Hanki parempi elämä!

Kulttuurikunnon toimintakertomus 00–010

Teksti: Anna Kari ja Marjaana Mykkänen
Ruotsinkielinen tiivistelmä: Mats Wägar
Englanninkielinen tiivistelmä: Anna Kari, käännös Peter Matekovics
Graafinen suunnittelu: Matthias Railo
Kuvat: Yleisradio, Olli-Pekka Orpo, Veera Aaltonen, Kalevi Rytkölä, Anna Kari,
Mika Junnikkala, Inka Tuomaala, Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry


SISÄLTÖ
1. Johdanto 4
2. Kulttuurikunnon tausta 5
2.1. Hankkeen synty 5
2.2. Hankkeen idea 5
2.3. Verkoston rakentaminen ja julkistus 6
2.4. Hankkeen käynnistäminen 7
3. Kulttuurikuntoklinikka 8
3.1. Televisio-ohjelmaan hakeneet 9
4. Kulttuurikunnon kumppanit 10
4.1. Yli 500 eri alojen toimijaa 10
4.2. Viestintä kumppaneille 10
5. Kulttuurikunto ja Kulturkondis kiertueella 11
6. Visuaalinen ilme ja painotuotteet 12
6.1. Kulttuurikunto-logo 12
6.2. Kulttuurikuntokortti 12
7. Verkkosivusto 14
7.1. Sivuston synty 14
7.2. Tietoa sekä kulttuurikuntoilijoille että kumppaneille 17
7.3. Kävijämäärät 17
7.4. Sivuston jatkokehitys 18
8. Aktiivisia kumppaneita ja paikallisia hyötyjä 19
8.1. Hyötyjä ja hyödyntäjiä 19
8.2. Miesten kulttuurikunnon klubi 20
8.3. Yhteistyö eläkeläisjärjestöjen kanssa 21
8.4. Kulttuurikunto palkitsi Mäkelänrinteen lukion ja Hämeenlinnan yhteiskoulun 22
9. Tiedotus ja medianäkyvyys 23
10. Kansallinen kulttuurikuntopäivä 24
10.1. Kulttuurikuntopäivä lanseerattiin vuonna 2008 24
10.2. Toinen Kulttuurikuntopäivä kokosi toimijat yhteen rintamaan vuonna 2009 24
10.3. Kolmas Kulttuurikuntopäivä siirtyi tammikuun lopulle 2011 25
11. Kulttuurifoorumit 26
11.1. Ensimmäinen kulttuurifoorumi Helsingissä 26
11.2. Toinen kulttuurifoorumi Rovaniemellä 26
11.3. Kolmas kulttuurifoorumi Turussa 26
11.4. Neljäs kulttuurifoorumi Helsingissä 27
12. Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi 28
13. Kulttuurikunto-ohjaajan koulutus 29
14. Työnantajayhteistyö 30
15. Kulttuurikunto muiden näkökulmasta 31
16. Tutkimuksia 34
16.1. Opinnäytetyö Kulttuurikunnon tunnettuudesta 34
16.2. Julkisten tilojen monipuolinen käyttö on järjestelykysymys 34
17. Palkinnot ja tunnustukset 35
18. Rahoitus ja resurssit 36
19. Tähän on tultu 36
20. Jälkisanat 36
21. På svenska 38
22. Briefly in English 42
23. Kumppanien lista 44
24. Yhteistyöstä 49


1. Johdanto
Suomalaiset lukevat, tanssivat ja laulavat sekä käyvät
teatterissa, konserteissa ja festivaaleilla ahkerasti ja
mielellään. Suomi on kulttuurikansakunta.
  Silti joukossa on niitä, jotka eivät osaa tai voi hyö-
dyntää taiteen ja kulttuurin elämänlaatua parantavia
vaikutuksia. Samalla perinteisten taidelajien yleisöt van-
henevat ja uusien pirstoutuvat. Vanhat konstit yleisöjen
houkuttelemiseksi taiteen äärelle, tarjottiinpa sitä sitten
radiossa, televisiossa, kulttuurisaleissa, tavarataloissa tai
kouluissa, eivät enää huomiokilpailussa riitä. Tarvitaan
keinoja, jotka puhuttelevat ihmisiä sekä yksilöinä että
yhteisöjen jäseninä.
  Kulttuurikunnon kohteeksi ovatkin valikoituneet su-
uren yleisön joukosta ne, joilla on todellisia tai kuvitel-
tuja esteitä kulttuurisuhteissaan – tiedon, ajan, rahan tai
seuran puute tai liikaa kaikkia edellä mainittuja. Myös
aiemmat traumaattiset kokemukset, tai pelkästään
keski-ikä ja sohvan vetovoima, tarjoavat haasteen
johon Kulttuurikunto vastaa. Kulttuuriin ankarimmin
suhtautuvia Kulttuurikunnon asenne ja kielenkäyttö on
ärsyttänyt, mutta kuten näillä sivuilla kerrotaan, monia
se on auttanut ja vielä useampia ilahduttanut.
  Projektina Kulttuurikunto on monella tapaa edel-
läkävijä. Se kokoaa kulttuurilaitoksia, kuntia, järjestöjä,
työnantajia ja yksityisiä kansalaisia yhteisen nimittäjän
alle: saamaan enemmän irti siitä, mitä jo tehdään tai
kokeilemaan jotain aivan uutta. Se rakentaa verkostoja
sinne, missä luontevaa yhteistyötä ei muuten syntyisi ja
antaa yleisötyölle tervetulleita työkaluja. Se on moni-
mediainen ja toimii televisiossa, radiossa ja verkossa,
tapahtumissa ja esityksissä sekä käyttäjien arjessa. Kult-
tuurikunto on myös ensimmäinen tämän kokoluokan
yhteistyö Yleisradion ja Suomen Kulttuurirahaston sekä
Svenska kulturfondenin välillä.
Kulttuurikunto oli alun perin kertaluonteiseksi, televisio-
sarjan oheen kaavailtu kampanja. Sen innostunut vasta-
anotto kuitenkin kasvatti rahoituksen kolmivuotiseksi.
Nyt, rahoituskauden päättyessä ennakoidusti, on selvää,
että Kulttuurikunto on paitsi vastannut olemassa oleviin
tarpeisiin, myös luonut rakenteita, toimintamuotoja ja
yhteyksiä, joille on kysyntää jatkossakin. Yksilötasolla
jokapäiväisen sosiaalisen toiminnan rikastaminen kult-
tuurisisällöillä ja arjen kulttuurin merkityksellistäminen
tarjoavat tehtäväkentän, jolla Kulttuurikunnon kump-
panit ja käyttäjät voivat saada paljon aikaan omissa
ympäristöissään.
  Kuluneen kolmen vuoden aikana kulttuurin hyvin-
vointivaikutukset ovat nousseet kiinnostuksen kohteeksi
monella suunnalla, näkyvimmin hallituksen terveyden
edistämisen politiikkaohjelmassa ja Turku 2011 -kult-
tuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoissa. Ne vahvistavat
entisestään Kulttuurikunnon mottoa, joka vakuuttaa, että
kulttuuria kuluttamalla kuka tahansa voi saada paremman
elämän.
Marjaana Mykkänen
Projektipäällikkö
Kulttuurikunto

2. Kulttuurikunnon tausta
2.1. Hankkeen synty
Kuten monet hyvät hankkeet, Kulttuurikunto syntyi pienestä
alusta, sivutuotteena. Toimittaja Minna Joenniemi kiinnostui
jo vuonna 2005 Terveyttä kulttuurista -verkoston työstä ja
ehdotti reportaasisarjaa kulttuurin kokijan näkökulmasta.
Tuottaja Marjaana Mykkäsen vetämänä ohjelmaidean
ympärille rakentui päivystävän kulttuuriklinikan muoto,
Joenniemi puolestaan versioi Yleisradion liikuntakortista
kulttuurikortin – ja Kulttuurikunto oli kehyksissään.
Yleisradion välineillä Kulttuurikunnon ideologia voitiin
tehokkaasti välittää valmiiksi otolliseen maaperään, kulttuurin
perusyleisöille. Kulttuurikunto kuitenkin innosti enempään,
aatteen levittämiseen koko valtakuntaan ja kaikkien, myös
niiden vaikeimmin tavoitettavien ulottuville. YLE Kulttuurin
päällikkö Airi Vilhunen ja Marjaana Mykkänen päättivät
lähestyä Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjavaa
Ylen perustehtävän rajat ylittävällä kulttuurisen kansanliik-
keen idealla. Kulttuurirahasto lähtikin oikopäätä mukaan
merkittävällä panoksella, samoin Svenska kulturfonden muu-
tamaa kuukautta myöhemmin. Jatkossa hankkeen linjauksia
kehitettiin edelleen Ylen ja rahastojen muodostamassa ohjaus-
ryhmässä professori Matti Sintosen johdolla.
Hankkeen kumppani- ja ulkoisen viestinnän käytännön
toteuttajaksi valittiin Pink Eminence Oy. Kulttuurialan ja
elinkeinoelämän välisiä yhteyksiä rakentava asiantuntijayritys
Pink Eminence on vastannut koko hankkeen ajan sen kump-
paniverkostosta, kokonaisviestinnästä sekä hankkeen koordi-
noinnista. Yle on puolestaan huolehtinut Kulttuurikunnon ja
Kulturkondiksen televisio- ja radiomarkkinoinnista, projektin
sisällöstä, johdosta ja taloushallinnosta, televisiosarjan tuotan-
nosta ja hankkeen interaktiivisista verkkosivuista.
2.2. Hankkeen idea
Kulttuurikunnon tavoitteena on saattaa yhteen sekä tavalliset
suomalaiset, joiden kulttuurisessa kunnossa on parantamisen
varaa että kulttuuritoimijat, jotka kaipaavat keinoja näiden
tavallisten suomalaisten tavoittamiseen ja innostamiseen.
Matkan varrella tätä joukkoa täydentämään on tullut myös
työnantajia, sosiaali- ja terveysalan toimijoita, eläkeläis- ja
opiskelijajärjestöjä sekä eri alojen yhdistyksiä.
Yhtenä välineenään hanke on hyödyntänyt kulttuurikunto-
korttia, liikuntakortin kaltaista taulukkoa, johon kuntoilija
merkitsee päivittäiset kulttuurisuorituksensa. Jokaisesta

vähintään puolen tunnin suorituksesta saa pisteen. Suori-
tuksiksi lasketaan niin teatterissa, konsertissa ja elokuvissa
käyminen kuin iltasadun lukeminen tai tv-draaman katso-
minen. Jo puoli tuntia kulttuuria kolme kertaa viikossa riittää
ylläpitämään kulttuurikuntoa. Mikäli tavoitteena on kun-
non kohottaminen, kannattaa harrastaa lajeja, jotka nostavat
sykettä ja parantavat kestävyyttä.
Kulttuurikunnon viestit eri kohderyhmille voi kiteyttää
seuraavasti:
Ihan tavallisille suomalaisille…
• …kulttuuri parantaa elämänlaatua ja antaa
tutkitusti enemmän elinvuosia.
• …jo puoli tuntia kulttuuria kolme kertaa
viikossa riittää ylläpitämään kulttuurikuntoa.
• …kunnon kohottamiseksi kannattaa yllättää
itsensä ja kokeilla uusia lajeja.
• …Kulttuurikunto suosittelee -merkki toimii
apuna sopivan kulttuurisisällön löytämiseen.
• …kulttuuri ei kuulu vain juhlaan: kulttuuri
on myös osa arkea.
Kulttuuritoimijoille hanke tarjoaa…
• …aktiivisen, valtakunnallisen verkoston sekä
tukea, tietoa ja mahdollisuuksia.
• …Kulttuurikunto suosittelee -logon, jolla voi
kertoa mukana olosta hankkeessa.
• …tuotemerkin kertomaan matalan kynnyksen
sisällöstä – mukana olo Kulttuurikunnossa
on laadun tae.
• …vinkkejä ja ideoita uusien yleisöjen tavoittamiseen.
Työnantajille, sosiaali- ja terveysalan toimijoille, yhdistyksille
ja järjestöille Kulttuurikunto tarjoaa…
• …kulttuurikuntokortin, helpon välineen
työhyvinvointiin tai toimintaan ryhmien kanssa.
• …konkreettisia vinkkejä työn soveltamiseen:
kulttuurilla on todistettuja terveysvaikutuksia.
• ”…keinon pysyä ajan tasalla alueen kulttuuri-
tarjonnasta sekä kulttuuriin liittyvistä yhteistyö-
mahdollisuuksista – kulttuurin terveys-
vaikutuksia edistäviä työryhmiä on sitten Kulttuuri-
kunnon käynnistymisen syntynyt muitakin.”
Tällä hetkellä, vuodenvaihteessa 2010–2011, Kulttuurikunto on palvelu, joka luo uusia yhteyksiä kulttuurin saralla eri osapuol-
ten välille sekä kerää, jalostaa ja jakaa tietoa kulttuurin hyvinvointivaikutuksista, kiinnostavista kulttuurisisällöistä ja uusista
kulttuurin kuluttamisen mahdollisuuksista. Parhaimmillaan se lisää tarjontaa ja synnyttää uutta kysyntää kulttuurin kaikilla
alueilla koko maan laajuisesti.

2.3. Verkoston rakentaminen ja julkistus

Jo ensimmäisissä YLE Kulttuurin ja Suomen Kulttuurirahas-
ton tapaamisissa päätettiin, että Kulttuurikunto ei rajaa eikä
määrittele kulttuuria. Toisin sanoen kulttuuria voi olla niin
autotallibändin harjoittelu, lähipubin karaokeilta, iltasatu
kuin kansallisen kulttuurilaitoksenkin esitys. Samalla päätet-
tiin, että yhtä lailla kuka tahansa Kulttuurikunnon kumppa-
niksi ilmoittautuva saa ottaa käyttöön hankkeen tunnuksen,
Kulttuurikunto suosittelee -logon. Logon väärinkäytön mah-
dollisuuden nähtiin vain hyödyttävän hanketta. Tämä päätös
on osoittautunut myöhemmin kaukaa viisaaksi.
Kulttuurikunnon verkostoa ryhdyttiin rakentamaan toden
teolla maaliskuussa 2008, kun Pink Eminence hyppäsi mukaan
työryhmään. Kulttuuritoimijoiden houkutteleminen mukaan
aloitettiin kunnallisista toimijoista: Kulttuurikunto vieraili
vuoden 2008 aikana tapaamassa ainakin Helsingin, Vantaan,
Rovaniemen, Joensuun, Kuopion, Oulun, Lappeenrannan,
Seinäjoen, Turun, Karjaan, Kirkkonummen ja Tampereen
toimijoita. Myös useita eri kulttuurialojen liittoja käytiin
tapaamassa, muun muassa Suomen museoliittoa, Kansalais-
opistojen liittoa ja Teatterin tiedotuskeskusta. Kaikki
tavatut tahot ryhtyivät hankkeen kumppaneiksi.
Lisäksi Kansalaisopistojen liiton avustuksella
kaikille liiton jäsenopistoille lähetettiin postitse
markkinointikirje, jolla niitä kannustettiin
ryhtymään hankkeen kumppaniksi.
Alkuvaiheessa yhteistyötä tehtiin myös Smartum Oy:n kanssa,
joka oli ensimmäisenä kehittämässä kulttuuriseteliä suoma-
laisten työnantajien käyttöön. Kulttuurikunto sai työnantajille
suunnattua materiaaliaan jakoon Smartumin viikon ajan
kulkeneeseen Kulttuuriratikkaan, jossa markkinoitiin kulttuu-
riseteliä sekä mahdollisuutta saada se verottomaksi hen-
kilöstöeduksi vuodesta 2009 alkaen. Kulttuuriseteleitä jaettiin
myöhemmin palkintoina myös Kulttuurikunnon verkkosivus-
ton kilpailuissa.
Kulttuurikunto julkistettiin medialle ja sidosryhmille au-
rinkoisena kevätpäivänä 29.5.2008 Töölönlahden ulkoilu-
keskuksessa, Helsingissä. Paikan valinnalla haluttiin viitata
Kulttuurikuntoon kansanhiihdon kaltaisena, kaikkia suoma-
laisia liikuttavana kampanjana: ulkona sijainneen tapah-
tumapaikan taustalle piirtyi Olympiastadion torneineen.
Tilaisuudessa puhuivat niin Yleisradion toimitusjohtaja
Mikael Jungner, projektipäällikkö Marjaana Mykkänen kuin

Eri kohde- ja ikäryhmät pyrittiin tavoit-

tamaan tapaamalla valtakunnalliset
opiskelijajärjestöt: Ammattiin Opiskel-
evat Sakki ry, Suomen ammattikorkea-
kouluopiskelijakuntien liitto SAMOK
ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry sekä
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.
Hankkeen käynnistysvaiheessa opiskeli-
jajärjestöille tarjottiinkin mahdollisuutta
tilata kulttuurikuntokortteja käyttöön
oman järjestön logolla varustettuna jo
ennen hankkeen varsinaista alkua.

Airi Vilhunen ja Matti Sintonen 

julkistustilaisuudessa 29.5.2008
Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan puheenjohtaja, pro-
fessori Matti Sintonen. Kulttuuriohjelmaa tarjosivat näyttelijä
Seela Sella ja Kulttuurikuntoklinikan kollegion jäsen, muusik-
ko-näyttelijä Reino Nordin yhtyeineen.
Lehdistötilaisuudessa puheenvuoron sai myös Helsingin
kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, jonka johdolla
Suomen suurin työnantaja, Helsingin kaupunki, otti kult-
tuurikuntokortin työhyvinvoinnin välineeksi ensimmäisten
joukossa. Tulensalo korosti kulttuurin merkitystä henkilöstön
hyvinvoinnissa sekä totesi Helsingin kaupungin olevan myös
yksi seudun keskeisimmistä kulttuurin tuottajista ja tukijoista.
Kaupungille mukaan lähteminen ensimmäisten joukossa oli
siis hyvin luontevaa.
Lehdistötilaisuuteen mennessä
Kulttuurikunnon kumppaniksi
oli ilmoittautunut 59 eri toimi-
jaa. Ensimmäisiin mukana ol-
leisiin kumppaneihin kuuluivat
aikaisemmin tässä kappaleessa
mainittujen ohella muun
muassa Suomen Kansallisteat-
teri, Tanssin tiedotuskeskus,
Helsingin kaupunginmuseo,
Suomen Kansallisooppera, Val-
tion taidemuseo, Kulttuuri- ja
kongressikeskus Verkatehdas
sekä Mikkelin ja Savonlinnan
kaupunginteatterit.
2.4. Hankkeen käynnistäminen
Huolellisen pohjatyön jälkeen Kulttuurikunnon julkinen
käynnistys tapahtui 1.10.2008. Kulttuurikunto suosittelee
-logolla toimipaikkansa merkinneet kumppanit ryhtyivät
jakamaan Kulttuurikuntokorttia omissa tiloissaan ja ensim-
mäinen versio interaktiivisesta verkkosivustosta avattiin. Myös
myöhemmin syksyllä alkaneen Kulttuurikuntoklinikka-tv-sar-
jan tiedotus käynnistyi lokakuussa.
Hankkeen käynnistämisessä apuna olivat Kulttuurikunnon
kumppanit, jotka järjestivät hankkeen toiveesta kaikkiaan 12
käynnistystapahtumaa Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joen-
suussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Ou-
lussa, Pietarsaaressa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.
Marraskuun alussa ruotsinkielisen osuuden käynnistyessä
ruotsinkielisiä käynnistystapahtumia järjestettiin kuudessa eri
kaupungissa. Jokainen kaupunki sai suunnitella tapahtuman
sisällön itse, toki Kulttuurikunnon ja kulttuurikuntokortin
jakamisen huomioiden.

Kulttuurikunnon ruotsinkielinen
versio, Kulturkondis, syntyi hie-
man suomenkielistä kampanjaversiota myöhemmin syksyn
2008 aikana, kun rahoitus Svenska kulturfondenilta varmistui
elokuussa 2008. Ruotsinkielisen hankkeen rakentaminen alkoi
samaan tapaan kuin suomenkielisenkin: logosta ja muista
materiaaleista julkaistiin ruotsinkieliset versiot ja verkostoa
ryhdyttiin rakentamaan. Kulturkondiksen oma verkkosivusto
seurasi perässä lokakuussa, vain kaksi kuukautta rahoituksen
myöntämisen jälkeen.

Pääpiirteittäin Kulttuurikunto ja Kulturkondis ovat saman Kulttuurikunto käynnistyi

hankkeen kaksi eri kieliversiota, joita on rakennettu rinta
rinnan. Kun suomenkielisen hankkeen viestintä on suunnattu
laajasti koko Suomelle, ruotsinkielisen hankkeen viestintä ja
muut toimenpiteet ovat luonnollisesti keskittyneet tarkemmin
alueille, jossa ruotsia puhuvaa väestöä asuu. Kulturkondikses-
sa pitkään työskennellyt koordinaattori Jessica Sinikoski teki
ahkeraa työtä hankkeen juurruttamiseksi myös ruotsinkielis-
ten kulttuuritoimijoiden keskuuteen.
Lappeenrannassa lasten voimin
Käynnistystapahtumia järjestettiin useissa eri ostoskes-
kuksissa sekä kävelykaduilla ja ne sisälsivät esimerkiksi
sirkustaidetta, performansseja, lastenkulttuuria, kuvataidetta,
klassista musiikkia ja kirjavinkkausta. Kaupunkien eri kult-
tuuritoimijat yhdistivät voimansa ja hyödynsivät tilaisuutta
myös omien sisältöjensä esittelyyn. Ilahduttavan monen
tilaisuuden avasi puheenvuorollaan kaupunginjohtaja tai
apulaiskaupunginjohtaja.


3. Kulttuurikuntoklinikka
Seitsenosainen Kulttuurikuntoklinikka-tv-sarja esitettiin
YLE TV1:llä marras-joulukuussa 2008. Ohjelmassa seurattiin
seitsemää tavallista suomalaista kulttuurikunnon kohottajaa.
Näyttelijä-laulaja Susanna Haaviston, näyttelijä-muusikko
Reino Nordinin sekä psykoterapeutti Mikael Saarisen muo-
dostaman Kulttuurikollegion arvion pohjalta koehenkilöt
määrättiin intensiiviselle kulttuurikuurille.
Ohjelman koehenkilöiksi valikoitui seitsemän erilaisista
kulttuuriin liittyvistä traumoista ja ongelmista kärsinyttä
kunnonkohottajaa. Koehenkilöt kävivät läpi perusteellisen
kulttuurikuntoremontin kesän ja syksyn 2008 aikana. Kukin
heistä joutui katsomaan taidetta silmästä silmään – ja teke-
mään sitä myös itse. Intensiivisen kuurin jälkeen koehenkilöt
palasivat syksyllä Kulttuurikuntoklinikan jälkitarkastukseen.
Keravalainen mielenterveysohjaaja, uhkapeluri ja urheilija
Markku Valta lähti Kulttuurikuntoklinikalle valmiina kokeile-
maan mitä vain – jopa taidetta. Rovaniemeläisen opettajan
Teija Koskelan pelkona oli maun jämähtäminen keski-iän
kynnyksellä. Toimistosihteeri Leena Vanhanen Kylmäkoskelta
oli intohimoinen vanhan hevin ja kirjallisuuden harrastaja,
mutta suorastaan inhosi monia muita kulttuurin lajeja – Lee-
nalle kollegio määräsikin maun laajennusohjelman.
Jaakko Paavola Kainuusta oli kirjakauppias, joka luki kirjoista
vain takakannet: Paavola halusi kehittää kauneudentajuaan
ja monipuolistaa kulttuurivalikoimaansa. Tuusulalainen

syöpätutkija Nina Nupponen tuli etsimään apua betoninlu-
jien rutiiniensa rikkomiseen ja kulttuurin mahduttamiseen
osaksi kiireistä arkea. Helsinkiläinen varusmies ja filoso-
fian opiskelija Henrik Forsgård vierasti korkeakulttuuria ja
erityisesti musiikkia: Forsgårdin perussuhtautuminen oman
makunsa laajentamiseen oli varsin kriittinen. 15-vuotiaan
petäjäveteläisen Marjo Suvannon haasteena oli perustavanlaa-
tuinen klassikkokammo.
Koehenkilöistä erityisesti Markku Valta koki todellisen valais-
tumisen kulttuurin suhteen: Valta on sittemmin toiminut jopa
keravalaisen Miesten kulttuurikunnon klubin ohjaajana sekä
esiintynyt elävänä esimerkkinä kulttuurin aktiivisen harrasta-
misen tehosta useissa yhteyksissä.
Kulttuurikuntoklinikkaa seurasi viikoittain
keskimäärin 200 000 katsojaa. Ohjelma
tekstitettiin myös ruotsiksi. Kulttuurikun-
toklinikka on ensimmäisiä Yleisradion
tuottamia ohjelmia, jotka on laitettu
kansainväliseen formaattimyyntiin. For-
maattia on esitelty muun muassa Poh-
joisvisiolle sekä EBU:n kautta Euroopan
laajuisesti. Formaatti palkittiin lokakuussa
2009 Bulgarian yleisradioyhtiön BNT:n
Golden Chest -televisiofestivaaleilla for-
maattisarjan parhaana.
Kulttuurikuntoklinikan tuottajana toimi
Marjaana Mykkänen, joka vastasi ohjel-
man konseptista ja käsikirjoituksesta yh-
dessä apulaisohjaaja Minna Joenniemen ja
toimitussihteeri Tuula Viitaniemen kanssa.
Edellä mainitut myös toimittivat joitakin
osuuksia jaksoihin, joiden pääasiallisesta toimittamisesta ja
ohjaamisesta vastasivat Riitta Helminen ja Mika Niva.
”Kulttuurikuntoklinikka oli lämminhenkinen ohjelma, jossa
leikin varjolla käsiteltiin tärkeää asiaa. Minut Kulttuurikunto-
klinikka innosti kuntoilemaan ja uskon, että sama tapahtui
myös monelle muulle ohjelmaa seuranneelle.” Näin toteaa
Johanna Näätä, 23-vuotias liiketalouden opiskelija, joka ohjel-
man innoittamana teki opinnäytetyönsä Kulttuurikunnosta ja
kulttuurin markkinoinnista.
3.1. Televisio-ohjelmaan hakeneet

Julkinen haku Kulttuurikuntoklinikan koehenkilöksi käyn- Keskinkertaisiksi kulttuurikuntoilijoiksi itsensä määrittele-

nistyi huhtikuussa 2008 televisiossa, radiossa ja lehdissä,
joissa käytettiin hieman erilaisia lähestymiskulmia. Vies-
tin sävy oli kaikissa sama: kulttuurin käyttäjillä on haus-
kempaa. Mainoskampanja toimi samalla koko hankkeen
ennakkomarkkinointina.
viä oli paljon. Nämä ehdokkaat luonnehtivat itseään muun
muassa ”keskitasoisiksi” ja ”tavallisiksi” kulttuurinkulut-
tajiksi. Yksi syy tähän voisi olla se, että ehdokkaat ajattelevat
ohjelmaan etsittävän juuri jonkinlaisia tavallisia, keskiarvoisia
suomalaisia.

