Rheology: Concepts, Methods, and

Applications 3rd Edition Alexander Ya.

Malkin
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/rheology-concepts-methods-and-applications-3rd-edit
ion-alexander-ya-malkin/
Rheology
Concept, Methods, and Applications
3rd Edition

Prof. Dr. Alexander Ya. Malkin

Academy od Sciences, Institute of Petrochemical Synthesis
Moscow, Russia

Prof. Dr. Avraam Isayev

The University of Akron, Department of Polymer Engineering
Akron, Ohio, USA

Toronto 2017
Published by ChemTec Publishing
38 Earswick Drive, Toronto, Ontario M1E 1C6, Canada

© ChemTec Publishing, 2005, 2012, 2017

ISBN 978-1-927885-21-5 (hard cover); ISBN 978-1-927885-22-2 (E-PUB)

All rights reserved. No part of this publication may be repro-

duced, stored or transmitted in any form or by any means without
written permission of copyright owner. No responsibility is
assumed by the Author and the Publisher for any injury or/and
damage to persons or properties as a matter of products liability,
negligence, use, or operation of any methods, product ideas, or
instructions published or suggested in this book.

Library and Archives Canada Cataloguing in Publication

Malkin, Aleksandr IAkovlevich, author

Rheology : concepts, methods, and applications / Alexander Ya. Malkin,
Avraam I. Isayev. -- 3rd edition.

Includes bibliographical references and index.

Issued in print and electronic formats.
ISBN 978-1-927885-21-5 (hardcover).-ISBN 978-1-927885-22-2 (PDF)

1. Rheology--Textbooks. 2. Textbooks. I. Isayev, Avraam I., 1942-,

author II. Title.

QC189.5.M33 2017 531'.1134 C2016-907346-7

C2016-907347-5

Printed in Australia, United Kingdom and United States of America

Table of Contents iii

Table of Contents
Preface xi
Preface to the 2nd Edition xiii
Preface to the 3rd Edition xiv
1 Introduction. Rheology: Subject and Goals 1
1 Continuum Mechanics as a Foundation of Rheology 9
1.1 Stresses 9
1.1.1 General theory 9
1.1.2 Law of equality of conjugated stresses 12
1.1.3 Principal stresses 12
1.1.4 Invariants of a stress tensor 14
1.1.5 Hydrostatic pressure - spherical tensor and deviator 16
1.1.6 Equilibrium (balance) equations 19
1.2 Deformations 21
1.2.1 Deformations and displacements 21
1.2.1.1 Deformations 21
1.2.1.2 Displacements 24
1.2.2 Infinitesimal deformations: principal values and invariants 26
1.2.3 Large (finite) deformations 27
1.2.4 Special cases of deformations − uniaxial elongation and simple shear 30
1.2.4.1 Uniaxial elongation and Poisson’s ratio 30
1.2.4.2 Simple shear and pure shear 31
1.3 Kinematics of deformations 34
1.3.1 Rates of deformation and vorticity 34
1.3.2 Deformation rates when deformations are large 35
1.4 Heterogeneity on flow 36
1.4.1 Particle distribution in disperse systems 37
1.4.2 Phase separation 38
1.4.3 Flow of the large-scale structure elements 38
1.5 Summary − continuum mechanics in rheology 39
1.5.1 General principles 39
1.5.2 Objects of continuum as tensors 40
2 Viscoelasticity 45
2.1 Basic experiments 45
2.1.1 Creep (retarded deformation) 45
2.1.2 Relaxation 46
2.1.3 Fading memory 48
2.2 Relaxation and creep − spectral representation. Dynamic functions 49
2.2.1 Retardation and relaxation spectra − definitions 49
2.2.2 Dynamic functions 52
iv Table of Contents

2.3 Model interpretations 57

2.3.1 Basic mechanical models 57
2.3.2 Complicated mechanical models − differential rheological equations 61
2.3.3 Non-mechanical models 62
2.4 Superposition − The Boltzmann-Volterra Principle 63
2.4.1 Integral formulation of the superposition principle 63
2.4.2 Superposition principle expressed via spectra 66
2.4.3 Simple transient modes of deformation 67
2.4.3.1 Relaxation after sudden deformation 67
2.4.3.2 Developing stresses at constant shear rate 67
2.4.3.3 Relaxation after steady shear flow 68
2.4.3.4 Relationship between relaxation and creep functions 68
2.4.3.5 Relaxation function and large deformations 69
2.5 Relationships among viscoelastic functions 71
2.5.1 Dynamic functions − relaxation, creep, and spectra 71
2.5.2 Constants and viscoelastic functions 73
2.5.3 Calculation of a relaxation spectrum 75
2.5.3.1 Introduction − general concept 75
2.5.3.2 Kernel approximation − finding a continuous spectrum 77
2.5.3.3 Computer-aided methods for a discrete spectrum 78
2.6 Viscoelasticity and molecular models 80
2.6.1 Molecular movements of an individual chain 80
2.6.1.1 A spring-and-bead model (“free draining chain”) 80
2.6.1.2 Model of a non-draining coil 83
2.6.1.3 Model of a rotating coil 84
2.6.2 Relaxation properties of concentrated polymer solutions and melts 84
2.6.2.1 Concept of entanglements 84
2.6.2.2 Two-part distribution of friction coefficient 85
2.6.2.3 Non-equivalent friction along a chain 85
2.6.2.4 Viscoelastic entanglements 86
2.6.2.5 Rubber-like network 86
2.6.2.6 “Tube” (reptation) model 87
2.6.2.7 Some conclusions 88
2.6.3 Viscoelasticity of polydisperse polymers 89
2.7 Time-temperature superposition. Reduced (“master”) viscoelastic
curves 93
2.7.1 Superposition of experimental curves 93
2.7.2 Master curves and relaxation states 98
2.7.3 “Universal” relaxation spectra 100
2.8 Non-linear effects in viscoelasticity 101
2.8.1 Experimental evidences 101
2.8.1.1 Non-Newtonian viscosity 102
2.8.1.2 Non-Hookean behavior of solids 102
2.8.1.3 Non-linear creep 102
2.8.1.4 Non-linear relaxation 104
Table of Contents v

2.8.1.5 Non-linear periodic measurements 108

2.8.2 Linear-non-linear correlations 111
2.8.3 Rheological equations of state for non-linear viscoelastic behavior 112
2.8.3.1 The K-BKZ model 114
2.8.3.2 The Wagner models 115
2.8.3.2 The Leonov model 116
2.8.3.4 The Marrucci models 118
2.8.4 Comments − constructing non-linear constitutive equations and
experiment 119
3 Liquids 129
3.1 Newtonian and non-Newtonian liquids. Definitions 129
3.2 Non-Newtonian shear flow 133
3.2.1 Non-Newtonian behavior of viscoelastic polymeric materials 133
3.2.2 Non-Newtonian behavior of structured systems − plasticity of liquids 135
3.2.3 Viscosity of anisotropic liquids 141
3.3 Equations for viscosity and flow curves 146
3.3.1 Introduction − the meaning of viscosity measurement 146
3.3.2 Power-law equations 147
3.3.3 Equations with yield stress 148
3.3.4 Basic dependencies of viscosity 151
3.3.4.1 Viscosity of polymer melts 151
3.3.4.2 Viscosity of polymer solutions 152
3.3.4.3 Viscosity of suspensions and emulsions 157
3.3.4.4 Viscosity and viscoelastic behavior of nanocomposites 160
3.3.5 Effect of molecular weight distribution on non-Newtonian flow 164
3.4 Elasticity in shear flows 166
3.4.1 Rubbery shear deformations − elastic recoil 166
3.4.2 Normal stresses in shear flow 169
3.4.2.1 The Weissenberg effect 169
3.4.2.2 First normal stress difference − quantitative approach 170
3.4.2.3 Second normal stress difference 172
3.4.3 Normal stresses and elasticity 172
3.4.4 Die swell 175
3.5 Structure rearrangements induced by shear flow 176
3.5.1 Transient deformation regimes 176
3.5.2 Thixotropy and rheopexy 179
3.5.3 Shear induced phase separation 185
3.6 Limits of shear flow − instabilities 190
3.6.1 Inertial turbulency 190
3.6.2 The Toms effect 191
3.6.3 Instabilities in flow of elastic liquids 193
3.6.3.1 Dynamic structure formation and secondary flows in inelastic fluids 193
3.6.3.2 Secondary flows in the flow of elastic fluids 195
3.6.3.3 Shear banding 206
3.7 Extensional flow 207
vi Table of Contents

