7079-Artikkelin Teksti-16756-1-10-20121029

ARTIKKELI 31 (3) – 2012
Informaatiotutkimus Pohjalainen: Hiljaisen... 1
Marjut Pohjalainen
Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen

tiedon tutkimus:
katsaus viimeaikaiseen kehitykseen
Marjut Pohjalainen: Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus

viimeaikaiseen kehitykseen (The concept of tacit knowledge and the study of tacit
knowledge: a review of recent developments).Informaatiotutkimus 31(3), 2012.
The aim of this article is to review the concept of tacit knowledge and recent
studies on tacit knowing. Michael Polanyi developed the theory of knowledge.
In his theory Polanyi brought forward the concepts of tacit knowledge and focal
knowledge. The focal and tacit dimensions of knowledge are complementary. The
tacit knowledge functions as a background knowledge which assists in accom-
plishing a task that is in focus. Tacit knowledge and focal knowledge are however
very often expressed in the dualistic model as being each others contrasts. Tacit
knowledge is described using epitomes. Epitomes are concepts to facilitate the
understanding of tacit knowing. Epitomes of tacit knowledge are divided into four
groups: mental, sensuous, social and practical. Some empirical research has also
been made. Tacit knowledge of the workers of a paper mill has been examined by
using ethnographic methods. In this research the tacit knowledge was described as
static and the tacit knowing as continuously changing. The areas of tacit knowledge
were: mastering of entitities, technology, work methods and human relations.
Furthermore, some occupational groups have been studied using interviews and
the personal tacit knowledge and the organizational tacit knowledge were distin-
guished. The latest research proves that it is possible to study tacit knowledge of
the personnel in different organizations.
Address: Marjut Pohjalainen. Tampereen kaupunginkirjasto, PL 152, 33101

Tampere, email marjut.pohjalainen@tampere.fi
Johdanto osaaminen nähdään organisaation tärkeimmäksi

