KOTITEHTÄVÄ 1.

1
SISÄLLYS

1 POHJATIETOA TEHTÄVÄN SUORITTAMISEKSI ............................................................. 1

1.1 Kolmio / triangle .................................................................................................. 1
1.2 Suorakulmainen kolmio / right-angled triangle .................................................. 1
1.3 Mikä tahansa kolmio / Any triangle .................................................................... 2
1.4 Vektorit ja Newtonin lait ..................................................................................... 2
1.4.1 Newtonin lait / Newton’s laws ................................................................ 2
1.4.2 Vektorilaskenta ........................................................................................ 3
1.5 Partikkelin/kappaleen tasapaino ........................................................................ 5
1.6 Vapaakappalekuva .............................................................................................. 5

2 TEHTÄVÄNANTO JA RATKAISU .................................................................................... 6

2.1 KOHTA a) ............................................................................................................. 6
2.1.1 Mikä on lentokoneen paino?................................................................... 6
2.1.2 Mitkä ovat ripustuslankojen pituudet ja kulmat? .................................. 7
2.1.3 Ratkaistaan ensin sivun pituus a. ............................................................ 8
2.1.4 Ratkaistaan pituus b2 ............................................................................... 8
2.1.5 Ratkaistaan kulmat ja .................................................................... 9
2.1.6 Ratkaistaan kulmat α1, β1 ...................................................................... 9
2.1.7 Ratkaistaan partikkelista alaspäin roikkuvan langan suunta ................ 10
2.2 KOHTA b) ........................................................................................................... 11
2.2.1 Koordinaatiston piirtäminen ja vektoreiden nimeäminen .................... 11
2.3 KOHTA c)............................................................................................................ 12
2.3.1 Ratkaistaan voimavektoreiden suunta .................................................. 12
2.3.2 Vapaakappalekuvan piirtäminen ........................................................... 13
2.3.3 Lankojen pituuden ja voiman suuruuden vertaaminen ........................ 14
2.4 KOHTA d) ........................................................................................................... 14
2.4.1 Graafinen esitys ..................................................................................... 14
2.4.2 Laskeminen suorakulmaisten komponenttien avulla. .......................... 15
2.4.3 Vektorin F1 suorakulmaiset komponentit ............................................ 15
2.4.4 Vektorin F2 suorakulmaiset komponentit ............................................ 16
2.4.5 Vektorin F3 suorakulmaiset komponentit ........................................... 16
2.5 KOHTA e) .......................................................................................................... 17
2.5.1 Piirretään kuva....................................................................................... 17
2.5.2 Kolmannen langan välittämän voiman suuruus .................................... 17
2.5.3 Miksi lisätä osia, mitkä eivät välitä minkäänlaista voimaa? .................. 18
 1

1 POHJATIETOA TEHTÄVÄN SUORITTAMISEKSI

Vektorin suuntaa ja pituutta määriteltäessä usein päädytään hyödyntä-

mään trigonometrisia funktioita.

1.1 Kolmio / triangle

Kolmion kulmien summa on 180°

Kateetti = kolmion sivu
Hypotenuusa = suorakulmaisen kolmion pisin sivu

1.2 Suorakulmainen kolmio / right-angled triangle

c
a

b
 2

1.3 Mikä tahansa kolmio / Any triangle

Sinilause = =

1.4 Vektorit ja Newtonin lait

Olen koonnut tähän alle muutamia vektoreiden esitys ja yhteenlaskuta-

poja. Hyvin usein statiikassa hyödynnämme vektoreiden suorakulmaisia
komponentteja. Lisäksi meidän on ymmärrettävä ja osattava soveltaa
Newtonin lakeja.

1.4.1 Newtonin lait / Newton’s laws

Newtonin I laki / Newton’s first law

Liikkeen jatkuvuuden laki
Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy
levossa, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia.
Huomaathan, että kappaleeseen vaikuttavien voimien resultantin (yh-
teenlaskun tulos) ollessa nolla, kappaleeseen ei vaikuta sellaiset ulkoiset
voimat, mitkä liikuttaisivat kappaletta.