3.7.1 Model experiments − uniaxial flow 207

3.7.2 Model experiments − rupture 209
3.7.3 Extension of industrial polymers 213
3.7.3.1 Multiaxial elongation 215
3.7.4 The tubeless siphon effect 216
3.7.5 Instabilities in extension 216
3.7.5.1 Phase separation in extension 216
3.7.5.2 Rayleigh instability 217
3.7.5.3 Instabilities in extension of a viscoelastic thread 218
3.8 Conclusions − real liquid is a complex liquid 219
4 Solids 233
4.1 Introduction and definitions 233
4.2 Linear elastic (Hookean) materials 234
4.3 Linear anisotropic solids 239
4.4 Large deformations in solids and non-linearity 241
4.4.1 A single-constant model 241
4.4.2 Multi-constant models 246
4.4.2.1 Two-constant potential function 246
4.4.2.2 Multi-member series 248
4.4.2.3 General presentation 250
4.4.2.4 Elastic potential of the power-law type 251
4.4.3 The Poynting effect 252
4.5 Limits of elasticity 253
4.5.1 Standard experiment − main definitions 253
4.5.2 Plasticity 254
4.5.3 Criteria of plasticity and failure 255
4.5.3.1 Maximum shear stress 255
4.5.3.2 The intensity of shear stresses (“energetic” criterion) 256
4.5.3.3 Maximum normal stress 257
4.5.3.4 Maximum deformation 257
4.5.3.5 Complex criteria 257
4.5.4 Structure effects 259
4.5.4.1 Strengthening 260
4.5.4.2 Thixotropy 261
5 Rheometry Experimental Methods 265
5.1 Introduction − Classification of experimental methods 265
5.2 Capillary viscometry 267
5.2.1 Basic theory 267
5.2.2 Corrections 273
5.2.2.1 Kinetic correction 273
5.2.2.2 Entrance correction 274
5.2.2.3 Pressure losses in a reservoir of viscometer 276
5.2.2.4 Temperature correction 277
5.2.2.5 Pressure correction 277
5.2.2.6 Correction for slip at a wall 278
Table of Contents vii

5.2.2.7 Adsorption on a channel surface 279

5.2.3 Flow in incompletely filled capillary 280
5.2.3.1 Motion under action of gravitation forces 280
5.2.3.2 Motion caused by surface tension forces 280
5.2.4 Limits of capillary viscometry 281
5.2.5 Non-viscometric measurements using capillary viscometers 281
5.2.6 Capillary viscometers 282
5.2.6.1 Classification of the basic types of instruments 282
5.2.6.2 Viscometers with the assigned load 283
5.2.6.3 Cup viscometers 286
5.2.6.4 Glass viscometers 286
5.2.7 Viscometers with controlled flow rate 288
5.2.7.1 Instruments with a power drive 288
5.2.7.2 Instruments with hydraulic drive 289
5.2.7.3 Extrusion rheometers 289
5.2.7.4 Technological capillary tube viscometers 290
5.3 Rotational rheometry 290
5.3.1 Tasks and capabilities of the method 290
5.3.1.1 Viscometric and non-viscometric measurements 290
5.3.1.2 The method of a constant frequency of rotation 290
5.3.1.3 The method of a constant torque 292
5.3.2 Basic theory of rotational instruments 292
5.3.2.1 Instruments with coaxial cylinders 292
5.3.2.2 Instruments with conical surfaces 296
5.3.2.3 Bi-conical viscometers 298
5.3.2.4 Disk viscometers 298
5.3.2.5 Viscometers with spherical surfaces 300
5.3.2.6 End (bottom) corrections in instruments with coaxial cylinders 301
5.3.2.7 On a role of rigidity of dynamometer 302
5.3.2.8 Temperature effects 302
5.3.3 Limitations of rotational viscometry 303
5.3.4 Rotational instruments 304
5.3.4.1 Introduction − general considerations 304
5.3.4.2 Rheogoniometers and elastoviscometers 306
5.3.4.3 Viscometers with assigned rotational speed 307
5.3.4.4 Rotational viscometers for special purposes 310
5.3.4.5 Rotational instruments for technological purposes 312
5.3.5 Measuring normal stresses 314
5.3.5.1 Cone-and-plate technique 314
5.3.5.2 Plate-and-plate technique 315
5.3.5.3 Coaxial cylinders technique 316
5.3.5.4 Hole-pressure effect 317
5.4 Plastometers 317
5.4.1. Shear flow plastometers 317
5.4.2 Squeezing flow plastometers 319
viii Table of Contents

5.4.3 Method of telescopic shear 321

5.4.3.1 Telescopic shear penetrometer 322
5.5 Method of falling sphere 324
5.5.1 Principles 324
5.5.1.1 Corrections 325
5.5.2 Method of rolling sphere 327
5.5.3 Viscometers with falling sphere 328
5.5.4 Viscometers with falling cylinder 329
5.6 Extension 330
5.6.1 General considerations 330
5.6.2. Experimental methods 331
5.6.2.1 The simplest measuring schemes 331
5.6.2.2 Tension in a controlled regime 331
5.6.2.3 Tubeless siphon instruments 333
5.6.2.4 Flow in convergent channels 333
5.6.2.5 High strain rate methods 334
5.6.2.6 Capillary breakup elongational rheometry 334
5.6.3 Biaxial extension 334
5.7 Measurement of viscoelastic properties by dynamic (oscillation)
methods 336
5.7.1 Principles of measurement − homogeneous deformation 336
5.7.2 Inhomogenous deformations 338
5.7.3 Torsion oscillations 340
5.7.4 Measuring the impedance of a system 341
5.7.5 Resonance oscillations 343
5.7.6 Damping (free) oscillations 344
5.7.7 Wave propagation 346
5.7.7.1 Shear waves 346
5.7.7.2 Longitudinal waves 348
5.7.8 Vibration viscometry 348
5.7.8.1 Torsion oscillations 352
5.7.8.2 Oscillation of a disk in liquid 352
5.7.8.3 Oscillations of sphere 352
5.7.8.4 Damping oscillations 353
5.7.9 Measuring viscoelastic properties in non-symmetrical flows 353
5.7.10 About experimental techniques 355
5.7.10.1 Rotational instruments 355
5.7.10.2 Devices with electromagnetic excitation 355
5.7.10.3 Torsion pendulums 356
5.8 Physical methods 357
5.8.1 Rheo-optical methods 357
5.8.1.1 Basic remarks 357
5.8.1.2 Stress − optical rules for polymer melts 359
5.8.1.3 Stress − optical rule for polymer solutions 364
5.8.1.4 Viscometers for optical observations 365
Table of Contents ix

5.8.1.5 Polarization methods for measuring stresses 366

5.8.1.6 Visualization of polymer flow in dies 367
5.8.2. Velocimetry 368
5.8.3 Viscometers-calorimeters 369
6 Applications of Rheology 377
6.1 Introduction 377
6.2 Rheological properties of real materials and their characterization 378
6.2.1 Polymer materials 378
6.2.2 Mineral oils and oil-based products 383
6.2.3 Food products 386
6.2.4 Cosmetics and pharmaceuticals 388
6.2.5 Biological fluids 389
6.2.6 Concentrated suspensions 391
6.2.7 Electro- and magneto-rheological materials 393
6.2.8 Concluding remarks 395
6.3 Rheokinetics (chemorheology) and rheokinetic liquids 396
6.3.1 Formulation of problem 396
6.3.2 Linear polymerization 397
6.3.3 Oligomer curing 400
6.3.3.1 Viscosity change and a gel-point 400
6.3.3.2 Curing at high shear rates 403
6.3.3.3 Curing after gel-point 404
6.3.4 Intermolecular transformations 407
6.3.4.1 Polymeric reaction 407
6.3.4.2 Physical transformations 408
6.4 Solution of dynamic problems 408
6.4.1 General formulation 408
6.4.2 Flow through tubes 412
6.4.3 Flow in technological equipment 416
6.4.3.1 Pumping screw 416
6.4.3.2 Calendering and related processes 418
6.4.3.3 Extension-based technologies 420
6.4.3.4 Molding technologies 422
6.4.3.5 Compression molding 423
6.4.3.6 Injection molding 426
6.4.3.7 Injection-compression molding 429
Notation 433
Solutions 443
Index 475
x Table of Contents
 Preface

A number of books, devoted to different aspects of both theoretical and applied rheology,
were published in the last 20 years. The keyword in the last sentence is “different aspects”.
Rheology has a unique structure with its own language, fundamental principles, original
concepts, rigorous experimental methods, and a set of well-documented observations with
inherent interrelations between various branches of natural science and numerous practical
applications.
By examining the enormous volume of rheological literature and meeting various
people interested in rheology (university teachers, students, applied scientist, and engi-
neers), the authors felt the need for a systematic presentation of the subject matter in one
book − a book that includes all components of rheology and presents them as an indepen-
dent branch of natural science.
However, it became obvious from the early planning stages that some information
would need to be omitted to provide a clear presentation of the concepts, methods, and
applications which constitute the essence of efforts that created this science. The wish to
present all aspects of rheology will inevitably lead to a book of enormous size. Every
attempt to write a scientific book is personal and objective; objective because science ben-
efits from objective assessments and personal because our experiences make us feel that
certain aspects are more important than others. In our case, we are university teachers and
researchers primarily in the field of applied rheology. An attentive reader will most likely
find some reflections of our personal preferences.
Considering the goals and the tasks of the book, the authors tried to limit the choice
of references to the first publications on a particular subject, also including reviews and
papers providing the most expressive examples and illustrations of the topics under dis-
cussion. Accordingly, a great number of original publications are not mentioned. It is
regrettable because any serious publication is worth mentioning.
The authors hope that the readers of the book will benefit from our presentation of
rheology as an interrelated system of concepts, principal phenomena, experimental meth-
ods, and directions of their application. Our rheology is also a science interwoven with
other branches of theoretical and applied sciences. We take many opportunities to empha-
size these links because they enrich science, make it easier to understand and apply, and
this also helps to fulfil our goals concisely expressed in the book title. To amplify its use-
fulness as a teaching tool, all chapters of the book contain questions to be used by readers
to assess their knowledge of particular subject. Answers to these questions are included as
the last part of the book.
Finally, the authors are glad to fulfil their pleasing duty to thank Dr. Andrei Andri-
anov (Moscow State University) for his technical assistance in preparing the computer
xii Preface

versions of many figures and realizing the liaison between the authors. The authors are
also grateful to Dr. Sayata Ghose for painstaking proofreading and making corrections for
this book.
Special gratitude goes to Professor J.L. White who read the manuscript of the book
and made many valuable comments, which helped to enrich the presented text.
We express our deep gratitude to publishers of various journals (Advances in Poly-
mer Science, Colloid Journal, European Polymer Journal, International Journal of Poly-
meric Materials, Journal of Applied Polymer Science, Journal of Macromolecular
Science, Journal of Non-Newtonian Fluid Mechanics, Journal of Polymer Science, Journal
of Rheology, Macromolecular Chemie, Polymer, Polymer Engineering and Science, Poly-
mer Science USSR, Reviews of Scientific Instruments, Rheologica Acta) and books (Rhe-
ology of Elastomers by P. Mason and N. Wookey (eds), A Practical Approach to Rheology
and Rheometry by G. Schramm for permission to use figures from their publications.