Tv-ohjelmaan haki mukaan yli 800 kulttuurikuntonsa kohot-
tamisesta kiinnostunutta suomalaista. Hakemuksista tehdyn
raportin perusteella syitä ja toiveita oman kulttuurikunnon
kohottamiseksi löytyy lukuisia. Esteistä merkittävimpinä
mainittiin tiedon, seuran ja rahan puute sekä pelko. Kaikkiin
näihin Kulttuurikuntoklinikka lupasi helpotusta.
Kriitikot arvostelevat kulttuuria ja kuluttavat sitä valikoiden.
Kriitikot suhtautuvat valikoiden ja arvostellen kulttuurin eri
osa-alueisiin. Kriitikkojen mielestä vika on kulttuurissa, ei
heissä itsessään.

Ohjelmaan haki nuoria, äitejä, eläkeläisiä, omaishoitajia, työt-

tömiä, maalaisia, yksinäisiä, haaveilijoita ja sohvaperunoita
– jopa ylikuntoisia taiteilijoita. Hakemuksia tuli lähes kaikista
ikäluokista ympäri Suomea. Tyypillinen hakija oli keski-ikäi-
nen tai varttunut aikuinen. Alueellisesti eniten hakemuksia
tuli Etelä-Suomesta ja kaupungeista. Miehiä oli hakeneista
yksi kolmasosa. Useat hakijat kertoivat olevansa elämässään
käännekohdassa: monesta hakemuksesta käy ilmi kaipuu
vanhoihin harrastuksiin ja omaan tilaan.

Asenteiden, kulttuurin kuluttamisen ja toiveiden perusteella

havaittiin kuusi erilaista ehdokastyyppiä. Toistensa ääripäitä
ovat ne ehdokkaat, jotka kuluttavat kulttuuria niukasti tai
valikoiden ja toisaalta ne, joille kaikki kelpaa, mutta mikään ei
tunnu riittävän.

Moniottelijat ovat kulttuuria laaja-alaisesti ja aktiivisesti

harrastavia ehdokkaita, joista monet haluavat kuluttaa tai
luoda kulttuuria enemmän ja monipuolisemmin. Monet
haluavat syvällisempää tuntemusta tietystä kulttuurinalasta
– ehkä myös oppia samalla luomaan jotakin.
Haaveilijoiden tekisi mieli harrastaa kulttuuria, mutta eivät
voi sitä esimerkiksi elämäntilanteensa vuoksi juurikaan tehdä.
Työ syö aikaa ja energiaa, perhe-elämä kuluttaa tai huono
taloudellinen tilanne estää osallistumasta kiinnostaviin
tapahtumiin. Joskus taas kyse on puhtaasti laiskuudesta ja
saamattomuudesta.
Urautuneet harrastavat aktiivisesti jotain tiettyä kulttuurin
muotoa, mutta eivät yleensä uskaltaudu sen ulkopuolelle.
Urautuneet kuluttavat kulttuuria yksipuolisesti, vaikka usein
taustalla kytee haave laajentaa kulttuuriharrastustaan uusille
urille.
Aloittelijoita ovat ne harvat hakijat, joilla on vain vähän koke-
muksia ja tietoa kulttuurista. He eivät välttämättä edes osaa
sanoa, mikä kulttuurin osa-alue heitä kiinnostaisi ja siksi he
kaipaisivatkin tietoa kulttuurin eri muodoista. Aloittelijat ovat
useimmiten nuoria.
Kulttuuri käsitteenä vaikutti olevan ongelmaton useimmille
hakijoille. Suurin osa ehdokkaista ei kyseenalaista kulttuurin
käsitettä. Kulttuuri merkitsee heille ennen kaikkea eri tai-
teenlajeja, mutta myös populaareja kulttuurin muotoja, kuten
televisiosarjoja tai rock-musiikkia. Osa ehdokkaista kuitenkin
pohti kulttuurin määritelmää. He kysyivät esimerkiksi ovatko
valokuvaus, elokuvissa käyminen ja kotitehtävien tekeminen
kulttuuria.


4. Kulttuurikunnon
kumppanit
.1. Yli 00 eri alojen toimijaa

Kulttuurikunto on osiensa summa ja sitä pitävät käyn-

nissä osallistujat itse. Hankkeen valtakunnalliset kumppanit
toteuttavat ideat käytännössä ja levittävät tietoutta Kulttuuri-
kunnosta paikallisella tasolla. Hankkeen verkoston aktiivinen
ylläpitäminen on ollut ensiarvoisen tärkeää hankkeen jatku-
vuuden säilyttämiseksi.

Perustoiminnot hankkeen kumppaneille ovat yksinkertai-

sia. Kumppaniksi liitytään tilaamalla Kulttuurikunnon logo
käyttöön ja merkitsemään sillä mukana olonsa hankkeessa
esimerkiksi painotuotteissa tai nettisivuilla. Kumppaneita
suositellaan myös laittamaan linkki omilta verkkosivuiltaan
Kulttuurikunnon sivuille joko logoa tai erillistä banneria
käyttäen. Lisäksi heidän on toivottu tilaavan kulttuurikunto-
kortteja omaan toimipisteeseensä tai omille sidosryhmilleen
jaettavaksi. Kumppaneiden myötä onkin kehittynyt lukuisia
eri tapoja ilmaista mukana oloa hankkeessa.
Kulttuurikunnon kumppaneiksi ovat tervetulleita kaikki
hankkeesta kiinnostuneet tahot. Kuten jo aikaisemmin
mainittiin, hankkeen periaatteisiin on kuulunut myös se, että
Kulttuurikunto suosittelee –logo on kenen tahansa vapaasti
käytettävissä.
Vuoden 2010 loppuun mennessä Kulttuurikunnolla oli
yhteensä 560 suomen- ja ruotsinkielistä kumppania – kult-
tuuritoimijaa, järjestöä, työnantajaa sekä sosiaali- ja terveysa-
lan toimijaa – 111 paikkakunnalla ympäri Suomen. Vertailun
vuoksi voidaan kertoa, että vuoden 2008 lopussa Kulttuuri-
kunnon kumppanien määrä oli kaikkiaan noin 350 kappa-
letta noin 70 eri paikkakunnalla. Tästä voidaan päätellä, että
olemassa oleva toimijoiden verkosto muodostui pääosin jo
vuonna 2008, jolloin kumppaneita kerättiin määrätietoisem-
min esimerkiksi matkustamalla tapaamaan toimijoita eri
puolilla Suomea. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen täl-
laisia matkoja ei enää tehty, vaan uudet kumppanit hakeu-
tuivat osaksi Kulttuurikuntoa itsenäisesti. Vaikka tahti onkin
hidastunut, uusia toimijoita hakeutuu Kulttuurikunnon piiriin
edelleen – erityisesti Kulttuurikunnon tarjoamien mahdolli-
suuksien, kuten Kansallisen kulttuurikuntopäivän ja kulttuuri-
foorumeiden, yhteydessä.
Kulttuurikunnon kumppanit ovat pääosin kulttuuritoimi-
joita monipuolisesti kunnalliselta, yksityiseltä ja kolmannelta
sektorilta. Joukosta löytyy sekä kunnallisia laitosteattereita
että omaehtoisia taiteilijaryhmiä. Hankkeen kumppaneiksi
on saatu lähes kaikkien suurempien kaupunkien kulttuuritoi-
met. Kulttuurin eri lajit ovat monipuolisesti edustettuina niin
musiikin, kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin, teat-
terin, tanssin, sirkuksen, kirjallisuuden kuin museotoimin-
nankin saralta. Kulttuurikunnon kumppanit kannustavat
myös itse tekemiseen: mukana on Kansalaisopistojen liitto
KoL ry:n ohella 29 kansalaisopistoa.
Työnantaja-, järjestö- ja sosiaalialan kumppaneita Kulttuuri-
kunnolla oli vuoden 2010 loppuun mennessä 69 kappaletta
eikä määrä noussut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Lisää
Kulttuurikunnon työnantajakumppaneista voi lukea luvusta
14 (Työnantajayhteistyö).
Opiskelijajärjestöjä lukioissa, ammattikouluissa, yliopistoissa
ja ammattikorkeakouluissa on saatu mukaan yhteensä 20 kap-
paletta. Eri oppilaitoksia alakouluista aikuiskoulutukseen on
mukana kaikkiaan kymmenen. Aktiivisia toimijoita Kulttuuri-
kunnossa ovat myös mukaan lähteneet viisi valtakunnallista
eläkeläisjärjestöä.
.. Viestintä kumppaneille
Kulttuurikunto on viestinyt kumppaneilleen ja sidosryh-
milleen pääasiassa uutiskirjeiden ja muiden sähköisten vies-
tien kautta. Toimintavuodesta riippuen hanke on julkaissut
vuosittain 5-10 sähköistä uutiskirjettä, joissa on viestitty
ajankohtaisista aiheista, toiminnoista, mahdollisuuksista ja
tapahtumista. Uutiskirjeiden ohelle kumppaneille on lähe-
tetty tarvittaessa erillisiä sähköisiä viestejä, joissa on annettu
tarkempia toimintaohjeita muun muassa kulttuurikuntokort-
tien tilaukseen ja Kansalliseen kulttuurikuntopäivään liittyen.
Kaikki Kulttuurikunnon viestintä on ollut pääsääntöisesti
saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.

10

Kulttuurikunnon viestintä kumppaneilleen on tun-
tunut nauttivan kumppaneiden luottamusta. Sellai-
set sähköiset kirjeet, joissa pyydetään kumppaneita
toimimaan jollain tapaa (esim. ilmoittamaan tapah-
tumia kesäkarttaan tai lisäämään Kulttuurikunnon
logo sivuilleen), keräävät poikkeuksetta runsaasti
vastauksia. Kulttuurikunnon viestit luetaan.
Vuoden 2010 loppuun mennessä Kulttuurikunnon
suomenkielisellä uutiskirjeellä oli 1880 yksittäistä
vastaanottajaa sekä ruotsinkielisellä uutiskirjeellä
371 yksittäistä vastaanottajaa.
Minna Joenniemi ja Mikael Saarinen
Kulttuurikunnon asialla.
5. Kulttuurikunto ja
Kulturkondis kiertueella
Hanketta on esitelty vuosien varrella eri tapahtumissa ympäri
Suomen myös ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Kulttuuri-
kunto on ollut mukana Helsingin Kirjamessuilla kaksi kertaa Ylen
osastolla. Kulttuurikunto on tuonut lavalle muun muassa Heino-
lan lukion Lausuntapoikakuoron sekä Kulttuurikuntoklinikka-
ohjelmasta tutun Markku Vallan, joka kertoi parantumattomasta
kulttuuritartunnastaan ja roolistaan keravalaisen Miesten kult-
tuurikunnon klubin vetäjänä. Alueella on ollut myös mahdollisuus
testauttaa kulttuurikuntonsa testin avulla sekä tutustua hankkeen
materiaaleihin.
Kesällä 2009 Kulttuurikunnon kesätytöt kiersivät festivaaleja
ensimmäistä Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -karttaa ja Kult-
tuurikuntoa markkinoiden. Lisää Kesä-Suomi -kartasta voi lukea
luvusta 12 (Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi).
Vuonna 2010 Kulttuurikunto vieraili myös Tampereen Kirjames-
suilla, jossa Kulttuurikuntoklinikka-tv-sarjassakin nähdyt tohto-
rit, näyttelijä-muusikko Reino Nordin ja psykoterapeutti Mikael
Saarinen pystyttivät vastaanoton messuvieraille. Kulttuurikunnon
testausta kaipaavia potilaita haettiin yhteistyössä YLE Tampereen
Radion kanssa ja oman kulttuuridiagnoosin ja -kuurin saivat kaksi
onnekasta.
Kulturkondis on vieraillut tapaamassa hankkeen ruotsinkielistä
kohderyhmää muun muassa Ahvenanmaalla Maarianhaminan
kirjastossa sekä Vaasan Föreningsfestivalenilla, jossa Kulttuuri-
kunto piti työpajan sekä pystytti infopöydän torille. Tampereella
Kulturkondista on esitelty Svenska samskolanin lukiolaisille sekä
Svenska Pensionärsförbundetin alueyhdistyksille. Hankkeen
ruotsinkielistä materiaalia oli jaossa myös YLE Vega -radiokana-
van yhteistyössä Svenska Pensionärsförbundetin kanssa järjestetyl-
lä Kaffekvarnen LIVE -kiertueella Vöyrissä, Närpiössä, Hangossa
ja Porvoossa sekä ruotsinkielisten koululaisten Stafettkarnevalen-
tapahtumassa Olympiastadionilla.
Alkuvuodesta 2010 Kulturkondis vieraili Pietarsaaren Runebergin-
viikoilla, jossa hanke tarjosi tietoa ja kulttuurikunnon testausta
omalla infopisteellään. Kulttuurikunto vieraili myös Blomsterfon-
den-säätiön vanhainkodissa, jossa asukkaat saivat nauttia tanssija
Suvi Turusen itämaisesta tanssista.
Helmikuussa hanke osallistui Helsingin kaupungin terveyskeskuk-
sen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvä cityelämä
- Ett gott cityliv -teemapäivään, joka tarjosi tietoa hyvinvoinnista
kaikenikäisille siitä kiinnostuneille tapahtumissa eri puolilla Hel-
sinkiä. Kulturkondis osallistui ruotsinkieliseen senioreille suun-
nattuun ohjelmaan yhteistyössä Svenska pensionärsförbundetin
kanssa. Lisäksi Kulturkondis osallistui kesäkuussa Kulturen vid ån
-tapahtumaan Espoossa.
11
6. Visuaalinen ilme ja
painotuotteet
Kulttuurikunnon visuaalisen ilmeen suunnitteli hankkeen alussa
Yleisradion graafinen suunnittelija Mira Gartz ja sitä jatkoi
myöhemmin graafikko Mikko Lehtola. Tunnukseksi vakiintuivat
kaksi hieman toisistaan poikkeavaa elementtiä, Kulttuurikunto ja
Kulttuurikunto suosittelee -logot. Visuaalisen ilmeen tahdottiin
huokuvan reippaan kansanhiihdon tunnelmaa, mutta kulttuurin
näkökulmasta. Grafiikassa tuli ilmentyä kilpailuhenki, hiki ja
hurmos. Kulttuurikunnon alkuperäisen ilmeen värimaailmakin
mukaili hengeltään retroa linjaa. Vuonna 2009 hankkeen ilmeen
ja värimaailman päivitti hivenen raikkaammaksi Arja Karhu-
maa, joka on sittemmin jatkanut Kulttuurikunnon graafisena
suunnittelijana.
Matkan varrella hankkeessa on tehty lukuisia eri painotuotteita
tarpeesta riippuen kolmella eri kielellä: suomen ja ruotsin ohella
myös englanniksi hankkeen ja ohjelmaformaatin kansain-
välisiä mahdollisuuksia silmällä pitäen. Valikoimaan ovat
kuuluneet kulttuurikuntokortti ja sen jakelulaatikko, esitteet,
Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta, Kulttuurikunto- ja
Kulttuurikunto suosittelee -tarrat, kansiot, kirjanmerkit ja somis-
tustarkoituksiin myös suuremmat, pahviset Kulttuurikunto-merkit
ja -liput.
.1. Kulttuurikunto-logo
Kulttuurikunto-logo on helposti
rintanapiksi tai tarraksi sovel-
tuva pyöreä merkki, jossa on
onnistunutta suoritustaan
tuulettava naishahmo. Logon
kulttuurikuntoilija on toimit-
taja Inari Nuutero, jonka
toimitussihteeri Tuula Viita-
niemi kuvasi Yleisradion Ison
Pajan kolmannen kerroksen
käytävällä.
Hankkeen nopean leviämisen ja tun-
nettuuden saavuttamisen taustalla saattaa
hyvinkin olla Kulttuurikunnon ennakkoluuloton ajatus siitä, että
kuka tahansa saa ottaa hankkeen logon käyttöön. Logo on toimi-
tettu kaikille hankkeen kumppaneiksi liittyneille: kumppaneiden
toivottiin merkitsevän sillä mukana olonsa hankkeessa esimerkiksi
painotuotteissa tai nettisivuilla. Yksi tapa käyttää logoa on ollut
myös kulttuurikuntoilijoille soveltuvien tapahtumien tai muiden
sisältöjen merkitseminen Kulttuurikunto suosittelee -logolla.
Lisäksi kumppaneita suositeltiin myös laittamaan linkki omilta si-
vuiltaan Kulttuurikunnon sivuille joko logoa tai banneria käyttäen.
1
Kumppanit ovatkin ottaneet logon haltuunsa varsin kiitettäväs-
ti. Kahden ja puolen vuoden jälkeen tuntuu siltä, että logo
tunnetaan. Logo onkin lunastanut pysyvän paikkansa lukuisten
eri kulttuuritoimijoiden nettisivuilta sekä esitteiden vakioku-
vastosta. Se on myös tutkitusti tehokas: kesällä 2009 Turussa
satunnaisotannalla tehdyssä tutkimuksessa Kulttuurikunnon
tunnettuus oli jo 33 prosenttia – vain yhdeksän kuukautta hank-
keen julkistuksen jälkeen. Tutkimuksesta voi lukea lisää kap-
paleesta 16.1 (Opinnäytetyö Kulttuurikunnon tunnettuudesta).
.. Kulttuurikuntokortti
Hankkeen kuntoilijan kannalta konkreettisin väline on
ollut kulttuurikuntokortti, liikuntakortin kaltainen
taulukko, johon kuntoilija merkitsee päivittäiset kult-
tuurisuorituksensa. Pisteen sai jokaisesta vähintään
puolen tunnin suorituksesta ja suorituksiksi
lasketaan niin teatterissa, konsertissa ja eloku-
vissa käyminen kuin iltasadun lukeminen tai
tv-draaman katsominen. Kortin tarkoituk-
sena oli hankkeen alussa toimia apuna
hankkeen lanseerauksessa sekä kan-
nustaa tavallisia kulttuurikuntoilijoita
kulttuuriharrastuksen seurantaan ja
monipuolistamiseen.
Suomen-, ruotsin- ja englanninkiel-
istä kulttuurikuntokorttia jaettiin ympäri Suomen
hankkeen kumppaneiden kautta jopa 465 000
kappaletta vuosina 2008–2009. Kulttuurikun-
non kumppaneille kortin ottaminen jaetta-
vaksi oli maksutonta. Lisäksi kortti on ollut
ladattavissa Kulttuurikunnon verkkosivuilta.
Lisäksi lukuisille eri työnantajille, muun muassa
Alkolle, Mehiläiselle, Helsingin kaupungille ja
Eduskunnalle, tehtiin omalla logolla ja palautus-
päivämäärällä räätälöity kulttuurikuntokortti hen-
kilöstön käyttöön. Työnantajat ja muut vastaavat toimijat
saivat tilata heille räätälöityä, tavallista korttia personoidump-
aa kulttuurikuntokorttia pienin kustannuksin.
Kulttuurikuntoilijoita kannustettiin kortin käyttöön järjestämäl-
lä kortin tiettyyn päivämäärään palauttaneiden kesken arvonta.
Vuonna 2008 liikkeelle lähteneiden ensimmäisten kulttuurikun-
tokorttien palautuspäivämäärä takaisin Kulttuurikunnolle oli
31.8.2009. Kaikkien korttinsa tuohon päivämäärään mennessä
palauttaneiden kesken arvottiin Ateenan matka sekä Kulttuuri-
kunto-tuotteita ja kulttuuriseteleitä.
 Kulttuurikuntokorttien toinen
painos lähti liikkeelle syyskuussa
The Cultural Fitness card Try something new for a change!
2009 ja niiden palautuspäivä oli
As little as half an hour of culture three times
X
n\\b
`j
\efl^_
kf
b\\g
pfl
Ôk
ZlckliXccp%

K_\
:lckliXc
=`ke\jj
ZXi[
dXb\j
`k

easy to follow whether you are getting
31.5.2010. Tämän jälkeen kulttu-
@]
pfl
Xi\
cffb`e^
kf
`dgifm\
pfli
Ôke\jj#

`k
`j
X[m`jXYc\
kf
kip
\m\ekj
k_Xk
iX`j\
pfli
\efl^_
Zlckli\#
Xe[
n_\k_\i the
culture is varied enough. urikuntokortin todettiin täyttäneen
pulse rate and improve your stamina.
tehtävänsä hankkeessa ja sittemmin
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 kortin on voinut ladata Kulttuuri-
20 kunnon verkkosivuilta.
20
20
20
Palautettujen kulttuurikuntokort-
20 tien määrä oli odotetusti vain
20
murto-osa suhteessa maailmalle
20
20
lähteneiden kappaleiden määrään.
20 Kulttuurikunnossa onkin todettu,
20 että hankkeessa kortin arvontaan
20
lähettämistä merkityksellisempää
20
Pick the letter that matches your cultural activity, and mark it in the schedule under the right day. on kulttuurikuntokortin täyt-
A Architecture Ar Arts C


:`iZlj D Dance De Design F Film L Literature tämisen vaikutus kulttuurikuntoili-
M

Dlj`Z Mu




Dlj\ld O Opera R Radio T K\c\m`j`fe Th




K_\Xki\ X Other jalle itselleen. Kulttuurikuntokortin
Rules:
8
gf`ek
`j
XnXi[\[
]fi
Xep
ZlckliXc
XZk`m`kp
k_Xk
cXjkj
Xk
c\Xjk
*'
d`elk\j%
›
8
dXo`dld
f]
fe\
gf`ek
ZXe
Y\
\Xie\[
`e
X [Xp%
›
:lckliXc
XZk`m`k`\j
k_Xk
kXb\
gcXZ\

[li`e^
nfib
_flij
[f
efk
Zflek%
›
8Zk`m\
Xe[
gXjj`m\
gXik`Z`gXk`fe
`e
Zlckli\
`j
Zfej`[\i\[
\hlXc%

›
:lckli\
`eZcl[\j
i\X[`e^
X
Y\[k`d\
jkfip
fi
nXkZ_`e^
X
KM
[iXdX
Xj

kulttuurikunto.fi ei välttämättä edes tarvitse kulkea
> in English
n\cc
^f`e^
kf
k_\
fg\iX2
k_\
[\Z`j`fe
`j
lg
kf
pfl%
›
8
]lccp
fi
gXik`Xccp
Ôcc\[$flk
ZXi[
ZXe
Y\
dX`c\[
kf
k_\
X[[i\jj
^`m\e
fe
k_\
fk_\i j`[\
f]
k_`j
ZXi[
Yp
*(
DXp#
)'('%
pysyvästi mukana kulttuuri-
harrastuksen rinnalla, vaan se voi
toimia tarpeellisena innostajana säännöl-
lisen kulttuuriharrastuksen käynnistämis-
een alkuvaiheessa. Kulttuurikuntokortti
on toiminut myös esitteen kaltaisena,
pienempänä flyerina Kulttuurikunnon
tutuksi tekemisessä.

• Etsi ja löydä oma lajisi

• Aloita rauhallisesti
• Etene nousujohteisesti
• Muista pitkäjänteisyys
• Hae vaihtelua
• Sairaana kuntoile kevyesti

1
7. Verkkosivusto
7.1. Sivuston synty
Kulttuurikunnon verkkosivustot kulttuurikunto.fi ja kul-
turkondis.fi sijaitsevat Ylen verkkokokonaisuudessa omana
palvelunaan, joka löytyy myös eri hakemistoista yle.fi-
pääsivustolla. Sivuston kaksi kieliversiota ovat pääosin toist-
ensa kaltaiset, mutta etusivun uutisissa ja vinkeissä on hieman
vaihtelua kieliversiosta riippuen. Lisäksi sivustolta löytyy
englanninkielinen yhteenveto hankkeesta.
Kun verkkosivustoa ryhdyttiin suunnittelemaan, mallina
toimivat sosiaalisen mediat monipuoliset, interaktiiviset si-
vustot. Sivustolle haluttiin luoda ominaisuuksia, jotka saisivat
käyttäjät palaamaan takaisin aina uudestaan. Käyttäjiä halut-
tiin myös aktivoida tuottamaan sisältöä sivustolle itse. Haavee-
na oli synnyttää sivustoa aktiivisesti käyttävä yhteisö.
14
Valmiille sivustolle rakentuikin useampi interaktiivinen
ominaisuus: tapahtumakalenteri, johon tapahtumanjärjestäjät
voivat syöttää itse tapahtumansa, Kulttuurikunto-testi, oman
kulttuurikokemuksen analysoinnin apuna toimiva kokemus-
raportti sekä mahdollisuus luoda sivustolle oma käyttäjäpro-
fiili. Myöhemmin sivustolle saatiin myös keskustelupalsta,
jossa myös kokemusraporteista syntynyttä keskustelua pystyi
jatkamaan suoraan.
Kulttuurikunnon sivuston lanseerauksen tuottajana toimi
Anna-Leena Lappalainen ja konseptisuunnittelijana Timo
Rotonen. Toteutuksesta vastasivat Sampsa Kemppainen suun-
nittelutoimisto Valveesta ja Arto Viitanen Comeks Oy:sta.
 Kuntotestin
tulokset

Onneksi olkoon. Olette nyt suorittanut Kulttuurikuntotestin.

Seuraavassa todetaan teidän tuloksenne.
Kulttuurikunto– Olette ylikunnossa. Kulttuurikuntonne on liian hyvä, olette
pisteesi: 9.36 lievässä ylikunnossa. Teille suositellaan varovaista
kohtuullisuutta kulttuurin käytössä.

Kulttuurikuntopotentiaali:
Vastauksienne perusteella laskettu Kulttuurikuntopotentiaalinne on
huomattava. Toisin sanoen, ylikunnon vaara tulee ottaa huomioon jo
ensimmäisiä kunnonparannustoimenpiteitä tehdessänne.

Muihin testin tehneisiin verrattuna kulttuurikuntonne on:

Muihin testin tehneisiin verrattuna teidän kulttuurikuntonne on parempi.

Teidän kaltaisiinne ihmisiin verrattuna kulttuurikuntonne on:

Muihin testin tehneisiin verrattuna teidän kulttuurikuntonne on parempi.

Hyvän elämän kannalta tavoittelemisen arvoinen kulttuurikunto:

Kulttuurikuntonne kertoo, että teillä on ote hyvästä elämästä. Vaarana teidän
kohdallanne on kuitenkin liiallisuuden ongelma. Hyvä elämä syntyy usein
tasapainosta eri elämänalueiden välillä. Siksi ylikuntoa ei voi suositella
edes kulttuurin yhteydessä. Toisaalta, mikäli itse koette olonne hyväksi ja
tasapainoiseksi suhteessanne kulttuuriin teillä ei liene aihetta ylenmääräiseen
huoleen, edellyttäen että olette sulkeneet pois itsepetoksen mahdollisuuden, ja
mikäli lähipiirinne ei ole teistä huolissaan.

