Autori tänu – Sisällys – Sanasto

Kaare Sark

Hyvä-parempi-paras

Soome keele
õppekomplekt
algajaile
Õppekomplekt ilmub Soome Instituudi algatusel. Õppematerjali veebiversiooni toetavad Soome Instituut ja
Eesti-Soome Kultuurifond. Materjal on tasuta kasutamiseks kõigile soome keele huvilistele.

Komplekti loomist rahastasid:

• Suomen Kulttuurirahasto
• Koneen säätiö
• WSOY:n kirjallisuussäätiö
• Alfred Kordelinin säätiö
• Suomalais-eestiläinen kauppakamari

Autor: Kaare Sark

Toimetajad: Leelo Kingisepp, Annekatrin Kaivapalu
Korrektuur: Hanna Hukkanen, Kristiina Sark, Tua Sysimiilu, Jaana Vasama, Riitta Kilkku
Kujundus: Kalle Toompere
Illustratsioonid: Kalle Toompere ja Ken-Erki Toompere
Fotod: iStockphoto, erakogud
Helilindistus: Stuudio Forwards
Tekste loevad: Juhani Koivuviita, Sampo-Juhani Parikka, Tuuli Ravantti, Reetta Sahlman, Tua Sysimiilu

Hyvä-parempi-paras
Soome keele õppekomplekt algajaile

Tallinn 2014
Kirjastus Iduleht
www.iduleht.ee

Veebiversioon põhineb seitsmendal, parandatud trüki versioonil

Esmatrükk 2009

Autoriõigus komplektile: Soome Instituut

Autoriõigus kujundusele ja illustratsioonidele: Kalle Toompere
 Autori tänu

Õppekomplekti valmimisele on kaasa aidanud paljud inimesed ja asutused. Soome Instituut ees­otsas
Jaana Vasamaga oli projekti algatajaks ja rahaliste võimaluste otsijaks. Rahaliselt toetasid õppekomp-
lekti loomist Suomen Kulttuurirahasto, Koneen säätiö, WSOY:n kirjallisuussäätiö, Alfred Kordelinin sää-
tiö ja Suomalais-eestiläinen kauppakamari. Nõu ja jõu ning lahke sõnaga olid alati abiks Soome Instit-
uudi töötajad Järvi Lipasti ja Sirje Volmre.

Suur tänu ka Soome Instituudi praktikantidele Hanna Hukkanenile ja Tua Sysimiilule, kes käsikirja läbi
lugesid ja vajalikku keelelist nõu andsid. Eriline tänu Tomi Sysimiilule reklaamibüroost Planner, kes
mõtles välja õppekomplekti pealkirja ja on seega raamatu ristiisaks.

Õppekomplekt ei oleks valminud ilma toimetajate Leelo Kingisepa ja Annekatrin Kaivapalu innuka panu-
seta. Suur tänu ka Kristiina Sarkile, Jaana Vasamale ja Riitta Kilkkule, kes lugesid raamatu korrektuuri.
Aitäh Soome-poolsetele konsultantidele Eila Hämäläinenile ja Karin Saarukkale, kes aitasid mõningaid
grammatika­küsimusi täpsustada.

Siiras tänu kuulub õppekomplekti käsikirja katsetajatele, keda oli kokku kolm: Madean Altsoo katsetas
osasid õppetükke Tallinna Lilleküla Gümnaasiumi 11. klassis, Ebe Talpsepp Loo Keskkooli 10. ja 11. klas-
sis ning Helja Kirber Tartu Forseliuse Gümnaasiumi 10. ja 12. klassis.

Õppekomplekti valmimisele aitasid kaasa ka minu õpilased, kes õppisid soome keelt õppekomplekti
käsikirja järgi 2008/2009 õppeaastal. Olgu siinkohal ära toodud nende nimed: Eneken Allikmäe, Jaanika
Arjasepp, Riina Bogatšova, Karmen Ernesaks-Meltsas, Annika Jaansalu, Sigrid Järvsoo, Siiri Haugas,
Ima-Riina Kisper-Hint, Mari Kesküla, Anu Klemmer, Taimi Leppik, Reelika Lohi, Merle Päästlane, Jana
Remmet, Ülle Saštšenko, Nadezda Sorokolat, Piia Tarlap, Jüri Viidebaum, Tatjana Vassiljeva, Rutta Voiko,
Eduard Voiko.

Tänan rõõmsameelseid soome noori, kes ühel kaunil kevadisel pühapäeval tulid vabatahtlikena õpiku teks-
te linti lugema: Juhani Koivuviita, Sampo-Juhani Parikka, Tuuli Ravantti, Reetta Sahlman ja Tua Sysimiilu.

Suur tänu inimestele ja asutustele, kes annetasid fotosid ja lubasid õppekomplektis kasutada oma tekste:
Argo Meresaar, Elle Mets, Sirje Volmre, Karin Saarukka, Pia Perkiö, Johanna Kartio, Juba Production Oy.

Ja lõpuks - suur tänu Kalle ja Ken-Erki Toomperele, kes andsid raamatule moodsa kujundusliku vormi.

3
 Armas soome keele õpetaja!

„Hyvä-parempi-paras“ on õppematerjal algajatele, kes pole soome keelega varem kokku puutunud
ja kes tahavad jõuda igapäevases suhtluskeeles A2–A2+ ning soome keelest arusaamisel B1 tasemele.
Õppekomplekti temaatika ja grammatikateemad lähtuvad gümnaasiumi C-keele ainekavast ning õppe-
komplekti esmane sihtrühm ongi gümnaasiumide ja kutsekoolide õpilased, kuid kindlasti saab materjali
kasutada ka täiskasvanute keelekursustel.

Õppekomplekti kuuluvad õpperaamat ja kuulamisülesanded – helifailid. Õpperaamatus on 36 peatük-

ki, mis on temaatikast ja grammatikast lähtudes jagatud 14 osaks (ühes osas on 2–4 peatükki). Materjali
on kokku umbes 210-tunnise kursuse korraldamiseks. Kuna soome keele õppijate lähtetase on üldjuhul
väga erinev ning ka tundide ja kursuste pikkus varieerub, ei ole peatükid planeeritud 45-minutiliste ter-
vikutena. Õpetaja võib edenemise tempo ise valida õppijate taseme järgi. Olen lähtunud põhimõttest
liikuda kergemalt raskemale ja seejuures korrata kogu aeg varasemat materjali üle. See ei välista siiski,
et mõnda teemat või grammatikaosa võiks õpetada muus järjekorras. Näiteks võib 35. peatüki tähtpäe-
vi käsitleda just siis, kui need kalendris ette tulevad.

Õppematerjali struktureerides olen lähtunud oma aastatepikkusest õpetajakogemusest ja arusaami-

sest, kuidas eestlane võiks minu meelest soome keelt õppida. Keelte sarnasuse tõttu tekib soome kee-
lest arusaamine üsna kiiresti. Seetõttu on juba esimeste peatükkide sõnavara küllalt mahukas ning sisse
on toodud grammatilisi konstruktsioone, mida õpetatakse alles õpiku lõpus. Ärge laske õppijail sellest
ehmuda! Eesmärk pole kõike kohe aktiivselt ära õppida ja meelde jätta, vaid kasutada ka keele passiivse
omandamise võimalusi. Nii võib juhtuda, et mingi grammatikateema seletamisel hakkab õpilaste jaoks
toimima nn ahaaefekt: seda me olemegi ju kogu aeg kasutanud! Enamat tähelepanu saavad õppe­
materjalis sellised keelenüansid, mis eesti keelest oluliselt erinevad.

Kõik grammatikat käsitlev on õpperaamatus tähistatud märksõnaga Huomaa! Grammatika seletamise

asemel juhitakse õppijat ennast reegleid konstrueerima. Õpetaja võib ise otsustada, kas, kui palju ja
kuidas on vaja reegleid seletada. Kogu aeg tasuks siiski meeles pidada, et tegemist on algkursusega
ning kogu soome keele grammatikat ei suuda keegi nii lühikese aja jooksul omandada ja see pole ka
eesmärk.

Õppetükkide uus keeleaines on esitatud tekstidena, mis on õpperaamatus välja toodud värvilise taus-
taga. Tekstid ei ole autentsed, vaid neid on algtasemele kohandatud. Tekste valides lähtusin sellest, et
õppijal tekiks huvi avaldada oma arvamust, et see, mida ta väljendab, puudutaks teda isiklikult ning
tunduks talle oluline. Kõnekeelt leidub õppematerjalis vähe, sest õpik on mõeldud algajatele.

Harjutusvara on mitmekesine, et võimaldada õppijal kasutada õpitavat keelt erinevates situatsioonides

ning õhutada õppijat rääkima. Paaris- ja rühmatööna tehtavad ülesanded on märgitud vastava ting-
märgiga.
Iga osa lõpus on viktoriin Naapurivisa, mis koosneb valikvastustega küsimustest õpitu kohta. Need on
tehtud naljaga pooleks, seepärast ei maksa suhtuda neisse liiga tõsiselt.

Peale viktoriini on iga osa lõpus enesekontrolli küsimused Kas sa oskad soome keeles?, kus õpilane
saab ise oma õppimist hinnata ja otsustada, mis on hästi omandatud ning mida peaks veel õppima. Ka
õpetaja saab kasutada neid küsimusi tagasiside kogumiseks.

4
Õpperaamatu lõpus on väike soome-eesti sõnastik, millest on abi tekstide tõlkimisel. Sõnastik ei haara
kogu õpiku materjali, sest eeldus on, et õppija kasutab vajaduse korral muidki soome keele sõnaraama-
tuid.

Õpperaamatu juurde kuuluvad helifailid, mida õppijail on soovitatav kuulata ka kodus. Lisaks tradit-
sioonilistele kuulamisülesannetele soovitatakse õppijal lugeda kuulamistekste koos helifailiga, et lihvida
hääldust ning märkamatult omandada ka kõneks vajalikke väljendeid. Kuulamisülesannete tekstid on
õpperaamatu lõpus.

Õppematerjali tegemine kestis üle kahe aasta. Minu jaoks tähendas see iga valminud teksti ja harjutuse
katsetamist igapäevatöös, mis tõi palju rahuldust ja rõõmu. Loodan, et seda rõõmu tunnevad ka õppe-
komplekti kasutajad!

Kaare Sark

5
 Armas soome keele õppija!

Need tingmärgid aitavad sul õppekomplekti kasutada.

Oluline tekst Lugemistekstid on välja toodud värvilise taustaga. Nendega tuleb

tööd teha nii tunnis kui kodus - saad vajalikku sõnavara ja keele­
struktuure. Õpi tekste lugema – loe vaikselt, loe häälega!

Sanasto Sanasto Sanasto on eesti keeles sõnastik. Uued sõnad ja väljendid on tava­
liselt kohe teksti järel. Need on tõlgitud ja aitavad sul tekstist aru
saada. Sõnad on algvormis, käändsõnadel on antud ka omastav
kääne ja pöördsõnadel ainsuse esimene pööre. Õpi uued sõnad
alati ära!

6 Kuula! See märk tähistab kuulamisülesandeid, mida saab avada ülesande

juhisel klikkides. Kuulamistekstid (mille pealkirjale klikkides avaneb
samuti helifail) leiad trükitult ka raamatu lõpust, .
Kuula tekste ka kodus, kuula ja loe kaasa, nii omandad lisaks kuula-
misoskusele ka õige häälduse!
Huomaa!
Huomaa! Huomaa! on eesti keeles Pane tähele! Niimoodi on märgitud oluli-
sed keelenähtused, mida õpikus käsitletakse. Sageli pead ise keele-
reegli välja mõtlema – nii jääb see reegel ka paremini meelde!

Paaristöö See märk näitab rääkimisülesandeid, mida tehakse koos paarilisega.

Malli (eesti keeles näidis) annab rääkimiseks vajalikud väljendid ja
dialoogi struktuuri. Niimoodi paarilisega suheldes õpid ära palju
kasulikke suhtlusväljendeid!

Grupitöö See märk näitab rääkimisülesandeid, kus pead suhtlema mitme

A inimesega.

B Rollikaardid Mõned rääkimisülesanded on üles ehitatud niimoodi, et igal rääkijal

on oma kaart infoga, mida teis(t)el rääkija(te)l ei ole. Sellistes ülesan-
netes pead lisaks rääkimisele ka tähelepanelikult kuulama!
Minä
Minä Niimoodi on tähistatud ülesanded, kus saad rääkida endast. Kui
oled ülesande ära täitnud ja vead parandanud, õpi neid tekste ka
peast esitama!
Osaatko?
Osaatko? Osaatko? on eesti keeles Kas sa oskad? Nendes osades on eesti
keeles öeldud, mida sa eelnevates peatükkides peaksid olema ära
õppinud. Kui sulle tundub, et sa ei oska kõikidele küsimustele vasta-
ta, õpi veel!

Naapurivisa Visa on eesti keeles viktoriin ja naapuri on naaber. Neid ülesandeid

võib teha üksinda või võisteldes paarilisega. Küsimused on koosta-
tud eelmiste õppetükkide sõnavara ja grammatika kohta. Mõnikord
võib olla õige ka rohkem kui üks vastus.

6
 Sisällys

KAPPALE

1. Millainen kieli suomi on? .........................................8

1. osa
2. Miten suomen kieltä äännetään? .........................10

3. Tervetuloa suomen kurssille! ...............................14
2. osa 4. Millainen Suomi on? ..............................................18
5. Käy joka puolella maailmaa ..................................22

6. Kuka sinä olet? .......................................................28
3. osa 7. Jaanalla on hyvä kielipää ......................................36
8. Tykkäätkö koulusta? ..............................................42

9. Kuusankoski ...........................................................49
4. osa 10. Vuodenajat Suomessa ........................................55
11. Lapin luonto .........................................................61

12. Hiihtolomalla ........................................................67
5. osa 13. Kesämökki – suomalaisen unelma .....................72
14. Perhe ja suku ........................................................78

15. Gallupkysely .........................................................86
6. osa
16. Sinun täytyy olla kohtelias! .................................91

17. Kristiinan päivä .....................................................96
18. Muotia kaikille ....................................................103
7. osa
19. Mistä ruuasta sinä pidät? ..................................109
20. Ylös, ulos ja lenkille! .......................................... 115

21. Maalla vai kaupungissa?....................................122
8. osa 22. Anteeksi, missä on …? ......................................128
23. Susannan luona .................................................135

24. Mihin te olette menossa? ................................. 141
9. osa
25. Suunnitelmia ......................................................149

26. Ihana mies ..........................................................156
10. osa
27. Minä olen vilustunut ..........................................162

28. Kesä kaikilla – loma yksillä ................................168
11. osa
29. Haastattelemme Jukkaa ................................... 174

30. Turvallisesti liikenteessä ...................................180
12. osa
31. Hajamielisyyttä ..................................................186

32. Maassa maan tavalla .........................................192
13. osa 33. Kulttuuri on kivaa!..............................................197
34. Haluaisin olla onnellinen ...................................203

35. Suomalaisten juhlapäivistä ...............................210
14. osa
36. Modernin maailman ihmeet .............................217
Kuuntelutekstit ........................................................223
Sanasto .....................................................................246

7
 1
Kappale

Millainen
kieli
suomi on?
1. Kuuntele teksti nro 1 ja vastaa kysymyksiin. 1

1. Millainen kieli suomi on? Millaiselta se vaikuttaa / kuulostaa?

2. Mitä ymmärsit tekstistä?
3. Onko suomen kieli samankaltainen kuin viron kieli? Millä tavalla?
4. Onko suomi erilainen kuin viro? Millä tavalla?

2. Kirjoita seuraavat lauseet viroksi.

1. Kävimme eilen konsertissa. Käisime eile kontserdil.

2. Minä kuuntelen musiikkia. ...............................................................................................................................

3. Opiskelen yliopistossa historiaa. ....................................................................................................................

4. Flamenco on kuuluisa espanjalainen tanssi. ..................................................................................................

5. Syksyllä sää on usein sateinen ja pilvinen. .....................................................................................................

6. Talvella sataa lunta............................................................................................................................................

Oliko tehtävä helppo vai vaikea? Miksi?

3. Mitä ovat seuraavat sanat viroksi?

pankki .......................................................................... sulhanen ......................................................................

koulu ............................................................................ hallitus .........................................................................

koti ............................................................................... viineri ...........................................................................

isä ................................................................................. mustasukkainen ..........................................................

märkä ........................................................................... kassi .............................................................................

italialainen ................................................................... kuristaa ........................................................................

sanomalehti ................................................................. makea ..........................................................................

tanssimme ................................................................... maja .............................................................................

hyppää! ....................................................................... kypärä ..........................................................................

silmälasit ...................................................................... asua ..............................................................................

8
4. Lue lauseet ja vastaa kysymyksiin.

1. Suomen kieli kuulostaa virolaisesta helpolta. Meri on sininen. Lintu laulaa. Lapset ovat koulussa.
Miksi?
2. Suomen kieli kuulostaa virolaisesta hauskalta. Suomalaisilla on omat liputuspäivät. Tapaan
teidät huomenna. Viineri on tuore ja makea. Miksi?
3. Suomen kieli kuulostaa virolaisesta vaikealta.
a) löytötavaratoimistossa • pyöräilijät • urheilullinen • espanjalainen • työkyvyttömyydestä •
jääkiekkoilija • ammatinvalinnanohjaaja Miksi?
b) Tarton yliopiston lopettanut eestin filologi versus Minna, joka on valmistunut Tarton yliopistosta
pääaineenaan viron kieli ja kulttuuri. Miksi?
4. Suomen kieli kuulostaa virolaisesta oudolta.
maantiede • tammikuu • toukokuu • urheilu • elokuvateatteri • autotalli Miksi?
Mä meen huomenna leffaan. Miksi?

5. Suomen kirjakieli ja yleiskieli eroavat toisistaan paljon enemmän kuin viron kirjakieli ja
yleiskieli. Vertaile seuraavia suomen kirjakielen ja yleiskielen sanoja. Yhdistä vasemmalta
ja oikealta yhteen sopivat parit.

Kirjakieli Yleiskieli
1) Minä olen Minna. a) telkkari
2) tämä b) leffa
3) menen c) kokis
4) televisio d) futis
5) elokuva e) ope
6) Coca-Cola f) Mä oon Minna.
7) jalkapallo g) tää
8) opettaja h) meen
9) kiitos i) Hesa
10) Helsinki j) kiitti

6. Mitä henkilökohtaisia havaintoja sinulla on suomen kielestä?

7. Kielitaidossa on neljä osa-aluetta. Katso kuvaa ja vastaa kysymyksiin.

1. Minkä osa-alueen virolainen oppii nopeasti?

2. Mikä saattaa tuottaa vaikeuksia?
2. Mistä osa-alueesta sinä pidät eniten?
ki m
in u-

rj in

3. Mikä osa-alue on sinusta tärkein? Miksi?

oi en
en
m uh

tt
p

a-

8. Pohdiskele seuraavia asioita.

Puhuminen sanasto
Kenen kanssa voisit puhua suomea? rakenteet
Ymmärtäminen
m mä stin
pu mä nen

-
ym m

Mitä suomenkielisiä lauseita sinun pitäisi ymmärtää?

en ä
in rt
he rt

Kirjoittaminen
k
ym te
en ä-

Täytyykö sinun kirjoittaa suomeksi? Mitä? Kenelle?

i

Lukeminen
Mitä tekstejä sinun täytyy lukea? Miksi?

9
 2
Kappale

hoo Miten
suomen kieltä
äännetään?

1. Kuuntele teksti nro 2 ja vastaa kysymyksiin. 2

1. Suurin osa suomen kielen aakkosista on samoja kuin viron kielessä. Mitkä?
2. Jotkut ovat kuitenkin erilaisia. Mitä eroja huomaat?
3. Millainen viron kielen äänne puuttuu suomen kielestä?

2. Lue suomen kielen aakkoset.

Millainen viron kielen äänne kirjoitetaan suomen kielessä toisin?

tupla- ruotsalainen
jii äl än äs vee üü oo

abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö
see äf hoo koo äm är äks tset

3. Lue lyhenteet.

see
ABC-kirja
ATK (automaattinen tietojen käsittely)
YK (Yhdistyneet Kansakunnat)
MM-kisat (maailmanmestaruuskisat)
SM-kisat (Suomen mestaruuskisat)

4. Lue dialogi naapurin kanssa ja käytä seuraavia nimiä.

Riitta Lämminpää • Sara Aarrekangas • Tellervo Tanttu •
Tyyne Hytönen • Wolfgang Licht • sinä itse

A: Mikä sinun nimi on?

B: Lisa Niemmerfeldt.
A: Miten se kirjoitetaan?
B: L-i-s-a N-i-e-m-m-e-r-f-e-l-d-t.
A: Kiitos.

10
5. Kuuntele teksti nro 3 ja toista. Huomaa, että … 3

Häälduserinevused võrreldes eesti keelega

1. Vokaalidel on kaks pikkust: lühike ja ülipikk. Saunan edessä on puu. Menen saunaan.
Lapsi tuli koulusta. Merellä on kova tuuli.
Huomaa!
Tänään oli hyvä päivä. Hyvää päivää kaikille!

2. Diftongidest vajavad rohkem tähelepanu Sari on koulussa ensimmäisellä luokalla.
ou, uo, yö, ie, äy, öy. Ravintolassa syömme ja juomme.
pitkä t yöpäivä
Tämä pieni tie vie Köyliöön.
Pöydät olivat täynnä herkullista ruokaa.
köyhän höyryisen saunan löylyt
Näy ttelijän täy tyy näy tellä.

3. k, p, t häälduvad sõna sees nagu Mikä sinun nimi on?

eesti g, b, d. Mitä kello on?
Onko sinun naapuri virolainen?

4. kk, pp, tt häälduvad ülipikalt. Turkkilaiset asuvat Turkissa.
Seppo on suomalainen.
Meillä oli mukava viikonloppu.

5. g, b, d on helilised. Sade loppui. Sydän särkyi. Haluan syödä ja juoda.

Banaanit maksavat paljon.
Odotan bussipysäkillä.
Baari on täynnä ihmisiä.

6. ng hääldub ninahäälikuna. Ostin kengät Helsingistä.
Auringonpaiste tekee iloiseksi.

7. Soome keele l ei ole nii pehme kui Kyllä Olli tulee Tallinnaan.
eesti keeles.

8. s hääldatakse kerge š varjundiga. Kissa istui kassissa.

9. Rõhk on alati esimesel silbil, ka võõrsõnades. Pariisin kaduilla on kiva kuunnella kaunista
musiikkia.
Italialaiset politiikot ovat hyvin emotionaalisia.

6. Lue suomalaiset paikannimet. Kuuntele teksti nro 4 ja toista. 4

Jouhtimäki • Myllynperä • Tuohimäki • Heinäaho • Suonpäänkulma • Ruoke • Perälä • Haataja •

Ruokomäki • Vuontee • Noukkavaara • Kyyjärvi • Köyliö • Hauhonselkä • Keuruu • Autiokangas •
Keihärinkoski • Kyränlahti • Peurasuo • Siuntio

11
 7. Valitse edellisestä harjoituksesta itsellesi kotipaikka.
Naapuri kysyy kunnes arvaa. Sitten vaihtakaa.

A: Hei! Onko kotipaikkasi Kyyjärvi?

B: Ei, valitettavasti se ei ole Kyyjärvi.
A: No onko sitten Suonpäänkulma?
B: Kyllä se on Suonpäänkulma.

8. Pikku Kalle matkustelee ajatuksissaan Suomessa. 5

Kuuntele teksti nro 5 ja lue hänen kanssaan.

Tulen Jouhtimäeltä ja menen Myllynperälle. Tulen Myllynperältä ja menen Tuohimäelle. Tulen

Tuohimäeltä ja menen Suonpäänkulmaan. Tulen Suonpäänkulmasta ja menen Kyyjärvelle. Kyyjär-
veltä menen Köyliöön. Köyliöstä menen Keihärinkoskelle. Tulen Keihärinkoskelta ja menen
Nuokkavaaraan.

9. Kuuntele teksti nro 1 ja lue sitten sama teksti. Alleviivaa ne kohdat, 1

joissa suomen kielen ääntäminen eroaa viron kielen ääntämisestä.

Satu on koulussa ensimmäisellä luokalla. Hänen koulunsa sijaitsee Köyliössä.

Köyliö on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Suomessa.
Aamulla Satu kävelee kouluun. Joskus sää on kylmä ja tuulee. Usein sataa.
Kun sade loppuu, tekee auringonpaiste taas iloiseksi.
Satu pitää koulusta, koska siellä on mukavia kavereita ja kivoja opettajia.
Satu tykkää äidinkielestä ja matematiikasta. Hänestä myös kouluruoka on hyvää.

Sanasto
ensimmäisellä luokalla......................... esimeses klassis
hänen koulunsa.................................................tema kool
sijaitsee........................................................................asub
kunta.............................................................................vald
joka................................................................................. mis
Länsi-Suomessa........................................ Lääne-Soomes
aamulla...............................................................hommikul
kävelee............................................................... läheb jala
joskus.................................................................. mõnikord
sää...................................................................................ilm
tuulee..................................................................on tuuline
usein...........................................................................sageli
sataa............................................................................ sajab
kun sade loppuu...................................... kui sadu lõpeb
tekee............................................................................ teeb
auringonpaiste........................................... päikesepaiste
taas................................................................................ jälle
iloiseksi................................................................rõõmsaks
Satu pitää koulusta................... Satule meeldib kool(is).
koska............................................................................. sest
siellä.............................................................................. seal
mukava......................................................................... tore
kaveri......................................................................... sõber
kiva.................................................................... tore, vahva
opettaja..................................................................õpetaja
Satu tykkää äidinkielestä..... Satule meeldib emakeel.
myös....................................................................ka, samuti
kouluruoka............................................................ koolitoit
hyvä................................................................................hea

12
10. Ympyröi oikeat sanat.
1. Satu on koulussa / kuolossa ensimmäisellä luokalla.
2. Hänen koulunsa sijaitsee Kyöliössä / Köyliössä.
3. Köyliö on Suomen kuntta / kunta.
4. Köyliö sijaitsee / sijatsee Länsi-Suomessa.
5. Aamulla Satu kävelee kouluun / koulun.
6. Sää on kylmä ja tulee / tuulee.
7. Usein satta / sataa.
8. Kouluruoka on hyvä / hyvää.

Vokaalisointu

-ssa kunnassa -ssä Köyliössä Huomaa!

-sta koulusta -stä syksystä
a -lla luokalla ä -llä yöllä
o -lta tuolilta ö -ltä k ynällä
u -ko tuletko y -kö k ysytkö
-lainen saksalainen -läinen Köyliöläinen
-da juoda -dä käydä
-a ajaa -ä sy yttää

e enolla, venäläinen, teltassa, meressä
i minulla, missä, miehellä

yhdyssana: työ/asussa, yli/opistossa, yö/paidassa, päivä/vuorossa

11. Ympyröi oikea vaihtoehto.

1) päivällä / päivälla 6) Köyliösta / Köyliöstä
2) aamulla / aamullä 7) Haatajalla / Haatajallä
3) illalla / illallä 8) syksyllä / syksylla
4) yölla / yöllä 9) säällä / säälla
5) Turussa / Turussä 10) talvellä / talvella

KOVA LLA ÄÄ NE LLÄ

13
 3
Kappale

Tervetuloa
suomen
kurssille!
Tervetuloa Kiitos!
suomen
kurssille!

1. Kuuntele teksti nro 6 ja vastaa kysymyksiin. 6

Tervehdykset
A C E
On aamu. On ilta. Myöhään illalla.
Äiti sanoo: „Hyvää huomenta!” Minna sanoo: „Hyvää iltaa!” Äiti sanoo: „Hyvää yötä. Nuku hyvin!”
Lapsi herää ja vastaa: „Huomenta!” Anne vastaa: „Iltaa!” Lapsi vastaa: „Hyvää yötä!”

B D
On päivä. On aamu. On päivä. On ilta.
Jukka sanoo: „Hyvää päivää!” Timo sanoo ja Juuso vastaa:
Pekka vastaa: „Päivää!” „Hei!” „Moi!” „Terve!”
„Hei!” „Moi!” „Terve!”

Miten tervehdit aamulla?......................................................................................................................................

Miten tervehdit päivällä?......................................................................................................................................

Miten tervehdit illalla?...........................................................................................................................................

Mitä sanot myöhään illalla?...................................................................................................................................

2. Kuuntele teksti nro 7 ja vastaa kysymyksiin. 7

Hyvästely
A C
Pekka: Näkemiin! Pekka: Hyvää matkaa ja tervetuloa uudelleen!
Satu: Näkemiin! Satu: Kiitos, hei!
Pekka: Hei, hei!
B
Pekka: Hyvää päivän jatkoa! Nähdään huomenna! D
Satu: Kiitos samoin! Nähdään! Pekka: Hyvää viikonloppua!
Satu: Sitä samaa!

14
Miten hyvästelet aamulla?....................................................................................................................................

Miten hyvästelet päivällä?....................................................................................................................................

Miten hyvästelet illalla?.........................................................................................................................................

3. Kuuntele teksti nro 8 ja vastaa kysymyksiin. 8

Kiittäminen
A C E
Suvi: Ole hyvä, Jyrki! Jussi: Kiitos Teille! Suvi: Kiitos ruuasta!
Jyrki: Kiitos! Iida: Ei kestä! Jyrki: Ole hyvä!

B D
Jussi: Olkaa hyvä! Jyrki: Hyvää ruokahalua!
Jyrki: Kiitoksia! Suvi: Kiitos!

Miten sanot suomeksi „Palun“?...........................................................................................................................

Miten sanot suomeksi „Aitäh“?...........................................................................................................................

Miten sanot suomeksi „Head isu“?.....................................................................................................................

Miten sanot suomeksi „Tänän toidu eest“?........................................................................................................

4. Kuuntele teksti nro 9 ja vastaa kysymyksiin. 9

Anteeksipyyntö
A B C
Pasi: Anteeksi, että olen myöhässä! Pasi: Anteeksi! Pasi: Olen pahoillani!
Minna: Ei se mitään! Anna: Ei se mitään! Anna: Ei se haittaa!

Miten sanot suomeksi „Palun vabandust, et ma hilinesin“?.............................................................................

Miten sanot suomeksi „Palun vabandust“?........................................................................................................

Mitä vastaat suomeksi kun joku pyytää anteeksi?.............................................................................................

5. Kuuntele teksti nro 10 ja vastaa kysymyksiin. 10

Kysyminen
A B
Kaj: Anteeksi, missä on WC? Kaj: Anteeksi, osaatteko sanoa, missä pankki on?
Pertti: Tuolla vasemmalla. Pertti: Tuo tuolla oikealla.
Kaj: Kiitos. Kaj: Kiitos.

Miten sanot suomeksi „Vabandust, kus on …. “?..............................................................................................

Miten sanot suomeksi „See on seal vasakul“?...................................................................................................

Miten sanot suomeksi „See on seal paremal“?.................................................................................................

15
 6. Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sopivat lauseet. 11
Kuuntele (teksti nro 11) oikeat vastaukset äänitteeltä.

1. Ole hyvä! a) Huomenta!

2. Näkemiin! b) Hyvää yötä!
3. Anteeksi, että olen myöhässä. c) Kiitos samoin!
4. Hyvää huomenta! d) Ei se mitään!
5. Hyvää yötä. e) Näkemiin!
6. Hyvää päivän jatkoa! f) Iltaa!
7. Kiitos teille! g) Ei se haittaa!
8. Kiitos, hei! h) Kiitos!
9. Hyvää ruokahalua! i) Kiitos!
10. Hyvää iltaa! j) Nähdään!
11. Olen pahoillani! k) Kiitos!
12. Nähdään huomenna! l) Hei, hei!
13. Tervetuloa! m) Tuolla vasemmalla.
14. Anteeksi, missä on WC? n) Ei kestä.

7. Kuuntele teksti nro 12 ja vastaa kysymyksiin. 12

Kuulumisia
A B C
Janne: Miten menee? Janne: Mitä kuuluu? Janne: Miten sinä voit tänään?
Katja: Kiitos, hyvin! Entä sinulla? Katja: Kiitos, hyvää! Entä sinulle? Katja: Kiitos, paljon paremmin!
Janne: Kiitos, hyvin! Janne: Kiitos, hyvää!

Miten kysyt suomeksi 1. .....................................................................................................................

kahdella tavalla
„Kuidas läheb?“ 2. .....................................................................................................................

Miten vastaat suomeksi 1. .....................................................................................................................

kahdella tavalla kysymykseen
„Kuidas läheb?“ 2. .....................................................................................................................

8. Valitse oikea vaihtoehto. Kuuntele (teksti nro 13) oikeat vastaukset äänitteeltä. 13

1. Mitä kuuluu? 3. Miten sinä voit tänään? 5. Hei! Miten sinulla menee?
a) Hyvin kuuluu. a) Kiitos, paljon paremmin. a) Kiitos, hyvästi.
b) Ei kiitos. b) Kiitos, en voi. b) Ei mene.
c) Hyvää, kiitos. c) Kiitos, kyllä voin. c) Hyvin.

2. Miten menee? 4. Huomenta, mitä kuuluu? 6. Moi! Miten menee?

a) Hyvää kiitos. a) Ei mitään. a) Ei se mitään.
b) Ei mene, kiitos. b) Kiitos, hyvää. b) Kiitos.
c) Kiitos, hyvin. c) Ei se mitään. c) Ihan hyvin.

16
9. Miten sanot suomeksi kun… ?
1) tahad midagi küsida .........................................................................................................................................

2) tahad vabandada .............................................................................................................................................

3) tahad küsida, kuidas läheb ..............................................................................................................................

4) tahad soovida head reisi ..................................................................................................................................

5) tahad vabandada hilinemise pärast ...............................................................................................................

6) tahad küsida tervise kohta ...............................................................................................................................

7) tahad küsida, kus on WC .................................................................................................................................

8) soovid head isu .................................................................................................................................................

9) ütled: „Tere tulemast!“ ....................................................................................................................................

10. Sano, mitä he sanovat.

1 2 3 4

11. Kysy ja vastaa parin kanssa.

A
6. Vasta: „See on seal vasakul.“
1. Ütle: „Tere!“
Küsi: „Kuidas läheb?“ Vasta: „Tänan, hästi.“ Täna toidu eest.
Vasta: „Tänan, hästi.“ Küsi: „Kuidas läheb?“
5. Vasta: „Aitäh.“
2. Ütle: „Tere hommikust.“
ja küsi ”Kuidas sul täna tervis on?” 4. Vasta: „Tere. Sellest pole midagi.“
Ütle: „Tore, näeme õhtul.“ 3. Vasta: „Aitäh, näeme homme.“
3. Ütle: „Head päeva jätku, näeme homme.“ Vasta: „Näeme!“
4. Ütle: „Tere. Palun vabandust, et ma hiljaks jäin.“ 2. Vasta: „Tänan, palju parem.“

5. Ütle:: „Tere ja head isu.“ Vasta:„Tänan, hästi, aga sinul?“

Vasta: „Tänan, pole viga, aga sul?“ 1. Vasta: „Tere!“

6. Ütle: „Tere. Vabandage, kus on WC?“ B

17
 4
Kappale

Montako
järveä? Millainen
Suomi on?
Tuhansia!

1. Kuuntele teksti nro 14. Mari on ensimmäistä 14

kertaa Suomessa. Kuuntele, mitä hän kysyy
Pekalta ja mitä Pekka vastaa. Kirjoita aukkoihin
puuttuvat numerot.
Kuuntele oikeat vastaukset äänitteeltä.

Mari: Montako ihmistä Suomessa asuu?

Pekka: Suomessa on asukkaita noin ......................................................
Eniten ihmisiä asuu Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomi on harvaan asuttua.

Mari: Montako ihmistä Helsingissä asuu?

Pekka: Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu noin ...................................................... ihmistä.
Mari: Montako järveä Suomessa on?
Pekka: Suomessa on noin ...................................................... järveä. Suomi on tuhansien järvien maa.
Suurin järvi on Saimaa: ...................................................... km² (neliökilometriä).
Pisin joki on Kemijoki: .................................................. kilometriä. Suomen luonto on kaunis ja puhdas.

Mari: Miten suuri Suomi on?

Pekka: Suomen pinta-ala on ..................................... km². Maa-alasta ............................. % (prosenttia) on
metsää, ............................. % vettä ja ............................. % viljeltyä maata.

2. Lue Marin ja Pekan dialogi ja vastaa kysymyksiin.

1. Miten sanot viroksi…?

• noin ............................................................. • prosenttia ........................................................................................

• Suomessa on asukkaita ....................................................................................................................................

• Suomessa asuu 5 300 000 ihmistä ...................................................................................................................

• 4 377 neliökilometriä .........................................................................................................................................

18
2. Miten sanot suomeksi…?

• kõige rohkem ........................................................... • Lõuna-Soomes ..................................................................

• Põhja-Soome ............................................................ • pealinnas ...........................................................................

• hõredalt asustatud ............................................................................................................................................

• Soome loodus on kaunis ja puhas ...................................................................................................................

• Soome on tuhandete järvede maa ..................................................................................................................

• kõige suurem ............................................................ • kõige pikem ......................................................................

• mitu? ............................................................................ • kui suur? ............................................................................

3. Jatka lausetta tekstin perusteella:

a) Suomessa on ....................................................................................................................................................

b) Suomi on ...........................................................................................................................................................

c) Suomen .............................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

Lukusanat

1 yksi 11 yksitoista 21 kaksikymmentäyksi Huomaa!

2 kaksi 12 kaksitoista 20 kaksikymmentä 22 kaksikymmentäkaksi
3 kolme 13 kolmetoista 30 kolmekymmentä 23 kaksikymmentäkolme
4 neljä 14 neljätoista 40 neljäkymmentä 24 kaksikymmentäneljä
5 viisi 15 viisitoista 50 viisikymmentä 25 kaksikymmentäviisi
6 kuusi 16 kuusitoista 60 kuusikymmentä 26 kaksikymmentäkuusi
7 seitsemän 17 seitsemäntoista 70 seitsemänkymmentä 27 kaksikymmentäseitsemän
8 kahdeksan 18 kahdeksantoista 80 kahdeksankymmentä 28 kaksikymmentäkahdeksan
9 yhdeksän 19 yhdeksäntoista 90 yhdeksänkymmentä 29 kaksikymmentäyhdeksän
10 kymmenen 100 sata 30 kolmekymmentä
jne. (=ja niin edelleen)

0 nolla
100 sata 200 kaksisataa
1000 tuhat 2000 kaksituhat ta Huomaa!
1 000 000 miljoona 2 000 000 kaksi miljoonaa
1 000 000 000 miljardi 2 000 000 000 kaksi miljardia

4. Kysy ja vastaa. plus miinus kertaa

Kuinka paljon on = Paljonko on = Mitä on 5 + 2, 9 – 6, 3 x 3?

19
 Malli: A: Paljonko on / Mitä on
/ Kuinka paljon on 7 + 16 31 + 13 2 + 19 36 + 8
viisi plus kaksi? 74 – 5 100 – 82 47 – 13 90 - 9
B: Viisi plus kaksi on seitsemän.
3 x 7 8 x 6 4 x 5 9x2

5. Sanokaa parille vuorotellen lukusanoja. Pari kirjoittaa ne numeroilla vihkoon.

479 • 692 • 347 • 899 • 894 • 134 • 7495 • 8054 • 6 795 182

6. Miten kysyt suomeksi Mitu?

a) ........................................................... b) ........................................................... c) ...........................................................

7. Tässä Suomen kaupunkien asukaslukuja vuonna 2013.

Kirjoita ne oikeassa järjestyksessä ja lue vuorotellen naapurin kanssa.
Vantaa 206 960 1. Suomen suurin kaupunki on Helsinki, asukasluku 610 601.

Helsinki 610 601 2. Seuraava on Espoo, asukasluku ..........................................

Lahti 103 344 3. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Rovaniemi 60 844 4. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Jyväskylä 133 420 5. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Pori 83 487 6. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Kuopio 105 651 7. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Kotka 54 869 8. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Vaasa 66 062 9. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Porvoo 49 380 10. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Mikkeli 54 594 11. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Hämeenlinna 67 636 12. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Lappeenranta 72 625 13. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................
Turku 181 569 14. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Oulu 192 680 15. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Espoo 259 383 16. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

Tampere 219 624 17. Seuraava on ....................................................., asukasluku ..........................................

8. Lue teksti ja kirjoita aukkoihin puuttuvat numerot (6, 415, 2008, 20, 113). 15
Kuuntele (teksti nro 15) oikeat vastaukset äänitteeltä.

Suomen pienin hallinnollinen yksikkö on kunta. Vuoden ..................... alussa niitä oli ..................... , joista

kaupunkeja ................. . Kunnat muodostavat isompia alueita eli maakuntia. Suomessa on ................. maa-

kuntaa. Suomessa on nykyään ................. lääniä. Jokaisella läänillä on oma pääkaupunki. Suomeen

kuuluu myös Ahvenanmaa, jolla on itsehallinto eli autonomia.

20
 Sanasto
pienin, pienimmä/n................................... kõige väiksem
hallinnolli/nen, -sen ...........................................halduslik
yksikkö, yksikö/n .................................................... üksus
kunta, kunna/n ........................................................... vald
vuoden alussa ........................................... aasta alguses
muodosta/a, -n............................................ moodustada
isompi, isomma/n ................................................ suurem
alue, aluee/n ................................................ ala, piirkond
maa/kunta, -kunna/n ....................................... maakond
nykyään............................................. praegu, tänapäeval
lääni, -n ....................................................................... lään
jokai/nen, -sen ..................................................... iga(üks)
kuulu/a, -n ........................................................... kuuluda

9. Vuodesta 2009 Suomessa ei ole läänejä. Katso kartasta missä ovat seuraavat maakunnat.

1. Uusimaa
2. Varsinais-Suomi
3. Satakunta
4. Kanta-Häme
5. Pirkanmaa
6. Päijät-Häme
7. Kymenlaakso
8. Etelä-Karjala 18
9. Etelä-Savo
10. Pohjois-Savo
11. Pohjois-Karjala
12. Keski-Suomi
13. Etelä-Pohjanmaa
14. Pohjanmaa 16
15. Keski-Pohjanmaa 17
16. Pohjois-Pohjanmaa
17. Kainuu
18. Lappi 15
19. Ahvenanmaa 14 10 11
13
12

5 9
3
6
4 8
19 7
2
1

10. Käännä Pekan ja Marin dialogit.

A • 0.
• Umbes 300. on Soomes?
Mari küsib… Mari vastab… on 338 127 km². • Mitu linna
• Mitu inimest • Soome on on suurim järv? • Soome pindala
Soomes elab? tuhande järve maa. • Mitu ruutkilomeetrit • Umbes 600 000.
• Mitu inimest • Suurim järv on Soomes? umbes 5 400 000.
Helsingis elab? Saimaa on • Mitu järve • Soomes on elanikke
• Kui suur on Soome? umbes 4000 km². Pekka küsib… Pekka vastab…
• Mitu valda on Soomes? • 108.
• Mitu lääni on Soomes? B

21
 5
Kappale

Käy joka
Mitä
kello
Se on
lähes
puolella
maailmaa
on? kaksi.

1. Kuuntele dialogit (teksti nro 16) ja kirjoita vihkoon, 16

mitä kello on dialogeissa A–F.

2. Dialogeissa puhuvat: ystävä ja ystävä, ystävätär ja

ystävätär, kollega ja kollega, isä ja äiti, ihminen
kadulla ja opiskelija, Jukka ja Pekka.
Lue dialogit ja päätä, ketkä sanovat mitä.

A ................. : Hei, anteeksi, paljonko kello on?

................. : Se on lähes yhdeksän.

................. : Oho, niin paljon jo… Kiitos!

B ................. : Huomenta! Mitä kello on?

................. : Puoli viisi.
................. : Vasta puoli viisi! Niin vähän! E ................. : Kuule, mitä kello on?
Nukutaan vielä!
................. : Se on kymmenen yli.

................. : Yli mitä?

C ................. : Kello on jo melkein kaksitoista.
................. : Kymmenen yli kuusi.
Minä menen nyt kotiin. Soitellaan huomenna.
Hyvää yötä! ................. : Ahah, kiitos!
................. : Soitellaan, hyvää yötä!

F ................. : Anteeksi, mitä kello on?

D ................. : Anteeksi, voitteko sanoa, ................. : Hetkinen, minä katson, se on
mitä kello on? kuusi vaille seitsemän.
................. : Se on tasan yhdeksän. ................. : Kiitos!
................. : Hyvänen aika, minun kelloni on
jäljessä, minä myöhästyn tunnilta.

22
 Sanasto
lähes .................................................................... peaaegu
niin .................................................................................. nii
jo ................................................................................ juba
Mitä kello on? .............................................. Mis kell on?
puoli ........................................................................... pool
vähän .......................................................................... vähe
nukku/a, nuku/n ................................................. magada
vielä ............................................................................. veel
melkein ............................................................... peaaegu
men/nä, -en ............................................................ minna
soitel/la, -en ...................................................... helistada
voi/da, -n ................................................................. võima
tasan ...................................................................... täpselt
Hyvänen aika! ................................................... Heldeke!
Minun kelloni on jäljessä. .................. Mu kell on taga.
myöhästy/ä, -n .................................................. hilinema
hetkinen .............................................................. üks hetk
katso/a, -n ............................................................ vaadata
vaille ........................................................................ puudu

3. Harjoituksen nro 2 dialogeissa kysytään kelloa kahdella tavalla. Mitkä ne ovat?

1. ............................................................................................ 2. ............................................................................................

4. Käännä viroksi seuraavat sanat: tasan, yli, vaille, puoli, lähes, vasta, melkein, jo.

Kellonajat tasan
24
23 13
11
12
1 14
Huomaa!
22
10 2
vaille 21 9 3 15 yli

8 4
20 16
7 5
6
19 17
18
puoli

5. Yhdistä sopiva lause ja kuva. Kuuntele (teksti nro 17) oikeat vastaukset äänitteeltä. 17

1. Kello on yksi, tasan yksi.

2. Kello on kymmenen (minuuttia) yli yksi.
3. Kello on kaksikymmentä (minuuttia) yli yksi.
4. Kello on puoli kaksi.
5. Kello on kaksikymmentä (minuuttia) vaille / vailla kaksi.
6. Kello on kymmenen (minuuttia) vaille / vailla kaksi.
7. Kello on varttia yli kuusi.
8. Kello on varttia vaille neljä.

23
 6. Mitä sanomme?
Kellonaika Vuorokaudenaika Tervehdys
22.00-5.00 On yö. Kaikki nukkuvat.

5.00-9.00 On aamu. Aamulla sanomme ....................................................................................

9.00-12.00 On aamupäivä. Aamupäivällä sanomme .........................................................................

12.00 On keskipäivä. Keskipäivällä sanomme ...........................................................................

12.00-18.00 On iltapäivä. Iltapäivällä sanomme ...............................................................................

18.00-22.00 On ilta. Illalla sanomme ....................................... .................................................

7. Sano mitä kello on.

3.

6.

1. 2. 4.
5.

Viikonpäivät

Huomaa! maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

arkipäivät viikonloppu

8. Kirjoita vastaus.

1. Mikä päivä tänään on? .....................................................................................................................................

2. Mikä päivä huomenna on? ...............................................................................................................................

3. Mikä päivä oli eilen? .........................................................................................................................................

4. Mikä päivä ylihuomenna on? ...........................................................................................................................

5. Mikä päivä oli toissapäivänä? ..........................................................................................................................

6. Arkipäivät ovat ..................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

7. Viikonloppu ovat ................................................................ ja .................................................................................

Sanasto
viikonpäivä, -n .............................................. nädalapäev
arkipäivä, -n........................................................ argipäev
viikon/loppu, -lopu/n ............. nädalalõpp, nädalavahetus
tänään ......................................................................... täna
huomenna ............................................................ homme
eilen ............................................................................. eile
ylihuomenna .................................................. ülehomme
toissapäivänä ....................................................... üleeile

24
9. Tarvitaan 4 pelaajaa: A, B, C, D.
D aloittaa sanomalla Kello on kolme. Pelaajat A, B ja C katsovat riviä „kuuntele”. C,
jolla on 15.00, reagoi vastaamalla Kello ei ole kolme ja jatkaa tiedolla alimmaiselta riviltä
Kello on viisi minuuttia yli neljä jne.
Malli: - Kello on kolme.
- Kello ei ole kolme, kello on viisi minuuttia yli neljä.
A

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2 10 2
Kuuntele 9 3 9 3 9 3 9 3 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2 10 2
Sano 9 3 9 3 9 3 9 3 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2 10 2
Kuuntele 9 3 9 3 9 3 9 3 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2
Sano 9 3 9 3 9 3 loppu 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2 10 2
Kuuntele 9 3 9 3 9 3 9 3 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2 10 2
Sano 9 3 9 3 9 3 9 3 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2
Kuuntele 9 3 9 3 aloita 9 3 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1 11 12 1
10 2 10 2 10 2 10 2 10 2
Sano 9 3 9 3 9 3 9 3 9 3
8 4 8 4 8 4 8 4 8 4
7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5 7 6 5

25
 10. Kirjoita oikea viikonpäivä.
• Jos tänään on sunnuntai, huomenna on .........................................................................................................

• Jos tänään on sunnuntai, eilen oli ...................................................................................................................

• Jos tänään on sunnuntai, ylihuomenna on .....................................................................................................

• Jos tänään on sunnuntai, toissapäivänä oli .....................................................................................................

• Jos tänään on maanantai, huomenna on ........................................................................................................

• Jos tänään on maanantai, eilen oli ..................................................................................................................

• Jos tänään on maanantai, ylihuomenna on ....................................................................................................

• Jos tänään on maanantai, toissapäivänä oli ...................................................................................................

11. Tee itse samanlainen tehtävä kuin tehtävä 10.

• Jos tänään on .....................................................................................................................................................

• Jos tänään on .....................................................................................................................................................

• Jos tänään on .....................................................................................................................................................

• Jos tänään on .....................................................................................................................................................

12. Käännä ja kirjoita vihkoon.

1. Kui täna on teisipäev, siis eile oli esmaspäev.

2. Kui täna on teisipäev, siis üleeile oli pühapäev.
3. Kui täna on teisipäev, siis homme on kolmapäev.
4. Kui täna on teisipäev, siis ülehomme on neljapäev.

Kas sa oskad soome keeles...

1) tervitada ja hüvasti jätta?
Osaatko? 2) tänada ja vabandust paluda?
3) küsida Kuidas läheb? ja sellele vastata?
4) loendada numbreid 1-1 000 000?
5) rääkida Soomest (suurus, linnad, loodus)?
6) küsida kella ja öelda kellaaega?
7) nimetada nädalapäevi ja sõnu nagu täna, homme, ülehomme, eile,
üleeile, hommik, õhtu, öö, keskpäev, hommikupoolik, pärastlõuna?
8) Moodustada küsimusi küsisõnadega Montako? Paljonko? Kuinka suuri?
ja neile vastata?

