Complete Chemistry For Jee Main 2019,

Pb K.L. Kapoor
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/complete-chemistry-for-jee-main-2019-pb-k-l-kapoor/
 JEE MAIN

COMPLETE

CHEMISTRY
 JEE MAIN

COMPLETE

CHEMISTRY
K.L. Kapoor
Formerly Associate Professor,
Hindu College,
University of Delhi, Delhi

McGraw Hill Education (India) Private Limited

CHENNAI

McGraw Hill Education Offices

Chennai New York St Louis San Francisco Auckland Bogotá Caracas
Kuala Lumpur Lisbon London Madrid Mexico City Milan Montreal
San Juan Santiago Singapore Sydney Tokyo Toronto
Published by McGraw Hill Education (India) Private Limited,
444/1, Sri Ekambara Naicker Industrial Estate, Alapakkam, Porur, Chennai-600116
Complete Chemistry—JEE Main
Copyright © 2018, McGraw Hill Education (India) Private Limited.
No part of this publication may be reproduced or distributed in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying,
recording, or otherwise or stored in a database or retrieval system without the prior written permission of the publishers. The program
listings (if any) may be entered, stored and executed in a computer system, but they may not be reproduced for publication.
This edition can be exported from India only by the publishers,
McGraw Hill Education (India) Private Limited.
Price: `875/-

1 2 3 4 5 6 7 8 9   7085462   22 21 20 19 18

Printed and bound in India

ISBN (13): 978-93-87572-55-3
ISBN (10): 93-87572-55-2

Information contained in this work has been obtained by McGraw Hill Education (India), from sources believed to be reliable.
However, neither McGraw Hill Education (India) nor its authors guarantee the accuracy or completeness of any information
published herein, and neither McGraw Hill Education (India) nor its authors shall be responsible for any errors, omissions, or
damages arising out of use of this information. This work is published with the understanding that McGraw Hill Education
(India) and its authors are supplying information but are not attempting to render engineering or other professional services. If
such services are required, the assistance of an appropriate professional should be sought.

Typeset at Sri Krishna Graphics, Delhi and printed at

Cover Designer: Neeraj Dayal

visit us at: www.mheducation.co.in

 To Our Readers...
How to Crack the JEE

T o help students preparing for the JEE Main, there was need for a book which included a variety of Multiple Choice
Questions (MCQs) designed on the basis of the prescribed syllabus for this examination. This book is an attempt
in this direction and will help students in developing a strong foundation and enough confidence to take the JEE Main.
The various topics of chemistry may be classified into three branches—Physical, Inorganic and Organic. The
book covers these three branches in 29 chapters. Each chapter starts with the synopsis of theory followed by MCQs
along with answers and hints and solutions to arrive at correct answers. Wherever needed, the chapter is divided into
sections to cover the subject in easily understandable portions to help in better grasping of the subject matter. Each
section/chapter ends with MCQs from the previous years' AIEEE and JEE Main. This will help students in getting an
idea about the types and levels of questions asked in this competitive examination. The answers and solutions to these
questions are provided separately, immediately after the questions.
The analyses of these papers (provided on the next page) reveals that in most of the cases, one question is asked
from each chapter and the entire syllabus is covered in the examination paper. This book provides extensive coverage
of the theory as well as the associated MCQs. The contents of each chapter are covered in various sections. At the end
of all the sections, more extensive MCQs based on the Entire Chapter along with their solutions are also included.
It will be beneficial for the students to adopt the present book as the reference book along with their main text book.
The MCQs included in this book should be attempted along with the class-room teaching of the subject matter. A regular
and periodical review of the theory and MCQs from this book will help students in gaining enough confidence to appear
in the JEE Main and enable them to face the challenge of successfully clearing this examination.
From the analyses of previous years’ question papers, a pattern of predominant topics emerges on which students
should pay more attention while preparing for the examination. These are:
Physical Chemistry—Entire portion
Inorganic Chemistry has been thoroughly revised and updated—Chemical families—perioidic properties,
structures of compounds containing Si, N, P, S, halogens and inert gases, d-block elements and coordination chemistry
Organic Chemistry—Stereoisomerism, SN1 and S22 Reactions, Reactions involving rearrangement, Chemistry of
typical reactions shown by phenols, aldehydes and ketones and amines, relative acidity/basicity of phenolic, Carboxylic
acids and amines, polymers, carbohydrates, stereochemistry involved in halogenation of alkenes and dehalogenation of
halogenated compounds to give alkene, reactions involving Grignard reagent and diazonium salt.

K.L. Kapoor
 Trend Analysis
Physical Chemistry

  Chapter 2014 2014 2015 2016 2017

(offline) (online) (offline) (offline) (offline)
I II III IV
1. Some Basic Concepts 1 1 1 1 — 1 1 2
2. States of Matter
Gaseous State 1 2 1 — 1 1
Liquid State — — — — 1 1
Solid State 1 1 1 1 2 1 1
3. Atomic Structure 1 1 2 3 — 1 1 2
4. Chemical Bonding 1 2 3 — 2 2 1 1
5. Solutions 1 1 1 — 2 1 1
6. Chemical Thermodynamics 1 1 — 2 — 1 2 2
7. Chemical and Ionic Equilibria
Chemical Equilibria 1 1 — 1 1 1 1
Ionic Equilibria — — 2 1 1 — 2
8. Redox Reactions and Electrochemistry 1
Redox Reactions 1 — — 1 3 — 1
Electrolysis — 2 — 1 — —
Conduction 2 — — — — —
Galvanic Cells 1 — 1 — — — 1 1
9. Chemical Kinetics 1 1 2 1 1 1 1 1
10. Surface Chemistry — — — — — 2 1 1
Total 13 13 14 12 14 12 11 15

Inorganic Chemistry

Chapter 2014 2014 2015 2016 2017

(offline) (online) (offline) (offline) (offline)
I II III IV
11. Chemical Families–Periodic properties — — 1 2 1 1 1 1
12. General Principles and
Processes of Isolation of Metals 1 1 — — — 1 1
13. Hydrogen — — — — — 1
14. s-Block Elements — — — — — 1 1
(Contd...)
viii Trend Analysis

  Chapter 2014 2014 (online) 2015 2016 2017

(offline)
15. Study of p-Block Elements 1 1 2 1 2 2 1
(Groups 13, 14 and 15)
16. Study of p-Block Elements 1 — 1 1 — 1 2 2
(Groups 16, 17 and 18)
17. d– and f– Block Elements 1 2 — 2 1 1 2
18. Coordination Chemistry
and Organometallics 2 2 1 2 2 1 2 1
19. Nuclear Chemistry — — — — — —
Total 6 6 5 8 6 9 10 4

Organic Chemistry

  Chapter 2014 2014 2015 2016 2017

(offline) (online) (offline) (offline) (offline)
I II III IV
20. Purification and Characterization of
Organic Compounds 1 — — — — 1
21. Some Basic Principles — 1 2 1 1 2 1 2
22. Hydrocarbons
Alkanes — — — 1 — —
Alkenes — — 1 1 — — 1 2
Alkynes — — 1 — —
Benzene — — — — 1 1
23. Organic Compounds Containing
Halogens 2 2 1 — 1 1 1 1
24. Organic Compounds
Containing Oxygen
Alcohols — 1 — 2 — — 1
Phenols 2 — 1 — 2 —
Ethers — 1 — — 1 —
Aldehydes & Ketones 1 2 2 — — — 1
Carboxylic Acids 1 — — 2 1 — 1
25. Organic Compounds 2 1 1 1 1 1 1 1
Containing Nitrogen
26. Synthetic & Natural Polymers 1 2 — — 1 1 1 1
27. Biomolecules & Biological
Processes 1 — — 1 1 — 1 1
28. Chemistry in Action — — 1 1 — 2 2
29. Principles Related
to Practical Chemistry — 1 1 — — — 1
Total 11 11 11 10 10 9 9 11
 About JEE Main
1. Introduction and Scheme of Examination
The Joint Entrance Examination from the year 2013 for admission to the undergraduate programmes in Engineering
is being held in two parts, JEE-Main and JEE-Advanced. Only the top 1,50,000 candidates (including all categories)
based on performance in JEE Main will qualify to appear in the JEE Advanced examination. Admissions to IITs will be
based only on category-wise All India Rank (AIR) in JEE Advanced, subject to condition that such candidates are in the
top 20 percentile categories. Admission to NITs will be based on 40% weightage for performance in Class XII board
marks (normalized) and the remainder 60% weightage would be given to performance in JEE Main and a combined All
India Rank (AIR) would be decided accordingly.
In case any State opts to admit students in the engineering Colleges affiliated to state Universities where States
require separate merit list to be provided based on relative weightages adopted by the states, then the merit list shall be
prepared with such relative weightages as may be indicated by States.

2. Eligibility Criteria and List of Qualifying Examinations for JEE(Main) Exam

The minimum academic qualification for appearing in JEE(Main) is that the candidate must have passed in final
examination of 10+2 (Class XII) or its equivalent referred to as the qualifying examination (see below).
However, admission criteria in the concerned institution/university will be followed as prescribed by concerned
university/institution and as per the guidelines & criteria prescribed by AICTE.

Qualifying Examinations
List of Qualifying Examinations
(i) The +2 level examination in the 10+2 pattern of examination of any recognized Central/State Board of Secondary
Examination, such as Central Board of Secondary Education, New Delhi, and Council for Indian School Certificate
Examination, New Delhi
(ii) Intermediate or two-year Pre-University Examination conducted by a recognized Board/University.
(iii) Final Examination of the two-year course of the Joint Services Wing of the National Defence Academy.
(iv) Any Public School/Board/University Examination in India or in foreign countries recognized by the Association
of Indian Universities as equivalent to 10+2 system.
(v) H.S.C. Vocational Examination.
(vi) A pass grade in the Senior Secondary School Examination conducted by the National Open School with a
minimum of five subjects.
(vii) 3 or 4-year diploma recognized by AICTE or a State Board of Technical Education.
x About JEE Main

3. Pattern of Examination
Subject combination for each paper and type of questions in each paper are given below:

Subjects Type of Questions Duration

Paper 1 Physics, Chemistry & Mathematics Objective type questions with equal 3 Hours
weightage to Physics, Chemistry &
Mathematics
Paper 2 Mathematics – Part I Objective type questions 3 Hours
Aptitude Test – Part II & Objective type questions
Drawing Test – Part III questions to test Drawing Aptitude

Requirement of papers for different courses is given in the table below:

Course Papers
B.E/B.TECH Paper – 1
B.ARCH/B. PLANNING Paper – 2

Scoring and Negative Marking

There will be objective type questions with four options having single correct answer. For each incorrect response,
one fourth (1/4) of the total marks allotted to the question would be deducted. No deduction from the total score will,
however, be made if no response is indicated for an item in the answer sheet.
 Syllabus

SECTION —A

Physical Chemistry

Unit 1 Some Basic Concepts in Chemistry

Matter and its nature, Dalton’s atomic theory; Concept of atom, molecule, element and compound; Physical quantities
and their measurements in Chemistry, precision and accuracy, significant figures, S.I. Units, dimensional analysis; Laws
of chemical combination; Atomic and molecular masses, mole concept, molar mass, percentage composition, empirical
and molecular formulae; Chemical equations and stoichiometry.