Teidän elämäntilanteenne:
Olette kehitysvaiheessa, jossa kulttuuriharrastukset ehkä joutuvat kilpailemaan
ajastanne parisuhteen ja muiden elämänalueiden kanssa. Kulttuurinen
hyvinvointinne riippuu siis jossakin määrin siitä, miten kumppaninne suhtautuu
kulttuuriin.

Teidän Lähipiirinne:
Olette jossakin määrin kiinnostuneempi kulttuurista kuin teitä lähellä olevat
ihmiset. Teidän ei ole syytä huolestua. On mahdollista, että kulttuurin
hyväätekevät vaikutukset leviävät lähimpienne elämään juuri teidän kauttanne,
mikä antaa teille tärkeän roolin yhteisössänne. Toisaalta saatatte kokea
tärkeäksi pitää kulttuuria jollakin tapaa omana, henkilökohtaisena asiananne,
joka välillisesti auttaa teitä toimimaan myös muilla elämänalueilla.

Kulttuurin harrastamisen mahdollisuuksia ovat paikkakunnallanne:

Asuinpaikassanne on jonkin verran kulttuuripalveluita. Halutessanne voisitte
ehkä aktiivisesti osallistua niiden kehittämiseen tai kenties tuoda
kotiseudullenne jonkinlaista uutta kulttuuritoimintaa. Pienistä asioista on
monesti kulttuurin alalla kasvanut suuria, eikä teilläkään ole mitään syytä
epäillä, etteikö se olisi mahdollista myös teidän kohdallanne.

Vahvuuksianne käyttämällä kenties keksitte keinon lisätä kulttuurin osuutta

elämässänne:
Koska kulttuurikuntonne jo on riittävän korkea, teille suositellaan kulttuurin
ulkopuoliseen elämään perehtymistä, oppaananne omat vahvuutenne ja juuri teille
ominaiset tavat ja piirteet.

Harrastatte kulttuuria 10 tavalla:

Kirjallisuus, Kirjoittaminen, Musiikki, Kuvataide, Tanssi, Teatteri,
Elokuvat, Sarjakuvat, Muoti ja Arkkitehtuuri ja/tai muotoilu ovat
kulttuuriharrastuksianne ja vietätte aikaa niiden parissa varsin paljon.

Sosiaaliselta kannalta kulttuuriharrastuksenne on:

Kulttuurin harrastamiseen liittyvät ihmiskontaktit ovat teillä merkittäviä.
Kontaktien kautta teillä on ehkä myös mahdollista jollakin tapaa kehittyä
suhteessanne harrastukseenne.

1
 Olette enemmän tutkija kuin taiteilija. Kulttuurin alueella
Persoonallisuus-
teitä saattavat kiinnostaa ne lajit, jotka edellyttävät
piirteittenne pohjalta
tietoa, taitoa tai älykkyyttä. Arvostatte filosofista tai
ehdotamme teille
mahdollisesti tieteellistä otetta asioihin. Koska pidätte
tutustumista esimerkiksi:
älyllisistä haasteista, viihdytte mahdollisesti myös
vaikeaselkoisemman taiteen parissa. Teitä saattaisivat
kiinnostaa vaikkapa Herman Hessen, James Joycen tai
Veronica Pimenoffin kirjallinen tuotanto. Luultavasti
suhtaudutte vakavasti haasteeseen ymmärtää taidemusiikkia,
esimerkiksi Arnold Schönbergin tai Karlheinz Stockhausenin
tuotantoa. Kuvataiteen alalla saatatte tuntea toisaalta
vetoa Leonardo da Vincin kaltaisten tunnustettujen nerojen
tuotantoon, toisaalta teitä saattaisi ehkä kiinnostaa
käsitetaiteen älyllinen suhtautumistapa maailmaan.

Toisaalta elämäntilanteessanne saattaisitte olla kiinnostunut esimerkiksi:

Toisaalta olette vielä niin nuori, että yllämainitut teokset saattavat

puhutella teitä vasta paljon myöhemmin, ja ehkä tässä iässä olette
paljon kiinnostuneempi ikäänne paremmin vastaavasta lasten ja
nuortenkirjallisuudesta ja -musiikista.

Vastaustenne perusteella on syytä olettaa, että ette olisi lähtökohtaisesti

kovinkaan innostunut esimerkiksi:

Ajatellessanne kaikkea mitä testin tulos on teistä tähän mennessä sanonut

tai teille tähän mennessä suositellut, saatatte hyvinkin löytää monia
kohtia joiden kanssa olette samaa mieltä. Teidän kannattaa tutkia tarkoin
nämä kohdat, vaikka alleviivaten, ja ryhtyä pohtimaan näiden teille
merkityksellisten ajatusten soveltamista juuri teidän omaan elämäänne.

Suosittelemme, että juuri siksi kokeilisitte

yllämainittuja lajeja ennakkoluulottomasti:
Uskomme, että korkea henkinen kapasiteettinne antaa teille
mahdollisuudet löytää juuri teidän elämäänne sopivat tavat
ottaa yllämainitut suositukset huomioon sillä tavalla kuin
se teille sopii. Ennemmin tai myöhemmin te löydätte teille
oikean tien, tai useita sellaisia.

Ylipäätään elämänne merkitys:

Kysymys elämän tarkoituksesta ei
kiinnosta teitä aktiivisesti. Ehkä
käytätte mieluummin aikaanne muiden
asioiden, esimerkiksi kulttuurin
parissa, ja löydätte sieltä asioita
jotka paremmin vastaavat teille
akuutteja kysymyksiä tällä hetkellä.

Paikka, aika ja lääkärin

allekirjoitus

Helsinki,
5.10.2008,
Tohtori Kulttuurikunto
1
.. Tietoa sekä kulttuurikuntoilijoille että
kumppaneille
Sivustolla on monta viestinnällistä ulottuvuutta. Sen tarkoituk-
sena on innostaa mukaan ja viestiä hankkeesta sekä tavalliselle
yleisölle että Kulttuurikunnon monipuolisille kumppaneille.
Viestinnän täsmentämiseksi hankkeen kumppaneille rakennet-
tiin vuonna 2009 erillinen alasivusto informoimaan hankkeen
toiminnoista. Samalla rakennettiin myös lomake, jonka avulla
hankkeen materiaalien tilaamisesta tuli sujuvampaa. Tapahtuma-
kalenteria paranneltiin siten, että tarkempien tapahtumatietojen
jättäminen ja tapahtuman lajin, luonteen ja ajankohdan määrit-
teleminen onnistui entistä paremmin. Tapahtumakalenteriin
lisättiin mahdollisuus lisätä kuva tapahtumailmoituksen yhtey-
teen. Kulttuuritapahtumien hakukriteereitä täsmennettiin myös
sivuston tavallisten käyttäjien näkökulmasta.
Sivuston vaihtuvat uutiset ja vinkit ovat esitelleet monipuolisesti
hankkeen kumppaneiden tapahtumia ja uutisia sekä muita kiin-
nostavia, Kulttuurikuntoa kohottavia mahdollisuuksia.
Vinkit ovat kertoneet muun muassa Rovaniemen Teatterin
teatterimaratonista, Zodiak – Uuden tanssin keskuksen Ihmisen
asussa -alastonesityksestä, Kulttuurikunnon laatimista eri
kuvanveistäjien nimien mukaan nimetyistä patsaskierroksista
sekä Ateneumin taidemuseon muistisairaille tarkoitetusta
muistipolusta.
Sivustolla on ollut kaksi verkkosivuteemaa, joiden avulla sivuston
mahdollisuuksia on haluttu aktivoida sekä tavallisten kulttuuri-
kuntoilijoiden että hankkeen kumppaneiden näkökulmasta.
Syksyn 2009 teemana oli kirjallisuus ja kevään 2010 teemana teat-
teri. Teemasta tiedotettiin erikseen kummankin teeman parissa
toimiville kumppaneille, joita pyydettiin ilmoittamaan teemaan
soveltuvat tapahtumansa sivustolle erikseen. Kirjallisuussyksynä
esille nostettiin muun muassa television ja radion kirjallisuusoh-
jelmia ja niiden aiheita sekä kirjallisuusaiheisia tapahtumia ja
uutisia.
Esille pääsivät muun muassa kirjastonhoitaja Eija-Liisa Kuortin
vinkit 50 kaunokirjallisesta teoksesta, jotka jokaisen suomalaisen
tulisi lukea, Poetry Slamin eli lavarunouden SM-kilpailut, Tam-
pereen kaupungin kokoamat kirjallisuusaiheiset raitit sekä vinkit
sähköisiin kirja-arvosteluihin verkossa. Kirjallisuussyksyn aikana
esiteltiin myös joka keskiviikko viikon kirja, jonka toimittajat
Nadja Nowak ja Seppo Puttonen valitsivat.
1
Teatterikeväänä Kulttuurikunnon kumppaneiden tapahtumail-
moitusten pohjalta koottiin teatterikierroksia, joiden avulla
sivuston kävijän oli mahdollista laatia itselleen sopiva harjoitus-
ohjelma. Etusivun jutuissa esille pääsivät televisio-ohjelma
Stradan kevään vieraiden, esimerkiksi sarjakuvapiirtäjä Pertti
Jarlan ja kokkilegenda Jaakko Kolmosen, mieleenpainuvimmat
teatterikokemukset. Lisäksi sivuilta sai lukea muun muassa hu-
manitääristä työtä tekevästä Klovnit ilman rajoja -yhdistyksestä,
liikunnan ja kulttuurin hyvät puolet yhdistävästä teatteriryhmä
Lenkkiteatterista sekä kahden ruotsalaisen ja yhden suomalaisen
teatterin Svinalängorna-näytelmän yhteistyöstä.
Sivustolla on seurattu myös kolmea eri blogia. Jaana Semerin
Ai täh? Viroa Aloittelijoille kertoi kulttuuritoimittajan viron
kielen ja kulttuurin opiskelusta Tartossa. Bloggaamaan saatiin
myös Miesten kulttuurikunnon klubin vetäjä Markku Valta.
Teatterikeväänä 2010 Teatterihullun päiväkirja -blogin
pitämisen aloitti Yleisradion teatteriin erikoistunut toimittaja
Tuula Viitaniemi, jonka kirjoitukset nousivat nopeasti yhdeksi
suosituimmista sisällöistä koko sivustolla.
.. Kävijämäärät
Hankkeen verkkosivuston kävijämäärissä on ollut suuria
muutoksia sitten hankkeen alusta tähän päivään. Luvuissa ovat
yhteenlaskettuina sivuston molemmille kieliversioille tehdyt
vierailut.
Verkkosivusto avattiin lokakuun alussa 2008. Kolmen ensim-
mäisen kuukauden aikana, jolloin hanketta oli tukemassa myös
ajankohtainen televisiosarja, sivustolle tehtiin 56 700 vierailua.
Vuoden 2009 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sivus-
tolle tehtiin 38 800 vierailua. Pienentyneistä luvuista huolimatta
kuuden ensimmäisen toimintakuukauden aikana sivusto onnistui
tavoittamaan runsaasti sivustoon sitoutuneita kävijöitä: puolen
vuoden aikana tapahtuneesta 95 500 vierailusta 21 prosentissa oli
kyse sivustolle palaavista kävijöistä.
Koko vuonna 2009 sivustolle tehtiin yhteensä 118 796 vierailua.
Keskimäärin yksittäinen kävijä vietti sivustolla aikaa kolme mi-
nuuttia ja vieraili neljällä eri sivulla sivuston alla. Sivuston suosi-
tuimpia alueita olivat kulttuurikuntotesti sekä keskustelufoorumi.
Kesällä myös kulttuurireitit ja sen yhteydessä järjestetty arvonta
keräsivät kävijöitä.
Näkyvyys Ylen medioissa vaikuttaa selkeästi sivuston kävi-
jämääriin. Vuonna 2010, kun televisiosarjasta ja hankkeen
näkyvästä lanseerauksesta oli jo aikaa, sivuston kokonaisvierailut
putosivat 36 700 käyntiin.
7.4. Sivuston jatkokehitys

Kulttuurikunnon ensimmäisten kuukausien jälkeen huomattiin, ettei sivusto

onnistunut houkuttelemaan uusia kävijöitä toivottuun tahtiin tai luomaan
sen kokoista yhteisöä, joka pitäisi sivuston aktiivisena. Työryhmässä onkin
mietitty moneen kertaan sitä, miten sivustolle saataisiin liikettä.

Kokemusten myötä nousi esiin kävijämääriin vaikuttavia merkittäviä

muutostarpeita, joita ei toistaiseksi ole voitu toteuttaa. Muun muassa
tietopaketit ja toimitetut kokonaisuudet Ylen kulttuuriohjelmista,
henkilökohtaiset kalenteritoiminnot ja mahdollisuus perustaa ryhmiä
muiden harrastajien kanssa olisivat käyttäjille tervetulleita uudistuksia.
Ryhmänmuodostusmahdollisuutta on kokeiltu yhdysvaltalaisen Ning-
verkkopalvelun alustalla, mutta palvelun käyttäjäystävällisyydessä on
toivomisen varaa.

Sivustoa on pyritty aktivoimaan kehottamalla hankkeen kumppaneita

laittamaan linkki omilta nettisivuiltaan Kulttuurikunnon sivuille joko
Kulttuurikunto-logon tai -bannerin avulla kävijämäärän kasvattamiseksi.
Myös tapahtumien ilmoittamisen mahdollisuudesta on muistutettu
kumppaneita aktiivisesti. Sivuston toimintoihin lisättiin mahdollisuus tilata
uusimmat uutiset ja tapahtumailmoitukset RSS-syötteenä omaan selaimeen.
Vuosina 2009 ja 2010 toteutettua Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -karttaa
suunniteltaessa pohdittiin huolella, miten ihmiset saataisiin ohjautumaan
sivustolle kesäkampanjan yhteydessä. Kampanjan yhteydessä järjestetty
arvonta huolehtikin tästä toiveesta mallikkaasti.

Vuonna 2009 toteutettiin sivuston konseptikehitystyö yhteistyössä

Taideteollisen korkeakoulun MediaLabin kanssa. Työ tuotti oleellista
tutkimustietoa ja useita osasovellusehdotuksia, joiden jatkokehitys tapahtuu
muun muassa Aalto-yliopiston kanssa työn alla olevan Kulttuuriplaneetta
-formaatin konseptoinnin ja toteutuksen yhteydessä. Palvelun tavoitteena
on saada aikaan älykkäästi toimiva kulttuurisen tiedon, kokemusten ja
tapahtumien jakamisen ympäristö, jonka yhteydessä kehitetään muun
muassa monikäyttöinen tapahtumakalenteri karttasovelluksineen sekä
oppimisalusta taidekasvatuksen tarpeisiin.

Taideteollisessa korkeakoulussa kehitystyöstä vastasivat

Medialaboratorion Crucible Studion taiteellinen johtaja
Mika Lumi Tuomola ja Media-laboratorion professori
Esteenä kulttuurikuntoilulle ovat
Lily Diaz. Yhteensä 23 opiskelijaa kehitteli osasovelluksia
tekniikan miehen insinöörimäiset
syksyn 2009 ajan. Palvelukonseptiehdotuksen kokosivat ja ennakkoluulot, lisättynä keski-
muotoilivat opinnäytetyönään maisteriksi tammikuussa 2009 iän epäluulolla abstraktisuutta
valmistuneet Virva Auvinen ja Teemu Korpilahti. Korpilahti kohtaan. Kaiken pitäisi olla
on sittemmin jatkanut konseptikehitysyhteistyötä Cruciblen todellista, konkreettista. Myös
puitteissa Kulttuurikunnon toimeksiannosta. Syksystä 2010
kulttuurissa.”
insinööri, 50, Järvenpäästä
Kulttuuriplaneetta-yhteistyön edistämisestä on Aalto-yliopiston
osalta vastannut Median laitoksen ja Media Factoryn johtaja,
professori Philip Dean.

18
8. Aktiivisia kumppaneita
ja paikallisia hyötyjä
8.1. Hyötyjä ja hyödyntäjiä
Aktiivisien kumppaneiden vaikutus hankkeen onnistumi-
seen korostui ensihuuman haihduttua. Kun Kulttuurikun-
non ensimmäisenä toimintavuonna kumppaneita hankittiin
määrätietoisesti, toisena vuonna luotettiin siihen, että hyvin
alulle saatu lumipallo lähtee vyörymään itsestään. Tämä tapa
on toiminut koko hankkeen ajan.
Hankkeen 560 kumppanin joukkoon mahtuu erilaisia aktiivi-
suuden tasoja. Monet kumppaneista ovat ottaneet käyttöön
hankkeen logon ja jakaneet kulttuurikuntokorttia, mutta
syvempi toimiminen hankkeessa ei ole ottanut tulta alleen.
Jotkut toimijat ovat olleet aktiivisia hankkeen ensimmäisen
vuoden aikana, mutta pitkäaikaista jatkuvuutta ei ole syntynyt
esimerkiksi yhteyshenkilön vaihtumisen vuoksi.
Matkan varrella esiin on noussut lukuisia hankkeelle arvok-
kaita toimijoita, jotka ovat oivaltaneet omaan toimintaansa
sopivia tapoja Kulttuurikunnon mahdollisuuksien hyö-
dyntämiseen. Omien ideoiden ja tempausten ohella into olla
mukana hankkeessa on ilmennyt myös aktiivisena yhteyden-
pitona Kulttuurikunnon suuntaan.
Yksi aktiivisista toimijoista on ollut jo hankkeen alusta lähtien
Rovaniemen teatteri. Teatteri on muun muassa toteuttanut
kaksi yleisönhankintatempausta Kulttuurikunnon hengessä:
vuonna 2008 Kulttuurikuntokoulun ja vuonna 2009 Kult-
tuurikuntomaratonin. Lapin Kamariorkesterin, Rovaniemen
Taidemuseon ja Rovaniemen teatterin yhteinen, tavallisille
kaupunkilaisille suunnattu Kulttuurikuntokoulu sisälsi eri
kulttuurilajeihin tutustumista, lajikohtaista valmennusta sekä
kuusi vapaavalintaista esitystä edellä mainittujen toimijoiden
19
ohjelmistosta. Kulttuurikuntomaraton puolestaan haastoi kat-
somaan kaikki kolme teatterin suuren näyttämön näytelmää
syksyn 2009 viimeisellä esitysviikolla, sisältäen myös ryhmän
yhteisiä tapaamia. Molempiin Kulttuurikunto-ryhmiin mahtui
10 ensimmäistä ilmoittautunutta ja ne olivat osallistujille
maksuttomia tapahtumavierailuja myöten.
Maininnan ansaitsevat myös Jyväskylän kaupungin kulttuuri-
alan eri toimijat, Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaali sekä
erityisesti Jyväskylän taidemuseon koordinoima Kulttuuriluot-
si-toiminta. Jyväskylän toimijat ovat esitelleet Kulttuurikun-
toa oma-aloitteisesti, jakaneet hankkeen materiaalia omissa
tapahtumissaan ja olleet muutenkin avoimia Kulttuurikunnon
ideoille ja yhteistyöehdotuksille.
Matkan varrella erityisesti taidemuseot ovat ottaneet hank-
keen omakseen ja löytäneet tapoja hyödyntää sitä omassa
toiminnassaan. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Turun taide-
museo ja Vantaan taidemuseo, jotka molemmat ovat järjestä-
neet erityistapahtumia Kulttuurikunnon hengessä. Turun
taidemuseossa järjestettiin vuonna 2009 Museo on kunnon
paikka! -senioripäivä, jossa tutustuttiin esillä olleisiin näytte-
lyihin, kuunneltiin terveysalan ammattilaisten luentoja taiteen
vaikutuksesta terveyteen sekä vierailtiin Kokemuksellisen
kaupungin konsultin vastaanotolla, jossa esitystaiteilija ja
kirjailija Meiju Niskala jakoi leikkimielisiä reseptejä turku-
laiseen kulttuurikunnon kohottamiseen ja omatoimiseen
harjoitteluun.
Vantaan taidemuseo puolestaan kutsui keväällä 2009 van-
taalaisia kulttuurikuntoilijoita kaikenkuntoisille ja -ikäisille
suunnattuihin keskustelutuokioihin, joissa kahvikupin äärellä
puitiin kuvataiteen mahdollisuuksia ja käsiteltiin sen eri aloja
maalaustaiteesta kuvanveistoon ja arkkitehtuuriin. Tuokioiden
alustajina oli vantaalaisia taiteilijoita ja taideopettajia, jotka
kertovat omasta työstään ja pohjustavat keskustelua. Vantaan
taidemuseo on järjestänyt erityisohjelmaa myös Kulttuurikun-
topäivinä ja on pitänyt aktiivisesti yhteyttä Kulttuurikunnon
kanssa.
Muita aktiivisia toimijoita ovat olleet, vain muutamia maini-
taksemme, Kannonkosken kunnankirjasto, sysmäläinen
taide-, tieto- ja hyviryväs Morganismi, joutsalainen taidelai-
tos Haihatus, Suomen Kansallisooppera, Someron Kulttuuri
Yhdistys ry, helsinkiläinen Nukketeatterikeskus Poiju, Kittilän
elinkeinotoimen Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailuun
-hanke, Turun Nuori Teatteri, Espoon WeeGee-talossa toimiva
Galleria Aarni, Metropolia Ammattikorkeakoulun Esittävän
taiteen koulutusohjelma, Savonlinnan kaupunginteatteri,
Lahden kaupunginmuseo, Riihimäen Teatteri ja Nuorisoteat-
teri, Vantaan kaupunginmuseo, Salon Taidemuseo Veturitalli,
espoolainen Urkuyö ja Aaria -festivaali, turkulaiset Aboa
Vetus & Ars Nova -museo ja Sibelius-museo, taideyhdistys
Ars-Häme ry, vaasalaiset Kuntsin modernin taiteen museo
ja Tikanojan taidekoti, helsinkiläiset Tekniikan museo ja
Valokuvataiteen museo sekä Porin, Pietarsaaren, Kuopion
ja Tuusulan eri kulttuurialan toimijat. Monet Kulttuurikun-
non aktiivisista kumppaneista toimivat hankkeessa kahdella
kielellä.
8.2. Miesten kulttuurikunnon klubi
Yksi Kulttuurikunnon vuoden 2009 näkyvimmistä ansioista
oli Keravan opistolla syksyllä järjestetty Miesten kulttuurikun-
non klubi. Idea klubista syntyi keravalaisen Miehet mukaan
-hankkeen koordinaattorin Esko Porolan aloitteesta ja klubia
järjestettiin yhteistyössä Keravan opiston kanssa. Klubin
vetäjäksi saatiin todellinen kulttuurikuntoilun esikuva, TV1:n
Kulttuurikuntoklinikan entinen potilas ja mielenterveys-
ohjaaja Markku Valta.

Vuonna 2010 Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartan
ja Kansallisen kulttuurikuntopäivän myötä aktivoituneita
kumppaneita ovat olleet ainakin Seinäjoen kaupungin kult-
tuuritoimi, Ahvenanmaan lukuisat kesätapahtumat, Ateneu-
min taidemuseo, Suomen kansallismuseo sekä Rauman
kaupungin eri toimijat.
Ruotsinkielisistä toimijoista erityismaininnan ansaitsevat
Wasa Teater sekä muun muassa sanapajatoimintaa järjestävä
Sydkustens landskapsförbund, joka on levittänyt omalle kon-
taktiverkostolleen Kulttuurikunnon tempauksia ja tapahtu-
mia aktiivisesti. Parhaimmillaan Kulttuurikunnon yhteistyö
eri toimijoiden kanssa perustuukin molemminpuoliseen
vuorovaikutukseen.
Lisäksi kulttuurikuntokorttia ja hankkeen mahdollisuuk-
sia ovat käyttäneet hyväkseen ainakin seuraavat sosiaali- ja
opetusalan toimijat: joensuulainen Seniorineuvonta Ankkuri,
rovaniemeläisen Muurolan sairaalan psykiatrian klinikka,
Vaasan kaupungin Ikäkeskus ja Kansalaisinfo, Keski-Pohjan-
maan ammattikorkeakoulu, Länsi-Pirkanmaan koulutuskun-
tayhtymän Ammatti-instituutti Iisakki Hämeenkyrössä,
joensuulainen Pataluodon koulu sekä myrskyläläinen Kank-
kilan ala-aste.
Lapin sairaanhoitopiirin Muurolan sairaalassa kulttuurikun-
tokorttia on käytetty välineenä yhdessä mielenterveyspo-
tilaiden kanssa. Projektia vetänyt mielenterveyshoitaja
ja terapeutti Seija Vauramo kokee, että kulttuurin myötä
potilaat ovat saaneet niin lisää sisältöä elämään kuin uusia
ihmissuhteitakin. Hänen mielestään kulttuuri on tuonut
uuden, raikkaan näkökulman psykiatriaan ja hän uskookin,
että tulevaisuudessa sitä käytetään hoitovälineenä entistä
enemmän.
Miesten kulttuurikunnon klubin tarkoituksena oli houkutella
miehet tuopin ja tv:n äärestä kulttuurin pariin ja madaltaa
kynnystä kulttuurin harrastamiseen. Klubiin otettiin mukaan
kaikkiaan 12 osallistujaa. Vetäjän yllätykseksi osallistujat eivät
olleetkaan ennakko-oletusten mukaisesti kulttuurin suhteen
huonokuntoisia, vaan jopa kulturellimpia kuin ohjaaja itse.
Tämä vahvistaa entisestään projektin aikana esiin noussutta
havaintoa: ihmisten tarvetta muodostaa ryhmiä samanmielis-
ten kanssa nimenomaan kulttuurikiinnostusten yhdistämänä,
lukupiirien ohella.
Yhteistyötä tehtiin myös Kulttuurikunnon kumppaneiden
kanssa: alkusyksystä hanke haki kumppaneidensa joukosta
sellaisia kulttuuritoimijoita, jotka olisivat valmiita auttamaan
miesten perehdyttämisessä kulttuurin saloihin. Lukuisat
pääkaupunkiseudun toimijat olivat kiinnostuneita yhteistyöstä
ja kertoivat miesten kohderyhmänä olevan juuri se, jota
heillä on vaikeuksia tavoittaa. Erilaisia yhteistyötarjouksia tuli
lopulta enemmän kuin mitä ryhmä saattoi ottaa vastaan.
Syksyn aikana klubi vieraili seuraavissa kohteissa: Keravan
museon perusnäyttely, Irlantifestivaalin konsertti huilisti Harry
Bradleyn johdolla Kerava-salissa, Vantaan kaupunginmuseon
Helsingestä Vantaaksi -näyttely, Keravan taidemuseon nyky-
taidenäyttely Clues to human behavior: Planet Fun Fun, John

