Collaborative Approach To Trade Enhancing Connectivity in Sea and Land Locked Countries 1st Edition Francesca Romana Medda

Collaborative Approach to Trade
Enhancing Connectivity in Sea and

Land Locked Countries 1st Edition
Francesca Romana Medda
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/collaborative-approach-to-trade-enhancing-connectivi
ty-in-sea-and-land-locked-countries-1st-edition-francesca-romana-medda/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
European Sexual Citizenship: Human Rights, Bodies and

Identities 1st Edition Francesca Romana Ammaturo
(Auth.)
https://textbookfull.com/product/european-sexual-citizenship-
human-rights-bodies-and-identities-1st-edition-francesca-romana-
ammaturo-auth/
Maid First Trade Paperback Edition Stephanie Land
https://textbookfull.com/product/maid-first-trade-paperback-
edition-stephanie-land/
Border Lampedusa: Subjectivity, Visibility and Memory

in Stories of Sea and Land 1st Edition Gabriele Proglio
https://textbookfull.com/product/border-lampedusa-subjectivity-
visibility-and-memory-in-stories-of-sea-and-land-1st-edition-
gabriele-proglio/
Globalization, Productivity and Production Networks in

ASEAN: Enhancing Regional Trade and Investment Fithra
Faisal Hastiadi
https://textbookfull.com/product/globalization-productivity-and-
production-networks-in-asean-enhancing-regional-trade-and-
investment-fithra-faisal-hastiadi/
Locked In The Will to Survive and the Resolve to Live
Victoria Arlen
https://textbookfull.com/product/locked-in-the-will-to-survive-
and-the-resolve-to-live-victoria-arlen/
Sustainable Development Goals Connectivity Dilemma Land

and Geospatial Information for Urban and Rural
Resilience 1st Edition Abbas Rajabifard (Editor)
https://textbookfull.com/product/sustainable-development-goals-
connectivity-dilemma-land-and-geospatial-information-for-urban-
and-rural-resilience-1st-edition-abbas-rajabifard-editor/
Medical Tourism in Developing Countries: A contemporary

approach 1st Edition Bhupinder Chaudhary
https://textbookfull.com/product/medical-tourism-in-developing-
countries-a-contemporary-approach-1st-edition-bhupinder-
chaudhary/
Collaborative Problem Solving An Evidence Based

Approach to Implementation and Practice Alisha R.
Pollastri
https://textbookfull.com/product/collaborative-problem-solving-
an-evidence-based-approach-to-implementation-and-practice-alisha-
r-pollastri/
Enhancing Energy Efficiency in Irrigation: A Socio-

Technical Approach in South India 1st Edition Julian
Sagebiel
https://textbookfull.com/product/enhancing-energy-efficiency-in-
irrigation-a-socio-technical-approach-in-south-india-1st-edition-
julian-sagebiel/
Advances in Spatial Science
Francesca Romana Medda

Francesco Caravelli
Simone Caschili
Alan Wilson
Collaborative
Approach to Trade
Enhancing Connectivity in Sea- and
Land-Locked Countries
The Regional Science Series
Series editors
Manfred M. Fischer
Jean-Claude Thill
Jouke van Dijk
Hans Westlund
Advisory editors
Geoffrey J.D. Hewings
Peter Nijkamp
Folke Snickars
More information about this series at http://www.springer.com/series/3302
Francesca Romana Medda • Francesco Caravelli •
Simone Caschili • Alan Wilson
Collaborative Approach
to Trade
Enhancing Connectivity in Sea- and
Land-Locked Countries
Francesca Romana Medda Francesco Caravelli
QASER Laboratory QASER Laboratory
University College London University College London
London, United Kingdom London, United Kingdom
Simone Caschili Alan Wilson

QASER Laboratory The Bartlett Centre for Advanced Spatial
University College London Analysis
London, United Kingdom University College London
London, United Kingdom
ISSN 1430-9602 ISSN 2197-9375 (electronic)

ISBN 978-3-319-47038-2 ISBN 978-3-319-47039-9 (eBook)
DOI 10.1007/978-3-319-47039-9
Library of Congress Control Number: 2017937905
© Springer International Publishing AG 2017

This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part of
the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations,
recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission
or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or
dissimilar methodology now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt
from the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this
book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the
authors or the editors give a warranty, express or implied, with respect to the material contained
herein or for any errors or omissions that may have been made. The publisher remains neutral with
regard to jurisdictional claims in published maps and institutional affiliations.
Printed on acid-free paper
This Springer imprint is published by Springer Nature

The registered company is Springer International Publishing AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
Preface
The study on which this book is based was originally commissioned by the World
Bank in order to build better foundations for future investment decisions, particu-
larly in Uganda and the South Pacific Islands. When we started this work, our
research group, the UCL QASER Lab, was relatively new. But, we all share the idea
that in order to develop a strategy for more inclusive and balanced economic
development, we would have to not only leverage the trade comparative advantages
of the regions under investigation but also begin with the premise that joint efforts
to create connections and collaborations among the main players in trade are
complementary to competition. In keeping with our starting point, we agreed that
we might require methodologies and models not generally within the orthodox
trade and logistics studies toolkit. In the end, we proposed to the World Bank a
vision and methodological means of arriving to the objectives which were chal-
lenging and innovative at the same time.
We are grateful to the World Bank and particularly to Charles Kunaka and
Daniel Saslavsky for having accepted this challenge and for their support in the
completion of the study. Their experience, knowledge and insights, along with
those of the World Bank team, have greatly helped us to refine the initial ideas, to
improve the analyses and above all to interpret the obtained results. The World
Bank has published two reports based on the analyses in this volume.
We have approached the study and in particular the two regions, Uganda and the
South Pacific Islands, with a sense of reverence. When we began we did not know
much about either of the two regions; we were just in London, in an office. So with
great commitment and energy we asked questions, compiled data and information
and listened to those ‘in the know’. Thereafter, we developed and tested the models
and then applied them to the proposed challenges. Over the course of these months,
we have learned and drawn conclusions from our analyses, showing how these
regions, identified as lagging, indeed have concrete potentialities for emerging from
an idled economic growth. Some of the policy recommendations proposed here we
think will boost development in these so-called lagging regions, enhance trade
activity and ultimately improve the welfare of their citizens. As global connections
v
vi Preface
have become paramount for economic growth more so now than in the past, these
connections are also becoming extremely complex due to the fact that they inter-
twine many interests and trends which are cultural, environmental, demographic
and political, to mention a few. We therefore argue in this book that the dilemmas
occur when decisions are made on short-term single interests, whereas we need to
facilitate collaborative actions and approaches in order to capture and create value
from the interdependency of these different interests.
In sum, the book does not aim merely to be a showcase for advanced regional
science analyses applied to trade; the models and techniques used in this volume
were selected in relation to the defined objectives. These methodologies were best
suited for us to tackle the complexity of trade connections and to delve deeply and
bring to the surface the types of problems whose solutions are effectively reached
through a collaborative approach to trade. For this reason, Uganda and the
South Pacific Islands are exemplars of the analytical approach we are proposing
in this book.
We are certainly indebted to Raul Oviedo Martinez, Luca Cocconcelli, Minette
Dasigi and Alessandra Coda for their direct contributions to the book. We would
also like to acknowledge the many reviewers and anonymous referees who pro-
vided us with useful comments on the manuscript. And finally, special thanks to
Susan Davis for her invaluable editing work.
London Francesca Romana Medda

Contents
Part I The Challenge and the Science

1 Enhancing Trade in Sea- and Land-Locked Countries . . . . . . . . . . 3
1.1 Objectives . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
1.2 The Current Situation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
1.3 Possibilities for Development . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
2 Two Approaches to Modelling Trade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
2.1 The Multilayer and Agent Based Model (ABM) . . . . . . . . . . . . 11
2.2 The Multilayer Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.3 The Agent Based Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
2.4 Multiplier Attachment . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
3 The Current Situation and Future Challenges . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
3.1 Core Statistics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
3.2 Future Challenges . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Reference . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Part II The South Pacific Island Countries (SPICs)

4 The Multilayer Model for Sea-Locked Countries . . . . . . . . . . . . . . 37
4.1 Methodology and Study Structure . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
4.2 Multilayer Model: Specifications and Hypotheses . . . . . . . . . . . 39
4.3 Variables and Multilayer Configuration . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
4.4 Horizontal Network Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
4.5 Vertical Network Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
4.6 Concluding Comments . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
Appendix: The Dijkstra Algorithm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
vii
viii Contents
5 Port Attractiveness . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
5.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
5.2 Methodology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
5.3 Results . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
5.4 Conclusions and Policy Recommendations . . . . . . . . . . . . . . . . 59
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
6 Scenario Analysis of Shipping Networks: Consolidation . . . . . . . . . 65
6.1 Introduction: Towards Consolidation of Cargo and Reduced
Transport Costs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
6.2 Scenario 1: Existing Conditions Network . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
6.3 Scenario 2: Fully Connected Network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
6.4 Scenario 3: Multiplier Attachment Network . . . . . . . . . . . . . . . 77
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
7 Trade Coordination Agreements . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 83
7.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 83
7.2 Scenario 1: Existing Conditions Network with Bilateral
Agreement . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 85
7.3 Scenario 2: Fully Connected Network with Bilateral
Agreement . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 89
7.4 Scenario 3: Multiplier Attachment Network with Free Trade
Agreement . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 93
7.5 Conclusions and Policy Recommendations . . . . . . . . . . . . . . .. 97
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 99
8 Synthesis: The Integrated Multilayer Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
8.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
8.2 The Vertical Network Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
8.3 Evaluation of External Shocks on Trade . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
8.4 Interactions Between the SPICs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
Reference . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
Appendix to Part II: Data Requirements for the SPICS . . . . . . . . . . . . . 113
II.1 Data Sets for South Pacific Island Countries—SPICs . . . . . . . . 113
II.2 The Shipping Network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
Port Selection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
Container Shipping Services . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
Trade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
II.3 Cultural Links and Common Language . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
Trade Agreements . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
II.4 Transport Costs for SPICS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
Voyage Cost . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
Port Fees . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
Reference . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
Contents ix
Part III Uganda

9 The Agriculture Supply Chain in Uganda: The Design of an Agent
Based Model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
9.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
9.2 The Conceptual Framework . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
9.3 Hypotheses . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
9.4 Agents and Agent Interactions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
9.5 Farmer-Trader Interaction Through Four Channels . . . . . . . . . . 144
CHANNEL 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
CHANNEL 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
CHANNEL 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
CHANNEL 4 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147
10 The Implementation of the Uganda Agent Based Model . . . . . . . . . 149
10.1 Data . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
10.2 Multiplier Attachment . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
10.3 Production of Crops . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
10.4 Price of Crop . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
10.5 Trading . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
Feasibility . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
Costs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
Reward . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
Probability of Deal Failure . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
Utility Function . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
10.6 Simulation of the Channels in the Model . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
Itinerant Trader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
Conditions for Market Exit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
10.7 Model Calibration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
Product Parameters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
Transport Parameters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
Market Parameters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
Agent Parameters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
11 Transport Cost and Infrastructure Investments . . . . . . . . . . . . . . . 169
11.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
11.2 Scenario 1: Existing Conditions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
11.3 Scenario 2: Improvement of Road Infrastructure . . . . . . . . . . . . 174
11.4 Scenario 3: Improvement of Airport Infrastructure . . . . . . . . . . 176
11.5 Results and Policy Recommendations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
x Contents
12 Consolidation and Reform: Towards a Collaborative Approach . . . 183

