Geometry of Surfaces - A Practical

Guide for Mechanical Engineers 2nd

Edition Radzevich
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/geometry-of-surfaces-a-practical-guide-for-mechanica
l-engineers-2nd-edition-radzevich/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Theory of Gearing : Kinematics, Geometry, and

Synthesis, Second Edition Radzevich

https://textbookfull.com/product/theory-of-gearing-kinematics-
geometry-and-synthesis-second-edition-radzevich/

Rotor and Structural Dynamics of Turbomachinery A

Practical Guide for Engineers and Scientists 1st
Edition Raj Subbiah

https://textbookfull.com/product/rotor-and-structural-dynamics-
of-turbomachinery-a-practical-guide-for-engineers-and-
scientists-1st-edition-raj-subbiah/

The Handbook of Cuffless Blood Pressure Monitoring A

Practical Guide for Clinicians Researchers and
Engineers Josep Solà

https://textbookfull.com/product/the-handbook-of-cuffless-blood-
pressure-monitoring-a-practical-guide-for-clinicians-researchers-
and-engineers-josep-sola/

The Handbook of Contraception A Guide for Practical

Management 2nd Edition Donna Shoupe

https://textbookfull.com/product/the-handbook-of-contraception-a-
guide-for-practical-management-2nd-edition-donna-shoupe/
Azure Data Factory by Example Practical Implementation
for Data Engineers 2nd Edition Richard Swinbank

https://textbookfull.com/product/azure-data-factory-by-example-
practical-implementation-for-data-engineers-2nd-edition-richard-
swinbank/

Human factors in control room design : a practical

guide for project managers and senior engineers First
Edition Crampin

https://textbookfull.com/product/human-factors-in-control-room-
design-a-practical-guide-for-project-managers-and-senior-
engineers-first-edition-crampin/

Microservices: A Practical Guide 2nd Edition Eberhard

Wolff

https://textbookfull.com/product/microservices-a-practical-
guide-2nd-edition-eberhard-wolff/

Beginning PowerShell for SharePoint 2016: A Guide for

Administrators, Developers, and DevOps Engineers 2nd
Edition Nikolas Charlebois-Laprade

https://textbookfull.com/product/beginning-powershell-for-
sharepoint-2016-a-guide-for-administrators-developers-and-devops-
engineers-2nd-edition-nikolas-charlebois-laprade/

Statistics for Process Control Engineers A Practical

Approach First Edition Myke King

https://textbookfull.com/product/statistics-for-process-control-
engineers-a-practical-approach-first-edition-myke-king/
Stephen P. Radzevich

Geometry
of Surfaces
A Practical Guide for
Mechanical Engineers
Second Edition
Geometry of Surfaces
Stephen P. Radzevich

Geometry of Surfaces
A Practical Guide for Mechanical Engineers

Second Edition

123
Stephen P. Radzevich
Southfield Innovation Center
Eaton Corporation
Southfield, MI, USA

ISBN 978-3-030-22183-6 ISBN 978-3-030-22184-3 (eBook)

https://doi.org/10.1007/978-3-030-22184-3
1st edition: © John Wiley & Sons, Ltd. 2013
2nd edition: © Springer Nature Switzerland AG 2020
This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part
of the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations,
recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission
or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar
methodology now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from
the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this
book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the
authors or the editors give a warranty, expressed or implied, with respect to the material contained
herein or for any errors or omissions that may have been made. The publisher remains neutral with regard
to jurisdictional claims in published maps and institutional affiliations.

This Springer imprint is published by the registered company Springer Nature Switzerland AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
This book is dedicated to my wife Natasha
Preface

This book is about geometry of part surfaces, their generation, and interaction with
one another.
Written by a mechanical engineer, this book is not on differential geometry of
surfaces. Instead, the book is devoted to the application of methods those developed
in differential geometry of surfaces, for the purposes of solving problems in
mechanical engineering.
A paradox exists in our current understanding of geometry of surfaces: We know
everything about ideal (perfect) surfaces, which do not exist in reality, and our
knowledge about real surfaces that exist physically is limited. Therefore, one of the
main goals of the book is to adjust our knowledge of ideal surfaces for the purposes
of better understanding of geometry of real surfaces. In other words: the goal of the
book is to bridge a gap between ideal and real surfaces.
One of the significant advantages of the book is due to that it is written not by a
mathematician, but it is written by a mechanical engineer, and for mechanical
engineers.

Southfield, MI, USA Stephen P. Radzevich

vii
Acknowledgements

I would like to share the credit for any research success with my numerous doctoral
students with whom I have tested the proposed ideas and applied them in the
industry. The contributions of many friends, colleagues, and students in over-
whelming number cannot be acknowledged individually, and as much as our
benefactors have contributed, even though their kindness and help must go
unrecorded.
My thanks also go to those at Springer who took over the final stages and who
will have to cope with the marketing and sales of the fruit of my efforts.

ix
Introduction

Performance of parts depends in much on geometry of the interacting surfaces. An

in-depth investigation of geometry of smooth regular part surfaces is undertaken in
this book. Analytical description of the surfaces, methods of their generation, along
with an analytical approach for description of the geometry of contact of the
interacting part surfaces are covered in the book.
This book is comprised of three parts and appendices.
Specification of part surfaces in terms of corresponding nominal smooth regular
surface is considered in Part I of the book.
Geometry of part surfaces is discussed in Chap. 1 of the book. The discussion
begins with an analytical description of perfect (ideal) surfaces. Here, in this text
ideal surface is interpreted as a zero-thickness film. Then difference between
Classical Differential Geometry and Engineering Geometry of Surfaces is analyzed.
This analysis is followed by an analytical description of real part surfaces, which is
based on much of the analytical description of the corresponding ideal surface. It is
shown that while remained unknown, real part surface is located in between two
boundary surfaces. The said boundary surfaces are represented by two perfect sur-
faces of the upper tolerance and of the lower tolerance. Specification of surfaces ends
with the discussion of the natural representation of a desired part surface. This
consideration involves the first and the second fundamental forms of a smooth
regular part surface. For an analytically specified surface, elements of its local
geometry are outlined. This consideration includes but is not limited to analytical
representation of unit tangent vectors, tangent plane, unit normal vector, unit vectors
of principal directions on a part surface, and so forth. Ultimately, design parameters
of part surface curvature are discussed. Mostly, equations for principal surface
curvatures along with normal curvatures at a surface point are considered. In addi-
tion to that mean curvature, Gaussian curvature, absolute curvature, shape operator,
and curvedness of a surface at a point are considered. The classification of local part
surface patches is proposed in this section of the book. The classification is followed
by a circular chart comprised of all possible kinds of local part surface patches.
Chapter 2 is devoted to the analysis of a possibility of classification of part
surfaces. Regardless of no scientific classification of smooth regular surfaces in

xi
xii Introduction

global sense is feasible in nature, local part surface patches can be classified. For the
investigation of geometry of local part surface patches, planar characteristic images
are employed. In this analysis, Dupin indicatrix, curvature indicatrix, and circular
diagrams at a part surface point are covered in detail. Based on the obtained results
of the analysis, two more circular charts are developed. One of them employs the
part surface curvature indicatrices, while another one is based on the properties of
circular diagrams at a current part surface point. This section of the book ends with
a brief consideration of one more useful characteristic curve, which can be helpful
for analytical description of geometry of a part surface locally.
In Part II, geometry of contact of two smooth regular part surfaces is considered.
This part of the book is comprised of four chapters.
In Chap. 3, the discussion begins with review of earlier works in the field of
contact geometry of surfaces. This includes order of contact of two surfaces, local
relative orientation of the surfaces at a point of their contact, the first-order and the
second-order analysis. The first-order analysis is limited just to the common tangent
plane. The second-order analysis begins with the author’s comments on analytical
description of the local geometry of contacting surfaces loaded by a normal force:
Hertz’s proportional assumption. Then, the surface of relative normal curvature is
considered. Dupin indicatrix and curvature indicatrix of the surface of relative
normal curvature are discussed. This analysis is followed by the discussion of the
surface of relative normal radii of curvature, normalized relative normal curvature
along with a characteristic curve Irk(R) of novel kind.
This section of the monograph is followed by Chap. 4, in which an analytical
method based on second fundamental forms of the contacting part surfaces is
discussed. It is shown there that the resultant deviation of one of the contacting
surfaces from the other contacting surface expressed in terms of the second fun-
damental forms of the contacting surfaces could be the best possible criterion for the
analytical description of the contact geometry of two smooth regular surfaces. Such
a criterion is legitimate, but it is computationally impractical. Thus, other analytical
methods are required to be developed for this purpose.
In Chap. 5, a novel kind of characteristic curve for the purposes of analytical
description of the contact geometry of two smooth regular part surfaces in the first
order of tangency is discussed in detail. The discussion begins with preliminary
remarks and follows with introduction and with derivation of an equation of the
indicatrix of conformity CnfR ðP 1 =P 2 Þ of two part surfaces. Then, directions of
extremum degree of conformity of two part surfaces in contact are specified and are
described analytically. This analysis is followed by determination and by derivation
of corresponding equations of asymptotes of the indicatrix of conformity
CnfR ðP 1 =P 2 Þ. Capabilities of the indicatrix of conformity CnfR ðP 1 =P 2 Þ of two
smooth regular part surfaces P 1 and P 2 in the first order of tangency are compared
with the corresponding capabilities of “Dupin indicatrix Dup (R)” of the surface of
relative curvature R. Important properties of the indicatrix of conformity of two
smooth regular part surfaces are outlined. Ultimately, the converse indicatrix of
conformity CnfRcnv ðP 1 =P 2 Þ of two regular part surfaces in the first order of tangency
is introduced and is briefly discussed as an alternative to the regular indicatrix of
conformity CnfR ðP 1 =P 2 Þ.
Introduction xiii