Alexander Ya. Malkin,

Moscow, Russia
Avraam I. Isayev
Akron, Ohio, USA
July, 2005
Preface (2nd Edition) xiii

Preface to the 2nd Edition

In preparing the Second Edition of this book, the general structure of the book is main-
tained and some necessary corrections and additions are made. The most important recent
results published in periodicals till the middle of 2011 are added. In particular, Section
2.8.1 of Chapter 2, Section 3.5.2 of Chapter 3 and Subsection 5.8.1.2 of Chapter 5 are
modified. A new Subsection 5.6.2.6 on Capillary breakup in elongational rheometry is
added. Furthermore, Section 3.2.3 on Viscosity of anisotropic liquids and Section 3.6.3 on
Instabilities in flow of elastic fluids of Chapter 3 are completely rewritten. Many other
modifications in the text are made and some new figures are added. Also, all the detected
misprints and errors found by ourselves or pointed out by colleagues are corrected.
After publication of the First Edition of the book, a lot of comments and advice from
our friends and colleagues were received. We are very grateful to all of them for construc-
tive criticism and valuable comments.
We are also grateful to our Editor, Dr. G. Wypych, for his hard work in improving the
manuscript and making it ready for publication.

Alexander Ya. Malkin,

Moscow, Russia
Avraam I. Isayev
Akron, Ohio, USA

August 2011
xiv

Preface to the 3rd Edition

In the 3rd edition of the book, we updated the material paying special attention to the
issues which have become the hot spots of rheology during last decade. These are such
topics as the rheology of polymeric materials containing fillers, the concept of heterogene-
ity of the flow including the effect of shear-banding, and new ideas in understanding the
visco-plastic media. We have added references to the mosty up-to-date publications in
these fields.
We are grateful to readers who were kind to bring to our attention some misprints
and not quite clear explanations used in the former editions. Necessary corrections have
been implemented.
We hope that this book is continued to be used by students and young researchers
who only start their career in the intriguing world of the rheology of real materials sur-
rounding us in our life.

Alexander Ya. Malkin,

Moscow, Russia
Avraam I. Isayev
Akron, Ohio, USA

December 2016
 Introduction.
Rheology: Subject and Goals

Rheology, as an independent branch of natural sciences, emerged more than 70 years ago.
It originated from observations of “strange” or abnormal behavior of many well-known
materials and difficulties in answering some “simple” questions. For example:
• paints are evidently liquids because they can be poured into containers, but why
do they remain on vertical walls without sagging down, unlike many other liq-
uids?
• clays look solid but they can be molded into a shape; they may occupy vessels
the way any liquid does; why do clays behave like many liquids?
• yogurt does not flow out of a container (it has high viscosity), but after intensive
mixing its viscosity decreases, and then increases again when left to rest, so
which value of viscosity should be considered?
• concrete mix appears to be solid and rigid, but when subjected to an external
force it changes its shape similar to liquids; what are the reasons for such behav-
ior?
• parts made out of polymeric materials (plastics) look solid and hard, similar to
parts made out of metal, but they are noticeably different: when force is applied
to a metallic part it slightly changes its shape and maintains its new shape for a
long time; this is not the case with plastics which also change their shape after
force is applied but they continue to change shape; if this material is solid, why
does it “creep”?
• pharmaceutical pastes (for example, toothpaste or body lotion) must be “liquids”
when applied and they should immediately become “solids” to remain on skin;
are they liquids or solids?
• sealants widely used in construction must be fluid-like to seal all spaces and to
fill cavities, but then sealant must rapidly “solidify” to prevent sagging; is sealant
liquid or solid?
• metals are definitely solids, but how is it possible to change their initial form by
punching and stamping as if metal was liquid?
These are just few examples. It is common for them that they represent properties of
many real materials and that they exhibit a mixture of liquid-like and solid-like properties.
This shows that commonly used words “liquid” and “solid” are insufficient to describe
their properties, and new concepts are need to understand properties of many real materi-
als. A new terminology emerges from discoveries and description of new features of mate-
2 Introduction. Rheology: Subject and Goals

rials. New methods are needed to characterize and measure their properties. New fields of
application can be expected from the application of new concepts and the results of stud-
ies. All these are the essence of rheology.
Superposition of liquid-like and solid-like features in behavior of technological
materials is directly regarded as the consequence of time effects, i.e., the results of obser-
vations depend on a time scale. Possibly, this is the most common feature of the materials,
which were listed above. Time by itself has no meaning, but time is a reflection of changes
in material structure taking place during the period of observation (or experiment).
The main method of rheology consists of constructing models, which are useful in
qualitative or (better) quantitative description of experimental results of mechanical
behavior of different materials. Any natural science pretends to deal with reality and does
so by means of phenomenological models. Any model is created not to reflect all, but the
most important, characteristic features of an object. The concepts of liquids and solids are
also models and their formal (mathematical) representation originated from the classical
works by Isaac Newton and Robert Hooke.
Newton (1687) reflected upon a resistance of liquids to a cylinder rotating in a ves-
sel. His ideas were converted to a more accurate form by Stokes, who formulated a general
law of liquid-like behavior, known as the Newton-Stokes law. According to this concept,
the deformation rate is expected to be proportional to stress and the constant coefficient of
proportionality is called viscosity, which is a material parameter of liquid. This law
assumes that, in flow of liquids, a force (or resistance to flow) is proportional to a velocity
(of movement).
Hooke (1676) formulated a similar proposal concerning properties of solids. The
law, named after him, was translated to modern form by Bernoulli and then by Euler.
Hooke’s law states that in deformation of solids, stress is proportional to deformation. The
coefficient of proportionality is called Young’s modulus.
Both models represent properties of many real materials and work well in describing
their behavior with a considerably high degree of accuracy. However, there are many other
materials which are not described by the Newton-Stokes and the Hooke laws. Rheology
relies on the concept that non-Newtonian and non-Hookean materials exist in reality.
These materials are interesting from both theoretical and applied aspects, and that is why
such materials must be the objects of investigation.
It is important to emphasize that every model describes properties of real materials
with a different degree of approximation. The Newton-Stokes and Hooke laws are not
exceptions, and more strict and complex laws and equations give much better approxima-
tion of reality than the classical Newton-Stokes and Hooke laws known from school years.
Both basic phenomenological (i.e., taken as probable assumptions, but only assump-
tions) relationships (the Newton-Stokes and Hooke laws) do not include inherent structure
of matter. Because matter consists of molecules and intermolecular empty spaces, every
material is heterogeneous. At the same time, an observer sees a body as a homogeneous
continuous mass without holes and empty spaces. The obvious way out of these contradic-
tory evidences lies in the idea of the space scale of observation. This scale can be small
enough to distinguish individual molecules or their parts. Then, molecules can be com-
bined in regular arrangements, such as crystals, and then crystals can be organized in
super-crystalline (or super-molecular) arrangements. All this leads to the concept of mate-
Introduction. Rheology: Subject and Goals 3