resurssiksi. Organisaatiota tulisi johtaa niin, että
Hiljaisen tiedon ja tietämisen käsitteistä hiljaista tietoa ja osaamista jaetaan ja luodaan
on keskusteltu jo kauan eri tieteenaloilla. käytäntöjä, jotka mahdollistavat uuden tiedon ja
Muun muassa filosofit, tieteenteoreetikot, uusien innovaatioiden luonnin.
teologit, kasvatustieteilijät, hoitotieteilijät Hiljaisen tiedon käsitettä käytetään kuitenkin
ja informaatiotieteilijät ovat ottaneet hyvin laveasti. Arkipuheessa sillä tarkoitetaan
kantaa hiljaiseen tietoon ja tietämiseen. kokemuksellista tietoa. Työelämässä sillä
Liiketaloustieteessä on myös käyty keskustelua tarkoitetaan työkokemuksen synnyttämiä taitoja
hiljaisesta tiedosta ja sen hyödyntämisen ja osaamista. Tietämyksenhallinnan tutkijan
merkityksestä organisaatioissa. Tietämyksen Ikujiro Nonakan (1994) mukaan hiljainen tieto
hallinnan viitekehyksessä työntekijöiden tieto ja on subjektiivista ja kokemusperäistä. Hiljaisen
2 Pohjalainen: Hiljaisen... Informaatiotutkimus 31(3) – 2012
tiedon käsitteen ensimmäisen esittäjän Michael tietoon perustuu Polanyin tietoteoriaan. Polanyi
Polanyin (1966) mukaan ihminen tietää aina erotti eksplisiittisen tiedon käsitteen sellaisesta
enemmän kuin osaa kertoa tai sanoa. Yhtä mieltä tiedosta, joka on tiedostamatonta ja jota emme
tutkijat ovat siitä, että hiljaista tietoa on usein voi pukea sanoiksi. Jälkimmäistä hän kutsui
vaikea artikuloida. Hiljainen tieto on uskomuksia, käsitteellä tacit knowledge. Tacit knowledge on
mielikuvia, ajatusrakennelmia ja näkemyksiä, formuloimatonta tietoa, joka vaikuttaa ihmisissä,
jotka ovat ihmisen toiminnan taustalla. Hiljainen vaikka sitä ei voida ilmaista tai muotoilla. Polanyin
tieto on toisaalta myös ammattitaitoa, osaamista. ajattelussa tacit knowledge, hiljainen tieto, sanaton
Työelämässä hiljainen tieto kerääntyy vuosien tieto on tiedon laji, jota ei voida käsitellä samalla
varrella tekemällä työtä. Työntekijät eivät tavalla kuin eksplisiittistä tietoa. Hiljainen
välttämättä itse tunnista taitojaan ja hiljaista tieto toimii välttämättömänä taustatietona ja
tietoaan, koska kokemus ilmenee monipuolisena, fokusoitunut tieto määrittelee käsittelemämme
kokonaisvaltaisena ja ammatillista osaamista asian ja tekee sen näkyväksi. (Polanyi 1966.)
laajempana tietona. Polanyin (1964) käsitys tiedosta eroaa totuuden
Hiljaisen tiedon on pelätty katoavan työpaikoilta (kreik. episteme) käsitteestä. Vaikka tieto on
eläköitymisen myötä. Organisaatioissa on henkilökohtaista ja yksilösidonnaista, se on
kehitelty Euroopan unionin ja kansallisella kuitenkin sosiaalisesti rakennettua. Polanyilta
rahoituksella hiljaisen tiedon siirtoprojekteja. siteerataan usein seuraavaa ajatusta: ”Voimme
Vaahtion (2010, 72) mielestä siirtoprojekteissa tietää enemmän kuin osaamme kertoa” (Polanyi
on kuitenkin useimmiten kyse tavanomaisesta 1966, 4.). Mitä tämä tarkoittaa? Polanyille tämä
perehdyttämisestä ja kokemuksen siirrosta. ajatus on tavallaan selkeä, mutta silti määrittely
Tietämyksenhallinnan tutkimusalueen keskeisten jättää mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille.
tutkijoiden Nonakan ja Takeuchin (1995) mukaan Rolfin (1995) mukaan Polanyin mielestä
uuden tiedon luominen perustuu nimenomaan ihminen orientoituu todellisuuteen hiljaisen
hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja artikulointiin. ulottuvuuden avulla. Hiljaisessa tiedossa
Toiset tutkijat (esim. Wilson 2002) taas katsovat, traditiot ja subjektiivisuus yhdistyvät. Yksilö
ettei hiljaista tietoa ole mahdollista artikuloida eikä pohtii ja käsittelee sekä ohjaa toimintojaan
siirtää vaan hiljainen tieto ilmenee esimerkiksi hiljaisella tiedolla, jossa kulttuuri ja yksilö
yhteisen työskentelyn ja tiedonluonnin taustalla. kohtaavat. (Rolf 1995, tässä Toom 2008, 34–35.)
Koska hiljaisen tiedon artikuloitavuudesta on Sosiaalisesti välittyvät viestit sekoittuvat yksilön
erilaisia näkemyksiä, erityisen kiinnostavia ovat aikaisempiin kokemuksiin todellisuudesta ja
empiiriset tutkimukset, jotka eivät jää yleiselle saavat oman tulkintansa. Yksilöt luovat uutta
tasolle vaan pyrkivät konkreettisesti tunnistamaan tietoa analysoimalla havaintojaan. Vain tutkimalla
keskeisiä hiljaisen tiedon alueita tutkittavasta ja ymmärtämällä havaintoa voidaan Polanyin
organisaatiosta. mukaan ymmärtää tietämisen ja osaamisen
Tässä artikkelissa tarkastelen hiljaisen tiedon taitoa. (Polanyi 1964, 138–140 ; Vuorensyrjä
käsitettä sekä sitä koskevia uusia teoreettisia ja 2000, 122-134.)
empiirisiä tutkimuksia. Tutkimukset on valittu Polanyin (1966) tunnettu esimerkki tilanteesta,
niin, että ne edustavat erilaisia lähestymistapoja jossa hiljainen tieto aktivoituu, on se että voimme
aiheeseen. Punaisena lankana on tarkastella sitä, tunnistaa tutut kasvot tuhansien joukosta,
millä tavoin hiljaista tietoa koskeva ajattelu on mutta emme osaa kertoa, miten tunnistimme
viime aikoina kehittynyt. Tarkastelen seuraavia tietämämme kasvot. Hiljainen tieto toimii
ulottuvuuksia: hiljaisen ja ei-hiljaisen tiedon taustalla tunnistamisen tekemiseksi, mutta
erottelu, hiljaisen tiedon muodot, hiljaisen tiedon miten, jää salaisuudeksi. Yksilöt myös hukkaavat
ja tietämyksen erottelu, hiljaisen tiedon alueet ja olemassa olevaa tietoa. Tieto ei siis ole staattista
ulottuvuudet yksilö- ja organisaatiotasolla. vaan dynaamista. Siihen liittyvät verbit oppia,
unohtaa, ymmärtää ja muistaa. Tiedon sijasta
Hiljainen tieto ja ei-hiljainen tieto Polanyi ryhtyikin käyttämään tietämisen käsitettä.
(Aaltonen 2002, 154–115 ; Polanyi 1964, 138–140
Hiljaisen tiedon käsite on Michael Polanyin jo ; Vuorensyrjä 2000, 125.)
1940–luvulla alkaneen teoreettisen kehittelytyön Ruotsalainen filosofi Bertil Rolf erittelee
tulos. Tiedon jakaminen sanattomaan ja sanalliseen hiljaiseen tietoon liittyviä yleisiä käsityksiä, joita
Informaatiotutkimus 31 (3) – 2012 Pohjalainen: Hiljaisen... 3
Taulukko 1. Yleisiä käsityksiä hiljaisen tiedon luonteesta (Rolf 1995, Toom 2008, 36).
ĀȀ̀ЀԀȀ‫ࠀ܀؀‬Ȁऀ਀ऀ̀଀Ȁ਀଀ఀ ഀȀ‫ࠀ܀؀‬Ȁऀ਀ऀ̀଀Ȁ਀଀ఀ
଀਀ఀ฀Ȁࠀༀ̀ကఀ฀ᄀࠀࠀ‫؀‬Ȁ଀̀ᄀࠀ‫؀؀‬Ȁ଀ ሀఀሀ਀ᄀጀ᐀
ࠀᔀ᐀଀฀ࠀሀ଀Ȁ ሀఀऀሀ฀਀਀଀଀Ȁऀ਀ऀ
᐀਀‫؀‬Ȁ଀਀଀଀ᘀ Ȁ଀᐀਀̀ሀఀ਀଀଀ጀ
‫܀‬ఀԀᜀఀऀᄀጀሀࠀȀऀ਀ऀ̀‫̀ࠀ܀‬Ȁ฀฀਀‫଀଀ऀࠀ᠀਀؀‬Ȁ ਀ᤀᨀᄀᨀᨀ฀ᨀȀऀ਀ऀ̀ᄀጀ଀଀ࠀ̀฀਀‫଀଀ऀࠀ᠀਀؀‬Ȁ
᐀ᤀ਀᐀Ȁࠀ‫؀‬Ȁ᐀ఀȀ଀ጀऀጀ଀ ᜀȀကကጀጀ᐀Ȁ
଀Ȁ਀଀਀਀‫؀؀‬Ȁऀ਀ऀ ଀Ȁ਀଀਀਀‫؀؀‬Ȁ᐀਀ऀ̀ጀ‫؀‬ሀఀᤀጀఀ‫ࠀ؀؀਀؀‬
ጀऀȀ᠀਀฀᐀ࠀࠀ‫؀‬Ȁ᐀଀Ȁ̀᠀ࠀ‫؀‬ȀᜀȀ ࠀ‫؀‬ጀ਀਀‫؀؀‬Ȁ᐀਀᐀଀Ȁ̀᠀ࠀ‫؀‬ȀᜀȀ
ሀఀऀ଀਀ሀ᐀଀Ȁ᠀ࠀᤀࠀࠀ ሀఀऀ଀਀ሀ᐀଀Ȁ᐀ȀᜀఀऀऀࠀȀऀ਀ऀ
ࠀऀࠀ‫؀‬ᘀᘀ଀଀Ȁऀ਀ऀ ᐀ᘀऀ଀਀਀଀଀Ȁऀ਀ऀ
Ȁऀ଀਀฀᐀ጀᔀ‫਀܀‬ሀ଀ȀȀ᠀Ȁऀ਀ऀ Ԁ਀ऀሀȀ‫؀‬ᬀᬀऀ̀᐀Ȁᜀఀሀ᐀Ȁ᐀᐀ࠀ
᐀ࠀऀࠀ ଀ఀȀᄀȀऀ଀ࠀ
ᤀ਀฀᐀ఀఀऀࠀ଀ఀऀༀ̀᠀ࠀ᐀଀ጀጀ଀ఀऀ ᤀ਀฀᐀ఀఀऀࠀ‫؀؀‬Ȁऀ਀ऀༀ̀ᄀఀ฀ࠀࠀ‫؀‬Ȁ᐀਀᐀଀Ȁ̀ሀᘀᤀ᐀ᨀ
଀ጀ଀ሀȀᄀጀ᐀ሀఀԀ଀਀਀ऀ̀ᄀࠀऀȀᤀጀ‫؀‬ఀȀऀ଀Ȁ ਀ᄀᤀࠀ଀Ȁࠀ̀଀ጀ଀ሀȀᄀጀ᐀ሀఀԀᜀ਀଀଀ࠀ̀ሀఀԀ଀ࠀࠀऀ
ࠀऀሀሀጀ฀ఀȀ଀ጀऀጀ଀̀฀ࠀ଀Ȁఀऀࠀࠀ‫؀‬Ȁ᐀਀਀ऀ ࠀऀሀሀጀ฀ఀȀ଀ጀऀጀ଀̀଀ጀऀ଀਀Ȁ᐀ȀȀऀ
ఀᔀ‫਀܀‬ሀ଀ȀȀ᠀Ȁऀ਀ऀ̀Ԁࠀ᠀ࠀȀऀऀఀȀ‫ࠀ܀‬ ఀ᐀ࠀ‫؀؀‬Ȁ᐀଀ጀ᠀ࠀ̀଀ఀȀᄀȀ‫ࠀ܀‬
଀਀ሀऀఀሀ฀ࠀࠀ଀଀Ȁऀ਀ऀ ԀጀᄀࠀऀȀ᐀଀Ȁऀ਀ऀ