12.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
12.3 Scenario 2: Consolidation Around Ruralpolis . . . . . . . . . . . . . . 187
12.4 Scenario 3: Reform of the Logistics Market . . . . . . . . . . . . . . . 192
12.5 Concluding Remarks and Policy Recommendations . . . . . . . . . 193
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
13 Information Exchange: Collaboration and Coordination
Standards . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
13.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
13.3 Scenario 2: Farmer Coordination-Collaboration Strategies . . . . . 200
13.4 Scenario 3: Standardisation and Harmonisation of Product
Quality in the Supply Chain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
Part IV Conclusions
14 Collaborative Approach to Trade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
14.1 Methods to Study Interdependency . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
14.2 The Collaborative Approach to Trade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
14.3 Trade Interdependency . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
Authors
Francesca Romana Medda is the Director of the UCL QASER (Quantitative and
Applied Spatial Economics Research) Laboratory which specialises in applied
economics and finance. She is Professor in Transport and Infrastructure at the
University College London, Department of Civil, Environmental and Geomatic
Engineering. Since 2012, she serves as economic adviser to the UK Ministry of
Environment and Agriculture (Defra) and in 2014 at the Ministry of Finance (Her
Majesty’s Treasury) in the Infrastructure Interdependency Committee. Her research
focuses on critical and social infrastructure investments with particular interest on
transport, financial innovation related to new technologies, impact finance and
urban/regional investments. She is Vice-President of the UK Parliamentary and
Scientific Committee, House of Commons, and Fellow of the Institution of Civil
Engineers.
Francesco Caravelli is a JR Oppenheimer Distinguished fellow at Los Alamos

National Laboratory (LANL). He is interested in classical and quantum systems out
of equilibrium. In particular, his interests focus on the study of complex systems
and the application of techniques of statistical physics to other disciplines such as
economics and engineering. Francesco Caravelli studied Physics at Universitá di
Pisa (Italy) and has a PhD in Theoretical Physics from the University of Waterloo
(Canada). He was a student at Perimeter Institute (Waterloo, CA) and then visiting
at Albert Einstein (Potsdam, GER). Before arriving at LANL, he then worked at the
OCIAM Mathematical Institute, University College London (QASER Lab) and
Invenia Labs (Cambridge).
Simone Caschili, environmental engineer and PhD in urban planning, holds the
position of associate at LaSalle Investment Management where Simone is a mem-
ber of the Portfolio Asset Risk group within the Research and Strategy team. His
key responsibilities include risk analysis and property market modelling, to inves-
tigate real estate markets and yield socio-economic indicators and to monitor
capital market imbalances and fund/asset return performance. Simone is a senior
xi
xii Authors
research fellow of the UCL QASER Lab since 2010 where he directed his research
interests on a number of topics, including the modelling of urban and regional
systems, spatial and temporal modelling of transport networks and policy evalua-
tion for planning in both urban and environmental governance.
Alan Wilson, is Chief Executive of the Alan Turing Institute and Professor of
Urban and Regional Systems in the Centre for Advanced Spatial Analysis at
University College London. He is Chair of the Home Office Science Advisory
Council. He was responsible for the introduction of a number of model building
techniques which are now in common use internationally—such as the use of
‘entropy’ in building spatial interaction models—summarised in Entropy in urban
and regional modelling. His current research is on the evolution of cities and global
dynamics. He writes the Quaestio blog on research and interdisciplinarity. He is a
Member of Academia Europaea, a Fellow of the British Academy, a Fellow of the
Academy of Social Sciences and a Fellow of the Royal Society.
List of Figures
Fig. 1.1 GDP annual growth: average over 10 years. Data Source:
World Bank data set . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . .. . . . . . . 5
Fig. 2.1 Multilayer networks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Fig. 2.2 Outline of the applied methodology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Fig. 2.3 Functional relationships between layers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Fig. 2.4 Schema of a supply chain . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . 20
Fig. 3.1 Employment to population ratio. Data Sources: World Bank
data set, year 2012 . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . . 28
Fig. 3.2 Agriculture value added to GDP ratio. Data Source:
World Bank data set, year average (2000–2012) . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Fig. 3.3 Export per sector of the economy (to GDP ratio %).
Data Source: World Bank data set, year 2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Fig. 3.4 Main international trading partners of SPICs and Uganda.
Data Source: World Bank data set, year 2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Fig. 3.5 Exports of goods and services (% of GDP). Data Source:
World Bank data set; year 2012 . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . . .. . . . . 30
Fig. 3.6 Export indexes: volumes and values. Data Source:
World Bank data set, year 2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Fig. 3.7 Merchandise trade to GDP ratio (%). Data Source:
Fig. 3.8 Foreign Direct Investment (% of GDP). Data Source:
Fig. 3.9 Net bilateral aid flows to GDP ratio. Data Source: World
Bank data set. QASER Lab elaboration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Fig. 4.1 Outline of the applied methodology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
xiii
xiv List of Figures
Fig. 4.2 A schematic representation of the trade network in sea-locked

countries. h and i are supply locations. j is a demand location.
o, u, v, and r represent ports. Links represent trade flows
between nodes. Dashed lines show flows from different
locations passing through a link . . .. . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . 41
Fig. 4.3 Functional relationships between layers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
Fig. 5.1 Structural equation model of causal relationships between
factors in port attractiveness. Source: Caschili and Medda
(2015) . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 55
Fig. 5.2 Structural equation modelling diagram for the estimation of
port attractiveness . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
Fig. 5.3 Geo-refereed visualisation of Port Attractiveness Index for our
case study . . .. .. . .. .. . .. .. . .. .. . .. .. . .. .. . .. .. . .. . .. .. . .. .. . .. .. . .. .. . . 60
Fig. 5.4 Data summary for Lae, Port Moresby, Suva, and Busan . . . . . . . . 63
Fig. 6.1 Existing Conditions shipping network in Pacific RIM countries.
SPICs countries are shown in red. Linked colours identify origin
to destination trips. Node size is proportional to total number of
connections . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . 68
Fig. 6.2 Degree distribution (dots in the small frame), cumulative degree
distribution (squares in the small frame) and log-log scale (dots
in the large frame) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Fig. 6.3 Trade flows in the Existing Conditions shipping network. Node
size is proportional to the total flow passing through each port.
Link width is proportional to the total volumes moved between
two ports .. . . .. . . .. . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . 70
Fig. 6.4 Trade flow values in the 109 links of the shipping line network.
Values are expressed in thousands . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
Fig. 6.5 Trade flows in the Existing Conditions shipping network with
economies of scale. Node size is proportional to the total flow
passing through each port. Link width is proportional to the total
volumes moved between two ports . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
Fig. 6.6 Fully Connected shipping network in Pacific RIM countries.
SPICs countries are shown in blue . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
Fig. 6.7 Trade flows in the Fully Connected shipping network. Node size
is proportional to the total flow passing through each port. Link
width is proportional to the total volumes moved between two
ports . . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . 74
Fig. 6.8 Trade flow values for the Fully Connected shipping network.
Fig. 6.9 Trade flows in the Fully Connected shipping network with
economies of scale. Node size is proportional to the total flow
passing through each port. Link width is proportional to the total
List of Figures xv
Fig. 6.10 Multiplier Attachment network. SPICs countries are visualised

in blue. Node size is proportional to the total number of
connections of each port . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Fig. 6.11 Trade flows in the Multiplier Attachment network. Node size is
proportional to the total flow passing through each port. Link
width is proportional to the total volumes moved between two
ports . . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . 78
Fig. 6.12 Trade flow values in Multiplier Attachment network. Values are
expressed in thousands . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
Fig. 6.13 Trade flows in the Multiplier Attachment network with
economies of scale. Node size is proportional to total flow
passing through each port. Link width is proportional to total
Fig. 7.1 Trade flows in the Existing Conditions network with agreement
among PNG, Solomon Islands, Vanuatu, New Caledonia and
Australia. The acronyms of the ports in countries part of the
agreement are: NOU, NOR, VLI, BNE, HIR, MAG, KIM, ORO,
RAB, PMB, LAE. Node size is proportional to total flow
Fig. 7.2 Trade flow values in the Existing Conditions network with
agreement among PNG, Solomon Islands, Vanuatu, and New
Caledonia. Values are expressed in thousands . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
Fig. 7.3 Trade flows in the Existing Conditions network with economies
of scale and agreement among PNG, Solomon Islands, Vanuatu,
and New Caledonia. The acronyms of the ports in countries part
of the agreement are: NOU, NOR, VLI, BNE, HIR, MAG, KIM,
ORO, RAB, PMB, LAE. Node size is proportional to total flow
Fig. 7.4 Trade flow values in the Existing Conditions network with
economies of scale and agreement among PNG, Solomon
Islands, Vanuatu, and New Caledonia. Values are expressed
in thousands . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
Fig. 7.5 Trade flows in the Fully Connected network with agreement
among PNG, Solomon Islands, Vanuatu, New Caledonia, and
Australia. The acronyms of the ports in countries part of the
agreement are: NOU, NOR, VLI, BNE, HIR, MAG, KIM, ORO,
RAB, PMB, LAE. Node size is proportional to total flow
Fig. 7.6 Trade flow values in the Fully Connected network with
Islands, Vanuatu, New Caledonia, and Australia. Values are
xvi List of Figures
Fig. 7.7 Trade flows in the Fully Connected network with economies of
scale and agreement among PNG, Solomon Islands, Vanuatu,
New Caledonia, and Australia. The acronyms of the ports in
countries part of the agreement are: NOU, NOR, VLI, BNE,
HIR, MAG, KIM, ORO, RAB, PMB, LAE. Node size is
proportional to total flow passing through each port. Link width
is proportional to total volumes moved between two ports . . . . . . 91
Fig. 7.8 Trade flow values in the Fully Connected network with
Islands, Vanuatu, New Caledonia, and Australia. Values are
Fig. 7.9 Trade flows in the Multiplier Attachment network with free
trade agreement in the SPICs. Node size is proportional to total
flow passing through each port. Link width is proportional to
total volumes moved between two ports . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
Fig. 7.10 Trade flow values in the Multiplier Attachment network with
agreement in the SPICs. Values are expressed in thousands . . . . 95
Fig. 7.11 Trade flows in the Multiplier Attachment network with free
trade agreement in the SPICs and economies of scale. Node
size is proportional to total flow passing through each port.
Link width is proportional to total volumes moved between two
ports . . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . .. . . . 95
Fig. 7.12 Trade flow values in the Multiplier Attachment network with
free trade agreement in the SPICs and economies of scale.
Fig. 8.1 Plot of randomly removed links versus total travelled distance
and linear fitting trend line between 16% and 52% of the
removed links (R2 ¼ 0.99) and after 52% (R2 ¼ 0.99) . . . . . . . . . . 105
Fig. 8.2 Potential Transhipment of ports in the Existing Conditions
network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
Fig. 8.3 Plot of removed links of ports in Suva, Brisbane, Tauranga, and
Lae versus total travelled distance, and linear fitting trend line
between 1% and 25% removed links (R2 ¼ 0.99) and after
25.5% (R2 ¼ 0.98) . . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . . 107
Fig. 8.4 Geo-visualisation of port accessibility for the Existing
Conditions network (blue) and Multiplier Attachment network
(purple) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
Fig. II.1 Visualisation of the geographic location of the container ports
considered in the study . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . 113
Fig. II.2 Geo-referred visualisation of Port Throughput . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
Fig. II.3 Geo-referred visualisation of Maximum allowed
vessel Draft .. . . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . . .. . .. . . .. . .. . .. . . .. . .. . . .. . .. . .. . . . 118
Fig. II.4 Geo-referred visualisation of national GDP in 2010 . . . . . . . . . . . . . 119
List of Figures xvii
Fig. II.5 Geo-referred visualisation of national Ease of Doing Business.