rial structure, i.e., more or less well-organized and regularly spaced shapes. The structure
might be well determined. This is the case, for example, of reinforced plastics and
monocrystals. In other cases, “structure” can mean complex intermolecular interactions,
which cannot be observed by direct methods. Rheology is specially interested in struc-
tured materials, because their properties change due to the influence of applied forces on
the structure of matter.
The definition of rheology as a branch of natural science and the subject of rheologi-
cal studies can be formulated based on the following argument. Traditionally, rheology is
defined as “the study of deformations and flow of matter” (College Dictionary). However,
this definition is ambiguous. The definition is close to mechanics of continuum, and does
not distinguish special features of rheology.
The following points should be emphasized:
• Rheological studies are not about “deformation and flow” but about properties of
matter determining its behavior, i.e., its reaction to deformation and flow.
• Rheology deals with materials having properties not described by the models of
Newton-Stokes and Hooke. It is a negative statement (the rule of contraries). The
positive statement is that rheology studies materials having properties described
by any relationship between force and deformation. In this sense, the Newton-
Stokes and Hooke laws are limiting cases formally lying on the border of rheol-
ogy. The subject of rheology is not about all matters, but only those for which
non-linear dependencies between forces and deformations or rates of deforma-
tions are main characteristics.
• Rheology is interested in materials, deformation of which results in superposition
of viscous and elastic effects.
• Rheology studies materials with structure changes under the influence of applied
forces.
One of the key words in rheology is the behavior of various real continuous media.
What is the meaning of: “behavior”? For a body of finite size, it is a relationship between
external action (forces applied to a body) and internal reaction (changes of a body shape).
For continuous media this approach is extrapolated to a point and the relationship between
forces and deformations at this point (i.e., changes of distance between two arbitrary
points in a body) is examined. Thus, by discussing what happens in a body at a point of
reference, the problem of a geometrical form of a body as such is avoided, but the subject
of investigations are only its substantial, inherent properties.
The first main goal of rheology consists of establishing the relationship between
applied forces and geometrical effects induced by these forces at a point. The mathemati-
cal form of this relationship is called the rheological equation of state, or the constitutive
equation. The Newton-Stokes and Hooke laws are the simplest examples of such equa-
tions. Rheological equations of state can be (and they are!) very different for numerous
real materials. The rheological equations of state found for different materials are used to
solve macroscopic problems related to continuum mechanics of these materials. Any
equation is just a model of physical reality.
The independent second goal of rheology consists of establishing relationships
between rheological properties of material and its molecular structure (composition). This
is related to estimating quality of materials, understanding laws of molecular movements
4 Introduction. Rheology: Subject and Goals

Fig. 1. Rheology as an interdisciplinary science − its place among other sciences.

and intermolecular interactions. The term microrheology, related to classical works by
Einstein (1906, 1911), devoted to viscous properties of suspensions, is sometimes used in
this line of thought. It means that the key interest is devoted not only to movements of
physical points but also to what happens inside a point during deformation of medium.
Therefore, it is a search for rheological equations of state of different materials based on
the basic physical concepts. Then, the constants entering these models are related to vari-
ous molecular parameters of material.
In its origin, the term “rheology” applies to flowing media, since the main root of the
word means “to flow” (rheo in Greek). But it is very difficult to classify material as solid
or fluid and, therefore, this term is now used for any material. As a result, many analytical
methods used for solids and liquids are very similar. The majority of publications devoted
to rheology and, consequently, the largest part of this book deal with flowing materials,
whereas rheology of solids is frequently treated as a part of the mechanics of solids and
discussed as a separate branch of science.
The place of rheology among other natural sciences and applied problems is shown
in Figure 1. Rheology is a multi-disciplinary science having many relationships with fun-
damental physics and chemistry, as well as many applications in technology and engineer-
ing of materials and many fields of biological sciences.
Indeed, the connection between rheology and physics consists of explanation and
predictions of rheological properties, based on knowledge of molecular structure and fun-
damental laws of physics (molecular physics, statistical physics, thermodynamics, and so
on). The connection between rheology and chemistry consists of existing experimental
evidences of direct correlation between chemical parameters (molecular mass and molecu-
lar mass distribution, chemical structure, intermolecular interactions, etc.) and rheological
properties; therefore, it is possible to synthesize materials with desirable properties.
The second layer of interrelations consists of connection between rheology and
mechanics of continuum. The results of rheological studies give the background for for-
mulation of boundary problems in solid-state mechanics as well as in dynamics of liquids.
Introduction. Rheology: Subject and Goals 5

This includes governing equations and their solutions to find numerical values of macro-
parameters, such as pressure, forces, displacements, etc.
In the framework of solid-state mechanics, such effects as a long-term behavior,
engineering properties of materials as well as their technological properties are the direct
objects of rheological analysis. Solutions of boundary problems in dynamics of liquids are
used for analysis of flow in technology (calculation of pressure and output, resistance to
movement of solid bodies in liquids, and so on), as well as for standardization of the meth-
ods of quality control in technology of liquid products.
It is worthwhile to list materials, for which the rheological analysis is the most
important. In fact, such a list should include all materials, because the Newton-Stokes and
Hooke laws are the limiting cases only. However, the following list gives an impression of
fields that cannot be developed without participation of rheological studies:
• metals, alloys, and composites at large deformations and different technological
operations
• concrete, ceramics, glass, and rigid plastics (including reinforced plastics) at long
periods of loading
• polymer melts and solutions, including filled composites, rubbers
• foodstuffs
• lubricants, greases, sealants
• pharmaceuticals and cosmetics
• colloid systems including emulsions and detergents of any types
• paints and printing inks
• mud, coal, mineral dispersions, and pulps
• soils, glaciers and other geological formations
• biological materials such as bones, muscles and body liquids (blood, saliva, syn-
ovial liquid, and others).
It is worth mentioning that polymers and plastics continue to be the main object of rheo-
logical studies, and at least half of the publications on rheology are devoted to them.
To recapitulate, it seems useful to point out that the main ideas of the Introduction
permit us to compose a dictionary of rheology.
Rheology is a science concerned with mechanical properties of various solid-like,
liquid-like, and intermediate technological and natural products. It accomplishes its goals
by means of models representing principal peculiarities of behavior of these materials.
The behavior of material is a relationship between forces and changes of shape. A model
gives a mathematical formulation of such relationship. Rheological properties are
expressed by the model structure (i.e., its mathematical image) and values of constants
included in the model are characteristics of material.
Rheological models are related to a point, which is a physical object including a suf-
ficient number of molecules in order to neglect the molecular structure of matter and to
treat it as a continuum. The rheological analysis is based on the use of continuum theories,
meaning that the following is assumed:
• there is no discontinuity in transition from one geometrical point to another, and
the mathematical analysis of infinitesimal quantities can be used; discontinuities
appear only at boundaries
6 Introduction. Rheology: Subject and Goals

• properties of material may change in space (due to the gradient of concentration

in multi-component mixtures, temperature distribution, or other reasons) but such
changes occur gradually; these changes are reflected in space dependencies of
material properties entering equations of continuum theories which must be for-
mulated separately for any part of material surrounded by the boundary surfaces
at which discontinuity takes place
• continuity theories may include an idea of anisotropy of properties of material
along different directions.
Rheological behavior of material depends on time and space scales of observation
(experiment). The former is important as a measure of the ratio of the (time) rate of inher-
ent processes in a material to the time of experiment and/or observation; the latter deter-
mines the necessity to treat a material as homo- or heterogeneous.
The results of macroscopic description of behavior of real engineering and biological
media, based on their rheological properties, are used in numerous applications related to
technology of synthesis, processing, and shaping various materials listed above.

LITERATURE
Many books devoted to rheology were published during the 70 year history of this science. It is not possible to
list all of them. The most important books which gave the input to development of rheology and reviewed results
of principal rheological schools are cited in the text of this book. The same concerns many historically important
and original publications.
The modern history of rheology began with the publication of several books in the 1940s which had a great
impact on the education of future generations of rheologists. Among them it is necessary to recall:
T. Alfrey, Mechanical Behavior of High Polymers, Interscience, N.Y. 1948.
M. Reiner, Twelve Lectures on Theoretical Rheology, North Holland Publ. Co., Amsterdam. 1949.
G.W. Scott Blair, A Survey of General and Applied Rheology, Pitman, London, 1949.
Those who are interested in special aspects of rheology may like to pay attention to the following books pub-
lished more recently.
1 Deepak Doraiswamy, The origin of rheology: For a short historical excursion see
http://sydney.edu.au/engineering/aeromech/rheology/Origin_of_Rheology.pdf
The development of rheology including sketches devoted to people who played the most important role in
rheology can be found in a monograph:
R.I. Tanner, K. Walters, Rheology: A Historical Perspective, Elsevier, Amsterdam, 1998.
2 The state of rheology and the main results obtained until 1969 were summarized in a five volume book
Rheology. Theory and Applications, Ed. F.R. Eirich, v. 1-5, Academic Press, London, 1956-1959.
One can find comprehensive analysis of rheology in the following books:
J. D. Ferry, Viscoelastic Properties of Polymers, Wiley, NY, 1980.
C.W. Macosko, Rheology: Principles. Measurements and Applications, VCH, New York, 1993.
F.A. Morrison, Understanding Rheology, Oxford University Press, New York, 2001.
3 The following books are devoted to the general theoretical background of rheology:
G. Astarita, G. Marucci, Principles of Non-Newtonian Fluid Mechanics, McGraw-Hill, New York, 1974.
R.B. Bird, R.C. Armstrong, O. Hassager, Dynamics of Polymeric Liquids, v. 1-2, Wiley, New York, 1987.
M. Doi, S.F. Edwards, The Theory of Polymer Dynamics, Oxford Science Publisher, Oxford, 1986.
J. Furukawa, Physical Chemistry of Polymer Rheology, Springer, Berlin, 2003.
H. Giesekus, Phänomenologische Rheologie: Eine einführung, Springer, Berlin, 1995.
R.R. Huilgol, N. Phan-Thien, Fluid Mechanics of Viscoelasticity, Elsevier, Amsterdam, 1997.
G.D.C. Kuiken, Thermodynamics of Irreversible Processes: Application to Diffusion and Rheology,
Wiley, New York, 1994.
R.G. Larson, Constitutive Equations for Polymer Melts and Solutions, Butterworths, Boston, 1988.
R.G. Larson, The Structure and Rheology of Complex Fluids, Oxford University Press, New York, 1999.
A.I. Leonov, A.N. Prokunin, Nonlinear Phenomena in Flows of Viscoelastic Polymer Fluids, Chapman
and Hall, London, 1994.
A.S. Lodge, Elastic Liquids, Academic Press, London, 1960.
H.C. Öttinger, Stochastic Processes in Polymer Fluids, Springer, Berlin, 1996.
Another random document with
no related content on Scribd:
 "'Mitä se sinuun kuuluu?'