Unit 2 States of Matter

Classification of matter into solid, liquid and gaseous states.

Gaseous State: Measurable properties of gases; Gas laws—Boyle’s law, Charles’ law, Graham’s law of diffusion,
Avogadro’s law, Dalton’s law of partial pressure; Concept of Absolute scale of temperature; Ideal gas equation, Kinetic
theory of gases (only postulates); Concept of average, root mean square and most probable velocities; Real gases,
deviation from Ideal behaviour, compressibility factor, van der Waals equation, liquefaction of gases, critical constants.

Liquid State: Properties of liquids—vapour pressure, viscosity and surface tension and effect of temperature on
them (qualitative treatment only).

Solid State: Classification of solids: molecular, ionic, covalent and metallic solids, amorphous and crystalline solids
(elementary idea); Bragg’s Law and its applications, Unit cell and lattices, packing in solids (fcc, bcc and hcp lattices),
voids, calculations involving unit cell parameters, imperfection in solids; electrical, magnetic and dielectric properties.

Unit 3 Atomic Structure

Discovery of sub-atomic particles (electron, proton and neutron); Thomson and Rutherford atomic models and
their limitations; Nature of electromagnetic radiation, photoelectric effect; spectrum of hydrogen atom, Bohr model
of hydrogen atom—its postulates, derivation of the relations for energy of the electron and radii of the different
orbits, limitations of Bohr’s model; dual nature of matter, de-­Broglie’s relationship, Heisenberg uncertainty principle.
Elementary ideas of quantum mechanics, quantum mechanical model of atom, its important features, y and y2, concept
of atomic orbitals as one electron wave functions; Variation of y and y2 with r for 1s and 2s orbitals; various quantum
numbers (principal, angular momentum and magnetic quantum numbers) and their significance; shapes of s, p and
d—orbitals, electron spin and spin quantum number; rules for filling electrons in orbitals—aufbau principle, Pauli’s
exclusion principle and Hund’s rule, electronic configuration of elements, extra stability of half-filled and completely
filled orbitals.
xii Syllabus

Unit 4 Chemical Bonding and Molecular Structure

Kossel: Lewis approach to chemical bond formation, concept of ionic and covalent bonds.

Ionic Bonding: Formation of ionic bonds, factors affecting the formation of ionic bonds; calculation of lattice
enthalpy.

Covalent Bonding: Concept of electronegativity, Fajan’s rule, dipole moment; Valence Shell Electron Pair Repulsion
(VSEPR) theory and shapes of simple molecules.

Quantum mechanical approach to covalent bonding: Valence bond theory—Its important features, concept of
hybridization involving s, p and d orbitals; Resonance.

Molecular Orbital Theory: Its important features, LCAOs, types of molecular orbitals (bonding, antibonding),
sigma and pi-bonds, molecular orbital electronic configurations of homonuclear diatomic molecules, concept of bond
order, bond length and bond energy.
Elementary idea of metallic bonding. Hydrogen bonding and its applications.

Unit 5 Chemical Thermodynamics

Fundamentals of Thermodynamics: System and surroundings, extensive and intensive properties, state functions,
types of processes.

First Law of Thermodynamics: Concept of work, heat, internal energy and enthalpy, heat capacity, molar heat
capacity, Hess’s law of constant heat summation; Enthalpies of bond dissociation, combustion, formation, atomization,
sublimation, phase transition, hydration, ionization and solution.

Second Law of Thermodynamics: Spontaneity of processes; DS of the universe and DG of the system as criteria
for spontaneity, DGo (Standard Gibbs energy change) and equilibrium constant.

Unit 6 Solutions
Different methods for expressing concentration of solution—molality, molarity, mole fraction, percentage (by volume
and mass both), vapour pressure of solutions and Raoult’s Law—Ideal and non-ideal solutions, vapour pressure—
composition plots for ideal and non-ideal solutions; Colligative properties of dilute solutions—relative lowering
of vapour pressure, depression of freezing point, elevation of boiling point and osmotic pressure; Determination of
molecular mass using colligative properties; Abnormal value of molar mass, van’t Hoff factor and its significance.

Unit 7 Equilibrium
Meaning of equilibrium, concept of dynamic equilibrium.

Equilibria Involving Physical Processes: Solid–liquid, liquid–gas and solid–gas equilibria, Henry’s law, general
characteristics of equilibrium involving physical processes.

Equilibria Involving Chemical Processes: Law of chemical equilibrium, equilibrium constants (Kp and Kc) and
their significance, significance of DG and DGo in chemical equilibria, factors affecting equilibrium concentration,
pressure, temperature, effect of catalyst; Le­Chatelier’s principle.

Ionic Equilibrium: Weak and strong electrolytes, ionization of electrolytes, various concepts of acids and bases
(Arrhenius, Bronsted—Lowry and Lewis) and their ionization, acid—base equilibria (including multistage ionization)
and ionization constants, ionization of water, pH scale, common ion effect, hydrolysis of salts and pH of their solutions,
solubility of sparingly soluble salts and solubility products, buffer solutions.
 Syllabus xiii

Unit 8 Redox Reactions and Electrochemistry

Electronic concepts of oxidation and reduction, redox reactions, oxidation number, rules for assigning oxidation
number, balancing of redox reactions.
Eectrolytic and metallic conduction, conductance in electrolytic solutions, specific and molar conductivities and their
variation with concentration: Kohlrausch’s law and its applications.
Electrochemical cells—Electrolytic and Galvanic cells, different types of electrodes, electrode potentials including
standard electrode potential, half-cell and cell reactions, emf of a Galvanic cell and its measurement; Nemst equation
and its applications; Relationship between cell potential and Gibbs’ energy change; Dry cell and lead accumulator; Fuel
cells; Corrosion and its prevention.

Unit 9 Chemical Kinetics

Rate of a chemical reaction, factors affecting the rate of reactions c­ oncentration, temperature, pressure and catalyst;
elementary and complex reactions, order and molecularity of reactions, rate law, rate constant and its units, differential
and integral forms of zero and first order reactions, their characteristics and half-lives, effect of temperature on rate of
reactions—Arrhenius theory, activation energy and its calculation, collision theory of bimolecular gaseous reactions
(no derivation).

Unit 10 Surface Chemistry

Adsorption: Physisorption and chemisorption and their characteristics, factors affecting adsorption of gases on
solids—Freundlich and Langmuir adsorption isotherms, adsorption from solutions.

Catalysis: Homogeneous and heterogeneous, activity and selectivity of solid catalysts, enzyme catalysis and its
mechanism.

Colloidal state: Distinction among true solutions, colloids and suspensions, classification of colloids—lyophilic,
lyophobic; multi molecular, macro-molecular and associated colloids (micelles), preparation and properties of
colloids—Tyndall effect, Brownian movement, electrophoresis, dialysis, coagulation and flocculation; Emulsions and
their characteristics.

SECTION — B
Inorganic Chemistry
Unit 11 Classificaton of Elements and Periodicity in Properties
Modem periodic law and present form of the periodic table, s, p, d and f block elements, periodic trends in properties
of elements­atomic and ionic radii, ionization enthalpy, electron gain enthalpy, valence, oxidation states and chemical
reactivity.

Unit 12 General Principles and Processes of Isolation of Metals

Modes of occurrence of elements in nature, minerals, ores; steps involved in the extraction of metals — concentration,
reduction (chemical. and electrolytic methods) and refining with special reference to the extraction of Al, Cu, Zn and
Fe; Thermodynamic and electrochemical principles involved in the extraction of metals.

Unit 13 Hydrogen
Position of hydrogen in periodic table, isotopes, preparation, properties and uses of hydrogen; physical and chemical
properties of water and heavy water; Structure, preparation, reactions and uses of hydrogen peroxide; Classification of
hydrides—ionic, covalent and interstitial; Hydrogen as a fuel.
xiv Syllabus

Unit 14 s-Block Elements (Alkali and Alkaline Earth Metals)

Group - 1 and 2 Elements
General introduction, electronic configuration and general trends in physical and chemical properties of elements,
anomalous properties of the first element of each group, diagonal relationships.
Preparation and properties of some important compounds—sodium carbonate, sodium chloride, sodium
hydroxide and sodium hydrogen carbonate; Industrial uses of lime, limestone, Plaster of Paris and cement; Biological
significance of Na, K, Mg and Ca.

Unit 15 p-Block Elements

Group-13 to Group-18 Elements

General Introduction: Electronic configuration and general trends in physical and chemical properties of elements
across the periods and down the groups; unique behaviour of the first element in each group.

Groupwise study of the p-block elements

Group-13

Preparation, properties and uses of boron and aluminium; structure, properties and uses of borax, boric acid, diborane,
boron trifluoride, aluminium chloride and alums.

Group-14

Tendency for catenation; Structure, properties and uses of allotropes and oxides of carbon, silicon tetrachloride,
silicates, zeolites and silicones.

Group-15

Properties and uses of nitrogen and phosphorus; Allotrophic forms of phosphorus; Preparation, properties, structure
and uses of ammonia nitric acid, phosphine and phosphorus halides, (PCl3, PCl5); Structures of oxides and oxoacids of
nitrogen and phosphorus.

Group-16

Preparation, properties, structures and uses of dioxygen and ozone; Allotropic forms of sulphur; Preparation,
properties, structures and uses of sulphur dioxide, sulphuric acid (including its industrial preparation); Structures of
oxoacids of sulphur.
Group-17

Preparation, properties and uses of chlorine and hydrochloric acid; Trends in the acidic nature of hydrogen halides;
Structures of Interhalogen compounds and oxides and oxoacids of halogens.

Group-18

Occurrence and uses of noble gases; Structures of fluorides and oxides of xenon.

Unit 16 d – and f – Block Elements

Transition Elements
General introduction, electronic configuration, occurrence and characteristics, general trends in properties of the
first row transition elements—physical properties, ionization enthalpy, oxidation states, atomic radii, colour, catalytic
behaviour, magnetic properties, complex formation, interstitial compounds, alloy formation; Preparation, properties
and uses of K2 Cr2 O7 and KMnO4.
 Syllabus xv

Inner Transition Elements

Lanthanoids — Electronic configuration, oxidation states, chemical reactivity and lanthanoid contraction.

Actinoids — Electronic configuration and oxidation states.

Unit 17 Co-ordination Compounds

Introduction to co-ordination compounds, Werner’s theory; ligands, co-ordination number, denticity, chelation;
IUPAC nomenclature of mononuclear co-ordination compounds, isomerism; Bonding ­Valence bond approach and basic
ideas of Crystal field theory, colour and magnetic properties; importance of co-ordination compounds (in qualitative
analysis, extraction of metals and in biological systems).

Unit 18 Environmental Chemistry

Environmental Pollution: Atmospheric, water and soil.

Atmospheric Pollution: Tropospheric and stratospheric. .