In Chap. 6, more characteristic curves are derived on the premises of “Plücker

conoid” constructed at a point of a smooth regular part surface. At the beginning,
main properties of the surface of “Plücker conoid” are briefly outlined. This includes
but not limited to basics, analytical representation, and local properties along with
auxiliary formulae. This analysis is followed by analytical description of local
geometry of a smooth regular part surface. Ultimately, expressions for two more
characteristic curves are derived. These newly introduced characteristic curves are
referred to as Plücker curvature indicatrix and RðP 1 Þ-indicatrix of a part surface.
The performed analysis makes it possible derivation of equations for two more
planar characteristic curves for analytical description of the contact geometry of two
smooth regular part surfaces P 1 and P 2 at a point of their contact. One of the newly
derived characteristic curves is referred to as “ RðP 1 =P 2 Þ-relative indicatrix of the
first kind” of two contacting part surfaces P 1 and P 2 . Another one in a curve inverse
to the characteristic curve RðP 1 =P 2 Þ. This second characteristic curve is referred
to as “ kðP 1 =P 2 Þ-relative indicatrix of the second kind.” Main properties of both
the characteristic curves are briefly discussed in this section of the monograph.
Feasible kinds of contact of two smooth regular part surfaces in the first order of
tangency are discussed in Chap. 7. Analytical description of contact geometry of two
smooth regular surfaces begins with investigation of a possibility of implementation
of the indicatrix of conformity for the purposes if identification of actual kind of
contact of two smooth regular part surfaces. Then, impact of accuracy of the com-
putation of the parameters of the indicatrix of conformity CnfR ðP 1 =P 2 Þ of two part
surfaces is investigated. Ultimately, a classification of all possible kinds of contact
of two smooth regular part surfaces in the first order of tangency is developed.
Various kinds of mapping of a part surface onto another part surface are dis-
cussed in Part III of the monograph. The discussion in this part of the monograph
begins with a novel kind of the surfaces mapping, the so-called R-mapping of the
interacting part surfaces.
In Chap. 8, a novel method of the surfaces mapping, namely R-mapping of the
interacting part surfaces is disclosed. The preliminary remarks on the developed
approach is followed by an in-detail consideration of the concept underlying in the
R-mapping of the interacting part surfaces. Then, principal features of R-mapping
of a part surface P 1 onto another part surface P 2 are disclosed. Due to R-mapping
of surface returns an equation of the mapped surface in natural representation,
namely, in terms of fundamental magnitudes of the first and of the second order, the
derived equation of the mapped surface is required been reconstructed and been
represented in a convenient reference system. This issue got a comprehensive
discussion in this chapter of the monograph. Consideration in the chapter ends with
two examples of implementation of the discussed method of part surfaces mapping.
General consideration of generation of enveloping surface is discussed in Chap. 9.
The consideration begins with the analysis of generation of an envelope to successive
positions of a moving planar curve. Then, the discussion is extended to generation
of the enveloping surface to successive positions of a moving smooth regular part
surface. Enveloping surfaces to one-parametric as well as to two-parametric family of
surfaces are covered in this section of the monograph. Further, the “kinematic
xiv Introduction

method” for generation of enveloping surfaces is introduced. The method was

developed in 1940 by Dr. V. A. Shishkov. Implementation of the kinematic method
for generation of one-parametric enveloping surfaces is disclosed. Then, the
approach is extended to multi-parametric motion of a smooth regular part surface.
In Chap. 10, special cases of generation of enveloping surfaces are disclosed.
For this purpose, a concept of reversibly enveloping surfaces is introduced. For the
generation of reversibly enveloping surfaces, a novel method is proposed. This
method is illustrated by an example of generation of reversibly enveloping surfaces
in case tooth flanks for geometrically accurate (ideal) crossed-axis gear pairs. The
performed analysis makes it possible a conclusion that two Olivier principles of
generation of enveloping surfaces:
• in general case are not valid and
• in a degenerate case these two principles are useless
Ultimately, there is no sense to apply Olivier principles for the purpose of
generation of reversibly enveloping smooth regular part surfaces.
Part surfaces those allow for sliding over themselves are considered as a par-
ticular degenerated case of enveloping surfaces.
Appendices’ section contains reference material that is useful in practical
applications.
Elements of vector algebra are briefly outlined in Appendix A.
In Appendix B, elements of coordinate system transformation are represented.
This section of the book also includes direct transformation of the surface funda-
mental forms. The latter makes it possible to avoid calculation of the first and of the
second derivatives of the part surface equation, after the equation is represented in a
new reference system.
Formulae for changing of surface parameters are represented in Appendix C.
In Appendix D, the closest distance of approach between two smooth regular
surfaces is discussed.
A book of this size is likely to contain omissions and errors. If you have any
constructive suggestions, please communicate them to the author via e-mail:
sp_radzevich@yahoo.com.

Sterling Heights, MI, USA Stephen P. Radzevich

Contents

Part I Part Surfaces

1 Geometry of a Part Surface . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 3
1.1 On Analytical Description of Perfect Surfaces . . . . . . . . . . . .. 3
1.1.1 General Form of Representation of Smooth Regular
Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 6
1.1.2 Essentials of Piecewise Approximation of Sculptured
Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 7
1.1.3 Algebraic and Geometric Form . . . . . . . . . . . . . . . . .. 8
1.1.4 Significance of the Unit Tangent Vectors . . . . . . . . . .. 10
1.2 On the Difference Between “Classical Differential Geometry”
and “Engineering Geometry of Surfaces” . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
1.3 On the Analytical Description of Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . 13
1.4 Boundary Surfaces for Actual Part Surface . . . . . . . . . . . . . . . . 15
1.5 Natural Representation of Desired Part Surface . . . . . . . . . . . . . 17
1.5.1 First Fundamental Form of a Desired Part Surface . . . . 18
1.5.2 Second Fundamental Form of a Desired Part
Surface . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 20
1.5.3 Illustrative Example . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 23
1.6 Elements of Local Geometry of Desired Part Surface . . . . . . .. 26
1.6.1 Unit Vectors of Principal Directions at Point on Part
Surface . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
1.6.2 Principal Curvatures at Point of Part Surface . . . . . . . . 28
1.6.3 Other Parameters of Part Surface Curvature . . . . . . . . . 30
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
2 On a Possibility of Classification of Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . 35
2.1 Sculptured Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
2.1.1 Local Patches of Perfect Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . 36
2.1.2 Local Patches of Real Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . 37

xv
xvi Contents

2.2 Planar
Characteristic Images . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 43
2.2.1 Dupin Indicatrix . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 43
2.2.2 Curvature Indicatrix . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 47
2.2.3 Circular Chart of Curvature Indicatrices for Local
Patches of Smooth Regular Part Surfaces . . . . . . . . . .. 49
2.3 Circular Diagrams at a Surface Point . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 51
2.3.1 Circular Diagrams . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 51
2.3.2 Circular Chart of Circular Diagrams for Local Patches
of Smooth Regular Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . .. 62
2.4 One More Useful Characteristic Curve . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 62
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 64

Part II Contact Geometry of Part Surfaces

3 Early Works in the Field of Contact Geometry of Surfaces . . . . . . 67
3.1 Order of Contact . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
3.2 Contact Geometry of Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
3.3 Local Relative Orientation of Contacting Part Surfaces . . . . . . . 69
3.4 First-Order Analysis: Common Tangent Plane . . . . . . . . . . . . . 75
3.5 Second-Order Analysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
3.5.1 Comments on Analytical Description of Local
Geometry of Contacting Surfaces Loaded by a
Normal Force: “Hertz Proportional Assumption” . . . .. 76
3.5.2 Surface of Normal Relative Curvature . . . . . . . . . . . .. 79
3.5.3 “Dupin Indicatrix” at a Point of Surface of Relative
Normal Curvature . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 83
3.5.4 Matrix Representation of Equation of “Dupin
Indicatrix” at a Point of Surface of Relative Normal
Curvature . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 84
3.5.5 Surface of Relative Normal Radii of Curvature . . . . .. 85
3.5.6 Normalized Relative Normal Curvature . . . . . . . . . . .. 85
3.5.7 Curvature Indicatrix of Surface of Relative Normal
Curvature . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 86
3.6 A Characteristic Curve =Rk ðRÞ of a Novel Kind . . . . . . . . . .. 89
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 90
4 An Analytical Method Based on the Second Fundamental
Forms of Contacting Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
Reference . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
5 Indicatrix of Conformity at Point of Contact of Two Smooth
Regular Part Surfaces in the First Order of Tangency . . . . . . . . . . 97
5.1 Preliminary Remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
5.2 “Indicatrix of Conformity” at Point of Contact of Two Smooth
Regular Part Surfaces in the First Order of Tangency . . . . . . . . 101
Contents xvii