"'Se kuuluu kyllä minuun, olkaa hyvä, kysyn nöyrimmästi! — Mitä

huvia tuottaisi armolliselle herralle saattaa meidät onnettomiksi?'

"'Mitäkö? Sitä, etten voi sietää sinua, kelvoton heittiö. Mikä ei ole
minun, ei myöskään ole sinun! Ymmärrätkö.'

"'Ymmärrän, junkkari!" huusin leimahtaen; "nyt vasta ymmärränkin

aivan hyvin. Mutta varokaa itseänne! Olen rehellinen, rauhaa
rakastava mies, joka mukaudun moniin asioihin; mutta jos joku
raatelee liiaksi sieluani, silloin kyllä on tapani osottaa, ettei
käsivarteni ole pajupuusta. On kai junkkarikin ymmärtänyt?'

"Siten vastasin vasten kasvoja ja viskasin turkin yltäni. Vihan

valtaamana huusi junkkari:

"'Senkin hirtehinen! Olisipa minulla nyt vaan keppi kädessä, niin

hakkaisin luusi kappaleiksi.'

"'Minulla on kyllä, oikea solmuniekka', vastasin ojentaen samalla

kepinkalikkaa; 'tässä on, junkkarini, ottakaa se, lyökää, jos
uskallatte!'

"'Koirani repikööt sinut, talonpoikaisroisto!' huusi hän ja alkoi

viheltää ja houkutella koiria nimeltään, jotka pitkin loikkauksin
syöksyivät esiin.

"Julia hätääntyi; rauhotin häntä ja pyysin olemaan aivan peloton.

"'Hei! Usuu! Kiinni!' yllytti junkkari koiria päälleni; haukkuen ne

kävivät kimppuuni. Mutta kun ne olivat aivan lähelläni, huusin minä
niitä ystävällisesti nimeltään. Heti tunsivat ne minut; liehitellen
tunkeilivat ne ympärilleni, vinkuen ikäänkuin pahoillaan siitä, että
olivat silmänräpäyksenkään pitäneet minua vihollisenaan. Yksi
kyyristyi jalkoihini, toinen hyväili kättäni ja kolmas juoksenteli iloisena
ympärilläni.

"'Näettekös, junkkari', sanoin hymyillen, 'koirilla on parempi sydän

kuin teillä. Hävetkää! Entäpä, jos minä nyt tekisin sen, mitä te aijoitte
tehdä? Jos yllyttäisin omat koiranne päällenne? Sillä ne ovat
kerrassaan viisaita eläimiä, eivätkä unohda koskaan sitä kuka niille
on tehnyt jotain hyvää ja kuka pahaa. Nehän tietävät varsin hyvin
saaneensa minulta yhtä monta leivänpalaa kuin junkkarilta samaan
aikaan kepin lyöntejä, Koetetaanpas! Us kiinni!' huusin koirille
osottaen herraa, joka kauhistuneena hyppäsi aidalle, kun koirat
syöksyivät häntä kohden. Rauhoitin eläimiä; sitten kysyin nauraen:
'No, uskotteko nyt minua, junkkari? Suotta olette sinne kiivenneet,
sillä jos tahdon, tuovat koirat teidät vaikka kirkontornista alas. En
tahdo kumminkaan piinata junkkaria, antaa vaan pienen opetuksen.
Ja nyt: Hyvää yötä! Neuvon vielä olemaan tähtäämättä minua
tulevaisuudessa aseilla, sillä jokainen laukaus voi kimmota itseenne
takaisin. — Hyvää yötä, Julia!'

"Sitte menin kotiin; kaukaa kuulin junkkarin pauhaavan, kuinka

hän minulle kostaisi, nyt oli hänellä kaksikin kaunaa hampaansa
kolossa minua vastaan. Tahdon tunnustaa: kun vereni tuli
rauhallisemmaksi, tuntui minusta tuo pilantekoni pahalta, sillä
köyhän ihmisen ei ole hyvä tehdä pilaa suuresta herrasta. Mutta se
nyt oli kerta tapahtunut. Rakas junkkarini ei antanutkaan kauvan
odottaa lupauksensa täyttämistä. Hän osasi saattaa minut sellaiseen
maineeseen, etten minä osannut ryhtyä mihinkään toimeen, että olin
tyhjäntoimittaja, taivastella, joka oli välttämättä pistettävä
sotilastakkiin. Päätettiinkin vangita minut tätä tarkoitusta varten.
Uskomattoman paljon minua vainottiin; mutta minulle jäi sentään
vielä aikaa kylliksi kätkeytyä heiniin. He nuuskivat koko talon
läpeensä, tuvan, kamarit ja ullakon! Kuulin heidän askeleensa,
heidän puheensa enkä uskaltanut hengittääkään kätköpaikassani,
pelosta, että se voisi minut ilmaista. Kun he olivat kaikkialta etsineet,
poistuivat he tyhjin käsin.

"'Sanoinhan jo, ettei hän enää tänään ole ollut täällä!' puheli
suojapaikkani kelpo vanhus.

"Nyt menivät ihmiset piilopaikkani ohitse. Eräs heinähankolla

varustettu mies huudahti nauraen: 'Eihän hän vaan liene täällä?' ja
pisti samalla heiniin, juuri pääni yläpuolelle. Vereni jähmettyi, kadotin
tajuntani. Kun taas tulin tuntoihini, vallitsi hiljaisuus ympärilläni; he
olivat menneet pois. En minä itseni tähden pelännyt sotamieheksi
tulemista, se tapahtui Julia raukan tähden. 'Kuinka hänen kävisi —
ajattelin — jos meidät ainaiseksi erotettaisiin toisistamme? Hänen
heikko sydämensä murtuisi tuskasta ja minun pitäisi hävittää se,
minkä tähden mielelläni uhraisin elämäni!' Yömyöhällä ryömin
heinistä, heitin turkin ylleni, asetin repun olalleni ja otin jäähyväiset
talonisännältä.

"'En tiedä, koska taas näemme toisemme', sanoin hänelle, 'jos

näette Juliaa, niin sanokaa hänelle sydämelliset terveiseni, olkoon
hän minusta huoleton, kun päiväni paranevat, niin palajan taas tänne
takaisin. Kiitos teille kaikesta hyvyydestänne, rakas ystävä, Jumala
siunatkoon teitä siitä!' Ojensimme toisillemme kätemme, sitten menin
minä.

"Kuka tuleekaan minua vastaan ensiaskelilla? Julia!

"'Minne kyyhkyseni?' kysyin.

 "'Sinun luoksesi — mutta mihin aijot sinä, Peter?'

"'Niin, jospa tietäisin mihin! Tänne en voi jäädä. Sillä he

vangitseisivat minut ja pistäisivät minut sotamiehiksi.'

"Kuulin siitä. Taivaallinen isä! Eläessäni en ole niin paljon kärsinyt

kuin noina lyhyinä hetkinä. Näin, kuinka ihmiset menivät etsimään
sinua. Oi, sydämeni vapisi kuin olisi se ollut pakahtumaisillaan. Olisin
mielelläni itkenyt, mutta en voinut. Oh, kuinka on katkeraa, kun ei
ihminen voi edes itkeä. Näin, kuinka he sinua hakivat ja hakivat ja
kun he palasivat, vapisin kuin kuumeessa. Sinua en nähnyt
joukossa, mutta silmissäni kimmelsi niin ja pelkäsin niin kovasti, että
en itsekään sitä voisi uskoa. Juoksin ulos ja kysyin joltakin, olivatko
he vanginneet sinut; hän sanoi: ei vielä. Vasta sitten rauhoituin minä.

"'Suloinen olento, enkeli!' huudahdin minä syleillen häntä, 'kuinka

palkitsisin sinulle rakkautesi!'

"'Rakasta minua, niinkuin minä sinua rakastan ja olen palkittu

kylliksi', vastasi hän. 'En tarvitse mitään muuta maailmassa kuin
sinun rakkautesi, sinun sydämesi.'

"'Rangaiskoon minua taivas, jos joskus ajattelenkaan jotakin

toista, kuin sinua, helmien helmeä!'

"'Älä sano niin, Peter, tiedänhän sen sanomattasikin… Mutta mihin

aijot nyt?'

"'Sanoinhan jo sinulle, etten tiedä sitä itsekään, tiedän vaan, että

minun täytyy täältä poistua.'

"'Tahdotko siis jättää minut?'

 "'Älyäthän itsekin, että meidän täytyy erota; vähintään joksikin
aikaa, sillä täällä en ole silmänräpäystäkään turvassa.'

"'Se on tosi, se on tosi… Jumala. Minä tulen mukaasi.'

"'Mitä johtuukaan mieleesi?'

"'Siten jäämme yhteen. Tai olenko ehkä kuormaksi sinulle?'

