Professional Documents
Culture Documents
https://testbankfan.com/download/leading-and-managing-in-nursing-5th-edition-yoder
-wise-test-bank/
Test Bank
MULTIPLE CHOICE
ANS: D
Flattening of the organizational structure has been shown to increase mistrust in
organizations while removing clinical leaders who provide support, consultation,
and leadership in securing resources and in inspiring standards of excellence.
REF: Page 28
TOP: AONE competency: Knowledge of the Healthcare Environment
ANS: A
The IOM report (2004) identified that traditional practice focused on punishment
of the person for errors as compared with a system view of responsibility for errors
and solutions.
3. To increase safety in patient care areas of the Valley Hospital, the executive
begins by:
a. Asking the community what the safety issues are.
b. Consulting with a management expert about staffing schedules.
c. Ensuring that the senior nursing officer attends the board meetings.
d. Instituting improved practices to reduce needle-stick injuries.
ANS: B
The IOM report (2004) highlighted the importance of the attendance of the senior
nurse executive at board meetings to enhance understanding of issues and
opportunities in the system that contribute to safe (or unsafe) nursing practice and
patient care.
REF: Page 28
TOP: AONE competency: Communication and Relationship-Building
ANS: B
The IOM report (2004) points to the need to involve nurses in decisions that affect
them and the provision of care.
REF: Page 28
TOP: AONE competency: Communication and Relationship-Building
5. Before the IOM report was issued, “To err is human” adverse events were
considered:
a. A normal risk.
b. Rare.
c. A reflection of some organizations.
d. Related to systems errors.
ANS: B
The IOM report (2004) highlighted deaths attributable to medical error as more
common than was once thought.
ANS: A
Quality care is related to safer patient care, and autonomy in decision making is
associated with the factors identified in the report.
7. After consulting with practice environments about quality and safety concerns
in health care, the Dean of Health Programs at US University develops:
a. A nursing program that emphasizes the development of a strong disciplinary
identity.
b. Programming that stresses discipline-based research.
c. Partnerships with health care to develop software for reporting of adverse
events.
d. An interdisciplinary program for nurses, pharmacists, and medical practitioners
that emphasizes collaborative learning teams.
ANS: D
Health Professions Education identified that education related to health disciplines
in silos leads to compromised communication and inability to function as an
integrated whole for patient-centered care.
ANS: D
Focusing on the patient moves care from concern about who controls care to a
focus on what care is provided to and with patients, which was an aim identified in
the IOM report, Crossing the Quality Chasm.
9. As a patient care advocate, you regularly coach patients as to how to stay safe
in health care by educating them about:
a. The need to understand and record all medications being taken.
b. Bringing their own linens and other personal items to the hospital.
c. Washing hands frequently while in a healthcare environment and using a hand
sanitizer.
Hän katsahti ylös, hämillään siitä että tulija tällä kertaa todellakin
oli ihminen. Joku oli pysähtynyt hänen eteensä.
Hän olisi halunnut huutaa: Älä jätä minua! Ota minut mukaasi!
4.
Neiti Hemb häntä nyt vastusti. Tämä oli sitä mieltä, että puutteita
oli olemassa ja että oli sääli niitä ihmisiä, jotka kärsivät hätää.
Rouva Liss oli vakuutettu että kaikki maailmassa oli parhain päin,
ja mitä hätään ja kurjuuteen tulee, niin siitä kyllä joku huolehti, siitä
hän oli varma!
*****
Tänään oli Omar Pasha vallan kauhea! Hän kuuli kaikki mitä
sanottiin ja singahutteli pieniä huomautuksia joka suuntaan. Ei
kukaan ollut niiltä turvassa. Naiset tunsivat jonkinmoista pelkoa
häntä kohtaan, mutta kun hän oli poissa, oli kaipaus sentään
suurempi kuin pelko hänen ollessaan läsnä.
Lehtori tulistui.
Tällaisesta hän juuri piti, kun sai täten rauhassa kuunnella toisten
puhetta. Häntä huvitti nähdessään että toiset naisista näyttivät
ärtyneiltä. Prinsessa Leila lepäsi hänen polvillansa ja katsoi
ympärilleen viattomin, ihmettelevin katsein, kuin aavistaen myrskyä.