Small values are associated with countries where it is easier to
start up a business . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
Fig. II.6 Geo-referred visualisation of national percentages of Internet
Users . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
Fig. II.7 Geo-referred visualisation of a sample of 22 container
services . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
Fig. II.8 A simplified visualisation of the Vertical Interaction model.
Depicted from top to bottom: bilateral trade flows, trade
agreements, cultural links, common language, and container
shipping network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
Fig. II.9 Exports (left) and imports (right) in the SPICs by HS1
classification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
Fig. II.10 Trade flows between countries in the period 2010–2012. SPICs
countries are visualised in red. Linked colours identify country
of origin, and link width is proportional to trade value . . . . . . . . . . 124
Fig. II.11 Imports and exports for SPICs between 2010 and 2012 . . . . . . . . . 125
Fig. 9.1 CHANNEL 1 schematic . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
Fig. 10.1 Uganda paved road infrastructure. Source: GIS data provided by
the World Bank . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
Fig. 10.2 The Uganda national road network. Source: Lawyer Glenn
(2012) http://dx.doi.org/10.6084/m9.figshare.94407 . . . . . . . . . . . . . 151
Fig. 10.3 Dirt and gravel/paved roads in Uganda. (Red crosses indicate
locations of intersections, blue lines are dirt roads and green
lines are paved roads) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
Fig. 10.4 Location of farmers/outgrowers in the seven districts in the
model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
Fig. 10.5 Simulation of daily temperatures on an hourly scale .. . .. . .. . .. . . 152
Fig. 10.6 Supply-demand schematic for Trader A . . . .. . . . .. . . .. . . . .. . . . .. . . . 156
Fig. 10.7 Depiction of the decision tree process . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
Fig. 10.8 Wealth utility function U(C’) for B ¼ 100 . . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . 160
Fig. 10.9 CHANNEL 1 . . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . . 161
Fig. 10.10 The simulated chain can accommodate many agents, as shown
by the inclusion of the firm SULMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
Fig. 10.11 Simulation of itinerant trader in agent based model . . . . . . . . . . . . . 163
Fig. 10.12 Log-normal distribution of land . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
Fig. 11.1 Uganda’s road infrastructure (www.roughton.com) . . . . . . . . . . . . . . 172
Fig. 11.2 Exports by type expressed in tonnes through Entebbe
International Airport. Source: BAA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
xviii List of Figures
Fig. 11.3 Uganda’s road infrastructure embedded into the model . . . . . . . . . 174
Fig. 11.4 Road improvements at 100% level of RAI for districts Luwero,
Mpigi, Masaka, Iganga, Mitiyana, Kamuli, and Mukono . . . . . . . . 175
Fig. 11.5 Improvements of Uganda Entebbe International Airport . . . . . . . . 177
Fig. 11.6 Comparison of the three scenarios in relation to the agents
exiting the market . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
Fig. 12.1 Map showing the districts of our analysis in dark colour:
Luwero, Mpigi, Masaka, Iganga, Mitiyana, Kamuli, and
Mukono . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . 185
Fig. 12.2 Map of the control points indicating warehouse locations in the
considered districts: Luwero, Mpigi, Masaka, Iganga, Mitiyana,
Kamuli, and Mukono . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . 187
Fig. 12.3 Study areas depicting ABM-generated locations of farmers
(red), warehouses (green) and traders (dark green) . . . . . . . . . . . . . . 188
Fig. 12.4 Configured positions of 40 warehouses from the Existing
Conditions scenario . .. . .. .. . .. . .. .. . .. . .. .. . .. . .. .. . .. . .. .. . .. . .. .. . . 190
Fig. 12.5 Warehouse use probability of 40 warehouses over a simulation
period of 6 months. We show the five warehouses (W1–5) with
the highest probability of being used . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
Fig. 12.6 Five optimal positions of warehouses obtained from the model . . . . . . 192
Fig. 12.7 Transport logistics cost impact on farmer inactivity . . . . . . . . . . . . . 194
Fig. 13.1 Subscriber and tele-density data, 2002–2012. Source: Uganda
Communication Commission (2014) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
Fig. 13.2 Fixed and mobile internet subscriptions, June 2013. Source:
Uganda Communication Commission (2014) . . .. . . . .. . . .. . . . .. . . . 199
Fig. 13.3 Number of farmers/agents exiting the market in relation to
Farmer Association and No Farmer Association . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
Fig. 13.4 Total transport cost—Association vs. No Association . . . . . . . . . . . 202
Fig. 13.5 Average farm gate prices for Hot Peppers—Association vs. No
Association . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
Fig. 13.6 Average farm gate prices for Chillies—Association vs. No
Association . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
Fig. 13.7 Average farm gate prices for Matooke—Association vs. No
Association . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
Fig. 13.8 Average farm gate prices for Okra—Association vs. No
Association . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
Fig. 13.9 Average farm gate prices for Sweet Potatoes—Association
vs. No Association .. . . .. . .. . . .. . . .. . .. . . .. . .. . . .. . .. . . .. . . .. . .. . . .. . . 204
Fig. 13.10 Amount of product sold to traders by farmers/outgrowers—
Association vs. No Association . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
Fig. 13.11 Number of inactive traders/agents in relation to the
implementation of GAP policy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
List of Figures xix
Fig. 13.12 Total transport costs in Uganda Shilling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208

Fig. 13.13 Average farm gate prices for Hot Peppers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
Fig. 13.14 Average farm gate prices for Chillies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
Fig. 13.15 Average farm gate prices for Matooke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
Fig. 13.16 Average farm gate prices for Okra .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . .. . . . . . 210
Fig. 13.17 Average farm gate prices for Sweet Potatoes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
List of Tables
Table 2.1 Agents . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Table 3.1 Main merchandise trade indicators . .. . .. . . .. . . .. . .. . . .. . .. . . .. . .. . 32
Table 4.1 Summary of background context of trade issues in sea-locked
countries, modelling approach (concepts and assumptions) and
main outputs of the Multilayer model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
Table 5.1 Goodness-of-fit indices with recommended values . . . . . . . . . . . . . . 59
Table 5.2 Ranking of ports by Port Attractiveness Index for SPICs and
RIM ports . . .. . . .. . . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . 61
Table 6.1 Relevant topological properties of Existing Conditions shipping
network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Table 6.2 Major statistics of the Existing Conditions shipping network
with economies of scale . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . 72
Table 6.3 Relevant topological properties of Fully Connected shipping
network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
Table 6.4 Major statistics of the Fully Connected shipping network with
economies of scale .. . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . .. . 76
Table 6.5 Relevant statistics of the Multiplier Attachment network
configuration using distance as an impedance factor to trade . . .. 78
Table 6.6 Major statistics of the Multiplier Attachment network with
economies of scale .. . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . .. . 80
Table 6.7 Major traffic statistics and total transport cost for the three
network configurations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
Table 7.1 Configurations of the Existing Conditions network . . . . . . . . . . . . . 88
Table 7.2 Throughput for SPICs ports in the Existing Conditions
network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
Table 7.3 Configurations of the Fully Connected network . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
Table 7.4 Throughput for SPICs ports in the Fully Connected shipping
network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
xxi
xxii List of Tables
Table 7.5 Configuration of the Multiplier Attachment network . . . . . . . . . . . . 96

Table 7.6 Throughput for SPICs ports in the Multiplier Attachment
network . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
Table 7.7 Major statistics on the effect of trade liberalisation . . . . . . . . . . . . . 98
Table 8.1 Parameters estimates (β coefficient) and Pearson coefficient of
correlation (in parentheses) using distance as impedance
transport factor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
correlation (in parentheses) using transport cost (calculated
using the Existing Conditions network with economies of scale)
as impedance factor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
correlation (in parentheses) using transport cost (calculated
using the Multiplier Attachment network with economies of
scale) as impedance factor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
Table 8.4 OLS of Trade Model with Bilateral Trade (dependent variable)
and independent variables: Total Export of exporting country
(E), Total Import of importing country (I), distance (Dist),
Cultural Linkage (Cult), Trade Agreements (Agreem) and
Common Language (Lang) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
Table 8.5 Model summary . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. . . 104
Table 8.6 Ranking of accessibility at national level (countries in the
SPICs reported in bold) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
Table 8.7 Ranking of accessibility at port level (ports in SPICs are
reported in bold) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
Table II.1 List of model variables and collected data sets . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
Table II.2 Container ports and countries examined in our case study . . . . . 117
Table II.3 Relevant statistics of port variables . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
Table II.4 List of 14 container shipping companies in operation in the
SPICs and Pacific Rim countries included in our study . . . . .. . . . 121
Table II.5 HS1 and HS2 commodity classification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
Table II.6 Containerships deployed in the SPICS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
Table II.7 Main technical characteristics of sample vessel used in our
study . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
Table II.8 Estimated port fees per entry for a vessel with characteristics . . . . 130
Table 9.1 Summary of background context of trade issues in Uganda,
hypotheses, and output and policy interventions . . . . . . . . . . . . . . . . 141
Table 10.1 Product types and their estimations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
Table 10.2 Delivery transport modes and variables related to the
commercial movement of our selected crops . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
Table 10.3 Market parameters showing price differentials between
local markets, traders and exporters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
Table 10.4 Agents, variables and their values . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
Part I
The Challenge and the Science
Chapter 1
Enhancing Trade in Sea- and Land-Locked
Countries
1.1 Objectives
Regional science offers a rich toolkit for analysis and policy development for
substantive applications. In this book, the science is applied to the challenge for
global investment agencies seeking to enhance trade in lagging regions. The
challenge is particularly acute for sea-locked and land-locked countries and striking
examples are provided by the widely scattered island countries of the South Pacific
on the one hand, and Uganda on the other. What is needed is an in-depth analysis of
trade routes as a basis for evolving policies to increase efficiency and reduce costs.
The two case studies presented here provide an excellent illustration of the power of
regional science, from assembling data bases in difficult situations, through to
developing and applying models of the trade system. We apply network analysis,
spatial interaction modelling and agent based models supplemented by appropriate
statistical techniques. Our final results for both countries allow for substantive
policy suggestions to be made.
The South Pacific Islands are separated from each other and from larger main-
land countries by vast distances, and as a result are served by a small number of
shipping routes that are both expensive and too slow for the efficient export of, for
example, agriculture products. What is shown here is that it is possible to model the
trade patterns of these countries with a rich multi-layered spatial interaction model
combined with network analysis. Our results offer up a tool with which to explore
the possibility of a major hub port investment—and the optimal location for this—
combined with a consolidation of shipping routes.
The Uganda situation, however, demands a different approach. The challenge
here is to improve the efficiency of the supply chain and to accelerate the speed of
export flows as they leave their agriculture source en route, for example, to Entebbe
Airport. Investigation shows a very complex supply chain, and an effective tool in
this case is agent based modelling, which represents the key players in the system.
In this case, a combination of transport infrastructure investment and effective
© Springer International Publishing AG 2017 3

