1.

Muutoksenhallinta Winardin (2011) mukaan on esimiesten yritystä hallita muutosta

tehokkaammin, mikä edellyttää motivaatioon, ryhmiin, johtamiseen, konflikteihin ja viestintään
liittyvää tietoa. Samaan aikaan Coffmanin ja Lutesin (2007) mukaan muutoksenhallinta on
jäsenneltyä lähestymistapaa, ja sitä käytetään auttamaan tiimejä, yksilöitä tai organisaatioita
muuttumaan nykyisistä olosuhteista parempiin olosuhteisiin.

Muutosjohtaminen on siis mielestäni jäsennellysti, systemaattisesti toteutettu prosessi, jossa

mukana ovat myös organisaation johtamisprosessissa mukana olevat tahot ja jolla pyritään
muuttamaan organisaation nykytilaa parempaan kuntoon.

Stobierskin (2020) mukaan yritysten tulee kokea johdon muutoksia menestyäkseen ja kehittyäkseen.
Muutoksenhallinta ohjaa muutoksen onnistunutta omaksumista ja hyödyntämistä liiketoiminnassa.
Näin yritys voi toimia tehokkaasti.

Joten mielestäni yritysten tulee kokea johdon muutoksia pysyäkseen kilpailukykyisinä, koska
yritysympäristössä tapahtuu aina muutoksia, mikä edellyttää yritysten sopeutumista ympäristöönsä
pysyäkseen hengissä.

2. Stobierskin (2020) mukaan yritysten tulee kokea johdon muutoksia menestyäkseen ja

kehittyäkseen. Muutoksenhallinta ohjaa muutoksen onnistunutta omaksumista ja hyödyntämistä
liiketoiminnassa. Näin yritys voi toimia tehokkaasti.

Joten mielestäni yritysten on koettava muutos, jotta ne voivat jatkaa uusien haasteiden edessä ja
pysyä relevanteina markkinoillaan. Jos yritys ei muutu, yrityksen on vaikea kehittyä parempaan
suuntaan, koska yrityksen suorituskyky säilyy ennallaan. Yrityksen muutosten myötä yritys pystyy siis
paremmin vastaamaan tulevaisuudessa yrityksen ympäristössä mahdollisesti ilmeneviin haasteisiin.

3. Organisaatiokulttuurin positiivisia ulottuvuuksia voivat olla avoimuus tiedolle ja ystävälliset

suhteet organisaation sisällä. Tietojen avoimuuden myötä organisaation työntekijät tuntevat
olevansa enemmän mukana organisaation prosesseissa. Siten kanavoitava suorituskyky voidaan
linjata organisaation tavoitteiden kanssa. Lisäksi se helpottaa organisaation sisäisten ystävällisten
suhteiden kautta organisaation osien välistä viestintää ja vuorovaikutusta helpommin toteutettavissa
ja mahdollistaa organisaation tehokkaan toiminnan.