5.3 Directions of Extremum Degree of Conformity of Two Part

Surfaces in Contact . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
5.4 Asymptotes of the Indicatrix of Conformity CnfR(P1/P2) . . . . . . 112
5.5 Comparison of the Capabilities of the “Indicatrix of Conformity
CnfR(P1/P2)” and of the “Dupin Indicatrix Dup (R)” of
the Surface of Relative Curvature . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
5.6 Important Properties of the Indicatrix of Conformity CnfR(P/T)
at Point of Contact of Two Smooth Regular Part Surfaces . . . . 114
5.7 The “Converse Indicatrix of Conformity” at Point of Contact
of Two Regular Part Surfaces in the First Order of Tangency . . . 115
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
6 “Plücker Conoid”: More Characteristic Curves . . . . . . . . . . . . . . . . 119
6.1 “Plücker Conoid” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
6.1.1 Basics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
6.1.2 Analytical Representation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
6.1.3 Local Properties . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
6.1.4 Auxiliary Formulae . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
6.2 On Analytical Description of Local Geometry of Smooth
Regular Part Surface . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
6.2.1 Preliminary Remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
6.2.2 The “Plücker Conoid” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
6.2.3 “Plücker Curvature Indicatrix” . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
6.2.4 -Indicatrix at a Point of a Part Surface . . . . . . . . 129
6.3 Relative Characteristic Curve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
6.3.1 On a Possibility of Implementation of Two
“Plücker Conoids” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
6.3.2 “ -Relative Indicatrix” at Point of Contact
of Two Part Surfaces P1 and P2 . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
7 Possible Kinds of Contact of Two Smooth Regular Part Surfaces
in the First Order of Tangency . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
7.1 On a Possibility of Implementation of the Indicatrix of
Conformity for the Purposes of Identification of the Actual
Kind of Contact of Two Smooth Regular Part Surfaces . . . . . . . 137
7.1.1 Impact of Accuracy of Computation on the
Parameters of the Indicatrices of Conformity
CnfR ðP 1 =P 2 Þ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
7.1.2 Classification of Possible Kinds of Contact of Two
Smooth Regular Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
Reference . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
xviii Contents

Part III Mapping of Contacting Part Surfaces

8 ℝ-Mapping of Interacting Part Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
8.1 Preliminary Remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
8.2 On the Concept of ℝ-Mapping of Interacting Part Surfaces . . . . 155
8.3 ℝ-Mapping of a Part Surface P1 onto Part Surface P2 . . . . . . . . 157
8.4 Reconstruction of Mapped Part Surface . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
8.5 Illustrative Examples of Calculation of Design Parameters of
Mapped Part Surface . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
9 Generation of Enveloping Surfaces: General Consideration . . . . . . 167
9.1 Envelope for Successive Positions of a Moving Planar
Curve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
9.2 Envelope for Successive Positions of Moving Surface . . . . . . . . 170
9.2.1 Envelope for One-Parametric Family of Surfaces . . . . . 171
9.2.2 Envelope for Two-Parametric Family of Surfaces . . . . . 173
9.3 “Kinematic Method” for Determining Enveloping Surfaces . . . . 176
9.4 Peculiarities of Implementation of the “Kinematic Method” in
Cases of Multi-parametric Relative Motion of Surfaces . . . . . . . 188
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
10 Generation of Enveloping Surfaces: Special Cases . . . . . . . . . . . . . 191
10.1 Part Surfaces that Allow for “Sliding Over Themselves” . . . . . . 191
10.2 Reversibly Enveloping Surfaces: Introductory Remarks . . . . . . . 194
10.3 Generation of Reversibly Enveloping Surfaces . . . . . . . . . . . . . 206
10.3.1 Kinematics of Crossed-Axes Gearing . . . . . . . . . . . . . 206
10.3.2 Base Cones in Crossed-Axes Gear Pairs . . . . . . . . . . . 208
10.3.3 Tooth Flanks in Perfect Crossed-Axes Gear Pairs . . . . . 212
10.3.4 Tooth Flank of a Gear in Crossed-Axes Gear Pair . . . . 218
10.4 On Looseness of Two “Olivier Principles” . . . . . . . . . . . . . . . . 223
10.4.1 An Example of Implementation of the “First Olivier
Principle” for Generation of Enveloping Surfaces in a
Degenerate Case . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228
10.4.2 An Example of Implementation of the “Second
Olivier Principle” for Generation of Enveloping
Surfaces in a Degenerate Case . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
10.4.3 Concluding Remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232
Conclusion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
Appendix A: Elements of Vector Calculus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
Appendix B: Applied Coordinate Systems and Linear
Transformations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243
Contents xix

Appendix C: Change of Surface Parameters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281

Appendix D: Closest Distance of Approach Between Two Part
Surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
Glossary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
Bibliography . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295
Index . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301
About the Author

Dr. Stephen P. Radzevich is Professor of Mechanical

Engineering and Professor of Manufacturing Engi-
neering. He received the M.Sc. (1976), the Ph.D.
(1982), and the Dr.(Eng)Sc. (1991) all in mechanical
engineering. He has extensive industrial experience in
gear design and manufacture. He has developed numer-
ous software packages dealing with CAD and CAM of
precise gear finishing for a variety of industrial sponsors.
His main research interest is kinematic geometry of
surface generation, particularly with the focus on
(a) precision gear design, (b) high-power-density gear
trains, (c) torque share in multi-flow gear trains, (d) de-
sign of special purpose gear cutting/finishing tools,
(e) design and machining (finishing) of precision gears
for low-noise/noiseless transmissions of cars, light
trucks, etc. He has spent about 40 years developing
software, hardware, and other processes for gear
design an optimization. Besides his work for industry,
he trains engineering students at universities and gear
engineers in companies. He authored and co-authored
over 30 monographs, handbooks, and textbooks. The
monographs entitled Generation of Surfaces (2001),
Kinematic Geometry of Surface Machining (CRC Press,
2008), CAD/CAM of Sculptured Surfaces on Multi-Axis
NC Machine: The DG/K-Based Approach (M&C
Publishers, 2008), Gear Cutting Tools: Fundamentals
of Design and Computation (CRC Press, 2010, 2nd
edition 2017), Precision Gear Shaving (Nova Science
Publishers, 2010), Dudley’s Handbook of Practical
Gear Design and Manufacture (CRC Press, 2012, 2nd
edition 2016), Theory of Gearing: Kinematics,

xxi
xxii About the Author

Geometry, and Synthesis (CRC Press, 2012, 2nd edition

2018), Geometry of Surfaces: A Practical Guide for
Mechanical Engineers (2013) are among the recently
published volumes. He also authored and co-authored
about 350 scientific papers and holds over 260 patents on
inventions in the field of his scientific interests, both,
USA patents on inventions, and International.
Notations

A P1 Is the apex of the base cone of the part surface P 1

A P2 Is the apex of the base cone of the part surface P 2
A pa Is the plane-of-action apex
C Is the center distance
C 1:P1 , C2:P1 Are the first and second principal plane sections of the traveling
part surface P 1
C 1:P2 , C2:P2 Are the first and second principal plane sections of the generated
part surface P 2 (the enveloping surface)
CnfR ðP 1 =P 2 Þ Is the indicatrix of conformity at a point of contact of two smooth
regular part surfaces P 1 and P 2
Cnfk ðP 1 =R 2 Þ Is the indicatrix of conformity that is converse to the indicatrix
CnfR ðP 1 =P 2 Þ
E Is the characteristic line
EP1 , FP1 , GP1 Are the fundamental magnitudes of the first order of the smooth
regular part surface P 1
EP2 , FP2 , GP2 Are the fundamental magnitudes of the first order of the smooth
regular part surface P 2
GP Is the full curvature of a part surface P at a point m
MP Is the mean curvature of a surface P at a point m
K Is the point of contact of two smooth regular part surfaces
P 1 and P 2 (or a point within a line of contact of the part surfaces
P 1 and P 2 )
LC Is the line of contact between two regular part surfaces P 1 and P 2
LP1 , MP1 , NP1 Are the fundamental magnitudes of the second order of the smooth
regular part surface P 1
LP2 , MP2 , NP2 Are the fundamental magnitudes of the second order of the smooth
regular part surface P 2
OP1 Is the axis of rotation of the part surface P 1
OP2 Is the axis of rotation of the part surface P 2
Opa Is the axis of rotation of the plane of action, PA

xxiii
xxiv Notations

PA Is the plane of action

P ln Is the axis of instant rotation of two regular part surfaces P 1 and
P 2 in relation to one another
Rc ðPA 7! GÞ Is the operator of rolling/sliding (the operator of transition from the
plane of action, PA, to the gear, G, in crossed-axes gearing)
Rc ðPA 7! PÞ Is the operator of rolling/sliding (the operator of transition from the
plane of action, PA, to the pinion, P, in crossed-axes gearing)
Rlx ðuy ; YÞ Is the operator of rolling over a plane (Y-axis is the axis of rotation,
X-axis is the axis of translation)
Rlz ðuy ; YÞ Is the operator of rolling over a plane (Y-axis is the axis of rotation,
Z-axis is the axis of translation)
Rly ðux ; XÞ Is the operator of rolling over a plane (X-axis is the axis of rotation,
Y-axis is the axis of translation)
Rlz ðux ; XÞ Is the operator of rolling over a plane (X-axis is the axis of rotation,
Z-axis is the axis of translation)
Rlx ðuz ; ZÞ Is the operator of rolling over a plane (Z-axis is the axis of rotation,
X-axis is the axis of translation)
Rly ðuz ; ZÞ Is the operator of rolling over a plane (Z-axis is the axis of rotation,
Y-axis is the axis of translation)
Rr u ðu; ZÞ Is the operator of rolling of two coordinate systems
Rs ðA 7! BÞ Is the operator of the resultant coordinate system transformation,
say from a coordinate system A to a coordinate system B
Rt ðux ; XÞ Is the operator of rotation through an angle ux about X-axis
Rt ðuy ; YÞ Is the operator of rotation through an angle uy about Y-axis
Rt ðuz ; ZÞ Is the operator of rotation through an angle uz about Z-axis
R 1:P1 , R 2:P1 Are the first and the second principal radii of the gear tooth
flank P 1
R 1:P2 , R 2:P2 Are the first and the second principal radii of the gear tooth
flank P 2
Scx ðux ; px Þ Is the operator of screw motion about the X-axis
Scy ðuy ; py Þ Is the operator of screw motion about the Y-axis
Scz ðuz ; pz Þ Is the operator of screw motion about the Z-axis
Tr ðax ; XÞ Is the operator of translation at a distance ax along the X-axis
Tr ðay ; YÞ Is the operator of translation at a distance ay along the Y-axis
Tr ðaz ; ZÞ Is the operator of translation at a distance az along the Z-axis
UP1 , VP1 Is the curvilinear (gaussian) coordinates of a point of a smooth
regular part surface P 1
UP2 , VP2 Is the curvilinear (gaussian) coordinates of a point of a smooth
regular part surface P 2
UP1 , VP1 Are the tangent vectors to curvilinear coordinate lines on a smooth
regular part surface P 1
UP2 , VP2 Are the tangent vectors to curvilinear coordinate lines on a smooth
regular part surface P 2
Notations xxv