26
Naapurivisa
1. Mikä näistä lauseista sopii Suomeen? 6. Mikä on Suomen suurin järvi?
a) Suomi on tuhansien vuorien maa. a) Saimaa
b) Suomi on tuhansien järvien maa. b) Päijänne
c) Suomi on tuhansien jokien maa. c) Inarinjärvi
d) Suomi on tuhansien jääkarhujen maa. d) Oulujärvi

2. Mikä näistä kaupungeista ei sijaitse 7. Mikä on Suomen asukasluku?

Suomessa? a) yli 15 miljoonaa
a) Imatra b) yli 5 miljoonaa
b) Lappeenranta c) yli 2 miljoonaa
c) Kivilinna d) yli 51 miljoonaa
d) Rovaniemi
8. Milloin alkaa iltapäivä?
3. Mitä suomalaiset sanovat lähtiessään? a) kello 18:00
a) Hyvää päivää! b) kello 12:00
b) Hyvää iltaa! c) kello 19:00
c) Näkemiin! d) kello 20:00
d) Tervetuloa!
9. Paljonko on kuusi plus kymmenen?
4. Mikä on Suomen pienin hallinnollinen a) viisitoista
yksikkö? b) kuusikymmentä
a) pääkaupunki c) kuusitoista
b) maakunta d) kuusisataa
c) lääni
d) kunta 10. Jos tänään on tiistai, mikä päivä
toissapäivänä oli?
5. Mikä on Suomen pisin joki? a) maanantai
a) Tornionjoki b) sunnuntai
b) Kemijoki c) keskiviikko
c) Iijoki d) perjantai
d) Kalajoki

27
 6
Kappale
Mika!
Kuka
sinä olet?
Mikä sinun
nimesi on?

1. Silmäile tekstejä. Kerro lyhyesti viroksi, mitä sait tietää

Alenasta, Istvanista, Zhenjasta ja Markuksesta?

Alena
Terve! Olen Alena Yamaguchi ja vaikka nimeni on saksalainen ja japanilainen, olen
Amerikasta kotoisin. Suomea opiskelin Helsingissä. Olen sihteerinä töissä Ameri-
kan suurlähetystössä Helsingissä, olen siellä ainoa amerikkalainen, joka puhuu suo-
mea! Olen 25-vuotias. Puhun suomen lisäksi englantia ja saksaa. Valitettavasti en
puhu ranskaa, mutta haluan opiskella sitä.

Istvan
Hei kaikille, minä olen Istvan Zöld, siis etunimi on Istvan ja sukunimi on Zöld. Minä
olen unkarilainen ja minun äidinkieli on unkari, mutta olen kotoisin Keski-Romaniasta,
Transilvaniasta. Ne, jotka harrastavat kauhuelokuvia ja vampyyrejä, varmasti tietävät,
mistä syystä Transilvania on kuuluisa. Asun nyt Helsingissä. Olen opiskelija, opiske-
len Helsingin yliopistossa historiaa. Olen 24 vuotta vanha. Minulla on suomalainen
tyttöystävä Susanna. Minä osaan suomea jo aika hyvin. Puhun sujuvasti englantia ja
ymmärrän hiukan saksaa.

Zhenja
Heippa! Minä olen Zhenja. Minun kotimaani on Venäjä ja olen asunut koko elämäni
Pietarissa. Olen 18-vuotias. Tällä hetkellä olen työssä Espoossa isossa sairaalassa.
Minusta tulee sairaanhoitaja. Opiskelen lääketiedettä pietarilaisessa ammattikou-
lussa. Puhun venäjää ja hiukan viroa. Suomea puhun huonosti, mutta minä opiske-
len kielikurssilla.

Markus
Moi! Minä olen Markus Mikkonen, 18. Olen lukiolainen. Opiskelen lukion kolman-
nella luokalla, olen siis abiturientti. Keväällä kirjoitan ylioppilaaksi. Suomi on äidin-
kieleni, mutta puhun hyvin myös ruotsia ja englantia. Minun haaveammatti on hiih-
tokoulun opettaja. Pidän perinteisestä hiihdosta, mutta harrastan myös lautailua ja
laskettelua.

28
 Sanasto
nimeni ............................................................... minu nimi
olla kotoisin ....................................................... pärit olla
suomi, suome/n ............................................ soome keel
opiskel/la, -en ..................................................... õppida
sihteeri, -n ........................................................... sekretär
työ, -n ........................................................................... töö
suurlähetystö, -n ....................................... suursaatkond
siellä ............................................................................ seal
ainoa ......................................................................... ainus
puhu/a, -n ............................................................. rääkida
lisäksi ........................................................................ lisaks
englanti, englanni/n ...................................... inglise keel
valitettavasti ....................................................... kahjuks
halu/ta, -an ................................................. tahan, soovin
ranska, -n .................................................. prantsuse keel
kaikki ........................................................................... kõik
etu/nimi, -nime/n ................................................ eesnimi
suku/nimi, -nime/n ................................. perekonnanimi
harrasta/a, -n .................................. harrastada, tegelda
kauhuelokuva, -n ............................................ õudusfilm
vampyyri, -n ......................................................... vampiir
varmasti ............................................................... kindlasti
tietä/ä, tiedä/n ....................................................... teada
kuuluisa, -n ............................................................. kuulus
nyt ............................................................................. nüüd
opiskelija, -n .................................................... üliõpilane
yliopisto, -n ............................................................ ülikool
historia, -n ............................................................ ajalugu
2. Etsi harjoituksen nro 1 tekstistä seuraavat tiedot.
Nimi
Mistä kotoisin,
minkä maalainen?
Mitä kieliä
puhuu?
Ammatti
Minkä ikäinen /
kuinka vanha?
Mitä opiskelee,
on opiskellut,
haluaa opiskella?
vanha .......................................................................... vana
tyttöystävä, -n ............................................. tüdruksõber
osa/ta, -an ................................................................ osata
aika hyvin ......................................................... üsna hästi
puhun sujuvasti ..................................................... valdan
ymmärtä/ä, ymmärrä/n ..................... mõista, aru saada
hiukan ............................................................. pisut, veidi
kotimaa, -n ........................................................ kodumaa
koko .......................................................................... kogu
elämä, -n ....................................................................... elu
sairaala, -n ............................................................... haigla
minusta tulee sairaanhoitaja ...... ma õpin meditsiiniõeks
lääke/tiede, -tietee/n ................... arstieadus, meditsiin
ammattikoulu, -n ............................................ kutsekool
huonosti ............................................................... halvasti
mutta ........................................................................... aga
kielikurssi, -n ................................................ keelekursus
lukio, -n ........................................................ gümnaasium
lukiolai/nen, -sen ......................... gümnaasiumiõpilane
abiturientti, abiturienti/n ............................... abiturient
kevät, kevää/n ......................................................... kevad
kirjoittaa ylioppilaaksi ............. sooritada riigieksamid,
lõpetada gümnaasium
haave, haavee/n .................................................... unistus
ammatti, ammati/n ................................................. amet
hiihto, -n ...................................................... suusatamine
perintei/nen, -sen ......................................... klassikaline
lautailu, -n ..................................... lumelauaga sõitmine
laskettelu, -n ............................................ (suusa)slaalom
29
 3. Lue tekstit Alenasta, Istvanista, Zhenjasta ja Markuksesta (harjoitus 1)
ja merkitse, ovatko seuraavat väitteet oikein.

oikein väärin oikein väärin

1. Alena on saksalainen. 8. Zhenja opiskelee suomen kielen
2. Alena on työssä sairaalassa. kurssilla.
3. Alena on sihteeri. 9. Istvan haluaa opiskella unkaria.
4. Alena puhuu hyvin englantia, 10. Zhenja puhuu sujuvasti ruotsia.
saksaa ja ruotsia. 11. Markuksen sukunimi on Tikkunen.
5. Istvan asuu Budapestissa. 12. Markus kirjoittaa keväällä
6. Istvan työskentelee suur- ylioppilaaksi.
lähetystössä. 13. Markus harrastaa hiihtoa.
7. Zhenja on 48 vuotta vanha. 14. Markus on ylioppilas.

4. Kirjoita väärat väittämät oikein. Kirjoita vihkoon.

5. Lue harjoituksessa 1 olevat tekstit Alenasta, Istvanista, Zhenjasta ja 18

Markuksesta äänitteen kanssa (teksti nro 18).

6. Lue dialogit ja vastaa kysymyksiin.

A
Sanna: Huomenta! Me emme ole aikaisemmin tavanneet. Minä olen Sanna Lähteenmäki.
Niina: Niina Semjonova. Hauska tavata!

B
Sanna: Saanko esitellä: ystäväni Istvan Zöld Unkarista ja kollegani Timo Tuominen Hangosta.
Istvan: Hauska tutustua!
Timo: Hauska tutustua!

C
Markus: Hei, Minä olen Markus.
Marja: Hauska tavata! Saanko
esitellä?
Hauska
tutustua!

Hauska
tavata!

Miten sanot suomeksi „Me ei ole varem kohtunud“?

Miten sanot suomeksi „Meeldiv kohtuda, meeldiv tutvuda“?
Miten esittelet itseäsi?

30
7. Lue dialogit A, B ja C harjoituksesta 6 äänitteen kanssa (teksti nro 19). 19

8. Lue dialogit ja vastaa kysymyksiin.

A
Sixten: Hei! Minä olen Sixten Ruotsista, olen ruotsalainen. Mistä sinä olet?
Jonas: Ai minä. Minä olen myös ruotsinkielinen, mutta olen Suomesta. Nimeni on Jonas.
Sixten: Hauska tavata!

B
Anna: Hei! Minä olen Anna.
Pertti: Hei! Hauska tavata! Minä olen Pertti. Asutko sinä Virossa?
Anna: Kyllä, mutta olen kotoisin Venäjältä, Moskovasta.
Pertti: Niinkö? En ole ikinä käynyt Moskovassa, mutta olen ollut kerran Pietarissa.

Hei!
Minä olen
ruotsa­
lainen. Hauska
tavata!
Minä
myös.

Miten sanot suomeksi „Ma olen pärit Eestist“?

Miten kysyt suomeksi „Kust sina pärit oled?“
Miten kysyt suomeksi „Kas ma võin ennast tutvustada?“
Miten sanot suomeksi „Olen olnud korra Peterburis“?

9. Lue dialogit A ja B harjoituksesta 8 äänitteen kanssa (teksti nro 20). 20

10. Jatka!

Mikä maa? Missä maassa asuu? Mistä maasta tulee? Minkä maalainen?

Japani Japanissa Japanista japanilainen

Italia

Norja

Tanska

Ranska

Ruotsi ruotsalainen

Suomi Suomessa Suomesta suomalainen

Venäjä Venäjällä Venäjältä venäläinen

31
 11. Tee lauseita mallin mukaan. Yhdistä sopiva nimi ja maa.
Unkari • Japani • Saksa • Espanja • Puola • Italia • Ranska • Ruotsi • Suomi • Australia • Bulgaria

1. Heike on saksalainen. Hän on kotoisin Saksasta.

2. Kristina on .........................................................................................................................................................

3. Carmen on .......................................................................................................... ....................................................

4. Leiko on ............................................................................................................... ....................................................

5. Hanna on ............................................................................................................. ....................................................

6. Renè on ............................................................................................................... ....................................................

7. Carlo on ............................................................................................................... ....................................................

8. Tina on ................................................................................................................. ....................................................

9. Ivan on ................................................................................................................. ....................................................

10. Seppo on ........................................................................................................... ....................................................

11. Sixten on ............................................................................................................ ....................................................

12. Vera on .............................................................................................................................................................

Mistä Liisa on? Mistä Liisa on kotoisin? Liisa on Virosta.

Minkä maalainen Liisa on? Liisa on virolainen.
Huomaa! Mitä kieltä (kieliä) Liisa puhuu? Liisa puhuu viroa.
Missä Liisa asuu? Liisa asuu Virossa.

12. Jatka mallin mukaan.

1. Heike on saksalainen. Hän asuu Saksassa ja puhuu saksaa ja venäjää.

2. Kristina on unkarilainen. .................................................................................... ....................................................

3. Carmen on espanjalainen. ................................................................................. ....................................................

4. Leiko on japanilainen.......................................................................................... ....................................................

5. Hanna on puolalainen. ....................................................................................... ....................................................

6. Renè on ranskalainen. ........................................................................................ ....................................................

7. Carlo on italialainen. ........................................................................................... ....................................................

8. Tina on australialainen. ....................................................................................................................................

9. Ivan on bulgarialainen. .....................................................................................................................................

10. Seppo on suomalainen. ................................................................................................................ suomea.

11. Sixten on ruotsalainen..................................................................................................................... ruotsia.
12. Vera on venäläinen......................................................................................................................... venäjää.

32
13. Tässä vastaukset, mitkä ovat kysymykset?

1. Tove puhuu japania. Mitä kieltä Tove puhuu?

2. Carmen on espanjalainen. ...........................................................................................................................

3. Seppo on suomalainen. ..................................................................................................................................

4. Shu-Fang on Kiinasta. ....................................................................................................................................

5. Hanna puhuu puolaa. .....................................................................................................................................

6. Renè puhuu ranskaa. .......................................................................................................................................

7. Seppo on Suomesta. ......................................................................................................................................

8. Carlo on Italiasta. .............................................................................................................................................

9. Heike puhuu saksaa. .......................................................................................................................................

10. Margit on unkarilainen. ................................................................................................................................

11. Ivan on Bulgariasta. ........................................................................................................................................

12. Vera on venäläinen. ......................................................................................................................................

13. Liisa asuu Virossa. .........................................................................................................................................

Olen 20.
Kuinka vanha sinä olet? Olen 20 vuotta.
Minkä ikäinen sinä olet? Olen 20 vuotta vanha.
Huomaa!
Olen 20-vuotias (kaksikymmentävuotias).

14. Jatka lausetta. Minkä ikäinen Mari on? Entä muut?

1. Mari on syntynyt vuonna 1955, nyt hän on ....................................................................................................

2. Aino on syntynyt vuonna 1927, nyt hän on ....................................................................................................

3. Karoliina on syntynyt vuonna 1983, nyt hän on .............................................................................................

4. Tiina on syntynyt vuonna 2006, nyt hän on ...................................................................................................

5. Minna on syntynyt vuonna 1962, nyt hän on .................................................................................................

6. Helina on syntynyt vuonna 1981, nyt hän on .................................................................................................

7. Timo on syntynyt vuonna 2001, nyt hän on ...................................................................................................

8. Jussi on syntynyt vuonna 1948, nyt hän on ....................................................................................................

33
 15. Lue.

Kerran halusi eräs ulkomaalainen, joka ei ymmärtänyt suomea, lähettää sähköpostia Suomeen. Hän etsi
yritysten osoitteet Internetistä, jossa luki: sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@luukku.fi.
Hän lähetti yli 20 viestiä osoitteeseen: etunimi.sukunimi@luukku.fi. Miksi kaikki viestit palautuivat?

saara.suomalainen@luukku.fi
piste miukumauku piste
16. Lue.

1. Mikä sinun sukunimi on? Suomalainen

2. Mikä sinun etunimi on? Saara
3. Mikä sinun henkilötunnus on? 291078-822F (syntynyt 29.10.1978)
4. Mikä sinun lähiosoite on? Koulukatu 13C7
5. Mikä sinun postinumero on? 00160
6. Mikä sinun postitoimipaikka on? Helsinki
7. Mikä sinun puhelinnumero on? +358449683470
8. Mikä sinun sähköpostiosoite on? saara.suomalainen@luukku.fi
9. Mikä sinun ammatti on? sihteeri

17. Kysy parilta ja täytä lomake.

LOMAKE
Sukunimi
Etunimi
Henkilötunnu
s
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikk
a
Matkapuhelin
Puhelin kotiin
Sähköpostioso
ite
Äidinkieli
Muut kielet
Ammat ti

34
35
B
5. Vasta. Ütle, et helistame.
1 4. Vasta. Küsi telefoninumbit.
1. Vasta tervitusele. 3. Küsi vanust.
2. Vasta: „Mina olen… . Meeldiv kohtuda.“ kolmandas klassis.
3. Vasta: „Olen pärit Eestist.“ 2. Esitle ennast. Ütle, et õpid gümnaasiumi
4. Ütle: „Tere tulemast.“ 1. Tervita.
4
A
B
5. Vasta.
2 4. Küsi: „Kui vana sa oled?“
1. Vasta tervitusele. 3. Küsi: „Mis keeli sa räägid?“
2. Ütle oma nimi ja et on meeldiv kohtuda. Küsi: „Mis on sinu amet?“
Ütle, et oled pärit Venemaalt. 2. Esitle ennast ja ütle, et töötad sekretärina.
3. Vasta, et sinu emakeel on vene keel ja sa 1. Tervita.
räägid ladusalt inglise keelt ja natuke 3
eesti keelt.
A
B
aga saad natuke aru.
3 4. Ütle, et sa kahjuks ei räägi vene keelt,
1. Vasta tervitusele. 3. Küsi: „Mis keeli sa räägid?“
2. Ütle oma nimi ja et on meeldiv kohtuda. „Kust sina pärit oled?“
Vasta, et töötad medõena Helsingi haiglas. 2. Esitle ennast. Ütle, et oled Eestist ja küsi:
3. Vasta, et räägid vene keelt. Soome keelt 1. Tervita.
räägid halvasti, aga õpid keelekursusel. 2
4. Vasta. Küsi: „Kui vana sina oled?“
A
B
5. Vasta.
4. Ütle: „Ma ei ole kunagi Eestis käinud.“
4 Kust sa pärit oled?“
1. Vasta tervitusele. 3. Vasta: „Meeldiv kohtuda.
2. Ütle oma nimi ja et on meeldiv kohtuda. Mina olen…“
Vasta, et oled ka abiturient. 2. Ütle: „Me pole varem kohtunud.
3. Vasta. Küsi vanust. 1. Tervita.
4. Vasta ja küsi vastu. 1
5. Vasta.
A
18. Lue dialogi parisi kanssa.
 7
Kappale

Jaanalla on
hyvä kielipää
1. Kuuntele teksti nro 21 ja vastaa kysymyksiin. 21
Kysymykset ovat äänitteellä.

2. Silmäile tekstiä Jaanalla on hyvä kielipää ja

alleviivaa kohdat, jossa on kielteinen ilmaisu.

Jaanalla on hyvä kielipää

Heippa! Minun nimeni on Jaana, ei siis Jana vaan Jaana.
Olen kotoisin Virosta ja asun Virossa, mutta en asu
Tallinnassa enkä Tartossa, asun Haapsalussa. Olen
asunut myös Suomessa, Saksassa, Englannissa ja
Unkarissa. En ole asunut Italiassa enkä Turkissa.
Minun äidinkieleni ei ole suomi, se on viro. Minä tykkään
kielistä ja kieliopista. Toiset keräävät postimerkkejä, mutta
minä kerään kieliä. Syksystä aloitan seitsemännen kielen –
ranskan opiskelun. Suomi on itse asiassa ensimmäinen vieras
kieli, jonka opin. En oppinut suomea koulussa, opin sen telkkarista.
Venäjää opiskelin koulussa seitsemän vuotta, mutta en puhu sujuvasti,
ymmärrän kun puhutaan.
Ruotsia aloin opiskella kun tapasin Tallinnassa ihanan ruotsalaisen pojan. Poika
lähti, mutta ruotsin opiskelua jatkoin kielikoulussa.
Opiskelin viisi vuotta Tallinnan yliopistossa englantia ja saksaa, ja nyt suoritan maisterintutkintoa.
Jos kaikki menee hyvin, minusta tulee suomen ja englannin kielen tulkki, mutta jos kaikki menee erittäin
hyvin, minusta tulee tulkki Brysseliin.
Mutta vielä en ole tulkki, olen opiskelija.

Sanasto
ei ... eikä................................................................ei ... ega
kieli/oppi, -opi/n.............................................grammatika
posti/merkki, -merki/n.......................................postmark
syksy, -n...................................................................... sügis
aloitta/a, aloita/n................................................. alustada
opiskelu, -n......................................................... õppimine
itse asiassa..........................................................tegelikult
vieras kieli............................................................ võõrkeel
oppi/a, opi/n.......................................................... õppida
telkkari, -n............................................................televiisor
alka/a, ala/n..............................................................hakata
tava/ta, tapaa/n....................................................kohtuda
ihana, -n........................................................................ tore
poika, poja/n.............................................................. poiss
lähte/ä, lähde/n........................................................ minna
jatka/a, -n..................................................................jätkata
suorittaa maisterintutkintoa........õppida magistrantuuris
jos ........................................................................(juhul) kui
erittäin.........................................................................väga

36
3. Kirjoita kielteinen lause.

1. Minun nimeni on Jaana. Minun nimeni ei ole Jana.

2. Minä asun Haapsalussa. ...................................................................................................................................

3. Olen asunut myös Suomessa, Saksassa, Englannissa ja Unkarissa. ............................................................

................................................................................................................................................................................

4. Minun äidinkieleni on viro. ..............................................................................................................................

5. Opin suomea telkkarista. .................................................................................................................................

6. Minä ymmärrän venäjää. ..................................................................................................................................

7. Minä olen opiskelija. .........................................................................................................................................

4. Lue teksti Jaanalla on hyvä kielipää ja kirjoita haastatteluun kysymykset.

1. .............................................................................................................................................................................
Minun nimeni on Jaana.

2. .............................................................................................................................................................................
Olen kotoisin Virosta.

3. ............................................................................................................................................................................
Asun Virossa, Haapsalussa.

4. .............................................................................................................................................................................
Minun äidinkieleni on viro.

5. ............................................................................................................................................................................
Puhun englantia, suomea, saksaa, ruotsia.

6. ............................................................................................................................................................................
Suomi oli ensimmäinen vieras kieli, jonka opin.

7. .............................................................................................................................................................................
Venäjää opiskelin koulussa.

8. ............................................................................................................................................................................
Englantia puhun sujuvasti.

9. .............................................................................................................................................................................
En ole tulkki, olen opiskelija.

5. Kuuntele (teksti nro 22) Jaanan haastattelu äänitteeltä ja 22

tarkista kysymykset (harjoitus nro 4).

6. Haastattele samalla tavalla naapuriasi.

37
 Kuka? Ketkä?
Jatka.
Kuka asuu Tallinnassa? tallinnalainen • virolainen • venäläinen • puolalainen •
Huomaa! saksalainen • ihminen • opis­kelija • opettaja
Ketkä asuvat Tallinnassa? tallinnalaiset, .................................................................................................
.................................................................................................................................................................................................

7. Kirjoita, mitä kieliä seuraavissa maissa puhutaan.

1. Suomessa asuvat suomalaiset, jotka puhuvat suomea ja ruotsia.

2. Virossa asuvat virolaiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

3. Liettuassa asuvat liettualaiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

4. Sveitsissä asuvat sveitsiläiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

5. Englannissa asuvat englantilaiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

6. Itävallassa asuvat itävaltalaiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

7. Amerikassa/Yhdysvalloissa asuvat
amerikkalaiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

8. Hollannissa asuvat hollantilaiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

9. Turkissa asuvat turkkilaiset, jotka puhuvat ................................................. ja ................................................

8. Kerro, missä maissa ja

kaupungeissa olet käynyt
ja mitä kieliä ihmiset
siellä puhuvat.

9. Mitä kieliä sinä puhut?

............................................................................ on minun äidinkieleni.

Puhun ........................................................................................................................................................ aika hyvin.

Puhun hiukan ..............................................................................................................................................

Minä
Puhun huonosti ...........................................................................................................................................

En puhu .......................................................................................................................................................

Haluaisin oppia ...........................................................................................................................................

Minä olen opettaja, en ole sihteeri. Me olemme Virossa, emme ole Suomessa.
Huomaa! Sinä olet lääkäri, et ole sairaanhoitaja. Te olette Tallinnassa, ette ole Helsingissä.
Hän on opiskelija, hän ei ole koululainen. He ovat Ruotsissa, he eivät ole Italiassa.

38
10. Taivuta kaikissa persoonissa verbit asua ja puhua.

Minä asu .............. Tartossa, en asu Tallinnassa. Minä puhu .............. englantia, ............ puhu saksaa.

Sinä asu .............. Turussa, et asu Lapissa. Sina puhu .............. ruotsia, ............ puhu italiaa.

Hän asu .............. Itävallassa, hän ei asu Ruotsissa. Hän puhu .............. suomea, hän ............ puhu norjaa.

Me asu .............. Kreikassa, emme asu Hollannissa. Me puhu .............. japania, ............ puhu kiinaa.

Te asu .............. Englannissa, ette asu Turkissa. Te puhu .............. tanskaa, ............ puhu islantia.

He asu ........... Euroopassa, he eivät asu Amerikassa. He puhu .............. venäjää, he ............ puhu puolaa.

ko -kysymys
Viron kas-kysymystä vastaa suomessa ko-kysymys.
Sinä olet suomalainen. Oletko sinä suomalainen? Olen. En. En ole. Huomaa!
Sinä asut Suomessa. Asutko sinä Suomessa? Asun. En. En asu.
Sinä puhut suomea. Puhutko sinä suomea? Puhun. En. En puhu.

11. Tee kysymyslauseita, käytä kysymysliitettä -ko/-kö.

1. Jukka puhuu ranskaa ja italiaa. Puhuuko Jukka ranskaa ja italiaa?

2. Mikko asuu Kauniaisissa. .................................................................................................................................

3. Sinä opiskelet yliopistossa. ............................................................................................................................

4. Suomi on helppo kieli. .....................................................................................................................................

5. Mika asuu Puistokadulla. .................................................................................................................................

6. Aila työskentelee isossa yrityksessä. ...........................................................................................................

7. Hänen nimensä on Juhani. ..............................................................................................................................

8. Marina opiskelee kielikurssilla. ......................................................................................................................

9. He ovat kotoisin Saksasta. ..............................................................................................................................

10. Ranskalaiset asuvat Ranskassa. ....................................................................................................................

12. Vastaa kysymyksiin.

11. Asutko sinä Bulgariassa?
1. Oletko sinä italialainen? 12. Puhutko sinä kiinaa?
2. Oletko sinä kiinalainen? 13. Onko tomaatti sininen?
3. Onko sinun naapuri turkkilainen? 14. Puhuuko japanilainen viroa?
4. Onko sinun opettaja japanilainen? 15. Puhuvatko virolaiset japania?
5. Onko Seppo saksalainen? 16. Asummeko me Amerikassa?
6. Oletko sinä Englannista? 17. Onko Ateena Turkissa?
7. Oletko sinä napatanssija? 18. Olenko minä oikeassa: Suomen lippu
8. Oletko sinä maailman rikkain ihminen? on sininen ja punainen?
9. Asuvatko saksalaiset Englannissa? 19. Asuuko sinun naapuri Tanskassa?
10. Olemmeko me metsässä? 20. Puhuuko sinun naapuri bulgariaa?

39
 13. Kirjoita verbistä kieltomuoto.
En!
1. Hän puhuu englantia. Hän ei puhu saksaa.

2. Sinä olet kotoisin Unkarista. Sinä ............... ole kotoisin Romaniasta.

3. Te asutte Helsingissä. Te ............... asu Turussa.

4. Jukka puhuu ranskaa ja italiaa. Jukka ............... puhu kiinaa.

5. Mikko asuu Kauniaisissa. Mikko ............... asu Tampereella.

6. Sinä opiskelet yliopistossa. Sinä ............... opiskele kielikurssilla.

7. Suomi on helppo kieli. Japani ............... ole helppo kieli.

8. Mika ja Jukka asuvat Puistokadulla. Mika ja Jukka ............... asu Aleksanterinkadulla.

9. Minä työskentelen isossa yrityksessä. Minä ............... työskentele pienessä yrityksessä.

10. Hänen nimensä on Juhani. Hänen nimensä ............... ole Tapani.

11. Me opiskelemme kielikurssilla. Me ............... opiskele yliopistossa.

14. Kysykää parisi kanssa vuorotellen puuttuvia tietoja ja kirjoittakaa ne taulukkoon.

Malli: A: Mikä on sinun etunimi?

B: Minun etunimi on Jaana.
A
Etunimi Sukunimi Kotikaupunki Ammatti Puhuu Puhelinnumero

1. Kartio sairaanhoitaja 3483990

2. Kataja Helsinki espanjaa, ruotsia

sujuvasti suomea,
3. Kalle 6300665
hiukan ruotsia

4. Joensuu Turku sihteeri

5. Anssi Porvoo tulkki 73211089

6. Suvi ranskaa, englantia

40
 07776543 opiskelija Hyvinkää Koivusalo 6.

kiinaa ja japania Junnila 5.

7732086 suomea ja hiukan tanskaa Jyrki 4.

lääkäri Tampere Marttila 3.

opettaja
8897543 Pekka 2.
hiihtokoulun
englantia, venäjää, saksaa Joensuu Jaana 1.

Puhelinnumero Puhuu Ammatti Kotikaupunki Sukunimi Etunimi

B

15. Kerro itsestäsi.

Nimeni on ............................................................................................................

Olen ............................................................................................ vuotta vanha.

Asun .............................................................................................................................................................

En ole asunut ..............................................................................................................................................

Haluaisin asua .............................................................................................................................................

En haluaisi asua ..........................................................................................................................................

Minä
Äidinkieleni on ............................................................................................................................................

Puhun vielä ..................................................................................................................................................

En puhu .......................................................................................................................................................

Haluaisin opiskella ........................................................ ja ...............................................................................

Olen käynyt .................................................................... ja ...............................................................................

En ole käynyt ........................................................... enkä.................................................................................

......................................................................................................................................................................

41
 8
Kappale

Tykkäätkö
Tykkään
koulusta?
siitä, että
koulu on
ohi.

1. Suomalaisessa lukiossa opetetaan

seuraavia aineita. Tässä et tarvitse
käännösapua.

äidinkieli ja kirjallisuus • ruotsi • englanti •

suomi toisena kielenä • saksa • ranska •
venäjä • espanja • italia • matematiikka •
fysiikka • kemia • biologia • filosofia •
psykologia • historia • musiikki

2. Lukioaineet jatkuvat. Yhdistä vasemmalta ja
oikealta yhteen aine ja sen vironkielinen käännös.

1) elämänkatsomustieto a) ühiskonnaõpetus
2) liikunta b) kunstiõpetus
3) terveystieto c) maailmavaateõpetus (alternatiiv usuõpetusele)
4) kuvataide d) geograafia
5) maantiede e) inimeseõpetus
6) uskonto f) kehaline kasvatus
7) yhteiskuntaoppi g) usuõpetus

3. Kuuntele teksti nro 23 ja ympyröi harjoituksista 1 ja 2 kaikki kuulemasi kouluaineet. 23

4. Lue teksti Mistä aineesta pidät? ja käännä.

1. kotiläksyt kodused ülesanded 8. ahkerasti ..................................................................

2. sietää ....................................................................... 9. kömpelö ...................................................................

3. tylsä .......................................................................... 10. kevensivät ..............................................................

4. mukava .................................................................... 11. tiukka ......................................................................

5. urheilu ...................................................................... 12. ajateltava ...............................................................

6. lempiaineitani ......................................................... 13. melkein ..................................................................

7. helposti .................................................................... 14. kiinnostava ............................................................

42
5. Jaa edellisen harjoituksen sanat kahteen ryhmään ja opettele ne.

helppo muistaa vaikea muistaa

6. Lue teksti Mistä aineesta pidät? ja täydennä taulukko.

Mistä aineesta pidät?

Jukka: Minä tykkään musiikista, koska siellä ei anneta kotiläksyjä, mutta en voi sietää
historiaa, koska se on tylsää.

Karoliina: En pidä venäjästä, koska en ymmärrä sitä, mutta kuvataiteesta pidän, koska
opettaja on mukava.

Kalle: Pidän liikunnasta, koska olen aina harrastanut urheilua, ja musiikista, koska ope
on nuori ja kaunis, mutta maantiede on yhtä kuivaa kuin opettajakin.

Kirsti: Koulussa lempiaineitani olivat kielet. Opin niitä aika helposti, koska opiskelin
ahkerasti ja minulla on aika hyvä “kielipää”. En pitänyt liikunnasta, koska olen kömpelö
ja opettaja kiusasi.

Tiina: Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa en voinut sietää, koska niiden logiikka ei mennyt
päähäni. Kielistä olen aina pitänyt. Musiikkitunnit kevensivät tiukkaa opiskelua ja niistä
sai välillä muuta ajateltavaa.

Vesa: Pidin koulussa eniten historiasta ja maantieteestä. Ne ovat aina kiinnostaneet minua
ja kaiken lisäksi opettajatkin olivat vielä hyviä. Tylsimpiä aineita olivat sellaiset, joissa opetus
oli huonotasoista. Hyvä opettaja voi saada melkein jokaisen aineen kiinnostavaksi.

Tykkää mistä? Miksi tykkää? Ei voi sietää Miksi?

Jukka

Karoliina

Kalle

Kirsti

Tiina

Vesa

43
 Sanasto
anta/a, anna/n ......................................................... anda
(koti)läksy, -n ...................................... kodune ülesanne
sietä/ä, siedä/n .......................... taluda, välja kannatada
tylsä, -n .................................................... igav, tüütu, nüri
aina .............................................................................. alati
urheilu, -n ................................................................. sport
ope= opettaja, -n ............................................... õpetaja
nuori, nuore/n ........................................................... noor
kaunis, kaunii/n ........................................................... ilus
yhtä ........................................................................... sama
kuiva, -n ...................................................................... kuiv
lempi/aine, -ainee/n .................................... lemmikaine
helposti ................................................................ kergesti
ahkerasti ................................................. hoolsalt, usinalt
kömpelö, -n ...................................................... kohmakas
kiusa/ta, -an .......................................................... kiusata
pää, -n ......................................................................... pea
keventä/ä, kevennä/n ................................. kergendada
tiukka, tiuka/n ....................................... pingeline, range
välillä ............................................................ (vahete)vahel
muu ............................................................................ muu
ajateltava, -n .............................................. mõtlemisaine
minua kiinnostaa ...................................... mind huvitab
sellai/nen, -sen ...................................................... selline
huonotasoi/nen, -sen ......................... nõrgatasemeline
aine, ainee/n .................................................... õppeaine
kiinnostava, -n ...................................................... huvitav

7. Lue Matin lukkari ja kirjoita hänen lukujärjestyksensä yleiskielellä.

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI
matikka bilsa enkku ruotsi matikka
enkku äikkä hissa matikka äikkä
kuvis matikka matikka bilsa musa
äikkä fyssa mantsa kemma voikka/jumppa
voikka/jumppa ruotsi fyssa
hissa

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI

8. Kirjoita oma lukujärjestys.

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI

44
 Mistä sinä pidät? Mistä sinä tykkäät?

pitää minä pidän me pidämme Minä pidän maantieteestä.

sinä pidät te pidätte Sinä pidät englannista. Huomaa!
hän pitää he pitävät Hän ei pidä yhteiskuntaopista.

tykätä minä tykkään me tykkäämme Minä tykkään liikunnasta.
sinä tykkäät te tykkäätte Te tykkäätte fysiikasta.
hän tykkää he tykkäävät Hän tykkää historiasta.

9. Mikä on/oli sinun lempiaineesi koulussa? Täydennä taulukko.

Pidän En tykkää

Minä

10. Täytä kyselykaavake.

a) Kirjoita kaavakkeeseen
kouluaineet.
Kouluaine

b) Kysy ainakin kuudelta

ihmiseltä:
1. Pidätkö …-sta?
2. Mistä aineesta et tykkää?
Nimi

Pitää (yhteensä)

c) Tee yhteenveto, mikä on... Ei tykkää (yhteensä)

• luokan suosituin aine? .......................................................................

• luokan vihatuin aine? .......................................................................

45
 11. Netin keskustelupalstalla oli pieni gallup lukiolaisille: Mitä aiotte kirjoittaa?
Lue ja täydennä, mitä itse aiot kirjoittaa.

Misu: Saattaa vielä muuttua kun vasta

ykkösellä olen: äikkä, A-englanti, A-ruotsi, Kiia: Äidinkieli, matematiikka, A-englanti,
matikka, psykologia, espanja. B-ruotsi, biologia, terveystieto.

Banda: Itse olen ajatellut: äi, ps, fi, ru, tt. Pieni_kesäheinä: Aloitin vasta lukion, joten
en tiedä... Mutta olen ajatellut kirjoittaa ainakin
äidinkielen, B-ruotsin ja yhteiskuntaopin.
Sitten vielä joko A-englannin tai matematiikan.

lukutoukka: Nyt syksyllä kemian ja A-englan-

nin (pakollisena). Ensi keväänä sitten fysiikka Minä:
sekä (pakolliset) äidinkieli, A-ruotsi ja matikka.

12. Tässä on koulu-sanoja. Yhdistä puhekielinen ja yleiskielinen sana.

1) ope a) katsoa kokeen aikana salaa kirjasta tai kaverin paperista
2) reksi b) ruokatunti
3) ruokkis c) opettaja
4) jälkkäri d) hikipinko
5) hikari, hikke e) olla luvatta poissa, pinnata
lamppu
6) lintsata f) jälki-istunto
7) luntata g) rehtori kartta
SANA

lippu kirja
K IR J A

vihko kynä ovi

sakset kukka-
maljakko

pöytä
viivoitin
tuoli

reppu roskakori

opetella oppia osata opiskella oppia osata

opetella = harjoitella; itse, yksin ilman opettajaa Opettelen runon ulkoa.
Huomaa! oppia = ära õppida Koulussa opin kirjoittamaan. Opin ajamaan autoa 16-vuotiaana.
opiskella/lukea = yliopistossa, kurssilla tai kirjoista Luen yliopistossa historiaa.
Opiskelen suomen kielen kurssilla. Illalla olen kotona ja luen matematiikkaa.

46
 K A AVAKE
13. Täytä kyselykaavake ja
kerro mielipiteesi koulusta. Koulussa…
Olen Olen
samaa eri
1. saa liian pal mieltä. mieltä
.
jon läksyjä
2. asioita opit
aan liian paljo
n ulkoa
3. opetetaan
etsimään tieto
4. on liian pitki ja itse
ä päiviä
5. on tiukka ku
ri
6. saa helpost
i ystäviä
7. oppilaat ku
nnioit tavat op
8. on hyvä op ettajaa
iskella
9. on hyvä ruo
ka
10. opiskelu o
n tylsää

14. Täydennä omat tietosi.

Olen ................................................................................... (peruskoulussa/lukiossa/ammattikoulussa).

Olen ................................................................................ (ensimmäisellä/toisella/kolmannella luokalla).

Olen/En ole abiturientti. ............................................................................................................................

Tykkään .......................................................................................................................................... (aineet).

Minä En voi sietää .............................................................................................................................................. .

Aion kirjoittaa ........................................................................................................................................... .

En aio kirjoittaa ......................................................................................................................................... .

Pidän, että koulussa ................................................................................................................................. .

En tykkää, että koulussa .......................................................................................................................... .

Kas sa oskad soome keeles...
1) nimetada maid, rahvusi ja keeli?
2) rääkida, mis keeli sa oskad, oled õppinud ja tahad õppida? Osaatko?
3) küsida vanust, öelda oma vanust?
4) küsida isikuandmeid, nimetada oma isikuandmeid?
5) nimetada õppeaineid, mida sa koolis õpid?
6) rääkida, mis ained sulle koolis meeldivad ja ei meeldi ning oma arvamust põhjendada?
7) rääkida, mis sulle koolis meeldib ja mis ei meeldi?
8) rääkida endast (nimi, kust oled pärit, kus elad, kool/töökoht/vanus;
mis klassis õpid/kellena töötad, mis keeli räägid) ja samu asju küsida?
9) küsida kas-küsimust ja vastata nii eitavalt kui jaatavalt?
10) pöörata olla-, asua-, puhua-verbe?

47
 Naapurivisa
1. Mistä maasta rockbändi Lordi on? 6. Saara Suomalainen on syntynyt 29.10.1978.
a) Suomesta Mikä on hänen henkilötunnuksensa?
b) Ruotsista a) 291078-822F
c) Norjasta b) Koulukatu 13C7
d) Tanskasta c) saara.suomalainen@luukku.fi
d) +358 40 291078
2. Minkämaalainen Wolfgang Amadeus
Mozart oli? 7. Mistä aineesta pidät eniten?
a) unkarilainen a) matematiikasta
b) saksalainen b) äidinkielestä
c) itävaltalainen c) liikunnasta
d) hollantilainen d) musiikista

3. Carlos on kotoisin Brasiliasta. 8. Ritva opettaa koulussa matikkaa.

Mitä kieltä hän puhuu? Mikä on hänen ammattinsa?
a) espanjaa a) matikan ope
b) portugalia b) lääkäri
c) kiinaa c) maantieteen opettaja
d) englantia d) sihteeri

4. Mikko Artola on kotoisin Turusta, 9. Kuka tai mikä on reksi?

mutta asuu Tukholmassa. Mitkä a) ruokatunti
väitteet ovat oikein? b) rehtori
a) Mikko on suomalainen. c) ruotsin kielen tunti
b) Mikon etunimi on Artola. d) koira
c) Mikko asuu Ruotsissa.
d) Mikko on kotoisin Ruotsista. 10. Mikä seuraavista ei ole koulupäivä?
a) torstai
5. Missä maassa asuvat saamelaiset? b) sunnuntai
a) Norjassa c) tiistai
b) Suomessa d) perjantai
c) Venäjällä
d) Ruotsissa

48
 9
Kappale

Kuusankoski

1. Kuuntele teksti nro 24 ja kerro viroksi mitä ymmärsit. 24

2. Lue teksti Kuusankoski ja merkitse, onko väite tekstin perusteella oikein vai väärin.

oikein väärin
1. Kuusankosken kaupunki sijaitsee Lounais-Suomessa.
2. Helsingistä Kuusankoskelle on 140 kilometriä.
3. Kaupungin ohi virtaa Kymijoki.
4. Kuusankoskella on vähemmän kuin 20 000 asukasta.
5. Kuusankoski on pieni kylä.
6. Kuusankoskella on suuri sairaala.
7. Kuusankosken keskustassa ovat apteekki ja urheiluhalli.
8. Kuusankoskella ei ole päiväkotia.
9. Terveyskeskus on joen rannalla.

Kuusankoski
Laaksojen perhe asuu Kouvolan lähellä Kuusankosken
kaupungissa*. Perheessä on isä, äiti ja kolme lasta. Perheen
isä on lääkäri ja työskentelee Kuusankosken sairaalassa.
Äiti on töissä hotellissa sihteerinä.
Perheen pojat ovat koulussa: Ville on lukiossa ja Mika perus-
koulussa. Heillä on lyhyt koulumatka, koska koulu on heidän
kodin lähellä. Perheen nuorin, Laura on vasta kolmevuotias ja
on päivällä lastentarhassa. Päiväkoti sijaitsee äidin työpaikan IJ OK I
K YM
lähellä.

* Kouvolan seudun kuusi kuntaa yhdistyivät vuoden 2009

alusta kokonaan uudeksi kaupungiksi. Nykyiseen Kouvolaan
kuuluvat entiset Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken
kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat.

49
 3. Vastaa kysymyksiin tekstin Kuusankoski perusteella.

1. Missä sijaitsee Kuusankosken kaupunki?

2. Kuinka pitkä matka on Kuusankoskelta Kotkaan, Lahteen ja Helsinkiin?
3. Mikä joki virtaa kaupungin läpi?
4. Montako koskea on joella?
5. Mitkä ovat kaupungin suurimmat työnantajat?
6. Montako asukasta on Kuusankoskella?
7. Missä asuu Laaksojen perhe?
8. Kuinka suuri on Laaksojen perhe?
9. Mitä Laaksojen perheen jäsenet tekevät?
10. Mitä paikkoja on Kuusankoskella?
11. Kenen kodin lähellä on koulu?
12. Minkä kaupungin lähellä on Kuusankoski?

4. Lue teksti Kuusankoski vielä kerran ja kirjoita lauseisiin sopivat kysymykset.

1. Kuusankoskelta Kotkaan on 55 kilometriä. Montako kilometriä on Kuusankoskelta Kotkaan?

2. Kymijoella on kolme koskea. ..........................................................................................................................

3. Kuusankoskella on yli 20 000 asukasta. .......................................................................................................

4. Laaksojen perhe asuu Kymenlaaksonkadulla. ...........................................................................................

5. Perheen isä on lääkäri. ....................................................................................................................................

6. Laura on vasta 3-vuotias. ...............................................................................................................................

7. Mikalla ja Villella on lyhyt koulumatka. ..........................................................................................................

8. Isä työskentelee sairaalassa. ......................................................................................................................

9. Lauran äiti on sihteeri. ....................................................................................................................................

10. Sairaala ja paperitehdas ovat kaupungin suurimmat työnantajat. ........................................................

................................................................................................................................................................................

Genetiivin pääte on -n

Kuka? Kenen? Kenen tämä reppu on?

Mikä? Minkä? Minkä puhelinnumero on 6677543? Kirjaston. Huomaa!
Viro Viron Tallinna on Viron pääkaupunki.
hammaslääkäri hammaslääkärin Hammaslääkärin puhelinnumero on 8150162.
Pirjo Pirjon Pirjon sähköpostiosoite on pirjo@eklund.fi
minä minun Minun nimeni on Tiina.
tämä koulu tämän koulun Tämän koulun ovi on auki.

50
Ville on koulussa saanut tehtävän kirjoittaa pienen esitelmän omasta kotikunnastaan.
Tässä Villen esitelmä:
• Kuusankoski sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa,
Etelä-Suomen läänissä.
• Kuusankoskelta Kotkaan on 55 kilometriä, Lahteen 65 ja
Helsinkiin 140 kilometriä.
• Kuusankoskella on yli 20 000 asukasta.
• Kaupungin läpi virtaa Kymijoki. Joella on kolme koskea.
• Kaupungin suurimmat työnantajat ovat paperitehdas ja sairaala.
Kunnan keskus on kaupungintalon ympärillä. Keskustassa ovat myös
apteekki ja terveyskeskus. Apteekin vieressä on posti. Postin lähellä
ovat poliisiasema ja koulu. Koulun takana on kirkko. Elokuvateatterin
ja uimahallin välissä on kahvila. Joen rannalla on uimaranta ja muuta-
ma ravintola. Kaupungissa on monta päiväkotia ja muutama kirjasto.
Kauempana ovat urheilukenttä ja jäähalli.
Minun koti on kirjaston takana Kymenlaaksonkadulla.
Meidän kodin lähellä on koulu.
Sanasto
perhe, perhee/n ....................................................... pere
lähellä ................................................................... lähedal
isä, -n ............................................................................. isa
äiti, äidi/n ................................................................... ema
lapsi, lapse/n .............................................................. laps
lääkäri, -n .................................................................... arst
työskennel/lä, työskentele/n ............................ töötada
hotelli, -n ................................................................. hotell
peruskoulu, -n ................................................... põhikool
lyhyt, lyhye/n ........................................................... lühike
koulumatka, -n ................................................... koolitee
koti, kodi/n ............................................................... kodu
nuorin, nuorimma/n.............................................. noorim
lastentarha, -n ................................................... lasteaed
työ/paikka, -paika/n ........................................... töökoht
tehtävä, -n ......................................................... ülesanne
esitelmä, -n ...................................................... ettekanne
yli ................................................................................... üle
asukas, asukkaa/n .................................................. elanik
läpi ................................................................................ läbi
virra/ta, virtaa ...................................................... voolata
joki, joe/n .................................................................... jõgi
koski, koske/n ........................................................... kosk
suurin, suurimma/n............................................... suurim
työnantaja, -n .................................................... tööandja
paperi, -n ................................................................. paber
tehdas, tehtaa/n ...................................................... tehas
keskus, keskukse/n ................................................ keskus
kaupungintalo, -n .............................................. raekoda
ympärillä ................................................................ ümber
keskusta, -n ....................................................... kesk(linn)
apteekki, apteeki/n .............................................. apteek
terveys/keskus, -keskukse/n ......................... polikliinik,
perearstikeskus
vieressä ................................................................... kõrval
posti, -n .......................................................... postkontor
poliisiasema, -n .................................... politseijaoskond
takana ........................................................................ taga
kirkko, kirko/n ............................................................ kirik
elokuvateatteri, -n ................................................... kino
uimahalli, -n .............................................................. ujula
välissä ....................................................................... vahel
kahvila, -n ............................................................... kohvik
uima/ranta, -ranna/n .................................... ujumisrand
muutama, -n ............................................................ mõni
ravintola, -n ........................................................ restoran
moni ........................................................................... mitu
päivä/koti, -kodi/n ............................................ lasteaed
kirjasto, -n .................................................. raamatukogu
kauempana ...................................................... kaugemal
urheilu/kenttä, -kentä/n ............................ spordiväljak
jäähalli, -n ............................................................... jäähall
51
 5. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. Tämä on (Kymenlaakso) Kymenlaakson 8. Se on (Anne) .................................. puhelinnumero.

maakunta. 9. (Hammaslääkäri) ...........................................................
2. Tämä on (minä) ............................................ reppuni. työpäivä on pitkä.

3. Tässä ovat (minä) ....................................... avaimeni. 10. (Isä) ................................................... nimi on Petteri.

4. (Mikä) .............. maan pääkaupunki Budapest on?
5. (Kuka) ........................................ lompakko tämä on?
6. (Minä) .............................. äitini on töissä hotellissa.
7. Tämä on (Ville) ................................................ huone.
11. (Lääkäri) ............................................... työpaikka on
sairaala.
12. (Isä) ....................................... työmatka ei ole pitkä.
13. (Tämä kirja) ...................................................................
kansi on punainen.

6. Aamulla on Laaksojen perheessä kaikilla kiire. 25

Kuuntele dialogit (teksti nro 25) ja kirjoita puuttuvat sanat aukkoihin.

A
A: ………………… tämä reppu on? Mika, onko se …………………?
B: On. Se on ………………….

B
A: Ville, mitä sinä etsit?
B: ………………… avaimet ovat hukassa.

C
A: Missä ………………… futismatsi illalla on, tulenko minä hakemaan?
B: Ei tarvitse. Akin isä tulee.

D
A: Onko isä vielä täällä? ………………… lompakko on jäänyt pöydälle.
B: Isä!

E
A: Äiti, ………………… vetoketju on rikki!
B: Voi harmi!

F
A: Mika, milloin ………………… koulupäivä loppuu? ………………… pitää mennä hammaslääkäriin.
B: Pääsen kolmelta.