Newtonin II laki / Newton’s second law

Dynamiikan laki
Kappaleeseen vaikuttaa kokonaisvoima F, joka antaa kappaleelle kiihty-
vyyden a.
𝐹 = 𝑚𝑎
Kuten jo tiedätte, voima on vektorisuure, mutta niin on myös kiihtyvyys.
Esimerkiksi painoa laskiessa kiihtyvyys on maan vetovoiman aiheuttama
putoamiskiihtyvyys, millä on looginen suunta – alaspäin.
Näin ollen, paino (W) määritellään kaavalla 𝑊 = 𝑚 ja joskus nähdään
samalle asialle myös merkintätapaa 𝑮 = 𝑚𝑔̅ .
Kun kaavaan sijoitetaan kappaleen massa, minkä yksikkö on kg ja pu-
toamiskiihtyvyys 𝑔̅ , minkä yksikkö on m/s2 saadaan painon yksiköksi
kg ∙ m/s . Huomaathan, että tämä yksikköhän on sama, kuin voiman yk-
sikkö.

Newtonin III laki / Newton’s third law

Voiman ja vastavoiman laki
 3

Jos kappaleeseen vaikuttaa toinen kappale jollain voimalla, niin toinen

kappale vaikuttaa samanaikaisesti yhtä suurella, mutta vastakkaisella voi-
malla takaisin.

1.4.2 Vektorilaskenta

Vektorien yhteenlasku koordinaatistossa (graafisesti)

Kun vektoreiden yhteenlasku esitetään graafisesti, yleensä hyödynnetään
voimakolmiota tai suunnikassääntöä. Tosiaalta, voimat voidaan laskea yh-
teen myös siirtämällä voimavektori alkamaan siihen kohtaan, mihin en-
simmäinen voimavektori osoittaa. Voimavektoreiden suuntaa tai suu-
ruutta ei saa tällöin kuitenkaan muuttaa. Mittaamalla voimien resultantti
saadaan kuitenkin varsin likimääräinen tulos. Tarkempi tulos saadaan las-
kemalla.

Vektoreiden yhteenlasku suorakulmaisia komponentteja hyväksi käyt-

täen.
Vektorien komponentit eivät välttämättä ole aina selkeässä numeerisessa
muodossa, kuten esimerkiksi kohdassa ” Vektorien yhteenlasku koordi-
naattien avulla” tai ” Vektorien yhteenlasku yksikkövektoreiden i, j ja k
avulla” on esitetty.
Usein komponentit määritellään hyödyntämällä trigonometrisia funkti-
oita ja suorakulmaisen kolmion laskennasta tuttuja siniä, kosinia ja tan-
genttia. Näin etenkin silloin, jos tiedämme voiman suunnan asteina ja tie-
dämme yhden tai useamman voiman suuruuden.
Esimerkiksi näin
 4

𝑣̅ = 𝑣̅ + 𝑣̅
𝑣̅ = 𝑣̅ sinα + 𝑣̅ ∙ cosα

𝑣̅ = 𝑣̅ + 𝑣̅
𝑣̅ = 𝑣̅ ∙ cos𝛼 + 𝑣̅ ∙ sinα
Jos vektoreiden pituudet ja kulma ovat tiedossa, voidaan ratkaista vekto-
rin suorakulmaisten komponenttien pituudet. Toisaalta, jos vektoreiden
toinen suorakulmainen komponentti ja ratkaistavan vektorin kulma on
tiedossa, voidaan tällä menetelmällä ratkaista vektorin pituus. Jos kulma
ei ole tiedossa, voidaan vektoreiden pituuksien avulla ratkaista vektorin
kulma, eli suunta.
Jos kyseessä on voimavektori, vektorin pituus on sen suuruus ja kulma on
voimavektorin suunta.
Vektorien yhteenlasku koordinaattien avulla

3 8 11
𝑣 +𝑣 = + =
4 4 8

Vektorien yhteenlasku yksikkövektoreiden i, j ja k avulla.

 5

i, j ja k ovat yksikkövektoreita (eli vektori on ykkösen suuruinen) ja ne

ovat koordinaattiakseleiden suuntaisia.
i tarkoittaa x akselilla olevaa komponenttia ja j y-akselilla olevaa kompo-
nenttia. Jos on z akseli, silloin komponentin perässä on k. Tässä tehtä-
vässä tai esimerkissä ei ole koordinaatiston z-akselia, joten jätän sen esi-
merkistä pois.