VR Is the linear velocity vector of the resultant motion of the smooth

regular part surface P 1 in relation to a reference system, which the
smooth regular part surface P 2 will be associated with
min Is the minimal diameter of the indicatrix of conformity,
dcnf
CnfR ðP 1 =P 2 Þ, for two smooth regular part surfaces P 1 and P 2
at a current contact point K
k 1:P1 , k2:P1 Are the first and second principal curvatures at a point of the
smooth regular part surface P 1
k 1:P2 , k2:P2 Are the first and second principal curvatures at a point of the
smooth regular part surface P 2
nP Is the unit normal vector to a smooth regular part surface P
psc Is the screw parameter (reduced pitch) of instant screw motion
of the part surface P 1 in relation to the part surface P 2
r P1 Is the position vector of a point of a smooth regular part
surface P 1
rcnf Is the position vector of a point of the indicatrix of conformity
CnfR ðP 1 =P 2 Þ at a point of contact of two smooth regular part
surfaces P 1 and P 2
t1:P1 , t2:P1 Are the unit tangent vectors of principal directions at a point of the
smooth regular part surface P 1
t1:P2 , t2:P2 Are the unit tangent vectors of principal directions at a point of the
smooth regular part surface P 2
uP1 , vP1 Are the unit tangent vectors to curvilinear coordinate lines
at a point of the smooth regular part surface P 1
uP2 , vP2 Are the unit tangent vectors to curvilinear coordinate lines
at a point of the smooth regular part surface P 2
xP yP zP Is the local cartesian coordinate system having its origin
at a current point of contact of the part surfaces P 1 and P 2

Greek Symbols

U 1:P1 , U 2:P1 Are the first and second fundamental forms of the smooth regular
part surface P 1
U 1:P2 , U 2:P2 Are the first and second fundamental forms of the smooth regular
part surface P 2
/ t:x Is the transverse pressure angle
l Is the angle of the part surfaces P 1 and P 2 local relative orientation
xP1 Is the rotation vector of the regular part surface P 1
xP2 Is the rotation vector of the part surface P 2
xpl Is the vector of instant rotation of the part surfaces P 1 and P 2 in
relation to one another
xxvi Notations

Subscripts

cnf Conformity
max Maximum
min Minimum
t Tangential
opt Optimal
 Part I
Part Surfaces

Design, production, and implementation of parts for products are common practice
for most of the mechanical and manufacturing engineers. Any part can be viewed as
a solid bounded by a certain number of surfaces. Two kinds of the bounding
surfaces are recognized in this text; namely, they can be either “working surfaces”
of a part, or they can be “not working surfaces” of a part. “Working part surfaces”
interact either with one another or with the environment (with gas, air, fluids, or
substances like sand). “Not working part surfaces” do not interact neither with one
another, nor with the environment. The consideration below is mostly focused on
the geometry of working part surfaces.
All part surfaces are reproduced on a solid. Appropriate manufacturing methods
are used for these purposes. Due to that, part surfaces are often referred to as
“engineering surfaces” in contrast to the surfaces that cannot be reproduced on a
solid and which can exist only virtually [1–6].
Interaction with environment is the main purpose of all working part surfaces.
Because of that, working part surfaces are also referred to as “dynamic part sur-
faces.” Air, gases, fluids, solids, and powders are perfect examples of environments
which part surfaces are commonly interacting with. Moreover, part surfaces may
interact with light, with electromagnetic fields of other nature, with sound waves,
and so forth. Favorable parameters of part surface geometry are usually an output of
a solution to complex problems in aerodynamics, hydrodynamics, contact inter-
action of solids with other solids, or solids with powder, as well as others.
In order to design and producing products with favorable performance,
designing and manufacturing of part surfaces having favorable geometry are of
critical importance. An appropriate analytical description of part surfaces is the first
step to a better understanding of what do we need to design and how a desired part
surface can be reproduced on a solid or, in other words, how a desired part surface
can be manufactured.
Part I of the book is comprised of two chapters.
Chapter 1 is titled “Geometry of a Part Surface.”
Chapter 2 is titled “On a Possibility of Classification of Part Surfaces.”
2 Part I: Part Surfaces

References

1. Radzevich, S. P. (2008). CAD/CAM of sculptured surfaces on multi-axis NC machine: The DG/

K-based approach (p. 114). San Rafael, California: M&C Publishers.
2. Radzevich, S. P. (1991). Differential-geometrical method of surface generation, Doctoral
Thesis, Tula, Tula Polytechnic Institute (p. 300).
3. Radzevich, S. P. (2001). Fundamentals of surface generation (Monograph, p. 592). Kiev:
Rastan.
4. Radzevich, S. P. (2008). Kinematic geometry of surface machining (p. 536). Boca Raton
Florida: CRC Press.
5. Radzevich, S. P. (1991). Sculptured surface machining on multi-axis NC machine (Monograph,
p. 192). Kiev: Vishcha Schola.
6. Radzevich, S. P. (2014). Generation of surfaces: Kinematic geometry of surface machining
(Monograph, p. 738). Boca Raton Florida: CRC Press.
Chapter 1
Geometry of a Part Surface

Variety of kinds of part surfaces approaches infinity. Plane surface, surfaces of rev-
olution, surfaces of translation (that is, cylinders of general type, including, but not
limited just to cylinders of revolution), and screw surfaces of a constant axial pitch
can be found out in the design of all parts produced in the nowadays industry. Exam-
ples of part surfaces are illustrated in Fig. 1.1. As shown in Fig. 1.1, part surfaces
feature a simple geometry. Most of the surfaces of these types allow for “sliding over
themselves” [1].
Part surfaces of complex geometry are extensively used in the practice as well.
Working surface of an impeller blade is a perfect example of the part surface having
a complex geometry. Part surfaces of this kind are commonly referred to as the
“sculptured part surfaces” or “free form part surfaces.” Example of a sculptured
part surface is depicted in Fig. 1.2. Figure 1.3 [2] gives an insight into the origin of
the term “sculptured part surfaces.” Commonly, a diagram similar to that shown in
Fig. 1.4 is used to depict a sculptured part surface patch.
Sculptured part surfaces do not allow for “sliding over themselves.” Moreover,
the design parameters of the local geometry of a sculptured part surface at any two
infinitesimally close points within the surface patch differ from each other.
More examples of part surfaces of complex geometry can be found out in var-
ious industries, in the field of design and in production of gear cutting tools in
particular [3].

1.1 On Analytical Description of Perfect Surfaces

In this section of the book, some important design parameters of perfect part surfaces
are briefly outlined.

© Springer Nature Switzerland AG 2020 3

S. P. Radzevich, Geometry of Surfaces,
https://doi.org/10.1007/978-3-030-22184-3_1
4 1 Geometry of a Part Surface

5
4

Fig. 1.1 Examples of smooth regular part surfaces: a plane (1), an outer cylinder of revolution (2),
an inner cylinder of revolution (3), a cone of revolution (4), and a torus (5), used in the design of a
die

Sculptured part surface

Fig. 1.2 Working surface of impeller is a perfect example of a smooth regular sculptured part
surface
1.1 On Analytical Description of Perfect Surfaces 5

VP

UP
uP

nP
m
P
t 2.P

rP
ZP t 1.P
vP
XP

YP

Fig. 1.3 On the origination of the term “sculptured part surface” Adapted from [2]

U P coordinate curve
nP vP
P
VP coordinate curve
m

ZP uP

rP Tangent plane
UP
XP

VP
YP

Fig. 1.4 On analytical description of a perfect part surface, P

6 1 Geometry of a Part Surface

1.1.1 General Form of Representation of Smooth Regular

Part Surfaces

A smooth regular surface could be uniquely specified by two independent variables.

Therefore, we give a surface P (Fig. 1.4), in most cases, by expressing its rectangular
coordinates X P , Y P , and Z P , as functions of two “Gaussian coordinates,” U P and
V P , in a certain closed interval:
⎡ ⎤
X P (U P , V P )
⎢ Y P (U P , V P ) ⎥
r P = r P (U P , V P ) = ⎢ ⎥
⎣ Z P (U P , V P ) ⎦; (U1.P ≤ U P ≤ U2.P ; V1.P ≤ V P ≤ V2.P )
1
(1.1)

Here is designated:
rP is the position vector of point of the part surface P
U P and V P are the curvilinear (Gaussian) coordinates of point of the part surface
P
X P , YP , Z P are the “Cartesian coordinates” of point of the part surface P
U1.P , U2.P are the boundary values of the closed interval of the U P —parameter
V1.P , V2.P are the boundary values of the closed interval of the V P —parameter.
The parameters, U P and V P , must enter independently, which means that the
matrix:

∂ XP ∂ YP ∂ Z P
∂U P ∂U P ∂U P
M= ∂ XP ∂ YP ∂ Z P (1.2)
∂ VP ∂ VP ∂ VP

has rank 2. Positions where the rank is 1 or 0 are singular points; when the rank at
all points is 1, then Eq. (1.1) represents a curve.
The following notations are proven being convenient in the consideration below.
The first derivatives of the position vector r P with respect to “Gaussian coordi-
nates,” U P and V P , are designated as:

∂ rP
= UP (1.3)
∂ UP
∂ rP
= VP (1.4)
∂ VP

and for the unit tangent vectors:

UP
uP = (1.5)
|U P |
1.1 On Analytical Description of Perfect Surfaces 7

VP
vP = (1.6)
|V P |

correspondingly.
A direction of a tangent line to a U P —coordinate curve through a point of interest,
m, on a sculptured surface, P, is specified by the unit tangent vector, u P (as well as
by the tangent vector U P ). Similarly, a direction of a tangent line to a V P —coordinate
curve through that same point of interest, m, on a sculptured surface, P, is specified
by the unit tangent vector, v P (as well as by the corresponding tangent vector, V P ).