F.R. Medda et al., Collaborative Approach to Trade, Advances in Spatial Science,
DOI 10.1007/978-3-319-47039-9_1
4 1 Enhancing Trade in Sea- and Land-Locked Countries
information exchange in the local economy are possible solutions for enhancing
trade.
A large number of elements tend to both impede and impact on trade and these
elements often diffuse into ripple effects on the overall growth of a country. For
instance, obstructions to trade may create country vulnerability, not only from an
economic point of view but they can also contribute to food insecurity, worsen
poverty, and exacerbate population displacement and conflict. If we examine with a
wider angle of analysis the interdependency between economic development and
long-distance trade, we can acknowledge that this is indeed a complex nexus
entangled by many strands. Numerous theoretical models and applied analyses
have contributed to the debate about the directionality, and importantly, the validity
of the hypothesis that increased trade fosters growth, but results of these models are
still inconclusive.
The hypothesis of trade-led-growth has been tested extensively through sophis-
ticated econometric approaches as with the use of co-integration and causality
models (Sannassee et al. 2014; Wacziarg and Welsh 2008; Greenaway et al.
2002; Frankel and Romer 1999), suggesting that trade may contribute positively
to growth, but research must also account for contingent relationships in trade and
economic development (Rodriguez and Rodrik 1999, 2001). In this respect, and
following a similar argument, Grossman and Helpman (1991) observe that many
channels should be examined in order to determine the relationships between trade
and economic growth; these include market size and access to markets, intensive
and extensive margins for trade, sectoral composition, investment levels, and
technological endowment, to name a few.
Given this background, the main objective of the present work is to examine how
some of these channels interact and connect in the search for new insights into how
to spur growth by enhancing trade. The potential gains likely to arise through a
better understanding of trade also motivate us to introduce new methodological
paradigms in our trade analysis. In Part I the model dedicated to the South Pacific
Islands is grounded in network analysis; the second model for Uganda is carried out
in an application of agent based modelling. These methodologies have been
selected because they are best able to examine the interdependency and the inter-
actions present among the numerous trade elements.
In both applications we ask the following questions
1. How can we improve collaboration in relation to national, regional and interna-
tional trade markets?
2. How can we reduce delays and costs in the connection of the trade network?
These two questions constitute the overarching framework of the case studies.
However, the two case studies examine the issues from two different perspectives.
In the case of the SPICs, we take an outward looking perspective where we analyse
how to improve connectivity, particularly through a wider dissemination of infor-
mation and lower price asymmetry in logistics. In the case of Uganda, we focus on
an inward looking perspective by studying agent behaviour in the operations, trade
and logistics networks in order to decrease costs through greater interactions among
1.2 The Current Situation 5
8
7
6
% GDP Growth
5
4
3
2
1
0
Fiji Kiribati Solomon Samoa Papua New Tuvalu Tonga Uganda
Islands Guinea
Fiji Kiribati Solomon Islands Samoa Papua New Guinea Tuvalu Tonga Uganda
Fig. 1.1 GDP annual growth: average over 10 years. Data Source: World Bank data set
agents, and testing how policy initiatives can impact on trade and ultimately on the
growth of the region. In this introduction we review the economic and trade
contexts of the South Pacific Islands and Uganda as they currently are, and then
discuss in detail the common theoretical elements that tie together the two case
studies.
1.2 The Current Situation
We begin by reviewing the main economic parameters of the two regions: the South
Pacific Islands (SPICs) and Uganda. When looking at both regions’ GDP we can
observe steady growth over the last 10 years (2004–2014) (Fig. 1.1).
Over the 10 year period Uganda witnessed GDP growth, on average, of 6.7%.
Whereas in the SPICs, only Papua New Guinea (PNG) achieved an average 4%
GDP growth over the 10 year period. All of the other islands witnessed low
economic growth: in Samoa, GDP was 3%, the Solomon Islands 2.7%, and Kiribati
2.1%. Tuvalu, Tonga and Fiji experienced the lowest rate of GDP growth over the
same period among the SPICs. For instance, in Tuvalu one of the reasons for poor
GDP performance is due to its being heavily dependent on food imports and wholly
dependent on fuel imports. Tuvaluans work mainly in traditional agriculture and as
fishermen; it is noteworthy that Tuvaluans especially are employed abroad as
sailors and their remittances are major sources of income for their families back
home. On the other hand, the highest economic performance of PNG is attributed to
a relatively small formal economy consisting of workers engaged in mineral
production and the manufacturing sector, and a large informal sector where subsis-
tence farming accounts for the bulk of economic activity. There are clearly many
possibilities for development which we outline in the next section.
1.3 Possibilities for Development
At first glance, the differences between the South Pacific Islands and Uganda loom
larger than their similarities, but it is precisely the similarities which are the
strongest threads in the present work. The first similarity in the two cases is their
small status. In SPICs we are considering the trade flows among the relatively small
islands in the South Pacific and the rest of the world, and in Uganda the main actors
in the agriculture trade and supply chain (the focus of our analysis) are smallholder
farmers.
Beginning with the capacity to export, theory suggests that firms which export
goods are usually larger and more productive than non-exporters, since fixed costs
are determinant factors for export (Helpman et al. 2008; Bernard and Jensen 1995,
1999). In both of our case studies the entities under analysis are small, and although
they are not firms, they nevertheless have difficulty gaining access to trade markets.
One of the major obstacles to trade is the asymmetric information present in both
case studies (World Bank 2013). Their small status as an exogenous attribute, along
with information bias, are often difficult to overcome in the face of (prevailing)
intense rivalry (ADB 2013) and cutthroat competition, which certainly do not foster
growth or development. In this respect, although the Ugandan agriculture market
and the SPICs shipping market may be considered as moderately contestable,
collaborative activities are nonetheless not yet fully developed in either region.
Collaborative actions are often studied as formal and informal agreements
among trade entities in order to achieve better common resource management
(Olstrom 2012). As we are considering demand-driven market processes rather
than a supply-based framework, we focus on collaborative approach of trade as the
primary way to overcome information asymmetry. Therefore, in our analyses we
follow the marketing literature (Rushton et al. 2010), where common actions are
seen as strategies for sharing know-how and best practice and as a way to pool
resources, improve productivity and economies of scale, enhance bulk marketing of
product due to stronger bargaining power, achieve penetration of new markets, and
gain access to larger markets. We can identify through the presence of six Cs what
we interpret as a collaborative approach to trade:
1) Cooperation. Cooperative organisations and collective actions, as in agree-
ments, can be considered as the backbone for increasing trust among trade
partners based on responsibilities, and also for reducing trade costs.
2) Competition. Trade liberalisation is seen here as a way to improve efficiency of
local production and to expand market share.
3) Consolidation. From the point of view of the optimisation of the logistics chains
and increase of economies of scale.
4) Coordination. Single small trade entities, such as the farmers in Uganda or the
islands in the South Pacific, can pool their resources, thereby amplifying their
results and decreasing transaction costs.
1.3 Possibilities for Development 7
5) Communication/Connection. Not only through the physical networks such as

the transport network, but also through social media to achieve greater accessi-
bility to markets, and to reduce asymmetry of price information.
6) Co-creation and co-sharing. Limited ownership can be detrimental to the
improvement of trade; therefore, by innovating and adapting to context, it is
possible to achieve vertical and horizontal integration of the supply chains.
The literature provides a plethora of examples of successful collaborative trade
actions, where for instance coordination improves competition in the market and
stimulates trade; and in many cases connection satisfies both market objectives and
social aims, thereby increasing cohesion and trust, and ultimately, welfare. How-
ever, the challenge of how to organise trade partners towards a collaborative
approach is not simple when it comes to the establishment of rules, adjustment
costs, compliance, and free-rider behaviours. These aspects are particularly signif-
icant when we consider competition and trade liberalisation and, for instance, the
consequent reduction of trade tariffs. In this context it is worth mentioning that,
while some modellers examine the complex problem of trade liberalisation from
static frameworks, thus demonstrating the effects of increases in welfare, recent
models of Stiglitz and Charlton (2010) indicate that under the endogenous para-
digm it is possible to verify the relationship between free trade and economic
growth.
We examine collaboration in both case studies in order to overcome the afore-
mentioned intrinsic ‘small status’: in Uganda we consider farmer associations,
commercial farmers and traders, whereas in the SPICs study we analyse the impact
of bilateral agreements and regional agreements for trade liberalisation. Pursued in
practice, the collaborative actions of SPICs and Uganda involve investments and an
array of structural reforms, processes requiring close attention to their implemen-
tation and outcomes over the short- and long-term. Our aim is to test how a
collaborative approach can reduce asymmetry of information and augment the
interactions, thereby leading to increased trade. Since in our case studies we
examine the single entity, i.e. the island for the South Pacific and the farmer of
Uganda as heterogeneous entities acting according to their maximisation of overall
trade flow, the trade model thus becomes an economic model where macro-
behaviours emerge from micro-motives (Schelling 1978).
The second similarity between Uganda and the South Pacific Islands is the
lagging character of both regions. We observe that for both cases, access to markets,
particularly large international markets, is problematic (Kunaka 2010). From the
access perspective, there is nearly universal agreement among scholars that trans-
port cost and lack of logistics infrastructures act as trade impediments. The impact
of distance (i.o.d) on trade is especially evident in the intensive margin of trade,
where i.o.d tends to be largest in countries with low income per capita (Helpman
et al. 2008). We examine the transport cost in the regions under consideration
because domestic transport costs (i.e. within Uganda and SPICs, respectively) have
been shown to represent a significant share of total trade cost.
The reduction of transport costs is achieved in our cases through different

strategies with various policy implications. The first strategy involves the improve-
ment of transport infrastructure, such as roads in Uganda, which determines a
reduction of travel time and lower costs associated with time as it pertains to
product delivery/logistics. Interestingly, Blyde and Iberti (2014) demonstrate for
the case of Chilean farmers that by improving the condition of the road network,
given that only 4% of the roads are in very poor condition, on average it would be
possible to obtain an increase of 1.8% in exports. This achievement is significant
when we consider that the average Chilean export growth rate is about 8%. The
second strategies examined are the communication and the consolidation of trade
flows, which respectively, aim to facilitate trade through the improvement of
connectivity among the different members of the supply chain, and through the
achievement of economies of scale in the forms of density and scope.
We consider consolidation through the implementation of two sets of solutions,
the first of which is exemplified in the Uganda case where for instance, the
development of a network of warehouses can achieve an increase in consolidation
and a decrease in information asymmetry (World Bank 2010, 2013). In our studies,
communication, i.e. the ‘critical mass’ of the spread of information and of logistics
facilities, is undoubtedly an important leverage to decrease the unit cost of produc-
tion and thus stimulate trade. Moreover, we assume that the consolidation solution
will initiate agglomeration effects where location is selected on the basis of
minimised transport cost. Given that the trade entities (i.e. farmers/islands) are
connected through interdependent relationships, they represent the (fundamental)
backward and forward linkages to local agglomeration processes (Venables 1996;
Krugman and Venables 1995). Agglomeration is seen in our cases as a reduction in
logistics costs.
The second set of solutions is tested in the South Pacific Island Countries where
we are able to achieve consolidation through specific topological structures of the
logistics chain. The different network structures are examined to verify how to
stimulate consolidation and ultimately to increase trade. An important finding of
our study is that certain types of structures in the trade networks can increase travel
frequency and traffic (and consequently) improve connectivity among the trade
entities. The hub-and-spoke network structure is given particular attention because
although it requires ‘circuitous routing’ (Taaffe et al. 1996), it nevertheless meets
our critical objective of implementing a collaborative approach to trade. However,
it must be said that the hub-and-spoke structure cannot be recommended as a
panacea for trade facilitation because as Wonnacott (1996) observed, rather than
to increase trade, hub-and-spoke networks under bilateral agreements can inhibit
the potential for regional growth, decrease the capacity to exploit the comparative
advantages of trade partners, and hamper competition as well as economies of scale.
The implications of this type of trade structure are that a hub will usually capture the
largest percentage share of income and trade of a region, and due to high tariffs and
inefficiencies, the spokes will incur losses that enlarge over time. Both cases are
therefore used to also show how solutions to similar problems will need to be
Another random document with
no related content on Scribd:
kuvan nähdessäni voin olla muistamatta hattuani kohottaa, mutta
tuskin olla ajattelematta tai muistamatta vapahtajaani. En voi nauraa
pyhiinvaeltajien hyödyttömille retkille, vaan pikemmin sääliä heitä,
enkä tuomita munkkien viheliäistä elämää, sillä vaikka he ovatkin
harhaan johtuneita käytöksessään, on siinä jotakin hartautta
sittenkin. En ole milloinkaan voinut kuulla Ave-Maria-kellon soivan
tuntematta mielen ylennystä, enkä voi liioin väittää, että kun he
yhdessä kohdassa erehtyvät, minulla olisi oikeus erehtyä vieläkin
enemmän jäädessäni mykkänä heitä halveksimaan. Senpä vuoksi,
kun he omistivat hartaudenharjoituksensa Marialle, osoitin minä
rukoukseni Jumalalle ja oikaisin heidän rukouksessaan esiintyvän
erehdyksen, osoittamalla omani oikeaan.
Juhlallisen kulkueen nähdessäni olen itkenyt liikutuksesta viljavia

kyyneliä, jollaikaa toverini vastustushalun ja ennakkoluulojen
sokaisemina ovat joutuneet sopimattomasti vihastumaan ja
nauramaan. Onhan kieltämättä sekä Kreikan että Rooman, niin hyvin
kuin Afrikankin, kirkoissa juhlallisia muotoja ja menoja, joita
viisaammat hurskaat saattavat kristillisellä tavalla käyttää. Meidän ei
tarvitse tuomita niitä itsestään pahaksi, vaan ainoastaan
taikauskoisuuden aiheuttamiksi houkuttelukeinoiksi ja syöteiksi noille
tietämättömille, jotka katsovat kieroon totuuden kasvoihin eivätkä
epävakaisuudessaan saata pysyä hyveen ahtaassa pisteessä ja
keskuksessa, kallistumatta tai horjumatta ympärystään päin. Samoin
kuin on ollut monta uudistajaa, on myöskin ollut monta uudistusta,
sillä jokaisella maalla on omat tapansa ja menetelmänsä, riippuen
kansallisista harrastuksista, yhteiskunnallisesta järjestyksestä ja
ilmastosta. Muutamissa tapauksissa on uudistus tapahtunut
ankarasti ja äärimmäisyyksiin saakka ulottuen; toisissa rauhallisesti
ja kohtuullisesti, niin että yhteistä omaa ei ole hajoitettu, vaan on
hellävaroin jaettu ja jätetty kunniallisen sovinnon mahdollisuus.
Sellaistapa rauhalliset mielet toivovatkin, ja odottavat ajan vaiheiden
ja Jumalan armon sen saavankin toimeen. Sekin mielipide, joka
tarkastelee nykyisiä vastakohtia noiden kahden äärimmäisyyden
välillä tunteissa ja harrastuksissa, saattaa yhtä hyvillä toiveilla
odottaa niidenkin yhteen sulautumista.
Mutta käydäkseni lähemmäksi itseäni ja liikkuakseni