Tropospheric Pollutants: Gaseous pollutants: Oxides of carbon, nitrogen and sulphur, hydrocarbons; their sources,
harmful effects and prevention; Green house effect and Global warming; Acid rain;

Particulate Pollutants: Smoke, dust, smog, fumes, mist; their sources, harmful effects and prevention.

Stratospheric Pollution: Formation and breakdown of ozone, depletion of ozone layer—its mechanism and effects.

Water Pollution: Major pollutants such as pathogens, organic wastes and chemical pollutants; their harmful effects
and prevention.
Soil Pollution: Major pollutants such as Pesticides (insecticides,. herbicides and fungicides), their harmful effects
and prevention.
Strategies to control environmental pollution.

SECTION—C
Organic Chemistry
Unit 19 Purification and Characterisation of Organic Compounds

Purification: Crystallization, sublimation, distillation, differential extraction and chromatography—principles and

their applications.

Qualitative Analysis: Detection of nitrogen, sulphur, phosphorus and halogens.

Quantitative Analysis (basic principles only) Estimation of carbon, hydrogen, nitrogen, halogens, sulphur,
phosphorus.
Calculations of empirical formulae and molecular formulae; Numerical problems in organic quantitative
analysis.

Unit 20 Some Basic Principles of Organic Chemistry

Tetravalency of carbon; Shapes of simple molecules—hybridization (s and p); Classification of organic compounds
based on functional groups: - C = C - , - C = C - and those containing halogens, oxygen, nitrogen and sulphur,
Homologous series; Isomerism - structural and stereoisomerism.
Nomenclature (Trivial and IUPAC)
xvi Syllabus

Covalent Bond Fission—Homolytic and heterolytic: free radicals, carbocations and carbanions; stability of
carbocations and free radicals, electrophiles and nucleophiles.
Electronic Displacement in a Covalent Bond: Inductive effect, electromeric effect, resonance and hyperconjugation.
Common Types of Organic Reactions: Substitution, addition, elimination and rearrangement.

Unit 21 Hydrocarbons
Classification, isomerism, IUPAC nomenclature, general methods of preparation, properties and reactions.
Alkanes: Conformations: Sawhorse and Newman projections (of ethane); Mechanism of halogenation of alkanes.

Alkenes: Geometrical isomerism; Mechanism of electrophilic addition: addition of hydrogen, halogens, water,
hydrogen halides (Markownikoff’s and peroxide effect); Ozonolysis, oxidation, and polymerization.

Alkynes: acidic character; addition of hydrogen, halogens, water and hydrogen halides; polymerization.

Aromatic hydrocarbons: Nomenclature, benzene—structure and aromaticity; Mechanism of electrophilic

substitution: halogenation, nitration, Friedel–Craft’s alkylation and acylation, directive influence of functional group in
mono-substituted benzene.

Unit 22 Organic Compounds Containing Halogens

General methods of preparation, properties and reactions; Nature of C-X bond; Mechanisms of substitution reactions.
Uses/environmental effects of chloroform, iodoform, freons and DDT.

Unit 23 Organic Compounds Containing Oxygen

General methods of preparation, properties, reactions and uses.

Alcohols, Phenols and Ethers

Alcohols: Identification of primary, secondary and tertiary alcohols; mechanism of dehydration.

Phenols: Acidic nature, electrophilic substitution reactions: halogenation, nitration and sulphonation, Reimer -
Tiemann reaction.

Ethers: Structure.

Aldehyde and Ketones: Nature of carbonyl group; Nucleophilic addition to >C=O group, relative reactivities of
aldehydes and ketones; Important reactions such as—Nucleophilic addition reactions (addition of HCN, NH3 and its
derivatives), Grignard reagent; oxidation; reduction (Wolff Kishner and Clemmensen); acidity of a - hydrogen, aldol
condensation, Cannizzaro reaction, Haloform reaction; Chemical tests to distinguish between aldehydes and Ketones.

Carboxylic Acids: Acidic strength and factors affecting it.

Unit 24 Organic Compounds Containing Nitrogen

General methods of preparation, properties, reactions and uses.
Amines: Nomenclature, classification, structure basic character and identi-fication of primary, secondary and tertiary
amines and their basic character.

Diazonium Salts: Importance in synthetic organic chemistry.

 Syllabus xvii

Unit 25 Polymers
General introduction and classification of polymers, general methods of polymerization - addition and condensation,
copolymerization; Natural and synthetic rubber and vulcanization; some important polymers with emphasis on their
monomers and uses - polythene, nylon, polyester and bakelite.

Unit 26 Biomolecules
General introduction and importance of biomolecules.
Carbohydrates: Classification: aldoses and ketoses; monosaccharides (glucose and fructose), constituent
monosaccharides of oligosacchorides (sucrose, lactose, maltose) and polysaccharides (starch, cellulose, glycogen).
Proteins: Elementary Idea of a - amino acids, peptide bond, polypeptides; proteins: primary, secondary, tertiary and
quaternary structure (qualitative idea only), denaturation of proteins, enzymes.
Vitamins: Classification and functions.
Nucleic Acids: Chemical constitution of DNA and RNA.
Biological functions of Nucleic acids.

Unit 27 Chemistry in Everyday Life

Chemicals in Medicines: Analgesics, tranquilizers, antiseptics, disinfectants, antimicrobials, antifertility drugs,
antibiotics, antacids, antihistamins-their meaning and common examples.

Chemicals in Food: Preservatives, artificial sweetening agents-common examples.

Cleansing Agents: Soaps and detergents, cleansing action.

Unit 28 Principles Related to Practical Chemistry

∑ Detection of extra elements (N,S, halogens) in organic compounds; Detection of the following functional groups:
hydroxyl (alcoholic and phenolic), carbonyl (aldehyde and ketone), carboxyl and amino groups in organic
compounds.
∑ Chemistry involved in the preparation of the following:
Inorganic compounds: Mohr’s salt, potash alum.
Organic compounds: Acetanilide, p-nitroacetanilide, aniline yellow, iodoform.
∑ Chemistry involved in the titrimetric excercises - Acids bases and the use of indicators, oxalic-acid vs KMnO4,
Mohr’s salt vs KMnO4.
∑ Chemical principles involved in the qualitative salt analysis:
Cations: Pb2+, Cu2+, AI3+, Fe3+, Zn2+, Ni2+, Ca2+, Ba2+, Mg2+, NH4+.
Anions: CO32–, S2–, SO42–, NO2– , NO3– , CI – , Br–, I– .
(Insoluble salts excluded).
∑ Chemical principles involved in the following experiments:
1. Enthalpy of solution of CuSO4
2. Enthalpy of neutralization of strong acid and strong base.
3. Preparation of lyophilic and lyophobic sols.
4. Kinetic study of reaction of iodide ion with hydrogen peroxide at room temperature.
 Contents
To Our Readers... v
Trend Analysis vii
About JEE Main ix
Syllabus xi
1. Some Basic Concepts of Chemistry 1.1–1.35
Section-1 Physical Quantities 1.1
Section-2 Significant Figures (or Digits) 1.7
Section-3 Atomic and Molecular Masses 1.9
Section-4 Laws of Chemical Combination 1.14
Section-5 Composition of a Solution 1.19
2. States of Matter 2.1–2.90
Unit-1 Gaseous State 2.1
Section-1 Ideal Gases 2.1
Section-2 Kinetic-Molecular Theory of Gases 2.7
Section-3 Real Gases 2.12
Unit-2 Liquid State 2.37
Unit-3 Solid State 2.43
Section-1 Crystal Systems 2.43
Section-2 Closest Packings of Atoms 2.54
Section-3 Structures of Ionic Compounds 2.64
Section-4 Imperfection in Solids 2.74
3. Atomic Structure 3.1–3.39
Section-1 Development of Structure of Atom 3.1
Section-2 Quantum-Mechanical Model of Atom 3.8
4. Chemical Bonding and Molecular Structure 4.1–4.42
Section-1 Bond Formation and VSEPR Theory 4.1
Section-2 VB and MO Theories 4.13
5. Solutions 5.1–5.42
Section-1 Composition of a Solution 5.1
Section-2 Liquid Solutions 5.7
Section-3 Colligative Properties 5.16
6. Chemical Thermodynamics 6.1–6.45
Section-1 Basic Definitions and First Law of Thermodynamics 6.1
xx Contents

Section-2 Thermochemistry 6.9

Section-3 Criteria of Spontaneity 6.17
7. Chemical and Ionic Equilibria 7.1–7.75
Unit-1 Chemical Equilibrium 7.1
unit-2 Ionic Equilibrium 7.27
Section-1 Concepts of Acids and Bases 7.27
Section-2 The pH Scale and pH of Acid and Base Solutions 7.32
Section-3 Hydrolysis of Salts 7.39
Section-4 Buffer Solutions 7.44
Section-5 Solubility Product 7.48
Section-6 Acid-Base Indicators 7.53
8. Redox Reactions and Electrochemistry 8.1–8.58
Unit-1 Redox Reactions and Electrolysis 8.1
Section-1 Redox Reactions 8.1
Section-2 Electrolytic Cell 8.8
Unit-2 Electrolytic Conduction 8.18
Unit-3 Galvanic Cells 8.30
9. Chemical Kinetics 9.1–9.33
10. Surface Chemistry 10.1–10.9
11. Chemical Families–Periodic Properties 11.1–11.19
12. General Principles and Processes of Isolation of Metals 12.1–12.8
13. Hydrogen 13.1–13.7
14. S-Block Elements (Alkali and Alkaline Earth Metals) 14.1–14.25

The Group 1 Elements – Alkali Metals 14.1
The Group 2 Element – Alkaline Earth Metals 14.12
15. Study of the p-Block Elements (Groups 13, 14 and 15) 15.1–15.60
The Group 13 Elements – Boron Family 15.1
The Group 14 Elements – Carbon Family 15.16
The Group 15 Elements 15.35
16. Study of the p-Block Elements (Groups 16, 17 and 18) 16.1–16.48
The Group 16 Elements 16.1
The Group 17 Elements 16.22
The Group 18 Elements 16.41
17. d– and f–Block Elements 17.1–17.28
18. Coordination Chemistry and Organometallics 18.1–18.26
19. Nuclear Chemistry 19.1–19.8
20. Purification and Characterization of Organic Compounds 20.1–20.9
21. Some Basic Principles 21.1–21.46
 Contents xxi

22. Hydrocarbons 22.1–22.61

Section-1 Alkanes 22.1
Section-2 Alkenes 22.13
Section-3 Alkynes 22.31
Section-4 Benzene 22.43
Section-5 Sources of Hydrocarbons 22.58
23. Organic Compounds Containing Halogens (Haloalkanes and Haloarenes) 23.1–23.14
Section-1 Haloalkanes 23.1
Section-2 Haloarenes 23.5
24. Organic Compounds Containing Oxygen (Alcohols, Phenols, Ethers, Aldehydes,
Ketones, Carboxylic Acids and their Derivatives) 24.1–24.73
Section-1 Alcohols 24.1
Section-2 Phenols 24.16
Section-3 Ethers 24.31
Section-4 Aldehydes and Ketones 24.34
Section-5 Carboxylic Acids 24.55
25. Organic Compounds Containing Nitrogen (Cyanides, Isocyanides,
Nitrocompounds and Amines) 25.1–25.24
Section-1 Cyanides and Isocyanides 25.1
Section-2 Nitro Compounds 25.2
Section-3 Amines 25.4
26. Synthetic and Natural Polymers 26.1–26.14
27. Biomolecules and Biological Processes 27.1–27.24
28. Chemistry in Action 28.1–28.13
29. Principles Related to Practical Chemistry 29.1–29.15
Annexure AN.1–AN.15
Practice Test Paper–I PI.1–PI.3
Practice Test Paper–II PII.1–PII.4
Practice Test Paper–III PIII.1–PIII.5
Practice Test Paper–IV PIV.1–PIV.4
Practice Test Paper–V PV.1–PV.4
JEE (Main) ChemistryOffline Solved Paper—2017  JEEC.1-JEEC.8
JEE (Main) ChemistryOnline Solved Paper 1—2017  JEEC.1-JEEC.8
JEE (Main) ChemistryOnline Solved Paper 2—2017 JEEC.1-JEEC.9
 1
Some Basic Concepts of
Chemistry

Section 1 Physical Quantities

In physical sciences, we commonly deal with quantities such as pressure, volume, mass, temperature, current, etc. These
quantities are known as physical quantities. A physical quantity has two components, namely, numerical value and its
unit, and is written as
Physical quantity = (Numerical value) (Unit)

The International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC) has

recommended the use of seven physical quantities having their own dimensions. Their dimensions are completely
independent of one another and it is for this reason, these are known as dimensionally independent physical quantities.
These physical quantities along with their recommended symbols are given in Table 1.