1.1.2 Essentials of Piecewise Approximation of Sculptured

Part Surfaces

The discussed equations (see Eqs. 1.1–1.6) are valid for with respect to any and all
surfaces expressed analytically. However, not all kinds of part surfaces parametriza-
tion are convenient in practice. Therefore, surfaces of a special kind are developed
for engineering needs. These surfaces are commonly referred to as “spline surfaces”
[4]. The important features of spline surfaces allow a perfect piecewise approxima-
tion of large portions of sculptured part surfaces along with simple expressions for
the first and the second derivatives of the position point of point with respect to the
“Gaussian parameters” of the part surface patch.
Key features of piecewise spline approximation of sculptured part surfaces are
briefly outlined below.
A part surface “patch” is the simplest mathematical element that is used to model a
part surface.1 A “patch” can be defined as a curve bounded collection of points whose
coordinates are given by continuous, two-parameter, single-valued mathematical
functions of them [4]:
⎧
⎨ X P = X P (u, w)
⎪
Y P = Y P (u, w) (1.7)
⎪
⎩
Z P = Z P (u, w)

The parametric variables2 u and w are constrained to the values u ⊂ [0, 1] and
w ⊂ [0, 1].
Fixing the value of one of the parametric variables results in a curve on the patch
in terms of the other variable, which remains free. By continuing this process first
for one variable and then the other for any number of arbitrary values in the allowed

1 For a more in detail discussion on spline surface, the interested reader is referred to a perfect book

by Mortenson [4], as well as to other advanced sources.

2 It is important to point out here that it is a common practice in the technic of spline surface

approximation to denote the “Gaussian parameters” of the surface patch by u and w, and not by U
and V, as is in geometry of surfaces in a more general sense.
Another random document with
no related content on Scribd:
 Kyynelkarpalot rupesivat juoksemaan hereämmin.

— Ja sitte vielä yksi tärkeä kohta, minä en luota sinuun.

— Missä asiassa?

— Siinä asiassa että sinä et palaa kunnialla takaisin.

— Kyllä minä vaan palaan. Olisin minäkin voinut karata, mutta

minä en tahtonut, kun uskoin että pääsen luvalla.

— Tuo oli suoranainen uhkaus, ja minun oli pakko ottaa se

huomioon. Samalla se oli katkeran mielen ilmaus. Entä jos Untoa
todellakin oli pidättänyt karkaamasta laskelma, että hän kesän tullen
pääsee luvalla käymään Helsingissä. Entä jos! Entä jos!

— Kun voisi luottaa sinuun.

— Minuun voi luottaa.

Olimme tuokion ääneti, Unto pyyhki karpaloita silmistään, minä

laskin itsekseni, mitä mahdollisia seurauksia voi koitua, jos olen
taipumaton.

— Miten kauan sinä sitte…?

— Kaksi viikkoa, ehätti hän vastaamaan, vainuten että itse asiassa

hänellä itsellään olikin valta ja minun suostumukseni oli vain mitätön
muotoseikka.

— Lupaatko palata kunnialla?

— Lupaan ja palaankin.
 — Tällä kertaa ei vielä tehdä lujaa päätöstä, minä kirjoitan ensin
kotiisi. Tule viikolla kuulemaan.

Kirjoitin hänen isäpuolelleen ja kysyin, meneekö hän takuuseen,

että Unto rettelöittä saapuu takaisin olosijoilleen. Siinä tapauksessa
pääsee hän kotiinsa kahdeksi viikoksi. Isäpuoli vastasi piammiten ja
vakuutti pitävänsä huolen, ettei minulle koidu mitään ikävyyksiä
pojan kotonakäynnin vuoksi.

Unto pääsi matkaan.

Olin aivan levollinen, sillä luotin isäpuolen vakuutukseen, mutta

kun kaksi viikkoa sai kuluneeksi, ei Untoa kuulunutkaan kotiin. Pahat
aavistukset kiusasivat minua, ja minä kaduin taipuvaisuuttani sekä
niiden laskujen tekoa, joihin taipuvaisuuteni perustui. Kesken
katumuksiani sain kirjeen, jossa ilmoitettiin että Unto oli ollut
hunningolla koko loma-ajan, ettei hänestä mitään tiedetty. Heti ensi
aamuna katosi hän. Pistäydytään siskoaan tervehtimään, jäi hän sille
tielleen. Poliisit olivat turhaan etsineet häntä. Isäpuoli ei voinut muuta
kuin valittaa. Tämmöistä käännettä ei hän ollut osannut odottaakaan
j.n.e.

Olin suutuksissa itselleni. Vastoin parempaa järkeäni olin laskenut

pojan Helsinkiin, vaikka piti tietämäni ettei siitä hyvää kuulu. Ne
olivat kaikki valhekyyneleitä, joita hän pyyhkieli silmistään lupaa
tillastaessaan minulta. Entisiä katutovereitaan ja rikoskumppanejaan
hän ikävöi, seikkailuelämään hänen mielensä paloi, kokemaan
puutetta ja ylellisyyttä, nälkää ja herkkuilemista, aina miten "ammatti"
luonnisti.

Tuo kaikki oli entiseltä minulle tuttua.

 Myönnetyn kahden viikon jatkoksi oli jo kulunut yksi ylimääräinen
viikko, kun minä jouduin pääkaupunkiin. Riensin suoraa päätä
asemalta Unnon kotiin. Ihmeekseni ja ilokseni istui poika sohvalla,
kun avasin oven ja astuin huoneesen.

Poliisit olivat sattumalta onnistuneet yllättämään hänet.

Kun loppu on hyvä, on kaikki hyvin. Unto toimitettiin junaan,

kestetyt harmit unhottuivat pian, olinpa iloinenkin, kun asia keikahti
siksi ajoissa tolalleen, ettei tarvinnut johtokunnalle ilmoittaa sitä.

Mutta elokuussa oli laitokseen osoitettujen lähetyksien joukossa

eräs kirje, joka heti pisti erikoisemmin silmiini. Se oli pitäjän
nimismiehen konttoorista. Avasin sen maltittomasti, ja kun olin sen
lukenut, nousi käteni väkisinkin korvallisiini.

Kirje oli harmin sanoma. Siinä kysyttiin ensin, oliko laitoksessa

ketään Unto Kukkola nimistä poikaa, joka oli viime kuussa nukkuvan
henkilön lakkarista anastanut muutaman pankkikirjan. Siinä
tapauksessa että poika kuului laitoksen kasvatteihin, pyydettiin
tietoa, toimitanko minä pojan seuraavalla viikolla pidettävään
raastuvanoikeuden istuntoon, muussa tapauksessa lähetetään poliisi
noutamaan.

Unnon Helsingissä käynnistä tuli kuin tulikin semmoinen juttu, että

siitä oli pakko ilmoittaa jo johtokunnallekin.

Harmistuneena ja suuttuneena minä sitte eräänä iltana, kun

huomissa jo oli oltava raastuvanoikeudessa, astelin oikopolkuja
naapurikylään, jonka rikkaimpaan taloon Unto oli sijoitettu.
Kesäpolku kierteli viidakkoa, ahoa ja noroa ja hupsahti lopulta talon
riihen sivu puutarhaa kohti. Riihessä oli työ vielä käynnissä.
Pysähdyin oven luo ja keksinpä pölyn seassa keskenkasvuisen
vartalon työhön koukistuneena.

— Onko se Unto?

— On.

Häntä huvitti, kun en minä oitis tuntenut, ja hän rupesi ääneen

nauramaan. Nauru ei ollut semmoista, johon olin tottunut. Siinä ei
kaikunut entinen julkeus, sen ilettävyys oli hukkunut jonnekin, se oli
sanalla sanoen luonnollista naurua.

Nähdessäni hänet hikisenä, pölyisenä ja työhön kumartuneena

heräsi minussa raskas ja surunomainen tunne. Ja se valtasi minut
tuokiossa. Minä tunsin poikaa kohtaan jotakin semmoista, jota en
milloinkaan ennen ollut tuntenut: surua ja sääliä. Kaikki harmi ja
suuttumus oli tipo tiessään. Hikinen, riihipölyinen ja riihinokinen Unto
kosketti johonkin paremman itseni kieleen, ja se kieli rupesi soimaan
ja valittamaan niin voimakkaasti, että minulla oli täysi työ estää
kyyneleiden pillahtamasta silmiini. Olin kuullut ja lukenut miten
luonnotonta rankaiseminen on ja miten sen luonnottomuus
pätevimmin todistetaan sillä tosiasialla, että jokainen on kernas
lähimmälle omaiselleen, johon on yhdistetty verisiteillä, antamaan
anteeksi, mikä ei itse asiassa ole muuta kuin rikoksen syiden
selvitys, ja hankkimaan hänelle armahduksen, olkoon hän tehnyt
rikoslakeihin nähden miten suuren pahan työn tahansa. Tämän olin
kuullut sekä lukenut, ja tämän olin käsittänyt järjellisesti. Ja samalla
olin ivallisesti ajatellut, että jos omaisien tunteet asetetaan
lakipykälien sijaan, ei yksikään roisto tai murhamies joudu linnaan.

