Multispectral Biometrics: Systems and

Applications 1st Edition David Zhang

Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/multispectral-biometrics-systems-and-applications-1st
-edition-david-zhang/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Biometrics Crime and Security Mann

https://textbookfull.com/product/biometrics-crime-and-security-
mann/

Matrix Analysis and Applications 1st Edition Xian-Da

Zhang

https://textbookfull.com/product/matrix-analysis-and-
applications-1st-edition-xian-da-zhang/

Bioinformatics Research and Applications Fa Zhang

https://textbookfull.com/product/bioinformatics-research-and-
applications-fa-zhang/

Redox Flow Batteries: Fundamentals and Applications 1st

Edition Huamin Zhang

https://textbookfull.com/product/redox-flow-batteries-
fundamentals-and-applications-1st-edition-huamin-zhang/
ZnO nanostructures fabrication and applications Yue
Zhang

https://textbookfull.com/product/zno-nanostructures-fabrication-
and-applications-yue-zhang/

Deep Learning in Biometrics 1st Edition Mayank Vatsa

https://textbookfull.com/product/deep-learning-in-biometrics-1st-
edition-mayank-vatsa/

Basics of hydraulic systems Second Edition Zhang

https://textbookfull.com/product/basics-of-hydraulic-systems-
second-edition-zhang/

Time Series Analysis Methods and Applications for

Flight Data 1st Edition Jianye Zhang

https://textbookfull.com/product/time-series-analysis-methods-
and-applications-for-flight-data-1st-edition-jianye-zhang/

Time Series Analysis Methods and Applications for

Flight Data Zhang

https://textbookfull.com/product/time-series-analysis-methods-
and-applications-for-flight-data-zhang/
David Zhang · Zhenhua Guo
Yazhuo Gong

Multispectral
Biometrics
Systems and Applications
Multispectral Biometrics
David Zhang Zhenhua Guo
•

Yazhuo Gong

Multispectral Biometrics
Systems and Applications

123
David Zhang Yazhuo Gong
Biometrics Research Centre University of Shanghai for Science
The Hong Kong Polytechnic University and Technology
Hung Hom Shanghai
Hong Kong SAR China

Zhenhua Guo
Shenzhen Key Laboratory of Broadband
Network & Multimedia, Graduate School
at Shenzhen
Tsinghua University
Shenzhen
China

ISBN 978-3-319-22484-8 ISBN 978-3-319-22485-5 (eBook)

DOI 10.1007/978-3-319-22485-5

Library of Congress Control Number: 2015947407

Springer Cham Heidelberg New York Dordrecht London

© Springer International Publishing Switzerland 2016
This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part
of the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations,
recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission
or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar
methodology now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from
the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this
book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the
authors or the editors give a warranty, express or implied, with respect to the material contained herein or
for any errors or omissions that may have been made.

Printed on acid-free paper

Springer International Publishing AG Switzerland is part of Springer Science+Business Media

(www.springer.com)
Preface

Recently, biometrics technology has been one of the hot research topics in the IT
field, because of the demands for accurate personal identification or verification to
solve security problems in various applications, such as e-commence, Internet
banking, access control, immigration, and law enforcement. In particular, after the
911 terrorist attacks, the interest in biometrics-based security solutions and appli-
cations has increased dramatically.
Although a lot of traditional biometrics technologies and systems such as fin-
gerprint, face, palmprint, voice, and signature have been greatly development in the
past decades, they are application dependent and still have some limitations.
Multispectral biometrics technologies are emerging for high security requirement
for their advantages: multispectral biometrics could offer a richer information
source for feature extraction; multispectral biometrics is more robust to spoof attack
since it is more difficult to be duplicated or counterfeited.
With the development of multispectral imaging techniques, it is possible to
capture multispectral biometrics characteristics in real time. Recently, multispectral
techniques have been used in biometrics authentication, such as multispectral face,
multispectral iris, multispectral palmrpint, and multispectral fingerprint recognition,
and some commercial multispectral biometrics systems have been pushed into the
market already.
Our team certainly regards multispectral biometrics as a very potential research
field and has worked on it since 2008. We are the first group that developed the
multispectral hand dorsal technology and system. We built a large multispectral
palmrpint database (PolyU multispectral Palmprint Database), which contains 6,000
samples collected from 500 different palms, and then published it online since 2010.
Until now, this database has been downloaded by many researchers. This work was
followed with more extensive investigations into multispectral palmprint technol-
ogy, and this research has now evolved to other multispectral biometrics field.
Then, a number of algorithms have been proposed for these multispectral bio-
metrics technologies, including segmentation approaches, feature extraction meth-
odologies, matching strategies, and classification ideas. Both this explosion of

v
vi Preface

interest and this diversity of approaches have been reflected in the wide range of
recently published technical papers.
This book seeks to gather and present current knowledge relevant to the basic
concepts, definition, and characteristic features of multispectral biometrics tech-
nology in a unified way, and demonstrates some multispectral biometric identifi-
cation system prototypes. We hope thereby to provide readers with a concrete
survey of the field in one volume. Selected chapters provide in-depth guides to
specific multispectral imaging methods, algorithm designs, and implementations.
This book provides a comprehensive introduction to multispectral biometrics
technologies. It is suitable for different levels of readers: Those who want to learn
more about multispectral biometrics technology, and those who wish to understand,
participate in, and/or develop a multispectral biometrics authentication system. We
have tried to keep explanations elementary without sacrificing depth of coverage or
mathematical rigor. The first part of this book explains the background of multi-
spectral biometrics. Multispectral iris recognition is introduced in Part II. Part III
presents multispectral palmprint technologies. Multispectral hand dorsal recogni-
tion is developed in Part IV.
This book is a comprehensive introduction to both theoretical and practical
issues in multispectral biometrics authentication. It would serve as a textbook or as
a useful reference for graduate students and researchers in the fields of computer
science, electrical engineering, systems science, and information technology.
Researchers and practitioners in industry and R&D laboratories’ working security
system design, biometrics, immigration, law enforcement, control, and pattern
recognition would also find much of interest in this book.

December 2014 David Zhang

Zhenhua Guo
Yazhuo Gong
Contents

Part I Background of Multispectral Biometrics

1 Overview . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
1.1 The Need for Biometrics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
1.1.1 Biometrics System Architecture . . . . . . . . . . . . . . . . 4
1.1.2 Operation Mode of a Biometrics System . . . . . . . . . . 4
1.1.3 Evaluation of Biometrics and Biometrics System . . . . 6
1.2 Different Biometrics Technologies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
1.2.1 Voice Recognition Technology . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
1.2.2 Signature Recognition Technology . . . . . . . . . . . . . . 8
1.2.3 Iris Recognition Technology. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
1.2.4 Face Recognition Technology. . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
1.2.5 Fingerprint Recognition Technology . . . . . . . . . . . . . 13
1.2.6 Palmprint Recognition Technology . . . . . . . . . . . . . . 14
1.2.7 Hand Geometry Recognition Technology . . . . . . . . . . 15
1.2.8 Palm Vein Recognition Technology . . . . . . . . . . . . . 18
1.3 A New Trend: Multispectral Biometrics. . . . . . . . . . . . . . . . . 18
1.4 Arrangement of This Book. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

2 Multispectral Biometrics Systems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

2.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
2.2 Different Biometrics Technologies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
2.2.1 Multispectral Iris. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
2.2.2 Multispectral Fingerprint . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
2.2.3 Multispectral Face. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
2.2.4 Multispectral Palmprint . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
2.2.5 Multispectral Dorsal Hand . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
2.3 Security Applications . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
2.4 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

vii
viii Contents

Part II Multispectral Iris Recognition

3 Multispectral Iris Acquisition System. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

3.1 System Requirements . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
3.2 Parameter Selection. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
3.2.1 Capture Unit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
3.2.2 Illumination Unit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.2.3 Interaction Unit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
3.2.4 Control Unit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
3.3 System Performance Evaluation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
3.3.1 Proposed Iris Image Capture Device . . . . . . . . . . . . . 52
3.3.2 Iris Database . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
3.3.3 Image Fusion and Recognition . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
3.4 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

4 Feature Band Selection for Multispectral Iris Recognition . . . . . . 63

4.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
4.2 Data Collection. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
4.2.1 Overall Design . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
4.2.2 Checkerboard Stimulus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
4.2.3 Data Collection. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
4.3 Feature Band Selection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
4.3.1 Data Organization of Dissimilarity Matrix . . . . . . . . . 70
4.3.2 Improved (2D)2PCA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
4.3.3 Low-Quality Evaluation. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
4.3.4 Agglomerative Clustering Based on the Global
Principle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
4.4 Experimental Results and Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
4.5 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