"'Minulleko kuormaksi? — Kuinka voit noin puhua?'

"'No sitten lähdemme yhdessä.'

"'Kuulehan, lapsukaiseni', sanoin, hilliten itseni, 'kuulehan! Sinä

tiedät kuinka epävakainen on tieni, niin etten tiedä, mihin tänään
pääni kallistaisin. Päivät käyvät yhä koleammiksi. Rahaa ei minulla
ole; ainoastaan leipäkannikan puolisko, joka on repussani,
syötäväksi, enkä edes tiedä mistä toista ottaa.'

"Julia ei antanut minun jatkaa puhettani. Hän sanoi olevansa

valmis minun kanssani näkemään nälkää, kärsimään kylmää, vaivoja
ja vastuksia kuten minäkin, hän sanoi, että helppo olisi onnessa
rakastaa toisiaan, vaan kurjuus oli rakkauden opetuskivi. Nyt olisi
paras tilaisuus näyttää, kuinka uskollinen hän tahtoi olla, enkä minä
saisi häntä ollenkaan rakastaa, jos kieltäisin häneltä tämän
koenäytteen. Turhia olivat kaikki sanat; hän pysyi päätöksessään
seurata minua. Ja niin lähdimme me yhdessä.

"Mutta oi! Kylän lopussa kohtasimme me oikeudenpalvelijan

vaimon! Oli pimeä yö ja oikeudenpalvelijan vaimo oli jo ijäkäs. Mutta
vanhat vaimot ovat kissojen kaltaisia: he näkevät pimeässä. Hän
tunsi Julian ja kysyi:
 "'Minnepä, tyttönen, noin yksissä?' ja naurahti lisäksi pilkallisesti.
'Kuinka turmeltunut on nuoriso nykyaikaan, herra Jesus, älä unohda
minua!'

"'Älä katso taaksesi', kuiskasin Julialle, 'näytät siltä kuin et olisi

kuullut mitään ja ikäänkuin ei asia sinua liikuttaisikaan. Kenties
luulee hän erehtyneensä. Tiedäthän, millaisia kielikelloja vanhat
ovat; aamulla tietävät kaikki että hän näki sinut erään nuoren miehen
kanssa ja silloin ei siitä ole meille mitään vahinkoa, sillä
tiedetäänhän, ettei se voinut olla kukaan muu kuin minä. Meitä
tullaan ajamaan takaa.'

"Nopeasti astelimme me siksi, kunnes vihdoin olimme melkoisen

matkan päässä kylästä. Suurella tiellä katselimme varovasti
ympärillemme, sillä pelkäsimme kohtaavamme vielä vaarallisempia
kuin tuo vanhus. Astelimme nyt vasemmalle maissipeltojen yli,
toivoen voivamme yöpyä johonkin yksinäiseen taloon; mutta yön
pimeydessä harhailimme me niin eksyksiin, ettemme enää kuulleet
kaukaisintakaan koiran haukuntaa, mikä olisi voinut olla
oppaanamme.

"Väsyneinä laskeusimme tieojaan, jossa pian nukuimmekin.

Turkkini oli jotenkin leveä, se suojeli meitä molempia; Julia painautui
rinnalleni, ettei paleltuisi. Siten nukuimme makeasti ja suloisesti
aivankuin olisimme levänneet silkkipatjoilla… Hm! Saduissa
puhutaan lumouksesta ja tenhosta. Mutta sitä ei löydy yksin
saduissa! On olemassa lumous, ja sen nimi on rakkaus. Eikö niin,
Panni tyttöseni?"

Panni oli niin syventynyt kertomukseen, ettei hän kuullut ollenkaan

vanhuksen puhuttelua. Hänen edestään vastasi Ferko innoissaan:
 "Se on totta. Ei mitään muuta!"

Onnesta kukkuroillaan katseli hän pikku rakastansa, joka näytti

hänestä nyt vielä kauniimmalta kuin muutoin. Ja todella hän olikin
komea tyttö, punaisine pikku suineen ja sinisine, suurine silmineen.

Mestari Peter kertoi edelleen:

"Minä heräsin ensiksi, Julia nukkui vielä hetkisen. Pysyin

liikkumatonna, ettei hän heräisi. Rinnallani lepäsi hänen päänsä niin
kauniina, niin suloisena kuin olisi sen itse taivaanherra siihen
asettanut, Vihdoin aukaisi hän silmänsä, katsoi hämmentyneenä
minuun ja punastui. No, siihen nyt ei ollut mitään syytä! Minä
käyttäydyin hurskaasti kuin olisin viettänyt yöni alttarin ääressä,
pyhän neitsyen kuvan edessä. Mutta eihän ollut mikään ihme, että
hän hiukan häpesi, sillä päivää aikaisemmin samaan aikaan ei hän
olisi uskaltanut ajatellakaan, että hän täten tulisi viettämään yönsä.
Me nousimme ylös ja neuvottelimme, minne nyt menisimme ja
tulimme siihen päätökseen, että oli samantekevä minne, sillä hyviä
ihmisiähän ei olisi missään. Julian isä tosin eli, mutta hän ei voinut
sietää tytärtään, koska tämän elämä oli maksanut äitinsä hengen;
tämä kuoli antaessaan elämän tyttärelleen, ja siksi vieroi isä niin
tytärtään, että lähetti hänet jo lapsuusvuosina vieraiden palvelukseen
ja siitä asti oli tuskin ollenkaan välittänyt hänestä. Emme siis voineet
sinne yrittää löytääksemme asuinsijan hänen luonaan.

"Päätimme siis, että olisi samantekevä minne asti kulkisimme,

kunhan löytäisimme sopivan palveluspaikan.

"Iltaan saakka kuljimme me talosta taloon kysellen kaikkialla, eikö

palvelusväkeä olisi tarvis Kaikkialla vastattiin samalla tavoin: ei, ja
useimmiten tarkasteltiin meitä karsain katsein, josta ymmärsimme,
että meidän pitäisi mitä pikemmin laputtaa tiehemme. Ja me
menimmekin tiehemme, surullisina, pettyneinä! Ei ollut vielä niin
myöhä, mutta syksyinen aika varhaisine iltapimeineen, kun
saavuimme viimeiseen taloon. Kaukana ja yksinäisenä sijaitsi se
pustalla. Pustan toista sivua rajoitti korkea metsikkö, toista
kaislaakasvava lammikko. Talon keskellä sijaitsevasta tallista loimusi
meitä vastaan avoimesta ovesta roihuava valkea. Takapuolelta,
lammasnavetasta kuului karjan kellojen kilinä. Muuten oli aivan
hiljaista. Astuimme sisään talliin, missä liekehti kirkas tuli. Noin
seitsemisen ihmistä oli siellä. Vanha talonisäntä, hänen kaksi
poikaansa, tytär ja kaksi tai kolme betyaria [hevosrosvo,
pustanryöväri]. Isännän nuorin poika piti tulta vireillä; juuri meidän
astuessamme sisään, heitti hän taas tukun olkia tuleen. Hetkiseksi
pimeni paikka, sitten leimahti tuli äkkiä kirkkaasti ja valaisi koko tallin.
Me näimme tulen ympärille asettuneet ihmiset, savustuneet hirret,
joilla oli viikatteita, varstoja, sirppejä ja muita senlaatuisia.
Keskiseinällä oli kaappi, jonka päällä oli puinen vesiastia, johon oli
pistetty ruoko. Oikealla söivät hevoset soimista, vasemmalla makasi
muutamia lehmiä lattialla, niiden vieressä valkoinen susikoira, joka
haukkui meitä sisään astuessamme.

"'Hiljaa, Csiba!' huusi tyttö, ja koira vaikeni.

"'Jumalan terveeksi Hyvää iltaa!' sanoin minä nostaen hattuani.

"'Tervetuloa!' vastasi vanhus.

"'Etsimme majapaikkaa, olisiko mahdollista', sanoin taas ja vedin

lähemmäksi Juliaa, joka oli pysähtynyt kynnykselle.

"'Jos vaan tahdot tyytyä, on se kyllä mahdollista', huomautti

vanhus ystävällisesti. 'Minne matka, poikaseni? Mutta tulkaahan
lähemmäksi tulta, että näkisin, onko pikku tyttö enemmän viluinen
kuin nälkäinen.'

"Me istuuduimme ja minä kerroin, mikä meidät oli tänne tuonut;

sanoin kaiken muun suoraan, paitsi yhtä: että Julia oli rakastettuni.
Sanoin hänen olevan sisareni.

"'Älä nuku Michel!' huudahti vanhus nuorimmalle pojalleen, kun

olin lopettanut kertomukseni. 'Älä nuku, poikaseni, muutoin kirvelee
kylmä nenääsi ja korviasi herätessäsi. Jos nukut, nukkuu tulikin!
Pane lisää!'

"Michel totteli käskyä, mutta kiireessään heitti hän niin suuren

tukon heiniä tuleen, että se olisi melkein sammunut, ellei joku olisi
tuonut heinähankoa väliin ja puhaltaen virittänyt sitä. Nyt leimahti se
yhä mahtavampana ylös! Vihdoin tarkastelin betyareja; eräs oli noin
kolmenkymmenen, toinen tuskin kahdenkymmenen vanha.