Olin kyllä toisin kerroin ajatellut rakkainta omaistani semmoiseen

asemaan, ja oli minussa todellakin herännyt säälin ja anteeksiannon
tunne, mutta kylmä järkeni selitti, että se itse asiassa ei ollut muuta
kuin ventotunteisuuteen pukeutunutta itsekkyyttä, jonka varjossa oli
mukava nauttia järjestetyn yhteiskunnan etuja, tarvitsematta
milloinkaan suorittaa "veroja".

Rikoksien rankaiseminen ei yleensä ollut milloinkaan koskenut

minuun, minä mittailin niitä järjen ja yleisen edun kannalta. Milloin
jouduin junassa tai muualla kohtaamaan harmajapukuisen vangin, ei
tämä minussa herättänyt osanottoa, päinvastoin minä ihailin
yhteiskuntajärjestystämme, joka sopivilla rankaisukeinoilla osasi
rajoittaa ja supistaa pahan voimia.

Mutta kerran toki oli minuun jo pikku salama iskenyt, mutta se iski
kaukaa ja vento vieraista. Oli sattunut myrkytysjuttu, jota koko
maassamme seurattiin jännityksellä. Nuori, onnellisissa oloissa oleva
rouva myrkytti miehensä. Oikeuden edessä hän kielsi rikoksensa. Ja
niin kauan kuin hän kielsi, en tuntenut säälin kipinääkään häntä
kohtaan. Päinvastoin intoilin itsekseni, että totuuden pitää päästä
voitolle ja syyllisen pitää joutua rangaistukseen.

Ja sitte hän tunnusti. Kertoi koko kauhean rikoksensa pienimpine

sivuseikkoineenkin. Silloin minun intoilemiseni vaihtui sääliksi, minä
säälin ja surkuttelin häntä syystä, että hänen nuori elämänsä
haaskaantuu linnan muurien takana. Olisin voinut rukoilla hänelle
rangaistuksen lieventämistä, että hänelle olisi jäänyt nuori elämänsä
jälelle, jos rukoukseni olisi mahtanut mitään. Ja tämän kaiken siitä
syystä että hän tunnusti!

Riihen luo jouduttuani, osuin samallaiseen ristituleen. Rikos oli

verrattain vähäpätöinen, rikoksen tekijä oli vain entinen katupoika,
mutta lajit ja asteet menettivät kaiken merkityksensä, minä tunsin
vain surua rangaistuksesta itse rangaistuksen vuoksi, ja kun
varmasti tiesin ettei sitä voitu välttää, valtasi minut haikea tunne,
jonka vertaista en ollut ennen kokenut. Tuomion sijaan
anteeksiantoa, rangaistuksen sijaan kehoituksia voittamaan
kiusauksia, ohjausta, siveellistä rohkaisua tai kaikkea muuta, vaan ei
rangaistusta, soi ajatuksissani. — — —

— Meidän on matka huomenna Helsinkiin, virkoin minä riihen

ovelta luonnottomalla ja soinnuttomalla äänellä.

Hän ojentihe suoraksi. En voinut huomata mitään ilmettä hänen

nokisissa ja pölyisissä kasvoissaan, sen vain huomasin että hän
silmäsi minua terävästi.

Säälini ja suruni kehittyi riehuvaksi tuskaksi, minussa paloi jotakin,

minä näin silmissäni totuuden, kirkkaan totuuden, minä tunsin
sydämmessäni sen, ja se totuus sanoi minulle: elä rankaise tätä
poikaa, anna hänelle anteeksi, anteeksianto on hänelle kaikkein
tehoisin.

Kylmä järkenikin myönsi että niin oli laita, kaikkein toivehikkain

keino olisi ollut anteeksianto. Niissä oloissa, joissa Unto oli, ja
ainoastaan niissä oloissa oli hänellä mahdollisuus kehittyä hyväksi.
Hän oli jo mielestäni kulkenut kauniin kappaleen hyvän tietä. Ei ollut
karannut kertaakaan runsaan vuoden kuluessa. Kesälomaltaankin
palasi lopulta omasta halustaan, jatkaakseen matkaansa hyvän
tiellä. Nokisena, pölyisenä ja hikiotsaisena teki hän minuun
vaikutuksen, joka oli sama kuin ääneen lausuttu: näettehän että
minä haluan ja koen tulla hyväksi joka päivä.

Mutta satunnainen horjahdus, punnitsematon harha-askel, ja sen

johdosta koko elämän myllerrys. Laki oli tässä tapauksessa kuin
loukattu hallitsija, jonka täytyy alottaa hävittävä sota naapurikansaa
vastaan, jottei hallitsijan persoonaan jää pienintäkään loukkauksen
naarmua.

Vapaus ryöstetään Unnolta, peltojen, hevosien, lehmien ja

lampaiden sijaan astuvat vankilan muurit. Niiden muurien sisäpuolia
on kymmenen kertaa turmeltuneempia poikia kuin Unto, ja
kasvatuksen on sitte käyminen päinsä hyvien sääntöjen avulla.

Tämmöistä vaati ja tämmöiseen johti loukatun lain rankaisu-into.

Aamulla ajoimme me asemaa kohti, tiellä sattui viivytys ja minun

mieleeni juolahti kysyä häneltä:

— Mitä siellä Helsingissä oikein tapahtui?

Hän katsoi minuun tyynesti ja ilman ilkkuilemista, mutta ei

vastannut sanaakaan. Luulen että hänen silmäyksensä mieli sanoa:
näytpä tuon tietävän kysymättäkin.

Hänen vaiteliaisuutensa ei suututtanut minua, päinvastoin minä

tunsin yhä enemmän osanottoa ja sääliä häntä kohtaan.

Rangaistuksen nurinkurisuus piinasi minua entistä enemmän.

Unnossa olisivat hyvät voimat olleet herätettävät, ja sen työn avuksi
tarvittiin ennen kaikkea hyvä ympäristö. Vankila ja viisaat säännöt
eivät mitään kykene. Niin kauan kuin Unto ei itse ryhdy
kasvattamaan itseään, singahtaa kaikki viisaat säännöt takaisin
hänestä, ja hän kivettyy ja kovettuu jokaisen eletyn päivän mukana
yhä mahdottomammaksi. Kun vankilan eli pakkokasvatuslaitoksen
ovet vihdoin avataan ja hän saa vapautensa, on hänen alottaminen
alusta. Tämän käsitän minä siksi, että hänen pitää jatkaa siitä, johon
hän jäi, kun minä tulin riihestä häntä noutamaan luokseni yöksi,
aamulla yhdessä matkataksemme raastuvanoikeuteen. Ja hänen on
jatkaminen samaan tapaan, vapaaehtoisesti ja ilman viisaiden
sääntöjen pakkoa. Jollei jatko siitä kohdin lähde ja Unnon omasta
alotteesta, ei se lähdekään konsanaan.

Minä näin koko sen järjestelmän onttouden, joka pojan rankaisuun

saattamisen takana kätkeytyi. Itse järjestelmä kuului, että lain
loukkaaminen ehdottomasti vaatii rankaisua, muuten lakiin jää
naarmu. Ja siitä seuraa että yhteiskunta ei seiso jaloillaan, jollei laki
aina ja joka tapauksessa toimi tinkimättömästi. Tätä lain
yleispätevyyttä vastaan ei minulla ollut mitään sanomista, mutta kun
minä asetuin Unnon tapauksen kannalle, suistui kaikki nurin, ja minä
tunsin väkevästi sydämmessäni, että toisin olisi ollut meneteltävä. —

Tapauksen koskeminen minuun oli muuten kumma, sillä Untoon

nähden olin aivan kuin sivullisen ja asiaankuulumattoman asemassa.
En ollut häneen vähääkään kiintynyt. Toiseksi minä katsoin itseäni
kuin sormieni lävitse tällaisiin yläosastojen hylkykaluihin nähden,
jommoinen Unto oli ja jotka vuodeksi pariksi paiskattiin laitokseen,
surua ja harmia luomaan minulle ja vahingoksi kymmen- ja
yksitoistavuotiaille.

Tapani — se johtui kokemuksista ei ollut liittää heihin mitään

toiveita eikä ollut liioin tapani asettaa itselleni vaatimuksia heihin
nähden. Olin tyytyväinen, kun kykenin jotenkuten pitämään heitä
aisoissa, ja päivää, jona heistä suoriuduin eroon, pidin pikku juhlana.
Mutta nokinen ja hikinen riihipoika ampui minuun nuolen, minä
rupesin tuntemaan sääliä hylkykalua kohtaan, ja minä tunsin surua
hänen vuokseen, kun tiesin etten voinut pelastaa häntä lain kovista
kourista.
 Aikaa kuluttaessamme oikeuden istuntohuoneen eteisessä en
huomannut hänessä mitään erikoisempaa. Hänen äitinsä ja
isäpuolensa ilmaantui luoksemme ja näytti ensinmainittu olevan
tapahtuman johdosta huolissaan. Jätin heidät puhelemaan kolmisin,
kunnes juttu huudettiin esiin.

Kuten olin ajatellutkin, oli Unto toiminut toisten kätyrinä, mutta

luulen että se jäi muilta huomaamatta ja ehkä uskomattakin.
Joukkueeseen kuului viisi kuusi poikaa, mutta Unto työn suoritti, hän
nukkuvan henkilön lakkarista närppäsi lompakon, ja häntä vastaan
muutenkin puhuivat kaikki asianhaarat.

