Epigallocatechin-3-gallate Increases Maximal

Oxygen Uptake in Adult Humans

Vihreällä teellä on havaittu monia terveysvaikutuksia, kuten painon lasku, rasvan väheneminen,
rasvasolujen erilaistumisen väheneminen, energian kulutuksen lisääntyminen, verensokerin säätelyn
paraneminen, veren lipidiprofiilin paraneminen ja vähäisempi kuolleisuus sydän-verisuoni tauteihin.
Monien näiden suotuisten vaikutusten on esitetty johtuvan epigallocatechin-3-gallaatista (EGCG), joka on
yksi vihreän teen farmakologisesti aktiivisimmista yhdisteistä. EGCG:llä saattaa olla myös edullisia
vaikutuksia suorituskykyyn, mitä on tutkittu sekä eläin- että ihmiskokein. Esimerkiksi vihreä tee -uutetta
saaneet hiiret jaksoivat juosta juoksumatolla 30% pidempään kontrolleihin verrattuna. Aikuisilla ihmisillä
taas on todettu lihasglykogeeniä säästävää kohonnutta rasvojen hapetusta 30 minuutin keskiraskaan
polkupyöräergometriharjoituksen aikana lyhytaikaisella (24-h) vihreä tee -uutteen käytöllä.

Kestävyys ja substraattien käyttö energiaksi rasituksen aikana riippuvat maksimaalisesta

hapenottokyvystä (VO2max) ja rasituksen suhteellisesta intensiteetistä (VT eli ventilatorinen kynnys.
VT:tä ei määritelty tässä tutkimuksessa, mutta esim. www.pbscience.com/other-services-and-free-
resources/glossary/Cycling-Science-A-Z-1/V/ on määritellyt sen "progressiivisessa rasituksessa pisteeksi
jossa hengitykselliset muutokset ensimmäiseksi tapahtuvat, kun ventilaatio kasvaa hapenoton kasvun
yläpuolelle"). Maksimaalinen hapenottokyky tarkoittaa suurinta määrää happea jota henkilö kykenee
kuluttamaan. Sitä pidetään tärkeimpänä aerobisen suorituskyvyn mittarina ja se ennustaa suurelta osin
kestävyyttä rasituksessa. Se myös osaltaan ennustaa kuolleisuutta sydän-verisuoni ja muihinkin
sairauksiin. Ja toiminnallisen kapasiteetin mittarina se liittyy varsinkin vanhemmilla ihmisillä läheisesti
yleiseenkin elämänlaatuun. Tutkimuksessa lähdettiin selvittämään miten lyhytaikainen EGCG:n kulutus
vaikuttaa VT:hen ja VO2max:iin. Hypoteesi oli, että EGCG viivyttäisi VT:n alkamista (eli lisäisi
hapenkulutusta VT:ssä) sekä nostaisi VO2max:ia.

Koehenkilöinä oli 19 tervettä aikuista, keskimäärin 26-vuotiasta, 11 miestä ja 8 naista. He eivät

tupakoineet, käyttäneet säännöllistä lääkitystä, vitamiini tai antioksidantti lisäravinteita, eivätkä kuluttaneet
vihreää teetä. Tutkimuksessa koehenkilöt tutkittiin kahteen kertaan 14-60 päivän välein. Henkilöille
annettiin seitsemän plasebo tai seitsemän 135 mg EGCG kapselia, ensimmäinen 48 tuntia ennen
harjoitusta ja viimeinen kaksi tuntia ennen harjoitusta (aikaisempien tutkimuksien mukaan plasman EGCG
pitoisuus on suurimmillaan kaksi tuntia oraalisen saannin jälkeen). Vertailun vuoksi yhden vihreä tee
kupillisen EGCG pitoisuus vaihtelee huomattavasti, 26:sta 226 mg:aan. Tältä pohjalta arviootiin, että yksi
kapseli vastasi noin 0,9 kupillista vihreää teetä. EGCG kapseli oli kaupallisestikin saatavilla olevaa
Teavigo merkkiä, jonka on muissa tutkimuksissa todettu lisäävän rasvan hapetusta ihmisillä ja jyrsijöillä,
vähentävän rasvakudosta rotilla, ja harjoitteluun yhdistettynä laskevan verensokeria naisilla joilla on
heikentynyt glukoositoleranssi.

