yliopiston toiminnassa uusinnetaan perinteisiä sukupuoli-
hierarkioita.
Yliopistossa ei toimita irrallaan muusta yhteiskunnasta. Siksi suku-

puoleen liittyvät kokemukset vallankäytöstä koskevat ryhmätilan-
teita myös yliopistolla.
» Seminaariryhmässämme oli 10 naista ja yksi mies.

Opetus- ja keskustelutilanteissa miespuolinen pro-
fessorimme tuntui vaativan tältä ainoalta miesopiskelijalta
enemmän ja piikitteli häntä omasta mielestään humoristi-
sesti toisin kuin muita ryhmän opiskelijoita.
» Tulin opiskelemaan ainetta, jossa miehiä ja naisia on

kai kaikista opiskelijoista suunnilleen yhtä paljon.
Huomasin kuitenkin nopeasti, että sosiaalinen kanssakäy-
minen meni helposti seuraavan kaavan mukaan: pojat no-
kittelevat toisiaan siitä, kuka tietää eniten jostain aiheesta.
Porukassa oli muutamia tyttöjä, jotka olivat keskusteluis-
sa tai muuten vaan vaikka pukeutumistyyliltään erilaisia,
räväköitä, lempeitä tai tyttömäisiä. Heidän kykyihinsä suh-
tauduttiin epäilevästi esimerkiksi uutta ainejärjestön halli-
tusta valittaessa. Olin tosi iloinen, että tytöt itse ovat sittem-
min onnistuneet vaikka siellä ainejärjestössä tai bileissä,
joissa on open stage -meininki, tulemaan esiin ja ääneen.
Sillähän tilanne vain muuttuu, että nähdään, millaisia käy-
täntöjä porukassa on ja itse nostetaan niitä esiin tai vain
tehdään ja keskustellaan eri tavalla.
Yliopisto heteroseksistisenä ympäristönä

Yliopistossa on paljon heteroseksistisiä perinteitä, kuten pukukoodit
ja pöytäjuhlaetiketti. Nämä käytännöt perustuvat ajatukseen hete-
roseksuaalisuuden ensisijaisuudesta. Esimerkiksi heteroseksistinen
huumori nähdään kaikille yhteise-
Sinun ei ole pakko sopeutua nä (mitä se ei ole) ja oletetaan, et-
yliopiston heterofasistisiin tä kaikki ihmiset voidaan jakaa yksi-
käytäntöihin!! selitteisesti joko naisiin tai miehiin,
mikä ei vastaa todellisuutta. Tällai-
nen vääristynyt sukupuoliasetelma johtuu siitä, että heteroseksismi
ja sukupuolten epätasa-arvo liittyvät yhteen. Siihen sisältyy oletus,
että parin muodostavat aina mies ja nainen ja että nainen on objekti
aktiivisen miehen toiminnalle.
Hyvät naiset ja herrat!

– Sukupuolittuneet akateemiset juhlaperinteet
Akateemiseen maailmaan kuuluu paljon

erilaisia juhlatilaisuuksia, kuten vuosijuh- Onko yliopistolla
lia, publiikkeja ja promootioita. Niihin tilaa feminiinisyydelle
liittyy runsaasti vanhanaikaisia sukupuo- vain jäykissä juhla
litettuja käytäntöjä. Ne uusintavat hetero- perinteissä?
fasistista ajattelutapaa, joka luonnollistaa
96
ajatuksen kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta ja kohtelee
väkivaltaisesti kaikkia niitä, jotka eivät sovi tähän malliin. Eli oike-
astaan kaikkia.
Kaksijakoista sukupuolijärjestelmää
ylläpitäviä juhlakäytäntöjä
 seppeleen sitojattaret ja sitojat promootioissa

 naisen pukeutuminen määräytyy miehen pukukoodin mukaan
 miehen juhla-asulla on vaikea ilmentää esim. omaa tyyliä väri-
tai kuosivalinnoin; joissain tilaisuuksissa naisenkin asun väri on
määrätty
 naiset eivät saa pitää pitkiä hiuksiaan auki, vaan »usein naiset
täydentävät olemustaan upealla kampauksella» (Condus ry)
 istumajärjestyksessä ja tansseissa noudatetaan nais–mies-aset-
telua
 puhe naiselle, puhe miehelle vuosijuhlissa.
Juhliin liittyvästä pynttäytymisestä ja pönötyksestä voi myös naut-
tia, mutta usein etiketti ja ilmapiiri määrittelevät ennalta, miten
kenenkin tulee juhlaan sonnustautua, eivätkä anna tilaa todelliselle
sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmaisun moninaisuudelle. Esimer-
kiksi samaa sukupuolta olevan parin on täysin mahdotonta noudat-
taa juhlaetikettiä.
» Pukukoodit ovat sitä varten, ettei kukaan erottuisi

ikävällä tavalla.
Herrasmiehen peruskäytökseen kuuluu ovien avaaminen

naiselle ja päällystakin auttaminen naisen yltä. Miehen
on myös hyvä huomioida, että naisten on hankala liikkua
isoissa ja pitkissä juhlapuvuissaan, joten miehen on varot-
tava, ettei sotke naisten pukuja. Revennyt tai likaantunut
puku voi pilata naisen koko illan. Naisen velvollisuuksiin
kuuluu antaa miehille mahdollisuus käyttäytyä herrasmie-
hen tavoin ja kannustaa tähän kiittämällä ja hymyilemällä.
–
»
condus ry
Esimerkiksi Dilemma ja Kontakti ovat järjestäneet

drag-sitsit, joissa esim. skoolaus-etiketti meni sekai-
sin, koska jokaisen piti itse miettiä omaa sukupuoltaan.
Tällainen kokemus oli hyvä, monet panostivat tosi paljon ja
eläytyivät eri sukupuolten kokemuksiin. Hyvät perversoitu-
neet ainejärjestöbileet, jossa oli vain sekalaisia ihmisiä. Oli
jännä nähdä, millä tavalla ihmiset toteuttivat »sukupuolen
vaihdoksensa», jotkut vetivät tosi yli… Näki, miten suku-
puolta toteutetaan erilaisilla teoilla ja esittämällä. Itselläni
oli parta, mutta loppuillasta avasin tukan. Mahtavaa!
98
Muita seksistisiä käytäntöjä,
joita saatat kohdata opiskelijana:
 WC-tilat on jaoteltu miehille ja naisille, paitsi HYY:n toimistolla,

jossa vessan ovessa kerrotaan, onko siellä istumapönttö vai pisuaari.
 Tenteissä pääset vessaan ainoastaan nais- tai miesryhmässä, jota
ohjaa nainen tai mies. Sinun täytyy siis tenttitilannetta varten valita
jompikumpi, tai pidätellä.
 Myös tenttivalvojat valitaan sukupuolen mukaan vessakäytäntö-
jen vuoksi, vaikkeivät he edes tule vessaan sisään.
 Oppimateriaalit ja opetus – esim. espanjan kurssilla naisiin liit-
tyvät esimerkkilauseet liittyivät naisten ulkonäköön ja miehiin liit-
tyvissä esimerkeissä kuvattiin miehiä mm. älykkäiksi, neroiksi jne.
 »Huumori»: erilaisissa opiskelijabileissä ja esim. fuksiaisissa
saattaa olla ohjelmassa seksistisiä ja nöyryyttäviä pelejä, leikkejä
ja tehtäviä. Jos kohtaat ahdistavia tilanteita, anna rohkeasti palau-
tetta järjestäjille!
 Joissain opiskelija-asunnoissa asukkaat valitaan sukupuolen pe-
rusteella. Vapaaseen soluasuntoon et välttämättä pääse, jos olet
väärää sukupuolta.
 Akateemisia hyvävelikerhoja on edelleen: jos laitoksesi viranhaus-
sa valitaan opetusnäytteeseen vain miehiä, kun hakijoista liki puolet
on yhtä päteviä tai pätevämpiä naisia, voit päätellä, että hyväveli-
kerho on voimissaan.
» Olin yliopiston päärakennuksen valtauksella 2009, ja

ensimmäinen puuha, jossa olin mukana oli raken-
nuksen sisustaminen mieleisemmäksi: laitoimme vessojen
oviin lappuja joissa luki UNIGENDER.
» Laitoksemme miespuolinen proffa suositteli ensivai-
kutelman perusteella opiskelijaedustajiksi laitosjoh-
toryhmään siisteihin pukuihin pukeutuvia miesopiskelijoi-
ta, ja näin sivuutti opiskelijoiden omat näkemykset siitä,
ketkä pitäisi asettaa ehdolle. Heidät sitten valittiinkin.
Jos ei sinusta tunnu hauskalta, se ei myöskään ole hauskaa!
Älä siedä häirintää tai syrjintää!
 Häirintä on sitä, mikä sinusta tuntuu häiritsevältä. Se on ei-toi-

vottua fyysistä tai verbaalista kontaktia.
 Jokaisella on itse oikeus määritellä omat rajansa. Sinä määrittelet,
mikä on epäsopivaa tai asiatonta.
 Yksi tapa toimia häirintätilanteessa on Nimeä – Kritisoi – Sano
mitä tahdot, esim. »Kätesi on nyt mun reidellä. Miksi helvetissä se
siinä on? Ota se pois siitä.»
 Ilmoita häirinnästä tai syrjinnästä ylioppilaskunnan häirintäyh-
dyshenkilölle (hairintayhdyshenkilo@hyy.fi), tasa-arvovastaavalle,
YTHS:ään tai Nyyti ry:een. (Ks. lisätietoja lukuvuosikalenterin Tasa-
arvoasiat-osiosta s. 173.)
» Eräissä juhlissa olin pukeutunut pukukoodin mukai-

