Lyhyt kieli- ja lauseopin sekä kielen- ja tekstinhuollon

sanasto ja käsitteistö

Adverbi

Adverbit ovat verbin tai lauseen määritteenä toimivia taipumattomia tai

vajaasti taipuvia sanoja. Tyypillisesti ne ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa,
syytä, keinoa tai määrää.

Esimerkkejä iikaa ilmaisevista adverbeistä:

aina, joskus, eilen, koko ajan, ajan mittaan

Esimerkkejä paikkaa ilmaisevista adverbeistä:

eteen, taakse, sisällä, ulkona, ylöspäin

Esimerkkejä tapaa ilmaisevista adverbeistä:

hitaasti, lyhyesti, varovasti

Esimerkkejä määrää ilmaisevista adverbeistä:

paljon, hieman, runsaasti.

Konjunktio

Alistuskonjunktio

Päälauseita ja sivulauseita toisiinsa yhdistävä konjuktio.

Alistuskonjunktiolla alkava sivulause ei voi esiintyä lauseen
yksinään.

Esim. että, jotta, koska, kun, jos, vaikka , kuin, kunnes

Rinnastuskonjunktio

Päälauseita ja sivulauseita toisiinsa yhdistävä konjunktio,

joka muodostaa rinnastuksen keskenään samanarvoisten
lauseiden tai lauseen jäsenten välillä.

Esim. ja , sekä, sekä - että, eli tai, joko – tai,. vai, mutta, vaan,
sillä
 Liittokonjunktio

Kaksi- tai useampiosainen konjunktio, jonka muodostavat

adverbi ja konjunktio.

Esim. ennen kuin, niin pian kuin.

Partikkeli

Nk. apusana. Adverbien prepositioiden, postpositioiden, konjunktioiden

ja interjektioiden yhteisnimitys.

Prepositio

Pääsanaa (nominia) ennen tuleva partikkeli, esim. ennen joulua.

Postpositio

pääsanan (nomini) jälkeen tuleva partikkeli, esim. kaapin päällä, sängyn

alla.

Possessiivisuffiksi

Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään omistajan persoonan ja

määrän kertomiseen. Ne kuluvat suomessa genetiivi-muotoisen
omistusrakenteen yhteyteen, ja voivat myös korvata genetiivimuotoisen
omistaa ilmaisevan sanan

Esim. Minun paitani maksoi 50 euroa. = Paitani maksoi 50 euroa

Possessiivisuffikseja on viisi:

Miun paitani
Sinun paitasi
Hänen paitansa
Meidän paitamme
Teidän paitanne
Heidän paitansa (monikon he-persoonan possessiifisuffiksi
on sama kuin yksikön hän-persoonalla.)

Pronomini

Sana, joka viittaa johonkin puheena olevassa tilanteessa esiintyvän

toiseen kohtaan. Esin. Sataa vettä. Se on kurja juttu.
Sidosteisuus

Kappaleiden, virkkeiden, lauseiden nivoutuminen johdonmukaiseksi ja

merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

Virke
Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja loppuu pisteeseen, kysymysmerkkiin
tai huutomerkkiin. Virke voi koostua yhdestä tai useammasta lauseesta.
Virkkeessä olevien persoonamuotoisten verbien määrä on sama kuin
virkkeen lauseiden määrä.

Lause
Persoonamuotoisen verbin ympärille muodostuva muodostuva
merkityksellinenkokonaisuus. Lause voi koostua myös pelkästä verbistä
( esim. Sataa.), ja joskus jopa verbitön kokonaisuus voidaan tulkita
lauseeksi.

Päälause

Ajatussisällöltään itsenäinen lause, joka ei ole alisteisessa asemassa

toiseen lauseeseen, eli se tulee toimeen yksinään.

Sivulause
lause, joka ei tule toimeen yksinään, vaan on alisteisessa asemassa
toiseen lauseeseen, päälauseeseen nähden.

Lauseenvastike

Lauseenvastike on sellainen rakenne jonka sisältö edustaa

lausetta, mutta jossa ei ole persoonamuotoista verbiä, Lauseenvastikkeilla
voidaan lyhyemmin välittää sama tieto kuin esim. että-, kun- jotta- tai ja-
konjunktioiden aloittamilla lauseilla.

Esim.

Päälause + sivulause: Hän kertoo, että hän matkustaa

kesällä.

Lauseenvastike: Hän kertoo matkustavansa kesällä.