Harjoitus suoritetiiin jatkuvana, kasvavana (20-35 W/min) polkupyöräergometrirasituksena levosta

väsymykseen saakka, ja VO2 VT:ssä ja VO2max mitattiin hengityksestä epäsuorana kalorimetrisesti.
Harjoitus kesti keskimäärin 10-12 minuuttia. Lisäksi yhdestätoista koehenkilöstä määritettiin
maksimaalinen minuuttitilavuus, josta laskettiin iskutilavuus jakamalla se sykkeellä. Laskettaessa VT
arvoja kolmen koehenkilön tulokset hylättiin koska tutkijat eivät päässeet yksimielisyyteen tuloksista (VT
määritettiin visuaalisesti käyrästä tiettyjen kriteerien mukaisesti).

Tuloksina havaittiin VO2max:in nousu arvosta 3,123 +/- 0,187 arvoon 3,259 +/- 0,196 l/min, P=0,04.
Nousuu saatiin aikaan 14 koehenkilössä 19:sta. Nousu tapahtui sekä miehillä että naisilla. Maksimaalinen
teho, maksimaalinen RER ja maksimisyke eivät muuttuneet. Huomattiin myös että VO2max plasebolla ei
vaikuttanut muutokset suuruuteen EGCG:llä, joten kuntotaso ei näyttäisi vaikuttavan EGCG:llä saatavaan
hyötyyn. Yhdessätoista koehenkilössä määritettiin lisäksi minuuttitilasvuus välittömästi ennen koetta ja
maksimaalisessa rasituksessa. EGCG ei vaikuttanut minuuttitilavuuteen, sykkeeseen tai iskutilavuuteen
maksimaalisessa rasituksessa, mutta sykkeen havaittiin olevan matalampi (-6 +/- 3 iskua / min, P<0,05
välittömästi ennen koetta EGCG ryhmässä. Minuuttitilavuuteen ja iskutilavuuteen ennen koetta EGCG
taas ei vaikuttanut. Huomioarvoista oli myös että VO2max ja maksimaalinen minuuttitilavuus korreloivat
voimakkaasti (r2=0,88, P<,001), mutta muutokset näissä arvoissa EGCG:llä eivät liittyneet toisiinsa
(r2=0,01, P=0,76). Tutkijoiden hypoteesin vastaisesti VO2 VT:ssä laski kahdessatoista kuudestatoista
koehenkilöstä EGCG:n vaikutuksesta, eli VT saavutettiin nopeammin (-0,10 +/- 0,05 l/min) mutta tulos ei
ollut tilastollisesti merkittävä (P=0,06). VO2 VT:ssä laski niin miehillä kuin naisillakin.

Useissa muissa tutkimuksisa on todettu vihreällä teellä ergogeenisiä ominaisuuksia mutta useimmat
näistä on tehty eläimillä. Esimerkiksi hiirien on todettu jaksavan juosta juoksumatolla pidempään
väsymykseen asti ja uida vastavirtaan pidempään EGCG:n kuuluessa ruokavalioon. Lisäksi uintikokeessa
havaittiin että hiiret jaksoivat uida sitä pidempään mitä enemmän EGCG:tä niille oli annettu. Molemmissa
näissä hiiritutkimuksissa havaittiin hiirten luottavan enemmän rasvan hapetukseen rasituksessa EGCG
ryhmässä. Lisäksi yhdessä nuorilla miehillä tehdyssä kokeessa todettiin rasvan hapetuksen lisääntymistä
lyhytaikaisella EGCG:n käytöllä polkupyöräergometrirasituskokeessa.