Erityisesti pienet toimijat niin pieniltä kuin suu-

remmiltakin paikkakunnilta ovat pitäneet vas-
tavuoroisesti yhteyttä Kulttuurikunnon kanssa ja
hyödyntäneet hankkeen ilmaisia ilmoittamismah-
dollisuuksia. Se, että Kulttuurikunto on maksuton
hanke, joka ei arvota kulttuuritoimijoita koon tai
organisaation taustan perusteella, on kerännyt
tasaisesti kiitosta.
20
Markku Valta
Storgårdsin johtama Helsingin kaupunginorkesterin konsertti
Finlandia-talolla sekä Otso Kauton Tyttö tuli! -näytelmä
Suomen Kansallisteatterissa. Ryhmälle järjestettiin lähes
kaikissa kohteissa esimerkiksi erillinen opastus näyttelyyn,
kurkistuksia kulisseihin tai muuta erityisohjelmaa.
Kansallisteatterin yleisötyövastaava Pirjo Virtanen kommen-
toi Laura Puron Kulttuurikunnon nettisivuille kirjoittamassa
artikkelissa kulttuuritoimijoiden kiinnostusta yhteistyöhön
miesporukan kanssa seuraavasti: ”Teatteriahan pidetään naist-
en vapaa-ajanviettona, johon miehet tuodaan mukana. Tässä
miellytti ajatus siitä, että miehet tulevat omaehtoisesti ja itsensä
takia”. Hän kommentoi myös miesten rohkeaa näytelmävalin-
taa: miehille tarjottiin mahdollisuutta nähdä paljon kohua
aiheuttanut Kristian Smedsin Tuntematon sotilas, mutta he
valitsivat isien ja tyttärien suhteesta kertovan näytelmän.
Miesten kokemuksissa korostuu erityisesti ryhmän yhteisöl-
linen merkitys ja madaltunut kynnys osallistua tapahtumiin
porukalla. Ryhmälle kokoontumiset ovat tuoneet piristystä ja
vaihtelua jokapäiväiseen elämään. Toiminta sai myös paljon
julkisuutta erityisesti Keravalla lehtijuttujen ja radiohaastatte-
luiden muodossa. Klubin toiminta jatkui keväällä 2010.
8.3. Yhteistyö eläkeläisjärjestöjen kanssa
Vuonna 2009 Kulttuurikunto sai haaviinsa uuden kohderyh-
män, kun suomalaiset eläkeläisjärjestöt houkuteltiin mukaan
kumppaneiksi. Saman vuoden loppuun mennessä hank-
keen kumppaneiksi olivatkin ryhtyneet jo Eläkeliitto, Eläk-
keensaajien keskusliitto EKL ry, Eläkeläiset ry, Kansallinen
senioriliitto ry sekä Svenska Pensionärsförbundet rf. Näiden
valtakunnallisten eläkkeensaajajärjestöjen (pois lukien pieni
Kristillinen Eläkeliitto, joka ei ole Kulttuurikunnon kump-
pani) yhteinen jäsenmäärä on 260 000, joka kattaa peräti
87 prosenttia kaikkien järjestäytyneiden eläkeläisjärjestöjen
jäsenmäärästä.
Kulttuurikunto Käpylän työväentalolla
Helsingissä.
21
Yhdessä Kulttuurikunto ja eläkeläisjärjestöt ovat tavoitelleet
yhteistyötä, joka aktivoi maamme eläkeläisiä hyödyntämään
monipuolisesti eri paikkakunnilla saatavilla olevia kulttuuri-
palveluita, organisoimaan kerhojensa kautta sosiaalisia suh-
teita tarjoavaa yhteisöllisyyttä kulttuurin parissa ja tuottamaan
itse kulttuuria oman henkisen hyvinvointinsa kohottamiseksi
ja elämisen iloksi. Kulttuurikunnon ja eläkeläisjärjestöjen
välisessä yhteistyössä kiinnostuksenkohteena ovat erityisesti
kotona koettavat elämykset sekä kulttuuritarjonnan hyö-
dyntäminen omassa lähiympäristössä.
Kulttuuritoimijoiden kannalta eläkeläiset ovat myös koh-
deryhmä, joka voi hyödyntää päiväsaikaan avoinna olevia
kulttuuripalveluita parhaiten koululaisten ohella. Eläkeläiset
kaipaavat myös tiloja omien harrastusmahdollisuuksiensa
tueksi. Tässä Kulttuurikunto on ollut järjestöjen apuna
parhaansa mukaan, muun muassa teettämällä tutkimuksen
julkisten tilojen käytön esteistä ja hyvistä käyttökokemuksista.
Järjestöjen kanssa toteutettuihin toimenpiteisiin ovat kuu-
luneet muun muassa hankkeesta tiedottaminen omille jäsen-
ille sekä kulttuurikuntokortin painaminen järjestön omaan
lehteen. Eläkkeensaajien keskusliiton kanssa toteutettiin
marraskuussa 2010 myös monipuolisesti eri alojen järjestöjen
käyttöön sopiva Kulttuurikunto-ohjaajan koulutus, jonka
tavoitteena on antaa vinkkejä ja ideoita paikalliseen kult-
tuurikuntoiluun kautta Suomen. Koulutuksesta annettiin pieni
makupala myös Kansallisen senioriliiton piirien koulutus-
vastaavien tilaisuudessa syyskuussa 2010. Aiheesta voi lukea
enemmän luvusta 13 (Kulttuurikunto-ohjaajan koulutus).
Eläkeläisjärjestöissä on lukuisia aktiivisia toimijoita, joiden
avulla Kulttuurikunnon idea on ryhtynyt leviämään laajem-
minkin järjestöjen alueellisiin piireihin ja yhdistyksiin.
Esimerkiksi Eläkeläiset ry järjesti yhdessä Kansan Sivistystyön
liitto KSL ry:n kanssa keväällä 2010 Kulttuurikunto-aiheisia
koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea, jotka sisälsivät sekä
kurssimuotoista toimintaa että vierailuja kulttuuritapahtu-
miin. Niin ruotsinkielinen Svenska Pensionärsförbundet
kuin suomenkielisetkin järjestöt ovat todella innostuneet
yhteistyöstä Kulttuurikunnon kanssa ja kutsuneet aktii-
visesti hanketta mukaan erilaisiin tapahtumiin ja muihin
esittelytilaisuuksiin.
Kulttuurikunto osallistui maaliskuussa 2010 myös Eläkkeen-
saajien keskusliiton kulttuuriristeilylle, jossa hankkeen esit-
telypöytä ja erityisesti sen yhteydessä järjestetty pika-arvonta
tavoittivat lukuisia kiinnostuneita ihmisiä. Hanketta esiteltiin
alkuvuodesta myös järjestön jäsenhankintatilaisuudessa Kä-
pylän työväentalolla.
8.4. Kulttuurikunto palkitsi Mäkelänrinteen lukion ja
Hämeenlinnan yhteiskoulun
Syksyllä 2009 Kulttuurikunto palkitsi kaksi koulujen välisessä
Kulttuurin laajakaista -hankkeessa ansioitunutta koulua,
helsinkiläisen Mäkelänrinteen lukion ja Hämeenlinnan
yhteiskoulun. Mäkelänrinteen lukio tutustui kaikkiin hankkeessa
mukana oleviin yhdeksään kansalliseen kulttuurilaitokseen,
Hämeenlinnan yhteiskoulu seitsemään. Kulttuurikunto palkitsi
molemmat koulut kunniakirjalla sekä mahdollisuudella esittää
Yleisradiolle kolme kulttuuritoivomusta, joista yksi luvattiin
toteuttaa. Ainoana rajoitteena toivomuksille oli, että niiden piti
mahtua Yleisradion budjettiin.
Hämeenlinnan yhteiskoulu valitsi palkinnokseen tutustumisen
Uutisvuoto-ohjelmaan ja sai lisäksi kuulla sekä Summeri-
nuortenohjelmasta että Suojele minua -projektista. Mäkelän-
rinteen lukion vaikuttamisen kurssi puolestaan tutustui
Yleisradion politiikan toimitukseen sekä Runoraati-ohjelman
taustoihin.
Yksi Mäkelänrinteen lukiolaisten toivomuksista oli saada pieni
Radion sinfoniaorkesterin kamarikokoonpano soittamaan koulun
ylioppilasjuhliin. Se ei aikataulusyistä onnistunut, mutta onni oli
lukiolaisten puolella: kamariorkesterin sijaan lukio sai vieraakseen
koko sinfoniaorkesterin jo huhtikuussa!
Urheilulukion opiskelijat saivat kuultavakseen W.A. Mozartin
sinfonian nro 31 “Pariisilainen” KV 297. Paikalla oli lähes
puolet RSO:n 99 soittajasta ja iltapäivän kapellimestarina ja
puhemiehenä toimi sellisti Jukka Rautasalo. Konsertin anti ei
ollut pelkkää hengen kulttuuria: soittajat kertoivat musiikin
22
lomassa sinfoniaorkesterien synnystä ja tehtävästä,
soittimistaan sekä muusikon elämästä ja arjesta.
Käyrätorvensoittaja Jukka Harju kertoi oman
soittimensa historiasta ja ominaisuuksista. Harju
vertasi vaskisoittajan työtä urheilusuoritukseen:
lihaksisto on lämmiteltävä huolellisesti ennen
suoritusta ja jäähdyteltävä hyvin konsertin jälkeen.
Myös fagotisti Jukka Särkkä pysyi samalla linjalla
kertoessaan, että ”muusikko on pienten lihasten
huippu-urheilija”. Yhdessä orkesteri muodostaa
joukkueen, jossa saatetaan harjoitella ja esiintyä
yhdessä kymmeniäkin vuosia, joten yhteispelin on
toimittava kuin muissakin joukkuelajeissa.
Kulttuurin laajakaista -hankkeessa kansalliset
kulttuurilaitokset avaavat nuorille ovet sinne,
missä yhteistä kulttuuriperintöämme säilytetään
ja uudistetaan. Kulttuurilaitokset tekevät
ainutlaatuista yhteistyötä oppilaitosten kanssa
kulttuuritietouden levittämisessä nuorille ja tukevat
näin myös nuorten kulttuurisen identiteetin
muodostumista.
9. Tiedotus ja medianäkyvyys
Koko hankkeen ajan Kulttuurikunto on tiedottanut hank-
keeseen liittyvistä tapahtumista ja uutisista tasaisin väliajoin.
Hankkeen tiedotteet on julkaistu sekä suomen että ruotsin
kielellä. Tiedotteet on lähetetty sekä Pink Eminencen että
Yleisradion medialistoille. Ylen osuus tiedotuksessa oli
voimakkaimmillaan vuonna 2008, jolloin se huolehti Kult-
tuurikuntoklinikan ohjelmatiedotuksesta ja näkyvyydestä.
Myöhemmin kulttuurikuntokorttien palautuspäivien ja
Kansallisten kulttuurikuntopäivien yhteydessä Ylen kanavilla
ja verkkosivuilla on kampanjoitu tehokkaasti.
Kulttuurikunnon käynnistyksen yhteydessä sekä Kansal-
lisen kulttuurikuntopäivän markkinoinnissa Ylen kanavilla
mukaan ovat heittäytyneet monet ansioituneet taiteilijat, kuten
Lauri Ylönen, Jörn Donner, Kjell Westö, Pekka Kuusisto, Jyrki
69, Asa & Jätkäjätkät sekä räppärimummo Milja Teittinen.
Kulttuurikunnon äänenä televisiosarjassa ja radiopuffeissa on
alusta asti ollut Alivaltiosihteerin ja Aristoteleen kantapään
Pasi Heikura.
Vuonna 2008 Kulttuurikunto lähetti medialle yhdeksän tiedo-
tetta, joiden aiheina olivat muun muassa hankkeen julkistus,
verkkosivun lanseeraus sekä ensimmäinen Kansallinen kult-
tuurikuntopäivä. Vuonna 2009 lähetettiin seitsemän tiedotetta,
jotka kertoivat muun muassa Kulttuurirahastojen hankkeen
jatkamiselle myöntämistä tuista, ensimmäisestä Kulttuuri-
kuntoilijan Kesä-Suomi -kartasta sekä toisesta Kulttuurikun-
topäivästä. Vuonna 2010 lähetettyjen neljän tiedotteen aiheena
olivat hankkeen julkisten tilojen käytöstä tekemä tutkimus,
Kulttuurikunnon osallistuminen Tampereen kirjamessuille,
Radion sinfoniaorkesterin konsertti Mäkelänrinteen lukiossa
sekä toinen Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta.
Vuoden 2010 lopussa Kulttuurikunnon suomenkielisellä
medialistalla oli 1570 yksittäistä vastaanottajaa sekä
ruotsinkielisellä medialistalla 169 yksittäistä vastaanottajaa.
Kulttuurikunnon näkyvyyttä mediassa on seurattu vuosit-
tain Suomen Kulttuurirahaston tilaamalla lehdistöseuran-
nalla. Tämän lisäksi hankkeen työryhmä on kirjannut ylös
ja arkistoinut eri medioissa näkyneitä juttuja ja artikkeleita.
Nämä luvut yhdistettyinä selviää, että vuosien 2008-2010
aikana Kulttuurikunto ja Kulturkondis saivat yhteensä lähes
500 mediaosumaa lehdissä, radiossa, televisiossa ja internetin
julkaisuissa. Näkyvyys oli luonnollisesti suurinta hankkeen
ensimmäisenä toimintavuonna, jolloin Kulttuurikunto sai jopa
300 mediaosumaa.
Eniten osumia on ollut painetussa mediassa. Yhden tai
useamman artikkelin hankkeesta ovat julkaisseet muun
muassa Aamulehti, Apu, Borgåbladet, Elle, ET-lehti, Finne-
23
tin asiakaslehti Anette, Helsingin kaupungin henkilöstölehti
Helsingin Henki, Helsingin Sanomat, Hengitysliiton jäsenlehti
Hyvä hengitys, Hufvudstadsbladet, Hämeen Sanomat, Ilona,
Ilta-Sanomat, Iltalehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Kodin
kuvalehti, Kouvolan Sanomat, Lapin Kansa, Maaseudun Tu-
levaisuus, Markkinointi&Mainonta, Nya Åland, Pohjalainen,
Suomenmaa, Svenska Studiecentralenin Mentora-lehti, Taide,
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n TAKU-
lehti, Turun Sanomat, Vihreä Lanka, Voima, Åland sekä
Österbottens Tidning.
Radiossa ja televisiossa hanke on ollut odotetusti esillä lähinnä
Ylen kanavilla Ålands radion ohella. Kulttuurikunto on
vieraillut kertomassa hankkeesta muun muassa Radio Vegan
Lördax-ohjelmassa sekä YLE Puheen Päiväntasaajassa. Pe-
rusteellisimman käsittelyn aihe on saanut Minna Joenniemen
ja Jukka Virtasen Kulttuurikuntoilloissa, jonne Radio Suomen
kuuntelijat ovat soittaneet jakaakseen unohtumattomia kult-
tuurikokemuksiaan. Myös YLE Radio Keski-Suomi järjesti
keväällä 2009 oman kulttuurikuntokoulun kuulijoilleen.”
Televisiossa hanke on Kulttuurikuntoklinikan ohella nähty
TV1:n Aamu-tv:ssä, Ylen Kulttuuriuutisissa, eri alueiden uu-
tisissa sekä FST5-kanavan Pixel- ja Tv-nytt -ohjelmissa. TV1:n
kulttuuriohjelma Strada on varsinkin Kulttuurikuntopäivinä
irroitellut päivän hengessä ja vuoden 2009 Kulttuurikun-
topäivänä kulttuurikuntoilun pariin vinkattiin myös Ylen
Urheiluruudussa. Vuonna 2009 Kulttuurikunnon nettisivuille
vinkkaavat vinjetit nähtiin sekä ohjelman alussa että lopussa
FST5:n Pixel-, Boktid- ja Filmtid -ohjelmien yhteydessä.
Internetissä Kulttuurikunto on saanut vuosien varrella
näkyvyyttä esimerkiksi naistenlehti Ellen, Finnfactsin Good
News! From Finlandin, Keskisuomalaisen, Teatterin tiedo-
tuskeskuksen, verkkolehti Pepparin, eri maiden suurlähetys-
töjen sekä Kansanvalistusseuran ja Kansalaisopistojen liiton
yhteisillä Sivistys.net -verkkosivuilla. Luonnollisesti Kulttu-
urikunto on näkynyt myös Yle.fi:n etusivulla sekä eri alueilla.
Myös Yle Areena kokosi vuonna 2010 Kulttuurikunto-teeman
alle draama- ja kulttuuriaiheita.”
Hankkeen julkistamisen ja käynnistämisen ohella näkyvyyttä
ovat keränneet erityisesti Kansallinen kulttuurikuntopäivä
sekä Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta. Vuonna 2009
useampi media oli kiinnostunut keravalaisesta Miesten kult-
tuurikunnon klubista erityisesti ryhmän oman aktiivisuuden
ansiosta. Ryhmää haastateltiinkin YLE Radio 1:n Kultakuu-
meen Miehet ja kulttuuri -teemaiseen ohjelmaan heidän
vieraillessaan Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa
3.11.2009.
Jokainen vuonna 2009 hankkeeseen mukaan liittyneiden
eläkeläisjärjestöjen lehdistä on julkaissut artikkelin Kulttuuri-
kunnosta vähintään kerran: Eläkkeensaajien keskusliitto ry:n
Eläkkeensaaja, Eläkeliiton EL-Sanomat, Kansallinen seniorili-
itto ry:n Patina, Svenska Pensionärsförbundetin God Tid sekä
Eläkeläiset ry:n Eläkeläinen.

10. Kansallinen
kulttuurikuntopäivä

10.1. Kulttuurikuntopäivä lanseerattiin vuonna 2008

Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan Kulttuurikunto

lanseerasi Kansallisen kulttuurikuntopäivän, jota vietettiin
ensi kertaa itsenäisyyspäivän aattona, perjantaina 5.12.2008.
Päivän alkuperäisenä tarkoituksena oli muistuttaa valtiollisen
itsenäisyyden ja kulttuurin tiiviistä suhteesta: kansallisen
itsenäisyyden rakentuminen edellytti kansallista identiteettiä
ja kansallinen identiteetti taas kulttuurista identiteettiä.

Ensimmäisenä Kulttuurikuntopäivänä suomalaisia kan-

nustettiin löytämään kulttuuri omasta lähiympäristöstään:
kotipaikkakunnalta, työpaikalta tai omasta kodista esimerkiksi
radiokuunnelmien tai lukemattomien kirjojen muodossa.
Päivä korosti kulttuurin merkitystä juhlan ohella myös
arjessa ja kehotti virkistäytymään kulttuurilla myös työpäivän
kahvitauolla.

Päivän kunniaksi hankkeet kumppanit järjestivät yhteensä
jopa 80 erityistapahtumaa 24 eri paikkakunnalla – muun
muassa taiteilijatapaamisia ja taiteen tekemistä itse, päivätans-
seja, opastuksia näyttelyihin, ilmaisia sisäänpääsyjä museoihin
sekä alennuksia teatteriin. Jyväskylässä nykysirkusryhmä
Circus Uusi Maailma tarjosi Kulttuurikuntopäivänä aamu-
jumpan elävän musiikin tahdissa ja Rovaniemellä taiteilija
Tuomas Korkalo johdatti kulttuurikuntoilijat maksuttomalle,
rovaniemeläisen laulaja Marishan esitykseen päättyneelle
galleriakierrokselle.
Myös Yleisradio kunnostautui tuomalla taidetta työpaikalle:
työntekijöitä hellittiin työpäivän aikana muun muassa yllät-
tävillä runoesityksillä, elävällä musiikilla, kirjasuosituksilla ja
valokuvanäyttelyillä.
10.2. Toinen Kulttuurikuntopäivä kokosi toimijat
yhteen rintamaan vuonna 2009
Kulttuurikuntopäivä järjestettiin itsenäisyyspäivän aattona,
lauantaina 5.12., myös vuonna 2009. Työpaikoilla varaslähtö
päivään otettiin jo perjantaina 4.12. Kulttuurikunnon kump-
panit toimivat korvaamattomana apuna päivän levittämiseksi
koko Suomen tietoisuuteen järjestämällä jopa 116 tapahtu-
maa 28 eri paikkakunnalla – 36 tapahtumaa edellisvuotta
enemmän.
Myös toisena vuonna päivää markkinoitiin näyttävästi Ylen
kanavilla valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä perinteisin
tiedottein ja uutiskirjein. Päivän näkyvyyteen panostet-
tiin tiedottamalla kumppaneiden järjestämästä tarjonnasta
aktiivisesti niin ennen kuin jälkeenkin tapahtuman sekä
esittelemällä nettisivuilla päivän tapahtumat erillisillä, nor-
maalista sivuston tapahtumatarjonnasta irrotettuna uutisena.
Kulttuurikuntopäivän konkreettinen hyöty näkyi maakun-
nissa: toimijat hyödynsivät päivän ideaa kulttuuritarjontansa
markkinoinnissa.
Toisen Kulttuurikuntopäivän tapahtumiin kuului muun muas-
sa Vantaan taidemuseossa järjestetty taiteilija Heikki Pasasen
performanssi, joka johdatteli ihmiset viereisestä Myyrmannin
kauppakeskuksesta Vantaan taidemuseon Ei koskaan eläkkeelle
-näyttelyyn. Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä
järjestettiin Suuri valokuvakirjatapahtuma, jossa perehdyttiin
oheisohjelman avulla esillä olleeseen Sivukaupalla – Suoma-
lainen valokuvakirja -näyttelyyn. Seinäjoen kulttuuripalvelut
järjestivät päivän kunniaksi Etelä-Pohjanmaan opistolla

24
mummo- ja pappamuskarin, jossa laulettiin, soitettiin, liikut-
tiin ja tanssittiin jouluisen musiikin tahdissa.
Vuonna 2009 tapahtumia järjestäneiltä kumppaneilta pyydet-
tiin palautetta sekä Kulttuurikuntopäivästä että omien
tapahtumien onnistumisesta. Hankkeen kumppanit pitävät
Kulttuurikuntopäivää tapahtumana, jossa kannattaa olla
mukana: esimerkiksi valokuvataiteen museon intendentin
Anna-Kaisa Rastenbergerin mukaan päivän vaikutus on sitä
parempi, mitä useammat paikat järjestävät tapahtumia yhtenä
rintamana. Myös Vantaan taidemuseon museoamanuenssi
Kati Huovinmaa yllättyi performanssilauantain menestyksestä.
Huovinmaa kiittelee Kulttuurikunnolta saatavaa tiedotuk-
sellista apua ja toteaa, että Kulttuurikunnon tunnettuus tuo
lisäarvoa museon tiedotukseen.
10.3. Kolmas Kulttuurikuntopäivä siirtyi
tammikuun lopulle 2011
Riihimäen teatteri yhteistyökumppaneineen: tekeillä on kol-
mantena Kansallisena kulttuurikuntopäivänä Hämeen alueen
kulttuuritoimijoille suunnattu yhteistyöfoorumi vauhdittamaan
verkostoitumista sekä tietoutta kulttuurin hyvinvointivaiku-
tuksista. Turku 2011 -säätiö puolestaan haastaa koko Suomen
kulttuurikuntoilemaan kulttuuripääkaupunkivuonna – tietenkin
mieluiten Turussa!
Kansallinen kulttuurikuntopäivä kuuluu niihin hankkeen
toiminnan muotoihin, jotka on työryhmässä todettu säilyt-
tämisen arvoisiksi. Kerran vuodessa järjestettävä Kulttuuri-
kuntopäivä keskittää huomion suomalaiseen kulttuuriin yhden
päivän ajaksi ja haastaa koko kansan liikkeelle, sananmukaisesti
tai kuvainnollisesti, kunkin kykyjensä mukaan. Se tarjoaa koko
hankkeen tavoin arvokasta viestinnällistä apua kumppaneille
yhden teeman alla sekä todistaa yhdessä tekemisen voiman
konkreettisesti. Kulttuuritapahtumia järjestäville toimijoille
Kulttuurikuntopäivä on helposti omaksuttava ja konkreettinen
mahdollisuus, jonka Kulttuurikunto kumppaneilleen tarjoaa.

Kumppaneilta saadun palautteen perusteella Kulttuurikun-

topäivän ajankohta päätettiin muuttaa vähemmän ruuh-
kaiseen aikaan, koska monet kulttuuritoimijat järjestävät
aikaisempana päivän ajankohtana myös itsenäisyyspäivän
tapahtumia. Uusi Kulttuurikuntopäivän aika löytyi tammi-
kuun viimeisestä perjantaista, jolloin kilpailevia tapahtumia
on vähän. Myös vuoden vaihtumiseen liittyvät uusien asioiden
aloittamisen teemat sopivat Kulttuurikuntopäivään mainiosti.
Vuonna 2010 ei siis enää järjestetty Kansallista kulttuurikun-
topäivää, vaan se siirrettiin suoraan tammikuulle 2011.

Aikaisemmasta poiketen Kulttuurikunto linjasi, että jatkossa

päivän ohjelmistoksi hyväksytään vain päivää varten räätälöi-
dyt sisällöt tai normaaliohjelmiston sisällöt, joissa on jotain
pientä ekstraa. Kulttuurikuntopäivän ohjelmistoksi riittää on-
neksi pienikin panostus: sisällöksi käy esimerkiksi pääsy kat-
somaan näytelmän harjoituksia tai ylimääräinen teemaopastus Mikael Jungner, Yleisradion
toimitusjohtaja (2005-2010)
taidenäyttelyyn. Kulttuurikunnon verkkosivuille listattiin
myös lukuisia muita vinkkejä siitä, mitä kaikkea Kulttuurikun-
topäivän sisältö voi olla.