Seven Base Physical Quantities

Physical quantity Symbol
Length l
Mass m
Time t
Electric current I
Thermodynamic temperature T
Amount of substance n
Luminous intensity Iv
Of the seven physical quantities, luminous intensity is not needed in physical chemistry. It is used in optical
photometry and is, therefore, included here, only for the sake of completeness.

International System of Units, commonly abbreviated as SI. The SI units of seven base physical quantities are listed
in Table 2.
 Complete Chemistry—JEE Main

Seven Base Physical Quantities

Physical quantity Name of SI unit Symbol for SI unit
Length metre m
Mass kilogram kg
Time second s
Electric current ampere A
Thermodynamic temperature kelvin K
Amount of substance mole mol
Luminous intensity candela cd

The SI base units stated in Table 2 have been precisely

The metre is the length of path travelled by light in vacuum during a time interval of 1/299 792 458 of a second.
The kilogram is the unit of mass; it is equal to the mass of the international prototype of the kilogram.
This prototype is a polished cylinder of platinum-iridium alloy which was chosen for its durability and resistance to
corrosion. The cylinder is kept at the International Bureau of Weights and Measures in a suburb of Paris, France.
The second is the duration of 9 192 631 770 periods of the radiation corresponding to the transition between

of negligible cross-section, and placed 1 metre apart in vacuum, would produce between these conductors a force equal
to 2 ¥ 10–7 newton per metre of length.
The kelvin, unit of thermodynamic temperature, is the fraction 1/273.16 of the thermodynamic temperature
of the triple point of water.
The mole is the amount of substance of a system which contains as many elementary entities as there are atoms
in 0.012 kilogram of carbon-12.
The candela is the luminous intensity, in a give direction, of a source that emits monochromatic radiation of
frequency 540 ¥ 1012 hertz and that has a radiant intensity in that direction of (1/683) watt per steradian.
Of the seven base physical quantities, it is worth highlighting the physical
quantity ‘amount of substance’ along with its unit ‘mol’. This is because a basic change in our conventional way of
referring to this quantity is required. Suppose we have 0.5 mol of a substance (say, hydrogen). Conventionally, we
speak or write it as
Number of moles of hydrogen = 0.5 (or moles of hydrogen = 0.5 mol)
Now suppose we have 1 kg of hydrogen. We never speak or write it as
Number of kg of hydrogen = 1
since we are not accustomed to speak or write it like this. Instead, we say
Mass of hydrogen = 1 kg
Many such examples can be cited. For example, we never say
Number of kg of apples = 1 Number of litre of milk = 1
Number of dozen of apples = 1 Number of metre of a line = 1
A mole of a substance is a collection of 6.022 ¥ 1023 particles of that substance. It is like a dozen which is a collection
of 12 articles. When we do not refer to a collection of 12 articles as
Number of dozen of articles = 1
why should we refer to a collection of 6.022 ¥ 1023 articles as
Number of moles of articles =1?
So, some inconsistency has arisen in referring to these two quantities which basically belong to the same category.
To avoid this, IUPAC has recommended the use of the phrase ‘amount of substance’ for a physical quantity whose unit
is ‘mol’. More precisely, the word ‘amount’ is exclusively reserved whenever the quantity is to be expressed in terms
of moles. It is like using the words mass for kg, volume for m3 (or L) and length for metre. Thus, the use of the phrase
‘number of moles equal to 0.5’ should be completely replaced by ‘amount of substance equal to 0.5 mol’. It may be
mentioned that to write
Amount of substance = 0.5 g
is not acceptable as the word ‘amount’ is exclusively reserved for the unit ‘mol’ and not for ‘g’.
 Some Basic Concepts of Chemistry

entities of that substance. The proportionality factor is the same for all substances and is equal to l/NA, where NA is
Avogadro constant which has a value of
NA = 6.022 ¥ 1023 mol–1
( Earlier, NA was commonly referred to as Avogadro number. But it is not a pure number as it has both a
numerical value as well as a unit. So, It is a physical quantity and is called Avogadro constant.)
Mathematically, the amount of substance is given as
n = N / NA
where N NA is Avogadro constant. For example, 3.011.5 ¥ 1023
molecules of dihydrogen will contain
Amount of dihydrogen = 3.011 ¥ 1023 / (6.022 ¥ 1023 mol–1) = 0.5 mol

Physical quantities other than base physical quantities are known as derived physical quantities. These may be expressed
in terms of base physical quantities by multiplication and division. Table 3 records some of the derived physical
quantities.
SI derived units of a few physical quantities
Physical quantity SI unit Symbol for SI unit
area (length)2 square metre m2
volume (length)3 cubic metre m3
density mass/volume kilogram per cubic metre kg m–3
speed distance/time metre per second m s–1
acceleration speed/time metre per square second m s–2
heat capacity Dq/Dt — J K–1
(l/m)(Dq/Dt) — J kg–1 K–1
molar heat capacity (l/n)(Dq/Dt) — J K–1 mol–1
amount concentration amount of substance/volume of solution mole per cubic metre mol m–3
molality amount of substance/mass of solvent mole per kilogram mol kg–1

Some physical quantities have been assigned special names and symbols. These are described in Table 4.

Special names and symbols for certain SI derived units

Physical quantity Name of SI unit Symbol for SI unit
frequency — Hertz Hz s–1
force mass ¥ accleration Newton N kg m s–2
pressure force/(length)2 Pascal Pa kg m–1 s–2 (=N m–2)
energy force ¥ length Joule J kg m2 s–2 (= N m)
power energy/time Watt W kg m2 s–3 (= J s–1)
electric charge current ¥ time Coulomb C As
electric potential difference — Volt V kg m2 s–3 A–1 (= J A–1 s–1)
electric resistance — Ohm W kg m2 s–3 A–2 (= V A–1)
electric conductance — Siemens S kg–1 m–2 s3 A2 (= A V–1 = W–1)
— Tesla T kg s–2 A–1
 Complete Chemistry—JEE Main

–2
g is known as

Fraction Symbol Multiple Symbol

-1
10 deci d 10 deca da
-2 102
10 centi c hecto h
10-3 milli m 103 kilo k
10 -6
micro m 10 6
mega M
10-9 nano n 10 9
giga G
-12 1012
10 pico p tera T
10-15 femto f 1015 peta P
-18 18
10 atto a 10 exa E

unit is treated the same way as any other quantity in an algebraic operation is treated. For example, in algebra, each of
the following expressions represents one and the same thing.

=6 =3 = 1.5 ¥ 4 =2¥3 =1.5 =4

2 4 1.5
and so on.
Similarly, the following expressions represent one and the same thing,
V V
V = 25.0 cm3 = 25.0 = 1 cm3
cm3 25.0
and so on.

Note that writing an expression of the type V/cm3 = 25.0 is very convenient while writing the headings in tables and
as labels on the axes of graphs.
A physical expression should also be dimensionally correct. For example, the conversion
expression of Celsius temperature to kelvin temperature may be written as

T = qC + 273.15
This expression is numerically correct but not dimensionally as the unit of qc is °C and that of T is K. One can add
or subtract two physical quantities if they have the same unit. Thus, a correct conversion equation would be
T/K = qC/°C + 273.15
For example, for 25 °C, we would have
T/K= 25 °C/°C + 273.15 = 25 + 273.15 = 298.15 or T = 298.15 K
A few other examples are

Êhˆ Ê Aˆ E Ê pˆ D H
log ÊÁ ˆ˜ = log ÊÁ ˆ˜ -
k A Ea
; ln Á ˜ = ln Á ˜ + ; ln Á ˜ = - vap + C
Ë k∞ ¯ Ë k ∞ ¯ 2.303RT Ë h∞ ¯ Ë h∞ ¯ RT Ë p∞ ¯ RT
Note that the division by k°, h° and p° (which stand for the corresponding unit physical quantities) make the
expression within the logarithm brackets unitless.
 Some Basic Concepts of Chemistry

Other examples are

pH = –log {[H+]/mol dm–3}; pK°w = –log [Kw/(mol dm–3)2}; pKa° = –log {Ka/mol dm–3}
The use of standard equilibrium constant K° (= K/(mol dm–3)Ân ) would avoid the division by units.
The conversion of one unit to another may be carried out by . It involves
the following steps.
Desired unit
Arrange the identity so as to have =1
Given unit
Multiply the given value by the above identity and simplify the expression
Convert 57.8 m into cm unit.

102 cm Ê 102 cm ˆ
(57.8 m) Á = 57.8 ¥ 102 cm
Ë 1 m ˜¯
Identify expression =1 Hence,
1m

Convert 1.5 g cm–3 in terms of kg m–3.

1 kg 1m (1.5 g) (1 kg/103 g)
Identity expressions = 1 and 2 =1 Hence, 1.5 g cm–3 = t = 1.5 ¥ 103 kg m–3
3
10 g 10 cm (1 cm3 ) (1 m/102 cm)3

unit itself.
For example, 1 kg m–3 = 1 (103 g) (102 cm)–3 = 10–3 g cm–3
It is adviseable to use the complete value of a physical quantity (= numerical value ¥ unit)
while evaluating its value from the given expression. If SI Units are used for every physical quantity, the result of the
expression will also come out in terms of SI base unit.
Volume of one mole of an ideal gas at 27 °C and 1 atm pressure.
Expression to be used V = nRT/p
Here T = (27 + 273.15) K = 300.15 K
p = 1 atm = 101. 325 ¥ 103 Pa
R = 8.314 J K–1 mol–1
(1 mol) (8.314 J K -1 mol-1 ) (300.15 K)
Hence V= = 2.463 ¥ 10–2 J Pa–1
(101.325 ¥ 103 Pa)

J Pa–1 = (kg m2 s–2) (kg m–1 s–2)–1 = m3 and thus V = 2.463 ¥ 10–2 m3 = 2.463 ¥ 10–2 (10 dm)3 = 24.63 dm3

MULTIPLE CHOICE QUESTIONS ON SECTION 1

Identify the correct choice in the following questions.