seen naisten juhla-asuun. Se oli punainen avokaulai-
nen iltapuku, jossa oli röyhelöitä ja laahus. Vaikka kutsussa
pukukoodia ei oltu ilmaistu tarkasti, päätin opiskelijakave-
reiden keskuudessa syntyneen ryhmäpaineen vuoksi pukeu-
tua perinteiseen juhla-asuun. Ja koska kyseessä oli vuosi-
juhla, syntyi vielä perinteiden luomia lisäpaineita. Juhlissa
100
eräs virassa oleva opettaja »kehui» pukuani kaksimielisesti.
Hämmennyin tilanteessa niin, että sanoin kiitos, vaikka oi-
keasti kommentti tuntui häiritsevältä. Olisin halunnut kiro-
ta hänet ja käskeä painumaan helvettiin. Sen sijaan baareis-
sa olen känni-ääliöille aina uskaltanut sanoa suoraan, mutta
se on eri asia, kuin sanoa esim. professorille jotain negatii-
vista, kun henkilö päättää tenttiarvosanoista, ohjaa gradu-
työtäni ja päättää jatko-opiskelupaikastani.
esimerkki
Esimerkki
Filosofian puhtaanapitolaitos
ja sukupuolikysymys
Vuonna 2008 Filosofian laitoksella tehtiin tasa-arvokysely: »Pelkäs-
tään tämän kyselyn pohjalta laitoksen tasa-arvotilannetta kannattaa
tarkastella vakavasti. Esimerkiksi kysymyksissä 2 (»miten tasa-arvo
tai sen puute tulee käytännössä esiin toiminnassasi laitoksella?») ja 3
(»oletko kokenut syrjintää laitoksella? minkälaista?») esiin tuli suuri
joukko erilaisia syrjimisen tapoja ja muotoja. Äärimmäiset esimer-
kit kertoivat seksuaalisesta häirinnästä. Näitä tapauksia kerrottiin
tapahtuneen sekä laitoksella että laitoksen ulkopuolella vapaamuo-
toisimmissa tilaisuuksissa.»[2]
Tasa-arvokyselyn jälkeen perustettiin tasa-arvotyöryhmä, eikä
yleistä keskustelua asiasta laitoksen tutkijoiden ja opiskelijoiden kes-
ken käyty. Se oli ikään kuin siisti tapa siivota asia pois näkyviltä. Kun
tasa-arvoasioista tehdään työryhmän asia, ne muuttuvat abstrakteik-
si. Ihan kuin ratkaisut syrjintätilanteisiin olisivat byrokraattisia ja
hallinnollisia. Eikä mitään edes tarvitse tapahtua. Kun työryhmä on
perustettu, kenenkään ei tarvitse tietää, tehdäänkö asioille mitään vai
ei. Kaikki jää työryhmän sisälle.
Kuitenkin kysymys on konkreettisista tilanteista. Kyse on siitä,
miten tulee otetuksi vakavasti seminaaritilanteessa. Kyse on luen-
noista, joissa käsitellään ainoastaan kanonisoituja miesfilosofeja.
Kyse on siitä, kuinka feministiseen tutkielma-aiheeseen suhtaudu-
taan. Kyse on syrjintä- ja häirintätilanteista, joissa tulee typistetyksi
tiettyyn sukupuolittuneen ja seksualisoidun objektin asemaan. Yli-
opiston viroissa miehet ovat yliedustettuina eikä hyväveliverkostoista
puhuminen ole vieläkään menettänyt ajankohtaisuuttaan.
Eikä ongelmana ole pelkästään filosofian laitos ja sen toiminnan
sukupuolihierarkiat. Samat hierarkiat näkyvät myös opiskelijoiden
keskinäisissä suhteissa. Opiskelijoiden kesken muodostetaan tulevai-
suuden hyvävelikerhot. Ainejärjestön tasa-arvoinen hauskanpito kät-
kee sisäänsä seksistisiä rakenteita, jotka nousevat esiin voimakkaim-
min häirintätilanteissa. Häirintä on tabu, josta on vaikea puhua,
koska se pakottaa meidät toteamaan, ettemme olekaan kaikki tasa-
vertaisessa asemassa. Se kätkee sisäänsä monenlaisia valtapositioita.
Siihen liittyy yliopistohierarkioita: jos yli-
opiston opetusvirassa oleva henkilö häiritsee
sukupuolisesti tai seksuaalisesti opiskelijaa, Paskat perinteet
valtahierarkia tekee tilanteeseen puuttumi- on tehty rikottaviksi!
sesta vaikeaa. Toisaalta myös opiskelijoiden
keskuudessa vallitsevat sosiaaliset verkostot
voivat yhtä lailla muodostaa valta-asemia, jotka estävät häirintään
puuttumisen. Alkoholi myös tarjoaa sosiaalisen syyn melkein mihin
tahansa: se oikeuttaa häiritsijän toimintaa (»Se oli vaan kännissä.
Sitä sattuu kaikille. Älä viitsi pilata bileitä.») ja syyllistää häirinnän
kohteen. Lisäksi häirintäkokemukset liittyvät aina subjektiiviseen
kokemukseen, jonka todistaminen voi olla vaikeaa.
Feministinen filosofia -kirjan[1] esipuheessa Laura Werner käsitte-
lee sitä, kuinka feministinen filosofia on likaista ajattelua verrattuna
102
klassiseen kuvaan filosofiasta puhtaana tieteenä. Puhdas filosofia on
rationaalista ja universaalista. Se perustuu logiikkaan ja argumen-
taatioon, ja on täten objektiivista. Se ei liity tiettyihin yksittäisiin
intresseihin ja poliittisiin pyrkimyksiin. Feministinen filosofia on
likaista, koska se tuo filosofiaan konkreettiset ruumiit, halut ja su-
kupuolen. Filosofia ei enää olekaan universaalia vaan paikallista. Se
paikantuu tiettyihin intresseihin, ruumiisiin ja poliittisiin konteks-
teihin. Puhdas filosofia taas jää paikattomaksi: se on kaikkialla ja
ei missään. Logiikka on universaali ajattelun kieli, mikä tarkoittaa,
ettei se ole kenenkään kieli. Puhtaan filosofian äärellä ollaan ei-ke-
nenkään-maalla, jossa ei ole eroja subjektien välillä.
Kuitenkin tämä ei-kenenkään-maa sijaitsee yllättävän lähellä. Se
tulee luentosaleihin, seminaarihuoneisiin, kahvihuoneisiin, käytä-
ville, sinne, missä ikinä tiedettä tehdäänkään. Tiedettä ei voi erot-
taa niistä tilanteista, joissa sitä tehdään ja tutkitaan. Ne hierarkiat
ja erilaiset toimintapositiot, joihin tutkijat, opettajat ja opiskelijat
asettuvat suhteessa toisiinsa ja keskenään, näkyvät siinä, miten tie-
teen puhtautta pidetään oppiaineissamme yllä ja miten merkityksiä
ja tulkintoja rajataan oppiaineen opetuksen ja tutkimuksen paino-
pisteissä. Sukupuoli on yksi näistä rakenteista, jotka vaikuttavat kes-
kinäiseen toimintaamme.
Tiedettä ja tutkimusta ei tehdä tyhjiössä. Kaikki tiede on yh-
tä lailla »likaista». Kaikki tutkimus kantaa jälkiä valtarakenteista ja
-taisteluista, joiden keskellä sitä tehdään. Sen takia sukupuoli ei ole
irrelevantti seikka ottaa esille puhuttaessa tieteestä. Sukupuoliky-
symys koskee meitä kaikkia, myös niitä, jotka etsivät universaalia
totuutta. Vaikka sukupuoli ei olisi ontologinen kategoria, se kuiten-
kin muodostaa valtarakenteen, jonka sisällä me nyky-yliopistossakin
toimimme. Me luomme toiminnallamme ja käytännöillämme jatku-
vasti tätä valtarakennetta uudelleen. Syrjivät tilanteet muodostuvat
jokapäiväisessä toiminnassa. Sen takia tilanteen muutos edellyttää
yleistä keskustelua ja konkreettisia tekoja.
Nyt on aika ottaa esiin sukupuolikysymys ja alkaa uudelleen mää-
rittää niitä tiloja ja käytäntöjä, joissa me tutkimme ja opiskelemme.
[1] Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.): Feministinen filosofia. Gaudeamus,
Helsinki. [2] Katkelma on peräisin kyselyn lyhyestä yhteenvedosta.
Feminismiä ja queerpoliittista toimintaa
esimerkkejä
Feministinen kollektiivi
Käsittelimme Radikaali demokratia -opintopiirissä (ks. s. 69) espan-
jalaisen feministisen kollektiivin Precarias a la derivan kirjoittamaa
Hoivaajien kapina -kirjaa (Like 2009). Kirjan pohjana on prekaarien
naisten erilaisia kokemuksia ja elämäntilanteita kartoittava toimin-
tatutkimusprojekti, jossa käytettiin kuljeskelu-metodia.
Kuljeskelussa yhdistyy toiminta ja tutkimus. Se on yhteistä, kriit-
tistä jokapäiväisen elämän tutkimista ilman esineellistävää objektiivi-
suutta. Kuljeskelu tapahtuu pitkin jokaisen arkipäiväisiä tiloja. Se on
luonteeltaan aisteja yhdistävää ja tapahtumille avointa »osallistuvaa
havainnointia». Precarias a la derivan työtapoja olivat kuljeskelun
lisäksi ja siihen liittyen mm. valokuvaaminen, keskustelut, haastat-
telut, kirjoittaminen, kartat & pohjapiirustukset, kokemusten jaka-
minen, altistuminen, työpajat sekä kokoukset.
Kirjan pohjalta heräsi mielenkiintoisia kysymyksiä prekaarin yli-
opisto-opiskelijan näkökulmasta: Millaisissa tiloissa elämme ja lii-
kumme? Millaista on yliopiston tiloissa, millaista koko kaupungin
104
tilassa? Miten käytämme tilaa ja aikaa ja miten se on sukupuolittu-
nutta, mitä (väki)vallan ja kontrollin rakenteita esiintyy? Ja lopulta:
Miten voimme vaikuttaa näihin asioihin?
Keskusteluissa huomasimme, että monilla oli samankaltaisia ko-
kemuksia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmallisista
tilanteista yliopistolla. Oli siis selkeä tarve feministisen keskustelun
ja toiminnan käynnistämiselle: päätimme perustaa feministisen kol-
lektiivin, jossa käsiteltäisiin näitä asioita ja pyrittäisiin myös luo-
maan uudenlaisia toiminnan mahdollisuuksia yliopistolle ja kaupun-
kitilaan. Precarias a la derivan tutkimusmenetelmä tuntui sopivalta,
koska se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia aktivismin ja tutkimuksen
yhdistämiseen. Halusimme myös yhdistää voimamme: lähteä liik-
keelle omasta arjestamme ja sukupuolesta kaikkea elämää koskevana
kokemuksena, vaikka osa kollektiivin toimintaan osallistuvista olisi
sukupuolen akateemisiin teorioihin tutustunutkin.
» Erilaisissa opintopiireissä ja feministisessä ryhmäs-

sä on syntynyt uudenlaista tietoisuutta yliopistolla
esiintyvistä valtarakenteista sekä syrjivistä ja seksistisistä
käytännöistä. Mukana olo on antanut voimaa ja valmiuk-
sia kohdata erilaisia ongelmallisia tai ahdistavia tilanteita
yliopistolla. Yhdessä on myös helpompi etsiä keinoja, miten
asioihin voisi puuttua.
Feministinen kollektiivi on kokoontunut suunnilleen muutaman

viikon välein yliopistolla ja sen liepeillä. Kokoontumisten alussa on
aina mahdollisuus kertoa kuulumisia, jotka voivat liittyä arkisiin
ja henkilökohtaisiin sukupuoleen liittyviin kokemuksiin. Joitakin
aiheita kollektiivi on käsitellyt jäsennellymmin: yliopiston tilat ja
valta, suomalaisen saunakulttuurin sukupuolitabut, miesasialiike,
katukulttuuri, kaupunkitila ja psykomaantiede. Elokuussa 2010
käynnistettiin valokuvausprojekti, jossa hyödynnetään voimautta-
van valokuvan menetelmää.
» Oli hyvä hieman irtautua yliopiston valmiiksi anne-

tuista ympäristöistä ja toimintamalleista. Aiemmin oli
ahdistava tarve vastata yliopistoympäristön vaatimuksiin.
Feministisen kollektiivin tilantutkimuksen projektin blogi:

maanmittauslaitos.wordpress.com.
Peijakas!
Peijakas!-klubi sai alkunsa muutaman ihmisen jutusteluista siitä, mi-
ten kaupunkiin kaivattaisiin queeria ja feminististä klubia, sellaisiksi
kun ei kovin moni mesta itseään mainostanut. Tällaiset haikailut
jäävät helposti ajatuksen tasolle, mutta uudehko pikku baari Toisella
linjalla suhtautui heti auliisti tiedusteluun oman klubin järkkäämi-
sestä, joten oli pakko edetä sanoista tekoihin. Klubitouhu ei vaadi
aiempaa koulutusta, tekemällä oppii sekä saa itsevarmuutta ja uusia
ystäviä. Queerien verkostoitumista ei voi estää. Yliopisto tarjoaa kel-
po puitteet myös pervoiluun!
kummakerho
Tsekkaa myös: www.kummakerho.net – Kummakerho on queer-

aiheinen verkkolehti.
106
Luokkayliopisto
Sivistyneistö vs. prekaari opiskelija
Ruotsalaisen Donald Broadyn vuonna 1981 julkaistussa kirjassa

Piilo-opetussuunnitelma käsitellään koululaisten valmentamista työ-
elämään koulun käytäntöjen kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi op-
pitunnille ajoissa tuleminen, jonossa odottaminen, opetustilanteen
persoonattomuus (luokan edessä seisova opettaja voisi olla kuka ta-
hansa opettaja, samoin pulpetissa istuva oppilas on vaihdettavissa
kehen tahansa oppilaaseen – tämä mallintaa teollisen yhteiskunnan
tuotantoa). Koululaitoksen tehtävänä on uusintaa työvoimaa. Sa-
moin piilo-opetussuunnitelman tehtävänä on opettaa oppilaalle tä-
män paikka yhteiskunnan hierarkiassa.
Kotoaan hyvän sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman saaneet lapset
tavallisesti menestyvät koulussa ja pitävät menestystään oman erin-
omaisuutensa merkkinä. Heidät ohjataan eteenpäin koulujärjestel-
mässä tiedon ja vallan paikoille, aktiiviseen kansalaisuuteen. Lukio-
laiset harjoittelevat äidinkielentunneilla hyvän mielipidekirjoituksen
tekoa, ammattikoulussa moiseen ei tuhrata aikaa. Koulujärjestel-
mässä huonosti menestyneet oppilaat kokevat pärjäämättömyyten-
sä omaksi viakseen, pahimmillaan he kokevat ettei heistä ole oikein
mihinkään. Jos he päätyvät yhteiskunnan hierarkiassa alas, he eivät
kapinoi sitä vastaan, koska kokevat olevansa omalla paikallaan, eihän
heistä ollut mihinkään. Lentokentälle laukkuja huonoilla työehdoil-
lu o k k ay l i o pi s to 107
108
la kantamaan päätyvät, opintonsa keskeyttäneet yliopisto-opiskelijat
pitävät yhteiskuntaan sijoittumistaan omana vikanaan.
Myös yliopisto instituutiona uusintaa vallitsevia luokkasuhteita ja
opastaa opiskelijat tiedon, auktoriteetin ja asiantuntijavallan käytön
paikalle, joka puetaan tieteellisen objektiivisuuden kaapuun. Yliopis-
to uusintaa tehokkaasti esimerkiksi virkamieseliittiä.
Suomessa puhe koulun ja yhteiskuntaluokkasuhteiden uusinta-
misesta koetaan vieraaksi, toisin kuin pitkien koulutraditioiden ja
vanhojen luokkaerojen maissa (vrt. Saksa ja Ranska). Suomen kou-
luhistorian erityispiirre on, että suuret ikäluokat imaistiin yhteiskun-
taan luomalla lisää koulutuspaikkoja – näin saatiin aikaiseksi myös
hallittu rakennemuutos maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teolli-
seen yhteiskuntaan. Kansan kouluttautuessa syntyi myös mielikuva
»yhdestä suuresta keskiluokasta», johon meidän kaikkien suoma-
laisten väitetään kuuluvan. Viimeisen 15 vuoden aikana kuitenkin
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet eniten kaikista läntisistä teollisuus-
maista. Samalla korkeakouluihin päätyy yhä harvemmin opiskelijoi-
ta, joiden vanhemmat eivät ole korkeasti koulutettuja.
Vaikka ennenkin yliopiston kautta on kuljettu työelämään, tä-
mä tarkoitus on viime aikoina korostunut. Vuonna 2005 säädetty
opintoaikojen rajaus (akateemiseen vapauteen kuuluva rajoittama-
ton opinto-oikeus vaihtui tutkinnon seitsemän vuoden maksimi-
suoritusaikaan) ja meneillään oleva pyrkimys uudistaa opintotukea
lainapainoitteisempaan suuntaan on tuonut esille paineen rusentaa
opiskelijat nopeasti yliopistotutkintoputkesta ulos elinkeinoelämän
palvelukseen. Yliopisto on osa koulujärjestelmän ketjua, joka tekee
meistä alamaisia, valmiita työmarkkinoilla hyväksikäytettäviksi.
Yliopisto voisi olla paikka, jossa voisimme itse määritellä itse
opiskeluamme ja toimintaamme. Jotta tähän päästään, opiskelijoi-
den tulisi ymmärtää, etteivät he ole kokonaisuutena mikään muusta
lu o k k ay l i o pi s to 109
y hteiskunnasta eriytynyt eturyhmä, vaan luokkasuhteet halkovat hei-
tä siinä missä muitakin tiedon tuottajia ja matalapalkkaisia työnteki-
jöitä. Vaikka osa opiskelijoista kohoaa yhteiskunnallisen hierarkian
huipulle, jäävät toiset loppuelämäkseen köyhätöihin tai työttömiksi.
Siksi opiskelijoiden kannattaa kyseenalaistaa samastuminen vanhaan
ja porvarilliseen »sivistyneistöön». Omaa luokka-asemaa määritel-
lessään kannattaa tähystää ja pohtia mieluummin sitä, millaisessa
asemassa on työmarkkinoilla. Lopulta opiskelijoilla on enemmän
yhteistä kuin erillistä muiden prekaarien kanssa.
» Koko opiskeluaikani ajan olen kokenut ahdistavak-