Vuoden 2011 Kulttuurikuntopäivänä 28.1. tehdään erityisestä

tavallista ja tavallisesta erityistä. Päivän tarkoituksena on
tuoda kulttuuri näkyviin siellä, missä sitä ei usein näe ja
tavoilla, joilla sitä ei tavallisesti tehdä. Kulttuurikuntopäivä on
kuin Taiteiden yö, joka tapahtuu aamusta iltaan: työpaikoilla, ”Avarakatseisuus ei
kouluissa, kauppakeskuksissa ja kulkuvälineissä.
olisi pahitteeksi. Elän
turvallisesti omine
mielipiteineni.”
Tätä tekstiä kirjoitettaessa päivän ohjelmiston kokoaminen on kotiäiti, 33, Rovaniemi
vielä kesken, mutta omia erityistapahtumiaan ovat kolmannen
Kulttuurikuntopäivän kunniaksi järjestämässä kymmenet toi-
mijat eri puolilla Suomea. Toimeen on tarttunut esimerkiksi

25
11. Kulttuurifoorumit
Syksyllä 2009 yhdeksi hankkeen toiminnan muodoksi
konkretisoituivat Kulttuurikunnon kulttuurifoorumit. Ennen
foorumeita yhteydenpito hankkeen kumppaneihin ja muihin
sidosryhmiin tapahtui lähinnä sähköpostin ja verkkosivujen
avulla, joten mahdollisuus tavata kasvokkain verkostoitu-
misen ja kokemusten vaihdon merkeissä tuntui luontevalta
askeleelta.
Foorumeiden tarkoituksena on ollut tarkastella tähän asti
hankkeessa toteutuneita yhteistyömuotoja ja kehitellä uusia,
kuulla puheenvuoroja jo toteutetuista toimintamuodoista sekä
tavata muita hankkeen toimijoita. Foorumien tarkoituksena
on myös ollut konkretisoida hankkeen kumppaneille sitä, mi-
ten Kulttuurikuntoa voi hyödyntää paremmin omassa toimin-
nassa ja millaisia mahdollisuuksia hanke kumppaneilleen
tarjoaa.
11.1. Ensimmäinen kulttuurifoorumi Helsingissä
Ensimmäinen kulttuurifoorumi järjestettiin 29. lokakuuta
2009. Paikalle Yleisradion Ison Pajan auditorioon saapui liki
90 osallistujaa ympäri Suomen niin Kansallisoopperasta ja
Taidelaitos Haihatuksesta kuin Eläkeliitosta ja Evirastakin.
Aamupäivän ohjelma koostui lyhyistä puheenvuoroista,
joita saatiin kuulla Opetusministeriön pääsihteeri Hannele
Seitsoselta, Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungnerilta,
Kulttuurikunnon projektipäällikkö Marjaana Mykkäseltä,
keravalaisen Miesten kulttuurikunnon klubin vetäjä Markku
Vallalta, Turku 2011 -säätiön projektipäällikkö Jarmo
Röksältä, Spelien tuottaja Elina Viitaselta, kulttuuriluotsi-
koordinaattori Hanne Laitiselta Jyväskylästä sekä
Lars Ahlin
26
Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin hallintojohtaja Jukka
Jokiselta. Iltapäivällä jakaannuttiin työpajoihin jatkamaan
aamupäivän puheenvuoroista herännyttä keskustelua.
Kulttuurielämyksin päivää värittivät kansanmusiikillaan Trio
Spelmanslager sekä Yleisradion henkilöstökuoro Ylennys.
Foorumissa tuli ilme sekä keskustelun ja yhteisen ideoinnin
tarve että kulttuuritoimijoiden halu jakaa hyviä käytäntöjä.
Päivän alkaessa tuntui siltä, että moni paikalle tullut toimija ei
ehkä ollut vielä keksinyt, miten hanketta voisi soveltaa omaan
toimintaan. Päivän loppuessa innostuneesta tunnelmasta
pystyi päättelemään, että moni osallistuja oli todella oivaltanut
jotakin uutta. Loppukeskustelussa toivottiin vastaavanlaisten
tilaisuuksien järjestämistä uudestaan, mahdollisesti jopa
säännöllisesti toistuvana tapahtumana.
11.2. Toinen kulttuurifoorumi Rovaniemellä
Kumppaneiden toivomukset toteutuivat jo keväällä 2010,
kun toinen kulttuurifoorumi järjestettiin Rovaniemellä.
Kaupungintalon Valtuustosalissa 28.4. järjestetyssä foorumissa
käsiteltiin erityisesti kulttuurin harrastamisen ja tuottamisen
mahdollisuuksia Lapin alueella. Tilaisuuteen osallistui noin 40
toimijaa, pääosin Lapista.
Käytännön kokemuksista ja ideoista kertoivat Rovaniemen
Teatterin tiedottaja Kirsi Inari Jääskö, projektipäällikkö Veli-
Matti Hettula Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailuun
-hankkeesta, asiamies Marjut Kuusisto Lapin rahastosta, mie-
lenterveysohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja ja kulttuurikuraat-
tori Seija Vauramo sekä tiedottaja Päivi Litmanen-Peitsala
Suomen kirjastoseurasta.
Iltapäivän työpajoissa oli todellinen ilo nähdä verkostoitu-
mista toisilleen tuntemattomien toimijoiden, kuten kirjaston
ja eri eläkeläisjärjestöjen henkilöiden sekä sirkusyhdistyksen
ja mielenterveyshoitajan välillä. Työpajojen osallistujia poh-
dituttivat myös kulttuuripalvelujen mahdollistaminen kaikille
ikäryhmille pitkien välimatkojen alueella sekä kulttuuritoimi-
joiden ja matkailuyrittäjien yhteistyön kehittäminen. Kult-
tuuripalvelujen tuotteistamiskoulutukselle olisikin alueella
selkeästi tarvetta.
11.3. Kolmas kulttuurifoorumi Turussa
Turun kulttuurifoorumi järjestettiin nopeasti Rovaniemen
foorumin vanavedessä. Panimoravintola Koulun Bellmann-
salissa 17.5.2010 järjestetyssä foorumissa käsiteltiin erityisesti
kulttuurin vaikutusta hyvinvointiin monipuolisten esimerk-
 11.4. Neljäs kulttuurifoorumi Helsingissä

kien avulla. Puheenvuoroja kuultiin niin Kulttuurikunnon
kumppaneilta erityisesti museopedagogiikan alalta kuin Turku
2011 -hyvinvointihankkeiltakin. Lisäksi vieraaksi saatiin Kul-
tur 365 -hankkeen edustajia Södertäljestä, Ruotsista. Tilaisuu-
teen osallistui noin 50 toimijaa pääosin Varsinais-Suomesta ja
pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Suomesta.
Batulo Essak
Neljäs kulttuurifoorumi, Kulttuuri tulevaisuuden tuulensuo-
jana, kokosi kaikkiaan 80 kulttuuri- ja hyvinvointialan vaikut-
tajaa Yleisradion Isoon Pajaan 6.10.2010.
Foorumin taustana oli ajatus siitä, että kulttuurilla on tu-
levaisuudessa yhä merkittävämpiä vaikutuksia kansantervey-
teen, talouteen ja yksilön identiteettiin. Mikä suomalaisessa
kulttuurissa on vetovoimaista ja miten pitää se elinvoimaise-
na? Mikä on kulttuurin osuus Suomen maabrändistä? Mikä
on Yleisradion kulttuurinen tehtävä ja muuttuuko se ajassa?
Mitkä kulttuuritoiminnot ovat peruspalveluja vai ovatko
mitkään? Yhtenä päivän näkökulmana oli myös se, miten
kulttuurin hyvinvointivaikutukset nousevat osaksi poliittista
prosessia ja taiteellista toimintaa.

Tilaisuuden avasi Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen

ja sen päätti kulttuuritoimituksen päällikkö Airi Vilhunen.
Puheenvuoroja esittivät Suomen Kansallisteatterin tuore
pääjohtaja Mika Myllyaho, Suomen maabrändivaltuuskunnan
jäsen, terveydenhoitaja Batulo Essak, Yleisradion ohjelmisto-
aluejohtaja Olli-Pekka Heinonen, Teoksen ja Uuden Suomen
kustantaja Niklas Herlin sekä Oulu 15 -hankkeen projektipääl-
likkö, kulttuurin monitoimija Petri Sirviö.

Taiteen pohjimmaisesta merkityksestä muistuttivat päivän

aikana Akademiska Damkören Lyranin ja Polyteknikkojen
kuoron kvartetit sekä stand-up-koomikko Anders Helenius.

Turun foorumin puhujina nähtiin kulttuurisihteeri Lars Ahlin

ja tuotantoassistentti Janna Nolgård Kultur 365 -hankkeesta
Södertäljestä, amanuenssi Mia Haltia Turun taidemuseosta
sekä museolehtori Carita Tulkki Satakunnan museosta. Lisäksi
kuultiin kolme esimerkkiä Turku 2011 -hyvinvointihank-
keista: Olemisen monet tarinat -hankkeesta kertoi valoku-
vaterapeutti, psykoterapeutti Tarja Koffert, Keski-ikäisten
hiukset -hankkeesta Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoi-
men palvelujohtaja Maisa Kuusela sekä Kulttuurikuntoilun
keskuspuistosta hankekoordinaattori Sini Lundgren Turun
kaupungin kulttuuritoimen kansliasta.

Iltapäivän työpajoissa osallistuvat jakoivat mielipiteitään ja

ideoitaan Kulttuurikunnon tämänhetkisiin toimintoihin ja
hankkeen kehittämiseen liittyen. Parhaiten esiin päivän an-
nista nousi erilainen ikäihmisille suunnattu kulttuuritoiminta,
jonka kehittäminen tuntuu olevan ainakin museopuolella
suoranainen trendi. Miten voivat keski-ikäiset tai nuoret ai-
kuiset tässä yhtälössä vai onko heille suunnattu erityistoiminta
vuorossa seuraavaksi? Mika Myllyaho

27
Päivän aikana, erityisesti työryhmissä, visioitiin myös hankkeen jatkomahdollisuuksia Kulttuurikunnon alkuperäisen toim-
intamuodon päätyttyä vuoden 2010 lopussa. Mitkä toiminnan muodot ovat säilyttämisen arvoisia? Missä toiminnoissa on Kult-
tuurikunnon ydinhyöty eri toimijoille? Mikä ylipäänsä on Kulttuurikunnon rooli kulttuuria ja terveyttä yhdistävien hankkeiden
kentässä – tarvitaanko Kulttuurikuntoa? Millainen toimija voisi jatkossa huolehtia Kulttuurikunnosta?

Työryhmissä kiiteltiin Kulttuurikuntoa hankkeena, jossa erilaiset toimijat voivat kohdata avoimesti kentällä, jossa ei olla toinen
toistensa kilpailijoita. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että eri taiteenalojen ihmiset kohtaisivat ilman Kulttuurikunnon kaltaisia
hankkeita. Esimerkiksi kunnallisilta toimijoilta edellytetään yhteistyötä ja verkostoitumista myös oman toimintaympäristön
ulkopuolelle, joten mukana olo Kulttuurikunnossa on monille olennaista myös toiminnan tuoreena pitämisen näkökulmasta.
Esiin tuotiin myös lukuisia käytännön ideoita hankkeen selkiyttämiseksi sekä juurruttamiseksi vieläkin tehokkaammin joka
puolelle Suomea.

”Oikeastaan en tiedä,
miksi kaunokirjallisuus on
olemassa.”
opettaja, mies, 36, Oulu 12. Kulttuurikuntoilijan
Kesä-Suomi

Keväällä 2009 työryhmässä syntyi idea painotuotteesta, jolla

kumppaneiden tuottamaa kulttuurisisältöä voitaisiin tuoda
esiin aikaisempaa paremmin. Yhteistyössä kulttuuritapah-
tumien yhteistyöjärjestö Finland Festivalsin kanssa syntyi
leikkisä Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta, joka esitteli
monipuolisesti kesän tapahtumatarjontaa. Kartta toteutettiin
vuosina 2009 ja 2010 ja se julkaistiin painotuotteena suomeksi,
ruotsiksi ja englanniksi. Visuaalisesti houkuttelevan näköinen
ja värikäs kartta toteutettiin molempina vuosina samoin
periaattein.

Finland Festivalsin roolina yhteistyössä oli kannustaa

jäseniään hyödyntämään Kulttuurikunnon tarjoamia mahdol-
lisuuksia näkyvyyteen ja toimintaan. Yhteistyön tavoitteena
oli Suomen kesän monipuolisten elämysmahdollisuuksien
korostaminen, tuntemattomampien festivaalien esiintuomi-
nen ja yleisön kannustus kulttuurin pariin myös kesällä osana
lomanviettoa.

Matkailijoita palveleva kartta esitteli molempina vuosina

kymmenen teemallista kierrosta, joiden avulla oli mahdollista
löytää tuoreita tapoja kesäloman viettoon kotimaassa. Tapah-
tumia lähestyttiin muun muassa veneilijöiden, lapsiperheiden,
monikulttuurisuuden, historian, kuumien kesäkaupunkien
ja idyllisten maalaismaisemien näkökulmasta. Lisäksi kartta
esitteli kesäkauden mielenkiintoisimpia taidenäyttelyitä. Kier-
rokset oli suunniteltu ajankohdan ja sijainnin puolesta siten,
että jokainen kierros oli mahdollista toteuttaa ihan oikeasti:
kartasta sai siis valita juuri itselleen sopivan kierroksen tai
räätälöidä reittien pohjalta oman festivaalikesänsä.

28
Vuonna 2009 tapahtumia ilmoitti kaikkiaan 53 eri toimijaa ja
vuonna 2010 jopa 110 eri toimijaa. Ruotsin- ja englanninkieli-
set versiot räätälöitiin omiksi kokonaisuuksikseen molempia
kieliryhmiä ajatellen.
Kartta ja reitit toteutettiin digitaalisena versiona myös
Kulttuurikunnon nettisivuille. Nettisivuilta sai lukea myös
ajan-kohtaisia festivaaliuutisia sekä julkkisten ja kulttuuri-
alanammattilaisten menovinkkejä Suomen kesään. Lisäksi
Kulttuurikunto arpoi rahanarvoisia lippuja kartan festivaaleille
sekä näkyi festivaaleilla paikan päällä.
Jakelukohteiden valinnassa keskityttiin niihin kaupunkeihin ja
kuntiin, joissa kesätapahtumat järjestettiin: karttoja toimitet-
tiin molempina vuosina jaettavaksi jopa 250:aan eri matkailu-
toimistoon, paikkakuntien kulttuuritoimijoille sekä tietenkin
itse festivaaleille. Myös muiden, suurimpien kaupunkien
matkailutoimistot ja kulttuuritoimijat huomioitiin.
Vuonna 2009 Ilmailulaitos Finavia lähti Helsinki-Vantaan len-
toasemalla mukaan edistämään Kulttuurikunnon ilosanomaa
ja vastaanotti Kesä-Suomi -kartan jaettavaksi matkailijoille
ulkomaanterminaalin tuloaulaan. Myös lentoyhtiö Finnair
kokeili loppukesästä kartan kysyntää lounge-tiloissaan, josta
kartat lähtivät niin ulkomaisten matkailijoiden kuin takaisin
Suomeen palaavien liikematkailijoiden mukaan.
Suomenkielisiä karttoja painettiin vuonna 2009 yhteensä 40
000 kpl, ruotsinkielisiä 5000 kpl ja englanninkielisiä 30 000
kpl. Suomenkielisestä kartasta otettiin suuren menekin vuoksi
kesän puolivälissä vielä 5000 kpl lisäpainos. Vuonna 2010
suomenkielisiä karttoja jaettiin 40 000 kpl, ruotsinkielisiä 5000
kpl ja englanninkielisiä 7500 kpl.
Vuonna 2009 Kulttuurikunto vieraili myös muutamilla kartan
festivaaleilla, joissa Kulttuurikunnon uskottiin tavoittavan
uutta kohderyhmää. Kulttuurikunto-t-paidoilla varustetut
lähettiläät matkustivat jakamaan kesäkarttoja, esitteitä
ja markkinoimaan Kulttuurikuntoa Jyväskylän Kesään,
Ylöjärven Räikkärockiin, Kuortaneen Speleille ja Someron
Suviheinärockiin.
Erityisen hyvin Kulttuurikunto näkyi Kuortaneella heinäkuus-
sa 2009 järjestetyillä Spelit-kansanmusiikkifestivaaleilla. Kult-
tuurikunnon lähettiläänä festivaaleilla toimi laulaja, näyttelijä
ja helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin johtaja Reetta
Ristimäki. Ristimäki osallistui tapahtumaan, juonsi festivaalin
päätapahtuman Suomen Laulun konsertin sekä esiintyi sa-
mana iltana yhdessä festivaalin taiteellisen johtajan, hanuristi
Markku Lepistön kanssa Kulttuurikunto-konsertiksi nimetyssä
konsertissa.
29
Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta sai kumppaneilta
positiivisen vastaanoton molempina vuosina. Erityisesti pie-
nemmillä paikkakunnilla järjestettävät festivaalit innostuivat
mahdollisuudesta näkyä kartassa maksutta ja tasavertaisesti
suurempien, tunnettujen tapahtumien ja kaupunkien kanssa.
Tapahtumajärjestäjät arvostivat myös sitä, ettei Kulttuurikunto
valikoinut mukaan pääseviä, vaan kaikki halukkaat mahtuivat
karttaan. Myös kartan monipuolinen ja näkyvä jakelu ympäri
Suomen keräsi kiitosta.
13. Kulttuurikunto-ohjaajan
koulutus
Yhteistyössä erityisesti eläkeläisjärjestöjen kanssa nousi esiin
tarve kehittää jokin työkalu, jonka avulla Kulttuurikunnon
ideoita ja toimintatapoja voitaisiin levittää konkreettisesti
pienempien toimijoiden ja tavallisen ihmisten tasolle ympäri
Suomen. Tämä tarve konkretisoitui Kulttuurikunto-ohjaajan
koulutukseksi: johdatukseksi Kulttuurikunnon ideoihin,
kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin ja erilaisiin pienryhmien
kanssa toteutettaviin harjoituksiin.
Koulutusta työstettiin vuoden 2010 aikana projektipäällikkö
Marjaana Mykkäsen, projektikoordinaattori Anna Karin,
Eläkkeensaajien keskusliiton EKL:n koulutussihteeri Petra
Toivosen, Jyväskylän taidemuseon kulttuuriluotsi-toiminnan
koordinaattori Hanne Laitisen sekä kirjastojen valtakunnal-
listen verkkopalvelujen suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsalan
kesken.
Lopullisen koulutuksen sisältö tarjosi vinkkejä ja ideoita
kulttuurin hyödyntämiseen erilaisten ryhmien kanssa, aktivoi
osallistujia huomioimaan myös oman lähiympäristönsä
mahdollisuudet, korosti kulttuurin on positiivisia vaikutuksia
arkeen ja terveyteen sekä antoi esimerkkejä myös kotisohvalta
käsin saavutettavista kulttuurielämyksistä. Lisäksi koulutus
huomioi myös ohjaajan oman kulttuurinäkemyksen moni-
puolistamisen harjoitusten avulla.
Koulutuksesta toteutettiin syksyn 2010 aikana kaikkiaan
kolme hieman erilaista versiota. Anna Kari ohjasi noin
puolentoista tunnin työpajat koulutuksen ideoiden pohjalta
Suomen Mielenterveysseuran hyvinvointitreenien ohjaajille
sekä Kansallisen senioriliiton piirien koulutusvastaaville
syyskuussa 2010.
Varsinainen koulutuksen kuusi tuntia kestävä versio toteutet-
tiin Eläkkeensaajien keskusliiton avulla marraskuun lopussa
2010 ja siihen osallistui sekä EKL:n että Suomen Mielenter-
veysseuran aktiiveja.
Päivän aikana kuultiin esimerkkejä toiminnasta, jossa kult-
tuuria menestyksekkäästi hyödynnetään, katsottiin yksi Kult-
tuurikuntoklinikka-sarjan jakso, työskenneltiin ryhmissä,
keskusteltiin annetuista teemoista sekä tehtiin yksinkertaisia
harjoituksia tietokoneella. Koulutuksen ohjaajina toimivat
myös suunnitteluvaiheessa mukana olleet Hanne Laitinen ja
Päivi Litmanen-Peitsala.
Päivän päätteeksi osallistujilta kerättiin palautetta kokonai-
suudesta. Palautteissa osallistujat kertoivat oppineensa lisää
erityisesti internetin monipuolisista mahdollisuuksista kult-
tuurisisältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Monet ker-
toivat myös päivän vahvistaneen ja monipuolistaneen omaa
näkökulmaa kulttuuriin. Ryhmäläiset saivat siis päivästä ensisi-
jaisesti uutta tietoa.
Jatkossa Kulttuurikunto-ohjaajan koulutusta voi soveltaa edellä
mainittujen toimijoiden ohella esimerkiksi kansalaisopistojen,
sosiaali- ja terveysalan sekä erilaisten opintokokonaisuuksien
tarpeisiin. Toiveena onkin tuotteistaa koulutuksesta eri toimi-
joiden tarpeisiin soveltuva kokonaisuus, jonka voi joko tilata
Kulttuurikunnolta ohjaajan kera tai jonka voi ohjata itse Kult-
tuurikunnolta saatavien ohjeiden ja materiaalien pohjalta.
14. Työnantajayhteistyö
Yksi Kulttuurikunnolle kiinnostava kohderyhmä ovat olleet
työnantajat. Kulttuurikunnon välineet – erityisesti kulttuuri-
kuntokortti, verkkosivusto, Kansallinen kulttuurikuntopäivä ja
kulttuurikuntoilu ylipäätään – soveltuvat mainiosti myös työ-
hyvinvoinnin edistämiseen. Mukaan hankkeeseen on saatu
useita eri työnantajia: muun muassa Alko, Mehiläinen, Hel-
singin, Turun, Maarianhaminan ja Hämeenlinnan kaupungit,
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, eduskunta ja valtioneu-
vosto sekä tietenkin Yleisradio.
Työnantajat ovat soveltaneet hanketta omaan toimintaansa
sopien. Osalle työnantajakumppaneista tehtiin omalla logolla
ja palautuspäivämäärällä räätälöity kulttuurikuntokortti,
osa työnantajista taas keskittyi viestimään henkilöstölleen
hankkeen mahdollisuuksista ilman kulttuurikuntokorttien
painattamista.
Suomen suurin työnantaja Helsingin kaupunki lähti mukaan
hankkeeseen ensimmäisten joukossa.
30
Kulttuurikunnon julkistustilaisuudessa toukokuussa 2008 pu-
hunut henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo korosti kulttuurin
merkitystä henkilöstön hyvinvoinnissa sekä totesi Helsingin
kaupungin olevan myös yksi seudun keskeisimmistä kult-
tuurin tuottajista ja tukijoista. Yli 40 000 työntekijän
Helsingin kaupunki toteutti henkilöstölleen intranetissä
selailtavan oman Kulttuurikunto-sivuston, josta räätälöity
kulttuurikuntokortti oli jokaisen itse tulostettavissa.
Turun kaupunki lähti mukaan 14 000 työntekijän voimin ja
painatti kulttuurikuntokortin henkilöstölehtensä takasivulle.
Turku kunnostautui myös haastamalla kaikki kaupungin
virastopäälliköt levittämään tietoa hankkeesta omissa organi-
saatioissaan. 18 eri paikkakunnalla toimiva Lääkärikeskus
Mehiläinen painatti kulttuurikuntokortin 1600 työntekijälleen.
Mukaan saatiin myös Alko, jonka kaikki 2 600 työntekijää
saivat kulttuurikuntokortit täytettäväkseen. Ahkerille korttien
täyttäjille oli luvassa erityispalkintoja jokaisessa työpaikassa.
Erityisen hieno uutinen saatiin ensimmäisenä Kansallisena
kulttuurikuntopäivänä 5.12.2008, kun eduskunta ja valtio-
neuvosto kaikkine työntekijöineen saivat kulttuurikuntokortit
käyttöönsä. Pääsihteeri Seppo Tiitinen vastaanotti kortit ja
kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin puolestaan lupasi
haastaa koko hallituksen kulttuurikuntoiluun. Henkilökohtai-
sia kulttuurikuntopisteitään Wallin kaavaili kartuttavansa
karaokea laulamalla: luvassa oli ainakin ministerin lempikap-
pale, Leevi and the Leavingsin Teuvo, Maanteiden kuningas.
Kulttuurikuntoilu lienee onnistunut hyvin, sillä eduskunta
tilasi tuoreemmat painoksen kulttuurikuntokorteista alkuvuo-
desta 2010.
Kuten tässä toimintakertomuksessa jo aikaisemmin todettiin,
työnantajakumppanien määrä ei ole noussut merkittävästi
vuoden 2008 jälkeen. Työryhmässä onkin havaittu, että yhtey-
denpito työnantajakumppaneihin ja toiminnan ylläpitäminen
vaatii huomattavasti kulttuuritoimijoita enemmän resursseja,
joten uusia työnantajakumppaneita ei ole aktiivisesti hankittu
vuoden 2008 tapaan. Kulttuuritoimijat pitävät aktiivisuuttaan
yllä huomattavasti itsenäisemmin, koska hankkeen hyötyjen
perusteleminen on heille huomattavasti yksinkertaisempaa.
Tästä huolimatta kiinnostusta kulttuurin hyödyntämiseen
työhyvinvoinnin välineenä selvästi löytyy. Onkin toivottavaa,
että kulttuuri saa jalansijaa työpaikoilla tulevaisuudessa
enenevissä määrin.
15. Kulttuurikunto muiden
näkökulmasta
Tätä toimintakertomusta varten hankkeen kumppaneilta
kysyttiin näkemyksiä Kulttuurikunnon kumppanina toimi-
miseen. Kumppaneilta kysyttiin, miten he ovat käyttäneet
Kulttuurikuntoa omassa toiminnassaan, onko hankkeessa
mukana olosta ollut konkreettisia hyötyjä ja apuja sekä mitä
mieltä kumppanit ovat hankkeen onnistumisesta ja roolista
Suomen kulttuurikentässä.
Oman näkökulmansa toimintakertomukseen tuo myös
aktiivinen kulttuurikuntoilija. Häneltä tiedusteltiin, mistä hän
on kuullut Kulttuurikunnosta ensimmäistä kertaa, miten hän
on hyödyntänyt Kulttuurikuntoa ja sen tarjoamia välineitä,
törmääkö hän Kulttuurikuntoon omassa arjessaan ja miten
hanke on vaikuttanut hänen kulttuurin harrastamiseensa.
Erityisesti pienillä paikkakunnilla toimivat arvostavat
Kulttuurikunnon tarjoamia valtakunnallisia näkyvyys-
mahdollisuuksia ja mahdollisuuksia verkostoitua muihin kult-
tuuritoimijoihin organisaation taustasta, koosta ja sijainnista
riippumatta.
Hankkeessa aktiivinen kulttuuritoimija
Veli-Matti Hettula, projektipäällikkö, Kittilän kulttuurista
vetovoimaa matkailuun -hanke / Kittilän elinkeinopalvelu
“Kulttuurikunto on ollut piristävä ja positiivinen asia
koko kulttuurikentälle. Olemme käyttäneet Kittilässä
hankkeen logoa tapahtumissamme ja saaneet ilmaiseksi
koko Suomen kattavaa näkyvyyttä Kulttuurikuntoilijan
Kesä-Suomi -kartassa, joka ei pienillä resursseilla toimi-
ville kulttuuritapahtumille ole millään muotoa muutoin
mahdollista.
Mukana olo Kulttuurikunnon järjestämissä foorumeissa
Helsingissä ja Rovaniemellä lisäsi myös tapahtumien
näkyvyyttä ja ennen kaikkea verkostoitumista muiden
kulttuuritoimijoiden kanssa. Muun muassa Kulttuuri-
kunnon avulla lisääntyneen näkyvyyden ansiosta kaksi
tapahtumistamme kasvatti kävijämääriään ja kävijöitä tuli
Kittilään aivan etelästäkin saakka.”
Hankkeessa aktiivinen kulttuuritoimija
Merja Metsänen, Taidelaitos Haihatus, Joutsa
”Pienellä maalaispaikkakunnalla toimivalle taidelaitok-
selle Kulttuurikunto on merkinnyt uusia kulttuurialan
verkostoja. Tapaamiset, kuten kulttuurifoorumit, ovat
olleet hyviä uusien yhteyksien viritystilaisuuksia, jotka
voivat edetä vaikkapa facebookissa. Toisena tärkeänä
31
merkityksenä Haihatuksessa on koettu näkyvyys Kult-
tuurikunnon yhteisessä markkinoinnissa. Mielestäni
Kulttuurikunto on onnistunut hyvin kulttuuritoimijoita
yhdistävänä, keskustelevana ja uutta ideoivana hankkeena.
Toivon sen jatkuvan ja kehittyvän edelleen.”
Kulttuurikunnossa vuoden 2010 aikana
aktivoitunut kulttuuritoimija
Anja Olavinen, vastaava museolehtori, Ateneumin Taide-
museo, Helsinki
”Kannatan ilman muuta projektin jatkumista: se on
mielestäni hieno tapa painottaa kulttuurin merkitystä
ja hyviä vaikutuksia. Hankkeen viestintä ja formaatti
ylipäätään vetoavat mielestäni kansalaisiin jännällä ja te-
hokkaalla tavalla luomalla ja hyödyntämällä mielleyhtymiä
kuntoiluun ja urheiluun, jotka mielletään kaikkien kansa-
laisten asiaksi suuremmassa määrin kuin kulttuuri tähän
asti. Osallistumme nyt ensimmäistä kertaa Kansalliseen
kulttuurikuntopäivään, joka laajentaa ja vahvistaa Ateneu-
min kokoelmien ja näyttelytarjonnan tunnettuutta.”
Sosiaali- ja terveysalan toimija
Tarja Voutilainen, terveydenhoitaja, Seniorineuvonta Ankkuri,
Joensuu
“Kulttuurikunnon materiaalia on ollut jaossa meidän
itsehoito- ja palvelupisteillä. Koen, että materiaaleista on
ollut itselleni hyötyä ohjaustilanteissa: materiaalin avulla
muistan tuoda esille myös kulttuuriin liittyvää toimintaa,
harrastuksia ja tapahtumia, joihin ikäihmiset voivat
osallistua.”
Tavallinen kulttuurikuntoilija, nainen
”Kuulin Kulttuurikunnosta todennäköisesti televisiosta
ja lehtien tv-sivuilta. Seurasin Kulttuurikuntoklinikkaa
hyvin tiiviisti ja muistan pitäneeni jaksoista. Ohjelman
myötä hämmästyin siitä, että olin itse ollut tarkkarajaisem-
pi siitä, mitä kulttuuriksi lasketaan. Lukeminen on aina
ollut hyvin lähellä sydäntäni ja olen ollut mukana myös
kirjallisuuspiireissä.
Olen tehnyt myös Kulttuurikunto-testin, jonka mukaan
olin ylikunnossa. Vaikka olenkin lähtöisin työläisperheestä,
meillä käytiin lukemisen lisäksi teatterissa, elokuvissa ja
erityisesti museoissa. Oli itsestään selvää, että oma
 kulttuurin harrastamiseni lisääntyi, kun ryhdyin itse ansait-
semaan toimeentuloni. Aikaisemmin kulttuurin harrasta-
misen esteenä oli aikapula, koska pienestä kotikaupungistani
piti aina lähteä elokuviin suurempaan kaupunkiin. Nyt
eläkeläisenä esteenä ovat toisinaan kustannukset sekä omien
voimien väheneminen.