਀ᜀȀ᐀଀ᘀऀᘀ଀̀ఀᤀ଀ȀᄀȀ᐀ᄀȀ ଀฀ࠀᜀȀ଀Ȁఀఀऀ̀ᤀ਀฀ጀ᐀଀ጀ᠀ࠀ̀᐀ሀ਀ᤀ଀Ȁ᐀Ȁ᐀ᄀȀ
᐀ఀ᐀Ȁࠀࠀ‫؀‬Ȁऀ਀ऀ̀Ȁऀ᐀Ȁऀᬀᬀ฀Ȁ଀ࠀȀ଀ఀ ଀฀ࠀᜀȀ଀Ȁఀऀ̀ᨀᨀऀ਀ऀ̀᐀਀ऀ᐀Ȁ଀ȀȀ᠀Ȁऀ਀ऀ̀ᘀᄀᄀᨀ฀଀ᨀᄀȀऀ਀ऀ
ఀᤀᤀȀሀȀ฀‫܀‬ఀ‫᠀̀ऀ਀܀‬ᨀ‫؀‬Ȁ଀଀ᨀᄀᨀᨀ ଀฀ࠀᜀȀ଀ȀఀȀᜀ਀ऀ̀᠀ᨀ‫؀‬Ȁ଀଀ᨀᄀᨀᨀ
᐀ᨀᨀऀ଀ᬀ‫᠀̀ऀ਀܀‬ᨀ‫؀‬Ȁ଀଀ᨀᄀᨀᨀ ਀᐀Ȁᄀ਀฀ሀሀȀ਀ऀ̀᠀ᨀ‫؀‬Ȁ଀଀ᨀᄀᨀᨀ
ሀఀጀ‫؀‬ጀ଀ጀሀ᐀਀ऀ̀଀਀ሀऀఀሀ฀ࠀࠀ଀଀Ȁ᐀ጀጀ᐀ ᄀ਀᐀଀ࠀ฀ȀЀఀᤀᤀȀᤀఀȀሀࠀЀ᐀ጀԀᜀ਀
ᄀࠀԀᜀఀ‫؀؀‬Ȁ᐀଀ࠀ̀᠀਀฀ᔀࠀ‫؀‬Ȁ᐀ఀȀᜀࠀ ᄀࠀԀᜀఀ଀ఀऀ଀ࠀ̀᠀਀฀ᔀࠀ‫؀‬Ȁ᐀ఀȀᜀࠀ
฀ࠀ଀Ȁఀऀࠀ‫؀‬Ȁ᐀ᄀȀ ଀฀ࠀᜀȀ଀Ȁఀऀࠀ‫؀‬Ȁ᐀ᄀȀ
᐀਀‫؀‬ሀ਀ᨀ ਀ᤀᨀ᐀਀‫᠀؀‬ᨀ
ሀ฀ȀȀ଀଀Ȁऀ਀ऀ̀ࠀ᠀ఀȀᄀጀጀ᐀ ‫؀‬ጀఀ଀଀ࠀᄀጀ᐀̀ᤀᘀ᐀ᘀ᠀ᘀᘀ଀਀਀ऀ
฀ࠀᜀȀሀࠀ‫؀‬Ȁ᐀ఀȀᄀȀऀ਀ऀ ᐀ᨀȀ‫؀‬ᘀ଀଀ᨀᄀȀऀ਀ऀ
ऀጀఀ฀਀ሀࠀ᐀ ᠀ࠀऀԀࠀऀࠀȀሀࠀȀऀ਀ऀ
ᘀ‫਀؀‬Ȁ᐀ᄀࠀࠀȀ‫؀‬ᄀࠀ‫؀؀‬Ȁ᐀਀᐀଀Ȁ̀᐀ጀጀऀ଀ࠀጀ଀ጀऀጀ଀ ᤀࠀȀሀࠀ‫؀؀‬Ȁ᐀਀᐀଀Ȁ̀ࠀऀሀሀጀ฀ఀȀ଀ጀऀጀ଀
esitetään silloin kun ollaan epäileväisiä loogis- on teoreettista ja abstraktia ja hiljainen tieto taas
rationaalista tiedon käsitystä kohtaan. Rolfin empiiristä ja konkreettista. Eksplisiittinen tieto
havaitsemat hiljaiseen tietoon liittyvät käsitykset muotoutuu ja välittyy rationaalisten sääntöjen
on koottu taulukkoon 1. Taulukon oikealla puolella avulla kun taas hiljainen tieto kerääntyy tietyssä
olevat määreet eivät muodosta selkeää hiljaisen kontekstissa tapahtuvassa toiminnassa. Haldin-
tiedon määritelmää, mutta taulukon vasen puoli, Herrgård ja Salo (2008) pitävät mielekkäämpänä
ei-hiljaisen tiedon määreet, ei ole kasvatustieteilijä hiljaisen tiedon jäävuorimetaforaa kuin dualistista
Auli Toomin mukaan yhtään selkeämpi. Taulu- tarkastelutapaa. Heidän mukaansa eksplisiittisessä
kossa kuitenkin nähdään kootusti tieteellisessä ja hiljaisessa tiedossa on kyseessä sama tietomassa
ja yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyviä ja kokemusperusta, josta murto-osa fokusoituu
dikotomisia käsityksiä hiljaisesta tiedosta. (Rolf tietyssä toiminnassa. Eksplisiittinen tieto ja
1995, tässä Toom 2008, 35–36.) hiljainen tieto voidaan nähdä saman kokemus-
Perinteisessä dualistisessa hiljaisen ja ei- ja tietoperustan kahtena eri ulottuvuutena eikä
hiljaisen tiedon erottelussa eksplisiittinen tieto toisilleen vastakkaisina tai toisensa pois sulkevina
tiedon lajeina. (Haldin-Herrgård & Salo 2008, hiljainen tieto siirtyy työntekijältä toiselle,
279.) ulkoistamisen vaiheessa hiljaista tietämystä
Hiljaista tietoa välitetään ja omaksutaan muunnetaan näkyväksi ja artikuloidaan vuoro-
Polanyin (1966) mukaan jäljittelyn, iden- puhelun ja yhteisen havainnoinnin kautta.
tifikaation ja tekemällä oppimisen kautta. Yhdistämisen vaiheessa artikuloitua tietoa
Jäljittelyssä matkitaan jonkun toisen tekemistä. liitetään olemassa olevaan eksplisiittiseen
Identifikaatiossa noudatetaan opettajan ohjeita tietoon ja tieto muuntuu monimutkaisemmaksi
ja itse tekemällä opittava asia alkaa hioutua. näkyväksi tiedoksi. Sisäistämisprosessissa
Tekemällä oppimisessa opittava alkaa vähitellen näkyvä tieto muuntuu oppimisprosessin kautta
muuttua eksplisiittisestä tiedosta hiljaiseksi hiljaiseksi tietämykseksi. Tiedon luominen
tiedoksi kun opittavan asian tekeminen alkaa organisaatiossa on spiraalimaisesti jatkuvaa ja
automatisoitua (kuten esimerkiksi pyörällä tai muuttuvaa vuorovaikutusta hiljaisen ja näkyvän
autolla ajamisen taito). Taidot ja osaaminen tiedon välillä.
pakenevat kielellistä ilmaisua. Ryle (1949) on Tom Wilson (2002) on arvostellut Nonakaa ja
luokitellut tietämistä ”knowing that” ja ”knowing Takeuchia Polanyin virheellisestä tulkinnasta.
how” dimensioiden avulla. Käytännöllinen Wilsonin mielestä piiloinen tieto on artikuloimaton
”tietää miten” voidaan nähdä hiljaisen tiedon prosessi, joka mahdollistaa arvioimisen havain-
ulottuvuutena. Puhuttaessa tiettyjen ammattien, noitaessa maailmaa. Koska kyse on havainnoinnin
esimerkiksi pianonsoittajan, kuvanveistäjän ja taustaprosesseista, niitä ei voi irrottaa ja nostaa
kirurgin osaamisesta, asiantuntijuus edellyttää erillistä tarkastelua varten. Jos yksilö pystyy
kinesteettistä tietoa ja taitoa, joita ei voida artikuloimaan käsityksiään, kyseessä ei ole
artikuloida sanoin. (Parviainen 2006, 91–96.) hiljainen tieto vaan implisiittinen tieto. Tämän
Hiljaisesta tiedosta on myös eroteltu tekninen ja takia hiljainen tieto säilyy aina hiljaisena. Wilsonin
tiedollinen ulottuvuus (Nonaka & Takeuchi 1995). mukaan Polanyin käsitys on, että vain implisiittinen
Tekninen ulottuvuus sisältää vapaamuotoisia ja tieto on ulkoistettavissa. (Wilson 2002.)
vaikeasti määriteltäviä taitoja. Tekninen ulottuvuus Hiljaisen tiedon artikuloitavuuden kysymykset
viittaa vaikeasti artikuloitavaan taitotietoon, joka palautuvat luonnollisesti siihen, miten hiljainen
kerääntyy vuosien varrella ja on ammattilaisella tieto määritellään. Jos hiljainen tieto nähdään
”sormenpäissä”. Teknisestä ulottuvuudesta fokusoituneen tiedon taustalla vaikuttavaksi
käytetään nimitystä ”know-how” eli taitotieto ja yksilölle itselleen tiedostamattomaksi alueeksi,
se perustuu pitkään kokemukseen. Kognitiivinen sen artikulointi on lähes mahdotonta. Jos hiljainen
ulottuvuus pitää sisällään toimintamalleja, tieto nähdään yksilön toiminnan taustalla olevaksi
mentaalimalleja, uskomuksia ja odotuksia. Näitä implisiittiseksi rakenteeksi ja uskomuksiksi niin
pidetään usein itsestäänselvyyksinä eikä niitä osata hiljaisen tiedon eksplikointi on vaikeaa. Jos
kyseenalaistaa. hiljainen tieto määritellään tietämisen prosessiksi
Nonakan ja Takeuchin hiljaisen tiedon kompetenssin tai tietotaidon tapaan, sitä voidaan
määritelmä onkin yksi tunnetuimmista ja ilmaista verbaalisessakin muodossa. (Toom 2008,
viitatuimmista määritelmistä joskin Nonakan 46.)
ja Takeuchin teoria on myös tiedemaailmassa
kyseenalaistettu (ks. esim. Wilson 2002). Hiljaisen tiedon epiteetit
Nonaka (1994) sekä Nonaka ja Takeuchi (1995)
kehittivät organisaation tiedonluontiteorian, Haldin-Herrgård (2004) on tutkinut hiljaiseen
jonka lähtökohtana on erottelu hiljaisen tiedon tiedon käsitteeseen kirjallisuudessa liitettyjä
ja eksplisiittisen tiedon välillä. He kritisoivat ominaisuuksia. Hän erotti 149 tutkijoiden
länsimaista perinnettä, joka korostaa liikaa käyttämää luonnehdintaa hiljaisesta tiedosta.
eksplisiittistä tietoa työyhteisön tiedonluonnissa, Suurin osa tutkijoista määritteli hiljaisen
innovaatioiden kehittelyssä hiljainen tieto ja tiedon henkilökohtaiseksi, abstraktiksi,
sen hyödyntäminen ovat tärkeämpää. Nonakan käytännölliseksi ja kokemuksen kautta
ja Takeuchin tiedon luomisen prosessimallissa saavutetuksi. Hiljainen tietämys liitetään
(SECI – malli) kuvataan tiedon muuntamista tärkeäksi osaksi asiantuntijuutta.
hiljaisesta tietämyksestä näkyväksi tiedoksi Hiljaisen tiedon keskeisiä ominaisuuksia
ja jälleen hiljaiseksi tietämykseksi. Mallissa ilmaisevia käsitteitä on kutsuttu hiljaisen tiedon
sosialisaation kautta yhdessä työskentelemällä
epiteeteiksi. Yleisimpinä epiteetteinä esiintyivät ja arvostelukyky. (Haldin-Herrgård 2004, 12;