1. The symbol for SI unit kg m–1 s–2 is
(a) J (b) N (c) Pa (d) C
2. Which one of the following is the base physical quantity?
 Complete Chemistry—JEE Main

3. Which of the following unit represent the joule unit?

2 s–2 (c) Pa m–3
(a) kg m (b) N m (d) C V
4. The value of Avogardo constant is
(a) 6.022 ¥ 1022 (b) 6.022 ¥ 1023 atoms (c) 6.022 ¥ 1023 mol–1 (d) 6.022 ¥ 1022 mol–1
5. Which of the following conversion units is correct?
(a) 1 Pa = 1 kg m s–2 (b) 1 J = 1 kg m2 s–2 (c) 1 C = 1 A s–1 (d) 1 N = 1 kg m–1 s2
18 is

(a) tera (b) peta (c) exa (d) atto

–15 is

(a) nano (b) pico (c) femto (d) giga

8. One gigametre stands for
(a) 106 (b) 109 m (c) 1012 m (d) 1015 m
9. Which of the following expressions is dimensionally correct?
T t
(a) = c + 273.15 (b) pH = –log [H+]
K ∞C
T Ê tF ˆ 5
(c) = Á - 32˜ ÊÁ ˆ˜ + 273.15 (d)
TF Ê 9 ˆ Ê tc ˆ
= Á ˜ Á ˜ + 32
K Ë ∞F ¯ Ë 9¯ °F Ë 5 ¯ Ë ∞C ¯

10. Which one of the followings is the correct conversion expression of 1 J?

2 s–2 (c) 1 N m–2 (d) 1 Pa m3
(a) 1 kg m (b) 1 N m

ANSWERS
1. (c) 2. (b) 3. (c) 4. (c) 5. (b) 6. (d)
7. (c) 8. (b) 9. (b) 10. (c)

HINTS AND SOLUTIONS

mass × acceleration force
1. kg m–1 s–2 = kg m s–2/m2 = = = pressure. The SI symbol of pressure is pascal (Pa)
area area
2. Electric current is the base physical quantity.
3. The unit Pa m3 represents joule.
4. Avogadro constant is 6.022 ¥ 1023 mol–1.
¥ acceleration. Its unit will be
N = (kg) (m s–2).

Pa = (kg m s–2) (m–2) = kg m–1 s–2.

¥ time. Its unit will be C = A s
¥ distance = N m = (kg m s–2)m = kg m2 s–2.
10. See Q.5
Another random document with
no related content on Scribd:
siis, anna minulle sanasi; jos sinä kieltäydyt, täytyy minun pyytää
tätä palvelusta tuolta ylilaivamieheltä, joka varmaankaan ei kieltäy.

Mietittyäni jonkun aikaa minä vastasin hänelle:

— Annan sanani siitä, että täytän tahtosi, jos sinä tulet

kuolettavasti haavoitetuksi, niin ettei ole enää parantumisen
toivoakaan. Siinä tapauksessa suostun lyhentämään kärsimyksiäsi.

— Minä tulen kuolettavasti haavoitetuksi tai kerrassaan tapetuksi.

Hän ojensi minulle kätensä, jota minä lujasti puristin. Sen jälkeen
hän oli tyynempi, ja näkyipä hänen silmissään jonkinlaisen taistelu-
ilon välähdyksiäkin.

Kello kolmen tienoissa puolen päivän jälkeen alkoivat vihollisen

kanuunat jo kantaa meidän touvilaitoksiimme asti. Me reivasimme
silloin osan purjeitamme, käännyimme sivuttain Alcestea kohti ja
jatkoimme lakkaamatta tulta, johon englantilaiset pontevasti
vastasivat. Noin tunnin taistelun jälkeen tahtoi kapteenimme, joka ei
tehnyt mitään ennakolta miettimättä, koettaa ryntäystä. Mutta meillä
oli jo kosolta kuolleita ja haavoitettuja, ja jäljelle jäänyt miehistö oli jo
laimentunut; sen lisäksi olivat touvilaitoksemme kärsineet suuria
vaurioita, ja mastotkin olivat pahasti vioittuneet. Samassa kuin me
levitimme jälleen purjeemme lähestyäksemme englantilaista, kaatui
pilalle ammuttu suurmastomme hirmuisella ryskeellä. Alceste käytti
tästä onnettomuudesta syntynyttä hämminkiä heti hyväksensä. Se
liukui laivamme perä puolelle ja lähetti siitä puolen pistoolinkantaman
päästä täyssivuisen linjalaukauksen, joka lävisti fregatti-parkamme
perästä keulaan saakka, meillä kun vielä ei tällä taholla ollut muuta
kuin kaksi pientä tykkiä vastaukseksi. Olin silloin aivan lähellä
Roger'ta, joka juuri hakkautti poikki niitä sivutouveja, jotka vielä
pitivät kaatunutta mastoa hiukan koholla. Tunsin jonkun tarttuvan
kovasti käsivarteeni, käännyn katsomaan ja näen hänen, Roger'n,
makaavan vallan verissään kannella. Hän oli saanut
kartessilaukauksen vatsaansa.

Kapteeni juoksi hänen luoksensa:

— Mitäs nyt on tehtävä, luutnantti? huudahti hän.

— Pitää naulata lippu tuohon mastontynkään ja upottaa laiva

kaikkineen päivineen.

Kapteeni jätti hänet heti, sillä neuvo ei häntä ensinkään

miellyttänyt.

— No, sanoi Roger minulle, muistappa nyt lupauksesi.

— Ei hätää mitään, kyllä sinä voit tuosta parantua.

— Heitä minut mereen! huusi hän hirmuisesti kiroten ja tarttuen

takkini liepeeseen. Näethän, etten voi välttää kuolemaa; heitä minut
nyt mereen, sillä minä en tahdo nähdä lippumme anastamista.

Kaksi matruusia lähestyi häntä aikoen kantaa hänet ruumaan.

— Tykkinne luo, te lurjukset! jyrähytti Roger heille. Ampukaa

kartesseilla ja tähdätkää kannelle. Ja jos sinä nyt syöt sanasi, niin
minä kiroan sinut maailman kurjimmaksi pelkuriksi ja petturiksi!

Hänen haavansa oli varmasti kuolettava. Näin kapteenin kutsuvan

erästä kadettia luoksensa ja käskevän häntä noutamaan lippuamme.

— Anna minulle vielä kerran kätesi, ystävä, sanoin minä Roger'lle.

 Samassa silmänräpäyksessä, jolloin lippumme…

— Kapteeni hoi, valaskala tuulen alla! keskeytti eräs kadetti

juosten luoksemme.

— Valaskala? huudahti kapteeni ilosta loistaen ja jättäen

kertomuksensa sikseen. Vene pian vesille!… Ruuhi mereen!…
Kaikki veneet vesille! — Harppuunat, nuorat tänne! j.n.e., j.n.e.

Enkä minä saanut tietää, miten luutnantti Roger parka päivänsä

päätti.

Etruskilainen vaasi

Auguste Saint-Clair ei ollut ensinkään suosittu n.s. seuraelämässä

pääasiallisesti siitä syystä, ettei hän koettanutkaan miellyttää muita
ihmisiä kuin niitä, jotka häntä itseänsä miellyttivät. Näiden seuraa
hän oikein hakemalla haki, mutta pakeni muita. Muuten hän oli
hajamielinen ja kärsimätön. Italialaisesta teatterista eräänä iltana
lähdettäessä kysyi markiisitar A——— häneltä, mitä hän piti neiti
Sontagin laulusta. »Kyllä, rouva markiisitar», vastasi Saint-Clair
suloisesti hymyillen ja vallan muita asioita ajatellen. Tätä naurettavaa
vastausta ei voinut pitää ujoudesta lähteneenä, sillä hän puhui
muuten ylimyksille, kuuluisille suuruuksille, jopa muodissa oleville
vallasnaisillekin samalla luontevuudella kuin olisi keskustellut jonkun
vertaisensa kanssa. — Markiisitar päätteli, että Saint-Clair oli hirviö,
täynnä hävyttömyyttä ja typeryyttä.
 Rouva B——— kutsui hänet eräänä maanantaina päivällisille. Hän
keskusteli sinä iltana paljon Saint-Clairin kanssa, joka sieltä
lähtiessään selitti, ettei ollut ikinä tavannut rakastettavampaa naista.
Rouva B——— kokoili kuukauden kuluessa henkevyyttä muiden
luona ja anniskeli varastonsa yhden illan kuluessa kotonansa. Saint-
Clair tapasi hänet saman viikon torstaina uudelleen. Sillä kertaa
rouva B——— jo häntä hieman ikävystytti. Seuraavan tapaamisen
jälkeen hän jo päätti, ettei ikinä enää ilmesty hänen salonkiinsa.
Rouva B——— julisti maailmalle, että Saint-Clair oli kerrassaan
seuratapoja ja kasvatusta vailla oleva nuori mies.

Luonteeltaan hän oli helläsydäminen ja rakkautta kaipaava; mutta

siinä iässä, jolloin kovin helposti otetaan halki elämän kestäviä
vaikutuksia, oli hänen liian herkkä tunteellisuutensa joutunut
kumppanien ivan alaiseksi. Hän oli ylpeä, itsestään pitävä, ja arvosti
ihmisten mielipidettä kuin lapset. Siitä lähtien hän koetti peitellä
muilta kaikkea semmoista, mitä piti häpeällisenä heikkoutena. Ja
hän saavuttikin tarkoituksensa, vaikka tämä voitto kävi hänelle
kalliiksi. Hän osasi piilottaa toisilta kaikki liian tunteellisen sielunsa
liikutukset, mutta sulkiessaan ne itseensä hän teki ne vain sata
vertaa vaikeammiksi kantaa. Ihmisten kesken häntä pidettiin
tunteettomana ja välinpitämättömänä, ja yksinäisyys synnytti hänen
levottomassa mielikuvituksessaan kärsimyksiä, jotka olivat sitä
raskaampia, kun hän ei koskaan tahtonut niitä muille uskoa.

Tavata oikea ystävä on todellakin vaikeaa!