si sen, että monet kaverini, jotka eivät ole opiskel-
leet yliopistolla vaan ammatillisella puolella, ovat pitäneet
minua ja »meitä yliopistolaisia» jotenkin sivistyneempinä
tai viisaampina. He ovat saattaneet vähätellä omaa tietämys-
tään ja todeta esim. »te siellä yliopistolla…» Asian ei pitäisi
olla näin. Tällä tavoin katseltuna sivistys näyttäytyy ulos-
sulkevana ja kommunikaation katkaisevana eliitin alueena,
johon en halua kuulua.
Lisälukemista yliopistosta ja luokasta:
 Katariina Järvinen & Laura Kolbe: Luokkaretkellä hyvinvointiyhteis-

kunnassa
 Joel Kaitila & Jukka Peltokoski: Wissensarbeit Macht Frei (Megafoni
1/2009, megafoni.org)
 Joel Kaitila & Jukka Peltokoski: Luokkakompositio ja opiskelijan
nelosrooli (Megafoni 2/2009, megafoni.org)
 Manifesti alistumattomille opiskelijoille (megafoni.kulma.net)
110
Edustuksellisuus
ja omaehtoisuus
yliopistolla
Opiskelijavaikuttamista järjestelmässä:
HYY, SYL, hallopedit…
Yliopiston hallinto
Opiskelijat ovat edustettuina monessa opiskelijoita koskevassa pää-
töksenteossa. Yliopistolla opiskelijoita edustavat hallinnon opiske-
lijaedustajat eli hallopedit. Useimmissa yliopiston edustuksellisissa
elimissä on opiskelijaedustuspaikkoja.
HYY ja SYL
HYYn hallituksella on paljon hyviä vaatimuksia. Se kannattaa vas-
tikkeetonta ja elämiseen riittävää perustuloa, vaatii ilmastolakia, ja
sen toimintaa sitovat eettiset periaatteet. HYYn tekemiset ja sano-
miset kiinnostavat kaupungin johtoa, kansanedustajia ja yliopiston
hallintoa. Tässä mielessä HYYllä on siis valtaa. HYYn kautta vaikut-
tamiseen liittyy kuitenkin monia ongelmia.
HYY pähkinänkuoressa
 HYY on Suomen suurin ja miltei maailman rikkain ylioppilaskun-

ta, jonka jäseniä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat ovat.
e d u s t u k s e l l i s u u s j a o m a e h to i s u u s y l i o pi s to l l a 111
 HYYn varallisuus perustuu laajoihin kiinteistöomistuksiin ja nii-
den vuokraamiseen Kaivopihalla ja Leppäsuolla Kampissa.
 Eettisistä periaatteistaan huolimatta HYY vuokraa tiloja mm. Is-
raelin kanssa asekauppaa käyvälle Patrialle.
 hyyn liiketoimintaa on eriytetty HYY-Yhtymäksi, jonka tarkoituk-
sena on tuottaa voittoa HYYn toiminnan rahoittamiseksi. Tämä on
sallinut HYYn talouden hallinnoimisen siirtämisen opiskelijoilta
alan ammattilaisille. Vaikka Yhtymän hallituksessa on myös opis-
kelijaedustajia, opiskelijoiden on vaikea vaikuttaa päätöksentekoon.
 HYY tuottaa jäsenilleen erilaisia palveluja, joista merkittävimpänä
Unicafe, tilojen tarjoaminen ylioppilastaloilta, rahallinen tuki järjes-
töille, lyhytaikaista lastenhoitoa tarjoava Lapsiparkki, Lyyra-opiskeli-
jakortti, hätämajoitus, oikeusapu ja neuvontapalvelut.
 HYY vaikuttaa yliopiston, kaupungin ja valtion suuntaan opiske-
lijoita koskevissa asioissa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskus-
teluun. Lisäksi HYYllä on kaksi kehitysyhteistyöprojektia ja suku-
kansatoimintaa.
 hyyssä työskentelee toistakymmentä työntekijää ja luottamustoi-
miasemassa oleva 12 hengen hallitus. Hallituksen jäsenille makse-
taan palkkiota noin 1 000 e kuussa ja puheenjohtajalle noin 1800 e.
 HYYn talouteen ovat vaikuttaneet muutamat epäonnistuneet in-
vestoinnit: Kolmas yo-talo rakennettiin nousukaudella rakentami-
sen ollessa kalleimmillaan ja sen kustannukset nousivat noin 40%
rakentamisen aikana. HYY omistaa Lyyra-palvelun ja juhlaravintola-
toiminnan, jotka molemmat tuottavat tappiota. Jatkuvat jäsenmak-
sun korotukset ja palvelujen leikkaukset ovat seurausta epäonnis-
tuneista investoinneista.
 HYYssä korkeinta valtaa käyttää 60-henkinen edustajisto, joka
valitaan kahden vuoden välein vaaleilla. Edustajisto valitsee halli-
tuksen vuoden välein.
112
Mikä SYL?
 Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, toimii opiskelijoiden val-

takunnallisena edunvalvojana, kaikki ylioppilaskunnat ovat sen jä-
seniä.
 SYLiä johtaa hallitus, jonka ylioppilaskuntien eliitti valitsee vuo-
den välein liittokokouksessa.
Hyvät suhteet sitouttavat

Vuoden 2009 yliopistolakivastarinta ei lähtenyt liikkeelle SYListä
tai HYYstä vaan Opiskelijatoiminnasta. Se ei olisi voinut lähteä SY-
Listä, koska SYL sitoutettiin uuteen yliopistolakiin antamalla liiton
edustajille mahdollisuus osallistua sen valmisteluun työryhmissä ja
tulla kuulluksi valiokunnissa. Eikä se olisi voinut lähteä HYYstä-
kään. HYY ei olisi voinut häiriköidä Tieteiden päivillä tai vallata
päärakennusta, koska rehtori Wilhelmsson olisi suuttunut. Eikä reh-
toria saa suututtaa, koska hyvät suhteet ovat yliopiston suuntaan vai-
kuttamisen edellytys. Edellytys, joka estää vaikuttamisen.
HYYn ja SYLin on – tai ainakin niissä toimivat ihmiset uskovat
niin – oltava sisäsiistejä ja pidettävä yllä suhteita. Ketään ei saa suu-
tuttaa liikaa ja on pelattavat niillä säännöillä, jotka annetaan, muu-
ten ei enää kutsuta työryhmiin. Työryhmissä ja puheväleissä ololla
opiskelijat pääsevät vaikuttamaan, mutta toisaalta tätä kautta myös
opiskelijat sitoutetaan tehtyihin päätöksiin ja vastarinta tukahdute-
taan. Esimerkiksi istuttuaan opintotukijohtoryhmässä SYL ei voinut
enää hyökätä opintotuen heikennyksiä vastaan, koska oli ollut mu-
kana tekemässä päätöksiä.
Onko kolmikanta
puolustamisen arvoinen?
Kolmikantaperiaatteen mukaan valta jakautuu yliopistossa opiske-
lijoiden, professoreiden sekä muun henkilökunnan (eli ns. keski
ryhmän) kesken. Kolmikannan pitäisi taata opiskelijoiden vai-
kutusmahdollisuudet yliopistolla. Usein näin ei kuitenkaan ole.
Opiskelijat eivät ole kokeneita koplaajia eivätkä he kykene myös-
kään yliopistohierarkioiden takia verkostoitumaan samalla tavalla
kuin keskiryhmä ja professorit: Opiskelijat ovat yliopistolla paljon
lyhyemmän aikaa, joten he eivät tunne yliopistoa eivätkä toisiaan,
toisin kuin henkilökunta, joka on ollut yliopistolla pidemmän aikaa.
Tiedonsaannin kanssa on ongelmia, eikä aina osaa puhua ja käyt-
täytyäkään niin kuin hierarkkisessa ja luutuneessa »yliopistoyhtei-
sössä» kuuluisi. Hallinnossa toimivat opiskelijaedustajat jäävät yksin
vastuunsa kanssa eikä heillä välttämättä ole tarvittavaa tietoa kans-
saopiskelijoiden tarpeista ja kokemuksista, joiden pohjalta toimia.
» Opiskelijoita ei samalla tavalla nähdä yliopistoyhtei-

sön jäseninä kuin henkilökunta. Joskus henkilökun-
ta sopii keskenään kokousten ulkopuolella, mitä päätöksiä
tehdään, ja opiskelijat tulevat vain kokoukseen. Hierarkiat
synnyttävät asetelman, jossa professorit ja muu henkilö-
kunta ovat kuitenkin auktoriteettiasemassa opiskelijoihin
nähden.
Rakenteissa vaikuttaminen vaikeuttaa opiskelijoiden vastarintaa.

Opiskelijoiden mukana olo päätöksenteossa sitouttaa opiskelijat
tehtyihin päätöksiin ilman, että opiskelijoilla on välttämättä aitoa
mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Opiskelijoiden kuule-
114
minen päätöksenteossa on vä-
lillä pelkkä muodollisuus, jolla
pyritään legitimoimaan tehdyt
päätökset. Näin oli esimerkik-
si uuden yliopistolain kans-
sa. Enemmistö opiskelijoista
oli joko täysin tietämättömiä
yliopistolain vaikutuksista tai
sitten osallistui vastustamaan
uutta yliopistolakia – silti hal-
linnon opiskelijaedustajat toi-
mivat kumileimasimina, kun
lakia yliopistolla vietiin eteen-
päin.
Voikin kysyä, onko kolmi-
kanta puolustamisen arvoinen? Saavutammeko enemmän sisä- vai
ulkopuolelta käsin?
Suoraan voi vaikuttaa

Rakenteiden ulkopuolella toimivan opiskelijaliikkeen etuna on vas-
tarinnan tekemisen mahdollisuus. Kun ei toimita edustuksellisissa
rakenteissa ja olla sitoutuneita edustuksellisten elimien päätöksen-
tekoon, tehtyjä päätöksiä on mahdollista vastustaa. Myöskään vas-
tustamisen keinot eivät ole samalla tavalla rajatut kuin virallisten
elinten.
Sitoutuessaan edustukselliseen päätöksentekoon HYY ja SYL
joutuvat hillitsemään toimintansa radikaalisuutta ja aktiivisuutta ja
toimimaan virallisten toimintatapojen puitteissa (esimerkiksi kan-
nanotot ja perinteiset mielenosoitukset eduskuntatalon eteen). Jos
halutaan päästä samoihin neuvottelupöytiin yliopistojohdon, po-
liitikkojen ja opetusministeriön virkamiesten kanssa, täytyy pitää
yllä kiltin ja yhteistyökykyisen opiskelijan roolia. Tämä sulkee ulos
toiminnasta esimerkiksi yliopistovaltaukset ja liian radikaalisti val-
litsevia käytäntöjä kyseenalaistavat kannanotot.
Epäpoliittista politiikkaa
Edustuksellisen opiskelijapolitiikan ongelmana on asioiden epäpo-
litisoituminen. Kun ei nähdä käsiteltävien asioiden poliittisuutta,
pitäydytään helposti vallitsevissa käytännöissä ja aito keskustelu ta-
voitteista ja päämääristä katoaa. Asiat näyttäytyvät edustuksellisessa
vaikuttamisessa ainoastaan hallinnollisina päätöksinä ja opiskelijoi-
den yhteisen edun ajamisena. Opiskelijan yhteisestä edusta puhu-
minen piilottaa erot opiskelijoiden keskuudessa ja estää näkemästä
vaihtoehtoja ja toisin tekemisen mahdollisuuksia.
Kun yritetään olla »poliittisesti sitoutumattomia», ei uskalleta ot-
taa kantaa asioihin, joista ei vallitsekaan konsensus. Poliittisesti si-
toutumattomien ryhmät tekevät eturyhmäpolitiikkaa eli yhdistävä
tekijä ryhmän toimijoiden välillä on esimerkiksi ainejärjestöläisyys
ja ainejärjestöjen edun ajaminen. Sen sijaan yhteiskunnallisista kysy-
myksistä ei ole yhteistä linjaa. Opiskelijavaikuttamisen terävin kärki
typistyy hiljaiseen hymistelyyn ja konsensushakuisuuteen.
Hallinnossa vastakkainasettelut henkilökunnan ja opiskelijoiden
välillä voivat olla voimakkaitakin. Yliopiston näkeminen vain etu-
ryhmien taistelukenttänä kuitenkin piilottaa monet tärkeät poliitti-
set kysymykset ja estää yli ryhmärajojen tapahtuvat liittolaisuudet.
Hallinnossa toimiminen myös ehdollistaa hallinnon säännöille ja
välttämättömyyksille, etenkin kokemattoman ja vailla taustatukea
olevan toimijan.
116
Opiskelijapolitiikan ei kuitenkaan tarvitse olla konsensushakuis-
ta ja passiivista. Asiat voidaan tehdä toisin. Voimme olla mukana
luomassa opiskelijapolitiikkaa, joka uskaltaa kyseenalaistaa ja ot-
taa kantaa. Opiskelijatoiminta keräsi mukaan yliopistolaisia laajaan
liikehdintään juuri sen takia, että se rakensi uudenlaista aktiivista
opiskelijaliikettä, jonka lähtökohta ei ollut opiskelijan etu vaan nä-
kemys siitä, millaisessa yliopistossa me haluamme opiskella, opettaa
ja tutkia.
Rakenteissa valta keskittyy