𝑣 + 𝑣 = (𝑣 + 𝑣 )𝐢 + (𝑣 + 𝑣 )𝐣
𝑣 + 𝑣 = (3 + 8)𝐢 + (4 + 4)𝐣 = 11𝐢 + 8𝐣

1.5 Partikkelin/kappaleen tasapaino

Kappale on levossa tai etenee tasaisesti, kun Σ𝐹 = 0

Tämä tarkoittaa sitä, että kappale on tasapainossa, jos ulkoisten voimien
vaikutuksesta kappale ei liiku. Matemaattisesti se tarkoittaa sitä, että voi-
mien resultantti (voimien yhteenlaskun tulos) on nolla.
Kappale on levossa tai pyörimisen suhteen, kun Σ𝑀 = 0.
Momenttia ei käsitellä tämän tehtävän yhteydessä, mutta tasapainoehto
edellyttää, että myös kappaleeseen vaikuttavien momenttien yhteenlas-
kun tuloksen täytyy olla nolla.
Elikä, kun voimien tai momenttien resultantti on nolla, kappale on tasa-
painossa.

1.6 Vapaakappalekuva

Vapaakappalekuva on yksinkertaistettu kuva partikkelista tai kappaleesta,

mihin on piirretty kaikki siihen vaikuttavat voimat ja tukireaktiot (voimat).
Vapaakappalekuva voidaan piirtää myös vain osasta kappaletta, jolloin
piirretään ne voimat, tukireaktiot ja/tai sisäiset voimat mitkä kohdistuvat
tarkastelun alla olevaan kohtaan kappaletta.
Tässä tehtävässä piirtämäsi kuva partikkelista ja siihen vaikuttavista kol-
mesta voimasta on vapaakappalekuva. Usein esimerkiksi ristikkoja lasket-
taessa nivelpisteeseen kohdistuvat voimat arvataan vedoksi, jolloin vek-
torit osoittavat poispäin nivelestä.
 6

Näin tehdään myös tässä tehtävässä. Tosin – tämän tehtävän osalta on

helppoa arvioida kohdistuuko partikkeliin veto vai puristus.

2 TEHTÄVÄNANTO JA RATKAISU

Tässä on tämän tehtävän alkuperäinen tehtävänanto ja siihen liittyvät

malliratkaisut perusteluineen.

Maria on ripustanut lentokoneen pienoismallin huoneensa kattoon ku-

van mukaisesti.
Ratkaise seuraavat tehtävät. Muista käyttää oikeita merkintätapoja ja yk-
siköitä.

2.1 KOHTA a)

2.1.1 Mikä on lentokoneen paino?

Huomaathan, että fysiikassa kappaleen paino ja massa ovat eri asioita.

Katso kohta ”Newtonin lait / Newton’s laws ” ja ratkaise lentokoneen
paino. Sinulle on annettu tehtävässä lentokoneen massa, mikä on
300 g ja tiedät, että maan vetovoima on 9,81 m/s2.

Käyttämäsi kaava on seuraava:

𝑊 = 𝑚𝑔̅
 7

m m
𝑊 = 0,3 kg ∙ 9,81 = 2,943 kg ∙
𝑠 s
2,943 N

Kumpi tahansa merkintätapa on oikein.

Kuten voit painon yksiköstä nähdä, se on sama kuin voiman yksikkö, eli
newton. Näin ollen, tätä voimaa käytetään seuraavissa laskuissa.
Koska kyseessä on partikkeli, tehtävässä ei tarvitse laskea painopistettä.
Jos kyseessä olisi kappale, olisi tärkeää tietää, missä kappaleen paino-
piste. Painopisteen määrittäminen on tärkeää, jotta tiedät mihin kohtaa
kappaletta voima vaikuttaa.