rajoitetummassa piirissä, ei ole muuta kirkkoa, joka jokaisessa
kohdassa niin sointuisi tuntooni ja jonka uskonkappaleet, järjestys ja
tavat tuntuisivat niin järkeen soveltuvilta ja niin sanoakseni minun
erikoiseen hartauteeni soveltuvilta, kuin se, johon kuulun, Englannin
kirkko. Senpä uskoon olen vannoutunut ja senvuoksi tunnen olevani
kaksinkertaisesti velvoitettu hyväksymään sen opinkappaleet ja
koettamaan noudattaa sen säädöksiä. Mitä sen ulkopuolella on
vähäarvoisempia asioita, noudatan niitä oman yksityisen järkeni
sääntöjen mukaan tai riippuen hartauteni kulloinkin sattuvasta
mielialasta, enkä usko jotakin asiaa senvuoksi, että Luther sen
hyväksyi, tai hylkää toista sen vuoksi, että Kalvin on sen tuominnut.
En tuomitse kaikkea, mitä Tridentin kokous päätti, enkä liioin
hyväksy kaikkia Dorthin synoodin päätöksiä.
Lyhyesti sanoen: siinä, mistä raamattu on vaiti, on kirkko

tekstinäni; mistä taas raamattu puhuu, siinä on jälkimäinen vain
apunani selittämään. Missä taas kumpikin on yhtä vaitelias, en käy
etsimään uskolleni ohjeita Roomasta enempää kuin Genevestäkään,
vaan noudatan oman järkeni neuvoja.
Vastustajamme ovat häpeäkseen aivan väärin väittäneet, niinkuin

me itsekin olemme törkeästi erehtyneet, että uskontomme juontaisi
alkunsa Henrik VIII:sta, joka, vaikka hän irtautuikin paavista, ei siltä
luopunut Rooman uskonnosta eikä saanut aikaan mitään muuta kuin
mitä hänen omat edeltäjänsä olivat toivoneet ja kokeilleet menneinä
aikoina ja mitä Venetsian valtio olisi saattanut yrittää meidän
päivinämme. Mutta yhtä kiittämätöntä on meidän käydä jatkamaan
Rooman piispan ivapuheita ja häpäiseviä herjauksia, sillä häntäkin
kohtaan, koska hän on maallinen ruhtinas, olemme velvolliset
käyttämään soveliasta puhetapaa. Tunnustanhan tosin välillämme
olevan kiihkon syytä: hänen toimestaan olen kirkonkiroukseen
langetettu, ja harhaoppisen nimitys on lievintä, mitä hän minusta
sanoo. — Mikään korva ei sentään ole milloinkaan kuullut minun
nimittävän häntä puolestani Antikristukseksi, synninihmiseksi tai
Baabelin portoksi. Rakkauden tapa on kärsiä kostamatta.
Saarnatuolissa usein käytetyt pilkkapuheet ja herjaukset saattavat
hyvin tehota jokapäiväisiin ihmisiin, joiden korvat ovat herkempiä
puhetulvalle kuin logiikalle; ne eivät kuitenkaan millään tavoin
vahvista ajattelevampien uskovaisten uskoa, nämä kun tietävät, että
hyvää asiaa ei edistetä kiihkolla, vaan se kyllä pitää puolensa
rauhallisessa väittelyssäkin.
En ole milloinkaan voinut loukkaantua keneenkään mielipiteitten

eroavaisuuksien vuoksi enkä suuttua siitä, että jonkun arvostelu ei
ole soveltunut siihen käsitykseen, jota ehkä en itsekään muutaman
päivän perästä enää hyväksyisi. Minulla ei ole neronlahjaa
väitelläkseni uskonnosta, ja usein olen pitänyt viisaimpana välttää
sellaisia väittelyitä, erittäinkin ollessani epäedullisessa asemassa tai
milloin totuus saattaisi kärsiä minun heikon puolustukseni vuoksi.
Siinä, missä tarvitsemme opetusta, on hyödyllistä väitellä itseämme
etevämpien kanssa; jos taas on tarvis lujentaa ja varmistaa
mielipiteitämme, on parempi väitellä sellaisten kanssa, joiden
arvostelukyky on omaamme heikompi, jotta heidän mielipiteistänsä
helpommin saatu voitto kohottaisi ja varmistaisi omaa
mielipidettämme.
Ei jokamies ole sovelias totuuden puolesta taistelemaan eikä
kelvollinen ottamaan taisteluhansikasta vanhurskauden asiassa.
Monet, jotka eivät näitä periaatteita tunne ja jotka ajattelematta
kiivailevat totuuden puolesta, ovat liian äkkipikaisesti ahdistaneet
Erehdyksen joukkoja ja itse joutuneet Totuuden vihollisten saaliiksi.
Voi yhtä täydellisesti omistaa totuuden kuin pitää hallussaan
kaupunkia ja silti joutua antautumaan, minkä vuoksi on parempi
omistaa se rauhassa kuin saattaa se taistelussa vaaraan. Senpä
vuoksi, jos mieleeni joitakin epäilyksiä sattuu, unhotan tai ainakin
siirrän ne tuonnemmaksi, kunnes varmistuneempi arvosteluni ja
miehekkäämmät järkisyyni kykenevät ne voittamaan. Pidän näet
jokaisen omaa järkeä hänen parhaana oppaanaan, joka saadessaan
rauhassa toimia keksii keinon, millä katkaista ne siteet, joilla valheen
viekkaus on kahlehtinut heikomman ja horjuvan arvostelukykymme.
Filosofian kannalta, jolloin totuus näyttää kaksinaamaiselta, ei

kukaan ole eriskummaisempi kuin minä itse, mutta uskonnon
asioissa pysyn mielelläni selvällä tiellä. Ja vaikkakaan en sokeasti,
niin kuitenkin nöyrästi uskoen seuraan kirkon suurta ratasta, jonka
vetämänä liikun, enkä säilytä itselleni mitään omaa liikuntavapautta
aivojeni ahtaammassa piirissä. Siten en jätä mitään tilaa
harhakäsityksille, oppiriidoille ja erehdyksille, ja tällä hetkellä
saattanenkin totuutta loukkaamatta sanoa olevani kaikesta niiden
tartunnasta vapaa. Täytyyhän minun tunnustaa, että aikaisempiin
opintoihini sekoittui pari kolme harhakäsitystä, jotka eivät olleet viime
vuosisadoilta kotoisin, vaan vanhoja ja unohdettuja, niitä, joita
ainoastaan minun kaltaiseni säännöttömyyksiin johtuvat yltiöpäät
jälleen päivänvaloon tuovat. Harhaopit eivät näet häviä esittäjiensä
mukana, vaan ovat Arethusa-joen tapaisia, joka jossakin paikassa
maahan hävittyään jälleen puhkeaa esille toisessa paikassa.
Yleinen kirkolliskokous ei kykene tykkänään tuhoamaan edes yhtä
ainoata harhaoppia, joskin se voi sen siksi hetkeksi sysätä syrjään.
Sillä ajan kierto ja olojen muutokset tuovat sen uudelleen esille,
jolloin se taas kukoistaa, kunnes jälleen tuomitaan. Käypi aivan kuin
sielunvaelluksessa, jos sielu siirtyisi ihmisestä toiseen: jonkun ajan
kuluttua mielipiteet jälleen löytävät henkilöitä ja mieliä,
samankaltaisia kuin nekin, jotka ensiksi herättivät ne eloon.
Saadaksemme jälleen nähdä itsemme, ei meidän tarvitse odottaa
Platon vuotta [jolloin kaikki asiat palaavat entiselleen], sillä ei kukaan
ihminen ole pelkkä itsensä. On ollut monta Diogenesta ja yhtä monta
Timonia, vaikka perin harvoja sen nimisiä; ihmiset eletään uudelleen
ja maailma on samanlainen kuin se oli muinaisinakin aikoina.
Joskaan ei silloin ollut olemassa jonkun ihmisen kaksoisolentoa, on
myöhemmin ollut semmoisia, jotka ovat niin sanoaksemme kuin
hänen uudelleen henkiin herännyt minuutensa.
Ensimmäinen noista harhakäsityksistäni oli se arabialaisten

esittämä, että ihmisten sielut häviävät heidän ruumiittensa mukana,
mutta tulevat viimeisenä päivänä jälleen herätettäviksi. Eipä sillä,
että olisin täysin käsittänyt sielun kuolevaisuutta, mutta jos sellainen
olisi mahdollista (mitä seikkaa filosofia ei ole vääräksi väittänyt,
vaikka kylläkin usko) ja molemmat yhdessä menisivät hautaan,
säilytin siitä kuitenkin saman käsityksen kuin mikä meillä kaikilla on
ruumiista, että se näet on nouseva jälleen. Sehän olisikin mitättömän
luontomme mukaista, jos nukkuisimme pimeydessä viimeiseen
herätyskäskyyn saakka. Vakavasti ajatellessani omaa
arvottomuuttani peräydyin vaatimasta mitään etuoikeutta sielulleni.
Jos vaan sain lopuksikin olla Vapahtajani seurassa, saatoin
kärsivällisesti tyytyä olemaan olemattomana melkeinpä ikuisuuteen
asti.
Toinen harhakäsitys oli Origineen opettama, että Jumala ei ole
leppymätön vihassaan, vaan määrätyn ajan kuluttua vapauttaa
tuomitut sielut kidutuksesta. Tähän erehdykseen jouduin miettiessäni
vakavasti yhtä Jumalan suurista ominaisuuksista: Hänen
laupeuttansa. Tuudittelin itseäni siihen ajatukseen, koska en
huomannut siinä mitään pahaa, jotapaitsi se oli omiansa
käännyttämään minut takaisin äärimmäisestä epätoivosta, johon
synkkämieliset ja mietiskelevät luonteet liiankin helposti joutuvat.
On kolmaskin harhakäsitys, jota en milloinkaan varsinaisesti

kannattanut enkä noudattanut, mutta jonka usein olisin toivonut
olevan sopusoinnussa totuuden kanssa, loukkaamatta uskontoani, ja
se on rukoileminen kuolleitten puolesta. Olin siihen taipuvainen
jonkinlaisesta hyvänsuonnista, jolloin tuskin voin pidättää rukoustani
ystävän puolesta hautauskellojen soidessa tai nähdä hänen
ruumistansa kohottamatta esirukousta hänen sielunsa puolesta.
Ajattelin, että vainaja täten on kauniisti jälkimaailman muistissa,
paljon ylevämmin kuin historiassa.
Noista mielipiteistä en milloinkaan itsepäisesti pitänyt kiinni enkä

liioin yrittänyt ketään houkutella omaan uskooni, enpä edes niinkään
paljoa, että olisin ilmaissut niitä tai väitellyt niistä läheisimmänkään
ystävän kanssa. Minä en siis levittänyt sellaisia käsityksiä toisille
enkä niitä vahvistanut omassakaan mielessäni, vaan annoin niiden
pysyä vireillä omalla voimallansa, lisäämättä uutta polttoainetta,
joten ne huomaamatta itsestänsä sammuivat.
Niinpä nämä mielipiteet, vaikka ovatkin laillisissa kokouksissa

tuomitut, eivät olleet minussa mitään harhaoppeja, vaan pelkästään
erehdyksiä ja ymmärrykseni yksinkertaisia hairahduksia, joihin ei
liittynyt tahtoni turmeltumista. Ei ainoastaan turmeltunut ymmärrys,
vaan myöskin sairaalloiset tunteet on niillä, jotka eivät voi harrastaa
mitään erikoisasiaa joutumatta harhaoppiin tai esittää jotakin
käsitystä, muodostamatta samalla lahkokuntaa. Siinähän oli Luciferin
ensimäisen lankeemuksen kataluus, että hän ei tyytynyt vain
yksinään kulkemaan harhateillä, vaan viekoitteli puolelleen
legioonittain henkiä, ja tämän kokemuksensa mukaisesti hän kiusasi
vain Eevaa, hyvin ymmärtäen synnin kyvyn tarttua muihin ja sen,
että yhden eksyttäminen merkitsi hiljaisuudessa ja johdonmukaisesti
heidän molempain pettämistään.
Että harhakäsityksiä oli ilmestyvä, sitähän jo Kristus ennusti, mutta

