Toivo Räni

(Lyhyt versio eestinkielisestä ”Tervis looduslikul teel”)

Hengitä itsesi terveeksi ja elä kauan

Rentouta itsesi terveeksi

Liiku itsesi terveeksi

Paranna itsesi vedellä

....Ja muuta hyödyllistä

Tallinna 2006
 ,,......sillä, mitä meillä toisille on pakko todistaa , on vähän arvoa.
Samantekevää, kenelle sitä todistaa ei tulisi. Arvokas on se, mitä me
ITSELLE TODISTAA saamme.“

Gunnar Aarma

2
 Johdannoksi

Yleistieto on, että nykyaikaisen, kun perinteisen itämaan lääketiedon juuret ulottuvat
kauas historiaan ja on nykyaikana noussut korkealle tasolle. On laadittu joukolla
hoitotapauksia, laitteita kun lääkkeitä, ja myös vastaavan alan kirjallisuutta saa löytää
tuhansilta kirjoittajailta. Myös internetit, ja erittäin RUNET on täynnä mitä tahansa haluttua
materiaalia, pääasia, että osaat oikeat sanat laittaa haku hakemistoon. Mutta...kaikki ne ovat
liian tieteelliset, liian isot tai liian monimutkaiset. Ja jokapäiväinen kiire elämäntyyli ja
kaikenlaiset loputtomat ongelmat ei anna tavalliselle ihmiselle niihin aikaa syventyä.
Sitä paitsi, ihmiset ovat erittäin varovaiset hoitokeinojen tai -mahdollisuuksien
valinnassa. Uusi ja tuntematon lääke, harjoitus, itse ravitsemisen metodiikka – kaikki se
kutsuu esille luottamattomuuden, puhumatta siitä, että monella on ensimmäiseksi reaktioksi
AKTIIVINEN VASTAANPANO. Mutta miksi ei pitäisi olla vastaanpanoa, kun hetkellä on
yhdeksi ajankohtaiseksi ongelmaksi noussut lääkkeiden adekvaattinen käyttäminen, koska jo
liian monelle ihmiselle on aiheutunut jonkinlaisten lääkepreparaattien käyttäminen vakavia
terveyshäiriöitä. Mutta toisin katsoessa, erittäin ne, kenellä on jo vakavia ongelmia
terveyden kanssa, lämmittävät salaa toivoa löytää keino, mikä pelastaisi hänet hänen
murheesta ja mikä ei maksaisi paljon. Siinä yhteydessä on vähitellen noussut kiinnostus
lääkevapaan hoitamisen ja ennaltaehkäisyn tapaan ja mahdollisuuksiin.
Näin ollen toivon, että ehkä tämä seuraava kirjoitus auttaa hetkeksi unohtamaan omat
jokapäiväiset ongelmat ja hiukan mietiskellä omaa terveyttä, ketkä me olemme asuessa
suurkaupungeissa irti vedetty sidonnaisuudesta luonnosta ja myös oman lapsien terveydestä,
ketkä on nyt pakotettu syntymään käytännöllisesti ottaessa ekologisesti epäterveellisissä
oloissa.

Faktoja, mitä pidetään terveyden heikentymisen ja vanhentumisprosessin

aiheuttajaksi:

1. TUPAKOIMINEN (tieteilijät luulevat, että ihmiset, ketkä tupakoivat päivässä kaksi tai
enemmän askia savukkeita, menettävät 8,3 vuotta omasta elämästä.);
2. ALKOHOLI (vaikka itsestään spriijuomat ei lyhennä elinikää, mutta kaksi tai kolme
pikaria joka päivä tekevät auki oven toisille itsetuhotutumisen perusteelle: maksa kirroosi,
onnettomuudet töissä ja kuljetusvälineillä…);
3. HUONO EKOLOGIA (on todettu: kuoleminen epäpuhtaan ilman kaupunginosissa on
huomattavasti isompi, kun puhtaan ilman kaupunginosissa. Jos vähentää ilman likaa kaksi
kertaa, siten bronkiittiin sairastuneiden arvo vähenee 25–50%, sydänsairaukset-20 %, ja
syöpään-15 %);
4. YLIPAINO (monenlaisten tutkimusten perusteella, 4 kilogramma ylimääräistä painoa
lyhentää meidän elämää suunnilleen vuoden ja tukevat ihmiset on normaalipainoisiin
verrattuna kolme ja puoli kerta isomassa vaarassa saada infarktia tai insulttia);
5. VÄÄRÄ RAVITSEMUS (spesialistien mielestä on väärä ravitsemus, missä on liian
paljon kolesterolirikkaita aineita – liha, kermavoi, rasvaiset juustot...lyhentää keskimääräistä
elinikää 6-10 vuotta);
6. HYPODYNAMIIKKA (uskotaan, että säännöllinen ja iälle sopiva fyysinen kuormitus
saattaa pidentää teidän elämää keskimmäisesti 6-9 vuotta);
7. MUUTOKSET, STRESSI (tutkimukset, mitkä on tehty Saksanmaassa, näyttivät, että yksi
vuosi työttömänä ollessa saattaa vähentää ihmisen elinikää noin 5 vuotta; mutta samaan

3
aikaan, ei vähemmän tärkeä on faktori – tyytyväisyys oman elämään antaa päinvastaisen
ilmentymän. Myös tiedetään, että yksinäiset ihmiset elävät vähemmän, kun ne, kenellä on
„toinen“ puoli);
8. SAMANTEKEVÄ SUHTAUTUMINEN OMAAN TERVEYTEEN (on todistettu, että
kun löytää sairaus oikealla ajalla, siten se tarkoittaa – pidentää elämä; miehet, ketkä on
ylittänyt 40-vuoden kynnyksen, voivat toivoa noin kaksi ja puoli vuotta lisää elämältä, jos
tekevät joka vuonna terveystarkastuksen, ja naiset iässä yli 30 – jopa 4 vuotta pitempi
elämä).

Monet tiedemiehet ovat sitä mieltä, että jos poistaa 10 % yllä mainituista tekijöistä ja
parantaa 10 % verran jo tehtyjä rikkomuksia; sitten keskimmäinen elinikä saattaa olla 120–
280 vuotta.

Katsomme, mitä tällä kirjoituksella niistä vaikuttimista saamme vähentää.

Hormonipreparaattien haitallisesta vaikutuksesta varoittavat meitä niin itse niitä

preparaatteja uloskirjottavat lääkärit, kun kaikki tämän alan infonlähteet. Mutta täysi
hiljaisuus on toisten lääkepreparaattien suhteessa, vaikka ne ei ole hormoni preparaateista
vähemmän haitallisemmat, kun esimerkiksi, antibiootit ja analgeettit, mitkä niin laajasti on
juurtuneet meidän kaikkien jokapäiväisen elämään. Kieltämättä, ensimmäiset tunnit, päivät
tai jopa kuukaudet on niiden lääkintävaikutus selvä, mutta minkälainen saattaa olla
loppuvaikutus vuoden, monen vuoden päästä olkoon meillä itsellä tai jälkeen tulevalla
sukupolvilla. Miten rupeavat vaikuttaa lääkkeiden käyttämisen ansiosta meidän kehoissa
syntynyt uudet mutaatiosolut. Miten saa normalisoida tai palauttaa meidän suolistossa
rikottua tai tuhottua mikroflooraa?

Elävä elimistö on plastinen, mutta ei silti plastiliini. Elävän olennon plastiikka, se on

luontoon sidottu harmonian elementti, minkä yhdeksi osaksi me olemme. Luonto ei anna
anteeksi meille ajattelematonta toimintaa.

Käsillä olevassa kirjoituksessa on tarjolla tutustumiseksi neljä eri suuntaa terveyden

palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Suunnat, mitkä ovat lääkevapaat, eikä vaadi
käytännöllisesti ottaessa eri vaihtoehtoja, ei ennalta taitoja, ei liian paljon aikaa, eikä myös
isoja rahallisia investointeja, silti ollessaan erittäin tehokkaat ihmiselimistön oman sisimmän
tai piilotetuilla kyvyillä perustuvaksi hoitometodiksi.

Ensimmäisenä tarjoan hengittämisen. Tämä hoitotapa omaa runsasta tosiasiallista

aineistoa, mikä on kerääntynyt kansanomaisesta ja tieteellisestä lääketieteestä, missä kaikki
vaikuttaa hengittämisen erityisesti tärkeätä osaa terveyden säilyttämisellä ja kehittämisellä.
Hengitysharjoitusten metodiikka seuraa fysiologisia periaatteita, niillä on korkea
tehokkuuden taso, ne ovat vaarattomat, ekologisesti puhtaat.

Herra Levšinov Peterburista, Venäjän nykyaikainen hyvin tunnettu terveystietäjä, lisäsi

ehkä vielä:
„Heippa, LAISKAJAAKKOT, tämä kirjoitus on juuri Teille“. Mutta ehkä tavallinen laiskuri
ei pidä itseään ollenkaan laiskurina, siksi minkälaisesta laiskuudesta ei saisi olla puhetta, jos
varhaisaamusta myöhäin iltaan raataa , töissä, kotona, kylässä ollessa jne. Mutta....kun puhe
menee niiden OMAN terveyden huolehtimiseen, sitten heti kädet putoaa ja toimeliaisuus
loppu. Ja siinä ilmenee hänen todellinen LAISKA LUONNE. Tämmöinen laiska ei halua ei

4
MITÄÄN tehdä oman terveyden hyväksi. Parhaassa tapauksessa ahmii pari pilleriä, tai syö
jonkinlaisia „ruokalisäkkeitä“...ja kaikki. Enemmän sivistynyt laiskuri saattaa olla, että lukee
läpi pari fiksua kirjoitusta tai vierailee terveysalan luennoilla, mutta....oman huonoon
terveydentilaan on aina syyllinen joku... on se sitten „huono karma“ tai „kirous“ tai „liian
suuri ikä“ vaikka itse ei ole vielä edes 30- vuotiainen. Moni vähemmän laiska saattaa vähän
aikaa mainoksen vaikutuksena käydä läpi pari terveyttävää SPA kaltaista hoitosarjaa tai
jopa liittyä „Joogan“ pikakurssille, mutta pitäisi pysyä erossa opettajista, ketkä tekevät omaa
ohjaustyötä vaan rikastuttamisen tarkoituksella tai muilla omaa etuaan tavoittelevilla
päämäärillä.

Kun Itämaissa ihminen etsii , kuka halua itseä henkisesti tai fyysisesti kehittää,
henkilökohtaisen opettajan (GURU), ketä hän välillä käy tervehtimässä, että saada
arvokkaita tietoja, silti monelle nykyajan ihmisille on GURUKSI silti ja tähän asti
kirja.
Jatkakaa lukemista, jos löytyy Teissä järkeä ja tahdonvoimaa, että tempautua irti
laiskurin asemasta ja ottaa huolehtiminen OMASTA terveydestä omaan käteen.

5
 I

HENGITÄ ITSESI TERVEEKSI!

ÄLÄ HOIDA SAIRAUTTA, VAAN POISTA ALKUSYYT!

Tämä on lyhyt yhteenveto tai muistutus kaikesta siitä, minkä osan on kuullut
fysiologian luennolla JOKAINEN lääkärintiedekunnan ylioppilas, mutta
myöhäisemmässä käytännöllisessä elämässä on jostain syystä kokonaan jättänyt
huomioimatta.

Mutta niille, ketkä ei ole käynyt vastaavissa luennoilla:

Hengittäminen – tämä on yksi kaikista tärkeimmistä prosesseista, mikä vaikuttaa
fysiologisia prosesseja elimistössä, tämä on prosessien kompleksi, mikä takaa
ihmiselimistöön hapen joutumisen ja hiilihappokaasun poistamisen (ulkopuolinen
hengittäminen), mutta myös tämän hapen käyttämisen solujen ja kudosten puolelta
elintoimintojen tarpeellisen energian vapauttamiseksi orgaanisten aineiden hapettumisella
(ns kudosten hengittäminen). Hengittämissysteemi on keskinäisessä yhteydessä elimistön
kanssa. Hengittäminen ALKAA keuhkoista, siksi hengittää jo jokainen solu myös erikseen
ottaessa. Hengittäminen – tämä on elämän kuljetin, mikä sisältää itsessä kaikista
monimutkaisempijää prosesseja, minkä aktiivisuudesta riippuu elimistön kaikkien
systeemien työn tehokkuus.

Me tiedämme anteeksiantamattoman vähän omasta kehosta, meidän elimistön

omalaatuisuudesta ja sen takia välillä yksinkertaisesti tietämättömyydestä teemme paljon
virheitä, mitä saisi todellisuudessa välttää. Ja yksi ilmeisistä virheistä – virhe meidän
hengittämisen systeemissä, rytmissä ja syvyydessä. Syvällisessä menneisyydessä ihmiset
uskoivat, että hidas hengittäminen pidentää elämää.

Erittäin helposti, mutta ilmeikkäästi saisi meidän elimistöä verrata nuotioon – mitä
nopeammin ja enemmän käyttää happea, sitä nopeammin palaa ja sammuu.

HOMO SAPIENS – ei muu, kun primäärien nisäkkäiden rotuista.

Ennen kaikkea pitää todeta surullinen tosiasia, että biologinen rotu primäärien
nisäkkäiden seurasta nimellä HOMO SAPIENS, ei ole ylipäänsä, niin kun hän itseään
ylpeästi pitää – LUONNON KRUUNU.
Päinvastoin, hän on biologisesti KAIKKIN EPÄTÄYDELLISEMPI luonnon tuotanto.
Luonto ei ole tähän asti sille HOMO SAPIENSILLE anteeksi antanut asianhaara, että
jossain 10 miljoona vuotta takaisin oli hänellä pokka noustaan ylös kahdelle jalalle. Sen
takia on määräämätön määrä nykyajan ihmisiä rangaistu epämiellyttävyyksillä ja kipuilla,
erityisesti selän alueella, siksi kun pystyssä käveleminen kutsuu esille äärettömän rasituksen
selkärankan nikamille.
1. Arvioidessa, että 25 eliniän jälkeen nikamien väliset levyt saavat ravitsevaa happea
vaan diffuusion avulla niitä ympäröidyistä lihakudoksista, sitten ei ole mikään ihme,
6
 miksi nuori nainen – 30-vuotias- saa yhtäkkiä selänkivun vaan pienestä väärästä
liikkeestä esimerkiksi siivotessa, tai 35-vuotias nuorimies nyrjäyttää selän kotona
kalustoa siirtäessä.
2. Pystyasento on yhdeksi yleisesti tunnustettu syy pysyvälle korotetulle valtimolliselle
verenpaineelle, mistä alkaa myöhäinen hypertoniatauti.
3. Luonto ei ole niiden monien vuosien aikana vienyt läpi kehon konstruktioiden
tarpeellisia muutoksia. Ihmisellä on TÄHÄN ASTI, niin kun neljällä jalalla
kävelevillä eläimillä, samankaltainen verisuonien rakenne. Eläimillä on verenpaineen
vähentämiseksi olemassa niin sanottu takaisinvirtaus venttiilit, mitkä ei anna
painotolppien liian korkeaksi muuttua. Ja ne venttiilit on VAAN jäsenissä.
Horisontaalisella kehon osalla puuttuu jo siihen tarve. Ja samanlainen konstruktion
on myös ihmisellä. Ihmisillä on jaloissa 23 takaisin virtaus venttiiliä ja käsissä 17.
Mutta tämä tavattoman suuri ala LANTIOSTA SYDÄMEEN asti ei omaa yhtään
venttiiliä. Nyt kuvitelkaa, millainen tavattoman suuri veren massa oman
luonnollisella painolla painaa jaloissa oleville venttiileille ja ylipäänsä verisuonille
(laskimoille). Ja sen tulosta on nähdä ihmisillä äärettömän usein verisuonien
laajenemisella.

Ja kaiken sen todistukseksi ei tarvitkaa muuta, kun vuosisatojen/tuhansien kokemus: YKSI

ja SAMA SUOSITTELU sairauden hoitamisissa – OLE PITKÄKSEEN, eli ota asento niin
kun luonto on sen määrännyt. Anna mahdollisuus veren normaalisti kulkea, mutta ole
MAHALLA.

Omistamme välillä oman ajatukset muualle.

Niin se on – kaikenlaiset poppamiehet – lainaten PUHEILLAAN itämaan (Kiina)
lääketiedosta opettavat kaikenlaisia keinoja elimistön „puhdistamiseksi“ - huutamisen
avulla, meditoimisella jne. Hyvä on opettaa, mutta sitä varten PITÄÄ ITSE myös ymmärtää,
mikä minkä kanssa ja miksi on sidottu. Tässä esittelen, mitkä on ne pahamaineiset „kuonat“,
mistä kaikki haluavat puhtaaksi saada. Tavallisesti sana „kuona“ luo silmien eteen jokin
kuva, jostain kovasta, paakkuuntunut, vaikeasti käsitettävästä materiaalista.
Mutta jos tunkeutua todelliseen sisältöön, sitten on elimistössä vaan kaksi sen aineen
edustajia: VESI ja HIILIHAPPOKAASU. Niin kun kaikki vielä muistavat kemiantunneilta,
sitten melkein aina oli reaktioiden tuloksiin, joku suola tai VESI tai joku aine/kaasu +
HIILIHAPPOKAASU. Ne oli kaikki kaikin tavallisemmat tulokset. Niin myös
ihmiselimistössä aineenvaihduntaa/hapettumisen/palamisen reaktioiden tuloksena.
Ensimmäinen kuona – VESI H2O – otetaan talteen siellä, missä hän muodostui – solussa.

Toinen kuona – CO2 omaa ominaisuutta, kuvaannollisesti sanoessa elimistöstä ulos „lentää“,
siksi kun molekyyleillä on 25 kertaa nopeampi diffuusion nopeus kun hapen molekyyleillä.
Mutta elimistössä on erityiset anatomiset ja reflektoriset mekanismit, mitkä pitävät tai
ainakin yrittävät pitää CO2 konsentraatiota elämäksi tarpeellisella tasolla – 200 – 215 kertaa
isompi kun ympäröidyssä ilmassa. Muistutuksi – meitä ympäröivässä ilmassa maanpinnan
lähellä on 0,03% hiilihappokaasua. Mutta meidän puolelta uloshengitetyssä ilmassa ca 4,5%.

Mutta se CO2 on ihmiselimistölle erittäin tärkeä, kun se on AINUT

HUMORAALLINEN, t.t. kemiallisesti toimiva VAIKUTTAJA valtimollisessa veressä,
mikä AUKAISE kapillaarit ja mikrosuonet/astiat??? semmoisella määrällä, että
HAPPI ehtii soluihin.

Niin tuntuu, että yllä mainitut kuonat, jos elimistössä syntyvät JÄÄNNÖSTUOTEET, niin
kuin ei omaisi jotain sellaista, mistä puhumme, mistä valitamme ja mikä toisi elimistölle
haittaa.
7
Ja mikä SE on sitten, mitä nuoruudessa ei olisi, mutta 53, 45, 55 vuoden jälkeen ON jo.
Analysoidaan sitten. Nuoruudessa, sanotaan 25.v., on elimistössä MAKSIMAALINEN
aineen- ja energianvaihdunta – hänellä on maksimaalinen happivarustelu ja oksidoitumis-
(palamis-) prosessin tuloksena samanaikaisena suuri CO2 eristyminen ja korkea sisältyminen
valtimoveressä. Elikkä ympyrä on SULKEUTUNUT – yksi puoli takaa toisen työn. Eli:
Täysarvoisen aineenvaihdunnan tuloksena riittävän hapen osanotolla miljardit solut
tuottavat oman lopputuotteita CO2 ja H2O. Mutta vesi otetaan talteen heti takaisin soluihin
(pieni osa poistu höyrynä keuhkojen kautta) ja hiilihappokaasu isolla nopeudella suuntautuu
kapillaareihin – aukaisee niitä uudestaan hapen läpilaskemiseksi ja solujen ruokkimiseksi.
Kun nyt tuntuu, että nuorella ei ollenkaan kuonaa ei ole, sitten on se pikku erehdys. Myös
nuorella ON jotain. Hänellä syntyy MAITOHAPPO, mikä täyttää hänen työssä olevia
lihaksia. Mutta tämän hapen liiallinen syntyminen tapahtuu vaan sitten, kun lihasten työ
ylittää yhden niin sanottuun fysiologisen rajan – yli maksimaalisen aerobisen
aineenvaihdunnan rajan. Jos tämä raja on ylitetty, sitten vasta syntyy osissa soluissa jyrkkä
hapen puute ja ne menevät yli toiselle aineenvaihduntaan – glykolyysille (hajottaminen
fermenttien toiminnassa), missä yhdessä veden ja hiilihappokaasun kanssa syntyy myös
MAITOHAPPO, millä on verrattuna hiilihappokaasuun yksinkertaisesti tavattoman suuri
molekylaarinen paino. Mutta myös tämä maitohappo mene diffuusiolla läpi solujen välisen
nesteen (kudoslymfa) kapillaarien luo. Jäädessä tämän ohella nopeudessa lukematon kerta
alle hiilihappokaasulle – imeytyy maitohappo läpi kudosten monta päivää – aiheuttaessa
lihaksissa tämän kaikille tutun KIVUN. Lihakset särkee, kun ne on täynnä maitohappoa.
Mutta miksi tämä kipu myöhemmin häviää. Syy taas yksinkertainen ja looginen. Treenatessa
menee kohdalleen – parantuu annettu lihasten happovarustaminen – ja mitä paremmaksi
mene happovarustelu, sitä vähemmän syntyy maitohappoa, sitä vähemmän on tarvetta
painaa häntä läpi kudosten ja sitä vähemmän on kipua.

Selitys kuonaista vanhemmassa iässä:

Jos me nyt tutkimme vanhemman ihmisen elimistöä, sitten huomamme, että sen ajaksi on
tuntuvasti vähentynyt AINEENVAIHDUNTA ja ENERGIANVAIHDUNTA. Tästä mutta
johtuu, että solujen varustaminen hapella ei ole enää läheskään optimaalinen, kuten nuorella.
Se johtuu siitä, että valtimollisessa veressä on VÄHÄN hiilihappokaasua. Ja kun vähäinen
hiilihappokaasu määrä ei pysty kudoksiin viedä tarpeellista määrää happea, siten ei saa
syntyä energian vaihdunta, mikä aiheuttaisi hiilihappokaasua – YMPYRÄ ON TAAS
SULKEUTUNUT.
Sen päälle, vanhemmilla ihmisillä on tapahtunut myös muita muutoksia elimistössä, mitkä
vieläkin suurentaa hiilihappokaasun vajausta veressä. Ja niin – alhainen tai erittäin alhainen
CO2 taso vie siihen, että hapen luokse pääsy miljardeille soluille on äärettömän
puutteellinen, ne solut eivät pysty suorittamaan aineenvaihduntaa hapella – tuottaessa
uudestaan CO2 ja vettä. Näin ollen hiilihappokaasun vajaus vieläkin nousee, aiheuttaen
HAPPINÄLÄN. Mutta ihmiskehon geneettisen ohjelmaan on laitettu, niin kun jo mainittu,
että solut HAPEN PUUTTESSA AUTOMAATTISESTI menevät yli yllä mainittuun toiseen
aineenvaihdunta

ohjelmalle – glykolyysille – alkaessa hajottamaan glykoosia MAITOHAPOKSI. Ja noin me

olemmekin tullut taas myös vanhan ihmisen „kuonien“ elikkä MAITOHAPON luo.

Kun nyt tämä maitohappo jatkuvasti heitetään solusta ulos solujen väliseen tilaan (nesteen),
sitten se muuttaa tämän nesteen HAPPAMAKSI. Mutta se on vuorostaan täydentäväksi
esteeksi normaaliselle aineenvaihdunnalle.
Säännöllisesti vereen joutunut maitohappo saattaa siirtää veren reaktiota happamuuden

8
puoleen, mitä sanotaan atsidoosiksi, niin että saattaa syntyä VAARA terveelle elimistölle.
Voidaan tähän kaunistukseksi lisätä, että happamuuden siirtyminen 0,3 yksikköä, elikkä 7,4-
lta 7,1-lle pH – on ihmiselle tappava.
Elimistö, luonnollisesti ryhtyy tämän kanssa taisteluun, yrittäessä tasapainottaa
hapon/alkalin suhdetta. Sitä varten on olemassa veressä PUSKURISYSTEEMI, mikä on
tarkoitettu veren hapollisuuden pitämiseksi 7,4 pH tasolla. Tämä puskurisysteemi tarvitsee
oman työnsä avuksi bikarbonaatteja, mitkä on muuten ihmiselimistön luonnollinen osa,
mutta.... myös niiden tuottamiseksi pitää olla valtimollisessa veressä korkea CO2 sisällys.
Mutta meidän ongelma alkoi siitä, että sitä hiilihappokaasu on vähissä.
Lyhyesti – meillä on syntynyt vaikea ja vaarallinen RAPPIOSPIRAALI kuolemaan puoleen,
niin kun tavaksi on mainita – meidän vartalo täyttyy kuonalla, purkaessa peräkkäin
nousevalla nopeudella terveyttä.

Kun jo verestä on puheeksi tullut, siten nuoren ja vanhan ihmisen verenanalyysien vertaus
tuo esiin taas yhden kiinnostavan havainnon. Praktillisesti ottaessa kaikki muut näyttäjät tai
parametrit ei erota enemmän kun jonkun prosentinosan, maksimaalisesti prosentin verran,
mutta HIILIHAPPOKAASUN SISÄLLYS VERESSÄ saattaa olla vanhoilla ihmisillä liki
1,5 (jopa 2) KERTA pienempi.
Ja sitä jatkuvaa hiilihappokaasun vajausta elimistössä sanotaan HYPOKAPNIA – peruste
monelle krooniselle vaivalle. KROONINEN sairaus „kansankielessä“ tulkittuna tarkoittaa
JATKUVASTI SAIRAS.

Miksi meillä on HUIMAUS, PÄÄNSÄRKY, KIPU SYDÄMESSÄ, UNETTOMUUS;

MIGREENI, SURINA PÄÄSSÄ; MUISTIN HEIKENTYMINEN, VERENPAINEEN
„hyppiminen“ ja niin edelleen?

Aivojen mikrosuonien supistuminen on pään verenkierron häiriöiden tärkein syy. Tämä

aiheuttaa yllä mainittuja puutteita.
Sydämen mikrosuonien spasmi aiheuttaa sydämen iskemiä taudin – sydämen lihakset ei saa
normaali työksi riittävästi happea.
Koko elimistön suoniston supistuminen suurentaa suonien PERIFEERISTÄ ESTETTÄ.
Siitä vuorostaan nousee valtimollinen paine (hypertonia), menee isommaksi kuormitus
sydämelle aiheuttaessa kipuja rinnassa (sydänkouristus). Jos siihen liittää vielä stressistä
aiheutunut täydentävä (veren)suonien spasmi – syntyvät INFARKTIT, INSULTIT.

Kaiken yllä mainittujen puutteiden HOIDOKSI? Lääkäreiden puolelta ulos kirjoitetut

lääkkeet pystyvät vaan osittain ja suhteellisen lyhyeksi ajaksi – LÄÄKKEN
VAIKUTUKSEN AIKANA helpottaa sairaan tilannetta, kun ne kaikki pystyvät
jonkinlaisella määrällä vähentämään mikrosuonien ja sileä lihasten spasmeja.
Lääketiedon arsenaali lääkkeiden osasto on iso ja laaja: Nitroglyseriini, Kavintoni,
Klofeliini, Papaveriini, Dibazooli, Dimidiini ja...mutta niiden yleishoito ominaisuus on
SPASMI -en vähentäminen/likvidointi. Poikkeavat ne vaan sen puolesta, että moni niistä
vaikuttaa paremmin päälle, toinen sydämelle, kolmas suolistolle, neljäs sisäelimille jne.

Sääli, mutta tosiasia on fakta, että se Homo sapiens on niin itseä täynnä, että hän luule, että
on elävässä luonnossa AINUT ajatuskykenevä olento.
Eikö hän yhdeltä puolelta ottaessaan, ajatteleekin, mutta kaikki ajatukset on
suunnattu jonnekin muulle, mutta ei oman LUOKKAN SÄILYTTÄMISELLE.

Jos me nyt annamme ajatuksen mennä tällaiselle radalle, että kuvittelemme, että TULEE
joku toinen jostakin kosmoksesta ja maahan joutuessaan löytää edestä rodun Homo Sapiens.

9
Ja kuvittelemme, että he myös ajattelevat, että pitäisi panna HOMO SAPIENSIN edustajat
näytteille toisille katseltavaksi, niin kun me itse keräämme eläimiä eläintarhoihin
tutkimiseksi ja toisille näyttämiseksi..
Niin kun me yritämme luoda tälle ELÄINRODULLE fysiologisesti perusteltua asumistasoa
terveyden ja työnkyvyn pitkäaikaiseksi säilyttämiseksi, niin myös ne kosmoksenoliot,
ihmistä vähäsen lähemmältä tutkiessa, määrittäisi elämiseksi TARPEELLISET
OPTIMAALISET ehdot. Ja voi lyödä vetoa, että ne olisi TÄYSIN VASTAKKAIN niille,
mitä nykyajan ihmiset ITSE itselle luovat.
Ja mikä on tämän tulos – nykyaikainen sivilisoitu ihminen ei pysty irrottautua sairauksista,
niin kun sydämen iskemia tauti, hypertonia, ummetus, bronhiaallinen astma, osteokondroosi,
krooninen bronkiitti, migreeni, unettomuus jne.
Tämä ei ole mikään ihme, siksi huolimatta nykyajan lääketieteen ihastuttavan isoista
saavutuksista, puuttuu niillä tämmöinen helppo asia, kun TERVEYDEN TEORIA, sen
tilalla on niillä yleismaailmallinen tautien luokitus. Koko lääketiede ei ole suunnattu
TERVEYDEN luomiseen, vaan tautien vaikutusten vähentämiseksi tai helpottamiseksi.

Vielä yksi esimerkki ihmisten kummallisesta ajatusmaailmasta. Tavattoman suuri määrä

kirjoja on omistettu RUUALLE ja VEDELLE , Mutta ruokaa kuluttaa ihminen päivässä
noin 1 – 2 kiloa, myös veden kuluttaminen päivässä on 2,5 ja 4 litran välissä. Mutta sitä,
mitä ihminen kuluttaa vuorokaudessa eniten on ilma. Ja tämä on meidän jokapäiväinen
ILMA, mitä vuorokaudessa menee läpi keuhkojen likimäärin 15 kilogramma.
Jos nyt katsotaan niiden rotujen merkitystä ELÄMÄSSÄ, sitten ihminen saa elää ILMAN
RUOKAA 70 päivän asti (vettä käyttäessä), ilman VETTÄ 18 päivän asti, mutta ilman
HAPPEA – vaan 5 minuttia. Minimaallinen ilmantarve rauhallisessa tilassa on 0,4 litraa
happea (2 litraa ilmaa) yhdessä minuutissa.
Jos ajatellaan niiden kolmen ryhmän ekologista vaikutusta, siten että vettä saamme keittää
tai suodattimilla puhdistaa, myös ruoka saamme valita enemmän tai vähemmän
ekologisesti puhtaana, mutta ILMA, sitä me olemme PAKOTETTU hengittämään tällaisella
laadulla, mikä meitä ympäröi. Mutta meitä ympäröi niin häkäkaasu kun typpiyhdisteet ja....
Ja sitä vastaan ei saa me itse mitään tehdä. Ei ole mahdollista elää kaasunaamiossa.

HOMO SAPIENSIN, kun rodun säilymiselle on vaaraksi kolme asia.

Ensimmäiseksi, omalla toiminnalla on rakennettu ympäristö melkein täysin saastuttua.
Toiseksi – ihmiset on laiskistunut juuri fyysisen kuormituksen näkökulmasta. Onhan
miellyttävä istua olutkannun/kahvikupin edessä ja katsoa televisiosta autorallia tai
jalkapalloa tai „saippua“. Onhan mielenylentävä istua tietokoneen takana ja tökkiä
kaikenlaisia kommentaareja tai istua OK keskusteluhuoneissa. Onhan myös suosittu olla
„peukaloihminen“ ja lähettää toisilleen logoja, helinöitä ja viestejä sen tilalla, että vaikka
mennä kylään ja jotakin liikuntaa harrastaa. Nykyajan nuorien ihmisten fyysisen
kuormituksen VAJAUS on noussut kohdittain jo 98%, asti elikkä toisin sanottuna –
elämäksi tarpeellisesta fyysisestä kuormituksesta on elimistö saanut VAAN 2%.
Kolmanneksi – oli suuri virhe luopua LUONNOLLISEN VALINNAN periaatteista. Kun
vanhasti kaukaisilla esivanhemmilla oli 8 – 12 lasta, sitten sukupuolikypsäksi niistä sai 1 –
3, mutta kaikki sitä vastoin parhaimmassa kunnossa niin fyysisestä kun henkisestä suunnasta
katsoessa. Mutta nykyajan lääketiede pystyy kasvattamaan aikuiseksi käytännöllisesti
sairaan ja vammaisen ihmisen, ja yksikään laki ei kiellä toisen kaltaisensa kanssa synnyttää
suunnittelemattomasti VIELÄ enemmän sairaita ja avuttomia ihmisolentoja, ketkä taas
vuorostaan IHMISOIKEUDEN nimessä....

Miten vaikuttavat epäsuotuisat ekologiset TEKIJÄT:

Jos ilmassa, mitä ihminen hengittää, ovat sellaiset kaasut kuin häkäkaasu, typpidioksidi jne.,
siten hemoglobiini veren erytrotsyydeissä liittyessä niiden kaasujen kanssa, menettävät solut

10
hapen kantamisen kyvyn. Ilmassa löytyvä benzopyreeni (löytyy tupakansavussa) kutsuu
esille spasmeja suonissa, muun muussa myös sepelvaltimossa ja aivoissa. Se on geneettisesti
asetettu paikalleen elimistön reaktioiden aineille, minkä ilmestyminen, esimerkiksi aivoissa,
on LUVATON. Näin ollen hemoglobiini voimattomuus eteenpäin kantaa happea ja suonien
spasmia vielä päälle päätteeksi on selvä syy solujen/kudosten happivajauksen
syventymisellä.

Hypodynaamia eli fyysisen kuormituksen vajauksen vaikutus:

On haitallinen hapen eteenpäin vievän systeemille (suhteellisesti vähän tunnettu), kutsuu
esille seuraavan negatiivisen tuloksen: huomattavasti vähenee funktionaalisesti aktiivisten
erytrosyytien määrä. Samalla niiden yleismäärä ei pienene, myös niin kun hemoglobiinin
määrä, mikä määrätään vastaavilla analyyseilla – VÄHENEE HAPEN KULJETUSKYKY.
Jos elimistö tarvitsee vähän happea, niin kun on looginen vähäsen fyysisen kuormituksen
tapauksessa, sitten merkittävä osa erytrosyytejä ei ota osaa hapen kuljetuksen toiminnoista,
ollessa rauhallisesti veren „varikossa“. Mutta siellä ollessa ja löytämättä soveltamista, alkaa
pikkuhiljaa hävittää oman funktionaalisia KYKYJÄ. Kiekonmuotoinen muoto menee yli
pallomaiseksi, ja sen tuloksena menettävät myös kyvyn ei vaan mennä läpi kapillaarien,
vaan jopa eivät tavoita kapillaareja. Ne menevät kapillaarien verkosta ohi – läpi spesiaalisten
rinnakkaisteiden.
Tämä ei ole tuttu monelle, mutta se elimistön ilmiö omaa nimeä – hapen suntti, mikä
uudelleen ja uudelleen vie meitä solujen kroonisen happivajauksen.
Tämä kaikki lopputuloksena on vienyt nykyaikaisen ihmisen ELIMISTÖN
HAJOTTAMISEN stressin tilaan. Stressi saattaa olla niin fyysinen, emotionaalinen, kun
psyykkinen – enimmäkseen kaikki YHDESSÄ. Stressi on ihmiskuntaa saattanut jo
luomisen hetkestä kaukaisessa menneisyydessä, ja luojan puolelta annettiin mukaan myös
adekvaattinen reaktio stressin ilmiölle. Tämä geneettisesti perusteltu reaktio stressille on
valitettavasti jäänyt TUNTEMATTOMAKSI kaikkien niiden ihmisrotujen olemisen
vuosien aikana, ja siten nykyajan sivilisoidun ihmiselimistölle muuttunut
epäadekvaattiseksi.
Mitä tapahtuu elimistössä stressin aikana:
1. Verenkiertoon lähetetään rivillinen hormoneja ja bioloogisesti aktiivisia aineita, niin
kun esimerkiksi, adrenaliinia.
2. Pienenee perifeeristen valtimoiden läpimitta, tapahtuu mikroastioiden/suonien
spasmi – se kaikki adrenaliinin vaikutuksella
3. Nousee valtimollinen paine (150 % asti alkupisteestä)
4. Nousee sokerinsisällys veressä (2-3 kertaa)
5. Mene isommaksi myökardin työ
6. Tihentyy hengitys
7. Vahvistuu fermenttinen aktiivisuus veressä ylimääräisten hormonien hävittämiseksi

Meidän kaukana olevalla edellä kävelijällä oli stressin tilassa tavalliseksi reaktioksi
kolossaalinen fyysinen aktiivisuus – sittenkö elämän edestä taistelu tai pakoon juokseminen
– minkä tuloksena tapahtui aktiivinen valtimollisen veren varustaminen hiilihappokaasulla.
Sen
takia perifeerisille valtimoille vaikuttivat samana aikana kaksi tekijää: ensimmäiseksi –
adrenaliinin vaikutuksena kutistuva, ja toiseksi – hiilihappokaasun vaikutuksena laajentava.
Yhteenvetona – ne kaksi vaikutusta olivat keskenään melkein tasapainossa, ja sen takia ei
saanut syntyä vaara – SOLUJEN terävä HAPPINÄLKÄ.

Mutta meidän nykyaika? Hänellä on jo ennalta veressä riittämätön hiilihappokaasun

konsentraatio, näin ollen kapillaarien verkko on melkein suljettu ja mikrosuonien reiät

11
minimaalliset. Nyt, stressin johdosta tapahtuu VAAN YKSISUUNTAINEN reaktio, kun
puuttuu vastapainoinen suonia leventävä tekijä. Ja riippuen stressin pituudesta tai
vahvuudesta syntyy kudoksissa eri kohdissa TERÄVÄ HAPPINÄLKÄ, minkä suoranaisella
tuloksella sitten elinten tai elinten systeemin solut saattavat vahingoittua. Samaan aikaan
sitten myös vähenee solujen energian tuottavuus sen verran, että ne ei vaan pysty
täyttämään OMAN FUNKTIOITA, ne ei edes pysty taata OMAN HENKENSÄ
PYSYMISTÄ. Kun stressin aikana kuole jokin pieni määrä soluja, sitten niiden paikan
täyttää sidekudos. Mutta jos häviää isompi määrä soluja, sitten me puhumme jo
INFARKTISTA jonkinlaisessa elimissä.

Stressin alussa on vaan yksi lyhytaikainen poikkeus – aivon suonien ja sepelvaltimoiden

lyhytaikainen laajentaminen. Luonto niin kun antaisi aivolle VIIMEISEN
MAHDOLLISUUDEN – keksi jotain, tee jotain tilanteen pelastamiseksi. Mutta jos sitä ei
tapahtuu, sitten....
On tämä HOMO SAPIENSI mitä on, mutta kun elävä olio koostuu likimäärin 1014 solusta,
ja hyvän terveyden säilyttämiseksi pitäisi enemmyydessä myös niiden solujen edestä
huolehtia – niiden elämäksi kaikki välttämätön. Kaikkein terävämpi ja välttämätön on
soluille terve happi että sitä tulisi JATKUVASTI ja tarpeellisessa määrässä. Ilman
tarpeellista happea, jo 5 minuutin jälkeen tuhoutuu ensimmäiset, aivokuoren solut. Tämä
näyttää meille, että elimistössä ei ole O2 „varastoa“ ei „akkua“ ei „generaattoria“.
Jos joku niistä olisi olemassa, sitten pitäisi olla elinkyvyn säilyttämiseksi mahdollisuus myös
5 minuutin rajan ylittäminen.

Sekä tarpeellisen hapen hankkimiseksi ilmasta on meillä olemassa keuhkot, minkä työtä
ohjaa niin sanottu hengittämiskeskus, mutta ohjaamiseksi on tarpeellinen hiilihappokaasu
CO2.
Niin me olemmekin joutunut uudestaan siihen asti, MIKSI ON TARPEEN OPPIA
HENGITÄMÄÄN, ja MITEN aiheuttaa veressä tarpeellisen konsentraation
hiilihappokaasua, elikkä miten päästä siihen asti, että ihmisen normaalinen
HENGITTÄMINEN olisi lähellä määrä
KAKSI – NELJÄ litraa ilmaa MINUUTISSA
Sellainen ilmamäärä takaa hiilihappokaasun
konsentraation valtimollisessa veressä 6,5 %.
Ilmamäärän ja CO2 % suhde:
CO2 Ilmamäärä CO2 Ilmamäärä
% minuutissa l/min % minuutissa
l/min
6,50 Normi 3,90 4,80 6,50
6,20 4,10 4,60 7,10
6,00 4,30 4,40 7,80
5,80 4,90 4,20 8,70
5,60 5,00 4,00 9,80
5,40 5,20 3,80 11,10
5,20 5,60 3,60 13,00
5,00 6,00

12
Sivistyneen HOMO SAPIENSIN terveys on jo laskenut tasolle, missä keskimmäisten
TILASTOTIEDOJEN perustalla katsotaan tavalliseksi hengittämisen tilavuudeksi 8 – 10
l/min. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että keuhkoissa tapahtuu LIIAN nopea tuulettaminen ja
valtimollisella verellä ei ole mahdollisuutta (aikaa) riittävästi rikastua hiilihappokaasulla,
elikkä alkaa jatkuva hitaasti kasvava happinälkä kudoksissa/soluissa. Kudosten Hypoksia
tilanne – se on PATOGEENINEN peruste ei ainoastaan sydämen iskemian taudille tai
myokardian infarktille, vaan myös sillä on tärkeä osa vielä ainakin 150 erilaisen sairauksien
syntymisessä.
Mutta kliinisesti on todistettu, että JOKAINEN 1 % vähemmän kun normi (6,5 %) kutsuu
esille mikrosuonien reikien supistuksen 20–25% verran. Näin ollen meidän tavallinen
hengittämisen tilavuus 8 – 10 l/min ei mahdollista meidän suonistolla yli 50 % aueta.

Nyt heräsi looginen kysymys, että missä ja miten saamme tietää oman hengittämisen
tilavuuden, mutta myös hiilihappokaasun määrän veressä. Veren kanssa on yksinkertaisempi
– pitää tilata analyysi verenkaasun ja siellä CO2 sisällyksen määrittämiseksi, (mikä pari
vuotta takaisin oli Tallinnan Keskussairaalassa hiukan alle 50 kruunua).
Mutta hengittävän ilman MÄÄRÄN määrittämiseksi, (jos ei osta kerralla TFI
treenauslaitteen kanssa myös kapnometrin), voi jokainen panna itse itselle kätevistä
materiaalista tämän mittausvälinen kokoon. Annan pikkuisen kaavion yhden mahdollisen
variantin suhteen:

1. venttiilin kammio. 2. hengitysputki. 3. samansuuntaiset venttiilit.

4. keräyskammio. 5. ilmanpoisto aukko. ja ilman kulkemisen suunta.
Tämän konstruktio on ihmeen yksinkertainen. Kaikkein paras olisi käyttää kiertokansi
muoviastioita, yksi vähäsen isompi toisesta: pienemmän otamme venttiilin kammioksi (1),
minkä päähän on tehty kammiot venttiilien (3) varten. Venttiileiksi voi käyttää mitä tahansa.
Tässä on käytetty tavallisen myynnissä olevan hengityslaitteen venttiilejä 3M, mutta
kelpaavat myös kaasunaamarien jne. venttiilit. Keräyskammio (4) koostuu: Kovempi osa –
sitä varten on isompi muoviastia, mistä on pohja alta pois leikattu ja minkä kylkeen
kiinnitetään ilmaan keräämiseksi tavallinen ohuesta kelmusta (roska)pussi. Mutta kannen
sisään on leikattu aukko venttiilin kammiota varten. Venttiilin kammion on läpi aukon
laitettu hengitysputki (2) tavallisen 10-15 mm PVC letkun 15-20 senttimetrin pituinen
kappale. Todellisuudessa voi myös luopua siitä keräyskammion kovemmasta osasta
(isommasta muoviastiasta) ja pussi kiinnittää suoraan venttiilin kammioon kiinni, siten

13
tulee siihen aukko ilmaan päästämiseksi.

Luultavasti ei tarvitse mainita, että kaikki osat on yhdistetty ilmatiiviisti. Miten sitä joku
saavuttaa, liiman tai teipin avulla, on jokaisen taitojen kysymys.
Miten tapahtuu mittaaminen: HENGITTÄÄ VAAN SUUN KAUTTA!
Pitää puristaa keräyskammiosta ulos läpi tuotanto aukon (5) ilmaa. Sitten suljetaan aukko
uudestaan teipillä. Otatte suuhun hengitysputken, nenäaukot puristakaan kiinni (sulkekaa
kammio, laitatte vanutupot...), käynnistäkää ajanmittari ja alatte hitaasti hengittää. Jos pussi
täyttyessä vetäytyy normaalilla voimakkuudella kireälle (osaatte määritellä kyllä), katsotte,
miten paljon aikaa kului pussin täyttämiseksi. Jos Teillä oli 20-litran pussi ja aikaa kului
kaksi minuuttia, sitten on Teidän minuutin hengittämisen tilavuus 10 litraa. Mutta jos aikaa
kului siihen 5 minuuttia, sitten on Teidän hengittämisen tilavuus minuutissa – 4 litraa.
Vaikka tulos ei ole ehkä erittäin tarkka, mutta oman terveyskunnon arvioimiseksi riittävästi
käytännöllinen ja tärkeä..

Hengittämisen ja aineenvaihdunnan ohjaaminen on elimistössä

KESKENÄÄN SUORANAISESTI sidottu. Ja se yhdistävä nivel on –
hiilihappokaasun konsentraatio valtimolisässä veressä verenkierto
kapilaarien päin.

Yhdeltä puolelta, hiilihappokaasu elimistön „syvyydessä“ vaikuttaa kapillaarin systeemille

aukaisemalla aikaisemmin suljetut kapillaarit, ja niiden solujen määrä, mitkä saavat tällä
tavalla riittävän määrän happea, mene isommaksi monenkertaisesti, näin ollen menee
isommaksi monenkertaisesti myös aineenvaihduntaprosessi.
Toiselta puolelta – hiilihappokaasu valtimollisessa veressä kiihdyttää kemureseptorien
(kemiallisia kiihotuksia vastaanottavan aistin tai solu) kautta hengityskeskusta (HK), ja
viimeinen isontaa keuhkojen tuulettamista, ts. isontaa niin hengityksen tiheyttä kuin
syvyyttä, jos CO2 konsentraatio on isompi „eteen annetusta“.

Näin ollen me näemme, että CO2 – on aine, mikä tuotetaan elimistön puolelta ja
osittain säilytetään OMAKSI TARPEEKSI ja ITSENSÄ SISÄLLÄ, on kokonaan
omassa tärkeydessä verrattava hapen kanssa, minkä virtaa soluihin happi juuri
säätelee, säätäessä sen kanssa myös aineenvaihduntaa. Ja tämä geneettisesti pantu
paikalleen elämälle tarpeellinen mekanismi on poikkeuksetta „ulos ohjattu“ juuri
hiilihappokaasun konsentraatiolle, ts., että CO2 jälkeen, mitä tuottaa meidän OMA
ELIMISTÖ, mitään muuta käyttöä sillä biologisessa mekanismissa ei ole.

Mitä tarkoitti hengityskeskus (HK) suunnitellessaan keuhkojen työtä? Mikä on sen tehtävä
ja lopullinen tarkoitus? Vastaus tuntuu olevan helppo – takaa valtimollinen veri hapella.
Niin kun olisi niin, mutta todellisuudessa valtimollinen veri on AINA maksimaalisesti
hapella kyllästetty (20 - 21 ml 100ml veressä) – riippumatta hengitystavasta, sen tiheydestä
tai syvyydestä. Näin ollen, riippumatta siitä, miten me hengittämme, tarpeellinen happi on
aina taattu.
Tästä eteenpäin syntyy luonnollinen kysymys – MIKSI sitten HK muuttaa hengityksen
syvyyttä ja tiheyttä? Että siihen vastata, katsomme, minkä puolesta eroavat hengitys
nukkuessa ja juoksun tilanteissa. Mutta eroa se tämän puolesta, että yhdessä tapauksessa
(juostessa) kasvaa huomattavasti elimistön hapen tarve, sen suurempi tulo elimistöön, mutta
samalla KASVAA huomattavasti myös elimistön hiilihappokaasun tuotanto, mille seuraa
tarve siitä hiilihappokaasusta oikeaan aikaan päästä eroon. Koska hapesta ei tullut missään
tapauksessa puutetta, tullaan siihen johtopäätökseen, että HK puolesta ohjattu

14
hengityssyvyyden ja tiheyden muutos on tarpeellinen ainoastaan CO2 poistamiseksi
elimistöstä. Toisin sanoessa – hengityskierroksen TÄRKEIN FAASI on uloshengitys. Sisään
hengitys tulee yksinkertaisesti automaattisesti yhtä intensiivinen ja suuri.

Kun luonto kaukaisessa menneisyydessä „konstruoi“ Homo Sapiensin, sitten ilmeisesti lähti
hän tavallisista primääreistä, kenen elämässä oli riittävän määrin fyysisiä kuormituksia. Näin
ollen oli sitten HK:lle „annettu tehtävä“ säätää niin hengityksen syvyyttä ja tiheyttä, että
hiilihappokaasun konsentraatio veressä ei ylittäisi kauan 6,5 %. Se on konsentraatio, mikä
takaa PARHAIMMAN solujen happivarustelun. Sellainen konsentraatio olisi taattu, jos
ihminen JOKA PÄIVÄ kävelisi tai juoksisi ainakin 20 kilometriä.
Mutta kun „sivilisoitu“ HS istuu tuolilla, tai vetelehtii sohvalla, sitten hänen elimistö tuottaa
liian vähän hiilihappokaasua, että hengityskeskus saisi tehdä omaa „kaavamaista“ työtä.
Mutta se vuorostaan kutsuu esille tämän, että hengityskeskus pikkuhiljaa rupea vähentää
oman CO2 „mallia“ tai „laskee rimaa alaspäin“ - alaspäin NORMAALISEKSI
AINEENVAIHDUNNAKSI TARPEELLISTÄ NORMIA...
Mutta tästä vuorostaan O2 vajaajäämän takia mikrosuonien verkossa syntyvät spasmit
(kouristukset), sulkeutuu kapillaarien verkko ja syntyy satojen miljardien solujen krooninen
HYPOKSIA (hapenpuute).

Näin ollen krooninen hapenpuute onkin yksi vaarallisempia ihmisterveyden vihollisia. Ja

kun viholliset on uudelleen ja aina PETOLLISET, niin on myös HYPOKSIA.

KUDOSTEN HAPENPUUTE, riippumatta ihmisen asteikosta, kutsuu esille isommalla

tai vähemmällä määrässä LOKAALISEN KIVUN TUNTOISEN MENETYKSEN,
näin ollen ihminen ei pysty TUNTEMAAN, miten sairas hän todellisuudessa on!!!
Tässä Teille selitys
JOS OLETTE KUULLUT „TERVEESTÄ“ IHMISESTÄ, KUKA
ODOTTAMATTOMASTI KUOLI INFARKTIIN

Nykyajan lääketiede pystyy parantamaan VAAN Hypoksian SEURAUKSIA, ei pysty

likvidoimaan sen ALKUSYYTÄ,
Mutta jokainen normaali ihminen pitäisi ymmärtää, että tällainen työ on kyllä kiitoksen
ansaitseva mutta......PERSPEKTIIVITON!

Elikkä lyhyesti ja selvästi: Hypoksia

vastaan ei ole lääkkeitä, SITÄ
PYSTYY JA PITÄÄ LIKVIDOIDA ITSE
Lopputuloksena olemmekin joutuneet uudestaan siihen,

MIKSI PITÄÄ OPPIA HENGITÄMÄÄN,

ja MITEN aiheuttaa veressä tarpeellisen konsentraation hiilihappokaasua,

elikkä joutua siihen asti, että ihmisen normaalinen HENGITYS lähestyisi
HYPOKSIAAN pois jättävälle tilavuudelle
KAKSI – NELJÄ litraa ilmaa MINUUTISSA

Vastaavan hengityskapasiteetin saaminen on mahdollista, jos

1. Muuttaa asumaan ohut ilmaiselle ylävuoristolle
2. Juoksee joka päivää vähintään 20 km (tai toisella tavalla sama energiankulutus)
3. Spesiaaliset HENGITYSHARJOITUKSET.

15
Miten niitä mahdollisuuksia luonnehtia:
1. Muuta ylävuoristolle. Se on käytännöllisesti enemmistölle tavoittamaton
2. Fyysinen kuormitus – ekvivalenttinen jokapäiväiselle 20 km juoksulle.

Se olisi paras ratkaisu, jos se olisi jatkuva ja pysyvä prosessi nuoruudesta vanhenemisen
puoleen. Mutta jos on syntynyt tauko...parikymmentä vuotta – myös sitten on se yleisesti
ison tahdonvoiman piirissä tavoitettava, mutta…hänellä on suuri SISÄLLÖLLINEN puute.
Vaikka meidän kehon kyvyt, muoto jne. pystyisivät tämän kanssa aloittamaan,
sitten...ilmeikkyyden mielessä pitäisi vertauksena tuoda yksi elävä esimerkki jokapäiväisestä
elämästä. Tämä on niin kun eläminen PANKKILAINALLA. Pankkilainan avulla saamme
kyllä sen, mitä olemme toivoneet, mutta meidän TULEE MAKSAA PITKÄAIKASTA
VELKAA pankkikoron lisäksi. Niin on myös fyysisen kuormituksen sovelluksen
tapauksessa vanhemmassa sairastelevassa iässä. Myös tässä on tilanne analoginen – me
pakotamme kudoksia tuottamaan meille tarpeellista hiilihappokaasua ENNEN, kun me
olemme luoneet sen tarpeellisen happivarustelun. Me treenaamme itseämme VELKAAN
elimistön edessä. Sen takia pitää olla erittäin varovainen kuormituksen nostamisella. Vaikka
lopputuloksena kaikki tasapainottuu ja loppu hyvin – kaikki hyvin, mutta me olemme
pakotettu pitkälle hitaalle tuskalliselle jaksolle, mikä voi kestää vuoden tai pari. Ja sen
jakson pituus on enemmistön tapauksissa estoksi sen tien valitsemisella.

3. Spesiaaliset hengitysharjoitukset.

Harjoitusten avulla voimme muuttaa tavallisen rintahengityksen vatsahengitykseksi, ei

syvällinen elikkä pinnallinen hengitys muuttuu syvälliseksi. Ja loppujen lopuksi
saavutamme hengityksen, mitä Kiinan tsigunin (länsimaissa Qi Qong) mestarit kutsuivat
„dantjan“ hengitykseksi. Sen tuloksena kasvaa keuhkojen tilavuus, parantuu metabolismi
(aineenvaihdunta), veren kierto, „hierotaan“ sisäelimiä, täydellistyy ruoansulatustoiminta ja
ravintoaineiden omistaminen – mikä kaikki lopputuloksena vahvistaa ihmisen terveyttä ja
parantaa sairauksia. Meidän keuhkot saavat mahtavuuden, mistä jokapäiväisesti ei ole tarvis
enempää kuin 20–25%, ja portaista 5-6-lle kerrokselle ylös juokseminen ei aiheuttaa vielä
ilmanpuutetta eikä tarvetta huohottaa.

Entiset Itämaiden viisaat olivat vakuuttuneet, että jos YKSI SUKUPOLVI ihmisiä
haluaisi ja pystyisi OIKEIN hengittämään, olisivat useimmat sairaudet maan päältä
hävinneet.

Hengitystä voi luokitella seuraavasti:

a) Luonnollinen (oikea) hengitys. Se on fysiologisesti synnynnäinen hengitys, mikä ei alistu
tietoiseen ohjaamiseen. Sen omaperäisyys on siinä, että ihminen, ainakin syntymän jälkeen,
hengittää luonnollisesti, pehmeästi ja tasaisesti.
b) Tavallinen hengitys. Sisään hengittämisellä pallea painuu alaspäin ja vatsa eteenpäin.
Uloshengittämisellä pallea menee ylöspäin ja vatsa vetäytyy sisään;
c)Päinvastainen hengitys. Se hengitystyyppi on aivan päinvastainen edelliselle, ts. sisään
hengittämisellä pallea nousee ylöspäin ja vatsa vetäytyy sisään, ja uloshengittämisellä
vastainpäin. Jos verrataan tavallisella hengityksellä, siten pallean laajuus ja jännitys on
huomattavasti isompi.
d)Katkonainen hengitys. Se vuorosta jakaantuu vielä kahdeksi luokaksi. Yhdessä
tapauksessa tiedollisesti venytetään sisään hengityksen vaihetta ja sen jälkeen tehdään pieni
hengitystauko. Toisessa tapauksessa venytetään tietoisesti uloshengityksen vaihetta, minkä
loppuessa tehdään taas hengitystauko.;

16
e) Sisään hengitys nenän, uloshengitys suun kautta. Normaalisti ihminen hengittää niin
sisään kuin ulos nenän kautta, mutta hengitysteiden sairaustapauksissa suositellaan sisään
hengittää nenän kautta ja ulos suun kautta;
f) Huomaamaton (salainen) hengitys. Se on yksi hengitystyypeistä, mikä on mahdollinen
tavoittaa tavallisesta hengityksestä tai päinvastaisesta hengityksestä tottumuksen avulla. Sen
ominaisuus on siinä, että sisään hengitys on hidas ja katkeamaton, ja uloshengitys erittäin
hiljainen ja huomaamaton. Jos noin hengittävälle ihmiselle laittaa nenän eteen käsi, sitten
ilman kulkua ei ole käytännöllisesti tunne;
g) TODELLINEN HENGITYS. Muinaiset viisaat kertoivat, että jos tavallinen hengitys
pysähtyy, sitten itsestään alkaa todellinen hengitys. Sanonta „hengitys pysähtyy“ ei
tarkoita, että voimaa käyttäessä pysäytetään tai katkaistaan hengitys, vaan sitä, että
jos ihminen on TÄYSIN rento, ollessaan lepäämässä, mutta selvän tajuissaan, sitten
hänen hengitys muuttuu niin heikoksi, että ulkoisesti ei huomaa sitä ollenkaan, mutta
todellisesti ihminen hengittää ja sitä sanotaan VATSAHENGITYKSEKSI. Se on jo
isomman treenauksen tulos, ja siihen me yritämme myös päästä.

Vatsahengityksen kaavio

1. Anus
2. Häntäluu
3. Selkäranka
4. Pallea
5. Vatsaontelo
6. Dantjan – energianperusta
(käsite Tsigunista/Qi Qong)
7. Vatsaiho
8. Virtsaputki

Huomautukset: Tavallinen vatsahengitys. Sisäänhengitys: kielenpää nojautuu kitalakea

vastaan, pallea laskeutuu, vatsaontelo laajentuu ja vatsa pullistuu. Uloshengitys: pallea
nousee, vatsaontelo vetäytyy kasaan, vatsa painuu sisään.
Päinvastainen vatsahengitys. Sisäänhengitys: kielenpää nojautuu vasten kitalakea, tapahtuu
vatsan sisäänhengitys (alkaen alta), myös kevyt anuksen ja virtsaputken sisäänvetääminen.
Uloshengitys: Pallea nousee, vatsaa rentoutuu ja kaareutuu, anus ja virtsaputki rentoutuvat.
Sen hengityksen aikana on tarpeellinen kehon ja tajunnan ehdoton sopeutuminen. Sitä varten
on ensi sijassa kontsentroidan huomio vatsan alaosalle – siinä, missä kuvallisesti asuu
„dantjan“, sen jälkeen tehdään uloshengitys, kielenpää menee automaatisesti vastaan ala
ikeniä ja sen aikana vatsaontelo laajentuu. Sisäänhengityksellä kieli kosketta ylimmäisiä
ikeniä (kevyesti ja ilman jännitystä), ja vatsaontelo vetäytyy kasaan – tapahtuu kevyt
anuksen ja vartsaputken „sulkeaminen“.

Yllä on lueteltu jokaiselle hengitysluokalle on oma vaikutus monelle hoitofunktioille,

esimerkiksi:
4. tavallinen hengitys antaa vaikutuksen sydämen-verenkierron ja aivojen profylaksialla ;
5. katkonainen ja päinvastainen hengitys vaikuttavat hyvin ruoansulatuselimille ;

17
6. – sisään nenän ja ulos suun kautta – vaikuttaa hyvin hengitussysteemille...
Mutta...treenauksen aloittaja pitää niihin harjoituksiin suhtautua melko varovaisesti.
Treenauksen joka 10-20 minuutin jälkeen pitää takaisin mennä tavalliselle hengitykselle,
että ei rasittaisi liikaa hengityslihaksia, muuten voi aiheutua tukehtumista tai muita
vaarallisia seurauksia.

HENGITYSVALMENNUKSISSA PITÄÄ HENGITYSTÄ HARJOITTAA

JOHDONMUKAISESTI MUTTA HITAASTI,
EI SAA VOIMALLA KIIHDYTTÄÄ EDISTYSTÄ!
Hengitysharjoitusten järkevä harrastamisen tapauksessa voi päästä eroon aika monesta
sairauksesta, mutta liiotellen pitää pelätä kaikenlaisia tauteja: yskä, hinkuyskä, astma,
päänsäryt, kivut korvissa tai silmissä jne.,mutta voitte aiheuttaa keholle myös muita
vaurioita, esimerkiksi yksi omaperäisestä mahdollisuuksista – kaula menee alta turvoksiin,
niin kun kaulan alaosasta haluaisi ulos kasvaa vaikka „kidukset“, minkä seuraaksena on
erittäin epämiellyttävä tunto niin kaulassa kun niskassa:

Normaalinen kaula „kidusten“ alkuvaihe

Hengitysten vaiheet treenauksessa

Ensimmäinen etappi: harjoittelijat aloittavat rintahengityksen muuttamista

vatsahengitykseksi, ei syvään hengityksen muuttamista syvälliseksi, vapaa hengityksen
muuttamista tahdolle alistuvaksi. Siinä vaiheessa, siitä huolimatta, että pitää koko ajan
kiinnittää huomiota pehmeydelle, luonnolliselle ja pakottamatomalle, siitä huolimatta
treenajat silti isomalla tai vähemmällä määrällä hengittävät epätasaisesti. Sydän lyö
vahvasti, mutta lyöntien luku ei kasva. Tämä etappi kestää noin 3 – 5 minuuttia.
Toinen etappi: Kiitos ohjaamiselle, hengitys muuttuu enemmän luonnolliseksi,
vapaammaksi ja tasaiseksi. Sisään- ja uloshengitysten luku minuutissa vähentyy.
Sydämenlyönnit hidastuvat. Treenaaja tuntee itseäsi rentoutuneeksi. Tämä etappi saapuu
noin 10-12 minuuttia treenauksen aloittamisen jälkeen.
Kolmas etappi: Treenaajat hengittävät sisään sujuvasti ja ilman taukoja, mutta ulos
hengittävät kevyesti ja huomamattomasti. Ne tekevät sisään- ja uloshengityksen erittäin
vapaasti ja tunteevat nautintoa. Sisään- ja uloshengitysten luku vähentyy vieläkin.
Sydämenlyönnit hidastuvat . Sielussa on avara ja iloinen olo. Se etappi saapuu noin 30-40
minuttia treenauksen aloittelun jälkeen.
Neljäs etappi: Tapahtuu hengityksen ja sydämenlyöntien tahdistaminen. Treenajat eivät
huomaa oman sisään- ja uloshengitystä. Se etappi saapuu noin 50-60 minuuttia aloittamisen
jälkeen.

Tottakai on näiden vaiheiden ajat suhteelliset – yhdelle saapuu se kaikki aikasemmin, toisille
vähäsen myöhemmin.
18
 Hengityslihasten karaiseminen

I etappi. 1-2 kuukauden treenauksen jälkeen. Sillä etappilla on huomattavissa kylkiluiden

välisten lihasten ottavan osaa hengitysliikeissä. Pallealla on jäljellä avustava osa.
II etappi. 3-4 kuukauden treenauksen jälkeen. Pallea voi jo laskeuttaa napan asti, ja
kylkiluiden lihasten ja pallean työt on samanvertaiset.
III etappi. Vuoden-puolitoista jälkeen on hengityslihakset ovat muutuneet aktiiviseksi ja
saaneet aikaseksi luonnollisen liikkumisen. Sisäänhengityksessä pallea laskeutuu jo vatsan
keskipaikkaan asti ja puristaa vatsaontelon sisäelimiä. Paine vatsassa suurentuu.
Uloshengityksessä vatsaontelon sisäelimet nousevat omalle paikalleen takaisin ja pakotavat
palleaa nousemaan. Paine vatsassa laskeutuu. Sillä etapilla on päällimmäinen liikkuja pallea
– kylkiluiden välisten lihasten rooli on vaan avustava.
IV etappi. 1-2 vuoden treenauksen jälkeen keho menee lepotiloissa itse automaattisesti
syvälliselle laajuudelle, mutta vähäisella ilmamäärällä vatsahengitykselle.

HENGITYS LAISKALLE TREENAJALLE

Jo liki 200 vuotta on tiedemiehet ja lääketiedeihmiset yrittänyt luoda terveellisiä

ilmasekoituksia ja laitteita niiden valmistamiseksi, mutta niillä ei ollut viimeaikaisija tietoja
hiilihappokaasun tärkeydestä ihmiselimistössä, ja sen takia eivät saavuttaneet siinä alalla
käytänöllisesti menestystä. Kuvainnollinen esimerkki: vielä venäjän normit vaativat, että jos
tilassa, missä ihmiset työskentelivät, hiilihappokaasun konsentraatio nousi 0,1% asti, sitten
oli tuulettettava. Nykyajan tietojen perusteella pitäisi vanhempien ihmisten työtiloissa työn
aikana huomattavasti nostaa puhtaan ilman hiilihappokaasun sisältymistä 0,5 – 1,5 % asti.
Se takaa työn aikana kaikkien solujen varustamisen hapella ja samalla ihmiselle tarpeellisen
terveyden ja poistaisi kaikki stressistä aiheutuvat vaarat.
Sellaiset menetelmät, ja laitteet missä treenataan hengitystä korotetun hiilihappokaasun
imeytymiseksi, sanotaan HYPERKAPNIKATOREIKSI.
Venäjällä on valmistettu niitä jo monta vuotta teollisesti (myös Virossa on niitä mahdollinen
ostaa).

YKSILÖLLISEN HENGITYSTREENAUS LAITTEEN TDI-02

(nyt TFI) KÄYTTÖOHJE

Ne laitteet on valmistanut Venäjän Lääketiedetekniikan Akatemia, lääketieteellisten

diagnostiikkojen professorit Frolovin ja Nenaševin (mitkä perustuivat tohtori Buteiko
hengitysteorialle) „Endogeeninen hengitys“ ja „Kudosten kroonisen hypoksian
vähentämisen tapa“ soveltamiseksi.
1.TARKOITUS
Hengitystreenauslaite on originaalinen kannettava laite, mikä on tarkoitettu ihmisen
elimistön treenamiseksi – fyysisen kuormituksen jäljitelmä.
Mallia on aikasemmin tuotettu ja myös Virossa myyty TDI-02 kuvaus, mutta uudet
laitteet on periaatellisesti samat (kaikkien laitteiden mukana on omat käyttöohjeet), eroavat
vaan muodoltaan ja kuormituksen säätämisen osalta.
2.RAKENTAMINEN JA TYÖNPERIAATET
Hengitystreenaus laite koostu kahdesta sylinterimäisestä, toinen toisensa sisään käyvästä ja
nesteellä täytettävästä säiliöstä, mikä yhdistetään hengitysputkeen. Sisinmäisellä säilöllä on
raidallinen pinta, mikä mahdollistaa säädellä elimistölle annettua fyysistä kuormitusta. Koko
tämä rakenne laitetaan ulkoisen säiliöön, mikä on 500- ,700-, 1000-, 1500- tai 2000-ml
tilavuudella oleva lasipurkki, minkä sulkemiseksi kuulu TDI-02 sarjaan myös spesiaalinen
lasipurkki. Ulkonainen säiliö on tarpeellinen hiilihappokaasun konsentraation

19
suurentamiseksi sisäänhengitävässä ilmaseoksessa n.s. uloshengittävän CO2 kustanuksella.
Huomio: Jos Te käytännöllisesti käyttäte laittetta TDI-02, sitten pitäisi tehdä yhteen
purkkikanteen kolme reikää– kahden aukon aukiolo ei anna riittävästi kuormitusta.

8. KÄYTTÄMISSUOSITUKSET.
TDI-02 avulla läpivietävän treenauksen fysiologinen vaikutus elimistölle on vastaava yhden
tunnin kestävän kävelyn, nopean kävelyn, hölkkäjuoksun tai nopean juoksun vaikutuksella
riippuen ulommaisen säiliön koosta.
Elimistön treenaminen TDI-02-lla auttaa vapautumaan monista sairauksista, muun muuassa
hengityselinten, sydämen ja verisuoniston , maha-ruoansulatuskanavan, tuki- ja liikunta ja
toisista sairauksista, mitkä on aiheutettu elimistön aineenvaihduntanprosessien häiriöstä
kudosten hypoksian – solujen happinälän seurauksena.

SARJA:
1 Hengitysputki
1a. Suu-osa
2. Lasipurkkin kansi
3. Sisäinen säiliö
3a. Säiliön pohja
4. Muovipurkkin kansi
5. Muovipurkki
6. nenän kautta hengittämiseksi
7.Ulkoinen lasipurkki
7

4. TREENAUSLAITTEEN KOKOON PANEMINEN JA KÄYTTÖÖN

VALMISTELU
Treenauslaite laitetaan kokoon vastaavasti:
4.1 Sisäinen säiliö 3 yhdessä 3a kanssa lasketaan muovipurkkin 5 pohjaan
4.2. Putki 1 pistetään läpi kannen 2 aukosta, sen jälkeen kannen 4 aukosta ja sisäisen
säiliön 3 pinnalle. Kansi 4 sulkee muovipurkkin 5.
4.3. Kokoon laitettu rakenne lasketaan lasipurkkin 7 pohjaan, purkki suljetaan kannella2.
4.4. Osaa 6 käytetään nenä hengityksessä tai nenän sulkemiseksi (suun kautta
hengittämisellä). Vettä kaadetaan vaan muovipurkkin 5. Lasipurkkin vettä ei kaadeta,
lukuun ottamatta tapauksessa, kun 1,5-litrasen purkin puuttuessa sen tilalle laitetaan 2-
litran purkki – että saadaan 1,5 litraa ilmatilaa, kaadetaan 2-litraseen purkkiin 0,5 litraa
vettä.

Treenauslaitetta voi käyttää myös inhalaattorina. Todellisuudessa sen laitteen ensimmäinen

variantti sai vastaavasti sen tekijän nimen Frolovi inhalatori. Inhalaattoriksi kaadetaan lasiin
5 veden tilalla 3 ruokalusikallista inhalaattori nestettä, mutta lasipurkkiin kaatetaan
lämmintä (60C) vettä. Samalla käytetään osa 6 nenäontelon inhalasiooniksi. osa 6 laitetaan
putken 1 ylimmäiseen päähän.
Koska laitteilla on olemassa myös ulkomaiset patentit (esimerkiksi, USA) ja että niitä saisi
realisoida myös ulkopuolella Venäjää, sitten lopetettiin alustavan TDI-02 tuotanto ja
siirryttiin niinsanotusti vientivarianttiin (TFI), mikä on jo helpompi ja mukavampi käyttää,
ja omistaa isomman kuormituksen säätelemisen mahdollisuuden. TFI laitteen lisäksi voi

20
erikseen ostaa myös pikkusen laitteen – kapnometrin – hengityksen ilmamäärän mittaamisen
yhdessä minuutissa.

Niin sitä TFI laitetta, (kun myös takaosassa kuvattu Frolovi ihalaattoria) on mahdollinen
nykyhetkellä saada myös Virosta – hinnalla vielä alle 500 kruunua.

Periaattellisesti ei ole mitään vaikeutta valmistaa se laite myös itse – yksinkertaistetussa

varianttissa. Jos tiedämme, mitä ja miksi tarvitsemme? Käytänöllisesti taas – ei mitään
erikoista – niin kun on nähdä ylhäällä olevasta kaaviosta – tavalliset lasipurkit: 0,5; 0,75; 1,0
ja 2,0 litraa.
Jonkinlainen kansi niille ( suositellaan muovista) ja pätkä tavallista PVC tai medisiinilista
letkua aukko diametrilla noin 10mm. Ja, että saisi tilaisuutta kuormituksen muuttamiseksi,
olisi suositeltava jokin hana – olkoon sitten yksinkertaisesta medisiinisestä laittesta tai myös
tavallinen pikkunen saniteettitekniillinen kuulahana.

Purkin kannen sisään teemme sellaisen aukon, mihin se letku tiukasti mahtuu ja sen viereen
vielä kaksi-kolme pienempää aukkoa ilman ulospääsemiseksi purkista. Mikä on idea?
Idea on siinä, että Teidän puolelta uloshengittävässä ilmassa on hiilihappokaasu, mikä
ollessa painavampi tavallisesta ilmasta – jää purkin sisään. Ja jokaisen uuden hengitysjakson
aikana Te hengitätte takaisin osaa oman hiilihappokaasusta, nostaessa sillä sen
konsentraatiota sisään hengittävässä ilmassa. Mitä syvemmällä pidätte purkin sisällä oleva
letkun päätä, sitä suuremman osan purkin hiilihappokaasusta saatte myös itseenne.