— No, jopa jotakin, herra Iivana Julma!… Nyt meidän tulee oikein
hauska. Olemme kaikki ihastuksissamme! Niin, on oikein hauskaa,
kun herrat ovat tuollaisella tuulella… minusta se on hauskaa, sillä on
niin kauheata kuulla heidän puhuvan semmoista. Minä ja joukko
ystävättäriäni olemme siitä samaa mieltä… Mutta hyvä, kiltti Omar
Pasha, tarkoitatteko siis täyttä totta, että kaikki tuollainen, jota me
katsomme hienoksi, on aivan yksinkertaisesti eläimellistä?
*****
— Äiti, sinä käsität meidät niin tykkänään väärin. Salli minun nyt
tulla mukaasi! —
Hänen äänessään oli jotain, joka huomautti tytärtä siitä, mikä heitä
erotti, ja jota tytär ei tätä ennen ollut huomannut.
5.
Nyt kertoisi hän kaikki. Näille voi hän uskoa mitä tahansa —
ihmiset arvelisivat sen osoittavan että hän oli päästä sekaisin —
oikein hänen täytyi nauraa — sehän juuri osoitti että hän oli viisas!
Hän silmäili häntä kylmästi, ihmetellen. Oliko tuo hän itse? Oliko
yhdyselämä hänen kanssaan tehnyt tuon miehen tuollaiseksi?
Itse oli hän myöskin ajatellut että hänen onnensa olisi Arvid
Thammers — onni oli kai sitten sellaista!… Ja myöhemmin tulisi
kaikki se, mitä hän odotti, — olihan kaikki hyvin, kun oli vielä niin
paljon hyvää odotettavissa! Niin oli aina, niin sanoivat kaikki. Ja
muuthan tiesivät sen paremmin kuin hän. Itse oli hän ajatellut, että
oli parasta pyrkiä turvaan, — hän oli tuntenut itsensä niin
turvattomaksi. Hänestä oli kuin olisi hän pudonnut jyrkkää kalliota
alas, mutta pelastunut ihmeellisellä tavalla… Eikä hän tahtonut
kärsiä… Miksi olisi hän sitä tehnyt! Hän oli kahdeksantoistavuotias.
Hän tahtoi osalliseksi elämän ihanuudesta! — — —
*****
Hän tunsi olevansa kuin valmis elämään nähden. Mikä voi murtua,
se oli murtunut… se mikä oli loistanut, se oli sammunut ja
menehtynyt!
Hän muisti nuo ajat, jolloin elämä oli häntä koetellut, jolloin hänelle
oli karttunut kokemuksia — noita unohtumattomia, muistoon
syöpyneitä päiviä — päiviä, jotka eivät enää voineet palata, sillä
hänellä ei ollut voimaa kestää niitä kahdesti.
*****
Ilta lähestyi.
Vai tuuliko se oli tai joki? Vai ilman hengetkö sulattivat yhteen
kaikki nuo heikot äänet, jotka olivat kuin laineiden loppumatonta
loisketta!… kuin hänen oma ainainen, hiljainen kaipauksensa, joka ei
voinut tyyntyä! — — — Kaislikosta saapui hiljainen suhahdus.
Miksikä piti nyt tuon kulkijan tuolla saapua? Mitä oli ihmisillä täällä
tekemistä?
Thora Thammers näki että tulija oli parantolan vieraita, — tuo, jolla
oli niin ihmeellinen ääni ja niin sietämättömän iloinen seurustelutapa.
Hän tunsi ehdottomasti vastenmielisyyttä ihmisiä kohtaan, jotka
nauroivat paljon, ja häntä oli vaivannut keveä tapa, millä hän käsitteli
kaikkia asioita.
— Toivottavasti te sallitte!
Tuo mies, jolla oli niin ihmeellinen ääni, — olisihan hänen pitänyt
tietää että se oli hän! Hän näki syvät uurteet hienopiirteisen suun
ympärillä… tuon valtavan katseen… nyt vasta tunsi hän hänet.
Kaikki tuo, jonka hän oli taistelulla voittanut… ei, sitä hän ei antaisi
riistää itseltään!