että vanhat harhakäsitykset poistettaisiin, siitä meillä ei ole mitään
ennustusta. Ja että harhakäsityksiä täytyy olla, se ei toteudu
ainoastaan meidän kirkossamme, vaan kaikissa muissakin. Ja
harhaoppien joukossa tulee olemaan niistäkin poikkeavia
harhaoppeja. Areiolaisethan eivät ainoastaan eronneet kirkostansa,
vaan olivat erimielisiä keskenäänkin. Ne, jotka ovat taipuvaisia
erimielisyyteen ja luonnostansa aina uutta etsivät, eivät tietystikään
sovellu yhteiselämään eivätkä liioin milloinkaan tyydy yhden
yhdyskunnan järjestykseen ja hallintoon. Siitä syystä he erottuaan
toisista liittyvät keskenäänkin vain heikosti yhteen eivätkä edes tyydy
kirkkonsa yleiseen hajoittamiseen tai jaoitteluun, vaan jakautuvat
sitten itse melkeinpä aivan atomeihin saakka.
Totta on, että erinäiset ihmiset eivät ole milloinkaan olleet vapaita
eriskummaisista mielipiteistä ja käsityksistä. He ovat aina
säilyttäneet jotakin oman kirkkonsa tai minkä tahansa muun kirkon
käsityksen ohella ja yksityiseenkään täysin mukautumatta. Mutta
terve arvostelukyky saattaa näin menetellä herättämättä pahennusta
tai joutumatta harhaoppeihin, sillä onhan, kaikkien
kirkolliskokouksien päätöksistä ja koulukuntien määritelmistä
huolimatta, vielä monta koskematonta ja mieleenjohtumatonta asiaa,
joita rehellinen järki huoleti voi vapaasti käsitellä silti ollen loitolla
kaiken harhaopin piiristä.
Mitä sitten tulee noihin jumaluuden siivekkäihin salaisuuksiin ja

uskonnon hienoimpiin vivahduksiin, jotka ovat suistaneet
pätevämpien päiden aivoja saranoiltaan, eivät ne milloinkaan ole
minun ajuani pingoittaneet. Minun nähdäkseni ei reipas usko
havaitse uskonnossa kylliksi mahdottomuuksia; meidän uskontomme
syvimmät salaisuudet eivät ole ainoastaan saaneet valaistustansa,
vaan myöskin virikettänsä päätelmien ja järjen voimasta. Minä
vaivun mielelläni jonkin salaisuuden tutkimiseen, seuraamaan
järkeäni huippukohtaan asti. Minun yksinäinen virkistyskeinoni onkin
koettaa älyni avulla tutkia kolminaisuuden, Kristuksen
lihaantulemisen ja kuolleistanousemisen monimutkaisia pulmia. Voin
vastata kaikkiin saatanan väitteisiin ja kapinallisen järkeni
muistutuksiin tuolla merkillisellä lauseella, jonka olen oppinut
Tertullianukselta: Certum est, quia impossibile est [Se on varmaa,
koska se on mahdotonta]. Minä tahdon harjoittaa uskoani
vaikeimmassa kohdassa, sillä tavallisten ja näkyväisten asioiden
hyväksyminen ei ole uskoa, vaan opiskelua.
Muutamat uskovat paremmin nähtyänsä Kristuksen haudan; ja

kun he ovat nähneet Punaisen meren, eivät he epäile sen ylitse
kulkemisen ihmettä. Minä sitävastoin onnittelen itseäni ja olen
kiitollinen siitä, etten elänyt ihmetekojen päivinä enkä ole milloinkaan
nähnyt Kristusta enempää kuin hänen opetuslapsiaankaan. En olisi
tahtonut olla noiden israelilaisten mukana, jotka kulkivat Punaisen
meren yli, enkä yksikään Kristuksen potilaista, joille hän ihmeitänsä
teki, sillä uskoni olisi silloin ollut kuin pakolla minuun pantua enkä
silloin olisi voinut iloita siitä suuremmasta siunauksesta, joka on
luvattu niille, jotka uskovat, vaikka eivät näe. Onhan helppo ja pakko
uskoa sitä, mitä silmämme ja aistimme ovat tutkineet. Minä uskon,
että hän oli kuollut ja haudattu ja nousi kuolleista jälleen, ja toivon
mieluummin saavani nähdä hänet kunniassaan kuin katsella häntä
hautakappelissaan tai haudassaan. Eikä siinä olekaan paljoa
uskomista; meillä kun on järki, on tämä uskokin historian ansiota. Ne
vain omistivat rohkean ja ylevän uskon, jotka elivät ennen hänen
tulemistaan, jotka saattoivat epäselvien ennustuksien ja
salaperäisten esikuvien nojalla uskoa ja odottaa näköjään
mahdottomia asioita toteutuviksi.
On totta, että kaikessa lujassa uskossa on terävyytensä tai

yksinkertaisella vertauksella sanoaksemme miekkansa. Mutta näissä
hämärissä kysymyksissä minä mieluummin käytän samaa
vertaussanaa kuin apostoli käyttää, nimittäin kilpeä, jonka suojassa
ymmärtääkseni voi varovainen taistelija säilyä koskemattomana.
Siitä alkaen, kun opin käsittämään, ettemme mitään tiedä, on järkeni
ollut taipuvaisempi uskonalaisuuteen, ja nyt tyydyn ajattelemaan
jotakin salaisuutta, vaatimatta tarkempaa määritelmää, hyväksyen
helpomman ylimalkaisen kuvauksen. Hermes-jumalasta esitetty
allegorinen selitys miellyttää minua verrattomasti enemmän kuin
kaikki jumaluusoppineitten metafyysilliset määritelmät. Missä en voi
tyydyttää järkeni vaatimuksia, siinä mielelläni annan mielikuvitukseni
vapaasti liikehtiä. Yhtä hyvin saattaisin täysin asianmukaisena
hyväksyä väitteen, että anima est angelus hominis, est corpus Dei
[sielu on ihmisen enkeli, Jumalan ruumis] kuin ilmeisenä seikkana,
että Lux est umbra Dei [valo on Jumalan varjo].
Siinä, missä on järjellemme liian syvä hämäryys, on hyvä tyytyä

kuvauksiin, mukailuihin ja ylimalkaiseen hahmoitteluun. Sillä
osoittaessamme järjellemme, kuinka kykenemätön se on selittämään
luonnon näkyviä, ilmeisiä ilmiöitä, se käy nöyremmäksi ja
alistuvaisemmaksi suhteessaan uskon salaisuuksiin. Näin minä
opetan vastahakoista ja kesytöntä järkeäni kumartumaan uskon
viehätykseen. Uskon, että oli jo olemassa puu, jonka hedelmistä
onnettomat esivanhempani maistoivat, vaikka samassa luvussa,
jossa Jumala kieltää siitä syömästä, nimenomaan sanotaan, että
maassa ei vielä kasvanut kasveja, sillä Jumala ei vielä ollut antanut
sataa maan päälle. Lisäksi uskon, että käärme (jos se on
kirjaimellisesti niin ymmärrettävä) muotonsa ja rakenteensa takia
ryömi vatsallansa jo ennen kuin se kirottiin.
Minusta se koetus tyttöjen neitsyyden toteamiseksi, jonka Jumala

määräsi israelilaisille, on sangen epävarma. Kokemus ja historia
opettavat, etteivät ainoastaan monet yksityiset naiset, vaan vieläpä
kokonaiset kansakunnat ovat vapautuneet lasten synnyttämiseen
liittyvästä kirouksesta, jonka Jumala näyttää määränneen koko
ihmissuvulle. Siitä huolimatta uskon, että kaikki tämä on totta, vaikka
tosin järkeni saattaisi vakuuttaa minun olevan väärässä. Tätä en
suinkaan pidä alhaisena puolena uskoa, jos uskomme asian, joka ei
ainoastaan ole järkemme yläpuolella, vaan vieläpä sitä vastaankin ja
aistimiemme todistusten kanssa ristiriidassa.
Sulkeutuessani yksinäisyyteen mielikuvituksessani
(neque enim cum porticus aut me lectulus

accepit, desum mihi),
muistan etten sittenkään ole yksinäni, enkä siis unohda mietiskellä

Jumalaa ja hänen ominaisuuksiansa, etenkin noita kahta valtavaa
ominaisuutta: viisautta ja iankaikkisuutta. Toisella niistä virkistän
ymmärrystäni, toisella taas sitä tyrmistytän. Sillä kuka voi puhua
iankaikkisuudesta, joutumatta virheeseen syypääksi, tai ajatella sitä
hurmautumatta? Aikaa voimme käsittää; sehän on vain viittä päivää
vanhempi kuin me itse, ja sen kohtalo on sama kuin maailman.
Mutta jos on palattava taaksepäin niin pitkälle, että pääsisimme
havaitsemaan alun, tai jos yritämme päästä niin rajattomasti
eteenpäin, että näkisimme lopun, kun kerran vakuutamme, ettei
kumpaakaan ole, panee se järkeni Paavalin järjen tavoin
pysähtymään. Minun filosofiani ei uskalla väittää, että enkelitkään
siihen pystyisivät. Jumala ei ole tehnyt yhtään luotuansa
kykeneväksi häntä käsittämään; se jää hänen oman olemuksensa
etuoikeudeksi. Minä olen se mikä olen oli hänen oma
määritelmänsä, jonka hän antoi Moosekselle, ja se oli lyhyt, omansa
hämmentämään kuolevaista, joka uskalsi kysyä Jumalalta tai pyytää
selitystä, mikä hän oli. Hänpä todella vain on, kaikki muut ovat olleet
ja tulevat olemaan.
Mutta iankaikkisuudessa ei ole mitään eroa aikamuotojen välillä ja

siitä syystä tuo kauhea sana predestinatio [edeltämääräys], joka on
vaivannut niin monta heikkoa päätä käsittämään ja monta viisainta
yrittämään sitä selittää, ei ole Jumalan kannalta mitään edeltäpäin
tietävää tulevaisen kohtalon määräämistä, vaan hänen jo täyttyneen
tahtonsa lopullinen ilmaus samalla hetkellä kuin hän asian päättikin.
Sillä hänen iankaikkisuutensa kannalta, joka on jaksoihin
jakautumaton ja sisältää kaikki alusta loppuun saakka, on viimeinen
pasuuna jo soinut, tuomitut jo liekeissä ja siunatut Aabrahamin
helmaan päässeet. Pietari puhuu vaatimattomasti sanoessaan, että
tuhannen vuotta Jumalan edessä on kuin yksi päivä, sillä
puhuaksemme filosofin tavoin ne ajanhetket, jotka muodostavat
tuhannen vuotta, eivät Jumalan edessä ole edes hetkeäkään. Se,
mikä meille on vielä tulevaa, on hänen iankaikkisuutensa kannalta jo
nykyistä, sillä hänen koko olevaisuutensa on yksi ainoa pysyvä
kokonaisuus, jossa ei ole jatkuvaisuutta, ei osia, ei vaihtelua eikä
jakautumista.
Mitään muuta Jumalan ominaisuutta ei ole, joka enemmän lisäisi