Käytänöllisesti, hitaasti ja rauhallisesti voi 0,5 litrallista purkkia käyttäessä treenata

hengitystä noin 0,5%-llisen hiilihappokaasun ympäristössä. 1-litran purkkia käyttäessä
syntyy noin 1,0%-llinen ja 2-litran purkkia käyttäessä 2,0%-llinen hiilihappokaasun
konsentraatio.
Todellisuudessa voi myös niiden yksinkertaisten keinojen avulla treenata keuhkolihaksia.
Sitä varten pitää luoda jokin keinoeste hengitykselle. Kaikkein yksinkertaisempi variantti –
vähentää aukkojen läpimittaa tai lukua, minkä läpi tapahtuu ilman ulosvirtaus. Se pakottaa
Teidän hengityslihaksia ponnistukseen – vastaavasti ilmavirtauksen esteen nousulle. Voi
myös käyttää lasipurkissa jonkinlaisia lisävariaatioita, missä pitää hengittää läpi ohuen
vesikerroksen. Se on erittäin voimakas treenaus, siksi siinä pitää ennen ilman sisään- tai
21
uloshengitystä puhaltaa läpi vesiesteen. Sellaisen keuhkotreenauksen aikana pitää seurata
seuraavia periaateita:

a) tehdä treenausta yksi kertaa päivässä (mielenmukaisella ajalla) ja ei enempää kun 30

minuttia (55-vuotiaiden ja vanhempien ihmisten treenaus ei saisi ensimmäisellä kolmella
kuukaudella ylittää 20 minuuttia)
b) hengittää vaan suun kautta läpi letkun, pitäessä/puristaessa nenänaukot kiinni.
c) kuormitusta pitää nostaa erittäin varovaisesti. Seuraavalle vaikeusasteelle voi mennä
vasta sen jälkeen, kun edellinen aste ei tuota enää millään tavalla vaikeuksia, elikkä toisin
sanoen – on saavutettu normaali vapaa hengitys, mikä tavallisesti tulee 2 – 4 viikon aikana.
d) isompaa kuormitusta, kun 2-litran purkilla treenaessa , ei suositella (todellisuudessa – on
kielletty) käyttää. 10-12 vuotiaiden lasten tapauksessa ei saisi purkin tila ylittää 1 – litraa.
e) Teidän treenaus on saavuttanut päämäärän, jos 2-litran purkilla hengittäessä Teidän
hengityksen KERTOJEN luku minuutissa on laskenut neljälle ja, jos samalla jokaisella
rauhallisella ja hitaalla sisäänhengityksellä Teidän keuhkoista kulkee lävitse noin 3 litraa
ilmaa. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että (jos erittäin kuvallisesti ilmaistaan –
todellisesti on ilman sekoittuminen silti vähäsen erilainen, sitten) ennen kun saatte lisäksi
ulkoilmasta sen 1 lisä litran, pitää sisäänhengittää purkissa olevat 2 litraa hiilihappokaasua.
Ne kaksi litraa on mutta yksinkertainen kuormitusta antava painolasti. Teitä varustaa
TODELLISUUDESSA yhden sisänhengityksen aikana elämäksi tarpeellisella hapella se
viimeinen 1- litraa. Ja jos Teidän hengityskertojen luku minuutissa oli neljä, sitten 4*1=4
litraa ilmaa siinä olevassa hapella onkin Teidän käytännöllinen tarve minuttissa. Ja sen
takia kun tavaelämässä (ulkopuolella treenauksen) ei ole Teillä hengityspainolastia mukana,
sitten tulettekin toimeen hitaasti ja rauhallisesti hengittäessä VAAN 4 litralla ilmalla
minuutissa, mutta juuri se pitää Teidän veressä hiilihappokaasun normaali NORMISSA,
elikkä 6,5 %-lla.,
MIKÄ OLIKIN MEILLÄ SEN TREENAUSLUOKAN PÄÄMÄÄRÄ!

Mekaanisten tai tekokeinoilla toteutettavilla hengitystreenauksissa on silti myös yksi puute.

Kaikki on muuten ylen hyvä, mutta puuttuu toinen tarpeellinen osa – liikunta ITSE. Kaikki
ihmisen elimet/lihakset on Luojan puolelta harkittu liikunnaksi – venytetyksi,
kutistumiseksi, taipumiseksi jne., siksi LIIKUNTA – SE ON ELÄMÄ!

Ja kaikista niistä ennalta tuoduista puutteista on vapaa muinainen itämaiden

terveyssysteemi. Liki 5000 vuotta sitten syntyi Intiassa Jooga ja siitä noin 1000 vuotta
myöhemmin lisääntyi (oikeammin täydennettiin edellistä) Tsigun omalla
hengityssysteemillä.

Yleiskäsiteet Joogasta.
Jooga on yksi kuudesta Intian puhdasoppisuuksia mietiskelevästä systeemistä. Joogan pitkän
kehityksen keräsi yhteen ja systematisoi Vanhan Intian viisas Patadzali ensimmäisellä
vuosisadalla ennen Kristusta. Omassa klassisessa teoksessa „Jooga-Sutra“.
Patadžali määritteli itsensä toteutus (fyysisen, moraalisen ja sielullisen) välineet kuten 8
tasoa Joogan omistamisella:
1. Ijama – yleiset moraalinsäännöt
2. Nijama – henkilökohtaisen käyttäytämisen koodeksin itsekurin perusteella
3. Asanad – asentot. Kehon puhdistaminen (ulkonainen ja sisäinen)
4. Pranajama – hengityksen johtaminen hengitysharjoitusten systeemin avulla
5. Pratjahara – älyn vapauttaminen tunteiden vaikutusten alta ( poistuminen
tajuamisesta)
6. Dharana – keskittyminen
7. Dhijana – sisäkatselu (meditaatio)

22
 8. Samadhi – ylitajunnan tila syvällisen sisäkatselun tuloksena.

Ijama ja Nijama muodostivat yhdessä itsenäisen Krija Joogan. Se on valmistava askel,

minkä läpi pitää mennä, että oppia ja praktisoida Joogaa kun viisauden uskontoa.
Maailmassa on satoja uskontoja, mistä monet pitävät itseään ainoana ja oikeana uskontona.
Jooga tunnustaa mutta vaan yhtä uskontoa – perustotuutta. Joogien filosofia ei perustu
HENKILÖLLÄ, ei jumalallisella eikä maallisella. SE PERUSTUU PERIAATEISTA. Joogi
pitää omassa toiminnassa ensimäisenä asiana yrittää välttää väittelyjä ja turhia keskusteluja.
Sen takia he tuovat esiin sellaisen esimerkin. Kerran oli viety kolme sokeaa miestä norsun
luokse. Yksi koetteli käsin ja huusi - „Oi, hän on kun seinä.“, Toinen joutui kärsän luokse ja
huusi - „Hän on kun käärme“, Kolmannan nosti norsu ylös ja hän ilmoitti: „Te erehtytte –
norsu on kun lintu – hän lentää“. Sen jälkeen ryhtyivät he loputtomaan kiistelyyn norsusta,
lisäksi jokainen suojeli tulisesti oman mielipidettä.
Kaikenlainen fyysinen toiminta, kun syöminen, nukkuminen, hengittäminen jne., mikä on
elämässä fysiologisesti tarpeellinen, lasketaan Joogan puolelta SALAISUUDEKSI. Ja
erikoista huomiota kiinnitetään OIKEAN HENGITYKSEN SYSTEEMILLE. Oikeasta
hengityksestä puhutaan niin Raja Joogassa, kun Hatha Joogassa, mutta itse
treenaussysteemin muodostaa ja antaa PRANAJAMA Jooga.

Se ajanjakso, kun Neuvostoliitossa oli Jooga vielä kielletty (virallisesti luvattiin 1988.v.),
mutta oli pakottava tarve tutkia kiitos avaruuden kehitykselle hengitysmahdollisuuksia
avaruuslennoilla yritti K:P:Buteiko luoda Jooganopetuksen perusteella terveellisen
hengityksen systeemin, mikä häneltä onnistui ja sitä on menestyksellisesti sovellettu yli 40
vuotta.

Ja kun hänen ideat ja tutkimukset muuttivat perusteellisesti meidän käsityksiä hengityksestä

ja sen vaikutuksesta ihmisen terveydelle, sitten on tässä järkevä tehdä pitempi tuttavuus
hänen töistä:

Joogan hengitysharjotuksiin pinnallisesti tutustunut, luulee kun Pranajama puuhaisi vaan

keuhkojen tuulettamisella,t.s. Syvähengityksellä. Todellisuudessa on kaiken ongelman ydin.
„Pranajama“ tarkoittaa „prana“ elikkä kosmisen energian tarkkailua. Joogan opetuksen
mukaisesti ei elä ihminen päiviä, eikä vuosia, vaan hengenvetoja, t.s. mitä vähemmän
hengenvetoja tietyn aikayksikön aikana (esimerkiksi minuutissa) tekee, sitä terveempi hän
on ja sitä kauemmin hän elää. Jokainen täysi keuhkotilavuudella suoritettu syvähengityksen
jakso (sisään- ja uloshengitys) lyhentää ihmisen elinikä noin 5 sekuntin verran. Tämä on
sitten koko Pranajama sääntöjen ja ohjeiden loppupäämäärä – vähentää hengitystiheyttä
normiin asti ja yrittää joka päivä jonkun minuutin aikana hengittää tietoisesti. Tietoisen
hengityksen aikana keskitytään huomio ilman liikuntaan nenästä keuhkoon asti.
Kuvittelemme, että hengittämme sisään vaaleasinistä vuoriilmaa ja ulos punaisia sairausituja
tai keltaisia hyväntahtoisuuksia. Jo monen minuutin tietoinen hengitys joka päivä parantaa
meidän hengitysjärjestelmää huomattavasti.
Happi on tunteiden kantaja ja sille reagoi heti meidän sydän. Mitä enemmän me happea
sisään hengittämme, sitä nopemmin sykki sydän, sitä korkeampi on veripaine, siitä
kuormittuu on koko meidän elimistö. Siitä yksinkertainen totuus – kaikkien tunteiden
poistamiseksi pitää hengittää mahdollisen hitaasti ja vähäsellä keuhkojen tilaavuudella.
Monenkymmenen sekunnin aikana on paine (stressi) hävinyt, sydän alkaa taas normaalisti
hitaasti sykkimään, veripaine laskee ja koko elimistö suo meille niin tarpeellisen rauhan ja
tasapainon .
Keuhkot ja aivot on suoranaisessa riippuvuudessa tajusta ja tahdosta. Hengitystä ja ajattelua
saa tarkotuksella keskeyttää, hengitystä saa nopeuttaa, antaa sille mielenmukainen rytmi,

23
alistaa se tietoiselle tai epätietosesti tahdolle, luoda tietty tasapaino kahden hengityksen
välissä: yksi on automaattinen hengitys, mikä alistuu suoranaisesti sympaattiselle
hermostolle, toinen tottele aivojen refleksoita, mikä on taas muuttunut tajuiseksi.
Samoin voi nopeuttaa, hidastaa ja rytmistää ajattelua. Hengen tajutonta peliä saa
säännöstellä. Maksanerityksiä, veren jaottamista elimistössä sydämen ja valtimoiden
puolelta ei saa ohjata, ruoansulatusta, aineiden assimiloitumista suolistoissa ei saa
kontrolloita, pysäyttää eikä nopeuttaa.
Enemmistö nykyajan läntisen hemisfäärin tiedemiehiä pitää joogien „kosmilliseksi
energiaksi“ elikkä pranaksi happea, otsonia tai hiilihappokaasua. Viimeiselle terveyttävälle
vaikutukselle on rakentanut koko oman hoitoteorian tohtori Buteiko, TA Siperian osaston
Kokeellisen Biologian ja Medisiinan Laitoksen toiminnallisen diagnostiikkan laboratorion
johtaja. Itse hän sanoo työtään ja työkohtaa kliinisen fysiologisen laboratorioksi ja sen
ensimmäiseksi tehtäväksi oli ihmiselimistön fysiologisten prosessien matemaattinen
muokkaus. Tuolloin yritettiin objektiivisesti todistaa, että nykyajan enempi levinneiden
sairausten ennakkohoito ja hoito ei estä eikä paranna 70% määrässä niitä sairauksia, vaan
vaikeuttaa sairaan kuntoa.
Hänen laboratorion tutkimustuloksena on noin 150 erillaista sairausta suorasti tai välillisesti
aiheutettu syvähengityksestä. Niille tiedoille tukeutuneena väitteli nimitetty tiedemies, että
hän on keksinyt „syvähengityksen taudin“, mitä omalla laajuudella ja levinneisyysalalla on
pakko pitää nykyajan vuosisadan rutoksi.
Noin 80% nykyajan yhteiskunnan asukkaista menehtyvät syvähengityksen seurauksena. Sen
väitteen lupasi tohtori Buteiko parin minuttin aikana jokaiselle terveelle tai sairaalle todistaa.
Hän vakuutti, että on laatinut uudet diagnosoimis-, hoitojen- ja ennakkohoitojen menetelmät
versuonistossa, keuhko- ja hermosairauksille. Sairaita pitää nyt ruokkia, hoitaa ja ohjata
päinvastoin kuin ennen.
Tohtori Buteiko lupasi liikapaineen kriisin likvidoita 5 minuutissa, kivut sydämessä myös
parilla minuutissa. 10-15 vuotta kestänyt kroonisen keuhkokuumen lupasi hän
hengitystiheyden vähentamisellä hoitaa 6 kuukaudesta vuoteen. Kolesterolinpilkut –
skleroosia sairastavilla sairailla esiintyvät muodostumat, mitä tähän asti poistettiin
kirurgisesti, häviävät uuden menetelmän soveltamisella 2-3 viikon aikana. Skleroosin
vähentyminen ja häviäminen on sen metodin perusteella kiistattomasti todistettu.
Aikaisemmin sitä ei huomattu, siksi sairaita käsketiin mahdollisen usein hengittää
syvällisesti ja sen tuloksena sairaus syventyi. Elikkä syvähengittäminen pahentaa sairauksen
kulkua, hillitty hengittäminen parantaa sitä huomattavasti. 1962.v. -1970.v. on tohtori
Buteikon ja hänen avustajien avulla saatiin täysin tervehtynyttä yli 10 tuhatta astman-,
liikapainen-ja sydänkouristuksen sairasta. Sairaita ei vaan parannettu, vaan myös he
muuttuivat parantumisen jälkeen vahvemmiksi muista kanssa ihmisistä.
Tohtori Buteiko ja hänen avustajat arvostivat erittäin paljon joogien henkistä tasapainoa,
niiden voimaa kestää kuumaa ja kylmää, nälkää ja tartuntaa. Niiden käsityksien mukaan
saavuttavat kaikki uuden hoitosarjan läpikäyneet sairaat monen kuukauden treenauksen
jälkeen ne ominaisuukset. Parin kuukauden aikana he tottuvat pätevien ohjaajien avulla ei
vaan normaalisti, vaan pinnallisesti hengittämään. Mainitut tiedemiehet keksivät yleisen
lainalaisuuden: mitä syvempään ihmiset hengittävät, sitä vaikeammin on he sairaat. Mitä
pinnallisemmin tapahtuu hengitys, sitä terveemmät, kestävämmät ja pitkäikäiset he ovat.
Tohtori väitteli, että koko mainitun teorian perusteeksi on hiilihappokaasun määrä
ihmisessä. Mitä enemmän on hiilihappokaasua elimistössä, sitä terveempi on ihminen,
poistuu hiilihappokaasu, menehtyy ihminen. Mainittujen faktojen paremmaksi
ymmärtämiseksi suositteli tohtori Buteiko vastaava termistöä. Ensimmäiseksi sijoitti hän n.s.
„ulkonaisen hengityksen“. Se koostui hänestä kahden parametrin toiminoista:
hengitystiheydestä ( hengityssyklien luku minuutissa – sisään-ja uloshengittäminen
muodostaa yhden jakson) ja hengitystilavuudesta. Sisäänhengityksen tilavuus on yhtä kuin
uloshengityksen tilavuus. Hengitystilavuus on näin ollen yhtä kuin hengityssyvyys. Pitää

24
luopua sellaisesta oppisanasta niin kuin „oikea hengitys“ ja sen tilalla käyttää käsitettä
„normaali hengitys“, niin kuin me käytämme käsitteitä „normaali lämpötila“ tai „normaali
veripaine“. Asia on siinä, että syvähengityksen propagoiat ymmärtävät „oikealla
hengityksellä“ syvä-hengitystä, suositellaan niin terveille kuin myös sairaille isompaa
hengitystilavuutta. Myös syvällisen hengityksen apologit sekoittavat joogien „ ehdotoman
hengityksen“ syvähengityksellä.
Ne, ketkä joogan opetusta vaan pinnallisesti tuntevat, luulevat, että joogit hengittävät
jatkuvasti syvällisesti. Se on tottakai täysi erehdys. Tiettyjä varmoja „pranajaman“
harjoituksia suoritaessa täyttävät kyllä joogit omat keuhkot paljolla ilmalla, mutta sisään- ja
uloshengittys on erittäin hidas, sitä paitsi tapahtuvat vielä pitkäaikaset hengen pidätykset
niin täysillä kuin tyhjillä keuhkoilla. Jos samalla mitataan hiilihappokaasun määrä
elimistössä, selviää, että keuhkojen tuulettamisen voimakkuus on vähentynyt ja
hiilihappokaasun määrä suurentunut. Fysiologian kannalta on joogien todellinen hengitys
yhtä sama kuin pinnallinen hengitys, t.s. hengitystilavuudella alle normaalin. Muistutamme
vielä, että „paranajama“ on hengityksen tarkastus. Joogajen „paranajama“ treenauksen
loppupäämääräksi on ja jää aina hengityksen taajuuden ja tilavuuden vähentäminen ja
hetkellinen pysäyttäminen.
Siis puhumme normaalisesta hengityksestä, syvähengityksestä (t.s. yli normin hengityksestä)
ja pinnallisesta hengityksestä (t.s. alle normin hengityksestä).
Meidän tehtävä on nyt selvittää, miten tapahtuu elimistölle syvähengittäminen ja pinnallinen
hengitys. Normaalinen hengittäminen takaa yksinkertaisesti elimistön normaalisen
toiminnan, syvähengittäminen vain syventää sairauksia. Mitäsyvällisempi on hengittäminen,
sitä sairampi on ihminen.
Kysymyksen selittämiseksi tuon tässä kohtia tohtori Buteikon luennoista:
3-4 miljoona vuotta takaisin koostui meidän planeettan ilmakehä enimmäkseen
hiilihappokaasusta, happi puuttui kokonaan. Sen aikana syntyi elämä. Kaikki elävät solut
muodostavat ilmaa hiilihappokaasusta. Samasta materiaalista syntyvät he nykyaikanakin.
Ainut elämän lähde maapallolla on hiilihappokaasu ilmassa. Sitä käyttää ravinnokseen
kasvit, käyttäessä auringonenergiaa. Eläimet käyttää ravinnoksi kasveja ja ihmiset
vuorostaan kasveja ja eläimiä. Tämä tarkoittaa, myös me olemme ilmassa sisältyvän
hiilihappokaasun produkteja, myös me olemme syntynyt auringonenergian
yhteisvaikutuksessa. Aineenvaihdunta syntyi miljardeja vuosia ilmakehässä, missä
hiilihappokaasun määrä oli erittäin suuri – niin kuin hetkellä meistä paljon nuoremmalla
planeettalla Venuksella. Tuolla on hiilihappokaasua yli 90%, mutta happea vaan 2%.
Myöhemmin, kun syntyi runsas kasvien kasvu, käyttivät ne kasvit melkein koko
hiilihappokaasun, menehtyivät ja muodostivat kivihiilikerroksia. Nyt on meidän ilmakehässä
happea yli 20%, hiilihappokaasua mutta vaan 0,03%. Jos se vähäinen määrä häviää, ei ole
enää kasveilla ruokaa, ne kuolevat ja kaikki elävä meidän planeetalla häviää. Jos laitamme
kasvin lasikuvun alle, missä ei ole hiilihappokaasua, menehtyy se nopeasti.
Että hiilihappokaasu on meidän elimistölle tärkeä, vakuutta meille embryologia. Viimeiset
tiedot vakuuttavat, että ihmisen sikiö viipyy äidinkohtussa näennäisesti kauheissa oloissa.
Sikiön veressä on 3-4 kertaa vähemmän happea kuin syntymisen jälkeen, hiilihappokaasua
mutta 2 kertaa enemmän. Siitä selviää, juuri siksi sellaiset näennäisesti „kauheat“ olot on
tarpeelliset sikiön kehitykseksi. Äidin elimistö luo samanlaiset olot, niin kun ne olivat
miljardejä vuosia takaisin. Nykyajan tutkimukset on selvittänyt, että meidän aivo- ja
munuaissoluille on tarpeellinen keskimäärä 7% hiilihappokaasua ja 2% happea. Mutta ilma
sisältää 230 kertaa vähemmän hiilihappokaasua ja 10 kertaa enemmän happea. Tarkoittaa,
ilma on muutunut meille myrkylliseksi. Erittäin myrkyllinen on myös ilma vastasyntyneille,
mikä ei ole sen kanssa vielä sopeutunut. Pitää ihmetellä äitien vaistomaista viisautta, ketkä
vastasyntyneiden rintakehän vahvasti käärivät kapaloon. Itämaissa sitovat muhamettilaiset
vastasyntyneiden kädet ja rintakehän vahvasti ja peittävät ne vielä lisäksi lakanalla.
Sellaisessa suojuksessa ja vielä peitettynä nukkuu vastasyntynyt rauhallisesti ja tottuu kohta

25
uusille elinehdoille. Mitä tekee meidän nykyajan hoitaja? Vastasyntyneille tehdään
syvähengittämistä ja hän viedään happipotilashuoneistoon, missä happea on 100%. Kolmen
syvän hengityksen jälkeen suurentuu hapen määrä pienellä vauvalla kolmenkartaiseksi. Sen
seurauksena tulivat vastasyntyneet sokeiksi . Kaksi-kolme päivää ja vauva jäi sokeaksi.
Amerikkalaiset tekivät kokeita rotilla. Ne laitetiin happi-kammioon, rotat menettivät näön.
Operoitii silmän pohja – äkillinen silmän verisuoniston skleroosi. Siitä selvittiin:
vastasyntynyt ei ole ikinä ollut niin korkeassa happirikkaassa ympäristössä. Maksimaallinen
on 21% ja myös se määrä on myrkyllinen. Niin toimimme ihmisen kanssa jo syntymisestä
lähtien.
Nyt pitäisi olla meille selvä hiilihappokaasun tärkeys. Se on kaikkein arvokkaampi tuote
Maan päällä. Elämän, terveyden ja kauneuden lähde. Jos ihminen oppii itsessään
säilyttämään hiilihappokaasun varastoja, nousevat äkkiä hänen henkiset kyvyt. Koululaisilla
nousee koulumenestys ja itsehillintä, siksi hermoston kiihtymystila vähenee. Syvästi
hengittävät lapset on apinoiden kaltaiset – ne on hillitömät. Sama väittävät myös joogit:
apinat on sen takia niin hillitömät, että ne niin nopeasti ja syvästi hengittävät. Joogan opetus
vie hermostuksen suoran yhteyksen hengityksen kanssa. Hiilihappokaasun seurauksena
nousevat huomattavasti myös ihmisen fyysiset voimat, myös erittäin ikääntyneillä.
Tohtori Buteiko tunnustaa, että joskus kauan oli hän kiinnostunut joogaopetuksesta. Hän ei
osannut tavoittaa „pranajaman“ käsitteitä ja oppisi syvästi hengittämään. Sen seurauksena
sairastui hän hypertoniantautiin ja melkein kuoli. Paljot Länsi-hemisfäärin asukkaat ei
ymmärrä joogan hengitystä oikein. Luultavasti on vastaavan propagandan tuloksena
juurtunut käsitys, että on tarvetta hengittää syvästi, tiheästi ja vahvasti.
Tohtori Buteiko luuli olevansa löytänyt salaperäisen kosmillisen energian - „prana“. Hänen
mielestä ei ole se muuta kun hiilihappokaasu. Osaatko sitä tallentaa – tulokseksi on pirteys
ja hyvä terveys. Kadotat sen ja tuho on välttämätön. Joogailla on joukko harjoituksia, mitkä
vähentävät hengityksen tilavuutta. „Sintandala“: nostaa silmät ylös, heti vähenee hengitys.
Ajaa huulet (suu) torveksi, vähenee myös hengittäminen. Jos vääntää niveliä, käsissä tai
jaloissa, sitten kutsuu se esille kipu tunteen ja pysähtyy hengittäminen. Tohtori Buteikon
mielestä jarruttaa lootusasento samalla syyllä hengitystä. Käärmen-asento myös. Useimmat
joogaasennot ja muut niin kun paastoaminen ja hyvin valkuaispitoisesta ruuasta luopuminen
tuo mukaan hengitystilavuuden vähenemisen. Selvisi, että nälkiintyminen vähentää
hengityksen tehokkuutta. Tohtori Buteiko väitti, että hän oli kykenevä nyt
hiilihappokaasun avulla hoitamaan 150 sairausta. Mutta lopuksi hän joutui ymmäryksen, että
on keksinyt yhden tautin – syvähengityksen. Sen tautilla on 150 oiretta. Vaan
tiedämättömuudestä voi niitä oireita toinen toisesta erillaiseksi sairaudeksi pitää. 90%
kaikista sairastumisista pitää laittaa syvähengittämisen tilille.
Ison tietosanakirjan mukaan sisältää ilma typpeä ja hitaita kaasuja (argonia, neonia,
heliumia)79,01%, happea 20,93%, hiilihappokaasua 0,03% ja lisäksi niille vielä vaihteleva
määrä höyryä. Normaali oloissa sisältää ihmisen hammasväli ilma hiilihappokaasua 5,6%,
happea 13,5-15%, typpeä noin 80%. Uloshengittävä ilma koostu alveolaarisen ja
hengitysteissä olevasta atmosfäärisen ilman seoksesta. Siinä on happea noin 16-18%,
hiilihappokaasua 2,5-5,5%. Hengen pidättäminen tapahtuu painojen nostamisella,
painimisella ja muilla fyysisen kuormituksen aloilla. Uimareilla sukeltamisen aikana, pään
kumartamisella alaspäin.
Kaikki puhuvat hiilihappokaasun ja hapen tasapainosta. Mutta todellisuudessa jotakin
sellaista ei ole. Hiilihappokaasu säätelee aineenvaihduntaa. Mutta happi on tarpeellinen
orgaanisten aineiden polttamisella. Ajattella, että me tarvitsemme paljon happea ja vähän
hiilihappokaasua, olisi järjetön. Hiilihappokaasu on tarpeellinen elämän säilytykseksi ja
normaalisen elämänpiirin luomiseksi, mutta happi toimii voimatalouksena. Ilmeisesti niillä
kaukaisina aikoina, kun ilmestyivät solut ja alkoi liikkuminen, syntyi tarve hapen
hengittämiseen.
Mutta solut tarvitsevat happea vaan suunnilleen 2%. Siitä johtuen asumme me meren

26
tasapinnalla liikapaineellisessa keskuksessa: liika paljon on happea. Pitkäaikasen
tutkimustyön tuloksena on meillä hyvin tietoa hapen vaikutuksesta. Jos hiirille annetaan
hengittää puhdasta happea, ne menehtyvät 10-12 päivä jälkeen. Myös ihmisten kanssa on
tehtyä paljon kokeita. Puhdasta happea hengittäessä keuhkot vahingoittuvat – alkaa
keuhkokuume hapesta. Jos laittaa hiiret happi ympäristöön 6-atmosfäärisen paineen alle, ne
menehtyvät ne 40 minuutin jälkeen. Moskovassa ja Kiievissä olivat eripotilashuoneet
sairaille, missä niitä hoidettiin hapen avulla. Miten niitä faktoja sanotaan? Nykyajan tieden
erinomaisten saavutusten kokonainen ignoroiminen. Sellainen vahinko voi syntyä vaan
tiedämättömyydestä. Nyt pitäisi olla selvä, pitkäiällisiä löytyy enemmän ylävuoristoista.
Tuolla on vähemmän happea. On kokonaisesti selvä, että ihmiselimistölle tarpeellinen
optimaalinen happimäärä on 10-14%, ei vaan 21%. 3-4 tuhannen metrin korkeudella
merenpinnasta onkin se optimaallinen ympäristö, mitä me kaikki tarvitsemme. Tuolla
sairastellaan vähemmän sydänkouristusta, skitsofreniaa, astmaa, infarktia, liikapainen tautia.
Ihmisia pitää alkaa hoitamaan syvähengittämisestä. Kiinnostava on kansan suhtautuminen
hiilihappokaasun. Sitä pidetään yleisesti myrkyksi, mutta saman aikana yritetään sitä
myrkkyä valtavasti niellä. Virvokeet niin kuin olut, kalja, limonadi, kivennäisvedet jne. on
jo 100% hiilihappokaasusta kyllästetty. Vaisto sanoo meille, että se on hyödyllinen ja
tarpeellinen. Jos ne juomat olisi myrkylliset, miten reagoisivat siihen meidän maha ja
suolisto? Todennäköisesti kärsisimme useasti sitten maha-ja suoliston haavaumoista.
Todellisuus näyttää meille juuri päinvastaista reagointia. Jos syvästi hengittävä ihminen on
saanut mahahaavan tai mahakatarrin hiilihappokaasun puutteessa, sitten on häntä viimeisen
säännöllisen lääkkeen antamisen avulla mahdollinen menestyksellisesti hoitaa. Asia on siinä,
että meidän solut olivat miljardeja vuosia äidinkohtussa korkean hiilihappokaasun alaisena
ja se ympäristö on niille ominainen. Jos vähentää hiilihappokaasun sisältöä solussa alle 7%,
sitten tuo se mukaan tuhon. Mitä vähemmän sitä on, sitä nopeampi on tuho.
Syvähengittäminen poistaa juuri hiilihappokaasun. Se on syvähengittämisen vahingollisuus.
Meidän keuhkojen ilman koostumusta normaali olotiloissa: hiilihappokaasua 6,5% ja happea
likimäärin 12%. Sitä koostumusta voidaan pitää optimaalisena. Hengitystä nopeuttaessa tai
hidastaessa saamme sen optimin rikkoa. Syvä ja tiheä hengittäminen aiheuttaa
hiilihappokaasun hukkaa keuhkoissa.
Tohtori Buteiko tietojen mukaan aiheuttaa juuri syvähengittäminen epilepsiaa,
heikkohermoisuutta, raskasta unettomuutta, migreeniaa, kohina korvissa, ärtyvyyttä,
henkisen ja fyysisen työvoiman yhtäkkillistä laskua, muistin huonontumista, huomion
heikentymistä, perifeerisen hermoston vahingoittamista, kroonista nuhaa, kroonista
keuhkokuumetta, bronkiittia, keuhkoputken astmaa, jne. Tuberkuloosin sairastuvat
enimmäkseen syvästi hengittävät ihmiset, siksi niiden elimistö on heikentynut.
Syvähengittäminen aiheuttaa myös laskimoiden laajentumisen nenässä ja jaloissa, missä
hydrostaattinen paine on isompi, peräpukamat, mitkä sen kanssa saavat oman kehitysteorian,
rasvoittuminen – aineenvaihduntanhäiriöt, kokonainen rivi sukuelimien häiriöitä. Eteenpäin
raskaustoksikosi, aborttit, synnytyshäiriöitä. Syvähengittäminen aiheutta flunssaa, reumaa,
kroonisia tulehduspesäkeitä, kitarisojen tulehduksia, myös kroonista tonsilliitoa (mantelin
tulehdus) – erittäin vaarallista tartuntaa, ei vähemmän vaarallista kun tuberkuloosi, siksi se
syventää hengitystä ja heikentää vuorostaan koko elimistöä. Suolien kerrostumisen ja
podagran aiheuttajaksi on myös syvähengittäminen. Rasvan muodostumat, infiltraattit,
haurat kynnet, kuiva iho ja hiustenlähtö on valtavassa enimmistössä aiheutettu
syvähengityksestä. Niitä prosessejä tähän asti ei hoideta eikä osata ehkäistä – niiden
selittämiseksi ei ole teoriaa.
Tohtori Buteikon teoria selittää mainittujen prosessien syntymistä ja kehitystä. Se tukeutuu
lainmukaisuudelle ja todistetaan aksioomien avulla kiistattomasti kuin väittämä. Vaikka se
teoria julkaistiin ensimmäistä kertaa jo 1962.v. Aikakausikirjassa „Izobretatel i
Ratsionalizator“ numerossa 5, ei ole sitä vielä tähä asti julkisesti kritisoitu, vaikka
sanomalehdet on siitä toistuvasti kirjoittavat, esim. „Literaturnaja Gazeta“ (01. 03. 67. v. )

27
Kopõlovi artikkelissä „Hengittäkää syvämmältä, onko se tarpeen?“ „Sovetskaja Rossia“ (14.
01. 63) artikkelissa „Tohtori Buteiko suojelemiseksi“. Tietysti, häntä oli pakko suojella
Terveydenhoitonministeriön edestä.
Todiste sen teorian todenperäisyydestä on yksinkertainen, vaikka sen takia, että jokainen
tietää syvähengittämisen oireet: huimaus, heikkous, kohina korvissa, päänsärky,
hermostunut vapinat, pyörtymys. Elikkä on syvähengitys kauhea myrkky. Jopa
kyvykkäämpi urheilija menettää tajuntansa 5 min. Syvähengittämisen jälkeen, huomataan
kouristuksia, hengityksen pysähtymistä. Kuka meistä ei olisi käynyt lääkärin luona ja kuullut
määräystä „hengittäkää syvästi“. Herkkätuntoisella ihmisella voi sellaisen määräyksen
täyttäminen aiheuttaa sairauden huonontumista. Tiedettäessä hengityksen yhdeydessä olevia
fysiologisia sääntöjä, voimme vaikuttaa ihmisen kaikkiin tomintoihin: hermostoa,
keuhkoputkia, verisuonistoja, aineenvaihdunta jne. Mitä syvempi on hengitys, sitä vaikempi
on sairauksen kulku. Ihmisiä töihin ottaessa voisi tehdä hengitystestin. Jos joku pystyy
pidätellä henkeä vaan 15 sek, sitten on hän kipeä, mutta jos 60sek., sitten on hän terve.
Erehtymistä sen ohella ei ole. Monimutkaiset prosessit on siirtynyt yksinkertaisten keinojen
tasolle. Juurtunut syvähengittämistä on erittäin vaikea poistaa. Amatööritasolla pitäisi olla
erittäin varovainen. Ilman pätevää ohjaajaa on kaikenlaiset hengitysharjoitukset vaaralliset.
Hengittäminen on yksi kolmesta mahtavasta ihmisen käytössä olevista itsensä kehittämisen
vaikutteista – Liian paljon on niitä, ketkä väärin hengittäessä on menettänyt terveyden tai
jopa henkensä.

TOHTORIN BUTEIKON TEORIAN PERUSTOSIASIAT

1. Syvähengittäminen ei suurenna hapen määrää valtimollisessa veressä, siksi normaali

hengityksen aikana on veri siitä täysin kyllästetty. Voi hengittää syvästi useita kertoja, mutta
vereen ei tule enää gramman vertaa happea. Se on hyvin tunnettu laki, minkä JO 1915.v.
todistivat Holden ja Priestly. Syvähengittämisellä on vielä toinen vaara – se poistaa
elimistöstä hiilihappokaasua (keuhkoista, verestä, kudoksista).
Mikä on sen seuraus?
a) hiilihappokaasun vähentyminen hermosoluissa kiihtyttää niitä ja sen takia madaltuu
kiihtymyskynnys. Että hiilihappokaasu vaikuttaa nukutus ja jopa huumausaineena, on jo
kauan sitten tiedetty. Syvästi hengittävät ihmiset kiihottuvat helposti. Pitäisi olla selvä, miksi
syvähengittäminen aiheuttaa hermoston kiihotuksen, unettomuuden, ärtymyksen, muistin
huonontumisen jne.;
b) hiilihappokaasun vähentyminen (liuottettuna vedessä antaa se miedon hapon) muuttaa
kaikkien solujen ympäristöä alkaliseksi (biokemian laki). Sillä häiritään fermenttien ( niitä
on keksitty jo yli 700) ja vitamiinien (yli 20) aktiivisuutta.
Ihmiselimistö, se on monimutkainen kone, missä kaikki prosessit säädellään
fermenttien kanssa. Hiilihappokaasun vähentyminen ja alkalin kyllyys häiritsee
aineenvaihduntaa poikkeuksetta kaikissa soluissa. Nyt pitäisi olla selvä, miksi
syvähengittäminen vie rivistä ulos jokaisen ihmisen ja eläimen jo parin minuttin aikana
(1967.v. Tappoi Henderson 10 minuttin aikana samantekevää millaisen koeeläimen). Sairas
menee lääkärille, häntä lähetetään yhden ammattimiehen luota toisen luokse, niin kauan kun
tulee infarkti. Se on kaikki sen takia, että ei tunneta syvähengityksen ensimmäisiä oireitä.
Sairailta ei löydetä tautia, siksi kun lääkäreillä ei ole edes taulukkoa, minkä perusteella
hengitystä mitataan, ne ei edes tiedä, millaisia oireitä syvähengittäminen aiheuttaa. Koko
hätä siinä onkin.
2. Pitää vaan ihmetellä, miten kestävästi ja hyvin on ihminen suunniteltu. Läntisen
hemisfäärissä ihmiset on yrittänyt vuosisatojen aikana syvähengittämistä juurruttaa, t.s.
tuhota ihmistä. Mutta ihminen elää – tosi kyllä hän sairastaa paljon, mutta on silti hengissä.
Sikäli vahvat on meidän suojelussysteemit. Ensimmäinen puolustusvastavaikutus
syvällisen hengityksen vastaan on sileä lihaskouristus, keuhkoputkien, suoniston, suoliston,

28
rakon laskuputkien, sappitiehyjen, pernan kouristukset. Jos ihminen itsensä hengästyneeksi
juoksee, syntyy pistävä kipu oikeassa kyljessä. Se on sileä lihasten kouristus. Jos olemme
vähäsen levännyt ja hengityksen tasaantuessa sitten kipu poissa. Hetkellä taistellaan
huolellisesti spasmien kanssa, etsitään suonia laajentavia välineitä. Mutta spasmien
tapauksessa niitä ei voi käyttää. Jos antaa liikapainetta sairastuville kriisin aikana
nitroglyseriinia, , sitten hän menehtyy, siksi kun suonien spasmi on puolustusreaktio
hiilihappokaasun määrän katastroofaalisen vähentymisen tapauksessa. Keuhkoputkien
spasmi on aiheutettu keuhkoputken astmasta, kroonisesta bronkiittista, kroonisesta
keuhkotulehduksesta, emfyseemiasta, pneumoskleroosista ja jopa tuberkuloosista.
Hiilihappokaasu on keuhkoputkien säädin. Sellainen on nyt keuhkoputken astma.
Mitatiin hiilihappokaasun määrä keuhkoputken astmaa sairastuvilla, toisia sairauksia
sairastuvilla ja täysin terveillä. Terveitä valitiin suurella huolella. Sairastuneilla oli
hiilihappokaasua 4-4,4% (normi 6,5). Puolilla astmaatikoilla, riippumatta sairauden iästä,
loppuivat astman-kohtaukset heti meidän menetelmän soveltamisella. Heti lopetettiin
kaikki lääkitykset, mitkä tavallisesti on hengittämistä kiihottanut: adrenaliini, kamper,
efedriini, kofeiini, jne. Niin kauan kun niitä välineitä vielä ei tunnettu, ei kuollut
astmaatikot astmakohtausten (kriisien) aikana, siksi niille ei laajennetty keuhkoputkia. Nyt
esintyy kuolemantapauksia aika usein, Tekemistä on yksinkertaisesti tietämättömyyteen
perustuvalla väärähoitolla. Keuhkoputkien spasmi on yksinkertaisesti puolustusrefleksi
syvähengitystä vastaan.
Astmaatikko hengittää kolme kertaa normaalia enemmän, me suurennamme hänen
keuhkoputkia, hengitystiheys ei pienene ja se aiheuttaakin hiilihappokaasun katastroofista
vähenemistä. Seuraukseksi on järkytys, äkkiheikentyminen, kuolema. Kuolema väärän
hoidon tuloksena.
Hypertonian, mahahaavan, koliitin (paksusuolen tulehdus), ummetuksen
aiheuttajaksi on myös syvähengittäminen.
Astmaatikoilla on mahdollinen aiheuttaa tukehtumiskohtauksia jo 40-60 sekuntin
aikana syvästi hengittäessä. Likvidoita on sitä erittäin helppo. Sisäänhengityksen jälkeen
pidättää henkeä yhden minuttin aikana ja astmankohtaus on hävinnyt.
Nyt saavat selväksi myös maksan- ja munuaiskivi koliikkien todelliset syyt. Sileä
lihakset kutistuvat spasmisesti, painavat munuaiskudoksille ja aiheutavat kipun.
Hengitystilavuuden vähentyessä spasmi lihaksissa ja paine kudoksille pienene ja kipu
häviää. Se ei ole mielikuvitus vaan todellisuus. Jalasuonien, käsisuonien, aivosuonien,
silmien verisuoniston spasmit, pyörtymykset, huimaukset, sydänkouristukset, müokardin
infarktti, verenpurkauma aivoihin, maha-ja pohjukaissuolen haavat, mahakatarri, koliitti
ummetuksen tapauksessa, hemorroidit, varikoosinen (laskimollinen) suonien
laajentuminen, tromboflebiitti (tukostava laskimotulehdus), yleiset aineenvaihdunnan
häiriöt, kirvellykset, nokkoskuume, rohtuma – kaikki ne on yhden sairauksen – syvällisen
hengityksen eroavat oireet. Kipuja munuaisissa on mahdollinen poistaa hengitystilavuuden
vähentymisella 2-4 minuutin aikana. Myös mahahaavojen aiheutettuja kipuja. Kirvellysten
aiheuttajaksi on syvähengittäminen ja sitä on myös mahdollinen nopeasti poistaa.
Seuraava suojelun vastavaikutus on skleroosi. Se ehkäise niinkin pienien
hiilihappokaasun varastojen häviämisen ja todistaa on sitä aika helppo. Jos hypertonia
syntyy erittäin nuorella ihmisella, siten ottaa se tavallisesti aika vakavan muodon, syntyy
jatkuva hiilihappokaasun poistuminen. Yhdeksi elimistön suojelun vastavaikutukseksi on
vielä kilpirauhasen hypertoiminta. Kilpirauhanen alkaa erittäin energisesti töihin, että
suurentaa aineenvaihduntaa ja alkaa enemmän tuottaa hiilihappokaasua. Jos se tapahtuu
syvästi hengittävän astmaatikon kanssa, sitten se vähentää hengitystä, häviää astma ja
kilpirauhasen tominnat rauhoittuvat.
3. Kolesteroli on biologinen isolaattori. Peittäessä solujen kalvoja, suonien seiniä ja
hermoja, eristää se ne ympäristöstä. Syvällisen hengityksen tapauksessa tuottaa elimistö
kolesteroolia enemmän, että estää hiilihappokaasun hukkaamisen. Tohtori Buteiko teki

29
seuraavan kokeen: 25 skleroottista, t.s. liikapainetta ja sydänkouristusta sairastavalla
sairaalla ( kenellä oli veressä korkea kolesteroolin sisällys ja hiilihappokaasun tilaavus
normia vähempi 1,5%) muutettiin täysin ruokavaliota (he olivat jo monta vuotta
kasvissyöjät), myös ei annettu niille minkänlaisia lääkkeitä. Luvattiin ja jopa pakotettiin
syömään lihaa ja läskiä, mutta pakotettiin myös hengitystilavuutta vähentämään. Riippuen
siitä, miten vähentyi hengitys ja suureni hiilihappokaasun määrä elimistössä,, vähentyi
hiilihappokaasun määrä 0,2 %, sitten kolesteroolin määrä elimistössä suurentui
keskimäisesti 10%. Se työ esitettiin Siberian sisätautilääkärien kongressillä Irkutskissa
1965.v. ja on julkaistu sen kongressin aineistoissa.
Räkä, mikä se on? Hiilihappokaasun määrän yleisellä vähentymisellä elimistössä
alkaa energinen liman eriytyminen kurkusta, hengitysteistä, vatsasta, suolistosta jne. Sen
takia syntyy syvähengityksen seurauksena nuha, t.s. keuhkoissa syntyy räkää. Selvisi, että
se räkä on hyödyllinen. se on myös eristin. Aikasemmin sanottiin astmaatikoille: „Yskäkää
ulos, puhdistakaa keuhkot.“ Mutta yskä vaurioittaa keuhkoja, aiheuttaa emfyseemin,
vaurioittaa keuhkoputkia, kuormittaa sydäntä, aiheuttaa pyörtymistä, muuttaa hengityksen
syvällisemmäksi ja mitä syvällisempi on hengitys, sitä raskaampi on sairaan tilanne, elimet
alkavat enemmän räkää erittämään. Sairaalle pitäisi suositella olla yskimättä, siksi räkä
pelastaa hänet hiilihappokaasun menetyksestä. Hengitystä pitää vähentää ja jos se on
normissa, sitten sairas voi tarpeettoman rään ulos sylkeä.
Biokemistit ovat todistaneet, että meidän elimistö on kykenevä luomaan valkuaisia,
lisäessään omaa hiilihappokaasua.
Jos nostaa jotenkin eläinten elimistössä hiilihappokaasun määrä, siten on
mahdollinen ruokaannoksia suurentamatta saavuttaa linnuilla, sioilla ja vasikoilla 50%-
llisen saakka elopainon kasvu niiden elimistössä olevan hiilihappokaasun kustannuksella.
Sen ohella voi eläimillä huomata vastenmielisyyttä valkuaisaineita vastaan (liha, maito,
lihaliemi jne.), siksi kun elimistölle on hyödyllisempi omia valkuaisaineita yksinkertaisista
elementeistä rakentaa, sen tilalle, että käyttää vieraita valkuaisaineita, mitä pitää rikkoa ja
uudestaan tehdä. Tyhjälle paikalle uudesta materiaalista rakentaa on helpompi, kun vanhaa
tehdä uudelleen. Nyt pitäisi olla selvä, miksi joogat käyttävät ravinnokseen kasveja.
Jos sairaalta vähentää hengitys tilavuutta alle normin, siten syntyy niillä vastenmielisyys
eläinruuan suhteen: he rupevat syömään kasvisruokaa – syövät vähemmän ja halvempaa
ruokaa.
4. Keuhkoputkien ja suonien supistuminen vähentää hiilihappokaasun hukkaa.
Mutta samojen kanavien kautta tulee elimistöön myös happi. Luonto on puuhanut erittäin
ekonoomisesti: hän ei tietänyt, että meidän ympäristö niin äkkiä muuttuu eikä luonut
erilaisia kanavia. Kun syvähengittämisellä heitetään pois hiilihappokaasu ja se aiheuttaa
spasmea keuhkoputkissa ja suonistossa, siten vähentyy myös hapen tulva. Syntyy hapen
puute kudoksissa, aivoissa, munuaisissa jn. Syvällisesti hengittävien ihmisten elimistössä
ei ole näin ollen happea eikä hiilihappokaasua. Että kerätä happea, pitää vähentää
hengitystä, siten avartuu keuhkoputket ja suonisto ja happi pääsee elimistöön. Se on hyvin
todistettu B.A.Kovalenko tohtorinväitöskirjassa (puolustettu 1967). Meille vakuutetaan:
„Hengitä syvään, saat enemmän happea.“ Se on tyhmyys, asiantuntemattomuus! Se on
pään päälle käännetty totuus. Tohtori Buteiko väittää, että hänen teorialla ei ole
ristiriitaisuuksia tieteen kanssa, päinvastoin, sitä vakuuttavat biologian, biokemian ja
fysiologian isommat keksintöt. Ristiriidat on syntynyt vaan ennakkoluuloista. 200 vuotta
on opetettu ihmisiä syvällisesti hengittämään, että se on tarpeellinen ja miksi, Jokainen
meistä, ollessa 5 minuuttia syvästi hengittänyt, menettää tajuntansa ja voi kuolla. 5
minuutilla on mahdollinen todistaa järjetöntä. Syvä-hengitykseen on aikojen aikana
yksinkertaisesti ruvettu uskomaan. Tiede vakuuttaa, että se on myrkky, mutta
ennakkoluulot opettavat syvästi hengittämään. Nopeasti pitäisi poistaa sairaanhoito alalla
olevien ihmisten ja asukkaiden joukosta fysiolooginen asiantuntemattomuus.
5. Happinälkä kudoksissa syntyy syvä'hengityksen seurauksena. Venooksessa

30
veressä vähäinen happi määrä ja laskimot koko kehossa laajentuvat (myös nenässä). Siitä
sitten tukkoinen nenä, krooninen nuha. Se on kuin venttiili, mikä suojelee syvähengityksen
edestä. Sen tilalla, että hengitystä vähentää, aukaise ihminen suun ja vielä enemmän. Sen
ohella ihmetellään, miksi ei pystyttää kymmensien vuosien aikana nuhaa pois hoitaa. Kuka
elimistön todellisia tarpeita tietää, sulje suu, vähennä hengitystä ja neljän minuutin aikana
on nuha hävinnyt.
6. Suonien spasmeista aiheutettu happinälkä suurentaa tietyllä tasolla
valtimollista painetta, aiheuttassa hypertooniaa. Se on hyvin perustettu Ilmavoimien
Fysiologian Instituuttin tieteellisen työskentelijän Mursenkon ehdokasväitöskirjassa
(1967). Selviää, että hypertonia on kaikin puolin hyödyllinen. Hän suurentaa verenkiertoa
supistuneissa suonissa, pelastaessaan niin elimistön happinälästä. Hetkellä voi
hoitoalanihmisten joukossa huomata psykoosia: verenpaine nousee, se on vaarallinen!
Mutta todellisuudessa me tiedämme, että painonnostajilla on tangon nostamisen hetkellä
paine 240, suorituksen loppuessa laskeutuu se 120-lle. Verenpaine on erittäin muuttuva
tekijä. Sen nousua aiheuttaa kiihotus ja muut tekijät. Lännessä keksittiin valmiste, mikä
vähentää verenpainetta. Amerikkalaiset antoivat sitä lääkettä vaikeassa tilassa olevaille
hypertoonikuille. Paine alentui, mutta he eivät tietäneet, että hypertonian ja suonien spasmi
on aiheutettu syvästä hengityksestä. Hengitystä ei vähennetty, suonien spasmi säilyi. Paine
laskeutui, aivot, sydän, munuaiset saivat vähemmän verta. Kolmannes sairaita kuoli heti.
Sitten luovuttiin siitä lääkkeestä. Hypertonia ensimmäinen vaihe on hypotonia.
Hengityksen vähentyessä häviävät niin hypotonia kun myös hypertonia.
7. Jos happinälkä soluissa mene liian isoksi, sitten kiihottuu hengityskeskus ja
positiivinen palaute menee poikki. Ihminen tuntee happinälkää , ilmanpuutetta. Väärä
tieto! Hän hengittää kolmen edestä. Jo tukehtumassa, mutta happi ei jatku aivoissa,
sydämessä, maksassa ja munuaisissa ja sitä juuri syvällisen hengittyksen takia. Hän
hengittää vielä syvemmin ja tappaa itsensä niin. Käytännöllisesti on hetkellä enemmyys
maapallon väestöstä itsemurhaajat, terveet oppivat syvästi hengittämään sen takia, että
sairastua, sairastunut sen takia, että nopeammin menehtyä. Mutta lääkärit opettavat, miten
syvemmin hengittää, antavat hengitystä suurentavia lääkkeitä t.s. tekevät kaikki juuri
päinvastoin. Niin sitten, syvästi hengittäjällä syntyy ilmanpuute ja se onkin syyksi, miksi
niin helposti opitaan syvästi hengittämään. Erittäin vaikea sen sijaan on syvähengityksen
tottumuksesta luopua, sitä muuttaa. Tohtori Buteiko ja hänen avustajat etsisivät keinoja,
miten korvata hapenpuutetta elimistössä, keksivät uuden meetodin hengityksen tahalliselle
normaalistumiseksi. Hengitystä vähentäessä saavat poikkeuksetta kaikki helpotusta. Alussa
tottakai ei tiedetty, että vähennetty hengittäminen mahdollistaa sairauden kulkua pysäyttää
ja sairautta sen kehitystasossa kokonaan hoitaa. Sitä menetelmä saa erittäin tuloksellisesti
käyttää juuri kaikin vaikeammin sairastuneiden luona. Mitä kauemmin on ihminen
sairastunut, sitä syvempi on sairaus. Mitä vanhempi on ihminen, sitä nopeammin ja
täydellisemmästi on mahdollinen häntä parantaa. Huonosti alistuvat hoidolle hiukan
sairaat, siksi hengitystilavuuden vähentyminen on erittäin vaikea. Ei turhaan sano sairaat
sitä „siberian meetodiksi“, drakooniseksi itsetukehtujiksi. Todella tuskallinen ja vaikea
menetelmä. Ensimmäisten vuorokausien kaikkien tuntien aikana pitää sairas lääkäreiden
avulla omaa hengitystä jarruttaa. Sairalle tehdään rintäkehän ympäri side, puetaan korsetti
ylle, että hän syvästi hengittää ei saisi. Jos lapsella on astmakohtaus, sitten on suositeltava,
että vanhempi hänet itseään vastaan puristaisi ja hengitystä kaikin tavoin vähentäisi. Sitten
loppu astmankohtaus nopeasti.
Hengitys alkaa vasta sitten vähentymään, jos sairas joka päivä ainakin kolme
tuntia vuorokaudessa osittain omaa hengitystä rajoittaa. Mitä vaikeampi on sairaus, sitä
enemmän pitää siihen aikaa kuluttaa. Alussa ei ollut metodiikkaa laadittu. Tulivat sairaat ja
niille piti näyttää suoranaista yhteyttä sairauden ja syvällisen hengityksen välissä.
„Hengittää syvästi“ - astmankohtaus, sydänkouristus, hypertonia. Hengittää vähemmän –
astman kohtauksia ei ole. Ja sitä niin kauan, kun sairaat alkoivat ymmärtää, että ne itse

31
aiheuttavat sairauskohtauksia ja itse ne myös 1-2 minuutin aikana tuhoavat. Nyt on
ymmärrettävä, että tarvitsee vähentää hengittämistä. Normaalinen hengittäminen,
normaalinen ravitsemus, normaalinen elämätapa takaa terveyden.
Miten vaikuttaa vähennetty hengittäminen terveelle ihmiselle? Sitä voi jokainen
itseensä kokella. Vähentäkään jokaista sisäänhengitystä. Hermosto rauhoittuu ja vahvistuu.
Jos ihminen oli hermostunut, siten hän heti rauhoittui. Jos nukkui huonosti, siten nukahti
heti. Jos hengitystilavuutta vahvasti vähentää, sitten nukahtatte ja nukutte syvästi ilman
unia. Hengityksen hillitseminen auttaa nopeasti nukahtamaan. Syvä uni on lyhyempi,
ihminen nukkuu nopeammin tarpeeksi ja herää pirteänä. Jos perhessä alkaa riita ( sen
syyksi on syvähengittäminen), sitten hengitäkään ulos ja pidättäkään hengitystä. Puoli
minuttia – hiilihappokaasun määrä suurentuu ja riita on loppunut. Suositellaan laskemista
20-30 asti. Myös se rauhoittaa. Ei laskeminen itse, vaan hengityksen vähentyminen.
Hiilihappokaasun määrä suurentuu, laajentuvat keuhkoputket ja suonet, elimistö saa
enemmän happea, se luo uudet voimavarat. Jos on jonkinlaiset spasmit, sitten ne häviävät
heti. Jos esimerkiksi talvella ulkona seisoessa jalat palelevat, sitten hillitäkää hengitystä,
teillä on kohta kuuma ja jalat muuttuvat lämpöiseksi. Kaikki aineenvaihdunnan prosessit
korjantuvat samalla.
1966.v. tammikuussa-helmikuussa kokeilivat tohtori Buteiko ja hänen avustajat
Terveydenhoitoministeriön määräyksenä oman metodia Leningradissa Uglovi –
nimellisessä instituuttissa. Hoidettiin kaikkein vaikeampia sairaita – kuolemanehdokaita,
ketkä olivat sairastaneet jo yli 20 vuotta. Kaikki lääkkeet kiellettiin ja sairaat parantuivat.
Vain kahdella antoi hoito vähäisen tuloksia. Virallisesti tunnustetti hoitotulokset
positiiviseksi 950 potilalla. Niiden joukossa oli sairaita, kenellä oli noin 70 tautia. Yhdeltä
naiselta tahtoivat lääkärit rintaa operoida, löydettiin häneltä vielä syöpä . Onneksi
sairastui hän vielä astmaa ja joutui sen takia tohtori Buteikon ja hänen avustajen käteen.
Astma poistettiin ja yhdessä sen kanssa myös kaikki muut sairaukset. Kaikkein vanhempi
potilas oli 52-vuotias ja sairastui keuhkoputkenastmaa, oli sen saanut Ensimäisen
maailmansotan aikana saksan rintamalta kloorimyrkytyksen. Hänellä oli 40 sairausta.
Kolmen kuukauden jälkeen oli hän kykenevä kävelessä 180 sekuntia pidättelemään
henkeä. Hoiton lopussa tutustui hän 32-vuotian astmaa sairastavan daamin kanssa ja he
menivät yhdessä häämatkalle.
Selvisi vielä yksi kiinnostava asia. Ihminen, kuka oppi kontolloimaan omaa
hengitystä, eikä sairastunut flunssaan. Koko perhe sairastui virukselliseen flunssaan, mutta
hän jäi siitä terveeksi. Flunssan tuntomerkkien ilmestyessä poisti hän ne tunnin aikana.
Flunssavirus pelkää hapellista ympäristöä ja kehittyy hyvin alkalisessa ympäristössä, t.s.
etuoikeutettuna syvästi hengittävien joukossa. Jos syvästi hengittävä ihminen sairastuu
flunssaan, pitää vaan vähentää hengitystilavuutta, suurentaa hiilihappokaasun määrä ja
flunssa peräänty heti. Sairas alkaa hengitystilavuuttaan vähentää – 5 minuutin jälkeen on
nuha poistunut, vielä minuutti ja häviää päänsärky, vielä viiden minuutin jälkeen häviävät
kiput sydämen alueelta; 25 minuuttin jälkeen voi sairas jo juosta. Nyt pitäisi olla
ymmärrettävä, miksi kaikin nopeammin hoidettavia ovat juuri vaikeasti sairaat ja ne,
kenellä on paljon tauteja. Sairaalla on positiiviset tulokset silmin nähtävissä ja käsin
kosketettavissa.
Kymmeniä vuosia ei antanut hoito mitään tuloksia ja nyt kerralla häviävät
kaikenlaiset taudit suoraan . Hoidon aikana yritti tohtori Buteiko joogien salaisuuksia saada
selville. Jos sairas vie oman hengityksen normin rajoille, sitten häviää patologiaan. Mutta
jos alle normin, sitten alkavat suoraan ihmetyöt. Kudoksiin kerääntyy happea yli normin,
se mahdollistaa yhä enemmän henkeä pidättää. Hengen pidättäminen on sen metodin
päällimmäinen asia. Hengen pidättämisen aika alkaa peräkkäin pidentyä. Vaikeasti sairas
ei saa olla ilman hengittämättä enemmän kuin 3-5 sekuntia, ehkä 10 sekuntia. Miksi?
Hänellä ei ole happea. alkaessa hengittämistä vähentämään, tallennettu happi ja
hengittäminen vähentyy vieläkin. Sairaat jatkavat hengittämisen vähentämistä, hengityksen

32
pidättäminen tyhjillä keuhkoilla nousee vaivatta 180-240 sekuntin asti. Kuka pystyy
henkeä pidättää 100 sekuntia, se on jo joogi, 30 sekuntia – syvästi hengittävä ihminen.
Tohtori Buteiko suositteli kaikille: ulos hengittää ja sitten henkeä pidättäessä juosta,
portaista nopeasti ylös kävellä tai nopeasti työtä tehdä.Aikasemmin opetettiin sairaita: jos
menet portaista ylös, hengittä syvästi, täytä keuhkot hapella ja sitten ala menemään. Mutta
se tarkoittaa, että sairas sai astma kohtauksen tai sydämen kouristuksen ja hänellä ei ollut
enää mihinkään tarvetta mennä. Oikeasti teemme siten, kun lähestyessä portaita
hengitämme ulos ja henkeä pidättäessä juoksemme ylös. Kuka niin ei pysty, se
jarruttakoon hengitystä ainakin niin paljon, kun mahdollista. Se antaa heti erinomaisia
tulouksia. Hengen pidättäminen ja hengityksen hillitseminen (hidastaminen) on aina vaikea
ja epämielyttävä, mutta lopputulos on mahtava. Astut yli kynnyksen ja astma on poistunut,
mutta eilen ei pystynyt 3-lle kerrokselle juosta. Sairaat, ketkä sen metodin on omistanut,
jarrutavat asteittain hengityksen tilavuutta, vähentävät ruuan määrä ja näkevät, miten
kaikki haitat toinen toisensa jälkeen häviävät. Ehtiessä normin tasolle hengen
pidättämiseen 60 sek. aikana, on jouduttu terveyden palauttamiseen tasolle. Mutta ihminen
mene vielä pitemmälle, niin että on mahdollinen ulos hengittäessä ponnistelematta henkeä
pidättää 3 minuttia, sisäänhengitykseen jälkeen 5 min. Tämä tarkoittaa, hän on terve, täysin
terve. Niitä ihmisiä lähempää seuratessa selvisi, että uni muuttui syvämmäksi ja uniaika
lyhyemmäksi. Hävisi unikuvat. Nukahtaminen tapahtuu heti ja 5-6 tunnin jälkeen on vointi
erinomainen, ei minkäänlaista unisuutta päivällä.
Alussa ei kiinnitetty huomiota ruoka-annoksen äkilliselle vähentymiselle. Ennen
ihminen lepäsi, ei liikkunut, mutta nyt juoksee koko päivän ympäri ja syö kolme kertaa
vähemmän.
Pitkään ei ymmärretty, mistä on kysymys, mutta 1968. v. piti tohtori Buteiko
Biokemian Instituuttissa luentoa hengityksestä. Se nauhoitettin magnetofoninauhalle ja
parin kuukauden jälkeen kuunnteli sitä akateemikko Gulõi – biokemisti, kuka tutki yli 30
vuotta hiilihappokaasun ominaisuuksia. Hän joutui innostuksen valtaan, ollessa ottanut
selkoa, että ei vaan kasvit, vaan myös eläimet käyttää ravinnokseen hiilihappokaasua.
Ihmiselimistö voi myös käyttää hiilihappokaasua, käyttää sitä ravinnokseen, t.s.
liittää hiilihappokaasua yhdisteillä ja syntetisoida valkuaisaineita.
Sairaus ei peräänny niin yksinkertaisesti. Jokaisen solun aineenvaihdunnassa on
tapahtunut perusteellinen sekaannus. Jos lapsilla on keuhkokuume, sitten
parantumisreaktio tapahtuu 40*kuumen kanssa ja jopa yli sen. Se ei ole tulehdus, vaan
antitulehdus, keuhkoista alkaa hävimään skleroosia. Se kestää 1-3 ja jopa 8 päivää. Välillä
yritetään kuumetta laskea. Psykoosi? Jos lämpötila sairauden aikana ei nouse, sitten
ihminen menehtyy. Tapahtuu jo suojelusreaktio, kiihtyvät aineenvaihdunnan prosessit,
syntyvät nopeutettuissa tapauksessa immuunniset kohdat. Vaarallinen on lämpötilan nousu
41* asti, mutta 40,5* tapauksessa on vielä kaikki kunnossa. Seuraa yleinen reaktio –
päänsärky, kipu lihaksissa, erittäin vanhoissa luunmurtumissa, kiinni kasvaneissa
haavoissa jne. Jostain syystä särkevät erittäin kämmenpohjat ja jalkaterät. Sairaat pystyvät
tuskin liikkumaan. Tapahtuu puhdistusreaktio. Jokainen solu heittää itsestä pois
ylimääräisen, mikä on vuosien aikana siihen kerääntynyt. Hikeä erittyy runsaasti, myös
kyyneleet, nuha, lima (räkä). Astmaattikkoilla tule mustaa räkää, sitten keltaista, eteenpäin
vaahtoava – se on keuhkojen räkästä puhdistuksen viimeinen vaihe. Sairauksia, mistä tässä
puhuttiin, ei ole kukaan ikinä kunnolla hoitanut, kukaan ei ole nähnyt niiden parantumista.
Vaan ne lääkärit, ketkä puuhavat sen hoitamisella yllä lueteltussa metodissa, saivat sitä
nähdä. Jos on tapahtunut mahan, suoliston ja maksan vauriot, sitten alkaa oksentaminen.
Välillä kestää se jopa 6 tuntia, erittyy sappia ja mahanestettä, mutta oksentamiskohtaukset
on kevyitä ja menevät ohi vaikeuksetta. Suurentuu virtsan erittyminen. Virtsa voi olla
tiilipunainen tai vihertävä, epämielyttävän hajuista. Tihentyy paksusuolen tyhjentyminen,
alkaa ripuli. Kaikki eritteet voivat olla veriset. Se voi kestää yhden päivän tai jopa viikkoja.
Se onkin parantumisreaktio. Kevyesti sairailla sitä reaktiota ei esiinny. Mitä vaikeampi on

33
sairaus, sitä kovempi on reaktio. Keskimmäisen tason sairailla menee ohi se reaktio
huomamatta: kylmänväreet, päänsäryt, koko yö unettomuutta, särkevät lihakset ja kaikki
on ohi.
Parantumisreaktio on vakava asia. Tämän takia on kiellety itseparantaaminen ilman
lääkärin valvontaa. Sairas pelkää sen aikana. Hengittäminen muuttuu nopeammaksi ja
kaikki on rikottu ja pitää aloittaa alusta. Sairas rupee hengittämistä hidastamaan – pää
alkaa enemmän särkemään. Se on parantumisreaktio, sillä perioodilla on tarpeellinen
hengittämistä tauotta jarruttaa, pitää antaa elimistölle mahdollisuus harjoittaa uusia ehtoja.
Sellainen puhdistus tapahtuu, jos pystymme pidätellä henkeä jopa 20sek. välillä myös 40-
60 sek. ja harvoin 80 sek. Jos vähennämme vieläkin hengittämistä ja parantamisreaktiota ei
esiintyy, sitten on elimistö itsestään jo puhdistanut.
Nyt pari sanaa taistelusta väsymyksen kanssa. Joogit poistavat väsymyksen nopeasti.
He lepäävät hiilihappokaasun määrää suurentaessa. Ei ole tarvetta edes heittäytyä
pikälleen, istuessa jarruta hengitystä 5 min. Se onkin lepo. Kaiken perusteeksi on
hiilihappokaasun määrän suurentaaminen elimistössä.
Hiilihappokaasu on elämän peruste ja tohtori Buteiko ja hänen avustajat vetosivat
meille niin tarpeellista kaasua elimistöön keräämään ja säilyttämään. Vielä pari sanaa
urheilusta. Urheilusta kirjoittavat enemmistössä ne, ketkä hengittämisen fysiologiaa ei
tunne ja niin jää vaikutelma, kun vaikuttaisi urheilu ja fyysinen kuormitus myös, niin kun
edellä mainittussa hengittämisen vähentymisen metodissa. Sairas alkaa hengittämistä
vähentämään, suurentuu hiilihappokaasun määrä, hänelle tulee kuuma, hiki valuu virtana,
hän menee naamasta punaiseksi, niin kun tekisi raskasta työtä. Todellisuudessa istuu sairas
paikalla ja yksinkertaisesti vähentää hengittämistä, ja sen tilavuuttaa. Fyysinen kuormitus
muuttuu fysiologisesti paljon tehokkaammaksi, jos suurennamme hiilihappokaasun määrä
elimistössä. Me kiihottamme sen kanssa hengityskeskusta ja vahvistamme hengitystä.
Hengitys suurentuu mutta vaan niin paljon, että hiilihappokaasun määrä elimistössä ei
suurentuisi. Jos työntekijällä on hengittäminen vahvistunut, sitten tarkoittaa se sitä, että
hänellä on veressä hiilihappokaasua enemmän kun työttömillä. Fyysisen kuormituksen
tapauksessa suurentuu aineenvaihdunta ja hiilihappokaasun määrä nopeammin, hengitys
jää vähemmäksi ja muuttuu pinnalliseksi.
Sairas ei voi ajattella hengitystiheyttä. Ajatellessa alkaa hän hengittämään harvemmin,
mutta syvästi ja se huonontaa sairaan tilannetta. On tarpeellinen vähentää jokaista
hengenvetoa, yrittää olla hengittämättä. Rintakehän liikuntaa tarvitsee vähentää.
Usein kysytään, miltä näyttää normaali hengittäminen. Sitä ei ole mahdollinen näyttää,
sitä me ei näe. Normaali hengittäminen on hermoilla hengittäminen ja sitä ei ole
mahdollinen nähdä. Syvä hengittäminen tapahtuu ilman taukoja ja on hyvin näkyvä.
Normaalisti hengittävät eläimet: koirat, kissat, hiiret. Ei ole tarvetta juurruttaa mitään
epäluonnollista, päinvastoin – pitää yrittää tottua juuri luonnolliseen. Luonnollinen on
eläinten hengittäminen, esim. kissa lepää, hänen hengitystä ei ole pinnallisesti katsoessa
ollenkaan nähtävissä.
Syvähengittäminen paisuttaa rintäkehää ja siitä seuraa lihominen. Sen kanssa on pakko
taistella. Hengitämme ulos ja annamme keuhkoille mahdollisuuden normaalin asennon
hakea. Tauko on hengityksen perusvaihe, se on lepo. Siinä vaiheessa hengittävät keuhkot.
Sisään-ja uloshengittäminen on vaan sentakia, että ilmaa vaihtuu. Syvästi hengittäjillä on
tauon tilalla vielä kerran sisään-ja uloshengittäminen, t.s. lisähengittäminen. Jos
vähennämme sisäänhengittävän ilman tilavuutta, sitten muuttuu hengittäminen itsestään
harvoimmaksi ja ilmestyvät tauot itsestään. Mutta jos alamme syvästi hengittämään, siten
suurennamme sisäänhengittävän ilman tilavuutta ja tauot häviävät automaattisesti: „ilma
on myrkyllinen, on pakko se keuhkoista poistaa ja hengittää mahdollisen harvoin.“ jos
suurennamme kuormitusta, liikumme ja työskentelemme, sitten on meillä jotakin suurentaa
– saamme rohkeasti useammin hengittää. Mutta syvästi hengittäjällä on rintäkehä paisunut,
kuormituksen suurentuessä ei ole hänellä enää mitään suurentaa ja hän alkaa huohottaa ja

34
tukehtua. Normaalisen hengittyksen aikana tapahtuu tauko itsestään, myös unessa.syvästi
hengittäjällä puuttuu tauko. monet ajattelevat, että syvähengittäminen on harvoin, t.s. hidas
ja pinnallinen hengittäminen tiheä .t.s nopea. Todellisuudessa on asia huomattavasti
päinvastainen. Jos hengittäminen vahvistuu, sitten muuttuu se niin syväksi kuin myös
nopemmaksi, mutta jos heikentyy, sitten muuttuu se hitaammaksi ja pinnalliseksi.
Vähentäessä sisäänhengittämisen tilavuutta, vähentyy hengitystiheys itsestään. Kuka
hengittää pinnallisesti, se hengittää harvoin. Kuka hengittää syvästi, se hengittää
useammin. Koko huomio pitää keskittää tilavuuden vähentymiselle. Viimeinen näyttäjä –
maksimaallinen tauko on erittäin tiedotuksellinen ja erittäin tarkka , se on perusteeksi
hiilihappokaasun määrän määrittäämisessä.
Se onkin fyysisen kuormituksen tervehdyttäävä vaikutus. Tästä sitten myös „juoksu
elämän edestä“, mikä meillä niin laajalti on levinnyt. Sydänkouristusta ja hypertoniaa ei
hoidella millään. Joku juoksi, sydänkouristus vähentyi ja nyt pyrkivät monet juoksemaan.
Juoksu suurentaa hiilihappokaasun määrä. . Mutta jos me juostessa liian paljon ilmaa
ahmimme, sitten voimme pyörtyä, niin kun se tapahtui meidän olympiaurheilijan kanssa
Mexikossa. Meidän urheilijoita opetetaan vieläkin syvästi hengittämään. Urheilu on
hyödyllinen niille, ketkä syvästi ei hengitä. Sellaisilla urheilijoilla on hengittäminen niin
kuormituksen alla kun myös lepohetkillä vähemmän kun ei urheilijoilla ja hiilihappokaasua
on niillä enemmän – he on jo urheilijat. Niillä on hengitystauot tavallisesti enemmän kun
60 sekuntia, mutta monella 2-3 minuuttia. Mutta jos urheilija syvästi hengittää, siten ei
saavuta hän minkänlaista ennätystä, hän vaan pyörtyy ja voi kuolla kouristuksiin. Kaikesta,
mikä syventää hengitystä, pitää kovasti pysyä loitolla. Miksi nykyaikana 2/3 ihmiskunnasta
hengittää liian syvällisesti? Ensimmäiseksi opetetaan syvästi hengittämään, toiseksi pelaa
tärkeää osaa kokonainen joukko tekiöitä, mitkä vahvistavat hengitystä. Esimerkiksi
kofeiini mausteissa ja lääkkeissä; adrenaliini, kamperi jne. Kaikki ne vahvistavat
hengitystä ja ilman erikoista tarvetta ei voi niitä käyttää. Vahva kahvi ja tee vahvistavat
hengitystä, sen takia suosittellaan matalan veripaineen omaavan juoda kahvia tai teetä.
Puoli tuntia tuntee sairas voivansa paremmin, mutta sitten muuttuu tilanne huonommaksi
kun ennen.
Vaikeasti sairaat pitää saada kofeiinista luopumaan: 20min. kahvin juomisen jälkeen
saavat he astman kohtauksen. Suklaa ja kaakao sisältää myös hengitystä vahvistavia
aineita. Appelsiinit ja mandariinit sisältää jonkinlaisia allergisia aineita: yksi appelsiini
aiheuttaa 20 minuutin jälkeen astman kohtauksen tai allergisen reaktion. Myös sitruunat on
isoissa määrissä vaaralliset. Ne sisältää paljon C-vitamiinia, mutta niitä pitää käyttää
pieninä annoksina.
Ennen kun luottaa ihmiselle auton tai lentokoneen ohjaaminen, suositteli tohtori
Buteiko tarkastaa hänen hengittämistä. Kenen hengittäminen on syvä, se ei ole kykenevä
nopeaa reaktiota vaativaan työtä tekemään. Hengittämistä vahvistavat elimistön puolelta
nopeasti omistatavat valkuaisaineet kuten kanaliemi, maito, rahka. Ne aineet on ravitsevat,
mutta ne suurentavat hengittyksen tilavuutta. Liiallinen valkuaisaineen käyttäminen on
haitallinen. Lapset tarvitsevat paljon valkuaisaineita. Mitä vanhempi on ihminen, sitä
vähemmän sitä tarvitaan, erittäin kasvisyöjille ja astmaa sairastaville. Mitä
kaukaisemmaksi jää lapsuus, sitä vähemmän on ihmisen elimistö sopiva maitotuotteiden
käyttämiseksi. Maitossa on paljon nopeasti imeytyviä valkuaisaineita ja ne on tarkoitettu
nopeasti kasvavalle elimistölle. Sen takia on maitodieettin määräminen iäkkäille
epäluonollinen. Lapsi sairastuu vilustuessaan helposti kroonisen bronkiittin. Nyt kääritään
hän huolellisesti kapaloon ja (vahvistetaan) niin hengittämistä. Mutta sairaus syventyy
yhä. Makaaminen , mielellään selällään , vahvistaa hengittämistä. Juuri makuulla syntyvät
astman ja sydänkouristuksen kohtaukset. Sairastavaa ei saisi makuulle pakottaa, sairaan
pitää istua ja liikkua. Parempi on liikkuminen, sitten suurentuu hiilihappokaasun määrä
elimistössä. Tavallisesti laitetaan sairas heti sänkyyn. Jos jo makuulla, sitten on oikeammin
mahalleen . Se tarkoittaa hengittämistä. Lapset kiertävät itsensä vaistomaisesti mahalle.

35
Astmaa sairastavat lapset kiertävät itsensä mahalle ja peittävät pään tyynyn alle. Mutta
vanhemmat vahtivat vuorotelleen sairasvuoden vieressä ja taistelevat lapsen terveen vainun
kanssa. Pieni potilas yrittää itsensä pelastaa hengittämisen vähentymisellä ja
hiilihappokaasun tilavuuden suurentamisen avulla, mutta vanhemmat kääntävät häntä
jatkuvasti selälleen ja yrittävät sairaan hengittämistä kaikilla keinoilla suurentaa. Ja niin
tapahtuu se yöt ja päivät. Kaikki päinvastoin!
Hengittämistä vähentää: fyysinen työ, kasvisruoka, rajotettu paastominen. Nyt pitäisi
selvitä, miksi paranetaan nälkiintymisella.nälkä suurentaa hiilihappokaasun määrä
elimistössä. Sen takia hengittävät kaikki paastojat vähemmän.
Hengittämistä suurentaa: negatiiviset tunteet, ponnistukset, luova työ. Siitä selviää,
miksi luovan työn tekijät sairastuvat 10 kertaa useammin kun fyysisen työn tekijät. Se on
kaiketi todistettu. Joskus ilmestyi „Moskova Pravdassa“ artikkeli otsikkolla „Tiedemiehet,
hengittäkään syvään!“ Joka 10 minuutin jälkeen syvästi hengittää. Kuka sen opetuksen
mukaan toimii, ei luonut enää mitään paitsi henkilökohtaisen sairauden. Miten taistella
hiilihappokaasun puutten kanssa, miten sitä kerätä ja säilyttää? Päälliset keinot –
hengityksen vähentyminen, enemmän liikuntaa, vähäsen paastoamista, huolehtia
tasapainon ja rauhallisen mielentilan edestä jne. Mutta todellisuudessa on kaikki
päinvastoin. Automatiikka, hissit, yhteiskunnallinen ja eräkuljetus vie ja tuo. Ei ole tarvetta
puita hakata, vettä tuoda eikä uunia lämmittää. Meidän elimistö koostuu 50%
ulottuvuudessa lihaksistä ja niiden pitää työskennellä. Fyysisen työn suhteen pitäisi myös
päteä miniminormit niin kun veden määrän, vitamiinien ja kalorien suhteen. Ihminen tarvii
päivässä 3 tuntia fyysistä työtä, missä olisi otsa hiessä. Jos siihen ei ole mahdollisuuksia,
sitten 3 tuntia hengittämistreenauksia, yrittäen jatkuvasti vähentää sisään hengittävän ilman
määrää. Nikotiini vahvistaa hengittämistä, se on yksi sen haitallisista ominaisuuksista.
Luovaa työtä työskentelevä ei liiku riittävästi, tupakoi paljon. Se on hänen tuho. Aletaan
jo puhumaan antiautomatiikkasta. Tarpeellista on, että jokainen ihminen antaisi joka päivä
lihaksille jonkinlaisen tiettyn fyysisen kuormituksen (esim. 10 km kävelyä). Se olisi kaikin
varmempi sairauden vastainen ennakkohoito.
Usein esitetään kysymys: onko mahdollista elää ummehtuneessa tiloissa –
tuulettamatta asunnoissa, luento- ja työtiloissa? Tr. Buteiko tutki niitä ongelmia ja tuli
johtopäätökseen, että ummehtuneessa tilassa on hiilihappokaasun määrä kolme kertaa
isompi normaalisesta puhtaasta ilmasta mäntymetsässä tai meren rannassa. on 0,03% ,
mutta ummehtunut tila 0,13% hiilihappokaasua. Niin että liian vähän. Ummehtuneessa
tilassa on happea 1 – 2 % vähemmän, poikkeustapauksessa 6 – 10 %. Mutta lisäksi siihen
löytyy ummehtuneessa ilmassa vielä positiivisiä ionejä ja toisia sairauksia aiheuttavia
komponentteja, mitä ei tarvitse ja mitkä meitä vahingoittavat. Me olemme luotu elämään ja
työskentelemään puhtaan normaalin ilman oloissa. Sen takia onkin ummehtunut ilma
meille haitallinen, mutta ei hiilihappokaasun tai hapen takia. Samaa voidaan seurata
kaupungien kaduilla, missä hiilihappokaasun määrä on normista 3 - 4 kertaa isompi. Se
olisi muuten ihmiselimistölle hyväksyttävä, mutta häkäkaasun, noen ja muiden haitallisten
lisäkeiden määrä on meidän elimistölle sopimaton. Kaupungien ilma on meille haitallisilla
aineilla myrkytetty. Monet astma sairaat tunteevat voivansa ummehtuneessa ilmassa hyvin.
Mutta Ajaessaan maalle kesämökeille, haluavat he nyt lopuksi perusteellisesti hengittää
raikasta ilmaa ja sairastuvat uudestaan. Sama tapahtuu niiden sairaiden kanssa kylpylöissä
ja sanatorioissa. Kylpylät on juuri sen takia sairausten kasvualustat, että tuolla opetetaan
syvästi hengittämään. Pitäisi kieltää syvähengitykseen perustuva voimistelu kuin myös
ihmiseille äärimmäisin haitallinen praktiikka.
Normaali hengittäminen on seuraava: sisään hengittäminen, ulos hengittäminen, tauko;
sisään hengittäminen, uloshengittäminen, tauko. Jokainen vaihe on erilaisella pituudella.
Esim. sisään hengittäminen 2 sekuntia, ulos hengittäminen 3 sekuntia, tauko – 3 sekuntia.
Voi kokeilla kävellessä 2 askelta sisään hengittää, 3 askelta ulos hengittää ja 3 askelta
tehdä tauko. Koko ongelma on siinä, että pitää välttää syvästi hengittämistä. Tärkeä on se,

36
miten paljon Ilmaa me keuhkoihin vedämme. Perustana pitäisi olla joka sisään
hengittämisen ja ulos hengittämisen – amplitudin vähentyminen. „Jos osaamme
hengittämisen pysäyttää, sitten saavuttamme kuolemattomuuden,“ sanovat jookit.

Keuhkojen Hengitystiheys Maks.tauko CO2

ilmanvaihto minuutissa kestävyys sek. %
Normi 6-8 60 6,5
I 9-11 50 5,4
II 12-15 40 5,0
III 15-21 30 4,6
IV 21-25 20 3,8
V 26 10 3,6

Sen taulukon avulla saamme ilman monimutkaisia laitteita erittäin tarkkasti määrätä
elimistössä olevaa hiilihappokaasun määrää. Ne on 9 vuoden aikana sadoilla tuhansilla
sairailla ja terveillä tehtyjä mittaustulokset. Ne taulukkossa olevat empiiriset tiedot on
saatu tietokonen avulla.

Miten määrätä maksimaalista taukoa, mikä on hengittämisen ihanteellinen arvo.

Lääketieteessä sovelletaan hengen pidättely ulos hengittämisen jälkeen, eikä sisään
hengittämisen jälkeen, siksi viimeisessä tapauksessa on keuhkoissa riittävästi happea.
Syvähengittämisen tapauksessa on meillä happea vähän – me pidätämme vähän henkeä.
Pinnallisella hengittämisellä on happea paljon, siksi me pidätämme enemmän henkeä.
Toisin sanoessa, mitä enemmän on meillä happea keuhkoissa (iso tilavuus), sitä kauemmin
voi henkeä pidättää. Sen takia, jos pidätämme henkeä sisään hengittämisen jälkeen, sitten
ensimmäiseksi turpoavat keuhkot (niin kun harjotuksella „hengittää syvästi“) mutta me
hengittämme kuitenkin liian syvästi. Siitä voi vahvistua emfyseeni. Toiseksi, keuhkojen
tilavuus (keuhkoissa oleva happi) vaikuttaa tilavuudelle. Mutta meitä kiinnostaa happi
veressä, aivoissa, kudoksissa, sydämessä jne. Mutta ei keuhkoissa.
Hengen pidättäminen ulos hengittämisen jälkeen on luonnollinen. Niin eläimet kun
myös ihmiset pidättävät henkeä, jos ne jotain tarkkavaisesti kuulostavat, valvovat tai
aamulla silmänsä avaavat – kaikki tahattomat hengen pidättämiset tapahtuvat ulos
hengittämisen jälkeen. Sen takia mittamme maksimaalista taukoa (M.T.) Maksimaaline
tauko on hengittämisessä ja sen metodilla hoitamisen peruste. Niin urheilussa kuin myös
lääketieteessä mitataan hengen pidättämistä seuraavasti:aletaan syvästi sisään hengittää,
ulos hengittää ja sitten henkeä pidätetään. Se tarkoittaa, ennen mittamista vielä yksi lisä
ulos hengittäminen. Tr. Buteiko laskelmien mukaan vähentää yksi syvähengittäminen
ihmisen elämää noin 5 sek. Verran. Miksi sitä siis teemme? Eteenpäin seuraa hengen
pidättäminen niin kauan kun mahdollinen, minkä jälkeen tapahtuu noin 1 minuuttin
huohottaminen. Se on haitallinen. Siinä tapauksessa tapahtuu syvähengittäminen niin
ennen henken pidättämistä kun myös sen jälkeen. Siitä pitää tottakai pysyä loitolla.
Miten sitten toimia oikein? Tarpeellinen on pinnallisesti sisään hengittää, ja sitten ulos
hengittää ja sitten pidättää henkeä ensimmäisiin epämielyttäviin aistimuksiin asti.
Jatkaa pinnallista hengittämistä niin kun ennen. Sellaista tyhjillä keuhkoilla hengen
pidättämistä sanoo tr. Buteiko maksimaaliseksi tauoksi, eristäessä sen tiukasti
syvähengittämisen tapauksessa tapahtuvasta hengen pidättämisestä. Maksimaalista taukoa
mitataan sekungeissa ja se ulottuu entisillä sairailla 180-240 sekuntiin asti. Maksimaalinen
tauko ei ole treenaus, vaan hengittämisen mittaaminen sen takia, että tiedetään
hiilihappokaasun määrä elimistössä.
Maksimaalinen tauko vähentyy, jos ihminen syvään hengittää, ja suurentuu, jos hän
jatkuvasti oman hengittämisen tilavuutta vähentää. Paha on se, että ihminen hengen
pidättämisen äärimmäisyyden jälkeen on pakotettu syvästi sisään hengittämään. Siinä

37
tapauksessa hän käyttää maksimaalista taukoa vaan siihen, että harjottaa syvään
hengittämään.
Maksimaallisen tauon mittamisella pitää kasvolihakset löysentää, katsoa ylös ja
suoraan seisoessa vatsa sisään vedettynä. Syvään hengittäjät tuntevat samalla kipua eivätkä
pysty katsomaan ylös. Se on yksi syvähengittämisen oireita. katseen nostaminen pysäyttää
automaattisesti hengittämisen. Sen aikana on kielletty kellon katsominen. Vasta
maksimaalisen tauon mittamisen jälkeen voi aikaa tarkastaa. M.T. pitää mitata yksi kertaa
päivässä, aamulla tai illalla ennen nukahtamista. Jos mittaamiset näyttävät, että M.T.
jatkuvasti vähentyy 3-5 sekunttia, sitten on se lähestyvän kuoleman tuntomerkki. Niin
on mahdollinen seurata elämänkynttilän sammumista. Mutta kuka maksimaallista taukoa
suurentaa, se pidentää omaa elinikää.
Maksimaallista taukoa on mahdollinen käyttää nopean hengittämisen hidastamiseksi
(sisään hengittävän ilman tilavuuden vähentymiseksi). Esimerkiksi päänsärky tapauksessa
pitää vaan hengittämistä hidastaa. Aloitakaan maksimaalisesta tauosta. Juuri se suurentaa
kaikkein nopeammin hiilihappokaasun määrää elimistössä. Hengittäkään ulos, M.T. Tulee
halu syvästi sisään hengittää, hillitkää itsenne ja vähentäkään kovasti sisään hengittävän
ilman määrää, hillitkää hengitystä. Menee ohi 1-3 minuuttia, hengittäkää normaalisti ja
toistakaan uudestaan maksimaalista taukoa, hillitkää sen jälkeen hengittämistä. Pian
huomatte, että päänsärky on hävinnyt ja vointi on parantunut.
Miten hengittävät joogit? Se, mitä tiedämme kirjallisuudesta „Hatha jooga“, t.s. vaan
hengitysharjoitukset: täysi hengittäminen, puhdistushengittäminen, hoitohengittäminen ja
muut harjoitukset. Niitä harjoituksia tehdään vaan vähän aikaa, esim. 3-6 min. Mutta miten
hengittävät joogit vuorokauden ajan? Ne hengittävät pinnallisesti, paljon pienemällä
keuhkotilavuudella kuin tavalliset ihmiset.ja pystyvät he henkeä pidättämään 10-15
minuuttia. Heillä se tapahtuu helposti, koska niiden hengittämiseen käytettävä ilman
tilavuus on 3-5 kertaa pienempi tavallisesta. Sellainen on lainalaisuus. Se onkin joogien
yliinhimillisten kykyjen yksi pääasiallisia perusteitä.
Jos sairaat rajoittavat hengittämisen tilavuutta, ja siten pystyvät ne pulssin tiheyden
alas viedä 30-40 iskulle minuutissa (aikasemmin oli se niillä 160 minuuttissa). Mitä
syvempi on hengittäminen, sitä nopeampi on pulssi. Myös sitä voidaan pitää keksintönä.
Jos niitä perustosiasioita soveltaa hoitamisessa, sitten voi saavuttaa 100% tuloksia.
Kaikkea edellä sanottua , saamme tulokseksi yksinkertaisen totuuden – paremman
hoitovaikutuksen saavuttamme hengittämisen avulla.

Jos HENGITYSTREENAUKSELLE lisätään myös fyysistä kuormitusta antavat

spesiaaliset harjoitukset ja asennot (asanat), sitten onkin meillä olemassa
KAIKKI tarpeellinen – HENGITÄ ITSESI TERVEEKSI.

Niin kuin on yllä mainittu, olivat muinaiset Jooga tiedemiehet vakuuttuneet, että jokaiselle
on hänen elinajaksi määrätty tietty luku hengenvetoja, ja kuka ne nopeammin käyttää, elää
vähemmän. Esimerkiksi elollisestä luonnosta
Kilpikonna – 4 kertaa minuutissa – elää yli 200 vuottaa;
Elefantti – 12 kertaa minuutissa - 150 vuoden saakka
Ihminen – nykyään on päästy 18 – 20 kertaan asti minuutissa....liian... vähän vuosia. Vielä
minun nuoruudessa (noin 40 vuotta takaisin) hengitettiin vaan 15 – 16 kertaa minuutissa.

38
 Parhaimmat asentot (Joogan) hengitystreenaukseksi

Kuollut asento-šavasana

Mieleinen asento – Sukhasana

HENGITTÄMISEN UUDEMMAT SALAISUUDET!

Minä toivon, että lukijalla on ollut järkeä ottaa tosissaan yllä mainittuja suosituksia ja
selityksiä ja on suorittanut jonkinlaisen edellä mainittun treenauksen, ja joutunut tulokseen,
missä hengittämistoiminnan tai – kierroksen (sisään hengittäminen + uloshengittäminen)
pituus on ei vähemmän kun 50-60 sekunttia. Jos niin, sitten on syytä mennä eteenpäin
hengityksen salaisuuksiin.

Ensimmäisen jakson tunnussanaksi oli – HENGITÄ ITSESI TERVEEKSI! Ja jos me

teimme kunnolla treenauksia, siten saavutimme suunnilleen maksimin, mitä voi tarjota
TAVALLINEN niinsanottusti „ulkonainen“ hengittäminen, mikä perustuu VAAN
ulkoilman happeen. Se on aerobinen hengityksen tyyppi – prosessi missä energiaa saadaan
solun mitokontereissa ilmakehän happimolekyylien osallistumisella. Tavallisesti tämä
hengitystapa on useimmilla ihmisillä.
Lyhyesti oli puhetta myös hengittämisestä, missä soluille ei riittänyt happea ja sen
tapauksena syntyi siellä maitohappo. Sitä sanotaan anaerobiseksi hengittämiseksi – prosessi,
missä energiaa saadaan solun tsytosoleissa (tsytoplasman osa) ilman atmosfäärin
osallistumisesta. Se on elimistön hengittämisen varamekanismi, mikä kytkeytyy sisään, kun
isoilla kuormituksilla aerobisella tavalla on energian saaminen vajavainen - „toinen
hengittäminen“.
HENGITÄ ITSESI TERVEEKSI pätee täysin myös Frolovin inhalatoria käyttäessä,
jos katkonaisen uloshengittämisen tilalla käytämme jatkuvasti, mutta joka päivä pidentyvää

39
uloshengittämistä, mutta.....EMMEKÖ ME HALUA -
MUUTTAA ITSEÄMME UUDEKSI JA PAREMMAKSI!

Siksi....on olemassa vielä KOLMAS hengittäminen, niinsanottu endogeeninen

hengittäminen. Ja se saavutetaan yksinkertaisella laittella – originaalisen Frolovin
inhalatorilla (TDI-01). Sen etu toisin verratuna on se, että pienen sisäisen kammion ilma
liikkuu läpi ohuiden aukkojen eikä aiheuta nesteen käyttämisellä isoja kuplia, mitkä syntyvät
TDI-02 käyttämisellä. Ja hengitysputki on siinä joustava, mikä mahdollistaa purkin
pitävyyden paremmin vertikaalitasolla.
Kompletti:
1.Hengitysputki 1kpl.
1.a. Suukappale 1 kpl.
2. Kansi lasipurkille (treenaus CO2-lla) 1 kpl.
3. Muovipurkkin kansi 1 kpl.
4. Muovipurkki 1kpl.
5. Sisäinen kammio 1 kpl.
6. Sisäkammion verkkopohja 1 kpl.

1. Kaatakaa muovipurkkin (4) 12 ml huonelämpöistä vettä.

2. Yhdistäkää verkkopohja (6) vahvasti sisäisen kammion (5) kylkeen ja laittakaa
muovipurkkiin (4).
3. Laittakaa hengitysputki (1) läpi aukon muovipurkin kanteen (3), yhdistäkää sisäisen
kammion kanssa (5).
4. Sulkekaa muovipurkki (4) kannella (3), painaessä sitä alas pitkin hengitysputkea (1).
5. Laittakaa suukappale (1a) hengitysputken vapaaseen päähän (1).

Huomio! Jos kokoat laitteen oikein kokoon, sitten sisäinen kammio (5) yhdessä siihen
kiinnitettyllä verkkopohjalla (6) istuu tiiviisti muovipurkissa (4), eikä liiku ylös-alas.
Kansi purkkia varten (2) sen hengitystreenauksen tapauksessa ei ole käytössä.

Ennen hengittämislaitteiden ensimmäistä käyttöä ja jokaisen treeneuksen jälkeen peskää

kaikki osat lämpöisellä vedellä ja pesuvälineillä, mitä käytätte astioiden pesemiseksi.
Jos on tarpeellinen, sitten voi laitteiden osia myös desinfioida – suositetaan 30 minuuttia 3%
vetyperoksidin liuosta 0,5% pesuvälineiden liuoksella 18-24 asteessa.

TREENAUS:
1. Aloitamme treenauksella, missä hengitämme läpi 12 ml. vedellä täytetyn
sisimmäisen kammion.
6. Treenauksen kestävyys – joka päivä 20-30 minuttia (Aloittelijoilla 1. viikolla 10 min. )

40
 7. Asento – istuessa – suositeltavaa olla pöydän takana, ja laite sellaisella korkeudella,
että olisi mukava läpi putken hengittää ja että laite olisi täysin vertikaalisesti.
8. Hengittäminen myös – läpi suun, nenä vapaa, mutta sisään- ja ulos hengittäminen
perustuu puhtaasti PALLEAN työskentelyllä, mikä sisähengittämisellä laskeutuu ja
uloshengittämisellä nousee.
9. Myös tällä lisäntyy AJAN LASKEMINEN. Joogassa saimme aikaa laskeassa
RYTMIN, mutta tässä laskemme sekunnin tarkkuudella
HENGITTÄMISTOIMINNAN PITUUTTA (sisään + ulos hengittäminen) – on hyvä
ottaa toimiva ja isolla sekunttiosoittimella oleva kello!

Oman systeemin laadinnassa käytti Frolov itse seuraava tapaa:

a) sisäänhengittäminen – noin 1,5-2 sekuntia – suurella voimakkuudella, että keuhkot
täyttyisi ilmalla. Pallean laskeutuminen painaa vatsan eteen.
b) tauko – noin 6-9 sekuntia – antaessa aikaa pallean rentoutua ja mahdollisuutta siirtyä
ilman uloshengittämiselle
c) ja pitkästä jaksottain uloshengittämisestä, mikä koostuu toistuvista samapituisista
mikrouloshengittämisistä. Mikrouloshengittämisen kaava oli 1-1-1-, t.s. uloshengittäminen –
1 sekunti, kaulan ja kurkkulihasten pingottaminen, että pidättää sisään hengittämisen
refleksiä ja rentouttaa myös palleaa – 1 sekunti. Sitä kaikkea toistetaan niin kauan kun on
uloshengitettävää ilmaa.
d) tauko – noin 1,5-2 sekuntia – antaessa taas pallealle aikaa rentoutua ennen liikunnan
suunnan muuttamista (sisäänpäin), mikä käytännöllisesti yhtyy rentoutuksella viimeisen
uloshengittämisen jälkeen.
Jos haluatte treenata sen varianttin mukaan, sitten:
vastaisuudessa treenauksella jäävät a,b, ja d muuttumattomaksi, mutta c – uloshengitys –
sitä pitää yrittää treenauksen kehittymisellä koko ajan pidentää – että yhteinen
hengitystoiminta olisi 65-70 sekuntia,...MUTTA.....niin kuin on edellä mainittu – elikkä
tapahtumia KIIHDYTTÄÄ EI VOI.

Käytäntön ja teorian kasvamisella suosittellaan nyt vähäsen muutettua varianttia.

* Valitkaa itselle mukava asento (suositellaan istumista pöydän takana tuolilla – kuvat
edessäpäin).
* Ottakaa hengitysputken suukappale suuhun niin, että olisi mahdoton ilman sisään
vetäminen laitteen sivusta. Nenää sen ohella ei suljeta, mutta sen läpi ei saa hengittää.
* Hengittäkää suulla (sairaat tai heikot voivat nenällä) läpi treenaus laitteen aktiivisesti
sisään 1,5-2 sekuntia – alussa löysä vatsa liikkuu eteenpäin ja maksimaaliselle
etäisyydelle.
* Aloittakaa ulos hengittämisellä – vatsa on löysä tai liikkuu taakse selkärangan luokse.
Uloshengitys itse kestää ensimmäisellä kerralla 6 sekuntia. Siihen lisätään joka päivä 1
sekunti,kunnes pääsette 13 sekuntiin asti. Seuraava kerta jaatte sen ajan jo kolmeksi
osaksi 6-1-6. Nyt alatte pidentää joka päivä taas sitä viimeistä 6 sekuntia, kunnes ehditte
taas 13 sekuntin asti. Ja taas jaatte sen vuorostaan 6-1-6 jne. Viimeisen ulos
hengittämisen lopussa, kun ilmaa enää ei riitä, vetäkää vatsa maksimaallisesti sisään,
puristaessa niin ilmajäännökset ulos.
* Jokaisen 6-sekunnin ulos hengittämisen lopussa rentouttakaa vatsa ja sen aikana 1
sekunnin aikana nostatte olat ja rintakehän entiselle tasolle (jos ne ulos hengittämisellä
laskeutuivat). Se rentoutus mahdollistaa keuhkojen toimivan ihmepienellä ilmamäärällä,
mitä sanotaan mikrosisäänimemiseksi. (niin kun lyhyt hento sisäänvetäminen tuoksun
tavoittamiseksi)
* Viimeisen ulos hengittämisannoksen jälkeen voitte aloittaa uudella sisään
hengittämisellä.

41
Niin kun huomasitte, siitä metodista puuttuvat tauot sisään- ja ulos hengittämisen
välissä. Ja kuvallisesti on se näin:

Treenauksen aikana voi kuormitusta nostaa veden lisäämisellä:

Hengitystoiminnan Aloittelija 10-15 16-20 Edistynyt

pituus sekunneissa 5-9 Yli 20
Veden määrä ml 12 14 16 18-20

Yläpuolella mainitut treenausmetodit ja 65-70 sekunnillisen hengitystoiminnan

saavuttaminen onkin meidät ohjannut KOLMANNEN hengityksen kynnykselle, (mistä
eteenpäin mennessä tulee jo nopea edistys – minuutti lisäntyy minuutille...).

Mutta ennen sitä pitää kiinnittää huomiota: nenä jää hengityksen aikana koko ajan
passiiviseksi, ilma itse menee keuhkoihin ja sitä prosessia sanotaan ilman mikrolisäämiseksi,
sitä paitsi sisään hengitystä (sen yleisessä merkityksessä) ei tapahdu. Te ette voi tuntea
ilman liikkumista läpi nenän, ilma joutuu keuhkoihin ilman Teidän tahtoa, aiheutettuna
pallean työstä, osittain myös rintäkehän ja olkapäiten liikkumisella ulos hengittämisen
aikana.

Oikea hengitystekniikkan tapauksessa hengitystoiminnan pituus (HP) hitaasti kasvaa, noin 1

sekunti jokaisella kahdella päivällä. Jos yhdellä kertaa tapahtuva lisäys muodostaa 2
sekuntia, tarkoittaa, se että ilmaa imetään lisää liian aktiivisesti – kiinnittäkää huomiota

42
rintäkehän ja olkapäitten liikkumisen amplitudille (mahdollinen, että työskentelette liian
voimakkaasti), mutta tarkastakaa myös, ette ole ole pannut sen mikro-lisäimemisen tilalle
sisään hengittämistä nenän läpi.
Meneminen aktiiviseen endogeenisen hengitykseen alkaa tavallisesti kun HP on saavuttanut
65-70 sekuntia. Vasta sen jälkeen voi se yhtäkkiä nousta, esimerkiksi, 70-ltä 90 sekuntiin
asti yhden treenauksen aikana, 90-ltä 120 sekuntiin asti jo seuraavalla treenauksella. Se
sanoo elimistön korkeasta treenausasteikosta, jos on tiukasti noudatettu hengityksen
endogeenisen järjestyksen tekniikkaa. Vastaisesti HP suurentuminen edistyy ja voi 2-3
kuukauden (jopa 2-3 viikon) jälkeen mennä 60 minuuttin asti. Ja jos kolmella seuraavalla
treenauksella HP on 1 tunnin tasolla, sitten voi eteenpäin treenata myös ilman laitetta.

Kolmas hengittäminen ILMAN laittetteen apua

Endogeenistä hengittämistä ilman laitetta on kaikkein paras harjoittaa rauhallisen kävelyn

aikana. Hengittäminen – pallea. Sisään hengittäminen lyhyt ja aktiivinen, siihen seuraa hidas
rauhallinen ulos hengittäminen. Kestävä ulos hengittäminen edistää ilman keräntymistä
keuhkoihin, mitä pitää jaksoittain ulos päästä - „tuhlata“ - pienillä annoksilla. Ulos
hengittävän annoksen kestävyys on 3-6 sekuntia ja väliaika niiden välissä 2-3 sekuntia.
Suositellaan mahdollisesti ekonomisesti ilmaa puristaa läpi suljettujen huulien ja matkia
tyyliä, niin kuin teette hengittämisellä läpi treenauslaitteen. Hengittää isomalla esteellä,
kun laitteella, on kielletty!

Hengityksen stereotypia muuttuu. Jaksoittain vuorokausi järjestyksessä endogeeninen

hengittäminen torjuu ulos tavallisen ulkonaisen hengityksen. Taas, nopeuttaa tapahtumia
EI SAA. Kuukauden aikana ei saa päiväinen endogeenista järjestystä pidentää enemmän
kun 25 minuuttia – liki minuutti yhden päivän suhteen. Lopuksi saapuu aika, kun Teidän
perushengittäminen onkin se kolmas – endogeeninen hengittäminen, l.o. nukkuessa.
Nukkuessa valitsee elimistö itse hengitysjärjestelmän.

Sen tuloksena, niin kun huomasitte, ulkonaisen hengityksen– se on energia, mikä on

ihmiselle tarpeellinen TÄYDELLISEN RAUHAN vaiheessa, t.s. hengissä pidämiseksi
tarpeellinen minimaallinen energia. „Kolmannan“ hengittämisen aikana energia tuotetaan
„sisäisten“ happivarastojen kustannuksella. Jos tavallisen hengittämisen tapauksessa eristyy
hiilihappokaasu, sitten „kolmannen“ hengittämisen tapauksessa vaan veden molekyylit.
Sellaisen hengittämisen tehoaste on tavattoman suuri, koska koko energianvaihdunta
tapahtuu solujen tasolla, elikkä SAMASSA paikassa, missä sitä käytetään.
Ihmisen vanhentuminen ja sairaukset saavat siitä alun, että soluihin ei tuoteta riittävästi
OIKEAAN AIKAAN ja RIITTÄVÄLLÄ MÄÄRÄLLÄ tarpeellista energiaa. Ja, niin kun
me olemme oppinut ja tiedämme, siten tavahengittämisen elikkä ulkonaisen hengittämisen
tapauksessä tapahtuu solujen SENTRALISOITUNUT energian varustelu. Ja koska
liikuntatiet on pitkät, ja esiintyy myös muita mekaanillisia esteitä, siten MELKEIN aina
energianvarustelu jonkin verran myöhästyy, tai jää vähäsen vaille. Mutta, KOLMANNEN
hengityksen tapauksessa, kun tarpeellinen energia tuotetaan oikealla hetkellä paikan päällä,
ne puutteellisuudet hävivät.
Tottakai, nyt ajatellaan, että KOLMAS hengittäminen täysin (nukkumisen aika), vaihtaisi
tavallisen ulos hengitämisen, mutta me saamme luoda hereillä olemisen ajaksi omalaatuisen
SYMBIOOSIN kahdesta systeemistä, mitkä toinen toistaan täydentää.
Sen lisäksi, meidän jokapäiväinen ulkoinen hengittäminen ei ole erittäin tehokas, jos ei ole
pakottanut itseään säännöllisesti fyysiseen tomintaan. liki 90% soluista ei saa riittävästi
energeetistä piristystä.
Mutta....kolmannella, elikkä sisäisellä, eli endogeenisellä hengittämisellä, ihminen on
kykenevä solun tasolla itseään varustamaan tarpeellisella hapella, mikä saadaan

43
kemiallisen reaktion tuloksena vapaiden radikaalien ja kyllästymättömien rasvahappojen
välissä, mitkä on vapaiden radikaalien oman membraaneissä. Se prosessi käynnistyy, jos
solut saavat elektronisesti taajajaksollisesti kiihotetta, ja sen kiihotuksen tuovat paikalle
veren erytrotsyytit. Siitä johtuen, jos se saa jaksoittain ja ulkopuolelta sähköistä vaikutusta.
Erytrotsyytit vuorostaan saavat oman energeetisen kiihotuksen keuhkojen alveoolijen
kapillaareissä.

Lyhyesti sanoen, koska hengittäminen on silti hengittäminen, sitten mitä se VÄHÄN

TOISIN hengittäminen sitten läpi Frolovi laitteen voi muuttaa .

Mutta niin kuin elämässä monessa tapauksessa, on muutama „vähän“ - suunnattoman

„PALJON“. Teoria, niin kun huomasitte, on pitkä ja monimutkainen, mutta yrittäisin tehdä
lyhyen „pyöreän“ yhteenvedon.

Aluksi -HAPPI – asialla on kaksi puolta. Yhdeltä puolelta välttämätön energianlähde, mutta
toiselta puolelta, niin kun jo yllä merkattu, elävä organismin solujen suurempi tuhoaja.
Meille on tähän asti opetettu – rinta ylös ja hengitä „täydellä keuhkolla“ - selvä vetoomus
meidän tuhoamiseksi. Ihmisen keuhkoissa olevat ilmakuplat täyttyvät hapella menevät
alveoolienrakoista kapillaareihin. Jo keuhkojen laajentamisella 65% muodostaa
suhteellisesti leveät rakot ja verenkiertoon menevät isot kuplat suurella happivarauksella.
Sellaiset suuret kuplat vievät eteenpäin varauksellisesti „kuumaa“ energiaa, mikä omalla
tiellä enemmän hävittää, kun korjaa.
Jos oman hengitystreenauksen ensimmäisessä puolessa me taistelimme sitä vastaan kahdella
tavalla:
1. Vähensimme hapen määrää sisään hengitettävässä ilmassa
2. Suurensimme hiilihappokaasun määrää,
Sitten nyt – hengitystreenauksen toisessa puolessa – mitä se pieni muutos
(KATKELMALLINEN ja PIDENNETTY uloshengittäminen) antaa. Tavallisella eli
ulkonaisella hengityksellä tapahtuu ilmakuplien sisäänmeneminen alveooleihin keuhkojen
korotettun paineen vaiheessa. Tavallisessa hengityssyklissä on se noin 15-20% ajasta. Mutta
se sanoo, että tavallisella hengittämisen jokaisella kieroksella (3-4 sek) tapahtuu vaan yksi
kerta t.s. yhden annoksen ilmahapen kuplien sisäänmeneminen. Se prosessi kestää vaan 0,1
sekuntia, ja sen ajalla vaan 2 – 4 % erytrotsyyteistä saavat kiihoketta. Mutta meillä on nyt
endogeenisen hengittämisen tapauksessa yhdessä hengityssyklissä ei ole yksi annos
sisäänmenemistä vaan monta toisilleen seuraajaa ja kaikki on korotetun paineen vaiheessa.

Vielä takaisin keuhkojen rakenteen luokse. On selväksi tehty, että keuhkojen ylimmäisessä
ja alemmissa osissa on eri mahdollisuudet ilmakuplien vastaanottamiseksi. Keuhkojen
ylimmäisessä osassa on alveoolien verkko enemmän kehittynyt, mutta verenkierto itse ja
paine on pienemmät, kun alemmissa osissa – juuri päinvastoin loogisesti tarpeelliselle. Ja on
myös tehty selväksi, että jos vähäsen „keuhkoja täyteen puhaltaa“ t.s. hengitämme ulos
esteellä, sitten keuhkojen eri osien työkyky tasoittuu – parempaan suuntaan.
Nyt liittäessä kokoon kolme toiminta -
1. Palleanhengittäminen (alveoolien ohuet raot),
2. painen nostaminen keuhkoissa ja
3. pitkäksi venytetty ja jaksotettu ulos hengittäminen, saakin sen, mikä perusteellisesti
muuttaa meidän solujen energianvaihduntaa.
Endogeenisen hengittämisen tapauksessa saamme valtavan määrän ihmeen pieniä
ilmakuplia, ihmeen pienillä happiosilla, mitkä vuorostaan kiihottavat tavanomaisesta
tilanteesta 8 – 12 kertaa enemmän erytrotsyyttejä ja ne liikkuessa kapillaareissa eteenpäin,
törmäessä yhteen suonien seinillä ja keskenään – hävittävät niin haitallisen „kuuman
energiaa“, viedessä eteenpäin „kylmää energiaa“ , kun myös aiheuttavat sen tarpeellisen

44
taajajaksollisen elektroonisen heilahduksen, käynnistäessä kemiallisen prosessin vapaaissa
radikaaleissä kyllästymättömillä rasvahapoilla, minkä tuloksena syntyy soluissa itse paikalla
aineenvaihdunnaksi tarpeellinen HAPPI.

Frolovin laittessa ilmakuplien syntymistä sanotaan barboteerimiseksi – sisäisessä

kammiossa tehdyt ilmakuplat täyttävät periaatteessa kahta tehtävää: ensimmäiseksi, ne
kosteuttavat sisään hengittävää ilmaa, mitä voi käyttää preparaattien inhalasioniksi; toiseksi,
ilmakuplien räjähtäminen sisään hengityksellä kosketaessa pintaa ja jos ilmaa menee lävitse
ohkaisten keuhkoputkien, aiheuttaa suljetussa tilassa ilman aktiivisen mikrovibraation
(mikrohieronnan), mikä antaa meille vielä täydentävän positiivisen vaikutuksen. Myös
Frolovi laitetta on jo täydennetty (2005.v. malli). Ylös on lisätty kammio eetterinöljyjä
varten ja pohjaan on tehty toisella tavalla reiät ja kokonaistilavuus on nostettu 30 ml
asti. Sillä laiteella on uusi nimi: IKY. (Inhalaattori – kuntoutuslaite – yksilöllinen).

Lyhyesti, käyttäessä endogeenistä hengittämistä – elimistö, ilmahapen minimaallisella

käyttämisellä, omistaa kyvyn valmistaa soluissa maksimaalisen määrän energiaa, nostaessa
elimistön kaikkien biokemiallisten prosessien aktiivisuutta; olkoon se uusien aineitten
synteesi tai aineenvaihdunnantuotteiden utilisoiminen, mikä on ilman energiaa.
Endogeenisen hengittämisen ehdoissa solun energianaineenvaihdunta saavuttaa uuden
laadun, luodessaan ehdot kaikkien elimien ja systeemien optimaalliseksi työksi – palautuvat
myös monia vuosia pilalla olleet elimien rakenteet ja toiminnat.

Sillä hengittämisellä me säilytämme terveyden korkean tason, kehitämme oman fyysisiä ja

henkisiä kykyjä ja huomattavasti hidastamme vanhentumisen prosessia.

Ehkä olisi hyvä tuoda kaksi esimerkkiä, minkä puolesta poikkeaa ulkonainen hengittäminen
sisäisestä. Saatte valita – Kumpi Te olla haluatte
Hevonen – tyypillinen ulkoisen hengittämisen edustaja – ja hevosta on niin helppo „ajaa
pois“, tai...
Sillivalas – sisäisellä hengittämisellä – voi tunti-kaupalla liikkua vedessä nopeudella liki
90 km/tunnissa takaa-ajaa kalaparvia, ja siitä – VÄSYMÄTTÄ. Mutta, on mahdollista
valaksella myös hengittää „kuumaa energiaa“, t.s. poistaessä keuhkojen työksi tarvittava
ilmaa, eli toisin sanoen – vedämme valaan rantaan. Olkoon sitten sitä „hyvää“ happirikasta
ilmaa niin paljon sitä haluaa – valas menehtyy.

Jos joku tietäis, miksi on Äitikulta Luonto säilyttänyt IHMISELLÄ kaikki ne miljonat
vuodet MAHDOLLISUUDEN uusia ENERGIANSÄÄSTÄVÄINEN JA
TERVEELLINEN SISÄINEN hengittäminen???

Elimistön rehabilitaatio hengittäessä läpi Frolovin inhalotorin

I Etappi
1 Veri (solun energiatalouden kasvu)
2 Keuhkot
3 Sydän
4 Verisuonet
5 Aivot
6 Kilpirauhanen
7 Munuaiset
8 Munuais osa

45
II Etappi
9 Vatsa
10 Suolisto
11 Kohtu, munasarja
12 Rintarauhaset

III Etappi
13 Haima
14 Perna
15 Maksa
16 Sappirakko
17 Virtsarakko
18 Eturauhanen
19 Kaulan-selkäydin
20 Perifeeriset hermot
21 Selkäranka
22 Jäsenet
23 Iho
24 Hiukset
25 Mieleorgaanit

Frolovin inhalatoria suosittellaan seuraavien sairausten tapauksissa:

Krooninen bronkiitti
Keuhkoputken astma
Keuhkoemfysemi
Keuhkojen pesäketuberkuloosi
Sydämen ishemiantauti
Hypertonia
Asteninen syndroma
Patologinen kliimaksi
Osteokondroosi
Ateroskleroosi
Sairaukset, minkä aiheuttajaksi on elimistön aineenvaihdunnan häiriöt

Viimeinen malli: ITI

46
 Hengitysaiheen lopettamiseksi lyhyesti siitä,
miksi me silti suosittelemme RAIKASTA ilmaa.

Jos Teillä suljetussa tilassa herää tunne ilmanpuutteesta, pää menee painavaksi, tulee
unisuus jne., sitten älkää syyttäkö siinä heti ylimääräistä hiilihappokaasua ja hapen
vähäisyyttä. Meillä ei ole missään niin ilmanpitäviä tiloja, että Teillä onnistuisi sieltä kaikki
happi käyttää. Paitsi – sisään hengittävän ilman happiprosentti on noin 20,8%, mutta ulos
hengittävällä noin 16%. Niin että keuhkot ei omista KERRALLA kaikkea sisään
hengitettävää happea. Ilmaa voivat pilata ihmisen ulos hengitettävässä ilmassa olevat muut
aineet. On tiedossa, että suunnilleen terveen ihmisen elimistö pystyy kaasumaiseksi muuttaa
liki 600 solujen aineenvaihdunnan jäännöstuotetta ja niitä luovuttaa keuhkojen kautta.
esimerkiksi – alkoholin määrä hengitysilmassa!

Ilmaa meidän asuinhuoneissa pilaavat hiilihappokaasun tilalla myös toiset aineet,

esimerkiksi, bensooli ja formaldehyyti (muurahaishappoaldehyyti, mitä käytetään
desinfioidamiseksi, konservoidamiseksi, tekopihkojen ja lääkkeiden jne. valmistamiseen);
mutta myös kanserogeeniset aineet, mitä on runsaasti melkein kaikissa meidän
asuinhuoneissa. Siihen johtopäätökseen tulivat tutkimuksen tekijät, minkä toteutti
Ympäristön Puolustus ja Energiansäästävyyden Agentuuri (ADEME) Nor-Pa-de-Kalan
aluella.

Koska formaldehyytin löytyy liimoissa, pulituurissa, väreissä, kosmetiikassa ja

elinolokemiassa, siten ei ole ihme, että sitä ainetta löytyy kaikissa 60 tutkittavassa talossa.
Että ei aiheuttaisi elimistölle vahinkoa, pitää sen konsentraation jäädä alle 10 mikrogrammaa
yhden kuutiometri ilmaa kohti. Mutta kaikissa tutkitavissa taloissa oli se keskimäisesti 17
mikrogramma.

Mikä koskee bensoolia, sitten, vaikka sen käyttäminen on kovasti rajotettu, löydettiin sitä
joka kolmannesta uintipaikassa. Kaikkein enemmän oli sitä taloissa, mitkä olivat vierekkäin
autotallien kanssa, mutta myös tuolla, missä oli harrastus-mestareita ja ihmisiä, ketkä
jatkuvasti työskentelivät väreillä. Sitä paitsi, ADEME tutkijat löysivät, että allergian ja
hengityselimien sairausten vaara oli isompi tiloissa, missä esintyy hometta, tai missä
pidempi aikaa työskentelivät ilmanpuhalluskoneet – hiilioksidin ja palanut pölyhiukkasten
aiheuttajat.

Se onkin syy, miksi pitää useammin tehdä auki ikkunoita (siinä tapauksessa tietenkin, että
sieltä tuleva ilma on puhtaampi) ja tukkia tuuletusaukkoja. Olkoon se ylimääräinen happi
meille niin vaarallinen, kun on, mutta lisäilma silti laimentaa epämielyttävien tai
myrkyllisten aineiden konsentraatiota meidän ympärillä ja on myös olennainen bakteerien
tappaja kaikissa asuinhuoneissa.

47
 II

Rentouttaa itseäsi terveeksi

Elämän pituus ja sen „laatu“ t.s. mahdollisuus työskennellä-toimia, erittäin luovasti on ollut
koko ajan jokaisen itsesääntelyn systeemin kaikin tärkeämmäksi näyttäjäksi. Siitä kulmasta
katsoessa on heti nähdä, että urheilu, esimerkiksi, on haitallinen toiminta – urheilijat elävät
keskimääräisesti vähemmän. Sen syyksi on traumat, stressit, puhumatta syödyistä
hormoneista ja muista preparaatteista. Liikunta on jo parempi, mutta myös tässä,
harjoittaessa kehon kanssa jää täysin unohduksiin ihmisen henkinen puoli, tunnepitoisuus ja
energiatalous. Itämaiset systeemit (jooga, tsigun...) kiinnittävät huomattavasti enemmän
huomiota ihmisen yleiselle harmonialle, missä keho on tärkeydeltään on vaan pohjatasolla.
Melkein kaikissa systeemeissä korostetaan, että niiden kanssa puuhaaja nostaa oman
terveyden tasoa, pelottaa pois sairauksia ja PIDENTÄÄ ELINVUOSIA. Erittäin uteliaat
nostivat kysymyksen, eikö olisi mahdollinen elää ikuisesti!!! Sen takia ikimuistoisista ajoista
aloitettiin „elämäneliksiirin“ etsintöjä ja luultavasti kokeltiin läpi kaikenlaiset ja
mahdottomat aineet niin mineraalisestä kun elävästä maailmasta. Padoissa ja uuneissa
sulatettiin, sekoitettiin, kuumennettiin, poltettiin, puristettiin, uuttettiin...ja kokeltiin
kaikenlaisia kuolemattomuuden eliksiirejä. Alkuaineista oli erittäin arvokas sen ajan nimi
nimellä „kinovari“ (nyt kalomeli eli elohopeakloriidi). Selvä, että kaikki se, mikä suuhun
laitettiin ei ollut aina terveydellinen eikä vaaraton, sen takia itse päisten kokeilijoiden luku
pikkuhiljaa vähentyi, kun lopuksi yksi ihminen, nimellä Vei Bojan keksi – väärästä paikasta
on etsitty – kuolemattomuutta pitää etsiä ITSENSÄ SISÄLTÄ.
Ja niin kaikki se „alkemia“ kantautui ihmiselle, hänen itsensä sisältä.

Eikä muuta, kun ryhdymme omaan sisusta löytämään.

Niin kun olette huomannut, on tästä edessäpäin mainittuu kahta muinaista itämaiden
systeemia:
Jooga ja Tsigun. Joogan historia ulottuu enemmän kuin 5000 vuoden taakse, luodessa
omassa kehityksessä melkein täydellisen ITSEKEHITYKSEN systeemin. Nyt nykyajan
oma-aloitteisesti toimivat „jooganmestarit“, ketkä joko ei pysty (mitä antaa jokin 20-tunnin
pikakurssi) tai ei viitsi opiskella alkuteosta, keksivät yhä uusia OMAN Joogan systeemejä ja
harjoituksia. Kaikki on muuten kiva, mutta ne ei ole viitsinyt selväksi tehdä niitä
pikkutosiasioita, mikä on SE, minkä takia se harjoitus ei ole tavallinen voimistelu- tai
aerobigharjoittus, vaan tosiaan Jooga. Tähän asti puhutaan vieläkin niistä pahamaineisista
Tshakrateista, mitä ne sitten „aukaisevat tai puhdistavat“, mutta ne ei ole huomannut kahta
pikkuasiaa. Yksi on se, että edellisten vuosisatojen vastaavan alan opettajat on kirjoittanut:
„että Joogan oppinut KUVITTELIVAT, NIIN KUN olisivat ihmisen elimistössä sellaiset
energian liikkumisen tiet...“ Meidän uusmestareilla „niin kuin olisi“ on muuttunut puhtaan
muotoiseksi „ON“. Sitä paitsi, tshkraten teoria vielä siitä ajasta, kun maapallo seisoi
kolmella norsulla. Kiinnostava, norsuista on luovuttu, mutta tshakratesta ei ollenkaan.
Toiseksi, jo 3000 vuottaa takaisin, kun ilmestyi tsiguni, määrättiin täsmällisesti ja selvästi,
miten ihmisen kehossa energiaa liikkuu. Se on niin ilmeinen ja tarkka, että siihen perustuu
myös nykyaikanen neulahoito (akupunktio). Sitä jo kukaan ei kiistä.
Jos vielä lisätään kolmanneksi, siten vanhoissa historiallisissa asiakirjoissa kiinnitettiin isoa
huomiota harjoitusten rytmille. Rytmin perusteeksi olivat sydämmenlyönnit, mutta nykyajan
ihmisen sydän on niin rasvoittunut, hermot tunnottomat ja verisuonet heikot, että ne ei
PYSTY OMAN sydämenlyöntejä tuntemaan tai kuulemaan. Monissa tapauksissa on
vaikeuksia jopa pulssin mittaamisella suoraan valtimolta. Mutta se mikä antoi

48
sydämmenlyöntien rytmin, oli kerroin 3. harjoituksia piti tehdä sillä kerroimella, olkoon 9,
24 tai 36 tai... kertaa/sekunti.

Onneksi, itseoppineiden mestarien lisäksi on nykyajalla olemassa myös todellisemmat. Ja

yksi niistä, niin kun yllä mainisin, elää ja työskentelee Pietarissa ja on omaa termin Venäjän
tärkeämpi TERVEHTYJÄ, mutta myös maailmassa arvostettu kuin IHMINEN-LUOJA.
Hänen kanssa voitte lähemmin tutustua läpi internetin venäjän tai englannin kielessä: Andrei
Levsinov www.levshinov.ru

Vaikka hänen toimintaala on ääretömän suuri, kiinnosti minua erittäin yksi hänen suunnista -
„savasana“ syvätutkimus ja käytännöllinen melkein kaikkien sairausten hoidoksi.

Savasana on sen takia kiinnostava harjoitus/asento, että se on yhteinen (käytännöllisesti

ainut) niin joogalla kun Tsigunille. Yhdessä on sen nimeksi „ruumin asento“, toisessa
„kuollut asento“, yhdessä pitää pitää kämmenpohjat alaspäin, toisessä ylöspäin. Ja eikä
todellisuudessa ei ole käytännöllisesti väliä, tuleeko se energiaa kosmoksesta tai äitikullasta
maasta – molemmassa on sitä ihmisen varten riittävästi. Molemmissa systeemissä oli se
harjoitus johdattava – saavuttaa kehon rentoutus ennen perusharjoitusten luokse menemistä.
Joogassa myös loppuharjoitus – lepo-rentoutus asanoiden jälkeen.

Andrei Levšinovin ansio onkin siinä, että lisäessä siihen harjoitukseen lisäksi elementtejä
toisista, muutti savasana itsekseen voimakasvaikutukselliseksi PERUSHARJOITUKSESKI.

Mutta siksi aikaa:

Niin kun jo osittain jo mainittu, nykyaikanen sivilisaatio ei ole meille lahjoittanut ei vaan
televisioita, tietokoneita ja autoja, vaan myös liikunnanpuutten ja stressin: keho on meillä
puutteellisesti kuormitettu mutta sielunelämä on ylikuormitettu. Taistelemiseksi
ensimmäisen puutten kanssa on länsimaailmassa keksitty urheilu ja liikunta. Vaikka urheilu,
minkä päämääräksi on toisista parempi olla ja voittojen saavuttaminen on kyllä
näytelmällinen, vaikutusvaltainen ja nostaa itsearviointia, mutta ei suinkaan nosta ei
terveyden eikä henkisyyden tasoa. Mutta stressien vastaan ei ole länsikulttuurissa mitään
tarjottavaa, jos ei lasketa kaikenlaisia lääkkeitä. Ja tässä saadaankin taas apuun tuoda
muinaiset itämaan viisaudet – itsesääntelyn metodit, niin kun ne omassa alkuvaiheessa olivat
– YKSINKERTAISESTI HILJAA ISTUA, seuratessa vaan varmoja sääntöjä.

„Hiljainen istuminen“ ei ole vaan istuminen hiljaisesti, vaan työ oman tajunnan kanssa (niin
kun urheilun tapauksessa on tekemistä työskentelyllä oman kehon kanssa), minkä tuloksena
syntyvät monenlaiset erilaiset subjektiiviset tunteet.
„Hiljaisen istumisen“ suhteellisesti helpon ja tehokkaan varianttin keksivät edellisen
vuosisadan lopussa länsimaailman tutkijat. Erittäin suosittu oli Amerikassa, mutta Saksasta
sai se oman nimensä – transsendentaalinen meditaatio -TM. Suositeltiin sen kanssa puuhata
kaksi kertaa päivässä ja 20 minuuttin saakka – istuessa hiljasessa asennossa, sitä paitsi
tajunta piti olla rentoutunut ja rauhotettu, tuli saavuttaa tilanne, mikä ei ollut ei uni, eikä
myös hereilläolo – vaan äärimmäisessä abstraktiossa, mitä sanotaan „sielunelämän
neljänneksi tilaksi“.
Japanissa dr. Kava laati budhan istuvan meditaation perusteella „kolme minuuttisen tajunnan
yliaistillisen hiljentämisen metodin“, mikä oli tarkoitettu siihen, että rauhoittaa sydän
(henki), harmonisoida tsi-energiaa, puhdistaa aivot, mikä sitten mahdollistaisi ratkaistaa
sellaisia ongelmia, mitä tavallisessa tilanteessa ei ole mahdollinen ratkaista.

49
„Hiljainen istuminen“
Koko se itsesääntelyn työ koostuu kolmestä etappista.
1 „Kehon sääteleminen“ - tarvittavan asennon ottaminen. On suositeltu istua
„turkkilaisen tavalla (mukava asento)“, puolilootuksessa tai lootuksen istunnassa.

Koska eurooppalaisille ei ole sellaiset asennot tavanomaiset, sitten on mahdollisuus

harjoittaa myös tuolilla istumisen asentoa, mikä on käytössä tsigunin staattisten harjoitusten
luona.

Siihen valitkaa jonkinlainen tavallinen kova istuimella tuoli/taburetti ja sellaisella

korkeudella, että Teidän polvet ja lantio muodostaisivat 90*kulman. Selkä pidetään
luonnollisesti suorana, pää pidetään suorana, olat rentona, rintakehä „vedetään sisään“, suu
ja silmät on pikkuisen auki. Kielenpää tukeutuu vastaan kitalakea ylimmäisten hampaitten
takana. Se kanssa tsigunin teorian mukaan yhdistää kaksi ylitärkeää energeettistä
meridiaania – takomainen keskimäinen „ohjaamisen kanava“. Kädet on kevyesti polvilla,
lanne on myös suoristettu, vatsa on rentoutettu, ja tuolille nojautuu vaan kolmasosa
takapuolesta . Asento pitää olla niin tasapainossa kun myös pysyvä.
Jalat on yhdensuuntaisesti, polvet on olkapäiden leveydellä ja toinen toisesta kahden nyrkin
etäisyydellä. Tominnan aika ja paikka pitäisi olla valittu niin, että olisi taattu rauha ja
esteiden puuttuminen.
Lyhyesti – asennossa ollessa pitää tuntea niin mukavuutta kun voimattomuutta, erittäin
tärkeä on taito rentouttaa omat kasvolihaksia.
50
 2 Hengittämisen „sääteleminen“ - oikea hengitysmetodin käyttäminen. Tavallisesti
aloitetaan tässä luonnollinen luonnonmukainen hengitys, mutta 2-3 viikon jälkeen
yritämme mennä yli „vatsahengittämiselle“. Yleiset vaatimukset on hengittämiselle
aina samat – pitää olla luonnollinen, ilman väkivaltaa – niin, että hengittää voisi
kauemmin ilman väsymystä, mutta sopia 4 perustunnukselle: hengittäminen on
hento, tasainen, syvä ja pitkä. „Hento“ - tämä tarkoittaa vaivoin huomattavaa ja
äänetön. „Tasainen“ - tämä tarkoittaa ilman nytkähtelyä ja sujuva. „Pitkä“ - tämä
tarkoittaa pitkää sisään hengittämistä ja pitkää ulos hengittämistä – ja se kaikki ilman
pakottamatta. „Syvä“ - ajatuksissa alavatsaan (tsin vaihen)asti.
3 Sydämen „sääteleminen“ - psyyken ja tajunnan kunnostaminen. Siinä etapilla
yritetään saavuttaa MAKSIMAALLINEN RENTOUTUS eli niin sanottu „sisäinen
paikalla seisominen“, jos lihasten relaksatsioonilla pysähtyy ajatteleminen. Siinä
tilanteessa - „uni hereillä“ saa aivot maksimaallisesti mahdollisen levon.
Selvä, että vapautua meidän tavanmukaisista ja säännötömästä ajattelemisesta, jos ajatukset
hyppivät niin kun apinat oksalta oksalle, ei ole ollenkaan helppoa. Sen takia aloitteeksi
käytetään tajunnan konsentraatiota, korvatessa tuhannet ajatukset ainolla. Tavallisesti tajunta
konsentroidaan vyöhykeessä, mikä sijaitsee keholla pari senttimetriä alapuolella napaa -
„Tsin vaihelle/säiliölle“. Niille, ketä ei pysty niin konsentroimaan jonkinlaisella varmalla
kehon osalla, voisivat aloittaa oppimaan konsentroimisen taidetta helposta hengittämisen
lukemisesta. Luetaan sisään hengittämisiä ja ulos hengittämisiä. Laskiessa kymmeneen asti
(tai sataan), aletaan taas alusta asti. Jos lukemistaito ilman ajatusten poikkeamatta on jo
selvä, sitten voi mennä seuraavan etapin luokse.
Seuraavalla etapilla voi „seurata hengittämistä“: ajatuksissa lähettää ilmaan liikunnan tietä,
mikä menee läpi nenän alas ja kuvittella, että juuri tähän asti – vähäsen alaspäin napaa – ja
se ei pitäisi enää erittäin vaikea olla, siksi sen suunnan antaa jo pallean puolesta aiheutettu
paine vatsan alaosassa. Ulos hengittämisellä kuvitellaan liikunta päinvastaisella suunnalla.
Seuraavalla etapilla pitää yli mennä jo hengittämisen pysäyttämiselle, aluksi – sisään
hengittämisen jälkeen – se antaa energiaa keräämisen vaikutuksen. Hengittämistauko ulos
hengittämisen jälkeen toimii energiaa luovutuksen suunnalla, esimerkiksi, hermoärtymyksen
tapauksessa rauhoittamiseksi tai astmaattisten ja toisten spasmien heikentämiseksi t.s.
sairausten hoitamiseksi.
Hengen pidättämisen aikana pitää ajatuksissa sanoa jonkinlaisia fraaseja, esimerkiksi, minä
rauhoitun, minä istun rauhallisesti tai...minun keho/minä paranen jne. Kuka pystyy pitää
pitempää taukoa, voisi niitä fraaseja monta kertaa peräkkäin sanoa.

Vanhat tsigunin mestarit pitivät vielä hengittämisen säätämistä kaikkein tärkeämmäksi

metodiksi juuri hengen pidättämistä ulos hengittämisen jälkeen. Yhdessä omassa kirjassa
„Muistiinpanoja sisäisen luonnon ja elämän pidentämisen suhteen“ he suosittelevat – mene
makuulle, sulje silmät ja ala hengittää (saartaa tsin-energian kulku), ja laskee ajatuksissa
kahteensataan. Se vahvistaa kehoa ja psyykettä. Hengen pidättämistä pitää joka päivää
pidentää, ja jos ehditte 250 asti, sitten „korvat ja silmät muuttuvat viisaksi“ ja sairaukset
häviävät.

Puuhata „Hiljaisen istumisen kanssa“vain niin kauan, kun halukkutta riittää. Paras olisi kaksi
kertaa päivässä – aamulla ja illalla, 10-20 minuuttia kerralla.

51
 Savasana
Savasanan tekeminen päivässä vaikka 5 minuuttia puhdistaa energiaa paremmin, kun
samantekevä millainen saippua kehoa. Tässä pitää sanoa, että kaikki psykofyysisen
treenauksen systeemit, riippumatta niiden alkuperästä, käyttävät samanlaisia otteita. ENNEN
KAIKKEA, täysi rentoutuksen metodia, missä tajunta sukeltaa sellaiseen tilaan, kun pois
kytkeytyvät kaikki aivojen puolelta toimivat elimistön ohjaamissysteemit, mitkä
tavatilanteessa estävät elimistön normaalitoiminnan. Niiden systeemien katkaisemisella
alkavat toimimaan systeemit, mitkä takaa hermosolujen resurssien palautumisen, niin kun
se tapahtuu täysiarvoisen ja syvän unen aikana. Samanaikana soveltuvat myös luonnon
puolelta mukaan annetut elimistön itsesäädännän mekanismit, mitkä automaattisesti sopivat
elimistön kuin kokonaisuuden toimintaan.
OIKEIN TEHTY SAVASANA – SE ON KUIN HÄMMÄSTYTTÄVÄ LÄÄKE, MIKÄ
PYSTYY VÄLILLÄ HOITAMAAN MYÖS KAIKKEIN VAIKEAMPIA
SAIRAUKSIA.

Mitä pitäisi tietää energiasta.

Energia on maailmankaikkeuden liikkeellepaneva voima. Se liikkuu pitkin maailma
loppumattomuudesta lopputtomiin, se esiintyy niin makrokosmoksessa, kuin myös
mikrokosmoksessa – ihmisessä. Siitä huolimatta, että jokaisella ihmisellä on energia, mutta
kaikki ei osaa sitä hyödyllisesti ja itsensä täydellistämiseksi käyttää.
On olemassa niin ulkoinen, kuin sisäinen energia. Sisäinen energia liikkuu ihmisessä pitkin
14 kanavaa (meridiaania), mistä 12 on parikanavat. Se, mitä Tsigunin mestarit tiesivät jo
tuhansia vuosia takaisin, sai oman tieteellisen todistuksen, kun 1962. vuonna Pohjan-
Korean tiedemiehet keksivät yhden ihmeen pienen päällyksellä putkimaisten kuitujen
systeemin, mikä sai nimekseen „systeemi Kenrak“. Se systeemi omaa olemukseltaan eroa
hermo- tai veren-imusuonisysteemistä. Fysiikan näkökulmasta on se systeemi
taajajaksovirran johde.
Ja ihmisen terveyden määritteleekin energian liikunta pitkin niitä kanavia. Energia tekee
oman liikkumisella täyskierroksen 24 tunnin aikana, lisäksi on jokaisella meridiaanilla oman
maksimaallisen vaikutuksen kausi, mikä kestää noin 2 tuntia, eli se on optimaallinen aika
sen elimen vaikuttamiseksi. Näin ollen, 1962. vuoden jälkeen on jo selvä häpeä puhua
tsakrateista.
Sisäinen biologinen kello
Meridiaani Maksimaallisen energian aika Minimaallisen energian aika
Keuhkot 3-5 15 - 17
Paksusuoli 5-7 17 - 19
Mahalaukku 7-9 19 - 21
Perna-haima 9 - 11 21 - 23
Sydän 11 - 13 23 - 1
Ohutsuoli 13 - 15 1-3
Virtsarakko 15 - 17 3-5
Munuaiset 17 - 19 5-7
Sydänpussi 19 - 21 7-9
Kolmilämmittäjä* 21 - 23 9 - 11
Sappirakko 23 - 1 11 - 13
Maksa 1-3 13 - 15

52
Anatomista edustajaa se meridiani ei omaa, mutta tominnallinen merkitys on suuri.
Käsitteen „kolmilämmittäjä“ omaavat: ylempi lämmittäjä, keskimmäinen ja alempi.
Lämmittäjän ylempi osa sisältää itsessä keuhkot, sydän, ohjaa hengittämistä ja
verenkiertosysteemiä, toteuttaa valvontaa ihon huokosista; keskimäinen osa sisältää pernaa
ja mahalaukkua, tarkastaa ruuan sulattamisen; alempi osa sisältää munuaista, maksaa,
ohutsuolta, paksusuolta, virtsarakkoa ja se osa toteuttaa elimistöstä ylimääräsen veden ja
tarpeettomien aineiden suodattamisen ja ulos viennin. Lämmittäjän kaikki kolme osa
yhdistävät ja sopivat viiden tiivin ja viiden onton elimen työtä.

Kiinan lääketiede ymmärtämisen mukaan kolmilämmittäjä on ihmisen elimistössä

höyrymisen elimiksi, missä jokainen tiivi elin omistaa yhteyttä onton kanssa:
- sydän ohutsuolen kanssa;
- keuhkot paksusuolen kanssa;
- perna mahalaukkun kanssa;
- maksa sappirakkon kanssa;
- munuaiset virtsarakkon kanssa.

Ihmisen kokonaisuus energiaan koostuu kolmesta osasta: fyysisestä, astraalisesta ja

mentaalisesta.
Fyysinen energiaa muodostaa fyysisen kehon: iho, hiukset, luusto, lihakset, hermosuonet
jne. Astraalinen energiaa muotoile meidän emootiot: rakkauden, onnen, vihan, pelon,
meidän suhtautamisen toisiin ihmisiin, maailman jne. Astraalinen energiaa kantaa myös
bioväljun nimeä. Mentalienergiaa muodostaa meidän ajatukset. Kehittäessä samantekevä
minkälaista energianlajia, voi saavuttaa hämmästyttäviä tuloksia. Esimerkiksi,
työskennellässä astraali- tai mentalienergian kanssa voi muuttaa fyysisen kehon tilannetta –
myös parantaa.

SAVASANAN TEKNIIKKA

Lopuksi jouduimmekin sitten savasanan tekniikan toteumiseen! Savasana koostuu kolmesta

etapista, mitkä tulisi toteuttaa peräkkäin.

Ensimmäinen etappi – se on rentoutuminen, mitä saavuttamme tietyn itseä suggetoimisen

avulla tarkan ja viimeistellyn sanamuodon käyttämisellä.
Toinen etappi – ajatustyö elimistön olennaisesti tärkeiden osien luona (konsentroimme oman
ajatukset niihin paikkoihin, mitkä estävät energian vapaa liikkumisen).
Kolmas etappi – elimistön energeettinen „läpi peseminen“ käyttäessä siihen mielikuvaa
energiasta.

Älkää yrittäkö heti alussa täyttää kaikkia kolmea etappia. Enemistöllä tapauksista se ei
onnistu kuitenkaan. Sen takia olisi suositeltava yrittää omaksua jokaista niistä etappeista
erikseen, itsekseen ja vasta niiden omaksumisen jälkeen laittaa ne kasaan yhtenäiseen settin.
Koska savasana edellyttää tajunnan osanottoa harjoitusten täyttämisellä, siten kaikki kolme
etappia pitää tehdä aktiivisen tajunnan aikana. Eli toisin sanoessa, koko harjoitusten
täyttämisen aikana ei voi nukahtaa. Jos sittenkin syntyvät nukahtamishetket, tarkoittaa, että
valitsitte savasanan kanssa puuhamiseksi väärän ajan tai olette siihen yksinkertaisesti liian
väsynyt. Siinä tapauksessa olisi parempi olla puuhamatta savasanan kanssa, ja katsoa omaan
päiväohjelmaa, löytää vastedes harjoituksin toinen aika, tai antaa itselle myös tarvittaessa
pitempi uniaika.
Savasana ei omaa minkänlaisia vastasyitä!

53
Ensimmäinen etappi:
Rentoutuminen itsesuggestionin sanakaavojen käyttämisellä.

mene selälle, rentoutukaan, sulkekaan silmät, rauhoittakaan taju ja heittäkään pois

painostavat ajatukset ja kuviot. Kädet olkoon kehon vieressä mutta ei vasten kehoa.
Jalkaterien väliin jättäkään noin kämmenpohjan levyinen väli. Muuttamatta asentoa, alkakaa
hitaasti itseksenne sanomaan itsesuggestionin kaavoja. Sitä varten, että muskelit/lihakset
täysin rentoutuisi, pitää ne kaaviot sanoa mahdollisen pitkäveteisesti, liian tylsän lehtorin
monotonisella äänellä.
Huomio, olette taas „laiskajaakot“ ja ei viitsi niitä kaavioita lukea, sitten voitte ne myös
nauhoittaa kasetille tai levylle, ja tuolta kuunella. Tottakai, tässä on Teillä mahdollisuus
(suositeltava) löytää nauhoittamiseksi erittäin tylsällä äänellä oleva henkilö.

Itsesuggestionin kaavioiden lukemisen tärkeät säännöt:

Sääntö 1.
Kaavioita toistetaan KOLME kertaa. Alussa kohdistatte huomion kehon tietylle osalle,
esimerkiksi, oikealle jalalle, ja puhutte itselle: „Minun huomio on keskittynyt oikealle
jalalle“. Sen jälkeen menette oman sisäisen tilanteen luokse ja lausutte toisessa kaaviossa:
„Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen“. Kolmas kaavio on viimeiseksi. Se vahvistaa
annettun ruuminosan lihasten rentoutumista: „Minun oikea jalka on rentoutunut“. Kaikkia
niitä kolmea kaaviota pitää toistaa 3 kertaa ja 3 sekuntin jälkeen. Ne kaaviot auttavat teillä
konsentroida huomiota sen ruuminosalle, mitä hetkellä haluatte rentouttaa.

Sääntö 2.
PAKOTAKAAN TÖIHIN oma mielikuva. Että Teillä olisi helpompi konsentroitaa,
kuvitelkaa, esimerkiksi, miten Teidän sanamuodoille seuraa valonsäde ja valaisee siinä
hetkellä rentoutettavaa ruuminosaa.

Sääntö 3.
Rentouttamista pitää aloittaa alapuolelta ja jaksoittain liikkua ylöspäin – jaloista pään
luokse.

Itsesuggestionin kaaviot

Toistakaa seuraavia fraaseja, muunnelkaa (kolmesta kaaviosta ensimmäistä) niin, että

rentoutuisi kaikki teidän ruuminosat.
Minun huomio on keskitettyy oikealle jalalle. Päästä reiteen asti kaikki on rentoutunut.
Lihakset ei ole jännittyneenä. Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen. Minun oikea jalka on
täysin rentoutunut.
Minun huomio on keskitettyy vasemmalle jalalle. päästä reiteen asti on kaikki rentoutunut.
Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen. Minun vasempi jalka on täysin rentoutunut.
Minun huomio on keskitettyy oikealle kädelle. Lihakset pehmentyvät. Minä rauhoitun, minä
olen rauhallinen. Minun oikea käsi on täysin rentoutunut.
Minun huomio on keskitettyy vasemmalle kädelle. Lihakset on kämmenestä kyynärvarsin
asti rentoutunut. Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen. Minun vasempi käsi on täysin
rentoutunut.
Minun huomio on keskitettyy selälle. Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen. Minun selkä
on täysin rentoutunut.
Minun huomio on keskitettyy vatsalle. Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen. Minun vatsa
on täysin rentoutunut.

54
Minun huomio on keskitettyy olkapäille. Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen. Minun
olkapäät on täysin rentoutunut.
Minun huomio on keskitettyy kaulalle. Minä rauhoitun, minä olen rauhallinen. Minun kaula
on täysin rentoutunut.
Minun huomio on keskitettyy naamalle. Minun naama on täysin rentoutunut, minun otsa on
sileä, ilman ryppyjä. Minun posket ja huulet on rentoutunut. Minä rauhoitun, minä olen
rauhallinen. Koko minun naama on täysin rentoutunut..

Kommentteja ensimmäiselle etappille.

Se alkuetappi savasana voi aluksi ottaa aikaa noin puoli tuntia. Mutta vastaavasti, miten te
harjoituksia saavuttatte ja muistatte tomintojen järjestyksen, tulette toimeen jo 10 minuutilla.
Sisäisen rauhan, rentounen ja lämmön tunne näyttää, että teette harjoituksia oikein. Ja vaan
silloin, kun alatte tuntemaan sitä sisäistä rauhaa ja lämpöä, voitte eteenpäin mennä
seuraavalle etapille.

Toinen etappi:
Huomion keskittäminen niihin ruuminosiin, mitkä estävät energian vapaata kulkua.
Muinainen Idän lääketiede tiesi, että keholla on tietyt pisteet, mitkä estävät energian vapaan
kulkemisen. Nyt, vaikuttaessa niitä pisteitä, rentoutamme tietyt lihakset, että säädellä
energian liikkuminen kehossa. Jos olette omistautunut ensimmäisen etapin
rentoutumistaiteelle, pystytte helposti pienien ja vaatimattomien ajatusten konsentroimisen
avulla viedä ne ruuminosat rentoutuneeseen tilaan. Pitää vaan kuvallisesti kuvittella, miten
keho muuttuu veltoksi, pehmeäksi, sulaa ja pikku hiljaa häviää.
Ihmisen kehossa on 17 energian blokkia:
1. Varpaat.
2. Kehräsnivel.
3. Polvet.
4. Nivus alue.
5. Anaali alue.
6. Kämmenet.
7. Navan alue.
8. Kyynärpäät.
9. Vatsan alue.
10. Sydämen alue.
11. Olkapäät.
12. Kaula, kurkku.
13. Huulet.
14. Nenänpää.
15. Piste kulmien välissä.
16. Päälaen alue.
17. Päälaen harja.

Itsesuggestion kaavat

Tässä on tarkat kaaviot. Jokaista niistä, niin kun ensimmäisellä etapilla, pitää toistaa 3 kertaa
ja 3-4 sekunnin välein...
Minun huomio on varpailla. Varpaat sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on keholla. Kehrät sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on polvilla. Polvet sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on nivusilla. Nivukset sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on anuksella. Anuksen alue sulaa, liukuu, häviää.

55
Minun huomio on kämmenillä. Kämmenet sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on navan alueella. Napan alue sulaa, liukuu, häviää.
Minun huomio on kyynärpäillä. Kyynärpäät sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on vatsan aluella. Vatsan alue sulaa, liukuu, häviää.
Minun huomio on sydämen aluella. VIILEYS, RAIKKAUS ja KEVEYS on sydämen
aluella. Huomio! Sydäntä ei voi suggeroita......(voi pysähtyä).
Minun huomio on olkapäillä. Olkapäät sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on kaulalla, kurkulla. Kaula ja kurkku sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on huulilla. Huulet sulavat, liukuvat, häviävät.
Minun huomio on nenänpäässä. Nenänpää sulaa, liukuu, häviää.
Minun huomio on pisteellä kulmien välissä. Piste kulmien välissä sulaa, liukuu häviää.
Minun huomio on päälaella. Päänläki sulaa, liukuu, häviää.
Minun huomio on päälaen harjalla. Päälaen harja sulaa, liukuu, häviää.
Minä olen täysin rentoutunut. Minä olen täysin rentoutunut. Minä olen täysin rentoutunut.
Kaikki syyt on poistettu, kaikki häiritsevät syyt, mitkä estävät energian vapaa liikkumisen.
Kaikki syyt on poistettu, kaikki estävät syyt, mitkä estää energian vapaa liikkumisen.
On jäänyt vaan tajunta ja kehon, kuin henkisyyden ympäri olevan kuoren tajuminen.

Kommentti toiselle etapille

Sen jälkeen, kun olette oppinut oman huomion konsentroimaan ruuminosille, annatte
jokaiselle niistä noin 15-20 sekunttia, elikkä koko savasanan toinen etappi ei ota enemmän
aikaa kun noin 5 minuuttia.

Kolmas etappi:
energia „pesee“ kehoa.
Niin, te olette nyt täysin rentoutunut. Enää ei häiritse mikään energian vapaata kulkemista
läpi teidän kehon. Sen ohella on teidän tajunta aktiivinen. Hengittäkään SISÄÄN ja
kuvitelkaa, miten energiavirta kiertää teidän kehossa – menee sisään jalkapohjista ja
kämmenpohjista ja suuntautuu päähän päin. Se nousee pitkin sääriä, mene läpi polvien, ja
mene sisään kehoon. Läpi kämmenien energiaa nousee korkeamalle – olkapäiden luokse ja
yhtyy ylijääneen energiavirran kanssa. Hengittäessä ULOS, kuvitelkaa, miten energia valua
ulos – valuu ulos läpi pisteen kulmien välissä.
Yrittäkään tajuta energiavirtaa. Saattaa olla että tunnette, niin kuin pitkin teidän kehoa
„juoksisi muurahaiset“ tai teidän lihakset nytkähtelisi kevyesti. Se on hyvä merkki, siksi että
se näyttää, että olette oikein tehnyt omat harjoitukset, ja että teissä todella syntyi
energiavirta.

Mitä te voitte tuntea savasanaa praktisoidessa.

Mitä tapahtuu keholle? Eri ihmisillä voi olla erilainen reaktio savasanan kanssa
harjoittaessa. Monet voivat tuntea keveyettä, toiset – kehon täyttymistä voimalla ja
raikkaudella.
Tässä jonkinlaiset reaktiot, mitkä pitäisi ja mitkä voivat syntyä:
- Voimakas syljenvuoto. Se on reaktio, mikä pitäisi harjoituksia oikein harjoittaessa
syntyä. Se on ensimmäinen tunnus energian syntymisestä ja liikkumisesta kehossa.
Sitä sylkeä ei pidä sylkeä pois, vaan välillä niellä. Tsigunin mestareilla on syljen
nielemiselle jopa oma hoitometodiikka keksitty.
- Hien erittyminen. Se on aivan erilainen tavallisesta hikoilusta – voi olla vaan
yksittäinen tilkka jostain mielenmukaisesta paikasta – korvalehdestä, kyynärpäästä,
leuan päästä...Voi olla myös jonkinlaisessa paikassa ihmeen pienet ja kevyet hikipisarat.
Usein seuraa sen kanssa samassa paikassa niin kun jonkinlainen lämmönaallon
liikkuminen.
- Silmät kostuu. Se voi olla jonkinlainen alas painettujen tunteiden, paineiden ja

56
 negatiivisten energeetisten latausten ulospääsun tuntomerkiksi. Mutta ylimääräsen
nesteen erittyminen elimistöstä voi puhua myös siitä, että kudoksiin on keräntynyt liian
paljon eloksi tarpeettomia tai haitallisia aineita, mukaan luettuna myös vettä. Säänöllisen
treenauksen tapauksessa pitäisi sellainen nesteiden (lukuun ottamatta sylki) erittyminen
huomattavasti vähentymään.
- Suussa voi syntyä makean makuinen tai kuiva tunto – niin kun välillä syvän unen
jälkeen.
- Voi vahvistua suolien vatsan kurniminen.

SAVASANASTA POISTUMINEN

Savasanan kolmen etapin täyttämisellä voitte joutua puolihypnoottisen tilaan, mikä on unen
kaltainen siirtymisen asema. Sen takia, lopettaessa harjoitukset, pitää siitä joustavasti
poistua. Ei voi äkkiä nousta! Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Silmät on vieläkin
kiinni. Nyt hengittäkää ERITTÄIN HITAASTI syvästi sisään ja SYVÄSTI ulos. Silmät on
vieläkin kiinni. Vetäkää itseenne päin vasemman jalan varpaita, sitten – oikean jalan
varpaita. Silmät kiinni. Nyt vetäkää molemman jalan varpaita kerralla, Tehkään uudestaan
syvä sisään hengittäminen ja syvän sisään hengittämisen aikana aukaiskaa silmät.
Hengittäkää ulos.... yhdistäkää kädet „yhteen“ ja nostakaa hitaasti ylös, pää taakse,
samaanaikaan niitä ulos kiertäessä ja ojentaessa. Käsien jälkeen suoristakaa koko vartalo ja
nouskaa istumaan. Minuutin-parin jälkeen voitte nousta pystyyn ja ryhtyä oman
jokapäivästen toimintojen luokse.

III

Liikuta itsesi terveeksi

Ylimaailmaisen Terveydenhoidon Organisaation määritelmän mukaan on TERVEYS –
ihmisen psykologinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Sen voi saavuttaa vaan
luonnonlakeja kunnioittavan harmoonisen elämän kanssa, mikä tarkoittaa seuraavien
tekijöiden huomioon ottamista:
- positiivinen ajattelutapa
- ei liian voimaperäiset fyysiset harjoitukset, oikea-aikanen relaksatsiooni
- tuoren ruuan käyttäminen, missä on kaikki elämäksi tarpeelliset alkuaineet
- ilma- ja aurinkonkylvyt, raitis ilma
- puhtaan veden käyttäminen, niin ruuaksi, kun puhdistamiseksi ja itsesi virkistämiseksi

Siinä on on tuotu käytännöllinen opetus hatha-joogan harjoitusten tekemiseksi, niin niille,

ketkä haluavat itse kuntoansa parantaa tai säilyttää, mutta uskon, että tästä löytyy jotakin
hyödyllistä myös Joogan ryhmien opettajille tai opastajille, koska tässä on yhdistetty ja
systeeminen lähentyminen tietylle harjoitussarjalle, mikä on täysin todellisesti toteutettava
jopa VANHALLE JA TAIPUMATTOMALLE (aluksi) ELÄKELÄISELLE.

Alussa minulla ei ollut ollenkaan suunitelma kirjoittaa Hatha-Joogan harjoituksista, siksi

Jooganaiheellista kirjallisuutta on käytännöllisesti ottaessa joka puolella ja vapaasti
saatavissa. Mutta lukiessa niitä, tuli minulle ajatus, että vaikka kirjat on hyvät ja viisat, on
niissä silti yksi pikkuinen, mutta minun mielestä määrävä puute – ne on LIIAN viisat.
Kirjojen alkusanassa tai jälkisanassa on kyllä mainittu, että auktorit on niin monta vuotta tai
vuosikymmentä sen kanssa puuhanut ja sitä tai toista saavuttanut, mutta...ei minkänlaista
oman kokemusten jakamista. Kaikki auktorit, ketkä ei ole ruumiisesti ja sieluisesti
ammattimaiset joogit, on yrittänyt kuvittaa oman kirjojaan ihastuttavilla asennoilla,

57
valokuvilla. Jos ne itse on jo ulkopuolella notkeuden iän, sitten on käytetty vaikka
piirustuksia asennoista – pääasia, että on kaunis. He on unohtaneet, että silti enemmistölle
on se jooga juuri sitten TARPEELLINEN, jos itseäsi ei ole enää mahdollinen verrata
kuvissa tuoduissa kauneuden ja notkeuden mallien kanssa. Ja kattoessa niitä kuvia, tuntuu se
huonomman ulkonäon ja kunnon ihmiselle ehdottomasti toivottomalta, minkä tuloksena
kirja laitetaan kokonaan kädestä ja tonne se kaunis ajatus Joogasta jääkin....ja ihminen
valitse kokonaan SAUVAKÄVELYN – lohduttaessaan itseään niin: tässä mä pärjälen!!!
sauvakävely itsessään on kiva ja hyödyllinen ajanviete, mutta niin kun olen myös muualla
merkannut – jokaisen ison asian arvon määrävät sen pikku yksityskohtat. Niin myös tässä.
Alataan sitten asiaa analysoimaan. Oletan, että kaikki on kuullut tai lukenut, että treenaukset
jakautuvat kahteen perusryhmään: dynaamiset ja staattiset. Sauvakävely kuuluu dynaamisen
treenauksen ryhmään, mutta Jooga oman perusolemukselta (asanat) on STAATTINEN
treenaus. Minkä puolesta ne poikkevat? Ne poikkeavat oman vaikutuksensa puolesta.
Dynaamisella treenauksella, mitä vähemmän treenattu elimistö on, sitä enemmän syntyy
lihaksissa maitohappoa. Staattisella treenauksella mutta melkein ollenkaan, jopa ison
kuormituksen tapauksessa, maitohappoa ei synny.
Maitohappo on vanhalle ihmiselle puhdas myrkky – NOPEUTTAA vanhentumisprosessia.
Onko sitä vajaa – me haluamme jo vanhentumista hillitä. Jos kuvittelemme, että joka päivä
vanhennumme jonkin „X“ vanhentumisen yksikköä, sitten sen vastaan taistelemiseksi pitäisi
käyttää ainakin saman suuruinen arvo yksikköä, mutta vielä parempi „X“+1 arvon kanssa
yksikköä, siksi sitten on toivoa prosessia päinvastaiseksi muuttaa. Te menette
sauvakävelylle – mitä teille suositellaan: „Älkää liikarasittuko“. Todellisesti oikea suositus,
mutta... uskotteko todella, että puoli kuivuneella liimalla on mahdollinen liimata, että
haalealla vedellä on mahdollinen muna kovaksi keittää tai, että melkein tyhjällä akulla on
mahdollinen auton moottoria käynnistää??? Minä jostain syystä epäilen sitä. Sen takia
sauvakävely pitäisi olla sellaisella ponnistuksella ja tehokkuudella, että sydänlyöntien luku
huomattavasti nousee, hiki alkaa valumaan ja solujen aineenvaihdunnanprosessit menevät
uudelle tasolle. Mutta sitä todella tehdä ei voi, siksi keho ja sydän ei ole sellaiseksi
kuormitukseksi valmisteltu. Mutta treenaus periaatella – älkää liikarasittuko, se on ihan
sama, kun yrittää tyhjällä akulla autoa käynistää. Jonkinlaisen yrittämisen jälkeen on akku
lopullisesti tyhjä. Myös sellaisella turhamaisella sauvojen perässä „raahamisella“ ei ole
muuta tulosta, kun kaikin tavallisempi VÄSYMYS – teidän soluista koostuva „akun“
tyhjentyminen. Saattaa olla että sellaisella treenauksella menetitte vähäsen kaloreita, mutta
seuraavalla ruokakerralla ottaa elimistö sen kuitenkin takaisin. Isommalla teholla treenausta
ei voi tehä myös ne, ketkä kiitos epäloogiselle mainokselle käyttävät hien erittymistä
saartavia „suojalaitteita“ 24/7. onko todella vaikea ymmärtää, että ihmisen iho ON
suurimpia ihmiselimistö, että siinä on toistuvasti kiertelyssä liki kolmasosa ihmisen koko
veren määrästä ja että sen elimen LUONNON PUOLELTA TARKOITETTU työn
häiritseminen, aiheuttaa poikkeamia koko ylijäämän ruumin normaalisessa työssä.
Normaalisen ja terveen ja fysiologisesti tarpeellisen määrän puhtaan veden juojan hiki on
melkein mauton ja hajuton. Ihmisen itsen epäterveellinen elämäntapa muuttaa hien
epämielyttävästi luotaantyöntäväksi. Jos ihmiset pystyvät ja pitävät sitä jopa oikeaksi – olla
suvaitseva monenlaisten perverssien suhteessa, miksi ei pysty (tai ei halua) he sitä olla hien
suhteessa. Mutta staattinen treenaus kykene antamaan ruumille saman ison tai jopa
suuremman kuormituksen, kun dynaaminen. Että te saisitte sitä heti käytänöllisesti verrata,
tehkää pikkunen ja helppo koe. Olkaa sängyssä tai lattialla maton päällä selällään. Nyt
nostakaa päätä vaan niin paljon, että juuri noja poistu pään alta. Siihen ei pidä enemmän
nostaa, kun pari-kolme senttimetriä. Ja nyt pitäkää päätä siinä asennossa. Minä en usko, että
jopa mitätömät viisi minuuttia pystytte. Lyhyesti – te voitte pari-kolmen minuutilla antaa
keholle ( sydämelle) isomman kuormituksen, kun tunninaikanen tehokas sauvakävely.
Ja Jooga onkin nyt sellainen staattinen treenaus, mikä valmentaa teidän kehoa
myöhäisemmaksi sauvakävelyksi tai todelliseksi hiihdoksi, luisteluksi jne., mitä

58
kollektiivisesti on mukavampi ja hauskempi tehdä, kun itsekseen ja yksin asennossa
istuessa.
Mutta Joogan harjoituksissa on vielä yksi lisäarvo, mistä tavallisesti ei puhuta, erittäin ne,
ketkä on vieläkin tsakratessa kouristuksellisesti kiinni. Todellisuudessa enemmyys Joogan
asentoja stimuloi välillisesti tai suoranaisesti yhtä vartalon, käytännöllisesti ottaessa kaikin
arvokkaampaa ENERGEETTISTÄ PISTETTÄ – huei-in. Jos se piste ei olisi niin arvokas,
eikö sitten luonto olisi sellaista vaiva nähnyt ja sille kaikin enemmän piilotetun ja suojellun
paikan määränyt. Siinä pistessä alkavat ja loppuvat kaksi olennaista – iso ja pieni taivaalliset
energiankehät, siinä pistessä yin muuttuu yang-iksi ja päinvastoin.

1.Virtsajohdin
2.Napa
3.Energian meridiaanin Zen-mai
4.Piste Bai-huei
5.Meridiaani Du-mai
6.Sydän
7.Munuaiset
8.Anus
9.Piste HUEI-IN

Katsomme sitten Joogan olemukseen.

Itse olen 65 vuotias ja eläkeläinen, ja ottaessa käteen monet saatavissa olevista Joogan
kirjoista, ajattelin, että pystyykö MINUNKALTAINEN vanha ja jopa kangistunut, itsensä
niiden kirjojen avulla uudestaan „nuoreksi“ ja notkeaksi treenata. Tutkin ja katsoin ja tulin
johtopäätökseen – EI saa. Melkein joka puolella oli kirjoitettu ja ei vaan „vanhojen“
tapauksessa, vaan se päti myös nuoria kohtaan, että HETI, jos tunnette harjoitusten aikana
jonkinlaista kipua, vaikeutta tai epämukavuutta??? LOPETTAKAA HETI. Minä voin
vakuutta, että ALUSSA...VANHA ihminen ei saa ilman kipua eikä epämukavuutta tehdä ei
yhtään taivutusharjoitusta. Vanhan ihmisen treenaus on kaikkiaan pari-kolmea kuukautta
LÄPI KIPUJEN tulosten puoleen. Ainoastaan, että „vanhalla“ ihmisellä pitäisi olla jopa
niinpaljon tietoa ja viisauksia kerätty, että osaisi ERISTÄÄ, minkälainen kipu on terveyden
näkökulmasta vaarallinen ja minkälainen ei. Jos siihen itse ei pysty, on jo aina mahdollinen
konsultoida lääkärin kanssa. Ne kivut alkavat vaikka siitä, että jos mennään lattialle
selälleen ohuen maton päälle, sitten tuntuu se lattia ALUSSA oi kun kova ja kipeää,

59
nojaessa siihen sitten niskalla, kyynärpäillä tai polvilla. Mutta kuukauden-kahden jälkeen ei
huomaa enää, mikä selän alle jää – paljas lattia tai pehmeä matto.
Itse tutustuin Joogaan jo kauan sitten – 1952.vuonna. Aloin sitä kiinnostuksella lukemaan ja
harjoituksia tekemään, siihen oli kaksi syytä: ensimmäiseksi – kiinostava, koska Jooga oli
sitten, neuvostovallan aikana kieletty; ja toiseksi – oli myös käytännöllisesti tarpeellinen,
siksi omat keuhkot olivat heikot. Oli miten oli, mutta noin kahdeksan kuukauden
treenauksen (täysi- ja rytmillinen hengittäminen) tuloksena sain keuhkot hoidettua ja pystyin
henkeä pidättämään noin 3 – 3,5 minuuttia. Tästä alkoi USKO ja VAKAUMUS Joogan
systeemin mahdollisuuksista.

Toinen suuri puute Joogan kirjoilla on se, että ne ei sovella Joogaa KÄYTÄNÖLLISEEN
elämään. Ne vaan esittelee harjoituksia, hukkaavat teoreettisen maailman, lisäävät pitkän
listan, mitä kaikkea Joogin pitäisi tietää ja tehdä ja pitävät itsestään selvänä, että niiden
viisaiden kirjojen käyttöönoton jälkeen (läpi lukemisen) tai harjoituksilla aloittaessa olette
HETI jo myös Joogi. Tässä on pakko aiheuttaa murhetta teille kaikille – ei ole. Voi tapahtua,
että enimmistö teistä ei saa Joogeiksi. Myös en usko, että ne auktorit itse olisivat kaikki
Joogit. Täsmällisesti niin, kun kaikki valmentajat ei kykene itse käytänöllisen urheiluun. Ei
meistä HETI pianistiksi ole , kuka tulee, istuu pianon taakse ja laittaa kädet näppäimiin.
Jotain jää niin kun paitsi, ja ne on TAITO, KÄYTÄNTÖ ja SISÄLLÖLLISEN
OLEMUKSEN YMMÄRTÄMINEN.
johdanto – Jooga on ELÄMÄNTAPA, missä enemmyys (jos ei kaikki) elämäntoiminnat on
alistettu Jooganneuvoille ja periaateille. Mutta käytännöllinen elämä on jotain muuta – on
velvollisuudet, mitkä on sidottu perheen tai työn kanssa, tai muille elämisehdoille, mistä
usein puuttuvat mahdollisuudet tarpeellisen elämäntavan jatkuvaksi viljelemiseksi.
Eli haluan teille tutustuttaa ja rohkaista puuhamaan JAKSOLLISEN Joogan kanssa. Niin,
kuin itse olen elänyt. Minulla on Joogan kaudet – 6 – 12 kuukautta vaihtunut „laiskuuden“
kausiin, mitkä tavallisesti on kestänyt noin 5 vuotta, siksi muu, myös „syntinen“ elämä halua
myös elämistä. Katsomme töissä olevan joogin elämää. Nousee aamulla kello 5.00.
harjoitelee kaksi tuntia joogan kanssa. Kello 8.00 – 17.00 pitää olla töissä. Sitten kotiin ajo,
kotiaskartelut....ja viimeistään kello 22.30-23.00 nukkumaan, siksi muuten ei ole hänestä
kello 5.00 herääjäksi ja joogan kanssa puuhaajaksi. Niin syntyy kysymys, että milloin sitten
„ELÄT“ niin kun toiset ihmiset.
40neen ikävuoteen asti oli aktiivisen joogan kaudella taipuisuuden ja fyysisten kykyjen
palauttamiseksi tarpeellinen 1 kuukauden treenaus. Edellisellä kaudella 55-vuotisena kului
siihen jopa liki kaksi kuukautta. Nyt, eläkeiässä, että ei rasittaisi liika, suunnittelin
taipusuuden palauttamiseksi 3-4 kuukautta.

Alla mainitujen harjoitusten selittämiseksi olen myös käyttänyt kuvioita – saatte nähdä
minkälainen pitäisi olla asento, jos nuori ihminen tekee, ja olen lisänyt kuvia myös itsestäni,
että vakuuttuisitte – se notkea nuori on jo jotain pari mitätöntä kuukautta tai puoli vuotta
oman treenauksella vanhasta taipumattomasta „puupölkystä“ edessäpäin, ei enemmän.

Me aletaan oppimaan ja käytänöllisesti käyttämään hatha-joogaa. Se on kyllä joogan

systeemin alempi, mutta erittäin tärkeä asteikko. Hatha-jooga – sillä on käytänölliset metodit
terven kehon ja terveen psyykkeen luomiseksi, käyttäessä spesiaalisia harjoituksia,
spesiaalisia menettelyjä ja relaksatsiooneja.

Alla tuleva harjoitusten sarja pitäisi taata kaikkien eniten tarpeellisten lihasryhmien ja
jäsenten treenauksen. Harjoitusten järjestystä ei tarvitse muuttaa, koska ne on kasaan
laitettu periaatella, että jokainen edellinen harjoitus jonkin määrin edistää seuraavan
tekemistä, mutta samana aikana antaa tarpeellista aikaa myös muutamalle jäsenelle levoksi.
Esimerkiksi, harjoitukset, missä on enemmän kuormitus alla polvet (ihmisella nopeammin

60
vanhentuvat osat), on niin harjoitusten ensimmäisessä jaksossa, keskellä, kuin myös lopussa.

Ja vasta siitä hetkestä lähtien, jos Te olette tavoittanut tarpeellisen notkeuden, että OLLA
jonkinlaisessa asennossa tarvittavan pitkän ajan, on Teillä oikeus sanoa – minä TEEN
Joogaa. Tuohon asti on „opiskelijan“ aika.
Minulla on tavallisesti merkiksi, että viimeinen aika on taas aloittaa joogalla, jos matalalla
penkillä istuessa estää oma vatsa kengänauhojen sitomista.

Treenauksen aloittamisella .......ja kolme kuukauttaa myöhemmin

„Opiskelijan“ aikana pudottaa keho painoa vaan sen verran (5-15 kg), kun on tarpeellinen,
että saavuttaa asanojen tekemiseksi tarvittava taipuvuus. Jos ehdimme OIKEAN JOOGAN
vaiheseen, sitten keho alkaa treenauksia jatkaessa pudottamaan painoa noin 1 kg viikossa,
niin kauan kunnes saavuttaa luonnollisen OPTIMAALISEN painon, mikä on, esimerkiksi
LXX senttimetriä pituutta kohti suunnilleen kiloissa, kun XX numerollinen suuruus
senttimetreissä (KMI noin 24). Se kyllä ei vastaa nykyajan „muotivaatimuksille“, mutta
Joogan puolelta tarjottava sisäinen itsevarmuus vapauttaa teidät tarpeesta vastata
jonkinlaisille ulkonaisille täydellisuuden etaloneille. Jos olette joutunut oman tasapainon
pisteseen, onkin Teillä ideaalinen paino. LUOTTAKAA OMAAN KEHOONNE!
Mutta, että Te pääsisitte helpommin ja nopeammin „oikean“ Joogan vaiheeseen, tarjoan
yhden ylihyvän apuvälineen, mitä en ole vielä missään toisessa kirjassa tähän asti tavannut.
Ja se ei ole mitään muuta, kun yksinkertainen KELLO – selvä numerotaulu, luettavien
numeroiden ja keskisuurella sekunttiosoittimella, ja....vahvalla ja selvällä
TIKITTÄMISELLÄ – yksi sointu sekunnissa. Tavallisesti pärjäävät sellaisille ehdoille
kaikkein halvemmat ja yksinkertaisemmat seinäkellot.
Mitä se kello meille antaa? Ei mitään enemmän eikä vähemmän, kuin helpottaa harjoitusten
tekemistä Joogan tapauksessa niin tarpeellisen rytmin takaamisen – olkoon sitten ajatuksissa
tikittämistä laskiessa tai silmillä osoittimen liikkumista seuratessa.
Joogien opetus omaan pulssia laskiessa sydämen rytmin muistamiseksi on hyvä,
mutta...olkaamme rehelliset – nykyajan ihmiset, ketkä juuri terveyssääntöjen takia
suunnittele alkamista Joogan kanssa tekemään – on käytännöllisesti mahdoton. Siksi että
ihmisellä on sydän sairas, rasvoittunut, lyönnit heikot ja jäävät väliin. Itse hänellä on stressi,
joka ajatus ja tunne vie sydämen rytmistä ulos – valtimonlyöntien luku minuutissa on
jatkuvasti heiluva...mitä sitten tässä muistaa? 60 lyöntiä minuuttissa, tai 65 tai jopa 80???
Jopa, jos ihmisellä on suhteellisesti stabiili sydämen lyöntien luku, myös sitten olisi tarvetta
johonkin VIELÄ PYSYVÄMPÄÄN. Selitys on erittäin helppo. Ihminen ilman isoa
tahdonvoimaa on olennaisesti itsemurhaaja...helposti luopuja. Jos tehdään jonkinlaista
harjoitusta, missä tarvii pientä ponnistelua, esimerkiksi hengen pidättäminen, sitten lopussa,
kun asia menee vaikeammaksi ja on toivo johonkin tiettyyn lukuun asti päästä , sitten
AUTOMAATTISESTI numeroitten laskeminen ajatuksissa nopeutuu – unohtaessa oman
61
todellisen rytmin. Mutta kello on puolueeton – se ilmoittaa sinulle rehellisesti, onnistuiko
sinulla henkeä pidättää 100 tai 150 tai...sekuntia.
Se vuorostaan voi taas olla isoksi kiihokkeeksi, koska saat objektiivisesti seurata kehitystä.
Suurta iloa pitäisi aiheuttaa toteamus, että katso, tänään jo pystyn ilman ponnistelua olla
siinä asennossa...sekuntia, mutta 10 päivää takaisin vaan...sekuntia.
Ajan laskemisen tarkkuus on tarpeellinen myös monien toisten harjoitusten tekemisellä –
erittäin niillä, missä yksi pitää olla toisesta pitempi tai pitemmällä kestävyydellä.
Ja lyhyesti – laskeaa sekunteja tai valtimonlyöntejä – sisällöllisesti ei muutu mitään.
Rytmin seuraaminen on silti taattu. Jos kuvitellaan, että 10 sekunnilla tekee Teidän sydän 12
lyöntiä ja 5 sekunnilla 6 lyöntiä, sitten kellon rytmi 10 – 5 – 10 – 5 on yhtä kuin sydämen
rytmi 12 – 6 – 12 – 6. Mutta voi tapahtua se, että „opiskelijan“ jaksolla alkaa Teidän
„pamppailevan“ sydämmen rytmi automaattisesti matkia kellon rytmiä ja vakaantuu myös
jonkinlaiseksi tavaksi yhdelle valtimonlyönnille sekuntissa.
Myöhemmin, jos ehditte oikean joogan vaiheseen, jää sydämen lyönnintiheys pikkuhiljaa
kellon ajasta jälkeen, siksi se muuttuu VAHVEMMAKSI. Mutta sen ajaksi olette jo oppinut,
toivon. itse koko omalla keholla tuntemaan tai tajuamaan valtimonlyöntejä.

Rohkeasti eteenpäin:
Harjoitusten ja hoitojen koostumus:
1. Harjoitukset – ne on asanat, dynaamiset harjoitukset ja hengittämis harjoitukset.
Asanat – asennot, minkä avulla me vaikutamme hermostoon. Tiettyjen asanoiden
kompleksien avulla me vaikutamme hermosolujen ryhmiä; kompleksien systeemin
avulla me vaikutamme positiivisesti KAIKKIA hermostoja, koko
endokriinisysteemiä, vaikuttaessa ja kiihottaessa niin oman kehon jokaista solua,
joka elintä.
Dynaamiset harjoitukset – ne on liikuntaharjoitukset, mitkä nopeuttavat toksiinien
ulosvientiä ja luovat kauniin terveen kehon.
Hengitys harjoitukset – kehon varustamiseksi energialla.
2. Hoidot:
- Vesihoidot
- Puhdistushoidot
Hoitojen yhteydessä on hyvä muistuttaa myös sellainen yksinkertainen asia, kun -

KARAISTAMINEN ja sen olemus.

Karaistaminen – kompeksi toiminnat, että nostaa elimistön vastutuskykyä epäsuotuisille sää-

ilmasto-oloille (liian korkea/matala lämpötila, atmosfäärin paineen vaihtelut jne.).
Elimistössä tapahtuu jatkuva oksidoitu prosessi, mistä vapautuu energiaa. Ja niitä lämmön
syntymisen ja luovuttamisen prosesseja säätelee erilainen lämmönsäätelyn systeemi
vastaavasti oman palautumiskyvyn rajalle.
Ihon kapillaarit, mitkä sisältää noin 1/3 koko veren massasta esittävät tärkeää osaa
lämmönsääntelyn systeemissä. Jäähtymisellä kapillaarit kutistuvat, veren virtaus vähentyy,
minkä seurauksena suurentuu sisäelimien ja syväkudosten verenvarustelu... Lyhytaikasen
alustavan kapillaarien kutistumisen jälkeen saapuu niiden laajentuminen ja verellä
täyttäminen. Iho muuttu punertavaksi, lämpene ja yli kehon syntyy lämmön tunto. Sellainen
olisi sitten myös elimistössä karaistamisella syntyvä lämmönsääntelyn systeemin prosessin
mekanismi. Karastushoitojen järjestelmällisellä käyttämisellä kapillaarojen vaihtelevan
kutistumisen ja laajentamisen tuloksena syntyvä treenaus säilyttää niiden joustavuuden,
aktivoi niiden työtä... Se parantaa solujen ravitsemustilaa ja tekemistä, minkä tuloksena
parantuu aineenvaihdunta koko elimistössä.
Karaistamisellä on kolme perussääntöjä:
1 . Jaksoittainen ja jatkuva karaistavan tekijän vaikutuksen suurentaminen

62
 2. Olla systemaattinen ja johdonmukainen
3. Karaistavan tekijän vaikutus ei voi ylittää IHOPINNAN lämmönsääntelyn kykyä,
elikkä toisin sanoen: itsensä päälle äkillinen kaataminen jäisellä vedellä tai
avantoon hyppääminen on puhdas ITSETUHOMINEN – ei karaistaminen, vaan
ylivoimakas stressi. Munuaisen kuori hetkellisesti tuottaa hormoneja
glykosteroideja – kortikosteroideja, mitkä veren kautta haajantuessa,
käynnistävät soluissa energian tuottamisen mekanismit. Mutta ne mekanismit
toteutuvat solukalvojen lipiidijen vapa-radikaalisen oksidoitumisen
vahvistumisen kautta. Sen takia kärsivät suonet.
Ennen kortikosteroideja syntyy stressin tapauksessa myös toinen hormoni –
adrenaliini, mikä kyllä ihmisessä aiheuttaa euforian tunteen – minkälainen
„sankari“ minä olen, mutta elimistössä yllä mainitut munuaisotsaket hormonien
korkean konsentraation tapauksessa osoittaa vakavaa tromboosista (veritukon
umpeutuminen) vaikutusta. Sen päälle on sellaisen stressin aiheuttamisella myös
vielä yksi vakava ja negatiivinen vaikutus. Ne samat kortikosteroidit on ihmisen
immuunisysteemin varten vastakohtaiset (sovittamaton ristiriita), ja niiden
systemaattinen vereenheittäminen pikkuhiljaa hävittää koko
immuunisysteemin – ei korjaa, kuin tavallisesti sitä karaistamisen
harjoittamisella odotetaan.

Yksinkertaisempia karaistuskeinoja:
1. Ylihierominen. Se on kaikkein pehmeämpi karaistamisen tominta. Sitä tehdään
vaahtokumilla tai käsipyyhellä, mikä on alussa huonelämpösellä vedellä tehty
märäksi. Veden lämpötilaa pitäisi joka päivä 1 asten verran vähentää, kunnes
joudutaan (kaivon) veden lämpötilan asti. Alussa hierotaan ylävartaloa, sitten
kuivatetaan ja hierotaan pyyhkeellä kunnes iho muuttuu vaaleanpunaiseksi ja syntyy
lämmin olo. Sen jälkeen tehdään sama myös alavartalolla. Koko tominta, mukaan
luettuna kuiva hieronta – 4- 5 minuuttia.
2. Ilmakylvyt. Ne pitäisi ottaa puolialasti (myös alasti, miten jonkun mahdollisuudet tai
toivo on), mikä olisi ajallisesti ekonominen yhdistää aamuisen hatha-joogan
harjoitusten tekemisellä, sitten sisätiloissa tai ulkona. Vastaavasti ympäröidylle
lämpötilalle jakautuu ne: kylmät (10-14 astetta), keskimäiset (20-23 astetta),
lämpöiset (24-30 astetta) ja kuumat (yli 30 astetta). Ilmakylpyjen ottaminen pitäisi
aloittaa lämpöisellä tai keskimäisellä ilmalla ja 25 – minuuttia kerralla (heikon tuulen
tapauksessa). Jokaisen 2-3 päivän takaa voisi tomintaa pidentää 5 – 10 minuutin
verran.
3. Ylikaataminen tai suihku. Jos suihkua ei ole, voi myös itseänsä jossain maalla tai
ulkona ollessa vaan jonkinlaisesta astiasta ylikaataa tai vesiletkulla kastella.sellaisen
toiminnan pituus on 2-3 minuuttia. Vesi pitäisi olla huoneen lämpöinen. Alussa
kastellaan pää, kaula, olkapäät, sitten koko keho. Myös tähän voi soveltaa
kuivattaminen ja pyyhkeellä hierominen. Mutta suihku on jo huomattavasti parempi
väline, se takaa myös termisen kuormituksen ja täyttää hygieenisen tehtävän, minkä
tuloksena parantuu ihon hengittäminen, siksi syntyy ihon ja ihon alla olevan
kerroksen hierominen. Paras variantti olisi vastakohtainen suihku: kuuma vesi-kylmä
vesi ja niin yhteensä kolme kertaa. Kuuman veden aika olisi 20-30 sekuntia, kylmän
veden 8-9 sekuntia. Häviää „appelsiininkuori“ ilman kaikenlaisija voiteita.
4. Kotikylvyt. Mitä viileämpi on kylpyvesi, sitä paremmin se karaistaa. Veden
lämpötilan laskeminen tapahtuu joka päivä 1 asteen verran kunnes hanaveden
lämpötilan asti, mutta aloitetaan huonelämpöisen vedellä. Myös kylvyssä olemisen
aikaa pitää jatkuvasti pidentää 2-3 minuuttin asti, aloittaen 30 sekunnista. Yhdessä
hieromisen kanssa, ei voi toiminta ylittää 4-5 minuuttia .
5. Luonnon vesistöt. Niissä karaistusvaikutuksen saa vahvistettua kiitos muille tekijöille

63
 – ilma, tuuli, aurinko ja fyysinen kuormitus (uiminen). Vedessa olon aika riippuu
jokaisen terveydestä, sääoloista ja treenausastikkosta. Lopussa pyyhkeellä
hierominen.
6. Karaistuminen ulkona. Tässä on, esimerkiksi, kylmäveden kylvyt jalkaterille, tai
lumessa avojaloin käveleminen, mikä lumen tapauksessa ei saisi yli 1-2 minuuttian
kestää.

Ennen Hatha-Joogan harjoitusten luokse menemistä muistutamme vielä vähän ihmisen

anatomiaa.

Aika usein on teksteissä AURINGONPUNONTA – lyhyesti sanotuna on se iso

hermosolmu vatsaontelossa, mistä säteinä poistuvat hermot vaikuttavat käytännöllisesti
kaikkiin sisäelimiin.
On myös sana kilpirauhanen: sisäineneritysrauhanen, mikä sijaitsee kaulalla henkitorven ja
kurkun edessä, missä on jodia sisältäviä hormoneja, mitkä stimuloivat kudosten
differentioimista, säätelevät aineenvaihduntaa, elimistön kasvua ja hermoston toimitusta.

Sisäelinten kaavio

1 kurkku 23 käyrä- e. Sigma paksusuoli

64
2 vasempi sisäinen laskimo 24 peräsuoli
3 vasempi yhteinen nimetön valtimo 25 umpilisäke
4 vasempi nimetön e. Brahhiotsefaalilaskimo 26 umpisuoli
5 vasempi solisluun laskimo 27 lannesuoli (laskemassa paksusuoleen)
6 aorttinkaari 28 oikea virtsajohdin
7 vasempi keuhkovaltimo 29 vatsanaortta
8 keuhkopussi 30 alempi ontelolaskimo
9 sydänpussin ontelo 31 pohjukaissuoli
10 sydänpussi e. perikardi 33 sappirakko
11 seinäinen kalvo 34 yhteissappitiehyt
12 vatsa ( läpi leikattu ylä osassa) 35 porttilaskimo
13 pernanvaltimo ja pernanlaskimo 36 maksa (osittain läpileikkauksessa)
14 perna 37 pallea e. diafragma
15 haima (läpileikkauksessa) 38 sydän läpileikkauksessa
16 haimantiehyt 39 oikean pääkeuhkoputken haarat
17,32 ristiin paksusuoli 40 ylempi ontelolaskimo
18 ohutsuolen (tyhjäsuolen) alku 41 nimetön valtimo e. Brahhiotsefaalinen tyvi
19 vasempi munuainen 42 oikea nimetön e. Brahhiotsefaalinen laskimo
20 vasempi virtsajohdin 43 henkitorvi e. trahhea
21 laskeva paksusuoli
22 kivesvaltimo

Aamuinen herääminen:
a) Heti heräämisen jälkeen pitää uskotella itselle iloa ja onnea:“Minä olen onnellinen,
minä olen raikas ja elämäniloinen. Heti aloittaan harjoitusten tekemisen, että omaan
terveyttä vahvistaa ja täyttää itsesi koko päiväksi energialla“ - ja teemme sen ensimmäisen
harjoituksen sängyssä.
Alkuasento: Makaamme sänkyssä selällään, jalat yhdessä ja kädet kehon vieressä
: Vuorotellen jalkojen vetäminen
1 Vedämme vasempaa jalkaa varpaat edessä, jännitämme 3-6 sek., rentoudumme
2 Vedämme oikeaa jalkaa varpaat edessä, jännitämme 3-6 sek., rentoutumme
3 Vedämme molempaa jalkaa, jännitämme 3-6 sek.
Harjoitusta tehdä 3 kertaa. Hoidollinen vaikutus: normaalistaa aamulla verenkierron,
normaalistaa sympaattisen hermoston, vähentää, jos on, kipuja ristiluissa.
b) Se sängyssä makaamisen aika ei voi ylittää 2 – 3 minuuttia, siksi 5 minuutin sisään
pitää jäädä heräämisen jälkeen aamuisen veden juominen – heti kun tulitte sängystä pois,
PITÄISI juoda 0,5 – 1 lasia vettä (aktivoitua, mistä puhumme kohta, tai jos sitä ei ole, sitten
tavallista vettä, mikä on ennen käyttämistä yksi vuorokausi seisonut) ja sitten.... suoliston
tyhjentäminen.
c) Nyt pitää mennä suihkuun: kuuma vesi, kylmä vesi...ja niin kolme kertaa. Se on niin
hygieeninen kun myös karaistava hoito. Samaan aikaan sellainen vastakohtainen suihku
valmistaa Teidän jäsenet joogan harjoitusten tekemiseksi.
d) Joogan harjoitukset suoritetaan aamulla ENNEN aamupalaa (tai sitten jo illalla ennen
65
iltapalaa). Harjoituksia tehdään tietoisesti, huomio keskitetään tietyille elimille – melkein
jokaisessa harjotuksessa esitetään keskittymisen paikka. Jos tunnette väsymystä, sitten ennen
harjoituksia, harjoitusten välissä, harjoitusten jälkeen – levätkää savasanassa.

Eläkkäläiselle sopiva harjoitusten sarja

1. Kuollut asento – Savasana

Lähtöasento: makaamme lattialla, kädet vieressä, mutta ei vasten kehoa, kämmenet

ylöspäin. Tässä pitäisi vähäsen pysähtyä ja kertoa selällään makaamisesta. Tavallisesti
ihmiselle tuntuu, että tässä on kaikki helppo ja selvä. Mutta....katsomme, miten ihminen
tavallisesti menee selälleen. Alussa hän istuu, ja sitten päästää myös yläosan selästä vastaan
lattiaa tai mattoa... Totta kyllä, selälleen saa, mutta sellaisella toiminnalla jää täyttämättä
joogassa yksi tärkeä ehto...selkä ei ole suora. Selkä on kupera. Että ymmärtäisi erilaisuutta,
sitten...ollessa jo itseäsi pitkälleen heittäytynyt, nostakaa hetkeksi lattialta jalat ja takapuoli,
t.s. kiertäkää itseänne vähäsen „rullaksi“. Ja nyt uudestaan kehoa alas laskiessa huomaatte,
että selällä on entiseen verrattuna huomattavasti enemmän kosketuspisteitä lattian kanssa.
Vasta nyt on selkä niin suora, kun se sitä sen hetkellä on mahdollinen olemaan.
Toteuttaminen: täysin rentoutuminen, niin kun aikasemmin tuoduissa savasanan
harjoituksissa, tai myös supistettulla tavalla. Käytämme myös tässä vastaavia kaavioita ja
aloitamme rentoutumista alhaalta ylöspäin:
1„Varpaat on rentoutuneet, jalkaterät on rentoutuneet, pohkeet on rentoutuneet, reidet on
rentoutuneet“.
„Jalat on rentoutunut, lämpöiset, painavat“.
Ajatuksellisesti soluttaa katsen yli kehon, tarkastamme, että jalat: reidet, polvet, pohkeet,
jalkaterät, varpaat olisi rentoutuneet.
2. „Lanne, selkä, rinta on rentoutunut“.
3. „Sydän lyö rauhallisesti ja tasaisesti. Maksa on rentoutunut, virtsarakko on
rentoutunut, perna on rentoutunut“.
Taas ajatuksellinen tarkastus: perna, maksa, virtsarakko pitää olla rentoutunut.
4.„Sormet on rentoutuneet, kämmenet on rentoutuneet, kyynärpäät on rentoutuneet,
olkapäät on rentoutuneet“.
„Kädet on rentoutuneet, lämpöiset, painavat“.
5. „Kaula on rentoutunut“.
6. „Naama on rentoutunut, silmät on rentoutunut“.
Asennon kesto noin 10-15 minuuttia.
Hoidollinen vaikutus: vaikuttaa suotuisasti hermostolle, sydämmelle, verenkierron
systeemille – täydellinen lepo kaikille elimille.

Todellisuudessa voisi sen harjoituksen lisäyksenä tehdä myös vähäsen keuhkojen treenausta
(tai kehityksen tarkastusta). Maatessa edelleen selälleen lattialla, aloittakaa hengittää hitaasti
sisään ja hitaasti ulos ja niiden välissä saman arvoiset tauot. Se hengitysetappien suhde 1 –
1 – 1 -1 on standardinen Pranajaman hengittystreenauksen ensimmäinen vaihe. Vaikka
numerot ilmaisevat, niin kuin olisi ensimmäinen osa sisään hengittäminen, silti jokainen
hengitystreenaus alkaa ulos hengittämisellä, minkä pituus ei pidä vastata treenauksessa

66
tekevälle hengittämisten pituuksille. Kellon mukaan tarkastakaa, että kaikki osat olisi
samanpituiset. Jokaisen hengityskerran aikana yrittäkään lisätä yksi sekunti lisäksi.
Aloititte, esimerkiksi 4 – 4 – 4 – 4 sekuntia. Minä suositan sitten sellaiset ajan pituudet,
siksi toivon, että olette edellä mainittujen mukaan jo vähäsen hengittämistä treenannut.
(Mutta jos ette ole, sitten Pranajama hengitystreenaus on aloittelioille sellainen. Ennen
kaikkea on vaan sisään hengittäminen ja uloshengittäminen 1 – 1. Molemmat osat on
samanpituiset. kokeilkaa, sitten sisään hengittämisen ja ulos hengittämisen ajan voi jakaa
neljäksi, t.t. hengitäkää 4 – 4 sek. (tai 8 – 8 sek), sitten lisätään tauko sisään hengittämisen
jälkeen. Ensimmäinen kerta neljännes ajasta: 1 - ¼ – 1, tai sekunneilla 4 – 1 – 4. Jos se ei
aiheuta vaivoja, sitten pitää taukoa pidentää: 1 - ½ – 1, elikkä 4 – 2 – 4, jne: 1 - ¾ – 1, ja 1 –
1 – 1. Jos se menee jo hyvin, sitten aletaan lisämään taukoa ulos hengittämisen jälkeen, ja
aluksi taas neljännes hengittämisen ajasta, sitten 1/2, sitten 3/4, ja niin ehdimmekin täysi
kierroksen luokse, missä kaikki osat on samanpituset). Uusi jakso olisi (+1 sek): 5 – 5 – 5 –
5 sek, sitten 6 – 6 – 6 – 6 sek, seuraava 8 – 8 – 8 – 8 sek jne. Yrittäkää hengittämistä
venyttää niin pitkäksi kun mahdollista. Jos pääsette siihen asti, että pystytte melkein
hengittämään, esimerkiksi 15 – 15 – 15 – 15 sek, sitten haluan antaa teille yhden
käytännöllisen esimerkin tai vertauksen, että saisitte itse itselle todistaa, että HAPEN
SUUREMPI kuluttaminen vähentää teidän suorittamiskykyä.
Vertaukseksi tehkää välissä yksi kerta rytmillistä hengittämistä, (mistä pitemmin kerron
myöhemmin). Rytmillisellä hengittämisellä, että hengen pidättämisen pituudet olisi 15
sekuntia, pitää sisään- ja ulos hengittämiset olla kaksi kertaa pitemmät, elikkä me saamme
PIDENNETYN jakson: 30 – 15 – 30 – 15 sekuntia. Ja te tunnette, että pystytte
hengittämään sitä pidenettyä kierrosta, ja että sitä viimeistä 15 sekuntia ulos hengittämisen
jälkeen, mihin ehditte jo kokonaan 30 sekuntia myöhemmin verratuna sen hetkellä
treenatavan – nopeimmalla hengittämisellä, on huomattavasti helpompi kestää. Millä Te sitä
selittäisitte – yhä hapen tarpeella – sitä tulee jo aikayksikköä kohti vähemmän?

Jatkamme taas sitä 15 – 15 – 15 – 15, jos kehittyessä menette eteenpäin, esimerkiksi: 25 –

25 – 25 – 23, t.s. että viimeistä taukoa te ei ehdi pitää tarpeellisella pituudella, sitten
aloittakaa uudestaan lyhyemmästä ajasta, esimerkiksi 10 – 10 – 10 – 10, tai lopettakaa sen
kerraksi kuormituksen nostamisen treenaus. Ennen hengitystreenauksen loppua tehkää pari
hidasta ja rauhallista sisään ja ulos hengittämistä ja viimeisen syvän jälkeen, mutta ei
jännitettyn ulos hengittämisen, yrittäkää tyhjillä keuhkoilla niin kauan kun mahdollinen
pidättää henkeä. Piditte, paljon pystyitte – 10 tai 20 tai 30 tai 50 sekuntia, mutta ehto pitäisi
olla sellainen, että uudestaan sisään hengittämistä aloittaessa pitäisi sitä pystyä tehdä ilman
huohottamatta. Ja sitten hengittäkää vielä pari kertaa rauhallisesti ja hitaasti sisään – ulos.
Kerran viikossa voitte sen jälkeen tehdä myös tarkastus hengen pidättämisen, ja sitä varten
nyt jo SISÄÄN HENGITTÄMISEN jälkeen pidättäkää henkeä niin kauan kun pystytte. Se
sisään hengittäminen ei voi olla jonkinlainen maksimaalisen yrittäminen, siksi se ei lisää
hengen pidättämisen aikana ei edes sekuntia (voi jopa vähentää), koska Te tuhlaatte
tarkoituksetonta energiaa rintalihasten jännittämisellä... ja huomaatte, että myös se, mikä
edessä mainittu, ei omaa mitään merkitystä terveyden tilanteen kuvaamisella, oletteko
pystynyt hengen pidättämisen kykyä nostaa, esimerkiksi 50-lta sekuntilta parin kuukauden
aikana 120 – 150 sekuntiin asti. Sen tarkastushengittämisen ajatus on molemman tavan
aikojen vertaminen. Hengen pidättämisen aika tyhjillä keuhkoilla pitäisi olla alussa ainakin
50% ajasta, mitä pystytte pitämään SISÄÄN hengittämisen jälkeen. Myöhemmin pitäisi se
väli vähentyä.
Molempaa hengen pidättämisen harjoitusta tehkää vaan YKSI kerta, muuten voitte
omia keuhkoja vahingoittaa. Ja koko se hengittämis treenaus ei pitäisi yli 15 – 20
minuuttia kestää.

67
 2. Jalokiven asento – Vadžrasana

Sitä asentoa käytetään kun lähtöasento hatha joogan harjoitusten tekemisellä.

Täyttäminen: istu kantapäillä, pää, kaula ja keho on samalla viivalla (mutta vanhalla voi jo
työn raatamisestä selän päällä pieni kyttyrä olla); kädet polvilla; hengittäkää hitaasti ja
syvästi sisään-ulos. Asennossa ollaan 1 – 2 minuuttia
Hoidollinen vaikutus: likvidoi suolien kerrostumisen, vahvistaa polvia, parantaa ruuan
sulattamista, vahvistaa itsevarmuutta.

3. Madon asento – Bhudzangasana

Lähtöasento: maataan lattialla mahalla, kädet olkapäiden leveydellä ja nojaessa

kämmenillä lattiaan.
Toteuttaminen: vahva ulos hengittäminen.
Samaan aikaan joogan täysi-sisään hengittämisellä nostamme pään ylös ja niska niin
kauas kun mahdollinen.
Viemme selkälihaksia jännittäessä olkapäät taakse; nostaessa olkapäitä ilman käsien
apua (käsiä käytetään vaan siihen, että keho ei liukuisi lattialla); vatsa on painettu
vasten maata (napa ei nouse lattialta).
Ylimmäisessä asennossa jännittämme takamuksen lihaksia ja pysäytämme
hengittämisen (täydetyillä keuhkoilla) 7-12 sekuntiksi, minkä aikana pidämme
takamuksen lihaksia koko ajan jännityksessä.
Rentoutamme takamuksen lihaksia, hengittämme hitaasti ulos ja mennessä sen
aikana alkuasentoon.
Harjoitusta tehdään 3 – 5 kertaa. (Vanhempi ihminen voisi niitä huomattavasti
enemmän tehdä).
Huomion keskittyminen: sisään hengittämisen aikana, vastaavasti notkeudelle –
huomio liukuu kilpirauhasen luota pitkin selkärankaa alas takamuksen asti. Ulos
hengittämisellä huomio liukuu pitkin selkärankaa päinvastaisessa suunassa.
Hoidollinen vaikutus:
1. Antaa uuden synnyn vatsaontelon elimille, poistaa munuaiskivet (jännityksen aikana

68
 veri puristetaan munuaisista ulos, ja rentoutumisen aikana virtaa tuore veri
munuaisiin, pestessä tuolla mahdolliset laskeumat pois – sitä kaikkea harjoitusta
tehdessä KUVITTELLA).
2. Harjoitus kehittää itsevarmuutta ja poistaa ei täysiarvoisen tunteen.
3. Poistaa tsistiitin.
4. Muuttaa selkärangan notkeaksi.

4. Pranajama nro. 4 Käsien punnertaminen lattialta.

Lähtöasento: käytännöllisesti loppuukin edellinen harjoitus sen harjoituksen lähtöasentolla

– olemme mahallaan lattialla, kasvot alespäin ja kädet vartalon vieressä.
Toteuttaminen: yksi variantti – teemme joogan täysi sisään hengittämisen. Tauolla
sisäänhengittämisen jälkeen laitamme kämmenet olkapäiden viereen ja nostamme itsemme
lattialta irti (vartalo on suora), ja päästämme itsemme lattialle takaisin. Toistamme
punnerusta niin monta kerta kuin jaksamme. Viimeisellä kerralla, kun päästämme vartalon
lattialle, teemme suun kautta äkillisen uloshengittämisen äänellä „ha“ ja heitämme kädet
eteen.
Toinen variantti – alkuasentossa suora vartalo nojaa jo ojennettuille käsille ja varpaille. Nyt
hengittämme syvästi ulos ja hengittämis tauon aikana kokeilemme ilman vartalon
päästämistä vasten lattiaa tehdä niin paljon punneruksia, kun jaksamme. Viimeisellä kerralla
päästämme vartalon lattialle ja hengittämme sisään – yrittäessä olla huohottamatta.

Ajatus on molemmalla varianttilla suunnattu sisuspunokselle.

Hoidollinen vaikutus: vahvistaa koko vartalon lihaksia, normalisoi hengityssysteemin työn.

5. Palmu
Lähtöasento: Jalat olkapäiden leveydellä. Pää, kaula, selkä – suora viiva.
Toteuttaminen: Sisäänhengittäminen samanaikasen sujuvan suorien käsien nostamisella
ylös, selkäranka suoristamisella ja varpaille nousemisella. Katse vertikaalisesti ylös.
Vahvista itseäsi sellaisessa asennossa varpailla seisoessa 3-6 sek. (niin kun yrittäisitte
sormenpäillä kattoa koskettaa). Tee harjoitusta 3 – 6 kertaa.
Huomion keskittyminen: selkärangalle.
Hoidollinen vaikutus: elimistön yleistoiminto. Parantuu tasapainon tajuminen.

6. Rulla

69
Lähtöasento: istua, vedä molemmat polvet vartaloa vastaan, kantapäät takamuksen vastaan,
jalkapöydät yhdessä, tartu niistä molemilla käsillä kiinni (ota vasemmalla kädellä kiinni
oikean käden ranteesta – miehille, naiset ottavat – päinvastoin).
Toteuttaminen: Vedettyänne selän hyvin kuperaksi heittäkää itsenne äkkiä taakse ja saman
tien tulkaa takaisin alkuasentoon. Hengittäminen on vapaa. Tehdään 10 - 100 kertaa.
Aloittelijat – 10 kertaa.
Hoidollinen vaikutus: antaa selkärangalle notkeuden, vahvistaa sitä. Hoitaa aivosairauksia;
parantaa unta; edistää kaasuista vapautumista. Rulla on AINUT asana, mitä voi tehdä ennen
unta (ennen unta olisi hyödyllinen tehdä myös joogien täysihengittämistä).
Huomautus: Sen harjoituksen tekemisen ajaksi voisi selän alle laittaa jonkinlainen
paksumpi tai pehmeämpi matto, siksi muuten painaa selkäranka teidän ihon selän päältä
mustaksi (siniseksi) .

7. Jooga Mudra

Lähtöasento: istua „jalokiven“ asennossa, mutta ottakaa sellainen väli, että jalat on
senverran kaukana toinen toisesta, että mahdutte niiden väliin istumaan. Laittakaa kädet
selän taakse ja oikealla kädellä ottaa kiinni vasemman käden ranteesta (miehet –
vasemmalla kädellä oikean käden ranteesta).
Alla on mainittu, että se harjoitus suurentaa uskoa itseen...kyllä, mutta vaan siinä
tapauksessa, jos ollenkaan jouduitte sen harjoituksen alkuasentoon...jalkojen väliin
istumiseen, siksi jos Te olette ehtinyt omat polvet „tappaa“, sitten tarvitsette monta
kuukautta tahdonvoimaa, että polvissa KIPUA uhmaessa joka päivä parin senttimetrin
verran lähestyä päämäärälle.
Toteuttaminen: ulos hengittämisellä hitaasti taivuttaa itseänne eteen, yrittäessä otsalla
koskettaa mattoa (takamusta ylös nostamatta lattialta!). Ollessa sellaisessa asennossa
niin kauan kun mahdollista. Harjoituksen aikana kiinnitämme oman huomion
sisuspunokselle. Sisään hengittämisen aikana noustaan alkuasentoon. Tehdään 1 – 3 kertaa.
Lisäävarianttina, että annetaan myös parille toiselle lihakselle kuormitusta, voitte yrittää
kokonaan leuka vasten lattiaa laittaa. Muu toiminta on sama.

Hoidollinen vaikutus: Vähentää rasvan kerääntymistä, tonisoi selkärankaa, suurentaa

uskoa itseensä.

70
8. Harjoitukset vatsalihasten vahvistamiseksi

1. Variantti
Lähtöasento: seistään suorana, varpaat-kantapäät yhdessä, kädet riippuu alas, selkä
on suora, katso eteesi.
Toteuttaminen: samanaikasesti läpi nenän ulos hengittämisellä vetäkää vatsa niin
sisään kun pystytte, senjälkeen samanaikasesti sisään hengittämisellä työntäkää vatsa
niin eteen kun pystytte.
Alussa pitää harjoitusta tehdä hitaasti, seuraessa ankarasti hengittämisen ja vatsan
liikkumisen samantahtisuutta. Vasta harjoituksen sopeutumisen jälkeen alkakaa
suurentaa vatsan liikkumisen nopeutta.
2. Variantti
Lähtöasento: niin kun edellisessä variantissa, mutta vartalon yläosa kallistakaa
eteen noin 45*, ja kädet laittakaa vyön kohdalle isot sormet eteenpäin. Katsokaa
eteen, selkä on suora, olkapäät taakse.
Toteuttaminen: tehdään vatsalla samoja liikkeitä, niin kun ensimmäisessä
varianttissa.
3. Variantti
Lähtöasento: laittakaa jalat olkapäiden leveydellä, taivuttakaa vähäsen polvia,
vartalo kallistakaa vähäsen eteen, ja käsillä nojatkaa polviin („kalastajan asento“).
Katsokaa eteen, olkapäät pidä takana t.s. suorina.
Toteuttaminen: liikuttakaa vatsaa (katso 1 variantti).
4. Variantti
Lähtöasento ja Toteuttaminen: toistamme 3 varianttia, mutta:
Vatsan liikuttamisen teemme nenän ulos hengittämisen jälkeen ja niin monta kertaa
kun hengen pidättämisen aikana ehdimme; hidas sisään hengittäminen, rentoutus
tavallisen väli hengittämisen aikana ja uudestaan.
Hoitollinen vaikutus:
1) Se harjoitus tonisoi sisuspunosta;
2) Karkottaa vatsalta rasvan;
3) Vahvistaa vatsan alaosan lihaksia;
4) Tonisoi hermoja, mitkä ohjaavat suoliston liikkumista;
5) Käytännöllisesti nuorentaa suolistoa;
6) Poistaa mahan, suoliston ja sukuelinten alasputomisen.
7) Vanhoissa Joogan historiallisissa asiakirjoissa oli kirjoitettu, että se, kuka tekee
sitä harjoitusta joka päivä vähintään 10 minuuttia, voittaa kuolemaa ja säilyttää
ikuisen nuoruuden.
Vastasyyt: sydämmen-verisuoniston sairausten tapauksessa pitää sitä harjoitusta
tehdä alussa varovaisesti (myös kipeän mahan tapauksessa).
Mutta ne, kenen suolisto ei toimi normaalisesti, pitäisi sitä harjoitusta tehdä
täydentävästi niin ennen lounasta kun iltapalaa.

71
 9. Vuoren asento – Tadasana

Lähtöasento ja Toteuttaminen: Seiso suorana, jalat yhdessä. Vetäkää vatsa

maksimaallisesti sisään, rinta ulos. Kädet riippuvat vapaasti kyljillä. Katsokaa
suoraan eteen. Hengittäminen on vapaa, rauhallinen ja hidas. Huomio on vyötärölla.
Olkaa asennossa 1-3 min.
Hoidollinen vaikutus: Asento mahdollistaa valvoa itsesi lihaksista, parantaa ryhtiä,
on myös alkuasennoksi monen toisen harjoituksen tekemiseksi.

7. Viparita Karani

Lähtöasento: mene makuulle, kädet vartalon vieressä.

Toteuttaminen: sisään hengittämisellä nostamme jalat 90* kulmaan asti, sen jälkeen
nostamme lantion, auta itseäsi käsillä. varpaat silmien kohdalla. Vartalo nojatuu
kyynärpäihin (nojatessa käsillä pakaroihin). Päätä ei voi matolta nostaa, ja leuka ei voi
koskettaa rintaa. Hengittäminen on vapaa, ja että ei hengittäisi mahan kautta – vetäkää vatsa
sisään.
Huomion konsentroiminen: pakaroilla. Jos joku haluaa parantaa kasvojen ihon ulkonäköä
– sitten on huomio kasvoilla.
Hoidollinen vaikutus: parantaa aineenvaihduntaa, parantaa lantiossa olevia sisäelimiä,
parantaa kasvon väriä.

72
 11. Kynttilän asento – Sarvangasana

Lähtoasento: mene makuulle, venytä itseäsi ja rentouta lihakset.

Toteuttaminen: 1) Tee täysi ulos hengittäminen, sisään hengittäessä nostamme takapuolta
ja jalat lattialta (jalat voivat myös koukussa olla – muuten on vanhalla ihmisellä vaikea
nostaa).
2)Noustaan niskaasentoon, tukien vartaloa käsillä.
3)Jalat suoristetaan suoraan ylös.
Muistakaa:
a) rinta painetaan vastaan leukaa, ei päinvastoin (pää ei nouse lattialta);
b) lattiaa koskettavat olkapäät ja kaulan takimmainen osa.
Hengittää hitaasti vatsan kautta.
Aloittelijat ei pidä siinä asennossa yli 30 sek. olla, mutta jonkun ajan kuluttua
aletaan joka päivä 6 – 12 sekuntia lisämään, viiden asennon kestävyys 1-5 minuuttin asti.
Asanaa lopettaessa koukistakaa jalat taas polvista ja menkää hitaasti matolle ja nouskaa
hitaasti istumaan. Heti Sarvangasanan jälkeen, että saisi siitä maksimaalista hyötyä, pitää
tehdä „kalan asentoa“; kun se on harjoituksen vastakohta-asento, mutta ennen siitä asennosta
poistumista, istuessa rentouttakaa kaula, tehdessä päällä molemmille puolille 10 ympyrä
(alussa varmasti kuulette, miten kaula natisee tai ratisee).
Huomion konsentroiminen: kilpirauhasella.
Hoidollinen vaikutus: treena aivoverisuonien jänteyttä; sydän saa lepoa; keuhkot ja
elimet, mitkä sijaitsevat kurkun alueella, saavat täydentävän veren virran, tämä tarkoittaa –
täydentävän syötön. Asana vaikuttaa suotuisasti keskushermostolle; ja ihmiset, ketkä
kärsivät unettomuudesta, saavat helpotusta. Normalisoi mahan-suoliston ja toisten
vatsaontelon elimien työ.

12. Kalan asento – Matsiasana

73
 Lähtöasento: istukaa Vadzrasanassa.
Toteuttaminen: Käsien ja kyynärpäiten avulla kallistakaa vartalo taakse kunnes pää
koskettaa mattoa. Hengittäkää ulos; koukistakaa selkä, nostakaa kaula ja rinta, ja
päätä yrittäkää niin lähelle varpaille laittaa kun mahdollinen, elikkä toisin sanoessa –
yrittäkää mattoa koskettaa otsalla. Kädet laittakaa „rukous asentoon“ suunnalla
vertikaalisesti ylös. Huomio on keskitetty sisuspunokselle ja sydämen alueelle.
Kiitos edellä esitetyille harjoituksille (numero 7 : Joga Mudra) ei aiheuta jännitystä
polvissa enää ja saavuttaa vanhalla ihmisellä selän isompi takaperin taivutus – se
ottaa jo paljon aikaa. Itse harjoitusta „Kalan asento“ tehdessä, ollaan asennossa 30
sekuntia 1 minuuttin asti. Hengittää sisään, tullaan alkuasentoon, sen jälkeen
mennään makuulle ja rauhoitutaan (katso harjoitus 13).
Hoidollinen vaikutus: kiihottaa vatsaontelon elimien työtä, vahvistaa vatsalihaksia,
polvia, auttaa hoitamaan iskiasta, ummetusta, ruoansulatushäiriöitä, parantaa
selkärankan puutteita, aktivoi hermon-, endokriinin- ja verenkiertosysteemien työtä.
Kalan asentoa tehdään tavallisesti käännetyn asanan jälkeen. Siinä tapauksessa kalan
asennossa olemisen aika muodostaa PUOLEN käänetystä asennossa olemisen ajasta.
Jos olitte, esimerkiksi 2 minuuttia edellisessä harjoituksessa – kynttilän asentossa,
sitten kalan asentossa pitää olla 1 minuutti.

13. Supta Vadzrasana

Huomatus: varmuuden vuoksi minä en

suosittele vanhalle ihmiselle sitä harjoitusta
siten tehdä, jos ketään toista ei ole
läheisyydessä, siksi omin voimin voi olla
vaikeuksia tästä asennosta poistua.
Ei ole voimia itseä kyynärpäillä ylös nostaa.
Sen takia aloittakaa yhden jalan
taivutuksella, niin kun kuvassa on .

Lähtöasento: käyttäessä edellisen harjoituksen loppuasentoa ei tarvitse muuta, kun mennä

makuulle, laittaa kädet pään alle tai laittaa vartalon viereen. Itsekseen sitä harjoitusta
tehdessä: istu jalokiven asennossa, työnnä jalat enemmän leveälle, ja istua lattialle.
Toteuttaminen: kyynärpäiden ja käsien avulla menemme selälleen, ja kädet laitamme pään
luota kaulan alle. Olla makuulla rauhallisesti ja rentoutuneesti, hengittäminen on vapaa.
Huomio on kiinnitetty sisuspunokselle.
Olla asennossa kunnes väsymyksen tuntomerkit syntyvät. Tai myös yksinkertaisesti 2 – 3
minuuttia. Tullaa takaisin alkuasentoon – noustaa taas kyynärpäiden avulla istumaan.
Hoidollinen vaikutus: vaikuttaa suotuisasti lantion elimille. Samalla on se myös
seuraavalle harjoitukselle (auran asento) käänetetyksi asennoksi, siksi paine selkälihaksille
on päinvastoinen...

74
 14. Auran asento – Halasana

Lähtöasento: levätkää selällään, jalat yhdessä, kädet vartalon vieressä kämmenet

alaspäin.
Toteuttaminen: hengittäessä ulos nostakaa suoraa jalat hitaasti ylös, kunnes ne
muodostavat lattian suhteessa täysikulman. Sitten taivuttakaa vartaloa ja päästäkää jalat
pään taakse alas, koskettaessa mattoa varpailla. Suoristakaa jalat niin kauas taakse kun
mahdollinen, yrittäessä niitä olla taivuttamatta polvista. Jalat voivat olla yhdessä tai
harallaan. Sellaisella tavalla kehon paino kantautuu selkärangan yläosalle. Kädet jäävät
alkuasentoon, ollessa näin ollen suoristetuille jaloille vastakkaissuunnassa. Se takaa selän
kokonaisen venyttämisen. Huomio on selkärangalla. Ollaan asennossa 30 sek – 1-2
minuuttia.
Ja jos varpaiten paneminen lattialle ja pitäminen on jo helppo, sitten voi yrittää
seuraavaksi polvien panemista lattialle pään viereen.

Hoidollinen vaikutus: normalisoi aineenvaihduntaa, suotuisasti vaikuttaa

sukurauhaisille, mutta myös toisille sisäelimille.

75
 9. Padahastasana

Toteuttaminen: kumarrumme täysin eteen ulos hengittämisellä, jalkoja polvista

suoraan pitäessä; laitamme kämmenet jalkaterille, pää lähelle polvia. Ulos
hengittämisen lopussa yritämme otsalla koskettaa polvia. Olemme ulos
hengittämisen jälkeen hengen pidättämisen aikana siinä asennossa niin kauan kuin
mahdollista. Yhdessä joogan täysi sisään hengittämisellä suoristamme itsemme
pystyyn, lisäksi kädet liukuvat pitkin jalkoja. Sen harjoituksen esilämmitykseksi
voisi yksinkertaisesti pari kertaa kumartaa eteen ja kädet panna lattialle olkoon sitten
vaan sormet, tai mikä parempi – kämmenet.
Huomion konsentroiminen: huomio on ristiluilla.
Hoidollinen vaikutus: tonisoi vatsaontelon elimiä, tekee selkärangan
joustavammaksi.

16. Puun asento – Vrikasana

Lähtöasento: Tadasana
Toteuttaminen:
1) Koukista vasempaa jalkaa polvesta, ota kädellä kiinni jalkaterästä, aseta se
oikealle reidelle (koukistettu polvi pitää olla kehon kanssa samalla tasapinnalla).
2) Kämmenet pannaa yhteen (rukousasento) ja nosta kädet pään ylle. Huomio on
ristiluilla.

76
 Ollaan asennossa 1 – 2 minuuttia.
3) Tullaan alkuasentoon. Toista harjoitusta oikealla jalalla.
Koska alkuvaiheessa ei halua jalka pysyä ylhäällä, vaan liukuu alas, siten voi sitä
myös kädellä kiinni pitää, kun äkkiä yhtenä päivänä huomaatte, että ei ole tarvetta
kiinni pitää.

Hoidollinen vaikutus: vahvistaa vestibulaarin-laitetta (tasapainonelin sisäkorvassa),

kehittää uskoa itseen.

17.Pasimottanasana

Lähtöasento: istutaan suoralla selällä, jalat yhdessä.

Toteuttaminen: joogan täysi sisään hengittämisellä nostamme suoraan kädet (myös
kämmenet) ylös. Joogan täysi ulos hengittämisellä ja alaselän alueen taivuttamisella
eteenpäin yritämme otsalla koskettaa polvia, käsillä voimme samaan aikaan koskettaa
varpaita (otamme sormilla varpaista kiinni). Jalkoja ei koukisteta polvista. Nyt tauolla ulos
hengittämisen jälkeen yritämme asennon säilyttää niin kauan kuin mahdollista. Yhdessä
hitaalla sisään hengittämisellä nousemme alkuasentoon.
Huomion konsentroiminen: sisuspunoksella.
Hoidollinen vaikutus: suotuisasti vaikuttaa lantion elimille, hoitaa prostatiittia, vahvistaa
sisuspunoksen työtä.

77
 18. Sankarin asento – Virasana

Lähtöasento: Jalokiven asento.

Toteuttaminen: vie jalkaterät levälleen ja istu niin, että takapuoli olisi matolla, mutta
jalkaterät reisien vieressä. Varpaat on suunnattu taakse, kämmenet pidetään polvilla, selkä
suorana. Huomio on keskittynyt jaloille. Suositeltavaa olisi pitää vatsa syvästi sisään
vedettynä. Olla asennossa minuutti tai kaksi. Sitä asentoa tavallisesti käytetään alkuasentona
hengittämisellä, huomio konsentroimisen ja meditoimisen luona.
Hoidollinen vaikutus: auttaa reuman, podagran, lattajalan, jalkaterissä suolan kerrostuman
hoidossa ja ottaa kivun polvista.

19. Vakrasana.

Lähtöasento: istua lattialla suorin jaloin.

Toteuttaminen: vetäkää itsenne luokse oikea jalka niin, että polvi olisi painettu
vasten rintaa, nosta oikea jalka yli vasemman reiden ja pannaan jalkapohja reiden viereen
lattialle.
käännämme ylävartaloa oikealle, oikean käden laitamme selän taakse ja yritämme
ottaa kiinni vasemmasta kädestä, mutta vasempi käsi kääntyy niinpaljon eteen, että oikean
jalan polvipää jäisi vasemman käden kainalon taakse. Nyt suoristamme vasemman käden
ulos ja otamme kiinni oikean jalan varpaista.
Huomio on nyt käännetty selkärangalle. Ollaan asennossa 20-60 sekuntia.
Tehdään sama asento päinvastaisessa suunnassa.
Koska pitkään aikaa kuitenkin ei onnistuu selän takana olevalla kädellä toisesta kädestä
ottaa kiinni, sitten on ihan turhaan sitä alussa yrittää, vaan käyttää takimmaista kättä tukena
– nojaessa lattialle, että olisi helpompi asennossa pysyä. Mutta jos harjoitus onnistuu
hyvin, sitten voi suoran jalan koukistaa – vaikutus on vahvempi.
Hoidollinen vaikutus: parantaa selkärangan notkeutta, suosiollisesti vaikuttaa

78
maksalle, pernalle ja sappirakolle.

20. Kylkinurkan asento.

Lähtöasento: Tadasana.
Toteuttaminen: joogan täysi sisäänhengittäminen, pienellä hypyllä pannaan jalat
olkapäitten leveydelle ja nostetaan kädet olkapäiden korkeudelle kämmenpohjat alaspäin.
Oikea jalkaterä käännetään 90*, mutta vasempi 60*. Taivuttakaa oikea jalka polvista
90*asti. Yhdessä ulos hengittämisellä pannaan oikea kämmenpesä lattialle jalkaterän
viereen, mutta vasempi käsi suorana pään taakse ylös. Vasempaa jalkaa polvesta ei
koukisteta.
Huomio on ristiluilla. Ollaan asennossa 20-40 sekuntia. Yhdessä sisään
hengittämisellä tullaan takaisin alkuasentoon. Sen jälkeen tehdään harjoitus toiselle jalalle
ja toiselle puolelle.
Hoidollinen vaikutus: vähentää rasvakerrosta vyötäröllä ja reisillä, vähentää kipua
valtimon ja takapuolihermoston tulehduksen tapauksessa.

21. Tähden asento – Baddha konasana

Lähtöasento: istu lattialle, taivuta jalkoja polvista, jalkaterät vastakkain.

Toteuttaminen: laita kädet yhteen ja ota jalkapöydistä kiinni. Yritä kyynärpäillä
reisiä levälleen työntää, että jalat taipuisi kunnes polvet ylettyisi lattialle. Mutta se jää
enemmistölle vanhemmista ihmisistä pelkäksi haaveiluksi, sen takia rajaamme
harjoituksen toisella tavalla. Joogan täysi ulos hengittämisellä taivutamme itsemme eteen

79
ja yritämme päällä koskettaa varpaita. Ollaan asennossa 15 – 40 sekuntia. Sisään
hengittämisellä suorista vartalo taas ylös.

Mutta sitä harjoitusta pitäisi tehdä vastaavasti notkeuden kasvulle vähäsen

vaikeammaksi....alkuasennosta, missä kantapäät on vartalosta ikään kuin kaikin
mukavammalla etäisyydellä, pitää niitä oikean asennon saavuttamiseksi jatkuvasti vartalon
lähelle tuoda, myöhemmin voi myös päinvastoin – kauemmaksi, kunnes saa pään laittaa
jalkojen väliin lattian vastaan, pitäessä kädet jalkojen päällä tai alla.

Huomio on ristiluilla.
Hoidollinen vaikutus: aiheuttaa tervehdyttävää vaikutusta eturauhaselle, munuaisille,
virtsarakolle.

22. Vibraatioharjoitus.
Harjoitus 1. Lähtöasento: Tadasana.
Toteuttaminen: noustaan 5-6 senttimetriä. Ja sekunnillisen tauon jälkeen laskeututaan
voimakkaasti lattiaa vastaan. Toista 30 kertaa. 5-10 sekunnin levon jälkeen tehdään
harjoitusta vielä kerran 30 kertaa.
Harjoitus 2. Lähtöasento: Tadasana.
Toteuttaminen: hypyllä panemme jalat levälleen (jalkapohjalla lyödään vastaan
lattiaa) ja kädet sivulle, sen jälkeen hypyllä laitamme jalat yhteen ja kädet vasten kylkiä
jne... Teemme 10-15 hyppyä. Jos verrataa harjoitusta analogisella voimisteluharjoituksella,
siten voimisteluharjoituksessa yritetään sitä suorittaa päinvastoisesti – kevyesti ja
joustavasti, mutta sitten pamautuksella.
Hoidollinen vaikutus: harjoitukset 1 ja 2: vähentyy tai häviää laskimollinen
verentungos, yleistonisoiva vaikutus elimistölle.

23. Patsansanshansudhara – harjoitus ruoansulatushäiriölle.

Lähtöasento: menkää selälleen, katsokaa suoraan ylös eteen, kädet on vartalon
vieressä, kantapäät ja varpaat on yhdessä. Rentouttakaa koko vartalo.
Toteuttaminen: nostakaa vasempi jalka ylös niin korkealle kun mahdollinen, ilman
polvia koukistamatta. Samalla oikea jalka jää suoraksi. Laittakaa vasempi jalka alas
lähtöasentoon. Jalan nostaminen ja laskeaminen tehkää nopeassa tahdissa, hengittäminen
on vapaa – läpi nenän. Toistakaa nostoa 5-10 kertaa. Sitten tehkää sama toisella jalalla ja
vieläkin seuraessa että polvi ei koukistuisi.
Jos molemalla on erikseen 5-10 kertaa tehty, sitten alkuasentosta tehkää uusi
jalannosto, mutta tämän kerran molemmat jalat kerralla, vieläkin suorat ja ylös ainakin 90*
asti. Myös sitä harjoituksen osaa tehkää 5 – 10 tai enemmän .
Hoidollinen vaikutus: parantaa ruokatorven työtä.

24. Järvi – Tagadi Mudra

Lähtöasento: ollaan makuulla selälleen, rentona.

80
 Toteuttaminen: tehdään täysi joogan uloshengittäminen ja pidätellään hengitystä. Saman
aikana niinpaljon kun mahdollista vetäkää vatsa sisään, erittäin sen ylempi, rintakehän
puolinen osa. Muodustuu syvennys, mikä muistuttaa järveä; jääkää asentoon niinkauaksi,
kunnes tunnette, että enää ei pysty pidättämään hengittämistä. Sen jälkeen tehdään
ERITTÄIN hidas sisään hengittäminen läpi nenän ja mennään alkuasentoon.
Mutta sitä harjoitusta tehdessä pitää seurata, että se maksimaallinen hengen pidättäminen
olisi vaan niin pitkä, että siitä poistumisella alkuasentoon ei syntyisi äkkillistä ja syvää isoa
ilmamäärän sisään hengittämistä läpi nenän ja suun.
Hoidollinen vaikutus: sen harjoituksen oikealla toteutamisella hävitetään
ruoansulatuskanavan tautit ja häiriöt; mukaan luettuna parantuu suoliston toiminta ja
suurentuu mahanesteen erittyminen.

25. Maha mudra

Lähtöasento: istu lattialla, jalat mahdollisimman leveällä.

Toteuttaminen: laita vasemman jalan kantapää välilihan alueelle (jalkojen
haaraantumiskohtaan), jalkapohja pitkin oikeaa reittä. Uloshengittämisellä kallista vartalo
eteen, ota käsillä kiinni oikean jalan isosta varpaasta. Pidätä hengittämistä 10-15 sekuntia.
Sitten vaihda jalkaa.
notkeuden kasvaessa voi vastaisuudessa itseään syvemmälle taivuttaa kunnes pää koskettaa
oikean jalan polvea.
Huomio on kilpirauhasella. Mennää takaisin alkuasentoon. Toista asentoa, vaihtaessa
jalkoja.
Hoidollinen vaikutus: tonisoi maksaa, munuaisia, pernaa, munuaispäällystä.

26. Puolilootus – Ardha Padmasana

Lähtöasento: istukaa lattialla, jalat suoristakaa eteen.

Toteuttaminen: nostakaa vähäsen vasempa reittä ja laittakaa sen alle oikea jalkapöytä.
Vasemman jalan kantapää koskettaa vatsaa. Vartalo, kaula ja pää on samalla suora viivalla.
Kädet yhdistäkää „rukous“ asentoon. Katsokaa suoraan eteen. Olkaa asennossa 1 minuutti.
Sen jälkeen suoristakaa jalat. Toistakaa harjoitusta, vaihtaen jalkojen asentoa.
Hoidollinen vaikutus: samanlainen, niin kuin jalokiven asennolla.

81
 27. Miellyttävä asento – Sukhasana, rytmillisen hengittämisen kanssa

Lähtöasento: istu lattialla, jalat suoristettuna.

Toteuttaminen: vasempaa jalkaa koukistetaan polvesta ja paina jalkapohjalla oikean
jalan reiden sisäpuolelle, mahdollisen lähelle nivusia. Oikea jalka koukistuu polvesta ja
pannaan lattialle rinnakkaisesti vasemman kanssa. Polvet ovat lattialla ja kädet on joko
polvilla kämmenpesät ylhäällä tai rinnan korkeudella edessä kämmenpesät yhdessä. Ole
asennossa 2 – 3 minuuttia.
Hoidollinen vaikutus: Se asento mahdollistaa hyvän rentouden. Luo edulliset ehdot
sisäelinten työksi.
Rytmillisen hengittämisen lisääminen. Toivon, että edellä mainitulla
hengitystreenauksella pystytte hengittämään rytmillä 10 – 5 – 10 – 5, t.t. 10 sekuntia sisään
hengittäminen, 5 sekuntia tauko, 10 sekuntia ulos hengittäminen ja taas 5 sekuntia tauko,
sitä paitsi alussa vetäkää vatsa tiukasti sisään ja pitäkää se koko tauon elikkä 5 sekuntin
ajan. Sitten rentouttakaa vatsa ja aloittakaa uuttaa sarjaa. Sellainen rytmillinen
hengittäminen vahvistaa huomattavasti sen perusharjoituksen vaikutusta. Hengittäkää niin
6 – 12 minuuttia.

Rytmillinen hengittäminen

Kaikki luonnossa, lähtien atomista, planeettoihin ja tähtiin on jatkuvasti

vibraatiossa. Luonnossa ei ole ei missään absoluuttista rauhaa. Energia pitää materiaa
jatkuvassa liikkeessä, syntyy loputon määrä uusia materian muotoja, mutta myös ne uudet
muodot ei ole pysyvät. Myös atomit, mistä koostuu ihmisen keho, on jatkuvassa
vibraatiossa. Kehossa tapahtuu jatkuvasti prosesseja ja muutoksia. Tietyn ajan aikana
kehossa tapahtuu täysi materian uusiutuminen, jättäessä keholle tuskin ei yhtään vanhaa
atomia. nuorella elämänvoimasella ihmisella noin kahden viikon aikana vaihtuu iho, noin
kaksi kuukautta on tarpeelliset lihaskudosten vaihtamiseksi ja luukudokset uusiutuu noin
kahden vuoden aikana.

Jokaisessa vibraatiossa on olemassa jonkinlainen oma ja tietty varma rytmi.

Rytmi kulkee todellisuudessa lävitse koko meidän maailman. Sen takia ei ole
hengittäminen mitään muuta, kun yhden rytmin ilmentymä. Meidän tehtävä on
hengittämisen rytmiä vahvistaa ja parantaa.
Niin on joogit aikojen kuluessa laatinut rytmillisen hengittämisen systeemin, mikä on
kykenevä vaikuttamaan elimistön askarointia positiivisessa suunnassa. Vartalo niin kuin
„ottaisi kiinni oman“ rytmin, minkä avulla se on kykenevä varustamaan itseään energialla,
ja mitä se pystyy alistamaan osittain itsensä tahdolle. Rytmillinen hengittäminen vahvistaa

82
psyykkisen ja magneettisen hoidon voimaa. Rytmillisessä hengittämisessä on olennainen
se , mitä pitäisi saavuttaa – rytmin ajatuksellinen tajuaminen – kyky sitä ajatuksellisesti
lukea. Joogeilla on rytmin laskemisen perusteeksi tai yksikköksi – sydämen rytmi niin kuin
sydämenlyönnit. Erilaisilla ihmisillä sydän hakkaa erilaisesti, mutta jokaiselle ihmiselle
erikseen on perustaksi juuri hänen itsensä sydämen rytmi, mitä pitäisi ottaa rytmillisen
hengittämisen perustaksi. Jos olette jo oppinut ja pystytte, sitten tarkkailkaa oman sydämen
lyöntejä, „kuunnellessa“ kädellä pulssia ja laskiessa 1, 2, 3, 4, 5, 6; 1, 2, 3, 4, 5, 6 jne.,
kunnes rytmi jää teille varmasti muistiin... että kykenette itsenäisesti sitä seuramaan tai
esiin tuomaan. Mutta jos vieläkään ei pysty, sitten ottakaa taas apuun kellon tikittäminen.
Aloittelijoilla (terveillä) on sisään hengittäminen tavallisesti 6 pulssin lyöntiä, mutta
mikä ajan kuluessa jatkuvasti pidentyy. Joogien rytmillisen hengittämisen sääntö vaatii,
että sisään hengittäminen ja ulos hengittäminen olisi samanpituiset ja että
hengittämispidättämiset (hengen pidättäminen) sisään- ja ulos hengittämisten jälkeen
muodostaisivat puolet hengittämisajan pituudesta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että
pidentäessä sisään- ja ulos hengittämisen aikaa pitää sitä tehdä parillisen luvun verran.
Toivoessa pidentää hengittämisen aikaa, älkää rasittako itseänne liikaa. Olennaista
huomiota pitää kiinnittää rytmille, mikä on tärkeämpi, kun hengitysaikojen pituus.
Praktisoidessa jatkuvasti rytmillistä hengittämistä ehditte lopuksi silti siihen asti, kunnes
hengittäminen muuttuu rauhalliseksi ja melkein huomamattomaksi, mutta koko vartalo
tuntee värähdelevien liikkeiden rytmin.

Rytmillisellä hengittämisellä on monta varianttia – yksi niistä, mitä välillä on sanottu

hoitohengittämiseksi, on rytmi 1 – 4 – 2, missä yksi on sisään hengittämisen pituus, 4 on
sisäänhengittämisestä neljä kertaa pitempi hengen pidättäminen ja 2 on sisään
hengittämisestä kaksi kertaa pitempi ulos hengittäminen. Esimerkiksi: sisään
hengittäminen 6 sekuntia, hengen pidättäminen 24 sekuntia ja ulos hengittäminen 12
sekuntia. Erittäin tarkoin pitää seurata, että sisään hengittäminen alkaisi välittömästi ulos
hengittämisen loppumisen jälkeen ilman kaikenlaista taukoja. Aloittelija valitkoon sisään
hengittämisen pituudeksi sellainen aika, missä hän pystyy kokonaisen jakson mennä lävitse
ilman rasittumatta ja alussa vaan 1 – 2 kertaa päivässä.

28. Lootus – Padmasana – kaikin monimutkaisempi ja täydellisempi

istumaasento Hatha – joogassa

Yksi parhaimmaista asentoista hengittämisen, meditoinnin ja huomion

konsentroimisen harjoitamiseksi.
Lähtöasento: istu matolla, jalat eteen suoristettu.
Toteuttaminen: Taivuta oikeaa jalkaa, ota terästä kädellä kiinni ja laita se vasemmalle
reidelle niin, että kanta olisi vastaan vatsan alempaa osaa. Sama tehdää myös vasemmalla
jalalla nostaen sitä yli oikean jalan, niin että jalkapöytä lepää oikealla reidellä, varpaat
83
ulkona ja kantapää suunnattu nivusiin päin. Polvet pitää olla matolla. Selkäranka, kaula ja
pää pitää olla täysin suorana samalla viivalla. Kädet nojautuu polville, kämmenpesät
ylöspäin, mutta ne voi pitää myös „rukousasennossa“. Ollaan asennossa noin minuutti,
sitten levätä suoristetuilla jaloilla ja toistaa asanaa, vaihtaessa jalkojen asentoa.
Hoidollinen vaikutus: Sama, mikä puolilootoksen tapauksessa, mahdollista hyvin
rentoutua ja luo edulliset ehtot sisäelinten työksi.

29. Savasana – loppurentoutus

Toteuttaminen on sama, mikä harjoitusten alussa, mutta nyt ilman

hengitystreenausta.

TERVEELISET LIIKKEET ISTUESSA

Jos edellä mainitut jooganharjoitukset on Teille liian korkean iän tai myös heikon
kunnon takia vaikeat, sitten tarjoaa Tsiguni mahdollisuutta tehdä vielä helpompia
harjoituksia istuessa, ja ne pitäisi olla kyllä kaikkien toteutettavissa. Se sarja koostuu
pääasiassa 10 harjoituksesta, mikä oli pitkän ajan käytössä Sanghai tsigunin-sanatoriossa.
Toivon, että jos praktisoida niitä, sitten niiden täysin omaksumisen jälkeen ja terveyden
hoitamisen jälkeen, toivotte laajentaa oman treenausharjoitusten sarjaa..

Hampailla koputeleminen. Koputtaa, yhdistäessä ylä ja ala hampaat, alussa 24 kertaa

kulmahampailla, myöhemmin 24 kertaa etuhampailla. Se auttaa kiinnittää huomiota, omaa
tärkeyttä myös hampaiden vahvistamisella.

„Meren samentaminen“ ja syljen nieleminen. Liuuta tai vedä kielellä peräkkäin 9

kertaa yli ylimmäisten ja alempien hampaiten ulkosivun, yli ylimmäisten ja alempien
hampaiten sisäpuolen, aluksi vasemmalta puolelta, ja ilman jännitystä. Sitten nosta kielipää
vastaan ylimmäistä kitalakea ja seurata kielen alempaa alaa. Jos syljen määrä suussa
suurentuu, sitten „huuhdelkaa „ suuta sillä 10 kertaa ja nielkää alas. Se voi ummetuksen
tapauksessa pehmentää suolistoa, edistää ruoansulatusta, heikentää suussa kirpeä makua tai
hajua.

Vatsan hieronta. Hierotaan kämmenpesiä toinen

toisensa vastaan kunnes ne muuttuvat lämpöiseksi
ja pannan toisensa päälle (Tavallisesti parempi
painaa käden päälle) ja kämmenpesän keskipaikalla
hierotaan ympyränmuotoisesti ympäri navan, oikealta
puolelta ylös, vasemmalta puolelta alas, tehdään
pienet, keskimäiset ja isommat ympyrät, jokaista
niistä 12 kertaa. Se mahdollista säädellä mahan ja
suoliston toimintoja.

Pestää naamaa, rummuttaa. Hierotaan taas

kämmenpesiä, pesemisellä keskimäiset sormet
hierovat nenän kylkiä alhaalta ylös mennessä
niin otsan asti, keskimäiset sormet menevät

84
yli kulmien levälleen, kämmenpesät toisilla
sormilla liukuvat yli poskien ja liikkuu sivulta
alas. Toista 9 kertaa. Se edistää tsi-veren kiertokulkua
kasvoilla ja ehkäise vilustumista.

„Rummuttaa“, - peitä korvat ja paina niskaa.

Kämmenpesillä painetaan korvat kiinni ja ajatuksissa
lasketaan 9 läpi nenän hengittämistä, sitten etusormet
laitetaan keskimäisille ja etusormilla 24 kertaa
sivellään niskaa kuunnellessä korvissa suhiseva sointua
„dun-dun“.Säännöllisellä tominnalla torjuu huimaukset
ja surinan korvissa.

Katse vasemmalle, katse oikealle. Alussa silmät

katsovat suoraan eteen. Kääntäessä kaulaa vasemmalle
katsovat silmät vinoon vasemmalle olalleen, sitten,
kaulan kääntämisellä oikealle – silmät katsovat
oikeaa olkaa, molemmalle puoleen 6 kertaa.
Se aktivoi kaulan ja selän. Liikkeet pitää olla sujuvat.

Lanneseutun hierontaa. Hieroessä kämmenpesät

lämpöiseksi, hierotaan selän alemmalla osalla
lanneseutun pehmeitä paikkoja: vasempi ja
oikea käsi kulkevat vaihdellen ylös ja alas, kumpain
suuntaan 24 kertaa. Se voi lieventää selän ja ristiluiden
jomottava kipua.

Käsien suoristaminen horisontaalisesti sivuille.

Kämmenpesät on puristettu nyrkkiin, „nyrkkin
silmät“ (aukaiset ison sormen luonna) on kohdistettu
ylöspäin, nyrkkit itse on rinnan edessä, sitten
viedään hidasti sivuille, toistetaan 24 kertaa.
Mahdollista vahvistaa keuhkojen energiaa ja
vähentää tuskaa rinnassa.

Käsien vertikaaliympyrät. Kädet nyrkkiin

puristettu niin kuin soutelisi veneessä 20 kertaa.
Se mahdollistaa venyttää ylempiä jäseniä ja lihaksia.

85
 Taivaan tukeminen vasemmalta ja oikealta. Yksi
käsi nojautuu vyötärölle, toinen nousee ylös. kun
liikkuminen ehtii kulmien korkeudelle, kämmenpesä
käänntyy niin että keskipaikka näyttää ylös. kun
käsi ehtii päälaen kohdalle, silloin se suoristuu ulos.
Sen ohella silmät katsovat käden selälle. Alussa
tehdään vasemmalla kädellä, sitten oikealla ja
vuorotellen tehdään molemmalla 5 kertaa. Se
säädelee pernan ja mahan toiminta, parantaa
ruoansulatusta, mutta venyttää myös ylimmäistä
vartalon osaa.

Kädet vetävät jalkapöytää. Istukaa suorana,

jalat on ulos suoristettu, varpaat ylöspäin.
Taivutetaan vartaloa eteen, otetaan varpaista kiinni
ja vedetään jalkapöytiä. Jokaisen vedon jälkeen
lyödään kevyt läimäys reiden osalle. Harjoitusta
toistetaan 7 kertaa.
Se auttaa rentouttamaan luita ja lihaksia, vahvistaa
munuaisia ja ristiluita...

Myös edellä mainituissa harjoituksissa ei ole pakko istua „räätälinistunnassa“ vaan voi
myös, niin kuin viimeisessä, istua suorin jaloin.

Lyhyesti:
„Tehkää jotain – ainakin kokeiluksi, ei paljon ja kerralla, mutta tärkeä on
ENSIMMÄINEN ASKEL, siksi ensimmäinen tulos ohjaa teitä varmasti seuraavan luokse“.

86
 IV

PARANNA ITSESI VEDELLÄ

Yleistieto on, että maapallon maaperästä suurin osa (71%) on peitetty vedellä – merillä ja
valtamerillä, niiden pinta-ala ylittää 2,5 kertaa planeetta Marsin omaa ja melkein 10 kertaa
kuun pinta-alan. Koko veden varasto (100%) on noin 1454300 kuutiokilometriä, mistä
vähäsuolaista vettä on vaan 360 tuhatta kuutiokilometriä, elikkä vaan 0,025%, mikä on
erittäin mitätön suuruus. Mutta jos puhutaan puhtaasta tervellisestä juomiseksi kelpaavasta
vedestä, sitten on numero melkein olematon. Ihminen tuntee erittäin terävästi vedentasen
poikkeamia: vartalon painosta 6-8% veden menetys aiheuttaa vaikean tilanteen,
pyörtymyksen kaltaisen. Ja jo 10-12% nesteen menetystä lopettaa sydän lyömisen. Maksa,
munuaiset, iho ja keuhkot yhtäjaksoisesti puhdistavat verta ja koko vartaloa kaikenlaisista
haitallisista ja tarpeettomista aineista, sen takia pitäisi pidättäytyä niiden ylikuormittamisesta
tarpeella juomavettä puhdistaa siinä sisältyvistä suoloista, orgaanisista aineista,
teollisuusmaisista kemikaaleista tai maatalouden lannotteista.

Ihmisellä on oma terveyden säilyttämiseksi tarpeellinen tietty määrä vettä. Ihmiset, ketkä
käyttävät vähän vettä, melkein kaikki kärsivät veren puutteellisuudesta, niillä on
vähäverisyyden ulkonäkö, ne on kalpeat ja aneemiset. Iho on niillä melkein aina kuiva ja ne
erittäin harvoin hikoilevat. Melkein kaikki kärsivät ruoansulatushäiriöstä, mutta se
vuorostaan aiheuttaa kokonaisen rivin muita puuteita. Niiden suolisto on täynnä
käytönnöllisesti ottaen myrkyllisiä aineita, mitä elimistö ei pysty poistamaan normaalisella
keinolla läpi munuaisten ja ihon, koska siihen ei riittävästi vettä. Veden vähäisyydellä
vähentyy myös syljen ja mahanesten eritys – sekoittaen täysin normaalisen
ruoansulatusprosessin. Veden vähäisyys vaikuttaa myös veren muodostumista. Päivän
aikana, ruoka-kertojen välissä pitäisi ihminen juoda lisää vettä 800 – 1000ml. Veden
lämpötila pitäisi olla 12 astetta ja Juodaan sitä vettä pienillä siemauksilla, pitäessä jokaista
siemausta pari sekuntia suussa ja hitaasti kuvitellessa, miten sen veden kanssa tulee Teidän
elimistöön myös energia.

Se kaikki pätee sitten, kun juomme TAVALLISTA (hanasta, kaivosta) vettä, mutta meillä
on mahdollisuus ITSE huomattavasti parantaa veden laatua, muuttaessä sen todella
parannettavaksi:

Sulattettu vesi
1. Sulattettu vesi parantaa
Hanavesi sisältää raskasta vetyä: tavallisesti atomin ydin sisältää yhtä protonia, mutta
raskalla vetyllä – on vielä neutroni, t.s. sen massa on liki kaksi kertaa isompi. Sanotaan sitä
deuteeriumiksi (D) ja, liittyessä hapella, ei muodostaa tavallista vettä H2O, vaan raskan
veden D2O.
Yhden olettamuksen mukaan ei ole vanhentuminen muuta, kun elimistössä raskan vetyn
atomien keräntyminen. Jos se on niin, sitten jopa pienen osan D2O molekyylien
korvaminen normaalisilla veden H2O molekyyleillä pitäisi aiheuttaa myös elimistön
nuorentumisen (tai ainakin vanhentumisen pidättämisen). Sitä paitsi, jos me keitämme
ruokaa, sitten uloskiehuvalla veden höyryllä menettämme ison määrän kevyttää vetyä ja

87
 suurentamme vartalossa olevan raskan vetyn – deuteeriumin – määrää. Edellä mainittu
saattaa selvittää hieman raa´an ruuan syömisellä syntyvä nuorentumisen vaikutusta.

Vesi – tärkeä vaikutin. Ottakaa huomioon, että vety menee DNH molekyylin, elikkä vedyn
tyypin vaikutus annetaan eteenpäin perinnöllisyyden kautta. Elikkä suoraan sanoessa –
meistä itsestään riippuu, onko meidän jälkeentulevilla sukupolvilla elimistössä vähemmän
haitallista deuteeriumia tai ei.

Alempana seuraavasti tarjoan yksinkertaisen juomaveden valmistamisen tavan, mikä ei

tarvitse minkänlaisia erikoisia tai kemiallisia muokkaamisen metodeja. Selviää, että äitikulta
luonto on itse huolehtinut veden puhdistamisen ja sen ominaisuuksien korjaamisen
mahdollisuuksista – siinä tapauksessa, jos sitä sillä välin pakastaa. Se metodi perustuu veden
ominasuudella (myös suolaisella) muodostaa jäätyessä puhtaan jään kristalleja, mitkä alussa
on pienet, mutta omaavat kyvyn kasvaa. Sen ohella vesi siinä liuottuilla suoloilla ja
haitallisilla aineilla jää ulkopuolelle kristalleja, ja vastaavasti jäämäärän suurentumiselle
muuttuu yhä pienemmän kokoiseksi ja konsentroimaksi „suolavedeksi“.

Sen ohella voi raaka-aineksi ottaa tavallista hanavettä, mutta laadullinen lähdevesi olisi
vieläkin parempi. Muistuttamme – vesi seisoo ennen töiden aloittamista yhden vuorokauden
aukinaisesti huonelämmössä.

Astiaa ei täytetä vedellä kokonaan, siksi pitää ottaa huomioon veden tulviminen
jäätymisellä. Sitä varten voisi olla jonkinlainen ylhäältä laajentuva liukas muoviastia, mihin
saa laittaa kannen – mutta voi panna myös pahvin, vanerin tai...: Jääkaapissa pitäisi se astia
panna jonkinlaiselle lämpöä eristävälle pohjalle (pahvi, vaneri). Se on tarpeellinen, että
saavuttaa samanlaista (korkeuden mielessä) ja hidasta järjestystä, että pohja ei jäätyisi
ennen, kun alkaa jäätyminen ylhältä.

Ensimmäisillä kerroilla pitäisi seurata ja muistaa, miten nopeasti ja miten vesi kaapissa
jäätyy. Sitten saa myöhemmin kaikkia toimintoja tehdä jo puhtaasti kellon mukaan.

Ja operaatiot on seuraavat:
- odottaa, kunnes syntyy 3 – 5 millimetrin paksuinen jääpeite. Se kerros pitää ottaa pois ja
heittää pois, se sisältää likaa...minkä ympäri/sivuun syntyivät ensimmäiset jääkristallit.
- Odottaa, kunnes ylijäännyt vedestä 2/3 on jäätynyt. Se jää ota ulos ja laita toiseen
astiaan sulattamiseksi, siksi se onkin se PUHDAS jää, mistä saamme meille tarpeellisen
sulatetun veden.
- Astiaan jäänyt 1/3 ei jäätynyt vesi pitää heittää pois, myös se sisältää ei-toivottuja
lisäkkeitä.

Juoda pitäisi puhdasta sulatettua vettä seuraavasti:

- paras käyttölämpö on 0* luona (vedessä pienet jääpalat)
- juoda pitää kerralla, ilman välitaukoja
- 1 tunti juomisen jälkeen ei voi syödä, eikä juoda
- nimellisnormi on ¾ lasiaa 2-3 kertaa päivässä, 4-6 yhden ruuminpainon kiloa suhteen.

Huomautus. Edellä (Joogassa) mainittun varhaisaamun (heräämisen jälkeen tyhjälle

mahalle) juomisen tapauksessa on veden määrä pienempi – 2 g yhden ruuminpainon kiloa
suhteen.

Puhtaan sulatetun veden käyttäminen helpottaa ihmisen kaikkien sisäelinten työtä, veren
koostumus muuttuu puhtaammaksi, mikä vuorostaan takaa sydämen-

88
verisuonistonsysteemin, hermoston ja pää-ja selkähermon täysiarvoisen työn, normalisoi
lihasten tomintaa ja parantaa yleistä itsetuntoa. Sisäisesti terve ihminen omistaa ja käyttää
paremmin syötyä ruokaa ja elikkä pärjäilee vähemmällä ruualla. Tosi, voi tapahtua, että
alussa aineenvaihdunnan parantumisen, työkyvyn ja eristyvän energian suurentumisen takia
voi kasvaa myös ruokahalu, minkä tyydyttämättömyydellä voi syntyä nälkätunne. Mutta,
olkaa rauhallinen, se on vaan lyhytaikanen TUNNE. Parantunut ihminen, kuka käyttää
jatkuvasti sulatettua vettä, ei ole enää tarvetta ottaa minkänlaisia lääkkeitä, häntä ei vaivaa
allergia eikä sairasteleva olo, koska sulatettu vesi vahvistaa samantekevää minkälaisen
elimen immuunisysteemiä. Vanhoilla ihmisillä palautuu kirkas äly, parantuu muisti ja
syntyy uusi kiinnostus elämää vasten.

Sulatettu vesi ei paranna ei vaan ihmisiä, vaan vaikuttaa kaikille elävän luonnon edustajoille.
Sen takia on monet tiedemiehet sitä mieltä, että muuttolinnut ei lennä toisiin paikkoihin
sikäli lämmön takia, vaan maksimaalisen sulannut veden kaudella.

Huolimatta kaikelle edellä kirjoitetulle, olen kaukana ajatuksista, että pelkästään sulatettu
vesi olisi riittävä aktiivisen ja terveellisen elämän takaamiseksi. Suosittelen sitä kaikkea
käyttää myös rinnakkaisesti toisten kirjoituksessa tuoduissa luonnollisilla
parantamismetodeilla.

Haluaisin kiinnittää huomion yhdelle kiinnostavalle yksityiskohdalle. Me tiedämme, että

ihminen ei pysty elämään, jos ruuminlämpö on korkeampi kun 42*C. Sen takia
lääketieteellisillä kuumemittareilla on viimeiseksi numeroksi 42*. Mutta se on juuri sama
lämpö, milloin terveellinen sulatettu vesi muuttu epäterveelliseksi sulattamattomaksi
vedeksi. Niin syntykin kysymys: äkkiä ihminen korkeassa kuumessa kuolekin sen takia, että
hänen ruumin soluissa oleva vesi muuttuu toiseksi.

„Elävä“ ja „kuollut“ vesi

Elävä ja kuollut vesi saadan veden elektrolyysillä: anodin luona syntyy hapan ympäristö
(kuollut vesi) ja katodin luona alkalinen ympäristö (elävä vesi). Että ne erilaiset nesteet ei
sekoittuisi uudestaan virran katkaisemisen jälkeen, on niiden väliin laitettu jonkinlainen
sähköä johtava mutta ei vettä ulos päästäävä väliseinä. Nykyaikana erikoiset keraamiset
laattat.

Sähköaktivoidut veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet.

Suolaliuoksen sähköaktivoimisen aikana tapahtuu sen jakautuminen kahdeksi fraktioksi.

Anodin vyöhykessä (hapan fraktio) muutaman ajan päästä muodustuu hypokloorivetyhappo,
hypokloridi, kloraatti ja natriumperikloraatti ja vedyn peroksidi. Sen lioksella on antiseptiset
ja antibakteriaaliset ominaisuukset.
Katodin vyöhykkeessä tapahtuu kaasumaisen vedyn erittyminen ja alkalisen
muodostuminen. Sitä paitsi, katodeissa muodostuu ylenmääränen määrä hydroksyylionejä,
mitkä on niin eläinten kun kasvisten virkisteeksi.

Sähköaktivoidujen liuosten luonteenkuvaus

Atoliitti pH 2...6, missä käytössä on paras....2,5 – 3,5 pH.

Se on läpinäkyvä neste, ilman saostaa, hennosti sitkeä ja omistaa hapon hajua. Reaktion
aikana saa atoliitti positiivisen sähköpotentiaalin – 1,0-1,25 volttia.

89
Hyödylliset ominaisuukset:
* erittäin aktiiviset antibakteriaaliset ominaisuukset – on antiseptikaksi ja konservatiiviksi,
siksi pystyy täysin tuhota kestävät virukset ja mikro-organismit, mukaan otettuna myös
niiden sporiset muotot:
* sillä on ominaisuus hidastaa elävää elimistöä ja kasvien elämäntoimintaa;
* sillä on monessa teknisissä prosesseissa inhibiittori (prosessia tai reaktiota jarrutava)
ominaisuus.
Omat ominaisuukset säilyttää 1-2 viikkoa (jos pitää suljetussa astiassa- tumman
värisessä pullossa- ja poissa auringonvalosta).

Katoliitti pH 9....12 – käytöksi paras 9,5 – 10,5 pH.

Myös katoliitti on läpinäkyvä neste, mutta reaktion aikana voi sisään tulla saos, minkä määrä
riippuu käytettävän veden puhtaudesta. Vielä puuttuu haju ja maulta muistuttaa sadevettä.
Reaktion aikana saa vesi negatiivisen potentiaalin 0,8 – 0,9 volttia.
Hyödylliset ominaisuukset:
* omistaa biologista aktiivisuutta, on elävän elimistön ja kasvien elämäntoiminnan
kehityksen ja kasvun virkiste
* sillä on korotettu liuostamisen kyky;
* sillä on prosessien katalysaatoreiden ominaisuuksia,
* sillä on ekstrahoimisen ominaisuudet,
* neutralisoi kaasumais-nestemäisten ympäristöjen korroosion-aggressiivisiä
ominaisuuksia,
* sillä on korotettu absorptsiooni-kemiallinen aktiivisuus;
* sillä on vähentynyt pintajännitys ja korotettu koostumiskyky.

Oman ominaisuukset säilyttää melkein viikon (jos pitää suljetussa astiassa, pimeässä ja
ilmatiiviisti). käyttämisen aika on ensimmäiset puoli tuntia valmistamisen jälkeen, vaikka
myös kaksi päivää säilytetty vesi on täysin käyttökelpoinen. Elävän veden keittämisellä
kadottaa se omista ominaisuuksista ainakin puolet, mutta ottaessa huomioon, että se on silti
PUHDAS, saa siitä tosi hyvää kahvia ja teetä.

Katoliittin liuokset, mitkä on aktivoituu pallealla varustetulla elektrolyysilaitteen

katodinkammiossa, omistaa päinvastaisia ominaisuuksia verratuna anoliittin liuoksiin.
Sähköaktivoidu katoliittin liuos, niinkun yllä mainittu, säilyttää oman ainoa laatu
ominaisuukset vähintään 48 tuntia. Tällä tavalla, ilman kaikenlaisia kemillisia lisäkkeitä,
vaan vastaavan sähköaktivoimisen kautta, vesi muuttuu isolla tehokkudella antioksidantiksi,
mikä kykynee normalisoimaan eläin ja kasvis organismien solumembranien
tomintoja...Katoliittiliuosten parametrien valinta mahdollistaa periaattelisesti normalisoida ja
jopa stimuloida mielenmukaisen organismin energeettistä tasapainoa ja aineenvaihduntaa.

Sitä paitsi, on katoliitilla myös erittäin hyvät pesemisominaisuukset.

Katodinen sähköaktivaatio takaa täydentävästi myös vaikeiden metallien monenlatausten
kationien suoranaisen neutralisoimisen, minkä tuloksena metallien ionit menevät hitaaseen
muotoon ja muuttuvat vaarattomaksi eikä saostuu eläinten ja ihmisten elimistöön.

Niin kuin edellisestä voisi ymmärtää – laitetta, minkä kanssa saadaan „elävää“ ja „kuolluta“
vettä, sanotaan tekniikassa sähköaktivaatoriksi ja niitä on jo keksitty monenlaisia varianttejä
kotoiseksi käyttämiseksi. Tässä alhaalla on nähdä Venäjä tuotantoa „VITA“, missä on
käytetty uutta tyyppiä:

90
 1. Ekologisesti puhdasta keraamista säiliötä.
2. Spesiaalista katodi-elektrodia, mikä ei liuostuu elektrolyysin aikana.

Saatavilla olevat fraktiot mahdollistavat:

1. Laskea veressä SOKERIN sisältymistä ja valtimollista painetta.

2. Sterilisoida ja desinfioida asuinhuoneita, ruoka-astioita, pyykkiä,
taloustarvikkeita, mutta myös omia kehonnosia.
3. Tehokkaasti hoitaa haavoja, palohaavoja ja mätäpaiseita.
4. Toteuttaa suuontelon ja nielun ehkäiseviä ja hoitohuuhteluja (vilustumisen
tapauksessa ja hampaan ja ien kipujen tapauksessa),
5. Käyttää monenlaisten tulehdusprosessien tapauksessa kompresseiksä ja
puhdistamiseksi, parantaa paradontoosia ja prostatiitia.
6. Voi myös käyttää taisteluksi puutarhatuholaisten kanssa, siemenien itämisen
parantamiseksi, kotieläinten, lintujen ja mehiläisten hoidoksi.
7. Laitteella voi myös merivettä puhdistaa.

Laite käyttää 220 V energiaa – 200W. Kammion tilavuus – 1 litra. Keskimmäinen

aktivoimisen aika – 5 minuuttia.

Valkovenäjä tuottaa kotikäyttö malleja AV - 3002 ja AV – 3003 (perusmalli AP-1)

Sähköaktivaatioita voi käyttää ilmalämmössä +5 - +35*C ja relatiivisella kosteudella ei

enempää kun 80%.

91
Rakenne ja työnperiaate

A – anoliiti „kuollut“ vesi K – katoliitti „elävä“ vesi

Sähköaktivaattori koostuu neljästä perusosasta (katso kaavio):

- ravintoelementti (positio 1);
- säiliö (positio 2);
- keraaminen kulho (positio 3), mikä laitetaan yleissäiliöön;
- pois otettava yläkansi (positio 4) elektrodien kanssa.
Ravintoelementti (positio 4) on tasavirran muuntaja ylikuormitussuojalaitteella. Tärkein
säiliö (positio 2) on valmistettu elintarvike muovista. Elektrolyysin aikana muodustuu siinä
katoliitti - „elävä“ vesi.
Keraaminen kulho (positio 3) täyttää katodin ja anodin välissä säiliön tehtävää. Siinä
muodustuu anoliitti - „kuollut“ vesi.
Kannen (positio 4) alemmaisessa osassa on asetettu isoloidut elektrodit – kaksi anodia
spesiaalisessa kemianvarmalla jalometallista päällyksellä (mustat) ja kaksi katodia
ravitsemisessa luvattu ruostumatomasta teräksestä (vaaleat).

Ukraina tuottaa

Kuutta tyyppiä veden sähköaktivaatoreitä firmasta „EkoVod“

Mikä on tarkoitettu veden puhdistamiseksi, desinfiomiseksi ja veden rikastamiseksi piin

ioneilla.
Niissä, uuden polven aktivaattoreissa on käytetty spesiaalisesti laadittua anodinmateriaaleja
„EKOSIL“, mikä sisältää piiyhdisteitä...

92
Laiteitta tuotetaan keksintöjen tekijöiden ohjaamisella.

EAW erottavaksi omaperäisyydeksi on se, että tavallinen vesi Teidän hanasta muuttuu
metallien, mutta myös raskasmetallien haitallisista suoloista puhdistetuksi, puhdistetuksi
myös haitallisista orgaanisista yhdisteistä, mitkä samanaikasesti tuhovat myös kaikki
mikroorganismit. Vesi omaksuu bioenergeettisen potentiaalin, kyllästyy piin ioneillä, mikä
tekee sen HOITOVEDEKSI. EAW tyyppiset laitteet eivät ole kalliit, ne on käyttövarmat,
pitkäikäset, yksinkertaiset käyttää ja ei vaadi minkänlaisia kustannuksia koko oman käyttö
kauden aikana.

EAW olennaiset tekniiset tiedot

Luonteenkuvaus Yksikkö EAW-3 EAW-6 EAW-9

(EAW-6K) (EAW-6K) (EAW-9K)
Tuottavuus 1/tunti 3 6 9
Työikä vuotta 5(7) 5(7) 5(7)
Puhdistamiskyky karkeista suoloista, ei % 80 80 80
vähemmän
Puhdistamiskyky aineistä:,ei vähemmän
- rauta, sinkki, tina, nitraattit (katoliitti) % 97 asti 97 asti 97 asti
- nitriittit % 98,5 98,5 98,5
- mikro-organismit % 100 100 100
PH: taso anoliitti/katoliitti, noin pH 3/11 3/11 3/11
Ravintopaine Voltti 220+/-15% 220+/-% 220+/-%
Keskimmäinen käytettävä teho kWh 0,4 0,7 0,9
Mitat, cm 24*16*20 30*25*22 30*25*28

Käyttäminen

Poikkeavasti toisista tunnetuista vedenpudistussysteemeistä, EAW tyyppinen

aktivaattoreissa
*Mahdollisuuden rikastaa vettä piin ioneillä, sen kaikin paremmin omaksuvalla muodolla;
*Mahdollisuuden poistaa erilaisia sairauksia ja myös pitää terveyttä;
*Mahdollisuuden käyttää aktivoitua vettä ilman keittämistä ja täysin ruokaturvallisuuden
takuun ehdoissa;
*Mahdollisuuden monenlaisten juomien valmistamiseksi (tee, kahvi, lääkkeiden
ekstraktit jne.) ilman vettä keittämättä – lämmittäessä vaan 70*C asti;
*Mahdollisuuden käyttää sitä tilojen, lääketieteellisten työkalujen, laitteiden, astioiden,
mutta myös lihan ja kasvisten jne. desinfiointiksi ja desinfektoimiseksi;
*Mahdollisuuden tehokkaasti käyttää aktivoidua vettä myös kauneudenhoitossa: ihon ja
hiusten pesemiseksi, naamioiden valmistamiseksi jne;
*Mahdollisuuden rintalapsien huoltamiseksi, pestessä niitä katoliitissa;
*Mahdollisuuden käyttää maataloudessa – muokkaessa kasveja desinfektion tavoitteella,
mutta myös niiden kasvun stimuloimiseksi kotilintujen, -eläinten, mehiläisten ruuaksi ja
hoidoksi jne;
*Mahdollisuuden omilla silmillä nähdä pohjaan vajonut saosta, mikä syntyy jokaisen
veden valmistamisen tapauksessa.

93
 EAW käyttäminen hoitamisen tarkoituksessa

Luonnollista alkuperää olevat mikroelementtit, mitkä on meidän juomavedessä, voivat

muodostaa hiekkaa tai kiviä munuaisissa, maksassa ja haimassa. Vaaralliset on strontiumin,
kalsiumin ja magnesiumin suolat, erittäin kun elimistössä on piin vajaus.
Strontiumi on sanottujen joukossa kaikin aktiivisem elementti. Sen ilmestyminen ihmisen
elimistössä käynnistää pikaisesti kalsiumin ja toisten vähemmän aktiivisten elementtien
korvamisen reaktiossa. Paikoissa, missä ei riitä piitä, sen paikan valtaa kalsiumi.
Kalsiumi – luiden rakenteen peruselementti.
Pii – elementti, mikä määrittää joustavien rakenteiden ominaisuuden, jänteiden kudoksen,
suonien ja suoliston seinät, luusuojuksen, ruston, nivelten synoviaalisen nesteen.
Jos elimistössä on piin vajaus, sitten kalsiumi imeityy huonosti ja luukudoksissa sitä korvaa
strontiumi. Mutta strontiumi ei jää pitkästi elimistöön. Jos tuhomistyö on suoritettu ihmisen
luustossa, yrittää se taas ulos päästä vapaaseen luontoon.
Kalsiumi ja magnesiumi kerrostuvat veren- ja imusuonien sisäimmäisille sivuille muuttessa
ne kovettuneeksi ja vähentää sisäimmäistä ulos päästämisen aukkoa. Lääketiede on suonien
kalsineerumisen suhteessa voimaton. Ainut suojausmahdollisuus – ennakkohoito, - t.s.
laadullisen, piilla rikastettulla juomaveden käyttäminen. Ja juuri nimenomaan sellaista vettä
saadaan EAW tyyppi sähköaktivaatoreiden avulla.

Minä itse käytän kuudenlitralista piielektrodilla EAW-6K laitetta:

Uusi malli:

Sähköaktivoidut veden käyttäminen hoidon tarkoituksessa

Jonon VEDEN KÄYTTÄMINEN KÄYTTÄMISTAPA

numero
Sairausten sivuuttaminen
1.1. Immunisysteemin vahvistaminen, Juominen ja ruuan tekeminen „piilla“
tonuksen nostaminen, vanhentumisen aktivoidusta vedestä
hidastaminen
1.2. Flunssan epidemia Kurkun huuhteleminen ja kurluttaminen
anoliitilla, anoliitin sumustaminen asuntossa
1.3. Hiekan ja kivien muodustumisen Juominen ja ruuan valmistaminen „piilla“
sivuttaminen munuaisissa, maksassa ja aktoividusta vedestä
muualla.

94
 Sairausten hoitaminen
2.1. Palohaavat, haavat, ruhjevammat Desinfektio anoliitilla ja haude katoliitilla
2.2. sienitautit Kylpy lämmitetyllä anoliitilla
2.3. Hammassärky Desinfektio anoliitilla ja haude katoliitilla
2.4. Parodontoosi Desinfektio anoliitilla ja haude
mehiläispesänpihkan ekstraktista ja
katoliitista
2.5. Flunssa, angiina Kurkkun ja nielun huuhteleminen anoliitilla ja
katoliitilla valmistettu lääketee
2.6. Ruokamyrkytys Anoliitin juominen
2.7. Hypertonia Katoliitin tai katoliitilla valmistetulla
kasviekstraktien juominen

AKTIVOITUA VETTÄ KÄYTETÄÄN JAPANISSA, ITÄVALLASSA, SAKSASSA,

PUOLASSA, INTIASSA, ISRAELISSA, SKY VALTIOISSA JA USA-SSA.

SE VESI EI OLE ABSOLUUTTISESTI VAARALLINEN EI SISÄÄN OTTAESSA

EIKÄ ULKONAISESTI KÄYTTÄESSÄ.

AKTIVOITU VESI VOI SAADA AIKASEKSI ERITTÄIN PALJON.

SITÄ VOI ROHKEASTI KÄYTTÄÄ JA ITSE LÖYTÄÄ UUSIA
KÄYTTÄMISMAHDOLLISUUKSIA.
AKTIVOITU VESI – SE EI OLE KEMIALLINEN LÄÄKE!

ERITTÄIN LAADULLISEN AKTIVOIDUN VEDEN SAA, JOS KÄYTTÄÄ

ESIPUHDISTETTU VETTÄ, ESIMERKIKSI, BRITA-TYYPPISILLÄ
SUODATIMEILLA.

Mutta....

AKTIVOITUA VETTÄ EI VOI PITÄÄ JÄÄKAAPISSA, EIKÄ ILMAN TARVETTA

JÄÄHDYTTÄÄ!

Tässä on monta syytä, mutta olennaisemat niistä on jääkaapin vibraatio ja magneettikenttä,

mikä ei ole erittäin suuri, mutta riittävä veden laatun pilamiseksi.

Monessa edellä mainittuissa resepteissä suosittellan aktivoitua vettä lämmittää. Tässä pitää
olla varovainen. Vettä pitää lämmittää pienellä liekillä (mutta ei sähköliedellä), suositteleva
emali- tai keraamisessa astiassa. Ei saa päästää kiehumisen asti, siksi muuten praktillisesti
menettää omat hyödylliset ominaisuudet. Jos keskenään sekoittaa „elävää“ ja „kuollutta“
vettä, sitten ne neutralisoivat toinen toisensa ja menettävät oman aktiivisuuden. Sen takia,
jos on tarvetta ottaa niin yhtä kun toista vettä, sitten pitää olla niiden ottamiskertojen väli ei
vähemmän kun 1,5 – 2 tuntia. Ulkonaisella käyttämisellä pitää olla myös kahden veden
välissä tauko 8 – 10 minuuttia.

Aktivoitun veden ottamisella on yhdenkertainen annos aikuselle ihmiselle ja lapsille

vanhemmat kun 12 vuotta - ½ lasia (jos resepteissä ei oli toisin suositeltu). 2 -5 ikäisille
lapsille on annokseksi ¼ lasia ja lapsille 5 – 12 vuotta – 1/3 lasia.

95
Maksimaalisen vaikutuksen saavuttamiseksi on suositeltava ottamisen proseduuria venyttää.
Esimerkiksi, yksi lasillinen vettä juoda 8 – 10 minuuttilla.

Jos reseptissa ei ole toisin merkattu, sitten yleismerkityksessä ENNEN ruokaa on ajallisesti
0,5 tuntia, ja ruuan JÄLKEEN tarkoittaa 2 – 2,5 tuntia ruuan jälkeen.

Aktivoidun veden käyttäminen erilaisten sairausten tapauksessa

1. Angiina ja ylemmäisten hengitysteiden katarri
Kolmen vuorokauden aikana huuhdella kurkkua 6 -7 kertaa päivässä lämmittetyllä
kuolleella vedellä. Jokaisen (10min)huuhtelemisen jälkeen juoda ¼ lasia elävää
vettä. Tulos: kuume laskee päivässä ja 3-ksi päiväksi sairaus pois.
2. Hyväluontoinen eturauhasen kasvain.
8 vuorokauden aikana 4 kertaa päivässä ottaa 1 tunti ennen ruokaa ½ lasia elävää
vettä. Siitä viimeisesta, 4-nnes kertaa ennen yötä. Jos verenpaine on normaalinen,
sitten kierroksen loppuvaihessa voi juoda kerralla koko lasin. Hoidon aikana on
hyödyllinen tehdä välilihan hierontaa. Yöksi laittaa välilihalle „kuolleella“ vedellä
kostuttettu „elävän“ veden haude. Tulos: 3 -4 päivän jälkeen erittyy limaa, virtsataan
harvoin. 8-ksi päiväksi sairaus poistuu.
3. Kipu niveleissä.
2 -3 vuorokauden aikana 3 kertaa päivässä ennen ruokaa juoda ½ lasia „kuollut“
vettä, ja pannaan samasta vedestä särkeville paikoille hauteet. Haudevesi
lämmitetään 40-50 asteeseen. Tulos: kipu poistuu jo 1-2 päivässä.
4. Tulehdukselliset prosessit, paiseet, äkämät.
2 vuorokauden aikana pannaan sairaalle paikalle haude lämmitettystä „elävästä“
vedestä. Joka päivä ennen (5-6 min) hauteen panemista kostutetaan sitä paikkaa
lämmitettyllä vedellä ja annetaan kuivua. Ennen yötä juodaan ¼ lasia „elävää“ vettä.
Jos tarvitaan toistetaan jaksoa. Tulos: tulehdus poistuu 2 vuorokaudessa, mädäntyvät
haavat kuivuu ja parantuvat 4-5 päivässä.
5. Päänsärky.
Jos päätä särkee iskusta tai täristyksestä, sitten kostuttaa särkeviä paikkoja „elävällä“
vedellä. Tavallisen päänsärkyn tapauksessa kostuttaa päätä „elävällä“ vedellä ja
juoda 1 kerta ½ lasia „kuollutta“ vettä. Tulos: 40 – 50 minuuttin jälkeen kipu on
pois.
6. Flunssa.
8 kertaa vuorokauden aikana huuhtella suun- ja nenäonteloita lämmitettyllä „kuollut“
vedellä. Yöksi juoda ½ lasia „elävää“ vettä. Hoiton päivällä olisi suositeltava olla
syömättä. Tulos: flunssa poistuu tavallisesti vuorokaudessa, mutta saatta olla, että
kahdessa päivässä.
7. Hemorroidit.
2 vuorokauden aikana aamuisin pestää repeämiä „kuollut“ vedellä, sen jälkeen
asetetaan paikalleen tukot „elävällä“ vedellä, vaihtaessa niitä jos kuivuvat. Tulos:
veristäminen loppuu, halkeamat parantuvat 2 – 3 vuorokaudessa.
8. Hammassärky. Paradontoosi.
Huuhtella suuta ruuan jälkeen 15 – 20 minuutin aikana lämmitettyllä „kuollut“
vedellä. Hampaiden pesemisellä käytä tavallisen veden tilalla „elävää“ vettä. Jos
esintyy hammaskiveä, sitten käytä pesemiseksi „kuollutta“ vettä ja 10 minuuttia
myöhemmin huuhdella „elävällä“ vedellä. Hampaita pestää vaan illalla, ja niin
tehdää sitä säännöllisesti. Tulos: särky poistu nopeammin ja pikkuhiljaa hävivät
myös hammaskivi ja paradontoosi.
9. Jalkojen haju.
Pestään jalat lämpöisellä vedellä ja saippulla, hierotaan kuivaksi ja sitten kostutetaan

96
„kuollut“ vedellä, mutta 10 minuutin jälkeen „elävällä“ vedellä ja annetaan kuivua.
Jalkineet hierotaan sisältä „kuollut“ vedellä, kuivataan. Sukat tehdään „kuollut“
vedellä märäksi ja kuivataan. Proseduuria toistetaan 2-3 päivää. Tulos: haju häviää.
10. Kirvellykset.
Ennen ruokaa juoda ½ lasia „elävää“ vettä. -Tulos: kirvellys häviää, suurentuu
kaasujen eristyminen.
11. Yskä.
2 vuorokauden aikana juoda ½ lasia 4 kertaa päivässä ruuan jälkeen „elävää“ vettä.
Tulos: yskä häviää.
12. Sammas, ekseema.
Ennen hoitamista kipeät paikat „höyryttää“ ja 3-5 päivän aikana aamuisin kostuttaa
„kuollut“ vedellä, antaa kuivua ja 10-15 minuutin jälkeen - „elävällä“. „Elävällä“
kostuttaa paikkoja päivän aikana vielä 4-5 kertaa. Yöksi juoda ½ lasia „elävää“ vettä.
Hoitokausi – viikko. Tulos: sammas, ekseema häviävät 4-5 päivän aikana.
13. Emätintulehdus.
Lämmitä „kuollutta“ vettä 37-40*C asti. Huuhtele ennen yötä ensin „kuollut“
vedellä, mutta 15 minuutin jälkeen toista proseduuria „elävällä“ vedellä. Tulos:
emätintulehdus poistuu 2 – 3 päivässä.
14. Palohaavat.
Vesirakkojen tapauksessa pitää ne ensiksi puhkaista, vahingoittuneet paikat kostuttaa
„kuollut“ vedellä, ja 5 minuutin jälkeen „elävällä“ ja seuraavilla päivillä kostuttaa
vaan „elävällä“ vedellä. Toistaa 2 – 3 päivää. Tulos: polttohaavat parantuvat 2 – 3
päivässä.
15. Ripuli.
Juodaa 1/3 lasia „kuollut“ vettä ja, jos 1 tunnin aikana ripuli ei poistu, toista
proseduuria. Tulos: kipu ja ripuli poistuvat 20 – 30 minutissa.
16. Leikkaushaavat.
Pestään „elävällä“ vedellä. Sidotaan. Tulos: parantuu vuorokaudessa.
17. Mädäntynut haavat.
Haavaa pestään „kuollut“ vedellä, 3 – 5 minuuttin jälkeen - „elävällä“. Edespäin,
vuorokauden aikana 5 – 6 kertaa pestään vaan „elävällä“ vedellä. Tulos: haava
„kuollut“ veden avulla kuivuu, ja „elävällä“ vedellä eristyy rupi (tapahtuu
neutralisoiminen).
18. Hermojuurentulehdus.
Vuorokauden aikana 3 kertaa ennen ruokaa juodaa ¾ lasia „elävää“ vettä. Tulos:
kivut poistuvat vuorokauden aikana.
19. Laskimolaajentumat, verenvuodot.
Pestää turvonnut ja verestävä kehonnosat „kuollut“ vedellä, senjälkeen pannaan
niille tukot „elävällä“ vedellä. Juodaan ½ lasia „kuollut“ vettä, mutta 2 tunnin
jälkeen aletaan ottamaan ½ lasia „elävää“ vettä 4 kertaa 4 yksituntisten taukojen
jälkeen. Toista 2 – 3 päivää. Tulos: kivut poistuvat vuorokauden aikana.
Laskimonturpoamat hävivät ja haavat kasvavat kiinni.
20. Steriloiminen ja desinfioiminen.
Mielenmukaiset esineet tehdään „kuollut“ vedellä märäksi ja kuivatetaan. Vartalo
voidellaan tukoilla, mitkä on märäksi tehty „kuollut“ vedellä. Tulos: täysi
steriloiminen.
21. Itsetunnon parantaminen, elimistön normalisoituminen.
Aamulla ja illalla ruuan jälkeen huuhdellaan suuta „kuollut“ vedella ja juodaan ½
lasia kevyesti alkalista „elävää“ vettä. Tulos: syntyy reippaus.
22. Kuolleen ihon poistaminen jalkateriltä.
Höyryttäkää jalkoja saippuvedessä ja huuhdellaan lämpöisessä vedessä, sitten, älkää
kuivattako, vaan kostuttakaa lämmitettyssä „kuollut“ vedessä. Seuraavaksi hierokaa

97
käsillä paikkoja „kuollut“ iholla, poistakaa iho. Sen jälkeen pestäkää jalat
lämmitettyllä „elävällä“ vedellä ja kuivattakaa. Tulos: „kuollut“ iho irtoaa.
23. Kaulan kylmetyttäminen.
Tehdään kaulalle haude „kuollut“ vedellä, ja juodaa 4 kertaa päivässä ennen
syömistä ½ lasia „kuollut“ vettä. Tulos: kipu menee pois.
24. Maksantulehdus.
2 päivän aikana ota 4 kertaa päivässä noin ½ lasia aktivoitua vettä, sitä paitsi 1-sellä
päivällä vaan „kuollutta“ vettä, ja seuraavilla - „elävää“. Tulos: kivut poistuvat.
25. Kasvohygienia.
Aamulla ja illalla pesemisen jälkeen pestään naama „kuollut“ vedellä ja sen jälkeen -
„elävällä“ vedellä. Tulos: naama muuttuu valkoseksi, hävivät finnit.
26. Allergia.
Kolme päivää peräkkäin, ruuan jälkeen huuhtellaan suu, kurkku ja nenä „kuollut“
vedellä. Jokaisen huuhtelun jälkeen, 10 minuutin jälkeen juoda ½ lasia „elävää“
vettä. Jos iholla on ihottuma, sitten pitää sitä kostuttaa „kuollut“ vedellä. Tulos:
sairaus poistu tavallisesti 2-3 päivässä. Hoitoa suositellaan profylaksian takia .
27. Keuhkoputkenastma, keuhkoputkentulehdus.
Vuorokauden aikana, 4-5 kertaa päivässä, ruuan jälkeen huuhtellaan suu, kurkku ja
nenä lämmitetyllä „kuollut“ vedellä. 10 minuuttia jokaisen huuhtelun jälkeen juoda
½ lasia „elävää“ vettä. Jos parantumista ei tapahtu, sitten ottakaa 1 litra „kuollut“
vettä ja lämmittäkää 70-80 asteeseen, ja hengittäkää 10 minuuttia sisään sen hyöryjä.
Toistakaa 3-4 kertaa päivässä. Tulos: vähentyy yskänpuuskat ja parantuu yleinen
itsetunto.
28. Maksantulehdus.
Hoitokausi kestää 4 päivää. Ensimmäinen päivä 4 kertaa ennen ruokaa juoda ½ lasia
„kuollut“ vettä. Seuraavat päivät juoda analogisella järjestyksellä „elävää“ vettä.
Tulos: kipu mene pois ja tulehdus häviää.
29. Paksusuolen tulehdus. (koliitti)
Ensimmäisellä päivällä olla syömättä. Ja päivän aikana 3 – 4 kertaa juoda „kuollut“
vettä „väkevyydellä“ 2,0 pH. Tulos: sairaus poistu 1-2 päivässä.
30. Mahakatarri (gastriitti)
Kolmen päivän aikana 3 kertaa päivässä, puoli tuntia ennen ruokaa juoda „elävää“
vettä. Ensimmäinen päivä ¼ lasia, seuraavat päivät ½ lasia. Tarvittaessä voi
hoitosarjaa pidentää 3-4 päivän verran. Tulos: kipu mahassa häviää, vähentyy
happamuus, parantuu ruokahalu ja itsetunto.

------------------------------------

Tämä puhe tähän asti aktivoidusta vedestä oli erittäin kaunis ja myös oikein, mutta...
joka asialla on omat hienoudet. Niin myös tässä. Ennen kaikkea pitää ymmärtää, että
aktivoitulla vedellä on kaksi periaatteellista erillaista käyttömahdollisuutta –
ulkonainen ja sisäinen.

Ulkonaisen sovelluksen tapauksessa pitäisi käyttää veden maksimaalista väkevyyttä,

mutta sisäisellä käyttämisellä on OMAT VAATIMUKSET. Tutkimuksilla on todetu,
että:

„Elävällä“ vedellä, minkä REDOX potentiaali, elikkä yksinkertaisesti sanoessa

„sähköpotentiaali“,

on huomattavasti enemmän tai vähemmän, kun -400mV, ei ole erikoisia lääkitseviä

ominaisuuksia. Ja „kuollut“ veden tapauksessa, kun sen potentiaali on isompi, kun

98
 +700 mV, sitten sisään ottamisella voi jopa syntyä jarrutavia reaktioita. Sen takia
olisi tarvetta antaa tässä kaava oikean „väkevyyden“ veden saamiseksi.

Miten saada vettä, minkä sähkökemialliset näyttäjät on tasavertaiset tavallisellä

juomavedellä (enemmistössä -200mV)

Esimerkki. Haluatte saada juomavettä, minkä happamuus-jälleenrakennus

potentiaali – Redox – potentiaali – on 200 mV laiteella EAV-6 (niin kun minulla),
missä saadaan 4,0 l „elävää“ ja 2,0 l „kuollut“ vettä. Että sellaista vettä saada pitäisi
ennen kaikkea määritellä „kuollut“ veden määrä, mikä pitää kaataa 4,0 l „elävään“.
Käyttämme seuraava kaava: (Kaava pätee tuoreena saadun veden tapauksessa)

missä mm1 – määrätävän „kuollut“ veden määrä;

m* - „elävä“ vesi, tässä tapauksessa m*=4,0 l;
a1 – eteen annetun Redox potentiaali, a1 =-200mV;
a* - Redox – potentiaali „elävällä“ vedellä, a* =-800mV;
am – Redox – potentiaali „kuollut“ vedellä, am = +1000mV;
Laittaessa tiedot kaavan (1), saamme mm1=2,0 l.

Sama kaavaa pitää myös silloin käyttää, jos haluatte löytää minkälaista vettä ja miten
paljon mihin kaata, että saada sitten – 400mV tai +700mV.

Minun yhdenkertaiset sisään otettavat annokset on:

Elävä vesi: 60ml kuollutta vettä sekoitaessa 90 ml elävällä vedellä = 150 ml vettä -400mV
Kuollut vesi: 60ml elävää vettä sekoittaessa 120ml kuollut vedellä = 180ml vettä +700mV

Elimistön nuorentaminen
sähköaktivoidun veden avulla tohtori Volkov V.V. metodin mukaan.

Venäjän tiedemies Volkov V.V. löysi tavan elämän pidentämiseksi. Se tapa on löytänyt
vahvistuksen Venäjän Kansallisen Terveyden Instituuttien kliinisillä tutkimuksilla, missä
sen päämääräksi käytetti sähköaktivoidua vettä.
Tohtori Volkov V.V. keksi „Maan Biologisen Kellon“ (patentti No2123198) – elikkä
ihmisen elämän ja kuoleman luonnolisen mekanismin: t.s. ratkeaa arvoitus elävän
organismin vanhentumisen ja kuoleman syistä. Hän keksi Universaalisen Medisiinan
Teorian, mikä mahdollista menestyksellisesti taistella sairauksilla ja pysähtää
vanhentumisen prosessia, käyttäessä siihen halpaa ja saavutettavassa oleva sähköaktivoidua
vettä. Enemmistössä kaikki, ketkä tarjovat elävän ja kuollut veden käyttämistä, yrittävät
väittää, että ELÄVÄ vesi (kai kaunimman niemen takia) on meidän elimistölle juuri se
tarpeellinen ja terveyttävä vesi. Mutta herrä Volkov sanoi, että kuoleman vastaan
taistelemiseksi ja eliniän pidentämiseksi on tarvetta juoda KUOLLUTTA vettä, siksi meidän
ruumis tarvii siinä olevia positiivisia vetyn atomeja, elikkä protoneja. Tässä oli se, mitä hän
väittää:

99
 MIKSI ME VALITSEMME PROTONIN

Me vaan otamme huomioon olennaisen hädän, mikä meitä odottaa, jos elimistössä ei riitä
protoneita – lopputuloksena me kaikki kuolemme vedyn vajaukseen. Sen takia, meidän
omassa taistelussa vanhentumisen, sairausten ja kuoleman vastaan pitää tukeutua protonille.:
1.Jo 1911 v. tutkija Bronstein näytti, että vedyn ionit (protonit) toteuttavat
tasalämpöisten aivoissa hengityskeskuksen säädelemistä. Yksinkertaisesti sanoessä,
hengitää tai ei hengttää, päättävät protonit. Ja se on absoluuttisesti looginen. Me jo
jatkuvasti hengitämme sisään ilmahappea, mikä on isommaksi oksidoijaksi ja ilman sen
vastaava neutralisoimatta olisimme jo kauan sitten palaneet loppuun. Niin muodoin, me
yksinkertaisesti olemme velvoitettu omamaan sellaista elementtia, mikä estää hapella
meitä polttamasta. Ja sellaiseksi elementtiksi on protoni!
2. Jo enemmän kun kolme vuosikymmentä koko maailman tiedemiehet on
omistautunut ihmiselimistölle sellaisen vahingollisen aineen tutkimiselle, kun vapaat
radikaalit. Vapaat radikaalit – ne on molekylit tai niiden osat, mitkä omaavat oman
ulkonaisella atomaarisella ratalla yhden ei parillisen elektronin. Itselle parin etsimisellä
ne ilmaisevat isoa aggressiivisuutta, hajottaessa tiellä solun membraanit uhkailessa
aiheuttaa vahinkoa soluntumalle itselle ja sen perinnöllisyyden materialille. Kaikin
vahvemmaksi pidetään hydroksyylin (OH) ja hapen (O) radikaaleja. Vapaita radikaaleja
syytetään sellaisten sairausten syntymisellä, niin kun syöpä, sydämen ishemian tauti,
skleroosi, maksataudit, hypertonia jt. On olemassa jopa Harman´in vapaitten radikaalien
vanhentumisen teoria. Luullaan, että noin 2% sisään hengittävän ilmahapesta menee
vapaitten radikaalien luomiseksi.
Se mahdollistaa vielä kerran vakuuttaa, että ilmahapen hengittäminen on meidän
kuoleman syyksi. Siinä tapauksessa, oksydoimisen vastaiset aineet (antioksydantit) on
välineeksi taistelussa vanhentumista ja sairauksia vasten. Mutta ne oksydoimisen
vastaiset vaan sen takia saavat täyttää omaa tehtävää, että niillä on yksi vedyn atomi,
mikä on heikosti sidottu hiilin atomilla, minkä se voi helposti antaa pois taisteluksi
vapaiden radikaalejen kanssa. Ja elektroneja ollenkaan omistaessa, protoni yhtyy vapaan
radikaalin kanssa ja „sammutaa“ sen. Lyhyesti, antioksydanttien yhteiseksi nimittäjäksi,
tai yksinkertaisesti, ainoaksi antioksydanttiksi on vedyn ioni.
3.Normaaliseksi työksi jokaisen organismin solun pitää tuottaa energiaa ja käyttää
sitä. Solun päällimmäinen energeettiseksi substraattiksi on adenosinitrifosforihappo
(ATP tai ATF) – mikä osallistuu energianlähteenä aineenvaihduntaprosessissa. Ilman
ATF ei toimi ykskään solu. ATF täyttää ja säätelee toimintoja. ATF on lähtöaineksi
nukleiinhappojen syntesoimiseksi, mutta niistä on rakenettu solun kromosominen
perinnöllisyyden laite. Ja jos ei ole ATF, ei ole energiaa, ei säätelemistä, ei
perinnöllisyyttä. Synteesi solussa tapahtuu spesiaaliseissa muodostumeissa –
mitokontereissa. Mutta tuolla se funktio suoritetaan vaan siinä tapauksessa, jos niiden
membraneissa on olemassa vedyn ionit. Ei ole protoneita – ei ole myös ATF! ATF
synteesin todistamisesta vedyn avulla on 1978.v. annettu Nobelin palkinto.
4.Ihmisen enemmyys sairastumisilla liittyy elimistön hapan reaktion suurentuminen
(atsidosi). Ilman atsidosia ei tapahtu tervehtymistä. Hapan reaktion aiheutta protoni. Ei
ole protonia – ei ole hapan reaktiota, ei ole myös tervehtymistä!
5.Niin kun Ransakan tutkija A. Polikar totesi – solun pinnan happamuuden määrä on
noin 5,0. Se on korkea happamuus! Mutta solun päällyspinta – se on solun membraani,
mikä on kaikin yksinkertaisemaksi biologiseksi filtteriksi, ja minkä normaalisesta työstä
riippuu koko elimen – biofiltterin ja koko ihmisen työ. Solun membraanin normaaliseksi
työksi tarpeelisen happamuuden antavat taas protonit.
6.Ihminen vuosien aikana menettää elimistöstään vettä, muuttuu ryppyiseksi ja kuolee.
Venäjän botaanikko ja biokemisti V. Palladii näytti, mihin vesi menee. Selvisi, että se
mene glykoosin oksydoimiseksi. Yhdelle glykoosin molekyylille kulutetaan kuusi veden

100
 molekyyliä, minkä luona syntyy 24 protonia. Sen takia, että ei menettäisi vettä, että ei
vanhentuisi eikä sairaustuisi eikä kuolisi, me tarvitsemme protoneita.
7.1996. v. lääkäri – kirurgi G.N. Petrakovits julkaisi sensaatiomaiset materiaalit
vedyn ionista, mikä olisi lyhyesti seuraava: Soluissa tapahtuu kylmä termoydin synteesi,
minkä tuloksena solu on mahdollinen muodustamaan samantekevää minkälaisia
vaarallisia aineita. Termoydinsynteesin ja solun avainasemalla on protoni! Sitä paitsi
protonin nopeuttajan osaa pelaavat solun mitokonderit, mitä voi verrata
synkrofasotronilla (laite ladattu ainesosien nopeuttamiseksi).
Lyhyesti, ihmisellä on kyky fokusoida protonien energia mahtaviksi nipuiksi,
osoittaessa sen ohella hämmästyttäviä fenomeeniä: ylisuurien painojen nostaminen ja
liikuttaminen, paljoin jaloin hehkuvilla hiilillä käveleminen, levitatsiooni,
teleportatsiooni, telekineesi jne.
Sen lisäksi, mahtavat protonien aallot, muodostavat jokaisesta meistä hologrammat,
mitkä kantautuvat ulos noosfääriä muuttuessa Maan energiantiedotuslähdeksi. Sen
takia, että olla terve ja vahva, me tarvitsemme protoneita.
8.Protonien olemassaololla elimistö syntesoi hiilihappokaasua – parhan
antioksydanttin.
9.Vedyn hukkien täydentäminen ottaa meidän elimiltä hermo-heijastuksellisen ja
skleroottisen saarton – t.s. sairaus poistu.
10.Ja lopuksi – protoni on ihmiselimistölle täysin vaaraton!

Ihmisen elimistö on rakennettu soluista. Solun membraanilla on valinnallisen läpäisyyden

ominaisuus. Se tarkoittaa, että jotain se päästää läpi, mutta jotain ei. Mutta täsmällisesti niin
on tehty kaikki filtterit. Solun tapauksessa sanotaan sen membraania biofiltterikis. Yhteisellä
tehtävällä ja tominnalla yhdistyneet solut muotoilevat elimen, mikä yhdessä on biofiltteriksi.
Sairaus tulee silloin, kun meidän ruumin biofiltterit jostain syystä ei kykenee täyttämaan
omia tehtäviä ja ruumista eristämään haitallisia kuonoja. Ja kaikin ensimmäinen juuri veden
hukka elimistöstä aiheuttaa biofiltterien saarron ja muuta patologiaa. Millaista roolia voi
omata tässä vety? Se yksinkertaisesti ei anna hapen polttaa meitä, ketkä me elämme
ilmaympäristössä, biofiltterien systeemiä, redusoidaessä sen neutraaliseksi vedeksi.

Puhuessa ikuisuudesta, pitäisi muistella vielä yhtä keksintöä. Asia on siinä, että niin kun
hiljattain fyysikkot todistivat, meidän maailma koostu pääasiassa (96%) mustasta energiasta
ja mustasta materiasta, mutta se osa, mitä me pystymme tajuamaan ja mittamaan muodostaa
vaan 4%! Mutta kaikki meidän maailman elementtit on keskinäisessä yhteisvaikutuksessa ja
muuttavat myös omaan muotoa. Se mahdollista tehdä johtopäätös, että me jatkuvasti
kontaktoimme ikuisuuden kanssa ja kaikilla sen ilmentymillä ilman että siitä itse
ymmärtäisimme tai tajusimme! Mutta jo vanhat daon luostareiden kiinalaiset ja vanhan-
Intian joogit oppisivat muuttamaan ja sublimoimaan mustaa energiaa, sanoessä sitä prana,
tsi, ki, tsi jne. Nyt on siitä joukolla julkaisuja, missä kuvaillan metodeja, niin kun: rauha
liikunnassa, liikunta rauhassa, sisäinen hymyily jne.,mutta menestystä saavuttaa niissä on
mahdollinen vasta vuosienpituisen ja jokapäiväsen harjoittamisella. Mutta tulos on sen
arvoinen – MINÄ OLEN SEN ARVOINEN!

101
 Veden aktivoiminen PIIKIVELLÄ (limsiö) elikkä
Absoluuttisesti luonnollinen metodi hoitoveden saamiseksi

Ylhäällä näkyvä pieni pala painaa noin 150 grammaa. Ja jos me sen palan laitamme veteen,
sitten... alkaa prosessit, mitä visuaalisesti näyttää kiven pinnalla kaasukuplien syntyminen ja
eristyminen.

Ennen vielä, kun alamme puhumaan veden aktivoimisestä PIIKIVELLÄ, pitäisi kertoa,
mikä ihmeaine se Pii on:

Pii (Silicium) – ELÄMÄN ELEMENTTI

„Ei ykskään organismi ei pysty olla olemassa ilman piita...“.

sanoi V.I.Vernadski (1863-1945) – arvostettu Venäjän mineralogi, geokemian ja
biogeokemian perustaja, noosfäärin opetuksen kehittäjä, ohjasi monia itsensä puolelta
luoduissa tieteelisten tutkimusten instituutteja, mukaan luettuna myös Radiumininstituuttia.

Tähtien maailmat, Aurinko, Kuu, Maa – kaikilla on sama kemiallinen koostumus. Miljardeja
vuosia on ollut olemassa elämä Maan päällä. Tapahtuu jatkuva evoluutio, t.s. kehitys
yksinkertaisesta monimutkaisempaan päin. Elämällä Maalla on oma omalaatuisuus, mikä
poikkeaa tähtien systeemistä. Mutta silti on ihmiset jo kauan sitten huomannut, että
kosmoksella on oma vaikutus meidän elämälle. Jo pari tuhatta vuotta on olemassa systeemi
ja kiinnostus - „Missä horoskoopin merkissä minä olen syntynyt?“

Mikä sitten sitoo yhteen tähtimaailman, Auringon ja Maan ja ihmisten elämät?

102
Jo koululaisten kemianoppikirjoissa on sanottu, että: „...pii – epätavallisesti tärkeä
puolijohde materiali, mitä käytetään mikroelektonikan laitteissa ja kaikenlaisten
„mikrokaavioiden“ valmistamiseksi. Sitä käytetään aurinkoparistossa, koska pystyy
muuttamaan aurinkoenergiaa sähköenergiaksi, käytetään monitarkoituksenmukaisten eri
tyyppi kuvapintojen-näyttöpääteiden valmistamisella jne. Kemiallisten elementtien
jaksollisen systeemin 104 elementtin joukossa on piillä erilainen rooli. Se on –
piesoelementti. Se pystyy muuttamaan yhtä tyyppiä energiaa toiseksi. Mekaanillisen
energian sähköiseksi, valoenergian lämpöenergiaksi jne.“.
Juuri piin perustalla tapahtuu niin kosmoksessa kun Maan päällä energeettisen tiedon vaihto.
Jos me katsomme tähtien, Kuun tai Maan kemiallista koostumista, sitten kaikkein
laajemmäksi on happi – 47%, toisella paikalla on pii – 29,5%, ja ylijäänyt elementtien osa
on huomattavasti pienempi. Koska ihminen on myös yksi osa luonnosta, sitten syntyy
oikeutettu kysymys, miten paljon piitä pitäisi olla ihmiselimistössä?

Spektraalianalyysin tietojen mukaan: jokapäiväisissä tuotteissa, mitä itse erittää terveen

ihmisen elimistö, on piin sisältyminen – 4,7%. Koska ihmisen kehossa pii kahdeksan
kertaisesti ottaa osaa elämänjatkumisen prosesseista, siten se piilotettu osallistumis prosessi
antaa: 4,7*8=37,6%. T.s. liki 38% meidän terveydestä tai elintominnasta perustuu
suoranaisesti piillä. Piin puuttellisuudella ihmisen elimistössä häiriintyy aineenvaihdunnan
prosessi, koska yli 70 muun elementtin omistaminen elimistön puolelta on energeettisesti
säätelemättä.

Piikivi – luonnossa kaikkein enemmän levinnyt piiyhdiste. Se on piidioksidi – SiO2.

Puhtaalla muodolla on se mustan värinen, mutta monenlaisten metallien – rauta, kupari,
kloori jne – lisäkkeillä esintyy värejä kirkkaan keltaiseen asti. Se on kokonainen rivi
kivilajeja ja puolijalokiviä: mäkikristalli, kaltsedoni, ahhaatti, jaspis, piikivi, ametisti,
tsitriini; topaasi jne.

Musta piikivi muodustui jo liitukaudella elävien organismien kolonien kuolemisella,

säilyttäessä itsensä rakennessa niiden luurangot ja kotelot. Se syntyi lämpösissä vesistöissä,
suurien muutosten aikakaudella, kun syntyivät meille jo tuttujen elämänmuotojen
esivanhemmat. Niin sitten myrskyisesti muodostui „Maan elävä aine“.

Musta piikivi on säilynyt meidän ajan asti oman alustavalla muodolla ja on tuonut meidän
asti „muistin“ sen ajanjakson vedestä. Kivi on kykenevä antamaan veteen homoopaatilisia
piidioksidejä ja veden yhdisteiden annoksia, luodessa niin vaatimukset, mitkä on tarpeelliset
terveiden elämätaatavien prosessien jälleenrakentamiseksi. Nykyaikana sitä vettä sanotaan
piivedeksi.

Tiedemiehet vakuuttavat, että ne orgaaniset jäännökset piissä – ne on uniikit

biokatalysaatorit, mitkä kykenevät muokkaamaan valoenergiaa ja kymmeniä kertoja
nopeutamaan oksydoimis-palautumis reaktioita meidän kehon vesiliuoksissa. Ne biologiset
aineet on perustaksi, että rakentaa monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä – eläväorganismin
perusperusteita – klorofylliä ja hemoglobiinia. Ne vesiliuokset, mitkä muodostuvat ympäri
piin, pelaavat ääretöntä roolia kaiken elävän kehityksessä ja vaikuttavat edullisesti
elimistölle. Piivedessä syntyy rakenteellisen vedensysteemin muodostuminen nestemäisten
pii kristallien sähköverkolla niin, että siinä ei ole tilaa patogeenisille, ei symbiootisille
mikro-organismeille ja vieraille kemiallisille elementteille. Ne vierasaineet ja sekoitukset
torjutaan vedestä pois . Se vesi eroaa tavallisestä hanavedestä aineellisen koostumuksen
tasapainoituksella. Vedyn näyttäjän ja toisten parametrien mukaan on se samankaltainen
veriplasmalle ja solujenväliselle nesteelle.

103
Piivesi yhdistää itsessään piisisältyväistä kerroksista läpivirtavan lähdeveden maun ja
raikkauden, sulaveden kirkkauden ja rakenteen ja hopeaveden bakterioloogiset
ominaisuukset. Sellaista vettä ihmiset joivat lähteistä ja luonnollisista vesistöistä tai
piikivestä valmistetyistä astioista. Monessa paikassa on vielä meidän ajan asti säilynyt
perinne peittää kaivonpohja piikivellä.
Miksi me, ihmiset käyttäydymme niin välinpitämättömästi – miksi ei tutkita eikä oteta
huomioon vuosisatoja kerättyjä tietoja „Elämän Aineesta – piikivestä“, miksi me ei ota
huomioon sen olemassaoloa ja tarkoitusta vedessä, luonnossa ja omassa ruumiissa. Saattaa
olla että ei ole tosiaan tehty perustutkimuksia piikivestä. Kenties tosiaan tähän asti ei kukaan
ei ole vaivautunut antamaa piikiven merkityksen suhteessa arviointia – mikä tavattomasti
vaikuttaa ihmisen terveyteen.
Todellisuudessa joskus – vielä Neuvostoliitton aikana – yksi ryhmä tiedemiehiä tekivät
perustutkimuksia Si ja sen roolista ihmiselimistössä, luodessa kokonaisen tieteen siitä
tulevien yhteenvetojen ja johtopäätöksillä, mitkä antoivat suoranaisia vastauksia
käsiteltäville kysymyksille. Mutta kysymykset koskivat konkreettisia ja vaikeita tauteja,
mitkä on nykyajan maailmassa laajalti levinnyt. Neuvoston tiedemiesten työt on monien
valtioiden ja maiden tiedemiesten luona vahvistettu, että Pii ON – elämän elementti. Että sen
normaallinen sisältyminen ihmisen elimistössä on terveyden LUONNOLLINEN avain.

Vähäsen historiasta: 1912 vuonna saksan lääkäri Kuhn selvitti, että piiyhdysteet kykenevät
estämaan ateroskleroosin kehitystä. 1957 vuonna kaksi ranskan tiedemiestä kuvailivat
faktoja, mitkä vakuutivat, että tavallisesti ateroskleroosin sairailla, verratuna terveiden
kanssa oli verisuoniseinien kuodoksissa erittäin vähän piitä. He vakuutivat myös
kokeellisesti, että ihmisen elimistöön piiyhdisteiden vienti pysähti ateroskleroosin
kehityksen ja auttoi palautta verisuoniseinien normaalista puhtautta ja tehtäviä.
Ateroskleroosin sairaiden verisuoniseiniä tutkiessä tulivat venäjän tiedemiehet
M.G.Voronkov ja I.G.Kuznetsov siihen johtopäätökseen – piin vajauksella veressä, vähentyi
piisisältyminen myös heti verisuoniseinissä. Mutta Pii takaa verisuonien seinien
joustavuuden, ja vaan pii on kykenevä VASTAAN OTTAMAAN AIVOJEN KÄSKYJÄ
verisuonien laajentumiseksi tai kutistumiseksi. Ja niin kun pii hävisi verisuonien seiniltä,
sitten heti löytyi sille sijainen – KALSIUMI. Ja kalsiumi tekee sitä, mitä se osaa – muuttaa
verisuonien seinät jäykiksi. Sitä paitsi, kalsiumi on myös „kuuro“ ja mykkä“ - ei „kuule“
aivojen sähkö impulsseillä annettuja määräyksiä, puhumatta sen määräyksen toteuttamista –
laajentaa tai kutistaa verisuonia. Sitä pystyisi tehdä vaan ja ainoa piesosähköinen elementti
ihmisen elimistössä – pii. Kalsiumi ei teke verisuonien seiniä ei vaan jäykäksi vaan myös
karkeaksi – ja nyt niiden karkeiden „piikkien“ oheen alkaa kerrostuma kolesterolia. Ja sitä
sama kolesterolia on liika sen takia, siksi ilman riittävän määrän piitä elimistö ei omistaa
kolesterolia ja ei käyttä sitä uusien vartalon solujen luomiseksi. Mutta yhdessä sen kaikella
suurentu myös rasvahappojen määrä veressä. Jos pii kokonaan häviä verisuonien seiniltä,
sitten suonet muuttuvat ohjamattomaksi, menettävät kontrollin, mikä tulee
ohjamiskeskuksesta – aivoista.
Piiyhdysteiden ehättävällä viemisellä elimistöön kolesterolin määrä veressä ei vähentyy,
mutta nyt se kolesteroli osallistu normaalisessä solujen uudistumisen prosessissä. Jos
piiyhdysteitä aletaan ottamaan sen jälkeen, kun ateroskleroosin prosessi on jo alkanut, sitten
rasvahappojen määrä veressä asteittaisesti vähentyy – ateroskleroosin prosessi pysähtyy.

Ihmisen ikää on tapana määritellä hänen verisuonien tilannen mukaan. Ilmaus: Katso, se jo
niin vanha, että „hiekka varista“ omaa elikkä täysin biokemiallista tarkoitusta – elimistö
häviä PIITÄ. Vastaavasti biokemistien johtopäätöksille, piitä käytetään ihmisen elimistössä
kahdeksankertaisesti, osallistuessä erilaisissa välireaktioissa, kun katalysaattori, „energian
antaja“, mikä takaakin elämän. Kahdeksankertaisen käytön jälkeen elimistö luovuttaa piitä.
Jos piin sisältyminen elimistössä ei täydentyy jatkuvasti ruualla ja vedellä, sitten elämä

104
poistuu elimistöstä. Piin puutteellisuus ruuassa ja vedessä – se on monen sairauksen
kehityksen vakava vaikutin. Ensi tilassa on niiden joukossa suonien sairaukset –
ateroskleroosi. Tarkoittaa, ateroskleroosi ja sen tuloksena – insulti ja infarkti – luonnollinen
piivajauksen tulos ihmisen elimistössä. Vanhentuessa saattaa piinsisältyminen elimistössä
vähentyä – usein juuri väärän ravitsemuksen takia – juokaa maitoa!!!

Kaikkein isoimmat piin ahmatit ihmisen elimistössä on loismadot ja sienet. Lisääntyessä

elimistössä valtavissa määrissä, on ne käytännöllisesti ihmisen kaikkissa kudoksissa –
nauhaiset tai ympyriäiset...-kaikki ne käyttävät meidän elimiä ja verta omana elämänpiirinä
ja ruokapöytänä. Että antaa itse seuralaisille tietoja itsestä ja itsesi ominaisuuksista, on
parasiitteillä myös välttämätön sellainen elämäntärkeä elementti kun pii – energian
muuntaja, piesoelementti. Jos parasiittejä syntyy paljon, sitten ne ahmivat myös äärettömissä
määrissä piitä, aiheuttaessa niin meidän elimistössä piin yhtäkkisen vajauksen.

Meidän ruumissa oleskelevien parasiittien määrä saattaa olla niin suuri, että ihmisen itsen
olemassa olo muuttuu jo mahdottomaksi – madot syövät ihmisen elävältä. Ensimmäinen
kohde, minne parasiitit hyökkäävät on tavallisesti maksa – veren suodattamisen elin.
Suorapäällykset, käyräpäällykset, sapalliset ja viikselliset – ääretömällä monenlaisusella
verenimijät järsivät itsensä sisään verta filtravoihin kudoksiin ja juovat ja juovat
ja...lisääntyvät ja lisääntyvät...kunnes lopuksi tukkivat itsellään maksan ffiltterikanavat.
Saman aikana ne oman elämäntoiminnan jäännökset-ulosteet viemäröivat kaikki meidän
vereen sitä myrkytäessä. Veren koostumus saattaa niin muuttua, että se muuttu myrkylliseksi
meidän aivoille. Syntyy sairaus – epilepsia. Maksassa parasiittien takia filtramaton
bilirubiini, muuttaa äkillisesti veren ominaisuuksia, mitkä taas aiheuttaa sairauksia. – myös
tuolla vapaasti siirtyvät ihmepienet parasiittit. Myös ne on kauheat piin ahmijat.
Lyhyesti – kaikkialla ruumin nestemäisessä ympäristössä – veri, imuneste, veriplasma on
parasiittien elämäksi ja lisääntymiseksi olemassa KAIKKI.

Parasiittien ja piin keskenäisestä sidonnaisuudesta huomatti parasiittien kanssa taistelessa.

Runsaat faktat (liki 2000 ihmistä) söivät parasiittien tappamiseksi kurpitsan siemeniä. Jo 4-5
päivän jälkeen alkoivat parasiittit massoittain kuolemaan ja maksan veren filtramisen kyky
nousi 8 – 10 kerta. Puhdas veri alkoi vuorostaan itseässä prasiittejä tuhomaan ja itseäsi
puhdistamaan, ja noin 7 – 8 päivän jälkeen oli veri puhdas ja sen PIISISÄLTYMINEN oli
noussut normiin asti. Sen kontrolloimiseksi annettiin valvontaryhmälle syödä ohutta
spesiaalista savea, mistä pari sanaa pitempi puhe alapuolella yhteydessä Terveyden Koulun
kanssa. Tulos oli sama – parasiittit tuhoutuivat. Venäjällä oli luotu jopa spesiaalinen PII
Instituutti.

Pii – atomaarinen rakenneyksikkö yhteydessä aivo-kehon kanssa. Jos piitä on vähän, sitten
on yhteys vajavainen. Mutta viallinen yhteys ei ole muuta, kun sairaus.

Se on jo niin helppo ja ymmärrettävä. Kuvitelkaa nykyaikasta elektroonistä laitetta,

esimerkiksi televisio. Myös sen kaavoissa on varma määrä yhteyselementtejä ja
muuntajoita. Enemmys niistä piikristalleilla. Mutta heittäkää tuolta kaavasta jonkinlainen
määrä piikristalleja ulos – toimiko vieläkin Teidän televisio?

Miksi me sitten ei huomaa (tai ei halua huomata), että insultit ja infarktit on niillä ihmisillä,
kenen elimistön piisisältyminen on ainoastaan 1,2% normaalisen 4,7% tilalla. Sokerin
diabetes syntyy monen ekologisen tekijän luona niille, kenen piisisältyminen on 1,4% tai
vähemmän, hepatiitin virus kasvaa, kun piisisältyminen on laskenut 1,6% asti, syöpä syntyy
1,3% luona. Sellaisten sairausten luettelo voi loputtomuuteen asti jatkaa, sitä enempi, että
me, nykyaikaiset ihmiset olemme tottuneet itsemme pesemään ja huolehtimaan itsestä vaan

105
ULKONAISESTI – loputtomasti paljon kaikenlaisia järjetömiä suojauksia 24/7 – mutta
sisältä mädäntyköön, unohtaessa täysin, että likainen suolisto antaa vereen jo 10 tuhatta
erilaista sairautta tai taudinsiementä. Niiden kuonien adsorbeerimiseksi, mitkä tulevat
suolistosta on tarpeen piin kolloideja, mutta ne syntyvät vaan sitten, kun suolistossa ja
veressä on varmalla suurudella piin konsentraatio.

Pii, kiitos oman kemiallisille ominaisuuksille, luo sähköisesti ladattun systeemin. Niillä on
ominaisuus „liimata“ itsensä kylkeen viruksia, sairausta aiheuttavat mikro-organismit – ne,
mitkä ei ole ominaiset ihmiselimistölle eikä asuu sen kanssa symbioosissa. Piin
kolloidisysteemien valinnallinen „liimamisen“ kyky on absoluuttisesti uniikki. Flunssan
virus ja joukko toisia, mutta myös hiivat ja muut mikro-organismit, mitkä aiheuttavat
patologisen tilanteen imetään niihin kolloidisin muodostumin sähköisen vetovoimalla niin
veressä kun suolistossa. Tarkoittaa, kaikki sairaukset, minkä aiheuttajiksi voisimme nimittää
äärettömän määrän, ei saisi elää eikä kehittyä ihmisen elimistössä, jos ihmisellä olisi
tarpeellinen määrä piitä. Tilanne maapallolla, luonnoliset ja asumistasot jatkuvasti
muuttuvat. Sivilisaatio helpotta meidän elämää. Mutta jos meie alaa ottamaan huomioon
elimistön kaikin välttämätömiä neuvoja (niin kun piin välttämätön määrä), sivilisaatio
lyhentää järjetömästi meidän elämää. Siksi juuri sivilisaatio on se, mikä ohjasi meitä niin
kloorilla puhdistetulla veden luokse (kai jo enemmyksessä lopetettu), radionukliideillä
maitotuoteet, muokkaattut, raffinoidut ruokatarvikeet, mistä piisisältyvät osat on
huolellisesti poistettu.

Tyyppiset ihmissuoliston asukat, niin kun esimerkiksi suolenkeppi, maitohappon keppi jne.
ei omaa kykyä liimata piitä kolloidisysteemin kiinni ja jäävät rauhallisesti suolistoon. Se on
erittäin tärkeä ruoasulatuskanavan työksi. Bakteerinvastaisella hoitolla lääkeitä käyttäessä
vaurioitaan ihmisen symbioosin tasapaino – tapetaan myös hyödylliset bakteerit ja voi
syntyä toiset sairaukset.

Ensimmäisen ison iskun, mikä estää normaalisen mikroflooran syntymistä, voi ihmisen
saada heti syntymisellä – lapsi etäännytetään äidistä jo synnytystalossa „steriloitu
lastenhuone“, ja myös sitten kun ruokitaan „tekoruualla“ lastenkeittiön tuotteilla lehmän-,
vuohen, tai jumala tietää kenen maidon perustalla – se on jo ensimmäinen tartunnan
saamisen lähde, siksi kaikki ne maitotuoteet on varmasti „rikastettu“ radionukliideillä,
herbitsiideillä, pestisideillä, lannoiteilla ja biologisilla virkisteillä, mitä eläimet on oman
ruualla sisään syönyt.

Erittäin paljon tarvitsevat piitä sisältäviä tuotteita raskaat naiset, rinnalla ruokkivat naiset ja
lapset. Niiden piin tarve on monta kertaa isompi, kun tavallisella aikuisella, siksi nuoressa
kasvavassa tai kehityvässä organismissa vasta muodostuu sidesysteemi aivo-keho. Pii – se
on päällimmäinen, side rakenneelementti ihmisen elimistössä. Monet tiedemiehet
vakuuttavat, että pii osallistu kalsiumin, kloorin fluorin, natriumin, rikkin, alumiinin,
sinkkin, molybdeenin, mangaanin ja toisten elementtien metabolismissa. Noin 70 elementtia
elimistö ei omista oikein, jos piitä ei riitä. Lapsien piin poikkeama voi aiheuttaa anemian,
luiden pehmentymisen, hiustenlähdön, nivelten sairauksia, tuberkuloosin, diabeteksen,
ihotauteja, kiviä maksassa tai munuaisissa – ja kaikkea sitä bakterioosin kanssa taistelemisen
perustalla.

Analogisesti „Maan elävällä aineella“ on rakenettu myös ihmisen ruumis. Kaikkein

enemmän kemialisessa koostumuksessa on – happea, sitten piitä ja vasta kaiken sen jälkeen
ylijäänneet elementit. Elävän luonnon osassa on kaikin enemmän tutkimuksia ja myös
vastaavasti sille kerätty tietoja omistettu hiilille, mutta sen osan muodostaa vaan 10%, piillä
on sen vieressä 29,5%. Jos me taas opimme ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, sitten me

106
kaikin enemmän kiinnitämme huomion kalsiumille. Kalsiumin sisältyminen ihmisen
elimistössä on todella suuri. Mutta oman sisältöltä ja ominaisuuksilta jää se kauas piistä –
kalsiumia on ihmisessä yhteensä 2,96%.

Kalsiumi – se on peruselementti tuki-liikuntaelinten kovien luiden struktuurissa. Pii on

elementti, mikä määräile taipuvien struktuurien ominaisuuksia – jänteiden sidekudokset,
suonien seinät, mahan-suoliston kanava, luukalvo, rusto, nivelten neste. Erittäin herkät
kudokset – läpät, sulkulihakset, laskimosysteemin takaisinvirtaus läpät, sydänläppä – pii on
kaikkialla, missä tapahtuu erittäin hieno läppäautomatiikka. Erittäin rikkaat on piiltä kynnet,
hiukset ja iho. Käytännöllisesti kaikki sanottujen elinten sairaukset syntyvät sitten, kun piitä
ei ole elimistössä riittävästi. Kalsiumi ja vielä ylijäännyt 74 elementtiä, yksinkertaisesti ei
omistetta elimistön puolesta, jos siinä elimistössä on piin vajaus.

Vielä kerran maankuoren koostumuksesta „Maan elävästä ainesta“.

Piin sisältyminen – 29,5%, kalsiumin – 2,96%. Piitä löytyy hiekassa, savissa, reunuksessa,
vedessä, mudassa, kurassa, kasveissa, missä kaikin enemmän on teroissa, juurakoissa jne.
Piitä on myös kaikkialla maaperässä. Piin puuttuessa maaperästä tekee siitä hedelmättömän
maan. Sellainen maa ei pysty kasata Aurinkon energiaa ja antamaan sitä eteenpäin
kasvaville kasveille. Sitä pystyy vaan pii.

Niin kun yksinkertaiset ihmiset, niin myös spesialistit – ravitsiat, medisiinan ihmiset on
koko oman tietoisen elämän vaan kuullut, että terveydeksi on tarpeen kalsiumia. Ja sitä on
kaikin parempi saada maidosta. Mutta onko se todellisuudessa niin?
Jos vähäsen ajatellaan, sitten enemmistö meistä on jo koulussa opiskellut vähäsen kemiaa.
Todellako kaikki luulevat, että kemia oli opintoohjelmaan laitettu vaan opiskelijoiden
kiusamiseksi tai oli joku muu päämäärä – äkkiä sen takia, että ymmärtää meitä ympäröiviä
prosesseja?
Elementtien aktiivisuuden rivissä (sähkökemiallinen paremmuusjärjestys) kalsiumin paikka
on jonkin matkaa vasemalla piistä – tarkoittaa, se on aktiivisempi elementti, kun pii. Niissä
tapauksissa, kun elimistössä ei riitä piitä, sitten ottaa sen paikan kalsiumi. Ateroskleroosin
sairastumisen prosessin kuvaus todistaa sitä kaikin puolin. Ja ei vaan ateroskleroosi, vaan
myös atoonia (suolien jännittämättömyys), osteokondroosi (rustoainen huonontuminen),
polyartriitti (kova tulehdus monessa nivelessä kerralla), sydänläppien kalsineeriminen jne –
sanalla sanoen, syntyy paljon kaikenlaisia latinalaisella nimellä sairauksia, minkä suhten on
pitkiä kuvailuja, miten sairaus synty ja kulkee, miten oireitä lieventää, mutta ei ole sanottu
syitä – piin vajaus elimistössä.

Meidän aikaa kuvaile vielä yksi seikka, mikä vielä täydentävästi piin puutessa huonontaa
ihmisen terveyttä. Me elämme atomikaudella ja kaikkeinisommaksi syylliseksi pitävät
spesialistit ravitsijoita, kenellä on myös radiologin koulutus – MAIDON! Se luonteenkuvaus
on annettu maidolle ja ilman yhtään poikkeuksetta myös kaikille maitotuoteille ja juuri sen
takia, että niissä kaikissa on kaikkein korkeampi radionukleiidien sisältyminen (jos verrataan
toisiin ruokatarvikkeihin). Maidon erityinen rooli ihmisen terveyden tuhomisessa on juuri
sidottu strontiumilla, mikä lehmillä poistuu maidon kautta. Nykyaikana ei ole Maalla
rajoneja, missä voisi löytää lehmälle, vuohelle tai...puhdasta, ilman radionukleiideja heinää
tai juomavettä. Miten se kaikki tapahtui – rikkaimmat valtiot rakensivät itselle
ydinvoimaloita, mutta myös ydinpommeja ja kokeilivät niitä maan alla, veden alla, mutta
myös ilmakehässä. Mikä oli tulos... tuloksia oli monta, mutta tässä voisi pysähtyä vaan
yhteen. Meidän tuttu elementti, tavallinen Strontiumi sai itselle veljen – luonnossa ei
löytyvän radioktiivisen strontiumin, elikkä Sr-90, minkä puoliintumisaika on yli 20 vuoden.
Ja sen pienet hiukkaset kiersivät vuosikymmeniä meitä ympäröivässä ilmassa (kai tähän asti)
pikkuhiljaa maanpinnalle putoilessa... Käytännöllisesti on koko mannermaa saanut oman

107
osan siitä Sr-90-stä. Joutuessaan maapohjaan, Sr-90 yhdessä kalsiumin yhdisteillä joutuu
kasveihin ja tuolta eteenpäin – lehmä – maito – ihminen. Joutuessa ihmisen elimistöön,
strontiumi keräntyy pääasiassa luihin ja alistaa ihmisen pitkäaikaselle radioaktiiviselle
vaikutukselle. Se, että ne hiukkaset säteilevät, on vaan asian yksi puoli, vaikka, että ei pieni,
siksi ihmiselimistössä kykenevät ne siinä elimessä, mihin on parhaiksi luiden lisäksi
joutunut/keräntynyt, aiheuttamme syöpäsolujen syntymisen. Mutta.... se Sr-90 on
aiheuttanut myös yhden toisen muutoksen luonnossa. Monet tavalliset ruohokasvit, mitkä
ennen ei huomannut mullassa tavallista Strontiumia, on nyt, sädetyksen tuloksena, alkanut
sitä ottamaan itsensä ruokalistaan, elikkä toisin sanottuna – kasvit ovat alkaneet tavallista
strontiumia jo huolellisesti omistamaan – nostaessa huomattavasti maitoon joutuvan
strontiumin määrää.

Strontiumin biologisen vaikutuksen mekanismi on siinä, että strontiumin ionit torjuvat

sidekudoksen tai luiden rakenneelementtien kristallisäleikköistä ulos kalsiumin ionit. Mutta
strontiumin ionit eivät pysähtyy kauan luissa, vaan poistuvat vähän ajan päästä elimistöstä,
että taas uudet juuri saapuneet saisivat tilalle mennä. Strontiumi ei torju elimistöstä ulos ei
vaan kalsiumia, vaan myös sinkin. On löydetty, että strontiumi voi huonosti vaikuttaa myös
kromosomiin ja vaikuttaa perinnöllisyyden ominaisuuksia. Luultiin, että vedessä ei voisi
strontiumia olla yli 7 mg/l.

Tavallinen Strontiumi on levinnyt luonnossa: merenvedessä sitä löytyy 7 – 50 mg/l.

Monessa paikassa on löydetty korkeaa konsentraatiota niin maan päällä, kun myös
pohjavedessä – kymmeniä milligrammoja litraa kohti. Vaikka Strontiumi on luonnossa
suhteellisesti paljon (0,008%), ja enemmän, kun esimerkiksi kuparia tai sinkkiä, mutta
erikoista teollisuusmaista soveltamista se vielä ei ole löytänyt. (vain saviastioiden
polttamisellä glasyyrin saamiseksi jne).

Välipalana voisi mainita, että Amerikkassa on asia toisin järjetön. Yhdessä LKA esitelmässä
Kongressille sanotiin kansallisen turvallisuuden vaaraksi no.1 – tavallista vettä. Ja kaikki
alkoi siitä, että kerran tiedemiehet-kemistit löysivät pohjavedestä suhteellisesti korkeassa
konsentraatiossa yhden lääkkeen, mitä on kylliksi monimutkainen valmistaa, ja mikä on
tarkoitettu veren kolesterolinsisältymisen vähentämiseksi. Lyhyesti, asiaa laajemasti
tutkiessa löydettiin, että kaikki lääkkeet, kemialliset ihmelääkkeet ja ruokalisät – poistuessa
meidän elimistöstä luonnollisella tiellä, tekevät luonnossa oman kiertomatkan ja joutuvat
juomavedena uudestaan meidän elimistöön – nyt jo muuntautuna ja enimmäkseen vahvana
myrkkynä.

Olkoon se samantekevää millä mantereella, mutta eläinten maito sisältää aina sitä, mitä ne
on saanut veden ja ruohon kanssa. Aktiiviset radionukleiidid, niiden joukossa myös
Strontiumi joutuu elimistön maitotuoteilla. Viljat ja viljakasvit, mitkä kasvaa maan pinnalla,
sisältää minimaalisen määrän radionukleiideja. Sen jälkeen, viljakasvit kykenevät
elimistöstä niitä nukleiideja poistamaan. Niin muodoin, puurot ja leivät – on ainakin
luovuttamisen näkökulmasta ruoka-ainet – suojelijat. Vihannekset, mitkä on kasvanut maan
päällä, sisältää radionukeiideja sata kertaa enemmän, kun maanpäälliset viljat. Mutta, me
vähennämme radionukleiidien määrää melkein minimiin. Ja kala ja liha, mitä me työstämme
ja kulutamme luista erotettuna on myös enemmistöstä radionukleiideistä vapaa.

Ja vaan yhtä ruoka-ainetta – maitoa – ei ole mahdollinen radionukleiideista puhdistaa. Jos

me maidosta teemme rahkaa, sitten radionukleiidien konsentraatio suurentuu liki kolme
kertaa. Jos maidosta valmistaa juustoa, sitten radionukleiidien määrä suurentuu. Ja niin
kaikki maitotuoteet – jogurtti, jäätelö, kefiiri, kerma, jms - „hitaalla vaikutuksella kuin
atominpommit“.

108
Jos me laitamme strontiumin, kalsiumin ja piin elementtien aktiivisuuden järjestykseen ja
arvioimme niiden roolia maitotuoteiden käyttäjien terveyteen, sitten: Strontiumi – on niistä
kaikin aktiivisempi elementti. Sen ilmentyminen elimistössä aiheuttaa vähemmän aktiivisten
elementtien torjunnan ja korvamisen reaktiota. Ja jos piitä elimistössä ei ole riittävästi, sitten
strontiumin puolesta torjuttu kalsiumi mene nopeasti paikkoihin, mihin pitäisi mennä piin.
Mutta se siinä suhteessa huono variantti, siksi kalsiumia on niinkin aina paljon – myös
monet nykyajan monien sairausten hoidoksi tarkoitetut lääkkeet on tehty kalsiumin
perustalla.

Strontiumin hävittävästa vaikutuksesta elimistölle on mainittu yksi sairaus – Urovi niminen

sairaus. Takana-Baikalis Urovin joen laaksossa syntyi niin eläimillä kun ihmiseillä sairaus,
missä niiden luut deformoivat ja muutuivat hauraksi. Tutkiessa löydettiin, että joen
ylävirralla oli alettu louhimaan strontiumia ja sitä joutui myös jokeen, mitä asukkaat
käyttivät juomaksi. Ja koska myös niillä oli elimistössä vähäsen piitä, sitten kalsiumi
imeytyi huonosti ja strontiumi valtasi kaikkialla luissa sen paikan. Mutta strontiumi ei
jäännyt elimistöön kauaksi, aktiivinen kun se on, poistui se luonnollisella tiellä elimistöstä.
Mutta oman tuhovan työn luissa oli se jo tehnyt.

Maito ja maitojoet on samankaltaiset strontiuminrikkalle Urovin joelle, mutta niiden

esintymisen osa on rajattomasti laajempi. Mutta piin määrästä ihmisen elimistössä ei pidä
me minkänlaista huolta, jopa päinvastoin, me teemme kaikki, että se ei joutuisi meidän
elimistön. Viljojen ja juurakkoiden muokkaamisen teknologia teollisuudessa on kohdistettu
ruuan puhdistamiseksi, niinsanottusti painolastien eristämiselle. Valmistusjätteiden mukana
viljojen kuoren ja ytimen kanssa mene myös pii. Viljojen muokkamisen teknologia on jyvän
kuoren eristäminen – sen, missä on pii. Niin outo on tilanne, että erittäin huolellisesti
puhdistetaan piitä sisältävä kuori vehnästä, mistä tuotetaan mannaa. Mutta ketä ovat mannan
pääasialliset käyttäjät – lapset! Ja juuri niille olisi tarpeellinen määrä piitä liki 3-5 kertaa
enemmän kun aikuisille. Ei ole piitä mannassa eikä keitetyssä mannapuurossa, ja minkä
kanssa keitetään mannapuuroa lapsille – oh onnettomuutta – maidolla. Niin me pakotamme
jo nuoren lapsen elimistössä kalsiumia tunkemaan tonne, mihin se mennä ei voisi. Ja silti
ihmetellään, että MIKSI yhä nuoremailla on ateroskleroosi ja sata muuta „vanhojen“
sairauksia. Mutta lapset, yrittäessä pelastua strontiumin ja kalsiumin tuhovasta vaikutuksesta
„ALITAJUISESTI“ kieltäytyvät maitotuoteista. Mutta mitä teemme me, vanhemmat ja
„viisaammat“ - yrittämme voimalla julistaa normeja – 0,5-1,5 litraa maitoa lapsen kohta
päivässä! Ja meille ei riitä oman strontiumista-kalsiumista – meidän mahdollisuudet on
rajattomat – koko EU on meillä kaupantiskeillä ja enemmänkin.

Mutta miten se vaikuttaa lapsien kasvamiseen, siitä kirjoittivat rehelliset radionfyysikkot jo

50-luvulla, mutta niille naurettiin. Katsomme, minkälaiset on sitten nyt nykyaikaset
koululaiset – he eivät ole enää valmis (todellisuudessa ei pysty) paljoa ITSE lukemaan tai
opiskelemaan. Niitä varten on oppikirjat, mitkä joskus ei aiheuttanut minkänlaista vaikeutta
ymmärtämisen osassa – liian monimutkaisella tekstillä. Vaaditaan oppikirjojen tekemistä
yksinkertaisemaksi. Toisin sanoen – nykyajan koululaiset vielä enemmistössä kykenevät
passiivista tietoa omistamaan, niin kun sitä tarjoavat radio, televisio ja internetti, ja nyt
myös jo kännykät.

Ei saisi olla vaikea ymmärtää, miten paljon menettävät meidän lapset jatkuvasta ja tylsästä
toistamisesta: „Juokaa lapset maitoa – olette terveet“. Nykyajan lapsien elimistössä, ketkä on
sitten ruokittu virallisten suositusten mukaan, muodostaa piin vajaus jo 50 ja enemmän
prosenttia. Mutta jos lisätä vielä vahinko, mitä antaa NOPEAN „roskaruuan“ syöminen....
Elimistössä elementaarisella tasolla pii „kuuntele“ aivoja ja kontrolloi kasvamisen ja

109
kehitymisen „teknologiaa“, lähtien solumembraanien luomisesta kunnes sidekudoksen,
luiden, jänteiden jne muodostamisen asti. Piin osallistuminen niiden
syntetisoimisprosesseissa on tiedemiesten puolelta todistettu.

Jos lapsen ruuassa ei riittävästi piitä, mutta se on hetkellä tavallinen, alkaa anemia-
vähäverisyys. Se ilmentyy riisitaudissa, lymfasysteemin ja ihon taudeissa jne. Huonosti
kasvaa kiinni ja uusiutuu vaurioitunut kudokset. Esimerkiksi, luiden murtumakohdissa tai
solukudoksen tehokkaalla muodustumisella on pii erittäin aktiivinen – sen määrä niissä
paikoissa on tavalliseen verratuna liki 50 KERTAA korkeampi.

Energiantietosen maailman meitä ympyröivässä luonnossa antaa suurenmoisen kuvan, että

ymmärtää, miten iso virhe on olla huomiomatta piin tärkeyttä ihmisen terveydelle. Että sitä
ymmärtää, pitää yksinkertaisesti katsoa Luonnon Jumalallisen sivistymisen syntymistä
kaikille etapeille – kivennäisten maailma, kasvien maailma, planeettojen maailma, eläinten
maailma ja ihmisen maailma. Tutkiessa kaikkia niitä ryhmiä, ei ole vaikea huomata, miten
paljon Luonto on antanut „Maan Elävässä Aineessa“ juuri piille. Ja sitten tutkia ihmisen
„Elävää Ainetta“ ilman piita. On täysin absurdi.

Kivennäisten maailmassa pohjan muodostaa runsaslukuiset luonnolliset yhdisteet, minkä

koostumuksessa olennainen osa on piioksideilla. Juuri pii on kristalliristikkojen
peruselementti niillä kivennäisillä, mitkä ottavat vastaan aurinkonenergiaa, että sitä
generoidaa maanpäällisten prosessien käyttämiseksi. Ne yksinkertaiset kivet on
kivennäismaailman peruste. Mineraalien maailman laella on kivi-kuninkaat. Niiden
koostumus on absoluuttisesti erlainen verratuna pohjaperustan kivistä. Kivien-kuninkaiden
koostumiseksi on pääasiallisesti hiili ja sen yhdisteet, esimerkiksi, timantti. Ja vaikka niiden
määrä on mitätömän pieni – on ne kaikille tunnetut.

Energiantietosen vaihdon jokaisessa ryhmässä on todellisuudessa samat suhteet. Mutta

ihmiset, tutkiessa ihmisen „Elävän Aineen“ luonnetta, on oman suosion antanut täysin
hiilelle (10-2 %) ja sen yhdisteille ja ei ole ollenkaan huomanut piita (29,5%), mikä elvyttää
ja henkevöittää koko elävää maailmaa. „Ihminen – on Maan suola“. Se on Maan synnytys.
Maa on meidän äiti. Ja kaikki, ketkä asuvat Maan päällä, voivat elää vaan niiden sääntöjen
mukaan, minkä mukaan elää itse Maa. Kentät ja Pellot, missä ei ole piitä, on hedelmättömät.
Elämä ihmisen elimistössä kuolee, jos piin sisältyminen siinä vähentyy ja sitä ei täydennetä
oikeaan aikaan ruuan ja veden avulla.

Mitä pitäisi nyt tehdä tavallisen ihmisen, että saisi täydentää itseään elimistössä piin
vajausta? Mistä aloittaa? Venäjällä, yhdessä TERVEYDEN KOULUSSA annettiin
oppilaille, ketkä tulivat opiskelemaan puhdistamista loismadoista ja muista parasiitteista
(ketkä, niin kun aikasemmin merkattu on kaikin isommat piin ahmijat) jo ensimmäisen
päivän ensimmäisellä tunnilla suoliston puhdistamiseksi 250g valkoista savea – luonnolista
lääkettä – elimistön varustajaa piillä. Kaoloonisavi KgOA12 03 SiO nH2O lasketaan
syötäväksi, jos sen osien suuruus ei ylitä 2 mmkr. Se pitää olla puhdas mikrobeista ja
radionukleiideista. Tavallisesti on se savi valkoista, vähäsen punertavaa tai vaalean sinistä
väriä ja 7-9 m tai syvältä maan sisältä. Piin ei orgaaninen yhdiste – kaoliini mene kevyesti
yli orgaanisen muodon ihmisen mahasuolenkanavan fermentti silikaasin vaikutuksella, mikä
eristyy niin mahassa, pohjukaissuolessa kun myös ohutsuolessa. Älkää sekoittako
kaoliinisavea liidulla, minkä koostumus CaCO3 nH2O. Se on elimistölle kalsiumin
hankkijaksi. Usein raskaat ja myös lapset, ymmärtämättä, että niiden elimistö etsii piitä,
alkavat intuitiivisesti syömään liitua.

Sen saven syöminen, mitä Venäjällä on myyty „KaoGsila“ nimisena, mahdollistaa riittävän

110
nopeasti kyllästää elimistöä piillä. Noin 7-8 päivässä piin sisältyminen elimistössä nousee 4-
4,5% asti. Maksan puhdistaminen perusteellisen dehelminisoimisen (sisäloismatojen
poistaminen) tapahtuu maksan sappitiehyeissä olevien kovien muodostumien liuottumisella
ja juuri sentakia, että ne kovat muodostumat syntyivät piin vajauksesta. Maksan
suursiivoksen jälkeen jo seuraava päivä nousekin piin sisältyminen 4,5-4,6 % asti. Mutta
miten sitten! Veri mene myös 8-10 kertaa puhtaanmaksi, bilirubiinin sisältyminen vähentyy
ja piin kulu kuonien adsorbeerimiseksi vähentyy.

Miten vielä täydentää piin määrää elimistössä? Ensi tilassa, tottakai normaalisen ruuan
syömisellä, mutta jos se ei ole mahdollinen liiallisen raffinoimisen takia, sitten voi aina
kääntyä tavallisten kasvien puoleen. Paras siinä olisi PELTOKORTE, mistä seuraavaksi.
Sitokaa 50-60 g peltokorteja harson tai muun ohkaisen kankaan sisään ja laittakaa isompaan
kattilaan (5 – 10 l). Lämmitäkää vesi kiehumiseen asti, ja jättäkää 3-4 tunniksi seisomaan.
Saatua vettä käyttäkää ruuan tekemiseksi.

Nyt sitten veden aktivoiminen piikivellä. Meillä on vaihtoehtoapteekkeissa on myytävänä

monta varianttia ja monelta maahantuojalta paketoitua piikiven kappaleita. Kaikki ne
väittävät, että tuotteilla on myös sertifikaatio, mutta yhtä varianttia kokeillessa, kymmenen
päivän kivien vedessä liottamisen jälkeen, ei pystynyt meidän Tallinnan vesilaboratorio
löytäämään enemmän piiyhdisteitä, kun kontrollipullossa – puhdas hanavesi.

Käytännöllisesti on kaikilla myyjillä samalla tekstilla ohje. Ja yksi piste siinä ohjessa on –
syntyy SAKKA. Siitä on hyvä heti kontrolloida, jos Teillä sakkaa ei synny, sitten olette
ostaneet tarkoituksetomat kivet. Niin voisimme vaikka vedessä liuottaa puhdasta hiekkaa,
mitä saa kaikkialta ilmaiseksi.

Toiseksi yksinkertaiseksi kontrollikeinoksi olisi...kaikista loputtoman lukuisista piikiven

lajeista vaan YHDELLÄ on ne parantavat ja muut ominaisuudet ja se kivi on MUSTA PII –
LIMSIÖ – elikkä, jos se pala on riittävän iso, sitten rautaesinella lyödessä pitää syntyä
kauniit tulikipinät. Kivikaudella (kohdakkain rautaajan) oli tulikivi kovuuden,
muokkavuuden ja laajan levinnän takia tärkeämpi työkalumateriaali (mukaan luettuna luu-
ja puuesineihin kiinnitettävien pisteterien materiaali). Tulikiveä käytettiin tulen lyönnin
välineenä. Neoliitikumista tunnetaan tulikivikaivoksia (esim. Krzemionki Puolassa), minkä
tuotanto levisi laajalle alueelle. Entisaikana, vielä minun nuoruudessa oli melkein jokasessa
maatilassa ja jokaisella reissumiehella olemassa tulikivi ja taula. Ilman sitä talosta
kauemmaksi ei menty. Nyt on ne tavarat unohdettu, vaikka voi tapahtua, että jollekilla
jossain on ne tavarat säilinyt. Myös nykyajan sotilaskaupoissa myydän tulikivejä, mutta....
Ne ei ole enää piikivet. Nykyiset sytkäreiden tulikivet – tseeriumrauan – keksi 1904 C. Auer
von WELSBACH.
Kolmanneksi kontrollimahdollisuudeksi on se, jos Te ei usko suhteellisesti puhdasta vedestä

111
(hanavedestä) sakkan syntymistä, sitten voitte ottaa jonkinlaisen likasen veden –
jonkinlaisen ruskea-keltaisen hanaveden ja piikivi pitäisi sen veden 7-10 päivässä vaaleaksi
ja puhtaaksi muuttamaan.
Ja vielä yksi kontrolloimisen variantti – laittakaa kivillä varustettu vesi johonkin lämpöiseen
paikkaan, missä se nopeasti pitäisi pilaantua. Oikeilla kivillä vesi EI PILAANNU. Jo
kuuluisa ja tunnettu Kleopatra, jos matkusti paljon, sitten hänen vesiastioissa oli kaikissa
piikiven palat, ja kuukausien kaupalla säilyi vesi suuressa kuumudessa raikkaana.
Vielä yksi pikkunen välihuomatus. Nykyaikana on kaikilla mahdollisuus matkustaa, yksi
kylpylä kaunimpi ja miellytävämpi, kun toinen, mutta...rannat jaetaan kahdeksi. Yhdet on
niinsanotut „mustat“ ja kiviset rannat, mistä ei tykätä paljoa. Ja toinen ryhmä „valkoiset“ tai
jopa „kultaiset“ rannat.

Mutta vertamme niitä vähäsen. Kävelessä, jaloitellessa pitkin MUSTAA uimarantaa, pitkin
rantaa, mikä on runsaasti peitetty mustalla piikivellä, on niin vesi kun ilma rikastettu piillä,
ja ihminen saa sitä maasta, vedestä, kun myös sisään hengittävän kostealla ilmalla. Hän on
todellisessa terveyden paratiisissa.

„Valkoiseilla“ rannoilla on ylivoimassa kalsiumilla rikastettut kivilajit. Piiyhdisteitä on

sellaisilla rannoilla vielä vähemmän, kun kesälomalaisen oman elimistössä. Ja jos
kesälomalaisella on jo jonkinlainen sairaus, minkä syyksi on piivajaus elimistössä, sitten on
enemmän kun todennäkönen, että sellaisen loman jälkeen sairaukset vieläkin syventyvät ja
kärjistyvät.

Valmistaa piivettä voi tavallisella huonelämmölla. Paras on siihen käyttää jonkinlaista

kannella sulkeutuvaa lasiastiaa tai emaliastiaa. Jos me sitä vettä teemme ruuan
valmistamiseksi tai myös peräruiskeen tekemiseksi (mikä on myös erittäin hyvä
käyttöpäämäärä), sitten auttaa, kun kiviä 2 päivää vedessä liottaa. Hoitoveden saamiseksi
pitää kiviä liottaa ainakin 5-7 päivää. Joka kerta veden kaatamisen jälkeen pitäisi astia ja
kivet kunnolla juoksevan veden alla puhtaaksi pestä. Isot palat pitäisi murskata pienemmäksi
palasiksi, että saadaan isompaa kosketusta. Esimerkiksi, kolmen litrasen lasiastiaan pitäisi
panna noin 50 – 60 grammaa piitä. Että vähemmän syntyisi sakkaa voisi hanavesi ennalta
vuorokausi seistä, sitten se keittää, jäähdyttää ja sen jälkeen laittaa aktivoimaan. 7 päivässä
pii eristää kivennäisainet, mutta myös aminohappojen jäännökset, adsorboi ja neutralisoi
haitalliset seokset.

Musta pii – praktillisesti kulumaton luonnollinen materiaali. Se „työskentelee“, ei tarvitse ei

vaihtamista, ei lepoa.
Piivettä voi käyttää juomiseksi, ruuan valmistamiseksi, pesemiseksi, hauteiksi, suun tai
kurkun huuhtelemiseksi jne. Sen veden käyttäminen riippuu jokaisen ihmisen tarpeista –
kenella isompi, kenella pienempi piin vajaus. Mutta käyttämisella pitää vesi aina kivien
päältä kaataa pois toiseen astiaan. Älkää ruuan tekemisella veden sijasta kiviä kattilaan
kaatako ja niitä yhdessä ruuan kanssa keittäkö – se „kivikirveskeitto“ on epätervellinen.

Kaikki oma hoito-ominaisuukset 10 päiväsen pitämisen jälkeen säilyttää vesi loputtoman

kauan, siksi 10 päivässä vesi praktilisesti ottaessa konservoi. Säilyttää voi sitä vettä
huonelämmössä kiinnisessä astiassa. Jos haluatte pitemäksi ajaksi, sitten pitäkää pimeässa.
Jos sillä vedella valmistaa lääketeetä, sitten on sellainen tee huomattavasti tehokampi, kun
tavallisella hanavedellä tehty. Irtokukat ja makuvihreä säilyttävat piivedellä oman
raikkauden kauemmin.

Jo vanhana aikana tiesivät ihmiset paljon kivennäisiä ja osaasivat käyttää niiden ihmeellisiä
ominaisuuksia. Piilla on ollut aina niiden joukossa erillainen paikka. Se on kaikin vanhempi

112
ja uskollisempi ihmisen seuralainen. Kivikaudesta lähtien on se aina ollut ihmisen kanssa,
kun tulikivi, kun työkalu, kun ase ja kun hoitoväline.

Lyhyesti voi sanoa, että piilla aktivoidu vesi muuttuu bakteerinvapaaksi, tappaa
flunssaviruksen, vähentää hammassärkyä, hoitaa angiinaa ja nuhaa ja auttaa vatsakipujen
tapauksessa, vähentää sokerinsisältymista veressa, normalisoi aineenvaihduntaa elimistössä.
Sitä paitsi, niin kun paljon uskoo, on melko vakuuttavat syyt uskoa, että se on tehokammaksi
apuvälineksi taistelussa onkologiseilla sairauksilla.

Piiyhdisteiden käyttömahdollisuuksia on loputtoman paljon- myös teollisuudessa: tai käyttää

putkien puhdistamiseksi korroosiosta, palauttavan veden neutralisoimiseksi ja haitallisista
lisäkkeista puhdistamiseksi – se on praktillisesti kulumaton ja halpa katalysaatori.
Laboratorioissa on sitä tutkittu kun alternatiivista virran saamisen lähdetta ja on saadu
tuloksia, mitkä ylittää pattereiden tai akkujen tehoa. Maataloudesta sanotaan, että piivettä
käyttäessa voi saada huomattavasti isompa lihan kasvua, nopeutta kasvien kasvua,
huomattavasti pidentää konservoidun tuotannon säilyvyyttä ja käyttöä.

Systeemissa „pii – ei orgaanisten suolien vesiliuokset“, tapahtuu terve rita metallien

intensiivinen saostuminen: alumiini, rauta, kadiumi, tsesiumi, sinkki, lyijy, strontiumi.

Piivesi vaikutta radionukleiidien adsorbtionkyvylle. Teoriassa pitäisi se antaa

mahdollisuuden radionukleiidien kanssa voimakasti saastuttanut alueiden jonkinlaiseksi
puhdistamiseksi. Niin ainakin toivotaan Valkovenäjälla.

Piivesi, lähtien viidenestä pitämispäivästa omaa kykyä vahvistaa veren homoopaattisia

ominaisuuksia, suurentaa sen maksoittumis kykyä, vähentää kolesterolin määrää veressä,
erittäin ylipainosilla.

Piillä aktivoitua vettä voi suositella ryppyjen vähentymiseksi, haavojen parantumisen

nopeutamiseksi – hauteen kautta, mutta myös pään pesemiseksi, että vahvistaa hiusjuurija ja
parantaa niiden kasvamista.

Piivedella on tehty kiinnostavia kokeita, mitkä todistavat, että pii estää elimistössa
strontiumin keräntymista. Koeeläimille annettiin strontiumia sisältävä juomavettä. Yhdelle
ryhmälle tavallista vettä, toiselle piivettä. Se ryhmä, ketkä saivat strontiumia yhdessa
piivedellä, oli strontiumin kerääntyminen 2,5 kertaa pienempi, kun tavallisen veden
tapauksessa. Toisella kokeella ruiskutettiin koe-eläinten laskimoon strontiumia jo etukäteen,
sitten alettiin niitä juottama – yhtä ryhmää piivedella ja kontrolliryhmää tavallisella vedella.
Piiveden tapauksessa poistui strontiumi elimistöstä 3 kertaa nopeammin, kun
kontrolliryhmän eläimillä tavallisella vedellä.
Piivedella on myös sädesuojaus vaikutus, mikä suoranaisesti riippuu veden käyttämisen
ajasta. Jos tervet koeeläimet joivat piivettä ennen totaalista gamma-sädettämista, sitten niillä
oli huomata huomattavasti pienemmät sädevauriot, kun kontrolliryhmällä – niiden sädettä
saaneiden elinikä oli huomattavasti pidempi. Miksi piivedella oli sellaiset ominaisuukset, ei
ole vielä lopullisesti selvä, mutta luullaan että siinä sisältyvät liitukautiset mikro-
organismien orgaaniset jäännökset – että se ei ole muuta, kun biokatalysaatorit, mitkä
kykenevät muokata valon energiaa ja kymmeniä tuhansia kertoja nopeutta oksidoimis-
palautumis reaktioida.
Piiveden käyttäminen on aiheellinen niin terveen ihmisen ennakohoidossa, kun sairaiden
parantamisella, mukaan luettuna myös onkologiansairaille elimistön resistentsusen
nostamiseksi.

113
Mutta, jos meillä ei ole sitä piikeveä, eikä osaa sitä mistään hankkia, tai jos meillä ei ole
uskoa vaihtoehtoapteekeissa myytäviin kivipaloihin, sitten... Eikä muuta, kun käännymme
taas „äitikulta maan“ luokse ja katsomme, mitä kirjoittavat viisaat kirjat:

Peltokorte

KASVISUKU KORTE

Kortijen loistoaika on ohi – se on nyt kasvitieteellinen säilymä. Puunmuotoiset kortelaijt

eläsivät planeetalla Maa samanaikana dinosaurusten kanssa, 270 miljoona vuotta takaisin.
Nykyaikana tunnetaan vaan 29 sen suvun edustaja, mistä Virossa kasvaa 9 luokkaa. Vaikka
vähän, sen sijan on kortet monella tavalla merkittävät – niiden joukossa on nykyaikanakin
jättejä. Luonas-Amerikassa kasva laij (Equisetum giganteum), elämänmuotolta liaani, 13 m
korkeudeen, kiivetessä pitkiä puita ylös.

Korteja kuvaa lisäksi kaikelle erilainen ominaisuus – ne kerävät piin lisäksi itseään
enemmän kultaa kun yksikään toinen tunnettu kasvilaij (vaan sitten, kun niiden luona
maaperässa sitä kultaa löytyy)..
Tässä olisi sopiva tehä vielä yksi pieni poikkeaminen kasvien maailmaa:
Saksan biologi Roland Megnet on tutkinut ja KEHITTÄNYT kasveja, mitkä kykenevät
erittäin isossa määrässä omistamaan mullasta raskasmetalleja ja myrkkykemikaaleja.
Esimerkiksi – siperialainen tattari – kykene 1 ha suurudelta maaperästa OMISTAMAAN liki
1,3 kg kadiumia, 24 kg lyijyä ja 322 kg sinkkia. Kasveilla on myös omat suosikkit: kun
Alpin paljettiheinä tykkää kadiumista ja sinkkistä, sitten Intian sinappi tykkää lyijysta ja
kromista.
Venäläiset on käytännössa käyttänyt siberian tattaria sotaväen kemianaseiden
ampumaharjoituksissa, arseenin ulos tuomiseksi maaperästä – ja ylen hyvällä tuloksella.
Kortejan suvussa löytyy häiritseviä rikkaruohoja, ruuan- kun lääkekasveja ja myrkyllisiä
lajeja – sentakia varovaisuutta lajien eristymisella! Runsaan piisisältymisen takia sopivat
kortevarret kuurauspesutukoksi tai kiillottamiseksi. Nykyaikanakin käytetään Kiinassa
kortea puun kiillottamiseksi. Japanilaiset keittävät peltokorten itiöpäita ruuaksi. Roomalaiset
käyttivät peltokorten versoja kun parsaa ja kuivattivat talvisen teen valmistamiseksi.
Euroopan suuriman laijn – 2 m korkean Equisetum telmateia itiöpäät on mehevät ja makeat.
Varsista saa vahvaa kuitua, mistä valmistetaan koreja. Kortekuitukorit on erittäin tunnettut
Pohjois-Amerikassa intiaanien luona, siksi mainittu laij kasvaa luonnollisesti myös
114
Alaskasta Kaliforniaan asti. Norjassa valmistetaan metsäkorten kuivatetuista varsista
keltaista väriainetta. Englantissa pidetään peltokortea tehokkaaksi orgaaniseksi
fungitsiidiksi, mikä torjuu puutarhakasveilla lehtihometta ja nokilaikullisuutta.

Lääkekasvina on meidän maassa kortet tunnettu vaan diureetiumina, miksi on tavallisesti

käytetty peltokorteja. Virtsan luovuttamisen kyky on peltokortella isompi kun diureetiumilla
tai virtsaeritysteellä. Vähemmällä määrällä on samalla tarkoituksella käytetty myös
peltokorteja ja rautakorteja. Myrkylliseksi pidetään sammakko- ja suon-korteja, ketkä
molemmat on Virossakin tavalliset kosteissa kasvupaikoissa.
Kortemyrkytyksen magdollisuudet:

Myrkytys voi syntyä väärän kortelaijn yliannostumisella, ja ensimmäiseksi tuntomerkiksi

on pupillien huomattava laajentuminen, mutta erittäin vaikeassa tapauksessa voi
saapua paralysia. Ihmisilla ei ole ollut erittäin vakavia myrkytyksia, mutta hevosilla (suon-
kortesta) välillä kyllä.

Peltokorte, niin kun toisetkin lajit, on monivuotinen kasvi. Sitä voi löytää rikkaruohona
pelloilta, hylkymaista, niityiltä; niityiltä, jolla kasvaa yksittäisiä puita, hiekkateiltä ja
savisilta rinteiltä ja hiekaisilta rannoilta, melkein kaikkialta, missä maaperä on riittävästi
hapan. Keväällä kehittyy klorofyllitön kalpea kevätlehtivarsi, mikä itiöiden kypsyessä
kuivuu, ja myöhemmin kasvaa risomista vihreä pientä kuusia muistuttava kesälehtivarsi.
Keväinen korkea ja oksaton ruskehtava lehtivarsi kasvaa 20 cm korkeuteen, kesäinen
hedelmätön lehtivarsi on noin 40 cm korkea. Kasvin latinankielinen nimi – Equisetum
tarkoitta hevosen sapa (equus + seta). Niitä lehtivarsia alkaa ravinnoilla varustamaan pitkä
musta juuri. Sen pituus voi olla noin 5-7 metriä, ylös siitä suuntautuu solmupaikoissa kosolti
vertikaalisia risoomeja lehtivarsilla. Niissa solmuissa tavallisesti muodostuu syksyllä
paksunnokset-mukulat, mihin on kerätty ruoka-aineet keväisiä lehtivarsia varten. Eikä niitä
ole helppo löytää, siksi se horisontaalinen juuri on aika syvälla. Ne mukulat on erittäin
rikkat tärkkelyksen puolesta – ja makean makuiset. Sen takia siat kaivaa niitä nautinnolla
ulos ja syövät. Niitä mukuloita voi keittää kuin perunoita, vaikka tosi – niiden mitta on
pienikokoinen, mikä ei häiritse makua nauttimasta, kun on viitsitty mukulat syvästä maasta
ulos kaivaa.

PELTOKORTE (Equisetum arvense) kun lääkekasvi:

Peltokortea kuin lääkekasvia käytettiin jo muinais aikana. Jopa Avicenna (X-XI luku)
merkitsi sen hoito-ominaisuuksia. Niin kun silloin, niin myös nyt käytetään hoitamisen
tarkoituksessa – peltokortea kesäisten lehtivarsien maanpäällistä osaa elikkä yrttejä, mitä voi
kerätä kauniilla kuivalla säällä läpi kesän (kesäkuusta elokuun asti). Yrtti leikataan 5 – 10
cm korkeudelta maanpinnasta ja se pitää heti kuivattaa 5 – 10 cm paksuuden kerrostumalla
ullakkolla, sateensuojassa tai kuivurissa. Kostea korte, jos on laitettu paksulla kerrostumalla,
ja monenkertaisella kuivattamisella muuttuu nopeasti tummaksi ja menettää oman hoito-
ominaisuutensa. Säilytetään kuivassa tilassa: pussissa tai puuastiassa 4 vuotta.

Käyttövalmista kuivatettua peltokortea myydään myös apteekissa. Lehtivarsien palat on

jäykät, haaraiset, harmaan vihreät, mieto haju ja hapahkon makuinen. Peltokorte sisältää
noin 5 % saponiinin (glykosiidin) yhdisteitä, noin 25 % piihappoa, orgaanisia happoja
(akonitiini, {minkä alkoloidi on erittäin myrkyllinen, mutta lääkkeenä tuskaa lieventävä},
linolihappoa, oksaalihappoa, omenahappoa), flavoniideja, parkkiaineita, 3-3,5 % öljyrasvaa,
karvasaineita, tervanaineita, valkuaisaineita (noin 16 %), alkaloidien jälkia, vitamiinia C (30
– 190 mg%), karotiinia (noin 4,7mg%), kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rauta, kuparia,
sinkkia jt.

115
 - Peltokortejenlääkeillä on tulehdus-, mikroobien- ja parasiitien vastainen, verenvuotoa
pysäyttävä ja haavoja parantava vaikutus. Ne vahvistavat elimistön immuunisysteemia ja
estävät rakkokivien syntymisen. Valmisteita otetaan myös jos virtsan erittäjän sydämen-
ja keuhkotauteista aiheuttettuun turvotusten tapauksessa.

- Peltokorteja pystyy elimistösta poistamaan lyijyä, sen takia sitä käytetään lyijyn
myrkytysten tapauksessa.

Peltokorte. 4 – 5 ruokalusikallista kuivaa hienostettua yrttiä keitetään 2 lasia 15 minuuttia,

siivilöidään ja lisätään pois kiehunut veden määrä. Käytetään ulkonaisesti suun limakalvon
tapauksessa.

- Suurenmoinen kasvi verisuonien kalkkiutumisen e. ateroskleroosin tapauksessa.

- Käytetään paljon rakkotieden tulehdusten ja rakkokivien tapauksessa, siksi peltokortella
on virtsaeritysta suurentava vaikutus ja samalla on kasvilla korkea piihappon sisältyminen.

- Orgaanisesti sidottu pii suurentaa valkoisten verisolujen määrää, tehostaessa niin

vastuskykyä sairauksille. Sen takia on peltokortea käytetty tuberkuloosin tukihoidossa.

- Peltokortea voi käyttää klorofyllijauhona, jos on kivennäisaineiden vajaus elimistössa.

- Ulkonaisesti on hyvä tehdä peltokortesta turvotusten tapauksessa kylpy. Hoitosarjan

pituus max. 2 viikkoa.

Ja kaikki ne monipuoliset ja hyvät ominaisuukset on peltokortella juuri sen takia, että

se on rikas piin sisältymisen puolesta, mutta sisältää lisäksi happoja, kivennäisia,
vitamiineja ja suoloja. Peltokortesta enemmän piita sisältää vaan RAUTAKORTE
(Equisetum hyemale)

Sitä on arvostettu paljon jo vanhojen roomalaisten puolesta kun valmistivat.

- Lehtivarsista valmistettua pulveria käytetään haavan verivuodon tai nenän verivuodon
tapauksessa.

- Teetä on juodu rintakipujen, tuberkuloosin, anemian, verenhukkan, munuais- ja

rakkosairausten tapauksessa.

- Raikas mehu lieventää suun haavaumia, rauhasten turvotuksia ja tulehduksellisia

kitarisoja.

Peltokorteteeta voi valmistaa myös kylmälla vedellä: rohdosta annetaan vetäytyä 1-2 tuntia,
sen jälkeen sekoitetaan huolellisesti, annetaan vielä seistä 10 minuuttia ja lopuksi
siivilöidään. Juodaan haaleana 1-2 kupillista päivässä.

peltokorte – kesäisiä lehtivarsia on käytetty lääkkenä.

peltokorte – Elänlääketieteessä: haavapulverina
peltokorte – kesäisiä lehtivarsia käytetään hevosenrehuna
peltokorte – kasvin pähkinan kaltaiset mukulat kelpaavat ruuaksi, lapsille makupalaksi

Peltokorten kaltainen on niittykorte ja metsäkorte. Metsäkorten sivuoksat

haarautuvat, mutta niitty- ja peltokortella ei. Peltokorte on koetellessa karkeampi
(mutta rautakortesta pehmeämpi), niittykorte vielä pehmeämpi. Pienet lehdet

116
muodostaa lehtivarsin ympärille tupen. Tuppihampaiden luku on jokaisella lajilla
eroava. Peltokortella on tuppihampaita 8-12, niittykortella 12-18, metsäkortella 2-6.
Epäilyksen tapauksessa määrittella kortelaji – kysykää neuvoa joltakin asiantuntijalta
– botaanikkolta.

metsäkorte, rautakorte – on käytetty diureetiumina;

niittykorte, metsäkorte – kesäisin lehtivarsia on käytetty hevosrehuna;

Peltokorten uuteiden tapauksessa olisi hyvä lisää myös toisia kasveja, niin yksinäisesti
kun sekoituksena;
peltokorte – sisältää piitä ja vahvistaa kasvien kudoksia ja vastustuskykyä sairauksille ja
tuholaisille
rauniolääke – sisältää kaliumia ja typpeä
kärsäheinä -sisältää kuparia
ratamo – sisältää typpia, fosforia, magnesiumia, kaliumia
tilli – sisältää kaliumia, rikkia, natriumia
voikukka – sisältää kuparia
villivehnä – sisältää kaliumia, piitä

Meidän apteekeissa on ollut sellaiset sekoitukset:

Elimistöä puhdistavat ja tulehdusvastaiset seokset:
1.Peltokorte (yrtti) – 35g
2.Nokkonen (lehdet) – 35g
3. Puolukka (lehdet) – 30g

Tohtori Jaruksen resepti prostatiittin hoitoksi, ylivahvistava seos:

1. Peltokorte (yrtti)
2. Kehäkukka (kukkat), samanvertaisissa osissa

20 g seosta kaadetaan yli 300 ml veteen, keitä heikolla tulella 3 minuuttia, jäähdytä,
siivilöidä. Juoda 100 ml 3 kertaa päivässa 15-20 minuuttia ennen ruokaa yhden kuukauden
aikana.
Se tee mahdollista liuottaa ja myös poistaa kiviä virtsateistä, vähentää valkuaisaineen
määrää virtsassa ja eri syntymisella turvotuksia ja parantaa aineenvaihduntaa.

Peltokorte on elimistön yleispuhdistamisen hyväksi välineeksi. Sitä käytetään

vanhentuneiden ja mädäntyneiden haavojen, paiseiden ja luutautien tapauksessa; sillä on
suurenmoinen vaikutus, huuhdellessa ulos, liuottaessa ja polttaessa kaikki pilantuneet aineet.
Se on korvamaton munuaisten ja virtsateiden sairausten tapauksessa. Korten keittovettä
käytetään kun hauteen, kun liottamis- ja pesuvälineena, mahan huuhtelemiseksi, kipujen
vähentymiseksi kivisairausten tapauksessa, se auttaa poistamaan suoloja, hiekkaa ja
liuottunutta kiveä.

Suuri piinsisältyminen mahdollistaa sitä käyttää hampaiden, kynsien, luiden ja rustojen

vahvistamiseksi.

Hoitoteet kortesta kun universaalisesta kasvista voi valmistaa monella tavalla ja kaikki
ne on samalla tavalla tehokkaat:

Kaada 20 g peltokortelle 200 ml kiehuvaa vettä, pidä 1 tunti ja siivilöi. Ota 1-2
teelusikallista.3-4 kertaa päivässä, tai voidella haavoja, tai huuhdella suuta..

117
Liuota 50 g peltokorteja 500 ml keitetyssä ja jäähdytetyssä vedessä koko vuorokauden,
sitten siivilöidä. Käytä kylvyn tekemiseksi, haavojen pesemiseksi, hauteiksi.

Kaada 25 g peltokortelle 200 ml kiehuva vettä, keitä 30 min miedolla tulella, siivilöi. Jos
veden määrä on vähentynyt, sitten lisätä kiehuva vettä. Ota sisään 1 keittolusikallinen 3-4
kertaa päivässa ruuan jälkeen, kuin virtsaerityslääke, mutta myös suun huuhtelemiseksi,
haavojen pesemiseksi...
Mutta, että saada peltokortesta kaikki siinä sisältyvät arvoaineet, pitäisi kortea keitä ei
vähemmän kun 3 tuntia.

Peltokortenvoide. Peltokorten uute sekoitetaan vaseliinin tai kermavoilla suhteessa 1:4.

Sillä voidella vaikeasti parantuvia haavoja, mätäpesäkeitä, ekseemoja...

Peltokorten pulveri. Kuivatettuja korteja hienonnetaa pulveriksi ja sitä käytetään haavoille

laittamiseksi. Pulveria voi sekoittaa myös vedellä (smetanan, majoneesin paksuudeksi) ja
laittaa rätillä haavoille.

Peltokorten mehu: Kaikin toimeliampi hoitovariantti. Raikas peltokorte huolellisesti

pestää, hienonnetaa, survo huhmarissa puuroksi ja mehu purista ulos. Sitä mehua säilytä
pimeässä ja viileässä paikassa. Ota 2 tielusikallista 3-4 kertaa päivässä. Ulkonaisesti:
puhdistaa, pestää haavoja. Voi tiputtaa myös nenään 2 – 3 tippaa tiheiden
nenäverenvuotamien tapauksessa.

Vastasyyt:

Peltokorten valmisteet on vastasyynä nefriitien ja nefroosien tapauksessa, koska voivat

yksilöllisella aiheuttaa munuaisten ärtymyksiä. Sellaisilla tapauksilla olisi suositeltava
ennen käyttöä neuvotella oman lääkärin kanssa.

PELTOKORTEJA (Equisetum arvense) taloudenpitossa:

- Taloudenpidossa on peltokorten juurien keittovettä käytetty villakangaiden
värjämiseksi harmahtava-keltaiseksi.
Jos ei ollut riitävästi puhdasta rautakortea, sitten lisättiin peltokortea ja on tehty myös:
- puhdistettuja keraamisia ja metallisia astioita, Vanhasti kiillottettujen kansallispukujen
suuret hopeasolkit.
- kiilotettu jopa kivista esineitä, Kiinassa puuosia.

PELTOKORTE (Equisetum arvense) kun ruoka-aine:

Kortesta, kun ruoka-aine kiinnosta meitä ensi sijassa sen varhaiskeväiset itiöpäät ja
lehtivarret. Niiden syötävien osien tutkimukset näyttivät, että niissä on: noin 8 mg%

118
typpiyhdisteitä, noin 2 % rasvaa, lehtivarret on rikkat sokerin puolesta – noin 14 mg%
hiilihydraatteja ja noin 100 mg% askorbiinhappoa ja karotiinia. Peltokorten keittovettä jää
yli noin 37 mg% vitamiinia C.

Itiöpäät – annamme niille ulkonäön perusteella luonnehdivan nimen - „petkelet“. Niistä voi
valmistaa keittoja, lihapalleroita tai kotletteja, paisteja kuivatetuilla sienillä, lihalla,
laattikkoruokia, täytteitä, munalla ja juustomaidolla päällystettyjä kakkuja, paistaa voilla,
kypsentää smetanalla jne. Lapset syövät mielellään niitä „petkeleita“ raakana suoraan
pellolta. Sen kasvin ravintoarvo on melko korkea. Peltokortesta tehtyillä ruuilla on erityinen
mielyttävä maku ja huomattavasti laajenta kevätkaudella meidän ravitsemusmahdollisuuksia
juuri paikallisten luonnonanneilla. Varastoksi voi säilyttää peltokorten keväisiä lehtivarsia
niin kuivatettuna kun myös suolatettuna, sitten pienen tynnyrin tai purkin tai...Maanalaiset
juuripaksunnokset, voi, niin kun jossain sanotaan – maanpähkinät on erittäin rikkaat
tärkkelyksen puolesta, sen takia makean makuiset. Lapset tykkäävät erittäin niistä. Niitä voi
syödä raakana, keitettynä tai paistettuna.

Peltokorten suolatetut lehtivarret: Nuoret peltokorten itiöpäät pestään puhtaaksi, laitetaan

tiheästi emali- tai lasiastiaan, lisätään tilliä, mustaherukan lehtiä, piparjuuren juuria,
valkosipulia. Päälle kaadetaan kylmää (keitettyä, jäähdytettyä) suolaliuosta
(1ruokalusikallinen suolaa 1 litran veden suhteen). Sitä annetaan lisäkkeena paistien viereen,
tai maustetaan sillä keittoja, erittäin kaalikeittoja.

Reseptit:

Laatikkoruoka rahkan ja peltokortella: Rahkaan sekoitetaan pilkotun munan ja hienosti

leikatun peltokortella, maustetaan suolalla, lisätään jauho, kaadetaan päälle smetanaa ja
paistetaan uunissa. Kypsymisaika 35 minuuttia.
100 g peltokorten (itiöpään) kohti – 200 g rahkaa, 1 kovaksi keitetty muna, 2
ruokalusikallista smetanaa, 2 ruokalusikallista jauhoa, 1 teelusikallinen kermavoita, suola
maun mukaan.

Peltokorten kotlettit: Keitä riisi pehmeäksi, sekoita pilkottu korten ja munan kanssa, lisää
suola, muovaillaan kotlettiksi, pyöritä korppujauhossa, paista keltaiseen kuoren asti.
2 lasia kortea „petkeleille“ - 0,5 lasia riisia, 1 muna.

Lihapallerot peltokortella: Peltokorten vihreä tuore lehtivarsi tarkasta, puhdista, pestään,

hienosti leikata ja sekoita mannapuuron kanssa, mikä on maidossa keitetty. Muovailla
lihapallerot, pyöritä korppujauhossa ja paista uunissa.
100 g nuorta ohutta peltokortea, 100 g maitoa, 20 g mannaa, 10 g korppujauhoa, 10 g
margariinia tai voita.

Piirakka peltokorten lehtivarsilla: Nuoret itiölehtivarret leikata hyvin ohkaiseksi, laita

voideltulle pannulle. Muna vatkatan vaahdoksi sokerilla, lisätään maito ja jauho. Saatu
taikina kaadetaan peltokortelle ja paistetaan uunissa. Kypsymisaika 35 minuuttia.
200 g lehtiavarsia kohti – 1 lasia maitoa, 4 lasia jauhoa, 1 lasia sokeria, 4 munaa, suola maun
mukaan.

Keitto peltokortesta: Itiöpäät puhdistetaan, peruna leikata pieneksi kuutioiksi, keitä 10-15
minuuttia, lisätä raastettu ja paistettu porkkana, keitä vielä 2-3 minuuttia. Pöydälle antaa
smetanan kanssa. Kypsymisaika 20 minuuttia.
300 g „nuijlle“ - 1 litra vettä, 1 porkkana, 3 perunaa, 1/3 lasia smetanaa, 1 ruokalusikallinen

119
kermavoita.

Munaruoka: „nuijat“ puhdistaa, leikata, paistaa voilla 4-5 minuuttia, kaada päälle muna ja
paistaa. Jos munat paksuuntuu, sitten ravistaa päälle pilkottua vihreää sipulia. Kypsymisaika
10 minuuttia.
2 lasille „nuijlle“ - 3 muna, 2 ruokalusikallista vihreä sipulia, 1 ruokalusikallinen öljy.

Peltokorten kiisseli: 70 g itiölehtivarsia puhdista, pese, hienonna noin riisiterien kokoiseksi.

Kaada kattilaan, lisätä 160 ml vettä, kuumenna kiehumisen asti ja keitä hiljaisella tulella 30
minuuttia. Siivilöidään. Ota vähäsen sitä uutetta ja lisätään 8 g perunatärkkelystä. Ylijäänyt
uute kuumennetaan taas kiehumisen asti ja kaada jatkuvasti sekoittaen valmisteltu
tärkkelystä – keitä vielä 5 minuuttia ja jäähdytä. Jos veden sijasta käytät jonkinlaista
laimennettua mehua, saatte erittäin terveellisen ja maukkaan ruuan.

Sillisalaatti: 150 g itiölehtivarsia puhdista ja pilko. 50 g „nuijaa“ puhdista, ja keitä

kiehuvassa vedessä 3 minuuttia, pilko. Puhdistaa yksi mukulasipula, pilko, 50 g nuoria
vihreitä korte oksia puhdista ja pilko hienoksi. Kaikki sekoitetaan, lisätään 100 g pieneksi
pilkottua tuoretta hapan kaalia, mausta suolalla ja kaada päälle vähäsen kasviöljyä.

Herkkusuun sillisalaatti: periaattellisesti niin kun edellinen, mutta jättäkaa pois sipuli ja
suola ja kasviöljyn sijasta maustakaa hunajalla – saatte äärettömän energianpakkauksen.

Piirakkantäyte peltokortella: 3 muna, 150 g itiölehtivarsia, 50 g riisia, suolaa vastaavasti

maulle. Riisi keitä kypsäksi, pese valuvan veden alla, annetaan norua kuivaksi ja kaada
lautaselle. Puhdistetut korten lehtivarret pilko keitetyllä munalla, sekoita riisillä, jos on
tarvetta lisää suolaa ja uudestaan sekoita. Täyttäkää piirakat. Paistakaa.

PELTOKORTE (Equisetum arvense) kuin kosmetiikan apuvälinet:

1. Kuivan ihon tapauksessa on hyödyllinen pestä korten uutteella: 2 keittolusikallista

kuivaa pilkottua kasville kaada päälle 2 lasia kiehuvaa vettä, keitä hiljasella tulella 5-
10 minuuttia, jäähdytä ja siivilöi. Pesemisen jälkeen (illalla, uutteella hierotaan
naamaa) suositellaan laittaa kostealle iholle jonkinlaista ravitseva voidetta ja 20-30
minuuttin jälkeen naama puhdistaa paperilautasliinalla. Iho muuttu enemmän
kimmoisaksi ja hellemmäksi.
2. Korten uutteella suositellaan hieroa rasvaista, huokosellista ihoa: ruokalusikalliselle
pilkottulle kortella kaada noin puoli lasia vettä, keitä 5 minuuttia ja antaa imeytyä 30
minuuttia. Sitten siivilöidä ja hiero ihoa 2 kertaa päivässa.
3. Rasvaisen ihon hieromiseksi kelpaa myös uute: 1 – 2 ruokalusikallista kuivaa korten
kasvia annetaan vuorokauden vetäytyä lasillisen kylmässä, mutta keitettyssä vedessä.
4. Rasvaisen, huokosellisen ihon tapauksessa suositellaan vielä: uute niin kun kohdassa
1-3, mikä pitää sekoittaa lusikallisen kölninvedella tai viinalla. Seosta voi käyttää
hieromiseksi tai hauteena.
5. Rasvasen ihon puhdistamiseksi voi valmistaa myös kasviveden: korten tinktuura
viinalla (1:10) tai valkoisella viinilla (1 ruokalusikalliselle kuivalle kortelle kaada
lasillinen viiniä), jättää imeytymään pimeän paikkaan 20 päiväksi.
6. Finnien tapauksessa ruokalusikalliselle kuivalle kasville kaada päälle 2 lasia kiehuva
vettä ja jätä imeytymään 10-15 minuuttiksi. Siivilöimisen jälkeen voi uutetta käyttää
ihon hieromiseksi, kun lyhytaikaiseksi hauteeksi.
7. Haude rasvasen ihon tapauksessa: ota lautasliina, laskosta nauhan muotoisesti 3-4
kerrostumaksi, kostutta lämmitettyllä uutella ( katso kohta 3) ja laita nopeasti
naamalle niin, että hauteen keskikohta joutuisi leuan päälle, mutta reunat peittäisi

120
 poskia. Haudetta vaihta ainakin 4 kertaa, aloittaessa kuumasta ja lopettaessa
kylmälla.
8. Kuihtunut ja löysän ihon tapauksessa käytetään höyrykylpyä: 1 litran veden kohti
otetaan 1 ruokalusikallinen hienosti pilkottua kortea, keitetään hiljasella tulella 15
minuuttia ja sitten pidetään naamaa höyryssä.
9. Tuoreena valmistettuja hauteita ja myös tinktuureja (katso 1-3, 5) käytetään kun
haudetta ennen parran ajoa – karvojen pehmentämiseksi.
10. Naamio rasvaiselle iholle. Murskata kuiva korte ohkaiseksi (voi kahvimyllyssä),
kaada päälle niinpaljon kiehuvaa vettä, että syntyisi puuron kaltainen massa, lämmitä
ensimmäiseksi 60-70* asti, sen jälkeen vähäsen jäähdytä, että ei olisi liian kuuma
iholle laittaa. Se massa voidella lämpöisesti puhdalle iholle ja antaa seistä 15-20
minuuttia, pestää pois lämpöisella vedellä. Sen naamiolla on tulehdusvastainen ja
kuivuva vaikutus. Hoidon kestävyys – 15-20 naamiota, 2-3 kertaa viikossa.
11. Silmäluomien kostutaminen: 2 ruokalusikalliselle kortelle kaada 2 lasia vettä, keitä 30
minuuttia. Keittovedessä tehdä märäksi pala pumpulia tai harsokangasta ja laita
luomille, pidä vähäsen. Hoito poistaa silmistä väsymyksen ja turvotuksen niiden
ympäriltä, rauhoittaa hermojen sykähdelyjä.
12. Hiusjuureille suositellan hieroa korten jäähdytettyä uutetta. 2 ruokalusikalliselle
pilkotulle kasville kaada päälle lasillinen vettä ja keitä 30 minuuttia, sitten hieroa
pään ihoa ja myöhemmin huuhdella hiukset vedellä. Hoito tonisoi ihoa, parantaa
verenkiertoa, säätelee rasvarauhasen tehtävä.
13. Vahvan hilseen tapauksessa on suositeltava huuhdella hiuksia korten uutteella: 2
ruokalusikallista kasvia keitä 30 minuuttia 2 lasillista vettä hiljasella tulella.
14. Hiusten putoamisella suositellan pesemisen jälkeen huuhdella hiuksia uutteella: 3
ruokalusikalliselle kortelle kaada 1 litra kiehuva vettä, antaa imentyä 30 minuuttia.
Uute ennen käyttöä siivilöidä. Tehdä menettelyä 5 päivää peräkkäin.
15. Rasvaisia hiuksia pestää: 2 ruokalusikalliselle kortelle kaada 1 litra kiehuva vettä ja
keittä hiljasella tulella 10 minuuttia, antaa imeytyä 15-20 minuuttia ja siivilöi.
16. Hiusten kasvun parantamiseksi: 100 g kortea antaa imeytyä 1 litrassa kuumaa vettä.
Uutteeseen lisätään 0,5 litraa ruokaetikkaa. Huuhdellaan sekoituksella hiuksia
pesemisen jälkeen.
17. Rasvarauhaisten toiminnan häiriöiden tapauksessa hiero päänihoon viinalla (tai 30-
40% spriilla) tehtyä korten tinktuuria (1:10) kolme kertaa päivässa. Hoitosarja- 15-20
hoitoa. Tarvittaessa kuukauden aikana toista käsittely.
18. Kasvoveden käyttäminen rasvaisilla hiuksilla: 2 ruokalusikalliselle korten kasville
kaada päälle 0,5 litraa kiehuvaa vettä, keitä hiljaisella tulella 2-3 minuuttia, jäähdytä,
siivilöi, lisää ruokalusikallinen etikkaa tai sitruunan mehua, 50 ml kehäkukkan
spriitinktuuria, eukalyptuksen tai kamparin spriita.
19. Jalkojen väsymyksen tapauksessa auttaa: 15-20 minuuttilliset korteuuten (katso
kohta 15, ei siivilöidä) .
20. Jalkojen hikoiluun auttaa jokapäiväset korteuuden kylvyt (kohta 19, mutta vettä on 2
litraa). Hoidon jälkeen voidellaan varpaanvälejä boorihapolla.
21. Jalkojen hikoiluun auttaa, jos kohdassa 21 uuttelle valmistamisen aikana lisätään
tuoreita koivulehtiä ja korten itiölehtivarsia.
22. Kainaloiden suurentunut hikoilu tapauksessa suositellaan 1-2 kertaa päivässa hieroa
kainaloita korten viinan (1:10) tinktuurilla – kohta 5 mukaan.
23. Verenkiertoa, jos iho on kuihtunut ja löysä, parantaa kylpy peltokortenuutella: 1 kg
tuoretta ja hienoksi pilkottulle kortelle kaada päälle 3-4 litraa vettä, antaa seistä 5-10
minuuttia. Sen jälkeen laita liedelle ja keitä 5 minuuttia. Liedeltä ottamisen jälkeen
annetaan imeytyä 10 minuuttia. (Jos niipaljon kortea ei ole, voi myös vähemmälla:
250 g raaka-aineelle kaada päälle kiehuva vettä ja antaa kannen alla imeytyä ainakin
30 minuuttia). Siivilöi uute lisätään kylpyveteen. Kylpyä tehdään kerran viikossa 1 –

121
 1,5 tuntia ennen unta. Vedenlämpö 36-37*, kylvyn kestävyys 20-30 minuuttia.
Ennen kylpyä pitää ruumis pestä lämpöisella vedella ja saippualla, mutta kortekylvyn
jälkeen enää vartaloa ei huuhdella.
24. Korten uutetta tai tinktuuria käytetään myös iholla esintyvien sairausten hoidoksi:
pestään, kostutetaan, tehdään hauteita, jos on haavat, furunkulit, ekseemat,
tulehdukselliset prosessit jne. mutta tiputetaan myös nenään verenvuodon
tapauksessa.

PELTOKORTE (Equisetum arvense) kun maaginen väline:

Luontoelementti – maa.
Luonne – kylmä, kuiva, kitkerä maku.
Okkultistinen tarkoitus – elämänenergia.

Maaginen käyttäminen:

Peltokorte – se on kasvi, niin kun kaikenlainen rikkaruoho, omaa suurta sisäistä energiaa.
Peltokortea voi käyttää lujaluonteisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisen rituaaleissa.
Sitä tarvitsevat erittäin päätöskyvytömat ja kenellä ei ole itseluottamusta. Pitäisi tehdä
rituaali, mikä vetää itsesi puoleen peltokorten energiaa.

Sellainen rituaali pitää suorittaa, jos Kuu kasvaa. Varhais aamulla pitää mennä pellolle ja
kerätä sylillinen kortea. Katkaistessa kasvia pitää ajatella, että yhden kasvin tilalle kasvaa
niitä viisi kertaa enemmän. Samassa paikassa, pellolta pitää kerätyt kortet levittää ja mennä
sen päälle makuulle. Ollessa nyt kortesta tehtylla pohjalla, pitää kuvitella, miten sen korten
energia teihin tunkeutuu. Sitä paitsi se energia alkaa tunkeutumaa varpaiden päistä.jos te
tunnette, että korten energia on teitä täysin täyttänyt, nouskaa ylös. Kortesta tehty pohja
pitää jäädä samaan paikkaan niin kun se oli. Kerätkää vielä kolme kasvia ja menkää kotiin.
Kotona laittakaa kasvit veteen vuoteen pääpuolen viereen. Päivällä tehkää oman
jokapäiväsiä toimintoja, mutta illalla sytyttäkää LILA kynttilä. Kynttilä pitää laittaa ei
kauemmaksi, kun puoli metria kasvista. Sama rituaalia pitää toistaa vielä kaksi kertaa yli
päivän. Mutta pitää niin arvioida, että rituaalipäivä ei olisi torstai.

Uskotaan, että jos Kuun kasvamisen aikana kerätä kortea ja jos laittaa se aviovuoteen alle,
niin kun on näytetty piirustuksessa, keskelle, ja pitää siellä ei vähemmän, kun kaksi viikkoa,
sitten on aviopuolisoilla odottaa lähiaikana perheen suurentumista

122
Vielä korteista

Jos me sivuuttamme Peltokorten moninpuoliset käyttömahdollisuukset ja katsomme kasvia

vaan PIIN saamisen lähteenä, sitten voimme teetä keittää tai tehdä uutetta myös seuraavista
Virossa kasvavista kortelajeista:

Metsäkorte Equisetum sylvaticum

Meidän metsien yksi tavallisimpia ruohokasveja. Se eroa toisista korteista sen puolesta, että
koostu vaan ohkaisista lehtivarsista ja on erittäin haarainen. Päävarsi voi kasvaa noin 60 cm
korkeuteen. Lehtivarren solut on piirikkaat, sen takia myös karheat sen oksat, mitkä on
kiehkurana ympäri tyven, niin kun peltokoretlla tai kuusipuulla. Mutta haarainen on se sen
takia, että ne kiehkuraoksat haarautuvat vielä vuorostaan.
Siten muistakaa – metsäkorte on se, millä on hienot haarautuvat oksat.
Metsäkorten teetä on juotu keuhkotuberkuloosin hoitamisella ja virtsaerityksen
edistämiseksi

Niittykorte Equisetum pratense

Niittykorte kasvaa enimmäkseen kosteilla ja varjoisaissa kasvipaikoissa. Ihan valoisassa se
ei tykkää kasvaa. Niittykorte eroa Peltokortesta siitä puolesta, että Niittykortella
kevätlehtivarsi ei kuivuu, vaan se alkaa pikkuhiljaa muuttumaa vihreäksi, ja tyvelle kasvaa
pitkät karheat oksat. Oksat on hienot ja EI HAARAUTU KOSKAAN, eikä ole myös niin
suoraviivaiset, kun toisilla kortelajeilla. Mutta sen varret on myös piirikkat ja karheat.
Lääkekasvina ei omaa nykyaikana erikoista tärkeyttä.

Rautakorte Equisetum hyemale

123
Meidän kuiville nummille tai kuivemmissa metsoissa kasvaa monessa paikassa ihmeelliset
tummavihreät vitsat, mitkä on niin karheat, että niiden huolettomalla ottamisella voi käsiä
naarmuttaa. Rautakorte on kaikista kortelajeista kaikin piirikkampi. Rautakorten
omaperäisyys on siinä, että niitä saa kerätä ympärivuotisesti, myös talvella, siksi
Rautakorten varret on kaksivuotiset. Pitkän elämän aikana voi rautakorte suhteellisesti
pitkäksi kasvaa, mutta varren läpimitta on vaatimaton: 4 – 6 mm. Hyväksi tuntomerkiksi
rautakorten määrittämisella on se, että sen itiöpäälla on terävä harja ja suhteellisesti
lyhkäinen, kartionmuotonen.
Koska rautakortella oksat enimmäkseen puuttuu, sitten on varsi päältä katsoen paljas, vaan
raidallisilla solmukohtilla.
Kansanmedisiinassa on rautakorten teetä käytetty virtsaeritystä edistäväna välineenä, mutta
vaikutukselta ei ole niin hyvä kun peltokorte.
Ylijäännyt kortet:

Suonkorte Equisetum palustre

Ja Sammakonkorte Equisetum fluviatile

Mitkä kasvaa märäillä paikoilla on myrkylliset eikä kelpaa käytöksi

Joogaisia neuvoja ja muuta hyödyllistä niin hoidoksi kun elämiseksi:

Sokeri
- konsentraatti, mutta ihminen ei ole erittäin mukautunut puhtaan konsentraatin
saamiseksi. Sokerin suuri käyttäminen voi aiheuttaa sairauksia: diabetes,
endokriinisysteemin sairaudet, skleroosi jne. Sama pätee myös sokerista valmistettujen
tuotteiden suhteen – hillot, kakut, keksit, karkit, jäätelöt...kaikkia niitä pitäisi kuluttaa
kohtuullisesti. Sokeri on sen verran terveydelle haitallinen, että jos sokeri olisi
jonkinlainen UUSI aine ja sen tuottamisen aloittamiseksi pitäisi saada virallinen lupa,
sitten yksikään valtion vastaava hallinnonala sellaista lupaa ei antaisi.
Sokerin parhain sijainen on hunaja. Jos hunaja on käyttämiseksi liian kallis, sitten voi

124
 tehdä sokerin ja hunajan synteesin – keinotekoisen „hunajan“. Uskon, että monet on sitä
torilta oikean hunajan sijasta ostanut. Sellaista tekohunajaa saa valmistaa: sekoita 100 g
tavallista sokeria ja 150-200 g keitettyjä vettä, lämmitä hitaasti kunnes 80*C,
lämmittämisen aikana jatkuvasti sekoittaen, että sokeri täysin liuottuisi. Vähäsen
jäähdytä ja lisätä 80 – 100 g luonnollista hunajaa. Saatu massa kaada termospulloon,
laita päälle paperi (talvella voi laittaa patterin päälle) ja pitäkää 4 päivää. Neljän päivän
jälkeen katsokaa – pitäisi olla syntynyt aine, mikä on hunajan kaltainen – hunajan haju ja
hunajan väri. Myös sitä ainetta ei ole suositeltava vuorokaudessa käyttää yli 50 g.

Luonollinen hunaja
Tutkimukset on todistanut, että mehiläiset on olemassa jo kauan-kauan – liki 56 miljoona
vuotta ennen ensimmäisen ihmisolennon ilmestymisestä. Vanhan Maailman asiakirjoissa on
säilinyt paljon asiakirjoja hunajan käyttämisesta hoitamisen päämääräna – (jopa) syövän
tapauksessa, virtsanerittymisen suurentamiseksi ja mahan lieventämiseksi. Vanhan-Intian
kirjassa „Ayur-Veda“ („Elämän Kirja“) huomautetaan, että ihmisen elämää voi pidentää
ruokavaliolla, minkä koostumuksen kuuluu hunaja, merkattiin, että hunaja maidolla on paras
väline elimistön rasituksen ja tuberkuloosin tapauksessa. Vanhan ajan mietiskelijat luulivat,
että sisäisesti – hunaja ja ulkoisesti – öljy, että ne on välttämätömat ruumin ja sielun
ylläpitämiseksi.
Kuuluisa lääkäri Hippokrates käytti suurella menestyksella hunajaa monien sairausten
hoidoksi. Luultiin, että kalarasva sekoitettuna hunajalla vaikuttaa hyvin saastuneille
haavoille, että hunaja on hyväksi välineksi suumätäpesäkeille. Hunajaa käytetään
ylimmäisten hengitysteiden sairausten tapauksessa – hengitetään sisään (pirskottaan) 5
minuuttia 10%-llista hunajaliosta vedellä. Kylmettymistautien tapauksessa hunaja maidolla
tai teellä auttaa aiheuttamaan hikoilua.
Avicenna luuli, että hunaja ruusun kukkalehdillä auttaa hyvin keuhkotuberkuloosin
tapauksessa alkuvaihessa. Erittäin tehokas on sen vaikutus aamulla, ennen keskipäivää.
Myös sydäntautien tapauksessa suositellaan hunaja dieettiruokana lisätä oman jokapäivaseen
ruokalistaan. Vanhassa Kreikassa ja Roomassa pidettiin hunajaa rauhoittavaksi ja unta
tuovaksi välineeksi.
Hunaja on mahan paras ystävä. Haavaumatautin hoitamisella poistuvat kiput, kirvellykset ja
pahoinvointi, suurentunut hemoglobiinin taso veressä. Hunajaa otetaan haavaumatautin
tapauksessa sisään 1,5-2 tuntia ennen ruokaa tai 3 tuntia ruuan jälkeen – hunaja liotetaan
keitettyssa vedessä. Vedenliuoksena hunajan vaikutusosien joutuminen verenkiertoon ja
tuolta eteenpäin kudoksiin ja soluihin on huomattavasti helpompi ja nopeampi. Hunaja on
sentakia hyvä lääke, että sitä voivat suurella nautinnolla käyttää niin aikuiset kun lapset. Sitä
ei tarvii sisään ottaa ei vaan puhtaana, vaan myös lisäkkeenä monenlaisten juomien ja
ruokien kanssa.

Suola.
Myös suolaa pitäisi kuluttaa mahdollisen vähän: perunaa, puuroa, munia, juureksia ja
salaatteja ei tarvitse suolata. Suolan asemasta voisi käyttää jonkinlaisia mausteita –
valkosipuli, merikaali.... Mutta jos suolaa silti käyttää, sitten olisi syytä käyttää suomalaisten
puolelta valmistettua PAN suolaa. Sen suolan koostumus on muutettu huomattavasti
terveellisemaksi.

Vitamiinit.
Vitamiineista löytyy erittäin paljon kirjallisuutta, sen takia ei ole syytä tässä pysähtyä, jos
vaan mainita, että ne vitamiinit, mistä puhutaan – kirjoitetaan, on todellisuudessa vaan yksi
osa koko suuresta vitamiinien maailmasta. Esimerkiksi, isompi B ryhmän vitamiininnumero,
mikä on jokapuolelta tavoitettavissa, ja kaikille tuttu, on B-12. Mutta nyt, mahdollisuuksien
rajoissa, tutkikaa internettin kautta (vaikka Googlesta), äkkiä on vielä toisiakin vitamiineja?

125
Minä löysin niitä monta, ja niistä tykkään B-17, mitä nyt jatkuvasti käytän (on aprikoosien
siemeneissa). Kenen etuja ajatellen niitä laajemmasti ei esitellä? Äkkiä monet pelkäävat, että
niiden vitamiinien kyvyt/vaikutukset on liian vaaralliset monen laijn monopoliroskatuottajen
liiketoiminnalle. Mutta mikä koskee vitamiinien luonnollista saantia, sitten nykyaikana on
Virossa alkanut leviämään tyrni ja sen tuotteet. Tyrni on yksi paras vitamiinien
koostumuksella olevia kasveja maailmassa. Tiedot siitä ulottuu vuosituhansien taakse, mutta
sitten se oli jäännyt jonkinlaisella tietomattomalla syyllä pitkiksi vuosisatoiksi unohtukseen
– niin kun monet hyvät asiat.

Energiatalous.
Ruokaperinnen määrittämisella pitää ottaa huomioon paikallisia ilmasto-oloja, oman elämän
tai työn luonnetta ja ikää.
Energiantarven tasoa arvioidan: 1 Kcal yhdelle ruuminpainon Kg-lle 1 tunnin aikana.
Unessa ihminen kuluttaa ca 0,93 Kcal, äänellä lukemisella 1,5 Kcal, rauhallinen kotityö – 2-
3 Kcal, tavallinen kävely 4,2 Kcal, pikakävely 10 Kcal.
1 g hiilihydraatteja antaa 4,1 Kcal
1 g rasvaa antaa 9,3 Kcal
1 g proteiinia antaa 4,3 Kcal

Ihmisen ruokalista pitäisi niin kokoonpanna, että päivässä olisi taattu (vastaavasti tarpeelle)
2000-3000 kcal – se pitää olla tasapainossa energiankultuksella, muuten alkaa ruumissa
keräntymaan rasvat.
Mutta, rasvoja pitää ihminen päivässä syödä liki 100 g, ja siitä ainakin kaksi kolmasosa voisi
olla kasvisrasvat (ruokaöljyt).
Valkuaisaineet on tarpeelliset, koska osallistuvat solujen rakennuksessa ja pitävät typen
tasapainoa. Jos ei ole suuria kuormituksia, sitten tarve noin 1,1-1,3 g yhden ruumiinpainon
kiloa kohti.
Hiilihydraatit varustavat elimistöä energialla. Hiilihydraattien tarve päivässä on 400-500 g,
eläkeläisillä 300-400 g.

JOS HALUATTE LAIHTUA – RAJOTTAKAA itse HIILIHYDRAATTEILLA, mutta

RASVAA ja VALKUAISAINEITA EI VOI KULUTTAA ALLA FYSIOLOGISEN
MÄÄRÄN.

Ruoka-aineiden oikea yhdessä käyttäminen

Ihmisen elimistössä on entsyymit, mitkä on ruoansulatuksen luona katalysaattoriksi.

Jokaiselle ruuan lajille on oma entsyymi. Valkuaisaineen entsyymi syntyy vaan
valkuaisaineella, hiilihydraatin entsyymi hiilihydraatilla jne.
Suun, syljessä on ptyaliini, mikä hajottaa tärkkelystä sokeriksi. Tämä pitäisi olla
ymmärretty, miten tärkeä on kunnolla hienoksi pureskella sellaiset ruoka-aineet, kun leipä,
puuro, perunat jne., koska huomattava osa tärkkelyksen muokkaamisesta ja hajottamisesta
tapahtuu juuri suussa. Mahaneste sisältää kolmea entsyymiä: pepsiiniä, mikä vaikuttaa
valkuaisaineelle, lippaasi, mikä vaikuttaa rasvalle ja renkiini, mikä vaikuttaa maidolle.
Pepsiini vaikuttaa vaan happamassa ympäristössä ja hajoaa alkalissa – elikkä tärkkelyksen
hajottamiseksi on tarpeellinen yksi ympäristö, mutta valkuaisainetta varten toinen ympäristö.
I sääntö: valkuaisaine ja tärkkelys ei sovi yhteen. Mieto happo hajottaa ptyaliinia ja
valkuaisaineen läsnäololla tärkkelys ei hajoa. Niin muodoin – valkuaisainetta ja tärkkelystä
pitää syödä eri aikoina. Mutta myös erilaiset valkuaisaineet ei sovi keskenään. Ei voi syödä
lihaa maidon kanssa, lihaa juuston kanssa (juustonakki???), munia pähkinöiden kanssa,
maitoa pähkinöiden kanssa, rahkaa pähkinöiden tai lihan kanssa.

126
II sääntö: hapot ja valkuaisaineet ei sovi yhteen. Esimerkiksi, ei voi syödä lihaa
tomaattikastikkeen kanssa tai samantekevää minkälaista hapanta kastiketta lihan kanssa.
Happamat hedelmät, myös lääke-hapot (aspiriinin happoja eri aikoina – eri ruokakerroilla.
Poikkeuksen muodostua pähkinät ja juusto. Sitä paitsi, rahkaa voi syödä hapan tuotteiden
kanssa (omenat, sitruuna, tomaatit...)
III sääntö: rasvat ja valkuaisaineet ei sovi yhteen. Sen takia lasketaan vaikeaksi ruuaksi
rasvaista lihaa.
IV sääntö: sokeri ja valkuaisaineet ei sovi yhteen. Pitää ottaa huomioon, että sokeri hajoa
vasta suolistossa, sen pitkäaikainen oleskelu mahassa aiheuttaa käymisprosessin.
V sääntö: tärkkelys ja rasva ei sovi yhteen. Sen takia lasketaan vaikeaksi ruuaksi myös
kakku, missä molempaa on liikaa, sokerista puhumatta.
VI sääntö: tärkkelys ja sokeri ei sovi yhteen. Sopimattomat ruoka-aineet on esimerkiksi:
kakut, makeat piirakat, rusinapullat...

Maitoa pitäisi kuluttaa itsekseen. Mutta maidon kanssa sopivat happamat marjat ja
hedelmät.

Käytännöllisessä elämässä on melkein mahdoton niitä sääntöjä seurata, mutta

mahdollisuuksien rajoissa olisi silti suositeltava jotain tehdä, esimerkiksi, syödä eri
ruokakertojen aikana, voisi erikseen syödä lihaa ja erikseen höysteen, juoda maitoa ennen
ruokaa ja sitten jatkaa syömistä.

Mutta jonkinlaisen sairauden tapauksessa olisi suositeltava maksimaalisesti ottaa huomioon

yllä mainitut säännöt.

Ruuan valmistamisesta.

1. Pitkäaikainen peseminen vähentää huomattavasti vitamiinien sisältymistä.

Esimerkiksi, menettää ryyni noin 30% vitamiineista.
2. Ei kannata pitää puhdistettua vihanneksia vedessä – pestä, panna kuivaan
astian ja myöhemmin suoraan kiehuvan veteen.
3. Pakaste vihannekset ei voi sulattaa, vaan pannaan suoraan kiehuvan veteen.
Sulaessa menettää C vitamiinia.
4. Keitä vihanneksia vaan emaloiduissa tai ruosteettomissa astioissa.
5. Ei voi antaa veden kiehua voimakkaasti eikä ilman kiertää, t.s. kantta ei voi
nostaa päältä. Vihanneksia keitä vaan hitaasti ja vähäisessä vedessä tai höyryssä,
koska vitamiini B on vedessä liukeneva.
6. Ruokaa keitä minimaalisesti tarvittava aika. Vihannekset menettävät keittäessä
liki 20 % omista vitamiineista, mutta liha noin 30 %.
7. Liha pitää ennalta (ennen veteen laittamista) sulattaa, muuten se menettää paljon
hyödyllisiä aineita.
8. Paistamiseksi on kaikin hyödyllisemmät kasvisöljyt. Öljyä säilytä suljetussa pullossa
ja ilman korkkia, siksi valossa hajoa öljyssä oleva vitamiini A.

Oikea lihan keittämisen tapa olisi, että maksimaalisesti säilyisi niin vitamiinit kun
entsyymit:
- kuumenna kiehumiseen asti ja keitä 5 minuuttia,
- otetaan pelliltä ja annetaan 15-20 minuuttia aikaa „jälkikypsymiseksi“
- toistaa edellisiä etappeja 1-2 kertaa

Pitää ottaa huomioon, että lihaliemi on erittäin raskas ruoka. Eikä turhaan pidetä lihaa

127
dieettiruokana, koska keittämisellä siitä poistuvat toksiinit, karbamiidit (virtsa-aineet) ja
muut osittain myrkylliset aineet, mitkä sitten kaikki jäävät lihaliemeen.

Tuoremehut

Tuoremehut vihanneksista ja hedelmistä sisältää suuren määrän monenlaisia vitamiineja ja

entsyymejä, mitkä edistää elimistöstä kuonien ja toksiinien poistamista (erittäin hedelmä
mehut).
Tuoremehuja käytetään niin terveyden vahvistamiseksi kun hoitamiseksi monien sairauksien
tapauksessa.
Muistutamme, että entsyymit (monimutkaisella rakennuksella aineet, mitkä edistää
ruoansulatusta ja imeytymistä) sisältyä pääasiassa raaista kasvistuotteista. Entsyymit on
herkät yli 47*C suhteessa. 49*C asteesta korkeammalla entsyymit muuttuu hitaammaksi,
mutta yli 54*C enemmyys entsyymejä tuhoutuu..
Entsyymit tekevät meidän ruuan eläväksi, orgaaniseksi. Sellaisen ruuan puute aiheuttaa
monenlaisia sairauksia.
Juurekset ja hedelmät koostuu isosta määrästä selluloosasta/sidekudoksesta, minkä solujen
välissä sijaitsee meille tarpeelliset ruokaelementit. Ja juuri ne elementit, mitkä on tuoreessa
raaka- mehussa, ruokkivat meidän elimistöä.
Hedelmien mehut on elimistölle puhdistavat välineet. Juureksien mehut on elimistön
rakentamisen ja palautumisen välineeksi. Ne sisältää kaikkea elimistölle tarpeellisia
aminohappoja, kivennäissuolia, vitamiineja, jos, niitä käytetään vaan tuoreena ja raikkaana.
Mehuja voi juoda niin paljon, kun on mahdollinen juoda nautinnolla, ilman itseä
pakottamatta. Hoitamisen luona, että saavuttaa jonkinlaisia huomattavia seurauksia, pitäisi
jokapäiväinen juotava määrä olla ainakin 600 g. Pitää ottaa huomioon, että mitä enemmän
me juomme mehuja, sitä nopeammin saavutamme tarvittavia tuloksia.
Kaikin halvemmaksi ja tavoitettaviksi juureksiksi on kaali, porkkana ja punajuuri. Ja selvisi,
että mehut juuri niistä juureksista on enin hyödyllisemmät ja arvokammat.

Kaalimehu

Kaalimehu – ideaalinen puhdistava väline, erittäin lihomisen tapauksessa (ne, ketkä haluaa
laihtua, pitäisi käyttää kaalimehua): hoitaa pohjakaissuolen haavaumaa; on tehokas
turvotusten ja jopa kasvaimien tapauksessa; käytettään myös ihottumien tapauksessa. Kaalin
ja porkkanan mehujen sekoitus on suurenmoinen elimistön puhdistaja, erittäin
ienmärkäpesäkettä infektion tapauksessa. Jos kaalimehun juomisen jälkeen muodostuu suuri
määrä kaasuja (suoliston luonnottoman tilanteen takia), siten suositellaan ennalta suolisto
puhdistaa, juodessa joka päivä kahden viikon aikana porkkana mehua – ja puhdistaa
suolistoa peräruiskeella. Ehkä se kaksi viikkoa tuntuu tuskallisena, mutta sen tehnyt ei ole
myöhemmin katunut.
Kaalimehu on erittäin ravitseva (iso määrä entsyymejä, vitamiineja, kivennäisaineita ja
suolia). Jos kaalia keitetään, siten niiden aineiden teho tuhotaan. 50 kg keitettyä tai
konservoitua kaalia ei pysty antamaan sellaista määrää elävää orgaanista ruokaa kun
ainoastaan 300 g tuoreen kaalin mehu.
Pitää mainita, että tuoreelle kaalille tai sen mehulle suolan lisääminen (niin kun on tapana
lisätä tomaattimehulle) ei vaan tuhoa sen arvoa, vaan on jopa jonkin määrin haitallinen.

Porkkana mehu

Porkkanamehu auttaa koko elimistöä tulla normaalisen tilaan. Se on olennainen vitamiinin A

128
lähde, mutta siinä on myös riittävän iso määrä vitamiineja B, C, D, E. Mehu parantaa
ruoansulatusta ja hampaiden rakennetta. Porkkanamehu on yksi apuvälineeksi taistelussa
haavautumilla ja syövän muodostumisella; on hyväksi välineeksi näön parantamisella;
hoitaa maksaa ja moninaisia ihotauteja.

Punajuuren mehu

Se on kaikin arvokkaampi mehu punaverisolujen muodostumiseksi ja ylipäänsä veren

koostumuksen parantamiseksi. Mehu on erittäin hyvä maksan, munuaisten ja mahan
puhdistamisen välineeksi; mehua käytetään veren korkean paineen laskemiseksi,
sydäntoiminnan puutteen vähentymiseksi ja kuukautishäiriöiden tapauksessa.

Hoitaminen tuoreella mehulla

Ruumin parantamisen ensimmäiseksi askeleeksi on sen ehdoton puhtaus. Kaikenlainen

epätarpeellisten tai haitallisten yhdisteiden (kuonien) kerääminen tai kiinni pitäminen
hidastaa parantamisen prosessia.
Ennen kun aleta mehuja hoitovälineenä käyttömaan, pitää itseäsi puhdistaa. Kuka ei tiedä
parempia keinoja, sitten tässä on yksi nopea ja tehokas keino:
Aamulla tyhjällä vatsalla juoda lasia Glaubrinsuolaa (yksi ruokalusikallinen lasillisella
vedellä). Vähäsen ajan päästä valuu teistä ulos 3-4 likaa. Se totta kai aiheuttaa elimistön
vedenhukkaa, mikä teillä nyt pitää palauttaa ja sen takia pitää juoda noin sama määrä: ca 2
litraa tuoreita mehuja (parempia sitruskasveja: 6 keskimmäistä greippiä, kolme sitruunaa, ja
ylijäänyt – appelsiinit). Ne kaksi litraa laimennamme kahdella litralla vedellä. Juominen
pitää aloittaa 0,5 tuntia glaubrinsuolan ottamisen jälkeen, ja jatkaa juomista jokaisen 20 tai
30 minuutin jälkeen, kunnes on loppunut kaikki se 4 litraa mehujuomaa. Koko päivä olla
syömättä (illalla voi ottaa vähäsen greippiä, appelsiinia, tai niiden mehua). Ennen
nukkumaan menoa pitää tehdä peräruiske kahdella litralla haalealla vedellä, mihin voi lisää
yhden tai kahden sitruunan mehua.
Sellaista puhdistamisprosessia pitää tehdä kolme päivää peräkkäin: sen tuloksena teidän
elimistöstä pestään pois 12 litraa myrkyllistä imunestettä, mikä korvataan samalla määrällä
terveellisiä aineita.
Koska ruumis on nyt puhdas, sitten neljännestä päivästä alkaa vastaavan sairauden
hoitaminen, minkä aikana juodaan tuoremehuja näytetyissä suhteissa. Jokaisen sairauden
tapauksessa ensimmäinen koostumus on suositumpi toiselle.

Allergia:
1. porkkana, pinaatti suhteessa 10:6
2. porkkana, tuoreet kurkut, punajuuri 10:3:3
3. porkkana

Umpisuolitulehdus:

(on mahdollisuus välttää leikkausta – tuloksia on antanut useat virtsaruiskeet joka 15-30
minuutin jälkeen)
1. porkkana
2. porkkana, selleri, persilja, pinaatti 7:4:2:3

Ateroskleroosi:
1. porkkana, pinaatti 10:6
2. porkkana, selleri, persilja, pinaatti 7:4:2:3
3. porkkana, punajuuri, selleri 8:3:5

129
Artriitti:
1. greippi
2. porkkana, pinaatti 10:6
3. selleri
4. porkkana, selleri 9:7

Astma:
1. porkkana, pinaatti 10:6
2. piparjuuri sitruunamehulla (1 sitruuna 100 g piparjuurta kohti)
3. porkkana, selleri 9:7
4. porkkana, retikka tai retiisi 11:5

Leukemia:
1. porkkana
2. porkkana ja punajuuri 13:3 (punajuuri naattien kanssa)

Hedelmättömyys:
1. porkkana, pinaatti 10:6
2. porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3
3. porkkana

Silmätaudit (linssikaihi jt):

1. porkkana
2. porkkana, pinaatti 10:6

Sappirakon sairaus:
1. porkkana, pinaatti 10:6
2. porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3

Virtsarakon sairaus:
1. porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3
2. porkkana, pinaatti 10:6

Maksatauti:
1. porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3
2. porkkana, pinaatti 10:6
3. porkkana

Sukuelinten sairaus:
1. porkkana, pinaatti 10:6
2. porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3

Munuaisten sairaudet:
1) porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3
2) porkkana, pinaatti 10:6

Eturauhasen sairaus:
1) sitruuna
2) porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3
3) porkkana, pinaatti 10:6

130
Diabetes:
1) porkkana, pinaatti 10:6
2) porkkana, selleri, persilja, pinaatti 7:4:2:3

Sydänsairaus:
1. porkkana, pinaatti 10:6
2. porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3

Ummetus:
1) porkkana, pinaatti 10:6
2) porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3

Lihominen:
1) porkkana, pinaatti 10:6
2) porkkana
3) porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3

Kihti:
1) porkkana, pinaatti 10:6
2) porkkana, punajuuri, kurkut 10:3:3

Hampaiden hajoaminen:
1) porkkana, pinaatti 10:6
2) porkkana, voikukka, nauris 11:3:2
3) porkkana

Hoitokaudella noin kaksi viikkoa, pitäisi syödä minimaalisesti ja pääasiassa kasviruokaa.

Parantuminen sitruunan mehun kanssa

Päällinen syy sellaisilla sairauksilla, niin kun krooninen reuma, kihti, lihavuus, valkovuoto,
sappi- munuaiskivet, hiusten -ja ihotaudit, on elimistön myrkytys virtsahapolla, minkä
syyksi on ei kohtuullinen ja epälaadullisen ruuan käyttäminen.
Virtsahapon poistaminen tapahtuu monella tavalla:
1) Sellaisilla ruokavalioilla, mitkä on vapaat virtsahaposta (ilman ruoka-aineita, missä
sitä ja toisia kaltaisia myrkkyjä löytyy: liha, munat, sienet, palkokasvit, kahvi, tee ja
kaakao)
2) Vesihoidolla.
3) Sitruunanmehun avulla.

Hoitometodit sitruunanmehun kanssa ei vaatinut potilaalta kovaa ruokavaliota ja

elämänmuutosta. Mutta, hoidon nopeuttamiseksi on silti suositeltava, että sairas yrittäisi
välttää virtsahappoja sisältyviä ruoka-aineita ja alkoholi - juomia.
Hoidoksi on tarpeellinen käyttää tuoreiden sitruunoiden mehua, sen ohella pitäisi suosia
ohkaisella kuorella, kun enemmän mehunrikkaita. Jokaiseksi kerraksi pitäisi puristaa tuore
vilja (tuore sitruunanmehu hajoa nopeasti, sen takia ei ole tarvetta sitä tehdä etukäteen tai
varastoon). Mehun puristamisella puhdistamatta sitruuna leikataan ristiin puoliksi ja sen
jälkeen kumpikin puoli puristetaan tyhjäksi käsien avulla tai spesiaalisella puristimella.
Koska puhdas sitruunanmehu tekee hampaat helläksi, suositellaan sitä mehua juoda lasista
läpi pillin. Mutta silti, annoksen juomisen jälkeen pitää suuta huuhdella ruokasoodan
vesiliuoksella (1 teelusikallinen soodaa lasilliselle vettä) – se neutralisoi suuhun jäänyt
sitruunanhapon.

131
Sitruunamehu pitää juoda puhtaasti, ilman vettä, sokeria tai mitään muuta lisäämättä. Pitää
ottaa mehua ennen ruokaa, tai tunti ruuan jälkeen.
Sitruunamäärä, mikä on tarpeellinen parantumiseksi, riippuu sen sairauden kehitysasteesta.
helpoilla tapauksilla parantuminen on nopeampi, sen takia tarvitaan vähemmän sitruunoita.
Mutta sitkeän sairauden tapauksessa kestää hoito kauemmin, ja sen takia tarvitaan paljon
sitruunoita (ei vähemmän kun 200 kpl).
Hoitamista aloitetaan yhdestä tai viidestä sitruunasta, vahvistaessa joka päivä annoksia,
kunnes syntyy parantuminen; sitten pari päivää peräkkäin otetaan kaikin isommat annokset,
ja sen jälkeen aletaan määrä pikkuhiljaa vähentää. Kroonisen sairauden hoitamiseksi: 1
päivä – 1 sitruuna; 2,3,4,5,6,7,8,9 päivät – vastaavasti 2,4,6,8,10,12,14,16 sitruunaa;
10,11,12 päivä – joka päivä 18 sitruuna; 13,14,15,16,17,18,19,20 päivä – vastaavasti
16,14,12,10,8,6,4,2 sitruuna; 21-nen päivä – 1 päivä. Elikkä 21 päivällä – 200 sitruunaa.
Voi käyttää myös toisenlaista kaaviota: 1,2,3,4 – päivä – vastaavasti 5,10,15,20 sitruunaa;
5,6,7,8 päivät – joka päivä 25 sitruunaa; 9,10,11,12- päivät – vastaavasti 20,15,10,5
sitruunaa.
Vaikealla kroonisen sairauden tapauksessa, ensimmäisen hoitosarjan jälkeen, voivat
sairauden tuntomerkit palautua. Siinä tapauksessa vielä toinen, lyhennetty hoitosarja: 1, 2, 3,
4, 5-päivä – vastaavasti 1, 2, 3, 4, 5 sitruunaa; 6, 7, 8, 9-päivä – vastaavasti 4, 3, 2, 1
sitruunaa.
Sellaisen suuren sitruunamehun määrän juominen ei ole mahalle missään tapauksessa
haitallinen, vaan päinvastoin – hyödyllinen.

Nivelten ja suonien puhdistaminen

Suolojen poistaminen nivellista.

Monen viikon aikana juoda tavallisen teen sijasta puolukkalehtien uutetta.
Erittäin tehokas väline on myös riisin käyttäminen. Otetaan neljä pientä purkkia (100-200
ml). Ensimmäisellä päivällä laitetaan 1-2 ruokalusikallista riisiä yhdessä veden kanssa
ensimmäisen purkkiin, toisella päivällä täytetään myös toinen purkki ja ensimmäisessä
purkissa vaihdetaan vesi, kolmannella päivällä täytetään kolmas purkki ja ensimmäisessä
kahdessa vaihdetaan vesi. Neljännellä päivällä täytetään viimeinen purkki ja vaihdetaan vesi
ensimmäisessä kolmessa purkissa. Viidennellä päivällä vaihdetaan vesi kaikissa purkeissa ja
sitten keitetään ensimmäisen purkin sisällöstä puuroa, mikä syödään kuin aamupala ilman
sokeria ja suolaa ja purkki itse täytetään uudestaan riisillä. Kuudennella päivällä keitetään
puuroa toisen purkin sisällöstä, täytetään uudestaan riisillä ja laitetaan jonoon loppuun jne.
Joka kerta puuron syömisen jälkeen ei voi 4 tuntia ei mitään syödä eikä juoda.
Koko hoito kestää 40 päivää ja sen aikana ei voi syödä suolasta, terävää eikä paistettua
ruokaa.
Päivän toisella puolella voi syödä niin kun tavallisesti, mutta pitää kokeilla ruokakertojen
välissä paljon juoda vettä (pienillä suuntäysillä).

Kerrostuneen suolojen poistaminen suonista (myös aivoissa):

Puhdistaa 300 g valkosipulia ja se survoa puuroksi mikserillä tai jauhelihamyllyllä tai...
avulla. Totta kai on siitä apuvälineestä kaikki mikrobit ennen kiehuvalla vedellä tapettu.
Laita 200 g puuroa (enimmäkseen mehu) johonkin purkkiin - pulloon ja kaada päälle 200 g
spriitä (tehty ruoka-aineista). Anna imeytyä 10 päivää suljetussa astiassa ja pimeässä(tai
tummassa astiassa). Siivilöitä läpi kahdenkertaisen harson ja laita vielä kolmeksi päiväksi
seisomaan johonkin lämpöisen kaappiin (vaatekaappi).
Käytä 0,5 tuntia ennen ruokaa kylmän maidon kanssa (30-50 g yhdellä sisään otolla).
Uute kaada maitoon. Tippojen luku on seuraava:
Ensimmäinen päivä: aamupala – 1 tilkka, lounas – 2 tilkkaa, illallinen – 3 tilkkaa.
Toinen päivä: aamupala – 4 tilkkaa, lounas – 5 tilkkaa, illallinen – 6 tilkkaa.

132
Kolmas päivä: aamupala – 7 tilkkaa, lounas – 8 tilkkaa, illallinen – 9 tilkkaa.
Neljännes päivä: aamupala – 10 tilkkaa, lounas – 11 tilkkaa, illallinen – 12 tilkkaa.
Viides päivä: aamupala – 13 tilkkaa, lounas – 14 tilkkaa, illallinen – 15 tilkkaa.
Kuudennesta kymmenen päivän asti tilkkojen luku vähennetään analogisella tavalla: 15 – 1
tilkkaa.
11 päivästä lähtien juoda joka päivä aamulla, lounaalla ja illalla 25 tilkkaa ja niin koko
hoidon aikana (noin kolme kuukautta) kunnes uute loppu.
Toistaa voi vasta 5 vuoden jälkeen.
Annettu väline on tehokas myös aivojen skleroosin hoitamisella.

Omenaetikka

Tavallinen valkoinen ruokaetikka on todellisuudessa ihmiselle vaarallinen. Se rikkoo

punaverisoluja ja aiheuttaa anemiaa (vähäverisyys). Sitä paitsi, valkoinen etikka rikkoo
sulatusprosesseja, hidastaa niitä ja estää ruuan imeytymistä.

Etikka, mikä saadaan viinin käymisellä, sisältää keskimmäisesti 3 – 9 % etikkahappoa,

mutta sitä on riittävästi, että olla usein syyksi, mikä aiheuttaa tsirroosia, haavautumilla
paksusuolitulehdusta tai jonkun muun sairauden mitä kuvaa elävien solujen hajoaminen.

Etikka, mitä saadaan terveistä omenoista, on erittäin terveellinen, koska se sisältää

itsessä orgaanista omenahappoa, mikä vuorostaan edistää ruoansulatusta.

Happo, mikä on omenaetikassa, omaa erittäin arvokasta rakenteellista elementtiä, mikä

yhtyy elimistössä alkaleilla ja kivennäisaineilla. Se muodostaa energeettisen reservin
glykogeenin suhteessa. Glykogeeni nostaa veren maksoittumista, auttaa palauttaa
kuukautiskiertoa, parantaa verisuonien tilannetta ja stimuloi punaverisolujen
muodostumista.

Omenaetikalla on epätavallisesti korkea KALIUMIN sisältyminen – aine, mikä on

äärimmäisen välttämätön elimistössä energian tietyn tason muokkaamiseksi ja
säilyttämiseksi, mutta myös hermoston palautumiseksi.

Omenaetikalla on hämmästyttävät antiseptiset ominaisuudet. Sitä suoraan iholle voidellessa

voi olla apua monen ihotaudin tapauksessa. Sitä etikkaa käytetään usein myös
varikkosillisten laskimolaajennusten hoidossa. Illalla ja aamulla voidellaan omenaetikalla
vahingoittuneita paikkoja. Samanaikaisesti on tarve joka päivä JUODA 2-3
kupillista/lasillista vettä, mihin on lisätty 2 teelusikallista omenaetikkaa.

Kannattaa muistuttaa, että meidän itsetunto, mutta myös koko elämä riippuu veren kunnosta,
mikä muokataan luuydinässä ja kiertää läpi koko ruumin pitkin verenkierron systeemiä.
Täysi veren uudistuminen tapahtuu järjestelmällisesti joka 28 päivän jälkeen, ja sen kauden
häiritseminen vaikuttaa negatiivisesti meidän terveyttä. Että verenluomisen prosessi
tapahtuisi ilman poikkeamia, suositellaan jatkuvasti käyttää ei vaan juurikasvien ja
hedelmien mehuja vaan myös laadullista omenaetikkaa.

Jokapäiväinen käyttäminen – 2 teelusikallista etikkaa kupilliselle vedelle (tarvittaessa 2-3

kertaa päivässä) aiheuttaa positiivista vaikutusta: runsaan kuukautisen, veristävien
hemorroidien, nenän verenvuotojen ja vielä moninaisten veristävien haavojen tapauksessa.

Omenaetikka auttaa vielä parantua hypertoniasta. Suolahapon vajaus ruoansulatuselimissä

huonontaa valkuaisaineiden sulattamista, mikä vuorostaan huonontaa verenpainetta. Että sen

133
kanssa taistella, pitää joka päivä ennen ruokaa ottaa 1 – 3 teelusikallista omenaetikkaa. Ja
sen tuloksena verenpaine huomattavasti laskee.
Omenaetikan hoito-ominaisuudet on ihmisille tutut ja ammoisista ajoista. Rooman
legioonalaiset, esimerkiksi, joit sotaretkien aikoina vettä sekoitettuna omenaetikalla. Se
juoma sammutti suurenmoisesti janon kuuman auringon alla ja oli myös ihotautien
välttämisen ehkäiseväksi välineeksi. Tuttu oli omenaetikka myös vanhassa Egyptissä – se oli
muinaisen Egyptin hoitajan lääkepussin pakollinen lääke. Egyptiläiset huuhtelivat sillä
haavoja, antoivat tartunnallisten sairauden tapauksessa juoda ja käyttivät laajasti myös
kulinaarisilla tarkoituksilla. Kuuluisa oman kauneuden ja oveluuden puolesta Egyptin
hallitsijatar Kleopatra pitäisi omenaetikka terveyden ja kauneuden säilyttämisen
tärkeämmäksi välineeksi. Suurien juhlien aikana hallitsijatar ei rajoittanut itseäsi ei
minkäänlaisten ruokien syömisellä, kokeillessa ja arvioidessa kaikkia ruokia, mutta suuren
juhla-aterian lopussa orjanaiset toivat oman hallitsijatarralle kristallipokaalin, mikä oli
täytetty vedellä puoliksi laimennetulla omenaetikalla.

Mitä on siinä omenaetikassa sitten niin arvokasta, että se on aiheuttanut niin monen kansan
pitkäaikaisen ja syvällisen kiinnostuksen ja kunnian? Totta kai – sen ainutlaatuiset hoito-
ominaisuudet ja ihmeellinen koostumus.

Aloitamme siitä, että kaikki OMENIEN hyvät ja hyödylliset ominaisuudet menevät etikkaan
käytännöllisesti ilman hävikkiä. Omenien hyödyllisyydestä ei tarvitse kirjoittaa.
Englantilaisilla on sananlasku: „Jos syödä vaikka yksi omena päivässä, sitten unohdat tien
lääkärin luokse“.
Omenaetikka sisältää 20 tärkeämpää kivennäisainetta ja mikroelementtiä, hapoista,
etikkahaposta, maitohaposta ja sitruunanhaposta, sisältää arvokkaita ballistiaineita, terve
rivi fermenttejä ja aminohappoja.

Isoa merkitystä elimistön parantamisessa pelaa etikkahapossa sisältyvä pektiini –

ballistiaine, mikä edistää ruoansulatusta ja täyttää elimistölle tärkeitä toimintoja: vähentää
kolesterolia, parantaa verisuonien tilannetta, estää ateroskleroosin ja hypertonian kehityksen
jne. Omenaetikka sisältää myös vitamiinia E (tokoferolia), mitä pidetään yhdeksi
vahvemmaksi antioksydanttiaineeksi, t.s. neutralisoi vapaiden radikaalien negatiivista
vaikutusta elimistölle. Vapaat radikaalit voivat saada ennenaikaisen vanhentumisen,
immuunisysteemin häiriöiden, sydämen-verisuoniston tautien, kataraktien (harmaa kaihi) ja
onkologia -sairauden syyksi.

Monien maiden kansalliskeittiöissä on tavaksi etikan tilalla käyttää ruuan maustamisella

omenaetikkaa, koska aktivoi ruoansulatus prosesseja, stimuloi mahanesteen tuotantoa ja
moninaisten fermenttien synteesiä. Se edistää myös rasvojen hajoamista ja ruumista
moninaisten kuonien poistamista tehokkaalla tuloksella – PAINON PUDOTUS.

Jokapäiväinen ehkäisevä (myös painoa vähentyvä) terveysjuoma – kupilliselle vedelle 1

teelusikallinen omenaetikkaa ja 2 teelusikallista hunajaa. Kenelle seos tuntuu liian laiha
olevaa, voi myös teelusikallisen tilalla käyttää jälkiruoka tai ruokalusikkaa. Sitä ottaa noin
20 minuuttia lounaan jälkeen.

Joogien sähköterapia.

Eboniittilaatoilla tai meripihkasta kiekolla – kiekolla, minkä diametri on 110 mm ja paksuus

8-10 mm voi hoitaa sairaita kirurgisilla, hoidollisilla, tartunnallisilla ja hermosairauksilla.
Kiekon mitat on sopivat, mutta ei pakolliset.

134
Metodin olemus: silittäessä eboniitista (meripihkasta) kiekolla ihoa 15 minuuttia viedään
läpi ihon elimistöön täydentävä ei plasmallista sähköenergiaa.

Kiillotettu eboniittikiekko

Sellaisella ihon silittämisellä staattisen sähkön negatiiviset lataukset aiheuttavat elimistössä

biovirran 5 – 10 ampeeria, mikä stimuloi solujen toimintoja ja koko elimistöä.
Keskimmäinen hoitosarja kestää 10 päivää. Tarvittaessa voi sitä toistaa. Parantaa voi sen
kiekolla itseäsi myös itse, mutta jos on mahdollisuus, pitäisi käyttää toisen ihmisen apua.
Toista ihmistä käyttäessä pitää ottaa huomioon, että syntyvä virta mene läpi molemman
ihmisen ruumista, niitä positiivisesti vaikuttaessa.
Kiekon paremmaksi käyttämiseksi voi sen yhdelle sivulle liimata jonkinlaisen pienen
kahvan. Kiekon „raikkauden“ säilyttämiseksi on sitä tarvis välillä pestä kuumalla vedellä ja
saippualla. Valossa sitä pitää ei voi, siksi eboniitti vanhentuu.

Parantamisen metodiikka: silittää kiekolla hitaasti 15 minuutin aikana ihoa (yksi liike tai
ympyrä sekunnissa), ilman vahvaa painamista, että ei aiheuttaisi epämiellyttäviä aistimuksia.
Jos sellaiset aistimukset syntyy, sitten hoito keskeytä. Joka sellainen hoito auttaa
passiivisella laittamisella sairaalle alueelle, esimerkiksi:
− hermojuurentulehduksen tapauksessa sitoa yöksi laatta selkärangan luokse särkevän
paikan päälle;
− polyartriittin tapauksessa yöksi särkevän paikan päälle
− luunmurtuman tapauksessa – murtuman paikalle
− suolien kerrostumisella, osteokondroosilla – sitoa kaikin särkevämmän nivelen päälle
− flunssan ja respiratoristen sairauden tapauksessa – rinnalle tai lapaluiden päälle
15 minuuttinen hoito suoritetaan seuraavasti:
a) hermojuurentulehduksen tapauksessa avustaja silittää oikealla kädellä (laatalla) ympyrän
muotoisesti sairaalla alueella selkärangan lähellä, mutta vasemman käden laittaa sairaan
vatsan vastaan. Jos laatta huonosti liukuu, sitten voi iholle vähäsen ravistaa talkkia. Hoito
kestää 10 hoitoa, vaikka vaikuttaa jo ensimmäisen jälkeen.
b) jalkojen laskimotulehduksen tapauksessa yöksi sitoa siihen paikalle laatta tai kiekko.
Päiväajalla pitää silittää laatalla ympyrä muotoisesti jalan tervettä osaa tai ruumista.
Esimerkiksi, särkevän pohkeen alue – avustaja silittää 15 minuuttia (oikealla kädellä) reittä
polvista korkeammalta, mutta vasemmalla kädellä ottaa kiinni särkevän jalan varpaista, että
virtapiiri sulkeutuisi.

135
c) keuhkotulehduksen tai ylimmäisten hengitysteiden katarrin tapauksessa avustaja silittää
ympyrä muotoisilla liikkeillä sairaan selkää, mutta vasemman käden laittaa rinnan alle.
d) itseäsi naamaa (otsa, posket, leuka-alue) silittäessä ympyrä muotoisesti kellonviisarin
liikkumisen suunnassa saa parantaa flunssaa. Siinä tapauksessa tehdään päivässä KAKSI 15
minuutillista istuntoa.. Muut pään kanssa olevat sairaudet – hammassärky, päänsärky,
hypertonia I-II vaihe... Silittämistä tehdään 1 kertaa päivässä ja 15 minuuttia.

Koska tässä oli puhetta hieronnasta, sitten olisi asiallinen merkittä monet suositukset yhden
toisen itäpuolisen maan hoitoviisaudesta. Vietnam, missä melkein kaikissa perheissä
kotiapteekeissa on olemassa yksi tehokas ja halpa voide. Sen teollisuusnimi viimeiset pari
vuosikymmentä on: KULTAINEN TÄHTI.

Myös meidän apteekeissa on se voide ollut myynnissä niin kauan, kun minä muistan, mutta
aikojen aikana se aina lyhyemmäksi jäänyt mukana oleva käyttöohje ja kansa ei osaa sitä
enää oikein käyttää. Nyt on jopa syntynyt tilanne, missä länsimaailman uusilääkkeet oman
voimakkaalla mainoksella on alkanut sitä voimalla ulos torjumaan, minkä tuloksena on sitä
jopa mahdoton monesta apteekista löytää (ainakin Tallinnassa) – vaikka, luulen, että
turhaan.

PALSAMI „KULTAINEN TÄHTI“

Vietnamin salva „Kultainen Tähti“, on ollut silti melko suosittu apteekeissa myytävänä, ja
ehkä myös tulevaisuudessakin. Mukana olevassa käyttöohjeessa on lyhyesti sanottu, että
voide auttaa flunssan ja merisairauden tapauksessa, ottaa pois päänsäryn ja väsymyksen ja
että sitä pitää voidella otsalle ja niskalle. Välillä on myös lisätty, että sitä voi voidella
hyttysen- tai paarman puremalle, . Mutta, jos me tutkisimme, miten vietnamilaiset itse sitä
voidetta käyttävät, sitten löydämme erittäin laajan käyttöalueen. Käytännöllisesti ottaessa
Vietnamissa ei löydy perhettä, kenen kotiapteekissa ei olisi palsamia „Kultainen Tähti“.
Mitä kertoisi siitä palsamista Ho-Shi-Minhi Perinnöllisen lääketieteen Instituutin johtaja
professori Bui Tji Hibu – kuka monta kymmentä vuottaa takaisin ollut nykyajan palsamin
variantin yksi muokkaajista.
Palsamin koostumus on pitkäaikaisten kokeiden ja tutkimusten tulos. siihen on valittu
oikeissa suhteissa neljä peruskomponenttia – kanelin, eukalyptuksen, neilikan ja
piparmintun eetteriöljyä; mitkä siinä koostumuksessa erinomaisen tehokasti vaikuttavat
elimistölle. Sen palsamin avulla voi hyvin parantaa flunssaa, angiinaa,
hermojuurentulehdusta, riniittiä, kipuja sydämen ja korvien alueella. Voide poistaa
ihotautien tapauksessa kutisemisen ja auttaa hammassäryn tapauksessa.
Sellaista laajan „Kultaisen Tähden“ hoitopiirin voi selittää vanhan perinnöllisen itämaiden
hoitopostulaatilla. Vastaavasti siitä, ihan sama millaisen elimen työskentelemisen häiriön
kanssa seuraa verenvarustelun huonontuminen, mikä aiheuttaa vuorostaan tuskallisen
tajuamisen. Eikä turhaan Vietnamin sananparsi väittä: „Terveys – se on elinten
vaientaminen“.
Ja jos joku elin „puhuu“, antaessa merkin kivusta, sitten lääkäri, seuratessa perinnöllistä itä

136
lääketiedettä, alkaa hoitaa, vaikuttaessa ruumin määritettyjä pisteitä (mutta kaikki ne on
keskenään sidottu), millä se niin kuin „tekisi auki tien“ verelle ja imunesteelle. Tavallisesti
sellaisilla tapauksilla käytetään akkupunktiota, mutta valitettavasti, neulahoito ei ole kaikille
tavoitettavissa (ainakin meidän valtiossa). Sitä vastoin hieroa itselle hieronnan avulla
palsamia „Kultainen Tähti“ on jokaiselle voimien mukainen. Ja se hoito, niin kun
neulahoito, ottaa pois kivun ja paineen ja parantaa veren kiertoa.
Sen takia on siinä instituutissa palsamin koostumuksen lisäksi, myös muokattu spesiaaliset
kaaviot, miten voidetta käyttää elimistön erilaisten toimintahäiriöiden tapauksessa.
Palsamia hierotaan sisään tiukasti määriteltyihin pistoihin ihmisen ruumissa – tässä osoitan
40 sellaista pistettä.
Pitää tehdä niin: Otetaan sormipäihin vähäsen voidetta ja kannetaan ohkaisella kerroksella
kevyesti painaessa ja hierotaan ihoon pienillä ympyröillä kellonviisarin suunnassa. Tässä
tuoduissa kaavioissa on pisteet näytetty likimäärin – oikean pisteen tunnette itse jo sitä
paikkaa hieroessa ( enimmäkseen hellä tuskallisuus tai kovempi paikka).

137
138
TERVEHDYTTÄVÄT KUULAT Kiinasta

„Terveydenkuulien“ historia ulottuu vuosisatojen taakse, koska ensimmäistä kertaa on niitä

mainittu Mingin dynastian (1368 – 1644) alussa. Siinä aikana alettiin Baodingin
kaupungissa tuottaa teräskuulija, mitkä on nykyajalla kuuluisat muissakin maissa kun
Kiinassa. Kiitos oman erillaiselle sointulle – yksi korkeampi, toinen matalampi, aloitettiin
niitä sanomaan „Ärjyväksi Lohikäärmeiksi ja Laulavaksi Föhnaksi“ kuulienpariksi. Usein
on niiden mytologisten eläinten kuvat kannettu myös kuulojen emaloidun tai kiillotetulle
pinnalle. Alussa sai kuulia käyttää vaan valittujen seurapiirin edustajat – voiman ja
käsientaitavuuden kehittämiseksi tai vammojen seurausten likvidoimiseksi. Uskottiin, että
niillä harjoittaminen antaa „yliluonnollisia kykyjä“, keskittää huomiota ja nostaa elimistön
voimaa, erittäin käsien.
Melko pian saivat kuulat erittäin suosituksi. Selvisi, että nuorille antavat harjoitukset kuulilla
käsille voimaa ja älylle virkeyttä, vanhoilla auttavat vapautumaan nivelteiden jäykkyydestä
ja jopa ruoansulatushäiriöstä. Harjoittaminen kuulilla parantaa verenkiertoa, normalisoi
verenpainetta, ottaa pois kouristukset käsilihaksista.
Jos harjoitella kuulilla säännöllisesti, auttaa se säilyttämään terävää älyä ja muistia, tulla
toimeen väsymyksen kanssa ja stressin kanssa ja välttää turhia ärsytyksiä.
Kuulilla voi harjoittaa mielenmukaisella vapaalla ajalla ja mielenmukaisessa paikassa,
riippumatta iästä, suvusta, ihoväristä tai terveyden tilasta.
Niiden hoitovaikutus vastaavasti perinteiselle kiinan lääketieteen näkökohteille on siinä, että
sormeilla ja kämmenpesillä sijaitsevat aktiiviset pisteet, mitä vaikuttaessa on mahdollinen
positiivisesti vaikuttaa sydäntä, verisuonistoa ja ruoansulatuselimiä. Myös nykyajan
lääketiede myöntää käden ja keskushermoston välissä olevan yhteyksien olemassaoloa ja
niiden refleksillistä vaikutusta sisäelimille.
Tehokkuusasteikon puolesta voi harjoitusten kuulia luokitella juuri AKTIIVISTA
VANHUUTTA ja korkeaa työkykyä edistävättä parhaiden, yksinkertaisten ja halpojen
välineiden joukkoon. Kuulilla on suuri etu sisään otettavien lääkkeiden edessä – ne on itse
absoluuttisesti vaarattomat ja niillä puuttuu kaikenlaiset sivuvaikutukset.

Yleiset ohjeet:
Tervehdyttäväksi treenaukseksi ei tarvitse suorittaa sirkustemppuja – hyötyä on myös kaikin
yksinkertaisemmista harjoituksista: kuulien vierittämisestä kämmenpesien välissä, niiden
päällä, vasten ja myötäpäivään;
Harjoituksia tehdä säännöllisesti, ei vähemmän kun 10 minuuttia päivässä ja suositeltava
jaksoittain kuormitusta nostaa; Vaihtakaa myös käsiä – tehkää molemmalla kädellä
samanvertaisesti.

139
Tehkää vaihdellen kiertoliikkeellä harjoituksia ja paineharjoituksia. Välttäkää kipua. Älkää
jännittäkö harjoituksessa ei osallistuvia lihaksia, eikä tehdä turhia liikkeitä; Yrittäkää
harjoitusten aikana kuulia olla katsomatta, tajutkaa ne;
Jos alussa kuulat usein putoavat, sitten yrittäkää käyttää ei emaloituja kuulia tai harjoittakaa
pehmeällä kohdalla.
Harjoituksen jälkeen pyyhkikää kuivalla rätillä puhtaaksi ja pitäkää niitä kuivassa.

Harjoitukset:

1. Virkistävä harjoitus „Hiili kämmenpesällä“ - hypittäkää kuulaa jatkuvasti

kämmenellä, sen ohella hierotaan kämmenessä olevia pisteitä. (Piirustus 1)

2. „Pähkinän hierominen“ (puristaa maksimaalisella painella, vaihdella löyhentymisellä

kuulia kädestä laittamatta). Kuula on vasemman kämmenen keskellä, oikea kämmen
laittakaa keskipisteellä kuulan päälle. Survokaa kuulaa molemmalla kämmenellä,
niin kun yrittäessä sitä rusentaa.
Hyödyllinen on myös painon alla pyörittää kuulia käsien välissä, liikuttaessa
kämmeniä vastakkaissuunnissa. Ottakaa huomioon, kuulat voivat nopeasti
kuumentua, ja sen takia pystytte niitä käyttömaan kivullisten paikkojen hieronnaksi.
(Piirustus 2)

3. „Tiikerin leuat purevat kuuloja“ - survokaa kuulaa peukalon ja etusormen välissä,

pitäkää kuulaa erittäin tiivisti, niin että syntyisi venyttämisen ja murskaamisen tunto
(Piirustus 3)

140
4. „Lohikäärmeen kynsit puristavat helmaa“ - ottakaa kuula sormenpäiden väliin,
kaikki viisi sormea puristavat kuulan pintaa niin kun muovailisi sitä. (Piirustus 4)

5. „Apina tarttua persikkaan“ - Puristakaa kämmenen keskellä olevaa kuulaa koko

kädellä (Piirustus 5)

6. „Kiinni ja auki kiertäminen“ - kuula on kämmenen keskellä, kiertää peukalolla

pienen sormen luotta etusormen asti, etusormen avulla viedä takaisin alkupisteeseen
ja jatkaa sitä keskeyttämättä. Auki kiertämiseksi tehdään sama mutta takaisin
liikkuminen tapahtuu pienen sormen avulla. (Piirustus 6)

7. „Kahden kuulan pyöriminen“ - suorittakaa „kiinnikiertäminen“ kahden kuulan avulla

(Piirustus 7)

141
8. „Kahden kuulan hypyt“ - ottakaa kaksi kuulaa, peukalon alaosalla työntäkää
lähempää kuulaa kämmenen keskipisteen puoleen, kämmenpesä menee yhteen.
Toisilla sormilla työntää toinen kuula vastakkaissuunnassa. Kuulat vaihtavat
paikkoja, tehkää sitä keskeyttämättä. (Piirustus 8)

9. „Vaakasuora pyöriminen“ - ottakaa kaksi kuulaa, peukalolla työntäkää lähin kuula

pikkusormen puoleen, pikkusormella työntää toista kuulaa vastakkaissuunnassa.
Liikkuminen on niin myötä- kun vasteenpäivään. Harjoitusta voi tehdä erilaisten
nurkkien alla. (Piirustus 9)

10. „Kurki läimäyttää nokkaa“ - yksi kuula on suora etu- ja keskisormen välissä, toinen
kuula laittakaa peukalon ja etusormen väliin. Lyökää kevyesti kuuloilla toinen
toisensa vastaan, niin kun taputtaisitte kastanjetteja. (Piirustus 12)

11. „Lohikäärme leikki helmellä“ - kuula oikean käden pikku ja etusormen välissä, sitten
pyörittäkää kuula keskimmäisellä sormella keskimmäisen ja etusormen väliin.
Pidentäkää liikettä, ensimmäiseksi etusormella liikuttaessa vasemmalta oikealle,
sitten peukalolla. Kuula omalla liikkumisella ei kosketta kämmenpesää. (Piirustus
13, 14, 15)

142
 12. Jos Teillä on kaksi sarjaa kuuloja, sitten voitte tehdä harjoituksen 9 „Vaakasuora
pyöriminen“, mutta kolmella kuulalla. (Piirustus 10)

13. „Taikapyramidi“ - kolme kuulaa, niiden väliin keskelle laittakaa neljäs,

muodostuessa pyramidin. Pyörittäkää kolmea kuulaa, neljäs alkaa itse pyörimään,
mutta pienenkin epätarkkuuden takia hajoa pyramidi (Piirustus 11)

Tässä pitäisi vähäsen kirjoittaa myös kuviosta, mikä on kuulan pinnalla – musta piste
valkoisella taustalla ja valkoinen piste mustalla taustalla:

Yin-yang käsitys

Vanhan ajan Kiinan lääketieteen perustaksi on opetus kahdesta vastakohtaisesta perustasta –

yin ja yang. Sen opetuksen mukaan: „Taivaan energia – se on elämän perusta. Se energia ei
ole mitään muuta, kun yin ja yang, mitkä synnyttävät kaikki aineet ja esineet“.
Vapaavalintainen kokonaisuus (ilmiö, luomus, asema jne.) koostu kahdesta vastakohtaisesta
perustasta – yin ja yang, mitkä kilpailevat ja saman aikana täydentää toinen toisensa.
Niin, yin luokse ihan sama minkä tummat, kylmät, heikot puolensa (yö, talvi jne.), mutta
yang sisältää päinvastaisia luonteenkuvauksia (kesä, päivä jne.). yin – musta, lyhyt, ohut,
kyynelet, nainen, maa, kuu, heikko, raskas; yang – valkoinen, pitkä, paksu, nauru, taivas,
aurinko, vahva, kevyt. Sen ohella ei yin, eikä yang ei saa olla toinen toisesta eristettynä. Yin
– yang toiminta perustu seuraavalla:
• Ne yrittää toinen toisensa tukahduttaa;
• Molemmat alut on toinen toisensa kanssa tiivisti yhteydessä ja pystyvät ruumiillistua
yhdestä toiseksi: „yin sisällä on yang, yang sisällä on yin;
• Taistelun ja keskinäisen muuttumisen kanssa yin ja yang luovat kaikkien esineiden
kehityksen ja muuttumisen lähteen;
• Harmonian rikkominen yin ja yang välissä aiheuttaa kaikenlaisen liikunnan ja
kehityksen häiriön.

yin ja yang on jatkuvassa vastaanpano tilanteessa, ne rajoittavat toinen toisensa. Jos yksi
puoli hallitse, sitten syntyy toisen vajaus, ja päinvastoin. Kirjassa „Su Ven“ on kirjoitettu,

143
että yin taistele sisällä, mutta yang aiheuttaa muutokset ulkopuolella, siksi yin ohjaa sisäistä
ympäristöä, mutta yang – ulkonaisia ilmentymiä. Jos yin ja yang on toinen toisensa kanssa
vastaanpanossa niin ylhäällä kun alhaalla, sitten syntyvät tyhjyyden ja täyttämisen
ilmentymät; minkä luona yin ja yang „korvaavat toinen toista“. Jatkuva yin – yang taistelu,
yrittäminen toinen toista ulos torjua, onkin asioiden kehityksen ja muutosten
liikkeellepanevaksi voimaksi.
Niin kun polaariset vastakohdat, yin ja yang riippuvat toinen toisesta; yang tarkoittaa
päällimmäistä, yin – alempaa (ilman päällimmäistä ei saa olla alempaa, ja päinvastoin);
ruumin vasemmalle puolelle vastaa yang, oikealle puolelle – yin (ilman oikeaa puolta ei ole
vasempia, ja päinvastoin); kuumuudelle vastaa yang, kylmälle – yin (ilman kuumuutta ei ole
kylmää, ja päinvastoin); täyttymiselle, kyllyyden toiminnalle vastaa yang, tyhjentymiselle,
vajauksen toiminnalle – yin (ilman täyttymisettä, ja päinvastoin). Yin ja yang on toinen
toisensa muodostumisen perustaksi, t.s. ne aiheuttavat toinen toisensa: yin ei pystyy itse
luoda, koska se tarvita yang-ia, ja päinvastoin.
Ihmisen elimistössä yin tarkoitta ruumin aineellista koostumusta, mutta yang – sen
toimintoja. Ruumin toiminta kuuluu yang luokse, mutta ruoka-aineet – yin: yin säilyy
meidän sisällä ja on yang aineelliseksi perustaksi, mutta yang toimi niin kun yin toiminnan
ilmentymä.

yin ja yang ei ole koskaan rauhallisessa tilassa, ne jatkuvasti täydentää ja muuttaa toinen
toista. Jos yang perääntyy, sitten suurentuu yin, jos perääntyy yin, sitten syntyy yang
suurentuminen.
Perinteisessä kiinan lääketieteessä luullaan, että elimet (yang) toimivat ruoka-aineiden
käyttämisen perustalla (yin); sen ohella tapahtuu yang suurentuminen ja yin heikentyminen.
Saman aikana syntyy elimistöön joutunut ruoka-aineiden (yin), aineenvaihdunta, mikä tarvi
jonkin määrän energian (yang) kuluttamista. Siinä tapauksessa tapahtuu yin suurentuminen
ja yang heikentyminen. Normaalisissa oloissa ne prosessit on tasapainossa. Jos jonkun
puolen heikentyminen tai vahvistuminen ylittää tietyt rajat, sitten tasapaino voi poistua, ja
jää jonkun puolen – yin tai yang ylikyllästyminen, mikä aiheuttaa monenlaisia pataloogisia
prosesseja.
yin voi muuttua yang-iksi, ja yang – yin-iksi, ja jos vähentymisen ja suurentumisen prosessit
on määrällisessä muutoksessa, sitten muutoksen prosessi tarkoittaa LAADUN muutosta.
Kirjassa „Su Ven“ kirjoitetaan: „Jos yin saavuttaa maksimin, sitten se muuttuu yang-iksi..ja
päinvastoin“. Mutta yin ei pystyy muuttua, jos hänessä ei ole jo osaa yang-ia, t.t. ehdoksi,
että muutos voisi syntyä, pitää olla joku määrä vastapuolisuutta. Sitä symbolisoi Suuren
Rajan kaaviolla musta piste valkoisella taustalla ja valkoinen piste mustalla taustalla..
Ihmisen elimistön elämäntoiminnan tärkeämpi osa onkin yin ja yang tasapainottaminen,
niiden täysi harmonia. Elikkä Itä lääketieteen hoitamisen päämäiseksi päämääräksi onkin
sen yin ja yang järjestyksestä ulos mennyt tasapainon palauttaminen.

VALERIAANAN EKSTRAKTI Joogien hoidossa.

Valeriaanan haju ei houkuttele ei vaan kissoja, vaan myös hiiriä ja rottia. Kai sitten eläimen
elimistö tuntee siinä hoitovoimaa.
Tervehtymisen metodiikka: Valeriaanatipat pitää ottaa puhtaina – ei eetterin perustalla, vaan
spriin perustalla, ilman kaikenlaisten muiden sydänlääkkeiden lisäkkeitä. Metodiikka on
äärettömän yksinkertainen – pitää vaan ennen unta HAISTELLA (sisään hengittää)
valeriaanatippoja – 1-2 kertaa molempaan sieraimeen. Vastaavasti syntyvälle kokemukselle
pystyy jokainen määrätä itselle sopivan annoksen. Jos seuraavalla päivällä särkee päätä,
sitten oli annos liian suuri ja pitää vähentää. Mutta vähentäminen tapahtuu sisään
hengittämisen syvyyden, ei kertojen vähentämisellä. Myöhemmin pikkuhiljaa hengittää

144
sisään yhä syvemmin.

Mitä antaa se tapa:

− 3-4 kuukauden aikana elimistö tervehtyy, itsetunto huomattavasti parantuu;
− loppuu kivut ja epämiellyttävät tunnot sydämen alueella;
− vahvistuu hermosto;
- vähentyy aivosuonien kouristukset;
- parantuu näkö (vähentyy silmälinssin sumeus)
- häviää unettomuus.

Terveyden huomattava parantuminen on huomattavissa jo pari viikon päästä valeriaanan

haistelemisen aloittamisen jälkeen.

EI VOI HAISTELLA VALERIAANAA, JOS HALUATTE OLLA HEREILLÄ, siksi taistelu unen
kanssa voi aiheuttaa häiriöitä hermostossa.

Hoitometodit kasvisöljyn kanssa

Sillä tavalla voi vapautua isosta määrästä sairauksista ilman lääkkeitä käyttämättä. Samassa
voi sitä käyttää myös ehkäisevällä tarkoituksella. Kova sairaus voi poistua erittäin nopeasti:
3-4 päivässä. Vanhojen, kroonillisten hoito voi olla pitkä, välillä myös vuosia.. Sillä tavalla
voi vapautua seuraavista sairauksista: pään- ja hammassäryt, tromboflebiitti (tukkiva
laskimotulehdus), verensairaudet, paralysia, hermojuurentulehdus, ekseema, epilepsia,
turpoamat; mahan, suoliston, maksan, sydämen, keuhkojen ja naistentaudit; entsefaliitti ja
muut. Se hoito tervehdyttää koko elimistöä ja samanaikaisesti estää ja jopa likvidoi
alkuvaiheessa kasvaimen ja infarktin.
Metodi on äärimmäisen yksinkertainen, absoluuttisesti vaaraton, tehokas ja vuosituhansia
tarkastettu ja käytetty moninaisten terveyshäiriöiden hoidoksi. Hoidon alussa väliaikainen
sairauden parantuminen on tunnus siitä, että elimistössä olivat jonkinlaiset taudinpesäkkeet,
mitkä nyt alkoivat hajota.
Hoitometodi: kasvisöljy (paras olisi oman maan öljykasveista /Viron rapsi/ kylmiltään
puristettu ja vähäisellä puhdistuksella) määrässä ei enemmän, kun ruokalusikallinen, mikä
otetaan suuhun ja kootaan suun etumaisen osaan, sen jälkeen öljy „imetään“ (noin kun
suussa olisi karkki), mutta niellä mitään ei voi. Sitä „imemistä“ tehdään kevyesti ja vapaasti
15-20 minuuttia. Alussa öljy tuntuu syljen sisällä tiiviinä, mutta pikkuhiljaa alkaa
muuttumaan nestemäiseksi, lopuksi muuttuu nestemäiseksi niin kun vesi. Sitten sylkäistään
kaikki suussa oleva pois. Pois sylkäisty neste pitää olla valkoinen (niin kun maito). Jos neste
on kellahtava, sitten ei ole „imeminen“ loppuun viety ja imemisen aikaa pitää pidentää.
Imemisen jälkeen pitää suu huolellisesti huuhdella ja myös huuhteluneste voisi sylkäistä
altaaseen, koska se neste on myrkyllinen ja tartunnallinen.
Sitä hoitoa pitäisi tehdä yksi kerta päivässä – paras olisi aamulla tyhjällä vatsalla, mutta voi
myös illalla ennen nukkumaan menoa. Mutta, jos on tarvetta nopeutta parantumisprosesseja,
sitten voi hoitoja tehdä päivässä myös enemmän.
Pois syljettävässä nesteessä on ääretön määrä kaikenlaisia taudinaiheuttajia. Sen imemisen
aikana ja vaikutuksella vahvistuu kyky aktivoida elämäntoiminnanprosesseja, säädellä
aineenvaihduntaa ja ihminen parantuukin. Hoitoja tehdään niin kauan, kunnes elimistöön
syntyy pirteys, voima, rauhallinen syvä uni. Heräämisen jälkeen ihmisellä ei pitää olla
silmien alla pusseja, pitää olla hyvä ruokahalu ja muisti – pitää tuntea itsensä levänneenä.
Vielä kerran mainitsen, että sillä metodilla tervehtymisellä voivat syntyä pahenemiset,
erittäin ihmisillä, kenellä on „useita“ sairauksia; jos alkaa hajoamaan pesäkkeet, sitten
sairaasta tuntuu, että hänellä on vielä pahempi olo. Aika usein on sattumia, jos ihmisessä jo
„istuu“ taudinpesäke, mutta sitä vielä ei tunne ja pitää itseänsä kaikin puolin terveenä ja nyt,
hoitojen aloittamisen jälkeen hänen kunto odottamatta huonontuu. Mutta se tarkoittaa, että

145
ehdittiin oikeaan aikaan peitetyn pesäkkeen luokse, mikä myöhemmin olisi voinut kehittyä
vaikka kuolemansairaudeksi. Ja nyt on tärkeä, että myös niillä pahenemisen kausilla ei VOI
hoitoa keskeyttää. - vaikka maatessa sängyssä ja kituessa kuumeen kourissa.
Kovan hermojuurentulehduksen tapauksessa pitäisi melkein LAKKAAMATTA öljyä imeä,
sitten kolmen päivän päästä nousee jaloilleen täysin terveenä, ja useissa tapauksista on
sairaus ainakin 10-ksi seuraavaksi vuodeksi torjuttu.
Pakotettuja taukoja voi totta kai hoidossa tehdä, mutta pitää ottaa huomioon, että
parantuminen syntyy vaan siitä hetkestä alkaen, kun otitte öljyn suuhun ja aloititte
„imemisen“.

Vielä vähäsen ruokaöljystä

Varmasti on kaikki jo kauan sitten tutustunut materiaalien ja suosituksien kanssa

terveellisestä ravitsemuksesta, ruokavalioista jne., missä suositellaan luopua eläinrasvoista ja
käyttää kasvisrasvoja. Ja se on kaikki, mutta MIKSI ja MITEN – siitä on suhteellisesti vähän
kirjoitettu.

Ihmisen aivot koostu 60 % määrässä RASVASTA ja se on huomattavasti isompi

konsentraatio, kun samantekevää missä muualla ruumiinosissa. Ironia on juuri siinä, että
ihmiset käytännöllisesti ei tiedä sellaista tosiasiaa ja sen takia jatkuvasti yrittää
maksimaalisesti jättää pois oman ruokatraditioista kaikenlaiset rasvat, mutta aivojen
kehitykseksi ja sen työkunnossa pitämiseksi on ruuassa riittävän rasvan määrä
VÄLTTÄMÄTÖN. Kysymys on vaan – minkälaisen rasvan???
Enemmyys rasvoista esiintyy rasvahappoina. Ne jakautuu kyllästetty ja kyllästämätön.
Kyllästetyt rasvahapot meitä ei kiinnosta, ne ei ole elimistölle tarpeelliset. Kyllästämättömät
rasvahapot jakautuu vielä vuorostaan monokyllästämättömiksi rasvahapoiksi
(esimerkiksi, palmitolehappo, olehappo, petroseliinihappo, ritsinoolihappo jne) ja
pölykyllästämättömät rasvahapot (esimerkiksi, linolihappo, linoleenihappo,
arahhidoonihappo jne.)

Siinä viimeisessä ryhmässä on kaksi korvaamatonta rasvahappoa – alfa-linoleenihappo, mitä

käytännössä käytetään „Omega-3“, ja gamma-linoleenihappo (linolihappo), mitä sanotaan
„Omega-6“. Ja niitä sanotaan sen takia „korvaamattomaksi“ siksi nykyisen tieteen tasolla on
selvitetty, että niitä rasvahappoja ihmisruumis ei kykene itse luomaan, mutta juuri niistä
rasvahapoista muodostaa se kaikki seuraavat elimistölle tarpeelliset rasvahapot.

Öljyvalinta on näennäisesti suuri. Kansa ostaa vastaavasti maulle, lompakolle tai tuttujen
(myös mainosten) suosituksille. Puuttua vaan YKSI ruokaöljy. Terveyden näkökulmasta
KAIKIN TERVEELLISEMPI ruokaöljy. Ja se ei ole mitään muuta, kun PELLAVAÖLJY.
Meillä sitä tuotetaan ja myös laajalti käytetään, mutta...pääasiassa väärillä päämäärillä.
Pellavaöljy saadaan pellavasiemenistä (kiitos luonnon lahjalle on Viron sää suotuisa
pellavan kasvattamiseksi) ja se kuuluu NOPEASTI KUIVUVIEN rasvojen joukkoon, koska
se nopeasti polymerisoi ilmahapessa. Ja meidän ihmiset osaavat vaan sitä yhtä ominaisuutta
käyttää – sen takia voi pellavaöljyä löytää vernissa ja väreistä (kuivumisen nopeuttaja) mutta
ei ihmisen ruokapöydästä.
Mutta ruokaöljynä – pellavaöljy omalta biologiselta arvoltaan on ruokaöljyjen joukossa
absoluuttinen johtaja (ei meille propagoiva oliiviöljy). Se on kaikin paras
pölykyllästämättömien rasvahappojen lähde. Siinä on kyllästämättömiä rasvahappoja kaksi
kertaa enemmän, kuin kalanöljyssä (kalanmaksaöljy). Erittäin suuri on linoleenihappon
merkitys – 50%-70%, ja vitamiineja E – 50 – 180 mg/100g. Pellavaöljyllä on erityinen
katkerahko maku.

146
Omega-3 ja Omega-6 tärkeys.
Linoleenihapot takaa energian virran, mikä on tarpeellinen yhdeltä solulta toiselle merkkejä
kantavien impulssien eteenpäin viemiseksi. Jos me nopeutamme merkkien eteenpäin
antamista, sitten saamme paremmin ja nopeammin ajatella, säilyttää aivoissa tietoja, ja sitä
tietoa tarvittaessa uudestaan löytää. Se rasvahappojen ryhmä on tarpeellinen myös
äidinkohdussa kehittyvälle lapselle. Syntyneellä lapsella on huomattavasti huonompi kyky
OPPIA, jos raskaana olevalla naisella ei ollut ruuassa riittävästi linoleenihappoja, erittäin
Omega-3. Se happo on välttämätön myös silmän verkkokalvolle, mutta myös nykyaikaiselle
„sairaudelle“ - stressille.

Pellavaöljyn käyttäminen
Jos pullo on kerran avattu, sitten pitää se olla jääkaapissa ja käyttää YHDEN
KUUKAUDEN aikana!!!

Ehkäisevä annos on vaan 1 ruokalusikallinen päivässä. Hoitoannos – 2 ruokalusikallista ja

sitä voi lisätä samantekevää millaisille EI KUUMILLE ruuille.

Pellavaöljyn vaikutus ja käyttäminen:

• Nostaa silmäosien elastisuutta, estää silmä verisuonien tukkeutumista, parantaa

mikroverenkiertoa, estää suonien kouristuksia.
• Omaa tulehdusvastaista vaikutusta.
• Estää verisuoni tukosten syntymistä.
• Yleisvahvistava väline niin vanhoille kun nuorille.
• Raskailla parantaa itsetuntoa ja pitäisi olla pakollinen terveiden jälkeläisten saamisen
takaamiseksi (sikiön aivot ja silmien normaalinen kehitys), vähentää
synnytysjälkeistä masennusta.
• Ehkäiseväksi sydämen-verisuoniston sairauden yhdyshoidolla: kaikenlaiset
aeroskleroosin tyypit; valtimollinen hypertonia, sydämen arytmia, laskimon
laajentumat jne.
• Normalisoi suoliston työtä (vaivat mahakatarrin, koliitien ja ummetuksen kanssa)
• Parantaa maksan toimimista.
• Kilpirauhasen sairauden ehkäisyssä;
• Onkologisten sairauden hoidon auttamisella ja ehkäisyssä
• Kolesterolin ja trioglyserolin tason alentamiseksi
• luonnonlääke loismatojen, kirvellysten ja moninaisten haavautumien tapauksessa
• Ihon ja hiusten parantamiseksi
• Laihtumiseksi.

Pellavaöljyä ei suositella:

• yksilöllisellä ei kestävyydellä;
• terävien tai kärjistyvien kroonisten sappirakkotulehdusten tapauksessa
• verestämisten tapauksessa

Huomautukset:

1. Pitää ottaa huomioon, että pellavaöljyn parantava vaikutus ei synny heti

(niin kuin mainostettavilla ihmelääkkeillä), vaan pikkuhiljaa ja
jokapäiväisellä käyttämisellä.
2. Vielä kerran: ei säily avattuna yli kuukauden

147
 3. Sokeritautinen pitäisi pellavaöljyn käyttämisestä neuvotella lääkärin kanssa
E vitamiinin käyttämisestä.

Vielä vahva oksidoija, mitä kotona käytetään, on kaliumpermanganaatti (KmnO4). Se on

tummalila kristallinen aine, mitä myydään apteekeissa. Vedessä liukenee huonosti.
Vaalearoosalla liuoksella pestään vastasyntyneitä, myös voi sitä liuosta käyttää isompien
ihmisten haavojen pesemiseksi. Liuos pitää varmasti olla roosa, koska lila muuttaa ihon
ruskeaksi.
Erittäin tehokas väline (myös pitkäaikaisen) ripulin tapauksessa. Tehdään kylmällä vedellä
100ml roosaa liuosta (kiteet – kaksi veteen ja sekoita). Ennen juomista kaada vesi toisen
astiaan, siksi kiteet itse ei voi missään tapauksessa joutua mahaan tai suoliston – ne voivat
reiän syövyttää. Juoda niin illalla kun myös vielä aamulla 100 ml roosaa vettä ja vatsa pitäisi
olla kunnossa.

Päätteeksi vielä yksi hoitometodi

HOITAMINEN AJATUKSEN VOIMALLA

Kaikki ketkä te olette pystynyt ja osannut omia lapsia (myös lapsenlapsia) kasvattaa ilman
vitsaa ja väkivaltaa, vaan sanojen avulla, olette varmasti omaksunut täysin taidon niin
suostutella – maanitella, niin moittia kuin riidellä. Teille ei pitäisi seuraava vaikeutta
aiheuttaa.
Se hoitotapa perustu elimistön itsensä peitettyjen potentiaalisten mahdollisuuksien
käyttämisellä, koska elimistö todellisuudessa „ajattelee“ solun tasolla.
Jokaisella solulla tai samanlaisella toiminnallisella tarkoituksella solujen ryhmällä on oma
itsenäinen biokenttä, mikä sitten alitajuisesti ohjaa elimen työtä.
Sairaus – se onkin solun „ajattelemisen“ ristiriitainen tulos, jos se saa ylhäältä vääriä
määräyksiä. Tai saa kyllä oikeita määräyksiä, mutta ei ymmärrä, tulkitse niitä.
Siitä johtuu, että jos me omalla ajatuksella pakottamme solua oikein „ajattelemaan“, sitten
elin parantuu. Oikealla käyttämisellä se hoitometodi on nopea ja tehokas.

Hoitaminen ajatuksella perustu seuraavalla käsityksellä:

• Käsky soluille niiden ajattelemisen normalisoimiseksi annetaan eteenpäin myös
ajatuksen kanssa – todellisuudessa bioenergeettisen virran kanssa, sitten muotoile
vastaavat ajatukset.
• Käskyjä käytetään siihen, että antaa signaali ja energeettinen sysäys solu alkaisi
ajattelemaa. Se saadaan sairaan paikan silittämisellä tai hellällä taputtamisella.
• Solujen „ajatteleminen“ on tasoltaan kehittymättömän lapsen ajattelukyvyn kanssa ja
sitä pitää ottaa huomioon elimen puoleen kääntymisellä. Meidän vaatimukset pitää
olla ilmaistu tarpeeksi vankasti ja selvästi – sellaisella muodolla, niin kun me
kääntyisimme oman oikullisen, mutta silti rakkaan lapsen puoleen, kuka ei ole
täyttänyt omia velvollisuuksia.
Totta kai solut ei ymmärrä niille kohdistetuista sanoja, ne ymmärtää vaan
visuaalisesta tai ajatuksellisesta kuviosta, jos kuvittelemme normaalia toimimista.
Mutta sanat mahdollistaa muodostaa ajatusta ja on sen ohella ajatuksen
tunnusmerkiksi. Ja sen hoidon kanssa on tarpeellinen keskittää koko oma huomio
elimille ajatuksellisen käskyn toimittamiseksi, kuvitellessa kuvallisesti sairasta elintä
ja sen kanssa kosketuksissa.
• Oman ajattelemisen kehityksen tasolta ja vastaanottavaisuudelta elimet poikkeavat
toinen toisesta huomattavasti. Kaikin viisaampi ja herkkätunteisempi on – sydän. Sen

148
 puoleen pitää kääntyä sydämellisesti ja hellästi. Se ottaa vastaan nopeasti käskyn
pääajattelemiselta. Suolisto – se on erittäin kärsivällinen ja totteleva. Mutta maksa,
päinvastoin, pistää silmään oman tyhmyydellä ja ajatuksen saamattomuudella.
Niiden erikoisuuksia pitää ottaa huomioon elimistön ajatusvoimalla hoitamisessa.
• Hoitamisen kanssa pitäisi työskennellä joka päivä 5 – 10 minuuttia 1 – 4 viikkoa,
riippuen elimestä, sen tilanteesta ja sairauden luonteesta, mutta myös itsesi
psykologisesta tilanteesta – uskosta positiivisimpiin tuloksiin. Positiiviset tulokset
ilmenevät 1 – 4 viikkoa hoitamisen jälkeen.

Sairauden diagnoosia ennen hoidon aloittamista pitäisi olla määrätty spesialistin puolesta
– itse olla se spesialisti ei kannata.
Hoitamisen aikana pitäisi olla mukavassa asennossa, rentoutunut, silmät kiinni.
Kiinnittäkää oma huomio sairaalle elimelle, laittakaa käsi sinne, missä elin sijaitsee,
silittäkää kehoa tuosta kohdasta tai kevyesti koputtakaa kämmenen reunalla tai sormenpäillä.
Sen jälkeen kun saitte itselle elimen huomion, näyttäkää solun „ajattelemiselle“, mitä siltä
vaaditaan. Puhukaa elimen kanssa niin kun lapsen kanssa, kuka ei täytä omia
velvollisuuksia. Pohtikaa sen kanssa, antakaa määräyksiä tai pakottakaa. Ajatuksellinen
käsky annetaan suunnilleen seuraavalla muodolla: „Elimen ajatteleminen (nimitä elin, minkä
puoleen käännyt), sinä käyttäydyt huonosti, sinä toimit, kun hellitetty lapsi. Sinä tiedät, että
pitää toimia toisin, ja otan huomioon sen, että sinä alat toimia toisin (tässä pitää luetella
vaatimukset). Sinun pitää parantaa itseäsi, ja sinä parannat! Sinun pitää palauttaa
normaalinen terve tilanne. Ajattele, sinä olet vastuullinen siitä elimestä, ja otan huomioon
etukäteen, että täytät nyt tarkkaan omia toiminnallisia tehtäviä.“
Likimäärin niin annetaan niitä käskyjä. Jos Te itse myös sitä asiaan pohditte, sitten aika
nopeasti omistatte sen taidon, miten antaa oikeita käskyjä.

Samantekevää, millaisten sairauden hoitamisella suositellaan kaikkein ennen hoitaa mahaa,

koska erittäin monien sairauden synty on yhdistetty juuri sen elimen tilaan. Mahan
tervehtyminen automaattisesti parantaa monen elimen tilannetta, ennen kaikkea suoliston.
Jos maha on hoidettu, sitten otetaan toiset elimet.
MAHA. Sen elimen enemmistön sairauden syntymisen syyksi on väärä ravitseminen, siitä
johtuu huono ruoansulatus ja tästä sitten toiset sairaalloiset olotilat.
Mahan hoitamiseen käytetään seuraava keinoa:
potilas seisoo suoraan tai on makuulla selällään. Alussa taputtakaa pari kertaa hellästi mahan
aluetta ja sanokaa: „Ajatus, herää!“ Sitten laittakaa kämmen mahalle ja puhukaa sille: „No,
mahan (vatsan) ajatus, minä toivon, että sinä nyt heräisit ja huoltelisit hyvin siitä elimestä.
Sinä olet väärin toiminut, sinä ei ole tarpeeksi huomaavaisesti täyttänyt omia tehtäviä ja nyt
minä vaadin oikeata toimintaa, että elin saisi vahvaksi, terveeksi ja työkykyiseksi. Minä
vaadin, että sinä toimisit, niin kun pitää, ja sinä olet velvoitettu mahan työtä seuraamaan.
Sinun pitää seurata oikeata ruoansulatusta ja koko ruumin ravitsemista. Sinun pitää poistaa
kaikenlaiset toimettomuudet ja ruuan kasaantumiset ja seurata, että koko elin toimisi elävänä
ja energeettisesti ja tekisi omaa työtä“. Sanoja voi muuttaa, mutta pääasia on – elimille
näyttää tarkalleen, mitä niiltä vaaditaan.
MAKSA. Hoitaminen tapahtuu, niin kuin mahan tapauksessa. Mutta maksa – se on huonosti
ymmärtävä elin, kääntyä sen puoleen pitää positiivisesti mutta läpitunkevasti, niin kun
itsepäisen aasin kanssa. Maksaa ei saa vaikuttaa hellyydellä, sitä pitää pakottaa. Antakaa
maksalle johtolankoja, miten oikein toimia, erottaa tarpeellinen määrä sappea, mutta ei
enemmän, antakaa sapen vapaasti norua ja täyttää omia tehtäviä jne.
UMMETUS. Aloittakaa maksan hoitamisesta. Sitten liikuttakaa käsiä pitkin suolia
(myötäpäivään) sanoessa sanoja: „Herää, suolien ajatus, täytä omia tehtäviä, liiku
luonnollisesti ja vapaasti, niin kuin on tarkoitettu“. Välillä ummetus alistuu vaikealle
hoidolle anuksen kokoon puristamisen takia. Siinä tapauksessa laittakaa käsi tuonne

149
(vaatteiden päälle), hellästi painakaa sitä huomion saamiseksi, ja sanokaa: „Ota rennosti,
muuten aiheutat sotkua. Anna tässä liikkumisilla tapahtua luonnollisesti ja vapaasti“.
RIPULI. Hoito niin kun ummetuksen tapauksessa, ts. samat elimet, mutta päinvastaisella
muodolla. Suolille käsketään rauhoittua, mutta maksan – käyttäytyä niin kun tarpeellinen.
Käsien liikkeet pitäisi olla vatsalla alhaalta ylös (vastoin kellonviisaria), suolien
rauhoittamiseksi.
MUNUAISET. Hoidetaan niin kun maksaa. Lyökää kevyesti ja nopeasti pari kertaa sormilla
tuonne kohtaan, missä munuaiset sijaitsevat ja sitten käskekää niitä oikein ja luonnollisesti
täyttää omia tehtäviä. Runsaan virtsaamisen tapauksessa käskekää munuaisia ja virtsarakkoa
rajoittaa oman aktiivisuutta ja pikkuhiljaa vähentäkää virtsaamista. Jos nousette siihen
kolme kertaa ylös, sitten antakaa käsky sitä vähentää kahdelle kerralle jne. Ja lopuksi, että
yöllä enää kertakaan nousta.
Hoitoistuntoa pitää tehdä koko kuukauden 5 – 10 minuuttia. Runsaan virtsaamisen hoidolla
käsien työnnöt/sivelyt munuaisten alueella tehdä alhaalta ylös. Kuvitelkaa sen ohella, että
pidätte virtaa kiinni.
REUMA. Alussa hoidetaan munuaisia. Munuaisten „ajatuksella“ käsketään poistaa
elimistöstä kaikenlainen lika ja virtsahappo, mikä on sen sairauden lähde. Samana aikana
pitää hoitaa reumasta koskettavia ruumisosia ja kääntyä niiden puoleen käskyllä heittää ulos
tuolta virtsahappo ja parantua, että vaivat poistuisi. Välillä voi hoitaa myös niin kuin mahaa.
SYDÄN. On kaikin viisaampi elin, vain aivot on siitä parempi. Sydän mielellään alistuu
hellille käskyille, se on erittäin lempeä ja suopea. Jos sydän hakkaa lujasti ja
epäsäännöllisesti, laittakaa käsi sen päälle ja sanokaa suopeasti ja hellästi: „Rauhoitu,
sydämen ajatus, rauhoitu (3 kertaa), hakkaa oikein ja rauhallisesti“ jne. Te huomaatte, että
sydämenlyönnit pikkuhiljaa raukeaa ja sydän alkaa lyödä rauhallisesti ja tasaisesti.
HERMOT. Hermosairauden hoitamisella pitää ennen hoitaa mahaa ja maksaa. Sitten vasta
aloitetaan selkärangan hermojen hoitamista, antaessa niille tarpeelliset ohjeet.
VERENKIERRON YHTENÄISTÄMINEN. Toteutetaan bioenergeettisten syöttöjen
avulla, ts. käsien nopeilla liikkeillä päästä jalkoihin asti. Sen ohella pitää puhua valtimojen
ja laskimojen ajatukselle: „Virratkaa vapaasti ja tasaisesti, rauhallisesti ja jatkuvasti,
virratkaa, liikkukaa, virratkaa“. Verenkierron yhtenäistäminen on hyödyllinen
käytännöllinen kaikkien elinten hoitamiseen, koska se edistää niiden toiminnan
palauttamista.
PÄÄNSÄRYT. Ensimmäisenä hoidetaan maha, sitten yhtenäistetään verenkierto, ja sitten
aloitetaan paikallista pään hoitoa. Sen ohella puhutaan aivojen hermosoluille: „No,
rauhoittukaa, tyyntykää, rauhoittakaa“ jne.
GYNEKOLOGISET SAIRAUKSET. Ensimmäiseksi hoidetaan maha, sitten seuraa
paikallinen hoito. Kädet laittakaa vatsan alemmalle osalle ja käskekää: „Anna voimaa,
terveyttä, toimi oikein“ jne.

150
 Kaunis figuuri jokaiselle naiselle

Ei ole olemassa sellaista naista, kuka ei haluaisi olla VIELÄ kauniimpi. Kauneuden
nimessä on he valmiita noudattamaan dieettiä, kiduttamaan itseään kaikenlaisilla
fyysislisillä harjoituksilla, syömään (usein terveydelle vaarallisia) erilaisia laihtumis- ja
… jumala tietää mihin tarkoitettuja keksittyjä kemikaalien kokoomia, samantekevää
kun luonnolliseksi ne on paperilla sanottu. Jopa, jos niillä on jonkinlainen vaikutus,
sitten on se tavallisesti lyhytaikainen, tai pitkäaikaisella käytöllä oman suuren hinnan
takia tyhjentää perheen lompakon.

Ne, ketkä on lukenut huolellisesti minun kirjoituksen ensimmäistä osaa, on varmasti

huomannut sana – PALLEANHENGITTÄMINEN. Tässä haluan vielä erikseen
näyttää, minkälainen valtava voima on palleanhengittämisellä. Ja hengittäminen on
ILMAISTA.

Enemmän kun 20 vuotta takaisin, 1981. vuonna tapasivat Italiassa 13-jäsenellinen ryhmä
lääkäreitä monesta paikasta maailmaa, että tehdä yksi tieteellinen koe. Sen kokeen nimi oli
„Kuivan tilanteen tutkiminen“. Sitä ryhmää ohjasi maailmankuuluisa fysiologi, tohtori
Arthur Guyton, monien lääketiedeinstituuttien oppikirjojen ja tieteellisten töiden kirjoittaja.
Kunnes 1981 vuoden asti kaikki spesialistit luulivat, että fyysiset harjoitukset tai lihasten
liikunta on „TERVEYDENAVAIN“, että juuri se laittaa liikkumaan ihmisen
lymfasysteemin, ts. systeemin, mikä poistaa kudoksista haitalliset aineenvaihdunnan
jäännöstuotteet. Asiasta olivat he varmat, mutta haluttiin tietää, millaisella fyysisen
kuormituksen tasolla lymfasysteemi aktivoi. Lymfasysteemin keskus on rintakehässä. Jos
lymfasysteemi on aktivoitu, sitten lymfa nousee ylös pitkin putkimaista rakennetta, mikä
sitten yhdistää keskenään kaikki lymfasolmut. Enemmistö lymfasolmuja sijaitse
ylävartalossa, ja kainalot – se on ylijäänneille ruumiinosille melkein niin kuin KUNINGAS,
mitä me nykyaikaiset ajatuksettomilla aivoilla ihmiset „suojelemme“ elimistön
toiminnallisen työn tekemisen edestä/vastoin ruumin solujen suhteessa
myrkkykemikaaleilla 24/7.

Mutta siinä Italian kokeessa lääkärit laittoivat urheilijan vartalolle vastaavat anturit ja tekivät
lymfasysteemin „kuvan“. Se kävi, kävi, kävi…, mutta lymfasysteemissä ei ollut
minkäänlaista liikuntaa. Sitten, lääkärit luulivat, että se tehtävä on liian helppo ja mies
laitettiin juoksemaan. Tulosta ei ollut vieläkään. Eteenpäin urheilija tuli pakotettu tekemään
kaikenlaisia hyppyjä, ja jopa pää alaspäin olemisia, vaan pää vastaan seinää ei pakotettu
juoksemaan. Urheilija teki kaikki mitä käskettiin, mutta lymfasysteemissä silti entiseen
tapaan – ei minkäänlaista liikuntaa. Kun 45 minuutillisen urheilijan kidutuksen jälkeen silti
tulosta ei ollut, sitten olivat kaikki lääkärit täysin hämmingissä. „Koekani“ väsyi ja myös
lääkäreillä loppuivat ajatukset. Ne lupasivat urheilijalla istua ja levätä, että itse uusia
harjoituksia / tehtäviä keksiä. Ja katso, urheilija istui, hengitti pari kertaa syvästi pallealla
sisään – ulos…ja mitä tapahtui? Lymfa meni pitkin suonia liikkumaan, niin kun olisi
suihkukaivolta otettu tulppa pois. Kaikkien lääkäreiden yllätys oli ääretön. Niin he keksivät
TÄYSIN SATTUNAISESTI, että lymfasysteemille vaikutta ei fyysinen kuormitus ja
„täydellä rinnalla“ hengittäminen, VAAN pallean työ. Mutta pallean oikea työ – se on
elimistön oikea-aikainen ja optimaalinen puhdistaminen, se onkin TERVEYS.
Koko maailma luki siitä kokeesta, sen tulokset heijastuivat myöhemmin myös
lääketieteenoppikirjoissa, mutta vaan yksi ihminen maailmassa – kirkkaalla älyllä daami
Amerikassa – Greer Childers – älysi hetkessä sen sisällyksellistä arvoa NAISILLE ja teki

151
tervehtyvän treenauskompleksin „BODYFLEX“. Yhdessä harjoituksia ja metodista opetusta
näyttävien videoiden ja DVD leffoilla. Greer on siinä kuvassa 59 vuotta vanha ja tähän asti
joka päivä tekee itse BodyFlex´in harjoituksia. Mutta alussa, kokeillessa, vähentyi
ensimmäisessä 90 päivässä vaateiden koko 52-lta 42-lle.

BodyFlex`in metodiikan salaisuus on siinä, että ne harjoitukset perustuu aerobisella

palleahengittämisellä yhdessä isotonisilla ja isometrisillä ASENNOILLA. Sellainen
hengittäminen rikastaa elimistöä lisähapella, mikä aktiivisesti hajottaa rasvaa ja
samanaikaisesti takaa aineenvaihdunnan jäännösten pikaisen poisvirran. Harjoitukset on
valittu sellaiset, että suunnata se aktiivinen veri juuri tietyille ruumiinosille tai lihasryhmille.

Niin kun on kirjoittanut spesialistit paksusuolen ongelmien alalla Alek Borsenko: „Bakteerit,
virukset, parasiitit ja erittäin syöpäsolut hävittää happea riittävällä läsnäololla“.
„BodyFlex“ – se on yksi parhaista jo yli 20 vuotta myynnissä olluista elimistöä hapella
rikastamisen metodeista. Te saatte aerobisen vaikutuksen 5 kertaa nopeammin, kun juostessa
(sauvakävelystä puhumatta). Jos te juoksette tunnin ajan – polttatte pois 700 kilokaloria. Jos
te harrastatte tunnin tavallista aerobicia – poltatte 250 kilokaloria. Mutta jos teette tunnin
„BodyFlex“ harjoituksia – vapautatte 3500 kilokalorista. Elikkä aerobinen
palleahengittäminen aktivoi lymfan liikunta, huomattavasti parantaa laskimollisen veren
liikuntaa, suosio ja hieroo sisäelimiä, mitkä kaikki yhteen nostaa aineenvaihdunnan
aktiivisuutta ja parantaa itsetuntoa. Tärkeä on sen ohella sellainen tosiasia, että BodyFlex ei
nostaa harjoitusten jälkeen ruoanhalua, niin kun sitä tekevät muut tavalliset dynaamiset
fyysiset harjoitukset. Palleaa sanotaan kehon toiseksi sydämeksi. Se tekee kyllä yhden
minuutin aikana vaan ¼ sydämen liikkumisen luvusta, mutta sen kemodynaaminen paine on
paljon enemmän vahvempi, kun sydämen kutistumisella.

Nykyajaksi harjoittaa BodyFlexin metodiikalla miljoonat ihmiset Amerikassa ja Euroopassa.

Mutta Virossa – tuntuu, että on erittäin „itkuinen“ tilanne.

Ohjelman „BodyFlex“ – päämäärä ei ole painon pudottaminen, vaan figuuria

muodostavien veltostuneiden lihasten jännittäminen ja energeettisen tason nostaminen.

152
Aerobisen hengittämisen harjoituksia voivat tehdä kaikki ihmiset sukupuolesta ja iästä tai
alustavasta terveellisestä tilasta riippumatta. Niitä harjoituksia – asentoja voi tehdä niin
pystyssä, pitkällään tai istuessa.

Kaikki harjoitukset on jaettu kolmen ryhmään.

Isometriset – ne on sellaiset harjoitukset, mitkä aiheuttavat paineen yhdessä lihasryhmässä.

Esimerkiksi, painaisitte käden nyrkkiin.

Isotoniset – jos työskentele monta lihasryhmää. Esimerkiksi, laittakaa kämmenet yhteen ja

alkakaa niitä toinen toisensa vastaan painaa.

Venyttävät – ne on harjoitukset lihasten elastisuudelle. Vähän on vaan lihaksia „pumpata“,

tärkeä on, että niiden jänteet ja yhteydet olisivat elastiset, että selkäranka olisi liikkuva ja
notkea, että lihakset ei jäisi kramppiin. (Varmasti on teillä joskus jonkin lihas kouristunut –
erittäin epämiellyttävä tunne, välillä myös hengenvaarallinen.)

Kompleksissa PUUTTUVAT kaikki hyppimiseen perustuvat harjoitukset.

HENGITTÄMINEN

BodyFlex palleahengittäminen: sisään hengittäminen – nenän kautta, ulos

hengittäminen – suun kautta, ja on jaettu 5 etapiksi.

1. Etappi. Ulos hengittäminen suun kautta. Ensimmäinen, missä tässä alkaa opetus, -
se on taito oikein ilma keuhkoista ulos hengittää. Niiden harjoitusten luonne on tärkeä,
että keuhkoista poistuisi koko ilma. Sen takia pitää ei yksinkertaisesti ulos hengittää,
vaan VOIMALLA PURISTAA. Että sitä tehdä oikein, pyöristäkää huulet ja työntäkää ne
vähäsen eteenpäin, niin kun alkaisitte viheltää. Nyt yrittäkää hitaasti ja rauhallisesti
hengittää suun kautta ulos. Jos löydätte, että enää ei ole mitään ulos hengittää, lopeta
ulos hengittäminen ja sulkekaa suu.
2. Etappi. Nopea sisään hengittäminen nenän kautta. Nyt koko huomio nenälle.
Edellisestä etappista jäi suu kiinni. Hengittäkää voimakasti läpi nenän sisään, niin
nopeasti ja täysin kun pystytte. Sellaisella sisään hengittämisellä pitää syntyä
äänivaikutus. Mitä vahvempi on ääni, sitä parempi.
3. Etappi. Vahva, pallean avulla ulos hengittäminen suun kautta. Ulos
hengittämiseksi avatkaa suu täysin. Nyt jännittäkää voimakkaasti vatsalihaksia ja
pallean avulla työntäkää ulos koko ilma, että tunnette keuhkojen puristamista. Ja
taas, mitä äänekkäämpi, sitä parempi. Pitäisi syntyä suunnilleen sellainen ääni: P-A –
HHH
4. Etappi. Hengen pidättäminen. Se on hengitys harjoitusten kaikkein monimutkaisin
osa. Siihen puristakaa huulet tiukasti kiinni. Älkää päästäkö ilmaa sisään ei suun, ei
nenän kautta. Pää on hellästi rinnan puoleen painettu. Nyt koko huomio vatsalle.
Huomautus: edellisessä etapissa me vaan jännitimme vatsalihaksia!!! Aloitamme
hitaasti sekuntien laskemista ja alamme vatsaa sisäänpäin vetämään…niin paljon
kuin mahdollista, että syntyisi olo, että kaikki, mitkä vatsassa, nousee ylös ja mene
kylkiluiden alle. Ehkä te alussa paljon sekunteja laskea ei ehdi, kuka enemmän, kuka
vähemmän. Aluksi vasta 3-4 sekuntia, mutta periaatteessa pitäisi ehtiä 12-15
sekunnin asti, sitten olette periaatteellisesti suorittanut valmennuskauden. Sen takia
pitää treenata, treenata ja…. Mitä kauemmin pystytte henkeä pidättämään, sitä
tehokkaampi on harjoitus.

153
HUOMIO! Kaikki harjoitukset – asennot tehdään juuri siinä neljännessä etapissa –
hengen pidättämisen aikana!

5. Etappi. Uusi sisään hengittäminen nenän kautta. Laskitte oman edellisen etapin
sekunnit, voitte sitten sisään hengittää. Rentoutukaa lihakset ja antakaa ilman itse
keuhkoihin sisään tulla. Myös se sisään hengittäminen jännityksen jälkeen pitäisi
tapahtua äänellä.

BodyFlex harjoituksia suorittaessa pitäisi olla saavutettu kaikki viisi etappia, sen takia
tarkastakaa huolellisesti kaikkien harjoitusten ja hengittämisen vaatimusten täyttämistä.

BodyFlex harjoituksia on kaikin paras tehdä varhain aamulla, ennen ruokaa. Täydellä
vatsalla harjoitusten tekeminen on turha, sitä paitsi voi syntyä epämiellyttävät tunteet –
pahoinvointi, oksettamisen halu…

Jos olette täysin tehneet kaikki hengittämisen 5 etappia, voitte aloittaa jo asentojen
käyttämistä.

Menestystä Teille tuovat kolmen ehdon täyttäminen:

1. Säännöllisyys. Lihasten ja lihasryhmien säännöllinen kuormitus antaa tuloksia

2. Harjoitusten valinta. Ennen kun ryhdytte jonkinlaisen ongelmallisen ruumiinosan
kimppuun, valitkaa harjoituksia, mitkä kuormittaa kerralla lihasryhmiä. Siksi ihmiset,
ketkä on rasvoittunut, niillä ei ole ongelma yksinäisruumiinosan kanssa, vaan koko
vartalolla täysilukuisesti, siksi enemmistöllä tapauksista on rasvakudos levinnyt kaikille
ruumiinosille.
3. Älkää kuormittako itseänne lisäpäämäärillä. Esimerkiksi, tiukka ruokavalio tai
nälkäkuuri. Antakaa yksi systeemi tekee omaa työtä.

BodyFlex alkuperäisharjoitusten kompleksin kuuluu vaan 12 yksinkertaista, mutta tehokasta

harjoitusta. Ne esimerkkiasennot on otettu BodyFlex metodiikasta ja myös Hatha-Joogasta.
Mutta jos ymmärsitte asian tarkoitusta, voitte vapaasti itselle miellyttäviä harjoituksia
keksiä.

Piirustus 1. Alkuasento hengittämisen treenaamiseksi. Piirustus 2.

154
Piirustus 3. Piirustus 4.

Piirustus 5. Piirustus 6.

Piirustus 7. Piirustus 8.

155
Piirustus 9. Piirustus 10.

Piirustus 11. Piirustus 12.

Piirustus 13. Piirustus 14. Piirustus 15.

Kaikissa asennoissa pitää lihaksia hengen pidättämisen aikana PITÄÄ

MAKSIMAALLISESTI jännitettynä, venytettynä tai suoristettuna.

156
 Monet kuvalliset esimerkit, miten niitä harjoituksia suorittaa

Piirustus 5. Menkää polvilleen ja nojatkaa käsivarsilla lattiaan, selkä suorana. Yksi jalka
suoristakaa ulos ja nojatkaa varpaille. Seuratkaa, että polvi olisi suorana. Kädet on
kyynärpäistä taivutettu ja kämmenet nojaavat lattialle – käsillä on suurin osa kehon painosta.
Harjoitusta suorittaessa käsiä ei saa nostaa lattialta! Pää pitää olla nostettu, katse kohdistettu
eteen (seinälle, ei lattialle). Jos asento on nyt oikein otettu, sitten aloittakaa
hengitysharjoitusten kanssa: Ulos hengittäminen, äänekäs sisään hengittäminen läpi
nenän, äänekäs ulos hengittäminen läpi suun, hengen pidättäminen – vetäkää vatsa
sisään, laskekaa pää ja aloittakaa hengen pidättämisen aikana harjoituksen tekeminen –
alkakaa hitaasti nostamaan taakse suoristettua jalkaa, varpaat taivuttakaa itseäsi päin.
Varpaille kiinnittäkää erillinen huomio, siksi, jos SUORISTATTE varpaita, sitten veren
virtaus suunta muuttuu (takapuolen sijasta mene veri pohkeisiin). Jalkaa itse yrittäkää nostaa
niin korkealle kun mahdollinen ja myös yrittäkää pää laittaa niskaan. Seuratkaa, että myös
kehonpaino nojaisi tasaisesti kyynärpäille kuin myös kämmenille, siksi, jos peruspaine
menee vaan kämmenille, sitten te muutatte selkärangan asentoa ja korkeutta, mikä on sille
harjoitukselle haitallinen. Ehtiessä siihen maksimaalisen jännityksen asentoon -
„kivettykää“ - jääkää siihen asentoon ja laskekaa ajatuksessa sekunteja....10 asti. Laskitte 10
asti, rentoutukaa, päästäkää jalka alas ja ottakaa alkuasento. Toistakaa nyt samaa harjoitusta
toisella jalalla ja niin molemmalle jaloille kolme kertaa.

Piirustus 6. Alkuasento melkein sama, niin kuin edellisessä harjoituksessa, mutta oikean
jalan laitatte täysikulmassa sivuun. Myös tässä on polvi suora ja jalka nojaa lattialle. Kädet
ei ole siinä harjoituksessa enää kyynärpäistä koukistettu, vaan nojaatte suorille käsille!!!
Aloittakaa palleahengittämistä: Ulos hengittäminen, äänekäs sisään hengittäminen läpi
nenän, äänekäs ulos hengittäminen läpi suun, hengen pidättäminen – vetäkää vatsa
sisään ja... Nostatte oikean jalan lantion korkeudelle (samansuuntaisesti lattian kanssa) ja
vedätte eteenpäin. Siitä asennosta, jos pystytte, yrittäkää jalkaa nostaa myös lantiosta
korkeammalle ja silti päälle lähemmäksi. Maksimaalisen suoristuksen asennossa ja
hengen pidättämisen aikana laskette taas sekunteja... 10 asti, rentoutukaa, ottakaa
alkuasento ja teette saman harjoituksen myös toisella jalalla – niin molemmalla 3 kertaa.

Piirustus 8. Menkää selälleen, kädet puristettu tiukasti sivulle, mutta niin, että kyynärpäät ei
koske lattiaa! Jalat yhdessä, päkiät myös. Katse suunnattu suoraan itseäsi eteen.
Aloittakaa palleahengittämistä: Ulos hengittäminen, äänekäs sisään hengittäminen läpi
nenän, äänekäs ulos hengittäminen läpi suun, hengen pidättäminen – vetäkää vatsa
sisään ja...siitä asennosta hengen pidättämisen aikana nostatte molemmat jalat yhdessä niin
korkealle, että kantapäät olisi lattiasta noin 30 – 40 cm, polvet suorana. Samalle korkeudelle
nostatte myös pään (suorana yhdessä ylävartalon kanssa). Ylijäänyt vartalo nojautuu vaan
ristiluille ja takamukselle. Katse suunnattu varpaille. Vieläkin henkeä pidättäessä, laskette
taas 10 sekuntiin asti, päästätte hitaasti alas niin jalat kun pään ja rentoudutte. Toistatte
harjoitusta 6 kertaa.

157
 Jälkisana

Se, mistä on edelläpäin kirjoitettu, voi monesta tuntua, että taas yksi „lörpötys“ on
kirjoitettu. Voi myös niin suhtautua, mutta elämässä on kaikki asiat suhteelliset – niiden
arvot riippuvat asioiden ja olemusten kanssa kosketuksessa olevien ihmisten omista
tietämyksistä ja yleisestä henkisestä kehityksestä. Minun päämäärä sen kirjoituksen kanssa
on antaa ihmisille uusia aiheita ajattelemiseksi, siksi kuka tietää – TOTUUS on kenties
jossain vieressä ja lähellä.
Otamme erittäin yksinkertaisen asian. Nykyaikana on maailmassa satoja tuhansia, jopa
miljoonia ihmisiä, ketkä on sen verran rikkaammat, että voivat itselle sallia vanhentumisen
tai sairauden tuntomerkkien syntymisen tapauksessa kaikin parhaimpia ja nykyaikaisempia
hoitometodeja, kaikkein parasta ruokaa, kaikkein puhtainta vettä, kaikkein optimaalisten
kemiallisten elementtien, vitamiinien ja kivennäisaineiden sekoituksia, kaikkein
tieteellisimpiä ruokavalioita, kaikkein parhaita ihohoitoa – niin sisältä kun ulkoa jne. Kansan
käytössä on myös satoja erilaisia ruokalisäkkeitä, mitkä „pystyvät KAIKKEA tekemään“.
Mutta niiden „ihmelääkkeiden“ monen kymmenien vuoden pituiselle käyttämiselle ei ole
maailmassa jostain syystä tähän asti syntynyt isoa armeijaa pitkäikäisiä, terveitä ja
nuorekkaalla ulkonäöllä ihmisiä. Ihmiset on samalla tavalla sairaat ja vanhat. Filmitähdet
yrittää vanhentumista pettää, tehdessä naamalle massa kauneusleikkauksia, muuttaessa
muuten kauniin ilmeikkään (vaikka vähäsen ryppyisen) naaman jonkinlaiseksi zombi
naamariksi. Miksi sitten niihin ei vaikuta „superhyvät“ ja kalliit ryppyjenvastaiset voiteet, ja
kaikenlaiset ravitsevat ja kosteuttavat päivän- ja yönaamiot? Minä luulen, että kaikki ne
„ihmekyvyt“ pystyvät ihmeisiin vaan mainoksissa, ei käytännöllisessä elämässä.
Otamme vaikka toisen esimerkin. Monet on luultavasti nähnyt televisiossa ohjelmaa “Suurin
pudottaja“. Miksi ne tuolla tekevät kuukausikaupalla aamusta iltaan asti raskasta treenausta,
ja noin pystyvät vaan paria kiloa pudottaa ruumiinpainosta. Miksi ne ei osta ostoskanavalla
mainostavia „ihmekoneita“, missä ei ole vaja muuta, kun 2-3 minuuttia joka päivä vähäsen
käsiä tai jalkoja liikuttaa ja jo viikon tai ainakin kahden päästä on ylimääräiset kilot hävinnyt
ja sijalle tullut superfiguuri.

Ihmeet on saman aikana olemassa – ja aivan muualla. On olemassa suhteellisesti pitkäikäisiä

ja ilman terveysongelmia kansoja tai sukukuntia. Niiden käytössä ei ole ihmevälineitä, niin
kun rikkailla, vaan vaikea työ ja yksinkertainen ruoka. Sellaiset kansat elää tavallisesti
vuorisilla alueilla. Ja niitä kansoja tutkiessa tule esiin yksi kiinnostava seikka. Jos se kansa
jaetaan kahdeksi, mistä yksi elää vuoren juurella, toinen ylhäällä 1500-1600 metrin
korkeudella, sitten niiden eliniän pituudessa ja terveydessä on iso ero. Ylhäällä elävien
elämä on vielä huomattavasti pitempi, kun vuoren juurella elävillä. Mistä on sitten kysymys.
Koska niillä kaikki muu on samanlainen – samanlainen raskas työ, samanlainen ruoka, myös
vesi on samasta jäävirrasta sulanut. ... vaan hengittämisen ehdot on niillä täysin erilaiset.
Millaisen johtopäätöksen voimme sitten tehdä?
Minun mielestä vaan yhden: HENGITTÄMISELLÄ on elämänpituuden ja terveyden
varten määräävä tärkeys.

Sen takia omistin oman kirjan ensimmäisen, kaikkein tärkeimmän osan, hengittämiselle.
Haluammeko sitä tai ei, mutta meistä riippumatta, jos ihminen hengittää, sitten on hän
hengissä, jos ei hengitä, sitten ei ole enää hengissä. Tästä pitäisi ymmärtää, että
HENGITTÄMINEN on elävän olennon KAIKKEIN TÄRKEÄMPI TEHTÄVÄ. Ja ei vaan
hengittäminen, vaan OIKEA HENGITTÄMINEN. Me voimme viisastella, että ihminen
automaattisesti hengittää oikein, siksi mannermaalla on se tosiaan käytännöllisesti ottaessa
kaikkein korkein elinikä. Poikkeuksen muodostaa vaan norsut, mutta ne hengittävät myös
ihmisestä hitaammin. Mutta jos tarkkailemme valtameren asukaita, sitten niiden elinikä on

158
huomattavasti pitempi. Otamme esimerkiksi kaikille tuttavan kilpikonnan. Hän elää
parisataa vuotta. Alkeellisesti ajattelevalle ihmiselle tulee kilpikonnan mainitsemisella heti
silmien eteen kuva melkein KAIKKEIN HITAAMMASTA ja kömpelöstä eläimestä. Mutta
onko se todellisuudessa näin? Todellisuudessa – suuret merikilpikonnat joka vuosi kulkevat
tien omiin munintapaikkoihin ja takaisin pituudella 2000 – 4000 km. Ja sitä valtavaa
energiaa vaativassa ilmasta tiiviimmässä ympäristössä jatkuvassa taistelussa virtausten ja
aaltojen kanssa. Monta ihmistä voisi kehua, että ne vuodesta vuoteen omilla jaloilla
kulkevat noin 4000 km. Uskon, että suhteellisesti vähäiset.
Mutta jos verrata mannermaa asukkaita ja vedenasukkaita, sitten on vielä yksi valtava ero.
Käytännöllisesti kaikilla mannermaa asukkailla – linnuilla, eläimillä, kovakuoriaisilla -
satiaisilla on yksi YHTEINEN SAIRAUS – SYÖPÄ. Sellaista sairautta ei ole löydetty
vedenasukkailla. Missä on ero? Ero on siinä – erilainen HENGITTÄMISPERIAATE, mikä
perustu erilaiselle happimäärälle ja hengittämistavalle.
Viimeisten vuosikymmenien tieteelliset tutkimukset on tullut yhteiseen tulokseen – OIKEA
hengittäminen ON riippumatta ihmisten suhtautumisesta siinä, kaikin VOIMAKKAAMPI
hoitovapaa metodi terveyden palautumiseksi.
Kirjassa kuvattu laite TFI (TDI-02) käytetään menestyksellisesti fyysisen kuormituksen
imitaationa. 20 minuuttia hengittämistä läpi koneen antaa kuormituksen, niin kun 10 km
juoksemisella – vaan terveellisemmin.

Että koneen prototyypin (TDI-01) idea on arvokas, näyttää se, että monia vuosia kävi
terveydenhoidon järjestöjen ja niiden ohjaavien professorien välissä oikeudelliset kiistelyt
koneen keksimisestä (modifikaatioiden) ja käyttämisen tekijänoikeudesta. Kaikki halusivat
olla tekijät. Myöhemmin siitä vakiintui kaksi hengittämistreenauksen suuntaa (TDI-01 tai
TDI-02 tai niiden modifikaatioiden käyttämisellä). Molemman suunnan koneita saa käyttää
myös keskinäisesti.
TDI-02 (ja sen uuden TFI variantti) työ perustu melkein täysin tohtori Buteikon
hengittämisteorialla hiilihappokaasun tärkeydestä ihmiselimistössä. Virossa tietämättömällä
syyllä ei ole tietoa siitä teoriasta. Onneksi toisissa valtioissa seurataan paremmin tieteen
kehitystä, sen tekijän synnyinmaasta tai kansallisuudesta riippumatta. Esimerkiksi, Buteikon
hengittämisteoria on maailmassa tähän asti erittäin arvokas, vaikka hän itse on jo kuollut –
Professori Buteiko kuoli rauhallisesti 80 vuotta vanhana, Moskovassa, perjantaina 2.
toukokuussa 2003 v. Mutta häntä surevat miljoonat kiitolliset ihmiset koko maailmassa –
kaikki kenelle on hänen metodin käyttämisestä suurta apua ollut – Buteikon metodia on
virallisesti sanottu PARHAIMMAKSI LÄÄKEVAPAAKSI ASTMAN HOITAMISEN
METODIKSI MAAILMASSA.
Nyt on Buteiko jo Suomessa - ButeykoClinic Finland,
Ja oma opettaja:

Sirpa Perämaa MA. Dip. Buteyko Sirpa is the first and only
Buteyko practitioner in Finland. Her passion as a Buteyko
practitioner are due to being a chronic asthmatic for the past ten
years. In addition, asthma has affected many members of her
family and helping others to free themselves from this chronic
condition is her motivation. She conducts clinics in Tampere.

http://www.astmapysakki.fi/index.html

159
Buteikon metodi ulkomaalla
Buteikon Instituutti Australiassa (Buteyko Institute of Breathing and Health (BIBH):
http://www.buteyko.com
Peter Kolb’s Buteyko site: http://www.wt.com.au/~pkolb/buteyko.htm
tai: http://www.wt.com.au/~pkolb/BPSN.HTM
www.buteyko-usa.com - USA
http://www.buteykonorthwest.co.uk - Englanti, Skotlanti, Suomi
www.buteyko.nl - Matalamaat
www.buteykoitalia.homestead.com – Italia
www.atemweite.de – Saksa
www.buteyko.net - Englanti
www.buteyko.ie - Irlanti

Toinen edellä mainittu treenauskone TDI-01 (Frolovin inhalaattori) on käytännöllisesti

käytössä koko maailmassa KOLMANNEN HENGITTÄMISEN treenauksilla. Sitä sisäistä
(endogeenista) elikkä kolmatta hengittämistä sanotaan jo kunnioituksellisesti
KOLMANNEN VUOSITUHANNEN hengittämiseksi.
Sitä paitsi laitteen koekappaleen luomista 1962 vuonna tavoitteli Frolov siihen patenttia.
Liki 20 vuotta ei uskallettu sitä antaa, sen verran uusi idea oli, mutta lopuksi, pitkien ja
perusteellisten kokeiden jälkeen, niin käytännöllisen kun kliinisen, mutta myös tieteellisiä
tutkimuksia, sai se kone 1982 vuonna patentin ja virallisen käyttöluvan. Myöhäisellä
käytännöllisellä käyttämisellä kiinnitti se kone jopa Venäjän Hallituksen huomion, ja
17.01.2002 vuonna Venäjän Hallituksen määräyksellä laitettiin Frolovin inhalaattori
ihmisen elämässä välttämätömien medisiinallisen tarkoituksella tuotteiden
nimiluetteloon. Tämä tarkoittaa sitä, että se laite pitäisi olla jokaisen kotona, jokaisella
ihmisella ja sen jokapäivänen käyttö pitäisi olla sama luonnollinen, kun hammasharjan
käyttäminen.
Nykyajaksi on Venäjällä ihmiset keskittynyt „endogeenisten“ kerhoihin, niillä on
internetissä joukolla foorumeita, missä vaihdetaan keskenään tietoja ja kokemuksia, ja missä
ne voivat saada käytännöllistä opastusta sen alan lääketiedetiedemiehiltä ja lääkäreiltä.
Venäjän lisäksi uskovat siihen ja mainostavat endogeenista hengittämistä ja Frolovin laitetta
vielä seuraavat maat: USA, Saksa, Ranska, Kanada, Espanja, Ruotsi, Uusimerimaa, Italia,
Tšekki ja Ukraina, mitä saa katsoa seuraavasta: www.intellectbreathing.com

Japanissa tiedemiehet etsivät huolellisesti oman „elämän eliksiiriä“. He on tullut

johtopäätökseen, että jos laskea ihmisen lämpöä 2 asteen verran, sitten elinikä pitenee 200
vuotta. He yrittävät vastaava laskua saavuutta sen aivojenosan vaikuttamisella, mikä sääti
ruumin lämpöä. Jostain syystä luulen, että KEINOLLISEN vaikuttamisen suunta on
turhamainen ja vaikea, koska Venäjällä on joukolla ihmisiä, ketkä on vuosia hengittänyt
endogeenisessa systeemissä ja kiitos energian muodostumisen muutokselle on
automaattisesti saavuttanut oman ruumiinlämmön laskun 1,0 – 1,5 asteen verran.

Mikä on tilanne meidän valtiossa? Meidän valtiossa tapahtuu seuraava todistus sille, miten
maailma meitä ymmärtää: ihminen, kenelle „virolaisen kansaruoka on toinen virolainen“. Ja
jos me sitä heti tehdä ei saa, sitten imemme uutisia jostain yksityistapauksista. Uutinen voi
myös vakava olla, mutta sen vakavuus ei ehdi meidän ihmisten aivoihin, siksi se ei aiheuta
adekvaattista reaktiota ei uutista lukevilla ihmisillä eikä valtion puolelta.
Esimerkiksi, hiljattain oli sanomalehdessä artikkeli, että Suomessa on kalat (ja myös sienet)
myrkytetty sesiumilla.
Mutta meillä täällä? Olemmeko Suomesta paremmat? Mitä tekee ne radioaktiiviset aineet,
mitkä putosivat maahan täällä, ennen kun ylijääneet Suomeen ehtivät? Yrittikö kukaan

160
meidän valtiossa ehdottaa meidän kalojen ja metsäantimien radioaktiivisuuden
tarkastamiseksi? Ei, ja vielä kerran ei!!! Meidän poliittisessa huippukerroksessa kiertele
ajatus liittyä myös jonkinlaisen ydinvoimalan rakennuksen kanssa. Looginen olisi, että sitten
voisi kiinnostua – (tietoja vaatia niiltä olisi liian paljon) – prosessien vasten
ydinvoimaloissa.
Televisiossa tulee mainos: „Internetit tekee lapset viisaaksi“. Kiinnostava, miksi internetin
viisaus „päättäjien“ aivoihin ei ehdi? Mutta, jos vähäsenkin kiinnostaisi, sitten selvisi, että:
ydinvoimaloissa syntyy suunnilleen 400 nimikettä radioaktiivisia aineita.
Osat niistä, totta kyllä, hajoavat sekuntien murto-osan, tai minuuttien, tai päivien aikana:
jodi – 133 (20 tuntia), jodi – 131 (8 vuorokautta), mutta on vielä pitkäaikaisen
puoliintumiskaudella ja ERITTÄIN VAARALLISET kaikille elävälle organismeille, niin
kun: jodi – 129 (1,7*10/3 vuotta), strontium – 90 (29,1 vuotta), sesiumi – 137 (30 vuotta),
krypton – 85 (10,7 vuotta), triitiumi (12,4 vuotta), hiili – 14 (5770 vuotta), jne. Me luemme
lehtiartikkelia, että sesiumin syömisellä olisi jopa suositeltava määrä???
Minun mielestä olisi sellainen artikkeli riittävä, että HETI aloittaa tarkkailututkimuksia, mitä
meidän kalat sisältää. Onko meidän ruoka vaaraton tai ei. Sellaiseen tarkoituksen rahaa ei
löydetä (tai ei HALUTA löytää). Mutta...Pari kuukautta alapuolella olevan artikkelin
ilmestymistä löydettiin raha suurelle mainoskampanjalle – SYÖKÄÄ ENEMMÄN KALAA.

Postimies, 15. kesäkuu 2006

Suomen kaloissa löydetty Tshernobylista perisin sesiumi

Suomen järvissä elävistä kaloista on vieläkin paikoittain merkityksellisessä määrässä

Tshernobylin ydinvoimalan tuhosta kotoisin olevia radioaktiivista sesiumia, kirjoitti
sanomalehti Helsingin Sanomat.
Haukien ja suurempien ahvenien sesiumin sisällys on huonomassa tapauksessa tuhansia
bekrelleja kiloa kohti. Samassa on Euroopan Komissio tehnyt määräyksen myydävän
luonnosta saadavien ruoka-aineiden maksimaaliseksi sesiumin sisältymiseksi olisi 600
161
bekrellia kiloa kohti.
Ne alueet, minkä tuhonjälkinen radioaktiivinen saastuttaminen oli samankaltainen, poikkesi
silti sesiumin sisältymiseltä. Sitä aiheuttavat myös järvien tilanne ja veden virran nopeus.
Suomalaisten vuoden säteilyannos on likimäärin 4 millisiivertija, ruoassa olevan sesiumin
kautta saatavan säteilyannos on 0,01 millisiivertija.
Ihminen voi ruoasta saada monen kymmenisen kerta isomman annoksen tapauksessa, jos
syö radioaktiivisesti saastuneelta alueelta kotoisin olevia luontotuotteita.
Lisäksi kaloille löytyy Suomessa sesiumia yli suosittelevan rajan myös sienissä. (PM
Online)

Todellisuudessa ei olekin kysymys ei vaan kalasta, vaan poliittisen kerman suhtautumisesta

omiin asukkaihin. Jos minä edelläpäin oman kirjassa kirjoitin maidon juomisen
haitallisuudesta ja Strontiumin roolista sen ohella, sitten on se vaan yksi pikkunen hiukkanen
kaikista mahdollisista vaaroista. Myös sitä varianttia ei halua kukaan kontrolloida.
Kiinnittää tai kumota.
Saman aikana me tässä kehumme oman euronormeilla, mutta minä ei ole huomannut, että
jopa apteekeissa myytävissä yrttien tai lääkekasvien pakkauksilla olisi jonkinlaista
merkintää säteilyn (tai ylipäänsä sisällön) tarkastuksesta. Elikkä meillä ei ole aavistustakaan,
mitä me vapaasta luonnosta kerätty ruoho todellisuudessa sisältää – hoitaako, tai tappaako.

Siitä johtuvasti yksi asia vielä, haluaisin erikseen kiinnittää huomiota, on – Silicium –
elämän elementti. Luulen, että jos ollenkaan mikään meitä pelastaa radionukleiidien
haitallisesta vaikutuksesta, sitten voi siihen juuri olla Pii. Se olisi äärettömän suuri ja
kiitoksen ansaitseva työ tiedemiehille, jos he ottaisi sen tutkittavaksi.
Yksi esimerkki Siliciumista. Tiedemiehet TIETÄVÄT, että Pii pitää esineet elastisena ja
pehmeinä. Sen takia on myös muokattu ja menestyksellisesti teollisuudessa käytössä
säilytysaine E551. Mutta täsmälleen sama tekee pii myös ihmisen elimistössä – pitää suonet
ja jänteet elastisena ja puhtaina. Miksi me sitä sitten aloitteeksi vaikka VAAN sillä
tarkoituksella tietoisesti ei käytä?

T.R.

162