Ongelmana edustuksellisessa vaikuttamisessa on tiedon ja vallan kes-
kittyminen pienelle opiskelijaeliitille. Riviopiskelijan on vaikea saa-
da tietää siitä, mitä häntä koskevia päätöksiä parhaillaan tehdään.
Yliopistolaistakin tieto alkoi levitä vasta, kun lainvalmistelu oli jo
pitkällä, vaikka opiskelijaedustajat olivat jo pitkään istuneet lakia
valmistelevissa työryhmissä. Opiskelijaedustajiksi ja edustukselliseen
opiskelijapolitiikkaan hakeutuu melko valikoitunut, salonkikelpoi-
nen »aktiivisten» opiskelijoiden joukko, joista useille kerääntyy mo-
nia opiskelijaedustuspaikkoja. Opiskelijaedustajaksi hakeutumiseen
vaikuttaa myös opiskelijan tausta ja mm. sukupuoli.
Rakenteissa toiminen on helpompaa, jos istuu tarjottuun opiske-
lijaedustajan muottiin. Miksi muuten miespuoliset edustajat esittä-
vät HYYn edustajistossa enemmän puheenvuoroja kuin naispuoli-
set? Miksi HYY-yhtymän hallitukseen on laitettu sukupuolikiintiöt
ja jouduttu uusimaan opiskelijaedustajahakuja sillä perusteella, ettei
kiintiöitä saatu täytettyä, kun hakijoiden sukupuolijakauma oli niin
vinoutunut? Onko SYLissä helpompi toimia, jos istuu hegemoniseen
valkoisen heteroseksuaalisen kauluspaitaisen miehen kuvaan? Mitä
tuloksia saataisiin, jos tutkittaisiin opiskelijaedustajien luokkataustaa?
Demokratia hukassa
HYYn viimeisimmissä edustajistovaaleissa äänivaltaansa käytti
35,24 % opiskelijoista. Hallintovaaleissa, joissa hallopedit valit-
tiin, vaalit järjestettiin kolmessa tiedekunnassa ja näissä äänestys-
prosentti jäi vain 8 – 12 prosenttiin. Muissa tiedekunnissa ehdok-
kaita oli yhtä monta kuin paikkoja. SYLin hallituksen valitsevat
HYYn ja muiden ylioppilaskuntien edustajat liittokokouksessa.
HYYn liittokokousedustajat sen sijaan valitsevat edustajistossa
istuvat ryhmät keskuudestaan edustajiston voimasuhteiden mu-
kaan. Tältä kannalta katsottuna etenkin SYLin legitimiteetti on
hyvin hatara. Silti SYL on se taho, joka puhuu kaikkien opiske-
lijoiden suulla.
Äänestysprosentit kertovat epäonnistuneesta kommunikaatiosta.
HYY ei tavoita jäseniään - harva tietää, mitä HYY tekee, vielä har-
vempaa kiinnostaa osallistua. Mitä hallinnon opiskelijaedustajien
vaaleihin tulee, HYY tai ehdokkaat eivät onnistuneet kertomaan,
mistä asioista hallinnossa päätetään, mikä on hallinnollisten päätös-
ten yhteys sellaisiin koko yliopistoon ja yhteiskuntaan vaikuttaviin
prosesseihin kuin uusi yliopistolaki ja Bolognan prosessi.
Omaehtoista edustuksellisuutta..?
Tiedekunta- tai ainejärjestö voi olla myös toimijoidensa näköinen,
ja olemassa olevia rakenteita voi hyödyntää nostamalla opiskelijan
näkökulmaa tiukasti esille opiskelijoita koskevassa päätöksenteossa,
tekemällä aloitteita jne. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on
Minerva-rakennuksen opiskelijatilan saaminen opiskelijoiden käyt-
töön (lue lisää: s. 86 Tila on meidän – strategiapäiväkirja Siltavuo-
ren kampukselta.) Myös oman aineen oppisisältöihin voi vaikuttaa
118
edustuksellisesti oman ainelaitoksen päätöksenteossa esim. opiske-
lijaedustajan kautta.
Vaikka yhdistyksen säännöissä lukeekin, että sen on oltava poliit-
tisesti sitoutumaton, ei se kiellä politiikkaa, ainoastaan sitoutumisen!
» Ainejärjestö edustaa sinua,

joten kerro mielipiteesi!
Tiesitkö, että…
 Kasvatustieteellisen ja luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjes-

töllä on säännöllisesti avoimia, epämuodollisia torikokouksia! Ks.
lisää peduca.fi
 HYY:ssä valiokunnat ovat ns. matalan kynnyksen paikkoja eli ko-
kouksiin saa mennä kuka tahansa opiskelija
 Edari-sähköpostilistalle voi liittyä kuka tahansa opiskelija: saat
tietää esim. mitä HYY:n hallitus on kokouksissaan käsitellyt
 Käyttäytymistieteellisen ainejärjestö on saanut Minervasta omat
tilat, joissa saa olla milloin vain ilman virallisia tilakeskuksen kautta
tehtäviä tilavarauksia (ks. s. 86).
 Uuden ylioppilastalon Kupolissa (B-rapun ylin kerros) on avointa
tilaa: kerran viikossa järjestettäviin hengailuiltoihin voi tulla kuka
tahansa. Kupolissa asustavia järjestöjä ovat mm. Oikeutta Eläimille,
SitVas, AutOp, Troijan hevonen, Maan ystävät…
 Opiskelijatoiminta-verkosto on toiminut yliopistolla ja sen liepeil-
lä jo syksystä 2008 virallisten rakenteiden ulkopuolella omaehtoises-
ti organisoituen. (Lue lisää s. 127 – 131.)
Kamppailuja
ja suoraa toimintaa
Opiskelijaliikehdintää 1950-luvulta 2000-luvulle
Luentolakkoja, valtauksia, tottelemattomuutta, opintopiirejä ja

yleiskokouksia… Viimeisten viiden vuosikymmenen ajan suoma-
laisessakin opiskelijaliikkeessä on organisoitu toimintaa myös suo-
raan, ilman edustajia. Yliopistokamppailujen historiasta löytyy kiin-
nostavia kokemuksia.
Kamppailu yliopistodemokratiasta
ja kolmikantakompromissi
Yliopisto-opiskelijoiden määrä alkoi Suomessa kasvaa 1950- ja 60-lu-
vuilla, kun suuret ikäluokat vyöryivät opiskelemaan. Opetusvirkoja
oli vähän eikä opiskelijoiden neuvontapalveluita juuri ollut. Opis-
kelijat kokivat yliopiston ajastaan jälkeenjääneeksi ja tunnelmaltaan
kalseaksi. Tilannetta korjatakseen Helsingin yliopistolla 60-luvun
puolivälin jälkeen ainejärjestöt ryhtyivät kokoamaan opinto-oppaita
ja järjestämään tuutoritoimintaa, jotka siirtyivät vähitellen ainejär-
jestöjen vastuulta osaksi yliopiston virallista toimintaa.
1950-luvun lopulla syntyi ajatus opintodemokratiasta, jota ryh-
dyttiin toteuttamaan seuraavalla vuosikymmenellä. Samoihin ai-
koihin opetusministeriö ryhtyi harjoittamaan aktiivisempaa kor-
keakoulupolitiikkaa, johon kuului yliopistohallinnon uudistus,
120
tutkinnonuudistus sekä opintotuen toteuttaminen. Kaikista näistä
kysymyksistä kiisteltiin pitkälle 70-luvulle.
Vuonna 1966 Tampereen yliopiston opiskelijat pääsivät miele-
nilmaisunsa seurauksena ensimmäisinä Suomessa mukaan »opin-
toyhteistyöelimeen», jolla ei ollut kuitenkaan päätösvaltaa vaan
pelkästään mahdollisuus lausua suosituksia. Syksyllä 1968 tampe-
relaisopiskelijat vastustivat lukukausimaksun korotusta jättämällä
maksun kokonaan maksamatta. Seuranneen kohun ansiosta yli-
opisto sai valtiolta 800 000 markan avustuksen. Yliopisto tunnusti
ensimmäistä kertaa ylioppilaskunnan opiskelijoiden viralliseksi edus-
tajaksi. Vuonna 1974 Tampereen yliopisto valtiollistettiin pitkäai-
kaisten luentolakkojen seurauksena.
Vuoteen 1969 mennessä Tampereen yliopiston opiskelijat saivat
edustajansa kaikkiin hallintoelimiin. Tämä ei kuitenkaan riittänyt,
sillä opiskelijat ajoivat henkilö ja ääni -periaatetta. Opetusministe-
ri Johannes Virolainen teki vuonna 1969 lakialoitteen yliopistojen
yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Henkilö ja ääni -periaatteen
mukaan kaikista asioista olisi äänestetty yliopiston rehtorin valintaa
myöten, niin että jokaisella yliopistolaisella olisi ollut yksi ääni. Se
olisi tarkoittanut, että opiskelijat olisivat saaneet lukumääränsä pe-
rusteella päättää kaikesta.
Lain käsittely uhkasi siirtyä eduskunnan loman takia seuraavalle
eduskunnalle, joten opiskelijat menivät vuoden 1970 helmikuussa
viikoksi luentolakkoon. Maanlaajuinen luentolakko organisoitiin
Tampereelta, jossa se kesti pisimpään: 10 päivää. Tuhansia opiskeli-
joita osallistui lakkoon. Lakon ansiosta laki käsiteltiin ajoissa, mutta
se ei mennyt läpi. Maakuntayliopistoissa päädyttiin kolmikantamal-
liin, mutta Helsingin yliopistossa koko hallinnonuudistus kariutui.
k a m p pa i lu j a j a s u o r a a to i m i n ta a 121
Putkitutkintouudistus
ja punavihreä käänne
Vuonna 1968 Vanha ylioppilastalo vallattiin ylioppilaskunnan
100-vuotisjuhlien aattona vastalauseena konservatiiviselle ylioppi-
laskunnan hallitukselle. Opiskelijakulttuurin radikalisoituminen
jatkui 70-luvulla.
Virkamiesten koko 1970-luvun ajan valmistelema »putkitutkin-
touudistus» toteutui viimein 1980-luvulla. Useimmat ainejärjestöt
ja poliittiset ryhmät vastustivat uudistusta. Uusi tutkinto toi muka-
naan opintoviikon, putkitutkinnon käsitteen ja laajat kaikille pakol-
liset yleisopinnot, joita 80-luvun kuluessa vähitellen kevennettiin.
Puoluepoliittisen 70-luvun jälkeen 80-luvun alkupuolen aine-
järjestötoiminta vaikutti epäpoliittiselta, mutta oli varsin vireää.
1970-luvulla ainejärjestöt saattoivat rinnastaa itsensä työväen am-
mattiyhdistyksiin, 1980-luvulla samastumisen kohteena olivat en-
nemminkin uudet vaihtoehtoliikkeet. HYY ryhtyi myöntämään
järjestölehdille painotukea, ja ainejärjestölehdet alkoivat ilmestyä
rinnastuen aikakauden alakulttuurien vihkojulkaisuihin.
Ylioppilaskunnassa elettiin 1980-luvun lopulla punavihreää aika-
kautta. Pasifismi, naistutkimus, ympäristötietoisuus ja kehitysyhteis-
työ nousivat voimakkaasti esille.
»
Kevät 1990
Yhtäkkiä kaikenlaista toimintaa oli valtavasti: mie-
lenosoituksia, adresseja, kokouksia toisensa perään,
kannanottoja, lähetystöjä, lentolehtisiä. Kaikkialla puhut-
tiin hallinnonuudistuksesta. Ihmisten tuttavapiiri laajeni
valtavasti. Hallintorakennuksessa tutustuttiin yli aine- ja
122
tiedekuntarajojen – yhteinen »vihollinen», yliopiston kes-
kiaikainen hallintokoneisto yhdisti. Itsekin liityin yleisen
kirjallisuustieteen opiskelijana matemaatikkojen ja fyysik-
kojen järjestöön Limekseen valtaajatuttujeni innostamana.
Uudella tuntui tuona keväänä olevan koko ajan läpi yön
kestoisia jatkoja, joissa aina oli joitain tuttuja joiden siivellä
pääsi bailaamaan.
Keväällä 1990 Opetusministeriössä oli valmisteilla esitys Helsingin

yliopiston uudesta hallintomallista, jonka valmistelussa virallisiin
keskusteluihin oli otettu vain yliopiston silloinen johto. Uutta hal-
lintomallia kuvailtiin »toimitusjohtajamalliksi», joka olisi lisännyt
rehtorin ja professorien valtaa. Opiskelijat vaativat opiskelijoille ja
henkilöstölle tasavertaista edustusta kaikille yliopiston päätöksen-
teon tasoille.
Tyytymättömyyttä ilmaistiin vallitsevia käytäntöjä kohtaan ylei-
semminkin. »Me opiskelijat koimme, että vaikka yliopisto koke-
muksemme mukaan kärsi huonosta opetuksesta ja erilaisesta aka-
teemisesta luutuneisuudesta, nämä ongelmat pitäisi ennemmin
ratkaista avaamalla yliopiston sisäistä päätöksentekoa, purkamalla
esimerkiksi epäpyhää piilohallintorakennetta ja koulukuntasyrjintää,
kuin antamalla ohjausvaltaa yliopiston ulkopuolelle», eräs silloinen
opiskelija kertoo.
HYY järjesti 13. 2. 1990 mielenosoituksen, jonka päätyttyä noin
800 opiskelijaa ja henkilökuntaan kuuluvaa valtasi hallintoraken-
nuksen kolmannen ja neljännen kerroksen.
» Varsinkin valtauksen ensimmäiset tunnit ovat jää-

neet elävästi mieleen. Porthanian edessä oleva satojen
opiskelijoiden mielenosoittajajoukko vyöryi sisään Hallinto
rakennukseen ja levittäytyi useaan kerrokseen, hakkasi
rehtorin ovea, huusi iskulauseita ja jakoi tiedotteita. Muis-
tan kuinka ryntäsimme talon katolle ikkunasta jonkun
toimistotyöläisparan työpöydän kautta. Katolta heittelim-
me lentolehtisiä ja huutelimme alhaalla näkyville ihmisille
»paskanpuhuminen loppui nyt» -tyylisiä iskulauseita.
Valtaajista noin kaksisataa vietti myös yöt vallatussa rakennuksessa.

