Sanatyyppejä: i-loppuiset sanat

Sanatyyppi tarkoittaa sitä, miten sana taipuu, kun lisäät siihen päätteen, esimerkiksi –ssa (missä),
-sta (mistä) tai partitiivin tai genetiivin. Katsomme ensin sanat, jotka loppuvat i.

i-loppuisia sanoja on 3 ryhmää.

1. -si-loppuiset vanhat sanat

Tämä ryhmä on aika pieni, mutta siinä on monia tavallisia sanoja. Uudet lainasanat, jotka loppuvat -
si, eivät kuulu tähän ryhmään, vaan vain vanhat sanat (EI tämä ryhmä esimerkiksi: riisi, hissi,
Ruotsi, bussi, kurssi, taksi).

Taivutus: vuosi käsi vesi yksi viisi

partitiivi: vuotta kättä vettä yhtä viittä

genetiivi: vuoden käden veden yhden viiden

mihin: vuoteen käteen veteen yhteen viiteen

missä: vuodessa kädessä vedessä yhdessä viidessä

mistä: vuodesta kädestä vedestä yhdestä viidestä

monikko: vuodet kädet vedet yhdet viidet

Partitiivi on erilainen kuin muut päätteet, niin kuin se usein on. Mihin-muoto on aina vahva K, P, T
ja siksi se on myös erilainen.

Yksi ja kaksi, joka menee samalla tavalla kuin yksi, ovat poikkeus.

Muita -si-sanoja, jotka kuuluvat tähän ryhmään: uusi, kuukausi, täysi, susi, liesi, kuusi (numero,
puu kuuluu eri ryhmään), tosi, kausi
Ryhmä 2: i → e -sanat

Tässä ryhmässä on ryhmä A ja ryhmä B, joissa vain partitiivi on erilainen. Nämä ovat vanhoja
sanoja, ei uusia lainasanoja.

A. i → e -sanat, joiden partitiivi on -a

Taivutus: Suomi järvi nimi tähti mäki

partitiivi: Suomea järveä nimeä tähteä mäkeä

genetiivi: Suomen järven nimen tähden mäen

mihin: Suomeen järveen nimeen tähteen mäkeen

missä: Suomessa järvessä nimessä tähdessä mäessä

mistä: Suomesta järvestä nimestä tähdestä mäestä

monikko: Suomet järvet nimet tähdet mäet

Sanan viimeinen kirjain i muuttuu siis e, kun lisäät päätteen.

Sanoissa tähti ja mäki on suora K, P, T. Tähti-sanassa t: d, mäki-sanassa k menee pois. Partitiivissa

ja mihin -muodoissa K, P, T on aina vahva eli sama kuin perusmuodossa.

Muita tämän ryhmän sanoja esimerkiksi: talvi, joki (k menee pois heikossa muodossa), sormi, polvi,
ovi, lehti (t : d), hirvi, kivi, pilvi, lahti (t : d), henki (nk : ng), kaikki (kk : k), tuki (k pois), onni

B. i → e -sanat, joiden partitiivi on -ta

Tämä ryhmä on muuten samanlainen kuin edellinen, mutta partitiivi on erilainen. Tässä ryhmässä ei
ole K, P, T -sanoja. Tässä ryhmässä kaikki sanat loppuvat –li, -ni, -ri, -mi, -hi –si.

Taivutus: kieli lumi pieni lohi moni

partitiivi kieltä lunta pientä lohta monta

genetiivi kielen lumen pienen lohen monen

mihin kieleen lumeen pieneen loheen moneen

missä kielessä lumessa pienessä lohessa monessa

mistä kielestä lumesta pienestä lohesta monesta

monikko kielet lumet pienet lohet monet

Sanan viimeinen i tulee siis e, kun lisäät päätteen. -mi-loppuisissa sanoissa m muuttuu n
partitiivissa.
Muita tämän ryhmän sanoja: meri, veri, suuri, lapsi (huom. partitiivi lasta), tuuli, tuli, liemi, mieli,
sieni, huoli, uni, saari, huuli, nuori, hiiri, vuori, ääni

Ryhmä 3: uudet lainasanat eli i pysyy

Tämä on helppo ryhmä, koska voit lisätä päätteen suoraan sanaan, sana ei muutu. Sanan viimeinen i
pysyy i. Nämä ovat uusia lainasanoja. Osan sanoista tunnistat helposti lainaksi englannista, mutta
osa pitää vain muistaa. Tämä on ainoa näistä kolmesta ryhmästä, johon tulee lisää sanoja, kun uusia
sanoja lainataan. Kaksi muuta ryhmää eivät enää kasva.

Taivutus: bussi teksti pankki tunti

partitiivi: bussia tekstiä pankkia tuntia

genetiivi: bussin tekstin pankin tunnin

mihin: bussiin tekstiin pankkiin tuntiin

missä: bussissa tekstissä pankissa tunnissa

mistä bussista tekstistä pankista tunnista

monikko: bussit tekstit pankit tunnit

Pankki- ja tunti -sanoissa on suora K, P, T. Pankki-sanassa kk : k ja tunti-sanassa nt : nn. K, P, T on

vahva, eli sama kuin sanan perusmuodossa, partitiivissa ja mihin-muodossa.

Muita tämän ryhmän sanoja esimerkiksi: kurssi, kahvi, kuppi (pp : p), muki, penkki (kk : k), lääkäri,
kortti (tt: t), riisi, päiväkoti (t : d), tori, lasi, tuoli, oranssi, salaatti (tt : t), banaani, terassi, kaupunki
(nk : ng), takki (kk : k), paperi, tili, kuitti (tt: t), äiti (t: d), mökki (kk : k)