Hankkeen alussa kiinnitin omaan kulttuurin harrastami-

seeni enemmän huomiota, mutta pidemmällä ajanjaksolla
se ei varsinaisesti ole vaikuttanut tottumuksiini. Hanke jäi
mielestäni jollain tavalla materiaalien tasolla, eikä siitä ole
ollut konkreettisempaa apua.

Mielestäni tärkeintä Kulttuurikunnossa on sen ajatuksen

edistäminen, että kulttuuri tuo sisältöä ja iloa elämään sekä
kuuluu ihan kaikille.”

Ruotsinkielinen kulttuuritoimija
Michelle Mattfolk, kulttuurituottaja, Sydkustens ”Haluaisin tehdä jotain
sellaista, mitä en ole ennen
landskapsförbund
tehnyt. Joka vuosi jotain
ennen tekemätöntä.”
“Olemme järjestäneet työpajoja eri kohderyhmille Kult- nainen, 73, eläkeläinen,
tuurikunnon tapahtumapäivinä – esimerkiksi sanatyöpajan Orimattila
Annantalon taidekeskuksessa Helsingissä. Kulttuurikunto on
tarjonnut meille todella hyvää tietoa ajankohtaisista
asioista kulttuurin kentällä sekä antanut tapahtumille taval-
lista laajempia näkyvyysmahdollisuuksia. Myös Kulttuuri-
kunnon oma näkyvyys on ollut monipuolista.

Kulttuurikunnolla on ehdottomasti ollut vaikutusta kult-

tuuripalvelujen säilymiseen ja niiden monipuolisuuteen eri
puolilla Suomea: kulttuurin vaikutus hyvinvointiin pitäisi ”Epäluuloisuudesta olisi
saattaa paremmin ihmisten tietoisuuteen. On luonnollista, hyvä päästä eroon. Luulen
että se vie aikaa. myös olevani erittäin
epämusikaalinen”.
Haasteena Kulttuurikunnossa toimimisessa on ollut meillä ai-
nainen, 47, matematiikan
opettaja, Joensuu.
kataulu: jo toimintasuunnitelmaa tehdessä pitäisi tietää Kult-
tuurikunnon tulevista mahdollisuuksista, että niihin pystyisi
reagoimaan kunnolla ja suunnittelemaan yhteistyötä. Toivot-
tavaa olisi pystyä yhdistämään Kulttuurikunnossa toimi-
minen johonkin sellaiseen, mitä teemme joka tapauksessa.”

32
Eläkeläisjärjestö
Tiina Rajala, koulutussihteeri, Eläkeläiset ry

”Kulttuurikunto-hanke vaikutti alusta alkaen leikkimielisen hauskalta. Eläkeläiset ry:ssä kulttuuri on koko
järjestön toiminnan kulmakiviä ja saavutukset sen alalla ovat järjestössä huomattavia. Joskus vain tuntuu,
että kulttuuria myös pidetään kovin vakavana ja painavana asiana, johon kaikki eivät uskalla koskea. Keveä
lähestymiskulma tähän kulttuurinjärkäleeseen tarjosi kosketuspintaa useammille ihmisille ja eri tavoin. Kysy-
mys on tältä osin siis kulttuurin henkisestä saavutettavuudesta.

Eläkeläiset ry lähti mukaan Kulttuurikunto-hankkeeseen vuoden 2009 syksyllä. Esittelimme sitä Eläkeläinen
-jäsenlehdessämme sekä verkkosivuillamme. Kun hanketta esiteltiin eri jäsentilaisuuksissamme, se otettiin
myönteisesti ja hiukan naureskellenkin vastaan.

Toimintamme kannalta hauskimpia ja toimivimpia olivat Kulttuurikunnon ympärille kehitetyt ideat, kuten
kulttuurikuntotesti ja kortti kunnon seuraamiseksi. Tilasimme järjestömme tunnuksilla varustetut kulttuuri-
kuntokortit, jotka toimitettiin jäsenyhdistyksillemme. Yhdistyksiä kannustettiin yhteisiin, hauskoihin “kult-
tuurisuorituksiin”. Korttinsa palauttaneiden yhdistysten kesken arvottiin kolme palkintoa: yksi kaksipäiväinen
kulttuurikuntopiirien ohjaajakurssi ja kaksi yhden päivän vapaavalintaista näyttämötaiteen kurssia. Nämä
ovat tuoneet iloa jäsenistölle eri alueilla – ja osaltaan parantaneet kulttuurin alueellista saavutettavuutta.

Kulttuurikunto-hankkeesta saimme idean kulttuuriklinikasta ja -kuntopiiristä. Päätimme kehittää yhdessä

Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n kanssa kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutuksen. Kulttuurikuntopiirien
ohjaajakursseja olemme järjestäneet Oulussa, Joensuussa, Kemissä ja Hämeenlinnassa ja meinaamme valloit-
taa vielä muunkin Suomen.

Kulttuurikuntopiirien ohjaajakursseilla on hyödynnetty ikäihmisen laajaa elämänkokemusta ja kulttuurinäke-

mystä. Kurssit ovat auttaneet osallistujia hakemaan itsestään ja ympäristöstään yhä enemmän kulttuurisia
voimavaroja. Kurssit tarjosivat monipuolisia elämyksiä itse tekemisen, näkemisen ja kokemisen – sekä tietysti
kulttuurisen vuorovaikutuksen kautta. Jokaisella kurssilla tarjottiin jokin yhteinen kulttuurikokemus, tilaisuus
myös kulttuurin kuluttamiseen: Joensuun kurssilla käytiin teatterissa katsomassa Puhdistus-näytelmä ja Ke-
min kurssilaiset kävivät ihmettelemässä ympäristötaidetta Pellossa. Kulttuurikuntopiirejä on jo perustettu ja
lisää syntyy.

Kulttuurikunto-hankkeen järjestämiin foorumeihin ja muihin tilaisuuksiin Eläkeläiset ry:n jäsenet kerkisivät

osallistua vain jonkin verran. Aktiiviset eläkeläiset saivat silti Helsingin foorumissa järjestettyä omalle kansan-
tanssiryhmälleen esiintymistilaisuuksia ja vierailuja. Rovaniemellä puolestaan syntyi yhteistyötä kirjaston ja
muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Foorumit vaikuttivat mielekkäältä tavalta keskustelun virittämiseen
ja kokemusten vaihtoon.

Monet hankkeessa kehitetyt ideat palvelevat kulttuurin saavutettavuutta. Eläkeläiset ry vaihtoi hankkeen
kanssa tietoja myös niistä tekijöistä, jotka ovat kulttuurin harrastamisen esteinä, kuten esimerkiksi sopivien
tilojen puute. Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta vaikutti sekin hauskalta idealta, joka voisi parantaa
kulttuurin taloudellista saavutettavuutta. Se on tärkeä asia eläkeläisten kannalta, pääsymaksuliput ovat usein
liian kalliita. Eläkeläiset ry on tyytyväinen, että on saanut tilaisuuden osallistua Kulttuurikunto-hankkeeseen
ja on valmis edelleen yhteistyöhön kulttuuritoiminnan tukemiseksi.”

33
16. Tutkimuksia
16.1. Opinnäytetyö Kulttuurikunnon tunnettuudesta
Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Johanna
Näätä teki kesällä 2009 Turun alueella tutkimuksen alueen
kulttuuripalveluista sekä erityisesti Kulttuurikunnon tunnettu-
udesta. Vaikka tutkimuksen otos (171 henkilöä) oli verrattain
pieni, se on väestöllisesti riittävän edustava. Tutkimus kertoo
hankkeen tunnettuudesta suurehkossa kaupungissa, jossa Kult-
tuurikunto ei ole tehnyt erityisiä markkinointitoimenpiteitä ja
jossa ei ole ollut hankkeesta innostuneita agentteja esimerkiksi
Jyväskylän ja Rovaniemen tavoin. Kyselytutkimus toteutet-
tiin Turun keskustan alueella ja sen kohderyhmänä olivat yli
15-vuotiaat turkulaiset.
Vastaajista 33 % oli kuullut Kulttuurikunnosta aikaisem-
min – merkittävä tulos, kun hankkeen julkistamisesta oli
alle kymmenen kuukautta. Huomattavaa on, että jopa 63
% ylemmistä toimihenkilöistä ja 56 % eläkeläisistä vastasi
kuulleensa hankkeesta. Noin kolmasosa sekä yrittäjistä että
opiskelijoista tunsi Kulttuurikunnon, mutta työntekijöistä
vain 10 % vastasi samoin. Vastaajista suurin osa oli lukenut
hankkeesta jostakin painetusta mediasta.
Kaikista vastaajista 24 % tunsi kulttuurikuntokortin. Ylempien
toimihenkilöiden joukossa tunnettuus oli suurin (56 %). Vain
neljä vastaajaa kertoi käyttäneensä kulttuurikuntokorttia. Seit-
semän prosenttia kaikista vastaajista kertoi vierailleensa Kult-
tuurikunnon verkkosivuilla. Näädän mielestä tulos oli hyvä:
“Ensin se, että vain 7 % vastaajista oli vieraillut verk-
kosivuilla, saattaa tuntua pieneltä luvulta, mutta uudelle
kulttuurihankkeelle se on melko hyvä saavutus. Mielen-
kiintoista on myös, että hanke on varsin tunnettu yli 60-
vuotiaiden joukossa, joille internetin käyttö ei välttämättä
ole arkipäivää.”
Kokonaisuutena tutkimus kertoo Kulttuurikunnon saaneen jo
kohtuullisen jalansijan turkulaisten keskuudessa. On ymmär-
rettävää, että Kulttuurikunnon kaltainen hanke saavuttaa lyhy-
essä ajassa lähinnä valmiiksi ”kulttuuriuskossa olevat”, mutta
kulttuuria seuraamattomien tavoittamiseen tarvitaan entistä
vahvempia markkinointitoimenpiteitä ja enemmän vuosia.
Tulosten perusteella hankkeen viestintää ja markkinointia
kannattaa selkiyttää ja suunnata tarkemmin myös opiskeli-
joille ja työntekijöille, joiden keskuudessa hanke ei tulosten
perusteella ollut vielä niin tuttu.
34
16.2. Julkisten tilojen monipuolinen käyttö on
järjestelykysymys
Kulttuurikunto toteutti kumppaneilleen alkuvuodesta 2010
kyselyn, jolla kartoitettiin kokemuksia erilaisten kulttuuri- ja
harrastustilojen käytöstä. Kuntien palveluverkoston karsimi-
sesta koko maassa käytävä keskustelu palautuu poikkeuksetta
tilojen vajaakäyttöön ja ”seinien hintaan”.
Nämä seikat synnyttivät tarpeen tutkia sitä, miten Kulttuuri-
kunnon kumppanit käyttävät hallinnoimiaan tiloja, millaisia
käytäntöjä heillä on ja miten tilojen käyttöä voitaisiin edistää.
Tarkoituksena oli saada todellisiin kokemuksiin perustuvaa
tietoa, jotta keskustelua ei tarvitsisi käydä luulojen perusteella.
Kysely tuokin esiin myönteisiä käytäntöjä ja kokemuksia sekä
tilojen käyttäjien että niiden hallinnoijien taholta.
Kyselyyn vastasi useita toimijoita, joille omien tilojen
antaminen ilta- tai viikonloppukäyttöön on jo arkipäivää:
näiden kokemusten perusteella huoli ongelmista valvon-
nan ja siivouksen suhteen tuntuu olevan turhaa. Selkeästi
sovitut pelisäännöt, allekirjoitetut sopimukset ja luotettavat
vastuuhenkilöt ovat olennaisia tilojen käytön onnistumisessa.
Tilojen monipuolisempi käyttö vaatii silti toimijoilta hiukan
tavallista enemmän resursseja toimivan varauskäytännön
ylläpitämiseksi.
Pienen budjetin kulttuuriryhmille saavutettavia tiloja tarvit-
taisiin selkeästi enemmän. Suomessa on paljon tällaiseen
toimintaan soveltuvaa tilaa, joka olisi saatavissa käyttöön
pienin järjestelyin – esimerkiksi kirjastot, taidemuseot, koulut
ja erilaiset muut kuntien tilat.
Vastanneet ovat myös kehittäneet omia ratkaisujaan tilaon-
gelmiin: esimerkiksi Lappeenrannassa koulujen liikuntasalit
ovat kaikkien toimijoiden, eivät pelkästään liikuntaseurojen,
varattavissa. Hyvinkäällä koulu-, nuoriso- ja liikuntatilojen
varaukset sekä päätöksenteko on keskitetty Tilavaraamoon,
josta asiakas saa palvelut yhdeltä luukulta useamman eri
viraston kanssa asioimisen sijaan.
Monilla kyselyyn vastanneilla toimijoilla on tiloja, joille voisi
olla enemmänkin käyttöä, jos niitä olisi aikaa markkinoida
järjestelmällisemmin. Esimerkiksi kirjastot ja museot, joiden
perustoimintaan tilojen antaminen ulkopuoliseen käyttöön ei
kuulu, toivovat voivansa markkinoida vähässä käytössä olevia
tiloja kaupunginosayhdistyksille ja muille yhdistystoimijoille.
Tämänhetkisenä ongelmana tuntuukin usein olevan, että
tyhjäkäytöllä olevien tilojen hallinnoijat ja niiden mahdolliset
käyttäjät eivät kohtaa.
Kyselyyn vastasi yhteensä 20 eri toimijaa monipuolisesti
ympäri Suomea: kolme yhdistystä, kolme kirjastoa, kaksi
kaupungin kulttuuritoimea, kaksi yksityistä esittävän taiteen
toimijaa, kaksi ylioppilaskuntaa ja kaksi eläkeläisjärjestöä.
Lisäksi vastauksia saatiin yhdeltä kaupungin taidemuseolta,
yhdeltä kansalaisopistolta, yhdeltä yksityiseltä kulttuuritalolta
sekä yksittäisiltä eri kaupungin henkilöstö-, liikunta-
ja koulutoimilta.
Koko raportin kyselyn tuloksista voi ladata Kulttuurikunnon
verkkosivuilta: http://kulttuurikunto.yle.fi/kumppanit
17. Palkinnot ja tunnustukset
Maaliskuussa 2009 Kulttuurikunto-hanke palkittiin kun-
niamaininnalla Yleisradion Isossa Pajassa järjestetyssä
Koura-gaalassa kulttuurin kategoriassa. Gaala palkitsee
vuosittain parhaimpia Yleisradion ja MTV3:n kanavilla
lähetettyjä omatuotantoisia televisio- ja radio-ohjelmia.
Vuonna 1985 perustettu Koura on Yleisradion ja MTV3:n
sekä Suomen Journalistiliiton, Suomen Lavastajain Liiton,
Suomen Muusikkojen Liiton ja Suomen Näyttelijäliiton
muodostama koulutusrahasto.
Projektipäällikkö Marjaana Mykkänen vastaanotttaa
Koura-palkinnon. Taustalla (vas.) Laura Puro, Jessica Sinikoski ja Minna
Joenniemi, oikealla Kansalllisopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen.
35
Kulttuurikunnon palkitsemista perusteltiin seuraavasti:
”Hanke on vahvasti kulttuurin ja hyvän elämän asialla. Se
tekee näkyväksi ja kuuluvaksi missionsa: kulttuuri voimistaa ja
kuuluu kaikille. Työryhmän on onnistunut haastaa eri tahoja
mukaan avaamaan taiteen ja kulttuurin ovia myös uusille
kuluttajaryhmille. Projekti on erinomainen esimerkki Ylen
ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kulttuuritahdosta.”
YLE TV1:llä marras-joulukuussa 2008 esitetty Kulttuuri-
kuntoklinikka-sarja palkittiin lokakuussa 2009 Bulgarian
yleisradioyhtiön BNT:n Golden Chest -televisiofestivaa-
leilla formaattisarjan parhaana. Formaattisarja oli mukana
kilpailussa ensimmäistä kertaa. Golden Chest -festivaalin
tuomaristo perusteli valintaansa ohjelman raikkaalla asen-
teella ja sen monikäyttöisyydellä. Saman formaatin katsot-
tiin taipuvan radioon, televisioon ja verkkoon. Golden
Chest järjestettiin ensi kerran vuonna 1968. Tuolloin kilpaa
käytiin televisiodraamasta.
Lokakuussa 2010 Kulttuurikunto-hanke nimettiin kym-
menien eurooppalaisten hankkeiden joukosta Prix Europa
-ehdokkaaksi Euroopan yleisradioliitto EBU:n tapahtumassa
Berliinissä. Se valittiin edelleen kilpailuun osallistuneista 21:
stä monimediaprojektista viiden parhaan joukkoon. Kilpailun
voitti lopulta BBC:n tiedesivusto.
18. Rahoitus ja resurssit
Kulttuurikunnon rahoitus on rakentunut seuraavasti:
YLE   SKR SKF YHT.
2008 255.000   255.000 90.000 600.000
2009 125.000   125.000 90.000 340.000
2010 125.000   125.000 90.000 340.000
YHT: 505.000   505.000 270.000 1.280.000
Vuonna 2008 Ylen osuus muodostui Kulttuurikuntoklini-
kan tuotannosta ja projektin johdosta. Vuosina 2009–2010
Yle vastasi projektin johdosta, hallinnosta, taloushallin-
nosta, markkinointiviestinnästä ja verkkopalveluista.
Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin
rahoitusosuudella on kustannettu painotuotteet ja niiden
jakelu, kenttätoiminta ja tapahtumat, ulkoinen viestintä,
verkkokehitys sekä verkon sisältö- ja kumppanipalveluja.
Kulttuurikunnon palveluksessa Ylen tiloissa on ollut
osa-aikaisesti projektipäällikkö, tuotantopäällikkö, assis-
tentti ja kaksi päätoimista verkkotoimittajaa (suomen- ja
ruotsinkielinen). Lisäksi Ylen muu henkilöstö on tuotta-
nut sisältöä ja palveluja Kulttuurikunnolle tarvittaessa eri
tilanteissa.
Viestintäpalveluista on vastannut Pink Eminence Oy
toimitusjohtajan ja projektikoordinaattorin työnä. Verk-
kokehityspalveluja ovat toimittaneet Valve ja Comeks Oy
vuosina 2008–2009 sekä yhteistyön puitteissa Taideteollisen
korkeakoulun MediaLab vuosina 2009–2010.
19. Tähän on tultu
Kulttuurikunnon innoittamana ja siitä riippumatta eri
puolilla maata on syntynyt pieniä ja suuria toimia, joilla
kokemista ja jakamista edistetään – kulttuurikuntoma-
ratoneja, -kursseja ja -koulutusta, kulttuurisuunnistusta
ja kulttuuripolkuja. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden
Kulttuurikuntoilun keskuspuisto, hyvinvointitutkimus ja
koko kulttuurivuoden ohjelma jättävät pysyvät jälkensä
seudulle ja koko maahan. Opetus- ja kulttuuriministeriön
sekä sosiaali- ja terveys-ministeriön ohjelmat tukevat kult-
tuurin hyvinvointihankkeita tulevina vuosina ja Suomen
Kuntaliitto jäsenineen levittää tietoa mahdollisuuksista
paikallisesti.
36
Näillä kaikilla projekteilla on yhteinen tavoite: kulttuurisen
hyvinvoinnin lisääminen. Juuri se tekee Kulttuurikunnosta
niille otollisen kumppanin ja yhteisen toimintaympäristön.
Tavoitteet ovat toki saavutettavissa myös muista erillään,
mutta kaikupohjaa ja jatkuvuutta ne voivat saada voimia,
kokemuksia ja tietoja yhdistämällä.
Kulttuurikunnon käyttövoima on vuorovaikutuksen kehässä:
kulttuurin tarjoajat ja tarjonta, taide, sekä kulttuurin käyttäjät
kohtaavat ja tuottavat kokemuksia niin todellisessa elämässä
kuin verkossa.
Verkon mahdollisuuksista vasta murto-osa on käytössä.
Pelkästään Ylen kulttuurisisältöjen monikäyttöinen paketointi
ja jäsennetyn tiedon kytkentä muuhun kulttuuritarjontaan voi
luoda itsestään kasvavan kulttuurisen aarreaitan.
Kulttuurikunnolla on hyvä tunnettuus ja positiivinen brändi.
Sen käyttäjä- ja toimijaverkosto levittää toimintamuotoja ja
kehittää uusia. Kulttuurikuntopäivästä on muodostumassa
iloinen traditio. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat jo osa
virallista kielenkäyttöä. Kulttuurikunnolle on siis kysyntää;
ellei Kulttuurikuntoa olisi, se pitäisi keksiä.
Kulttuurikunnon tulevaisuus Suomen Kulttuurirahaston,
Svenska kulturfondenin ja Yleisradion rahoitusyhteistyön
päättyessä ratkeaa kevään 2011 aikana. Parhaillaan tutki-
taan säätiömallia, jossa osapuolina olisivat muutamat suuret
kansalliset toimijat. Säätiön tarkoituksena olisi keskeisten
toimintamuotojen – verkkopalvelujen, verkoston ja valtakun-
nallisen kenttätoiminnan – ylläpito ja kehittäminen.
20. Jälkisanat
Taiteella ja kulttuurilla on läpäisevä rooli yhteiskunnassa ja
kansakunnan arjessa. Kulttuurinen osallisuus tai osattomuus
on tulevaisuudessa yhä keskeisempi hyvinvoinnin ja kasvun
määrittelijä, yhdessä sosiaalisten ja taloudellisten mahdollis-
uuksien kanssa.
Viime vuosien yhteiskunnalliset kehityskaaret ovat johtaneet
myös siihen, että sen enempää media- kuin kulttuuritalot-
kaan eivät enää voi turvautua yhdeltä monelle -ajatteluun.
Yleisö on otettava mukaan tuhansin tavoin ja luotava sit-
eitä, jotka rakentavat uudenlaista, vastavuoroista ja yhteistä
kokemusmaailmaa.
Yleisradion yksi perustehtävä on tuoda palvelunsa kaikkien
saataville yhtäläisin ehdoin. On luontevaa, että Yle on oman
kulttuuritoimintansa ja sisällöntuotantonsa puitteissa aktii-
visesti edistämässä kulttuurisen kansalaisuuden toteutumista
– ei vain TV- ja radiokanaviensa, vaan myös uudenlaisten
rikkaiden verkkoratkaisujen ja aktiivisen vuorovaikutuksen
kautta. Yksinäisyyden vähentäminen ja kulttuuristen osal-
listumismahdollisuuksien ulottaminen haja-asutusalueille ja
syrjäytymisvaarassa oleville väestöryhmille on mahdollista
tarjoamalla kulttuurisisältöjä ja osallistumismahdollisuuksia
uusin tavoin.

Kaikille kulttuurin ilmiöille yhteistä on niiden rooli itseym-

märryksen ja identiteetin rakentumisessa. Kulttuurisen
monimuotoisuuden ja -arvoisuuden lisääntyessä juuri tämä
pienin yhteinen nimittäjä voi parhaimmillaan vahvistaa
yhteenkuuluvuutta. Siksi pintaa syvemmällä olevien yhteisten
merkitysten löytäminen ja jakaminen voivat luoda ja vahvistaa
yhteisöjä, jotka muuten jäisivät syntymättä. Tässä yhteistyön
mahdollistavat rakenteet koko kulttuurin kentässä ovat
avainasemassa.

Kulttuurikunnon kumppaniverkosto muodostuu eri taiteenla-

jien ja sekä virallisten että epävirallisten kulttuuritoimialojen
edustajista. Se tarjoaa mahdollisuudet toimialat ylittäviin
kohtaamisiin, kokemusten vaihtoon ja yhteisiin toimiin. Kult-
tuurikunnon tai sen kaltaisten keveiden rakenteiden avulla
osapuolet voivat tiivistää yhteistyötään ja kehittää uutta luovaa
toimintaa koko alalle.