2.1.2 Mitkä ovat ripustuslankojen pituudet ja kulmat?

Olen piirtänyt alla olevaan kuvaan yksinkertaistetun version tehtävänan-

non kuvasta ja merkinnyt tarvittavat kulmat ja pituudet eri symbolein. Pe-
riaatteessa on ihan sama, mitä symbolia käytät kuvaamaan sitä tuntema-
tonta, mitä pyrit ratkaisemaan. Yleensä kulmia kuitenkin merkataan
kreikkalaisilla kirjaimilla. Esimerkiksi pituuden symboli on hieman kallel-
laan, koska se on suure. Sen sijaan yksiköt merkitään aina suorassa.
Merkitsin tähän kuvaan ainoan tuntemattoman langan pituuden c kirjai-
mella. Vasemman puoleisen suorakulmaisen kolmion kulmia merkitsin
symboleilla 𝛼(alfa) ja 𝛽(beta). Kolmioiden suorakulmaisuuden voi päätel-
läkin, mutta suorakulmaa merkataan usein kulmaan piirretyllä neliöllä.
Toisinaan käytetään myös muita merkintätapoja.
Symbolissa on usein myös alaindeksi, mikä selkeyttää kuvan ja laskutoimi-
tuksen luettavuutta.
Kaikkia alla laskettuja kulmia ja pituuksia ei tarvitse ratkaista, mutta olen
tehnyt sen esimerkin vuoksi – tämänkin tehtävän voi ratkaista monessa
järjestyksessä. Järjestyksellä ei ole merkitystä, mutta lopputuloksella on.
Jos lopullinen vastaus poikkeaa annetusta vastauksesta, sinun tulee pyr-
kiä selvittämään ja kertoa palautteenanto kohdassa, missä virhe tuli.
Esim. onko kyse huolimattomuusvirheestä.
 8

Piirrän kolmiot vielä erikseen.

2.1.3 Ratkaistaan ensin sivun pituus a.

Sivu on kateettina (kolmion lyhyet sivut) molemmille suorakulmaisille kol-

mioille.
𝑎 = 0,5 m − 0,25 m
𝑎 = 0,25 m

2.1.4 Ratkaistaan pituus b2

Oikean puoleisen kolmion toinen kateetti (sivu) a tunnetaan ja kolmion

hypotenuusa on 0,35 m.

Phytagoraan lause

𝑐 =𝑎 +𝑏
Sijoitetaan kolmion tunnettujen sivujen pituudet yhtälöön. Älä hä-
määnny, b2 on korotettu toiseen potenssiin, joten sen vuoksi merkintä
näyttää tältä 𝑏 .
(0,35 m) = (0,25 m) + 𝑏
𝑏 = (0,35 m) − (0,25 m)
𝑏 = 0,244949 m

Tämä on välitulos, joten en pyöristä sitä. Sinun tulisi opetella käyttämään

laskimen antamia tuloksia suoraan, että vältyt pyöristysvirheiltä. Ts. älä
näpyttele yllä olevaa vastausta laskimeen vaan käytä myöhemmissä las-
kutoimituksissa 𝑏 tarkkaa arvoa, mikä on
(0,35 m) − (0,25 m) .
Nyt kun tiedämme sivun 𝑏 arvon, meidän kannattaa ratkaista valmiiksi
myös 𝑏 , mitä tarvitsemme ehkä myöhemmissä laskutoimituksissa.
 9

𝑏 = 0,5 m − 𝑏
𝑏 = 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)
𝑏 = 0,255051 m

Käytännössä sinun ei tarvitse tietystikään näpytellä tuota 𝑏 arvoa vaan

valitset laskimestasi aiemmin käyttämäsi laskutoimituksen 𝑏 tilalle.

2.1.5 Ratkaistaan kulmat ja 

Kulmat voidaan ratkaista monella tapaa, mutta käytän tässä nyt siniä ja
kosinia.
0,25 m
sin 𝛼 =
0,35 m
0,25 m
α = arcsin
0,35 m
𝛼 = 45,5847°
𝛼 ≈ 45,6°
Vastaus olisi luonnollisesti sama, jos tehtävä olisi ratkaistu kosinin tai tan-
gentin avulla.
Ratkaistaan kulma 𝛽 käyttäen kosinia

cos𝛽2=𝑎0,35 m
0,25 m
cos 𝛽 =
0,35 m
0,25 m
𝛽 = arccos
0,35 m
𝛽 = 44,4153°
𝛽 ≈ 44,4°