Kun edellisen oikeudenistunnon pöytäkirja oli luettu ja kuulusteltu

muutamia minulle aivan tuntemattomia henkilöitä, huudettiin Unto
esiin. Hämmästyin muutosta, jonka huomasin hänessä äkkiä
tapahtuneen. Riihessä, junassa ja eteisessä oli hän ollut tyyni ja
vakavan näköinen, hän oli toisinaan luonut minuun kiinteän ja
mietteliään silmäyksen, jossa kuvastui jotakin raskasta ja surullista,
mutta nyt näkyi häneen äkkiä syöksyneen entiset julkeuden
hengettäret. Hän naureli usein kursailemattomasti, ja hänen
suupielissään vireili niin tuhman julkea hymy, että oikeuden
puheenjohtajakin äkämystyi ja muistutti häntä hetken vakavuudesta.

Mutta minussa ei herännyt harmi. Jota epäedullisemman

vaikutuksen pojan käytöstapa teki oikeuden edessä, sitä enemmän
minä tunsin sääliä ja osanottoa, sitä enemmän ristiriitaisuutta keksin
minä hänen rikoksessaan.

Ja niihin ristiriitaisuuksiin taittui joku säde, jonka kirkkaassa

valossa minä näin pölyisen ja nokisen pojan, näin ihmistaimen, joka,
jatkaakseen kulkuaan hyvän tiellä, olisi etupäässä tarvinnut sääliä ja
ohjausta.
 Oikeuden päätös muodostui semmoiseksi, kuin asianhaaroihin
nähden saattoi odottaakin.

Unto tuomittiin pakkokasvatuslaitokseen.

SYVÄYS

Kuten usein ennenkin, seurasi nimi miestä, maine matkalaista.

Katuyhteiskunnan jäsenillä oli erinomaisen laajat tuttavuudet,
ansiokkaammat tunsivat kaikki toinen toisensa, olipa alamittaisillakin,
jotka eivät vielä olleet ehtineet kehittyä huomattaviksi, kaukaisia
tuttavuuksia. Niinpä saattoi sattua että kun pojat, joiden kodit olivat
Merikadun, Hermannin kaupungin ja Lapinlahden tienoilla, yhättivät
toisensa laitoksessa, olivat he yhtä läheisiä tuttavia kuin
pihanaapurit.

Tuttavuuksien tautta entiset erikoisnimetkin ilmenivät, ja niiden

käyttämistä ei voitu estää millään mahdilla. Joskus nimet olivat
hauskoja ja samalla sattuvia, joskus ne olivat käsittämättömiä.
Tämän muistelman pojan erikoisnimi oli semmoinen, joka ei
katuyhteiskunnan ulkopuolella olevaan voinut sattua ja jonka mehua
eivät osanneet maistaa muut kuin asianomaiset itse.

Kun poika teki ensi tapaamalla minuun miellyttävän ja edullisen

vaikutuksen, oletin ettei hänellä ainakaan ole niin paljo elettyä
takanaan, että hänellä olisi erikoisnimi, mutta olettamisen! oli
erehdys. Olin kävelyllä, kun poika asteli ensimmäistä matkaansa
kouluun. Kun hän kerkesi tanhualle, kuului korviini:
 — Lilli, katsohan Lilliä.

Astelin edelleen, ja jopas kuului kerta toinen ja kuului syvemmällä

ja miehekkäämmällä äänellä:

— Lilli, päivää, päivää.

Ja kerittyäni eteiseen, kuului kolmas, iloinen ääni, joka ei ainakaan

ollut kahden ensimainitun:

— Lilli, hei, hei.

En käsittänyt mistä moinen nimi johtui ja mikä ominaisuus sen

keksimistä oli edistänyt. Nimen omistaja ei ollut tyttömäinen eikä ujo,
päinvastoin hän oli sangen monimutkainen poika ja lisäksi
semmoinen, joka ei mieltään pahoittanut, mutta ei myöskään
tapojaan parantanut. Toisinaan oli hän kiltti viikon ja kaksikin, mutta
heittäytyi sitte kuin vaihdoksen vuoksi jälleen ilkeäksi, sekausi
tappeluihin, valehteli, hukkasi lakkinsa, ryvetti kirjansa lätäköissä ja
pellonojissa eikä huolehtinut läksyistä nimeksikään.

Ei milloinkaan ollut laitoksessa poikaa, joka niin herkästi ja

vastahangatta mukautuu rangaistukseen kuin Lilli, olipa
kysymyksessä jälki-istunto tai vitsan toiminta. Monesti hän vältti
rangaistuksen mukautumisellaan. Oli joskus suorastaan mahdoton
rangaista vakavasti poikaa, joka ensi viittauksella oli nopsa
paljastamaan ihonsa. Ja jos häntä rankaisikin, ei hän siitä pahaa
mieltä kantanut. Sivakasti pyyhki hän kyyneleet silmistään, jotka
eivät kunnolleen kerinneet kuivuakaan, kun ne jo loistivat yhtä
kirkkaina kuin ennenkin.
 Oli mahdoton saada häntä ottamaan mitään asiaa vakavalta
kannalta, hän unhotti yhtä hereästi hyvän kohtelun kuin
rangaistuksenkin, ja teki taasen ilkeyksiään, kun se häntä huvitti.
Hänen taipumuksensa valhettelemiseen koski minuun eniten ja pani
pääni pyörälle. Pian opin minä huomaamaan, milloin valhe kurkisteli
hänen iloisissa silmissään. Hänen äänensä muuttui silloin
nauravaksi ja hihitteleväksi, hän kallisteli päätään oikeaan ja
vasempaan ja silmissä aivan kurkisti iloisa ajatus, joka tuotti hänelle
nautintoa, ajatus: kai sinä uskot, mitä minä latelen. Uskothan
vainenkin.

Hän oli sijoitettu torppaan, jossa oli poika ja tyttö, molemmat

nuoremmat kuin Lilli ja voimiltaan heikommat. Alkuajat, kolme neljä
kuukautta, menivät mainioitta, vaikka äidin sijainen ei ollut aivan
juoheampaa lajia, mutta sitte eräänä aamuna toi Lilli tiedon, ettei
hänestä enää, kuun loputtua, huolitakaan torppaan.

Tämä oli jo pikku isku minullekin. Tiesin kokemuksesta mikä

vaikea vyyhti siitä voi keriintyä, kun joku poika joutuu leimatuksi
erikoisemman häijyksi. Pelko ja ennakkoluulot vahaavat ihmiset, ja
kärpäsestä kasvaa semmoinen härkä, käyttääkseni puhetapaa, joka
erittäin soveltuu tähän tapaukseen, ettei se mahdu enää mistään
ovesta sisään.

— Mistä syystä ne eivät huoli enää sinusta?

Huomasin että hän mietti jotakin valhetta, mutta hän ei keksinyt

sopivaa, joka olisi tuntunut uskottavalta. Totuuden oli pakosta
tuleminen esiin. Hänen ja torpan pojan Eskon välillä oli sattunut
pikku riitoja ja käsikähmiä, joka merkitsi toisin sanoen sitä, että Lilli
oli väärin käyttänyt voimiensa etevämmyyttä.
 — Milloin oli viimeinen riita?

— Eilen illalla.

— Oliko se oikein käsikähmä?

— Kyllä… kyllä se oli.

— Kerro se.

Jossakin riihen ja navetan polulla olivat he iltasella ajaneet

vastakkain, jotakin vanhaa velkaa oli kahdenpuolen suorittamatta,
hän pilkkasi Eskoa rintaan jollakin, Esko pukkasi takaisin, ja sitte he
tarttuivat toisiinsa kiinni jostakin j.n.e.

— Onko sinua kotona rangaistu milloinkaan niistä tappeluista?

Lilli rupesi kallistelemaan päätään ja hänen äänensä muuttui

hihitteleväksi.

— Onhan toki… ainahan ne… kun Eskon kanssa vain mitä

sattuu… monta kertaa…

Minä hain vitsan.

— Nyt totuus esiin.

Pää keikkui yhäti… ja ääni oli hihittelevä.

Kun hän oli saanut vitsaa, lähetin hänet anteeksi pyytämään. Se

keino oli joskus auttanut, ja minä en sitä milloinkaan jättänyt
koettamatta. Toisella välitunnilla tuli hän takaisin, me pistäysimme
minun työhuoneeseni.
 — No, miten kävi? Annettiinko anteeksi?

— Ei annettu.

— Eikö isäntäkään antanut?

— Kyllä se antoi, mutta emäntä ei.

Asiat olivat nyt muuttuneet harmaiksi meille molemmille. Paha

kello oli kuuluttanut pojan maineen, ja siitä seurasi että kelpo kotien
ovet eivät avautuneet, jos vaikka miten kauniisti koputimme niihin.
Lopuksi kävi Lillin samoin kuin Kalle Kärpänkin, hän joutui kotiin,
jossa ohjat myötänään pidettiin tiukalla. Tätä tiukkaa aikaa oli
kestänyt pari kolme kuukautta, ja jopa eräänä talvi-iltana kuului
eteisessä pehmeä käynti ja astui kuin astuikin huoneeseni Lillin
entinen hoitajaäiti. Minä en mitään aavistanutkaan. Pyysin vierasta
istumaan, yritin puhella häntä lähellä olevista asioista niin pirteästi
kuin suinkin kykenin, mutta hänpä muutti keskustelun äkkiä entiseen
hoidokkaaseensa, virkkoen tuntehikkaasti:

— Lilli ei kuulu viihtyvän nykyisessä paikassaan.

— Minkäpä sille voi? Sietää se saada vakavan muistutuksen.