5 The Prototype Design of Multispectral Iris Recognition System. . . 89

5.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
5.2 System Framework . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
5.2.1 Overall Design . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
5.2.2 Illumination Unit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
5.2.3 Interaction Unit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
5.2.4 Control Unit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
5.3 Multispectral Image Fusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
5.3.1 Proposed Iris Image Capture Device . . . . . . . . . . . . . 103
5.3.2 Iris Database . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
Contents ix

5.3.3 Score Fusion and Recognition . . . . . . . . . . . . . . . . . 105

5.3.4 Experimental Results and Analysis . . . . . . . . . . . . . . 108
5.4 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113

Part III Multispectral Palmprint Recognition

6 An Online System of Multispectral Palmprint Verification . . . . . . 117

6.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
6.2 The Online Multispectral Palmprint System Design . . . . . . . . . 119
6.3 Multispectral Palmprint Image Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
6.3.1 Feature Extraction and Matching for Each Band . . . . . 123
6.3.2 Inter-spectral Correlation Analysis. . . . . . . . . . . . . . . 125
6.3.3 Score-Level Fusion Scheme . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
6.4 Experimental Results . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
6.4.1 Multispectral Palmprint Database . . . . . . . . . . . . . . . 129
6.4.2 Palmprint Verification on Each Band. . . . . . . . . . . . . 130
6.4.3 Palmprint Verification by Fusion . . . . . . . . . . . . . . . 133
6.4.4 Anti-spoofing Test . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
6.4.5 Speed . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
6.5 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136

7 Empirical Study of Light Source Selection for Palmprint

Recognition . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
7.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
7.2 Multispectral Palmprint Data Collection . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
7.3 Feature Extraction Methods . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
7.3.1 Wide Line Detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
7.3.2 Competitive Coding . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
7.3.3 (2D)2PCA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
7.4 Analyses of Light Source Selection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
7.4.1 Database Description. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
7.4.2 Palmprint Verification Results by Wide
Line Detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ...... 146
7.4.3 Palmprint Verification Results by Competitive
Coding . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147
7.4.4 Palmprint Identification Results by (2D)2PCA . . . . . . 148
7.4.5 Discussions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
7.5 Conclusion. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
x Contents

8 Feature Band Selection for Online Multispectral Palmprint

Recognition . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
8.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
8.2 Hyperspectral Palmprint Data Collection . . . . . . . . . . . . . . . . 154
8.3 Feature Band Selection by Clustering . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
8.4 Clustering Validation by Verification Test . . . . . . . . . . . . . . . 159
8.5 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161

Part IV Multispectral Hand Dorsal Recognition

9 Dorsal Hand Recognition . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165

9.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
9.2 Multispectral Acquisition System and Database . . . . . . . . . . . 167
9.2.1 Image Acquisition System . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
9.2.2 ROI Database. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
9.3 Feature Representation. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
9.3.1 Introduction of Dorsal Hand Feature
Representation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
9.3.2 (2D)2PCA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
9.3.3 CompCode. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175
9.3.4 MFRAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
9.4 Optimal Band Selection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
9.4.1 Left–Right Comparison . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
9.4.2 Feature Comparison Result . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179
9.4.3 Feature Estimation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
9.4.4 Feature Fusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
9.4.5 Optimal Single Band . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
9.5 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185

10 Multiple Band Selection of Multispectral Dorsal Hand . . . . . . . . . 187

10.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . ........... . . . . . . . . 187
10.2 Correlation Measure . . . . . . . . . . . ........... . . . . . . . . 190
10.2.1 Feature Representation. . . . ........... . . . . . . . . 190
10.2.2 Pearson Correlation . . . . . . ........... . . . . . . . . 192
10.3 Band Clustering . . . . . . . . . . . . . . ........... . . . . . . . . 192
10.3.1 Correlation Map Analysis . ........... . . . . . . . . 192
10.3.2 Model Setup . . . . . . . . . . ........... . . . . . . . . 194
10.3.3 Clustering Methodology. . . ........... . . . . . . . . 196
10.3.4 Clustering Result . . . . . . . ........... . . . . . . . . 199
10.3.5 Parameter Analysis . . . . . . ........... . . . . . . . . 201
Contents xi

10.4 Band Selection . . . . . . . . . . ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . 201

10.4.1 Representative Band Selection . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
10.4.2 Fusion Results . . . . ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
10.4.3 Anti-spoof Test. . . . ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
10.5 Summary . . . . . . . . . . . . . . ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . 205

11 Comparison of Palm and Dorsal Hand Recognition . . . . . . . . . . . 207

11.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
11.2 Difference Analysis. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
11.2.1 Physiological Structure Difference. . . . . . . . . . . . . . . 210
11.2.2 Spectral Character Difference . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
11.2.3 Other Difference . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
11.3 Comparison Experiment. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
11.3.1 Combined Database . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
11.3.2 Single Band Comparison . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
11.3.3 Multiple Bands Comparison . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
11.4 Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
References. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219

Part V Conclusion and Future Work

12 Book Review and Future Work . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223

12.1 Book Recapitulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
12.2 Future Work . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
12.2.1 Sensor Size and Cost. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
12.2.2 Higher Performance . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
12.2.3 Distinctiveness . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
12.2.4 Permanence . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
12.2.5 Privacy Concerns . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226

Index . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
 Part I
Background of Multispectral Biometrics
Chapter 1
Overview

Abstract Recently, biometrics technology is one of the hot research topics in the IT
field because of the demands for accurate personal identification or verification to
solve security problems in various applications. This chapter gives an all-around
introduction to biometrics technologies, and the new trend: multispectral biometrics.

Keywords Biometrics
Multispectral biometrics
Identification
Verification

1.1 The Need for Biometrics

Biometrics lies in the heart of today’s society. There has been an ever-growing need to
automatically authenticate individuals at various occasions in our modern and auto-
mated society, such as information confidentiality, homeland security, and computer
security. Traditional knowledge-based or token-based personal identification or
verification is so unreliable, inconvenient, and inefficient, which is incapable to meet
such a fast-pacing society. Knowledge-based approaches use “something that you
know” to make a personal identification, such as password and personal identity
number. Token-based approaches use “something that you have” to make a personal
identification, such as passport or ID card. Since those approaches are not based on
any inherent attributes of an individual to make the identification, it is unable to
differentiate between an authorized person and an impostor who fraudulently acquires
the “token” or “knowledge” of the authorized person. This is why biometrics iden-
tification or verification system started to be more focused in the recent years.
Biometrics involves identifying an individual based on his/her physiological or
behavioral characteristics. Many parts of our body and various behaviors are
embedded such information for personal identification. In fact, using biometrics for
person authentication is not new, which has been implemented over thousands years,
numerous research efforts have been put on this subject resulting in developing
various techniques related to signal acquisition, feature extraction, matching, and
classification. Most importantly, various biometrics systems, including fingerprint,

© Springer International Publishing Switzerland 2016 3

D. Zhang et al., Multispectral Biometrics,
DOI 10.1007/978-3-319-22485-5_1
4 1 Overview

iris, hand geometry, and voice and face recognition systems have been deployed for
various applications (Jain et al. 1999).
According to the report of Acuity Market Intelligence (The Future of Biometrics
2009), the market for biometrics technologies increased around 20 % each year
in the past years. Figure 1.1a shows predicted total revenues of biometrics for
2009–2017. Figure 1.1b shows comparative market share by different biometrics
technologies for the year 2009.

1.1.1 Biometrics System Architecture

A biometric recognition system is a pattern recognition system. During biometric

recognition, biometric traits are measured and analyzed to establish a person’s
identity. This process involves several stages.
Enrollment
During enrollment, a user’s physical or behavioral trait is captured with a camera or
sensor and placed in an electronic template. This template is securely stored in a
central database or a smart card issued to the user.
Recognition
During recognition, a sensor captures a biometric trait. The trait is then analyzed
with an algorithm that extracts quantifiable features, such as fingerprint minutiae or
face shape. A matcher takes these features and compares them to an existing
template in the enrollment database.

1.1.2 Operation Mode of a Biometrics System

A biometrics system is usually operated in three modes: enrollment, identification,

and verification. But some systems only have either identification or verification
modes.
Enrollment—Before a user can be verified or identified by the system, he/she
must be enrolled by the biometrics system. The user’s biometrics data are captured,
preprocessed, and feature extracted as shown in stages 1–3 of Fig. 1.2. Then, the
user’s template is stored in a database or file system.
Identification—This refers to the identification of a user based solely on his/her
biometrics information, without any prior knowledge about the identity of a user.
Sometimes, it is referred to one-to-many matching, or recognition. It will go through
stages 1–3 to create an identification template. Then, the system will retrieve all the
templates from the database for the feature matching. A result of success or failure is
given finally. Generally, accuracy decreases as the size of the database grows.
1.1 The Need for Biometrics 5

Fig. 1.1 a Total biometrics revenues prediction in 2009–2017 (The Future of Biometrics 2009).
b Comparative market sharing by BCC research (Biometrics: Technologies and Global Markets
2010)
6 1 Overview

Fig. 1.2 Biometrics system architecture (What is Biometrics 2009)

Verification—This requires that an identity (ID card, smart card, or ID number)

is claimed, and then, a matching of the verification template with master templates
is performed to verify the person’s identity claim. Sometimes, verification is
referred to a 1-to-1 matching, or authentication.