Samaan aikaan valtauksen kanssa oli pankkilakko, ja yliopiston hen-
kilökunnan palkkojen maksu oli tarkoitus jakaa työntekijöille käteen.
Yliopiston johto yritti painostaa valtaajia sillä ettei palkkoja voitaisi
jakaa turvallisuussyihin vedoten, mikäli valtaus olisi käynnissä.
Valtauksen aikana lähes kaikki eduskuntaryhmät asettuivat val-
taajien vaatimusten kannalle. Lakia korjattiin merkittävästi juuri sen
suhteen, kuinka eri yliopistolaisryhmät saivat edustuksensa laitosten
johtoryhmissä, tiedekuntaneuvostoissa ja ylimmässä päätöselimessä,
konsistorissa.
Hallintorakennuksen valtaus sai monet opiskelijat ymmärtämään
uudella tavalla sen, että he voivat toimia ja saada muutoksia aikaan
yliopistolla. Mutta 1990-luvun alun lama iski myös opiskelijatoi-
mintaan.
» Hallintorakennuksen valtauksesta ei tullut uutta

Vanhan valtausta, vaikka hetken siltä tuntuikin.
Noin puoli vuotta oli olemassa tietty ehkä muutaman sadan
ihmisen joukko, joka halusi muuttaa maailmaa parem-
maksi ja oli valmis konkreettisiin toimiin. Mutta sitten iski
lama ja toivottomuus ja muutaman vuoden päästä opiske-
lijamaailmassa oli taas yhtä hiljaista kuin ennen hallinto
rakennuksen valtausta.
124
Parin vuosikymmenen jälkeen vuoden 1990 saavutukset on menetet-
ty. Vuoden 2009 yliopistouudistusten jälkeen opiskelijoiden edustus
kaikilla päätöksenteon tasoilla ei ole välttämätöntä. Yliopistohallin-
toa on viety pidemmälle poliittisen ja taloudellisen ohjauksen mal-
liin kuin mitä OPM vuonna 1990 uskalsi esittää. Uudistuksilla on
avattu ulkopuolisille rahoittajille valtaa päättää siitä mitä yliopis-
toissa kannattaa ja voi tutkia ja opettaa. OPM:n mukaan tämä lisää
yliopiston autonomiaa eli riippumattomuutta valtion rahoituksesta
ja kontrollista. Riippuvaisuus muista rahoittajista kuitenkin säilyy:
» Mitä enemmän yliopistoja kehitetään suuntaan, mis-

sä niiden kannattaa siirtää tutkimuksen ja opetuk-
sen painospistettä rahoittajia suoraan palvelevaan suun-
taan, sitä pienemmäksi käytännön autonomia tietenkin
tulee. Puhe muusta on ymmärtämätöntä palturia tai häikäi-
lemätöntä propagandaa.
2004–2006:
Opintoaikojen rajauksista
opiskelijalakkoon
2000-luvulla opiskelijat ovat vastustaneet opiskelijoiden kontrolloin-
nin kiristämistä ja vaatineet parempaa toimeentuloa. Vuonna 2004
SYL järjesti valtakunnallisen mielenosoituksen opintoaikojen raja-
uksia vastaan. Opintoaikoja entisestään rajaava laki meni kuitenkin
läpi ja tuli voimaan 1. 8. 2005.
Vuonna 2006 eri opiskelijajärjestöt järjestivät Nouse jo! -kam-
panjan opintotuen korottamisen puolesta. Kampanja huipentui
noin 4 000 opiskelijaa keränneeseen mielenosoitukseen Helsingis-
sä. Mukana oli myös perustuloa vaativia tunnuksia: »Ainoastaan
universaali perustulo voi tarjota järkevän ja oikeudenmukai-
sen ratkaisun opiskelijoiden ja muiden prekaarien toimeentuloa kos-
keviin ongelmiin, nykyisen tukiviidakon jäykkyyksiin ja tuloraja-
ongelmiin.» 15 prosentin korotus meni lopulta läpi ja tuli voimaan
elokuussa 2008. Perustulovaatimusta on pidetty esillä entistä voi-
makkaammin.
Helsingin yliopistolla järjestettiin 7. – 8. 12. 2006 opiskelijalak-
ko, jolla vaadittiin parempaa toimeentuloa opiskelijoille. Torstai-
iltana 7. 12. pidetyn lakkokokouksen jälkeen opiskelijajoukko valta-
si Porthanian. Perjantaina kymmenien luentosalien ovia koristivat
luennot peruutettu! -julisteet. Lakkolaisten jakamat lentoleh-
tiset levisivät ympäri keskustan kampusaluetta. Lakolla kiinnitettiin
huomiota siihen, että opiskelijat, uuden tiedon omaksujat ja kehit-
täjät, ovat tietoyhteiskunnan alipalkatuinta ja riistetyintä työvoimaa.
Osallistujien vaatimuksena on nostaa opintorahaa 500 euroon kuus-
sa. Lisäksi lakolla vastustettiin ehdotuksia lukukausimaksuista. Lak-
kolaiset saivat innostuneita yhteydenottoja ja tuenilmauksia myös
muista korkeakouluista ja muista kaupungeista. Lakon yhteydessä
julkaistiin pamfletti opiskelijoiden asemasta tietokapitalismissa otsi-
kolla »Jo riittää almujen aneleminen!» Toiminta oli riviopiskelijoiden
itsenäisesti organisoimaa ja tapahtui ylioppilaskunnasta riippumatta.
2008 – 2010:
Perustulo, asuminen, yliopistolaki
Oman tilan luominen valtauksilla ja opintopiireillä samoin kuin ruo-
honjuuritasolta organisoituneet mielenosoitukset olivat tärkeitä vastarin-
nan luomisen tapoja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla.
1. 4. 2008 Autonominen tiedekunta -niminen ryhmä valtasi Jyväs-
kylän yliopiston kampusalueella pitkään tyhjillään olleen entisen
126
erityispedagogiikan laitoksen aikeinaan rakentaa valtauksesta itse-
näisesti hallittu opiskelija- ja kulttuuritila. He ilmaisivat valtauksel-
laan tyytymättömyyttään ylioppilaskuntaa, yliopistoa ja kaupunkia
kohtaan. Protesti tukahdutettiin ja valtaajat häädettiin poliisivoimin.
Lukuvuonna 2008 – 2009 Helsingin yliopistolla joukko riviopis-
kelijoita pisti pystyyn Opiskelijatoiminta-verkoston, joka politisoi
opiskelijaliikettä uudella tavalla. Lähtölaukauksena toimi Asunnot-
tomien yö 17. 10. 2008, jolloin joukko opiskelijoita valtasi yliopis-
ton päärakennuksen yöksi kiinnittääkseen huomiota opiskelijoiden
ja muiden prekaarien sietämättömään asuntotilanteeseen pääkau-
punkiseudulla. Prosessi jatkui syksyn 2008 ajan
opintopiirissä, jossa keskusteltiin siitä, minkä Toimeentulo ylös,
puolesta 2000-luvun opiskelijaliikkeen tulisi vuokrat alas,
taistella. Keskeisimpiä teemoja olivat toimeen- yliopistolaki ulos!
tulo, asuminen ja yliopistouudistus.
Vanhan 40-vuotisjuhlapäivän aattona
24. 11. 2008 opiskelijat uhmasivat jälleen kerran ylioppilaskuntaan-
sa ja valtasivat Vanhan ylioppilastalon. Tässä yhteydessä julkaistiin
myös varjoylioppilaslehti Vallankumousylkkäri. Valtauksella ja leh-
dellä avattiin keskustelua tämän päivän konflikteista, alettiin organi-
soida käytännön vastarintaa yritysvaltaa lisäävälle yliopistouudistuk-
selle, kannustettiin toimiin kohtuutonta vuokratasoa vastaan - toisin
sanoen, organisoitiin uutta radikaalia opiskelijaliikettä.
Toiminta kasvoi kevättä 2009 kohti, kun hallitus halusi uudis-
taa yliopistolakia lähtökohdista, joita suuri osa yliopistoyhteisöstä
ei hyväksynyt. Opiskelijatoiminta kutsui koolle 29. 1. 2009 yliopis-
tolaisten yleiskokouksen Porthaniassa, lupia kyselemättä. Yli 500
opiskelijaa, tutkijaa, professoria ja muuta henkilökuntaan kuuluvaa
kokoontui vastustamaan yliopistolakiuudistusta. Yleiskokouksesta
saivat alkunsa yliopistouudistusta vastustavat mielenosoitukset, joita
järjestettiin ympäri Suomen yliopistokaupunkeja. Mielenosoitusten
tueksi kerättiin myös eduskunnan sivistysvaliokunnalle osoitettu ve-
toomus, jonka allekirjoitti 7209 ihmistä.
19. 2. 2009 Opiskelijatoiminta kutsui koolle mielenosoituk-
sen teemalla »Yliopistouudistus uusiksi». Ulosmarsseja ja mielen-
osoituksia järjestettiin myös Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä,
Joensuussa, Tampereella ja Turussa. Helsingissä kulkue blokkasi
Mannerheimintien suurimman risteyksen kohdalla, tosin vain 10
minuutiksi. Mielenosoitus ei suunnannut eduskuntatalon portaille
kuuntelemaan kansanedustajien puheita, vaan palasi kaupungilta
takaisin yliopistollemme ja valtasi spontaanisti sen hallintoraken-
nuksen. Valtaus antoi mielenosoituksesta innostuneelle väelle ti-
lan ryhmittyä uudella kokoonpanolla uusia kamppailuja varten.
Valtaus kesti aamuun saakka, ja aamulla hallintovirkamiehet pääs-
tettiin työpaikalleen, mutta heille tehtiin selväksi valtaajien vaati-
mus: Helsingin yliopiston uudistaminen on aloitettava uudestaan
kaikkia ryhmiä kuullen ja tutkimuksen ja opetuksen tarpeet huo-
mioon ottaen.
128
Seuraavaksi järjestettiin valtakunnallinen toimintapäivä oli per-
jantai 13. päivä, »Painajaisten perjantai». Nimi viittasi tulevan yli-
opistolain tuomien painajaisnäkymien lisäksi myös hallituksen
muihin samanaikaisesti kaavailemiin kauhukuviin: Lex Nokiaan,
tekijänoikeuslain uudistukseen ja eläkeiän nostoon. Halusimme yh-
distää yliopistolaista käytyä keskustelua laajempiin yhteiskunnalli-
siin yhteyksiin, emmekä lähteneet liikkeelle pelkästään opiskelijoina,
vaan myös prekaareina ja tietotyöläisinä. Mielenosoitus hautasi opis-
kelijoiden yliopistoa symboloivan arkun uhkaavan musiikin saatte-
lemana eduskuntatalolle. Palattuaan kampukselle mielenosoittajat
valtasivat Helsingin yliopiston päärakennuksen. Viikonlopun aikana
vallatulla päärakennuksella pidettiin työryhmiä yliopistolaista, teki-
jänoikeuslain muutoksista, Lex Nokiasta sekä opiskelijoiden asun-
totilanteesta – ja bileet, joissa Pelle Miljoonakin kävi heittämässä
yllätyskeikan. Helsingissä mielenosoitus keräsi noin 1500 osallistujaa.
Helsingissä osallistuttiin huhtikuussa kansainväliseen Reclaim
Your Education! -toimintaviikkoon, koulutuksen kaupallistamista
vastaan. Opiskelijat valtasivat päiväsaikaan Porthanian aulasta tilaa
omille opintopiireilleen ja keskustelutilaisuuksille.
Opiskelijoiden ja muun yliopistoyhteisön vastalauseet eivät kui-
tenkaan riittäneet uuden yliopistolain kaatamiseen: kokoomusve-
toinen hallitus sai lakiesityksensä läpi pienin muutoksin. Tämä ei
kuitenkaan lannistanut uutta autonomista opiskelijaliikettä, vaan
toiminta jatkui kesätauon jälkeen. Kantavaksi teemaksi nousi asun-
topula.
Syksyllä 2009 asuntokysymys joukko opiskelijoita valtasi Lapin-
lahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevan Venetsia-rakennuksen.
Helsingin kaupungin omistamassa, vuosikausia tyhjillään olleessa
rakennuksessa järjestettiin väliaikaismajoitusta ilman asuntoa jää-
neille opiskelijoille. Samalla vaadittiin lisää edullisia vuokra-asunto-
130
ja ja että tyhjillään seisovien kiinteistöjen valtaaminen asumiskäyt-
töön on sallittava. Valtaus kesti kaksi viikkoa kunnes kaupunki hääsi
asukkaat mellakkapoliisien voimin. Toiminta jatkui osallistumisella
Asunnottomien yön yhteydessä järjestettyyn mielenosoitukseen ja
ennalta ilmoitettuun talonvaltaukseen.
Lukuvuonna 2009 – 2010 Opiskelijatoiminnan parissa järjestettiin
myös runsaasti lukupiirejä niin radikaalista demokratiasta, kapitalis-
min analyysista, biopolitiikasta kuin perustulostakin. Keväällä 2010
Opetusministeriön työryhmästä valui tietoja lukukausimaksuista.
Vastalauseeksi monet ainejärjestöt järjestivät yhdessä mielenosoituk-
sen odottamatta ylioppilaskunnan tai SYL:n reagointia. Opiskeli-
jatoiminta-verkosto valtasi Porthanian, jolloin perustettiin yhdeksi
yöksi »Porthanian kommuuni» autonomisen tilan luomiseksi (ks. li-
sää s. 84 – 85). Tarkoituksena oli myös nostaa perustuloa esiin toi-
meentulon turvaksi opintotuen vastikkeellisuuden sijaan.
Lähteet:
Opiskelijatoiminta.net
Rauhanpiipun nettisivu: www.helsinki.fi/jarj/rapi
Tuomas Rantanen: Barrikadeja yliopistolla:
fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2009/helmikuu/barrikadeja-yliopistolla
Vallankumous.org/blogi
Megafoni-verkkolehden arkisto: megafoni.kulma.net
Autopin blogi: autop.blogsome.com
Jyri Ilva, Tapahtunut tähän mennessä – katsaus ainejärjestöjen historiaan, Metateesi 1/1995
Hertta-Maria Kaukonen, Barrikadeille!, Aviisi 4/2009
Opiskelijatoiminta: Opiskelijatoiminta – Kokemuksia kapinasta, 2009
Kansainvälistä
opiskelija
liikehdintää
Me emme maksa teidän kriisiänne!
Mielenosoituksia ja
blokkauksia Tanskassa
Kööpenhaminan yliopistossa liikehdittiin kevätlukukauden 2010
lopulla protestina hallituksen suunnitelmille laittaa myös yliopis-
tot maksamaan talouskriisin kustannuksista. Erityisesti valtiotie-
teellisen tiedekunnan opiskelijat olivat huolissaan kaavailluista
leikkauksista ja opetushenkilökunnan irtisanomisista, sillä leik
kaukset tarkoittavat lähes aina opetustuntien vähentämistä. Opis-
kelijat järjestivät mielenosoituksia ja hallintorakennuksen blok-
kaustempauksia. Opiskelijat ovat kamppailleet myös yksityisten
yliopistojen perustamista ja tähän liittyvää lukukausimaksujen
käyttöönottoa vastaan.
Viitteet
www.teachersolidarity.com/blog/danish-students-protest-against-budget-cuts
universitypost.dk/article/danish-students-protest-privatisation-plans
universitypost.dk/article/students-block-entrances-and-occupy-css-updated
132
Italia: Gelmini-laista kohti autoriformaa
Keväällä 2008 Italiassa alkoi näyttää todella synkältä, kun maan kurs-
si kääntyi jyrkästi oikealle. Kesälomien aikana hallitus vei eteenpäin
lakeja, joilla oli tarkoitus leikata koulutuksen määrärahoja kovalla
kädellä. Syksyllä 2008 alkoi tapahtua. »Me emme aio maksaa teidän
kriisiänne!» oli iskulause, joka kaikui yliopistoilla ympäri maata. Sa-
ma iskulause alkoi saada kaikupohjaa myös yliopistojen ulkopuolella.
Opetusministerin mukaan nimettyä Gelmini-lakia vastustettiin
mm. siksi, että opiskelijat ja näiden vanhemmat joutuisivat maksa-
maan leikkaukset kasvavina lukukausimaksuina, ja yhä harvempi
vähävarainen pystyisi enää opiskelemaan. Lisäksi laki ajaisi alas jul-
kisissa yliopistoissa tapahtuvaa tutkimusta, ja rahoitus ohjattaisiin
sen sijaan muutamiin »huippuluokan» tutkimuskeskuksiin. Tutki-
muksen alisteisuus poliittiselle kontrollille, markkinalogiikalle ja ka-
pitalistiselle voitontavoittelulle voimistuisi ratkaisevasti. Eriyttämällä
opetuksen ja tutkimuksen yhä kauemmas toisistaan lain voimaantu-
lo heikentäisi myös opetuksen tasoa entisestään.
Yhtä laajaa yliopistoväen vastarintaa ei oltu nähty moneen vuo-
sikymmeneen. Tiedekuntia vallattiin ympäri maata ja ne täytettiin
vaihtoehtoisella opintotoiminnalla ja muunnettiin vastarinnan labo-
ratorioiksi ja organisointipaikoiksi. Opiskelijaliike korosti, ettei se
halua säilyttää vanhaa yliopistoa sellaisena kuin se on. Avainkäsite oli
autoriforma, jolla tarkoitetaan yliopiston »itsereformia»: autonomi-
nen reformi rakentuu alhaalta käsin, rakentamalla uudenlaisia kou-
lutuksen käytäntöjä, organisoitumalla opiskelijoiden ja tutkijoiden
kesken ja muotoilemalla omia tavoitteita ja vaatimuksia, toteutta-
malla niitä jokapäiväisissä käytännöissä.
Yliopistoväen suurin mobilisaatio nähtiin 14. – 16. 11. 2008, jolloin
Roomassa järjestettiin valtakunnallinen yliopistoväen mielenosoi-
k a n s a i n vä l i s tä o pi s k e l i j a l i i k e h d i n tä ä 133
tus sekä mobilisaatiossa mukana olevien tiedekuntien ja yliopisto-
jen ensimmäinen valtakunnallinen kokous Sapienza-yliopiston val-
latulla kampuksella. Lainsäädännön tasolla liikehdintä ei onnistunut
saavuttamaan merkittäviä muutoksia, mutta se synnytti ja vahvisti
uutta autonomista toimintakulttuuria yliopistoilla ympäri Italiaa.
Kamppailun kakkosvaihe on edelleen meneillään yliopistojen sisällä,
missä kamppaillaan henkilöstön vähennyksiä ja lukukausimaksujen
korotuksia vastaan – ja tietenkin käytäntöjen tasolla autonomisen
yliopistoreformin puolesta.
Viitteet
Italian opiskelijaliikkeen sivut (italiaksi): www.uniriot.org
Englanninkielistä materiaalia vuosien 2008 – 09 kamppailuista:
anomalia.blogsome.com
Suomenkielisiä juttuja aiheesta: www.ylioppilaslehti.fi/2008/10/31/opiskelijat-italiassa-
%E2%80%9Demme-maksa-teidan-kriisianne%E2%80%9D ja
fifi.voima.fi/artikkeli/2008/joulukuu/kenen-selkanahasta-lama-maksetaan-italia
Kamppailu korkeita lukukausimaksuja

vastaan Australiassa
Australiassa yliopistoihin pääsee vain jos vanhemmilla on varaa mak-
saa korkeat lukukausimaksut tai jos ottaa lainaa ja maksaa ne sillä.
Vaihtoehdot ovat siis äärimmäisen rajoitetut. Joko synnyt varakkaa-
seen perheeseen tai sitten velkaannut korviasi myöten jo opiskeluai-
kana. Mitä velkaantuneempi opiskelija, sitä nöyremmin hän suostuu
opiskeluaikana ja valmistuttuaan työskentelemään. Tämä luonnolli-
sesti ilahduttaa pääomavirtojen haltijoita.
Mutta taistellaanko Australiassa toisenlaisen koulutusjärjestelmän
puolesta? Kyllä, kyseessä on tosin pieni vähemmistö, jonka toiminta
134
on ahkeraa ja aktiivista. Socialist Alternative on näkyvä järjestö aina-
kin University of Melbournen kampuksella. Tosin enemmistö opis-
kelijoista ei ole kiinnostunut sen toiminnasta. He nöyrästi hyväk-
syvät sen, että 4 vuoden opintojen jälkeen 21-vuotiaana lähdetään
työelämään.
Lue lisää SA:n sivuilta: www.sa.org.au.
USA:n korkeakoulujärjestelmä:
kärjellään tanssiva pyramidi
Myytti yksityisen yliopistosektorin tehokkuudesta verrattuna jul-
kisin varoin rahoitettuun korkeakoululaitokseen elää vahvana suo-
malaisen oikeiston keskuudessa. Amerikkalainen huippuyliopisto
ähdään silloin esikuvana, jota suomalaisenkin korkeakoulun halu
n
taan seuraavan. Atlantin takaa kuuluvat hätähuudot antavat kuiten-
kin aivan toisen kuvan. USA:n valtionyliopistoissa, jotka koulut-
tava neljä viidestä maan korkeakouluopiskelijoista, tutkimuksen ja
opetuksen taso on laskenut samaan aikaan kun opiskelijat joutuvat
maksamaan yhä suurempia lukukausimaksuja.
Koulutuspolitiikan uusliberalistit viittaavat usein USA:n yk-
sityisen yliopistosektorin päihittämättömyyteen. Ylivertaisuuden
perustelemiseksi riittää viittaaminen Harwardin tai Stanfordin ni-
miin. Atlantin takaisten esikuvien innoittamana kysymys lukukau-
simaksuista sekä opiskeli-
Tuijottaminen pelkkiin ranking- jaedustuksen poistamisesta
listan kärkinimiin paljastaa vain yliopistojen hallintoelimistä
jäävuoren huipun ja peittää näky- nostetaan pöydälle tämän
vistä koko koulutusjärjestelmässä tästä. Opiskelija-kuluttaja
ja samalla amerikkalaisessa yhteis- ei enää olisi automaattises-
kunnassa kytevän kriisin. ti yliopistohallintoon osal-
listuva yhteisön jäsen, vaan
jaloillaan äänestävä asiakas.
Opiskelijoiden asiakkuuden nähdään allokoivan tehokkaampaa tut-
kimusta ja opetusta, kun yliopistot joutuisivat sponsorirahan lisäksi
kilpailemaan myös opiskelijoista.
Yliopistojen julkisen rahoituksen korvaamisesta lukukausimak-
suilla ja sponsorituella ei kuitenkaan seuraa automaattisesti tehok-
kuuden ja laadun paranemista. Päinvastoin kirjoittaessaan Yhdys-
valtojen yliopistojärjestelmästä Santa Barbaran yliopiston professori
Christopher Newfield sekä Massachusettsin yliopiston kansantalous-
tieteen professori Richard D. Wolf näkevät vuodesta 1980 alkaneen
yksityistämisbuumin maansa korkeakoulujärjestelmän suurimpana
uhkana.
136
Professorien huolen taustalla on julkisen rahoituksen vähenty-
misen aiheuttama resurssien epätasapaino, jossa suhteellisesti pieni
eliittiyliopistojen joukko saa valtaosan kaikesta yksityisestä rahoituk-
sesta. Yliopistojen päätehtävien tutkimuksen ja opetuksen liepeille
on syntynyt kampanjateollisuus kalastelemaan yksityisiä lahjoituk-
sia. Newfieldin mukaan useimmat yliopistot menestyvät kuitenkin
kampanjoissa surkeasti, mikä johtuu lahjoitusten keskittymisestä ka-
pealle huipulle, jota edustaa noin rikkain kymmenesosa yliopistoista.
Valtionyliopistot, joissa neljä viidestä amerikkalaisopiskelijasta opis-
kelee, ovat joutuneet monesti vailla tarvittavaa rahoitusta vaikutus-
alueidensa B-yliopistoiksi.[1]
Wolf kirjoittaa, että erityisesti valtionyliopistojen lukukausimak-
sujen kohoaminen keskimäärin jopa 15 000 dollariin ei ole riittä-
nyt opetuksen tason ja määrän säilyttämiseen, vaan erilaisiin verk-
ko-opintoihin joudutaan resurssien puuttuessa turvautumaan yhä
useammin. Ahdinko koskee myös tutkimustyötä, johon yliopiston
henkilökunnalla on opetustehtävien paineessa yhä vähemmän aikaa.
Lukukausimaksujen reaalipalkkoihin verrattuna monikertainen nou-
su on vienyt yhä useammalta mahdollisuuden korkeimpaan opetuk-
seen, mikä on ollut myös omiaan nostattamaan yliopistomaailmaa
ja tiedettä kohtaan tunnettua katkeruutta.[2]
Amerikkalainen yliopistojärjestelmä on kärjellään tanssahteleva pyra-
midi. Kysymys kuuluukin, onko USA:n kilpailuissa menestyneimpien
eliittikoulujen hehkuttaminen oikeutettua, jos enin osa maan opiske-
lijoista joutuu tyytymään kouluihin, joiden opetuksen laatu ja tutki-
muksen taso heikkenevät? Tutkimuksen kohdentuminen sponsorirahan
ehdoilla hyödyntää eniten suuryrityksiä, jotka voivat siirtää syntyneet
innovaatiot suoraan operatiiviseen liiketoimintaansa. Pitkällä tähtäi-
mellä tilanne saattaa kuitenkin muuttua koulutetun työvoimareservin
heiketessä, kun hyvätasoinen opetus on yhä harvemmalle mahdollista.
Viitteet
1. Chistopher Newfield: Korkeakoulutusta kaupan, suom. Susanna Lindberg.
Le Monde diplomatique IV 2007 s. 81 – 92.
2. Richard D. Wolf: Decline of Public Higher Education, teoksessa Capitalisim Hits
the Fan (2010) s. 25 – 28, saatavilla: mrzine.monthlyreview.org/2007/wolff170207.html
3. www.isory.org/ukk
4. www.anticuts.com
Menestyksekästä lakkoilua
Iso-Britanniassa
Iso-Britannian korkeakoulutusjärjestelmä on viimeisen kymmenen
vuoden aikana kulkenut yhä kiihtyvällä vauhdilla kohti yksityisten
rahoittajien vaatimaa nopean voitontavoittelun toimintalogiikkaa
taatakseen rahoituksensa jatkumisen. Onkin varsin kuvaavaa, että
korkeakoulutus siirrettiin Tony Blairin New Labour -puolueen hal-
lituskaudella vaivihkaa elinkeinoministerin salkkuun.[1] Vuodesta
2006 lähtien Iso-Britannian yliopistot ovat perineet opiskelijoilta
lukukausimaksuja, jotka voivat suurimmillaan olla yli 3 000 puntaa,
jotka voidaan rahoittaa opintolainalla. Vähävaraisimpien perheiden
lapset ovat kuitenkin oikeutettuja vajaan 3 000 punnan vuosittaiseen
opintoavustukseen.[2] Finanssikriisin seuraksena lukukausimaksujen
ylärajaa ollaan nostamassa moninkertaiseksi ja myös ns. tutkinto
veroa on ehdotettu.[3]
Lisämaksujen lisäksi useiden yliopistojen johtoportaat ovat yrit-
täneet ajaa alas erityisesti humanististen alojen ohjelmia brutaalin
autoritaarisilla toimenpiteillä. Erityisen koville ovat joutuneet mo-
net humanistiset alat kuten historia-aineet, germaaninen filologia ja
filosofia. Osa suunnitelluista lakkautuksista on saatu estettyä opiske-
lijoiden ja henkilökunnan määrätietoisella vastarinnalla.
138
Helmikuussa 2010 joukko Sussexin opiskelijoita valtasi kampuk-
sen konferenssikeskuksen vastalauseena yliopiston aikomuksille vä-
hentää opetusta sekä karsia ja yksityistää opiskelijoiden tukipalveluita
(lastenhoito, terveydenhuolto jne.) rankalla kädellä. Yliopistohallinto
vastasi tähän erottamalla määräajaksi kuusi opiskelijaa, joiden se us-
koi osallistuneen valtaukseen. Yliopiston opiskelijat ja henkilökunta
järjestivät yhteisiä mielenosoituksia erottamista ja leikkauksia vastaan
ja lopulta henkilökunta päätti mennä lakkoon puolustaakseen kuutta
erotettua opiskelijaa. Yliopiston hallitus päätti lopulta perua kaikki
erottamiset. Taistelu leikkauksia vastaan jatkuu yhä.
King’s College Londonissa suunnitellut henkilöstöleikkaukset
(alunperin yli 200) kohdistettiin sekä luonnontieteellisiin että hu-
manistisiin ohjelmiin. Erityisesti filosofian koulutusohjelma oli vaa-
rassa loppua kokonaan. Samaan aikaan yliopisto on avaamassa useita
isopalkkaisia virkoja johtoportaassa. Opiskelijat päättivät puolustaa
opettajiensa työpaikkoja järjestämällä mielenosoituksia, lakkopäi-
viä ja keräyksiä. King’s Collegen kamppailu päättyi humanistialojen
kohdalla voittoon, eikä yhtäkään työntekijää irtisanottu.
Middlesexin yliopistossa leikkurin alle joutunut filosofian laitos,
ja erityisesti siihen kuulunut mannermaiseen ajatteluun keskitty-
nyt Centre for Research in Modern European Philosophy (CRMEP),
oli koko yliopiston kansainvälisesti tunnustetuin yksikkö. Kuten
Sussexissa, Middlesexin opiskelijat järjestivät rauhanomaisen istu-
mavaltauksen yliopiston kirjastossa, joka päättyi poliisien kutsumi-
seen paikalle ja yhden vartijan paniikkikohtaukseen. Tällä kertaa
yliopiston johto erotti määräajaksi kuuden opiskelijan lisäksi kak-
si professoria ja kaksi luennoitsijaa omien »tutkimustensa» ajaksi.
Nämä räikeät hyökkäykset yliopiston yhteisöä vastaan tuomittiin
äänekkäästi ympäri maailmaa ja niitä vastustavat adressit täyttyivät
tuhansista nimistä.
Middlesexin taistelussa saavutettiin kesäkuun puolivälissä väli-
rauha, kun CRMEP:in neljä professoria ilmoittivat tutkimusyksikön
siirtyvän Kingstonin yliopistoon. Kaikille jatko-opiskelijoille tarjot-
tiin paikkaa uuden yliopiston alaisuudessa, mutta perustutkinto-
opiskelijat jäävät suorittamaan tutkintonsa loppuun Middlesexiin
kahden luennoitsijan johdolla. CRMEP:in muutto onkin saanut
osakseen myös negatiivista palautetta: moni on kritisoinut muuttoa
sillä, että luopumalla Middlesexistä ja sen kohtuuhintaisista perus-
tutkinto-ohjelmista, CRMEP luopui myös aiemmasta yhteiskunnal-
lisesta tehtävästään alempien sosiaaliluokkien porttina filosofiaan.
Toinen arvostelua herättänyt seikka on muuton suunnittelu sulje-
tuin ovin professoreiden ja Kingstonin yliopiston kesken kertomatta
asiasta etukäteen edes Middlesexiin jääville luennoitsijoille.
Iso-Britannian yliopistolaisten yhdessä perustama National Cam-
paign Against Fees and Cuts (NCAFC) -liike taistelee ilmaisen koulu-
tuksen puolesta ja yliopistojen alasajoa vastaan ja se on perustamis-
julkilausumassaan luvannut tukea valtauksia osana opiskelijoiden ja
muiden yliopistolaisten kamppailua.
Viitteet
1. fifi.voima.fi/artikkeli/2010/elokuu/onko-enaa-pragmatismia
2. news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/education/3013272.stm
3. anticuts.com/2010/07/16/no-to-a-graduate-tax
Sussexin opiskelijaliikkeen sivut: defendsussex.wordpress.com/

Middlesexin filosofianlaitoksen protestisivut: savemdxphil.com
Voima-lehden artikkeli Middlesexin protesteista:
fifi.voima.fi/artikkeli/2010/heinakuu/bussiretkella-thatcherlandiassa
Yliopistokamppailuista Iso-Britanniassa NCAFC:n sivuilla: anticuts.com
140
Irlanti: Maksuton koulutus kaikille!
Viralliset lukukausimaksut poistuivat irlantilaisten yliopisto-
jen perustutkinto-ohjelmista vuonna 1995. Pienituloisimmille
tarjotaan opiskelija-avustus, jonka määrä riippuu mm. haki-
jan ruokakunnan koosta ja tyypistä. Irlantilaisten yliopistojen
opiskelijat joutuvat maksamaan vuosittain niin sanotun re-
kisteröintimaksun, jolla yliopistot rahoittavat opiskelijoiden
vakuutukset ja muut tukipalvelut. Vielä 2008 – 2009 rekiste-
röintimaksu oli 900 €, mutta lukuvuonna 2009 – 2010 se nou-
si jo 1500 euroon. Irlantilaiset yliopistot ovat myös alkaneet
harrastaa varsin luovaa kirjanpitoa maksujen kanssa ja rahoit-
tavatkin opiskelijapalveluihin tarkoitetuilla rahoilla mitä mo-
ninaisempia kohteita aina kirjastojen kirjahankinnoista koe-
eläinlaboratorioihin.[1]
Rekisteröintimaksujen korotusuhan lisäksi Irlannissa pelä-
tään nyt myös virallisten lukukausimaksujen paluuta. Näitä
uhkakuvia vastustamaan perustettiin vuonna 2008 opiskeli-
javetoinen Free Education for Everyone (FEE) -liike, jolla on
toimintaa kuudella Irlannin seitsemästä yliopistosta. FEE:n
toiminta ammentaa vuosina 2002–2003 käydystä lukukau-
simaksukamppailusta, jossa tuolloin kunnostautui erityisesti
University College Dublinin vasemmalle kallistunut ylioppi-
laskunta.[2] Perinteisten mielenosoitusten lisäksi FEE on ot-
tanut haltuun erilaisia tiloja kuten Trinity Collegen kirjaston,
vihreiden kansanedustajan toimiston ja Irlannin valtiovarain-
ministeriön, sekä estänyt maksuja ajavien poliitikkojen pääsyn
eri kampuksille.
Viitteet
1. www.independent.ie/education/latest-news/universities-admit-student-charge-is-an-
unofficial-fee-2038465.html
2. free-education.info/remembering-2002-03-basis-for-the-future
Lukukausimaksuja vastustavan FEE-liikkeen sivut: free-education.info
Kansainvälistä opiskelijaliikehdintää
netissä:
www.edu-factory.org
bolognaburns.org
emancipating-education-for-all.org
142
puuhasivu
Löydä tiesi ulos yliopistosta!
143
Varjokirjalista
… koska tutkintovaatimukset ovat toisinaan
– mitä ovat.
Erittäin tärkeä kirja fuksille:

 V ähämäki, Jussi: Itsen alistus.
Johdanto viestinnän teoriaan ja käytäntöön:

 S alminen, Arto: Paskateoria.
TVT-ajokortti:
 A pajalahti, Ahto & Sotala, Kaj: Jokapiraatin oikeus
www.wsoy.fi/wsoy/digipaper/wsoy/411/index.html
 F leischer, Rasmus: Postdigitaalinen manifesti
 H ead, Tom: It’s Your World, So Change It: Using the Power of
the Internet to Create Social Change
 J ordan, Tim & Taylor, Paul: Hacktivism and Cyberwars:
Rebels with a Cause?
 W ang, Wallace: Steal This Computer Book 4.0: What They
Won’t Tell You about the Internet.
Työelämäkurssia käydessä kannattaa tutustua:

 hrenreich, Barbara: Nälkäpalkalla
E
 H olvas, Jakke & Vähämäki, Jussi: Odotustila. Pamfletti
uudesta työstä
144
 ölttä, Kalevi: Työtaistelu
H
 orhonen, Anna-Reetta ym.: Paskaduunista barrikadille.
K
Prekariaatin julistus
 L
abor Notes: A Troublemaker’s Handbook 2: How to Fight Back
Where You Work – and Win!
 P
recarias a la deriva: Hoivaajien kapina.
Askarruttaako toimeentulo?
Ei hätää, kirjallista apua on saatavilla:
 C anth, Minna: Köyhää kansaa
 D ante: Helvetti
 H elsingin yliopiston ylioppilaskunta: Opiskelijoiden toimeen
tuloselvitys
 Kontula, Anna: Punainen eksodus.
Yliopisto, tietokykykapitalismi
ja opiskelijan rooli tässä hässäkässä…
 A lthusser, Louis: Ideologiset valtiokoneistot
 B ousquet, Marc: How the University Works
 H olm, Ruurik & Reuter, Martina (toim.):
Koulu ja valta
 J akonen, Mikko ym. (toim.): Uuden työn sanakirja
 O rwell, George: Vuonna 1984
 S aid, Edward W.: Ajattelevan ihmisen vastuu
 S alminen, Antti ym.: Tuleva yliopisto
http://www.uta.fi/~fiteva/Tuleva_yliopisto.pdf
 Th e Edu-Factory Collective: Toward a Global Autonomous
University www.edu-factory.org/edu15/images/stories/gu.pdf
 T omperi, Tuukka (toim.): Akateeminen kysymys. Yliopistolain
kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta.
va r j o k i r j a l i s ta 145
Siinä vaiheessa kun saat ensimmäisen
Etappi-kirjeesi, lue nämä:
 H odginson, Tom: Joutilaisuuden ylistys
 K oivulaakso, Dan ym.: Radikaaleinta on arki
 M elville, Herman: Bartleby
 M urger, Henri: Boheemielämää
 R imminen, Mikko: Pussikaljaromaani.
Psykologian perusteoksia:
 B erardi, Franco »Bifo»: Tietotyö ja prekaari mielentila
 F romm, Erich: Vaarallinen vapaus.
Tärkeää kansantaloustieteen opiskelijalle:

 A lbert, Michael: Parecon. Kapitalismin jälkeinen elämä
 F oucault, Michel: The Birth of Biopolitics
 H arvey, David: Uusliberalismin lyhyt historia
 M arx, Karl: Pääoma
 leaver, Harry: Reading Capital Politically
C
 V irtanen, Akseli: Biopoliittisen talouden kritiikki,
http://hsepubl.lib.hse.fi/FI/diss/?cmd=show&dissid=304.
Jos opiskelet opettajaksi:

 reire, Paulo: Sorrettujen pedagogiikka
F
 I llich, Ivan: Kouluttomaan yhteiskuntaan
 O jakangas, Mika: Lapsuus ja auktoriteetti
 ancière, Jacques: The Ignorant Schoolmaster.
R
Yleinen historia:
 uérin, Daniel: Anarkismi
G
 G lover, Jonathan: Ihmisyys
146
 etsämäki, Mikko & Nisula, Petteri: Aktivistit.
M
Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina
 rwell, George: Katalonia, Katalonia.
O
Valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden perusteoksia:

 homsky, Noam: Fateful Triangle
C
 H imanen, Markus & Könönen, Jukka: Maahanmuutto
poliittinen sanasto
 R igo, Enrica: Rajojen Eurooppa.
Tuntuuko, että olet yliopistolla

sukupuoleton ja ruumiiton kirjoituskone?
 A arnipuu, Tiia: Trans – Sukupuolen muunnelmia
 h ooks, bell: Vapauttava kasvatus
 K auranen, Anja: Pelon maantiede
 K innunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus
 W oolf, Virginia: Oma huone.
Jos olet ajatellut ryhtyä ainejärjestöaktiiviksi:

 C
rimethInc: Days of War, Nights of Love
 D enham, Diana & C.A.S.A. Collective (toim.): Tavallisten
ihmisten kapina
 T urunen, Elina (toim.): Hässäkkä. Pasifistinen toimintaopas
 K atsiaficas, George: The Subversion of Politics: European Au-
tonomous Social Movements and the Decolonization of Everyday
Life, http://www.eroseffect.com/books/subversion_download.htm.
Tuntuuko siltä, että näkymätön käsi paimentaa sinua:

 oucault, Michel: Turvallisuus, alue, väestö.
F
va r j o k i r j a l i s ta 147
Hyödyllisiä
nettiosoitteita
 pinto-opas netissä: opiskelijatoiminta.net/vastis2011

O
 Y
liopiston paras laitos:
www.helsinki.fi/taidehistoria/tietoa/piirustuslaitos/index.html
 K
un yliopiston kirjastosta ei löydy mitään järkevää luettavaa:
Ilmainen verkkokirjasto aaaaarg.org (vaatii ilmaisen rekisteröity-
misen, jos ei toimi, googlaa »Aaarg lives»)
 evalvaatio.org: www.revalvaatio.org
R
 egafoni-verkkolehti: www.megafoni.org
M
 dufactory-verkosto: www.edu-factory.org
E
 O
piskelijatoiminta netissä:
Nettisivut opiskelijatoiminta.net,
facebook-sivu: facebook.com/opiskelijatoiminta,
facebook-ryhmä www.facebook.com/group.php?gid=43104503676.
148
TIEDE & EDISTYS
HEIDEGGER • SANAT JA ASIAT • IHMISTIETEELLISISTÄ LUOKITUKSISTA • YLIOPISTO-
UUDISTUS • TODELLISUUDEN FENOMENOLOGIAA • RORTY JA BIOLOGIAN FILOSOFIA
• KOKEILULLISUUS LÄÄKETEOLLISUUDESSA • SCHUMPETER JA LUOVA TUHO •
ROUSSEAUN LUONTOKÄSITE • ELÄMÄ FILOSOFIASSA • POLITIIKKA TAISTELUNA •
EMERGENSSI • RISKI • KUVA JA FILOSOFIA • NIETZSCHE JA TALOUS • MASENNUS •
FOUCAULT JA RASISMI • GEENIMUUNTELU • SOSIOLOGIA JA PASSIOT • MERLEAU-PONTY
FENOMENOLOGINA • DERRIDA HUMANISTISISTA TIETEISTÄ • LATOURIN TIETEEN-
TUTKIMUS • ILMASTOSKEPSIS • TIETEELLINEN ELÄMÄ
TIEDÄ JA EDISTY!
Vuosikerta (neljä numeroa) 29 euroa, opiskelijat 18 euroa,
Tutkijaliiton jäsenet 22 euroa, Euroopan ulkopuolelle 34 euroa.
Tilaukset: www.tutkijaliitto.fi ja tutkijaliitto@helsinki.fi
ANTAUDU AJATTELIJOIDEN MATKAAN! TARTU TUTKIJALIITON KIRJAUUTUUKSIIN!

Michel Foucault
TURVALLISUUS, ALUE, VÄESTÖ
HALLINNALLISUUDEN HISTORIA
Luentosarja vuosilta 1977–1978 rakentaa
edelleen ohittamatonta analyysia modernin
vallan muodoista.
380 s., Vastaopinto-opastarjous 26 €.
Martin Heidegger
JOHDATUS METAFYSIIKKAAN
”Miksi ylipäätään on olevaa eikä pikemminkin
ei mitään?” Kuuluisalla luentosarjallaan
vuodelta 1935 Heidegger työstää metafysiikan
peruskysymystä ja viitoittaa tietä kohti
ajattelun ”uutta alkua”.
195 s., Vastaopinto-opastarjous 22 €.
Tilaukset www.tutkijaliitto.ﬁ ja tutkijaliitto@helsinki.ﬁ
Älä ole apina, valitse kapina
Koivulaakso, Kontula, Serge Latouche
Peltokoski, Saukkonen
ja Toivanen
JÄÄHYVÄISET
KASVULLE
RADIKAALEINTA
Talouskasvun pakko uhkaa
ON ARKI ajaa meidät taloudelliseen
Vaatimus tavalliseen ja inhimilliseen katastro-
elämään on ehkä radi- fiin. Vielä on kuitenkin
kaaleinta, mitä tänään aikaa hahmotella
voidaan esittää. vaihtoehtoja.
Jussi Förbom Markus Himanen

HALLAN VAARA ja Jukka Könönen
– MERKINTÖJÄ MAAHAN-
MAAHAN- MUUTTO-
MUUTON POLIITTINEN
PUHETAVOISTA. SANASTO
Pelkoa ja inhoa 50 sanaa rajoista ja
eduskunnassa. niiden ylittämisestä.
Rasmus Fleischer Anna Kontula

POSTDIGITAALI- NÄKYMÄTÖN KYLÄ
NEN MANIFESTI Näkymätön kylä kuvaa,
Tänään musiikkitarjon- miten siirtolaisuuden
nan määrä ylittää käsi- nopea kasvu, viranomais-
tyskykymme ja uuden valvonnan leväperäisyys
musiikin löytäminen on ja rakenteellinen rasismi
helppoa. Mutta miten kietoutuvat yhteen.
valita tästä runsaudesta?
M U I S TA M YÖ S N Ä M Ä I N T O - PA M F L E T I T:
Kimmo Jylhämö & Hanna Kuusela (toim.): POLITIIKKAA, IDIOOTTI! – Vastakkainasetteluja Žižekin kanssa
Diana Denham & C.A:S:A Collective (toim.): TAVALLISTEN IHMISTEN KAPINA
Pentti Linkola: ISÄNMAAN JA IHMISEN PUOLESTA
Rolf Büchi, Nadja Braun ja Bruno Kaufmann: OPAS SUORAAN DEMOKRATIAAN
Tilaa osoitteesta myynti@intokustannus.fi | www.intokustannus.fi

Derrida, Marx, PuŠkin ja
Godard yhdessä kahvilla
– kuvitelma?
Ei vaan
KULTTUURIVIHKOT
 Sosialismia ja piratismia, estetiikkaa ja ekologiaa
 Vasemmalla ilman puoluesidoksia
 Kuudesti vuodessa
 Kestotilaus 38 e – opiskelija-alennus 20 %
Tutustumistarjous:
3 seuraavaa numeroa vain 990 e
tilaus(ät)kulttuurivihkot.fi
www.kulttuurivihkot.fi
Sivustolla myös uutisia, blogeja ja videoita
Muistikuvia 00-luvusta
Olli Sinivaara (toim.)
Antologiassa pohditaan nuoruuden olemusta 2000-luvun

alun perspektiivistä. Teos koostuu vapaamuotoisista esseistä
ja artikkeleista, joiden kirjoittajina on nuoria kirjailijoita
ja tutkijoita. Teoksessa liikutaan 2000-luvun nuoruuden
globaalista ympäristöstä Suomen alueellisiin eroihin, koko
länsimaisen kulttuurin makrotasolta pienten kulttuurierojen
mikrotasolle.
Kirjoittajina mm.
Pauliina Haasjoki, Ville
Hytönen, Juha Itkonen,
Anna Maria Mäki, Tuomas
Tepora, Tuomas Timonen.
2010. NTS/NTV, julkaisuja 104.

ISBN 978-952-5464-67-2.
Nidottu.
Hinta
26 €
tilaukset@nuorisotutkimus.fi • www.nuorisotutkimusseura.fi
154
156
kestotilaus
kestotilaus
filosofinen kestotilaus
aikakauslehti
39
393€9€€
Uusi lehtitilaus 39€/vuosi (4filosofinen
numeroa)filosofinen
aikakauslehti
aikakauslehti Vastaanottaja
Haluamanilehtitilaus
kirja: maksaa
Uusi lehtitilaus
Uusi 39€/vuosi
39€/vuosi
(4 numeroa)
(4 numeroa) Vastaanottaja
Vastaanottaja
postimaksun
Haluamani
Haluamani
kirja: kirja: maksaa maksaa
Tilaa niin & näin itsellesi TILAAJA/MAKSAJA postimaksun
postimaksun
Mottagaren betalar
tai lahjaksi ystävälle – portot
Tilaa niin
saat Tilaa niin itsellesi
& näin
jonkin TILAAJA/MAKSAJA
& näin itsellesi
seuraavista Etu- TILAAJA/MAKSAJA
ja sukunimi Mottagaren
Mottagaren
betalar betalar
tai kirjoista
lahjaksi
tai lahjaksi
ystävälle
kaupanystävälle
–
päälle – portot portot
saat jonkin jonkin seuraavista Etu-Lähiosoite
saat seuraavista ja sukunimi
Etu- ja sukunimi
kirjoistakirjoista
kaupankaupan
päälle päälle Lähiosoite
Lähiosoiteja-toimipaikka
* Friedrich Nietzsche: Postinumero
Tragedian
* Friedrich synty Nietzsche:
* Friedrich
Nietzsche: Postinumero
Postinumero
ja-toimipaikka
ja-toimipaikka
Allekirjoitus
* E.M. Tragedian
Cioran: Hajoamisen
Tragedian synty synty
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Puhelin niin & näin kestotilaus
* E.M.käsikirja
Cioran:
* E.M.Hajoamisen
Cioran: Hajoamisen
Carol Oates: Nyrkkeilystä Puhelin Puhelin niin & näin
niin kestotilaus
Tunnus & näin kestotilaus
5018688
* Joycekäsikirja
käsikirja Sähköposti
* Fjodor
* Joyce Carol Dostojevski:
* Joyce
Oates:
Carol Talvisia
Oates:
Nyrkkeilystä Sähköposti
Nyrkkeilystä Sähköposti Tunnus Tunnus
00003 5018688 5018688
VASTAUSLÄHETYS
LAHJATILAUKSEN SAAJA
merkintöjä
* Fjodor kesän
Dostojevski:
* Fjodor vaikutelmista
Dostojevski:
Talvisia Talvisia 0000300003
VASTAUSLÄHETYS
VASTAUSLÄHETYS
LAHJATILAUKSEN
LAHJATILAUKSEN SAAJASAAJA
* William
merkintöjä James:
merkintöjä
kesän vaikutelmista Etu- ja sukunimi
Pragmatismi
vaikutelmista
kesän
* Miguel de Unamuno: Traaginen Etu- ja sukunimi
* William * James:
William James:
Pragmatismi
Pragmatismi Etu- ja sukunimi
Lähiosoite
elämäntunto
* Miguel *deMiguel
Unamuno:
de Unamuno:
TraaginenTraaginen
LähiosoiteLähiosoite
Postinumero ja-toimipaikka
* Simonelämäntunto
elämäntunto Weil: Juurtuminen
* Giorgio Colli: Nietzschen jälkeen
Postinumero
Postinumero
Puhelin ja-toimipaikka
ja-toimipaikka
* Simon Weil:
* Simon Weil:
Juurtuminen
Juurtuminen
* Guy*Colli:
* Giorgio Haarscher:
Giorgio Colli: Nietzschen
Nietzschen Puhelin Puhelin
jälkeen jälkeen
Merkitse verkkokaupan tilauksen lisätie-
* GuyTunnustuksettomuus
Haarscher:
* Guy Haarscher: toja-kohtaan koodi TILAUSKAMPANJA
Merkitse Merkitse
verkkokaupanverkkokaupan
tilauksen tilauksen
lisätie- lisätie-
Tunnustuksettomuus
Tunnustuksettomuus sekä toja-kohtaan
haluamasi
toja-kohtaan kirjan nimi.
koodi TILAUSKAMPANJA
koodi Merkitse
TILAUSKAMPANJA
sekämyös, mihin
haluamasi
sekä osoitteeseen
haluamasi
kirjan nimi.
kirjan haluat
Merkitse kirjan.
nimi. Merkitse
158
myös,Muista
mihin eritellä
myös, laskutusosoite,
osoitteeseen
mihin osoitteeseen jos
haluat kirjan. ostat
haluat kirjan.
kestotilauksen
Muista eritellä lahjaksi!
Muistalaskutusosoite,
eritellä laskutusosoite,
jos ostat jos ostat
kestotilauksen
kestotilauksen
lahjaksi! lahjaksi!
www.netn.fi/kauppa | Puhelintilaukset: 040-721 48 91
www.netn.fi/kauppa
www.netn.fi/kauppa
| Puhelintilaukset:
| Puhelintilaukset:
040-721
040-721
48 91 48 91
VASTAOPISKELUN VÄLINEITÄ
Karisto & Seppälä:

MAUKAS GRADU
Saresma ym. (toim.):

KÄSIKIRJA SUKUPUOLEEN
Lappalainen ym. (toim.):

ETNOGRAFIA METODOLOGIANA
Eskola & Suoranta:

JOHDATUS LAADULLISEEN
TUTKIMUKSEEN
Alasuutari:
LAADULLINEN TUTKIMUS
Lempiäinen ym. (toim.):

TUTKIJAN KIRJA
Tuukka Tomperi
Weber:
AKATEEMINEN KYSYMYS? TIEDE JA POLITIIKKA -
Yliopistolain kritiikki ja kiista KUTSUMUS JA AMMATTI
uudesta yliopistosta
Ruusuvuori ym. (toim.):
240 s 31 € HAASTATTELUN ANALYYSI
tilaukset@vastapaino.fi
www.vastapaino.fi
Vastaopinto-opas kerää yksien kansien väliin
käytännöllistä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia
nyky-yliopistosta ja opiskelijaelämästä. Tätä
tietoa ei löydy yliopiston virallisista opinto-
oppaista tai opiskelijajärjestöjen esitteistä!
opiskelijatoiminta.net

Vastaopinto-Opas 2011

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Vastaopinto-Opas 2011

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

2

3 Mikä ihmeen Vastaopinto-opas?

Ulkoasu ja taitto: Miika Immonen

Vastaopinto-opas julkaistaan Creative Commons: Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä.

Yliopisto voisi olla paikka, missä asettaa omia tavoitteita opiskelulle

Kehdosta hautaan meille tarjotaan toinen toistaan kummempia hie-

Ovatko opiskelijat jotenkin erityisasemassa?

Nykyään valta kontrolloi ihmisiä yksilöimällä kohteensa, siis koh-

» Kuulin joskus puhuttavan yliopiston akateemisesta

Köyhyyden tajuaa viimeistään silloin, kun ei pysty osallistumaan so-

Tiivistettynä uudistuksen sanoma on, että opiskelijoista on tehtävä

Miten kontrolleja vastaan voi taistella? Suuntaviivoja voidaan vetää:

1. on vastustettava velkaannuttamistendenssiä,

Vastarinta onnistuu luomalla yhteistä, ei erityisen tai eriytymisen

1986 Korkeakoulujen kehittämislaki

» Työtä ei ole mahdollista tehdä kunnolla ajassa, josta

1999 Bolognan prosessi

» Opiskelin yliopistossa 90-luvulla, tutkinnon tekemi-

2005 Opetusministeriön toimeksianto selvitysmies Niilo Jääski-

2005 Uusi tutkintojärjestelmä

Tärkeimpänä muutoksena akateeminen vapaus lopetettiin kun opin-

» Osallistuin SYL:in järjestämään suurmielenosoituk-

» Aloittaessani opinnot meitä kehotettiin valmistu-

» Vierastan jatkuvaa itseni markkinointia ja nosta-

2007 OPM:n koulutuksen kehittämissuunnitelmaraportti

2007 Auditointi eli arviointi

2007 McKinseyn raportti

2008 Sole TM -työajan kohdentamisjärjestelmän käyttöönotto

» Sen lisäksi että se pakottaa järjestelmän käyttäjät an-

2008 Sitra: Kansallinen innovaatiostrategia ja hallituksen

» Innovaatio on kaupallistettu keksintö»

2008 hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi,

» Olen ollut kiinnostunut koulutuspolitiikasta, mutta

2010 Uusi yliopistolaki astuu voimaan

2010 »Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep!» Koulutukseen siir-

2010 Lukukausimaksujen väläyttelyä

» Keväällä 2010 kokoomuslainen Heljä Misukka eh-

Yliopistolaissa (558 /2009) on määritelty korkeakoulututkintojen ta-

 kandidaatin tutkinto 3 lukuvuotta

eli yhteensä 5 lukuvuotta. Muutamilla aloilla on hieman pidemmät

» Viiden vuoden suoritusaika tarkoittaa 60 opintopis-

» Opiskelukaverini, joka valmistui tavoiteajassa, sai

» En tunne ketään, joka olisi

» Kuka on keksinyt, että opiskeleminen pitää tehdä 5

miten saada lisää opintoaikaa

 Jos tavoitteellinen opintojen suoritusaika lisävuosineen (n. 7 v.)

» Minut poimittiin Etappiin 2. tarkastuspisteessä, kos-

Sain maisteripaikan humanistisesta tiedekunnasta

Yliopisto-opintojeni loppuvaiheessa päätin ryhtyä

Vaikka opetus on (vielä toistaiseksi) Suomessa julkista ja avoin-

Tiesitkö tämän opiskelijan toimeentulosta?

Opintotukea 18:lla pisteellä vuodessa. Jos et edellisenä lukuvuon-

Voidaanko tuki periä takaisin? Opintotuen takaisinperintä on

Kesätuki. Opiskelijan on mahdollista nostaa kesällä opintotukea.

Pelkkää asumislisää? Voit nostaa – esimerkiksi kesäkuukausina –

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon muoto ja opiske-

Kuukaudet loppu, lisää tukea? Jos olet käyttänyt korkeakoulu-

Mitkä syyt kelpaavat? Jos haet lisätukea tai joudut edistymisen

Yleinen asumistuki. Jos et ole oikeutettu opintotukeen (tuki on

Edistymisen seuranta. Jos et ole suorittanut edellisen lukuvuo-

Opintotuen palautus. Voit joutua palauttamaan opintukea, jos

Opintotukilautakunnan rooli. Helsingin yliopistossa toimii opin-

Vapautus jäsenmaksusta. Syksy ja rahat lopussa? Helsingin yliopis-

1. on vastustettava velkaannuttamistendenssiä,

 kandidaatin tutkinto 3 lukuvuotta

1. Tukikuukaudet kuluvat turhaan.

1. Sairauspäiväraha ei kulu samoin kuin opintotuki (sitä voi kui-