intuitio, taidot, näkemykset, tietotaito, uskomukset, Haldin-Herrgård & Salo 2008, 290.)
mentaaliset mallit ja käytännön älykkyys. Epiteetit Monet epiteetit ovat psyykkisiä tai kehollisia,
eivät ole hiljaisen tiedon synonyymejä vaan puhutaan näppituntumasta, vaistonvaraisesta
ihmiset käyttävät niitä symboleina ja esimerkkeinä toiminnasta, vainusta ja aavistuksesta. Aistillisiin
luonnehtiessaan ja yrittäessään määritellä toimintoihin hän luokitteli seuraavia hiljaisen
hiljaista tietoa. Esimerkiksi Virtainlahti (2006) tiedon epiteettejä: tunteminen, tunteet, taiteellinen
luonnehti hiljaista tietoa ja tietämystä kuuden näkemys, maku, asenteet, vaistonvarainen tunne,
ulottuvuuden kautta: kehollisuus, intuitiivisuus, saada tuntuma jostakin ja kehon tuntemus.
kokemuksellisuus, sosiaalisuus, kulttuurisuus ja (Haldin-Herrgård 2004, 12; Haldin-Herrgård &
kontekstisidonnaisuus. Salo 2008, 290.)
Haldin-Herrgård (2004, 12) puolestaan luokitteli Sosiaalisiin toimintoihin ja suhteisiin liittyy
hiljaisen tiedon ulottuvuudet sen mukaan, myös hiljaista tietoa. Yhteiset käsitykset,
minkälaisiin toimintoihin ne liittyivät (Taulukko normit ja arvot, vuorovaikutustaidot ovat
2). Toiminnot hän jakoi neljään ryhmään: sosiaalisiin toimintoihin liitetyn hiljaisen
• mentaalisiin tiedon luonnehdintoja. Kulttuuri voidaan nähdä
• aistillisiin/sensorisiin hiljaisen tiedon laajimpana ilmentymänä.
• sosiaalisiin ja Se vaikuttaa arvoihimme, asenteisiimme ja
• käytännöllisiin toimintoihin. käyttäytymiseemme. (Haldin-Herrgård & Salo
Mentaalisia prosesseja kuvaavat epiteetit 2008, 292.)
konkretisoituvat esimerkiksi ongelmanratkaisussa. Hiljaisesta tiedosta puhutaan usein käytän-
Tällöin ihminen hyödyntää esimerkiksi intuitiotaan nöllisenä valmiutena, käden työhön liittyvänä
ja luovuuttaan. Mentaalisiin toimintoihin Haldin- taitona. Tätä hiljaisen tiedon ulottuvuutta on
Herrgård luokitteli muiden muassa seuraavia kuvattu muun muassa epiteettien tietotaito,
hiljaisen tiedon epiteettejä: kyvykkyys, asiantuntemus ja nyrkkisääntö avulla.
taidot, intuitio, ajattelumallit, ymmärrys, Käytännöllisiin epiteetteihin on luokiteltu
oivallus, inspiraatio, uskomukset, luovuus, myös keholliset ja toiminnalliset taidot,
harkinta, mielipide, aavistus, ennakointikyky niksit, käytännöllinen äly, kädentaidot, rutiinit,
Taulukko 2. Hiljaisen tiedon ominaisuudet vaikuttaviin toimintoihin liittyen