1.1.3 Evaluation of Biometrics and Biometrics System

Seven factors affect the determination of a biometrics identifier, including univer-

sality, uniqueness, permanence, collectability, performance, acceptability, and cir-
cumvention. Table 1.1 summaries how three biometrics experts perceive five
common biometrics technologies (Jain et al.2004).
1. Universality: Biometrics is a set of features extracted from the human body or
behavior. Some human beings do not have some biometrics. For example, a
worker may lose his/her fingerprint because of physical work. A dumb person
does not have voice print. Universality points out the ratio of the human beings
with a special biometrics.
2. Uniqueness: If a biometrics is unique, it can be used to completely distinguish
any two persons in the world. The identical twins with the same genetic
1.1 The Need for Biometrics 7

Table 1.1 Perception of five common biometrics technologies by three biometrics experts (Jain
et al. 2004)
Face Fingerprint Hand Geometry Iris Palmprint
Universality High Medium Medium High Medium
Uniqueness Low High Medium High High
Permanence Medium High Medium High High
Collectability High Medium High Medium Medium
Performance Low High Medium High High
Acceptability High Medium Medium Low Medium
Circumvention High Medium Medium High Medium

genotype are one of the important tests for uniqueness. Observing the similarity
of a biometrics in a large database is also an important indicator for uniqueness.
3. Permanence: Many biometrics will change time by time, such as voice print,
face. Iris and fingerprint, which are stable in a long period of time, are relative
permanence. Permanence is described by the stability of a biometrics.
4. Collectability: Although some biometrics has high permanence, uniqueness, and
universality, it cannot be used for public because of collectability. If the data
collection process is too complex or requires high-cost input devices, the col-
lectability of this biometrics is low. DNA and retina suffer from this problem.
5. Performance: The term “performance” is referred to accuracy, which is defined
by two terms, (1) false acceptance rate (FAR) and (2) false rejection rate (FRR)
which are controlled by a threshold. Reducing FAR (FRR) has to increase FRR
(FAR). Equal error rate (EER) or crossover rate also refers accuracy.
6. Acceptability: To be a computer scientist, we should try our best to produce a
user-friendly biometrics system. In fact, almost all the current biometrics sys-
tems are not physically intrusive to users, but some of them such as, retina-based
recognition system, are psychologically invasive system. Retina-based recog-
nition system requires a user to put his/her eye very close to the equipment and
then infrared light passes through his/her eye in order to illuminate his/her retina
for capturing an image (Miller 1994; Zhang 2000; Mexican Government 2003).
7. Circumvention: The term “circumvention” refers to how easy it is to fool the
system by using an artifact or substitute.

1.2 Different Biometrics Technologies

At present, there are many different biometrics technologies. Each existing system
has its own strengths and limitations. There is no perfect biometrics system until
now, and the question of which one is better depends on the application. The
following shows different types of biometric technologies and systems available on
the market.
8 1 Overview

1.2.1 Voice Recognition Technology

Voice (speaker) recognition consists of identification and verification of the voice

(Barbu 2009). Voice recognition methods encompass text-dependent and
text-independent methods (Cole et al. 1997; Sammut and Squires 1995). The text-
dependent methods discriminate the voice by the same utterance, such as specifi-
cally determined words, numbers, or phrases. The text-independent methods, on the
other hand, recognize the voice no matter what form of words or numbers the
speakers’ provide. There will be waveform formed by the voice when a person
speaks a word or number. The waveform is known as a voice pattern which like the
fingerprints or other physical features is unique. Although everyone has a different
pitch, which can be considered physical features, the human voice is classified into
behavioral biometrics identifier (Barbu 2009). Figure 1.3 shows typical speaker
recognition setup (Campbell 1997), and Fig. 1.4 shows a voice feature extraction
scheme (Kinnuen and Li 2010). However, it is not only the qualities of the
microphone and the communication channel but also the aging, medical conditions,
or even emotional status can affect the behavioral part of the speech of a person
(Mastali 2010). Some researchers have developed the smart home which based on
the voice recognition (Baygin 2012). In the home, you can control the equipment by
your voice such as turning on a lamp, close the curtain, and so on.

1.2.2 Signature Recognition Technology

Signature recognition represents an important biometrics recognition field. It has a

long tradition in many common commercial fields. The technology considered to be

Fig. 1.3 Typical speaker recognition setup (Campbell 1997)

1.2 Different Biometrics Technologies 9

Fig. 1.4 A voice feature

extraction scheme (Kinnuen
and Li 2010)

a behavioral biometrics generally could be divided into two types, namely online
and off-line signature recognition. The online signature recognition is mainly based
on the 1-dimensional (1-D) features such as pressure, velocity, and acceleration of
the signature. But the off-line signature recognition is mainly based on the static
images of the signed words. Some online signature recognitions not only deal with
the time domain information described above but also process the static signature
images. Figure 1.5 shows a traditional signature and an online signature (Zhang
et al. 2011). Figure 1.6 shows some acquisition devices (Zhang et al. 2011), and
Fig. 1.7 shows typical feature extraction.
The online signature verification system developed by Prof. Berrin Yanikoglu
and Alisher Kholmatov has won the first place at The First International Signature
Verification Competition (SVC 2004) organized in conjunction with the First
International Conference on Biometric Authentication (ICBA 2004). The recogni-
tion rates were 2.8 % EER for skilled forgery tests (Signature Verification 2002).

Fig. 1.5 A traditional signature and an online signature (Zhang et al. 2011)
10 1 Overview

Fig. 1.6 Digitizing tablet, electronic pen, and data gloves (Zhang et al. 2011)

Fig. 1.7 Example of dynamic information of a signature (Signature recognition 2015)

1.2.3 Iris Recognition Technology

Iris recognition is one of the most effective biometrics technologies, being able to
accurately identify the identities of more than thousand persons in real time
(Pankanti et al. 2000; Zhang 2000; Jain and Pankanti 2001; Jain et al. 2004;
Daugman 1993). The iris is the colored ring that surrounds the pupil. A camera
using visible and infrared light scans the iris and creates a 512-byte biometrics
template based on the characteristics of the iris tissue, such as rings, furrows, and
freckles.
An iris recognition system such as IrisAccess™ from Iridian Technologies, Inc.,
provides a very high level of accuracy and security. Its scalability and fast pro-
cessing power fulfills the strict requirements of today’s marketplace, but it is
1.2 Different Biometrics Technologies 11

expensive and users regard it as intrusive. It is suitable for high security areas such
as nuclear plants or airplane control rooms. On the other hand, it is not appropriate
in areas which require frequent authentication processes, such as logging onto a
computer. Figure 1.8 shows an iris camera manufactured by LG. Figure 1.9 illus-
trates of the area of iris. Recently, iris on the move becomes popular. It is an
approach to acquiring iris images suitable for iris recognition while minimizing the

Fig. 1.8 Iris recognition overview (Li and Jain 2009). a LG iCAM4000 iris camera. b Example
picture to show how to use it

Fig. 1.9 Illustration of the

area of pupil, iris, and sclera
(Li and Jain 2009)
12 1 Overview

Fig. 1.10 An iris on the

move portal system
(Li and Jain 2009)

constraints that need to be placed on the subject. The iris on move systems have
been designed to take advantage of the motion of the subject toward the camera, to
avoid the need for the subjects to position themselves at the focus of the system—
they will walk through it naturally as shown in Fig. 1.10.