"'Kerro nyt edelleen, veliseni', sanoi vanha talonisäntä nuorimmalle

niistä; 'kerro vaan edelleen. Kuunnelkaamme! — Pysähdyit isäsi
kuolemaan.'

"'Siis isäraukkani kuoli; levätköön hän rauhassa. Hän kuoli, ja tuli

kysymys: kuinka hänet haudattaisiin? Sillä meillä ei ollut ainoatakaan
lautaa ruumisarkuksi, vielä vähemmän rahaa siihen. Ei jäänyt siis
mitään muuta keinoa jälelle kuin varastaa tarpeet. Tuolla,
herraskartanon luona oli jo vuodenpäivät maannut lautaläjä. Hän ei
ollenkaan tarvitse niitä, ajattelin minä, ja tuskin huomaakaan jos otan
sieltä yhden tai pari lautaa. Menin sinne, ja äitini vartioidessa
kuollutta, varastin minä ruumisarkun laudat, jotka sitten itse naulailin
yhteen, sillä puusepällekin olisi pitänyt olla maksu siitä. Seuraavana
päivänä asetimme rakkaan isäni ruumiin siihen, päivää myöhemmin
löimme naulat kiinni ja kannoimme sen ulos. Juuri kun aijoimme
jättää talon, tuli herra, tarkasteli arkkua joka puolelta ja käski sitten
avata.'

"'Mutta sehän on jo naulattu kiinni', sanoin pelokkaasti, sillä

omaatuntoani painoi.

"'Samantekevä', arveli hän, 'avaa!'

"Puheestamme ei välitetty, meidän täytyi avata arkku, ja herra

katseli sitä sisäpuolelta, mistä hän vihdoin löysi sen, mitä etsi. Hän
huudahti:

"'Laudat kuuluvat minulle, täällä on merkki!'

"Sitten meni hän pois. Tuskin oli hautaus ohitse, kun minut vietiin
kuulusteltavaksi; kieltäminen olisi ollut turhaa, minut tuomittiin
varkaaksi. Puoli vuotta vankeutta ja viisikolmatta paria raippoja tuli
osakseni. Kun pääsin vankeudesta, makasi äitiraukkanikin jo siellä,
missä isäkin oli.

"Tässä alkoi nuorukainen katkerasti nyyhkiä. Lyhyen vaitiolon

jälkeen kuivasi hän kyynelet silmistään ja jatkoi:

"'Jumala tietää kuinka vanha vaimo kuoli? Kenties nälkään. Sillä

hänellä ei ollut ainoatakaan muuta koko maailmassa. Nythän on
samantekevä, ajattelin minä, viisi rehellisyydestä! Mutta ei
kartanonherrankaan pitäisi päästä aivan ilman mitään! Ajoin hänen
pihastaan viisikymmentä härkää, yhden joka kepinlyönnistä.
Fehertòssa möimme eräälle teurastajalle, jonka oli tapana ostaa
nautakarjaa ilman passia; hän rikastui siten. Mutta he ajoivat takaa
karjan varasta ja pakottivat minut pakenemaan Theissin yli. Näiden
kelpo ihmisten kera yhdyin Revberer pustalla ja nyt aijomme
yhdessä Bakonyhin. Sanon teille, siellä on vielä jotain saatavaa
köyhille pojille, (maantierosvoille), jolleivät he ole liian hitaita.'

"'Se on totta', sanoi vanha talonisäntä; 'ja on siellä sekin hyvä, että
kuuluisa Vessprimerin hirsipuu on aivan lähellä. Säälin sinua
sydämestäni rakas veliseni, sillä jos jossakin pesisivät varikset
pääkalloosi, niin et toki itse ollut syyllisyyteesi alkusyy. Mutta
samantekevä. Lusikoi vaan soppaasi. — Hm, ne viisaat lainsäätäjät!
Rikas ja köyhä ovat heille yhdenvertaiset, mutta on siitä suurikin apu!
Helppo on rikkaan olla varastamatta; mutta kuolkoonpas hänen
isänsä ja puuttukoonpas häneltä laudat arkuksi, silloin olisi hauska
nähdä mitä hän tekee, jos hänellä on sydän rinnassaan. Ja sitten
huutavat he vielä köyhän jälkeen: Lyökää häntä! Hirttäkää hänet!
Hän on varas, lurjus! — Nouse ylös tyttöseni Vicga! Tuo
juustonkimpale tänne! Syökäämme, se on parasta.'

"Vicza toi kauniissa pikkuastiassa, mitä oli vaadittu, ja toi lisäksi

leipääkin ja me kävimme siihen urhoollisesti käsiksi. Ruuan jälkeen
otti vanhus tamburiinin naulasta ja soitteli sillä niin kauniita
laulunpäitä, että aivan teki sydämelle kipeää. — Tuli riittyi, liekki
lieskahti enää vaan silloin tällöin; vanhus soitteli, me kuuntelimme
hartaasti… Äkkiä kuulimme aseiden kalsketta, ja kun hypähdimme
pystyyn, seisoi ovella aseellisia miehiä. —

"'Siinäpäs olet vihdoinkin!' huusi muuan tarttuen minuun. 'Ja nuo

toiset, mitä lintuja he ovat? Ottakaa heidät kiinni!'

"Kahden betyarin onnistui pujahtaa pakoon ja kadota pimeään,

kolmas saatiin kiinni, ja hänet sidottiin kuten minutkin. Hän oli juuri
sama, joka äsken kertoi elämäntarinansa, nuorin kaikista.
 "Julia, poloinen, seisoi hämmentyneenä ja hädissään. Kuten ajettu
metsänotus, aikoi hän ryhtyä puolustautumaan.

"'Jätä toki, sydänkäpyseni!' huusin hänelle. 'Onhan se kuitenkin

turhaa.'

"Mutta hän ei antanut perään, ennenkuin muuan sotamies antoi

hänelle kovan sysäyksen, niin että hän vaipui maahan. Minusta
tuntui, kuin olisi puukko pistetty sydämeeni! Jos olisin ollut vapaa,
olisin miehen paiskannut mäsäksi lattiaan. Mutta minä olin köysissä
enkä voinut liikahtaakaan. Kyynelet pursuivat silmiini, vaahto
huulilleni! — Meidän täytyi pois. Pyysin heitä odottamaan vielä vain
hetkisen, kunnes Julia heräisi tainnoksistaan, jotta voisin sanoa
hänelle jäähyväiset, mutta he eivät suostuneet. He veivät minut pois,
veivät yhdessä tuon pojan kanssa, joka varasti puita ruumisarkuksi
ja oli Ladislaus Horgay nimeltään…

"Siten tehtiin minusta sotamies ja Horgaysta myös minun

mukanani, koskei meillä ollut mitään passia. Seuraavina päivinä
marssimme ulkomaille Napoleonia vastassa seisovaan
sotajoukkoon. Kahden kuukauden perästä olin jo onnellisesti
sivuuttanut ensimäisen taistelun. Horgay, josta oli tullut kelpo toveri
minulle, säästi somia summia. Ei ainoatakaan helleriä menettänyt
hän turhaan, vaan lähetti kaikki kotikylänsä kirkkoherralle pyynnöllä,
että niillä pystytettäisiin muistokivet hänen vanhempiensa haudoille,
jotta hän löytäisi paikat, kun hän kerran palaisi kotiin. Mutta turhaan
toivoi kelpo poika, sillä hän kaatui pian sen jälkeen taistelussa.
Sivultani ammuttiin hänet hevosen selästä ja minä kysyin tuskan
liikuttamana kuolevalta:

"'Mitkä terveiset vien kotipuoleesi, rakas toveri, jos jään eloon?'

 "'Kotiinko?' sanoi hän. 'Ei minulla ole mitään kotipaikkaa. Minulla
oli vaan isä ja äiti, ja he ovat kuolleet ja nyt menen minäkin sinne,
missä he ovat. Kuinka onnellinen olenkaan elämästä vapautuessa.'

"Sitten kuoli hän.

"Olin taas yksin. Ladislaus raukan kanssa voin joinakin hetkinä

puhella Juliastani, nyt ei minulla ollut enää sitäkään. En saanut
mitään tietoa hänestä. Tosin olin kirjottanut hänelle yhden kirjeen,
mutta en saanut mitään vastausta, sillä me olimme milloin siellä,
milloin täällä. Ajattelin ja mietiskelin usein öisin istuessani
leirivalkean ääressä: Mitä on tytöstä tullut? Eikö hän ole kuollut. Ja
ellei hän ole kuollut, eikö hän ehkä ole naimisissa? Rakastaako hän
minua vielä, rakastaako hän minua sitten, kun palaan takaisin kotiin?
— Murhe syöpyi sydämeeni ajatellessani hänen ehkä kuolleen tai
rakastavan toista, ja usein karkasi tuska niin kiivaana kimppuuni, että
rukoilin taistelun edellä: 'Armollinen Jumala, ota elämäni!'

"Mutta aika riensi ja huuhtoi palan palalta murhettani niinkuin

aallot rantaturvetta. Ja vuosien kuluttua en tuntenut enää mitään
tuskaa, vaan jonkullainen suloinen tunne vetäytyi sydämeeni.
Hitaasti kuihtuva toivo on ihmisrinnassa kauniin, nuoren tytön
kaltainen pää seppelöitynä muistojen valkoisilla ruusuilla.