(Haldin-Herrgård 2004)
ĀȀ̀ЀԀԀ‫܀؀‬Ѐ ࠀ‫ऀ܀‬Ѐ‫ऀ܀؀؀܀‬ȀЀ ਀଀ऀ‫܀‬ԀԀ‫ऀ܀؀‬ȀЀ ఀഀ฀Ѐഀ̀̀ༀ‫ऀ܀؀؀‬ȀЀ
ఀ฀က฀ᄀᄀ฀฀ऀ ሀጀ̀ЀȀ᐀‫̀܀‬Ȁ̀ ᔀᘀЀȀ‫ऀ܀‬ȀЀᜀᄀഀऀ‫܀‬Ѐ฀ᄀऀȀЀ ሀ‫܀‬ȀЀ଀ЀԀ‫܀‬Ѐ଀

ఀ଀᠀̀‫܀‬Ѐ‫܀܀‬က‫ऀ܀‬ȀЀᜀЀԀ‫܀‬ᤀ଀Ѐ ሀጀ̀ЀȀȀЀ ᨀ଀ᬀ᐀‫܀‬Ѐ ࠀऀ‫܀‬Ԁ̀Ѐጀ̀ЀȀ᐀ጀऀ
ᰀ̀Ѐጀ‫܀‬Ѐ‫଀܀‬ ሀԀ‫܀‬ЀȀȀ‫̀܀؀؀‬Ȁ̀ᜀ̀ഀᄀȀ᐀฀ऀ ࠀᬀက଀Ѐ ᨀ฀ᬀᄀᄀ‫ऀ܀‬ഀഀ̀Ѐༀ
ࠀᴀԀЀЀȀ‫؀‬ጀ᐀Ԁ‫܀؀؀‬Ѐ ĀԀᄀጀ Ḁጀ଀ᬀ଀ကԀ‫܀‬ᄀጀЀጀऀЀԀ‫܀‬ᤀ଀Ѐ ᨀ‫܀‬ᄀऀ‫܀‬Ѐ
ᔀ᐀᐀ഀᬀᬀ฀ऀ ࠀऀȀ̀ЀȀȀЀ ਀଀ऀ‫܀‬ԀԀ‫ऀ܀؀‬ȀЀᜀЀԀ‫܀‬ᤀ଀Ѐ ఀഀ฀Ѐഀ̀̀ༀ‫̀܀؀؀‬Ȁ̀ᜀഀ‫؀‬฀
ἀ‫܀‬ကԀ‫؀؀‬ጀऀ ḀԀ‫ऀ܀‬Ѐ଀᐀Ԁ‫̀܀‬Ȁ̀ᜀЀጀ̀̀Ȁ ఀጀ‫؀‬ЀЀጀጀᬀ‫܀‬ ఀഀᤀȀ̀ЀԀ‫܀‬ᤀ଀Ѐ
ᰀ̀ऀ ‫܀‬ᬀԀԀЀ‫଀܀‬ ਀ԀԀᤀԀᜀЀጀ̀Ѐጀ᐀Ԁᜀᴀ଀ऀЀԀᄀ‫̀܀‬ ሀȀᬀကȀᜀᴀഀᬀᄀ‫܀‬ !ጀЀ‫܀̀܀܀‬Ѐ
"ऀᄀ଀᐀ጀᄀऀȀЀ ఀȀᘀ଀̀ᜀЀጀ̀ЀȀ᐀ጀऀ #‫؀‬ഀ᐀ഀ̀ᄀ଀ᄀȀ᐀ጀऀ ሀ଀‫܀‬᐀‫̀܀‬ЀԀကԀᬀ᐀ጀጀऀ
$ጀ଀ကጀጀऀ ఀȀᘀ଀‫ऀ܀؀؀‬ȀЀᜀЀԀ‫܀‬ᤀ଀Ѐ
%Ԁᬀᄀ‫̀܀‬ЀԀ ሀ଀‫܀‬᐀‫̀̀܀‬Ԁ‫ऀ܀؀؀‬ȀЀᜀЀԀ‫܀‬ᤀ଀Ѐ
Ā‫܀‬Ȁ‫܀ ܀؀‬ᤀȀ #‫؀‬ഀ᐀ഀ̀ᄀ଀ᄀȀ᐀ጀऀ
#̀̀Ԁᄀ଀‫̀܀‬Ѐ‫܀‬ᄀ฀ᄀ฀
ࠀᬀက଀ऀЀȀ‫؀‬ጀᄀ฀ᄀ฀ %଀‫ऀ܀؀‬Ѐ‫ऀ܀‬ጀጀऀ& ᜀ ऀ‫ऀ܀‬ഀ‫̀܀‬Ȁ̀ ᜀ ᴀԀ ᜀ ᘀȀ̀ᄀ‫؀܀‬ༀᄀ଀ᘀЀԀ‫̀܀‬Ȁ̀ ᜀ ഀЀȀက฀฀ऀ' ᜀ Ѐ଀‫̀܀‬Ȁ̀ ᜀ ‫؀‬ጀ଀̀Ѐ଀' ᜀ ᄀ଀ᄀȀ᐀ጀऀ' ᜀ ЀԀ‫ ܀‬ጀ᐀ጀऀ'ᜀ
฀ᘀЀȀ‫̀܀‬Ȁ̀ᜀᄀ଀ᄀȀ᐀ጀऀ
kokemukseen perustuvat taidot, toimintavarmuus tilanteessa valitsee liikemahdollisuuksien joukosta