kolminaisuuden salaisuuden pulmaa, — jossa, vaikkakin
suhteellisesti puhumme Isästä ja Pojasta, emme kuitenkaan voi
myöntää toiselle mitään vanhemmuutta. Minua ihmetyttää, kuinka
Aristoteles saattoi pitää maailmaa iankaikkisena tai kuinka hän voi
sovittaa toisiinsa kaksi iankaikkisuutta. Hänen vertauksensa
kolmiosta, joka sisältyy neliöön, saattaa jotenkin valaista sielumme
kolminaista olemusta ja tämä taas Jumalan kolmiyhteyttä, sillä
meissä ei ole kolmea sielua, vaan sielujen kolminaisuus. Meissä on
näet, jollei kolmea eri sielua, kuitenkin toisistaan eroavia sielun
kykyjä, jotka voivat olla ja todella ovatkin erillään eri olioissa, mutta
meissä ovat niin yhdistetyt, että niistä tulee yhden ainoan sielun
olemus. Jos yksi sielu olisi niin täydellinen, että se elähyttäisi kolmea
eri ruumista, olisi siinä jo pikku kolminaisuus: ajatellaanpa
nimenomaan kolme olemusta, jotka eivät ole eroitetut toisistaan
ymmärryksensä puolesta, vaan todellisuudessa kuuluvat sen
yhtenäisyyteen, niin siinä on täydellinen kolminaisuus.
Usein olen ihmetellyt Pythagoraan salaperäisiä ajatuksia ja

numeroiden salaista taikaa. Varoitus, että kavahtaisimme filosofiaa,
on neuvo, jota ei ole noudatettava liian laveassa merkityksessä, sillä
luonnon moninaisuudessa on asioita, joiden otsaan on merkitty
(vaikka tosin ei suurilla kirjaimilla, niin ainakin pikakirjoituksella ja
lyhyillä merkeillä) joitakin piirteitä jumalallisuudesta, jotka
viisaammille riittävät tulisoihduiksi tiedon sokkeloluolissa ja
arvostelukykyisille uskovaisille askelmiksi, heidän päästäkseen
kiipeämään jumaluuden korkeimmille huipuille. Ankarammat filosofi-
koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilkanteollansa
hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen
maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niinkuin konsanaan
muotokuvassa, asiat eivät ole todellisessa, vaan kuvaannollisessa
hahmossaan, ja niinkuin jäljitellään todellisempiakin olioita tuossa
näkymättömässä tehtaassa.
Toinen Jumalan ominaisuus, jonka tutkimisella virkistän

hurskauttani, on hänen viisautensa, jonka ajattelemisessa tunnen
itseni onnelliseksi. Pelkästään tätä mietiskellessäni en kadu, että
olen saanut oppisivistystä. Se etu, joka minulla siinä on tavallisten
ihmisten rinnalla, ja se tyytyväisyys ja onnellisuus, jonka siitä saan,
on runsas korvaus vaivannäöistäni, olkoonpa ollut niiden aiheena
mikä tiedon ala hyvänsä. Viisaus on Jumalan ihanin ominaisuus.
Kukaan ihminen ei voi sitä saavuttaa, ja kuitenkin Salomo oli
mieluinen Jumalalle, toivoessaan itselleen viisautta.
Jumala on viisas, koska hän tietää kaikki asiat, ja nämä hän tietää,
koska on ne itse tehnyt, mutta hänen suurin tietonsa on sen
käsittäminen, mitä hän ei ole tehnyt, nimittäin itsensä. Ja tämä on
myöskin ihmisen suurin tieto.
Senvuoksi pidän kunniassa omaa ammattiani ja otan vastaan

neuvoja, vieläpä itse paholaiselta. Jos hän olisi paratiisissa esittänyt
sitä, mitä hän esitti Delfoissa, tuntisimme paremmin itsemme
emmekä pelkäisi niin oppia tuntemaan häntä.
Minä tiedän, että Jumala on viisas ja ihmeellinen kaikessa, mitä

tajuamme, mutta verrattomasti ihmeellisempi siinä, mitä emme
käsitä. Sillä me näemme hänet vain välillisesti, kuin heijastuksena tai
varjona. Ymmärryksemme on hämärämpi kuin Mooseksen silmä,
emmekä tiedä mitään hänen jumaluutensa toisista tai alemmista
puolista. Siitä syystä hänen teittensä sokkeloihin kurkisteleminen ei
ole ainoastaan hulluutta ihmisessä, vaan julkeutta yksinpä
enkeleiden puolelta. Hekin ovat, kuten me, hänen palvelijoitansa
eivätkä hänen senaattoreitaan: hänellä ei ole muuta kuin
kolminaisuuden salaperäinen neuvosto, jossa, vaikka siinä onkin
kolme persoonaa, on vain yksi tahto ratkaisemassa ja määräämässä
ilman vastaväitteitä. Sitäpaitsi hän ei tarvitse neuvonantajia: hänen
toimensa eivät johdu harkinnasta, sillä hänen viisautensa tietysti
tietää, mikä on parasta. Hänen älynsä on aina valmiina, täynnä
hyvyyden korkeimpia ja puhtaimpia aatteita; harkinta ja valinta, jotka
meissä ovat kaksi eri asiaa, ovat hänessä yhtenä, ja hänen tekonsa
purkautuvat hänen voimastaan esille hänen tahtonsa ensimmäisellä
kosketuksella.
Nämä ovat metafyysillisiä mietiskelyjä; minun vaatimattomat

mietteeni kulkevat toista uraa ja tyytyvät etsimään ja löytämään niitä
ilmauksia, jotka hän on jättänyt luotuihinsa sekä luonnon
silminnähtäviin ilmiöihin. Näihin salaisuuksiin tunkeutumisessa ei ole
vaaraa, filosofiasta puuttuu sanctum sanctorum [kaikkein pyhin].
Maailma tehtiin luontokappalten asuttavaksi, mutta ihmisen
tutkittavaksi ja katseltavaksi. Sen on järkemme velkaa Jumalalle, ja
siinä suoritettavamme tunnustus siitä, ettemme ole luontokappaleita.
Ilman tätä maailma on vielä niinkuin ei sitä olisikaan ollut, tai niinkuin
se oli ennen kuudetta päivää, jolloin ei vielä ollut luotua olentoa
käsittämässä ja sanomassa, että on maailma. Jumalan viisaus ei
saa suurtakaan kunniaa niiden arki-ihmisten puolelta, jotka vain
tuijottavat ympärilleen ja törkeän kömpelösti ihailevat hänen
tekojaan; ne vain häntä korkeasti ylistävät, jotka ymmärtäväisesti
pyrkien tutkimaan hänen tekojansa ja hartaasti syventymään hänen
luomakuntaansa täyttävät velvollisuutta hurskaasti ja valistuneesti
ihailla Jumalan tekoja.
Ja tämä on melkein ainoa kohta, jossa vähäpätöinen luotu olento
voi yrittää osoittaa kiitollisuuttaan ja jollakin tavoin korvata
Luojalleen, sillä jollei se, joka sanoo »Herra, Herra», tule taivaan
valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaallisen Isän tahdon, niin
täytyy totisesti tahtojemme olla samaa kuin tekomme, ja
aikomustemme kelvata töiden sijasta. Muussa tapauksessa
hurskaatkin toimemme tuottavat meille vain tuskaa, yksinpä
haudassamme, ja parhaimmatkin yrityksemme saattavat meidät, ei
toivomaan, vaan pelkäämään kuolleitten ylösnousemista.
Joka oliolla on vain yksi ensimmäinen syynsä ja neljä toisarvoista

syytä. Toisilla ei ole alkuunpanijaa, kuten esimerkiksi Jumalalla;
toiset ovat aineettomia, kuten enkelit; toisilla ei ole muotoa, kuten
esimerkiksi ensimmäisellä aineella, mutta jokaisella oliolla, joko
luodulla tai luomattomalla, on jokin lopullinen syy ja jokin
nimenomainen päämäärä sekä olemuksellensa että toiminnallensa.
Tätä lopullista syytä minä etsin luonnon ilmiöissä, ja siihen perustuu
Jumalan kaitselmus. Vain hänen taitonsa ilmausta oli luoda niin
kaunis rakenne kuin maailma ja sen olennot, mutta niiden
moninaiset ja erilaiset toimintamuodot edeltäpäin pantuine
päämäärineen ovat Jumalan viisauden aarrekammiosta kotoisin.
Auringon ja kuun pimennyksen syissä, ominaisuuksissa ja
vaikutuksissa on erinomaisia tutkimisen aiheita, mutta kun pyrimme
syvemmälle miettiessämme, miksi hänen kaitselmuksensa on niin
järjestänyt ja määrännyt niiden liikkeet tuossa äärettömässä
kehässä, että ne sattuvat yhteen ja pimittävät toisiaan, on siinä
vieläkin ihastuttavampaa tehtävää järjelle ja jumalallisempi
filosofisen ajattelun esine.
Siitäpä syystä minusta joskus ja joissakin asioissa näyttää

Galenuksen kirjassa De Usu Partium olevan yhtä paljon
jumaluusoppia kuin Suarezin metafysiikassa. Jos Aristoteles olisi
ollut yhtä tiedonhaluinen tämän asian kuin muiden tutkimisessa, ei
hän olisi jättänyt jälkeensä niin epätäydellistä filosofiaa, vaan aivan
täydellisen jumaluusopin.
Natura nihil agit frustra [luonto ei mitään tee turhaan] on ainoa

kiistämätön selviö filosofiassa. Luonnossa ei ole mitään
eriskummaista; ei mitään, joka olisi tarkoitettu täyttämään tyhjiä
paikkoja ja tarpeettomia aloja. Epätäydellisimmissäkin luoduissa
olennoissa ja sellaisissa, joita ei Noakin arkissa säilytetty, vaan joita
on kaikkialla, missä auringon elähdyttävä voima vaikuttaa, koska
niiden siemen ja elämänmahdollisuudet olivat luonnon helmaan
kätkettyjä, näkyy Jumalan töiden viisaus. Siitä piiristä Salomo valitsi
ihailunsa esineet. Mitäpä kaikkea onkaan järjen opittava mehiläisten,
muurahaisten ja hämähäkkien viisaudesta? Kuinka viisas onkaan se
käsi, joka on opettanut niille sellaista, mitä järki ei voi opettaa meille?
Kehittymättömämpi järki hämmästyy nähdessään sellaisia luonnon

suurenmoisia töitä, kuin valaskaloja, norsuja, dromedaareja ja
kameeleja. Nehän ovatkin, sen myönnän, luonnon jättiläisiä ja
majesteetillisia teoksia. Mutta noissa pienissä koneissa on
ihmeellisempää matematiikkaa, ja noiden pienten
luonnonasukkaitten kehittyneisyys ilmaisee vielä selvemmin niiden
luojan viisautta. Kukapa ei ihmettelisi Regiomontanuksen kärpästä
enemmän kuin hänen kotkaansa tai enemmän noiden pienten
hyönteisten ruumiissa toimivia kahta sielua kuin yhtä seetripuun
rungossa?
En ole milloinkaan voinut tyytyä katselemaan noita yleisiä ihmeitä,

jollaisia ovat meren vuoksi ja luode, Niilin tulvehtiminen ja kompassin
neulan kääntyminen pohjoista kohti, vaan olen tavoittanut näiden
veroisia ihmeitä luonnon tutummissa ja enemmän laiminlyödyissä
ilmiöissä, joita kauemmaksi matkustamatta saatan tutkia oman itseni
pienoismaailmassa. Meissä itsessämme ovat ne ihmeet, joita
etsimme ulkopuolelta: koko Afrika ihmeellisine ilmiöineen on meissä;
me juuri olemme sellainen luonnon uhkea ja vaiherikas kappale, että
viisaasti työskentelevä tutkija meissä tapaa yhteen paikkaan
koottuna sen, mitä toiset työläästi löytävät eri tahoilta ja äärettömän
laajalta alalta.
Kahdesta kirjasta siis kokoan jumaluusoppini pääpiirteet: Jumalan

