You are on page 1of 3

Kapitulu I

Introdusaun

1.1. Fundu

Betaun hanesan material ida ne’ebé importante tebes iha área obra enjeñaria
sivil, liu liu iha área teknolójia betaun nian ho nia funsaun hanesan elementu ba
estrutura ne’ebé konstrui iha rai leten no iha rai okos, husi mudansa tempu bá tempu
betaun hanesan material kontrusaun ne’ebé ke mais utilizadu iha mundu. Atu hatene
kona ba betaun presiza komprende liu husi prosesu teóriku no prátika,
Dezenvolvimentu konaba kuñesimentu teknolójia betaun hanesan fator ida
importante iha konstrusaun no posibilidade atu halo konstrusaun estrutura bo’ot sira
mak hanesan edificio de varios andares, tower nó mós fasilidade transporte mak
hanesan ponte hó paisagem naruk, camada pavimentu dalan nó camada aero portu.

Betaun maka prosesu misturasaun husi rai-henek, agregadu (Fino ho Grosu),semento


be’e no material aditivu (admixture) ruma. atu hatene konbinasaun misturasaun (Mix
Design) sira ne’e liu husi planu no standard ne’ebé iha, hanesan Timor Leste nu’udar
nasaun foun seidauk iha standarizasaun ne’ebé maka Apropriadu/permanente, ho
ne’e duni Timor - Leste adopta modelu ka standarizasaun ida ne’ebé mai uja hanesan
ACI (American Concrete Institute), SNI (Standar Nasional Indonesia), DOE
(Departament of Envioremental), no JCI (Japao Concrete Institute) no seluk tan
.
Planu Misturasaun Betaun (Mix Desaing Concrete) hanesan prosesu ida ne’ebé halo/
Kria no kalkulasaun i komparasaun bá material Sementi, Rai Henek, Fatuk
(Grosu,Fino), Be’e liu husi prosesu misturasaun beton nian no bele produs beton
ne’ebé kualidae di’ak no iha forca atu riziste ba be’e, ahi no mudansa klimatika.

Iha traballu final ida ne’e hakerek nain atu dezenvolve kona-ba beton iha parte
Prosesu misturasaun betaun hahu husi Prepara Material, Prosesu Teste no resultadu
ikus maka teste ba kompresaun betaun.
1.2. Objetivu

Objetivu Jeral
 Nu’udar Traballu final bá nivel Diploma II,husi Kursu Kostrusaun
Sivil

Objetivu Espesifiku
Objetivu husi prosesu servisu husi misturasaun betau ita atu hatene
imformasaun husi:
 Hatene idenfika ba teste ka dadus ne’ebé atu uja ba planu
misturasaun.
 Hanesan matadalan ka standard bá prosesu misturasaun beton nian.
 Hatene identifika kualidade no kuantidade husi material ne’ebé di’ak.
 Hatene teste ba Fresh Concrete ou Workability husi betaun.
 Hatene resultado husi forsa Teste Kompresaun

1.3. Formulasaun Problema

Baseia bá introdusaun ne’ebé mensiona iha leten hakerek na’in fó nia


formulasaun maka hanesan:

 Oinsa prepara material no prosesu ba planu misturasaun betaun.


 Oinsa utiliza standard ne’ebé iha Timor-Leste hanesan SNI(DOE)
 Oinsa ita atu halo kalkulasaun no proporsaun agregadu (Gosu no Fino),
Sementi, no Be’e.
 Oisa halo teste slump no halo sample husi Fresh Concrete.
 Oinsa atu hatene nia rezulatadu ikus liu husi Forca betaun liu husi teste
Compresion Test.
1.4. Limitasaun Problema
Baseia bá formulasaun problema iha leten maka hakerek na’in mós fó
limitasaun bá problema hirak hanesan tuir mai ne’e:
 Dadus ne’ebé hakerek na’in hetan husi Laboratóriu Nasionál DNPD
(Diresaun Nasionál Pesquiza no Dezenvovimentu) no iha dadus refere data
balu existe antes no balu maka halo kalkukasaun
 Prosesu teste ba material baseia ba ATSM.
 Mix Design uza metodo DoE Revised 1988 ( Department of Environment ).
 Trial Concrete Mix Desaing Laboratóriu ho nia tarjetu ba 30 Mpa.
 Misturasaun bá betaun normal la utiliza material (Admixture).
 Teste Kompresaun beton bá idade 7, 14 no 28 dias bá Sample Cilinder 150
mm, 300 mm.
 Teste ida ne’e utiliza metódu esperimenta iha laboratoriu hodi prodús objetu
de teste fórma silindru ho diametru 150 cm no altura 300 cm, depois realiza
teste forsa kompresaun, utiliza feramentu CTM (Compression Testing
Machine) hotu tiha tuir etapa curing durante loron 14 no loron 28.

1.5. Benefisiu
Liu husi prosesu misturasaun ne’e hakerek na’in hakarak foti nia benefisiu
maka hanesan:
 Liu husi teste ida ne’e ita bele halo kalkulasaun kuantidade bá
Sementi, Be’e, Agregado(Grosu,Fino).
 Liu husi traballu final ida bele benefisia no fahe imformasaun ne’ebé
klaru kona-ba desenvolvimentu siensia betaun nian, ne’ebé iha parte
Misturasaun betaun (Mix Desaing Concrete).
 Teste bá misturasaun betaun ida ne’e atu eleva estudante nia
koñesimentu kona-ba oinsa teste iha laboratoriu, no prosesu
misturasaun bá betaun ne’ebé aplika ba kampo de servisu ho resultadu
ne’ebé kualidade di‘ak.

You might also like