1.2.4 Face Recognition Technology

Compared to others biometrics, face verification is low cost, needing only a camera
mounted in a suitable position such as the entrance of a physical access control area.
For verification purposes, it captures the physical characteristics such as the upper
outlines of the eye sockets, the areas around the cheekbones, and the sides of the
mouth. Face scanning is suitable in environments where screening and surveillance
are required with minimal interference with passengers.
The state of Virginia in the USA has installed face recognition cameras on
Virginia’s beaches to automatically record and compare their faces with images of
suspected criminals and runaways. However, the user acceptance of facial scanning
is lower than that of fingerprints, according to an IBG Report. Figure 1.11 shows
face recognition based on geometrical features.
The London Borough of Newham, in the UK, previously trialed a facial rec-
ognition system built into their borough-wide CCTV system. The German Federal
Police use a facial recognition system to allow voluntary subscribers to pass fully
automated border controls at Frankfurt Rhein-Main international airport.
Subscribers need to be European Union or Swiss citizens. Since 2005, the German
Federal Criminal Police Office offers centralized facial recognition on mugshot
images for all German police agencies. The Fig. 1.12 shows a facial recognition
scanner in Swiss (Facial recognition system 2015).
1.2 Different Biometrics Technologies 13

Fig. 1.11 Face recognition

based on the geometrical
features (Li and Jain 2009)

Fig. 1.12 Swiss European

surveillance: facial
recognition and vehicle make,
model, color, and license plate
reader (Facial recognition
system 2015)

1.2.5 Fingerprint Recognition Technology

Automatic fingerprint identification began in the early 1970s. At that time, fingerprint
verification had been used for law enforcement. From 1980s, the rapid development
of personal computer and fingerprint scanner was started; consequently, fingerprint
14 1 Overview

Fig. 1.13 How fingerprint scanners record identities (Motorists to give fingerprint 2006)

identification started to be used for non-criminal applications (Zhang 2000). Current

fingerprint systems utilize minutiae and singular points as the features (Jain and
Pankanti 2001; Jain et al. 2004; Daugman 1993, 2003; McGuire 2002).
The most promising minutiae points are extracted from an image to create a
template, usually between 250 and 1000 bytes in size (Jain et al. 1997; Jain and
Pankanti 2001; Ratha et al. 1996; Karu and Jain 1996; Cappelli et al. 1999; Maio
and Maltoni 1997; Berry 1994). It is the most widely used biometrics technology in
the world. Its small chip size, ease of acquisition, and high accuracy make it the
most popular biometrics technology since the 1980s. However, some people may
have fingerprints worn away due to hand work and some old people may have
many small creases around their fingerprints, lowering the system’s performance. In
addition, the fingerprint acquisition process is sometimes associated with crimi-
nality, causing some users to feel uncomfortable with it. A typical fingerprint
system is shown in Fig. 1.13.

1.2.6 Palmprint Recognition Technology

Palmprint is concerned with the inner surface of a hand and looks at line patterns
and surface shape. A palm is covered with the same kind of skin as the fingertips,
and it is larger than a fingertip in size. Therefore, it is quite natural to think of using
palmprint to recognize a person. Because of the rich features including texture,
principal lines, and wrinkles on palmprints, it is believed that they contain enough
stable and distinctive information for separating an individual from a large
population.
1.2 Different Biometrics Technologies 15

There have been some companies, including NEC and PRINTRAK, which have
developed several palmprint systems for criminal applications (Jain et al. 1997;
Miller 1994). On the basis of fingerprint technology, their systems exploit
high-resolution palmprint images to extract the detailed features like minutiae for
matching the latent prints. Such approach is not suitable for developing a palmprint
authentication system for civil applications, which requires a fast, accurate, and
reliable method for the personal identification. The Hong Kong Polytechnic
University developed a novel palmprint authentication system to fulfill such
requirements, as shown in Fig. 1.14. Figure 1.14a shows a CCD camera-based 2-D
palmprint acquisition device, and Fig. 1.14b is a palmprint image collected by this
device.

1.2.7 Hand Geometry Recognition Technology

Hand geometry recognition is one of the oldest biometrics technologies used for
automatic person authentication. Hand geometry requires only small feature size,
including the length, width, thickness, and surface area of the hand or fingers of a
user, as shown in Fig. 1.15a.
There is a project called INSPASS (Immigration and Naturalization Service
Passenger Accelerated Service System) which allows frequent travelers to use 3-D
hand geometry at several international airports such as Los Angeles, Washington,
and New York. Qualified passengers enroll in the service to receive a magnetic stripe
card with their hand features encoded. Then, they can simply swipe their card, place
their hand on the interface panel, and proceed to the customs gate to avoid the long
airport queues. Several housing construction companies in Hong Kong have adopted
the hand geometry for the employee attendance record in their construction sites, as
shown in Fig. 1.15b. A smart card is used to store the hand shape information and
employee details. Employees verify their identities by their hand features against the
features stored in the smart card as they enter or exit the construction site. This
measure supports control of access to sites and aids in wage calculations.
Hand geometry has several advantages over other biometrics, including small
feature size, less invasive, more convenient, and low cost of computation as a result
of using low-resolution images (Sanchez-Reillo et al. 2000; Sanchez-Reillo and
Sanchez-Marcos 2000). But the current hand geometry system suffers from high
cost and low accuracy (Pankanti et al. 2000). In addition, uniqueness of the hand
features is not guaranteed, making it unfavorable to be used in one-to-many
identification applications.
16 1 Overview

Fig. 1.14 a CCD camera-based 2-D palmprint acquisition device. b A palmprint image (right)
that is collected by the device
1.2 Different Biometrics Technologies 17

Fig. 1.15 a The features of a hand geometry system. b A hand geometry reading system (Hand
Geometry 2014)
18 1 Overview

Fig. 1.16 The process of capturing of image of the hand vein patterns (Fujitsu Laboratories
Limited 2014)

1.2.8 Palm Vein Recognition Technology

Fujitsu Laboratories Limited developed a new type of biometrics authentication

system (PalmSecure™) which verifies a person’s identity by the pattern of the veins
in his/her palms (Fujitsu Laboratories Limited 2002). The PalmSecure™ works by
capturing a person’s vein pattern image while radiating it with near-infrared rays
(Fujitsu Laboratories Limited 2011a, b). The scanning process is extremely fast and
does not involve any contact between the sensor and the person being scanned. The
process is shown in the Fig. 1.16 (Fujitsu Laboratories Limited 2011a, b).
Fujitsu piloted the palm vein recognition-based solution from January to June of
2011 at Boca Ciego High School. The result was tremendous: a 98 % first-scan
transaction success rate with wait times in their busy lunch lines dropping from
15 min to a paltry 7 min. Starting in the fall of the 2011–2012 school year, all
Pinellas County Schools will rely on the Fujitsu PalmSecure biometric solution to
handle cafeteria transaction for the tens of thousands of students, across all of their
46 middle and high schools, who take part in their daily snack and lunch service
program (Fujitsu Limited 2014).

1.3 A New Trend: Multispectral Biometrics

Versatility, usability, and security are some of the required characteristics of

biometric system. Such system must have the capability to acquire and process
biometric data at different times of day and night, in a variety of weather and
environmental conditions, and be resistant to spoofing attempts. Multispectral
biometrics is one of the few technologies shown to solve many of the aforemen-
tioned issues (Li and Jain 2009).
Multispectral imaging is possible to simultaneously capture images of an object
in the visible spectrum and beyond. It has been extensively used in the field of
remote sensing, medical imaging, and compute vision to analyze information in
multiple bands of the electromagnetic spectrum. Figure 1.17 shows two images of a
person wearing sunglasses, one in the visible light and the other in the near infrared
(NIR). As shown in Fig. 1.17, multispectral imaging could provide more information
1.3 A New Trend: Multispectral Biometrics 19

Fig. 1.17 Visible and NIR images of a subject wearing sun glasses. Images are acquired using an
IR-Enabled Sony DSC-S30 Digital Camera & X-Nite780 nm filter under incandescent light
(Infrared Filter 2014)

than single modality. Usually, complementary features could be extracted. Thus,

better recognition and spoof detection ability are easy to be achieved.
Wavelengths covering the visible spectrum all the way to the long-wave infrared
(LWIR) have been used in the analysis of biometric data. Figure 1.18 displays the
distribution and values of wavelengths along the electromagnetic spectrum, with
emphasis on the most used bands in biometrics. The visible spectrum comprises
wavelengths between 400 and 750 nm. Bands of lengths from 750 to 1400 nm
represent the NIR, while wavelengths between 1.4 and 3 μm are called short-wave
infrared (SWIR). Bands from 3 to 8 μm are said to be in the mid-wave infrared
(MWIR) and bands between 8 and 15 μm are called LWIR. Mid wave and long
wave are also referred to as thermal infrared (Li and Jain 2009).

Fig. 1.18 Bands of the electromagnetic spectrum and their wavelengths (Li and Jain 2009)
Another random document with
no related content on Scribd:
käsiin, tahtonsa Jumalan käsiin. — Nyt näen Jeannen, Alexander,
näytä Murillo.» Ja Aleksander Aleksandrovitš toi kuvan, Murillon
Madonnan, joka on Eremitagessa ja jonka asento ja liike olivat
kiinnittäneet Idan mieltä ja auttaneet häntä muodostamaan kuvaa
Jeannesta. — »Älkää puhuko enää, Aurinko, se vahingoittaa Teitä,
älkää puhuko», pyysin minä suudellen hänen hentoja käsiään.»

Kun Ida Aalberg tammikuun 17 p:nä 1915 kuoli Pietarissa, oli

Nataša Radlov hänen läheisyydessään. Venäläinen nainen on
kuvannut ihaillun ystävättärensä viimeistä kamppailua ja omistanut
tämän muistolle syvää rakkautta uhkuvia sanoja.
XX.

LOPPUSANAT.