Vaikeaa! Onko se edes mahdollista? Onko koskaan ollut kahta

ihmistä, joilla ei ole ollut mitään toisiltansa salattavaa? — Saint-Clair
ei suuresti luottanut ystävyyteenkään, ja sen ihmiset kyllä
huomasivat. Seuraelämän nuoret miehet pitivät häntä kylmänä ja
sulkeutuneena. Ei hän koskaan udellut heidän salaisuuksiaan; mutta
kaikki omat ajatuksensa samoin kuin enimmät tekonsakin hän
myöskin salasi heiltä. Ranskalainen puhuu mielellään itsestään;
tahtomattaan tuli Saint-Clair usein muiden uskotuksi. Hänen
ystävänsä — niinhän me tavallisesti nimitämme henkilöitä, joita pari
kertaa viikossa tapaamme — valittivat, ettei hän luottanut heihin; ja
useimmiten loukkaantuvatkin sellaiset, jotka utelematta uskovat
meille salaisuuksiaan, ellemme vuorostamme kerro omiamme heille.
Arvellaan näet, että tällaisessa lavertelevaisuudessa pitää
molempain mennä yhtä pitkälle.

— Hän on aina haarniskoitta kiireestä kantapäähän saakka, sanoi

kerrankin tuo pulska ratsumestari Alfons de Thémines; en minä ikinä
voisi luottaa siihen pirulliseen mieheen.

— Luulenpa hänessä olevan hieman jesuiittaa, lisäsi siihen Jules

Lambert; eräs henkilö vakuutti kunniasanallaan nähneensä hänen
pari kertaa tulevan Saint-Sulpicen kirkosta. Eihän kukaan tiedä mitä
hän miettii. Minä puolestani en koskaan tunne itseäni varmaksi
hänen seurassaan.

Sitten he erosivat. Alfons tapasi Saint-Clairin kävelemässä Italian-

bulevardilla allapäin ja muista välittämättä. Hän pysähtyi juttelemaan
tuon erakon kanssa, tarttui hänen käsivarteensa, ja ennenkuin he
olivat saapuneet Paix-kadulle, oli hän jo kertonut Saint-Clairille koko
rakkaussuhteensa rva Y:hyn, jonka mies oli niin mustasukkainen ja
raaka.

Samana iltana Jules Lambert menetti pelissä kaikki rahansa. Siitä

huolimatta hän yltyi tanssimaan. Hyörinässä hän sattui tyrkkäämään
erästä miestä, joka niinikään oli rahansa menettänyt ja sen johdosta
tullut huonolle tuulelle. Vaihdettiin muutamia kiivaita sanoja, ja
kaksintaistelu oli seurauksena. Jules pyysi Saint-Clairiä
todistajakseen ja lainasi tältä samassa tilaisuudessa rahaa, jonka
hän on tähän saakka unohtanut maksaa.

Saint-Clair oli kuitenkin mies, jonka kanssa tuli hyvin toimeen.

Hänen vikansa eivät vahingoittaneet muita kuin häntä itseään. Hän
oli kohtelias, usein miellyttäväkin, ja harvoin ikävä. Matkustanut oli
hän paljon ja lukenut paljon eikä hän koskaan puhunut matkoistaan
tai luvuistaan, ellei häntä siihen kehotettu. Muuten hän oli kooltaan
pitkä ja vartaloltaan siro; kasvot olivat jalot ja älykkäät, melkein aina
liian vakavat, mutta hänen hymyilynsä oli leveää ja täynnä suloa.

Unohdin erään tärkeän piirteen. Saint-Clair oli aina huomaavainen

naisille ja etsi enemmän heidän keskustelujaan kuin miesten.
Rakastiko hän? Sitä juuri oli vaikea sanoa. Mutta jos tuo kylmä
olento saattoi tuntea mitään rakkautta, niin oli — se tiedettiin —
kaunis kreivitär Matilde de Coursy ensi sijalla hänen sydämessään.
Tämän nuoren lesken luona hänet nähtiin sangen usein. Ja
seuraavat seikat viittasivat siihen, että heidän välillään oli joku
hellempi suhde: ensinnäkin Saint-Clairin melkein juhlallinen
kohteliaisuus kreivitärtä kohtaan ja päinvastoin; sitten ei hän
koskaan maininnut kreivittären nimeä seurassa, tai jos hänen
suorastaan täytyi se tehdä, tapahtui se aina ilman pienintäkään
ylistystä; edelleen muistettiin Saint-Clairin ennen tutustumistansa
kreivittäreen rakastaneen intohimoisesti soitantoa ja kreivittären taas
sitä ennen yhtä lämpimästi maalaustaidetta. Mutta heti ensi
näkemän jälkeen olivat heidän harrastuksensa vaihtuneet. Ja kun
kreivitär viime vuonna oli matkustanut kylpemään, lähti Saint-Clair
hänen jälkeensä viikkoa myöhemmin.
 Kertojan velvollisuus pakottaa minut ilmaisemaan, että kun
muutamana heinäkuun yönä erään maatalon puutarhaportti avautui
hiukan ennen auringonnousua, astui sieltä ulos mies varovasti kuin
varas, joka pelkää joutuvansa kiinni. Maatalo kuului rouva de
Coursylle, ja sieltä-tulija oli Saint-Clair. Turkiksiin verhoutunut nainen
seurasi häntä portille saakka ja kurottautui hetkeksi katsomaan
häntä, kun hän poistui puiston muuria myöten vievää polkua. Saint-
Clair pysähtyi, silmäsi tutkivasti ympärilleen ja viittasi naista
poistumaan. Valoisassa kesäyössä hän saattoi erottaa nuo kalpeat
kasvot, jotka liikahtamatta pysyivät paikoillaan. Mies palasi jälkiänsä
myöten takaisin, lähestyi naista ja syleili häntä hellästi. Hän aikoi
taivuttaa portilla-seisojaa menemään jo sisälle, mutta tällä näkyi
olevan vielä sata seikkaa juteltavana. Heidän keskustelunsa oli
kestänyt noin kymmenen minuuttia, kun jostakin kuului työhönsä
menevän talonpojan ääni. Suutelo otettiin ja annettiin, portti
sulkeutui, ja muutamalla harppauksella oli Saint-Clair jo polun
päässä.

Hän kulki nähtävästi tuttua tietä. Milloin hän melkein hypähteli

ilosta ja astui juoksujalkaa, rapsien pensaita kepillänsä; milloin hän
taas seisahtui ja asteli verkalleen, katsellen taivasta, jonka itäinen
ranta jo alkoi purppuraisena punoittaa. Lyhyesti, katsoja olisi luullut
häntä hulluksi, joka iloitsi vapauteen-pääsystään. Puolen tuntia
astuttuaan hän saapui pienen, syrjäisen talon portille. Talon hän oli
vuokrannut koko kesäkaudeksi. Hänellä oli oma avain ja hän pääsi
sisälle; siellä hän heittäysi suurelle sohvalle, jolle unohtui
ajattelemaan ja uneksimaan, silmät yhtäänne tuijottavina ja suu
suloisessa hymyssä. Hänen mielikuvituksessaan väikkyi pelkkiä
autuaallisia ajatuksia.
 »Voi, kuinka onnellinen minä olen», hoki hän myötäänsä
itsekseen. »Vihdoinkin olen löytänyt sydämen, joka ymmärtää minun
sydämeni!… — Niin, minä olen löytänyt ihanteeni… Minulla on
samalla kertaa ystävä ja lemmitty… Mikä luonne!.. mikä
intohimoinen sielu!… Ei, hän ei ole rakastanut ketään ennen
minua…» Ja kun turhamaisuus aina sekaantuu tämän maailman
asioihin, mietti hän kohta: »Hän on Pariisin ihanin nainen.»
Mielikuvituksessaan hän kuvaili yhtaikaa kaikki lemmittynsä viehkeät
puolet. — »Kaikkien joukosta hän on valinnut minut. Seuraelämän
hienoimmat miehet kuuluivat hänen ihailijoihinsa. Tuo kaunis ja uljas
husaarieversti, joka ei ole niin kovin tyhmäkään; — tuo nuori kirjailija,
joka maalaa niin sieviä akvarelleja ja näyttelee niin hyvin
pikkunäytelmissä; — ja venäläinen Lovelace, joka on nähnyt
Balkanin ja palvellut Diebitshin johdolla; mutta varsinkin Camille T
———, joka epäilemättä on vilkasälyinen ja jolla on niin hieno
käytöstapa ja sellainen kaunis sapelin arpi otsassa… hän on heidät
kaikki hyljännyt. Vain minut!…» Ja sitten seurasi taas loppulaulu:
»Voi, kuinka onnellinen minä olen!» Hänen täytyi nousta ja avata
ikkuna voidakseen hengittää; sitten hän astuskeli edestakaisin ja
kääntelihe sohvallaan.

Onnellinen rakastaja on melkein yhtä ikävystyttävä kuin

onnettomastikin rakastunut. Eräs ystävistäni, joka usein oli toisessa
tai toisessa näistä kahdesta asemasta, ei voinut muulla tavoin saada
kuulijaa kuin tarjoamalla minulle mainion aamiaisen, jonka kestäessä
hän sai puhua rakkaussuhteistaan; mutta kahvin jälkeen piti hänen
ehdottomasti vaihtaa keskustelualuetta.

Mutta koska minä en voi tarjota aamiaista kaikille lukijoilleni,

säästän heiltä selonteon Saint-Clairin lemmenmietteistä. Eikä
muuten kukaan jaksa aina pilvien tasalla leijailla. Saint-Clair oli
väsynyt, hän haukotteli, ojenteli käsiään ja huomasi ulkona jo olevan
suuren päivän; täytyi kuin täytyikin ajatella hieman nukkumistakin.
Herätessään hän katsahti kelloansa ja huomasi tuskin ehtivänsä
pukeutua ennättääksensä Pariisiin, minne hänet oli kutsuttu
aamiaispäivällisille useiden tuttavien nuorten miesten seuraan…

*****

Oli juuri avattu uusi samppanjapullo, annan lukijan itsensä arvata

monesko järjestyksessä. Riittää, kun hän tietää, että oli jouduttu
siihen tilaan — mikä muuten nuorten miesten aamiaisissa piankin
syntyy — jolloin kaikki tahtovat puhua yhtaikaa ja jolloin hyväpäiset
alkavat pelotella huonompipäisiä.

— Haluaisinpa, sanoi Alfons de Thémines, joka ei koskaan

päästänyt ohitsensa tilaisuutta saada puhua Englannista,
haluaisinpa, että meillä täällä Pariisissa olisi sama tapa kuin
Lontoossa, missä kunkin on esitettävä lemmittynsä malja. Sillä
tavoin saisimme varmasti tietää, kenen vuoksi ystävämme Saint-
Clair huokailee.

Puhuessaan hän täytteli omansa ja naapureittansa lasit.

Hieman hämillään valmistausi Saint-Clair vastaamaan; mutta

Jules
Lambert ehti häntä ennen:

— Minä pidän paljon tästä tavasta, sanoi hän, ja omasta

puolestani siihen suostun. Kaikkien Pariisin ompelijattarien malja! —
huusi hän lasiansa kohottaen — paitsi kolmikymmenvuotiaitten,
silmäpuolten ja ontuvaisten y.m.s.
 — Hurraa! hurraa! huusivat nuoret Englannin ihailijat.

Saint-Clair nousi seisomaan lasi kädessä.