2.1.6 Ratkaistaan kulmat 𝛼 , 𝛽

Ratkaistaan vasemman puoleisen kolmion kulmat 𝛼 , 𝛽 ja sivu c, kun ka-

teetit a ja b1 tunnetaan.
 10

Ratkaistaan hypotenuusa c käyttämällä Pythagoraan lausetta. Käytetään

𝑏 tarkkaa arvoa, jotta ei tule pyöristysvirhettä.
𝑐 =𝑎 +𝑏
𝑐 = (0,25 m) + 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)

𝑐= (0,25 m) + 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)

𝑐 = 0,357143 m
𝑐 ≈ 0,36 m

Ratkaistaan kulmat 𝛼 ja 𝛽 käyttämällä siniä ja kosinia.

𝑎
sin 𝛼 =
𝑐
0,25 m
sin 𝛼 =
(0,25 m) + 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)
0,25 m
𝛼 = arcsin
(0,25 m) + 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)
𝛼 = 44,427°
𝛼 ≈ 44,4°

𝑎
cos 𝛽 =
𝑐
0,25 m
cos 𝛽 =
(0,25 m) + 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)
0,25 m
𝛽 = arccos
(0,25 m) + 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)
𝛽 = 45,573°
𝛽 ≈ 45,6°

2.1.7 Ratkaistaan partikkelista alaspäin roikkuvan langan suunta

Meidän pitäisi vielä määrittää partikkelista alaspäin lähtevän langan

tarkka suunta. Lanka roikkuu kohtisuorassa katosta katsoen ja ripustus-
langan suunta toisiin lankoihin nähden on yksinkertaisesti selvitettävissä.
Suoran kulma on 180°, joten ripustuslankojen kulma voidaan määrittä
𝛽 = 180° − 𝛽
𝛽
0,25 m
= 180° − (arccos )
(0,25 m) + 0,5 m − (0,35 m) − (0,25 m)
 11

𝛽 = 134,427°
𝛽 ≈ 134,4°
𝛽 = 180° − 𝛽
0,25 m
𝛽 = 180° − arccos
0,35 m
𝛽 = 135,585°
𝛽 ≈ 135,6°

2.2 KOHTA b)

Voit olettaa renkaan, mihin ripustuslangat on kiinnitetty, partikkeliksi.

Piirrä partikkeliin kohdistuvat voimavektorit ja nimeä ne.
Piirtämäsi kuva on itse asiassa partikkelin vapaakappalekuva. Piirrä ku-
vaan myös koordinaatisto ja vektoreiden suunnat.
Voima piirretään sen vaikutuspisteeseen. Jos vaikutuspisteeseen on veto,
piirretään voimavektorit suuntaamaan partikkelista poispäin. Jos vaiku-
tuspisteisiin aiheutuu puristusta, voimavektorit piirretään osoittamaan
kohti vaikutuspistettä.

2.2.1 Koordinaatiston piirtäminen ja vektoreiden nimeäminen

Sijoitin partikkelin koordinaatiston keskelle, koska se on ehkä kätevin

paikka tässä tapauksessa. Koordinaatiston voi sijoittaa kuitenkin muualle-
kin.
 Nimeä vektorit

Nimesin voimavektorit F , F 𝑗𝑎 F . Voimavektorit voi nimetä toisinkin,

mutta oleellista on käyttää vektoria ilmaisevaa viivaa tai nuolta symbolin
yläpuolella.
Vektoreiden suunnat
Suunnat on merkitty kulmina. Se lienee kätevin tapa merkitä vektoreiden
suunnat nyt kun emme tunne kuin yhden voimavektorin pituuden.
 12

Voit käyttää voimavektorin F kulmana myös aiemmin laskemaasi kul-

maa, mutta suorakulma x-akselin suhteen lienee kuitenkin hyvä tapa
merkitä voiman suunta.
Vapaakappalekuva on valmis.