Luonnossa se, mikä on lähellä, näyttää suurelta, ja se, mikä on

etäällä, pieneltä. Ihmistä arvioitaessa käy tavallisesti päinvastoin:
moni etäinen suuruus kutistuu, jos häntä aletaan tarkastaa
lähempää.

Elämänsä viimeisenä vuotena Ida Aalberg kerran hyväksyi

semmoisen optimistisen väitteen, että kukin ihminen saa tunnustusta
ansionsa mukaan ja että kohtalo on oikeamielinen.

Jos joku ihminen Suomessa on saanut työlleen tunnustusta, niin

juuri Ida Aalberg. Ketään ei tässä karussa maassa ole juhlittu
niinkuin häntä, ketään ei ole kiitetty niinkuin häntä, ketään ei ole
rakastettu niinkuin häntä. Hän sai kyllä kokea nurjuutta, kylmyyttä ja
vääryyttäkin, kuten jokainen voimakkaasti toimiva ihminen, mutta
kiitos, jonka hän elinaikanaan saavutti, oli niin yleinen, ehdoton ja
lämmin kuin vain harvalle kuolevaiselle on suotu.

Näyttämövalaistuksella voidaan paljon kaunistaa, ja näyttämö

valaistuksessa Ida Aalberg useimmille aikalaisilleen esiintyi.
 Eräs saksalaisen teatterin historioitsija on »tähti»taiteen
heikkouksia kuvatessaan väittänyt, että jumaloiminen, joka yleisön
taholta tuli suurten yksityisten näyttelijäin osaksi, oli kohtuutonta ja jo
sinänsä muka osoitti taiteellista rappiotilaa.

Jos joku ihminen Suomessa on saanut osakseen kritiikitöntä

jumaloimista, niin juuri Ida Aalberg. Hurmio, jota hän kylvi
ympärilleen, riisui tavallisesti aseet kaikelta kritiikiltä. Monesta on
tuntunut mahdottomalta, että hän olisi milloinkaan voinut olla
taitamaton lapsi ja ihminen, jolla oli omat rajoituksensa ja
puutteensa, niinkuin kuitenkin jokaisella ihmisellä on.

Oliko Ida Aalbergin suuruus vain joukkohurmion tuotetta,

joukkohurmion, joka niin hyvin viihtyy näyttämötaiteen parissa?

Ei suinkaan! Kriitillinenkään tarkastaja ei voi kieltää, että Ida

Aalberg sekä lahjoiltaan, pyrkimyksiltään että saavutuksiltaan oli
poikkeuksellisen suuri ihminen.

*****

Ida Aalberg, jos kukaan Suomenmaassa elänyt henkilö, on ollut

suuri »elämäntaiteilija». Hänen piirtämänsä elämänkaari on
yksilöllinen, suurisuuntainen ja rohkea. Kertomus siitä, kuinka
mökinlapsesta tulee vapaaherratar, on vailla syvempää
mielenkiintoa, mutta kertomus siitä, kuinka oppimattomasta tytöstä
tulee suuri henkinen voima ja kulttuuritekijä, on Ida Aalbergin elämän
vaelluksen ydin. Hänellä oli oma naisellinen ja käytännöllinen
elämänfilosofiansa, joka kuitenkin sai hänet asettamaan
päämaalinsa korkealle ja jota hän elämässään toteutti vaistomaisen
loogillisesti. Hän ei kammonnut mitään vaikeuksia, mitään esteitä,
rynnätessään eteenpäin. Häneltä voidaan kieltää monta pientä
porvarillista hyvettä, mutta hänen vääjäämätön uljuutensa, hänen
uhrautuvaisuutensa ja hänen tarmonsa, kun hän pyrki päämaaliinsa,
ovat esikuvalliset. Voidaan väittää, että hänellä elämäntaistelussa oli
kannustavana voimana itsekkyys, mutta jos niin olisi ollutkin, oli Ida
Aalberg armoitettu sunnuntailapsi siinä, että hänen itsekkyytensä
muodostui siunaukselliseksi voimaksi.

Ida Aalberg oli, kaikessa helposti näkyvässä

vaihemielisyydessäänkin, syvästi eetillinen luonne. Voidaan viitata
virheisiin ja erehdyksiin, mutta itse luonteen siveellinen perusolemus
on niin ilmeinen, ettei sitä voida kieltää. Nuoruudessaan hän oli
uskonnollinen, ja ellei hän olisi ollut niin kovin altis ja
vastaanottavainen kaikille vaikutuksille, 1880-luvun skeptillisyys ei
olisi saanut häneltä edes sitä hetkellistä tunnustusta, jonka se sai.
Ankara eetillisyys, joka oli vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin
filosofian lähtökohta, lumosi tavallaan Ida Aalbergia. Myöhemmällä
iällään Ida Aalberg tunsi suurta vetovoimaa teosofiaan; väitetään,
että hän, ellei hän olisi kuollut niin aikaisin, olisi alkanut ennen pitkää
täydellä vakaumuksella tunnustaa uutta oppia.

*****

Kuka kysyy suuren taiteilijan William Shakespearen filosofista

kantaa, yhtenäistä elämänviisautta? Skolastiikka antoi aineksia
Shakespearen huumorille, mutta mikään koulufilosofia tuskin olisi
koskaan voinut vangita tätä vaistojen ja mielikuvituksen ihmistä.
Shakespearen taide on sarja kuvia, joiden takana ei ole mikään
systeemi eikä kaava, vaan elävä ihminen, jonka yksilöllisellä
karaktäärillä ja vaihtelevilla mielialoilla on suunnattoman suuri
lumousvoima.
 Maailman suurista taiteilijoista Ida Aalberg lähinnä palvoi
Michelangeloa. Hän ihaili tätä ja joskus hän tunsi, että heidän
välillään oli henkistä sukulaisuutta. Ida Aalberg on kertonut polvillaan
syleilleensä Michelangelon David-patsasta Firenzessä. Kummankin
taiteilijan temperamentissa Platonin idealismi löysi kiitollisen
kaikupohjan. Mutta filosofia on filosofiaa ja taide on taidetta. Platonin
idealismi oli Ida Aalbergille pikemmin hämäränä tunteen tyydyttäjänä
ja uskon asiana kuin hänen taiteeseensa vaikuttavana tekijänä.

*****

Nekin, jotka muuten suhtautuivat kielteisesti Ida Aalbergin

taiteeseen, ovat myöntäneet, että hänen suurin voimansa, ja todella
suuri voima, oli hänen eläytymiskykynsä. Hän vaiensi inspiratsionin
hetkellä kaiken kritiikin. »Kun Ida oikein eläytyi osaansa, saattoi
vasta kotona ja monen tunnin päästä huomata, että hän oli tulkinnut
karaktääriä väärin», on eräs kriitillinen toveri sanonut.

Ida Aalberg ei tuntenut näyttämötaiteilijana vain inspiratsionia, hän

enemmän kuin kukaan muu tässä maassa esiintynyt taiteilija, pystyi
»haltioitumaan». Hän pääsi, kuten Jalmari Finne on tutkimuksessaan
todennut, semmoiseen sielulliseen tilaan, jossa ruumis saa
uskomattoman voiman eikä tunne väsymystä, ei sairautta eikä kipua.
Haltioitumisen hetkinä hän osasi temmata vastustelijatkin mukaansa,
hänen mielikuvituksensa sai rajattoman vapauden ja vakuuttavan
voiman. Hän näytteli sen vallassa eri iltoina eri tavalla. Viipurin
Näyttämöllä hän kerran teki äärettömän liikuttavan vaikutuksen
Magdana kuivaamalla hetkellistä mielijohdetta noudattaen
kyyneleitään liinaan, joka oli erään huonekalun päällä. Hän saattoi
»Elinan surmassa» heittäytyä selällään portaita alas loukkaamatta
itseään laisinkaan, hän saattoi Kleopatrana tavoittaa heitetyllä
tikarillaan sanansaattajaa, joka olisi ollut kuoleman oma, ellei olisi
osannut väistää heitettyä asetta.

*****

Kaarlo Bergbomilla epäilemättä olisi teatterinjohtajana jonkin

verran toisenlaiset ääriviivat, ellei Ida Aalbergia olisi ollut. Keskellä
Sardoun valtakautta Kaarlo Bergbom pystyi omassa teatterissaan
esittämään suurta klassillista ohjelmistoa, Shakespearea ja Goethea.
Keskellä 1880-luvun farssi- ja operettikepeyttä Bergbom toi
näyttämölleen kaikkein vakavimman modernin aatedraaman,
Ibsenin, Björnsonin. Vain Ida Aalberg pystyi takaamaan Suomalaisen
teatterin korkealle ohjelmistolle menestyksen. Bergbom osoitti usein
vastenmielisyyttä ranskalaista draamaa kohtaan, mutta
kirjailijaolemukseltaan hän lähinnä lienee ollut Victor Hugon
romantiikan kannattaja.