ja elämänkokemus. (Haldin-Herrgård & Salo 2008, sopivan liikkeen. Ulospäin helpolta ja spontaanilta
292.) näyttävän liikkeen takana on useimmiten tarkasti
Monet epiteetit ovat hyvin kontekstisidonnaisia. hahmotettu kehon topografia. Tätä voidaan kutsua
Merkitykset vaihtelevat eri yhteyksissä. Kyky kinesteettiseksi älykkyydeksi. Teknisesti taitavalla
(skill) voidaan nähdä sekä mentaalisen että liikkujalla ei aina ole kinesteettistä tietoa taidos-
käytännöllisen taksonomian ulottuvuutena. Kyky taan. Kinesteettinen tieto edellyttää herkistymistä
lahjakkuutena kuuluu mentaaliseen ryhmään ja kehon topografialle ja kinesteettisen kartan
kyky taitavuutena käytännöllisiin epiteetteihin. hahmotusta eli kehollisia taitoja opetellessamme
Hiljaisen tiedon keskeinen ulottuvuus on voi syntyä kinesteettistä tietoa, mikäli liikkuja on
nähdä asioita kokonaisvaltaisesti. Holistinen valmis kartoittamaan liikkumistaan. (Parviainen
tarkastelutapa onkin yksi hiljaisen tiedon 2006, 67–98.)
epiteetti. Myös jotkut epiteetit, kuten sisäinen ja
henkilökohtainen kompetenssi, kuvaavat kykyjä Hiljainen tietämys ja hiljainen tieto
ja valmiuksia niin kokonaisvaltaisesti, että ne
voidaan sijoittaa jokaiseen neljään ryhmään. Hiljaisen tiedon ja tietämisen käsitteiden
(Haldin-Herrgård & Salo 2008, 290-292.) kompleksisuus on tunnettu. Tarkasteltaessa
Kehollisuus on noussut esiin viimeaikaisessa hiljaisen tiedon ja tietämisen eroa hiljainen tieto
hiljaiseen tietoon liittyvässä keskustelussa. voidaan nähdä ajattelun ja toiminnan tuotteena sekä
Hiljainen tieto ja tietäminen kehollistuvat yksi- kasaantuneena tietopohjana. Se on implisiittistä
löihin potentiaaliksi. Asumme ja toimimme tietoa, joka kattaa taustalla vaikuttavat uskomukset,
sekä eksplisiittisen tiedon että kehon hiljaisen asenteet ja arvot. Hiljainen tietäminen voidaan taas
tiedon piirissä. Alanko-Turusen ja Pasasen määritellä prosessiksi, joka ilmenee taitavassa
mielestä kehollisuuden tarjoaman perspektiivin toiminnassa
kautta lähestymme hiljaisen tiedon ydintä. Sanna Virtainlahti (2006) tutki lisen-
Ruumiinfenomenologit nostavat esille kehoon siaatintyössään hiljaista tietämystä Tervasaaren
liittyviä luontaisia taipumuksia ja taitavuutta, tehtaalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää
johon sosiaalisesti ja kulttuurisesti käytettävien ja kuvata minkälaista erilaista hiljaista tietoa
välineiden kautta sitoutuu kehon tekniikoita. Ne tapausyrityksessä oli ja miten hiljainen tietämys
kantavat toimintaa ja erilaisia taitoja. Hiljaisen ilmeni käytännön toiminnassa. Virtainlahti
tiedon diskurssi on Alanko-Turusen ja Pasasen ottaa siis myös kantaa hiljaisen tiedon ja
mukaan etsinyt ruumiillisen kategoriaa. tietämyksen eroihin. Hiljainen tieto on hänen
Ruumiillis-kehollinen toimii ontologisena mukaansa staattista, kun taas hiljainen tietämys
perustana, josta hiljaisen tiedon dimensio muovautuu koko ajan. Virtainlahden tutkimuksen
on lopulta käsitettävissä. (Alanko-Turunen & kohdeorganisaation hiljaisen tiedon alueet
Pasanen 2008, 110–114.) muuttuvat hitaasti pitkällä aikavälillä, kun taas
Parviainen on kirjoittanut kinesteettisestä hiljaisen tiedon alueisiin liittyvä hiljainen tietämys
tiedosta hiljaisen tiedon yhteydessä. Liikkeet saattaa muuttua nopeasti uusien innovaatioiden
ja asennot ilmenevät kehossa erilaisina taktis- ja toimintatapojen myötä. Esimerkiksi koneet ja
kineettisinä tuntemuksina, joiden käsitteellinen laitteet pysynevät kohdeorganisaatiossa yhtenä
kuvaaminen on vaikeaa. Kinesteettinen tieto hiljaisen tiedon alueena koko tehtaan elinkaaren
sisältää tietoa kehon sisäisistä tuntemuksista ajan. Paperia tullaan tekemään aina paperikoneilla.
ja sen muodostuminen vaatii toiminnallista Koneisiin liittyvä tietämys ja osaaminen taas
vuorovaikutusta maailman kanssa. Esimerkiksi muuttuvat jatkuvasti kehityksen myötä. Tehtaan
käden taitoja opeteltaessa syntyy kinesteettistä hiljaisen tiedon alueet ovat melko pysyviä pitkällä
tietoa esineiden ja ympäristöjen taktis-kineettisestä aika välillä, kun taas niihin liittyvä hiljainen
luonteesta sekä tietoa kehon liikkumisen tietämys on jatkuvassa muutostilassa. (Virtainlahti
madollisuuksista ja tekniikoista. (Parviainen 2006, 43.)
2006, 67–98.) Hiljaisen tiedon abstraktiuden ja vaikeasti
Puhutaan kinesteettisestä kartasta. Kines- ymmärrettävän luonteen takia Virtainlahti tutki
teettinen kartta esimerkiksi tanssissa on Tervasaaren tehtaan hiljaista tietoa etnografisella
dynaaminen luova tila, jossa tanssija uudessa tutkimusmenetelmällä. Etnografisessa tutkimus-
menetelmässä tutkija viettää aikaa tutkittavassa tietoa. Tarkastelen seuraavassa Virtainlahden sekä
yhteisössä ja tekee siellä havaintoja. Koska Tuomolan ja Airilan hiljaisen tiedon alueita.
hiljainen tieto on sitoutunut työyhteisön Virtainlahti erotti Tervasaaren tehtaan hiljaisen
toimintatapoihin havainnoimalla niitä ja tiedon alueiksi kokonaisuuden hallinnan,
osallistumalla työyhteisön arkeen tutkija tunnistaa teknologian, työtavat ja ihmissuhteet (kuvio 1).
ja pystyy kuvaamaan työhön kätkeytynyttä hiljaista Kokonaisuuden hallinta tarkoittaa laajojen
tietoa mahdollisimman tarkasti. Etnografisen toimialaan liittyvien kokonaisuuksien sekä
tutkimusmenetelmän avulla voidaan saada organisaation toiminnan ja kokonaisprosessin
selville sellaista tietoa, jota informantit eivät osaisi ymmärtämistä. Erityistilanteilla tarkoitetaan
artikuloida pelkissä haastatteluissa. (Virtainlahti tehtäviä ja toimintoja, joiden tekemiseen tarvitaan
2006, 43.) erityistaitoja. Kokonaisuuden hallinta edellyttää
Virtainlahden tutkimusotteen tapaustutki- prosessien, fyysisten paikkojen ja tehtaan historian
muksen ydin on tapauksissa ja niiden tuntemista. Kokonaisuuden hallitsemiseksi
analysoinnissa. Tapauksia ovat esimerkiksi tarvitaan teoriataustaa, toisilta oppimista ja omaa
prosessit, toiminnot ja osastot tai historia. päättelykykyä. Haastatteluissa tuli esiin, että
Tapaustutkimusta on käytetty paljon esimerkiksi prosessien hallinta opitaan lähinnä käytännössä.
liiketaloustieteessä. Hiljainen tieto ja tietämys (Virtainlahti 2006, 76–78.)
ovat hyvin kontekstisidonnaisia ja yhteen Teknologian alueeseen kuuluvat koneet ja lait-
tapaukseen perehtyminen tekee ilmiön tutkimisen teet ja niiden toiminta sekä informaatiotekno-
mahdolliseksi. (Virtainlahti 2006, 43.) logiaan liittyvät taidot. Tehtaan toiminta perustuu
koneiden ja laitteiden toimintaan, joten niiden
Hiljaisen tiedon alueet hallintaa ja ylipäänsä teknologista osaamista
korostetaan. (Virtainlahti 2006, 87.)
Ensimmäisiä empiirisiä tutkimuksia hiljaisesta Työtavat Virtainlahti jakoi toimintatapoihin ja
tiedosta Suomessa on Sanna Virtainlahden tehtäviin. Tehtävien vaatiman tiedon hän jakaa
(2006) tutkimus tehdastyön hiljaisesta tiedosta. perustaitoihin ja erityistaitoihin. Perustaidoista
Tuomolan ja Airilan (2007) ovat taas selvittäneet osa opitaan ammattikoulutuksessa, mutta pääosin
hoito-, opetus- ja pelastusalan hiljaista tietoa. oppiminen tapahtuu työtä tekemällä. Erityistaidot
Nurminen (2000) on tutkinut hoitoalan hiljaista ovat henkilökohtaisia taitoja. Toimintatavoiksi
Kuvio 1. Tervasaaren tehtaan hiljaisen tiedon alueet (Virtainlahti 2006, 123.)

Virtainlahti luokittelee työmenetelmät, rutiinit ja Virtainlahden ja Tuomolan ja Airilan