2.3 KOHTA c)

Ratkaise jokaisen voimavektorien pituus ja suunta. Piirrä uusi vapaakap-

palekuva missä voimat on piirretty oikeassa mittakaavassa.
Miksi langat ja voimavektorit ovat eri mittaisia – vai ovatko ne?
Merkitse jokaisen voiman suuruus kuvaan (muista yksiköt).

2.3.1 Ratkaistaan voimavektoreiden suunta

Voimavektoreiden suuntakulma on ratkaistu jo aiemmassa tehtävässä.

Lisäksi, koska kyseessä on lanka, voiman täytyy olla vetoa. Lanka ei voi vä-
littää puristusta. Vektori joka esittää vetoa piirretään voiman vaikutuspis-
teestä poispäin.
Meillä on kyseessä partikkeli, mikä ei voimien vaikutuksesta liiku, joten
partikkeli on tasapainossa. Jos meillä on tasapainossa oleva partikkeli, sen
ulkoisten voimien summa (eli resultantti) on nolla.
ΣF = 0
Huomaathan, me emme voi kuitenkaan laskea yhteen voimien suuruuksia
huomioimatta voiman suuntaa ja vaikutuspistettä. Ja hyvä oikeastaan
niin, koska nyt voimme hyödyntää voimavektoreiden suuntia selvittääk-
semme niiden suuruudet. Vaikutuspistehän voimilla on sama.
Kun laskemme vektorit yhteen, partikkelin ollessa tasapainossa meillä
täytyy olla suljettu voimakuvio. Näin ollen, voimme kätevästi hyödyntää
jälleen trigonometrisiä funktioita kahden puuttuvan voiman selvittä-
miseksi.
Me tunnemme voimavektorin F , suuruuden, koska selvitimme sen jo
kohdassa a) ja tiedämme sen suunnan.
F = 2,943 N
Joudutte nyt varmastikin piirtämään apukuvan, jotta saatte määriteltyä
tuntemattomien vektoreiden pituudet. Voi olla, että joudutte muutta-
maan kuvassa vektoreiden pituuksia, jotta saatte piirrettyä voimavekto-
reista kolmion. Kannattaa merkitä kuvaan myös ne kulmat, jotka on jo
määritelty aiemmin.
Olen piirtänyt alle apukuvan, mikä esittää voimakolmiota. Kolmiosta nä-
kee myös kulmat ja voiman F3 suuruuden, mitkä olemme jo aiemmin sel-
vittäneet.
 13

Voimat voi varmasti selvittää käyttämällä siniä, kosinia ja tangenttia,

mutta hyödynnän tässä sinilausetta, koska se on yksinkertaisempaa.
a b 𝑐
= =
sinα sinβ sinγ

2,943 N 𝐹
=
sin(180° − β − 𝛽 ) sinβ
2,943 N
𝐹 = sin 𝛽 ∙
sin(180° − 𝛽 − 𝛽 )
2,943 N
𝐹 = sin 45,573° ∙
sin(180° − 45,573° − 44,4153°)
𝐹 = 2,10172 N
𝐹 ≈ 2,1 N
2,943 N 𝐹
=
sin(180° − β − 𝛽 ) sinβ
2,943 N
𝐹 = sin 𝛽 ∙
sin(180° − 𝛽 − 𝛽 )
2,943 N
𝐹 = sin 44,4153° ∙
sin(180° − 45,573° − 44,4153°)
𝐹 = 2,05967 N
𝐹 ≈ 2,1 N

2.3.2 Vapaakappalekuvan piirtäminen

Piirsin uuden vapaakappalekuvan oikeassa mittakaavassa. Vektorin pituus

newtoneina ilmaistuna on sama asia kuin sen suuruus. Silloin, kun jokin
asia piirretään mittakaavassa, tulisi merkitä kuvassakin näkyvä jana, mikä
osoittaa pituuden, mitä käytetyt yksiköt vastaavat. Jana on kahden ruu-
dun mittainen ja tarkoittaa sitä, että kaksi ruutua vastaa yhtä newtonia.
|F | ≈ 2,1 N
|F | ≈ 2,1 N
|F | ≈ 2,9 N
 14

2.3.3 Lankojen pituuden ja voiman suuruuden vertaaminen

Käytimme ripustuslankojen pituuden määrittelyssä yksikkönä metriä.