Ida Aalbergin ansioksi voi lukea, että Suomalaisen teatterin

näyttämö muodostui vieläkin suurempien ja syvempien
draamankirjoittajien temmellyskentäksi kuin Victor Hugon. Mitä olisi
ollut »Hamlet» ilman häntä, mitä »Faust» ilman hänen tärisyttävää
itkuaan, mitä »Noora» ja »Hedda Gabler» ilman häntä? »Oikeampi
käsitys» ei olisi noille luomille pystynyt antamaan sitä tehoa, minkä
Ida Aalberg tunnevoimallaan niille antoi.

*****

Jos voi uskoa Shakespearen kuuluisiin näyttämötaiteelle

»Hamletissa» antamiin ohjeisiin, niin täytyy Ida Aalbergin sanoa
täyttäneen velvoituksensa täysin määrin. Hän ei sitä ehkä aina
tehnyt kohtuullisuudellaan, jota Tanskan melankolinen prinssi
teroittaa korkeana hyveenä, vaan puhtaasti positiivisilla
ominaisuuksillaan.

Kuinka sanookaan Hamlet? »Näytelmän tehtävänä on alusta

alkaen ollut ja vieläkin on pitää ikäänkuin kuvastinta luonnolle,
näyttää hyvyydelle sen omat piirteet, pahuudelle sen oma kuva ja
itse aikakaudelle ja ajan ruumiille sen oma muoto ja luonto.» Jos
joku Suomessa on kyennyt elävöittämään »hyvyyden omat piirteet»,
»pahuuden oman kuvan», niin juuri Ida Aalberg. Nuori venäläinen
tyttö ei ole ainoa, joka on havainnut, että Ida Aalbergin taiteessa oli
voimakas eetillinen teho. Tuhannet suomalaiset ovat tunteneet
saaneensa puhdistavan siveellisen kylvyn siinä hurmiotilassa, johon
Ida Aalbergin taide on heidät saattanut. Hän on kyennyt paremmin
kuin kukaan muu näyttämään aikalaisilleen inhimillisen tuskan ja
kärsimyksen kauneuden ja suuruuden, hyvyyden ja rakkauden
olemuksen ja arvon, paheen ja rikollisuuden inhimillisyyden.
Haltioitumisen hetkellä Ida Aalberg avasi kuulijalle tien paratiisiin,
jonne tavallisen ihmisen silmä ei yllä, oikeuden, valon ja hyvyyden
asuinsijoille.

Onko se ollut turhaa?

Silloin on kaikki muukin turhaa.

*****

Ilman vähintäkään epäilystä voidaan sanoa, että Ida Aalbergin

taiteen syvin voima oli raju ja alkuvoimainen intohimoisuus.

Albert Edelfelt kuuluu kerran lausuneen: »Ida Aalberg on ainoa

suomalainen, jolla on terästä silmissä».
 Levottomassa yritteliäisyydessään Ida Aalberg ei ehkä kuvasta
tyypillistä suomalaista luonnetta. Mutta itsepintaisuus ja tarmo, joita
hän osoitti pyrkimyksissään, ovat niitä ominaisuuksia, joita on pidetty
tunnusmerkillisinä suomalaiselle luonteelle. Aikalaisten oli vaikeata
käsittää, kuinka Suomen arktinen maaperä voi synnyttää niin
loistavaa ja uhkeata taidetta kuin Ida Aalbergin. Raju voima ja
kiihkeä intohimoisuus, jotka olivat tuon taiteen syvimpänä
olemuksena, tuskin kuitenkaan tekevät häntä vieraaksi ilmiöksi.

Suurin hän lienee ollut inhimmillisen kärsimyksen kuvaajana. V.A.

Koskenniemi on hänestä sanonut: »Kun suuri tragédienne kuolee,
mykistyy koko kansassa jotakin. Kuka antaa äänen sen tunteelle,
kuka kielen sen tuskalle? Ida Aalberg ei ollut ainoastaan oman
sukupolven tulkki, hän oli niiden hiljaisten, kärsimyksistä rikkaiden
vuosisatojen ääni, joiden läpi meidän kansamme on kulkenut,
vaiteliaana, tiedottomana itsestään, tiedottomana
tulevaisuudestaan.»

Suomen suurin tytär!

Miksi ei. Hänen aikalaisensa saattoivat joskus katsoa häneen kuin

jumaluuteen, kuin yli-inhimilliseen olentoon, kuin profeettaan, kuin
suureen tietäjään. Mikään sellainen hän ei ollut. Hän oli vain
ihminen, mutta ihminen, joka teki suuren ja arvokkaan elämäntyön.

Mikä on Ida Aalbergin elämäntyö? Onko hänen merkityksensä

siinä, että hän teki isänmaataan tunnetuksi ulkomailla? Vain pieneltä
osalta. Hänen työnsä suurin arvo on siinä, että hän yli
kolmenkymmenen vuoden ajan elävöitti ihmishengen suurimpia
saavutuksia omille kansalaisilleen.
VIITESELITYKSET.

[1] Ainoa omakätinen kirje, joka Ida Aalbergin papereiden joukossa

on hänen äidiltään, on vaikeasti luettavaa käsialaa. Charlotta
Ahlberg on sen kirjoittanut nähtävästi 1870- ja 1880-lukujen
vaihteessa, sillä se koskee hänen vanhimman poikansa, Oskar
Ahlbergin, taloutta ulkomaisella opintomatkalla. Kirje on
ruotsinkielinen ja kuuluu: »Snella Ida. vj hade brev yttaf Oskar Tisda
Hän er fri sek men för yndrar sig var för du intte Låtti vetta yttaf dig
blan annat Så skule hän villa komma till finland för att söck sig
Någon tienstt Men nu är han medel lös och ber Pappa sicka ått
hånåm 2 hundra 50 m. Men han ha ej ennu låfvatt för Söck nu Snella
Ida att sicka ått Hånåm hundra marek om du nånsten kan jag För
min del kan ej Hjelppa Jag har sjölf svårtt att slippa i genom vi Mår
alla bra och är friscka för när varan Pappa ha varitt… (ei luettavaa)…
jag vett ej vart man skall ta vegen din Mår C Ahlberg.

[2] Suomalaisena piirilauluna esiintyy säkeistö seuraavassa

muodossa:

»Monta on sulla muistettavaa, moni muistaa sinua anna

olla sydämessäs — sydämessäs pieni tila minulla.
 [3] Jos Antti Ahlberg todellakin luki lapsilleen Dickensiä, kuten Ida
Aalberg on muistellut, hän todennäköisesti on lukenut juuri »David
Copperfieldiä», sillä se oli jo tuohon aikaan suomeksi käännetty.

[4] Tätä puhetta ei pidä käsittää aivan kirjaimellisesti. V. 1875 Ida

ei ollut kotona, mutta silloin ei Suomalaisen teatterin jäsenillä ollut
mitään yleistä loma-aikaa. Jo silloin hän sentään puhuu halustaan
käydä kotona ja kesällä 1876 hän, kuten kirjeenvaihdosta voi
päättää, on kotonaan ja sangen hyvällä mielellä.

[5] Vrt. ensim. luku. Anna Lovisa, Charlotta Ahlbergin sisar, oli
naimisissa suutari Strömbergin kanssa.

[6] Runo on kyllä painettu »Oulun Viikkosanomissa», mutta Ismael

Kallio ilmoittaa sen tekijäksi vaasalaisen R. Svanljungin.

[7] Puutteellisia kouluopintoja todistavia kielivirheitä ei saa esiin

suomalaisessa käännöksessä, joka kuuluu:

Turussa 17 p. helmik.

Hyvä Veljeni!

Kiitoksia paljon tervetulleesta kirjeestäsi, jonka sain tämän kuun

alussa ja anna anteeksi etten ennen ole kirjoittanut enkä myös
vastannut viimeiseen kirjeeseesi, sinä kai luulet ja sinulla on
syytäkin luulla että minä olen kauhean huolimaton ja välinpitämätön
kirjoittamisessani, syynä on ollut, (minun täytyy suoraan tunnustaa)
että minulla on ollut hyvin hauskaa täällä ja toiseksi on minulla ollut
kauhean paljon tekemistä, täytyy tehdä kolme kertaa enemmän kun
ollaan yhdessä Oopperan kanssa, joka päivä täytyy mennä
Oopperanharjoituksiin joissa täytyy laulaa mukana kuoroissa ja
sitäpaitsi Puheosasto. —

Useita uusia osia olen saanut joihin minun pitää perehtyä sillä
rouva Aspegrenin pitää keväällä matkustaa Parisiin kehittyäkseen
taiteessaan, ja silloin minä saan ruveta näyttelemään useampia
hänen osiaan jos vain kykenen. — Viime sunnuntaina esitettiin
Lucia Seitsemäs ja viimeinen kerta ja Yleisö juhli kauheasti Emmy
Strömmeriä Hulluuskohtauksen jälkeen huudettiin hänet kolme
kertaa esiin ja hän sai ottaa vastaan suuren Laakeri seppeleen ja
Kukka vihon.