— Hyvät herrat, sanoi hän, minä en suinkaan ole niin

laajasydäminen kuin ystävämme Jules, mutta olen sittenkin
uskollinen. Ja tämä uskollisuus on sitä suurempiarvoinen, kun minä
jo aikoja sitten olen ollut erotettuna ajatusteni morsiamesta. Olenpa
kuitenkin varma siitä, että hyväksytte vaalini, ellette jo olekin
kilpailijoitani. Judit Pastan malja, hyvät herrat! Jospa saisimme pian
jälleen ihailla Euroopan ensimäistä tragedianäyttelijätärtä!

Thémines tahtoi arvostella tätä maljaa, mutta hyvähuudot

keskeyttivät hänet. Tämän iskun torjuttuaan luuli Saint-Clair
saavansa rauhan loppupäiväksi.

Keskustelu kääntyi ensin teattereihin. Näytelmäin sensuroimisesta

päästiin sitten siirtymään politiikkaan, lordi Wellingtonista
englantilaisiin hevosiin ja näistä taas helposti ymmärrettävää tietä
naisiin; nuorista miehistä ovat näet kaunis hevonen ensi sijassa ja
ihana lemmitty toisessa kaksi hartaimmin haluttua omaisuutta.

Ja sitten keskusteltiin keinoista näiden molempain

saavuttamiseksi. Hevosia saa ostamalla ja naisia voi myöskin ostaa,
mutta näistä emme huoli puhua. Tyhjennettyään vaatimattomasti
vähäiset kokemuksensa tällä arkaluontoisella alalla arveli Saint-Clair,
että ensimäinen ehto naisen valloittamiseksi oli muista
erottautuminen vallan erinkaltaiseksi. Mutta oliko olemassa mitään
yleistä kaavaa tälle erinkaltaisuudelle? Hän puolestaan ei sitä luullut.

— Teidän mielipiteenne mukaan, jatkoi Jules, olisi siis ontuvalla ja

kyttyräselkäisellä paremmat edut naisten miellyttämiseksi kuin
suoraselkäisellä ja kasvultaan muidenlaisella!

— Te menette sangen pitkälle, vastasi Saint-Clair, mutta jos niin

vaaditaan, otan puolustaakseni kaikkia johtopäätöksiä, joihin
ehdotukseni voi antaa aihetta. Jos minä esim. olisin kyttyräselkäinen,
niin en minä siltä itseäni lopettaisi, vaan haluaisin tehdä valloituksia
minäkin. Ensistäänkin kääntyisin ainoastaan kahtalaisten naisten
puoleen, nimittäin joko tosi tunteellisten taikka sellaisten — ja heidän
lukunsa on suuri — jotka tahtovat käydä omituisista, eccentric, kuten
englantilainen sanoo. Edellisille minä kuvaisin asemani hirmuisuutta,
luonnon kovuutta minun suhteeni. Koettaisin herättää heissä sääliä
kohtaloani kohtaan ja saattaisin heidät aavistamaan, että voin
rakastaa intohimoisesti. Tappaisin kaksintaistelussa jonkun
kilpakosijoistani ja myrkyttäisin itseni heikolla laudanum-annoksella.
Muutamien kuukausien kuluttua eivät he enää huomaisi kyttyrääni, ja
silloin minä vain odottelisin tunteellisuuden ensimäistä puuskausta.
Mitä taas sellaisiin naisiin tulee, jotka tahtovat käydä omituisista, niin
heidän valloituksensa käy aivan helposti. Saakaa heidät vain
uskomaan varmaksi ja pitäväksi säännöksi, ettei kyttyräselkäisellä
voi olla menestystä; he tahtovat heti osoittaa, ettei tuo yleinen sääntö
pidä paikkaansa.

— Kas, mikä don Juan! huudahti Jules.

— Katkaiskaamme jalkamme, hyvät herrat, lausui eversti Beaujeu,

koska me, onnetonta kyllä, emme ole saaneet kyttyrää
syntymälahjaksemme.

— Minä olen vallan samaa mieltä kuin Saint-Clair, virkkoi Hector

Roquantin, joka oli ainoastaan kolme ja puoli jalkaa pitkä; joka päivä
nähdään kauneimpien ja enimmin liehakoitujen naisten antautuvan
miehille, joista te, pulskat pojat, ette aavista mitään…
 — Hector, nouskaapa, minä pyydän, ja soittakaa meille viiniä,
sanoi
Thémines mitä luonnollisimmalla tavalla.

Kääpiö nousi heti, ja jokainen muisteli hymyillen satua ketusta,

jolta oli häntä leikattu.

— Minä puolestani sanoi Thémines jatkaen keskustelua, näen

joka päivä uusia todistuksia siitä, että tavallinen ulkomuoto — ja
samalla hän loi tyytyväisen silmäyksen vastapäätä olevaa peiliin —
sekä aistikas pukeutuminen ovat juuri se erinkaltaisuus, joka
parhaiten noita sydämettömiä viehättää; — ja nenäänsä
puhaltamalla hän lennätti pois takkinsa rinnustalle pudonneen
pikkuisen leivänmurusen.

— Vielä mitä! huudahti kääpiö. Kauniilla muodolla ja Staubin

tekemällä puvulla valloittaa naisia, joita pidetään viikon päivät ja
jotka jo toisessa näkemässä tuntuvat ikäviltä. Muuta siihen tarvitaan,
jos tahtoo todenteolla tulla rakastetuksi. Siihen pitää…

— Kuulkaahan, keskeytti Thémines, tahdotteko sopivan

esimerkin? Te tunsitte kaikki Massignyn ja tiedätte, mikä hän oli
miehekseen. Tavoiltaan kuin mikähän englantilainen groom ja
puheessa tyhmä kuin aasi… Mutta hän oli kaunis kuin Adonis ja sitoi
kaulaliinansa kuin Brummel. Sanalla sanoen, hän oli ikävin ihminen,
minkä ikinä olen tuntenut.

— Hän oli tappaa minutkin ikävään, sanoi eversti Beaujeu.

Ajatelkaahan, kun minun kerran täytyi matkustaa kaksisataa virstaa
hänen kanssansa!
 — Tiedättekö, puuttui Saint-Clairkin puheeseen, hänen olevan
syypään yhteisen tuttavamme Richard Thornton raukan kuolemaan?

— Mutta ettekö tiedä, että rosvot murhasivat hänet Fondin luona?

kysyi
Jules.

— Oikein; mutta Massigny oli ainakin välillisenä syynä rikokseen,

kuten heti saatte kuulla. Useita matkustajia, joiden joukossa
Thornton, oli päättänyt rosvojen vuoksi matkustaa yhdessä joukossa
Napoliin. Massigny pyysi hänkin päästä karavaanin turviin. Heti sen
kuultuaan jäi Thornton seurasta pois, luullakseni kauhuissaan siitä,
että hänen olisi täytynyt viettää muutamia päiviä Massignyn kanssa
yhdessä. Hän lähti yksin matkalle, ja lopun te tunnette.

— Thornton oli oikeassa, sanoi Thémines. Kahdesta kuolemasta

hän valitsi helpomman. Jokainen olisi hänen sijassaan tehnyt
samoin.

— Te myönnätte siis, jatkoi hän pienen väliajan jälkeen, että

Massigny oli ikävin ihminen maailmassa?

— Myönnetään! huudettiin kuin yhdestä suusta.

— Älkäämme saattako ketään epätoivoon, sanoi Jules,

antakaamme poikkeussija hra N:lle, varsinkin kun hän pääsee
puhumaan politiikasta.

— Te myöntänette kai heti, jatkoi Thémines, että rouva de Coursy,

jos kukaan, on älykäs nainen.

Seurasi lyhyt äänettömyys. Saint-Clair loi silmänsä maahan ja

kuvitteli, että kaikki tarkastivat vain häntä.
 — Kukapa sitä kieltänee? sanoi hän vihdoin kumartaen lautasensa
yli ja näennäisesti suurella uteliaisuudella tutkistellen posliinille
maalattuja kukkasia.

— Minun mielestäni, lausui Jules äänekkäämmin, minun

mielestäni on Pariisissa ainoastaan kolme tosimiellyttävää naista, ja
niistä hän on yksi.

— Tunsin hänen miehensä, sanoi eversti. Hän näytteli minulle

usein vaimoltaan saamiansa erinomaisia kirjeitä.

— Auguste, keskeytti Hector Roquantin, esittäkääpä minut

kreivittärelle. Kerrotaan teidän olevan hänen luonaan poudan ja
sateen aikana.

— Sitten loppusyksyllä, mutisi Saint-Clair, kun hän saapuu takaisin

Pariisiin… Minä… minä en luule hänen välittävän vieraista siellä
maalla.

— Tokko aiotte kuulla minua! huusi Thémines.

— Te ette nähnyt kreivitärtä kolme vuotta takaperin, sillä te olitte

silloin Saksassa, Saint-Clair, jatkoi Alfons de Thémines toivottomalla
tyyneydellä. — Ette voi ajatellakaan, minkälainen hän silloin oli:
ihana, raitis kuin ruusunen, sangen pirteä ja iloinen kuin perhonen.
No, ja tiedättekös, kuka hänen lukuisista ihailijoistaan sai
parhaimmat suosionosoitukset osalleen? Massigny! Maailman
tyhmin ja yksinkertaisin mies pani älykkäimmän naisen pään
pyörälle. Luuletteko jonkun kyttyräselkäisen kykenevän sellaista
tekemään? Joutavia, uskokaa minua, kaunis ulkomuoto, hyvä räätäli
ja kylliksi rohkeutta, siinä kaikki.
 Saint-Clair oli joutunut julmaan asemaan. Hän aikoi tehdä kertojan
suorastaan valehtelijaksi, mutta hän pelkäsi saattavansa kreivittären
maineen vaaraan ja hillitsi itsensä. Hän olisi tahtonut sanoa jotakin
hänen puolustuksekseen, mutta hänen kielensä oli kuin kangistunut.
Huulet värähtelivät suuttumuksesta, ja turhaan hän etsi jotain
syrjäsyytä riidan aiheeksi.

— Mitä! huudahti Jules hämmästyneen näköisenä. Onko rouva de

Coursy antautunut Massignylle! Frailty, thy name is woman!

— Niin, naisen mainehan on niin vähäarvoinen asia, sanoi Saint-

Clair kuivasti ja halveksivasti. Tietysti saa sen tahrata lokaan ja
likaan, kunhan voi olla hieman sukkela… ja…

Puhuessaan hän kauhistuen muisti nähneensä satoja kertoja

kreivittären luona Pariisissa erään etruskilaisen kukkasvaasin
uuninreunustalle. Hän tiesi, että Massigny oli lahjoittanut sen Italiasta
palattuaan, ja — mikä raskauttava asianhaara — tämä vaasi oli
kuljetettu Pariisista tuonne maallekin. Ja kun Matilde irroitti
rintakukkasensa, asetti hän ne joka ilta tuohon etruskilaiseen
vaasiin.

Sanat kuivivat hänen huulillaan; hän näki enää vain yhden esineen
ja ajatteli ainoastaan yhtä asiaa: etruskilaista vaasia!

Kaunis todistus! sanonee kai arvostelija: epäillä lemmittyänsä

senvertaisen asian vuoksi!

Oletteko te koskaan ollut rakastunut, herra arvostelija?