Käytimme voiman suuruuden määrittelyssä yksikkönä newtonia. Ky-
seessä on siis eri yksiköt. Onko näillä kuitenkin olemassa jokin yh-
teys? Jos kasvatamme lankojen pituutta, kasvaako voima? Jos lai-
tamme painavamman lentokoneen roikkumaan ripustuslankaan, ri-
pustuslankojen välittämän voiman suuruus muuttuu. Muuttuuko silti
lankojen pituus? Ei se taida muuttua. Näin ollen, voimme päätellä,
ettei lankojen pituudella ja voiman suuruudella ole tässä mielessä mi-
tään tekemistä toistensa kanssa – etenkin, jos lankojen omaa massaa
ei huomioida. Lankojen suunnalla ja voimavektoreiden suunnalla sen
sijaan on selkeä yhteys.

2.4 KOHTA d)

Laske voimavektorit yhteen. Esitä ratkaisu sekä graafisesti (piirtämällä)

että laskemalla hyödyntäen vektoreiden jakoa suorakulmaisiin kom-
ponentteihin.
Mitä voit päätellä tuloksesta?

2.4.1 Graafinen esitys

Graafinen esitys vastaa oikeastaan sitä kuvaa, minkä jo aiemmin hahmot-

telimme vektoreiden suuruuksia laskiessa. Voimme siis hyödyntää graafi-
sissa esityksissä suunnikaslakia tai voimakolmiota.
Voimakolmio
Asetamme vektorit peräkkäin, siten että edellisen vektorin päätepiste on
seuraavan vektorin aloituspiste. Kolmio on suljettu.
Koska kolmio on suljettu, tarkoittaa se sitä, että partikkeli on tasapai-
nossa.
 15

Tasapainon näkee kivasti myös tarkastellessa esitystä suorakulmaisten

komponenttien kautta. Olen siis jakanut jokaisen näistä kolmesta vekto-
rista suorakulmaisiin komponentteihin x ja y. Kun kaikki komponentit las-
ketaan yhteen, on tuloksena nolla. Huomioi vektoreiden suunnat. Selvästi
näyttää siltä kuin ne kumoaisivat toisensa.

Tämä on vielä selkeämpää ja tarkempaa matemaattisen tarkastelun

avulla. Kun esitämme tämän matemaattisesti, otamme suunnan huomi-
oon etumerkin avulla. F1x on negatiivinen, kun puolestaan saman suurui-
nen, mutta vastakkaissuuntainen F2x on positiivinen. Koska muita x suun-
taisia komponentteja ei ole, täytyy näiden kahden voiman olla yhtä suu-
ret, mutta vastakkaissuuntaiset.

2.4.2 Laskeminen suorakulmaisten komponenttien avulla.

Jotta voimme laskea komponenteille tarkat arvot, hyödynnämme tri-

gonometrisiä funktioita. Meillä on mahdollista laskea tämä laskutoi-
mitus todella monella eri tavalla, mutta kirjoitan tähän sen tavan mitä
ehkä yleisimmin tällä kurssilla käytämme.

2.4.3 Vektorin 𝑭𝟏 suorakulmaiset komponentit

+ 𝐹
sin 𝛽 =
𝐹
 16

𝐹 = 𝐹 ∙ sin 𝛽
𝐹 = −1,4709 N

Nuoli laskutoimituksen vieressä osoittaa positiivisen suunnan. Koska

F1x ei osoita positiiviseen suuntaan, sen täytyy olla sen vuoksi nega-
tiivinen.
𝐹
+ cos 𝛽 =
𝐹
𝐹 = 𝐹 ∙ cos 𝛽
𝐹 = 1,44177 N

2.4.4 Vektorin 𝑭𝟐 suorakulmaiset komponentit

+ 𝐹
sin 𝛽 =
𝐹
𝐹 = 𝐹 ∙ sin 𝛽
𝐹 = 1,4709 N

𝐹
+ cos 𝛽 =
𝐹
𝐹 = 𝐹 ∙ cos 𝛽
𝐹 = 1,50123 N

2.4.5 Vektorin 𝑭𝟑 suorakulmaiset komponentit

Vektori osoittaa y-akselin suuntaisesti alaspäin ja näin ollen vektorilla

𝑭𝟑 , ei ole x-akselin suuntaista komponenttia lainkaan. Vektorin y-
suuntainen komponentti on siis vektori itse. Vektorin y-suuntainen
komponentti on negatiivinen, koska positiivinen suunta on valittu
ylöspäin.
+ 𝐹 = −2,943 N

Nyt on kuitenkin hyvä tarkistaa, menikö laskutoimituksemme oikein.