niksit. (Virtainlahti 2006, 91–97.) tutkimustuloksia vertailtaessa hiljaisen tiedon
Ihmissuhteet Virtainlahti erotteli sisäisiin alueet ovat hyvin samanlaisia. Molemmissa
ja ulkoisiin ihmissuhdeverkostoihin ja tutkimuksissa hiljainen tieto liitettiin erityisesti
ihmissuhteisiin. Ihmissuhdetaidot nousivat esille kokonaisuuksien ja kokonaistilanteiden
hiljaisen tiedon osa-alueena etenkin esimiehiä ymmärtämiseen. Vaikka toisessa tutkimuksessa
haastateltaessa. Ihmissuhdetaitojen kannalta oli kyse tehdastyöstä ja toisessa pelastusalan
tärkeä sosiaalinen herkkyys katsottiin kehittyvän lisäksi opetus- ja hoitoalasta, ihmissuhdetaidot ja
iän ja kokemuksen kautta. (Virtainlahti 2006, sosiaaliset taidot olivat molemmissa tutkimuksissa
121–123.) merkittäviä hiljaisen tiedon alueita. Selkeänä
Virtainlahti luonnehti hiljaista tietoa kehol- erona voi pitää sitä että tehdastyössä koneisiin
liseksi, intuitiiviseksi, kokemukselliseksi, ja teknologiaan liittyvä hiljainen tieto korostuu
sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi sekä konteks- opetus- ja hoitoalaan verrattuna.
tisidonnaiseksi. Kehollisuus näkyi siten, Yksilöllisen hiljaisen tiedon ohella Tuomola
että monia aisteja tarvittiin havaintojen ja Airila tunnistivat myös hiljaisen tiedon
tekemiseen. Intuitiivisesti tehtiin asioita oikein. yhteisöllisen puolen. Yhteisöllinen hiljainen
Kokemuksellisuus näkyi ongelmatilanteissa ja tieto ilmenee työpaikan kulttuurissa ja tavoissa
kokemuksen avulla eksplisiittistä tietoa pystyttiin sekä historiassa.
hyödyntämään. Hiljaisen tiedon sosiaalinen luonne Työyhteisötasolla hiljaisessa tiedossa Tuomola
ilmeni ryhmissä ja kulttuurisuudesta nousi esille ja Airila erottivat myös kuusi aluetta:
kielen merkityksellisyys yhteisen ymmärryksen •Arvot, normit ja roolit: mitä ja ketä
ja merkitysten rakentajana. Kontekstisidonnaisuus arvostetaan.
liittyi kulttuurisuuteen. (Virtainlahti 2006, 123– •Talon tavat: kirjoittamattomat säännöt kuina
125.) toimitaan.
Tuomola ja Airila (2007) puolestaan •Kulttuuri: johtamistapa, viestintä, hierark-
selvittivät ”Ikä, ikästereotypiat ja tasa-arvo”- kisuus.
hankkeessa, mitä on hiljainen tieto hoito-, •Historia: työyhteisön yhteinen historia, erilaiset
opetus- ja pelastusalalla. Näiden alueiden tapahtumat.
edustajien haastatteluissa hiljainen tieto •Yhteisöllisyys: ryhmäkäyttäytyminen,
kuvattiin monipuolisena ja kokonaisvaltaisena ryhmähenki, jäsenyys.
ja ammatillista osaamista laajempana tietona. •Tarinat: luovat yhteistä kokemusta, siirtävät
Hiljainen tieto kiinnittyi kokonaistilanteen historia.
ymmärrykseen ja hallintaan sekä havaitsemis- Virtainlahden tutkimuksessa haastateltavat
ja ennakointikykyyn. Hiljaista tietoa nähtiin olivat tuoneet esille, että tarinoilla välitetään
teknisessä ja sisällöllisessä osaamisessa sekä työyhteisön ja tehtaan historiaa. Niiden kautta
vuorovaikutusosaamisessa. Yksilön hiljainen tieto kerrotaan mieleenpainuvista tapahtumista
liitettiin lähinnä työ- ja elämänkokemukseen. tehtaalla, kuten onnettomuuksista. Paperitehtaan
Yksilötason hiljaisessa tiedossa Tuomola ja haastateltava kertoi tarinoiden kertomisesta,
Airila erottivat kuusi aluetta: että hiljainen tieto siirtyy kun valvomossa
•Tekninen tieto: tieto laitteiden, koneiden ja istutaan ja puhutaan. Kerrotaan entisajan
välineiden toiminnasta. persoonallisista mestareista. Kerrotaan kuinka
•Sisällöllinen tieto: ammattitaito, ammat- tehtaalla oli kaikenlaisia kisailuja, leuanvetoa
tialakohtainen osaaminen. ja punnerruksia vaikka ei ollut valvomoita ja oli
•Sosiaaliset taidot: vuorovaikutusosaaminen kuumaa ja meluisaa. (Virtainlahti 2006, 117.) Myös
(asiakkaat, kollegat, muut työntekijäryhmät) Nurminen (2000) on kuvannut laajasti tarinoiden
•Intuitiivisuus: vaistot, selkäytimessä oleva tieto kautta intuitiota osana hiljaista tietämistä hoitajan
ja taito, ennakointi- ja sovelluskyky. työssä. Nurmisella on monia kuvauksia hoitajan
•Ammatillisuus: ammatti-identiteetti, varmuus, aavistuksesta ja ennakoivista tunteista, että kaikki
rauhallisuus, etäisyyden säätely, kyky kasvaa ja ei ollut sitä, miltä näytti. Hiljaisella tiedolla on
oppia työssä. merkittävä asema hoitotyössä ja hiljaista tietoa
•Rutiinit: totutut, jopa tiedostamattomat kertyy vähitellen hoitotyötä tekemällä.
tavat toimia, tekemisen ja toiminnan auto-
matisoituminen.
Tutkimusmenetelmistä viime aikoina kehittynyt. Tarkastelin seuraavia