Sunnuntaista viikko täällä oli suuret Naamio huvit ja siellä olivat

useimmat Suomalaisen Teatterin jäsenet naamioituina Me esitimme
Olympon Jumalia ja Jumalattaria mukana ei olleet vain oma väki
vaan vieraitakin, me pukeuduimme Teatterissa ja sieltä menimme
sitten kaikki Seurahuoneelle kun astuimme Salonkiin niin kulki
ensiksi Jupiter puolisonsa Junon kanssa sitten Mars ja Minerva,
sitten Venus ja Apollo ja Neptunus ja Ceres, Minä olin Flora
Kukkaisjumalatar, minä olin kokonaan kukkien peitossa ja minulla
oli kukkakori kädessäni minun parini oli Merkurius Herra Anderson
y.m, siellä oli kauhean ahdasta sillä siellä oli 1,200 ihmistä hyvin
hauskaa siellä oli Tohtori Bergbom oli myöskin siellä. Viime
maanantaina olin Bangénilla, Stafva kuulutettiin viime sunnuntaina
ensi kerran Masinisti Lindholmin kanssa hän lähettää sydämellisiä
terveisiä sinulle —

Turusta matkustaa Suomalainen Teatteri Poriin, me avustamme

vielä Oopperassa Fra Diavolo joka tänään esitetään ensimäinen
kerta se menee neljä viisi kertaa, minä luulen että ensi viikolla
lähdemme täältä. — Minulle tulee kovin ikävä Turkua sillä minulla
on ollut hyvin, hyvin hauskaa, sillä me asumme erinomaisen
siistissä perheessä, heillä on kolme täysikasvuista lasta jotka ovat
hyvin hauskoja ja kilttejä. — Ei nyt minun täytyy lopettaa kirjeeni,
koska paperi loppuu. Sano Strömbergin väelle ja Axelille Anni ja
Janne Kerkkoselle ja Kilpisen Tytöille kauhean paljon terveisiä ja
tervehdi myös täti Johannaa (Johanna Liljeroos, ruokapaikan pitäjä,
jonka luona Oskar Ahlberg ja Idakin olivat asuneet
Hämeenlinnassa.) ja sano että hän saa kirjoittaa jonkun rivin R:lle
kirjeessäsi sillä ei hän välitä sanonko minä vai olenko ilman.
Hyvästi voi hyvin toivottaa sisko Ida. Ole kiltti ja kirjoita minulle 2-3
viikon perästä ja osoita sitten Poriin, sillä sinä et voi kirjoittaa ennen
kuin minä tiedän varmasti koska me matkustamme.»

[8] Suomeksi: »Kuinka voimakas onkaan ihmistahto, kun se käy

käsi kädessä nerouden kanssa! Niin voi sanoa se, joka näki Sinut
näyttämöllä ensi kerran esiintyessäsi kappaleessa »Lemun
rannalla». Se oli, jos itse muistat, »Otavan salonkiin» järjestetyssä
teatterissa; siellä näin sinut niin pelokkaana ja väkinäisesti
elehtivänä: sillä taiteen maailma oli sinulle vielä ahdas. Tunnuit
minusta levottomalta kuin kaarnanpalanen, jota aalto kuljettaa
vaahtoisessa joessa. »Mitähän tuostakin lapsesta tulee?» minä
hiljaa kysyin itseltäni. Kului vuosi ja näin Sinut uudelleen samalla
näyttämöllä, mutta niin muuttuneena, että minua alkoi hävettää — ja
toivon Sinun antavan minulle anteeksi, jos itse muistat hurmaavan
»Jane Eyresi».»

[9] Kaarola Avellan on kertonut, että Ida myöhemminkin, koska

tiesi itsellään olevan verraten leveän suun, koetti puhua
»supukkasuulla».
 [10] Julia Blåfieldille, joka tiedusteli syytä, miksi Ahlberg nimi
muutettiin Aalbergiksi, näyttelijätär on kertonut tehneensä sen siksi,
että Suomalaisessa teatterissa oli ollut toinen samanniminen henkilö.
Tämä selitys ei pidä paikkaansa: Axel Ahlberg liittyi teatteriin vasta
pari vuotta nimenmuuton jälkeen.

[11] Bruno Böökin sanotaan harjoituksissa pilkanneen entistä

morsiantaan huutamalla tavan takaa saksalaisen »ach» huudon
säestykseksi Ida Aalbergin käyttämille interjektsioneille.

[12] Ibsenin päivällisillä, kertoi Vasenius, moitti August Lindberg

Sonnenthalin Hamletia liiasta huutamisesta. Vasenius vastasi:
»Luulen uskaltavani väittää, että Shakespearea ei voi esittää
huutamatta», johon Lindberg: »Protesteeraan näyttelijäammatin
nimessä.»

[13] Kiihkoruotsalainen »Helsingfors» lehti sentään piti ylläolevaa

tunnustusta liian suurena ja kirjoitti »Dagbladin» arvostelun johdosta
vastalauseen otsakkeella: »Iljettävää fennomanian imartelemista»
soimaten »Helsingfors Dagbladia» siitä, että tämä Ida Aalbergin
vuoksi, jolla sentään lienee ollut yhtä ja toista opittavaa, kuten lehti
sanoi, oli unohtanut »ne tunnustetut, ensiluokkaiset
näyttämötaiteilijat, joiden on nähty esiintyvän ruotsalaisella
näyttämöllämme».

[14] Ida Aalbergin myöhäisemmän vakuutuksen mukaan Emilie

Bergbom jo ensi tapaamassa 1874 oli vaikuttanut tutkivalta ja
epämiellyttävältä lapselliseen teatteriin pyrkijään.

[15] Björnsonin tendenssinäytelmä, jossa runoilija vaatii mieheltä

yhtä suurta puhtautta kuin naiseltakin. Svava on siinä naispuolinen
pääosa.
 [16] Kirjeessään 3.XII.1883 Ida Aalberg kertoo Bertha Forsmanille
olleensa muutamien Björnsonin läheisinten ystävien seurassa, kun
tämä luki »Yli voimain» näytelmänsä. »Oli kuin koko tunturi olisi tullut
ylitsemme ja murskannut meidät. Hän oli itsekin niin
mielikuvituksensa lumoissa, että vain vaivoin kykeni hallitsemaan
itseään.» —

[17] Runon sulosta ei suorasanainen käännös antaisi

aavistustakaan. Siinä kerrotaan Tuhkimosta, joka haltian armosta
pääsi tanssiaisiin hoviin ja johon prinssi rakastui. Hän katosi
yhtäkkiä, mutta häneltä jäi toinen kenkä, jossa oli nimikirjaimet I ja A.
Niiden avulla voi rakastunut prinssi löytää kengän omistajan, joka
silloin on kohoava kuninkaalliseen arvoon ja vaatimattomuudeliaan,
kauneudellaan ja loistollaan tulee hän, matalan majan lapsi,
tuottamaan paljon iloa.

[18] Kesällä 1885 Suomessa Venäjän keisarinnalle annettiin

lahjaksi vene. Se tehtiin monin juhlallisuuksin. Ida Aalberg tuli
kotimaahan ja oli mukana lahjaa jätettäessä. Hän ei kuitenkaan,
kuten Neiglick häijysti ennustaa, ollut uimapuvussa, vaan esiintyi
lausujana keisarillisille.

[19] On todennäköistä, ettei Ida Aalberg ollut mistään oppinut näitä

sanoja, ne ehkä olivat muodostuneet Rossin opetuksien
perustuksella. 1889 hän Lauri Kivekkäälle kirjoittamassaan kirjeessä
siteeraa rva de Staëlia, jota hän siihen aikaan luki saksalaisena
käännöksenä ja jonka kirjasta sanoi löytäneensä sanat: »Olemisen
ainoana tarkoituksena on tehdä itsensä arvolliseksi
kuolemattomuudelle. Onni ja onnettomuus ovat vain keinoja tämän
tarkoitusperän saavuttamiseksi.»
 [20] Politiken, Edvard Brandesin lehti, julkaisi vasta syyskuussa
1885 kirjoituksen, jonka »det unge Finlands talentfulde Kritiker»,
»nuoren Suomen kyvykäs arvostelija», Hjalmar Neiglick, oli keväällä
Ida Aalbergin suositukseksi lähettänyt.

[21] Nimien suomalaistuttaminen, joka nykyisin on yleisimmin

tapahtunut Snellman-päivänä, ei ollut J.W. Snellmanin mieleen. »Vai
niin, maisterikin on muuttanut isänsä nimen», ärähti hän kiivaasti
eräälle 1876 nimensä muuttaneelle. »Ei, herra senaattori, muutin
vain omani», tämä vastasi.