Me olimme vaiti, vieraallani näytti olevan jotakin kielen kärjessä,

mutta hän ei ollut selvillä mistä päästä alottaa.

— Minun on ikävä sitä poikaa.

Käynnin tarkoitus valostui minulle…

— Olin liian kova… olen katunut… se pyysi niin kauniisti

anteeksi… ja Iskän ja Iitunkin on ikävä… että jos opettaja voi
sovittaa siten, että Lilli pääsee jälleen meille.

— Kyllä sen voi sovittaa.

Sitä voi sanoa purjetuuleksi, jota ani harvalla pojalla oli ollut. Lilli
pääsi entiseen kotiinsa, ja hänen vallattoman kirkkaat silmänsä, jotka
pari kolme kuukautta olivat olleet hieman pilvessä, loistivat jälleen
yhtä iloisesti. Mutta takaisinmuuton jälkeen paranivat Iskän ja hänen
välinsä, jotta mitään käsikähmiä ei enää sattunut saunapolulla eikä
muuallakaan.

Kun Lilli oli ollut vuoden laitoksessa, pyydettiin häntä käymään

vanhempiensa luona. Äiti kirjoitti pojalle sekä minulle. Minulle
kirjoitettu kirje sisälsi vain muutaman rivin, mutta Lillin kirje oli
laveampi, ja minä luin sitä suurella nautinnolla. Se oli vapaa kaikesta
imelyydestä ja vastenmielisyyttä herättävästä teeskentelystä, joka oli
niin tavallista poikien omaisien lähettämissä kirjeissä. Kun kirjoittajat
tiesivät että rivit voivat joutua myöskin vieraiden silmien nähtäviksi,
koettivat he antaa itsestään niin edullisia kuvia kuin suinkin. Joku
teeskentelihe kristillismieliseksi, joku isänmaan ystäväksi j.n.e. Usein
minä pojasta tehtyjen huomioiden ja juuri noiden saatujen kirjeiden
nojalla saatoin laatia melko onnistuneen kuvan vanhemmista, vaikka
luonnollisesti joskus sattui odottamattomuuksia puoleen sekä
toiseen.

Lillin äidistä sain miellyttävän kuvan. Henkilötietoja oli minulla jo

ennestään, että isä oli törmännyt lain kanssa vastakkain, mutta äiti
oli puhdasmaineinen. Lapsia oli kolme, kaksi tyttöä ja poika.
Ensimainitut olivat nuoremmat Lilliä, joka alemman kansakoulun
viimeiseltä vuosiosastolta joutui laitokseen jonkun vakavamman
tärähdyksen vuoksi, oltuaan jo sitä ennen riidoissa kodin ja koulun
s.o. koko maailman kanssa.
 Luettuani kirjeen, tuumiskelin itsekseni, Lilli seisoi ovipielessä,
hypistellen kuvakortteja, joita siskot äidin kirjeen kera olivat hänelle
lähettäneet. Tunsin selvästi että tuumaileminen oli tyhjä muotoseikka
ja että minä kaikissa tapauksissa suostun äidin pyyntöön. Niinpä
sitten virkoin juhlallisesti:

— Tämä sinun Helsinkiin pääsysi on kovin vaikea kysymys. Kuten

tiedät, on asia siten ettet sinä viimevuotisella käytökselläsi ole
ansainnut tämmöistä suosiota.

Lillin silmissä loisti velikullan ilme, joka oli omiaan rankaisemaan

minua teeskentelyni vuoksi. Minusta tuntui kuin olisi hän lukenut
avoimesti kaikki ajatukseni.

— Sinä et ole käyttäytynyt, toistin minä, varoen etten vain putoa

ratsultani alas.

Lillin huulet mutisivat jotakin, mutta hänen oli niin hauska, että hän
nauraa kikatteli salaa, kun huomasi miten minä sätkin
omatekoisessa merrassani.

— Mutta jos minä nyt lempeydestä ja toivoen että sinä ensi

vuonna käytökselläsi palkitset minun lempeyteni, jos minä
semmoisessa tapauksessa suostun päästämään sinut. Lupaatko
palkita?

Lilli tirkistää iloisilla silmillään minuun ja hymyilee, hänen koko

olentonsa hymyilee, ja sitte hän vastaa:

— Eihän minua haluta Helsinkiin.

Luulin kuulleeni väärin.

 — Mitä? Eikö sinua haluta?

— Ei.

— Eikö sinun ole ikävä?

— On, mutta…

Aavistin että hänellä oli hampaan kolossa niin monta henkilöä

vastaan, ettei hän niiden kiusallakaan lähtenyt Helsingissä käymään.

Juttu alkoi harmistuttaa minua, varsinkin kun selvästi huomasin,

että
Lilli oli minun tiliini pitänyt lystit.

— Miksi et heti sanonut minulle, ettei sinua haluta.

— Eihän minulta kysyttykään.

— Juonittelija, mene kotiisi heti.

Kesälomaan oli enää muutamia päiviä, ja minä jouduin

matkaamaan Helsinkiin. Menin luonnollisesti tapaamaan Lillin
omaisia. Isä ei ollut kotosalla, mutta äiti ja siskot ottivat minut iloisesti
vastaan. Kun ilmoitin ettei Lilli halua pääkaupunkiin, katsoivat he
epäilevästi minuun. Puhellessa epäluulot kuitenkin haihtuivat,
valoisammat mielikuvat ajoivat pakoon tummat ennakkoluulot, ja me
istuimme kuin ystävyksin huoneessa, jossa naisen järjestävän käden
jäljet näkyivät kaikkialla.

— Ei halua kotona käymään kotona, sepä vasta kumma, oikein

kumma, hoki äiti tuon tuostakin, tyttöjen salaa tarkastellessa mitä
maata minä oikein mahdoin olla.
 Äidissä ja pojassa oli huomattavia yhtäläisyyksiä, kuten olin
kuvitellutkin, mutta olipa eroavaisuuksiakin. Kun pojalla oli kiltti aika,
ja kun hän oli kaikin puolin tasapainossa, muistuttivat hänen kirkkaat
silmänsä ja niiden hymy elävästi äitiä, helskyipä molempien
äänessäkin jotakin semmoista, joka tekee mielen hauskaksi, mutta
toisin tovin, kun pojan pää alkoi kallistua oikeaan ja vasempaan, ja
kun hän sydämystyi tappelemaan, sekausi häneen jotakin vierasta,
mustaa ja masentavaa. Olin itsekseni monesti tuuminut että pojan
kohtalo riippuu siitä, kumpi noista kahdesta voimasta lopulta pääsee
voitolle.

Nyt, kun pääsin näkemään äitiä, varmentui minussa tunne, että

kiltti ja hyvä Lilli lopultakin pääsee valtaan, se, jonka ensi tapaamalla
olin nähnyt ja joka oli minuun heti tehnyt miellyttävän vaikutuksen.

Hyvästeltyä seurasi äiti minua pihalle, hän tahtoi tyttöjen

kuulematta puhella Lillistä minun kanssani.

— Miten on laita? kysyi hän hieman vapisevin äänin, ja kun en

minä heti kerinnyt vastaamaan, toisti hän: miten on pojan laita?

— Tarkoitatteko hänen käytöstään? kysyin tyynnyttävästi.

— Tarkoitan minä sitäkin, minkämoinen se on ollut?

— No, se ei ole ollut hyvä eikä huono, vaan paremmin siinä

keskivaiheilla.

— Entä toiveet, miten on toiveiden laita?

Tuo kysymys oli lausuttu minulle monesti ennenkin, mutta ani

harvoin olin voinut siihen vastata kevyemmällä tunnolla kuin nyt.
 — Voitte olla aivan liioitta huolitta.

— Oh, onko siten? pääsi hänen huuliltaan iloisesti, ja minä

huomasin, miten hänen silmiensä kirkkaus kasvoi.

— On varmaan. Enhän minä kaikkitietävä ole, mutta minä aivan

tunnen itsessäni, että kaikki menee lopulta hyvin.

— Oh, minä uskon teidän sanoihinne, mitä sydän toivoi, sen

järkikin uskoo. Kaikki selkkaukset alkoivat aivan odottamatta. Siihen
saakka kun poika pantiin alempaan kansakouluun, ei hänessä
huomattu mitään pahantapaisuutta, hän oli niinkuin muutkin lapset ja
pojat, ehkä jonkun verran lapsellisempi ja kehittymättömämpi, mutta
sitte alkoi kaikki mennä takaperoisesti. Missä ja kenessä oli alkusyy,
en kykene sanomaan, varma vain että sitä oli muuallakin kuin
pojassa, joka päivä päivältä villiintyi, niin että sitä ei enää kyetty
hallitsemaan kotonakaan. Te ette tiedä, ette aavistakaan mitä suruja
minä olen kokenut pitkinä öinä, kun poika oli kateissa viikkomäärin.

— Elkää huoliko enää liioin surra, olen tyystin seurannut pojan

mielen kehitystä, ja olen tehnyt iloisia havaintoja.

Hän aikoi lausua jotakin, mutta liikutus esti hänet, ja me

kättelimme hyvästeiksi toisiamme äänettöminä.

Toisena kouluvuotenaan Lilli karkasi. Oli maaliskuun kipenöitsevä

pakkasaamu eikä Lilliä kuulunut luokalle. Kun en osannut
kuvitellakaan karkaamista, otaksuin pahoinvoinnin tai muun
sattumuksen estäneen häntä saapumasta kouluun, mutta iltapuolla
tultiin torpasta kuulustelemaan minne poika, joka hieman varemmin
sinä aamuna oli lähtenyt matkaan, oli joutunut. Silloin minä typerryin,
jopa hetkiseksi raukistuinkin omissa silmissäni, kun olin lausunut