Sanasto
reppu, repu/n ................................... koolikott, seljakott
etsi/ä, -n ................................................................. otsida
avain, avaime/n ........................................................... võti
hukassa ............................................................... kadunud
futismatsi, -n ................................. jalgpallimatš (kõnek.)
hake/a, hae/n .............................................. järele tulema
lompakko, lompako/n ....................................... rahakott
pöytä, pöydä/n ......................................................... laud
vetoketju, -n ..................................................... tõmblukk
rikki ............................................................................ katki
milloin ....................................................................... millal
hammaslääkäri, -n ......................................... hambaarst

52
 Persoonapronominit
Kuka? Kenen? Ketkä? Kenen?
Opettele! minä minun / mun me meidän Huomaa!
sinä sinun / sun te teidän
hän hänen he heidän

7. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. (Minä) .......................... nimi on Ville. 4. (Me) .......................... kotikaupunki on Etelä-Suomessa.

2. (Sinä) .......................... koti on Kuusankoskella. 5. (Te) .......................... koti on keskustassa.

3. (Hän) .......................... työpaikka on hotellissa. 6. (He) .......................... isä on lääkäri.

8. Kysy oikeassa muodossa.

1. Mikä (sinä) etunimi on? 3. Mikä (hän) ammatti on? 5. Mikä (sinä) puhelinnumero on?
2. Mikä (hän) sukunimi on? 4. Mikä (he) osoite on? 6. Mikä (me) postinumero on?

9. Lue Sannan pieni puhelinluettelo. Tee kysymyksiä ja vastaa.

Nimi
Ammat ti
Osoite
Aarrekangas Jonn Puhelinnumero
a kirjanpitäjä Sähköpostiosoite
Aho Eeva 4596206
opet taja jonna.aarrekang
Mannerheimintie as@kinnula.fi
Eklund Pirjo 23 56 45567
hammaslääkäri aheva@luukku.fi
Isokatu 23
kahvila Strindber 8150162
g pirjo@eklund.fi
Pohjoisesplanad
Kankaanpää Mar i 33 +358 -9-6812030
ja kampaaja
Turunlinnantie 26
Kontio Petri 6700 80 4
rehtori
Puistokatu 26
Liisa 343210 0
sairaanhoitaja petrikontio@suom
Talvitie 12 i24.fi
ravintola Omenap 2701127
uu
Turun yliopiston 856856 40
kirjasto omenapuu@cent
er.fi
(02)3336379
hankinta@uter.fi

1. Kenen puhelinnumero on 5645567? Se on Eeva Ahon puhelinnumero.

2. Kenen ammatti on …………….……….? .................................................................................................

3. ............................................................................................................................................................................

4. .............................................................................................................................................................................

5. ............................................................................................................................................................................

6. Minkä puhelinnumero on ...................................................... ? Se on ravintolan puhelinnumero.

7...............................................................................................................................................................................

53
 8. ............................................................................................................................................................................

9. .............................................................................................................................................................................

10. ...........................................................................................................................................................................

Seuraavien sanojen kanssa käytetään aina genetiiviä:

edessä talon edessä alle, alla, alta tuolin alle, alla, alta
Huomaa! takana
kanssa
metsän takana
opettajan kanssa
päälle, päällä, päältä sohvan päälle, päällä, päältä
lähellä koulun lähellä
jälkeen kurssin jälkeen ympärillä päiväkodin ympärillä
vieressä hotellin vieressä välissä koulun ja sairaalan välissä

10. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. (Talo) ......................................... edessä on auto. 8. Menen teatteriin (Anna) .............................. kanssa.

2. (Kirjasto) ................................ lähellä on kahvila. 9. Tyyny on (sohva) .............................................. päällä.

3. (Koulu) .................................... takana on metsä. 10. Verhot ovat (ikkuna) ................................... edessä.

4. (Yö) ...................................... jälkeen tulee päivä.
5. (Minä) ..................................... autoni on
(hotelli) ................................................. edessä.
6. Poliisiasema on (sairaala) ....................................
vieressä.
11. (He) .................................................. kodin lähellä on
Kuusankoskitalo.
12. Keskus on (kaupungintalo) ......................................
...................................... ympärillä.
13. Perhe asuu (kirjasto) ................................... takana.

7. Poliisi seisoo (kioski) ..................................... edessä.

11. Kuuntele teksti nro 26 ja kirjoita vihkoon kaikki paikkoja (esimerkiksi pankki) 26
ilmaisevat sanat. Sanoja on ainakin 18.

12. Sijoita paikat kartalle ja kerro,

missä mikäkin sijaitsee.
3
1 4 11 12
5 10
2
8 9
ta
keskus
7 17
6 13
14
23
tori
13. Kirjoita Villen 15 16 a
esitelmän ant
18 ar
(haroitus nro 2) im
mukaan omasta puisto u 22
kotikunnasta /
21
-kaupungista. 19
20

54
 10
Kappale

Vuodenajat
Suomessa

1. Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sopivat lauseenosat.

1) Vuodenajat ovat a) maaliskuu, huhtikuu, toukokuu.

2) Kevätkuukaudet ovat b) kevät, kesä, syksy, talvi.
3) Lämpötila c) myrsky.
4) Kesäkuukaudet ovat d) syyskuu, lokakuu, marraskuu.
5) Syyskuukaudet ovat e) nousee ja laskee.
6) Talvikuukaudet ovat f) kesäkuu, heinäkuu, elokuu.
7) Kun puhaltaa kova tuuli, on g) ukkonen.
8) Kun jyrisee ja salamoi, on h) joulukuu, tammikuu, helmikuu.

2. Lue teksti ja alleviivaa kaikki säähän liittyvät sanat.

Suomessa ja koko Pohjolassa on neljä vuodenaikaa, ja Suomen ilmastolle on ominaista selvä ero kesän
ja talven välillä.

Talvi
Suomessa talvi on pitkä, kylmä ja pimeä. Talvi alkaa eri puolilla Suomea eri aikaan. Esimerkiksi Pohjois-
Suomessa talvi alkaa lokakuussa ja loppuu toukokuussa. Muualla Suomessa talvi alkaa yleensä marras-
kuussa. Aurinko paistaa vain vähän aikaa. Etelä-Suomessa päivä voi olla vain kuusi tuntia pitkä. Talvella
sataa usein lunta. Ensimmäiset lumisateet satelevat Lapissa tuntureille jo elo-syyskuussa. Ensimmäinen
pysyvä lumipeite saapuu eri puolille maata eri aikaan. Lappiin, jossa talvi on noin seitsemän kuukauden
pituinen, lumikin saapuu huomattavasti aikaisemmin kuin maan eteläosaan.
Usein talvella sataa räntää. Järvet jäätyvät yleensä marraskuussa tai joulukuussa. Talvella voi olla kova
pakkanen. Lämpötila voi olla jopa 20 astetta nollan alapuolella.

Kevät
Kevät tulee maalis-huhtikuussa nopeasti. Aurinko alkaa taas paistaa, lämpötila nousee ja lumi sulaa.
Maaliskuussa voi esiintyä vielä lunta ja pakkasta. Huhtikuussa ja toukokuussa päivä on jo pitkä ja valoisa.
Muuttolinnut palaavat etelästä Suomeen. Lehdet tulevat puihin toukokuussa, luonto herää ja kukat alka-
vat taas kukkia.

55
 Kesä
Kesäkuukausia ovat kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Suomessa kesä on lyhyt, mutta kaunis. Luonto on vih-
reä, päivät ovat pitkät ja aurinko paistaa. Joskus kesällä voi olla hellettä – lämpötila nousee jopa 25 as-
tetta nollan yläpuolelle. Hellepäiviä on vain noin 10-15 päivää kesässä. Kesäyö on lyhyt ja valoisa. Joskus
kesällä jyrisee ukkonen ja salamoi.

Syksy
Syksyä ovat syyskuu, lokakuu ja marraskuu. Ilmat tulevat kylmiksi ja lehdet putoavat puista. Syyskuussa
sataa vettä, loka- ja marraskuussa sataa räntää ja lunta. Sää on sumuinen ja kolea. Syksyllä tuulee kovas-
ti, joskus on myrskyjä. Illalla on pimeää, päivät ovat lyhyet ja harmaat. Syksy on vuoden synkintä aikaa.

Sanasto
Pohjola, -n ........................................................ põhjamaa
vuoden/aika, -aja/n .......................................... aastaaeg
ilmasto, -n ................................................ ilmastik, kliima
ominai/nen, -sen .................................................. omane
selvä, -n .................................................................... selge
ero, -n ........................................................................ vahe
kesä, -n ....................................................................... suvi
talvi, talve/n ................................................................. talv
kevät, kevää/n ......................................................... kevad
syksy, -n .................................................................... sügis
pitkä, -n ...................................................................... pikk
kylmä, -n .................................................................... külm
pimeä, -n .................................................................. pime
esimerkiksi ............................................................ näiteks
tunturi, -n ................................... tundur, mägi Lapimaal
syyskuu, -n ..................................................... september
lokakuu, -n ........................................................ oktoober
marraskuu, -n ................................................. november
joulukuu, -n .................................................... detsember
muualla ..................................................................... mujal
yleensä .................................................. üldiselt, tavaliselt
vain .................................................................. vaid, ainult
lumi/sade, -satee/n ......................................... lumesadu
sadel/la, satelee ................................................. tibutada
pysyvä, -n ................................................................. püsiv
lumi/peite, -peittee/n ...................................... lumekate
saapu/a, saavu/n ............................................... saabuda
pitui/nen, -sen .................................................... pikkune
huomattavasti .............................................. märgatavalt
aikaisemmin ........................................................... varem
räntä, rännä/n ........................................................... lörts
jääty/ä, jäätyy ...................................................... jäätuda
tai ................................................................................... või
pakka/nen, -sen ........................................ pakane, külm
lämpötila, -n ............................................... temperatuur
jopa ............................................................................ isegi
nollan alapuolella .............................................. alla nulli
nollan yläpuolella ............................................... üle nulli
maaliskuu, -n .......................................................... märts
huhtikuu, -n .............................................................. aprill
toukokuu, -n ............................................................... mai
nous/ta, -en ........................................................... tõusta
sula/a, sulaa ............................................................ sulada
esiinty/ä, esiinny/n ............................................. esineda
valoisa, -n ................................................................. valge
muutto/lintu, -linnu/n ........................................ rändlind
pala/ta, -an ........................................ tagasi tulla, naasta
etelä, -n ................................................................... lõuna
lehti, lehde/n .............................................................. leht
luonto, luonno/n ................................................... loodus
herä/tä, -än ............................................................ ärgata
kukka, kuka/n ................................................................ lill
taas .............................................................................. jälle
kukki/a, kukkii ...................................................... õitseda
kesäkuu/kausi, -kaude/n ................................... suvekuu
kesäkuu, -n ................................................................ juuni
heinäkuu, -n ............................................................... juuli
elokuu, -n .............................................................. august
vihreä, -n ............................................................. roheline
joskus ................................................................ mõnikord
helle, heltee/n ....................................... kuumus, palavus
jyris/tä, jyrisee ................................................. müristada
ukko/nen, -sen ........................................................... äike
salamoi/da, salamoi ........................................ välku lüüa
ilma = sää ..................................................................... ilm
pudo/ta, putoa/n ............................................... kukkuda
sumui/nen, -sen ..................................................... udune
kolea, -n ............................................................. jahe, kõle
myrsky, -n .................................................................. torm
harmaa, -n ................................................................... hall
synkin, synkimmä/n ................................. kõige süngem

56
3. Lue harjoituksen nro 2 teksti ja vastaa kysymyksiin.

1. Missä kuussa alkaa kevät / kesä / syksy / talvi?

2. Missä kuussa loppuu kevät / kesä / syksy / talvi?
3. Millainen on kevät / kesä / syksy / talvi?
4. Missä kuussa aurinko paistaa ja on hellettä?
5. Missä kuussa sataa vettä / lunta / räntää?
6. Mitä luonnossa tapahtuu keväällä / kesällä / syksyllä / talvella?

4. Kuuntele lauseet (teksti nro 27) suomalaisesta säästä ja 27

merkitse vihkoon mistä vuodenajasta puhutaan.

5. Kirjoita kuvaan kuukaudet ja vuodenajat. Kerro, mitä minäkin vuodenaikana tapahtuu.

6. Kerro, mistä vuodenajasta pidät eniten – keväästä, kesästä, syksystä vai talvesta. Miksi?

7. Jaa sanat ryhmiin.

alkaa • synkin • salama • tunturi • sumuinen • kylmä • loppuu • valoisa • syksy • pitkä • aurinko • räntä
• pimeä • lumipeite • paistaa • sataa • kova • vihreä • pakkanen • jäätyvät • nousee • laskee • lämpöti-
la • lyhyt • muuttolinnut • helle • palaavat • tuulee • kolea • ukkonen • lämmin • myrsky • kaunis • on •
kukkivat • jyrisee

57
 Verbi Adjektiivi Substantiivi
alkaa synkin salama
............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

............................................................... ............................................................... ...............................................................

8. Yhdistämällä edellisen harjoituksen sanoja tee niin paljon lauseita kuin osaat.
Kirjoita vihkoon.
Malli: Lämpötila nousee.

9. Lämpömittarin keksi 10. Kuuntele teksti nro 28 ja kirjoita, 28

Galileo Galilei. millainen sää missäkin on.
Sijoita mittarille
seuraavat lämpötilat:

1. -10
2. +10
3. 20 astetta

30 nollan yläpuolella
Pietari

25 4. 20 astetta
Tukholma
nollan alapuolella
20
5. 25 astetta Riika
15 pakkasta/kylmää

10 6. 25 astetta Dublin
5
lämmintä

0
+
–
5

10

15
Rooma
20 Lissabon
25

58
11. Yhdistä adjektiivien vastakohdat. Kirjoita jokaisen adjektiivin kanssa nomini.

1) pimeä a) lyhyt pimeä yö, valoisa päivä

2) vähäinen b) kuuma ................................................................................................................
3) pitkä c) sateeton ................................................................................................................
4) pilvinen d) valoisa ................................................................................................................
5) kylmä e) kylmä ................................................................................................................
6) sateinen f) runsas ................................................................................................................
7) kaunis g) aurinkoinen ................................................................................................................
8) selkeä h) lämmin ................................................................................................................
9) lämmin i) pilvinen ................................................................................................................
10) paksu j) huono ................................................................................................................
11) hyvä k) heikko ................................................................................................................
12) kova l) ohut ................................................................................................................

13) viileä m) ruma ................................................................................................................

Sanasto
vähäi/nen, -sen .................................................... vähene
pilvi/nen, -sen ........................................................ pilvine
satei/nen, -sen ....................................................... sajune
selkeä, -n .................................................................. selge
lämmin, lämpimä/n .................................................... soe
paksu, -n .................................................................... paks
kova, -n .................................................................... tugev
viileä, -n ...................................................................... jahe

12. Täytä aukkokohta valitsemalla sopiva adjektiivi.

1. Kesäyö on Suomessa valoisa ja pitkä.

2. Talvi on Lapissa .................................................................................................................................................
3. Kesä on Suomessa ...........................................................................................................................................
4. Ulkona on +20 astetta. Sää on ........................................................................................................................
5. Ulkona on -20 astetta. Sää on .........................................................................................................................
6. Talvella on lumipeite Pohjois-Suomessa ........................................................................................................
7. Talvella on lumipeite Etelä-Suomessa ............................................................................................................
8. Aurinko paistaa ja on lämmin. Sää on ............................................................................................................
9. Sataa vettä ja tuulee. Sää on ...........................................................................................................................
10. Talvi on Suomessa ..........................................................................................................................................
11. On myrsky. Tuuli on ........................................................................................................................................
12. Taivaalla ei ole pilviä, sää on ..........................................................................................................................
13. Aurinko ei paista, taivas on ............................................................................................................................

59
 13. Tee lauseita, joissa käytät seuraavia sanoja. Kirjoita lauseet vihkoon.

sateetonta • lyhyttä • kaunista • lämmintä • lumista • aurinkoista • runsasta • selkeää • pitkää • syksyä
• talvea • kevättä • kesää • talvea • kesää • sadetta • taivasta

Malli: Ensi vuodeksi odotamme lyhyttä talvea ja lämmintä kesää.

Adjektiiveja voi vahvistaa

melko hyvä/huono todella hyvä/huono erittäin hyvä/huono

Huomaa!
ihan aika tosi kamalan hirveän hyvä/huono

14. Kuuntele teksti nro 29 ja merkitse rastilla, minkä lauseen kuulit. 29

1. Satoi vettä, lämpötila oli +16. 5. Oli selkeää, mutta viileää.

2. Tuuli ja usein oli ukkosta, oli kuumaa. 6. Oli pilvistä, mutta lämmintä.
3. Puhalsi kova tuuli, mutta aurinko paistoi. 7. Satoi.
4. Oli melko selkeää, ei satanut. 8. Satoi ja oli myrskyjä.

15. Tulet kesälomalta, ystävä kysyy säästä. Vastatkaa vuorotellen.

Käyttäkää annettuja tietoja. Vahvistakaa adjektiiveja.

Malli: A: Sinulla oli kesäloma. Millainen sää oli?

B: Aurinko paistoi, lämpötila oli +25. Sää oli todella hyvä!

1. Tuuli ja usein oli ukkosta, oli kuumaa. 5. Puhalsi kova tuuli, mutta aurinko paistoi.
2. Satoi vettä, lämpötila oli +16. 6. Oli pilvistä, mutta lämmintä.
3. Oli melko selkeää, ei satanut. 7. Satoi ja oli myrskyjä.
4. Satoi. 8. Oli selkeää, mutta viileää.

60
 11
Kappale

Lapin luonto

1. Mitä tiedät Lapista? Kerro omin sanoin viroksi.

2. Lue teksti Lappi lukuina ja merkitse

kartalle Lapin kaupunkien asukasluvut.

Lappi lukuina
Lapin pinta-ala on noin 99 000 km2. Se kattaa Suomen
pinta-alasta noin 30 %. Maata Lapissa on yli 93 000 km2 Kemijärvi
napapiiri Rovaniemi
ja vettä yli 5 000 km2. Lapin hallinnollinen pääkaupunki
on Rovaniemi, jossa on noin 35 000 asukasta. Muut Lapin
kaupungit ovat Kemi (23 000 as.), Tornio (22 000 as.) ja
Kemijärvi (9 500 as.). Lapin lääni käsittää 22 kuntaa.
Lapin alkuperäisasukkaita, saamelaisia on noin 7 000.
Tornio
(Väestötiedot v. 2004, Lapin Liitto) Kemi

Sanasto
katta/a, kata/n........................................................... katta käsittä/ä, käsitä/n .............................................. hõlmata
yli ................................................................................... üle alkuperäis/asukas, -asukkaa/n ..................... põliselanik
vesi, vede/n ................................................................ vesi saamelai/nen, -sen .................................. saam, laplane

3. Etsi tekstistä Lappi seuraavat sanat. Mitä ne tarkoittavat?

1) napapiiri.................................................................... 7) suo ...........................................................................

2) ilmiö.......................................................................... 8) ruska ........................................................................

3) hyttynen................................................................... 9) väriloisto ..................................................................

4) hyttyssuoja............................................................... 10) parhaimmillaan .....................................................

5) puolivälissä............................................................... 11) sävy .........................................................................

6) kaamos..................................................................... 12) hajota .....................................................................

4. Kuuntele teksti nro 30 ja kirjoita aukkoihin puuttuvat sanat. 30

61
 Lappi
Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella kesällä ………………… voi paistaa läpi yön eli ……………….. ei laske

horisontin taakse. Ilmiötä kutsutaan keskiyön auringoksi tai ……………………….. Tämä yötön .....................

kestää toukokuun lopusta heinäkuun alkuun. Kesän pituus on Lapissa noin ………….. kuukautta. Helle-

päiviä on kesän aikana Lapissa vain ………………. Kesällä Lapissa liikkujan vaivana ovat hyttyset.

Täytyy varata mukaan hyvä hyttyssuoja. Talvi alkaa Lapissa lokakuun puolivälissä ja on

vuodenajoista pisin, se kestää noin …………. päivää.

Silloin aurinko ………….. horisontin yläpuolelle. Ilmiötä kutsutaan kaamokseksi,

polaariyöksi. Talven alimmat lämpötilat ovat Lapissa …………… astetta.

Talvella, kun on …………….. ja taivas on selkeä, voi nähdä revontulet.

Yleisimmät värit ovat vihertävänkeltainen ja punainen.

Elokuussa alkavat soilla näkyä ensimmäiset merkit saapuvasta ruskasta.

Suomenkielinen sana ruska merkitsee syksyistä väriloistoa. Ruska syntyy

kun ………… vähenee ja ……………. kylmenee. Lehti­vihreä hajoaa ja lehden

sisältämät muut väriaineet kuten punaisen, oranssin, kullan, keltaisen ja ruskean sävyt

pääsevät näkyviin. Ruska kestää kahdesta kolmeen viikkoa ja on parhaimmillaan syyskuun puolessa välissä.

Sanasto

pohjoinen napapiiri.............................. põhjapolaarjoon kaamos, kaamokse/n.......... pime aeg põhjas, polaaröö

pohjoispuolella............................................... põhja pool
eli .................................................................................. ehk
laske/a, laskee........................................................loojuda
horisontti, horisonti/n..........................................horisont
taakse...........................................................................taha
ilmiö, -n.....................................................................nähtus
kutsu/a, -n............................................................. kutsuda
kestä/ä, -n.................................................................. kesta
loppu, lopu/n..............................................................lõpp
alku, alu/n...................................................................algus
pituus, pituude/n..................................................... pikkus
liikkuja, -n...............................................................matkaja
vaiva, -n.............................................................. probleem
hytty/nen, -sen..........................................................sääsk
täytyy varata.................................peab võtma, hankima
mukaan ..................................................................... kaasa
hyttyssuoja, -n....................................sääsekaitsevahend
puoliväli, -n.......................................................... keskpaik
pisin, pisimmä/n.................................pikim, kõike pikem
silloin........................................................... siis, sel ajal kui
alin, alimma/n........................................... kõige madalam
aste, astee/n.............................................................. kraad
näh/dä, näe/n..............................................................näha
revon/tulet, -tulie/n..........................................virmalised
väri, -n........................................................................... värv
yleisin, yleisimmä/n................................. kõige tavalisem
vihertävänkeltai/nen, -sen................... kollakasroheline
punai/nen, -sen.....................................................punane
suo, -n............................................................................soo
näky/ä, näkyy ........................................ näha olla, paista
merkki, merki/n..........................................................märk
saapuva, -n..............................................................saabuv
ruska, -n..........looduse sügisene värviküllus (eriti Lapimaal)
merkit/ä, merkitse/n....................................... tähendada
loisto, -n............................................sära, hiilgus, toredus
synty/ä, syntyy...................................................... sündida
vähe/tä, vähenee............................................... väheneda
kylme/tä, kylmenee........................................külmeneda
lehtivihreä, -n............................................... leheroheline
hajo/ta, hajoaa......................................... hajuda, kaduda

62
sisältämä, -n...........................................................sisaldav
väri/aine, -ainee/n................................................värvaine
kuten........................................................................... nagu
oranssi, -n...................................................................oranž
kulta, kulla/n............................................................ kuldne
keltai/nen, -sen.......................................................kollane
ruskea, -n...................................................................pruun
sävy, -n.........................................................................toon
pääsevät näkyviin........................................ tulevad esile
parhaimmillaan............................................... haripunktis

5. Lue teksti Lappi ja jatka lauseita tekstin sisällön mukaan.

1. Kesällä Lapissa aurinko ei laske horisontin taakse.

2. Kesällä Lapissa aurinko voi ............................................................................................................................ .

3. Sitä ilmiötä kutsutaan ..................................................................................................................................... .

4. Yötön yö kestää .............................................................................................................................................. .

5. Kesä kestää Lapissa ....................................................................................................................................... .

6. Hellepäiviä on Lapissa ................................................................................................................................... .

7. Kesällä Lapissa ovat vaivana .......................................................................................................................... .

8. Talvi alkaa Lapissa .......................................................................................................................................... .

9. Talvi kestää Lapissa ........................................................................................................................................ .

10. Talvella aurinko ei ......................................................................................................................................... .

11. Sitä ilmiötä kutsutaan ................................................................................................................................... .

12. Talven alimmat .............................................................................................................................................. .

13. Talvella voi Lapissa nähdä ............................................................................................................................ .

14. Revontulien värit ovat ................................................................................................................................... .

15. Ensimmäiset ruskan merkit voi nähdä ........................................................................................................ .

16. Ruska syntyy .................................................................................................................................................. .

17. Suomenkielinen sana ruska .......................................................................................................................... .

18. Ruskan värit ovat ........................................................................................................................................... .

6. Opettele värit.

sininen vihreä roosa, vaaleanpunainen tummansininen

punainen keltainen oranssi vaaleansininen
musta ruskea beige, beesi Huomaa!
valkoinen harmaa lila, violetti, sinipunainen

7. Vastaa kysymyksiin.
1. Minkä värinen ruusu on? 4. Minkä värinen taivas on? 7. Minkä värinen sitruuna on?
2. Minkä värinen ruska on? 5. Minkä värinen aurinko on?
3. Minkä värinen kissa on? 6. Minkä värinen appelsiini on?

63
 8. Kirjoita sopiva väri.

1. Vihreä kuin kuusipuu. 4. ................................... kuin aurinko. 7. ............................... kuin karhu.

2. ........................................... kuin yö. 5. .......................................... kuin veri.

3. ..................................... kuin taivas. 6. ......................................... kuin lumi.

Sijapäätteet
Sijapäätteet lisätään nominin vartaloon. On paljon sanoja, joiden vartalo on sama
kuin perusmuoto. Millaisia viron kielestä tuttuja sijamuotoja kuvataan taulukossa? Huomaa!
Kesä on lämmin, talvi on kylmä. Kuka? Mikä?
Kesällä päivät ovat pitkät. -t Ketkä? Mitkä?
Kesän jälkeen tulee talvi. -n Kenen? Minkä?
Kädet ovat taskussa. Kevät alkaa maaliskuussa. -ssa/-ssä Kenessä? Missä? Missä?
Ota kädet taskusta! Muuttolinnut palaavat etelästä. -sta/-stä Kenestä? Mistä? Mistä?
Panen myssyn tuolille. Menen lomalle kesäkuussa. -lle Kenelle? Mille? Mihin?
Myssy on nyt tuolilla. Olen lomalla kesäkuussa. -lla/-llä Kenellä? Millä? Milloin?
Otan myssyn tuolilta. Tulen lomalta kesäkuussa. -lta/-ltä Keneltä? Miltä? Mistä?
Ilmiötä kutsutaan polaaripäiväksi. -ksi Keneksi? Miksi? Miksi?

9. Kirjoita oikeassa muodossa. Kuuntele (teksti nro 31) oikeat vastaukset äänitteeltä. 31

1. Sää muuttuu (viileä) viileäksi.

2. Pohjoisessa sataa lunta, mutta (etelä) ........................................ paistaa aurinko.

3. Tänään tulee (televisio) ........................................ hyvä luontoelokuva.

4. Kuuntelen (radio) ........................................ säätiedotuksen.

5. Keväällä (päivä) ........................................ ovat lämpimät ja (yö) ........................................ kylmät.

6. Sääennuste lupaa, että ilma muuttuu (kylmä) ........................................ .

7. Lumi alkaa sulaa (maaliskuu) ........................................ .

8. (Huhtikuu) ........................................ vietämme kuukauden (Espanja) ........................................ .

9. (Sadekuuro) ........................................ jälkeen sää selkenee.

10. Kylmänä talvena kaikki joet, järvet ja meretkin ovat (jää) ........................................ .

11. (Mikä) ........................................ kuussa talvi alkaa?

12. (Maaliskuu) ........................................ alkaa kevät.

13. (Mikä) ........................................ kuussa alkaa koulu?

64
10. Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sopivat kysymykset ja vastaukset.

1. Kenen kynä tämä on? a) koulusta

2. Kenessä on sisua? b) tuolille
3. Kenestä te puhutte? c) tuolilla
4. Kenelle puhut murheesta? d) tuolilta
5. Kenellä on aikaa? e) talvivaatteet
6. Keneltä sait tämän kynän? f) Kallen
7. Ketkä tulevat mukaan? g) suomalaisessa
8. Minkä kynän sinä otat? h) opettajasta
9. Missä sinä olet? i) äidille
10. Mistä te puhutte? j) isällä
11. Mille te panette reput? k) Marilta
12. Millä sinä istut? l) lapset
13. Miltä sinä nouset? m) sinisen
14. Mitkä vaatteet puet päälle? n) koulussa

11. Täydennä kysymykset oikealla kysymyssanalla. Käytä vastausta apuna kysymyssanan valinnassa.

1. Missä he asuvat? (Turussa)

2. ................................. kanssa olit eilen teatterissa? (ystävän)

3. ................................. hän on? (opiskelija)

4. ................................. on tänään syntymäpäivä? (Liisalla)

5. ................................. kysyt kelloa? (Jukalta)

6. ................................. he tulevat? (koulusta)

7. ................................. kuussa alkaa kevät? (maaliskuussa)

8. ................................. maan pääkaupunki Lontoo on? (Englannin)

9. ................................. reppu tämä on? (minun)

10. ................................. sinä tulet? (työstä)

12. Kirjoita seuraavista sanoista kysymyslauseita.

1. järvet • missä • jäätyvät • kuussa Missä kuussa järvet jäätyvät?

2. alkaa • talvi • milloin ........................................................................................................................................

3. kesällä • yön • missä • aurinko • voi paistaa • läpi .......................................................................................

................................................................................................................................................................................

4. alkaa • minkä • puolivälissä • Lapissa • talvi • kuun .....................................................................................

................................................................................................................................................................................

5. 35 000 • asukasta • noin • missä • on ............................................................................................................

6. alimmat • lämpötilat • missä • talven • ovat .................................................................................................

................................................................................................................................................................................

65
 7. kaamoksen • horisontin • aikana • mikä • ei nouse • yläpuolelle ...............................................................

................................................................................................................................................................................

8. soilla • elokuussa • alkavat • näkyä • mitkä ...................................................................................................

Kas sa oskad soome keeles...

1) nimetada erinevaid kohti linnas (apteek, kool …) ?
Osaatko? 2) rääkida oma kodukohast, kasutades sealjuures sõnu edessä, takana, vieressä,
lähellä, ympärillä?
3) nimetada aastaaegu ja rääkida, mis looduses toimub?
4) rääkida, milline on ilm kevadel, suvel, sügisel, talvel?
5) nimetada ilma iseloomustavaid omadussõnu ja neid täpsustada (näit melko hyvä jne)?
6) rääkida, missugune on Lapimaa (asukoht, suurus, linnad, ilm talvel, suvel, sügisel)?
7) nimetada värve; küsida, mis värvi miski on?

Naapurivisa
1. Minkä maan pääkaupunki Zagreb on? 6. Mikä vuodenaika on Suomessa
a) Romanian pitkä, kylmä ja pimeä?
b) Unkarin a) kevät
c) Itävallan b) talvi
d) Kroatian c) kesä
d) syksy
2. Kenen työpaikka on sairaala?
a) lentoemännän 7. Minä vuodenaikana järvet jäätyvät?
b) lääkärin a) keväällä
c) tarjoilijan b) syksyllä
d) sairaanhoitajan c) kesällä
d) talvella
3. Minkä maan rahayksikkö kruunu on?
a) Ruotsin 8. Mikä on ruska?
b) Espanjan a) kesäyön aurinko
c) Viron b) syksyinen väriloisto
d) Tanskan c) hellepäivä
d) Lappi ja hyttyset
4. Minkä puhelimen omistat?
a) Nokian 9. Mikä kattaa talvella maan?
b) Samsungin a) suojapeite
c) Sony Ericssonin b) lumipeite
d) Motorolan c) päiväpeite
d) asfalttipeite
5. Minkä keksi Galileo Galilei?
a) lämpömittarin 10. Keväällä muuttolinnut ...
b) hyttyssuojan a) lentävät etelään.
c) aurinkovoiteen b) palaavat etelästä.
d) kaamoksen c) muuttavat etelään.
d) muuttavat muualle.

66
 12
Kappale

Hiihtolomalla

1. Etsi harrastukselle vironkielinen käännös.

Yhtä harrastusta ei voi harrastaa Lapissa. Mitä?

Mitä Lapin luonnossa voi harrastaa?

1) lautailua a) matkamine
2) vaellusta b) sukeldumine
3) kalastusta c) kelgutamine
4) pilkkimistä d) koera- ja põhjapõdrarakendiga sõitmine
5) ajelua koira- ja porovaljakolla e) lumelauasõit
6) murtomaahiihtoa f) slaalom
7) laskettelua g) murdmaasuusatamine
8) sukellusta h) sikutiga kalapüük jääaugust
9) kelkkailua i) kalapüük

2. Vastaa kysymyksiin.
Mitä edellisistä harrastuksista... ... olet harrastanut?
... haluaisit harrastaa?
... et halua harrastaa?

3. Kuuntele teksti nro 32 ja kirjoita puuttuvat numerot. 32

Hiihtolomalla
Ville: Kuule, monesko päivä tänään on?
Samuli: Tuota, ........................................................ . ............................................................. helmikuuta. Miksi kysyt?
Ville: Odotan hiihtolomaa. Vielä ................... viikkoa. Meillä se alkaa ....................... maaliskuuta. Entä teillä?
Samuli: Jo viikon päästä, ................................................................................................... helmikuuta. Mitä sä teet?
Ville: Olen Lapissa. Tähän asti olen joka talvi lasketellut, mutta tänä vuonna sain jouluksi freestyle-
laudan, jolla on helppo aloitella.
Samuli: Menettekö te porukalla?
Ville: Ihan perheen kanssa, meillä on mökki Levillä. Levillä on paljon rinteitä ja ne on aina hyvässä kunnossa.
Samuli: Tänä vuonna on kunnon pakkaset.
Ville: Niin on, pitää osata pukeutua ettei palele.

67

laskettelukeskus
murtomaahiihtäjä
Sanasto
Monesko päivä tänään on?........Mis kuupäev täna on?
tuota........................................................................ seda et
odotta/a, odota/n..................................................oodata
hiihtoloma, -n ............................................suusavaheaeg
Entä teillä?........................................................... Aga teil?
tähän asti................................................................... siiani
freestyle-lauta, -lauda/n.................freestyle-(lume)laud
4. Lue dialogi Hiihtolomalla ja alleviivaa kaikki aikasanat.
5. Jatka lausetta dialogin Hiihtolomalla sisällön mukaan.
1. Tänään on ......................................................................
2. Villen hiihtoloma alkaa ...............................................
3. Samulin hiihtoloma alkaa ..........................................
4. Samulin hiihtolomaan on aikaa
..............................................................................................
5. Villen hiihtolomaan on aikaa
..............................................................................................
68
hissi
laskettelija
n e
rin
sukset
lumilautailija
lauta
porukka, poruka/n.......... seltskond, kamp (kõnekeelne)
mökki, möki/n............................................................suvila
rinteet ovat hyvässä kunnossa................ slaalomirajad
on heas korras
pukeutu/a, pukeudu/n..........................................riietuda
ettei palele..........................................et külm ei hakkaks
palel/la, -en.......................................................külmetada
6. Tähän asti Ville on .................................. lasketellut.
7. ....................................................... hän aikoo lautailla.
8. Ville lähtee Lappiin ....................................... kanssa.
9. Samuli kertoo, että ......................................................
on kunnon pakkaset.
6. Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sopiva lause ja kuukausi.

1. Tammikuu a) Nimi tulee lukuisista jäähelmistä.

2. Helmikuu b) Kesä alkaa.
3. Maaliskuu c) On joulu.
4. Huhtikuu d) On satokuu.
5. Toukokuu e) Alkoivat kylvö- eli toukotyöt.
6. Kesäkuu f) Marras: kuollut, kuolleen kaltainen.
7. Heinäkuu g) Tammikuu jakaa talven kahtia.
8. Elokuu h) Lokakuu on likakuu.
9. Syyskuu i) Syksy alkaa.
10. Lokakuu j) Maa alkaa jo näkyä.
11. Marraskuu k) Heinänteko alkaa.
12. Joulukuu l) Raivattiin metsää uutta peltoa varten, tehtiin huhtitöitä (ale põletamine).

7. Kuuntele teksti nro 33 ja kirjoita puuttuvat kuukaudet. 33

.................................. on pakkaskuu Toukokuu on kukkakuu Syyskuu onkin sienikuu

Helmikuu on hiihtokuu .................................. on uintikuu .................................. on saapaskuu

Maaliskuussa sulaa jää Heinäkuussa hellesää Marraskuu taas jäätää maan

.................................. jo lämmittää Elokuuhun kesä jää .................................. juhlitaan

Pia Perkiö

8. Opettele järjestysluvut. Kuuntele teksti nro 34 ja jatka lausetta. 34

Ensimmäinen kuukausi on .................................... Seitsemäs kuukausi on .........................................

Toinen kuukausi on ................................................
Kolmas kuukausi on ..............................................
Neljäs kuukausi on ................................................
Viides kuukausi on .................................................
Kuudes kuukausi on ..............................................
Kahdeksas kuukausi on ........................................
Huomaa!
Yhdeksäs kuukausi on ...........................................
Kymmenes kuukausi on ........................................
Yhdestoista kuukausi on .......................................
Kahdestoista kuukausi on ....................................

9. Vastaa kysymyksiin.
1. Mikä kuukausi nyt on? ......................................................................................................................................

2. Mikä edellinen kuukausi oli? ............................................................................................................................

3. Mikä seuraava kuukausi on? ............................................................................................................................

4. Missä kuussa sinun syntymäpäivä on? ...........................................................................................................

5. Missä kuussa koulu / kevät / kesä / syksy / talvi alkaa? .................................................................................

................................................................................................................................................................................

6. Kuinka monta päivää kuukaudessa on? .........................................................................................................

69
 7. Mitkä kolme päivämäärää mainitaan Villen ja Samulin dialogissa? .............................................................

................................................................................................................................................................................

10. Laske järjestysluvut 1.–31.

Malli: ensimmäinen, toinen…

Tänään on 1.01. ensimmäinen tammikuuta

Monesko päivä 15.10. viidestoista lokakuuta
Huomaa! tänään on? 28.09. kahdeskymmeneskahdeksas syyskuuta

Tänään on keskiviikko, syyskuun viides päivä.

11. Vastaa kysymyksiin.

1. Monesko päivä eilen oli? .................................................................................................................................

2. Monesko päivä toissapäivänä oli? ..................................................................................................................

3. Monesko päivä huomenna on? .......................................................................................................................

4. Monesko päivä ylihuomenna on? ...................................................................................................................

5. Milloin sinun syntymäpäivä on? ......................................................................................................................

6. Milloin sinun ystävän syntymäpäivä on? ........................................................................................................

12. Etsi kalenterista seuraavat päivämäärät ja kirjoita ne kirjaimin:

1. jouluaatto ..........................................................................................................................................................

2. loppiainen .........................................................................................................................................................

3. vapunpäivä ........................................................................................................................................................

4. juhannus Suomessa .........................................................................................................................................

5. juhannus Virossa ...............................................................................................................................................

6. Suomen itsenäisyyspäivä .................................................................................................................................

7. Viron itsenäisyyspäivä ......................................................................................................................................

13. Sano milloin Pekan syntymäpäivä on. Entä muiden?

1. Pekka 4.6. 4. Jussi 16.3. 7. Kaisa 29.2. 10. Helena 23.12.

2. Airi 19.3. 5. Ritva 17.9. 8. Tapani 22.10. 11. Heikki 29.8.
3. Eero 20.1. 6. Seppo 10.8. 9. Satu 4.11. 12. Kalevi 13.11.

70
14. Tarvitaan 4 pelaajaa: A, B, C, D. D aloittaa kysymällä Tiedätkö jonkun, joka
on syntynyt 26.9.1914? Pelaajat A, B ja C katsovat palstaa „kuuntele“. C, jolla
on 26.9.1914, reagoi vastaamalla Kyllä, tiedän jonkun, joka on syntynyt 26.9.1914
ja jatka kysymällä viereiseltä palstalta Tiedätkö jonkun, joka on syntynyt 17.2.1901?

Malli: A: Tiedätkö jonkun, joka on syntynyt…?

B: Kyllä, tiedän jonkun, joka on syntynyt…, mutta tiedätkö jonkun, joka on syntynyt…?

A B

kuuntele sano uuntele sano

k

6.3.1989 13.7.1942 29.1.1964 22.7.1928
13.10.1990 5.1.1991 30.4.1982 16.2.1955
10.10.1955 14.3.1983 17.2.1901 6.3.1989
31.12.1919 29.1.1964 13.12.1953 Pelin loppu
17.11.1974 30.4.1982 19.5.1981 23.8.1927

C D

kuuntele sano kuuntele sano

25.6.1962 17.11.1974 13.7.1942 10.10.1955
5.1.1991 13.12.1953 23.8.1927 31.12.1919
26.9.1914 17.2.1901 Aloita 26.9.1914
14.3.1983 19.5.1981 22.7.1928 25.6.1962
16.2.1955 8.11.1973 8.11.1973 13.10.1990

15. Lue dialogi naapurin kanssa, käytä taulukossa annettuja tietoja.

A: Kuule, monesko päivä tänään on?

B: Tuota, ................ . Miksi kysyt?
A: Odotan hiihtolomaa. Vielä kaksi viikkoa. Meillä se alkaa ................ . Entä teillä?
B: Jo viikon päästä, ................ . Mitä sä teet?
A: Olen Lapissa ja harrastan ................ .
B: Tänä vuonna on kunnon pakkaset, ................ .
A: Niin on, pitää osata pukeutua ettei palele.

17.03. 01.04. 24.03. laskettelua miinus 20 astetta

28.01. 11.02. 04.02. pilkkimistä 25 astetta nollan alapuolella
03.03 17.03. 10.03. murtomaahiihtoa 30 astetta kylmää
07.04. 21.04. 14.04. ajelua koira- ja porovaljakolla – 25

71
 13
Kappale

Kesämökki –
suomalaisen
unelma

1. Lue teksti Kesämökki ja merkitse, ovatko alla olevat väitteet tekstin perusteella
oiken vai väärin.

Kesämökki
Mökki on pieni, yleensä hirsistä rakennettu talo. Mökki, kesämökki, on suomalaisen unelma. Suomalai-
nen haaveilee kesämökistä järven rannalla, vaikka joka kolmas mökki sijaitseekin keskellä metsää. Järvi
ja luonto ovat suomalaiselle tärkeitä. Suomalainen haluaa olla rauhassa – omalla mökillä. Keskellä suo-
malaista luontoa, omalla rannalla.

Kesämökkiin tai sen yhteyteen kuuluu lähes poikkeuksetta sauna. Rantasauna. Sauna järven rannalla.
Sauna on suomalainen keksintö. Sauna on yhtä vanha kuin Suomen kansa. Sauna on pyhä paikka.
Vaikka nykyisin yhä useampi mökki rakennetaan täysillä mukavuuksilla,
on suurimmassa osassa mökeistä yhä kantovesi ja ulkovessa.

Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä.

Eniten kesämökkejä oli Kuusamossa, yli 6 000.
Suosittuja mökkikuntia ovat myös Mikkeli, Kuopio,
Tammisaari ja Mäntyharju. Mökinomistajien
keski-ikä on 60 vuotta. Alle 40-vuotiaita
mökinomistajia on vain kuusi prosenttia.
Halvin kesämökki maksoi vuonna 2006
sata euroa. Kalleimmillaan mökki maksaa
yli kaksi miljoonaa euroa.

72
 oikein väärin
1. Mökki on rakennettu hirsistä.
2. Mökki on ruotsalaisen unelma.
3. Suomalainen haaveilee kesämökistä metsässä.
4. Luonto on suomalaiselle tärkeä.
5. Mökillä voi olla rauhassa.
6. Mökissä ei ole tavallisesti saunaa.
7. Kaikissa mökeissä on mukavuudet.
8. Suomessa on jokaisella kesämökki.
9. Mökinomistaja on tavallisesti 40-vuotias.

2. Kirjoita väärät väittämät oikein. Kirjoita vihkoon.

Sanasto
hirsi, hirre/n..................................................................palk
rakenta/a, rakenna/n............................................ ehitada
yleensä....................................................üldiselt, tavaliselt
talo, -n..........................................................................maja
unelma, -n.................................................. unistus, unelm
haaveil/la, -en...................................................... unistada
keskellä metsää............................................ keset metsa
kesämökin yhteyteen kuuluu........suvila juurde kuulub
poikkeus, poikkeukse/n...........................................erand
keksintö, keksinnö/n................................................leiutis
kansa, -n................................................................... rahvas
pyhä, -n....................................................................... püha
paikka, paika/n........................................................... koht
nykyisin........................................................praegusel ajal
yhä useampi....................................... siin: järjest rohkem
täysillä mukavuuksilla...................... kõigi mugavustega
kanto/vesi, -vede/n................................ sisse kantav vesi
ulkovessa, -n...................................................... välikäimla
suosi/a, -n............................................................ eelistada
omistaja, -n............................................................ omanik
keski-ikä, -iä/n.........................................keskmine vanus
halvin, halvimma/n.............................................. odavaim
maksa/a, -n..............................................................maksta
kalleimmillaan........................... siin: kõige kallimal juhul

3. Täydennä kysymykset oikealla kysymyssanalla.

Käytä vastausta apuna kysymyssanan valinnassa.

1. .................................... mökki on rakennettu? (hirsistä)

2. .................................... on suomalaisen unelma? (kesämökki)

3. .................................... kesämökki sijaitsee? (järven rannalla)

4. .................................... ovat suomalaiselle tärkeitä? (järvi ja luonto)

5. .................................... joka kolmas mökki sijaitsee? (keskellä metsää)

6. .................................... kuuluu lähes poikkeuksetta kesämökkiin? (sauna)

7. .................................... sauna on? (yhtä vanha kuin suomen kansa)

8. .................................... kesämökkiä Suomessa on? (noin puoli miljoonaa)

9. .................................... ovat suosittuja mökkikuntia? (Kuusamo, Mikkeli, Kuopio,

Tammisaari ja Mäntyharju)

4. Lue teksti Kesämökki äänitteen kanssa (teksti nro 35). 35

73
 Astevaihtelu nomineissa

On paljon sanoja, joiden vartalo on sama kuin perusmuoto, yksikön nominatiivi:

Huomaa! esim. kynä, isä, tuoli, sää, koulu.
Jatka luetteloa: ……………………………………………………………………………...

Usein perusmuoto ja vartalo ovat erilaiset. Sanalla voi olla erilainen vartalo kun se saa
päätteet: -n, -t, -ssa/-ssä, -sta/-stä, -lle, -lla/-llä, -lta/-ltä, -ksi

Sijapäätteet lisätään nominin vartaloon. Sanan vartalo voi olla heikkoasteinen tai
vahva-asteinen
Vahva aste Heikko aste
Yksikko Monikko
Nominatiivi mökki mökit Suositut kesämökit sijaitsevat Kuusamossa.
Genetiivi mökin Mökinomistajan keski-ikä on 60 vuotta.
Partitiivi mökkiä Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä.
Illatiivi mökkiin Kesämökkiin kuuluu sauna.
Inessiivi mökissä Meidän mökissä on suuri sauna.
Elatiivi mökistä Suomalainen haaveilee kesämökistä järven rannalla.
Allatiivi mökille Joka viikonloppu matkustamme kesämökille.
Adessiivi mökillä Juhannuksen suomalaiset viettävät kesämökillä.
Ablatiivi mökiltä Palasimme mökiltä vasta iltahämärässä.
Translatiivi mökiksi Kesämökiksi tämä on liian iso.
Essiivi mökkinä Kesällä käytämme tätä taloa kesämökkinä.

Harvinaiset sijamuodot
Abessiivi Mitä ilman? Mitä vailla? mökittä = ilman mökkiä
Instruktiivi Miten? Millä tavoin? Kävelen mökillä paljain jaloin.
Komitatiivi Minkä kanssa? Kenen kanssa? Myrsky tuhosi saaren mökkeineen.
Akkusatiivi Kenet? Objekti: minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät

5. Kirjoita heikkoasteinen muoto.

Käytä päätteitä -n, -ssa/-ssä, -sta/-stä, -lle, -lla/-llä, -lta/-ltä, -ksi, -t.

Vahva aste Heikko aste

kk k
mökki • kännykkä • lompakko • mökit, ................................................................................................
moottorikelkka • villasukka • joulupukki
................................................................................................................
k Ø
selkä • jalka • liukumäki • ruoka selässä, ..............................................................................................
nk ng
kenkä • lumihanki • sänky • aurinko • kaupunki kengät, .............................................................................................

uku uvu
yky yvy
urheilupuku • kyky urheilupuvut, .................................................................................
pp p
Lappi • Eurooppa • hissilippu • huippu Lapissa, ............................................................................................

74
 p v
voileipä • tapa • apu • tupa • kipu voileivät, ...........................................................................................
mp mm
kampa • lampi kammalla, ......................................................................................
tt t
nenäliinapaketti • ajokortti • lettu nenäliinapaketin, .....................................................................
t d
hiihtolatu • villapaita • katu • tieto hiihtoladulla, .................................................................................
nt nn
luonto • hinta • avanto • tunti • sekunti luonnossa, ......................................................................................
lt ll
ilta • silta illalla, ................................................................................................
rt rr
kerta • virta kerran, ..............................................................................................
6. Lue mainokset. Yhdistä mainos ja käännös.

Savusaunaa Moottorikelkalla
S TA LU M I HA
ja uintia TU N
avannossa illalla

OI

GE
Lumikylän

MAJ

SSA
porotilalle liukumäessä
4 3 2 1
Kävely Euroopan
puhtaimmassa
luonnossa 5
a) räätsadega jääaugust kala püüdma
b) õhtu Lumiküla liumäel
c) mootorkelguga põhjapõdrakasvandust vaatama
d) öine matk mäetippu
Koira- ja poro- e) pannkoogid Lapi tares
valjakolla ajelu f) suitsusaun ja ujumine jääaugus
6 g) päev Jõuluvana töökojas
Lapin lumisessa
h) jalutuskäik Euroopa puhtaimas looduses
luonnossa i) majutus lumehanges
j) koera- ja põhjapõdrarakendiga sõit Lapimaa lumises looduses
k) suusamatk lumisel suusarajal

Lumikengillä pilkille
8 9 10 11

Päivä Letut
ÖINEN
Hiihtoretki Joulupukin RETKI
lumisella ladulla pajassa tunturin huipulle lappalaisessa
tuvassa

7. Mitä sinä tekisit Lapissa? Valitse kolme kiinnostavinta mainosta.

75
 8. Kuuntele teksti nro 36 ja merkitse tavarat, mitkä 36
Annikki, Samuli ja Timo ottavat mukaan talvilomalle.
Annikki: Menemme Leville Samuli: Olen koko viikon Timo: Menen talvilomalle Kilpis-
lautailemaan. Olemme yötä hiihtolomalla Lapissa. järvelle. Luvassa on kovaa pak-
vuokramökissä. Laskettelen. kasta. Olen vaan, luen, kävelen
luonnossa, käyn saunassa ja ehkä

Otan muk Pakkaan mukaan avannossa uimassa.

aan
1. lumilaud
1. lasket teluvaatteet Otan mukaan
an 2. juhlavaat teet
2. repun
3. sukset ät vaat teet
3. lautailuv
aat teet 4. aurinkolasit 1. lämpim
usut
4. kännykä
n 5. pankkikortin 2. uimaho
vun
5. kypärän
6. pussiruokaa 3. uimapu
kirjan
6. makuupu 4. paksun
ssin 7. ajokor tin raamatun
7. rahaa 5. paksun
kän
6. känny
dan
7. villapai

9. Mitä tavaroita pakkaisit matkalaukkuun Lapin-matkallesi?

Mitä jättäisit kotiin? Kirjoita oikeassa muodossa (voit ottaa mukaan kymmenen tavaraa).

hiihtopuku • urheilutakki • myssy • villapaita • villasukat • lompakko • lapaset • pankkikortti • kaulaliina

• kännykkä • lasketteluhousut • reppu • lumilauta • kypärä • sukset • laskettelutakki • kirja • uimapuku

Otan mukaan Jätän kotiin

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

..................................................................................... .....................................................................................

76
10. Kirjoita aukkoihin sopivat sanat.

Sähköpostia Lapista

Poista Roskakori Vastaa Vastaa kaikille Lähetä edelleen Uusi viesti Haku

Vastaanottaja: sirpa.salonen@luukku.fi
Lähettäjä: tuanen@hotmail.fi
Aihe: Terveisiä Leviltä!

Hei isoäiti,

ja terveisiä täältä Leviltä! Olen täällä ................................................... . Loma kestää .................................... .

Täällä on paljon kaikkea tekemistä. Aamulla herään jo yhdeksältä, syön ............................................... ja

menen heti lautailemaan. Puoleltapäivin laitamme mökillä jotain ................................................ ja

menemme heti takaisin rinteeseen. Viideksi olen niin väsynyt, että hädin tuskin jaksan

..................................................... .

Hyvä, että lautailuvaatteet kuivuvat ........................................................................... .

Hirveä .............................................. tulee ulkona. Olisitpa täällä laittamassa meille ....................................... !

Muut aikovat lähteä ajamaan .................................................................... ja suunnittelevat myös pororetkeä.

Minä aion vaan ................................................. kun on niin kiva sää.

Kerro myös ukille terveisiä!

Terveisin
Tua

Tarvitset sanat:
saunaan • lautailla • aamupalan • hiihtolomalla • ruokaa
• pussiruokaa • viikon • nälkä • kuivauskaapissa • koiravaljakolla

77
 14
Kappale

Perhe
ja suku
1

1. Etsi jokaisen kuvan luo sopiva sana.

3
2

6
5

mies • vaimo • isä • äiti • isoisä (vaari/ukki) • isoäiti (mummu/mummi) • sisko (sisar) • veli •
pikkusisko/isosisko • pikkuveli/isoveli • setä • täti • poika • tytär • vauva • vanhemmat • isovanhemmat
• sisarukset • serkku • pikkuserkku

78
2. Lue teksti Perhealbumi ja merkitse, onko väite tekstin perusteella oikein vai väärin.

Perhealbumi
Anu: Tästä valokuva-albumista näet, millainen suku meillä on.
Elina: Oho! Onpas paljon kuvia! Tunnetko sinä kaikki nämä ihmiset?
Anu: Tottakai. Tässä ovat tätini ja setäni. He asuvat ulkomailla ja heillä ei ole lapsia.
Elina: Kuka on tuo tuolla keskellä?
Anu: No sehän olen minä. Tämä kuva on otettu kymmenen vuotta sitten isoisäni syntymäpäivillä.
Hän täytti 60 vuotta ja jäi eläkkeelle.
Elina: Ai jaa! Mitä hän tekee nykyisin?
Anu: Hän kuoli viime vuonna, mutta isoäitini elää vielä, hän on siis leski.
Elina: Voi voi! Otan osaa. Entä kuka seisoo sinun takanasi tässä kuvassa?
Anu: Setäni. Äidilläni on neljä veljeä ja viisi sisarta.
Elina: No sitten sinulla on varmaan paljon serkkuja.
Anu: Niin on, mutta melkein kaikki ovat jo aikuisia ja heillä on omia lapsia. Luulen, että minulla on jo
kuusi pikkuserkkua.
Elina: Tässä kuvassa on hääpari.
Anu: Tuo sulhanen on serkkuni Toomas ja morsiamen nimi on Tiina. He menivät naimisiin
viisi vuotta sitten.
Elina: Ja tämäkin on hääkuva.
Anu: Joo, tässä ovat vanhempani. He ovat olleet naimisissa pian 17 vuotta. Äidilläni oli häissä
valkoinen puku ja pitkä huntu. Isälläni taas oli tumma puku ja ruusu napinlävessä.
Elina: Kuka tuo suloinen vauva on?
Anu: Isosiskoni. Tässä kuvassa hän on kai puolivuotias. Onko sinulla sisaruksia?
Elina: Joo. Minulla on veli ja pikkusisko. Entäs kuka tässä kuvassa on?
Anu: Tämä on äitini sisar Mare. Ja tässä hänen lapsensa Maarja ja Maarjan pikkuveli Timo.
Elina: Minkä ikäisiä he nyt ovat?
Anu: Maarja on 25, hän on eronnut, hänellä on pieni poika.
Elina: Vai niin. Entä Timo?
Anu: Timo on 20, hänellä ei ole perhettä, hän on vielä sinkku.
Elina: Entäs tämä kuva? Ketkä tässä ovat?
Anu: Tämä on meidän sukukuva, jossa ovat isovanhemmat, sedät, tädit, serkut, pikkuserkut.
Kuten näet, meillä on paljon sukulaisia.
Elina: Ovatko tässä kaksoset?
Anu: Joo kyllä, Miia-tädin tyttäret. Tässä kuvassa he ovat lastentarhassa, mutta nyt he käyvät jo
peruskoulua.
oikein väärin
1. Täti ja setä asuvat ulkomailla.
2. Isoisä täytti 50 vuotta ja jäi eläkkeelle.
3. Isoäiti on kuollut.
4. Äidillä ei ole sisaruksia.
5. Melkein kaikki serkut ovat aikuisia.
6. Äidillä oli häissä pitkä valkoinen uimapuku.
7. Isällä oli häissä tumma puku ja pitkä huntu.
8. Miia-tädin tyttäret ovat vielä lastentarhassa.
9. Miia-tädillä on kolme lasta.

3. Kirjoita väärät väittämät oikein. Kirjoita vihkoon.

79
 Sanasto
valokuva-albumi, -n......................................... fotoalbum
suku, suvu/n........................................................suguvõsa
tunte/a, tunne/n....................................................... tunda
nämä, näide/n............................................................ need
tottakai............................................ loomulikult, muidugi
setä, sedä/n.................................................. onu, isa vend
ulkomaa, -n.......................................................... välismaa
tuo, -n............................................................................. see
tuolla............................................................................. seal
otta/a kuvia, ota/n kuvia.................................. pildistada
isoisä, -n.................................................................. vanaisa
syntymäpäivä, -n............................................. sünnipäev
täyttä/ä ... vuotta, täytä/n .... vuotta............................... ruusu, -n....................................................................... roos
saada ... aastat vanaks, saada ... aastaseks
eläke, eläkkee/n.................................................... pension
kuol/la, -en..................................................................surra
iso/äiti, -äidi/n..................................................... vanaema
siis........................................................ siis, niisiis, järelikult
otta/a osaa, ota/n osaa.............................. tunnen kaasa
tässä............................................................................... siin
veli, velje/n................................................................. vend
sisar, sisare/n................................................................ õde
sitten...............................................................................siis
varmaan.................................................................kindlasti
serkku, serku/n...........tädi- või onupoeg, tädi- või onutütar
aikui/nen, -sen................................................ täiskasvanu
pikku/serkku, -serku/n...................... tädi- või onupoja /
tädi- või onutütre laps
hääpari, -n.......................................................... pruutpaar
sulha/nen, -sen..................................................peigmees
morsian, morsiame/n................................................pruut
mennä naimisiin, mene/n naimisiin................. abielluda
tämä, -n......................................................................... see
Tässä ovat vanhempani.............Siin on minu vanemad.
puku, puvu/n................................ kleit, kostüüm, ülikond
huntu, hunnu/n............................................................ loor
taas................................................................................ jälle
tumma, -n................................................................... tume
napin/läpi, -läve/n...............................................nööpauk
suloi/nen, -sen..................................võluv, veetlev, sulnis
vauva, -n....................................................................beebi
isosisko, -n.......................................................vanem õde
kai ............................................. vist, vahest, ehk, võib-olla
sisarukset ...................................................... õed-vennad
pikkusisko, -n................................................ noorem õde
pikku/veli, -velje/n .....................................noorem vend
ero/ta, eroa/n............................... lahutada, lahku minna
sinkku, sinku/n...................................................... vallaline
sukulai/nen, -sen................................................ sugulane
kaksoset .............................................................. kaksikud
tytär, tyttäre/n............................................................ tütar

4. Jatka lausetta tekstin Perhealbumi perusteella.

1. Anun valokuva-albumista näkee, ....................................................................................................................

2. Anun täti ja setä asuvat ....................................................................................................................................

3. Anun tädillä ja sedällä ......................................................................................................................................

4. Anun isoisä täytti ..............................................................................................................................................

5. Anun isoisä jäi 60-vuotiaana ............................................................................................................................

6. Anun isoäiti on ..................................................................................................................................................

7. Anun isoisä ........................................................................................................................................................

8. Anun äidillä on ..................................................................................................................................................

9. Anulla on kuusi ..................................................................................................................................................

10. Hääkuvassa ovat Anun ...................................................................................................................................

11. Äidillä oli häissään ...........................................................................................................................................

12. Isällä oli häissään ............................................................................................................................................

13. Miia-tädin tyttäret käyvät ...............................................................................................................................

14. Sukukuvassa ovat ............................................................................................................................................

80
5. Lue teksti Perhealbumi äänitteen kanssa (teksti nro 37). 37

Missä minun valokuva-

Tämä viittaa Tämä on vanha valokuva.
tämä täällä albumini on? Sen pitäisi
lähellä olevaan. Tässä kuvassa on serkkuni.
olla jossakin täällä.
Huomaa!
Tuo viittaa
Katso, tuossa kuvassa Katso, se on tuolla
tuo kauempana, mutta tuolla
olen minä pienenä. hyllyssä.
nähtävillä olevaan.
Tämä kuva on otettu
Se viittaa esineeseen, meidän mökin edessä. Siellä hyllyssä oli vielä
se siellä
jota emme näe. toinenkin albumi.
Se mökki on nyt myyty.

siellä
ä

täällä
tu
m

o
tä

see tuolla
se tässä

6. Kysy pariltasi.
1. Oletko naimisissa? 3. Onko sinulla sisaruksia?
En ole. Ei ole. Olen ainoa lapsi.
Kyllä olen. Minulla on pikkuveli.
En ole, olen avoliitossa. Minulla on isosisko.
Olen eronnut.
Olen sinkku (naimaton). 4. Onko sinulla lapsenlapsia?
Olin joskus, nyt olen leski. On. Minulla on ……. lapsenlasta.
En ole naimisissa, mutta minulla on Ei ole.
pieni lapsi. Olen yksinhuoltaja.
5. Ketkä kuuluvat sinun perheeseen?
2. Onko sinulla lapsia? Isä, äiti, ………
Ei ole.
Minulla on yksi lapsi: tytär. 6. Oletko sinä koulussa/yliopistossa/
Minulla on kaksi lasta: poika ja tytär. työssä/eläkkeellä?
Minulla on kolme poikaa. Olen……………
Minulla on kaksi tytärtä.

Omistusliitteet
Suomen kirjakielessä käytetään omistusliitteitä, jotka ovat häviämässä suomen
kielestä, mutta toistaiseksi ne kuitenkin vielä vaaditaan norminmukaiseen
ilmaisutyyliin. Puhekielessä käytetään muotoa mun äiti.
Huomaa!
(minun) äitini (meidän) äitimme
(sinun) äitisi (teidän) äitinne
hänen äitinsä heidän äitinsä

81
 7. Kirjoita sopiva persoonapronomini.

1. Minun poikani on peruskoulussa. 7. ................................. tyttäremme opiskelee.

2. ................................. äitimme on kotona. 8. ................................. miehensä on kuuluisa

3. ................................. lapsemme on vielä pieni. oopperalaulaja.

4. ................................. isänne on insinööri. 9. ................................. miehensä työskentelevät

5. ................................. isoäitimme on eläkkeellä. samassa huoneessa.

6. ................................. pikkuveljeni on 20-vuotias.

8. Kysy parilta, kirjoita parin vastaukset ja kerro paristasi.

1. Mikä on etunimesi?
Etunimeni on ........................................................... Hänen etunimensä on ..................................................
2. Mikä on sukunimesi?
................................................................................................ ...............................................................................................
3. Mikä on osoitteesi?
................................................................................................ ...............................................................................................
4. Mikä on puhelinnumerosi?
................................................................................................ ...............................................................................................
5. Milloin on syntymäpäiväsi?
................................................................................................ ...............................................................................................
6. Mikä on lempivuodenaikasi?
................................................................................................ ...............................................................................................
7. Mikä on äidinkielesi?
................................................................................................ ...............................................................................................
8. Minkä ikäinen on paras ystäväsi?
................................................................................................ ...............................................................................................
9. Missä asuu isoäitisi?
................................................................................................ ...............................................................................................
10. Missä kotisi sijaitsee?
................................................................................................ ...............................................................................................

9. Jatka mallin mukaan.

Malli: sisko – ....................................... kuva äiti – ............................................ kuva

pikkuveli – pikkuveljeni kuva
vaimo – ..................................... kuva täti – ............................................ kuva
mies – mieheni kuva
tytär – tyttäreni kuva isoisä – ...................................... kuva poika – ....................................... kuva

tyttö – ...................................... kuva serkku – ...................................... kuva

82
10. Katso harjoituksen nro 1 perhekuvia. Kuvittele, että se on sinun perhealbumisi. Kerro
kuvissa olevista ihmisistä, mitä sukua he ovat sinulle, minkä ikäisiä he ovat, missä he ovat
työssä, missä asuvat. Käytä omistusliitettä.

Malli: Tämä on serkkuni hääkuva. Tässä kuvassa hän on 23-vuotias. Hän asuu maaseudulla.

Taivutusvartalo
Useilla sanoilla on erilainen taivutusvartalo. Tässä muutama sanatyyppi ja niiden
vartalot. Kirjoita vihkoon erilainen taivutusvartalo.
Käytä päätteitä -n, -ssa/-ssä, -sta/-stä, -lle, -lla/-llä, -lta/-ltä, -ksi, -t. Huomaa!
-i -e- pieni : pienet lapsi, nimi, nuori lapset, ...
-e -ee- perhe : perheessä huone, vene, kappale, huoneet, ...
tietokone, piste
-nen -se- sukulainen : sukulaiset nainen, suomalainen, naiset, ...
toinen, ensimmäinen,
-si -de- uusi : uudessa vuosi, kuukausi, vesi ...
-us/-ys, -ukse-/-ykse-,kerros : kerroksessa vastaus, kaamos, ...
-os/-ös -okse-/-ökse- päätös, henkilötunnus
-in -ime- puhelin : puhelimet avain, pakastin ...
-is/-as/-äs -ii-/aa-/ää- kaunis : kauniit kallis, lounas, ...
vieras : vieraat vuotias, vieras
-ut/-yt -ue-/-ye- ohut : ohuet lyhyt, kevyt ...
-uus/yys -ude-/-yde- kirjallisuus : lapsuus, mahdollisuus, ...
kirjallisuudesta ystävyys
-ton/-tön -ttoma- / onneton : onnettomat koditon, työtön, ...
-ttömä- sanaton, uskomaton

11. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. Pikkusisko tietää aina oikean (vastaus) .................................................. .

2. Veljeni oli (lapsuus, lapsi) .................................................. hyvin sairas.

3. Perheemme asuu kolmannessa (kerros) .................................................. .

4. Meidän perheessä tehdään (päätös) .................................................. yhteisesti.

5. Isoäiti laittaa usein (lounas) .................................................. perunamuusia ja nakkeja.

6. Enoni kuoli (auto-onnettomuus) .................................................. .

7. Serkkuni tuli kolmeksi (kuukausi) .................................................. meille asumaan.

8. Pikkuserkkujen (salaisuus) .................................................. paljastuivat pienen kyselyn jälkeen.

9. Viidessä (vuosi) .................................................. olen käynyt kuuden serkun häissä.

10. Minä pidän (kaunokirjallisuus) .................................................. .

11. Lahjoitimme isoisälle uuden (matkapuhelin) .................................................. .

83
 12. Katso Juliuksen ja Iidan 38
sukupuuta ja kirjoita lauseisiin
Julius + Iida
sopivat sukulaissanat.
Kuuntele (teksti nro 38) oikeat Risto + Aino Toomas + Anu
vastaukset äänitteeltä.

Kaarina Petteri Martti

1. Aino on naimisissa Riston kanssa.

2. Riston ........................ ovat jo kuolleet, mutta Ainon ......................... Iida ja ......................... Julius elävät vielä.

3. Ristolle Iida on ............................... ja Julius on ...............................

4. Iida on Juliuksen ............................... ja Julius on Iidan ...............................

5. Heillä on kaksi lasta: ............................... Aino ja ............................... Toomas.

6. Aino on Toomaksen ............................... ja Toomas on Ainon ...............................

7. Ainolla ja Ristolla on ............................... Kaarina.

8. Toomaksella on ............................... : Martti ja Petteri.

9. Kaarina on Martin ja Petterin ...............................

10. Martti on Petterin ............................... ja Petteri on Martin ...............................

11. Aino on Martin ja Petterin ...............................

12. Toomas on Kaarinan...............................

13. Iida on Martin, Petterin ja Kaarinan ............................... ja Julius on heidän ...............................

14. Risto on Juliuksen ...............................

15. Martti, Petteri ja Kaarina ovat Iidan ja Juliuksen ...............................

Tarvitset sanat: vävy • lapsenlapset • isoisä • isoäiti • vanhemmat • äiti • isä • eno • täti • isoveli •
pikkuveli • anoppi • appi • serkku • kaksi poikaa • vaimo • aviomies • tytär • poika • tytär • sisar • veli.

13. Piirrä vihkoon myös oma sukupuu ja kerro suvustasi naapurille.

Kas sa oskad soome keeles...

1) rääkida, mida Lapimaal võib talvel teha?
Osaatko? 2) nimetada asju, mida talvepuhkusele kaasa võtta?
3) nimetada kõiki kahtteist kuud?
4) loendada järgarvsõnu 1.-31.?
5) küsida ja öelda kuupäeva?
6) rääkida oma perekonnast ja suguvõsast?
7) kasutada käändelõppe -n, -ssa/-ssä, -sta/-stä, -lle, -lla/-llä, -lta/-ltä, -ksi, -t
astmevahelduslikes sõnades?
8) kasutada kohta määravaid sõnu tämä, tuo, se, täällä, tuolla, siellä?
9) kasutada omistusliiteid?
10) moodustada -i, -e, -nen, -si, -us/-ys, -os/-ös, -in, -is/-as/-äs, -ut/-yt, -uus/-yys,
-ton/-tön-lõpuliste sõnade tüve?

84
Naapurivisa
1. Mitä seuraavista harrastuksista 6. Mitkä ovat Lappi-mainoksia?
haluaisit harrastaa? a) Moottorikelkalla porotilalle
a) sukellusta b) Öinen retki tunturin huipulle
b) ajelua koira- ja porovaljakolla c) Letut lappalaisessa tuvassa
c) pilkkimistä d) Päivä Joulupukin pajassa
d) vaellusta
7. Jussi menee lautailemaan.
2. Mikä tarkoittaa samaa kuin Mitä tavaroita hänen pitää ottaa mukaan?
laskettelukeskus? a) lämpimät vaatteet
a) puhelinkeskus b) sukset
b) ostokeskus c) kännykkä
c) hiihtokeskus d) villapaita
d) tutkimuskeskus
8. Kuka tai mikä on serkku?
3. Mikä seuraavista lauseista on oikein? a) tuttavan lapsi
a) Suomen itsenäisyyspäivä on 6. toukokuuta. b) jonkun sukulaisen lapsi
b) Jouluaatto on Suomessa 24. joulukuuta. c) tädin, enon tai sedän lapsi
c) Vapunpäivä on 1. helmikuuta. d) pikkuveljen lapsi
d) Loppiainen on 6. tammikuuta.
9. Isovanhemmat ovat ...
4. Suomalainen kesämökki ... a) isoveli ja isosisko
a) on rakennettu hirsistä. b) ukki ja mummi
b) sijaitsee järven rannalla. c) täti ja setä
c) sijaitsee keskellä metsää. d) isoäiti ja isoisä
d) on kivitalo.
10. Mikä sana ei sovi joukkoon?
5. Tarua vai totta suomalaisesta saunasta? a) sisarukset
a) Sauna on kuumin paikka maailmassa, b) kaksoset
johon ihminen menee vapaaehtoisesti. c) veljekset
b) Suomessa on niin paljon saunoja, että d) sukulaiset
kaikki suomalaiset voisivat saunoa yhtä aikaa.
c) Sauna on osa suomalaista identiteettiä.
d) Sauna on pyhä paikka.

85
 15
Kappale

Anteeksi,
mitä te
Gallupkysely
pelkäätte?

1. Eräässä mielipidetutkimuksessa
(gallupissa) kysyttiin viideltä
ihmiseltä kolme kysymystä:
1. Mitä he haluavat tehdä?
2. Mitä he eivät halua tehdä?
3. Mitä he pelkäävät tehdä?

Lue ja käännä sanaston avulla.

He haluavat He eivät halua He pelkäävät

ostaa muodikkaita vaatteita juoda alkoholia sairastua

kuunnella musiikkia harrastaa urheilua myöhästyä
opiskella kieliä valehdella lentää lentokoneella
maata auringossa laittaa ruokaa harrastaa rullaluistelua
nukkua pitkään siivota nukkua pommiin
levätä työn jälkeen tiskata mennä hammaslääkäriin
matkustaa ympäri maailman tupakoida tulla merisairaaksi
laulaa kuorossa tavata epämiellyttäviä ihmisiä ajaa autoa
leipoa piirakoita kävellä pitkiä matkoja hypätä saunan jälkeen lumihankeen
syödä terveellisesti tulla huonolle tuulelle kaatua kadulla
pelata jalkapalloa käydä ostoksilla häiritä muita
saunoa pakata esiintyä
pyöräillä voimistella aamulla hakea apua

86
 Sanasto
osta/a muodikkaita vaatteita, -n muodikkaita vaattei-
ta ................................................... osta moodsaid riideid
maa/ta auringossa, makaa/n auringossa....... päevitada
nukku/a pitkään,-n pitkään........................magada kaua
levä/tä työn jälkeen, lepää/n työn jälkeen.......... pärast
tööd puhata
laula/a kuorossa, -n kuorossa..................... laulda kooris
leipo/a piirakoita, leivo/n piirakoita.............. küpsetada
pirukaid
syö/dä terveellisesti, -n terveellisesti...süüa tervislikult
pela/ta jalkapalloa, pelaa/n jalkapalloa ..........mängida
jalgpalli
sauno/a, -n....................................................... käia saunas
pyöräil/lä, pyöräile/n.............................. sõita jalgrattaga
harrasta/a urheilua, -n urheilua......... tegelda spordiga
laitta/a ruokaa, laita/n ruokaa......................... teha süüa
siivo/ta, siivoa/n.................................................. koristada
tiska/ta, tiskaa/n...........................................nõusid pesta
tupakoi/da, -n................................................... suitsetada
tava/ta epämiellyttäviä ihmisiä, tapaa/n epämiellyt-
täviä ihmisiä..................... kohata ebameeldivaid inimesi
kävel/lä pitkiä matkoja, kävele/n pitkiä matkoja...........
kõndida pikki vahemaid
tul/la huonolle tuulelle, tule/n huonolle tuulelle...........
muutuda pahatujuliseks
käy/dä ostoksilla, -n ostoksilla.................teha sisseoste
paka/ta, pakkaa/n.................................................pakkida
sairastua, -n.....................................................haigestuda
lentä/ä lentokoneella, lennä/n lentokoneella.......lennata
lennukiga
harrasta/a rullaluistelua, -n rullaluistelua..........tegelda
rulluisutamisega
nukku/a pommiin, nuku/n pommiin.........sisse magada
tul/la merisairaaksi, -en merisairaaksi...................jääda
merehaigeks
aja/a autoa, -n autoa.................................... juhtida autot
kaatu/a kadulla, kaadu/n kadulla..........kukkuda tänaval
häiri/tä muita, häiritse/n muita.................... teisi segada
esiinty/ä, esiinny/n............................................... esineda
hake/a apua, hae/n apua.................................. abi otsida

2. Mitä luulet kuka vastasi mitä? Kirjoita jokaisen kohdalle ainakin neljä toimintoa.

Nimi Ammatti Ikä Haluan En halua Pelkään

Katja Lentoemäntä 23

Jonas Koululainen 8

Jari Palomies 32

Liisa Eläkeläinen 68

Lilli Lukiolainen 17

87
 3. Mitä itse vastaisit?

Minä haluan Minä en halua Minä pelkään

1. ......................................................... ......................................................... ..........................................................

2. ......................................................... ......................................................... .........................................................

Minä 3. ......................................................... ......................................................... .........................................................

4. ......................................................... ......................................................... .........................................................

5. ......................................................... ......................................................... .........................................................

4. Kuuntele (teksti nro 39), mitä vastasivat ihmiset gallupkyselyssä. 39

Kirjoita jokaisen kohdalle ainakin kolme toimintoa.

Katja 1. .............................................................................................................................................................

2. .............................................................................................................................................................

3. ............................................................................................................................................................

Jonas 1. .............................................................................................................................................................

2. .............................................................................................................................................................

3. ............................................................................................................................................................

Jari 1. .............................................................................................................................................................

2. .............................................................................................................................................................

3. ............................................................................................................................................................

Liisa 1..............................................................................................................................................................

2. .............................................................................................................................................................

3. ............................................................................................................................................................
Lilli 1. ............................................................................................................................................................

2. .............................................................................................................................................................

3. ............................................................................................................................................................

88
5. Silmäile seuraavia verbejä ja tee tehtävät a ja b.
a) Alleviivaa verbit, jotka esiintyivät gallupkyselyssä (harjoitus nro 1).
b) Miksi verbit on jaettu neljään ryhmään? Etsi sopiva vastaus alla olevasta taulukosta.

Verbityypit
1. 2. 3. 4. ja 5.
laulaa syödä opiskella siivota
tanssia juoda pyöräillä pelata
Huomaa!
ajaa uida hymyillä korjata
matkustaa tupakoida voimistella tiskata
saunoa imuroida luistella grillata
soittaa pysäköidä kävellä levätä
leikkiä voida pestä haluta
nukkua käydä nousta pakata
pukea tehdä juosta tavata
leipoa nähdä mennä maata
hakea saada purra tarvita
hiihtää myydä työskennellä valita
piirtää viedä ajatella häiritä
lentää soida kuunnella ansaita

a) pikk vokaal või d) -la/-lä, -na/-nä,

b) vokaal + -a/-ä c) vokaal + t + -a/-ä
diftong + -da/-dä -ra/-rä, -(s)ta/-(s)tä

Sanasto
tanssi/a, -n............................................................. tantsida
soitta/a, soita/n....... (muusikariistal) mängida; helistada
leikki/ä, leiki/n......................................................mängida
puke/a, pue/n.............................................riidesse panna
hiihtä/ä, hiihdä/n...............................................suusatada
piirtä/ä, piirrä/n................................................joonistada
ui/da, -n...................................................................... ujuda
imuroi/da, -n........................ tolmuimejaga tolmu imeda
pysäköi/dä, -n........................................................ parkida
myy/dä, -n................................................................. müüa
vie/dä, -n........................................................................ viia
soi/da, soi................................................ heliseda, kõlada
hymyil/lä, -en.....................................................naeratada
luistel/la, -en........................................................ uisutada
pes/tä, -en................................................................. pesta
nous/ta, -en.............................................................. tõusta
juos/ta, juokse/n...................................................... joosta
pur/ra, -en.......................................närida, hammustada
ajatel/la, ajattele/n...............................................mõtelda
korja/ta, -an .................................................... parandada
grilla/ta, -an............................................................ grillida
halu/ta, -an..................................................tahta, soovida
tarvi/ta, tarvitse/n...................................................vajada
vali/ta, valitse/n........................................................ valida
ansai/ta, ansaitse/n....................... (ära) teenida, väärida

89
 6. Tässä muutamia toimintoja. Järjestä ne niin, että ensimmäisenä on toiminto,
mitä haluat tehdä eniten ja viimeisenä, mitä haluat tehdä vähiten.

pyöräillä ystävän kanssa asua Amerikassa

tavata ystäviä maata auringossa
soittaa viulua harrastaa rullaluistelua
opiskella japania lumilautailla
herätä aikaisin pelata tietokonepelejä
pelata sulkapalloa shoppailla
imuroida perjantaina katsoa TV-tä
ansaita hyvin kuunnella musiikkia
käydä elokuvissa

7. Testaa omaa ja muiden osaamista. Haastattele ainakin kolmea ihmistä.

Numeron kohdalle kirjoita nimi.
Osaatko sinä? Hyvin Jotenkuten En osaa
Tässä muu
tamia toimintoja.
Järjestä ne niin, että
ensimmäisenä on toiminto,
mitä haluat tehdä eniten

Nimi

3.

3.

3.
2.

2.

2.
1.

1.

1.
leipoa mustikkapiirakkaa
tehdä remonttia
laulaa
tanssia tangoa
pelata jalkapalloa
soittaa viulua
pitää hauskaa
puhua ranskaa
piirtää
pyöräillä
hymyillä kauniisti
hiihtää
korjata autoa
uida
ajaa autoa
laittaa ruokaa
kertoa satuja
kirjoittaa tietokoneella
8. Tee haastattelusta yhteenveto. mesettää
Malli:
Tässä ryhmässä osataan hyvin .......................................................................................................................................................

Tässä ryhmässä osataan jotenkuten ...........................................................................................................................................

Tässä ryhmässä ei osata ...................................................................................................................................................................

90
 16
Kappale

Sinun täytyy
olla
kohtelias!
1. Lue dialogit ja päätä, ketkä puhuvat: isä ja äiti; äiti ja lapsi; poikaystävä ja tyttöystävä;
kaveri ja kaveri; isoisä ja isoäiti; sihteeri ja esimies.

A ………………: Mennäänkö kahville? D ………………: Tuletko illalla elokuviin?

………………: En voi. Minun täytyy kirjoittaa ………………: En voi. Minun täytyy olla kotona
raportti. ja lukea ranskaa.
B ………………: Miksi et syö?
E ………………: Täytyykö meidän mennä
………………: Minä en pidä puurosta.
kauppaan?
………………: Mutta lapsen on pakko syödä
………………: Ei tarvitse. Minä ostin jo ruoat.
puuroa.

C ………………: Onko sinun pakko lukea F ………………: Mennäänkö pizzalle illalla?

ruokapöydässä?
………………: En voi, minun on pakko vahtia
………………: Ei ole. Anteeksi. pikkusiskoa. Lupasin äidille.

2. Lue Viivi ja Wagner sarjakuvan teksti ja etsi sanakirjasta,

mitä seuraavat sanat merkitsevät. Vastaa kysymyksiin.
Viivi ja Wagner

murunen ......................................

keksi ..............................................

korppu .........................................

nyppiä ..........................................

© Juba Production Oy

1. Missä on murusia? 5. Saako sängyssä syödä korppuja?

2. Kuka on vihainen? 6. Mitä sian täytyy tehdä?
3. Mitä Viivi sanoo sialle? 7. Miten usein sika syö sängyssä korppuja ja keksejä?
4. Saako sängyssä syödä keksejä? 8. Onko sen pakko?

91
 Minun täytyy opiskella suomea
täytyy opiskella Minun täytyy opiskella.
Huomaa! minun, sinun, hänen, pitää ajaa Sinun pitää ajaa autoa.
meidän, teidän, heidän tulee levätä Minun tulee levätä.
Sannan, ihmisen, lapsen on pakko juoda Lapsen on pakko juoda maitoa.

3. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. (Minä) ………………. täytyy ostaa ruokaa. 4. (Me) ………………….. täytyy siivota illalla.

2. (Sinä) ………………… täytyy levätä. 5. (Te) ……………………. täytyy lähteä kotiin.

3. (Hän)…………………. täytyy käydä pankissa. 6. (He) ………………….. täytyy matkustaa laivalla.

4. Kirjoita vihkoon, mitä pitää tehdä seuraavissa tilanteissa. Käytä täytyy-, pitää- ja
on pakko-lauseita ja käytä apuna viereisessä pylväässä olevia sanoja.
Malli: Jos sinulla on kiire, sinun täytyy juosta.

1. Jos sinulla on kiire, a) soittaa numeroon 112

2. Kun näen tulipalon, b) juoda
3. Jos sinulla on huomenna ranskan koe, c) korjata
4. Jos sinulla ei ole rahaa, d) syödä vähemmän
5. Jos sinun tukkasi on sekaisin, e) opiskella
6. Jos sinun avaimesi ovat kadonneet, f) ostaa
7. Jos sinua väsyttää, g) tiskata
8. Kun tarvitset uudet farkut, h) etsiä
9. Jos et osaa ranskaa, i) harrastaa liikuntaa
10. Jos sinun kätesi ovat likaiset, j) ostaa ruokaa
11. Kun kello on jo seitsemän, k) siivota
12. Kun et ymmärrä sanaa saippua, l) katsoa sanakirjasta
13. Jos sinun huoneesi on sekaisin, m) herätä
14. Jos sinulla ei ole puhdasta kuppia, n) levätä
15. Jos sinulla on jano, o) juosta
16. Jos et tiedä minun nimeäni, p) kammata
17. Kun olet lihonnut pari kiloa, r) oppia
18. Jos sinun autosi on rikki, s) kysyä
19. Jos sinulla on paha stressi, t) lainata pankista
20. Jos sinun jääkaappisi on aivan tyhjä, u) pakata vaatteet
21. Kun olet lähdössä matkalle huomenna, v) pestä

5. Kysy pariltasi samoja kysymyksiä. Pari ei katso paperista ja vastaa.

Malli: A: Mitä minun pitää tehdä, kun minulla on jano?
B: Sinun pitää juoda.

6. Kuuntele (teksti nro 40) äänitteeltä lauseet ja reagoi niihin. 40

Malli: A: Kato, tuolla on tulipalo!
B: Meidän pitää soittaa numeroon 112.

92
7. Tee lauseita yhdistämällä sanoja (rivit eivät sovi yhteen). Käytä täytyy-, pitää- ja
on pakko-lauseita.
Malli: Sinun täytyy herätä tänään aikaisemmin.
1) sinä soittaa töihin bussilla
2) hän ajaa illalla TV-tä
3) me käydä autoa
4) te matkustaa opettajan kysymyksiin
5) he herätä suomea
6) Juhani siivota englantia
7) Anna harrastaa illalla kotiin
8) lapsi katsoa ennen matkalle lähtöä
9) oppilas hakea ystävälle
10) ulkomaalainen pakata maitoa
11) äiti lähteä ruokaa
12) isä opiskella lapset lastentarhasta
13) lapsi puhua tänään aikaisemmin
14) ystävä vastata kaupassa
15) isoäiti tiskata astiat
16) perhe laittaa viikonloppuna
17) jokainen juoda liikuntaa

Lauseen Minun täytyy lukea kielteinen muoto on Minun ei tarvitse lukea. Huomaa!
8. Kysy naapuriltasi.
Malli: A: Täytyykö sinun herätä aamulla kello viisi?
B: Kyllä, minun täytyy. / Ei, minun ei tarvitse.
1) työskennellä sunnuntaisin 8) hymyillä kaikille
2) kerrata uudet sanat joka ilta 9) olla aina paras
3) siivota joka viikonloppu 10) kävellä kouluun/töihin
4) kääntää lauseet ranskaksi 11) korjata polkupyörää
5) nukkua kymmenen tuntia vuorokaudessa 12) juoda alkoholia
6) juosta töihin 13) nousta viideltä
7) laulaa kuorossa 14) harrastaa laskettelua

9. Lue Timon sähköposti. Kirjoita vastaus vihkoon ja …

1) kerro, että et voi lähteä, koska sinun on pakko tehdä jotain muuta.
2) kerro, että voit lähteä joku toinen päivä.
3) ehdota jotakin toista päivää ja elokuvaa.

Poista Roskakori Vastaa Vastaa kaikille Lähetä edelleen Uusi viesti Haku

Vastaanottaja: sinulle@kuumaposti.fi
Lähettäjä: timo@hotmail.fi
Aihe: Elokuviin!
Moi,
minun on pakko nähdä huomenna se Bond-elokuva! Se päättyy seitsemältä, mutta sen jälkeen
minun on pakko lähteä heti kotiin ja lukea huomiseen kokeeseen. Pystytkö lähtemään mukaan?
Timo
93
 10. Kirjoita, mitä sinun täytyy ja ei tarvitse tehdä. Katso myös edellisen kappaleen sanoja.
Kerro sitten parille.

tänään.................................................................................................................................

illalla.....................................................................................................................................

huomenna...........................................................................................................................
Minun täytyy viikonloppuisin...................................................................................................................
joka päivä............................................................................................................................

joskus..................................................................................................................................

juuri nyt...............................................................................................................................

Minä
tänään.................................................................................................................................

illalla.....................................................................................................................................

huomenna...........................................................................................................................

Minun ei tarvitse joka päivä............................................................................................................................

koskaan...............................................................................................................................

juuri nyt...............................................................................................................................

viikonloppuisin ..................................................................................................................

Kas sa oskad soome keeles...

1) eristada verbitüüpe (laulaa, syödä, opiskella, siivota)?
Osaatko? 2) kasutada täytyy, pitää, on pakko väljendeid?
3) rääkida, mida sa tahad, ei taha ja kardad teha?
4) rääkida, mida sa oskad / ei oska teha?
5) rääkida, mida sa pead tegema ...
- täna?
- homme?
- õhtul?
- hommikul?
- nädalavahetusel?
- iga päev?
- mõnikord?
6) rääkida, mida sul ei ole vaja teha ...
- täna?
- homme?
- õhtul?
- hommikul?
- nädalavahetusel?
- iga päev?
- mitte kunagi?

94
Naapurivisa
1. Mitä lukiolaiset haluavat?
a) opiskella
b) kuunnella musiikkia
c) harrastaa rullaluistelua
d) esiintyä
2. Mitä lukiolaiset eivät halua?
a) tupakoida
b) nukkua pitkään
c) mennä hammaslääkäriin
d) myöhästyä
3. Mitä lukiolaiset pelkäävät?
a) hakea apua
b) laulaa kuorossa
c) syödä terveellisesti
d) sairastua
4. Mitä kukaan ei halua tehdä?
a) pysäköidä väärässä paikassa
b) maata sairaalassa
c) ansaita vähän
d) levätä ulkomailla
5. Mitä kaverisi eivät osaa tehdä?
a) laittaa ruokaa
b) mesettää
c) soittaa kitaraa
d) pelata tietokonepelejä
6. Mitä kaverisi osaavat tehdä hyvin?
a) ajaa autoa
b) pitää hauskaa
c) piirtää
d) pelata jalkapalloa
7. Mitä ei saa tehdä suomen tunnilla?
a) nauraa
b) laulaa
c) puhua viroa
d) kirjoittaa
8. Mitä Suomen presidentin täytyy osata?
a) kirjoittaa tietokoneella
b) tanssia tangoa
c) puhua ranskaa
d) hymyillä kauniisti
9. Mitä jokaisen on pakko tehdä?
a) saunoa säännöllisesti
b) käyttäytyä kohteliaasti
c) työskennellä ahkerasti
d) käydä kaupassa
10. Pekan auto on rikki. Mitä hänen
vaimonsa ehdottaa?
a) Sinun pitää tehdä remontti!
b) Sinun on pakko mennä töihin bussilla!
c) Meidän pitää ostaa uusi auto!
d) Sinun täytyy viedä auto autokorjaamoon!
95
 17
Kappale

Kristiinan
päivä

1. Lue tekstin Kristiinan päivä ensimmäinen osa ja merkitse,

onko väite tekstin perusteella oikein vai väärin.

Kristiinan päivä
I osa

Kristiina matkustaa Tallinnasta bussilla Tarttoon isoäitinsä luo. Hänen vieressään istuu noin 60-vuotias
harmaatukkainen, hyvin pukeutunut ja iloinen rouva, joka on hyvin puhelias.

Rouva: Mikä sinun nimesi on?

Kristiina: Kristiina.
Rouva: Minkä ikäinen olet?
Kristiina: 16-vuotias.
Rouva: Missä sinä asut?
Kristiina: Asun Tallinnassa.
Rouva: Mihin sinä matkustat?
Kristiina: Matkustan Tarttoon.
Rouva: Oletko vielä koulussa?
Kristiina: Olen lukion ensimmäisellä luokalla.
Rouva: Montako oppilasta luokallasi on?
Kristiina: 24.
Rouva: Kuinka monta poikaa ja montako tyttöä?
Kristiina: 13 poikaa ja 11 tyttöä.
Rouva: Luetko ahkerasti?
Kristiina: Kyllä kai.
oikein väärin
1. Kristiina matkustaa laivalla isoisän luo.
2. Kristiina matkustaa Tarttoon.
3. Kristiinan takana istuu puhelias rouva.
4. Kristiina on 14 vuotta vanha.
5. Kristiina on peruskoulussa.
6. Kristiina on ensimmäisellä luokalla.

2. Lue tekstin Kristiinan päivä ensimmäinen osa ja kirjoita väärät väittämät oikein.
Kirjoita vihkoon.

96
3. Lue tekstin Kristiinan päivä toinen osa ja merkitse,
onko väite tekstin perusteella oikein vai väärin.

Kristiinan päivä
II osa

Rouva: Mihin aikaan sinä heräät aamulla?

Kristiina: Kello seitsemän.
Rouva: Mitä sinä teet aamulla?
Kristiina: Herään, kun herätyskello soi. Haukottelen ja venyttelen, nousen, käyn suihkussa, pukeudun,
kampaan tukkani, meikkaan.
Rouva: Etkö sinä voimistele?
Kristiina: Ei ole aikaa. Käyn kaksi kertaa viikossa salilla, silloin tällöin lenkkeilen, se riittää.
Rouva: Syötkö sinä aamulla?
Kristiina: Kyllä, syön pari voileipää ja juon mehua, joskus kaakaota, joskus teetä. Kahvia en juo.
Syön mielelläni puuroakin tai muroja maidon kanssa.
Rouva: Mihin aikaan sinä lähdet kotoa?
Kristiina: Noin puoli kahdeksan.
Rouva: Millä sinä menet kouluun?
Kristiina: Menen bussilla keskustaan ja sieltä kävelen kouluun.
Rouva: Milloin sinun koulupäiväsi loppuu?
Kristiina: Tavallisesti lähden kotiin kolmen maissa.
Rouva: Mitä sinä teet koulun jälkeen?
Kristiina: Ensin syön, sitten luen läksyt.
Rouva: Kuinka paljon aikaa sinulla menee läksyjen lukemiseen?
Kristiina: Noin kaksi tuntia, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Rouva: Onko sinulla harrastuksia?
Kristiina: Harrastan pianonsoittoa, lukemista ja lenkkeilyä. Muutaman kerran viikossa käyn salilla.
Haluaisin harrastaa koripalloa ja uintia. Viulua tai saksofonia olisi mahtavaa osata soittaa.
Rouva: Mitä teet iltaisin?
Kristiina: Katson televisiota, kuuntelen musiikkia, luen, istun tietokoneella, soitan pianoa.
Rouva: Mitä teet viikonloppuisin?
Kristiina: Autan kotona siivoamisessa, pesen ja silitän vaatteitani. Lauantaisin tapaan tuttavia.
Rouva: Mitä teet ystävien luona?
Kristiina: Me kerromme vitsejä, nauramme, katsomme elokuvia, keskustelemme.

Sanasto
Mihin aikaan? ..................................................... Mis kell?
herä/tä, herää/n....................................................... ärgata
teh/dä, tee/n............................................................... teha
herätyskello, -n..................................................äratuskell
haukotel/la, haukottele/n.................................haigutada
venytel/lä, venyttele/n...................................... ringutada
nous/ta, -en.............................................................. tõusta
suihku, -n..................................................................... dušš
pukeutu/a, pukeudu/n..........................................riietuda
kamma/ta, kampaa/n......................................... kammida
tukka, tuka/n..........................................................juuksed
meika/ta, meikkaa/n............................................ meikida
voimistel/la, -en................................................. võimelda
käy/dä salilla, -n salilla ................................käia jõusaalis
lenkkeil/lä, -en..........................käia jooksmas, jalutamas
se riittää........................................................sellest piisab
voi/leipä, -leivä/n ....................................................võileib
mehu, -n.......................................................................mahl
mielelläni.............................................................meelsasti
puuro, -n....................................................................puder
syö/dä muroja, -n muroja..............süüa hommikusöögi-
helbeid, -krõbinaid
maito, maido/n........................................................... piim
kanssa..........................................................................koos
kotoa.......................................................... kodunt, kodust
kolmen maissa............................................... kolme paiku
ensin...................................................................kõigepealt
enemmän...............................................................rohkem

97
 vähemmän.............................................................. vähem
pianon/soitto, -soito/n................................. klaverimäng
lukemi/nen, -sen.................................................lugemine
lenkkeily, -n................................ tervisejooks, jalutamine
koripallo, -n........................................................... korvpall
uinti, uinni/n.......................................................... ujumine
viulu, -n......................................................................... viiul
mahtava, -n.................................................võimas, vägev
iltaisin.........................................................................õhtuti
televisio, -n...........................................................televiisor
musiikki, musiiki/n................................................muusika
luke/a, lue/n.............................................................lugeda
istu/a tietokoneella, -n tietokoneella ...................istuda
arvuti taga
viikonloppuisin........................................nädalalõppudel
autta/a, auta/n......................................................... aidata
kotona........................................................................kodus
siivoami/nen, -sen.......................................... koristamine
pes/tä, -en................................................................. pesta
silittä/ä, silitä/n....................................................... triikida
lauantaisin.......................................................... laupäeviti
tuttava, -n.................................................................. tuttav
ystävä, -n................................................................... sõber
luona..........................................................................juures
kerto/a, kerro/n.....................................jutustada, rääkida
vitsi, -n........................................................ nali, anekdoot
naura/a, -n............................................................... naerda
katso/a, -n..............................................................vaadata
elokuva, -n.....................................................................film
keskustel/la, -en...................................................vestelda

oikein väärin
1. Kristiina herää kello kahdeksalta, haukottelee ja venyttelee.
2. Kristiina voimistelee ja käy suihkussa.
3. Kristiina juo kahvia ja syö puuroa.
4. Kristiina kävelee kouluun.
5. Kristiina ei lue kotona läksyjä.
6. Kristiinalta menee läksyjen lukemiseen kolme tuntia.
7. Kristiina harrastaa hip-hopia.
8. Kristiina ei käy koskaan salilla.
9. Kristiina opiskelee viikonloppuna ranskaa.

4. Lue tekstin Kristiinan päivä toinen osa ja kirjoita väärät väittämät oikein. Kirjoita vihkoon.

5. Lue tekstin Kristiinan päivä kolmas osa ja merkitse oikea vastaus.

Kristiinan päivä
III osa

Rouva: Seurusteletko? Onko sinulla poikaystävä?

Kristiina: On.
Rouva: Millainen hän on?
Kristiina: Ihan söpö ja mukava.
Rouva: Tummatukkainen niin kuin sinäkin, pitkä ja laiha?
Kristiina: Ei, hän on vaaleatukkainen, keskipitkä ja tukeva.
Rouva: Onko hän hyväluonteinen?
Kristiina: Hän on rauhallinen, älykäs ja hauska.
Rouva: Pidätkö sinä eläimistä? Onko sinulla lemmikkejä?
Kristiina: Minä pidän eläimistä. Meillä on kotona valkoinen kissa. Se on laiska ja itsepäinen.
Rouva: Olemmekin Tartossa. Ikävää, että emme ehtineet jutella pitempään. Sinä olet hyvin
miellyttävä nuori ihminen.
Kristiina: Kiitos, isoäiti on tullut minua vastaan. Hei!
Rouva: Hei, hei!

98
 Sanasto
seurustel/la, -en...................................käia, kurameerida
poikaystävä, -n.............................................. poiss-sõber
ihan.....................................................................üsna, päris
söpö, -n............................................kena, meeldiv, armas
mukava, -n.................................................................... tore
tummatukkai/nen, -sen...................... tumedajuukseline
laiha, -n........................................................................kõhn
vaaleatukkai/nen, -sen.........................heledajuukseline
keskipitkä, -n.............................................keskmist kasvu
hyväluontei/nen, -sen........................... hea iseloomuga
rauhalli/nen, -sen....................................................rahulik
älykäs, älykkää/n............................. arukas, taibukas, tark
hauska, -n..................................................... tore, meeldiv
eläin, eläime/n........................................................... loom
lemmikki, lemmiki/n..................................... lemmikloom
kissa, -n.........................................................................kass
laiska, -n........................................................................laisk
itsepäi/nen, -sen...............................................põikpäine
ikävä.................................................................. kahju, kurb
ehti/ä, ehdi/n............................................................ jõuda
jutel/la, juttele/n...................................................vestelda
pitempään............................................................... kauem
miellyttävä, -n...................................................... meeldiv
nuori, nuore/n.............................................................noor
minua vastaan.................................................mulle vastu

a b c
1. Kristiinalla on a) komea poikaystävä. b) laiha koira. c) vaaleatukkainen isoäiti.
2. Kristiinan poikaystävä on a) tummatukkainen. b) vaaleatukkainen. c) tukeva.
3. Kristiinan poikaystävä on a) ihan söpö. b) ei niinkään söpö. c) tavallisen näköinen.
4. Kristiinalla on kotona a) valkoinen kani. b) musta rotta. c) laiska kissa.
5. Kristiina on a) lyhyt. b) pullea. c) pitkä ja laiha.
6. Rouva pitää a) miellyttävistä nuorista. b) kaikista ihmisistä. c) Kristiinasta.

6. Kuuntele (teksti nro 41) äänitteeltä teksti Kristiinan päivä. Lue äänitteen kanssa. 41

7. Kysy naapuriltasi samoja asioita kuin rouva kysyi Kristiinalta.

Verbin taivutus

matkustaa syödä voimistella siivota

Huomaa!
minä matkustan syön voimistelen siivoan en matkusta, syö, voimistele, siivoa
sinä et
hän matkustaa ei
me emme
te ette
he eivät

99
 8. Kirjoita minä-muodossa.

(Herätä) Herään viideltä. (Nousta) ........................................... kello yhdeksän.

(Voimistella) ................................................. joka aamu. (Syödä) ...................................... aamiaiseksi pizzaa.

(Juoda) ......................................... aamulla coca-colaa. (Ajaa) .................................................... töihin taksilla.

(Puhua) ...................................................... puhelimessa. (Osallistua) ........................................... kokoukseen.

(Mennä) ............................................................... lenkille. (Käydä) ....................................................... suihkussa.

(Pyöräillä) ................................................................ illalla. (Harrastaa) ................................................ hip-hopia.

(Tiskata) .................................................................. astiat. (Imuroida) ................................................ lauantaisin.

(Katsoa) ........................................................... piirrettyjä. (Syödä) ......................................................... välipalaa.

(Matkustaa) .......................................... kouluun junalla. (Käydä) ........................................................ kaupassa.

(Kävellä) ................................................... bussipysäkille. (Siivota) .......................................... vapaaehtoisesti.

(Ostaa) .................................................................. ruokaa. (Pelata) .................................................... jalkapalloa.

(Shoppailla) ................................................. isän kanssa. (Istua) .......................... tietokoneella kolme tuntia.

9. Kysy naapurilta, mitä hän tekee aamulla, päivällä, illalla.

Käytä edellisen harjoituksen sanoja.
Malli: A: Syötkö sinä aamulla?
B: Kyllä syön. / En syö.

10. Kirjoita lauseisiin sopivat verbit.

1. Kristiina matkustaa Tarttoon. Hän ei matkusta Pärnuun.

2. Me ........................... koripalloa. Me .................................. lentopalloa.

3. Sinä ........................... TV-stä elokuvia. Sinä ........................... piirrettyjä.

4. Lapset ........................ aamulla kaakaota. Lapset ............................ kokista.

5. Minä .................. aamulla muroja maidon kanssa. Minä ........................... aamulla pippuripihviä.

6. Te ............................. kuntosalilla. Te ......................... urheilukentällä.

7. Koululaiset .............................. kouluun bussilla. Koululaiset ................................... kouluun junalla.

8. Aamulla isä ......................... sängystä. Hän .................................... sohvalta.

9. Me ...................... kello seitsemän. Me ......................... kello kuusi.

10. Jukka ja Pekka ......................... soittaa pianoa. He ............................. soittaa saksofonia.

Milloin? Mihin aikaan?

klo 5.00 viideltä = kello viisi
klo 13.00 yhdeltä = kello yksi
Huomaa! klo 13.30 puoli kahdelta = puoli kaksi
yhdeltä • kahdelta • kolmelta • neljältä • viideltä • kuudelta • seitsemältä •
kahdeksalta • yhdeksältä • kymmeneltä • yhdeltätoista • kahdeltatoista jne.

100
11. Kirjoita kellonaika. Mihin aikaan?
1. Herään kello ............................................................ 9. Luen läksyjä .............................................................

2. Käyn suihkussa ........................................................ 10. Tulen kotiin ............................................................

3. Syön aamiaista ........................................................ 11. Käyn kaupassa .......................................................

4. Lähden kotoa .......................................................... 12. Laitan ruokaa .........................................................

5. Aloitan työn/Koulupäivä alkaa .............................. 13. Syön illallista ..........................................................

...................................................................................... 14. Menen lenkille .......................................................

6. Menen kahville/tauolle .......................................... 15. Katson TV-tä .........................................................

7. Menen lounastunnille/Syön lounasta ................... 16. Käyn suihkussa ......................................................

...................................................................................... 17. Menen nukkumaan ...............................................

8. Työpäiväni/Koulupäiväni päättyy .......................... 18. Tapaan ystäviä .......................................................

......................................................................................

12. Kirjoita, mitä teet.

7.00 herätys Herään kello 7.00

7.10 suihku ...................................................................

7.35 lähtö kotoa ...................................................................

8.00 työ-/koulupäivän alku ...................................................................

12.00 lounas ...................................................................

17.00 työ-/koulupäivän loppu, lähtö kotiin ...................................................................

17.15 läksyjen lukeminen ...................................................................

17.30 ruokaostokset ...................................................................

18.15 ruoanlaitto ...................................................................

18.45 päivällinen ...................................................................

19.00 TV-n katseleminen ...................................................................

19.30 lenkkeily ...................................................................

20.00 lukeminen ...................................................................

21.00 ystävien tapaaminen ...................................................................

22.00 nukkumaanmeno ...................................................................

13. Kysykää naapurilta vuorotellen päivän toimintoja.

Malli: A: Mihin aikaan sinä heräät?
B: Herään viideltä.

101
 14. Tässä on eräs päiväohjelma. Pane toiminnot oikeaan järjestykseen.
Päätä, kenen päiväohjelma tämä on.

Herään kello 6.45. Ehdin kotiin neljän maissa.

Siivoan, pesen pyykkiä, silitän. Soittelen vanhemmilleni.
Korjaan kokeita. Haen lapset tarhasta.
Syön aamiaiseksi puuroa ja juon kahvia. Kotona laitan perheelle ruokaa.
Lähden kotoa 7.30. Syömme illallista.
Vien lapset lastentarhaan. Katson TV-tä.
Syön lounasta koulussa. Luen lapsille iltasatua.
Työpäiväni päättyy kello 15.00. Menen nukkumaan noin kello 11.
Käyn suihkussa, pukeudun ja meikkaan. Käyn kaupassa, ostan ruokaa.
Aloitan työpäiväni yhdeksältä. Menen lenkille tai sauvakävelylle.

15. Täydennä omat tietosi.

Opiskelen ................................................................ . Työskentelen ....................................................................... .

Olen ........................................................ luokalla. Olen ........................................................................ (ammatti).

Luokallani on .......................................... oppilasta, .......................................... tyttöä ja .....................................

poikaa. Työpaikallani on .......................................... ihmistä, ....................................... miestä ja .......................

...................................... naista.

Aamulla minä ..............................................................................................................................................

Minä Kouluun/Töihin menen ..............................................................................................................................

Tavallisesti tulen kotiin ...............................................................................................................................

Kotona minä ................................................................................................................................................

Harrastan .....................................................................................................................................................

Luen läksyjä .................................................................................................................................................

Viikonloppuna minä ...................................................................................................................................

Minusta kiva tyttö-/poikaystävä on ..........................................................................................................

Lemmikkini on.............................................................................................................................................

102
 18
Kappale

Muotia kaikille

Huippu-
muotia!

1. Lue teksti Puppe pukeutuu Pradaan

ja alleviiva vaatesanat.
Kirjoita ne sitten kuvaan.

Puppe pukeutuu Pradaan

On aamu. Puppe lähtee aamulenkille ja sillä on
päällä pilkullinen toppi ja jalassa valkoiset housut.
Se tapaa kadulla naapuri-Pepen, jolla on tänään päässä
pinkki kesähattu, päällä suloinen T-paita ja jalassa pikkuiset
pinkit koirasaappaat.
Kaisalla on koirien vaatteita myyvä kauppa Helsingissä. Hän kertoo:
„Koirat tarvitsevat vaatteita samoista syistä kuin ihmisetkin eli niiden
pitää suojautua kylmältä. Pienet koirat tarvitsevat jotakin päälle kylmällä ilmalla, koska niiden karva on
hyvin ohutta tai niillä ei ole lämmittävää rasvakerrosta. Omistajat haluavat, että lemmikkivaatteet olisi-
vat myös trendikkäitä.“

Sanasto
päällä...........................................................................seljas
pilkulli/nen, -sen.................................................... täpiline
toppi, topi/n......................................... õlapaeltega pluus
jalassa.......................................................................... jalas
housut.......................................................................püksid
naapuri, -n...............................................................naaber
pinkki, pinki/n........................................................... roosa
kesä/hattu, -hatu/n.......................................... suvekübar
T-paita, -paida/n.......................................................T-särk
pikkui/nen, -sen......................................................... väike
myyvä, -n....................................................................müüv
kauppa, kaupa/n........................................ pood, kauplus
syy, -n....................................................................... põhjus
suojautu/a, suojaudu/n................................... end kaitsta
karva, -n........................................................................karv
ohut, ohue/n............................................................ õhuke
lämmittävä, -n.................................................. soojendav
rasva/kerros, -kerrokse/n................................... rasvakiht

103
 2. Täydennä lauseet tekstin Puppe pukeutuu Pradaan sanoilla.
1. Pupella on päällä pilkullinen ..................................... 7. Kaisa myy kaupassaan koirien ...............................

2. Pupella on jalassa valkoiset ....................................... 8. Koirille ommellaan vaatteita, koska niiden

3. Pepella on päässä pinkki ........................................... täytyy ...........................................................................

4. Pepella on päällä suloinen ......................................... 9. Pienet koirat tarvitsevat vaatteita, koska

5. Pepella on jalassa pikkuiset pinkit ......................... ......................................................................................

6. Kaisalla on kauppa ................................................. 10. Koiravaatteiden täytyy olla ..................................

3. Yhdistä kuva ja sana.

pusero
paita
puku
kengät
housut
lenkkarit
farkut
aamutossut
hame
kumisaappaat
takki
käsineet
mekko
matkalaukku
haalarit

4. Nimeä, mitkä edellisistä vaatteista on sinun vaatekaapissa.

5. Sijoita alla olevat sanat taulukkoon.

Erilaisia Erilaisia Erilaisia Erilaisia Erilaisia Erilaisia Erilaisia
pukuja takkeja housuja paitoja jalkineita kasseja päähineitä

urheilupuku

urheilupuku • talvitakki • muovikassi • villatakki • saappaat • nahkatakki • tennarit • sadetakki • lenkka-
rit (lenkkitossut) • aamutakki • käsilaukku • kylpytakki • juhlapuku • villapaita • iltapuku • farkut • short-
sit • uimapuku • reppu • kassi • kengät • matkalaukku • salkku • kumisaappaat • T-paita • kauluspaita •
huivi • urheiluhousut • lakki • neuletakki • hattu • myssy • kypärä • poolopaita

104
6. Ymmärrätkö sanat? Jos et ymmärrä, etsi sanakirjasta.

kirpputori, kirppari ............................................................. kierrättää ..................................................................

määrittää ............................................................................... fiksu ............................................................................

fiilis ..........................................................................................

7. Kuuntele teksti nro 42 ja kirjoita aukkoihin puuttuvat sanat. 42

Jenna, 13-vuotias
Yks mun harrastuksista on .................................. käyminen, koska musta kierrättäminen on fiksua. Mä olen

ostanut kirppareilta aika paljon ................................. Tavallisesti mulla on koulussa tiukat ................................. ,

valkoinen ............................ , vaaleanpunainen ................................ , harmaa .................................... ,

mustat ............................................ ja valkoiset ........................................... .

Jussi, 16-vuotias
Minun pukeutumistyyliä ei määritä muoti, pukeudun .............................. mukaan. Tavallisesti mulla on

koulussa .............................. farkut, .............................. T-paita, huppari, .............................. sukat,

.............................. reppu, .............................. lenkkarit.

8. Neuvo koulupäivän/työpäivän asukokonaisuus

tytölle/naiselle ja pojalle/miehelle.

9. Lue dialogit Kaupassa ja päätä, miksi dialogeja on kaksi.

Kaupassa
1. 2.
Asiakas: Anteeksi, mitä tämä sininen pusero Asiakas: Anteeksi, mitä nämä siniset housut
maksaa? maksavat?
Myyjä: Täällä on hinta, 40 euroa ja siitä on 50 % Myyjä: Täällä on hinta, 40 euroa ja siitä on 50 %
(viidenkymmenen prosentin) alennus. (viidenkymmenen prosentin) alennus.
Asiakas: Missä täällä on peili, sovitan sitä heti. Asiakas: Missä täällä on peili, sovitan niitä heti.
Myyjä: Sovituskopit ovat tuolla takana. Myyjä: Sovituskopit ovat tuolla takana.
Asiakas: Kiitos. Asiakas: Kiitos.
Myyjä: Sopiiko se? Myyjä: Sopivatko ne?
Asiakas: Valitettavasti ei sovi, tuo on liian iso/ Asiakas: Valitettavasti eivät sovi, nuo ovat liian
pieni minulle. Onko teillä pienempää/ isot/pienet minulle. Onko teillä pienempää/
suurempaa kokoa? suurempaa kokoa?
Myyjä: Hetkinen. Tässä, olkaa hyvä. Myyjä: Hetkinen. Tässä, olkaa hyvä.
Asiakas: Tämä sopii hyvin, tämän minä otan. Asiakas: Nämä sopivat hyvin, nämä minä otan.
Myyjä: Siis 20 euroa. Maksatteko käteisellä vai Myyjä: Siis 20 euroa. Maksatteko käteisellä vai
kortilla? kortilla?
Asiakas: Maksan käteisellä. Asiakas: Maksan käteisellä.
Myyjä: Kiitos, olkaa hyvä! Myyjä: Kiitos, olkaa hyvä!
Asiakas: Kiitos! Asiakas: Kiitos!

105
 Sanasto
pusero, -n...................................................................pluus
alennus, alennukse/n.......................................allahindlus
peili, -n.....................................................................peegel
sovitta/a, sovita/n................................................proovida
heti...............................................................................kohe
sovitus/koppi, -kopi/n..................................proovikabiin
sopi/a, sopii............................................................. sobida
valitettavasti.......................................................... kahjuks
liian................................................................................liiga
pienempi, pienemmä/n....................................... väiksem
suurempi, suuremma/n........................................ suurem
koko, koo/n...............................................................suurus
otta/a, ota/n............................................................... võtta
maksa/a, -n..............................................................maksta
kätei/nen, -sen .....................................................sularaha
kortti, korti/n..................................................(panga)kaart
nämä, näide/n............................................................ need

10. Työskentele parisi kanssa, toinen on myyjä ja toinen on asiakas.

Kysy vaatteiden hintaa.

Astevaihtelu verbeissä
Kirjoita vihkoon heikko aste.
Huomaa! Yleisyys Vahva aste Heikko aste
kk-k nukkua : nukun Näitä sanoja on paljon! leikkiä, rikkoa leikin, ...................
pp-p oppia : opin Näitä sanoja on vähän! hyppiä .....................................

tt-t laittaa : laitan Näitä sanoja on paljon! sovittaa, laittaa, .....................................

lämmittää, silittää, .....................................

viettää, auttaa, .....................................

hengittää .....................................

k- Ø lukea : luen Näitä sanoja on paljon! pukea, hakea, aikoa .....................................

p-v leipoa : leivon Näitä sanoja on vähän! sopia, hiipiä .....................................

t-d lähteä : lähden Näitä sanoja on paljon! pitää, pukeutua, .....................................

hiihtää .....................................

nk-ng onkia : ongin Näitä sanoja on vähän! tinkiä .....................................

mp-mm ampua : ammun Näitä sanoja on vähän! empiä .....................................

nt-nn antaa : annan Näitä sanoja on paljon! kääntyä, kääntää, .....................................

rakentaa, tuntea .....................................

lt-ll viheltää : vihellän Näitä sanoja on vähän! kieltää, uskaltaa .....................................

rt-rr piirtää : piirrän Näitä sanoja on vähän! ymmärtää, murtaa, .....................................

kiertää .....................................

lke-lje sulkea : suljen Näitä sanoja on vähän! kulkea .....................................

106
 Verbin sovittaa taivutus

minä sovitan (heikko aste) me

sinä sovitat (heikko aste) te
sovitamme (heikko aste)
sovitatte (heikko aste)
Huomaa!
hän sovittaa (vahva aste) he sovittavat (vahva aste)

11. Taivuta sanat.

leikkiä pukea nukkua sulkea sopia

minä leikin .......................... .......................... .......................... .......................... en leiki

sinä .......................... .......................... .......................... .......................... .......................... et..................................

hän, se .......................... .......................... .......................... .......................... .......................... ei...................................

me .......................... .......................... .......................... .......................... .......................... emme..........................

te .......................... .......................... .......................... .......................... .......................... ette ..............................

he, ne .......................... .......................... .......................... .......................... .......................... eivät..............................

12. Lue dialogi Minulla on stressi.

Minulla on stressi
Jenna: Kuule, mennään illalla shoppailemaan!
Elsa: Minä en kyllä jaksa lähteä illalla mihinkään, minulla on stressi.
Jenna: Älä nyt! Osta itsellesi jotain kivaa ja aurinko alkaa taas paistaa.
Elsa: Älä viitsi, enhän minä mikään Paris Hilton ole!
Jenna: No joo. Jos et pidä shoppailusta. Mutta minä kyllä tiedän, mikä auttaa.
Elsa: No mikä?
Jenna: Minulla on aikakauslehti, jossa on hyviä ehdotuksia.
Minä luen sinulle: esimerkiksi sinä voisit mennä varhain nukkumaan. Sitten…

Sanasto
shoppail/la, -en...................................................... šopata
jaksa/a, -n................................................................ jaksata
mihinkään...................................................... mitte kuhugi
aikakaus/lehti, -lehden........................................... ajakiri
ehdotus, ehdotukse/n..................................... ettepanek
esimerkiksi.............................................................. näiteks
varhain..........................................................................vara

13. Lue dialogi Minulla on stressi parisi kanssa ja ehdota hänelle,

mitä hän voisi tehdä kun on stressi. Ehdotuksia löytyy alta:

silittää kissaa • viettää illan ystävien seurassa • leikkiä lasten, pikkusiskon, lemmikin kanssa • lukea hy-
vää kirjaa • pukea päälle jotain kaunista • leipoa jotain hyvää • lämmittää saunan • sulkea television ja
mennä varhain nukkumaan • jättää tiskit/läksyt huomiseen • laittaa levyn soimaan • soittaa ystävälle, äi-
dille, isälle • hengittää syvään ja antaa itsellesi anteeksi

107
 14. Kirjoita mitä sinä teet, kun sinulla on stressi. Muista astevaihtelu!

1) silittää vaatteita Silitän vaatteita.

2) pitää kunnon juhlat ...........................................................................................................................................

3) jättää tiskit huomiseen .....................................................................................................................................

4) soittaa ystävälle, äidille, isälle ..........................................................................................................................

5) lämmittää saunan .............................................................................................................................................

6) pukea päälle jotain kaunista ............................................................................................................................

7) leikkiä lasten/pikkusiskon/lemmikin kanssa ...................................................................................................

8) viettää illan ystävien seurassa .........................................................................................................................

9) lukea hyvää kirjaa .............................................................................................................................................

10) leipoa jotain hyvää .........................................................................................................................................

11) laittaa levyn soimaan ......................................................................................................................................

12) hengittää syvään ja antaa kaikille anteeksi ..................................................................................................

13) sulkea television ja mennä varhain nukkumaan ...........................................................................................

14) lähteä ostoskeskukseen ja sovittaa kalliita vaatteita ...................................................................................

................................................................................................................................................................................

15. Tehkää parisi kanssa dialogi mallin mukaan.

Käyttäkää edellisen harjoituksen sanoja.
Lukekaa, kunnes olette käyttäneet kaikki sanat.

Malli: A: Minulla on stressi.

B: Voi, voi sinua! Minä tiedän, mikä auttaa. Sina voisit lukea hyvää kirjaa.
A: En nyt jaksa, minä mieluummin soitan äidille.

108
 19
Kappale

Mistä ruoasta
sinä pidät?

1. Eräässä gallupissa pyydettiin koululaisia

nimeämään neljää lempiruokaa.
Lue ja kirjoita, mistä ruoista
lapset pitivät eniten.

- jauhelihakastike ja perunamuusi
- kaurapuuro
- kanapasta
- sipulirenkaat

- kanasalaatti
- pitsa
- rahkapiirakka - pitsa
- erilaiset pastat - hampurilainen ja ranskalaiset
- perunamuusi ja jauhelihakastike
- lihapullat
- nakkikastike ja perunat - kalapuikot
- perunat - makaronilaatikko
- pippuripihvi - grillimakkara
- tonnikalasalaatti - kasvissosekeitto - kalakeitto
- spagetit
- kalakeitto
- letut hunajan kanssa - perunat ja nakkikastike
- pastat
- perunamuusi ja jauhelihakastike
- lohi ja perunat
- hampurilainen ja ranskalaiset
- makaronilaatikko
- kalakeitto
1. ............................................................................. - pitsa
- riisi ja kana
2. ............................................................................. - lohi
3. ............................................................................. - lihakeitto
- kalakeitto
4. .............................................................................

109
 Sanasto
kala/puikko, -puiko/n...........................................kalapulk
makaroni/laatikko, -laatiko/n.................. makaronivorm
grillimakkara, -n.................................................. grillvorst
kala/keitto, -keiton............................................ kalasupp
rahka/piirakka, -piirakan.................... kohupiimapirukas
erilai/nen, -sen......................................................... erinev
jauheliha/kastike, -kastikkee/n................. hakklihakaste
perunamuusi, -n............................................kartulipuder
kaurapuuro, -n...................................... kaerahelbepuder
sipuli/rengas, -renkaa/n.............................. sibularõngas
hampurilai/nen, -sen......................................hamburger
ranskalai/nen (peruna), -sen.............................. friikartul
lihapulla, -n.............................................................lihapall
lohi, lohe/n................................................................... lõhe
liha/keitto, -keito/n............................................. lihasupp
nakki/kastike, -kastikkee/n............................viinerikaste
peruna, -n.................................................................. kartul
pippuripihvi, -n....................................................pipraliha
tonnikala/salaatti, -salaatin.......................tuunikalasalat
lettu, letu/n........................................................pannkook
hunaja, -n.....................................................................mesi
kasvissose/keitto, -keito/n...............aedviljapüreesupp

2. Valitse harjoituksesta nro 1 neljä ruokaa, josta itse pidät.

3. Lääkärit suosittelevat, että söisit päivällä seuraavasti.

Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sopiva kellonaika ja ruoka-aika.

1. Klo 17 - 19 a) Aloita päivä tukevalla aamiaisella ennen kouluun lähtöä.

(puuro, jogurtti, mysli, voileipä, salaatti).
2. Klo 21 b) Välipala (hedelmä, jogurtti, leipä).
3. Klo 10 c) Nauti monipuolinen lounas, päivän pääateria. Jaksat tehdä töitä ja harrastaa
iltapäivälläkin (liha, kala, perunat, vihannekset, pastat, riisi).
4. Klo 7 - 9 d) Lounasta kevyempi päivällinen (salaatti, keitto, voileipä).
5. Klo 11 - 13 e) Iltapala. Jos syöt jotakin, syö vähän. Kevyt olo illalla antaa hyvän yöunen.

Sanasto
aamiai/nen, -sen.........................................hommikusöök
välipala, -n..................................................................oode
monipuoli/nen, -sen.................................... mitmekesine
lounas, lounaa/n............................................... lõunasöök
pääateria, -n......................................tähtsaim söögikord
vihannes, vihannekse/n..........................................juurvili
päivälli/nen, -sen................................................õhtusöök
iltapala, -n............................................................õhtueine

4. Kirjoita vihkoon, milloin sinä syöt.

5. Tutki ruoka-aineympyrää ja kerro, mitä sinä tavallisesti syöt.

Liha, kala, muna ja sienet Marjat ja hedelmät
sianliha • naudanliha • nakki • mansikka • kirsikka • appelsiini •
makkara • kinkku • banaani • omena • päärynä •
katkarapu • lohi • viinirypäle • viinimarja
kuha • kampela
Ruoka-
aineympyrä

Peruna ja juurekset
Maitotuotteet porkkana • lanttu •
maito • piimä • kaali • kukkakaali •
kerma • rahka • juusto kurkku • sipuli • valkosipuli
Ravintorasvat Viljat ja viljavalmisteet
voi • margariini • öljy puurot • leipä • pulla • kakku
110
6. Lue dialogi Baarissa. Tee samalla tavalla dialogeja parisi kanssa.
Ostat:
kupin teetä • kupin kaakaota • lasin tuoremehua • pullon kivennäisvettä • pullon coca-colaa • lasin
maitoa ja kolme munkkia • yhden mansikkaleivoksen • yhden hampurilaisen • kaksi karjalanpiirakkaa •
kaksi sämpylää

Baarissa
Asiakas: Huomenta! Lasi
mehua
Myyjä: Huomenta! Mitä saisi olla?
Kuppi
Asiakas: Ottaisin kupin kahvia ja mustikkaviinerin.
kahvia
Myyjä: Tuleeko muuta?
Asiakas: Otan myös lasin mehua.
Myyjä: Tässä, ole hyvä. 12 euroa. Maksatko käteisellä vai kortilla?
Asiakas: Maksan käteisellä. Tässä, ole hyvä.
Myyjä: Kiitos, tervetuloa uudelleen!
Asiakas: Kiitos, hei!

7. Kuuntele teksti nro 43 ja valitse oikea vastaus. 43

1. Perheenjäsenet haluavat syödä a) lihapullia ja perunamuusia.

b) ranskalaisia perunoita ja nakkeja.
c) kalaa.

2. Lounaalle tulevat a) ystävät.

b) mummo ja vaari.
c) naapurit.

3. Äiti aikoo laittaa a) lihakastiketta ja perunamuusia.

b) kalapuikkoja ja perunoita.
c) karjalanpaistia.

4. Tehtäväjako on seuraava: a) Jere leipoo.

b) isä imuroi.
c) Emmi käy kaupassa ja vie roskat ulos.
d) Elsa ja äiti tekevät ruokaa.

5. Jere haluaa a) itse leipoa.

b) ostaa jäätelöä.
c) syödä lihapullia ja perunamuusia.

6. Jere saa a) jättää roskat viemättä.

b) maistaa kakkutaikinaa.
c) ostaa kaupasta jäätelöä.

111
 8. Katso ostoslistaa ja merkitse siitä kuusi tavaraa, jotka aiot ostaa.
Kysykää parilta vuorotellen Ostatko sinä banaaneja? jne.

Ostoslista:
Voittaja arvaa eniten.

lihaa
1/2 kiloa sian nlihaa
a
1/2 kiloa vasik anlihaa
1/2 kiloa lam aa,pa
ik
salaattiin papr maattia,
, to
kiinankaalia tä salaattia
ä
kurkkua, vihre ia, päärynöitä
en
banaaneja, om
appelsiineja
viinirypäleitä
oa
2 tölkkiä mait asäilyket tä
k k
1 tölkki persi
anaa
1 purkki smet a
a
1 purkki kerm
2 kiloa jauhoja astiket ta
ik
1 pullo salaatt risalaattia
u
1 tölkki punaju
lia
3 suurta sipu
1 valkosipuli
leipää, voita

9. Kuvittele, että saat viikonloppuna vieraita. Sunnittele ateria ja kirjoita ostoslista.

Verbit nähdä ja tehdä

minä näen me näemme minä teen me teemme
Huomaa! sinä näet te näette sinä teet te teette
hän näkee he näkevät hän tekee he tekevät

10. Täydennä lauseet verbin nähdä oikeilla muodoilla.

1. Minä en .................................. lukea sitä ostoslistaa. 5. Kun illalla tulette, niin ..................................... , mitä

2. ........................................... mitä ruokalistassa lukee? ruokaa olen laittanut.

3. ........................ tarjoilija, että me haluamme maksaa? 6. Mummo ja vaari yllättyvät, kun ............................. ,

4. Me ..................... kyllä, että sinä et jaksa enää syödä. että Emmi on leiponut.

11. Täydennä lauseet verbin tehdä oikeilla muodoilla.

1. Minä .................................. illaksi jauhelihakastiketta. 4. Mitä ruokaa me .................................. illalla?

2. Miksi sinä .................................. ruokaa ainoastaan 5. Te .................................. aina lettuja lauantaina.

viikonloppuisin? 6. He .................................. mozzarella-tikkuja.

3. Hän .................................. hyviä salaatteja.

112
 Saada-verbin käyttö
Terveydenhuoltaja:
Sinulla on kurkku kipeä.
Timo: Minulla on hirveä
Huomaa!
Et saa syödä jäätelöä.
hammassärky. Poski on
turvoksissa, enkä ole voinut
Jesse: Äiti, saanko lähteä ulos? syödä mitään.
Äiti: Mene vaan, mutta et saa
lähteä pihalta pois.

12. Vastaa kysymyksiin.

1. Mitä sinä et saa syödä? rasvaista ruokaa • makeita leivoksia • maitotuotteita • viljatuotteita ...
2. Mitä sinä et saa juoda? alkoholia • maitoa • kahvia • teetä • tuoremehua ...
3. Mitä sinä et saa tehdä? syödä myöhään illalla • tupakoida • lähteä pihalta pois • soittaa pitkiä
puheluita • tuhlata rahaa • istua kolme tuntia tietokoneella ...
4. Mitä sinä saat tehdä?
5. Mitä sinä voit tehdä?

13. Kysy pariltasi oikeassa muodossa ja vastaa kysymyksiin.

1. (Syödä) .................................................. sinä usein lihapullia ja perunamuusia?

2. (Juoda) .................................................. sinä joskus olutta?

3. (Tehdä) .................................................. sinä joskus ruokaa?

4. Kuinka usein sinä (käydä) .................................................. kuntosalilla?

5. (Juoda) .................................................. sinä aamulla kahvia vai teetä?

6. Kuka teidän perheessä (imuroida) .................................................. ?

7. Häiritseekö sinua kun ihmiset (tupakoida) .................................................. ?

8. Kuinka monta kertaa viikossa sinä (käydä) .................................................. kaupassa?

9. Kuka teidän perheessä (tehdä) .................................................. ruokaa?

10. (Saada) .................................................. koulussa tupakoida?

11. Mitä sinä tavallisesti (tuoda) .................................................. kaupasta?

12. (Viedä) .................................................. sinä tavallisesti roskat ulos?

13. (Saada/voida) .................................................. lähteä ulos illalla yhdentoista jälkeen?

113
 15. Täydennä omat tietosi.

Syön aamulla .................................................................................................................................................

Syön välipalaksi .............................................................................................................................................

Syön lounaaksi ..............................................................................................................................................

Syön päivälliseksi ..........................................................................................................................................

Minä
Syön iltapalaksi .............................................................................................................................................

Pidän ...............................................................................................................................................................

En pidä ...........................................................................................................................................................

Saan .................................................................................................................................................................

En saa ..............................................................................................................................................................

16. Kysy ja vastaa parin kanssa.

A Baarissa
3. Vasta: „Viin prügi välja ja käin kiiresti poes.“
1. Tervita. nimekirja.“
2. Vasta, et võtad tassi kohvi. 2. Ütle: „Sa pead kirjutama mulle ostude
3. Vasta, et võtad ühe magusa saia. 1. Küsi: „Mida ma ostan?“
4. Vasta.
Kotona 2 B

A Kahvilassa 4. Vasta: „Tänan.“
1. Tervita ja küsi: „Mida võin pakkuda?“ Ütle: „Mina teen süüa, aga mida sina teed?“
2. Küsi: „Kas veel midagi?“ 3. Vasta, et teed lihapalle ja kartuliputru.
3. Küsi: „Kas te maksate sularahas või 2. Küsi: „Mida sa soovid?“
kaardiga?“ 1. Küsi: „Kas sa tahaksid kala?“
B
Kotona 1
A
Kotona 1
1. Küsi: „Mida me täna sööme?“

2. Vasta, et mitte jälle kala.
3. Vasta.
3. Vasta, et lihapalle ja kartuliputru.
2. Vasta, et ühe hamburgeri.
4. Vasta, et koristad, võtad tolmu,
1. Tervita vastu. Vasta, et klaasi mahla.
viid prahi välja ja käid poes. B
Kahvilassa

A Kotona 2
kaardiga?“
1. Ütle: „Sa võiksid käia poes.“ 3. Küsi: „Kas te maksate sularahas või
2. Vasta: „Leiba, võid, piima, pool kilo sealiha, 2. Küsi: „Kas veel midagi?“
viinamarju.“ 1. Tervita vastu. Küsi: „Mida võin pakkuda?“
3. Vasta: „Siin on sulle nimekiri.“ Palu ka
prügi välja viia. Baarissa
B

114
 20
Kappale

Ylös, ulos ja
lenkille!

1. Kahdeksalta ihmiseltä kysyttiin, mitä he tekevät vapaa-aikana. Kuka vastasi mitä?

Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen nimi ja sopivat toiminnot.

1. Kuuntelen musiikkia, erilaisia tyylejä:

a) Timo, 19-vuotias, opiskelija
klassista, rokkia, heviä, poppia, jazzia.
2. Teen vaan kahta asiaa: opiskelen ja urheilen.
b) Jussi, 46-vuotias, asianajaja
Pidän juoksemisesta, joskus juoksen hyvin pitkiä matkoja.
3. Kävelen koirieni kanssa. Joskus haaveilen: ajattelen,
c) Marjatta, 35-vuotias, yksinhuoltaja
millaista olisi olla ilman rahahuolia.
4. Teen kaikkea urheiluun liittyvää: pyöräilen, juoksen,
d) Pasi, 18-vuotias, lukiolainen
rullaluistelen. Talvella laskettelen ja lautailen.

5. Retkeilen Lapissa, kalastelen. e) Ville, 15-vuotias, koululainen

6. Nousen aikaisin ja menen myöhään nukkumaan.

f) Sanna, 16-vuotias, koululainen
Siinä välissä työskentelen.

7. Pyöräilen, kävelen, harrastan sauvakävelyä. g) Tapani, 27-vuotias, rakennusmies

8. Shoppailen, tulen siitä aina hyvälle tuulelle. h) Minna, 39-vuotias, sihteeri

2. Kuuntele (teksti nro 44), mitä Timo, Jussi, Marjatta, Pasi, Ville, Sanna, 44
Tapani ja Minna vastasivat. Kirjoita kuulemasi toiminnot tehtävään.

Ville, 15 v., koululainen 1. ..............................................................................................................

Timo, 19 v., opiskelija 1. ..............................................................................................................

2. ..............................................................................................................

115
 Marjatta, 35 v., yksinhuoltaja 1. ..............................................................................................................

2. ..............................................................................................................

Pasi, 18 v., lukiolainen 1. ..............................................................................................................

2. ..............................................................................................................

3. ..............................................................................................................

Jussi, 46 v., asianajaja 1. ..............................................................................................................

2. ..............................................................................................................

Tapani, 27 v., rakennusmies 1. ..............................................................................................................

Minna, 39 v., sihteeri 1. ..............................................................................................................

2. ..............................................................................................................

Sanna, 16 v., koululainen 1. ..............................................................................................................

2. ..............................................................................................................

3. Kirjoita taulukkoon harjoituksen nro 1 toimintoja ja tee rasti sen kohdalle,

mitä itse tavallisesti teet.

Minä … …
1. Kuuntelen klassista musiikkia.
2. Kuuntelen rokkia.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.

4. Kysy edellisen harjoituksen toimintoja ainakin kahdelta ihmiseltä ja

merkitse tulokset taulukkoon.
Malli: Kuunteletko sinä klassista musiikkia?
Sitten kerro, mitä ihmiset tekevät.

116
5. Lue tekstit ja merkitse, onko väite tekstin perusteella oikein vai väärin.
Kirjoita väärät väittämät oikein. Kirjoita vihkoon.
oikein väärin
Sanna: Asun kaupungissa, keskusta on 1. Sanna asuu kaukana keskustasta.
kävelymatkan päässä. Käyn usein eloku- 2. Keskustaan pääsee vain bussilla.
vissa, kirjastossa, teatterissa, kahvilassa 3. Sanna käy harvoin elokuvissa.

tai shoppailen. Viihdyn myös kotona. Tal- 4. Sanna ei halua olla kotona.
vella laitan tulet uuniin ja luen. Mielelläni
5. Sanna ei osaa laittaa ruokaa.
laitan ruokaa.
oikein väärin
Timo: Aina kun aikaa on ja jaksan, yritän 1. Timolla on kolme lasta.
liikkua ulkona. Perheessämme on kolme 2. Timo harrastaa liikuntaa epäsäännöllisesti.
koiraa, niiden kanssa liikuntaa saakin sään-
3. Talvella Timo leikkaa nurmikkoa.
nöllisesti. Hyvää liikuntaa saa talvisaikaan
lumen kolaamisesta ja kesällä ruohonleik- 4. Kesällä Timo kolaa lunta.
kuusta.
oikein väärin
Jenni: Minulla on useita harrastuksia työn 1. Jenni on kiinnostunut vain työstä.
lisäksi. Osa on vakiintuneita harrastuksia, 2. Jennillä ei ole kameraa.
osa muuttuu tilanteen mukaan. Tällä het- 3. Jennin harrastukset muuttuvat.

kellä suurin osa vapaa-ajastani kuluu kun- 4. Jennillä on liian vähän harrastuksia.

toliikuntaan, yhdistystoimintaan, mökkei-
lyyn ja digikuvaukseen. Aikaa vain tuntuu
olevan aina liian vähän – pitäisikö sanoa,
että työ haittaa harrastuksia…
oikein väärin
Juuso: Harrastan kitaran soittamista jo 1. Juuso soittaa bändissä kitaraa.
neljättä vuotta. Minulla on soittotunti 2. Juuso aloitti kitaransoiton jo 4-vuotiaana.
kerran viikossa. Kotona harjoittelen joka 3. Juusolla on soittotunti joka päivä.
päivä. Siihen menee aika lailla aikaa. 4. Joskus Juuso ei tee läksyjä.
Haluaisin joskus pelata tietokoneella tai
5. Juuso ei halua katsoa telkkaria.
katsoa telkkaria, mutta en ehdi, koska
soitan myös bändissä. Joskus aikaa ei
tahdo riittää läksyihinkään.

Sanasto
viihty/ä, viihdy/n................................. ennast hästi tunda
laitta/a, laita/n......................................................... panna
uuni, -n............................................................................ahi
yrittä/ä, yritä/n.....................................................proovida
liikku/a, liiku/n..........................................................liikuda
ulkona.........................................................................väljas
liikunta, liikunna/n......................................... tervisesport
säännöllisesti......................... korrapäraselt, regulaarselt
kolaami/nen, -sen.................................... lumerookimine
ruohon/leikku, -leiku/n............................... muruniitmine
usea, -n.............................................................. mitu, palju
vakiintunut, vakiintunee/n...............kindlaks kujunenud
tilanne, tilantee/n..................................................olukord
mukaan.........................................................................järgi
kunto/liikunta, -liikunnan............................. tervisesport
yhdistys/toiminta, -toiminna/n..................seltsitegevus
mökkeily, -n............................................. suvilas viibimine
digi/kuvaus, -kuvaukse/n.........................digifotograafia
vain............................................................................. ainult
tuntu/a, tuntuu..................................................... tunduda
aina................................................................................alati
haita/ta, haittaa/n................................segada, takistada
soitto/tunti, -tunni/n................. pillimängu harjutustund
harjoitel/la, harjoittele/n...................................harjutada
aika lailla.............................................................üsna palju
tahto/a, tahdo/n.........................................tahta, soovida

117
 6. Lue harjoituksen nro 5 tekstit ja täytä taulukko.
Mitä varustusta
Harrastaa Mitä? Milloin? Miksi? Kenen kanssa? täytyy käyttää?

Sanna

Timo

Jenni

Juuso

7. Lue lauseet. Kirjoita harrastuksesta verbin infinitiivi. Kirjoita totta vai tarua lauseita.

1. Minä harrastan hiihtoa. hiihtää Minä hiihdän hyvin. (tarua)

2. Minä harrastan laskettelua. lasketella Minä en laskettele Lapissa. (totta)
3. Minä harrastan lumilautailua..........................................................................................................................

4. Minä harrastan luistelua. ................................................................................................................................

5. Minä harrastan kävelyä....................................................................................................................................

6. Minä harrastan rullaluistelua..........................................................................................................................

7. Minä harrastan kalastusta...............................................................................................................................

8. Minä harrastan uintia.......................................................................................................................................

9. Minä harrastan pyöräilyä. ...............................................................................................................................

10. Minä harrastan voimistelua. ........................................................................................................................

11. Minä harrastan tanssia. .................................................................................................................................

12. Minä harrastan opiskelua. ............................................................................................................................

13. Minä harrastan laulamista. ...........................................................................................................................

14. Minä harrastan juoksua. ................................................................................................................................

15. Minä harrastan retkeilyä. ..............................................................................................................................

16. Minä harrastan sienestystä. .........................................................................................................................

17. Minä harrastan matkustusta. .......................................................................................................................

118
 Astevaihtelu verbeissä
Kirjoita vahva aste.
Heikko aste Vahva aste
k-kk pakata : pakkaan hakata, kokata hakk
kkaan, ........................................ Huomaa!
p-pp hypätä : hyppään napata ...............................................................
t-tt jutella : juttelen haukotella, veny tellä, ...............................................................
lasketella, soitella ...............................................................

Ø-k pelätä : pelkään maata ...............................................................

v-p tavata : tapaan levätä, kaivata, ruveta ...............................................................

d-t valehdella : valehtelen pudota ...............................................................

mm-mp ommella : ompelen kammata ...............................................................

nn-nt kuunnella : kuuntelen työskennellä ...............................................................

rr-rt kerrata : kertaan verrata ...............................................................

Verbin ajatella taivutus

minä ajattelen (vahva aste) me ajattelemme (vahva aste)
sinä ajattelet (vahva aste)
hän ajattelee (vahva aste)
te
he
ajattelette (vahva aste)
ajattelevat (vahva aste)
Huomaa!
Verbin hypätä taivutus
minä hyppään (vahva aste) me hyppäämme (vahva aste)
sinä hyppäät (vahva aste) te hyppäätte (vahva aste)
hän hyppää (vahva aste) he hyppäävät (vahva aste)

8. Taivuta verbit.
työskennellä kuunnella soitella veny tellä maata kammata levätä

minä ........................ ....................... ..................... ......................... ...................... ...................... leppään

sinä työskent
ntelet ....................... ..................... ......................... ...................... kamp
mpaat ......................

hän ........................ ....................... ..................... ......................... ...................... ...................... ......................

me ........................ kuunt
ntelemme ..................... ......................... ...................... ...................... ......................

te ........................ ....................... ..................... ......................... ...................... ...................... ......................

he ........................ ....................... soitt

ttelevat ......................... mak
kaavat ...................... ......................

9. Kirjoita verbi oikeassa muodossa.

1. Kesällä me (telttailla) telttailemme usein.

2. Sunnuntaisin (kävellä) …………………….. koirien kanssa pitkiä matkoja.

119
 3. Teen vaan kahta asiaa: (opiskella) ........................................ ja (urheilla) ........................................ .

4. Liisa (luistella) ........................................ jo hyvin.

5. Kesällä koko meidän perhe (mökkeillä) ........................................ .

6. Tavallisesti me (kävellä) ........................................ illalla puistossa.

7. Äitini sanoo, että urheilen liikaa, mutta minä vastaan aina, että ennemmin (kuolla) .................................... ,

kun lopetan salilla käymisen.

8. Kesällä me (pyöräillä) ........................................ joka viikonloppu.

9. Vaikka ulkona (tuulla) ........................................ kovasti, (ajatella) ........................................ lähteä lenkille.

10. Isoäitini käy joka päivä lenkillä. Lenkin jälkeen hän (levätä) ........................................ noin tunnin.

11. On hyvä, kun (venytellä) ........................................ ponnistuksen jälkeen.

12. Ihmiset (työskennellä) ................................................... paljon tehokkaammin, kun he harrastavat liikuntaa.

13. Liisalla on flunssa ja hän (maata) ........................................ sängyssä.

10. Kirjoita verbi oikeassa muodossa. Kysy pariltasi.

Malli: A: Onko totta, että et valehtele koskaan?
B: Se on totta. / Se ei ole totta.

Onko totta, että …

1) et (valehdella) valehtele koskaan?

2) sinä (työskennellä) ……………………… lauantaisin?

3) sinä (kuunnella) ……………………… salaa naapureiden riitoja?

4) et (kuunnella) …………………. kun opettaja puhuu?

5) sinä (kokata) …………………… erinomaisesti?

6) sinä (jutella) …………….….. usein tuntemattomien kanssa?

7) ennen matkalle lähtöä äiti (pakata) ……….….…….. tavarasi?

8) et (pelätä) ……………..…… pimeätä?

9) (hypätä) ……………..…. epäilemättä avantoon?

10) (harjoitella) …………………… salaa kitaransoittoa?

11. Täydennä omat tietosi.

Olen harrastanut ............................................................................................................................................

Haluan harrastaa ............................................................................................................................................

Minä Harrastan ............................................................................................................................................

Olen kiinnostunut ............................................................................................................................................

En voi sietää ............................................................................................................................................

120
 Kas sa oskad soome keeles...
1) rääkida oma töö- / koolipäevast?
2) rääkida oma nädalavahetusest? Osaatko?
3) kasutada oma päevast rääkides kellaaegu (nousen seitsemältä…)?
4) pöörata nelja tüüpi verbe (laulaa, syödä, opiskella, siivota)?
5) rääkida riietumisest ja riietest?
6) küsida poes kauba hinda ja kasutada kassas maksmisel sobivat sõnavara?
7) soovitada kaaslasele, mida ta võiks stressi leevendamiseks teha?
8) rääkida, mida sa ise teed stressi leevendamiseks?
9) rääkida, millised söögiajad sul on ja mida sa tavaliselt sööd?
10) rääkida, mida sa tavaliselt poest ostad?
11) rääkida oma harrastustest?

Naapurivisa
1. Mitä sinä teet joka päivä? 6. Mikä on munkki?
a) käyn lenkillä a) mies, joka asuu luostarissa
b) laitan ruokaa b) makea leivonnainen
c) katson TV-tä c) alkoholiton juoma
d) tapaan ystäviä d) suomalainen liharuoka
2. Kello on puoli kolme. Matti kävelee kotiin 7. Mikä sana ei sovi joukkoon?
puoli tuntia. Mihin aikaan hän on kotona? a) nakki
a) puoli neljä b) viineri
b) kello kolme c) naudanliha
c) kolmelta d) kinkku
d) kolmen maissa
8. Mitkä seuraavista ovat maitotuotteita?
3. Mitä pitää laittaa päälle kun ulkona sataa a) rahka
vettä? b) katkarapu
a) kumisaappaat c) kerma
b) kypärä d) kukkakaali
c) kurapuku
9. Jussi tykkää luonnosta ja kävelemisestä.
d) sadetakki
Mikä harrastus sopisi hänelle?
4. Mitkä seuraavista ovat päähineitä? a) retkeily
a) pääkaupunki b) shoppailu
b) hattu c) sauvakävely
c) huivi d) avantouinti
d) lakki
10. Ulkona on paljon lunta. Timo ottaa lapion
5. Maria haluaa ostaa uudet housut ja kysyy ja menee ulos. Mitä hän tekee?
myyjältä hintaa. Valitse oikea kysymys. a) ruokkii lunta
a) Anteeksi, missä on sovitus? b) kolaa lunta
b) Anteeksi, voinko maksaa kortilla? c) tuhlaa lunta
c) Anteeksi, mitä nämä housut maksavat? d) syö lunta
d) Anteeksi, pitääkö minun maksaa?

121
Kappale

Maalla vai
kaupungissa?
Maassa
on parem-
paa!

1. Kuuntele (teksti nro 45) nuorten mielipiteet maalla ja kaupungissa asumisesta. 45

Merkitse taulukkoon: a) missä kukin asuu?
b) pitääkö hän siellä asumisesta?

Pitääkö hän
Missä asuu? Miksi? Jotain erikoista
siellä asumisesta?

Helina Maalla on ihanaa. Meidän kylässä asuu noin 100

On paljon kavereita. ihmistä ja meidän koulussa on
37 oppilasta. Tunnen tästä
kylästä kaikki.

Tero Olen epäsosiaalinen. Olisi kauheaa tuntea kaikki.

Topias Voi olla tuntematon. Kamalinta olisi asua jossakin

pikkukylässä, jossa kaikki tunte-
vat kaikki ja jos tekee jotain
väärin, niin koko kylä tietää…

Eemeli Maalla on kivaa. Lähellä ranta, lehmiä, neljä

koiraa, joista yksi on minun,
naapurissa kaksi hevosta,
kissa. Maalla on upeaa!

Hanna Meillä on navetta ja Kavereita ei välttämättä ole

joitakin eläimiä, ympä- hirveästi, mutta tutustuupa
rillä on paljon peltoja ainakin kunnolla muutamaan.
ja metsiä. Ihanaa!

2. Kerro missä itse asut. Onko siellä kivaa asua? Miksi?

122
3. Yhdistä sanat kuviin.

a) kerrostalo: yksiö, kaksio, kolmio

b) parveke 2
c) omakotitalo ja tontti
d) maalaistalo
e) puutarha
1
f) rivitalo
g) autotalli
h) maja
i) kesämökki
j) aita
k) piha
l) sauna
m) ullakko
n) kellari
3
4

4. Lue ilmoitukset ja täydennä taulukko.

3. Myydään laitakaupungilla 6. Myydään valoisa kolmio

Osta tai vuokraa
1. Myydään pääkaupunkiseu-
dulla* kodikas ja valoisa kaksio
(50 m²). 3. krs. Hissi. Iso etelä-
parveke. Kellarissa säilytysko-
mero.
2. Tarjotaan kesäksi vuokralle
valoisa ja todella kaunis yksiö
Helsingin keskustasta. Viides
kerros, ei hissiä.
omakotitalo, 120 m², 4 huonetta, hissitalossa viidennessä kerrok-
keittiö, WC, sauna, autotalli. sessa. Erillinen keittiö, kylpy-
Tontin koko 3270 m². huone, vaatehuone, komero.
Lasitettu parveke.
4. Annetaan vuokralle valoisa
remontoitu 53,5 m² kaksio 7. Myydään rivitaloasunto,
Vantaalla. Asunnossa avokeittiö. 75,5 m² Kiimingissä. 3h, k, kph,
Parveke. Sauna. s, WC, vh.
5. Myydään vanha omakotitalo
järven rannalla. 116 m², tontti
800 m². Remontoitu. Lämmitys:
puu ja sähkö.

* Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen

123
 Myydään,
Talo tai asun- Kerros (hissi,
Paikka Pinta-ala tarjotaan Huoneet Muut tilat Jotain vielä
totyyppi ei ole hissiä)
vuokralle

1. kaksio 3.krs, hissi

Helsingin
2.
keskusta
3. 120 m²

4. valoisa
puu- ja säh-
5.
kölämmitys
6. parveke

7. myydään

Sanasto
pääkaupunki/seutu, -seudu/n...................Suur-Helsingi
kodikas, kodikkaa/n...............................kodune, hubane
valoisa, -n.....................................................valgusküllane
kaksio, -n..............................................kahetoaline korter
krs = kerros, kerrokse/n......................................... korrus
hissi, -n.............................................................................lift
etelä/parveke, -parvekkee/n.............lõunapoolne rõdu
kellari, -n................................................................... kelder
säilytyskomero, -n.............................................. panipaik
vuokra, -n...................................................................... üür
yksiö, -n................................................. ühetoaline korter
laita/kaupunki, -kaupungi/n............................... äärelinn
omakotitalo, -n........................................................ eramu
keittiö, -n.....................................................................köök
autotalli, -n...............................................................garaaž
tontti, tonti/n............................................................. krunt
remontoi/da, -n................................................ remontida
asunto, asunno/n......................................................korter
avokeittiö, -n................................................. avatud köök
lämmitys, lämmitykse/n..............................................küte
sähkö, -n.................................................................. elekter
kylpy/huone, -huonee/n................................... vannituba
vaate/huone, -huonee/n................................ garderoob
lasitettu, lasitetu/n..............................................klaasitud
rivitalo, -n...........................................................ridaelamu

5. Nämä perheet haluavat muuttaa. Katso ilmoituksia (harjoitus nro 4)

ja päätä parisi kanssa, missä he voisivat asua. Miksi?

Heille sopisi
1. Isä, äiti, 2-v. poika haluavat vuokrata
kahdeksi vuodeksi asunnon. ................................................................................................................
2. Kolme virolaista opiskelijatyttöä työs-
kentelevät kesällä Helsingin kahviloissa. ................................................................................................................
3. Yksinhuoltajaperhe,
isä ja 6-v. poika ................................................................................................................
4. Eläkeläisperhe haluaa viettää eläkepäivät
luonnon rauhassa. ................................................................................................................

5. Nuori avopari
................................................................................................................
6. Isä, äiti, 12-v. tytär,
17-v. poika ................................................................................................................

124
 6. Lue kyselykaavake. Tee rasti sinulle sopivan vastauksen kohdalle. Sitten kerro, missä asut.

1. Millaisessa talossa asut? - rivitalossa

- kerrostalossa: yksiössä, kaksiossa, kolmiossa
- maalaistalossa
- omakotitalossa
2. Asutko…? - vuokra-asunnossa/vuokralla
- omassa asunnossa
- omakotitalossa
3. Missä kotisi sijaitsee? - kaupungissa
- maalla/maaseudulla
- lähiössä
Minä - keskustassa
- laitakaupungilla
- kauppalassa/kylässä
- meren/joen/järven rannalla
4. Kuinka korkea kotitalosi on? -kerroksinen
5. Onko talon ympärillä aita? Puutarha?
6. Onko talon edessä vai takana piha?
8. Onko teillä autotalli?
9. Onko teillä sauna? Parveke? Ullakko? Kellari?
10. Kuinka monta huonetta teillä on?
11. Kuinka monta neliötä teillä on?
12. Onko talossa uunilämmitys vai keskuslämmitys?
13. Minkävärinen kotitalosi on?

Partitiivi
Jatka.
yksiö .......................................................
autotalli autotallia kaksio ....................................................... Huomaa!
puutarha puutarhaa kolmio .......................................................
asunto ....................................................... omenapuu omenapuuta
hissi ....................................................... puulämmitys puulämmitystä
ullakko ....................................................... rakennus .......................................................
televisio televisiota huone huonetta
radio ....................................................... parveke .......................................................
Kirjoita omat muistisäännöt partitiivin muodostamisesta.
1. Milloin käytetään päätettä -a/-ä? ...............................................................................................................

2. Milloin päätettä -ta/-tä? .............................................................................................................................

3. Milloin päätettä -tta/-ttä? ..........................................................................................................................

125
 7. Täytä aukot. Kysy pariltasi.
Onko sinulla...? Ei, minulla ei ole... Minulla on kaksi... Kyllä, minulla on...
talo taloa taloa talo
1) kesämökki ................................................ ................................................ ................................................

2) asunto ................................................ ................................................ ................................................

3) oma huone ................................................ ................................................ ................................................

4) polkupyörä ................................................ ................................................ ................................................

5) poikaystävä ................................................ ................................................ ................................................

6) tyttöystävä ................................................ ................................................ ................................................

7) puoliso ................................................ ................................................ ................................................

8) poika ................................................ ................................................ ................................................

9) tytär ................................................ ................................................ ................................................

10) isosisko ................................................ ................................................ ................................................

11) juhlapuku ................................................ ................................................ ................................................

12) minihame ................................................ ................................................ ................................................

13) sadetakki ................................................ ................................................ ................................................

14) lemmikkieläin ................................................ ................................................ ................................................

15) pankkitili ................................................ ................................................ ................................................

16) kultasormus ................................................ ................................................ ................................................

17) MP3-soitin ................................................ ................................................ ................................................

18) kannettava tietokone ................................................ ................................................ ................................................

Monta, paljon, muutama

Monta Minulla on monta ystävää. Mikä sijamuoto? ..........................................................
Huomaa! Paljon Minulla on paljon ystäviä. Mikä sijamuoto? ..........................................................

Muutama Minulla on muutama ystävä. Mikä sijamuoto? ..........................................................

8. Jatka.
1. Minulla on monta hyvää ystävää, ...........................................................................................................................

2. Minulla on muutama hyvä levy, ................................................................................................................................

126
9. Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sopivat sanat.
Kirjoita oikeassa muodossa omia lauseita.
1) ajaa a) musiikki • levy • konsertti • laulu Haluan ajaa autoa ja traktoria.
2) oppia b) viulu • piano • kitara • harmonikka ...........................................................................................

3) pelata c) ruotsi • englanti • kiina • venäjä ...........................................................................................

4) puhua d) työ • avain • ystävä • kissanpentu ...........................................................................................

5) soittaa e) äiti • serkku • sinä • vieras kieli ...........................................................................................

6) etsiä f) jääkiekko • jalkapallo • tennis ...........................................................................................

7) ymmärtää g) historia • matematiikka • maantieto ...........................................................................................

8) rakastaa h) televisio • video • elokuva • baletti ...........................................................................................

9) odottaa i) auto • traktori ...........................................................................................

10) katsoa j) isä • äiti • tytär • poika • lapsi ...........................................................................................

11) kuunnella k) liikunta • hiphop-tanssi • keräily ...........................................................................................

12) harrastaa l) juna • bussi • taksi • ratikka ...........................................................................................

Partitiivi nominityypeissä pieni, uusi, lehti, suomalainen

pieni pienen pientä uni • ääni • kieli • nuori • meri
uusi uuden uut ta vesi • käsi • vuosi • kuukausi Huomaa!
lehti lehden lehteä suomi • mäki • joki • ovi • talvi
suomalainen suomalaisen suomalaista iloinen • luminen • tavallinen • ihminen

10. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. En saanut (uni) ....................................... koko yönä. 7. Ensi vuodeksi odotamme (luminen talvi)
2. Mies istui kahvilassa ja luki (lehti) ....................... . ............................................................................................. .

3. Mitä (kieli) ........................ sinä opiskelit koulussa? 8. Toivotamme sinulle hyvää (uusi vuosi)

4. Kuinka monta (kuukausi) .......................................... ............................................................................................ !

on vuodessa? 9. Kadulla kävelee monta (tavallinen ihminen)

5. Hän oli ulkomailla kolme (vuosi) ........................... . ............................................................................................. .

6. Anteeksi, puhutteko te (suomi) ........................... ? 10. Älä avaa tätä (pieni ovi) ......................................... !

11. Millaisessa talossa haluaisit asua? Millainen sinun ihannetalosi on?

Piirrä se ja kerro siitä naapurille.

12. Tee omasta ihannetalosta vuokrailmoitus.

13. Haastattele ihannetalon omistajaa. Ota haastattelukysymykset tehtävästä 6.

127
 22
Kappale

Anteeksi,
Tuolla!

Missä
pankki
missä on…?
on?

Kutsu
us an n a n 25 -vuotisjuhliin
Tervetuloa S n
aa lis ku ut a kello 19 alkae
.m
lauantaina 19 .. .. .. .. .. .. ..
1. Anna ja Susanna tapaavat kadulla. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..
Osoite: .. .. .. ..
a) Kuuntele teksti nro 46, täytä
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ja .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..
kutsun aukot. Bussit: ..
.. .. .. ..
b) Tee kysymykset.
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..
..
Pysäkki: .. .. .. .. Puh . 443724
46 ö: 7. 3. menne
ssä
st aus p y ynt
Va

1. Kuinka monta ...............................................................?

2. Minä päivänä ...............................................................? 6. Millä .............................................................................?

3. Milloin ............................................................................? 7. Millä ..............................................................................?

4. Mihin aikaan .................................................................? 8. Milloin ..........................................................................?

5. Mikä ................................................................................? 9. Mikä ..............................................................................?

2. Silmäile dialogia Ohjeet ja etsi…

1) kaksi sanaa, jotka viroksi tarkoittavat maha minna .................................................................................................

2) yksi sana, joka viroksi tarkoittaa varakult ...................................................................................................................

3) yksi sana, joka viroksi tarkoittaa kindlasti ..................................................................................................................

Ohjeet
Anna: Kuule, miten sinne Susannan luo pääsee? Pääseekö sinne metrolla?
Sampo: Ei pääse, se on kaukana keskustasta. Sinne pääsee bussilla numero viisi.
Sinun täytyy jäädä pois Tuulipysäkillä, kääntyä oikealle ja…
Anna: Hetki vain… Missä se kynä nyt on?
Sampo: Tässä, ole hyvä.
Anna: Mikä sen bussin numero on?
Sampo: Viisi.
Anna: Hyvä, mistä se lähtee?
Sampo: Keskustasta, linja-autoasemalta.
Anna: Minun täytyy olla siellä noin kello seitsemän.

128
Sampo: Sitten sinun täytyy lähteä ajoissa. Matka kestää noin puoli tuntia ja sitten sinun täytyy vielä kävellä.
Anna: Tuulipysäkki. Puistokatu…
Sampo: Voinko minä piirtää tähän paperiin?
Anna: Tietysti.
Sampo: Tuulipysäkki on tässä. Tämä on Puistokatu ja sinun
täytyy kääntyä kulmasta oikealle, Ruusukadulle.
x Puistokatu

Ruusukatu
Nyt menet Ruusukatua suoraan eteenpäin, Tuuli-
kunnes näet oikealla lastentarhan. Lastentarhan pysäkki Lasten-
tarha
vieressä on pieni kukkakauppa. Menet yli risteyksen,
käännyt seuraavasta risteyksestä vasemmalle ja Kukkakauppa
oletkin Ritarinkadulla.
Anna: Minä varmaan eksyn.
Sampo: Et sinä eksy. Jos eksyt, voit tietysti aina kysyä.
Ritarinkatu
18
Sanasto
pysäkki, pysäki/n.................................................... peatus piirtä/ä, piirrä/n................................................joonistada
vastaus/pyyntö, -pyynnö/n.........................palve vastata tietysti...............................................................loomulikult
Millä sinne pääsee?......................... Millega sinna saab? kulma, -n...................................................................... nurk
jää/dä pois, jää/n pois..................................maha minna suoraan.........................................................................otse
käänny oikealle/vasemmalle.................................pööra eteenpäin...................................................................edasi
paremale/vasakule kunnes...........................................................................kuni
kynä, -n...........................................................(pasta)pliiats kukka/kauppa, -kaupa/n................................lillekauplus
linja-autoasema, -n................................... autobussijaam risteys, risteykse/n...................................................ristmik
ajoissa............................................................. õigeaegselt seuraava...............................................................järgmine
kestä/ä, -n.................................................................. kesta eksy/ä, -n..................................................................eksida

3. Katso dialogin Ohjeet karttaa ja kerro sen avulla miten Susannan luo pääsee.

4. Lue dialogit ja etsi dialogeista alla olevien lauseiden käännökset.

A
Jussi: Hyvää päivää!
Anna: Päivää!
Jussi: Anteeksi että häiritsen, mutta voitteko sanoa, missä apteekki on?
Anna: Se on tämän kadun päässä. Kävelette vain suoraan tuonnepäin.
Jussi: Kiitos avusta!
Anna: Olkaa hyvä!

B
Lasse: Anteeksi, mutta voisitteko sanoa, missä pankki on?
Tuomas: Ai pankki! Menette ensin suoraan tuonnepäin, kunnes tulette Koulukadulle.
Sitten käännytte oikealle. Kadun oikealla puolella on punainen rakennus. Se onkin pankki.
Lasse: Kiitoksia oikein paljon!
Tuomas: Eipä kestä!

C
Minna: Päivää! Osaatteko sanoa, missä rautatieasema on?
Albert: Se on aika kaukana täältä.
Minna: Millä sinne pääsee?

129
 Albert: Sinne pääsee bussilla tai ratikalla tai kävellen.
Minna: Mikä raitiovaunu sinne menee ja mistä se lähtee?
Albert: Menkää vaikka kolmosella. Pyytäkää, että kuljettaja sanoo, milloin teidän pitää jäädä pois.

D
Julio: Anteeksi, missä yliopisto on?
Mia: Se on täällä lähellä. Mene tätä katua suoraan eteenpäin, kunnes näet vasemmalla punaisen
tiilirakennuksen. Se on yliopisto.
Julio: Paljon kiitoksia!

1. Vabandage, kus on…? ......................................................................................................................................

2. Mine otse edasi, kuni näed vasakul kooli/ülikooli/panka. ............................................................................

................................................................................................................................................................................

3. Mine otse mööda seda tänavat. .....................................................................................................................

4. Keera vasakule/paremale. ...............................................................................................................................

5. Mine üle ristmiku/tänava/silla. .........................................................................................................................

6. Millega sinna saab? ..........................................................................................................................................

7. See on siin lähedal. ...........................................................................................................................................

8. See on siit üsna kaugel. ...................................................................................................................................

5. Lue harjoituksen 4 dialogit äänitteen kanssa (teksti nro 47). 47

6. Piirrä itsellesi pieni kävelyreitti. Älä näytä sitä naapurillesi. Kerro nyt hänelle,
mitä katuja kävelit, mistä käännyit jne. Naapuri piirtää reitin sinun ohjeittesi
mukaan. Kun olette valmiita, verratkaa kuvia.

tie
ou sun
h
housuntie hka
Vuorimiehenkatu hka Na
Na
u

Kuoppatie
t
oka

Vu
at
kar

tie or
ak

ha im
Kuk

ut

Ku ie
Ra

he
olk

Oravan- nk
Rautatienkatu at
np

nahka u
juri

e
tori
hiti
Ma

Lo
Kuoppatie
tie

Vuorim
Ni iehen
r van

it t tie katu
yk uki
uja Ha
ne
Ka

Mustikkatie

Sepänkatu

katie
Mansik

Olet tässä

130
7. Kysy tietä kirjastosta postiin, postista rautatieasemalle jne.

Palo-
Koulu asema

Rautatieasema
Kirjasto Pankki

Koulukatu Asemakatu
Koulukatu
A Ostoskeskus
Uima-

ki
Urheilu- Tori

Poliisi
k
halli kenttä

tee
Ap
u
Posti
kat Kirkkokatu
isto

Keskustakatu

Rautakatu
Kampaamo
Maito- Liha-
Pu

Puisto kauppa kauppa

kko
K ir

Rantakatu Ravintola

8. Lue teksti ja tee vastauksiin sopivat kysymykset.

VUODEN TURHAKE ON MÖNKIJÄ

Vuoden 2007 turhakkeeksi on valittu mönkijä. Turhake-ehdo-
tuksia tuli ennätysmäärä, 333 lähes 500 henkilöltä.
Suomen teillä ja metsissä päristelee arviolta jo yli 30 000
mönkijää. Monille lapsille (jopa vain muutaman vuoden ikäisille)
on hankittu pienet moottorikäyttöiset mönkijät. Mönkijöiden
hiukkaspäästöt ovat jopa 50-kertaiset autoihin verrattuina.

Muokattu Helsingin Sanomien artikkelista 3.12.2007

1. Vuoden 2007 ..................................................................................................................................................................... ?

2. Mönkijä .............................................................................................................................................................................. ?

3. 333 ....................................................................................................................................................................................... ?

4. 30 000 ................................................................................................................................................................................. ?

5. Koska mönkijän hiukkaspäästöt ovat hyvin korkeat. ............................................................................................. ?

Mikä voisi sinun mielestäsi olla suurin turhake? Miksi?

Kulkuvälineet = ajoneuvot = liikennevälineet

auto (pakettiauto, kuorma-auto, rekka) ratikka = raitiovaunu
bussi = linja-auto lentokone • helikopteri
juna • metro potkukelkka • moottorikelkka • pulkka
Huomaa!
taksi laiva • vene • lautta
mönkijä polkupyörä • moottoripyörä • mopo

131
 Millä?
-lla/-llä merkitsee usein välinettä, jolla tekeminen suoritetaan.
Kirjoita, millä ihmiset matkustavat, kulkevat, ajavat, menevät, tulevat.
Huomaa! Muista sanatyypit ja astevaihtelu.
junalla, ......................................................................
juna • auto • laiva • pyörä •
taksi • polkupyörä • metro • .........................................................................................
matkustan
hissi • helikopteri
kuljen .........................................................................................
ajan
menen vene • lentokone .........................................................................................
tulen
ratikka • lautta • moottori- .........................................................................................
kelkka • rekka .........................................................................................

9. Kirjoita sopivat ajoneuvot.

1. Maantiellä voi ajaa autolla, rekalla, linja-autolla, taksilla, ............................................................

2. Ilmassa voi lentää..............................................................................................................................................

3. Maan alla voi ajaa..............................................................................................................................................

4. Vedessä voi ajaa ...............................................................................................................................................

5. Metsässä voi ajaa .............................................................................................................................................

6. Talossa voi kulkea .............................................................................................................................................

7. Maantiellä ei voi ajaa ........................................................................................................................................

8. Ilmassa ei voi lentää .........................................................................................................................................

9. Maan alla ei voi ajaa .........................................................................................................................................

10. Jalkakäytävällä ei voi ajaa ..............................................................................................................................

11. Vedessä ei voi ajaa ..........................................................................................................................................

12. Metsässä ei voi ajaa ........................................................................................................................................

13. Talossa ei voi ajaa ...........................................................................................................................................

10. Vastaa kysymyksiin.

1. Millä sinä matkustat Suomeen? 5. Millä sinä menet työhön?

2. Millä sinä menet kotiin? 6. Millä menet kesämökille?
3. Millä sinä tulet kurssille? 7. Millä sinä menet ystävän luo?
4. Millä sinä matkustat Budapestiin? 8. Millä tulet kouluun?

11. Lue dialogi Millä pääsee? ja käännä sanat: siis, laituri, vaihto, kuljettaja,
kertalippu, on voimassa, jäädä pois. Tarkista, osaako parisi sanoa ne sanat suomeksi.

132
Millä pääsee?
Reetta: Hei! Anteeksi, osaatteko sanoa
millä bussilla pääsee Vantaalle?
Siis Vantaan Katriinan sairaalaan.
Tua: Tuota, bussilla numero 474.
Reetta: Mistä se lähtee?
Tua: No se lähtee keskustasta, Elielinaukiolta, laiturilta 31.
Reetta: Kuinka kauan matka kestää?
Tua: Se kestää noin tunnin.
Reetta: Onko matkalla vaihtoja?
Tua: Ei ole.
Reetta: Mistä voi ostaa lipun ja mitä se maksaa?
Tua: Osta kuljettajalta kertalippu, se maksaa 2,40 ja on voimassa 60 minuuttia.
Reetta: Missä minun täytyy jäädä pois?
Tua: Jää pois pysäkillä Katriinan sairaala.
Reetta: Kiitos! Hei!
Tua: Hei, hei!

12. Työskentele parisi kanssa. Käytä dialogia Millä pääsee? ja kysy matkasta
Helsingistä Espooseen, Serenaan.

Bussi Mistä lähtee Laituri Matka-aika Vaihtoja Pysäkki Lippu

Piennarintieltä
345 Elielinaukio 27 55 min hotelli Korpilampi kertalippu 2,20
bussille 81
Kalajärveltä seutulippu 3,40,
324 Elielinaukio 27 40 min Kalajärven keskus
bussille 21 voimassa 90 minuuttia
Linjaautoasema seutulippu 3,40,
339T 14 40 min ei hotelli Korpilampi
(Kamppi) voimassa 90 minuuttia

Numerot puhekielessä
ykkönen (ykkösellä) • kakkonen (kakkosella) • kolmonen (kolmosella) • nelonen (nelosella) •
vi(i)tonen (vi(i)tosella) • ku(u)tonen (ku(u)tosella) • seiska (seiskalla) • kasi (kasilla) • ysi (ysilla) Huomaa!
• kymppi (kympillä)

13. Lue naapurin kanssa dialogit ja sano numerot oikeassa muodossa.

Malli: A: Millä ratikalla pääsee Pasilaan? (7)
B: Seiskalla.
1. A: Millä ratikalla pääsee Kauppatorilta Käpylään? (1) B: ......................................................................
2. A: Millä ratikalla pääsee Hietalahdesta Arabiaan? (6) B: ......................................................................
3. A: Millä ratikalla pääsee Otaniemestä Tapiolaan? (2) B: ......................................................................
4. A: Millä ratikalla pääsee Töölöön? (8) B: ......................................................................
5. A: Millä ratikalla pääsee Kiasmasta Munkkiniemeen? (4) B: ......................................................................

6. A: Millä ratikalla pääsee Pikku Huopalahteen? (10) B: ......................................................................

133
 14. Käännä seuraavat lauseet.

1. Kello 18.00 alkaa Pikku Kakkonen.

2. Neloselta tulee tänään hyvä elokuva.
3. Jaetaan luokka pikkuryhmiin: ykköset vasemmalle, kakkoset oikealle ja kolmoset istuvat.
4. Baarissa: ”Tuossa on kymppi, pidä loput.”
5. Pusero maksoi vain vitosen.
6. Annalla on todistuksessa maantieto kymppi, matikka kasi, äikkä ysi, liikunta seiska, historia vitonen.

15. Käännä dialogit.

A
A bussiga 5 ja 12. Näeme Susanna juures.“
Vasta: „Aadress on Ritarinkatu 18. Sinna saab
Küsi: „Kus sa elad?“ ei ole kutset saanud?”
Vasta: „Uues korrusmajas, aga kaugel Vasta: ”Kas sa ei mäleta? 19. märtsil. Kas sa
kesklinnast.“ Ta elab nüüd uues majas äärelinnas.“
Vasta: ”Tavaliselt trammiga. Aga sina?” Vasta: „Mul on kutse Susanna 25. sünnipäevale.
Vasta tervitusele ja küsi, kuidas läheb.
B
B

A
Tervita ja ütle: „Milline üllatus!“ Tööle lähen jalgsi, suvilasse sõidan autoga.“
Vasta, et läheb väga hästi ja et sul on nüüd oma vanas kahetoalises korteris kesklinnas.
uus kodu. Vasta: „Tänan, ka hästi. Mina elan ikka veel
Vasta: ”Elan nüüd äärelinnas, oma majas.” Küsi: ”Kuidas sa nüüd tööle lähed?”
Vasta: „Bussiga, autoga, rongiga, isegi Vasta: „Kas tõesti? Kus see asub?“
jalgrattaga.“ Küsi: „Aga kuidas sinul läheb?“ Vasta tervitusele ja küsi, kuidas läheb.
B

C
A
Tervita ja ütle: „Milline üllatus!“
Vasta, et läheb väga hästi ja küsi: ”Kuhu sa
lähed?
Vasta: ”Kas tõesti? Millal tal sünnipäev on?”
Vasta: „Ma olin kaks nädalat suvilas, just tulin
rongiga. Kus ta elab? Ma tulen ka peole.“
Vasta: „Nägemist!“
rattaga, mõnikord jalgsi.”
Vasta: ”Liigun bussiga, mõnikord jalg-
Küsi: „Millega sa tööle sõidad?“
toalises korteris. Aga sina?”
Vasta: ”Elan kesklinnas väikeses kahe-
B

134
 23
Kappale

Susannan
luona
Nimeni
on Sohva. Tulkaa
Nahka­ perem-
sohva. mälle!

1. Lue teksti ja kirjoita vihkoon.

1. Mitkä huoneet mainitaan?

2. Mitkä huonekalut mainitaan?

3. Mitkä kodinkoneet mainitaan?

4. Mitkä muut sisustuselementit mainitaan?

5. Mitkä numerot mainitaan?

6. Mitkä kotityöt mainitaan?

Anna: Iltaa! Tässä sinulle muutama kukkanen.

Susanna: Iltaa! Käykää sisään! Antakaa takit tänne naulakkoon. Kiitos! Kauniit tulppaanit, keltainen on
lempivärini. Adam, tässä on Seppo, Annan poikaystävä, Annan sinä jo tunnetkin.
Adam: Hauska tavata! Tulkaa peremmälle. Susanna voisi esitellä teille paikkoja.
Anna: Näin iso olohuone! Tämä on ihanan valoisa. Miten suuri pyöreä pöytä ja kauniit tuolit!
Tuo sohva on myös kiva. Ja matto on oikein pehmeä.
Adam: Meillä ei jäänyt sisustamiseen enää paljon rahaa: ostimme kirpputorilta ja Ikeasta alennus-
myynnistä.
Seppo: Minä pidän tästä takasta. Pimeänä ja kylmänä talvena se lämmittää niin mukavasti.
Susanna: Tässä on keittiö.
Seppo: Jääkaappi, pakastin, sähköhella, grilliuuni, mikroaaltouuni, tiskikone. Täällä ei ole pöytää,
missä te syötte?
Adam: Syömme olohuoneessa, koska siellä on enemmän tilaa.
Seppo: Onko tässä talossa myös sauna?
Susanna: On. Se on kellarissa. Saunassa on myös pesukone. Mennään nyt yläkertaan. Varovaisesti,
portaat ovat liukkaat! Tässä on kylpyhuone. Kylpyhuoneessa on suihku ja amme.
Anna: Tämä on varmaan makuuhuone?
Susanna: Kyllä. Maalasin itse isoäidin vanhan sängyn, ompelin päiväpeitteen ja verhot.
Tässä on työhuone. Kirjoituspöytä ja tietokone ja kirjahyllyt. Keinutuolissa on joskus kiva ajatella.
Seppo: Aika suuri talo, kuinka monta neliötä tässä on?
Adam: 125 m², tontti on 500 m². Kyllä täällä töitä riittää: ympäri vuoden siivoamista, kesällä ruohon-
leikkuuta ja talvella lumen kolaamista.
Anna: Teillä ei ole uuneja.
Susanna: Alakerrassa on takka, mutta uuneja ei ole, koska meillä on öljylämmitys.
135
 Sanasto
kukka/nen, -sen........................................................ lilleke
Käykää sisään!............................................. Astuge sisse!
naulakko, naulako/n................................................... nagi
Hauska tavata!...........................................Tore kohtuda!
Tulkaa peremmälle!......................................Tulge edasi!
esitel/lä paikkoja, esittele/n paikkoja...........tutvustada
elamist
olo/huone, -huonee/n..........................................elutuba
pyöreä, -n.......................................................ümmargune
pöytä, pöydä/n........................................................... laud
tuoli, -n.......................................................................... tool
sohva, -n....................................................................diivan
matto, mato/n..............................................................vaip
pehmeä, -n..............................................................pehme
alennus/myynti, -myynni/n.........................soodusmüük
takka, taka/n.............................................................kamin
lämmittä/ä, lämmitä/n.................................. soojendada
jää/kaappi, -kaapi/n.......................................... külmkapp
pakastin, pakastime/n..................................sügavkülmik
sähköhella, -n....................................................elektripliit
grilliuuni, -n............................................................. grillahi
mikroaaltouuni, -n......................................mikrolaineahi
2. Katso Susannan ja Adamin talon pohjapiirrosta ja kirjoita, mitä huoneissa on.
alakerta
olohuone
takka
kellari
vaate­
huone
wc
keittiö eteinen
3. Kuvittele, että olet Susanna. Esittele taloasi.
136
tiski/kone, -konee/n............................. nõudepesumasin
tila, -n.......................................................................... ruum
pesu/kone, -konee/n...................................... pesumasin
ylä/kerta, -kerra/n.................................... ülemine korrus
varovaisesti................................................... ettevaatlikult
portaat........................................................................trepp
liukas, liukkaa/n............................................................libe
suihku, -n..................................................................... dušš
amme, ammee/n.........................................................vann
makuu/huone, -huonee/n......................... magamistuba
maala/ta, -an...........................................................värvida
sänky, sängy/n.......................................................... voodi
päivä/peite, -peittee/n.....................................päevatekk
verho, -n................................................................... kardin
työ/huone, -huonee/n......................................... töötuba
kirjoitus/pöytä, -pöydä/n.............................. kirjutuslaud
kirjahylly, -n.....................................................raamaturiiul
keinutuoli, -n.......................................................... kiiktool
joskus.................................................................. mõnikord
ympäri vuoden................................................. aasta ringi
ala/kerta, -kerra/n.....................................alumine korrus
öljy/lämmitys, -lämmitykse/n............................... õliküte
yläkerta
makuuhuone
kylpyhuone
wc
työhuone
4. Merkitse, missä huoneessa Huonekalut Kylpyhuone Keittiö Olohuone Makuuhuone
huonekalut tavallisesti ovat.
sohva
kirjahylly
vessanpönttö
tiskiallas
pesuallas
amme
ruokapöytä
sänky
yöpöytä
vaatekaappi
liesi
liesituuletin
nojatuoli
kerrossänky
televisio

5. Mene sivuille www.ikea.fi ja täydennä sanat taulukkoon. Käännä sanat.

kaappi-loppuisia sanoja pöytä-loppuisia sanoja sohva-loppuisia sanoja tuoli-loppuisia sanoja

vaatekaappi kampauspöytä vuodesohva lepotuoli
................................................. ............................................... ............................................... ..............................................

................................................. ............................................... ............................................... ..............................................

................................................. ............................................... ............................................... ..............................................

................................................. ............................................... ............................................... ..............................................

Astevaihtelu sanoissa, joilla on päätteet: -e, -as/-äs/-is, -in

Jatka.
Huomaa!
Heikko aste Vahva aste
-e parveke • päiväpeite • parvekk
kkee
eella, .........................................................
parivuode ........................................................................................

-as/-äs/-is pesuallas pesualtaassa

-in MP3-soitin • tuuletin • MP3-soitt

ttime
imet, ....................................................
vedenkeitin • kiharrin ........................................................................................

137
 6. Kirjoita sanat oikeassa muodossa.
Lahjoita jokaiselle ryhmän jäsenelle jotain, esim: Anulle lahjoitan tulostimen.

Lahjaideoita On-Off-kaupasta
-in -e
pölynimuri pölynimurin pakastin pakastimen pyykinpesukone pyykinpesukoneen
mikroaaltouuni ...................... tulostin ...................... astianpesukone ......................

sähköhella ...................... puhelin ...................... kannettava tietokone ......................

puuhella ...................... suoristin ...................... partakone ......................

televisio ...................... leivänpaahdin ...................... monitoimikone/ ......................

radio ...................... MP3-soitin ...................... yleiskone ......................

videokamera ...................... tehosekoitin ......................

videonauhuri ...................... tuuletin ......................

jääkaappi ...................... kaijutin ......................

silitysrauta ...................... kahvinkeitin ......................

vohvelirauta ...................... kiharrin ......................

vaaka ......................

7. Täytä aukot ja tarkista vastaukset äänitteeltä (teksti nro 48). 48

Tarvitset sanat: tilaa • päiväpeitteet • pesuallas • parivuoteen • vesisänkyjä • amme • kirjoituspöydän

• uutisia • parisänky • verhot • asunnon • sohvan • maton • kirjahyllyjäkin • rivitalon • laitakaupungissa
• rannalla • näköala • -kerroksinen • nojatuolia • kahvinkeitin • huonetta • keittiö • leivänpaahtimen •
monitoimikoneen • mikroaaltouunin • sähköhella • pakastin • jääkaappi • astianpesukone • ruokailu-
huoneena • olohuone

Hei!

Minulla on sinulle ihania ...................................... . Olemme myyneet meidän vanhan

.............................. ja ostaneet uuden ......................................... . Se sijaitsee
.................................. melkein joen ................................... . Ikkunasta on ihana
........................... joelle. Talo on aika suuri: kaksi ......................... ja 210 m2.
Meillä on kuusi .............................. ja .................................... . Alakerrassa on
valoisa ............................., joka on myös ............................ . Mahdumme nyt hyvin
syömään. Minä pidän uudesta keittiöstäni. Siellä on ............................., hyvä
.......................... ja iso .........................., samoin ............................ . Vanhasta
keittiöstä otimme mukaan ......................., .......................... ja ..........................,
mutta .......................... täytyy ostaa uusi.
Myös olohuoneeseemme ostimme uudet huonekalut: kaksi ..................... ja ...................,
myös persialaisen .......................... . Kuten tiedät, meillä on paljon kirjoja, täytyi
hankkia uusia .............................. . Lastenhuoneisiin jäivät vanhat huonekalut, ompe-
lin vain uudet kirkkaanväriset ......................... ja .......................... sängyille.

138
Emmi maalasi itse vanhan ....................... valkoiseksi. Meidän vanha .....................
oli niin kulunut, että täytyi ostaa uusi. Katsoimme huonekalukaupoista jopa ................
................... , mutta valitsimme kuitenkin tavallisen leveän .......................... .
Kylpyhuonekin on nyt valmis: .......................... ja .......................... ovat vaaleanpu-
naiset, seinät taas valkoista kaakelia. Nyt meillä on paljon .......................... . Tule
käymään!
Hyvää syksyn jatkoa toivottaa Anne

8. Lue lauseet. Sijoita esineet paikoilleen (voit piirtää tai kirjoittaa sanat).

1. Sänky on ovea vastapäätä, pääty seinän vieressä.

2. Vasemmalla puolella sänkyä on tuoli.
3. Oikealla puolella sänkyä on yöpöytä.
4. Yöpöydällä on iso pöytälamppu.
5. Sängyn edessä on matto.
6. Sängyllä on neljä tyynyä.
7. Sänkyä vastapäätä on kampauspöytä.
8. Kampauspöydän ja sängyn välissä on tuoli. sänky
9. Kampauspöydällä on peili.
10. Vasemmalla nurkassa ovat ruukkukasvit.
11. Ikkunassa ovat kirjavat verhot.
12. Ikkunalaudalla on kaksi kynttilänjalkaa.
13. Ikkunaa vastapäätä on iso vaatekaappi.
14. Seinäkaapin ja sängyn välissä on suuri nojatuoli.

9. Mitä ostaisit uuteen asuntoon? Sisusta kaksio. Kerro sitten naapurillesi,

mitä huonekaluja sinulla on missäkin huoneessa. Käytä apuna harjoitusta 8.

139
 Kas sa oskad soome keeles...
1) rääkida, kus sa elad (maal, linnas, äärelinnas, külas), kas sulle meeldib seal elada ja miks?
Osaatko? 2) rääkida, milline kodu sul on (korter, maja, toad ja muud ruumid, korrused, aed, hoov)?
3) kirjeldada, kuidas su kodu on sisustatud (mööbel, kodumasinad, kus need asuvad)?
4) moodustada ja kasutada osastavat käänet?
4) teed küsida ja juhatada?
5) nimetada liiklusvahendeid ja rääkida, kus nendega sõita võib?
6) küsida, millise rongi, bussi või trammiga pääseb sinule vajalikku kohta?
6) nimetada kõnekeelseid numbreid (ykkönen …) ja neid kasutada?

Naapurivisa

1. Missä seuraavista voi asua? 6. Mitä tarkoittaa lause Sinun täytyy jäädä
a) omakotitalossa pois Katriinan sairaalan luona?
b) puistossa a) sinä olet vakavasti sairas
c) majassa b) sinun täytyy jäädä sairaalaan
d) kolmiossa c) tämä on sinun pysäkkisi
d) sinä tapaat Katriinan sairaalassa
2. Mikä yksiö on?
a) yksin asuva mies / nainen 7. Millä seuraavista voi soittaa?
b) asunto, jossa on yksi huone a) viululla
c) yksi alle 50 m² rivitaloasunto b) bussilla
d) 1-kerroksinen talo c) kännykällä
d) puhelimella
3. Kuka tai mikä on ullakko?
a) iso savupiippu 8. Mikä seuraavista huonekaluista on
b) pieni karvainen eläin tavallisesti kylpyhuoneessa?
c) vanha mies a) pesuallas
d) tila talossa b) amme
c) uima-allas
4. Mikä seuraavista ei ole kulkuväline? d) yöpöytä
a) rappukäytävä
b) ratikka 9. Millä on hyvä istua?
c) lentokone a) sohvalla
d) mönkijä b) tuolilla
c) hyllyllä
5. Mikä numero on puhekielessa ysi? d) penkillä
a) yksi
b) yhdeksän 10. Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon?
c) yksitoista a) tietokone
d) yhdeksänkymmentäyksi b) astianpesukone
c) lentokone
d) monitoimikone

140
 24
Kappale

Mihin te olette
menossa?
Lennetään!

1. Kuuntele teksti nro 49 ja täytä aukot. 49

Lentokentällä
A
Tero: Mihin te olette matkalla?
Jaakko: ...................................................................................
Tero: Koska lentokone lähtee?
Jaakko: Yhdeltätoista.
Tero: Hyvää matkaa!
Jaakko: Kiitos!

B
Anni: Moi! Minne te olette lähdössä?
Ville: .......................................................................................
Anni: Mitä te Lontoossa teette?
Ville: Menemme Madonnan ...........................................
Anni: Vau! Ihan Wembleyn stadionilleko?
Ville: Sinne, sinne.

C
Janne: Mihin te olette menossa?
Aleksi: ............................................... , ............................................... , ............................................... .
Janne: Roomaan! Ai kun ihanaa! Menettekö ................................................................................................... ?
Aleksi: Joo, mennään lomalle, tutustutaan ............................................... , sen ...............................................
Janne: Kyllä sieltä löytyy valtavasti nähtävää, tuntuu, että jokainen rakennus, suihkulähde ja aukio on
näkemisen arvoinen. Kuinka pitkäksi aikaa te menette?
Aleksi: Viikoksi. Majoitutaan mukavaan pieneen ............................................... ja sitten kävelemään:
Vatikaaniin, Pietarinkirkkoon, Coleosseumiin… Ehkä teemme päiväretken rannikolle uimaan.
Janne: Hyvää matkaa ja pitäkää hauskaa!
Aleksi: Kiitoksia!

141
 2. Täydennä lauseet edellisen harjoituksen dialogien sisällön mukaan.

1. Jaakko lähtee kello ................................................ lentokoneella (Mihin kaupunkiin?) ...........................................

........................ (Miksi?) ................................................ .

2. Tero toivottaa Jaakolle ..................................................................... .

3. Ville on lähdössä (Mihin kaupunkiin?) ................................................ Wembleyn ................................................. ,

Madonnan ......................................................... .

4. Aleksi on menossa ................................................. , .................................................. , ................................................. .

5. Aleksi menee Roomaan (Mitä tekemään?) ................................................

6. Aleksi aikoo Italiassa tutustua ....................................................................................................................................... .

7. Jannen mielestä ovat Roomassa näkemisen arvoisia ............................................................................................ .

8. Aleksi aikoo olla Roomassa noin ............................................................................... .

9. Aleksi majoittuu .................................................................................. .

10. Roomassa Aleksi haluaa kävellä ......................................... , ......................................... , ........................................ .

11. Jos on hyvä sää Aleksi tekee ....................................................................................................................................... .

Sanasto
olla lähdössä................................................ olla minemas
olla menossa................................................ olla minemas
tutustu/a, -n...........................................................tutvuda
löytyy valtavasti nähtävää..................... leidub tohutult
vaatamisväärset
jokai/nen, -sen........................................................igaüks
suihku/lähde, -lähtee/n....................................purskkaev
aukio, -n..................................................................... väljak
näkemisen arvoinen................................vaatamisväärne
majoittu/a, majoitu/n.............................................ööbida
pitä/ä hauskaa, pidä/n hauskaa......................lõbutseda

Mihin? Minne?
Jatka.
Mihin/Minne
Huomaa! matkustat?
Japani Japaniin Ruotsi • Englanti • Ruotsiin, .....................................................
Hollanti • Mikkeli • Pori ............................................................................
Espanja Espanjaan Puola • Kiina ............................................................................
Pärnu Pärnuun Turku • Oulu ............................................................................
Tartto Tarttoon Oslo • Viro • Ivalo ............................................................................
Joensuu Joensuuhun Järvenpää • Keminmaa • ............................................................................
Inkoo ............................................................................
Lontoo Lontooseen Espoo • Porvoo • Kainuu ............................................................................
Brüssel Brüsseliin Budapest • Madrid • ............................................................................
Amsterdam ............................................................................

142
3. Yhdistä maat ja pääkaupungit ja tee dialogeja mallin mukaan.

1. Tukholma a) Italia
2. Varsova b) Kiina
3. Pariisi c) Espanja
4. Oslo d) Australia
5. Riika e) Japani
6. Vilna f) Turkki
7. Ankara g) Liettua
8. Tokio h) Latvia
9. Rooma i) Ruotsi
10. Madrid j) Ranska
11. Peking k) Puola
12. Canberra l) Norja

Malli: A: Minkä maan pääkaupunki Kööpenhamina on?

B: Kööpenhaminahan on Tanskan pääkaupunki. Oletko käynyt Kööpenhaminassa?
A: En ole. Mutta haluaisin kyllä matkustaa Kööpenhaminaan ja Tanskaan. / Kyllä olen.
Mutta haluaisin matkustaa myös Tokioon, Japaniin.

4. Kirjoita aukkoihin mihin Finnairilla on suorat lennot Helsingistä.

1. Ateena Ateenaan 9. Barcelona ....................................

2. Berliini .................................... 10. Ljubljana ....................................

3. Moskova .................................... 11. Nizza ....................................

4. Rooma .................................... 12. Oslo ....................................

5. Venetsia .................................... 13. Varsova ....................................

6. Tukholma .................................... 14. Wien ....................................

7. Budapest .................................... 15. Lontoo ....................................

8. Lissabon .................................... 16. Frankfurt ....................................

5. Vastaa kysymyksiin.

1. Haluat matkustaa maahan, jossa on vuoria. Mihin matkustat? Itävaltaan, Norjaan

2. Haluat matkustaa maahan, jossa on pyramideja. Mihin matkustat? ...........................................................

3. Haluat matkustaa maahan, jossa on Los Angeles. Mihin matkustat? .........................................................

4. Haluat matkustaa maahan, jossa asuu joulupukki. Mihin matkustat? .........................................................

5. Haluat matkustaa maahan, jossa kasvaa palmuja. Mihin matkustat? ..........................................................

6. Haluat matkustaa maahan, jossa syödään puikoilla. Mihin matkustat? ......................................................

7. Haluat matkustaa maahan, jossa on leijonia. Mihin matkustat? ...................................................................

8. Haluat matkustaa maahan, jossa puhutaan saksaa. Mihin matkustat? .......................................................

9. Haluat matkustaa maahan, jossa kasvaa kahvipuita. Mihin matkustat? ......................................................

143
 6. Lue dialogi ja alleviivaa illatiivimuodot.

Minne te olette menossa?

A: Terve! Minne sinä olet menossa?
B: Apteekkiin, ostamaan särkylääkettä. Meidän pikku Ville kiipesi puuhun ja hyppäsi sieltä maahan.
Nyt on jalka kipeä, siihen koskee valtavasti.
A: Ohhoh. Ehkä teidän täytyy mennä lääkäriin?
B: Katsotaan, soitin lääkärikeskukseen ja he suosittelivat kipulääkettä.

Illatiivi
Jatka.
Minne? Mihin?
Huomaa!
posti postiin pankki • kaupunki • pankkiin, ...................................
teatteri • koti ............................................................

kauppa kauppaan sairaala • kahvila • ............................................................

lastentarha • ravintola ............................................................

kampaamo kampaamoon kirjasto • kirkko • ............................................................

varasto • toimisto ............................................................

puu puuhun pää • maa • tie • tee • ............................................................

suo • suu • työ • tuo ............................................................

huone huoneeseen lentokone • pesukone • ............................................................

kylpyhuone ............................................................

terveyskeskus terveyskeskukseen kokous • kerros • ............................................................

rakennus ............................................................

pakastin pakastimeen puhelin ............................................................

Suomi Suomeen järvi ............................................................

Tee omat muistisäännöt illatiivin muodostamisesta.

1. Illatiivin kysymykset ovat .............................................................................

2. Illatiivin päätteet ovat .............................................................................

3. Illatiivi on aina (heikko/vahva-) ............................................................................. asteinen.

4. Illatiivin pääte liittyy (nominatiivin/genetiivin) ............................................................................. vartaloon.

144
7. Kirjoita vironkielinen käännös. Sen jälkeen yhdistä vasemmalta ja oikealta,
mihin kukin menee töihin. Kirjoita oikeassa muodossa.

pagar • ettevõtja • ärimees • teller • fotograaf • sportlane • koristaja • apteeker • õpetaja • laotöötaja
• müüja • ettekandja • näitleja • sekretär • autoremondiluksepp • toimetaja • lasteaiakasvataja • arst

1) liikemies ärimees a) urheiluhalli ...............................................

2) valokuvaaja ............................................... b) lastentarha ...............................................

3) siivooja ............................................... c) sairaala ...............................................

4) apteekkari ............................................... d) leipomo ...............................................

5) opettaja ............................................... e) konttori konttoriin

6) myyjä ............................................... f) valokuvaamo ...............................................

7) tarjoilija ............................................... g) siivousfirma ...............................................

8) pankkivirkailija ............................................... h) apteekki ...............................................

9) näyttelijä ............................................... i) koulu ...............................................

10) sihteeri ............................................... j) kauppa ..............................................

11) varastomies ............................................... k) ravintola ...............................................

12) autonasentaja ............................................... l) pankki ...............................................

13) yrittäjä ............................................... m) teatteri ...............................................

14) toimittaja ............................................... n) toimisto ...............................................

15) urheilija ............................................... o) varasto ...............................................

16) lastentarhanopettaja ............................................. p) autokorjaamo ...............................................

17) lääkäri ............................................... r) oma firma ...............................................

18) leipuri ............................................... s) konttori ...............................................

8. Täydennä.
Mihin menet kun … Menen … Mihin menet kun … Menen …

1) haluat ottaa lainaa? pankkiin 7) tekee mieli kahvia?..................................................

2) haluat tanssia? ......................................................... 8) haluat lainata kirjan?................................................

3) haluat matkustaa? ................................................... 9) tarvitset päänsärkypillerin?.....................................

4) hammasta särkee? .................................................. 10) haluat ostaa uuden jääkaapin?.............................

5) haluat värjätä tukan?............................................... 11) haluat uida?............................................................

6) haluat lähettää paketin? ......................................... 12) haluat kuntoilla?.....................................................

145
 9. Kirjoita illatiivissa.

1. Aamulla nousen, käyn lenkillä ja sitten menen (suihku) suihkuun.

2. Tulen suihkusta ja pukeudun (työpuku) ................................................ .

3. Menen (keittiö) ................................................ , keitän kahvia, kaadan kahvia (kahvikuppi) .................................

.................................... ja juon sen.

4. Menen (eteinen) ................................................ , panen takin päälle, kengät (jalka) ..............................................

ja hatun (pää) ......................... , sitten menen ulos.

5. Kävelen bussipysäkille ja nousen (bussi) ........................................... .

6. Katson bussin ikkunasta, miten pienet lapset menevät (lastentarha) ............................................................... ,

isommat (koulu) ............................... ja aikuiset (työ) .................................. .

7. Matkustan (keskusta) .......................................... , jään bussista ja kävelen (toimisto) ......................................... .

8. Olen toimistossa (ilta) ......................... asti.

9. Kotimatkalla menen (kauppa) ........................................... ja ostan ruokaa, laitan ostokset (muovikassi)

................................................ ja kävelen (koti) ......................... .

10. Kotona panen juuston ja voin (jääkaappi) ................................................ , lihan (pakastin) ................................

................ ja jauhot (laatikko) ................................................ .

11. Joskus menen illalla (teatteri) .................................... (konsertti) ...................................... tai (ooppera)

................................. .

12. Myöhään illalla menen (koti) ................................. ja heti (sänky) .................................. .

10. Kirjoita omasta päivästä samanlainen tarina kuin on harjoituksessa 9.

Kilpailkaa kuka pystyy kirjoittamaan päivän toiminnoista eniten illatiivimuotoja.

Minne? Mihin?
Seuraavissa tapauksissa suomen kielessä käytetään illatiivia.
Huomaa!
Täydennä lauseet oikeassa muodossa.

konsertti Ajattelemme mennä illalla ..................................................................... .

näyttely Ehkä menen viikonloppuna ................................................................... .

kilpailu Osallistun tähän ...................................................................... mielelläni.

kokous Johtaja meni .............................................................................................. .

toinen kerros Hissi nousee .............................................................................................. .

146
11. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. Hissi menee viidenteen (kerros) .................................

2. Lähetän kirjeen (Lontoo) .................................

3. (Mikä kerros) ...................................................... te menette?

4. Liikemies menee töihin (liike) ..................................... .

5. Yrittäjä menee töihin (oma yritys) .............................................................. .

5. (Mikä maa) ...................................................... haluaisit matkustaa?

6. Minulla on kurkkukipu, menen huomenna (terveyskeskus) ................................................................................ .

7. Astukaa (eteinen) .................................................. !

8. Lapset juoksivat eteisestä (makuuhuone) ......................................................... , makuuhuoneesta (olohuone)

............................................. , olohuoneesta (työhuone) ............................................. , työhuoneesta (kylpyhuone)

......................................................... , kylpyhuoneesta (lastenhuone) .......................................................................... .

9. Saunan jälkeen menemme (järvi) ....................................... uimaan.

10. Hän ei vastannut (puhelin) ........................................................... .

11. Tähän (puhelin) ........................................................... on tallennettu 100 numeroa.

Minne? Mihin?
Seuraavissa tapauksissa suomen kielessä ei käytetä illatiivia.
Täydennä lauseet oikeassa muodossa. Huomaa!
ensimmäinen luokka Minä menen syksyllä lukion ...................................................................... .

bussipysäkki Juoksen joka aamu ..................................................................................... .

rautatieasema Minulla on ........................................................... viiden minuutin matka.

uimaranta Ystäväni ei suostunut tulemaan kanssani ............................................. .

lentokenttä Mihin aikaan te menette ........................................................................... ?

kioski Mennään ............................................................ ostamaan sanomalehti.

kesämökki Matkustamme .................................................................................. junalla.

luento Menen kymmeneksi ................................................................................... !

tunti Illalla menen suomen kielen ..................................................................... .

Tampere ........................................................... on Helsingistä noin 170 kilometriä.

Rovaniemi ................................................. pääsee junalla, bussilla ja lentokoneella.

147
 12. Minne? Mihin? Kirjoita aukkoihin sopiva sana oikeassa muodossa.

Käytä sanoja: luento • konsertti • Suomi • lentokenttä • tunti • hammaslääkäri • kesämökki •

rautatieasema • kioski • kokous • ruokatunti • uimaranta

1. 7.
A: Menettekö te konserttiin? A: Menetkö sinä ............................................................ ?
B: Mistä sinä tiedät? B: Mistä sinä tiedät?
A: Teillähän on juhlavaatteet päällä. A: Sinullahan on matkalaukku mukana.

2. 8.
A: Menettekö te .......................................................... ? A: Menetkö sinä ............................................................ ?
B: Mistä sinä tiedät? B: Mistä sinä tiedät?
A: Tehän käytte siellä joka viikonloppu. A: Sinähän menet joka aamu junalla töihin.

3. 9.
A: Menetkö sinä ........................................................... ? A: Menetkö sinä ............................................................ ?
B: Mistä sinä tiedät? B: Mistä sinä tiedät?
A: Sinähän sanoit, että haluat ostaa purkkaa. A: Sinähän syöt tavallisesti tähän aikaan.

4. 10.
A: Oletko lähdössä ...................................................... ? A: Oletko lähdössä ...................................................... ?
B: Mistä sinä tiedät? B: Mistä sinä tiedät?
A: Sinullahan on uimapuku päällä. A: Sinullahan on monisteita kädessä.

5. 11.
A: Oletko lähdössä ...................................................... ? A: Oletko lähdössä ...................................................... ?
B: Mistä sinä tiedät? B: Mistä sinä tiedät?
A: Sinullahan on laivalippu kädessä. A: Sinullahan on poski turvoksissa.

6. 12.
A: Menetkö sinä ............................................................ ? A: Menetkö sinä ............................................................ ?
B: Mistä sinä tiedät? B: Mistä sinä tiedät?
A: Sinullahan on kirjoja ja vihkoja kädessä. A: Sinullahan on koulureppu selässä.

148
 25
Kappale

Suunnitelmia
Moi!
Tuutko len-
kille?

1. Kuuntele teksti nro 50 ja alleviivaa oikea vaihtoehto. 50

Nähdään tavaratalon edessä!

Mari: Hei, Miina! Mari tässä. Kuule, oletko sinä vaarassa / vapaa huomenna?
Miina: Joo, luultavasti. Miksi kysyt? / Mitä kysyt?
Mari: Ajattelin lähteä shoppailemaan. Tulisitko sinäkin?
Miina: Sehän on hyvä idea! / Sepäs hyvä juttu! Ei, mutta huomenna ei sopi, / ei sovi,
minulla on ajotunti. Miten olisi perjantaina?
Mari: Perjantai on jo huomenna / vähän huono, olen illalla teatterissa.
Entä lauantaina? / lauantai-iltana?
Miina: Se sopii mainiosti! Mihin aikaan tavataan?
Mari: Sopiiko / Sovitaanko kello viideltä tavaratalon edessä?
Miina: Siis viideltä tavaratalon edessä. Nähdään!
Mari: Nähdään!

Ehdottaminen Suostuminen Kieltäytyminen

Sopiiko sinulle, että Kyllä se sopii. / Sopii. Se ei sovi, koska…
nähdään lauantaina? Huomaa!
Käykö viideltä? Kyllä se käy. / Käy (hy- Se ei ikävä kyllä käy, mutta…
vin).
Mennään huomenna Mikä ettei. Valitettavasti minulla on muuta
kävelylle. menoa.
Huvittaisiko sinua lähteä Sehän on hyvä idea. Huomenna ei käy, mutta miten
huomenna elokuviin? olisi ylihuomenna?
Nähdäänkö keskiviikkona? Sehän olisi kiva. Tämä viikko on vähän huono,
mutta joskus toiste.
Mennään kahville. Mennään vaan.
Pidetään tauko. Pidetään vaan. / OK.
Sovitaanko viideltä? Se on sovittu.

149
 2. Lue dialogi. Tee samalla tavalla dialogeja parin kanssa. Käyttäkää alla olevia tietoja.
Vaihtakaa vuoroja ja tehkää dialogi niin monta kertaa, että se tuntuu helpolta.

Huvittaisiko sinua…?
Sanna: Hei! Sanna tässä.
Elina: No moi!
Sanna: Huvittaisiko sinua lähteä elokuviin?
Elina: Mikä ettei. Milloin?
Sanna: Vaikkapa tiistai-iltana viideltä.
Elina: Ikävä kyllä, tiistai-ilta ei sovi, olen lapsenvahtina. Mutta keskiviikkona sopisi hyvin.
Sanna: Valitettavasti keskiviikkona ei sovi minulle. Minulla on iltavuoro, olen työssä 12.00-19.00.
Elina: Sopiiko perjantai?
Sanna: Perjantai sopii hyvin.
Elina: Hyvä, nähdään sitten perjantaina viideltä tavaratalon edessä.

Milloin? Mihin? Miksi ei sovi?

maanantaina lenkki olet laihdutuskuurilla
tänä iltana pizza huomenna koe, täytyy lukea siihen
huomisiltana kävely sinulla on soittotunti
ensi viikolla kuntosali sinulla ei ole rahaa
kahden viikon kuluttua näyttely sinun täytyy nousta aamulla aikaisin
ylihuomenna uimaranta sinua väsyttää
tänä perjantaina Linnanmäen huvipuisto päätäsi särkee
ensi keskiviikkona teatteri ulkona sataa
illalla eläintarha sinun pitää olla lapsenvahtina
viikonloppuna museo sinun täytyy siivota kotona

Sanasto
luultavasti..........................................................arvatavasti
ajo/tunti, -tunni/n.................................... õppesõidutund
tavaratalo, -n................................................... kaubamaja
Huvittaisiko sinua lähteä?.........Kas sa tahaksid minna?
mikä ettei.......................................................... miks mitte
lapsen/vahti, -vahdi/n....................................lapsehoidja
iltavuoro, -n............................................. õhtune vahetus

3. Lue dialogi Tavataan huomenna ja kirjoita, milloin Sini …

a) on toimistossa ......................................................... d) on palaverissa .........................................................

b) on terveyskeskuksessa .......................................... e) tapaa asiakkaita ......................................................

c) on lounastunnilla .................................................... f) on vapaa ..................................................................

g) tapaa Eijan ..............................................................

Tavataan huomenna
Eija: Kuule, meidän täytyy tavata. Milloin sinä olet huomenna vapaa?
Sini: Hetkinen, katson kalenterista. Olen toimistossa aamulla 8.00-10.00 (kahdeksasta kymmeneen),
sitten menen terveyskeskukseen ja olen siellä tunnin, 10.00-11.00 (kymmenestä yhteentoista).
Sen jälkeen olen lounastunnilla 12.00-13.00 (kahdestatoista yhteen). Kello 14.00-15.00 (kahdesta
kolmeen) meillä on palaveri, noin 15.00-17.00 (kolmesta viiteen) tapaan muutaman asiakkaan.
Olen siis vapaa 11.00-12.00 (yhdestätoista kahteentoista) ja 13.00-14.00 (yhdestä kahteen).

150
Eija: Minä tulen sitten puoli kahdeltatoista. Minulla ei mene puolta tuntia enemmän.
Varaa minulle aika 11.30-12.00 (puoli kahdestatoista kahteentoista).
Sini: Selvä. Tavataan!

Sanasto
asiakas, asiakkaa/n....................................................klient
palaveri, -n...........................................................koosolek vara/ta, -an...............................reserveerida, kinni panna

1 - 2 yhdestä kahteen 13 - 14 kolmestatoista neljääntoista

2 - 3 kahdesta kolmeen 14 - 15 neljästätoista viiteentoista
3 - 4 kolmesta neljään 15 - 16 viidestätoista kuuteentoista
4 - 5 neljästä viiteen 16 - 17 kuudestatoista seitsemääntoista Huomaa!
5 - 6 viidestä kuuteen 17 - 18 seitsemästätoista kahdeksaantoista
6 - 7 kuudesta seitsemään 18 - 19 kahdeksastatoista yhdeksääntoista
7 - 8 seitsemästä kahdeksaan 19 - 20 yhdeksästätoista kahteenkymmeneen
8 - 9 kahdeksasta yhdeksään 20 - 21 kahdestakymmenestä kahteenkymmeneenyhteen
9 – 10 yhdeksästä kymmeneen 21 - 22 kahdestakymmenestäyhdestä kahteenkymmeneenkahteen
10 - 11 kymmenestä yhteentoista 22 - 23 kahdestakymmenestäkahdesta kahteenkymmeneenkolmeen
11 - 12 yhdestätoista kahteentoista 23 - 24 kahdestakymmenestäkolmesta kahteenkymmeneenneljään
12- 13 kahdestatoista kolmeentoista

4. Lue.
1. Hän on työssä kello 9 – 16. 4. Konsertti kestää 19 – 21.
2. Kauppa on auki 8 – 18. 5. Jukka on toimistossa 9.30 – 10.30.
3. Olen lounastunnilla 12 – 13.

5. Kirjoita kalenteriin oma päiväohjelma ja kerro,

milloin olet missäkin.

9 la 20 su 21
pe 1
ke 17 to 18
16
ma 15 ti

8-17
koulussa/
työssä

17 - 19
englannin
kurssilla

151
 6. Tarvitaan neljä pelaajaa: A, B, C, D.
D aloittaa kysymällä Onko posti auki yhdestätoista kuuteen? Pelaajat A, B ja C
katsovat palstaa „kuuntele“. C, jolla on posti, reagoi vastaamalla Kyllä, posti on auki yhdestätoista
kuuteen ja jatkaa kysymällä viereiseltä palstalta: Mutta onko pankki auki … ? jne.

Malli: A: Onko posti auki yhdestätoista kuuteen?

B: Kyllä, posti on auki yhdestätoista kuuteen, mutta onko pankki auki…?

Kuuntele! Sano!
Museo 16.00-19.00 Uimahalli 6.00-13.00
Apteekki 15.00-22.00 Terveyskeskus 7.00-21.00
Sauna 13.00-21.00 Oluttupa 19.00-21.00
Maitokauppa 8.00-20.00 Lippukassa 19.00-20.00
Kahvila 10.00-21.00 Leikkipuisto 15.00-18.00

Kuuntele! Sano!
Lippukassa 19.00-20.00 Näyttely 11.00-14.00
Leikkipuisto 15.00-18.00 Yökerho 21.00-24.00
Pankki 8.00-20.00 Museo 16.00-19.00
Tavaratalo 10.00-18.00 Loppu
Ravintola 14.00-24.00 Baari 12.00-15.00

Kuuntele! Sano!
Lastentarha 7.00-19.00 Kahvila 10.00-21.00
Terveyskeskus 7.00-21.00 Tavaratalo 10.00-18.00
Posti 11.00-18.00 Pankki 8.00-20.00
Oluttupa 19.00-21.00 Ravintola 14.00-24.00
Yökerho 21.00-24.00 Kirjasto 11.00-17.00

Kuuntele! Sano!
Uimahalli 6.00-13.00 Sauna 13.00-21.00
Baari 12.00-15.00 Maitokauppa 8.00-20.00
Aloita tästä Posti 11.00-18.00
Näyttely 11.00-14.00 Lastentarha 7.00-19.00
Kirjasto 11.00-17.00 Apteekki 15.00-22.00

152
7. Lue puhelinkeskustelut ja kirjoita, miten ovat suomeksi alla olevat lauseet.
A
Puhelinvaihde: UPM Kymmene. Vaihde.
Tiina: Huomenta! Haluaisin puhua Pekka Savolaisen kanssa.
Vaihde: Hän ei ole tällä hetkellä tavattavissa. Haluatteko jättää soittopyynnön?
Tiina: Kyllä, nimeni on Tiina Kettunen ja puhelinnumeroni on 983 782.
Vaihde: Minä jätän hänelle viestin.
Tiina: Kiitos, hei!
Vaihde: Hei!

B
Sihteeri: Rakennus Peltonen.
Janne: Saanko Pekka Peltoselle?
Sihteeri: Hän on lounastauolla ja tulee takaisin kello yksi.
Janne: Soitan sitten yhden jälkeen.
Sihteeri: Selvä, kuulemiin!

C
Harjoittelija: Suhosen toimistossa Lassi Oravainen.
Niina: Huomenta! Olisiko Seppo Suhonen tavattavissa?
Harjoittelija: Huomenta. Hän on juuri nyt kokouksessa, mutta voisitteko soittaa vähän myöhemmin?
Niina: Selvä, soitan myöhemmin uudestaan. Kiitos, hei!
Harjoittelija: Hei, hei!

1. Kas ma võiksin rääkida Pekka Peltosega?

1) .............................................................................................................................................................................................

2) .............................................................................................................................................................................................

3) .............................................................................................................................................................................................

2. Temaga ei ole praegu võimalik kokku saada. ............................................................................................................

.................................................................................................................................................................................................

3. Ma jätan talle teate. ...........................................................................................................................................................

4. Kas te tahaksite jätta teate? ............................................................................................................................................

5. Kas te soovite, et teile helistatakse tagasi? ................................................................................................................

Sanasto
Haluatteko jättää soittopyynnön?.............Kas soovite,
puhelin/vaihde, -vaihtee/n.......... üldnumber, dispetšer et teile helistatakse tagasi?
hän ei ole tavattavissa..................ta on hetkel hõivatud uudestaan.................................................................uuesti

8. Lue puhelinkeskustelut äänitteen kanssa (teksti nro 51). 51

153
 9. Tee dialogeja parisi kanssa käyttäen alla olevia tietoja.

Jorma: Jorma Peltonen.

Marja: Päivää! Marja Mäkinen täällä. Onko Minna Tuominen tavattavissa?
Jorma: Päivää! Minna on nyt töissä ja tulee illalla, mutta haluatteko jättää hänelle viestin?
Marja: Kyllä, voisitteko sanoa, että kokous alkaa huomenna kello kymmeneltä.
Jorma: Minä sanon.
Marja: Kiitos, hei!
Jorma: Hei, hei!

Minna ... Minna tulee ... Viesti Minnalle:

1. Lotta soitti, että hän ei pääse 22.01.
1) on lomalla. a) viikon kuluttua.
kokoukseen
2) ei ole juuri nyt paikalla. b) noin tunnin kuluttua. 2. Iltapäiväkokous on peruutettu
3. Meillä oli sovittu tapaaminen kello
3) on asiakaskäynnillä. c) kahdelta.
yhdeksi, mutta en pääse, olen sairastunut
4) ei valitettavasti ole d) noin puolen tunnin kuluttua. 4. Soittaisi Marjalle pikaisesti
tavattavissa juuri nyt. 5. Jättäisi monisteet pöydälleni
5) on kokouksessa. e) myöhemmin iltapäivällä. 6. Sauvakävelykerho kokoontuu taas
kuukauden lopussa
6) on sairaslomalla. f) noin viikon päästä. 7. Kävin asiakkaan luona ja autoni meni rikki.
7) on lounastauolla. g) ihan kohta. Voisitko sanoa, että myöhästyn vähän
8. Riitan lapsi on sairastunut ja hänen pitäisi
8) on koulutuksessa. h) keskiviikkona iltapäivällä. jäädä hänen kanssaan kotiin ainakin viikoksi
9. Soittaisi numeroon 666 78711, hänen
9) on työmatkalla. i) vasta ensi viikolla.
pankkikorttinsa on löydetty

Kas sa oskad soome keeles...

1) moodustada sisseütlevat käänet ja tead, millal seda kasutatakse?
Osaatko? 2) nimetada ameteid ja töökohti, kus nende ametite esindajad töötavad?
3) teha ettepanekut kuhugi minekuks?
4) vastata kutsele jaatavalt ja eitavalt?
5) rääkida oma päevaplaanist kasutades mudelit Mis kellast mis kellani?
6) rääkida, millal on avatud muuseum, kaubamaja…?
7) alustada ja lõpetada telefonikõnet?
8) öelda, et küsitud inimene on hetkel hõivatud ja seletada, millal temaga võib rääkida / kohtuda?
9) jätta telefonis teadet ja paluda endale tagasi helistada?

154
Naapurivisa
1. Mihin matkustat lentokoneella? 7. Mihin menet, kun sinulla on juhlavaatteet
a) Amsterdamiin päällä?
b) Pariisiin a) teatteriin
c) Roomaan b) konserttiin
d) Pärnuun c) oopperaan
d) työhön
2. Minne menet kun olet sairas?
a) sairaalaan 8. Menet illalla ystävän kanssa elokuviin.
b) terveyskeskukseen Kollega soittaa ja ehdottaa, että
menisitte pizzalle. Mitä vastaat?
c) apteekkiin
a) Tänään ei käy, mutta miten olisi huomenna?
d) ravintolaan
b) Tämä ilta on vähän huono,
3. Mihin liikemies menee töihin? mutta joskus toiste.
a) toimistoon c) Tänään ei ikävä kyllä käy, menen ystävän
kanssa elokuviin.
b) konttoriin
d) Mennään vaan!
c) omaan firmaan
d) pankkiin
9. Kaveri kutsuu sinut juhliin. Et voi mennä,
koska…
4. Mihin menet, kun haluat kuntoilla?
a) olet laihdutuskuurilla.
a) urheiluhalliin
b) ulkona sataa.
b) kuntokeskukseen
c) sinun täytyy siivota kotona.
c) kunnon kauppaan
d) päätäsi särkee.
d) lähimpään kuntaan
10. Olet sihteeri. Asiakas soittaa ja haluaa
5. Mihin kerrokseen pääsee hissillä
puhua esimiehellesi, joka on tunnin
10-kerroksisessa talossa?
palaverissa. Mitä sanot?
a) toiseen kerrokseen
a) Valitettavasti hän ei ole tällä hetkellä tavat-
b) viidenteen kerrokseen tavissa. Haluatteko jättää soittopyynnön?
c) yhdenteentoista kerrokseen b) Hän on tällä hetkellä kokouksessa,
d) yhdeksänteen kerrokseen mutta haluatteko jättää viestin?
c) Hän ei ole hetkellä tavattavissa,
6. Satu on koulussa ensimmäisellä luokalla. voisitteko soittaa tunnin kuluttua?
Ensi vuonna hän …
d) Se ei ikävä kyllä käy.
a) menee kolmannelle luokalle.
b) jää luokalle.
c) menee toiselle luokalle.
d) menee viidennelle luokalle.

155
 26
Kappale

Ihana mies

1. Kuuntele teksti nro 52, kerro viroksi, mitä tapahtui. 52

2. Lue teksti ja alleviivaa kaikki luonnesanat.

Ihana mies
Johanna Kartio

Taidan olla aika ihana mies. Ennen en kyllä tiennytkään sitä. Luulin, että olen aika tylsä. Tylsä ja tavalli-
nen, vähän isomahainen ja silmälasitkin minulla on. Sellainen minä olen. Täytyy sanoa, että tytöt eivät
ole koskaan roikkuneet kimpussani. Olen vähän ujokin. Niin, nyt kuitenkin tiedän, että olen ihana. Se
kyllä tuntuu aika kivalta. Kerron nyt, mistä tiedän, että olen ihana.

Istuin eilen kahvilassa. Olin ruokatunnilla. Join kahvia ja ajattelin kaikenlaista. Minun taakseni toiseen
pöytään istui kaksi tyttöä. He olivat minun ikäisiäni, noin 20-vuotiaita. Ja mitä he puhuivat! Kuulin hei-
dän puheensa ensin vahingossa, mutta sitten aloin kuunnella salaa ja tahallani. Vaikka ei se kaunis tapa
olekaan.

Ensin toinen sanoi: „Voi voi, oispa kiva saada mies! Oispa ihana vaikka halailla ja suudella, nyt justiin!“
Toinen vastasi: „No jaa. Voishan se olla. Mutta sitten pitäisi kyllä miehen olla aika ihana. Ei kuka tahansa
käy.“ Ensimmäinen tyttö, jolla oli kova ääni, sanoi: „Niin, tietenkin. Millainen sun mielestä on ihana
mies?“ Toinen ei sanonut ensin mitään.

Minä istuin edelleen kahvilan pöydässä tyttöjen lähellä. Olin jo juonut kahvini, mutta istuin ja kuuntelin.
Sitten toinen tyttö vihdoin sanoi: „Sellainen tavallinen, reilu mies. Se olisi ihana. Ei miehen tarvitse olla
mikään sankari. Kyllä sen kuitenkin täytyisi ymmärtää mua. Ihana mies on tunteellinen.“ Silloin minun sy-
dämeni hypähti.

Minähän olen tavallinen! Reilukin olen, ja tunteellinen. Eilenkin annoin Pelastusarmeijan rahankeräyk-
seen euron. Kovaääninen tyttö mietti vähän aikaa ja sanoi: „Olen kyllä samaa mieltä. Ei se haittaa, vaik-
ka mies ei olisi kaunis. Saa sillä olla vaikka iso maha ja vaikka silmälasit. Mutta mukava sen tarttis olla!“
Taas minun sydämeni hyppäsi, oikein ison kuperkeikan. Minulla on taatusti iso maha ja silmälasit! Muka-
vakin olen, ainakin naapurin kissalle. Taputin kissaa eilen päähän, kun se pihalla puski jalkaani.

Toinen tyttö innostui aiheesta. Kuulin, kuinka hän alkoi puhua nopeasti: „Miehen tarttis olla sellainen,
että jos mua surettaa, se ottaa syliin ja lohduttaa. Ja jos miestä surettaa, niin se osaisi kertoa murhees-
taan. Mä saisin lohduttaa sitä!“

156
Minähän itken usein, ja minua saa kyllä lohduttaa, vaikka joka päivä. Nyt aloin jo olla varma. Minä olen
unelmien mies! Jokainen tyttö haluaisi minut!

Kovaääninen tyttö jatkoi: „Joo! Ja jos on hauskaa, niin nauretaan ja hullutellaan yhdessä. En mä halua
mitään sankaria, joka osaa kaiken ja on hyvä kaikessa, mutta ei osaa puhua tunteistaan.“

Minulla alkoi olla kiire töihin. Olin kuitenkin aika hyvällä tuulella. Minähän olen ihana mies.

Sanasto
taidan olla............................................................ olen vist
tylsä, -n ........................................................................igav
isomahai/nen, -sen.....................................suure kõhuga
silmälasit, silmalasien............................................... prillid
roikku/a kimpussa, roiku/n kimpussa......rippuda küljes
ujo, -n............................................................... häbelik, uje
ruoka/tunti, -tunni/n..................................lõunavaheaeg
kaikenlai/nen, -sen...........................................igasugune
taakse...........................................................................taha
vahingossa.........................................................kogemata
salaa........................................................................... salaja
tahalla(an).............................................................meelega
halail/la, -en........................................................ kallistada
suudel/la, suutele/n........................................... suudelda
kuka tahansa...................................................... kes tahes
vihdoin.................................................................... viimaks
reilu, -n ....................................................otsekohene, aus
sankari, -n.......................................................... kangelane
tunteelli/nen, -sen................................... emotsionaalne
hypähtä/ä, hypähdä/n........................................... hüpata
Pelastusarmeija, -n......................................Päästearmee
keräys, keräykse/n............................................. korjandus
tarttis olla..................................................... peaks olema
kuper/keikka, -keika/n....................................... kukerpall
taatusti................................................................... kindlalt
taputta/a, taputa/n...........................................patsutada
puske/a, -n..............................................................tõugata
innostu/a, -n................................. innustuda, vaimustuda
aihe, aihee/n........................................... teema, kõneaine
suretta/a, sureta/n.......................................... kurvastada
syli, -n............................................................................. süli
lohdutta/a, lohduta/n.........................................lohutada
murhe, murhee/n....................................................... mure
varma........................................................................ kindel
hullutel/la, hulluttele/n................tembutada, vigurdada

3. Etsi tekstistä Ihana mies lauseet, jossa esiintyvät seuraavat sanat ja ilmaisut.
Käännä lauseet.
taidan olla • en tiennytkään • roikkua kimpussa • oispa • nyt justiin • halailla • reilu • voishan •
sun mielestä • mua • tarttis • kuperkeikka • kissa puski jalkaani

4. Vastaa kysymyksiin tekstin Ihana mies perusteella.

1. Miten mies luonnehtii itseään ennen tyttöjen 6. Kuuliko mies heidän puheensa vahingossa?
keskustelun kuuntelemista? 7. Miten tytöt aloittivat keskustelun miehistä?
2. Mitä hän luuli itsestään keskustelun kuuntele- 8. Miten kumpikin tyttö luonnehti ihanaa miestä?
misen jälkeen? 9. Miksi mies luuli, että hän on ihana mies?
3. Missä mies oli ruokatunnilla? 10. Millä tuulella mies poistui kahvilasta?
4. Ketkä istuivat hänen taakseen toiseen pöytään?
5. Minkä ikäisiä tytöt olivat?

5. Jatka lausetta tekstin Ihana mies perusteella.

1. Noin 20-vuotias mies istui ............................................................................ .

2. Hän oli ............................................................................ .

3. Hän piti itseään ............................................................................ .

4. Hän kuuli ............................................... , mitä viereisessä pöydässä istuvat tytöt ............................................... .

5. Hän alkoi kuunnella ............................................... .

157
 6. Salaa kuunteleminen ei ole kaunis ............................................... .

7. Toinen tytöistä halusi juuri nyt ............................................... ja ............................................... .

8. Toisen mielestä hän voisi suudella ja halalilla vain ............................................... miestä.

9. Toinen tytöistä sanoi, että miehen ei tarvitse ...................................... , mutta sen pitää ................................. .

10. Mies tiesi, että hän on reilu ja tunteellinen, koska ............................................... .

11. Kovaäänisen tytön mielestä ei haittaisi, jos mies olisi ............................................... , mutta miehen pitäisi

olla ............................................... .

12. Mies ymmärsi, että hän on mukava, koska ............................................... .

13. Toinen tytöistä luuli, että miehen pitää ............................................... kun tyttöä surettaa.

14. Jos miestä surettaa, tyttö ............................................... .

15. Mies piti tästä, koska ............................................... .

16. Toinen tytöistä lisäsi vielä, että miehen pitäisi olla hauska, että voitaisiin .................................... yhdessä.

17. Hän sanoi vielä, että ei haluaa mitään sankaria, joka ............................................... .

6. Katso sarjakuvaa ja sijoita puhekuplat sopiville puhujille.

© Juba Production Oy
Viivi ja Wagner

Lapset ovat erilaisia,

ei kaikista voi pitää.

Eihän kukaan kysy:

”Pidätkö aikuisista?”

Sori, että kysyin. Täysin absurdi kysymys! Pidätkö lapsista, Wagner?

7. Lue teksti ja jatka lausetta tekstin sisällön mukaan.

Uusteini vai myöhäisaikuinen?

Sanakirja määrittelee aikuisen aikaihmiseksi, täysi-ikäiseksi, aikuisikäiseksi, varttuuneeksi ja täysikasvui-
seksi.
Psykologian oppikirjan mukaan aikuisuus kattaa varhaisaikuisuuden (noin 20-40), keskiaikuisuuden (noin
40-65) sekä sitä seuraavan myöhäisaikuisuuden ikävaiheet.
Nuorisolain mukaan aikuisuus alkaa vasta kolmekymppisenä: siinä nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita.
Aikuistumista määrittävät vastuun ottaminen omasta itsestä, itsenäinen päätöksenteko ja taloudellinen
itsenäisyys. Taloudelliset ja sosiaaliset muutokset ovat lykänneet ikää, jolloin nuoret pystyvät ottamaan
vastaan aikuisuuteen sisältyvän vastuun. Nuoruus on pidentynyt, ja vasta perheen perustaminen pakot-
taa siirtymään vapaudesta vastuuseen. Oma perhe tulee usein ajankohtaiseksi kolmenkymmenen vuo-
den tietämissä.

158
Aikuisuus ei aina näy ulospäin. On ikiteinejä, jotka eivät näytä aikuistuvan koskaan, jotkut aikuiset saat-
tavat heittäytyä uusteineiksi silloin, kun lapset ovat kasvaneet isoiksi.
Nuoruus jatkuu myöhäisaikuisuudessa. Psykologienkin mukaan ihminen on vanha vasta silloin, kun hän
tuntee itsensä vanhaksi.
Sanasto
uusteini, -n.................................................. uusteismeline
myöhäisaikui/nen, -sen...........................hilistäiskasvanu
määritel/lä, määrittele/n..........defineerida, määratleda
aikui/nen, -sen................................................ täiskasvanu
aikaihmi/nen, -sen.......................................... täiskasvanu
aikuisikäi/nen, -sen............................................täisealine
täysi-ikäi/nen, -sen............................................täisealine
varttunut, varttunee/n ........................täisealiseks saanu
täysikasvui/nen, -sen..................................... täiskasvanu
katta/a, kata/n............................................katta, hõlmata
varhais/aikuisuus, -aikuisuude/n...........................varane
täiskasvanulikkus
keski/aikuisuus, -aikuisuude/n............................. keskea
täiskasvanulikkus
ikä/vaihe, -vaihee/n.................................. vanuseperiood
nuoriso/laki, -lai/n................................... noorsooseadus
vasta............................................................................. alles
määrittä/ä, määritä/n.................................. (ära) määrata
vastuu, -n............................................................... vastutus
itsenäi/nen, -sen..................................................iseseisev
1. Samaa kuin aikuinen tarkoittavat vielä sanat:
a) ..................................................................................
b) ..................................................................................
c) ..................................................................................
d) ..................................................................................
e) ..................................................................................
2. Psykologia määrittelee aikuisuuden ikävaiheet 7. Ulkonäön perusteella ei voi ..................................
seuraavasti:
a) ..................................................................................
b) ..................................................................................
c) ..................................................................................
3. Nuorisolain mukaan nuoruus päättyy noin 10. Ihminen on vanha silloin, kun .............................
................................................................ -vuotiaana.
4. Ihmistä voi pitää aikuisena kun hän pystyy:
a) ottamaan ..............................................................
Muokattu Metro-lehdestä
päätös, päätökse/n....................................................otsus
taloudelli/nen, -sen...................................... majanduslik
itsenäisyys, itsenäisyyde/n.............................. iseseisvus
sosiaali/nen, -sen........................ sotsiaalne, ühiskondlik
muutos, muutokse/n............................................. muutus
lykä/tä, lykkää/n...........................................(edasi) lükata
pysty/ä, -n........................................suuta, võimeline olla
sisältyvä, -n........................................................... sisalduv
pidenty/ä, pidentyy...........................................pikeneda
perustami/nen, -sen............................................loomine
pakotta/a, pakota/n............................................. sundida
siirty/ä, siirry/n................................... siirduda, üle minna
vapaus, vapaude/n.............................................. vabadus
ajankohtai/nen, -sen......................................... aktuaalne
tietämissä...................................................................paiku
ulospäin............................................................. väljapoole
ikiteini, -n.............................................igavene teismeline
aikuistu/a, -n.....................................täiskasvanuks saada
ei koskaan..................................................... mitte kunagi
saattaa heittäytyä..................................... võib muutuda
silloin kun.......................................................... sel ajal kui
b) tekemään .............................................................
c) olemaan ................................................................
5. Nykymaailmassa nuoruus on ...............................
......................................................................................
6. Usein ………………………….. pakottaa
siirtymään vapaudesta vastuuseen.
......................................................................................
8. Ikiteini ei .....................................................................
9. Uusteineiksi heittäytyvät .......................................
......................................................................................
......................................................................................
Missä ikävaiheessa olet itse? Perustele.
159
 8. Kysy naapuriltasi seuraavista ihmisistä. Käytä alla olevia tietoja.

Miten kysyt? Apuna

teini-ikäinen • täysi-ikäinen • kolme vuotta sinua nuorempi/vanhempi
Ikä
• täytän pian 18 vuotta

160 cm (senttiä, senttimetriä) pitkä • pitkä • keskipitkä • lyhyt • lyhyt-

Pituus
kasvuinen • pitkäkasvuinen

Vartalo- laiha • hoikka • solakka • normaali • keskiverto • täyteläinen •

tyyppi tukeva • pullea • pyöreä • ylipainoinen • lihava • lihaksikas

pitkä • lyhyt • vaalea • tumma • ruskea • harmaa • suora •

Tukka kihara • raitoja • poninhäntä • nuttura • jakaus • otsatukka • vaalea-
verikkö • tummaverikkö • kalju • kaljuuntuva
Silmät siniset • vihreät • harmaat • mustat • ruskeat • tummat

tyylikäs • urheilullinen • hyvin pukeutunut • hyvännäköinen • kaunis •

Ulkonäkö
komea • nätti • sievä • söpö • tavallisen näköinen

kiva • mukava • rauhallinen • hiljainen • huumorintajuinen • hauska •

Luonne iloinen • positiivinen • seurallinen • puhelias • ahkera • ystävällinen •
tarkka • kohtelias • älykäs • reilu • kiltti • laiska • kateellinen

9. Kirjoita luonnesanat nelikenttään.

Tällainen haluaisin olla: Tällainen olen:

Minä
Tällainen en haluaisi olla: Tällainen en ole:

160
10. Merkitse kuvaan seuraavat kasvonpiirteet:
poskipäät • kulmakarvat • silmä • silmäluomi • huulet • silmäripset • nenä • hiukset • otsa • ohimo •
korva • leuka • kaula

11. Yhdistä kuviin:

2
viikset 1
parta
poninhäntä 4
nuttura
kalju
jakaus
arpi
hammasraudat 3
pisamat 5
9
kielikoru
silmälasit
piilolasit 7
8

12. Kerro (kirjoita) luokkatoveristasi, mutta älä sano nimeä.

Anna muiden arvata kenestä on puhe.

13. Valitse tästä yksi tehtävä.

1. Kirjoita paperille tuttaviesi nimiä. Kerro naapurillesi jotain jokaisesta ihmisestä.

2. Kerro, millainen on mielestäsi kaunis naishenkilö / komea mieshenkilö.
3. Piirrä, millainen on sinun ihannemiehesi / ihannenaisesi.
4. Ota mukaan muutama valokuva tuttavistasi ja anna naapurin kertoa heistä
(ulkonäkö, ammatti, ikä, perhe, luonne).
5. Tee ilmoitus jonkun tuttavan katoamisesta. Anna tarkat tuntomerkit.

161
 27
Kappale

Minä olen
vilustunut

1. Sijoita kuvaan:

hiukset kasvot
pää kyynärpää
kaula ranne
niska vatsa
olkapäät lantio
hartiat vyötärö
kädet reisi
sormet polvi
jalat sääri
varpaat nilkka
kantapää

Huomaa! Pää, vatsa, hammas, selkä, korva on kipeä.

Päätä, vatsaa, hammasta, selkää, korvaa pakottaa, särkee.

2. Ville herää maanantaiaamuna. Hänellä on kurkku kipeä, nuha ja kuumetta. Hän on sairas.
Hän lähettää tekstiviestin luokkakaverilleen, soittaa äidilleen ja kouluun. Lue tekstiviestit
ja vastaa kysymyksiin.

Moi! Tulin kipeeks :(

1. Miksi Ville ei mene kouluun?
2. Mikä sairaus Villella on?
3. Mitä Ville pyytää Matilta?
4. Missä Matti käy koulun jälkeen?
5. Milloin Matti tulee käymään?
Flunssa vaan varmaan.
Voiks tuoda illal läksyt
ja monisteet jos jotain
jaetaan?
Ville
Joo voin. Käyn lätkä-
harkois koulun jälkeen
ja tuun sit joskus kasin
aikaan :)
Matti

162
3. Lue Villen soitto äidille ja vastaa kysymyksiin.

Ville: Ville täällä, moi.

Äiti: Huomenta Ville! Jokos olet kouluun lähdössä?
Ville: No kun onkin vähän kuumetta ja aika kipeä olo, niin jäisin mieluummin kotiin.
Voitko kysellä lääkäriltä aikaa? Tuntuu, että kuume vain nousee, äsken oli jo 38,6 astetta.
Äiti: No voi harmi! Olisit vain pannut sen villapaidan päälle sinne Mikan mökille viikonloppuna.
Toivotaan nyt, että se menee pian ohi. Soitan terveyskeskukseen, kun palaan työpaikalle,
nyt olen kahvitauolla.
Ville: Okei. Ilmoittele sitten, kun tiedät milloin sinne saa mennä.
Äiti: Ole nyt sitten sängyssä peiton alla ja muista juoda paljon nestettä.
Jääkaapissa on mummon tekemää mehua.
Ville: Joo.
Äiti: Tulen sitten vaikka viemään sinut lääkärille.
Ville: Okei.
Äiti: No, koeta nyt jaksella.
Ville: Joo, yritän. Moikka!
Äiti: Moi, moi!

1. Mitä äiti kysyy Villeltä? 5. Mihin äiti aikoo soittaa?

2. Millainen olo Villellä on? 6. Mitä äiti ehdottaa Villelle?
3. Kuinka korkea kuume Villellä on? 7. Mitä äiti toivottaa Villelle?
4. Mitä Ville pyytää äidiltään?

Sanasto
lätkäharkois = jääkiekkoharjoituksissa ..... hokitrennis
kuume, kuumee/n .................................................. palavik
kipeä, -n .................................................................... haige
olo, -n ........................................................ tunne, olemine
äsken ............................................................................ äsja
harmi ............................................................... paha, kahju
ohi ............................................................................mööda
pala/ta, -an ............................................ tagasi pöörduda
kahvi/tauko, -tauo/n ........................................kohvipaus
ilmoitel/la, ilmoittele/n ........................................teatada
peitto, peito/n .............................................................tekk
muista juoda ............................................ära unusta juua
neste, nestee/n ......................................................vedelik
mehu, -n ......................................................................mahl
koetta/a, koeta/n ..................................proovida, üritada
jaksel/la, -en ....................vastu pidada, hakkama saada
yhdistä/ä, -n ..................................................... ühendada
flunssa, -n ..................................... viirushaigus, külmetus
poissaolo/todistus, -todistukse/n ....... puudumistõend

4. Lue dialogi (harjoitus nro 3) vielä kerran, käytä seuraavia rooleja ja tietoja:

1) aviomies Jukka ja vaimo Minna

2) poikaystävä Timo ja tyttöystävä Anna
3) isä ja Miia

Et voi mennä… On… Olisit… Muista…

• jättänyt eilisen avantouinnin • juoda kuumaa teetä ja
• töihin • nuha ja yskä
väliin käyttää nenätippoja
• pannut myssyn päähän kun • tehdä kuuma jalkakylpy ja
• yliopistoon • korva kipeä
kävimme lenkillä vetää jalkoihin lämpöiset sukat
• käynyt hammaslääkärissä
• kurssille • hammassärky • ottaa särkylääkettä
viime viikolla

163
 5. Lue Villen soitto kouluun.

Koulu: Metsälän yläaste.

Ville: Täällä on Ville Pajala, huomenta. Saanko opettaja Mäkelälle, kiitos?
Koulu: Hetkinen, yhdistän.
Opettaja: Mäkelä.
Ville: Pajalan Ville täällä, hei. En pääse tänään kouluun. Olen flunssassa ja kuumettakin on.
Opettaja: Sepä harmillista! Oletko käynyt lääkärissä?
Ville: En vielä, mutta yritän saada ajan tälle päivälle.
Opettaja: Selvä. Muistathan tuoda vanhempien allekirjoittaman poissaolotodistuksen,
kun tulet taas kouluun?
Ville: Juu, muistan. Saan varmaan lääkäriltäkin todistuksen.
Opettaja: Se käy ihan yhtä hyvin. Parane pian!
Ville: Kiitos, yritän. Hei, hei!
Opettaja: Hei vaan!

6. Lue edellinen dialogi naapurin kanssa ja ilmoita, että…

• sinulla on kurkku kipeä, nuha ja yskä.

• sinulla on päänsärky ja väsyttää.
• sinulla on yskä ja lihassärky.
• sinulla on hammassärky ja kuumetta.

7. Kerro naapurillesi, etta olet sairas. Käytä apuna oheisia sanoja.

Mitä teet ja missä olet?

• soitan terveyskeskukseen ja varaan ajan lääkärille
• otan lääkettä
• juon kuumaa teetä ja muita nesteitä: mehua, vettä, kivennäisvettä
Mitä oireita?
• teen kuuman jalkakylvyn ja vedän jalkoihin lämpöiset sukat
• kurkku on kipeä
• voitelen voiteella
• on nuha ja kuumetta
• makaan kotona sängyssä, en jaksa tehdä mitään Kuinka kauan?
• on yskä, lihassärky
• istun nojatuolissa ja luen kirjaa • pari päivää
• selkää särkee
• syön kevyttä ruokaa • yhden viikon
• on päänsärky ja väsyttää
• makaan sohvalla ja katson telkkaria • viikonlopun
• hammasta pakottaa
• käytän nenätippoja • kuukauden
• nilkkani on nyrjähtänyt
• käyn saunassa ja rentoudun • koko syksyn
• käsissä on ihottumaa
• on ripuli ja oksettaa • muutaman tunnin
• 2-3 viikkoa
• kolme päivää

8. Kuuntele teksti nro 53 ja teksti nro 54. Toista äänitteen kanssa. 53 54

9. Kuinka rentoudut minuutissa? Toimi näin.

1. Hengitä sisään nenän kautta, laske samalla hitaasti kolmeen.
2. Työnnä vatsa ulospäin hengittäessäsi.
3. Hengitä ulos suun kautta, laske samalla hitaasti kuuteen.
4. Toista vähintään kaksi kertaa.

164
 Imperatiivi
Jatka.
minä hengitän Hengitä! Älä hengitä!
Huomaa!
minä lasken Laske! ...................................................

minä työnnän ................................... ...................................................

minä toistan ................................... ...................................................

työnnä vedä
10. Jatka mallin mukaan.

1. Sinun täytyy työskennellä vähemmän. Työskentele vähemmän!

2. Sinun täytyy harrastaa urheilua. ......................................................................................................................

3. Sinun täytyy syödä monipuolisesti ja säännöllisesti. ....................................................................................

4. Sinun täytyy mennä aikaisin nukkumaan. ......................................................................................................

5. Sinun täytyy nukkua tarpeeksi. .......................................................................................................................

6. Sinun täytyy liikkua säännöllisesti. ..................................................................................................................

7. Sinun täytyy rentoutua. ....................................................................................................................................

8. Sinun täytyy levätä. ..........................................................................................................................................

11. Jatka mallin mukaan.

1. Et saa juoda alkoholia! Älä juo alkoholia!

2. Et saa syödä myöhään illalla! ...........................................................................................................................

3. Et saa lähteä ulos vähissä vaatteissa! .............................................................................................................

4. Et saa työskennellä ilman taukoja! ..................................................................................................................

5. Et saa ajatella negatiivisia ajatuksia! ...............................................................................................................

6. Et saa olla yksin! ...............................................................................................................................................

7. Et saa jättää läksyjä tekemättä! .......................................................................................................................

8. Et saa myöhästyä tunnilta! ..............................................................................................................................

165
 Imperatiivi
Jatka.
Perusmuodon vartalo + -kaa/-kää Negatiivinen muoto: älkää + perusmuodon vartalo + -ko/-kö
Huomaa! istua Istukaa! Älkää istuko!
ottaa .............................................. .............................................................................

juoda .............................................. .............................................................................

nousta .............................................. .............................................................................

kuunnella .............................................. .............................................................................

mennä .............................................. .............................................................................

Huomaa
sanat! tilata Tilatkaa! Älkää tilatko!
kurlata .............................................. .............................................................................

levätä .............................................. .............................................................................

12. Jatka oikeassa muodossa.

Jos sinulla / teillä on stressi,
sinun / teidän täytyy …
a) tasapainottaa työ ja lepo Tasapainota työ ja lepo! Tasapainottakaa työ ja lepo!
b) lopettaa tupakointi ................................................................. ...................................................................

c) syödä vähärasvaista ruokaa ................................................................. ...................................................................

d) juoda vähemmän kahvia ................................................................. ...................................................................

e) laihduttaa pari kiloa ................................................................. ...................................................................

f) kuntoilla ainakin kaksi kertaa

viikossa ................................................................. ...................................................................

g) kiinnittää enemmän huomiota

ruokavalioon ................................................................. ...................................................................

h) syödä runsaasti kasviksia,

hedelmiä, marjoja ................................................................. ...................................................................

i) vähentää ruokasuolan käyttöä ................................................................. ...................................................................

j) nukkua ainakin seitsemän tuntia ................................................................. ...................................................................

13. Jatka mallin mukaan.

1. (Sulkea) Sulkekaa matkapuhelimen virta! 6. (Kutsua) ............................................................ apua!

2. (Olla) ................................................................... hiljaa! 7. (Tilata) ................................................................ taksi!

3. (Maksaa) ............................................................ lasku! 8. (Varoa) ........................................................ portaita!

4. (Soittaa) ....................................................... poliisille! 9. (Avata) ................................................................... ovi!

5. (Hälyttää) .............................................. ambulanssi! 10. (Mennä) .............................................. tuonnepäin!

166
 Kas sa oskad soome keeles...
1) nimetada inimese kehaosi?
2) kirjeldada inimese välimust (pikkus, kehaehitus, juuste värv ja pikkus, silmade värv, Osaatko?
erilised tundemärgid nagu prillid, habe jm)?
3) nimetada iseloomujooni?
4) rääkida, milline sa oled / ei ole / tahaksid olla / ei tahaks olla (välimus ja iseloom)?
5) kirjeldada erinevaid inimesi?
6) nimetada tavalisemaid terviseprobleeme ja rääkida, mida sel puhul teed?
7) moodustada sina- ja teie-isiku käsku ja keeldu?
8) anda soovitusi stressi maandamiseks?

Naapurivisa
1. Mitkä seuraavista ovat luonnesanoja? 6. Flunssaisella ihmisellä on …
a) tylsä a) nuha ja yskä.
b) ujo b) allergia.
c) mukava c) kurkku kipeä ja kuumetta.
d) murhe d) päänsärky.

2. Onko 19-vuotias … 7. Mitä lääkäri ehdottaa, kun sinulla on stressi?

a) aikuinen? a) Nuku enemmän!
b) teini-ikäinen? b) Tasapainota työ, opiskelu ja lepo!
c) vanha? c) Kuntoile ainakin pari kertaa viikossa!
d) nuori d) Syö runsaasti rasvaista ruokaa!

3. 170 cm pitkä tyttö on … 8. Kuinka kauan flunssa kestää?

a) pitkäkasvuinen. a) tunnin
b) keskipitkä. b) kaksi viikkoa
c) lyhyt. c) kuusi päivää
d) sinua pitempi. d) yhden viikon

4. Kun ihminen on kalju … 9. Kaaduit liukkaalla kadulla. Sinulla on …

a) hän on vaaleaverikkö. a) hammassärky.
b) hänellä on otsatukka. b) päänsärky.
c) hänen nimensä on Kalju. c) polvi kipeä.
d) hän on hiukseton. d) likaiset ja märät vaatteet.

5. Millainen positiivinen ihminen on? 10. Miten ilmoitat sairastumisestasi?

a) seurallinen a) Lähetän tekstiviestin kaverilleni.
b) iloinen b) Soitan työpaikalle / kouluun.
c) huumorintajuinen c) Lähetän sähköpostia terveyskeskukseen.
d) hauska d) Kirjoitan postikortin esimiehelleni.

167
 28
Kappale

Kesä kaikilla –
loma yksillä
Mitäs
nyt?

Kesäloma
nyt.

1. Katso taulukkoa ja kerro,

missä suomalaiset haluavat
viettää kesälomansa.

Kotona 20% (ääniä: 1272)

Mökillä 29% (ääniä: 1861)
Asuntovaunussa 3% (ääniä: 173)
Rantalomalla Välimerellä 12% (ääniä: 777)
Euroopassa 3% (ääniä: 200)
Huvipuistossa 3% (ääniä: 193)
Sukulaisissa 1% (ääniä: 83)
Suomea kiertäen 13% (ääniä: 812)

1. Suosituin lomanviettotapa on: ........................................................................................................................

2. Toiseksi suosituin lomanviettotapa on: ..........................................................................................................

3. Kolmanneksi suosituin lomanviettotapa on: ..................................................................................................

2. Lue Antin, Aleksin, Markuksen, Jeren, Sannan ja Jessen lomasuunnitelmat ja

vastaa kysymyksiin.

Antti: Haluan kauas kotoa. Matkustelen paljon.

Aleksi: Olen kotona ja hengaan kavereiden kanssa. Miksi tuhlata loma-aikaa turhuuksiin, kun
kouluaikana ei koskaan jäänyt aikaa kavereille?

Markus: Reissaan muutamassa Suomen kaupungissa, mutta muistan jäädä välillä kotiin hengähtämään.

Jere: Minne nokkani mua johdattaa, sinne lähden. Tutkimusmatkat ovat hauskoja!

Sanna: Koko kesä mummolassa maalla, mitä ihanampaa voisi ollakaan?

Jesse: Sulkeudun pimeään huoneeseeni, inhoan kesää ja itikoita yli kaiken!

168
1. Mitä Antti haluaa? 10. Missä Sanna viettää kesäloman?
2. Mitä Antti tekee paljon? 11. Mitä Jesse inhoaa?
3. Mitä Aleksi tekee kotona? 12. Millainen luonne on
4. Mihin Aleksi ei halua tuhlata loma-aikaa? a) Antilla?
5. Missä Aleksi työskentelee? b) Aleksilla?
6. Missä Markus haluaa käydä? c) Markuksella?
7. Mikä paikka on Markukselle tärkeä? d) Jerella?
8. Tekeekö Jere lomasuunnitelmia? e) Sannalla?
9. Millaisesta lomanvietosta Jere pitää? f) Jessellä?

3. Lue tekstit Antin, Aleksin, Sannan, Markuksen ja Jessen lomanvietosta. Alleviivaa kaikki
imperfektimuotoiset verbit ja sovita ne taulukkoihin. Keksi omat muistisäännöt, miten
muodostuu imperfekti näissä sanoissa.

Antti: Halusin kauas kotoa. Tapasin hyvän kaverin, Jeren. Pakkasimme reput ja rupesimme liftaamaan.
Aluksi pelkäsimme, että emme pääse edes Helsingistä pois, mutta sitten eräs rekkakuski tarjosi
kyydin Ouluun asti. Oulussa hyppäsimme junaan ja suuntasimme Lappiin. Lapissa kiipesimme
tuntureille ja vaelsimme maisemissa. Löysimme uudenlaisia elämyksiä ja hiukan pelkäsin eksymistä,
mutta ajan myötä tunsimme olevamme luonnossa kuin kotonamme. Palasimme viikon kuluttua ja
ymmärsin, että todella kannattaa karata kaupungista.

Imperfekti
Perusmuoto Tänään Eilen Sääntö

haluta haluan halusin Huomaa!

tavata tapaan tapasin
pakata pakkaan
ruveta rupean
tarjota
hypätä
kiivetä
pelätä pelkään
suunnata
palata
vaeltaa vaellan vaelsin
löy tää
tuntea
ymmärtää
lentää
piirtää

169
 Aleksi: Sain Samulilta Tanelin kännykkänumeron. Taneli jäi myös kesäksi kaupunkiin. Olimme Tanelilla
ja katsoimme DVD-leffoja, pelasimme tietokonepelejä. Kävimme kaupungilla, söimme Hesburgerissa,
joimme kokista. Muutaman kerran kävimme rannalla ja uimme. Teimme päiväreissun saaristoon ja
näimme joitakin tuttuja tyttöjä, kävimme niiden kanssa jäätelöllä ja hengasimme yhdessä.