ulottuvuuksia: hiljaisen ja ei-hiljaisen tiedon
Hiljaista tietoa voidaan tavoittaa tarkkailemalla erottelu, hiljaisen tiedon epiteetit, hiljaisen tiedon
työn tekemistä työpaikalla, mutta myös työtä ja tietämyksen erottelu, hiljaisen tiedon alueet ja
jälkikäteen pohtimalla. Työelämän tutkimuksessa ulottuvuudet yksilö- ja organisaatiotasolla.
suositut perinteiset kysely- ja haastattelumene- Polanyi esitti hiljaisen tiedon käsitteen
telmät eivät tavoita hiljaista tietoa. Hiljaista tietoteoriassaan ja sen jälkeen Polanyin oikeasta
tietoa tavoiteltaessa haastateltavaa on varauduttava tulkinnasta on käyty tieteellistä keskustelua.
tukemaan, koska hiljaista tietoa on vaikeaa ilmaista Hiljainen tieto on usein nähty eksplisiittisen
ja ilmiöt joihin hiljainen tieto liittyy, ovat usein tiedon jäännöksenä ja aikaisemmin jopa
abstrakteja ja vaikeasti käsitteellistettäviä. Tästä vastapoolina. Hiljaista tietoa on pyritty
syystä Haldin-Herrgård ja Salonen (2008) ovat kuvaamaan ja määrittelemään erottelemalla
kehittäneet epiteettikorttihaastattelun. Epiteetti- se eksplisiittisestä tiedosta. Eksplisiittinen
korttihaastattelussa haastateltavalle näytetään tieto kuvataan artikuloitavana ja hiljainen tieto
pahvikortteja, joissa lukee tilanteeseen sopivia kuvataan sen vastakohtana ei-artikuloitavana. T.D.
hiljaisen tiedon epiteettejä. Epiteettikortissa Wilson korostaa hiljaisen tiedon artikuloimisen
voi lukea esimerkiksi intuitio, maalaisjärki tai mahdottomuutta. Tiukka ortodoksinen jako
mielijohde. Vaikka epiteetit ovat usein itsestään hiljaiseen ja eksplisiittiseen tietoon ei kuitenkaan
selviä käsitteitä, niiden käyttö haastattelutilan- vie eteenpäin tutkimusta, jossa halutaan selvittää
teessa kuitenkin virittää keskustelua ja reflek- asiantuntijuutta ja kehittää oppimista edistäviä
tointia. Epiteetit ovat apuvälineitä hiljaisen tiedon käytäntöjä. Viime aikoina hiljaisen tiedon
tunnistamisessa ja siihen liittyvän pohdinnan jäävuorimetafora on nähty mielekkäämmäksi
fokusoimisessa. Epiteettien avulla on mahdollista kuin dualistinen jako hiljaiseen ja eksplisiittiseen
päästä jäävuoren huipun alle. (Haldin-Herrgård tietoon. Jäävuorimetaforassa hiljainen ja
& Salo 2008.) eksplisiittinen tieto voidaan nähdä saman koke-
Hiljaisen tiedon artikulointia helpottavat mus- ja tietoperustan kahtena eri ulottuvuutena eikä
hiljaisen tiedon epiteetit toiminnan reflektoinnin toisilleen vastakkaisina toisensa pois sulkevina
välineinä. Toinen väline ovat metaforat. Metaforat lajeina.
ovat kielen apuvälineitä jäsenneltäessä kokemuksia Uutta viimeaikaisessa tutkimuksessa on ollut
ja pyrittäessä artikuloimaan vaikeaselkoisia ja tutkia hiljaiseen tietoon liitettyjä ominaisuuksia
jäsentymättömiä ilmiöitä. Nonakan (1994) mukaan eli epiteettejä. Haldin-Herrgård luokitteli
metaforat auttavat organisaation hiljaisen tiedon hiljaisen tiedon epiteetit mentaalisiin, aistillisiin,
muuntamista eksplisiittiseksi tiedoksi. Sen lisäksi sosiaalisiin ja käytännöllisiin. Luokittelemiensa
ne luovat lähtökohdan uutta luovien käsitteellisten ominaisuuksien pohjalta Haldin-Herrgård kehitteli
verkostojen syntymiselle, jotka mahdollistavat hiljaisen tiedon epiteettikorttihaastattelumenetelm
tulevaisuuden ennakoinnin. Metaforan tulkinta än, jolla saadaan tietoa vaikeasti artikuloitavasta
on luova ja analyyttinen kognitiivinen prosessi, hiljaisesta tiedosta. Myös tarinoilla ja metaforilla
jonka avulla tietoisuudessamme kaukana toisis- kuvataan hiljaista tietoa.
taan olevat käsitteet voidaan suhteuttaa toisiinsa. Toinen merkittävä kehityskulku viime aikoina
Metaforien avulla voidaan siirtyä sille hiljaisen on ollut lisääntynyt puhe kehollisuudesta hiljaisen
tiedon alueelle, jossa toimintaympäristöön liittyvä tiedon yhteydessä. Kehollisuus tuo tuoretta ja uutta
tieto esittäytyy jäsentymättömänä kokemuksen ajattelua hiljaisen tiedon tutkimustraditioon.
esiymmärryksenä. (Haldin-Herrgård & Salo Hiljaisen tiedon tutkimuksen kehitys onkin
2008, 278-284.) kiteytetty osuvasti Alanko-Turusen ja Pasasen
(2008) artikkelin otsikkoon: Vangitusta tiedosta
Yhteenveto kehoon piirtyvään hiljaiseen tietämiseen.
Hiljaisen tiedon tietoteoreettisen tarkastelun
Tässä artikkelissa olen tarkastellut hiljaisen lisäksi on tehty empiirisiä tutkimuksia hiljaisesta
tiedon käsitettä ja sitä koskevia uusia teoreettisia tiedosta. Hiljainen tieto on nähty näissä
ja empiirisiä tutkimuksia. Punaisena lankana oli tutkimuksissa kokemusvarastona, jota hyödyntäen
tarkastella hiljaisen tiedon määritelmiä sekä sitä, ja johon peilaten ihmiset työskentelevät. Mikäli
millä tavoin hiljaista tietoa koskeva ajattelu on halutaan eksplikoida ja artikuloida hiljaista
tietoa, se tulisikin nähdä tietämisen prosessiksi Nonaka, I. & Takeuchi, H. 1995. The knowledge-
kompetenssin tai tietotaidon tapaan. Polanyin creating company. New York: Oxford University
mielestä hiljaista tietoa voidaan kommunikoida, Press.
mikäli tarjolla on sopivia artikuloinnin tapoja. Nurminen, R. 2000. Hiljainen tieto hoitotyössä.
Tehdyt empiiriset tutkimukset osoittavat, että Helsinki: Tammi.
hiljaista työelämän tietoa voidaan todellakin Parviainen, J. 2006. Meduusan liike: mobiiliajan
tutkia ja tehdä näkyväksi. tiedonmuodostuksen filosofiaa. Helsinki:
Jatkotutkimuksessani selvitän hiljaisen tiedon Gaudeamus.
alueita kirjastototyössä ja pyrin tekemään Polanyi, M. 1964. The logic of tacit inference.
näkyväksi kirjastonhoitajien hiljaista tietoa Teoksessa: Marjorie Grene (ed.) (1969 ) Knowing
ja tietämistä. Tutkimukseni tavoite on lisätä and being. Essays by Michael Polanyi. London:
ymmärrystä kirjastotyöstä. Toinen haaste olisi Routledge & Kegan Paul, 138-158.
löytää keinoja artikuloida hiljaista tietämystä. Polanyi, M. 1966. The tacit dimension. Garden City,
Epiteettikorttien hyödyntäminen ja tarinoiden New York: Doubleday & Company.
kerääminen ovat lupaavia menetelmiä hiljaisen Ryle, G. 1949. The concept of mind. London:
tiedon artikulointiin. Hutchinson.
Toom, A. 2008. Hiljaista tietoa vai tietämistä?
Hyväksytty julkaistavaksi 1.10.2012. Näkökulmia hiljaisen tiedon käsitteen tarkas-
teluun. Teoksessa: Auli Toom, Jussi Onnismaa
Lähdeluettelo: & Anneli Kajanto (toim.) Hiljainen tieto:
tietämistä, toimimista, taitavuutta. Helsinki:
Aaltonen, M. 2002. Tiedon ja osaamisen muuttaminen Kansanvalistusseura, 33-58.
toiminnaksi ja kyvykkyydeksi. Teoksessa Mika Tuomola, T. & Airila, A. 2007. Hiljainen tieto yksilö-
Aaltonen & Markku Wilenius: Osaamisen ja työyhteisönäkökulmasta. Teoksessa: Kaisa
ennakointi. Helsinki: Helsingin kauppakamari: Kauppinen & Julia Evans (toim.) Monikko -tasa-
Edita, 153-176. arvo monimuotoisissa työyhteisöissä. Helsinki:
Alanko-Turunen, M. & Pasanen, H. 2008. Työterveyslaitos, 72-83.
Vangitusta tiedosta kehoon piirtyvään hiljaiseen Vaahtio, E.-L. 2010. Tsemppiä, viisikymppiset!
tietämiseen. Teoksessa: Auli Toom, Jussi Helsinki: Tammi.
Onnismaa & Anneli Kajanto (toim.) Hiljainen Wilson, T.D. 2002. The ´nonsense´of knowledge
tieto: tietämistä, toimimista, taitavuutta. Helsinki: management. Information Research, 8. Saatavilla
Kansanvalistusseura, 103-118. elektronisessa muodossa http://informationr.net/ir/
Haldin-Herrgård, T. 2004. Dividing under the surface 8-1/paper144.html (Viitattu 12.6.2011.)
of tacit knowledge. In Conference proceedings of Virtainlahti, S. 2006. ”Se on niin hiljaista, että eihän
the 5th European Conference on Organisational siitä voi puhua”. Etnografinen tutkimus hiljaisesta
Knowledge, Learning and Capability, April 2004 tiedosta ja tietämyksestä tapausyrityksessä.
in Innsbruck, Austria. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Haldin-Herrgård, T. & Salo, P. 2008. Piilevien Vuorensyrjä, M. 2000. Miksi älykkään koneen
voimavarojen ilmaisemisesta hiljaisessa aikakautta ei koskaan tullut. Teoksessa Matti
osaamisessa. Teoksessa: Auli Toom, Jussi Vuorensyrjä & Reijo Savolainen (toim.) Tieto
Onnismaa & Anneli Kajanto (toim.) Hiljainen ja tietoyhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 109-
tieto: tietämistä, toimimista, taitavuutta. Helsinki: 136.
Kansanvalistusseura, 277-300.
Nonaka, I. 1994. A dynamic theory of organizational
knowledge creation. Organization Science, Vol.
5:1, 14-37.

7079-Artikkelin Teksti-16756-1-10-20121029

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

7079-Artikkelin Teksti-16756-1-10-20121029

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

ARTIKKELI 31 (3) – 2012

Informaatiotutkimus Pohjalainen: Hiljaisen... 1

Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen

Marjut Pohjalainen: Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus

Address: Marjut Pohjalainen. Tampereen kaupunginkirjasto, PL 152, 33101

Johdanto osaaminen nähdään organisaation tärkeimmäksi

epiteeteiksi. Yleisimpinä epiteetteinä esiintyivät ja arvostelukyky. (Haldin-Herrgård 2004, 12;

Taulukko 2. Hiljaisen tiedon ominaisuudet vaikuttaviin toimintoihin liittyen

ĀȀ̀ЀԀԀ‫܀؀‬Ѐ ࠀ‫ऀ܀‬Ѐ‫ऀ܀؀؀܀‬ȀЀ ਀଀ऀ‫܀‬ԀԀ‫ऀ܀؀‬ȀЀ ఀഀ฀Ѐഀ̀̀ༀ‫ऀ܀؀؀‬ȀЀ

ఀ฀က฀ᄀᄀ฀฀ऀ ሀጀ̀ЀȀ᐀‫̀܀‬Ȁ̀ ᔀᘀЀȀ‫ऀ܀‬ȀЀᜀᄀഀऀ‫܀‬Ѐ฀ᄀऀȀЀ ሀ‫܀‬ȀЀ଀ЀԀ‫܀‬Ѐ଀

kokemukseen perustuvat taidot, toimintavarmuus tilanteessa valitsee liikemahdollisuuksien joukosta

Kuvio 1. Tervasaaren tehtaan hiljaisen tiedon alueet (Virtainlahti 2006, 123.)

Virtainlahti luokittelee työmenetelmät, rutiinit ja Virtainlahden ja Tuomolan ja Airilan

Tutkimusmenetelmistä viime aikoina kehittynyt. Tarkastelin seuraavia

You might also like