Persoonapronominit

yksikkö : minä sinä hän / se

monikko: me te he / ne

Pronomineja hän ja he käytetään ihmisistä (miehistä ja naisista).

Pronomineja se ja ne käytetään eläimistä, asioista, tavaroista ja puhekielessä myös

ihmisistä.

OLLA – verbi preesens (to be / not to be) puhekielessä

positiivinen negatiivinen

minä olen minä en ole mä oon mä en oo

sinä olet sinä et ole sä oot sä et oo
hän / se on hän / se ei ole se on se ei oo
me olemme me emme ole me ollaan me ei olla
te olette te ette ole te ootte te ette oo
he / ne ovat he / ne eivät ole ne on ne ei oo

OMISTAMINEN (to have / not to have) puhekielessä

minulla on minulla ei ole mulla on mulla ei oo

sinulla on sinulla ei ole sulla on sulla ei oo
hänellä / sillä on hänellä / sillä ei ole sillä on sillä ei oo
meillä on meillä ei ole meillä on meillä ei oo
teillä on teillä ei ole teillä on teillä ei oo
heillä / niillä on heillä / niillä ei ole niillä on niillä ei oo

Myös nimeen voi lisätä adessiivin päätteen -lla / -llä + on

esim. Liisalla on pitkä tukka. Päivillä on kaksi lasta.

Jos nimi loppuu konsonanttiin, lisätään nimen perään ylimääräinen -i-.

esim. Joelilla uusi auto. Maaritilla on hieno laukku.

Jos sanassa on a, o tai u, adessiivin pääte on -lla. Jos sanassa ei ole a:ta, o:ta eikä u:ta,
adessiivin pääte on -llä. (= vokaaliharmonia)

Huomaa! Minulla on nälkä. Minulla on kylmä. Minulla on kiire.

Minulla on jano. Minulla on kuuma.