[22] Todennäköisesti Ida Aalberg oli Kööpenhaminassa nähnyt

jonkun »Erotaan pois» esityksen. Hänen Tanskassa ollessaan
kappaletta siellä esitettiin.

[23] Ibsenistä tiedetään mainita, ettei hän ollut tarkka siihen

nähden, miten hänen draamojansa käännettiin muille kielille.
Bergbomilta hän kuitenkin vaatii, että Hedda Gabler-käännöksen on
oltava »kultiveerattua ja luonnollisia puhekieltä» eikä »kankeata
kirjakieltä». »Edellytän, että suomessakin tehdään ero noiden
kahden välillä», hän sanoo.

[24] Duse tuli vähäistä myöhemmin, mutta hänen menestyksensä

Skandinaaviassa ei koskaan tullut kovin suureksi; hänen myöhempi
käyntinsä Tukholmassa muodostui melkeinpä fiaskoksi.

[25] »Elinan surmia» esitettiin kiertueella Harald Molanderin

muovailemana laitoksena, jossa Kirsti oli vielä paljon keskeisempi
henkilö kuin Numersin draamassa.

[26] Vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin oikea käsi kuuluu olleen

viallinen. Hän kirjoitti niin vaikeata käsialaa, ettei Ida Aalberg
osannut sitä aina lukea. Senvuoksi Ida Aalberg sai joskus kopioida
miehensä ajatustuotteita — tai ehkä vapaaherra saneli parhaita
keksintöjään vaimonsa elämänohjeiksi ja opetukseksi. Tässä
tyypillinen näyte vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin
nuoruudenfilosofiasta ja samalla Ida Aalbergin tavasta kirjoittaa
saksankieltä:

»Ûber praktische Lebensführung.

Thesen.

1) Praktische Lebensführung ruth auf begriff und Thatsachen der

Handlung.

2) Handlung ist blosser Schein und umgekehrt.

3) Daher: Handlung grundet sich auf glauben.

4) Zwischen Handlung und glauben besteht ein

Bestimmungsverhältniss.

5) Wenn Handlung den glauben Bestimmt so ergiebt das die

praktischgebundene (religiös-moralische) Lebensführung.

6) Im umgekehrten Fall ergiebt sich die ungebundene (scheinbar,

bloss äusserlich freie, im grunde aber die innerlich) freie
Lebensführung.

7) Die praktische Lebensführung grundet sich auf den religiös

gebundenen Glauben. Die freie Lebensführung auf den
Freiheitsglauben.
 8) Glauben ist nur durch glauben zu überwinden (also: religiöser
Glaube nur durch Freiheitsglauben. Gott nur durch reine Freiheit.)

9) Handlung und praktisch gebundene Lebensführung sind bloss

äusserlich. Freiheitsglauben und freie Lebensführung sind rein
innerlich.

10) Das princip der praksis ist äusserlich. Geld.

11) Das princip einer freien Lebensführung ist rein innerlich.

Werth.

12) Geldwerth und reiner Werth (Werthung, Werthgeld) stehen

gegen einandern.

13) Handlung und glaube scheinen gegensätze; sind aber

gegenkräfte.

14) Geld und Werth scheinen blosse gegensätze, sind aber

gegentheile.

15) Daraus ergiebt sich begriff und Thatsache der Entwerthung

(äusserlich) und der Ûberwindung (innerlich).

16) Verwechslung zwischen beiden.

17) Blosse Entwerthung ist noch keine Ûberwindung.

18) Ûberwindung ist umgekehrt: — schon (auch, zugleich)

Entwerthung.

19) Lebensentwerthung und Lebensüberwindung und deren

Verhältniss (Entleben, verleben, durchleben.)
 20) Daher: ist (praktische) Lebensfuhrung an (Philosophische)
Lebensreinigung gekniipft.

21) Philosophie erhält ihren praktischen Werth und umgekehrt

liegt in allem und jedem praktischen schon ein philosophisches
Moment.»

[27] Jos vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin merkillisestä

persoonallisuudesta joskus tulevaisuudessa kirjoitetaan erikoinen
kuvaus, voi käydä ilmi, että yksin hänen eetillisessä filosofiassaankin
on osaksi samaa venäläistäkin henkeä, joka ilmenee elämän ikuisten
eetillisten probleemien käsittelemisenä esim. Tolstoin ja Dostojevskin
taiteessa ja joka on niin etäällä länsimaisesta aktiivisen toiminnan ja
kommersialismin kyllästyttämästä hengestä. — Joka tapauksessa
Stanislavskin ohjaustaide oli Ida Aalbergin viimmeisenä elinvuotena
hyvin läheistä vapaaherra Uexküll-Gyllenbandille ja oli
todennäköisesti ollut aikaisemminkin. Kun Ida Aalberg ohjasi
»Ikuisen taistelun» Kansallisteatterissa kevätkaudella 1910, tapahtui
se, niinkuin melkein kaikki muukin hänen ohjaustyönsä, vapaaherra
Uexküll-Gyllenbandin tarkan valvonnan ja yhteistoiminnan avulla, ja
esim. semmoinen keino kuin kukkien asettaminen riviin pitkin
näyttämön parrasta, jota keinoa »Ikuisessa taistelussa» käytettiin, on
Stanislavskin myöhemmän taiteen eräitä tyypillisimpiä keinoja.
Vuonna 1914 Ida Aalberg ehdotti omalle seurueelleen nimeksi:
»Studio», mutta nimen oli kai vapaaherra Uexküll-Gyllenband
löytänyt Moskovasta, missä sitä käytettiin Taide-teatterin
kokeellisesta osastosta. Kansan Näyttämöllä keväällä 1918
vapaaherra Uexküll-Gyllenband ohjasi erään operetin, jossa hän
sekä säveltäjän että näyttelijäin että arvostelijain ihmeeksi pani
nykyaikaiseksi suunnitellussa toiminnassa henkilöt käyttämään
Pierrot-pukuja ja antoi esityksen aikana valojen palaa katsomossa —
tuommoiset ideat ovat tunnusmerkillisiä V. Meyerholdin
ohjaustaiteelle. Tutkimus voisi epäilemättä keksiä yhä lisää
yhtäläisyyksiä vapaaherra Yexkull-Gyllenbandin ja moskovalaisen
ohjaustaiteen välillä tämän vaikutelmien vastaanottamisen
ehdottomasti silti vähentämättä hänen saavutustensa arvoa. — Ida
Aalbergin eläessä vapaaherra Uexküll-Gyllenband peittelemättä
sanoi ihailevansa moskovalaista ohjaustaidetta, kaikki muu oli joko
raakaa tai valheellista. Että hänen ihailunsa Stanislavskin taidetta
kohtaan myöhemmin kävi vähäisemmäksi, johtui siitä, että hän Ida
Aalbergin kuoltua saattoi puhua peittelemättömämmin
vaimovainajansa taiteesta, joka oli hänestä paljon yläpuolella
Moskovan Taide-teatterinkin saavutuksia. Kun tämän kirjan kirjoittaja
vähän ennen vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin kuolemaa tapasi
hänet Helsingin kadulla, syntyi pitkä keskustelu, jossa vapaaherra
m.m. lausui: »Moskovassa on luotu oikeata taidetta, mutta vain perin
rajoitetulla alalla. Vaimoni taiteen ohella se kuitenkin on ainoata
oikeata näyttämötaidetta, mitä maailmassa on nähty.» Luonnollisesti
hän tällöin Ida Aalbergin taiteesta puhuessaan tarkoitti vain Ida
Aalbergin myöhempää taidetta, joka oli syntynyt yhteistoiminnassa
hänen itsensä kanssa.

[28] Jo 1898 vapaaherra kirjoitti »Hedda Gablerista»; »Man muss

es still führen und innerlich motivieren. Man muss vor allem den
Selbstmord innerlich motivieren, dass es verständlich wird und
zugleich ergreift, erschüttert, Mitgefühl, Mitleid und Interesse
erweckt.» —

[29] Dusella oli Hedda Gablerina varsinkin Berlinissä tavaton

menestys. Joku kriitikko kuitenkin on huomauttanut, ettei
italialainenkaan näyttelijätär esittänyt Ibsenin Heddaa, vaan
omaansa, Dusellekin muodostui loistokohdaksi Lovborgin
käsikirjoituksen polttaminen, jonka kohdan näyttelemisestä on varsin
yksityiskohtaisia kuvauksia.

[30] Taiteellisista kysymyksistä keskustellessaan vapaaherra

Uexküll-Gyllenband puki mielipiteensä kernaasti kaavaan: ensiksi —
— —, toiseksi — — —, kolmanneksi — — —, neljänneksi — — —
j.n.e. Tuommoinen väitelmien esittämistapa oli hänelle hyvin
karakteristinen ominaisuus ja on eräs niistä piirteistä, joiden mukaan
»Kansa ja teatteri» artikkelia voi pitää hänen kynästään lähteneenä.