Diskussiossa pohditaan myös että teoriassa EGCG:n pitäisi kohottaa maksimaalista minuuttitilavuutta,
koska EGCG:n tiedetään salpaavan COMT entsyymiä, joka hajottaa synapsivälitilassa noradrenaliinia,
joka nostaa sydämen minuuttitilavuutta. Lisäksi teoriassa EGCG voisi kohottaa minuuttitilavuutta myös
antioksidanttimekanismillansa, koska oksidatiivisen stressin tiedetään alentavan sympaattisen
stimulaation aiheuttamaa inotrooppista vastetta. EGCG ei kuitenkaan vaikuttanut maksimaaliseen
minuuttitilavuuteen, sykkeeseen tai iskutilavuuteen, joten tutkijat päättelivät etteivät nämä mekanismit
toimineet. Koska VO2max = maksimaalinen minuuttitilavuus x (maksimaalinen valtimoiden - laskimoiden
happiosapaine-ero), tutkijat päättelivät että EGCG näyttäisi vaikuttavan VO2max:iin kasvatatmalla
valtiomoiden ja laskimoiden happiosapaine-eroa. Tätä mahdollisuutta tukevia muita tutkimuksia ei
kuitenkaan tiedetä olevan, mutta laskimoon annetun askorbiinihapon tiedetään kasvattavan metabolista
vastetta epäselektiiviseen beettareseptoristimulaatioon, joten EGCG:nkin epäillään saavan
samankaltaisen vaikutuksen aikaan rasituksessa antioksidanttiominaisuuksillaan. Toinen teoria liittyy
irtikytkentään: EGCG:n on kerrottu lisäävän irtikytkijäproteiini-2 geenin luentaa 3T3-L1 rasvasoluissa
annosriippuvaisesti. Tämän aiheuttamasta mitokondriooiden hengitysketjun ja ATP:n tuoton
irtikytkennästä saattaakin johtua aikaisemmat havainnot lisääntyneestä energian kulutuksesta ja rasvojen
hapetuksesta. Nykyisessä tutkimuksessahan VO2max nousi ilman muutosta maksimaalisessa tehossa,
mikä tukisi tätä irtikytkentä teoriaa.

Tutkijat arvelivat että EGCG:n aikaansaama, joskaan ei tilastollisesti merkittävä, VT:n nopeampi
ilmaantuminen voisi selittyä EGCG:n COMT entsyymiä salpaavilla ominaisuuksilla: korkeammat
kiertävien adrenaliinin ja noradrenaliinin pitoisuudet ja korkeampi luustolihaksia hermottavien
sympaattisten hermojen aktiivisuus johtaisi glykolyysin tehostumiseen ja verenkierron ohjautumiseen
poispäin maksasta joka poistaa veren maitohappoa. Näin lihakset väsyisivät nopeammin. Leposykkeen
alenemista EGCG:n vaikutuksesta ihmeteltiin, sillä muissa tutkimuksissa ei oltu saatu sen suuntaisia
todisteita. Tosin tässä tutkimuksessa leposyke mitattiin istuvassa asennossa polkupyörän päällä juuri
ennne koetta, jolloin sykkeeseen saattoi vaikuttaa myös muita asiaankuulumattomia tekijöitä kuten
harjoituksen alkamisen odotus.

Tutkimuksessa oli myös useita rajoitteita. Mitään suoraa mittausta hapen extraktiosta työskentelevissä
lihaksissa ei tehty, joten päätelmä EGCG:n aiheuttamasta valtimo-laskimo happiosapaine-erosta jää
ilman suoran empiirisen tiedon tukea. Myöskään plasman EGCG pitoisuuksia ei mitattu, mutta tutkijat
luottivat aikaisempiin tutkimuksiin joissa todettiin huippupitoisuus noin kaksi tuntia EGCG:n nauttimisen
jälkeen.

VO2max:n nousu oli 4,4% mikä oli tutkijoiden mielestä tilastollisesti ja fysiologisestikin merkittävä.
The point during exercise at which a person can no longer comfortably speak, as measured by a talk test
The point during progressive exercise where respiratory changes first occur. More specifically, when
ventilation increases above and beyond the increase in oxygen uptake. Corresponds to the lactate
threshold
The point at which pulmonary ventilation and carbon dioxide output begin to increase exponentially during
an incremental exercise test