kirjoittaman kirjan ohella on toinen hänen palvelijansa Luonnon
kirjoittama, kaikille yhteinen ja julkinen käsikirjoitus, joka on kaikkien
meidän nähtäväksemme levitetty. Ne, jotka eivät ole nähneet
Jumalaa toisessa, ovat löytäneet hänet toisesta. Tämä jälkimäinen
oli pakanain raamattu ja jumaluusopin väline. Auringon luonnollinen
liike saattoi heidät ihailemaan Jumalaa enemmän kuin sen
yliluonnollinen pysähdys ihmetytti Israelin lapsia, ja luonnon tavalliset
ilmiöt herättivät heissä enemmän ihailua kuin kaikki Jumalan ihmeet
jälkimäisissä. Varmasti pakanat paremmin ymmärsivät tavata ja
lukea noita salaperäisiä kirjaimia kuin me kristityt, jotka
välinpitämättömämmin tarkastelemme näitä tavallisia hieroglyyfejä
emmekä viitsi koota jumalantietoa kedon kukista. Toisaalta en
unohda Jumalaa niin että palvoisin luontoa. Tätä en oppineitten
tavoin määrittele liikunnon ja levon alkuaiheeksi, vaan suoraksi ja
säännölliseksi viivaksi, tarkoin määrätyksi ja jatkuvaksi suunnaksi,
jota myöten Jumalan viisaus on määrännyt luotujen olentojensa
elämän kulkemaan, kunkin erikoislaadun mukaan. Auringon luontona
on tehdä kierroksensa joka päivä sen vuoksi, että Jumala on sen
sille säätänyt, eikä se voi siitä poiketa muutoin kuin sen äänen
voimasta, jolta se ensiksi sai liikuntonsa.
Tätä luonnon kulkua Jumala vain harvoin muuttaa tai keskeyttää.
Hän on, kuten erinomainen taiteilija, niin suunnitellut työnsä, että
juuri tuon teoksensa avulla, tarvitsematta mitään uutta luoda, voi
toimeenpanna salatuimmatkin aikomuksensa. Niinpä hän sulostuttaa
järviä metsillä, säilyttää arkissa luotujansa, vaikka hänen suunsa
henkäys olisi riittänyt yhtä helposti ne uudelleen luomaan. Sillä
Jumala on kuin taitava mittausopin tutkija, joka voisi helpommin ja
yhdellä ainoalla harppinsa vedolla jakaa suoran viivan, ja joka
kuitenkin mieluummin tekee sen ympyrän avulla tai
monimutkaisemmalla tavalla, taiteensa sääntöjen ja ennakolta
määrättyjen perusteitten mukaan.
Tästä säännöstänsä hän kuitenkin joskus poikkeaa osoittaakseen

maailmalle etuoikeutensa, jottei järkemme ylpeydessään panisi
kysymyksenalaiseksi hänen voimaansa ja päättelisi, ettei hän siihen
kykene. Siten nimitän luonnon ilmiöitä Jumalan töiksi, sillä luontokin
on vain Jumalan käsi ja välikappale. Siis Jumalan töiden
omistaminen luonnon toimittamiksi on vain itse tekijän kunnian
siirtämistä hänen työaseellensa. Jos näin voimme hyvällä syyllä
tehdä, antakaamme silloin vasaramme kohottaa päätänsä ja kerskua
rakentaneensa talomme ja ottakoon kynämme itsellensä kunnian
kirjoituksemme laatimisesta.
Minusta Jumalan teoissa on yleensä nähtävissä kauneus, ja

senvuoksi luomakunnan olioissa ei ole minkäänlaista
epämuodostusta olemassa. En ymmärrä, minkä logiikan perusteella
nimitämme rupisammakkoa, karhua tai norsua rumaksi. Niillähän on
ne muodot ja rakenteet, jotka parhaiten ilmaisevat niiden sisällistä
toimintaa, ja ne ovat läpäisseet Jumalan lopullisen tarkastuksen,
joka näki, että kaikki, mitä hän oli tehnyt, oli hyvää ja siis hänen
tahtonsa mukaista, ja joka ei muodottomuuksia suosi, vaan on
järjestyksen ja kauneuden perustus. Ainoastaan n.s.
luonnonoikuissa on epämuotoisuutta, vaikka niissäkin sentään on
jonkinlaista kauneutta. Luonto rakentaa näet niin nerokkaasti
epäsäännöllisetkin osat, että ne joskus käyvät huomattavammiksi
kuin itse päärakennus.
Vielä tarkemmin lausuaksemme, ei ole koskaan ollut mitään

rumaa tai rujomuotoista paitsi kaaos, mutta tässäkään (täsmällisesti
puhuen) ei ollut mitään epämuotoista, koska sillä ei ollutkaan
muotoa. Sitäpaitsi ei se ollut vielä Jumalan äänen hedelmöittävää
vaikutusta kuullut. Luonto ei ole taiteen kanssa ristiriidassa enempää
kuin taidekaan luonnon kanssa. Sillä molemmat ovat Jumalan
kaitselmuksen toimeenpanijoita. Taide on luonnon täydellistymistä.
Jos maailma olisi vielä sellainen kuin se oli kuudentena päivänä, olisi
vielä olemassa kaaos. Luonto on tehnyt yhden maailman, taide
toisen. Lyhyesti sanoen, kaikki asiat ovat taideteoksia, sillä luonto on
Jumalan taidetta.
Tämä on hänen kaitselmuksensa yleinen ja avoin tie, jonka taito ja

uutteruus ovat suureksi osaksi keksineet. Sen vaikutuksia voimme
edeltäpäin määritellä, tarvitsematta siihen oraakkelia. Eikä niiden
edeltäpäin ilmoittaminen ole ennustamista, vaan luonnollisten
seurausten osoittamista. Mutta on toinenkin tie, täynnä mutkia ja
sokkeloita, joista paholaisella ja hengillä ei ole aivan tarkkoja
muistiinpanoja. Ja se on hänen kaitselmuksensa erikoisempi ja
salatumpi puoli ja johtaa yksilöiden ja erikoisolioiden toimia. Me
nimitämme Fortunaksi, onneksi, tätä mutkikasta, kiemurtelevaa
viivaa, jonka kaltaisiksi hän säätää viisautensa suunnittelemia tekoja
oudommalla ja salatummalla tavalla.
Tätä hänen kaitselmuksensa salaista ja monimutkaista
menettelytapaa olen aina ihaillut, enkä voi elämäni vaiheita, minua
kohdanneita tapauksia, vaaroista pelastumisiani ja hyviä sattumuksia
lukea pelkästään onnen oikuiksi, sitä niistä kiittäen, tai hyvän tähteni
suosiosta johtuneiksi. Aabraham olisi voinut ajatella, että oinas oli
joutunut pensaikkoon sattumalta; inhimillinen järki olisi voinut sanoa,
että pelkkä sattuma johdatti Mooseksen ruokovasussansa faaraon
tyttären nähtäväksi. Ja mikä sokkelo onkaan Joosefin historiassa,
joka kykenisi käännyttämään stoalaisenkin!
Varmasti on jokaisenkin elämässä erinäisiä häiriöitä, mutkia ja

survaisuja, joita aluksi voidaan luulla sattumiksi, mutta jotka lopuksi,
tarkoin tutkittuina, osoittautuvat pelkästään Jumalan sormen
johtamiksi. Ei ollut mikään sokea sattuma, joka saattoi kirjeen
harhaan joutumisella ilmi tunnetun ruutisalaliiton. Minä pidän vuonna
1588 saavutettua voittoa sitä suuremmassa arvossa sen ainoan
tapauksen vuoksi, jota vihollisemme sanoivat häpeäksemme ja
onnen puolueellisuudeksi, nimittäin myrskyjen ja vastatuulten.
Kuningas Filip ei kuitenkaan halventanut meidän kansallisuuttamme
sanoessaan lähettäneensä laivastonsa taistelemaan ihmisiä eikä
tuulia vastaan. Missä on huomattavana ilmeinen voimien ero kahden
eri tekijän välillä, voimme järjen päätelmillä luvata voiton
väkevämmälle; jos taas odottamattomia asianhaaroja siihen liittyy ja
aavistamattomia tapauksia väliin sattuu, täytyy näiden tulla sellaisen
tekijän taholta, jonka ei tarvitse noudattaa järkemme päätelmiä ja
jonka käden jälkiä voimme nähdä, niinkuin nähtiin seinälle
ilmestyneessä kirjoituksessa, vaikka emme voikaan huomata
kädenliikkeen alkuunpanijaa. Pienen Hollannin saavuttamaa
vaurautta (kansan, josta Turkin sultaani ylpeästi sanoi: jos he häntä
häiritsisivät, niinkuin espanjalaisia, lähettäisi hän miehensä
lapioineen ja kuokkineen heittämään sen mereen) en voi kokonaan

Collaborative Approach To Trade Enhancing Connectivity in Sea and Land Locked Countries 1st Edition Francesca Romana Medda

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Collaborative Approach To Trade Enhancing Connectivity in Sea and Land Locked Countries 1st Edition Francesca Romana Medda

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Collaborative Approach to Trade

Enhancing Connectivity in Sea and

European Sexual Citizenship: Human Rights, Bodies and

Maid First Trade Paperback Edition Stephanie Land

Border Lampedusa: Subjectivity, Visibility and Memory

Globalization, Productivity and Production Networks in

Sustainable Development Goals Connectivity Dilemma Land

Medical Tourism in Developing Countries: A contemporary

Collaborative Problem Solving An Evidence Based

Enhancing Energy Efficiency in Irrigation: A Socio-

Francesca Romana Medda

The Regional Science Series

Simone Caschili Alan Wilson

ISSN 1430-9602 ISSN 2197-9375 (electronic)

Library of Congress Control Number: 2017937905

© Springer International Publishing AG 2017

Printed on acid-free paper

This Springer imprint is published by Springer Nature

London Francesca Romana Medda

Part I The Challenge and the Science

Part II The South Pacific Island Countries (SPICs)

Part III Uganda

12 Consolidation and Reform: Towards a Collaborative Approach . . . 183

Francesco Caravelli is a JR Oppenheimer Distinguished fellow at Los Alamos

Fig. 4.2 A schematic representation of the trade network in sea-locked

Fig. 6.10 Multiplier Attachment network. SPICs countries are visualised

Fig. II.5 Geo-referred visualisation of national Ease of Doing Business.

Fig. 13.12 Total transport costs in Uganda Shilling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208

Table 2.1 Agents . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Table 7.5 Configuration of the Multiplier Attachment network . . . . . . . . . . . . 96

© Springer International Publishing AG 2017 3

1.2 The Current Situation

1.3 Possibilities for Development

5) Communication/Connection. Not only through the physical networks such as

The reduction of transport costs is achieved in our cases through different

Juhlallisen kulkueen nähdessäni olen itkenyt liikutuksesta viljavia

Mutta käydäkseni lähemmäksi itseäni ja liikkuakseni

Lyhyesti sanoen: siinä, mistä raamattu on vaiti, on kirkko

Vastustajamme ovat häpeäkseen aivan väärin väittäneet, niinkuin

En ole milloinkaan voinut loukkaantua keneenkään mielipiteitten

Filosofian kannalta, jolloin totuus näyttää kaksinaamaiselta, ei

Ensimmäinen noista harhakäsityksistäni oli se arabialaisten

On kolmaskin harhakäsitys, jota en milloinkaan varsinaisesti

Noista mielipiteistä en milloinkaan itsepäisesti pitänyt kiinni enkä

Niinpä nämä mielipiteet, vaikka ovatkin laillisissa kokouksissa

Että harhakäsityksiä oli ilmestyvä, sitähän jo Kristus ennusti, mutta

Mitä sitten tulee noihin jumaluuden siivekkäihin salaisuuksiin ja

Muutamat uskovat paremmin nähtyänsä Kristuksen haudan; ja

On totta, että kaikessa lujassa uskossa on terävyytensä tai

Siinä, missä on järjellemme liian syvä hämäryys, on hyvä tyytyä

Minusta se koetus tyttöjen neitsyyden toteamiseksi, jonka Jumala

Sulkeutuessani yksinäisyyteen mielikuvituksessani

(neque enim cum porticus aut me lectulus

muistan etten sittenkään ole yksinäni, enkä siis unohda mietiskellä

Mutta iankaikkisuudessa ei ole mitään eroa aikamuotojen välillä ja

Mitään muuta Jumalan ominaisuutta ei ole, joka enemmän lisäisi

Usein olen ihmetellyt Pythagoraan salaperäisiä ajatuksia ja

Toinen Jumalan ominaisuus, jonka tutkimisella virkistän

Senvuoksi pidän kunniassa omaa ammattiani ja otan vastaan

Minä tiedän, että Jumala on viisas ja ihmeellinen kaikessa, mitä

Nämä ovat metafyysillisiä mietiskelyjä; minun vaatimattomat

Joka oliolla on vain yksi ensimmäinen syynsä ja neljä toisarvoista

Siitäpä syystä minusta joskus ja joissakin asioissa näyttää