"Neljä vuotta olin sotamiehenä, sitten sain eron. Vasen käteni oli
ammuttu läpi, en kelvannut enää sotamieheksi. Sota-aikaan karttuu
muutamille enemmän rahaa kuin muulloin; minäkin olin raapinut
kokoon suunnilleen viisisataa guldenia. Huoleti voin siis palata kotiin
tarvitsematta peljätä nälkään nääntymistä, niinkuin moni muu jota
painoi sodan kurjuus. Ensi ajatukseni oli Julia; mutta ajatus oli
melkein välinpitämätön. Surra — olin surrut kylliksi; iloita — ei ollut
mitään syytä iloon, sillä en tiennyt mikä minua odotti kotona.
 "Kaikkein ensiksi menin siihen kylään, missä olimme palvelleet
yhdessä; mutta sieltä en voinut saada minkäänlaista tietoa, hän ei
ollut tullut sinne takaisin. Etsin senjälkeen sen talon, josta minut oli
viety väkipakolla sotamieheksi. Oli kaunis kesäilta, kun taas katselin
kaukaa tuota viidakon ja kaislalammikon välillä sijaitsevaa taloa.
Tätä katsellessani pamppaili sydämeni kuin sellainen kellolaitos, joka
kauvan seisottuaan on taas äkkiä ruvennut käymään. Jokainen
verenpisara syöksyi kasvoihini ja sieltä taas takaisin sydämeen,
aivankuin jokin rauhaton lapsi. Aloin pelätä, toivoa! Mitähän, jos hän
on kuollut… Jospa hän elää… Jos on mennyt naimisiin… Entäpä,
jos hän nyt vielä odottaa minua!…

"Huomasin sillä välin jo saapuneeni majan luo, mutta jalkani

vapisivat niin, että tuskin voin pysyttäytyä pystyssä. Kun astuin
kynnykselle, kietoutui joku takaapäin kaulaani ja huusi:

"'Peter, Peter, rakas Peter! Rakastatko minua vielä?'

"Se ei ollut kukaan muu kuin Julia!

"Hän oli kastelemassa kasviksia puutarhassa huomatessaan

minut ja juoksi luokseni. Hänen silmänsä epäilivät, mutta sydän
sanoi, että hänen edessään olin minä… Mitä jo sanoin! Hän
heittäytyi kaulaani, minäkin syleilin häntä, ja päät yhdessä itkimme
me kauvan — hiljaa, huojentavasti! Kuinka suloiset ovatkaan
ilonkyyneleet!

"Tänä yönä emme ollenkaan nukkuneet; me puhelimme. Minun

täytyi kertoa kaikki, mitä minulle oli tämän neljän vuoden aikana
tapahtunut. Kun mainitsin kuulasta, joka lävisti käteni, huudahti Julia
tuskaisesti, kalpeni ja tarttui omaan käteensä; minulle ei haavani
voinut tuottaa niin paljon tuskaa kuin hänelle. — Sitten kertoi hän
kuinka hänelle oli käynyt. Kelpo vanhus otti hänet taloonsa sanoen,
että missä neljä tulisi ravituksi, siellä ei viidennenkään tarvitsisi
kuolla nälkään. Mutta vanhus kuoli pian, tytär meni naimisiin, ja niin
jäi taloon vaan kolme: vanhuksen molemmat pojat ja hän. Vanhempi
olisi tahtonut naida hänet ja ahdisti häntä siihen saakka
tarjouksillaan, kunnes hän ilmoitti, että se, joka oli tullut sinne hänen
mukanaan, ei ollut hänen veljensä, vaan sulhasensa ja ettei hän
tahtonut kuulua kenellekään muulle kuin hänelle. Kelpo nuorukainen
ei puhunut siitä lähtein enää sanaakaan asiasta; mutta öisin kuuli
hän hänen usein katkerasti huokaavan. Mielellään olisi hän
lohduttanut häntä, mutta sehän olisi ollut turhaa. Päivisin oli hän
iloinenkin, ainakin näytti olevan. Edellisenä syksynä oli hän kuollut
keuhkotautiin ja testamenteerannut Julialle koko omaisuutensa ja
pyytänyt häntä pitämään huolta veljestään Michelistä. Näin päätti
Julia:

"'Puolet tästä omaisuudesta kuuluu minulle, tahdotko jakaa sen

kanssani,
Peter?'

"'En', sanoin minä, 'jättäkäämme se pikku Michelille. Mutta

tahdotko sinä jakaa minun omaisuuteni kanssani?'

"'Oletko sinä säästänyt?'

"'Kyllä, voidaksemme panna alkuun kunnollisen talouden.'

"'Meidän ei siis tarvitse koskaan erota?'

"Ei, rakas lapsi, ei koskaan!"

 "Kolme viikkoa myöhemmin riisui hän parton [tyttöjen päähine]
päästään ja asetti hipin sijalle ja oli nimeltään rouva Peter Pergö,
samoinkuin tänäänkin.

"Poissaollessani olivat hänen kasvonsa hiukan surkastuneet,

mutta vaimokseni tultuaan kukoisti hän päivä päivältä yhä enemmän
ja tuli yhä kauniimmaksi. Minusta ainakin näytti, että hän rouvana
ollessaan oli vielä kauniimpi kuin tyttövuosinaan. Mutta sanonpa
teille enemmänkin, vaikkakin sille nauraisitte! Hän on nyt
kuusikymmenvuotias ja kumminkin näyttää hän minusta
kauniimmalta kuin kaikki ne tytöt, joita olen nähnyt ja näen.

"Jokainen mustalainenkin kehuu hevostaan", ajatteli Ferko ja

katseli Pannia, joka taas hänen mielestään näytti auringon alla
vaeltavaisista kauneimmalta; ja siinä asiassa oli vähän perääkin,
vaikkei se ollut aivan niin kuin hän luuli.

"Me perustimme talouden", jatkoi vanhus, "joka menestyi kelpo

lailla. Michel oli kerran tyytyväinen, hän meni naimisiin myöhemmin
ja me asetuimme sitten asumaan tähän kylään, ostimme talon ja
näimme omaisuutemme enenevän. Minun pitäessä huolta
taloudesta, kasvatti vaimoni ainoata poikaamme. Eikä hän turhaan
olekaan niin paljon huolehtinut hänen kasvatuksestaan, sillä pojasta
tuli kunnon mies. Niin, teidän isänne, rakkaat lapset, on kiireestä
kantapäähän kunnon mies, ehkä vielä parempi talonisäntä kuin minä
olin, hän on ymmärtänyt kartuttaa saatua omaisuuttaan."

En tiedä, tahtoiko vanhus vielä jatkaa kertomista vai ei? —

Samassa palasivat pienokaisten vanhemmat ja mummo
tappajaiskeitolta. — Pikku tyttönen oli jo aikoja sitte nukahtanut
isoisän syliin, hänen sisarensa, Katri, kantoi hänet vuoteeseen.
Pikku Peter oli sitävastoin vielä aika reipas ja meni heti kysymään,
mitä tuomisia hänelle tuotiin. Palvelijat menivät levolle, toinen
kyökkiin, toinen talliin. Kun he astuivat ulos tuvasta, tarttui Ferko
Pannin käteen ja kuiskasi:

"Sanohan, rakas Panni! Jos minut vietäisiin sotamieheksi, kuten

vanha isäntä, odottaisitko sinäkin minua neljä vuotta? Sanohan
suoraan se!"

"Kyllä, totisesti odottaisin minä sinua", vastasi tyttö; "en odottaisi

sinua ainoastaan neljää vuotta, vaan viimeiseen hengenvetooni
saakka."

"Suloinen pikku tyttöni!" huudahti Ferko ja asteli laulaen talliin…

Sisällä tuvassa kertoi vanhus lapsilleen, että vanha kerjäläisparka

oli pyytänyt yösijaa, voitaisiinhan toki hänelle valmistaa vuode uunin
luo, johon hänen miniänsä oli heti valmis.

"Mutta sanohan, isoisä", sanoi äkkiä pikku Katri, "kuinka on käynyt

sitten tuon pahan junkkarin, joka teki niin paljon pahaa isoisälleni ja
isoäidilleni?"

"Tottapuhuen en tiedä sitä!" vastasi vanhus. "Sillä en ole ajatellut

häntä sen enempää."

"Minä tiedän, mitä hänestä on tullut", sanoi kerjäläisvanhus.

"Tekö tiedätte? kysyi mestari Peter hämmästyneenä.

"Niin, minä tiedän sen. Isänsä kuoleman jälkeen eli hän kuin
viimeistä päivää ja joutui vihdoin niin pitkälle, että hän nyt ryysyisenä
kerjäläisenä ja paljain päin, jalat kiedottuina olkiin kenkien sijasta,
seisoo edessänne, katuen tekojaan nyt, kun katumus on liian
myöhäistä!"

Ukkovaari astui hämmästyneenä takaperin; säälien katseli hän

miestä, joka oli suuresta herrasta alentunut kurjaksi kerjäläiseksi ja
jupisi hiljaa itsekseen: "Jumala, kuinka suuri on sinun voimasi ja
vanhurskautesi!"
 *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PAPURIKKO-
VALAKKA. UKKOVAARI ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S.

copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of
this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™
electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept
and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and
may not be used if you charge for an eBook, except by following the
terms of the trademark license, including paying royalties for use of
the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE