YFIP 110 SOSIAALITYÖN JOHDANTO

Johanna Alatalo, ma 23.9.2013/LUENTO 1

Luennon alussa keskustellaan käsitteestä sosiaalityö. Alatalo nostaa esille eri sosiaalityön
määrittelyjä. Määrittely voi olla erilaista riippuen eri toimialoista, paikkakunnista ja
ajankohdista. Yhteistä on usein se että sosiaalityö määritellään siitä mitä sen ideaalisesti
”pitäisi” olla, mitkä ovat sosiaalityön tavoitteet. Usein mainitaan tärkeinä teoria, tutkimus,
ammatintieteellinen osaaminen ja eettisyys, mutta sosiaalityölle keskeistä on sosiaalityön
toimintaympäristö, missä sosiaalityötä tehdään ja myös ketkä toteuttavat sosiaalityötä.
Sosiaalityön voi määritellä myös esim. Sen mukaan missä ympäristössä sosiaalityöntekijä
tekee työtä (aikuispuoli, vanhus, lastensuojelu tms.).

Sosiaalityön määrittely on muuttunut vuosien aikana. Vuotena 1982 korostettiin

sosiaalityöntekijän tehtävää ohjeistaa asiakasta ja neuvoa. Lisäksi työhön kuului selvittäminen
ja tukitoimien valinta. Tähän määrittelyn kontrolli, suojaaminen ja riskien määrittely ei
sisältynyt. Jorma Sipilä (v. 1989) määritteli sosiaalityön tehtäväksi yllä pitää arkielämän
jatkuvuutta ja normaalisuutta. Anneli Pohjolan (v.1998) määrittely oli yksityiskohtaisempi.
Pohjola nosti esille, että sosiaalityö monesti kehittyy tarpeesta muutokseen ja on näin ollen
ongelmaratkaisuprosessi. Tämä prosessi on ainutlaatuinen, koska huomioi asiakkaita juuri
heidän eri ongelmatilanteestaan riippuen. Pohjolan mielestä toiminnan perusta on teoreettiset,
metodiset ja tutkimukselliset taidot. Alatalo kertoo, että tämä määritelmä syntyi laman jälkeen
jolloin oli kokemusta ihmisten eri tilanteista yhteiskunnassa, poikkeuksellisista
elämäntilanteista. Timo Harri-kari on kuvannut muutosta joka tapahtui laman aikana. Lamasta
viisastuneena, Timo Harri-kari puhui, mm. ennaltaehkäisevästä työstä.

Kansainvälisesti sosiaalityötä määritellään tavoitteena edistää hyvinvointia edistämällä

yhteiskunnallista muutosta, elämänhallintaa / voimaustumista ja itsenäistymistä/vapautumista.
Sosiaalityön kohteena toimivat vuorovaikutus tilanteet ihmisten ja hänen ympäristönsä välillä.
Sosiaalityön työn toteuttamiseen yhdistyy moni ammatillinen työryhmä. 2013 on nostettu
mukaan myös yhteiskunnallinen vastuu, ja myös sen että tarve, tieto ja interventio on erilaista
ei paikkakunnalla, eri kulttuurissa.

Sen lisäksi että olemme vuosien aikana oppineet määrittelemään sosiaalityötä koko ajan
paremmin, olemme siis oppineet huomioimaan sosiaalityön ja yhteiskunnan yhteyden. Tämä
tuo sosiaalityölle uusia syvyyksiä, mutta myös haasteita. Tänään sosiaalityötä on vaikeata
tehdä ilman kunnollista verkostointityötä, arviointia ja tutkintaa. Perheen kanssa tehdyn
yksilötyön lisäksi sosiaalityö on ajankohtaisesti myös ehkäisevää ja rakenteellista työtä.
Ammattitehtävään ei ainoastaan kuulu ns. Ratkaista tämän hetkistä ongelmaa, vaan ennakoida
työtä niin että ongelmia ei synny.