Koska partikkeli on tasapainossa, on kaikkien voimavektoreiden re-
sultanttien oltava nolla.
Kuten voidaan huomata, 𝐹 ja 𝐹 x-akselin suuntaiset komponentit
ovat yhtä suuret, mutta eri suuntaiset ja näin kuuluu ollakin, koska
partikkeli ei liiku x-akselin suunnassa mihinkään.
Kun lasketaan vektoreiden 𝐹 ja 𝐹 y-suuntaiset komponentit yhteen,
saadaan sama tulos kuin 𝐹 , mutta eri suuntainen.
 17

2.5 KOHTA e)

Lisää partikkeliin nyt kolmaskin ripustuslanka, jonka voit sijoittaa

mielivaltaiseen pisteeseen, mutta kuitenkin niin, että se
• ei ole samassa linjassa kahden muun langan kanssa ja
• partikkelin sijainti tai kahden aikaisemman langan vä-
littämä voima ei muutu
Piirrä tilanteesta kuva ja sijoita siihen myös koordinaatisto.
Kuinka suuren voiman tämä uusi ripustuslanka partikkeliin aiheut-
taa? Miksi?
Pohdi myös minkä vuoksi Maria halusi lisätä kolmannen ripustuslan-
gan. (Tähän ei ole oikeaa tai väärää vastausta).

2.5.1 Piirretään kuva

Tehtävänannossa kerrotaan, että lisätty uusi lanka ei saa olla samassa

linjassa eli samassa tasossa kahden muun langan kanssa. Käytännössä
tilanne siis muuttuu kolmiulotteiseksi tarkasteluksi. Olen piirtänyt
kolmiulotteisen koordinaatiston. Olen piirtänyt alkuperäisen tilanteen
sinisillä viivoilla ja tämä tilannehan ei saanut muuttua. Kuvan siis täy-
tyy siltä osin olla identtinen alkuperäiseen tilanteeseen nähden. Koska
tarkastelumme on kolmiulotteinen, kuvasin katon vinoneliönä ja lisä-
tyn ripustuslangan punaisella.
Kuten olemme aiemmissa tehtävissä todenneet, partikkeli on tasapai-
nossa ja voimien resultantti on nolla. Tämä tarkoittaa sitä, että partik-
keliin vaikuttaa ainoastaan x- ja y-suuntaisia voimia ja että näiden voi-
mavektoreiden yhteenlasku tuottaa tulokseksi suljetun voimakolmion
– eli niiden resultantti on nolla.

2.5.2 Kolmannen langan välittämän voiman suuruus

Ilman minkäänlaista laskutoimitusta voimme tehdä päätelmän, että

kolmas lanka välittää 0 N voiman partikkeliin. Jos voima olisi yhtään
 18

suurempi kuin nolla, muuttuisivat F1, F2 ja F3 voimavektoreiden

suunnat ja suuruudet.
Jos piirtäisimme tilanteesta vapaa-kappalekuvan, olisi se samanlainen
kuin alkuperäinen tilanne. Emme voi piirtää nollavoimaista voimavek-
toria ollenkaan, koska sen pituus on nolla.

2.5.3 Miksi lisätä osia, mitkä eivät välitä minkäänlaista voimaa?

Yleensä tällaisia nollavoimaisia osia lisätään rakenteeseen varmuuden

vuoksi, vaikkei niiden käyttö statiikan oppien mukaisen tarkastelun
kannalta olisikaan tarpeellista. Ylimääräiset osat rakenteessa saatta-
vat vähentää esimerkiksi värähtelyä, ne voivat ottaa vastaan sellaisia
kuormia, mitä ei oltu huomioitu, jne.