”Kävelimme 1-vuotiaan tyttölapseni kanssa

sisälle taidegalleriaan, jossa oli abstraktia
tilataidetta. En tajunnut oikein niiden päälle
mitään, mutta tyttäreni oli niin haltioitunut,
että häntä katsellessa vierähti hienosti yksi
puolituntinen.”
mies, 25, mainonnansuunnittelija

37
21. På svenska
Förord
Finländarna är ett aktivt kulturfolk som gärna tar del av kul-
turevenemang. Trots det finns det otaliga människor som inte
orkar eller vill erkänna konst och kultur som källor för en
bättre livskvalitet. Samtidigt behöver många
konstformer nya sätt att nå sin publik,
eftersom de lätt drunknar i samhällets
uppmärksamhetsekonomi. Kulturkon-
dis projektet har arbetat för att lyfta
fram kulturens positiva verkan på
hälsan och samtidigt koppla män-
niskor samman med ett nätverk av
kulturaktörer.
Kulturkondis är på många sätt en
föregångare. Projektet förenar kultur-
institutioner, kommuner, organisationer,
arbetsgivare och enskilda människor. Målet
är gemenamt: få mera ut av det som redan görs eller skapa
någonting helt nytt. Kulturkondis är ett mångmedialt projekt
som bygger nätverk där sådana inte uppkommer av sig själva
och ger efterlängtade verktyg för kulturaktörer att nå sin pub-
lik. Kulturkondis är också det första samarbetsprojektet i den
här storleken mellan Rundradion, Suomen Kulttuurirahasto
och Svenska kulturfonden.
Marjaana Mykkänen
Projektchef
Kulttuurikunto/Kulturkondis
Kulturkondis bakgrund
Kulturkondis var ursprungligen – liksom många andra lyck-
ade projekt – en biprodukt av något annat. Redan år 2005 blev
redaktör Minna Joenniemi inspirerad av Terveyttä kulttuurista
nätverket som arbetar för att införliva kultur i social- och
hälsovården. Joenniemi föreslog att Rundradion skulle pro-
ducera en reportageserie om kultur ur utövarens synvinkel.
Producent Marjaana Mykkänen producerade tv-serien med
den dejourerande kulturkliniken och Joenniemi gjorde en
kulturversion av personalens konditionskort – därmed var
ramarna för Kulturkondis lagda.
Kulturkondis ideologin kunde lätt spridas ut till kulturpub-
liken genom Rundradions kanaler. Men det visade sig att idén
väckte betydligt mera intresse än så. Chefen för YLE Kulttuuri,
Airi Vilhunen, och Mykkänen beslöt att presentera Kulturkon-
dis för Suomen Kulttuurirahasto som en kulturell folkrörelse
som skulle nå ut till alla i Finland, även till de som var mest

tveksamma till kultur. Huvudombud Antti Arjava på SKR
intresserade sig för idén och fonden gick in med en betydande
insats. Några månader senare gjorde Svenska kulturfonden
samma sak. I fortsättningen ritades Kulturkondis
linjer upp av en styrgrupp bestående av repre-
sentanter från Rundradion och fonderna och i
ledning av professor Matti Sintonen.
Företaget Pink Eminence Oy, expert
på samarbete mellan kulturfältet och
närings-livet, anlitades för att sköta
koordineringen av projektet och kom-
munikationen till partnerna. Rundradion
svarade för projektets marknadsföring på
radio och tv, innehållet, projektets ledning,
den ekonomiska administrationen, produktionen
av tv-serien Kulttuurikuntoklinikka och den inter-
aktiva webbplatsen.
Grundidén bakom Kulturkondis är att föra samman vanliga
finländare, vilkas kulturella kondition kunde förbättras, med
kulturaktörer som behöver nya sätt att komma i kontakt med
dessa vanliga finländare. Under projektets gång har även
arbetsgivare, aktörer inom social- och hälsovård, studerande-
och pensionärsföreningar samt övriga anslutit sig till projektet.
Mottot har varit att alla som som vill ansluta sig till Kulturkon-
dis också får göra det. Alla som anslutit sig har dessutom fått
använda Kulturkondis rekommenderar -logotypen helt fritt
och utan begränsningar.
Som ett redskap i kulturträningen använder sig projektet av
kulturkortet, en tabell som påminner om ett motionskort, där
kulturmotionären kan anteckna sina dagliga prestationer. För
varje halv timme man ägnar sig åt kultur får man en poäng.
Som prestation räknas till exempel konserter, konstutställ-
ningar eller biobesök, men också t.ex. att läsa kvällssagor eller
att titta på tv-drama. Kulturkortet distribuerades via kultur-
aktörer utspridda över hela landet. Kortet kan även laddas ner
från Kulturkondis webbplats.
Senare har Kulturkondis också skapat ett nätverk som in-
formerar och skapar kontakter mellan olika aktörer inom
kulturen. Dessutom vill Kulturkondis lyfta fram intressanta
evenemang, projekt och nya idéer samt dela med sig av dessa.
Efter att Pink Eminence i mars 2008 anslutit sig till Kulturkon-
dis projektet, började man bygga upp ett nätverk. Kultur-
aktörer lockades först med genom kommunala instanser,
sedan genom träffar med olika förbund inom kulturfältet.
Därefter kontaktades studerandeföreningar, o.s.v.
Tv-programmet Kulttuurikuntoklinikka
Tv-serien Kulttuurikuntoklinikka visades på YLE TV1 i no-
vember–december 2008, och textat till svenska på FST5. I sju
delar kunde tittarna följa med hur sju vanliga finländare för-
bättrade sin kulturkondition. Ett Kulturkollegium bestående
av skådespelaren och sångaren Susanna Haavisto, skådespe-
laren och musikern Reino Nordin och psykoterapeuten
Mikael Saarinen, skrev ut en intensiv kulturkur för program-
mets försökspersoner.
Sju personer med kulturrelaterade problem blev utvalda att
höja sin kulturkondition. Personerna genomgick en fullständig
kulturkondisrehabilitering under sommaren och hösten 2008.
Samtliga försökspersoner blev tvungna att se konsten i vitögat
och även själva utöva konst. Efter intensivkuren kallades
personerna igen till Kulturkondiskliniken för eftergranskning.
Speciellt Markku Valta upplevde en total kulturell upplysning.
Valta har i efterhand också spridit glädjen vidare, bl.a. som le-
dare för Kervos kulturkondisklubb för män och som deltagare
i Kulturkondis olika forum.
Över 800 personer med intresse för att öka sin kulturkondi-
tion sökte platsen som försöksperson i tv-programmet.
Kulturkondispartner
Kärnverksamheten i Kulturkondisprojektet utgörs av dess
partner. Det är partnernätverket som i praktiken förverkligat
idén om Kulturkondis och gjort det till ett riksomfattande pro-
jekt. Vid slutet av år 2010 bestod Kulturkondis av 560 partner
– kulturaktörer, organisationer och arbetsgivare – på 111 orter
runt om i Finland.
Det är Kulturkondis partner som konkret sprider Kulturkon-
dis budskap i städer, kommuner och byar. Alla aktörer som
anslöt sig till projektet uppmuntrades att använda sig av Kul-
turkondis logotyper, dela ut kulturkort och länka till projektets
webbplats. Därtill har partnerna själva varit initiativrika i att
hitta på nya sätt att utnyttja Kulturkondis i sin verksamhet.
Kontakten till projektets partner har i huvudsak upprätthållits
med utskickade nyhetsbrev på finska och svenska. I slutet av
år 2010 hade det finska nyhetsbrevet 1843 enskilda mottagare
och det svenskspråkiga 371 mottagare.
39
Det visuella utseendet och kulturkortet
Kulturkondis visuella uttryck formgavs i början av Rundradions
grafiska designer, Mira Gartz. Kulturkondis skulle förmedla en
känsla av nationell tävlingsanda som är bekant från idrotten,
men med en kulturell framtoning. Ursprungligen hade det
visuella också en retro prägel, som senare fräschades upp av den
nya grafiska designern Arja Karhumaa. Kulturkondis logotypen
lämpar sig väl som en bröstknapp eller ett klistermärke och
föreställer en kvinna som jublar över en lyckad prestation.
Kulturkortet användes som ett knep för att uppmuntra män-
niskor att pröva på olika kulturgrenar och följa upp sitt intresse.
Som en extra morot utlottades även priser bland dem som
skickade in sina ifyllda kort. Första pris var en resa till Aten.
Kulturkondis partner kunde även beställa skräddarsydda kort
för sina egna behov till ett billigt pris. Endast en bråkdel av de
utsända kulturkorten returnerades, men det viktigaste är ändå
den inverkan kortet hade på mottagarens kulturvanor och
att kortet också fungerade som ett innovativt reklamblad för
Kulturkondis.
Webbplatsen
Kulturkondis har naturligtvis också en egen webbplats på finska,
www.kulttuurikunto.fi, och en på svenska, www.kulturkondis.
fi. Målet var ursprungligen att starta en webbplats som skulle
rida på de nyaste vågorna inom sociala medier. Den skulle vara
interaktiv och få användaren att gång på gång återvända och
även bidra med eget innehåll.
Sidans centrala delar är evenemangskalendern – där arrangören
själv kan fylla i sina evenemang, kulturkonditionstestet, använ-
darnas erfarenhetsrapporter, diskussionsforumet och möjlig-
heten att skapa en egen användarprofil. För partner skapades en
skild sektion där man kunde kommunicera med partnerna och
dela med sig av ny information angående projektet.
Under sidans tre första månader år 2008 samlade sidan 65 700
besökare, under år 2009 118 800 och 2010 enbart 36 700
besökare. De mest populära sidorna var kulturkonditionstestet,
diskussionsforumet och sommarens kulturstigar. Några månad-
er efter webbplatsens lansering märkte projektets arbetsgrupp
att den inte riktigt lockade användare i den takt man hade
hoppats på och det var svårt att skapa en gemenskap som skulle
hålla sidan aktiv. Webbplatsen var mest fungerande år 2008 när
den fick stöd av tv-programmet Kulttuurikuntoklinikka. Sidan
har dock inspirerat till andra webbprojekt med liknande syfte
men med förbättrade egenskaper.
Aktiva partner
När ivern efter lanseringen lagt sig, blev de aktivaste partnerna
allt viktigare för projektet. De lyckades tillämpa Kulturkondis
i sin verksamhet på ett sätt som gjorde att det fanns konkreta
erfarenheter som kunde inspirera till nya samarbeten. Av
svenskspråkiga partner är det speciellt Wasa teater och Syd-
kustens landskapsförbund, med sin ordkostverksamet, som
aktivt spridit Kulturkondis info till sina kontakter. Samarbetet
med dessa baserar sig på ömsesidig växelverkan och kommu-
nikation där båda parterna vinner.
Speciellt små aktörer har upprätthållit samarbetet med
Kulturkondis. Projektet har fått tack för att verksamheten är
avgiftsfri och erbjuder sina tjänster till aktörer oberoende av
storlek och status.
Samarbetet med pensionärsföreningarna
Under år 2009 inledde Kulturkondis också samarbete med
pensionärsföreningar runt om i Finland. Intresset har riktats
mot de kulturella upplevelserna i hemmet och utnyttjandet av
kulturtjänster i närmiljön. Kulturkondis har hjälpt föreningar-
na att sprida information om projektet till sina medlemmar.
T.ex. Svenska Pensionärsförbundet har varit väldigt aktivt i sin
växelverkan med Kulturkondis och bl.a. skrivit om projektet
och tryckt kulturkortet i sin medlemstidning God Tid.
Synlighet i medierna
Sedan starten har Kulttuurikunto och Kulturkondis fått sam-
manlagt 500 medieträffar i tidningar, radio, tv och på internet.
Merparten av träffarna fanns i tryckta medier. I svenskspråki-
ga etermedier tog man upp Kulturkondis bl.a. i Radio Vega,
Ålands Radio och i Tv-nytt och kulturaktulitetsprogrammet
Pixel på FST5. Därtill användes Kulturkondis rekommenderar
-logotypen i början och i slutet av programmen Pixel, Boktid
och Filmtid på FST5.
Nationella kulturkondisdagen
Ett av de allra viktigaste initiativen som Kulturkondis tagit
är lanseringen av den Nationella kulturkondisdagen. Dagen
ordnades första gången den 5.12.2008, på självständighets-
dagsaftonen. Den ursprungliga tanken med kulturkondisda-
gen var att påminna om det nära förhållandet mellan landets
självständighet och landets kultur, dvs. att den nationella
identiteten är bunden till den kulturella identiteten.
40
Under den första Kulturkondisdagen uppmuntrades fin-
ländare hitta och ta del av kulturen i sin närmiljö, dvs. på
hemorten, på arbetsplatsen eller i hemmet. Kulturen lyftes
fram som en del av vardagen, ett tillfälle för att ta en paus
från sina sysslor eller arbetet. Ca 80 evenemang ordnades på
24 orter runt om i Finland, med bl.a. konstnärsträffar, dan-
ser, guidningar, gratis inträden till muséer och rabatterade
teaterföreställningar.
Kulturkondisdagen fick en fortsättning och ordnades för
andra gången på självständighetsaftonen år 2009. Denna gång
såg Kulturkondis och dess partner till att dagen fick en stor
synlighet. Partnerna utnyttjade dagen i sin verksamhet och
över hundra evenemang ordnades på olika håll i Finland. Kul-
turkondis informerade om dagen också på sin webbplats, där
även alla evenemang för Kulturkondisdagen var listade.
I efterhand har Kulturkondis partner konstaterat att Kul-
turkondisdagen är ett evenemang som det lönar sig att vara
med i, eftersom det ger en bred synlighet och ett mervärde för
organisationerna. Kulturkondis arbetsgrupp har också kon-
staterat att Kulturkondisdagen är en del av projektet som ska
bevaras och även ordnas i framtiden. På partnernas begäran
kommer följande kulturkondisdag att ordnas den 28.1.2011,
eftersom tidpunkten är betydligt lugnare för partnerna då
jämfört med tiden kring självständighetsdagen.
Kulturkondisdagen är ett utmärkt exempel på vad Kulturkon-
dis kan få till stånd när kulturaktörer förenas till en bred front.
Kulturforum
Hösten 2009 etablerades också kulturforumen som en åter-
kommande del av Kulturkondis verksamhet. Innan forumen
hade kontakten till partnerna hållits enbart med hjälp av
webbplatsen och e-post. Kulturforumet ordnades för att man
skulle kunna sammanstråla med alla partner och träffa varan-
dra i person.
Syftet med forumen har varit att tillsammans diskutera och
utveckla olika samarbetsformer, lyssna på föredrag av partner
och experter från kulturområdet och komma närmare i kon-
takt med varandra. Samtidigt har forumen varit ett tillfälle för
att konkret visa hur man verkligen kan utnyttja Kulturkondis i
sin verksamhet och vilka tjänster som erbjuds. Kulturforumet
har ordnats två gånger i Helsingfors samt en gång i Rovaniemi
och Åbo, där kulturinnovatörer från Örebro berättade om
svenska erfarenheter från liknande projekt.
Kulturtränarens Sommar-Finland
Somrarna 2009 och 2010 samarbetade Kulturkondis med
Finland festivals och publicerade Kulturtränarens karta över
Sommar-Finland. Kartorna bestod av kulturstigar som sam-
manställdes av de sommarevenemang och utställningar som
arrangerades av Kulturkondis partner. Kartorna publicerades
i en tryckt pappersversion på finska, svenska och engelska och
som en illustrerad elektronisk länklista på Kulturkondis webb-
plats. Kartan distribuerades via de evenemang och festivaler
som medverkade på kartan samt via utvalda turistbyråer.
Målet med kartan var att lyfta fram den finländska somma-
rens mångsidiga kulturutbud och framförallt mindre kända
kulturevenemang. Kartan skulle naturligtvis också uppmuntra
människor att ta del av kultur under semestern. Sommarkar-
torna fick ett positivt mottagande. I synnerhet mindre festi-
valer, evenemang och orter var tacksamma och entusiastiska
över att få synlighet vid sidan av mera kända evenemang och
städer. Kartans synlighet och distribution över hela landet fick
också ett stort tack.
Kulturtränarutbildningen
Samarbetet med främst pensionärsföreningarna visade att
det fanns ett behov för att konkret kunna visa för partner och
vanliga människor vad Kulturkondis går ut på. Det resulterade
år 2010 i en kulturtränarutbildning som gav en introduktion i
Kulturkondis nyttan och nöjen. Projektkoordinator Anna Kari
ryckte ut och ledde utbildningstillfällen för olika organisatio-
ner, främst inom social- och hälsovård. I utbildningen lär man
sig hur kulturaktiviteter går att utnyttja i olika gemenskaper
och vilka positiva effekter en aktiv kulturkonsumtion har på
hälsan. Extra stor tyngd läggs på hur kulturen kan nås från
soffan, dvs. hur man kan variera sitt kulturintresse med enkla
medel.
Responsen från deltagarna har visat att utbildningarna öppnat
upp ögonen för kultur och hur den kan berika vardagen. I
fortsättningen kommer kulturtränarutbildningen också att
utvecklas för nya områden och på att även oerfarna kan leda
utbildningen med hjälp av att ett gör-det-själv paket.
41
Kulturkondis på turné
I januari och februari 2010 drog Kulturkondis ut på turné och
även till svenskspråkiga orter. Mariehamn, Vasa och Jakobstad
var orter där Kulturkondis var fysiskt på plats för att berätta
om verksamheten och ordna verkstäder. Radio Vegas Kaf-
fekvarnen LIVE turnén delade också ut Kulturkondis material
i Vörå, Närpes, Hangö och Borgå. Samma sak gjordes även på
Stafettkarnevalen i Helsingfors.
Pris och erkännanden
Kulturkondis projektet har fått uppmärksamhet och erkän-
nanden både i Finland och utomlands. I mars 2009 fick
Kulturkondisprojektet ett specialerkännande vid Koura-galan,
som uppmärksammar det bästa som producerats på Rund-
radion och MTV3. I motiveringen lyfte man fram projektets
förmåga att stärka och sprida kulturen till nya områden
genom samarbete. I oktober samma år belönades tv-program-
met Kulttuurikuntoklinikka som bästa format i tv-festivalen
Golden Chest i Bulgarien. Programmet lyftes fram som ett
fräscht koncept som även kan tillämpas på radio och web-
ben. I oktober 2010 tävlade också Kulturkondis i klassen för
nya medier i Prix Europa i Berlin. Kulturkondis placerade sig
bland de fem främsta multimediaprojekten i Europa.
Avslutning
Projektet, som ursprungligen skulle begränsa sig till en tv-
serie, växte till ett riksomfattande samarbetsprojekt. Nu, efter
att den nästan tre år långa finansieringstiden tagit slut, har
Kulturkondis lyckats skapa strukturer, verksamhetsformer och
nätverk som även i framtiden kommer att vara efterfrågade.
Kulturkondis har skapat en bas för projektets partner och
användare att på egen hand medvetandegöra individer om
fördelarna med ett aktivt kulturliv. Under projektets gång
har idén om kulturens positiva verkan på hälsan fått fotfäste
även på annat håll. Till och med på regeringsnivå har man
insett vikten av att lyfta fram kulturens gynnsamma effekt
på välfärden. Dylika insikter hjälper att stärka Kulturkondis
motto om att en klunk kultur ger vem som helst ett bättre liv!
22. Briefl y in English
Cultural Fitness is a nationwide joint
venture between the Finnish Cultural
Foundation, the Swedish Cultural
Foundation in Finland and
the Finnish Broadcasting
Company (YLE). The
objective of Cultural
Fitness is to eradicate fears
and prejudices related to
experiencing culture, and
to inspire new experiences.
Cultural Fitness combines the
supply of culture, the support of
employers and the activity of cultural
exercisers into a network that benefits everyone. The project
was launched in October 2008, and it operated under the same
model until the end of 2010.
The project has over 560 partners in total – cultural institutions,
employers, students’ and pensioners’ organizations, entities in
social services and health care, and municipalities for instance.
The Minister of Culture is committed, and the Parliament, both
representatives and staff, has been taking part. Other employers
participating in the project have included Alko (the national
alcoholic beverage retailing monopoly) and Mehiläinen
(provider of private health care services) as well as the cities of
Helsinki, Turku, Mariehamn, and Hämeenlinna.
The Cultural Fitness Recommends logo is the core of Cultural
Fitness. It identifies the cultural sites that are part of the project.
An essential medium of the project has been the Cultural
Fitness card, which has been distributed through partners to as
many as 465 000 Finns. The visuals of the project as well as the
printed materials have been free of charge for anybody to use.
The message of the project to ordinary Finns is...
• ...the project provides a medium to improve the
quality of life and to increase the amount of healthy
years ahead, as research testifies.
• ...as little as half an hour of culture three times a
week is enough to keep you fit culturally.
• ...to improve your fitness, it is advisable to try
events that raise the pulse rate and improve stamina.
• ...the Cultural Fitness Recommends logo helps in
finding cultural content to suit one’s needs.
• ...culture is not only for celebration: it also belongs
to everyday life.

For culture providers the project offers...
• ...an active, national network as well as support,
information, and possibilities.
• ...the Cultural Fitness Recommends logo to use
and show one’s involvement in the project.
• ...a trademark to represent accessible content –
being part of Cultural Fitness is an emblem of quality.
• ...tips and ideas to reach new audiences.
For employers, entities in social services and health
care, organizations, and associations the project
offers...
• ...the Cultural Fitness Card, an easy medium to
improve welfare at work or facilitate working with
different kinds of groups.
• ...concrete advice on how to make adaptations in
the work environment: the health benefits of culture
have been proven.
• ...a medium to keep abreast of the possibilities of
culture – other workgroups promoting the health
benefits of culture have been born since the
launching of Cultural Fitness.
An essential part of getting the project under way was a
weekly 7-episode TV programme Cultural Fitness Clinic that
was broadcasted by YLE TV1 in November and December
2008. Each episode of the programme told a story of a
different person aspiring to improve their cultural condition.
The personalities ran from a 15-year-old schoolgirl who hated
anything classic to a 50-year-old bookstore-owner who never
read books.
The Cultural Fitness Clinic is one of the first programme
formats produced by The Finnish Broadcasting Company
(YLE) that has been put for sale internationally. The format
has been presented at Nordvision and throughout Europe
via EBU. In October 2009, the format received the first
prize in the Television Format category at the Golden Chest
International Television Festival organized by the Bulgarian
National Television (BNT). The whole project was also
nominated amongst the five finalists for Prix Europa in the
category of Emerging Media in October 2010.
The Cultural Fitness website offers plenty ingredients to get
your Cultural Fitness project started. On the website you can
take the Cultural Fitness Test, create your own fitness profile,
fill in the electronic fitness calendar, and find events geared
towards cultural exercisers. In addition, the Cultural Fitness
website allows people to share their experiences by filling out
an electronic experience report. At the same time, people can
browse through other users’ experiences.
In addition to the basic functions of the project, Cultural
Fitness has included various sub-projects and other activities.
The Cultural Fitness Day has been celebrated nationwide two
times and the third time will take part on the 28th of January
2011. On the Cultural Fitness Day, partners of the project
organize dozens of unintimidating special events all over
Finland.
Cultural Fitness has been the first undertaking of this
magnitude in Finland. It has brought together entities
interested in culture and activated regular people through
them. The resources used to build the project and the positive
brand can be made used of in the future: currently there is an
effort to find a form for the project that would guarantee its
operation in the future.

In the summertime, the Cultural Fitness project and Finland

Festivals have teamed up to offer summer tours to suit a
variety of tastes and different life situations. A Cultural Fitness DO YOU
Finland Summer map has been produced two times in both or does someone near you
digital and printed form, and it has been available at cultural SUFFER FROM BOREDOM?
venues and travel agencies throughout Finland.
TV1 is looking for test persons for the new
CULTURAL FITNESS CLINIC
One of the most visible achievements of Cultural Fitness to be broadcasted in November
has been the Men’s Cultural Fitness Club held at the Kerava
You may be a suitable test person if
educational institute. The purpose of this club was to draw
• you are 13 - 87 years old
men away from their pints and sofas and activate them • you live in a city, a suburb or in a rural area
• you have never practiced culture
culturally. The leader of this club was a true idol of cultural • you have practiced culture, but narrowly
• you’re former cultural hobbies are history
fitness, a former patient on the Cultural Fitness Clinic on TV1,
mental health instructor Markku Valta, who experienced a And if
• you suffer from imagined or real lack of time
cultural awakening in the course of the TV programme. • you’re a victim of laziness
• you are not (anymore) exited about anything

Five Finnish pensioners’ organizations have been active An allergy to one or more genres does not prevent participation

participants in Cultural Fitness. Together Cultural Fitness and Application can be f illed in at www.yle.f i/culturalf itness.
Some of the applicants will be chosen to participate in the TV-
the pensioners’ organizations have strived to combine their series Cultural Fitness Clinic. You can also get the Cultural
forces so that Finnish pensioners would actively utilize the Fitness Card and do a Cultural Fitness Test at the site.
Cultural Fitness - Get a Better Life!
cultural services provided in different localities and organize
YLE TV1 www.yle.f i/culturalf itness YLE CULTURE
cultural activities that foster a sense of community. Work
with pensioners’ organizations also gave shape to the training
of Cultural Fitness instructors – this training is available on
demand, and it helps in spreading the ideas and methods of
Cultural Fitness to ordinary people at a grassroots-level all
over Finland.

To promote networking in practise, Cultural Fitness has

organized four cultural forums for its partners in different
parts of Finland. The objective of these forums has been to
evaluate the forms of collaboration achieved thus far and to
develop new ones, to receive feedback on earlier forms of
activity and to meet other parties partaking in the project.

Throughout the project, Cultural Fitness has been visible in

the media. Between 2008 and 2010, Cultural Fitness received
a total of nearly 500 media hits in newspapers and magazines,
radio, television and Internet publications.

43
23. Kumppanien lista ESPOO
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
Esbobygdens ungdomsförbund rf.
VALTAKUNNALLISET Espoon kaupunginmuseo
AKAVA Pohjanmaan aluetoimikunta Espoon Kaupunginteatteri
Alko Oy Espoon kaupunki, kulttuuripalvelut
Ammattiin Opiskelevat – Sakki ry Espoon Taide- ja Tietotekniikkakeskus CARTES
Eduskunta Gallen-Kallelan museo
Eläkeliitto Galleria AARNI
Eläkeläiset ry Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Helinä Rautavaaran museo
Galleria Wrightway Näyttelykeskus WeeGee
Galleristit ry - Galleristerna rf Siikaranta-opisto
Grafia ry Suomen Kellomuseo
Kansallinen senioriliitto ry Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä
Kansalaisopistojen liitto KoL - Medborgarinstitutens förbund MiF ry Tanssiteatteri Glims & Gloms
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry Teknillinen korkeakoulu
Kulttuurin laajakaista – Kansalliset Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta
kulttuurilaitokset Urkuyö ja aaria
Mehiläinen Oy
Museoliitto EURA
Nukketeatterikeskus Poiju Euran kansalaisopisto
Nuoren Voiman Liitto
Radion sinfoniaorkesteri GETA
RJ-Kuntoiluseteli Oy Geta Poesi och Visa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry HAAPAVESI
Suomen kirjastoseura Haapavesi Folk
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Messut HANKASALMI
Suomen Mielenterveysseura Hankasalmen kunnan kulttuuritoimi
Suomen Taiteilijaseura Hankasalmen kansalaisopisto
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Taitotupa
Svenska Pensionärsförbundet r.f.
Sydkustens landskapsförbund r.f. HANKO
Tanssin tiedotuskeskus Hangö Teaterträff
Teatterin tiedotuskeskus Hankoniemen Eläkkeensaajat
Teatteriukko
Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry HAUKIPUDAS
Valtioneuvosto Kiiminkijoen opisto

ALUEELLISET HEINOLA
Etelä-Pohjanmaan liitto Heinolan Eläkkeensaajat
Gullkrona Åbolands hantverk r.f.
Itäinen tanssin aluekeskus HELSINKI
KA-TU Katuteatteriyhdistys ry Akvart Galleria
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Aleksanterin teatteri
Keski-Pohjanmaan liitto Amos Andersonin taidemuseo - Amos Andersons konstmuseum
Lakeudenportin opisto (Alavus, Ähtäri, Töysä, Kuortane) Annantalon taidekeskus
Laurea-ammattikorkeakoulu ANT gallery
Länsi-Suomen lääninhallitus Arabianrannan kirjasto
Läntinen tanssin aluekeskus Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistys ry
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry Arcada
Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Art and Design City Helsinki
Uudenmaan liitto Artebia Design Shop
Varsinais-Suomen liitto Ateneumin taidemuseo
www.nayttely.info Baltic Circle International Theatre Festival
Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Barokkiyhtye Battalia
Circus Helsinki
AKAA Compañía Kaari Martin
Akaan kaupungin kulttuuripalvelut Design Forum Finland
Kesäkatu Didrichsenin taidemuseo
Toijalan Kellariteatteri DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali
Viialan teatteri Ehrensvärd-seura
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
ALAJÄRVI Forum Box – Tila Taiteelle
Nelimarkka-museo Galleria Ama
Galleria AteljeeKI
ANTTOLA Galleria BE´19
Anttolanhovi / HoviArt 2009 Galleria Dix
Galleria Duetto
AUTTOINEN Galleria G
Taide- ja muotoilukeskus Ars Auttoinen Galleria Jangva
Galleria Johan S.
DEGERBY Galleria Norsu
Degerby Ungdomsförening rf. Galerie Oljemark
Galleria Pirkko-Liisa Topelius
ENO Galleria Punavuori
Kulttuuriyhdistys Louhi ry Galleria Sculptor
Galleria Ulaani
Galleria Uusitalo
Galleri Sinne

44
 Goethe-Institut Finnland HÄMEENLINNA
Helsingin kauppakorkeakoulu Hämeenlinnan kaupungin kulttuuripalvelut
Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Hämeenlinnan kaupunki, Henkilöstö
Helsingin kaupunginmuseo Galleria ARX
Helsingin kaupunginorkesteri GalleriaKONE & Taidelainaamo
Helsingin kaupunginteatteri Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo
Helsingin kaupunki, Henkilöstökeskus Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Helsingin kaupunki, Kulttuuriasiainkeskus Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri
Helsingin Taiteilijaseura Hämeenlinnan taidemuseo
Rikhardinkadun kirjaston Taidelainaamo Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas
Kuvataidekoulu, Kaapelitehdas Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX
Galleria Katariina Sibelius-opisto
Galleria Rantakasarmi Suisto-klubi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Teatteri Figuuri
Helsingfors Arbis Teatteriryhmä Putous
Hotelli- ja ravintolamuseo Vanajaveden opisto
Hyötykasviyhdistys r.y.
IHME-tuotannot / Taidesäätiö Pro Arte II
Improvisaatioteatteri Stella Polaris IIK!!-kauhuelokuvafestivaali Iissä
Kaapelitehdas Taidepaussi
Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu
Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät ry IISALMI
Kirjagalleria Laterna Magica Sandels Rock
Komediateatteri Arena
Korjaamo Galleria IITTI
kulmaGalleria Iitin kunnankirjasto
Kulttuurikeskus Caisa Iitin musiikkijuhlat - Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry
Kustannusosakeyhtiö Avain
Labbet r.f. IKAALINEN
Lastenkulttuurikeskus Musikantit LPKKY/Ikaalisten kauppaoppilaitos (Länsi-Pirkanmaan
Maailma kylässä -festivaali koulutuskuntayhtymä)
Mainostoimisto Polttopiste
Monoteatteri IMATRA
Nukketeatteri Sampo Imatra Big Band Festival
Nykytaiteen museo Kiasma Imatran kaupunginkirjasto
OpenHouseHelsinki Teatteri Imatra
Park Hotel Käpylä
Pieni Suomalainen Balettiseurue JOENSUU
Pitskun kulttuurikirkko Joensuun kaupunki, Kulttuuritoimi
Pop & Jazz Konservatorio Joensuun kaupunginteatteri
Postimuseo Joensuun taidemuseo
Q-teatteri Majakkaperävaunu - kiertävä lasten ja nuorten kulttuurikeskus /
Ravintola Helsinge Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
Ravintola Koskenranta Pataluodon koulu
Ravintola Olotila Pohjois-Karjalan museo
Ruoholahden lastenkirjasto Seniorineuvonta Ankkuri
Ryhmäteatteri Taito Pohjois-Karjala ry
Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta SAY
Sinebrychoffin taidemuseo JOUTSA
Smartum Oy Haihatus
Stiftelsen för Martin Wegelius institutet
Suomen Kansallismuseo JYVÄSKYLÄ
Suomen Kansallisooppera Circus Uusi Maailma
Suomen Kansallisteatteri Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto
Suomen valokuvataiteen museo Jyväskylän kaupunginteatteri
Taidekoulu Maa & Galleria MAA-TILA Jyväskylän kaupunki, Kulttuuripalvelukeskus
Taidesalonki Piirto Jyväskylän Kesä
Taideteollinen korkeakoulu Jyväskylän taidemuseo
Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Tanssiteatteri Hurjaruuth Jyväskylä Sinfonia
Teater 90 grader Keski-Suomen Elokuvakeskus
Teaterföreningen Stjärnfall rf Keski-Suomen Kamarisolistit
Teatteri Avoimet Ovet Keski-Suomen museo
Teatteri ILMI Ö Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis
Teatterimuseo Suomen käsityön museo
Teatteriseurue Ursus Teatteri Eurooppa Neljä
Tekniikan museo
tm-galleria JÄMSÄ
UMO Jazz Orchestra  Jämsän kaupunginkirjasto
Universum ry
Valokuvagalleria Hippolyte JÄRVENPÄÄ
Virka Galleria Järvenpään kaupunki, kulttuuritoimi
ZODIAK – Uuden Tanssin Keskus Järvenpään Mieslaulajat ry
Järvenpään taidemuseo
HYVINKÄÄ
Hyvinkään kaupunki, kulttuuritoimi KAJAANI
Hyvinkään kaupunginkirjasto Kajaanin kaupunginteatteri
Kulkuriteatteri Kajaanin Runoviikko

HÄMEENKYRÖ KANNONKOSKI
Hämeenkyrön kunnankirjasto Kannonkosken kirjasto
Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Ammatti-instituutti Iisakki

45
KASKINEN KUSTAVI
Kaskisten kirjasto - Kaskö bibliotek Gustaawan Kammari
Kaskisten musiikkikesä Kaskö Musiksommar Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko – Kustavin
kirjallisuusyhdistys ry
KASTELHOLM
Gustav Vasa dagarna KUUSAMO
Kuusamon kaupunki/kansalaisopisto
KAUSTINEN
Kaustinen Folk Music Festival LAHTI
Lahden kaupunginkirjasto
KEMI Lahden kaupunginmuseo
Kemin historiallinen museo Lahden kaupunginteatteri
Kemin kaupunginorkesteri Lahden kaupunki, kulttuuritoimi
Kemin Sarjakuvakeskus ry. Lahden Lähimmäispalvelu ry.
Kemin taidemuseo Sibeliustalo
Sinfonia Lahti
KEMIJÄRVI Teatteri Vanha Juko
Kemijärven kaupunki, kulttuuritoimisto Wellamo-opisto

KERAVA LAPINLAHTI
Keravan kaupunki, Kulttuuritoimisto Lapinlahden taidemuseo
Keravan kaupunginkirjasto YSTI – Kaiken Kansan Festivaali
Keravan opisto
Keravan taidemuseo LAPPEENRANTA
Taidepäiväkoti Konsti Lappeenrannan kaupunki, Kulttuuritoimisto
Lappeenrannan kaupunki, Henkilöstö
KINNULA
Kinnulan kunnankirjasto Etelä-Karjalan museo
Etelä-Karjalan taidemuseo
KIRKKONUMMI Lappeenrannan kaupunginorkesteri
Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut - Kyrkslätts kommun, Lappeenrannan kaupunginteatteri
kulturtjänster Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kirkkonummen kirjasto - Kyrkslätts bibliotek Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
Luckan i Kyrkslätt Suomi-Venäjä -seura, Lappeenrannan osasto
Ragvaldsin museo - Ragvalds museum
LAUKAA
KITTILÄ Laukaan kansalaisopisto
Kittilän kunta, Elinkeinotoimi
Staalon teatterifestit – Taideseura Staalo LEMI
Lemin Vanha Kirjakauppa Taikalyhty
KOKKOLA
Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri LIEKSA
Kokkolan kaupunki, Kulttuuripalvelut Lieksan Vaskiviikko
Kokkola Opera - Karleby Operaförening
Luckan i Karleby LOHJA
Lohjan Tenoripäivät
KOSKI TL.
KoskisFolk LOVIISA
Elokuvateatteri Kino Marilyn / Kulttuurikeskus Marilyn
KOTKA Lovisa svenska medborgarinstitut
Galleria Uusikuva Valkon kansalaisopisto
Kotkan konserttitalo, Ravintola Duetto
Kotkan kaupunginteatteri LUOSTO
Kotkan kaupunki, kulttuuriasiainkeskus Lampivaaran Ametistikaivos
Kymi Sinfonietta Luosto Classic
Suomen Koripallomuseo
MAARIANHAMINA
KOUVOLA Alandia Jazz Festival
Kouvolan kaupunki, kulttuuripalvelut Katrina Kammarmusik / Kulturföreningen Katrina
Kouvolan taidemuseo Mariehamns stad, Personal
Kouvolan teatteri Nordens institut på Åland
Myllykosken-Ummeljoen Eläkkeensaajat ry Rockoff Festival
Visit Åland
KUHMO Ålands Sjödagar
Kuhmon Kamarimusiikki
MIKKELI
KUOPIO Mikkelin kaupunki, Kulttuuripalvelut
Avoin Laulukoulu (Maestra) Mikkelin kansalaisopisto
Galleria 12 Mikkelin Teatteri
Kuopion kaupunki, Kulttuuripalvelukeskus VOIMAVUODET-hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu
Kuopio Festivals ry
Kuopion kaupunginorkesteri MUSTASAARI
Kuopion kaupunginteatteri Stundars r.f.
Kuopion museo
Kuopion Musiikkikeskus MÄNTSÄLÄ
Kuopion taidemuseo Mäntsälän kansalaisopisto
Kuopion Varhaiseläkkeensaajat KVES ry
Kuopion yliopiston ylioppilaskunta MÄNTTÄ
Kuopio Tanssii ja Soi Mäntän kuvataideviikot
Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Mäntän musiikkijuhlat

KUORTANE MÄNTYHARJU
Spelit 2009 Linkkumyllyn Taidekesä - Kulttuurimylly ry
Mäntyharjun kunta, Kulttuuritoimi
Taidekeskus Salmela

46
NAANTALI Luckan Raseborg
Naantalin kaupunginkirjasto Stiftelsen Pro Artibus
Naantalin museo Västnyländska Ungdomsringen / Raseborgs Sommarteater
Naantalin opisto

NURMIJÄRVI RAUMA
Nurmijärven Kivi-juhlat ry Kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus
Lönnströmin taidemuseo
ORIVESI Rauman kaupungin kansalaisopisto
Oriveden kaupunginkirjasto Rauman merimuseo
Rauman Taidegraafikot
OULU Rauman taidemuseo
Oulun kaupunki, Henkilöstöryhmä 
Flow Productions RIIHIMÄKI
Jojo – Oulun Tanssin Keskus Riihimäen kesäkonsertit
Kulttuuritalo Valve Riihimäen Nuorisoteatteri
Lastenmusiikkiorkesteri Soiva Siili Riihimäen Teatteri
Oulun Elokuvakeskus ry. Suomen Metsästysmuseo
Oulun kansainvälinen lastenelokuvien festivaali
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ROVANIEMI
            Oulun kaupunginteatteri Rovaniemen kaupunki, Kulttuuripalvelukeskus
            Oulu Sinfonia Agit-Cirk ry
            Oulun taidemuseo Arktikum
Oulun yliopiston ylioppilaskunta Jutajaiset – Folklorefestivaali
 Pohjois-Pohjanmaan museo Lapin kamariorkesteri
            Tiedekeskus Tietomaa Lapin maakuntakirjasto
Lapin maakuntamuseo
OULUNSALO Lapin yliopiston ylioppilaskunta
Oulunsalo Soi Oivallusvalmennus Rohkia
Psykiatrian klinikka, Muurolan sairaala os. 2
PARAINEN Rimpparemmi - Lapin läänin Kansantanssiyhtye ry
Aktiva Rovaniemen kansalaisopisto
Paraisten kansalaisopisto Rovaniemen taidemuseo
Teaterboulage Rovaniemen Teatteri
Varjo Galleria
PARKANO
Parkanon kaupunginkirjasto RUOVESI
Ruoveden kunnankirjasto
PIEKSÄMÄKI
Pieksämäen seutuopisto SALO
Lasten laulukaupunki ry
PIETARSAARI Salon kaupunki, Henkilöstöosasto
Jakobs dagar, Jaakon päivät Salon kaupunki, Kulttuuritoimi
Musikcafé After Eight Salon taidemuseo
Pietarsaaren Cityryhmä ry
Pietarsaaren kaupunki, Kulttuuritoimi SALTVIK
Ålands Orgelfestival
POMARKKU
Galleria Kerimanni SASTAMALA
Kiikan Nuorisoseura
PORI Romulan taiteellinen teatteri
Galleria 3H+K Sastamala Gregoriana – Wanhan Musiikin Päivät
Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto Sastamalan kansalaisopisto, Kulttuurifoorumi-hanke
Porin kaupunki, Kulttuuritoimi Vanhan kirjallisuuden päivät
Porin taidemuseo
Porin Taiteilijaseura ry SAVONLINNA
Pori Sinfonietta Savonlinnan kaupunki, Kulttuuripalvelut
Satakunnan taidetoimikunta Savonlinnan Oopperajuhlat
Savonlinnan teatteri
PORVOO Savonlinnasali
Kulttuuritalo Grand
Linida Design SEINÄJOKI
Porvoon Kulttuurinystävät ry Seinäjoen kaupunki, Kulttuuritoimi
Porvoon museo Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Seinäjoen kaupunginorkesteri
POSIO Seinäjoen kaupunginteatteri
Posion kansalaisopisto Seinäjoen taidehalli

PUNKAHARJU SODANKYLÄ
Taidekeskus Retretti Sodankylän elokuvajuhlat

PYHÄJÄRVI SOMERO
Täydenkuun tanssit, Pyhäsalmen tanssi ry Someron kansalaisopisto
Someron Kulttuuriyhdistys ry
PÅLSBÖLE
Ålands Countryfestival SOTKAMO
Galleria Y.L. Oksanen
RAAHE
Pekkateatteri SUOMUSSALMI
Putte Oy Kianta-opisto
Raahen Rantajatsit
SYSMÄ
RAASEPORI Sysmän Suvisoitto
Axxell Aikuiskoulutus Karjaa Tmi Morganismi
Faces Etnofestival

47
TAIVALKOSKI UUSIKAARLEPYY
Taivalkosken kansalaisopisto / Päätalo-instituutti Yrkeshögskolan Novia, bildkonstutbildningen

TAMMELA UUSIKAUPUNKI
Tammelan kulttuuritoimi Uudenkaupungin Laulu-Veikot
Tammelan kirjasto Vakka-Suomen kansalaisopisto

TAMPERE YLITORNIO
Annikin Runofestivaali Annikki Kariniemi -kirjallisuusseura ry
Circus Ruska
Händel-kuoro YLIVIESKA
Kanta-Teiskon nuorisoseura Ylivieskatalo Akustiikka
Mediamuseo Rupriikki
Messukylän Työväen Näyttämö YLÖJÄRVI
Mieskuoro Pirkanmiehet Rantajätkät ry – Pöheikön Pölläys, Räikkä Raikaa,
Pirkanmaan Elokuvakeskus Räikkärock ja Tenavien Tohinat
Pispalan Sottiisi Ylöjärven kaupunki, kulttuuripalvelut
Poikakuoro Pirkanpojat Ylöjärven kaupunginkirjasto
Sara Hildénin taidemuseo Ylöjärven työväenopisto
Taidesuunnistus ry
Tampereen Flamencoviikko VAASA
Tampereen kaupunginkirjasto Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry
Tampereen kaupunki, Kulttuuripalvelut Korsholm Music Festival
Tampereen konservatorio KulturÖsterbotten / Svenska Österbottens
Tampereen Musiikkijuhlat - Tampere Biennale, Tampere Jazz förbund för utbildning och kultur
Happening & Tampereen Sävel/Tampere Vocal Music Festival Kuntsin modernin taiteen museo
Tampereen taidemuseo Tikanojan taidekoti
Tampereen taiteilijaseura ry / Taidekeskus Mältinranta Vaasan kaupungin kansalaisinfo
Tampereen Teatteri Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta Vaasan kaupungin kulttuuritoimi
Tampereen Työväen Teatteri Vaasan kaupunginteatteri
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Vaasan kaupunki, Kulttuurikaruselli K65 -hanke /
Tampereen Ylioppilasteatteri Vaasan kaupungin Ikäkeskus
Tampere Filharmonia Vaasan taideyhdistys
Tampere-Talo Vaasan yliopiston ylioppilaskunta
Tanssiteatteri MD Vaasan Ylioppilasteatteri Ramppi ry
Teatteri 2000 Vanda Teaterförening rf.
Teatteri Siperia Wasa Teater
Teatteri Telakka VIPS – Vasa svenska pensionärsförening
Urbicultural Affairs Oy URBICA
VANTAA
TORNIO Vantaan kaupunki, Kulttuuripalvelut
Aineen taidemuseo Hämevaaran Ateljee
Tornion kansalaisopisto Tanssiteatteri Raatikko
Tornion kaupunginkirjasto Teatteri Vantaa
Tikkurilan teatteri
TURKU Vantaan kaupunginmuseo
Aboa Vetus & Ars Nova Vantaan taidemuseo
Aurinkobaletti
Auralan kansalaisopisto VARKAUS
Forum Marinum Varkauden Teatteri
Lasten rockfestivaali Seikkisrock
Linnateatteri VIRRAT
Luckan i Åbo Taide-Art Nuuttila
Sibelius-museo TilkkuVirrat – nykytilkkutaiteen festivaali
Taideyhdistys Olohuone ry
Teatteri Kolmas Tila
TEHDAS Teatteri
Turun filharmoninen orkesteri
Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta
Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskus
Turun kaupunginteatteri
Turun museokeskus
Turun musiikkijuhlat
Turun Nuori Teatteri - Åbo Unga Teater ry
Turun taidemuseo
Turun yliopiston ylioppilaskunta
Valokuvakeskus PERI
Wäinö Aaltosen museo
Åbo Akademis Studentkår
Åbo Svenska Teater
Ääniräätäli

TUUSULA
Tuusulan kansalaisopisto
Tuusulan kulttuuripalvelut
Tuusulan kunnankirjasto
Tuusulan museo: Halosenniemi, Taidemuseo Martta Wendelin,
Taiteilijakoti Erkkola

URJALA
Pentinkulman päivät

48
24. Yhteistyöstä

Suomen Kulttuurirahasto perustettiin kansalaiskeräyksellä,

johon otti osaa lähes 200 000 suomalaista kaikista yhteiskun-
taluokista. Sen takia Kulttuurirahasto lähestyy kulttuuria
nimenomaan tavallisen suomalaisen näkökulmasta. Kulttuu-
rikunto on ollut meille hyvin istuva hanke, joka houkuttelee
yhä laajempia piirejä nauttimaan kulttuurista ja hankkimaan
uusia elämyksiä. Yleisradion ja Svenska kulturfondenin kanssa
yhteistyö on ollut helppoa, koska jaamme samanlaisen, sekä
kulttuuria että tavallista kansalaista arvostavan ajattelutavan.
Kulttuurikunnon avulla on ollut hyvä edistää yhtaikaa kult-
tuurin tekijöiden ja kuluttajien hyvinvointia.

Antti Arjava
yliasiamies
Suomen Kulttuurirahasto

Kulturkondis var ett lovvärt försök att skapa ett kultur-

nätverk och samtidigt uppmana en bred allmänhet till
kulturaktiviteter. Vi har sedan tidigare ett gott samarbete med
såväl YLE som Suomen Kulttuurirahasto och detta projekt
har utgjort en naturlig väg framåt i ett partnerskap. Även
om satsningen inte lyckats till alla delar – det är utmanande
att lyckas nå en bred allmänhet i denna typ av projekt – kan
man säkert dra lärdomar av projektet i framtiden. God
kulturkondis är ju viktigt för ett gott liv. Jag hoppas och tror att
termen och tanken lever vidare.

Berndt Arell
direktör
Svenska kulturfonden

Elinvoimainen suomalainen kulttuuri ja kulttuurinen tasa-

arvo ovat pääomaa, jota täytyy hoitaa ja ylläpitää yhdessä,
suomalaisin voimin. Suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta
vahvistuvat Ylen kautta, sillä Yle on suurin suomalaisen kult-
tuurin av-sisällön tekijä, tuottaja, jakelija ja arkistoija. Riip-
pumaton Yle kertoo kulttuurin historiasta, tulkitsee tämän
päivän suomalaista elämänmenoa ja luo uutta suomalaisuutta.
Kulttuurikunnossa kulttuurin tarjoajien verkoston, kulttuurin
kuluttajien ja Ylen ohjelmistojen ja palvelujen toiminnasta on
rakennettu kokonaisuus, joka tarjoaa yhä uusia mahdollisuuk-
sia kaikille osapuolille. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska
kulturfondenin mukana olo on hienolla tavalla osoittanut,
miten yhteistyössä on voimaa.

Lauri Kivinen
toimitusjohtaja
Yleisradio
 ”Taidenäyttelyssä en
ole ollut koskaan, mutta
joskus vielä pääsen.”
kotiäiti, 41, Pihtipudas

Esteenä kulttuurikuntoilulle ovat

tekniikan miehen insinöörimäiset
ennakkoluulot, lisättynä keski-iän
epäluulolla abstraktisuutta kohtaan.
Kaiken pitäisi olla todellista,
konkreettista. Myös kulttuurissa.”
insinööri, 50, Järvenpäästä
Kulttuurikunnon
ovat toteuttaneet

YLE Kulttuuri Verkkotoimittajat Työharjoittelijat

Marjaana Mykkänen Laura Puro Jens Grönholm
Airi Vilhunen Mika Junnikkala Matias Ojanen
Noora Repo
Kirsi Karpo
Sirpa Salmi Taustatoimittajat Kaisa Tiainen
Kati Laakso Theo Tyrväinen
Jouni Tulonen
Suvi Turunen Elina Perttula
Mari Tähjä
Ohjausryhmä
Ruotsinkielinen toteutus Matti Sintonen, Suomen
Ohjelmistoaluejohtaja ja verkkosivusto Kulttuurirahasto
Silja Minkkinen-Poikolainen,
Olli-Pekka Heinonen Jessica Sinikoski Suomen Kulttuurirahasto
Mats Wägar Petra Jääskeläinen, Suomen
Pink Eminence Oy Kulttuurirahasto
Outi Raatikainen Verkkosivuston toteutus Håkan Näsman, Svenska
Anna Kari kulturfonden
YLE Uudet palvelut
Ingegerd Pesonen, Yleisradio
Anna-Leena Lappalainen Ari Ylä-Anttila, Yleisradio
Kulttuurikuntokortti
Timo Rotonen Jari Lahti, Yleisradio
Minna Joenniemi
Tiina Raekallio Airi Vilhunen, Yleisradio
Jyri Loikkanen
Kulttuurikuntotesti
Yhteistyössä
Jonni Roos Yhteistyössä Hanne Laitinen,
Sampsa Kemppainen, Valve Jyväskylän taidemuseo
Kulttuurikunto- Arto Viitanen, Comeks Oy Päivi Litmanen-Peitsala,
klinikka Kirjastojen valtakunnalliset
Minna Joenniemi Viestintä verkkopalvelut
Marjaana Mykkänen Johanna Näätä
Pink Eminence Oy
Tuula Viitaniemi Markku Valta

Susanna Haavisto
YLE Viestintä ja markkinointi Aalto-yliopiston
Reino Nordin
Viivi Berghem
Taideteollinen korkeakoulu
Mikael Saarinen
Taina Kivistö Philip Dean
Riitta Helminen
Elina Lario Seija Ravanti Virva Auvinen
Helga Kaislo Lily Diaz
Kirsi Karpo Graafinen ilme Teemu Korpilahti
Mika Niva Mika Lumi Tuomola
YLE Design
Lea Sipilä
Mira Gartz
Tilaaja Mikko Lehtola
Ari Ylä-Anttila
Ama Design
Arja Karhumaa
Kulttuurikunto on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja
Yleisradion valtakunnallinen yhteishanke, joka käynnistyi syksyllä 2008.
Hankkeen tarkoituksena on poistaa kulttuuriin liittyviä pelkoja, riisua
kulttuurista pois turhaa juhlavuutta ja tarjota leikin varjolla ihmisille
tilaisuus kokea jotakin uutta.

Kulttuurikunto haastaa niin passiiviset kuin aktiivisetkin kulttuurin

käyttäjät testaamaan uusia lajeja ja omia kykyjään. Palkintona on entistä
parempi elämä, sillä kulttuurin runsas ja aktiivinen harrastaminen antaa
tutkitusti enemmän ja parempia elinvuosia. Kulttuurin aktiivikäyttäjillä on
myös hauskempaa. Jo puoli tuntia kulttuuria kolme kertaa viikossa riittää
ylläpitämään kulttuurikuntoa.

kulttuurikunto.fi
kulturkondis.fi