Että-lauseenvastikkeet

Nk. referatiiviset eli kertovat lauseenvastikkeet korvaavat että-sivulauseen.

Esimerkkejä kertovista lauseenvastikkeista:

PÄÄLAUSE + ETTÄ-SIVULAUSE
Mikko kuuli, että naapuri tuli ovesta.

= KERTOVA LAUSEENVASTIKE:
Mikko kuuli naapurin tulevan ovesta.

PÄÄLAUSE + ETTÄ-SIVULAUSE

MIkko muisti, että naapuri oli käynyt Tallinnassa.

= KERTOVA LAUSEENVASTIKE:

Mikko muisti naapurin käyneen Tallinnassa.

Kertovia lauseenvastikkeita on kahta tyyppiä, tekevän tai tehneen:

1) VAN-lauseenvastike (tekevän)

Tekevän-lauseenvastike muodostetaan verbin monikon 3. persoonan

muodosta. T-kirjain otetaan pois ja tilalle laitetaan genetiivin -n. Olla-verbi on
poikkeus, sen muoto on aina olevan.

TEKEVÄN-RAKENTEEN MUODOSTAMINEN

VERBIN PERUSMUOTO MON. 3. P. TEKEVÄN-RAKENNE

istua istuvat istuvan
syödä syövät syövän
suunnitella suunnittelevat suunnittelevan
hakata hakkaavat hakkaavan
tuomita tuomitsevat tuomitsevan
paeta pakenevat pakenevan

1
AIKAMUODOT TEKEVÄN-RAKENTEESSA

a) Pää- ja sivulauseen tekeminen tapahtuu samaan aikaan.

Anna kuulee, että lumiaura ajaa kadulla. ->Anna kuulee lumiauran ajavan
kadulla.

Anna näki, että Mikko tuli kotiin. -> Anna näki Mikon tulevan kotiin.

b) Sivulauseen tekeminen tapahtuu myöhemmin kuin päälauseen

tekeminen.

Simo ajatteli, että menee kohta nukkumaan. -> Simo ajatteli menevänsä kohta
nukkumaan.

c) Sivulauseen tekeminen tapahtuu puhehetkellä.

Tiedämme, että Simo on vähän väsynyt. -> Tiedämme Simon olevan vähän väsynyt.

TEKEVÄN-RAKENTEEN SUBJEKTI

Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjektit, tulee tekevän-

lauseenvastikkeeseen genetiivisubjekti.

Minä tiedän, että Mikko on mukava naapuri. -> Tiedän Mikon olevan mukava
naapuri.

POSSESSIIVISUFFIKSI TEKEVÄN-RAKENTEESSA

a) Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, possessiivisuffiksi ilmaisee

tekijän.

Simo myöntää, että hän (=Simo) seuraa paljon naapureiden tekemisiä. -> Simo
myöntää seuraavansa paljon naapureiden tekemisiä.

b) Persoonapronominin genetiivin jälkeen possessiivisuffiksia ei tule.

Simo huomasi, että hän laulaa paljon. -> Simo huomasi hänen laulavan_paljon.
(=Simo huomasi jonkun muun laulavan paljon.)

Vt. Simo huomasi laulavansa paljon. (=Simo huomasi Simon (eli itsensä) laulavan
paljon.)

2
 2) VAN-lauseenvastike (tehneen)

Tehneen-lauseenvastike muodostetaan verbin perusmuodon

vartalosta. Vartaloon lisätään -neen. Poikkeus on nk. verbityyppi 3 (esim.
mennä, kävellä, nousta, purra), jonka tunnukset lauseenvastikkeissa ovat -neen,
-seen, -leen ja -reen.

TEHNEEN-RAKENTEEN MUODOSTAMINEN

VERBIN PERUSMUOTO VERBIN VARTALO TEHNEEN-RAKENNE

istua istu- istuneen
syödä syö- syöneen
suunnitella suunnitel- suunnitelleen
hakata hakat- (t->n) hakanneen
tuomita tuomit- (t->n) tuominneen

paeta paet- (t->n) paenneen

AIKAMUODOT TEHNEEN-RAKENTEESSA

a) Sivulauseen tekeminen on tapahtunut aikaisemmin kuin päälauseen

tekeminen

Tiedätkö, että Markus oli eilen baarissa? -> Tiedätkö Markuksen olleen eilen
baarissa?

Anna tiesi, että Markus oli ollut eilen baarissa. -> Anna tiesi Markuksen olleen
eilen baarissa.

b) Sivulauseen tekeminen on jatkunut puhehetkeen asti ja on yhä voimassa

puhehetkellä.

Markus luulee, että kaikki ovat menneet jo nukkumaan. -> Markus luulee kaikkien
menneen jo nukkumaan.

TEHNEEN-RAKENTEEN SUBJEKTI

Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjektit, tulee tehneen-

lauseenvastikkeeseen genetiivisubjekti.

Minä muistelen, että Anette oli utelias naapuri. -> Minä muistelen Aneten olleen
utelias naapuri.

3
POSSESSIIVISUFFIKSI TEHNEEN-RAKENTEESSA

a) Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, possessiivisuffiksi ilmaisee

tekijän.

Anette tiesi, että hän (=Anette itse) oli ollut liian tungetteleva viime aikoina. ->
Anette tiesi olleensa liian tungetteleva.

b) Persoonapronominin genetiivin jälkeen possessiivisuffiksia ei tule.

Markus arvasi, että hän (=Anette) oli ostanut kiikarit. -> Matti
arvasi hänen ostaneen kiikarit.

Anette kertoi, että sinä olit juhlinut yöllä. -> Anette kertoi sinun juhlineen yöllä

HUOM! Lauseenvastiketta ei voi tehdä:

• negatiivisesta että-lauseesta (Simo tiesi, että naapuri ei tule kotiin ennen

viittä.)
• nesessiivirakenteesta (Ymmärräthän, että Aneten on pakko tarkkailla
naapureitaan?)
• passiivilauseesta (Simokin kuulee heti, jos naapurissa juhlitaan.)
• eksistentiaalilauseesta (Anette unohtaa joskus, että talossa on hissi.)
• omistuslauseesta (Anette uskoo, että Markuksen tyttärellä Ainolla on uusi
poikaystävä.)

Muiden lauseenvastikkeiden tapaan myös tekevän- ja tehneen-rakenteet ovat

taloudellisen tiiviitä, mutta tiiviytensä vuoksi joskus myös ymmärtämistä
hankaloittavia ilmaisutapoja. Usean tekevän- tai tehneen-muodon sisäkkäistä
rakennelmaa on vaikea purkaa ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi:

Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa käsitellään hallitusmuodon 50 §:n 2

momenttia. Sen todetaan voivan katsoa antavan mahdollisuuden säätää, että
kuntajaosta päätetään lailla – –.

Monen lauseenvastikkeen yhdistelmässä aikasuhteet saattavat hämärtyä.

Esimerkiksi seuraavanlaisia ilmauksia ei kannata tulkintahankaluuksien takia
käyttää:

4
Helsingin Sanomat kertoi erään lukijansa havainneen manipuloinnin ja
AFP:n lähettäneen oikaisun lehden kerrottua toimistolle asiasta.

Lähteet:

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/468

https://peda.net/joensuu/lukiot/aikuislukio/v/oppiaineet2/s2/arkisto-2017-
2018/stjkl/kielioppi