Thémines oli liian hyvällä tuulella loukkaantuaksensa siitä

äänenpainosta, millä Saint-Clair oli hänelle puhunut. Hän vastasi
huolettoman ja hyväsydämisen näköisenä:

— Enhän minä tee muuta kuin toistan mitä yleisesti kerrottiin.

Asiaa pidettiin varmana siihen aikaan kuin te olitte Saksassa.
Muuten minä tunnen rouva de Coursyta sangen vähän enkä ole
kahdeksaantoista kuukauteen käynyt häntä tervehtimässäkään.
Mahdollisesti on juttu vain erehdystä ja Massignyn valeita.
Tullaksemme äskeiseen asiaamme, ja jos mainitsemani esimerkki
olisikin väärä, niin olen minä siltä oikeassa. Te tiedätte kaikki, että
Ranskan älykkäin nainen, jonka teokset…

Samassa aukesi ovi ja sisään astui Teodor Neville. Hän palasi

Egyptistä.

— Teodor! niin pian takaisin! — Ja kysymyksiä sateli häntä

vastaan.

— Toitko muassasi oikean turkkilaisen puvun? kysyi Thémines. Ja

arapialaisen hevosen, ja egyptiläisen groomin?

— Mimmoinen mies se pasha on? uteli Jules. Ja milloin hän

julistautuu itsenäiseksi? Oletko nähnyt lyötävän päätä poikki yhdellä
sapelin iskulla?

— Entäpä almeet? Ovatko Kairon naiset kauniita? tiedusteli

Roquantin.

— Näittekö kenraali L:iä? kysyi eversti Beaujeu; Mitenkä hän on

järjestänyt pashan sotaväen? — Ja antoiko eversti C——— teille
erään sapelin minua vasten?

— Niin, ja pyramiidit? ja Niilin putoukset? ja Memnonin

muistopatsas? ja Ibrahim pasha? y.m.s.
 Kaikki puhuivat yhtaikaa; Saint-Clair ajatteli vain etruskilaista
vaasia.

Teodor oli istuutunut jalat ristissä — hän oli tottunut siihen

Egyptissä eikä ollut vielä päässyt tästä tottumuksestaan täällä
Ranskassa — odotteli, kunnes kysymykset olivat lopussa, ja puhui
sitten kylliksi nopeasti, ettei niin helposti voitaisi keskeyttää,
seuraavaan tapaan:

— Niin, pyramiidit! ne ovat, kunniani kautta, vain regular humbug.

Ne eivät ole niin korkeita kuin luullaan. Strassburgin Münster on
ainoastaan neljä metriä matalampi. Muinaismuistot ihan tunkevat
silmistäni esille. En huoli niistä puhua. Pelkkä hieroglyfin näky jo
saisi minut pyörryksiin. On niin paljon matkailijoita, joita sellaiset
huvittavat! Minä puolestani tutkin tuon Aleksandrian ja Kairon
kaduilla tungeskelevan omituisen ihmisjoukon ulkomuotoja ja tapoja,
turkkilaisten, beduiinien, koptien, fellahien ja mogrebiinien. Tein
kiireessä muutamia muistiinpanoja maatessani sairaalassa. Mikä
ilkeä laitos tuo heidän sairaalansa! Toivon, ettette usko tautien
tarttuvan! Minä se vain polttelin levollisesti piippuani kolmensadan
ruttoa sairastavan potilaan keskellä. Siellä te, eversti, näkisitte
kauniin ratsuväen, joka istuu hyvin hevosen selässä. Näytän teille
joskus sieltä tuomiani mainioita sota-aseita. Minulla on eräs djerid,
joka on ollut kuuluisan Murad beyn oma. Teille, eversti, on minulla
muuan jutaghan ja Augustelle khandjar. Saatte myöskin nähdä
_metshlani, burnus'_ini ja _haikk'_ini. Ja naisia olisin niinikään voinut
tuoda, jos vain olisin tahtonut. Ibrahim pasha lähetti niitä niin paljon
Kreikasta, että niitä sai melkein ilmaiseksi… Mutta äitini tähden…
Pashan kanssa keskustelin paljon. Se on hiivatin älykäs ja
ennakkoluuloton mies. Ette voi uskoa, kuinka hyvin hän tuntee
meidän asioitamme. Hän on, kunniani kautta, perillä ministeristömme
pienimmistäkin salaisuuksista. Minä ammentelin hänen puheistaan
mitä tärkeimpiä tietoja Ranskan puolueasioista… Tällä haavaa
huvittaa häntä erityisesti tilastotiede. Hän tilaa kaikki
sanomalehtemme. Ja voitteko ajatella, hän on hurja
bonapartelainen! Ei hän muusta puhukaan kuin Napoleonista. Voi
mikä suuri mies se Bounabardo! sanoi hän minulle. Bounabardoksi
he Bonapartea nimittävät.

— Giourdina, c'est à dire Jourdain, mutisi aivan hiljaa Thémines.

— Aluksi, jatkoi Teodor, oli Muhamed Ali sangen varovainen minun

suhteeni. Kaikki turkkilaiset ovat, kuten tunnettua, tuiki epäluuloisia.
Hän piti minua, lempo vieköön, vakoilijana tai jesuiittana. Jesuiittoja
hän näet kammoaa. Mutta muutamien näkemien perästä hän
huomasi minun olevan ennakkoluulottoman matkustelijan, joka
halusi tutustua Itämaiden tapoihin, katsantokantoihin ja politiikkaan.
Silloin hän astui kuorestaan ja puhui minulle avosydämisesti. Viime
kerralla, se oli kolmas audienssi, jonka hän suvaitsi minulle myöntää,
uskalsin minä sanoa hänelle: »Minä en ymmärrä, miksei Sinun
Ylhäisyytesi julista itseänsä vapaaksi Portista?» — »Hyvä Jumala,
sanoi hän, eihän minulta tahtoa puutu, mutta pelkäänpä, etteivät
vapaamieliset lehdet, jotka sinun maassasi hallitsevat kaikki,
kannata minua, jos kerran olen julistautunut Egyptistä vapaaksi.»
Pasha on pulska, valkeapartainen ukko eikä naura koskaan. Hän
lahjoitti minulle mainioita sokerileivoksia; mutta eniten kaikista
hänelle antamistani lahjoista hän piti Charlet'n maalaamasta
keisarillisen kaartin pukukokoelmasta.

— Onkohan pasha romantikko? kysyi Thémines.

— Hän ei paljon välitä kirjallisuudesta; mutta te tiedätte, että

arapialainen kirjallisuus on läpeensä romantillista. Eräs heidän
runoilijoistaan, nimeltä Melek Ayatalnefond-Ebn-Esraf, julkaisi
äskettäin kokoelman »Mietelmiä», joiden rinnalla Lamartinen
mietelmät tuntuvat klassilliselta proosalta. Saapuessani Kairoon otin
arapiankielen opettajan, jonka avulla ryhdyin lukemaan Koraania.
Vaikka en monta tuntia ottanutkaan, opin sentään tarpeeksi
oivaltaakseni profeetan kirjoitustavan verrattomat ihanuudet ja
käsittääkseni, kuinka huonoja kaikki meidän käännöksemme ovat.
Kuulkaas, tahdotteko nähdä arapialaista kirjoitusta? Tuo
kultakirjaimilla kirjoitettu sana merkitsee Allah, s.o. Jumala.

Näin sanoen hän näytti kovin ryvettynyttä kirjettä, jonka hän veti
esiin lemuavasta silkkikukkarostaan.

— Kuinka kauan sinä olit Egyptissä? kysyi Thémines.

— Kuusi viikkoa.

Ja matkustelija jatkoi selityksiään setripuusta alkaen iisoppiin

saakka. Saint-Clair pujahti tiehensä melkein heti hänen tultuaan ja
ajoi maatalollensa vievää tietä myöten. Kiihkoisaa laukkaa
ratsastaessaan ei hän voinut seurata oikein tarkasti ajatustensa
kulkua. Mutta epämääräisesti hän tunsi, että hänen onnensa tässä
maailmassa oli iäksi hävitetty, eikä hän voinut kiukkuilla siitä muille
kuin eräälle vainajalle ja tuolle etruskilaiselle vaasille.

Perille päästyään hän heittäysi samalle sohvalle, millä edellisenä

iltana oli niin kauan ja niin suurella nautinnolla rakkauttansa
analyseerannut. Eniten oli häntä hurmannut se rakkaaksi käynyt
ajatus, ettei hänen lemmittynsä ollut muiden naisten kaltainen, ettei
hän ikinä ollut rakastanut eikä koskaan tulisi rakastamaan muita kuin
häntä. Nyt oli tämä kaunis unelma häipynyt surullisen ja julman
todellisuuden tieltä. »Minulla on kaunis lemmitty eikä muuta mitään.
Hän on älykäs: senpävuoksi onkin vielä suurempi rikos, että hän on
voinut rakastaa Massignyta!… Totta on kyllä, että hän nyt rakastaa
minua… koko sielullaan… niinkuin hän voi rakastaa. Samalla lailla
kuin Massignytakin!… Hän on suostunut minun hyväilyihini,
oikkuihini ja epäkohteliaisuuksiini. Mutta minä olen pettynyt. Meidän
molempien sydänten välillä ei ole myötätuntoisuutta. Hänelle on
yhdentekevää, olipa se Massigny tai minä. Poika on pulska, hän
rakastaa minua kauneuteni vuoksi. Minä taas huvitan häntä joskus.
'No niin, rakastakaamme siis Saint-Clairiä', on hän itselleen sanonut,
'koska tuo toinen on kuollut! Ja jos Saint-Clair kuolee tai käy
ikäväksi, niin saammehan nähdä mitä sitten teemme.'»

Luulenpa vakavasti pirun istuvan näkymättömänä kuuntelemassa

onnetonta, joka tällä tavoin itseänsä kiduttaa. Näkyhän on
ihmisvihaajalle huvittava, ja kun uhri alkaa tuntea haavainsa olevan
ummistumassa, on piru heti siinä niitä auki repostelemassa.

Saint-Clair luuli kuulevansa jonkun kuiskuttavan hänen korvaansa:

Kunnia mainio olla on toisen jälkeläisenä…

Hän hyppäsi istualleen ja silmäsi hurjistuneena ympärilleen. Voi,

kuinka hän olisi ollut onnellinen, jos olisi tavannut jonkun huoneessa!
Epäilemättä olisi hän sen heti lopettanut.

Kello löi kahdeksan. Puoli yhdeksän odotti kreivitär häntä. — Jos

hän jäisi pois yhtymisestä? »Todellakin, mitä hupia tuotti hänelle
Massignyn lemmityn tapaaminen?» Hän heittäysi jälleen sohvalleen
ja ummisti silmänsä. »Tahdon nukkua», arveli hän. Puoli minuuttia
hän pysyi liikahtamatta, hyppäsi sitten seisoalleen ja juoksi
katsomaan, kuinka pitkälle aika oli kulunut. »Kunpa se jo olisi puoli
yhdeksän!» mietti hän. »Silloin olisi liian myöhäistä lähteä enää koko