Omassa työssäni, avohuollon sosiaalityöntekijänä, olen oppinut tuntemaan yhteistyön

tärkeyden työssäni muiden ammattiryhmien kanssa, sekä palveluiden koordinoinnin. Ilman
tätä yhteistyötä sosiaalityötä olisi mahdotonta tehdä. Koen kuitenkin edelleen haastavaksi sen
että eri ammattiryhmillä on eri tietojärjestelmät, eikä asiakkaiden tiedot ole kaikkien
ammattiryhmien tiedossa. Jos tarvitsen asiakkaan terveydentiedot minun on ne tilattava, ne ei
ole minulla automaattisesti. Sote-uudistuksen myötä tämä lienee helpottuvan, mikä varmasti
tulee tekemään työni sujuvammaksi, tosin yleisesti tämä tarkoittaa myös helpompaa väylää
puuttua toisen ihmisen yksityiselämään, joten tunteeni ovat asiassa ristiriitaiset. Työssäni
minulla on kuitenkin enemmän haittaa kun hyötyä siitä että asiakkaan tiedot eivät ole minulla
heti käytettävissä. En edes aina tiedä että nuorella, joka muuttaa Turkuun on aikaisemmin
ollut toisella kunnalla lastensuojeluasiakkuus. Esimerkiksi tilanteessa jossa nuorella on ollut
lastensuojeluasiakkuus joka on loppunut toisella kunnalla ja nuori on muuttanut Turkuun
vasta lastensuojelu asiakkuuden päättymisen jälkeen. Jos nuorella ei sinä hetkellä ole
asiakkuutta hänen asiakirjat eivät automaattisesti siirry Turkuun.

Alatalo puhuu luennolla siitä että sosiaalityöntekijän tulisi olla heikomman aseman olevien
äänitorvi. Tätä on tärkeätä työstää. Kuuntelenko itse asiakkaitani? Onko minulla osaamista
ymmärtää heidän sanoja ja/tai tilannetta? Edistänkö työssäni heidän tilannetta? Tuonko heidän
tilanteen esille tai yritänkö ainoastaan ratkaista tilanteen niin että sitä ei olisi?
Sosiaalityöntekijöillä on eettinen ja lainsäädännöllinen vastuu yhteiskunnan heikommista joita
hän työssään kohtaa päivittäin.

Alatalo pyytää opiskelijoita miettimään mikä eläin sosiaalityö olisi jos sosiaalityö olisi eläin..
Itselleni, niin kuin myös muutamilla muilla opiskelijoilla video-chatissa tulee mieleen
kameleontti. Ajatellen sosiaalityöntekijän muuttumiskykyä, ja tarvetta muuttumiseen.
Ajattelen sekä yleisesti sosiaalityön tarvetta muuttua yhteiskunnan kanssa, että
yksityiskohtaisesti omassa työssäni eri asiakkaiden myötä. Luennon video-chatissa monet
puhuvat myös mustekalasta ja hämähäkistä. Kuvaus on osuva ajatellen tarvetta sosiaalityön
tarvetta yhteistyöhön eri ammattiryhmien kanssa, josta jo aikaisemmin mainitsin.

Johanna Alatalo mainitsee vielä missä sosiaalityötä voi opiskella. Ruotsinkielellä sosiaalityötä
voi opiskella Suomessa Helsingissä. Suomenruotsalaisena näen tämän asian puutteelliseksi.
Itse olen valmistunut ensiksi valtiotieteiden maisteriksi Åbo Akademissa, jonka jälkeen vasta
halusin hakea sosiaalityöntekijäksi ja otin yhteyttä Helsingin yliopiston ruotsinkielisen
puoleen kysyäkseni jos voisin suorittaa jatkotutkinnon siellä. Sain vastauksen että he ottavat
ainoastaan opiskelijoita Helsingistä! Mielestäni tänä päivänä kun sosiaalityöntekijöistä on
suuri puute ei koulutuksen hakeutuminen pitäisi olla näin hankalaa! Ja eikö sitten olisi etu että
sosiaalityöntekijöitä jotka hallitsevat myös ruotsinkielen valmistuisi?! Tai jo aikaisempi
valtiotieteiden maisterini?

Johanna Alatalo puhuu myös proffessiota määrittävistä ominaisuudesta; korkeatasoinen

koulutus/ ylempi korkeakoulututkinto, erikoistunut tietoperusta, ideologinen perusta,
yksinoikeus asiantuntijuuteen,