Imperfekti
Perusmuoto Tänään Eilen Sääntö

Huomaa! saada saan sain

jäädä jään jäin
juoda juon
uida uin

Imperfektin taivutus
Perusmuoto Minä Sinä Hän Me Te He
käydä kävin
Huomaa!
tehdä tein teit teki teimme teitte tekivät
nähdä näin

4. Täydennä lauseet oikeilla muodoilla imperfektissä.

1. Minä (nähdä) ......................................... tytöt ensin.

2. Olimme kesälomalla kotona, mutta kyllä me jotain (tehdä) ......................................... .

3. Kysyimme tytöiltä, mitä he (tehdä) ......................................... illalla.

4. Tytöt eivät sanoneet, mitä he eilen (tehdä) ......................................... .

5. Minä (käydä) ......................................... tyttöjen kanssa jäätelöllä.

6. Viime vuonna Minna ja Jonna (käydä) ......................................... vielä peruskoulua.

7. Sitten me (käydä) ......................................... yhdessä päiväreissulla saaristossa.

8. Hesburgerissa (nähdä) ......................................... , miten eräs poika söi viisi hampurilaista.

9. Hän ei tiedä, että minä (nähdä) ......................................... hänet.

10. (Tehdä) ......................................... tyttöjen kanssa kaikenlaista kivaa.

Sanna: Olin koko kesän mummolassa maalla. Olin vaan, nousin myöhään, haistelin kesäkukkia,
maistelin kesämakuja, kuuntelin lintujen laulua. Kävelin, pyöräilin, poimin kukkia ja marjoja.
Kirjoitin muutaman rivin päiväkirjaani, lähetin sähköpostia tuttaville. Otin muutaman valokuvan.

170
 Imperfekti
Perusmuoto Tänään Eilen Sääntö

olla olen olin Huomaa!

haistella haistelen
maistella
kuunnella
kävellä
pyöräillä
nousta
ottaa otan
kirjoittaa kirjoitan
lähettää lähetän
poimia poimin

Markus: Ajoin Turusta Savonlinnaan, Savonlinnasta Tampereelle. Sitten pysyin kotona, saunoimme
ystävien kanssa, istuimme kuistilla ja puhuimme maailman asioista.

Imperfekti
Perusmuoto Tänään Eilen Sääntö

saunoa saunon saunoin

puhua
Huomaa!
istua
pysyä

Jesse: Minulla oli tylsää. Onneksi alkoi sataa ja satoi monta viikkoa. Nauroin kaikille auringonpalvojille.
Istuin tietokoneella, en puhunut kahteen viikkoon kenenkään kanssa. Lauloin itsekseni. Kerran
annoin periksi ja kirjoitin sähköpostia.
Luin monta kirjaa. Kirjat luin tammen alla, mutta ulkona oli itikoita. Siirryin sisälle ja jatkoin keinu-
tuolissa. Ostin ja sain yhteensä kuusi levyä ja kuuntelin niitä. Söin enimmäkseen epäterveellisesti,
mutta yritin pestä hampaat joka päivä. Lämmitin saunan joka toinen päivä. Ahdistuin loman lopun
lähetessä ja aloin odottaa töihin paluuta.

Imperfekti
Perusmuoto Tänään Eilen Sääntö

jatkaa jatkan jatkoin Huomaa!

nauraa
laulaa
antaa annan annoin
sataa
alkaa

171
 Sanasto
kauas...................................................................... kaugele
matkustel/la, -en.....................................................reisida
henga/ta, -an...................................aega veeta, hängida
tuhla/ta, -an.............................................................raisata
turhuus, turhuude/n...............................tarbetus, tühisus
reissa/ta, -an............................................................reisida
hengähtä/ä, hengähdä/n........................hinge tõmmata
nokka, noka/n...................................................... siin: nina
johdatta/a, johdata/n........................... juhatada, juhtida
tutkimusmatka, -n.......................................... uurimisreis
mummola, -n..............................................vanaema kodu
sulkeutu/a, sulkeudu/n........................................ sulguda
itikka, itika/n............................................... putukas, sääsk
ruve/ta, rupea/n......................................................hakata
lifta/ta, -an......................................................... hääletada
pois..................................................................................ära
eräs, erää/n................................................................... üks
rekkakuski, -n.....................................kaugsõiduautojuht
kyyti, kyydi/n........................................ küüt, sõidutamine
suunna/ta, suuntaa/n........................................suunduda
kiive/tä, kiipeä/n...................................................... ronida
vaelta/a, vaella/n................................................... rännata
maisema, -n............................................................maastik
elämys, elämykse/n................................................elamus
viikon kuluttua ...........................................nädala pärast
kannatta/a, kannata/n................................... (ära) tasuda
karata, karkaa/n................................................põgeneda
haistel/la, -en....................................................nuusutada
maistel/la, -en.........................................................maitsta
maku, mau/n............................................................maitse
poimi/a, -n............................................................... korjata
rivi, -n............................................................................ rida
päiväkirja, -n............................................................päevik
pysy/ä, -n................................................................. püsida
kuisti, -n................................................................. veranda
auringonpalvoja, -n........................ päikesekummardaja
itsekseni............................................................... omaette
anta/a periksi, anna/n periksi .......................järele anda
tammi, tamme/n....................................................... tamm
levy, -n......................................................................... plaat
ahdistu/a, -n............................................. ängistust tunda
lopun lähetessä................................................lõpupoole
paluu, -n............................................... tagasipöördumine

5. Lue Antin, Aleksin, Jeren, Sannan ja Jessen lomanvietosta 55

äänitteen kanssa (teksti nro 55).

Imperfektin taivutus
preesens imperfekti preesens imperfekti

lukea minä lue/n lui/n alkaa minä

Huomaa! sinä lue/t lui/t sinä
hän luke/e luki hän alka/a
me lue/mme lui/mme me
te lue/tte lui/tte te
he luke/vat luki/vat he alkoi/vat
antaa minä annan/n yrittää minä
sinä sinä
hän antoi hän
me me yritä/mme
te te
he he yritti/vät
lämmittää minä kirjoittaa minä
sinä sinä
hän lämmittä/ä hän
me me
te lämmiti/tte te
he he

172
7. Kirjoita verbit oikeassa muodossa.
Anna
(Olla) ................... maalla kesämökillä. (Kävellä) .............................. metsässä, (kerätä) ............................. marjoja.

Usein (istua) ........................... rannalla, (ottaa) .......................... aurinkoa, (katsella) ................................... merelle,

(uida) .................., (soutaa) ............................, (käydä) ................................ jopa ongella.

Vuokko
(Käydä) .................... polkupyöräretkellä. Meitä oli kahdeksan ihmistä. (Ajaa) .................... lähes 500 km.

(Asua) ..................... teltoissa, (istua) ...................... iltaisin nuotion ympärillä, (kertoa) ....................... juttuja,

(nauraa) ........................., (laulaa)....................., (soittaa) ………............ kitaraa.

Jukka
(Käydä) ............................. ulkomailla. (Matkustaa) ................................ Kreikkaan. Se oli tavallinen turistimatka.

(Osallistua) ................................. kiertoajeluihin ja retkiin, (tutustua) ................................. nähtävyyksiin ja uusiin

ihmisiin, (ottaa) ............................... paljon valokuvia.

Erkki
Minun lomani (mennä) .............................. pilalle. (Sairastua) ....................................... ja (joutua) ..............................

sairaalaan. (Maata) .................................. sairaalassa monta viikkoa.

Timo
Minä olin maalla. Isovanhemmillani on pieni maatila, (auttaa) .............................. heitä. (Tehdä) ........................

heinää, (oppia) .............................. ajamaan traktoria. Iltaisin (yrittää) ............................. lukea, mutta olin hyvin

väsynyt ja usein (nukahtaa) ...................................... kirja kädessäni.

Antti
Minulla ei ollut lomaa. (Lainata) ....................................... kirjastosta kirjoja ja (opiskella) ...................................... .

(Osallistua) ........................................... yliopiston pääsykokeisiin ja (päästä) ........................................ yliopistoon.

Joskus (kuunnella) .............................................. musiikkia ja (katsella) .......................................... televisiota.

Mukailtu E. Hämäläisen Aletaan!-kirjasta

8. Kuuntele (teksti nro 56) oikeat vastaukset äänitteeltä. 56

9. Kerro, mitä sinä teit kesälomalla. Käytä apuna edellisiä harjoituksia ja alla olevia sanoja.

• pelata koripalloa, tennistä, lentopalloa, • tehdä puutarhatöitä, tehdä heinää

sulkapalloa • käydä konsertissa, elokuvissa, ostoksilla,
• levätä polkupyöräretkellä, festareilla
• lainata kirjoja kirjastosta • uida järvessä, meressä, uima-altaassa
• kuunnella radiota, musiikkia, lintujen laulua • istua kotona
• retkeillä, soudella, katsella telkkaria, laiskotella, • asua teltassa, hotellissa, mökissä
mökkeillä • tutustua uusiin ihmisiin, nähtävyyksiin
• mennä mökille, mummolaan, sukulaisiin • ajaa polkupyörällä, veneellä, mopolla, autolla
• matkustaa, ratsastaa, harrastaa urheilua • purjehtia, onkia
• ottaa aurinkoa, valokuvia • poimia marjoja, sieniä, kukkia

173
 29
Kappale

Haastattelemme
Jukkaa
Oletko
laihduttanut
viime
aikoina?

1. Lue haastattelu naapurin kanssa. Toinen on haastattelija, toinen on Jukka.

1. Mikä on nimesi ja osoitteesi? 6. Mitä harrastat?

Jukka Timo Sakari Peltonen. Fabianinkatu 36 B 5 Lukemista, squashia, kortinpeluuta.
Helsinki. 7. Oletko naimisissa?
2. Milloin ja missä olet syntynyt? Kyllä joo. Olen ollut naimisissa 17 vuotta.
Mikkelissä 24.9.1959. 8. Onko sinulla lapsia?
3. Minä vuonna aloitit koulun? On kaksi poikaa: Topi 14- ja Tatu 11-vuotias.
1966, 7-vuotiaana. 9. Mitä kieliä puhut?
4. Millainen koulutus sinulla on? Suomea, ruotsia, englantia, hiukan viroa.
Olen käynyt peruskoulun ja lukion, ylioppilaaksi 10. Missä maissa olet matkustanut?
kirjoitin vuonna 1979, sen jälkeen olin 11 kuu- Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Ranskassa, Italiassa.
kautta armeijassa ja vuonna 1988 valmistuin 11. Millainen luonne sinulla on?
Helsingin yliopistosta valtiotieteiden kandidaatiksi. Innostuva, impulsiivinen.
5. Missä ja minä olet työskennellyt?
Opiskeluaikoina sähkölaitoksessa, myöhemmin
myyjänä ja pankkivirkailijana.

2. Haastattele samalla tavalla naapuriasi.

3. Lue Ronjan elämäntarina, kirjoita verbit imperfektissä.

Ronjan elämäntarina
(Syntyä) ........................... 1975 Ikaalisissa ja (viettää) ............................. lapsuuteni vanhalla sukutilalla. Lapse-

na isoäitini (hoitaa) ............................ minua ja pikkusiskoja silloin kun isä ja äiti (olla) ........................ töissä.

(Käydä) ....................... parinkymmenen oppilaan ja kolmen opettajan kyläkoulun Kilvakkalassa. Yläasteelle

ja lukioon (jatkaa) ................................ Ikaalisisten kaupungissa. Ylioppilaaksi (kirjoittaa) ................................. .

keväällä 1994. Turku (houkutella) .................................................................. opiskelupaikkakuntana. (Opiskella)

............................................ Turun yliopistossa kieliä, historiaa ja viestintää. Neljän vuoden jälkeen (suorittaa)

............................................... kandidaatin tutkinnon ja vielä vuoden päästä maisterin tutkinnon ja (valmistua)

..................................................... historian opettajaksi.

174
(Valmistua) ................................................ 23-vuotiaana, (mennä) ........................................... naimisiin ja (aloittaa)

.................................................. palkkatyöt kaikki kerralla kahden kuukauden sisällä.

Vuoden 2001 alussa (syntyä) ................................ perheeseemme Aleksi. Mieheni (viettää) ................................

vauvan kanssa hoitovapaalla puoli vuotta.

Harrastuksiani ovat tällä hetkellä jooga, kirjoittaminen ja lemmikit: koira Netta ja chinchilla Frisco.

Sanasto
suoritta/a, suorita/n...........................................sooritada
sukutila, -n........................................... suguvõsa põlistalu kandidaatin tutkinto = alempi korkeakoulututkinto......
hoita/a, hoida/n....................................hoida, hoolitseda bakalaureusekraad
kyläkoulu, -n.........................................................külakool maisterin tutkinto = ylempi korkeakoulututkinto..........
ylä/aste, -astee/n............................... põhikooli 7.-9. klass magistrikraad
kirjoitta/a ylioppilaaksi, kirjoita/n ylioppilaaksi............. valmistua historian opettajaksi.......... lõpetada ülikool
lõpetada gümnaasium ajaloo õpetajana
houkutel/la, houkuttele/n................................ ahvatleda hoitovapaa, -n................................ lapsehoolduspuhkus

4. Kuuntele (teksti nro 57) oikeat vastaukset äänitteeltä. 57

5. Merkitse, onko väite tekstin perusteella oikein vai väärin. Sano väärät väittämät oikein.
oikein väärin
1. Ronja syntyi Imatralla.
2. Ronja oli ainoa lapsi.
3. Ronja kävi kodin lähellä lastentarhassa.
4. Ronja aloitti koulun Kilvakkalassa, Ikaalisten lähellä.
5. Kilvakkalan koulu oli silloin suuri.
6. Kilvakkalan koulua kävi noin 100 oppilasta.
7. Ronja kirjoitti ylioppilaaksi Ikaalisissa.
8. Ronja opiskeli Ikaalisten yliopistossa.
9. Ronja valmistui äidinkielen opettajaksi.
10. Ronja valmistui, meni naimisiin, aloitti palkkatyön ja sai lapsen samana vuonna.
11. Ronjan mies ei osallistu lapsen kasvatukseen.

6. Katso Jukan haastattelua (harjoitus nro 1), kysy samoja kysymyksia Ronjalta. Vastaa niin
kuin olisit itse Ronja. Puuttuvan tiedon voit keksiä itse.

7. Tee lista tärkeistä asioista ja tapahtumista elämässäsi. Sijoita ne sitten aikajanalle

(esim. syntymäaika, kouluunmeno, muutto, ensirakastuminen, tärkeän ihmisen kuolema,
uusi perheenjäsen, kouluopinnot, opiskelu, armeija, ensimmäinen työpaikka, avioliitto,
ensimmäinen lapsi…).
Kerro lopuksi elämäntarinasi muille.

Aikajana


syntymä-
aika

175
 8. Kuuntele teksti nro 58 ja vastaa kysymyksiin. 58
1. Mitä Tiina teki 16-vuotiaana? 7. Milloin Maria valmistui tarjoilijaksi ja milloin
2. Miksi Tiina lopetti koulunkäynnin? restonomiksi? (Restonomi on matkailu- ja
3. Minkäikäisenä Tiina aloitti taas opiskelun? ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto)
8. Missä kahdessa koulussa Maria on opiskellut?
4. Millä luokalla Timo oli viime vuonna?
5. Missä Timo opiskelee? 9. Missä ja kenenä Anja työskenteli?
10. Miksi Anja väitteli?
6. Millä luokalla Ville on?

9. Lue teksti. Kirjoita taulukkoon -nut/-nyt muodot ja omat muistisäännöt.

Viikonloppu
Heräsin tänään aikaisin. Kävin koiran kanssa lenkillä. En jaksanut olla pitkään. Kotona sitten ajattelin
hieman järjestellä keittiötä.
Ennen kuin edes tajusin, mitä oli tapahtunut, olin riehunut rätti kädessä päälle kaksi tuntia, siivonnut
tiskipöydän, pessyt hellan, heitellyt turhia vanhoja tavaroita roskiin, pessyt vessan, vienyt kolme
kassillista lehtiroskia paperinkeräykseen ja pyyhkinyt pölyt sekä olohuoneesta että keittiöstä.

Sanasto
järjestel/lä, -en.................................................korrastada
edes..............................................................................isegi
taju/ta, -an.............................................aru saada, mõista
riehu/a, -n............................................... mässata, möllata
rätti, räti/n......................................................... kalts, lapp
päälle kaksi tuntia........................... enam kui kaks tundi
heitel/lä, heittele/n.......................................... (ära) visata
roska, -n......................................................................prügi
turha, -n.................................................................. tarbetu
tavara, -n................................................................ ese, asi
kassilli/nen, -sen.....................................................kotitäis
lehtiroska, -n.............................................vanad ajalehed
pyyhki/ä, -n........................................................... pühkida
pöly, -n......................................................................... tolm

-nut/-nyt
Imperfektin kielteinen muoto: Eilen ei tapahtunut mitään.
Huomaa! Perfekti: Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
Pluskvamperfekti: Väärinkäsitys oli tapahtunut huomaamatta.

tapahtua tapahtunut Sääntö:

riehua
viedä
pyyhkiä
heitellä
pestä
siivota

10. Kysy naapurilta oikeassa muodossa. Naapuri vastaa.

1. Oletko viime aikoina (lukea horoskooppeja) ................................................................................................ ?

2. Oletko viime aikoina (myöhästyä) ................................................................................................................. ?

3. Oletko viime aikoina (hiihtää) ........................................................................................................................ ?

176
4. Oletko koskaan (syödä mämmiä) .................................................................................................................. ?

5. Oletko viime aikoina (katsoa kauhuelokuvia) ............................................................................................... ?

6. Oletko koskaan (lasketella) ............................................................................................................................ ?

7. Oletko viime aikoina (juoda) ................................................................................................... vihreää teetä ?

8. Oletko viime aikoina (ajaa polkupyörällä) ..................................................................................................... ?

9. Oletko viime aikoina (kaatua) ........................................................................................................................ ?

10. Oletko viime aikoina (sairastella) ................................................................................................................. ?

11. Oletko viime aikoina (laittaa ruokaa) ........................................................................................................... ?

12. Oletko viime aikoina (luistella) ..................................................................................................................... ?

13. Oletko viime aikoina (levätä kunnolla) ........................................................................................................ ?

14. Oletko viime aikoina (pelata korttia) ........................................................................................................... ?

15. Oletko viime aikoina (laiskotella) ................................................................................................................. ?

11. Katso kuvia ja kysy naapuriltasi oikeassa muodossa: Oletko koskaan…?

Jatka keskustelua kysymälla Milloin? Kenen kanssa? Miksi? Jos et ole, haluaisitko? jne.

islanti

soittaa kitaraa ratsastaa liftata purjehtia rikkoa lakia

Tässä muu
tamia toimintoja.
Järjestä ne niin, että
ensimmäisenä on toiminto,
mitä haluat tehdä eniten

17

olla pettynyt tehdä remonttia syödä puikoilla käydä Pariisissa voittaa palkintoja

ottaa lainaa rullaluistella muuttaa esiintyä joutua liikenne-

pankista televisiossa onnettomuuteen

12. Kirjoita vihkoon totta vai tarua lauseita, joissa käytät seuraavia ajanilmauksia.
joskus • yleensä • tänään • viime viikolla • en koskaan • aina • monta kertaa • lapsesta lähtien • tähän
mennessä • kesällä • lomalla • kerran • koululaisena • viime aikoina

Malli: Joskus olen nukkunut pommiin. (totta)

Kesällä kävin Australiassa. (tarua)

177
 -nut/-nyt taivutus
Yksikkö Monikko
Huomaa! olen / en ole vienyt, siivonnut olemme / emme ole vieneet, siivonneet
olet / et ole vienyt, siivonnut olette / ette ole vieneet, siivonneet
on / ei ole vienyt, siivonnut ovat / eivät ole vieneet, siivonneet

13. Vastaa kysymyksiin.

1. Kävittekö maanantaina suomen tunnilla? Kyllä kävimme./Emme käyneet.

2. Joitteko aamulla kahvia? ..................................................................................................................................

3. Ostitteko viikonloppuna uusia vaatteita? .......................................................................................................

4. Kävittekö te viikonloppuna Suomessa? .........................................................................................................

5. Otitteko aurinkoa lomalla? ..............................................................................................................................

6. Siivositteko viikonloppuna? .............................................................................................................................

7. Pelasitteko tennistä lomalla? ............................................................................................................................

8. Veittekö lehtiroskia paperinkeräykseen? ........................................................................................................

9. Myöhästyittekö töistä? .....................................................................................................................................

10. Katsoitteko TV-tä illalla? .................................................................................................................................

14. Katso harjoitusta nro 3 ja kirjoita Ronjasta oikeita lauseita.

1. Ronja ja hänen siskonsa (asuivat) eivät asuneet isossa kaupungissa.

2. Ronjan isä ja äiti (olivat) .......................................................... päivisin kotona.

3. Ronja ja hänen siskonsa (kävivät) .......................................................... lastentarhassa.

4. Kilvakkalan koulun oppilaat (opiskelivat) .......................................................... isossa rakennuksessa.

5. Ronja ja hänen siskonsa (kirjoittivat) .......................................................... ylioppilaiksi samana vuonna.

6. Ronja ja hänen miehensä (menivät) .......................................................... naimisiin Tallinnassa.

7. Ronja ja hänen miehensä (viettivät) .......................................................... hoitovapaalla puoli vuotta.

8. Koira Netta ja chinchilla Frisco (asuivat) .......................................................... eläintarhassa.

Kas sa oskad soome keeles...

1) moodustada minevikku vastavalt verbitüüpidele (laulaa, syödä, opiskella, siivota)?
Osaatko? 2) rääkida, kuidas veedavad oma suvepuhkust soomlased?
3) rääkida, kuidas veetsid sina oma suvepuhkust?
4) nimetada oma eluloolisi andmeid ja neid ka küsida?
5) rääkida oma haridusteest ja haridusega seotud tulevikuplaanidest?
6) rääkida oma elulugu?
7) moodustada nud-kesksõna ja seda kasutada?

178
Naapurivisa
1. Missä suomalaiset haluavat viettää 7. Vastaus on Olen käynyt peruskoulun ja
kesälomansa? lukion, ylioppilaaksi kirjoitin vuonna 2008.
a) mökillä Mikä on kysymys?
b) Suomea kiertäen a) Osaatko lukea ja kirjoittaa?
c) sukulaisissa b) Minä vuonna suoritit ylioppilastutkinnon?
d) kotona c) Aiotko hakea yliopistoon?
d) Millainen koulutus sinulla on?
2. Missä sinä vietät kesälomasi?
a) Olen koko kesän kotona. 8. Mikä niistä tapahtumista on sinulle jo
b) Matkustelen Virossa. tapahtunut?
c) Käyn uimarannalla. a) koulun aloittaminen
d) Retkeilen metsissä. b) ensirakastuminen
c) muutto
3. Miten noin 16-vuotias suomalainen d) ensimmäinen työpaikka
viettää kesälomansa?
a) Olen koko kesän mummolassa. 9. Mikä niistä tapahtumista on sinulla vielä
b) Kierrän Suomen kaupungeissa. edessä?
c) Hengaan Hesassa kavereiden kanssa. a) opiskelu
d) Matkustelen maailmalla. b) avioliitto
c) ensimmäinen lapsi
4. Vietit kesän mummolassa. Mitä teit? d) valmistuminen
a) Söin, join ja olin vaan.
b) Kuuntelin lintujen laulua, poimin kukkia 10. Laita seuraavat tapahtumat Matin
ja marjoja. elämässä oikeaan järjestykseen.
c) Nousin myöhään, pyöräilin, saunoin. a) ylioppilaskirjoitukset
d) Uin, otin aurinkoa, luin kirjoja. b) ajokortti
c) armeija
5. Vietit kesän matkustellen. Mitä teit? d) valmistuminen
a) Osallistuin kiertoajeluihin ja retkiin.
b) Makasin vaan rannalla ja uin.
c) Tutustuin erilaisiin nähtävyyksiin.
d) Otin paljon valokuvia.

6. Lue erilaisista lomanviettotavoista.

Kuka heistä muistuttaa sinua?
a) Tutustuin uusiin ihmisiin, kävin konserteissa
ja festareilla.
b) Kävin polkupyöräretkellä, ajoimme lähes
500 km. Iltaisin istuimme nuotion ympärillä,
kerroimme juttuja, nauroimme ja lauloimme.
c) Istuin rannalla ja katsoin merelle. Kävin
ongella ja soutelin.
d) Opiskelin ja pääsin yliopistoon.

179
 30
Kappale

Prrrrrr- Turvallisesti
liikenteessä
rrrrrrr...

1. Kuuntele (teksti nro 59) radiouutinen ja 59

kerro lyhyesti, mitä tapahtui.

2. Kuuntele radiouutinen osissa ja täydennä

puuttuvat sanat aukkoihin.

Kypärä pelasti polkupyöräilijän

1. Pyöräilijä jäi ...................................... alle aamuruuhkassa Etu-Töölössä.

2. Pyöräilijä ajoi pyörätietä ...................................... suuntaan.

3. ...................................... ei huomannut ...................................... .

4. Pyöräilijä ...................................... törmäyksessä auton ...................................... .

5. Pyöräilijä sai vammoja ...................................... ja jalkoihin.

6. ...................................... pyöräilijä vietiin ...................................... .

7. Hänellä oli ...................................... .

Sanasto
pyöräilijä, -n........................................................ jalgrattur
aamuruuhka, -n............................. hommikune tipptund
pyörätie, -n...................................................... jalgrattatee
huoma/ta, -an.......................................................märgata
törmäys, törmäykse/n................................... kokkupõrge
kone/pelti, -pelli/n..................................................kapott
vamma, -n.............................................................. vigastus
tajuissa(an)......................................................... teadvusel
sairaala/hoito, -hoido/n....................................haiglaravi
kypärä, -n................................................................... kiiver

3. Järjestä lauseet tekstin Kypärä pelasti polkupyöräilijän tapahtumien mukaan ja kerro,

mitä tapahtui.
5. Minun edessäni ajava autoilija ei huomannut
1. Pyöräilijä vietiin sairaalaan.
pyörätiellä ajavaa pyöräilijää.
2. Pyöräilijän ja auton törmäyksessä
6. Myöhemmin kuulin radiosta, että pyöräilijä
lensi pyöräilijä auton konepellille.
oli saanut vammoja käsiin ja jalkoihin,
3. Ajoin aamuruuhkassa Espoosta
mutta pääsi kotihoitoon.
Helsingin keskustaan.
7. Pyöräilijä lensi konepelliltä maahan.
4. Paikalle hälytettiin ambulanssi.
180
 En käytä
4. Mitä mieltä olet kypärän käytöstä? Perustele. koskaan.

Käytän Kypärä on
Kypärä on aina. Käytän, koska… tarkoitettu
epämukava. En käytä, koska… vain lapsille.
Kypärä sotkee
kampauksen.

5. Lue teksti ja yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen suomenkielinen sana ja sen

vironkielinen käännös.

Kypärä voi pelastaa aivosi

Vuosittain Suomessa liikenteessä kuolee noin 45 pyöräilijää ja loukkaantuu noin 900. Onnettomuudet
tapahtuvat sekä pyöräteillä, kaduilla että maanteillä.

Jos kaikki pyöräilijät käyttäisivät pyöräilykypärää, onnettomuuksista johtuvat kuolemat vähenisivät

kahdella kolmasosalla.

Vaikka kypärän käyttö onkin kasvanut viime vuosina tasaisesti, käyttäjiä on edelleen vain kolmasosa
pyöräilijöistä. Pyöräilijöiden kuolemista jopa 80 prosenttia johtuu päähän kohdistuneiden iskujen
seurauksena syntyneistä aivovammoista. Yleisimmin polkupyöräonnettomuudet sattuvat hyvissä
olosuhteissa, päivänvalossa ja kuivalla tiellä.

Eniten pyöräilykypärää käyttävät pikkulapset. Teini-ikäisistä kypärän käyttö on noloa tai lapsellista.
Toinen kypärää välttävä ikäryhmä ovat vanhukset, joilla mielipiteeseen vaikuttaa paljon tottumus ajaa
ilman kypärää. Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä noin puolet on vanhuksia, mikä selittyy
osin reaktiokyvyn heikkenemisellä.

Kansainvälisissä tutkimuksissa yhdeksi yleisimmäksi käyttämättömyyden syyksi sanotaan kampauk-

sen sotkeentuminen.

Suomalaisten haluttomuus pitää pyöräilykypärää johtuu osin myös sääoloista. Talven jälkeen halutaan
olla paljain päin ja kypärää pidetään epämukavana.
Muokattu Suomen Kuvalehden artikkelista, 16.05.2008

1) vuosittain a) tingitud olla, tuleneda

2) liikenne b) igal aastal
3) johtua c) kolmandik
4) kolmasosa d) liiklus
5) isku e) soeng
6) nolo f) mittekasutamine
7) mielipide g) löök
8) kampaus h) segamini minek
9) tottumus i) ilmastikutingimused
10) käyttämättömyys j) tingimused
11) sotkeentuminen k) arvamus
12) sääolot l) harjumus
13) olosuhteet m) piinlik

181
 Sanasto
pelasta/a, -n.............................................................päästa
kuol/la, -en..................................................................surra
loukaantu/a, loukaannu/n...............................viga saada
onnettomuus, onnettomuude/n........................ õnnetus
maantie, -n...........................................................maantee
käyttä/ä, käytä/n.................................................kasutada
kuolema, -n.................................................................surm
vähe/tä, vähenee............................................... väheneda
viime vuosina.........................................viimastel aastatel
tasaisesti.............................................................. ühtlaselt
käyttäjä, -n............................................................ kasutaja
kohdistunut, kohdistunee/n............................. suunatud
seuraus, seuraukse/n...........................................tagajärg
aivovamma, -n...................................................ajutrauma
sattu/a, satu/n........................................................juhtuda
päivänvalo, -n................................................päevavalgus
pikku/lapsi, -lapse/n.......................................... väikelaps
lapselli/nen, -sen...................................................... lapsik
välttä/ä, vältä/n.......................................................vältida
vanhus, vanhukse/n...................................................vanur
vaikutta/a, vaikuta/n..........................................mõjutada
selitty/ä, selittyy.................................................. seletuda
osin......................................................................... osaliselt
reaktio/kyky, -kyvy/n........................... reaktsioonivõime
heikkenemi/nen, -sen.................................nõrgenemine
kansainväli/nen, -sen................................rahvusvaheline
tutkimus, tutkimukse/n........................................ uurimus
haluttomuus, haluttomuude/n......................soovimatus

6. Jatka lausetta tekstin Kypärä voi pelastaa aivosi sisällön mukaan.

1. Vuosittain Suomessa liikenteessä kuolee noin 45 ........................................................ .

2. Joka vuosi Suomessa liikenteessä ........................................................ noin 900 pyöräilijää.

3. Jos kaikki ............................................................ käyttäisivät ........................................................ ,

onnettomuuksista johtuvat kuolemat vähenisivät.

4. Polkupyöräkypärän ........................................................ on vain kolmasosa ........................................................ .

5. ........................................................ kuolemista jopa 80 prosenttia johtuu päävammasta.

6. Eniten pyöräilykypärää käyttävät ........................................................ .

7. ........................................................ kypärän käyttö on noloa.

8. Toinen kypärää välttävä ikäryhmä ovat ........................................................ .

7. Etsi teksteistä Kypärä pelasti polkupyöräilijän ja Kypärä voi pelastaa aivosi kaikki
monikkomuodot ja sijoita ne taulukkoon.

onnettomuudet,
Nominatiivi -t

-en, -den,
Genetiivi
-ten

Partitiivi -a/-ä, -ta/-tä

Illatiivi -in, -hin, -siin

182
Inessiivi -ssa/-ssä

Elatiivi -sta/-stä

Allatiivi -lle

Adessiivi -lla/-llä

Ablatiivi -lta/-ltä

Essiivi -na

Monikon vartalo
Jatka.
o+i= oi talossa taloi
oissa
ö+i= öi tytöstä Huomaa!
u+i=ui iskussa
y+i= yi hyllyllä

i+i=ei
prosentissa • sihteerillä • prosentei
eissa,
pankissa

ä+i=i
kypärällä • hyvässä • kypäriillä,
kylässä

e+i=i
olosuhteessa • teini-ikäisestä olosuhteiissa,
• lapsesta • vanhuksesta
Vartalon vokaali a junassa • kuolemasta • juniissa,
katoaa, joskus
muuttuu o-ksi autoilijalla • laivalla oilla,
autoilijoi
Vartalon diftongeista
yöllä • t yössä • tiellä • maata
öillä,
ensimmäinen kirjain
katoaa ja vartalon • teetä • puuta • päätä
pitkä vokaali lyhenee

Sanatyyppi uusi
uudessa • kädessä • uusiissa,
vuodessa

183
 8. Luokittele sanat ryhmiin niiden merkityksen perusteella (samaan asiaan liittyvät sanat)
ja kirjoita monikkomuodoissa.
omakotitalo • kieli • auto • mustikka • pankki • asuntola • matka • yökerho • toimisto • vaatteet •
tavaratalo • blogi • sairaala • eläintarha • kukka • kaksio • varasto • kirja • puisto • konttori • apteekki •
elokuvat • koulu • kirjasto • museo • hotelli • ravintola • rivitalo • kauppa • kirkko • yksiö • vuokra-
asunto • mansikka • luumu • omena • henkilöauto • appelsiini • juna • linja-auto • pyörä • laiva • lento-
kone • kirsikka • raitiovaunu • helikopteri • vadelma

Ihmiset Turistit Ihmiset ovat Ihmiset Matkustan… Herkuttelen…

asuvat… käyvät… työssä… kiinnostuvat…
omakotitaloissa eläintarhoissa kirjastoissa kielistä junilla banaaneilla

............................. ............................. ............................. ............................. ............................. .............................

............................. ............................. ............................. ............................. ............................. .............................

............................. ............................. ............................. ............................. ............................. .............................

............................. ............................. ............................. ............................. ............................. .............................

............................. ............................. ............................. ............................. ............................. .............................

............................. ............................. ............................. ............................. ............................. .............................

............................. ............................. ............................. ............................. ............................. .............................

9. Vastaa kysymyksiin.
a) Kenen täytyy opettaa / huolehtia lapsista / hoitaa potilaita / opiskella / leikkiä?
lasten • opettajien • vanhempien • lukiolaisten • eläkeläisten • lääkäreiden
b) Kenen kanssa menet elokuviin / lomalle / lenkille / pizzalle / kielikurssille / kokoukseen?
opiskelijoiden • ystävien • kavereiden • vanhempien • kollegojen • sisarusten

10. Muodosta lauseet yhdistämällä vasemmalta ja oikealta yhteensopivat vaihtoehdot.

1. Tutustun mielelläni… a) pykkikoneisiin, pankkikortteihin, kännyköihin, jääkaappeihin
2. Luotan… b) housuihin, haalareihin, sortseihin, farkkuihin, verkkareihin
3. Olen tottunut… c) vanhempiin, kavereihin, sukulaisiin, lapsiin, siskoihin
4. Esimiehen täytyy suostua… d) tutkimuksiin, kokouksiin, kiertoajeluihin, retkiin, treeneihin
5. Vastaan joka päivä… e) makeisiin, vaatteisiin, harrastuksiin, kirjoihin, CD-levyihin, koruihin
6. Pukeudun usein ... f) naapureihin, suomalaisiin, uusiin ystäviin, tyttöihin, poikiin,
miehiin, naisiin, nähtävyyksiin
7. Käytän rahaa… g) kysymyksiin, kirjeisiin, työpaikkailmoituksiin, tekstiviesteihin
8. Osallistun päivittäin… h) ehdotuksiin, vaatimuksiin, anomuksiin

11. Täydennä omat tietosi.

Tutustun mielelläni......................................................................................................................................

Luotan .........................................................................................................................................................

Minä Olen tottunut ..............................................................................................................................................

Pukeudun ....................................................................................................................................................

Käytän rahaa ...............................................................................................................................................

Osallistun ....................................................................................................................................................

184
12. Lue Mikasta ja tee harjoitus.

Mika on 17-vuotias poika, joka asuu Turussa. Hänellä on luonnonkiharat hiukset. Hän on urheilullinen,
reipas ja kiva. Mika haaveilee joskus työskentelevänsä kansainvälisessä suuryrityksessä ja matkustavansa
ympäri maailmaa. Ensi vuonna Mikalla on ylioppilaskirjoitukset.

Mistä Mika pitää ja ei pidä? Lue oikeassa muodossa.

kymmenen asiaa, josta Mika pitää kymmenen asiaa, josta Mika ei pidä

1) kissat 1) hyttyset
2) sairaalat 2) museot
3) lihapullat 3) letut
4) moottoripyörät 4) lentokoneet
5) tytöt 5) tytöt
6) farkut 6) solmiot
7) TV-uutiset 7) saippuaoopperat
8) kaverit 8) läksyt
9) kirjat 9) kielet
10) mansikat 10) banaanit

13. Kerro samantyyppisistä asioista, joista pidät ja joista et pidä.

Minä

kymmenen asiaa, josta pidän kymmenen asiaa, josta en pidä

1. ...................................................................................... 1. ......................................................................................

2. ...................................................................................... 2. ......................................................................................

3. ...................................................................................... 3. ......................................................................................

4. ...................................................................................... 4. ......................................................................................

5. ...................................................................................... 5. ......................................................................................

6. ...................................................................................... 6. ......................................................................................

7. ...................................................................................... 7. ......................................................................................

8. ...................................................................................... 8. ......................................................................................

9. ...................................................................................... 9. ......................................................................................

10. ...................................................................................... 10. ......................................................................................

185
 31
Kappale

Hajamielisyyttä
Missä
ovat
lasini?

1. Mihin olet unohtanut tavaroitasi?

Jatka luetteloa.

a) kouluun

b) junaan

c) ..................................................................

d) ..................................................................

e) ..................................................................

f) ..................................................................

2. Mitä tavaroita olet unohtanut? Jatka luetteloa.

a) lompakon d) ..................................................................

b) kyniä e) ..................................................................

c) .................................................................. f) ..................................................................

3. Lue teksti. Kirjoita verbien selitysten pohjalta vironkielinen käännös.

1) käsitellä tehdä jollekulle jotakin sen hoitamiseksi,

kehittämiseksi, muuttamiseksi .....................................................................

2) löytää saada käsiin etsinnän jälkeen .....................................................................

3) löytyä tulla esiin .....................................................................

4) noutaa hakea .....................................................................

5) riippua määräytyä jonkun tekijän mukaan .....................................................................

6) selvitä käydä selville, ilmetä .....................................................................

7) säilyttää pitää jotakin tallessa, talletettuna, varastoituna .....................................................................

186
Asiakkaat unohtavat juniin ja asemille
yli 300 tavaraa viikossa
Löytötavaratoimiston auto noutaa asiakkailta jääneitä tavaroita Helsingin rautatieasemalta päivittäin.
Eniten tulee säästä ja sesongista riippuen päähineitä, käsineitä, sateenvarjoja, laukkuja, reppuja, avai-
mia, pehmoleluja, kännyköitä ja lompakoita. Tuorein trendi ovat kannettavat tietokoneet. Tietokoneita
löydetään vähintään kerran viikossa. Löytyy myös erilaisia kyniä, koruja, silmälaseja, vöitä, muovikasseja,
kirjoja, aikakauslehtiä.

Suomen Löytötavarapalvelu on eniten löytötavaraa käsittelevä löytötavaratoimisto Suomessa. Tavaroi-

den säilytysaika on lain mukaiset kolme kuukautta. Jos siinä ajassa omistajaa ei löydetä, tavarat myy-
dään huutokaupassa.

Kaikista löydöistä, joista omistajan tiedot selviävät, ilmoitetaan omistajalle. Esimerkiksi matkapuhelinten
omistajien tiedot saadaan operaattoreilta. Toimiston käytössä ovat myös postin ja väestörekisterin osoi-
tetiedot.
Muokattu Metro-lehdestä
Sanasto
lompakko, lompako/n..........................................rahakott
löytötavara, -n........................................... leitud esemed tuorein, tuoreimma/n.......................................... värskeim
päivittäin.............................................................. iga päev vähintään............................................................. vähemalt
sesonki, sesongi/n.................................................hooaeg koru, -n.......................................................................... ehe
päähine, päähinee/n............................................ peakate vyö, -n............................................................................vöö
käsine, käsinee/n..................................................... kinnas muovikassi, -n........................................................ kilekott
sateenvarjo, -n....................................................vihmavari palvelu, -n...........................................................teenindus
laukku, lauku/n............................................................. kott huuhto/kauppa, -kaupa/n......................................oksjon
avain, avaime/n.............................................................võti tieto, tiedo/n...............................informatsioon, andmed
pehmolelu, -n.......................................pehme mänguasi väestörekisteri, -n...............................rahvastikuregister

4. Jatka lausetta tekstin Asiakkaat unohtavat juniin ... sisällön mukaan.

1. Löytötavara on ............................................................... .

2. Suomessa huolehtii löytötavaran talteen ottamisesta ja omistajalle palauttamisesta

............................................................... .

3. Lain mukaan löytötavaraa säilytetään ............................................................... .

4. Omistajaa etsitään ............................................. , ............................................. , ............................................. avulla.

5. Jos löytötavaran omistajaa ei löydetä, ............................................. .

6. Löytötavaratoimiston auto noutaa asiakkailta jääneitä tavaroita Helsingin rautatieasemalta

............................................. .

7. Juniin unohdetaan eniten .................................................................................................................................................

..................................................................................................................................................................................................... .

8. Viime aikoina on juniin unohdettu myös .....................................................................................................................

..................................................................................................................................................................................................... .

187
 5. Lue, mitkä tavarat eivät ole löytäneet omistajaa ja myydään löytötavarahuutokaupassa.

• 100 kpl silmälaseja

• 36 kpl CD-levyjä
• Säkillinen uusia ja hyväkuntoisia vaatteita, sisältäen paitoja, takkeja, mekkoja, housuja, hameita
• Iso matkalaukullinen erikielisiä romaaneja
• 10 kpl rannekelloja
• 18 kpl matkapuhelimia, Nokian vanhoja malleja varaosiksi
• Kassillinen leluja: nukkeja, autoja, pehmoja, poneja
• Säkillinen kuppeja ja laseja
• Kihartimia, hiustenkuivaimia, sähkö- ja tavallisia hammasharjoja, verenpainemittareita
• MP3-soittimia, kameroita, latureita, kamerajalkoja, koteloita
• Pussillinen sekalaisia ranne- ja kaulakoruja, sormuksia, riipuksia, korvakoruja

6. Ryhmittele huutokaupassa myyntiin tulevat tavarat taulukkoon.

Vaatteita Astioita Välineitä Leikkikaluja Sekalaista

7. Etsi mainoksista ja harjoituksista nro 3 ja 5 monikon partitiivin muodossa olevat sanat

ja ryhmitä ne päätteiden mukaan taulukkoon.

Myydään myydään ale

ale
tontteja, huoneistoja,
kiinteistöjä, liikeyrityksiä
vaatteita ja kenkiä, Tänään
koruja, levyjä alennuksessa:
huppareita
paitiksia

Ä N
ale
Ostetaan veneitä
DÄ
housuja
matkailuvaunuja
pakettiautoja MY Y matkapuhelimia
renka
ita trikoopuseroita
neuleita
soitti jakkuja
mia
polkupyö
it a riä mekkoja
ero ja tar v ikk
kam eita talvitakkeja

188
 -ja/ -jä -ia/-iä -ita/-itä
tontteja soittimia tarvikkeita

8. Ympyröi sana, joka ei kuulu joukkoon.

1. kelloja • kattoja • laseja • sanoja • tunteja • lakeja • jäitä • lamppuja • palloja • vanhoja • autoja

2. hetkiä • kuumia • sieniä • tarvikkeita • jokia • pöytiä • päiviä • kenkiä

3. suita • teitä • soita • öitä • päitä • renkaita • tontteja • kameroita • mittareita • puseroita

Monikon partitiivi
Jatka.
1. sormus • riipus • kysymys • sormuksia
uksia, ................................................................................
Huomaa!
vastaus • harjoitus ...........................................................................................................

2. matkapuhelin • avain • matkapuhelimia

imia, ...................................................................
eläin • pakastin ...........................................................................................................

3. lautanen • hyväkuntoinen • lautasia

sia, .....................................................................................
ihminen • hevonen ...........................................................................................................
4. vene • päähine • käsine veneitä
itä, .......................................................................................
5. tehdas • kaunis • asukas tehtaita
ita, ......................................................................................
6. mahdollisuus • salaisuus mahdollisuuksia
uuksia, ...................................................................
7. tavara • opiskelija • lukija • tavaroita
oita, .....................................................................................
ikkuna • ravintola ...........................................................................................................

8. opettaja • soittaja • asema • opettajia

ia, .....................................................................................
mukava • ihana ...........................................................................................................

9. vaikea • nopea • pimeä • hirveä vaikeita

ita, .....................................................................................
10. kaupunki • apteekki • kaupunkeja
eja, ............................................................................
turisti • poliisi ...........................................................................................................

11. naapuri • lääkäri • seteli naapureita

eita, ...............................................................................

189
 9. Jatka lausetta oikeassa muodossa.

1. Eläintarhassa on erilaisia ..................................................................................................................................

2. Kaupoissa ja ostoskeskuksissa myydään .......................................................................................................

3. Viime vuosina on rakennettu paljon ...............................................................................................................

4. Ihmiset kadottavat ............................................................................................................................................

5. Ihmiset löytävät ................................................................................................................................................

6. Suomessa on paljon .........................................................................................................................................

7. Virossa on vähän ...............................................................................................................................................

8. Maailmassa on monia ......................................................................................................................................

10. Satu on suomalainen. Hän on suomen kielen opettaja ja on asunut Tallinnassa 60

neljä ja puoli vuotta. Kuuntele (teksti nro 60), mitä mieltä hän on Tallinnasta.

11. Mitä on mielestäsi kaupungeissa liian paljon, liian vähän, riittävästi?

Kirjoita monikossa. Lisää itse vielä pari sanaa.

päästöt • liikennemerkki • suojatie • auto • puisto • kukka • pysäköintialue • polkupyörä • lapsi • kahvi-
la • lintu • ulkomaalainen • kirkko • museo • bussiasema • tori • jalkakäytävä • bussi • parkkipaikka •
pyörätie • hotelli • lastentarha • koulu • urheilukenttä • kuntosali • jäätelökioski • roskapönttö • van-
hainkoti • puhelinkoppi • rautatie • maantie • koira • kissa • mainos • liikennevalot • turisti • puu • va-
laisin • penkki • raitiovaunu • korkea rakennus • matala rakennus

1. Minusta kaupungeissa on liian paljon: autoja, ..........................................................................................

................................................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

2. Minusta kaupungeissa on liian vähän: roskapönttöjä, ............................................................................

................................................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

3. Minusta kaupungeissa on riittävästi: valaisimia, ....................................................................................

................................................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

................................................................................................................................................................................

190
 Kas sa oskad soome keeles...
1) rääkida jalgrattakiivri kasutamise vajalikkusest?
2) ära tunda mitmuse käändeid ja moodustada neid analoogia põhjal? Osaatko?
3) rääkida, mida oled kaotanud ja leidnud?
4) moodustada mitmuse osastavat käänet?

Naapurivisa
1. Totta vai tarua?
a) Kypärä on kaunis päähine.
b) Kypärä on tehty kovasta materiaalista.
c) Kypärää käytetään juhlatilaisuudessa.
d) Kypärä on päänsuojus.
6. Hajamielinen ihminen …
a) unohtaa tavaroitaan.
b) ei pysty keskittymään.
c) ei kiinnitä huomiotaan esiintyviin ilmiöihin.
d) nukahtaa helposti.

2. Ketkä käyttävät kypärää? 7. Mitä hajamieliset ihmiset unohtavat juniin?

a) poliisit a) silmälaseja
b) moottoripyöräilijät b) vaatteita
c) palomihet c) matkapuhelimia
d) rakennusmiehet d) televisioita

3. Vuosittain Suomessa liikenteessä 8. Mitä huutokaupassa myydään?

loukkaantuu noin 900 pyöräilijää. a) vaatteita
Missä onnettomuudet tapahtuvat? b) tontteja
a) pyöräteillä c) asuntoja
b) kaduilla d) maalauksia
c) maanteillä
d) puutarhoissa 9. Mitä olet kadottanut?
a) kyniä
4. Ketkä käyttävät polkupyöräkypärää? b) käsineitä
a) järkevät ihmiset c) koruja
b) pikkulapset d) pankkikortteja
c) vanhukset
d) rakennusmiehet 10. Mitä olet löytänyt?
a) kolikoita
5. Missä ihmiset asuvat? b) leluja
a) omakotitaloissa c) ratkaisuja
b) asunnoissa d) silmälaseja
c) huoneistoissa
d) asusteissa

191
 32
Kappale

Maassa
Lähden
Skotlantiin.

maan tavalla
Mitä
teet ha-
meel-lani?

1. Lue teksti.
Kirjoita, mitä mieltä olet sinä eri kansoista.

Mitä mieltä olet eri kansoista?

Kun meille sanotaan, että tuo henkilö on ranskalainen,
amerikkalainen, italialainen, venäläinen tai suomalainen,
me emme saa tietoa ainoastaan siitä, missä hän on syntynyt
ja mikä on hänen kansallisuutensa, vaan samalla me saamme
tietoa myös siitä, millainen ihminen hän on ja mitä voimme
odottaa häneltä seurustellessamme hänen kanssaan.

Tarvitset sanat:
vaaleita • ylpeitä • iloisia • älykkäitä • rikkaita • avoimia • kauniita • hiljaisia •
pitkiä • isänmaallisia • köyhiä • huumorintajuisia • elegantteja • tunteellisia • viehättäviä • lihavia •
ahkeria • tarkkoja • suuria • kohteliaita • pieniä • uskonnollisia • ystävällisiä • terveitä • musikaalisia

1. Amerikkalaiset ovat ystävällisiä ja ylpeitä.

2. Norjalaiset ovat .................................................................................................................................................

3. Saksalaiset ovat ................................................................................................................................................

4. Kreikkalaiset ovat ..............................................................................................................................................

5. Virolaiset ovat ...................................................................................................................................................

6. Englantilaiset ovat ............................................................................................................................................

7. Italialaiset ovat ..................................................................................................................................................

8. Venäläiset ovat ..................................................................................................................................................

9. Ruotsalaiset ovat ...............................................................................................................................................

10. Puolalaiset ovat ...............................................................................................................................................

11. Espanjalaiset ovat ...........................................................................................................................................

12. Japanilaiset ovat .............................................................................................................................................

192
 Sanasto
kansa, -n................................................................... rahvas
henkilö, -n......................................................................isik
ainoastaan................................................................. ainult
kansallisuus, kansallisuude/n.................................rahvus
ylpeä, -n.......................................................................uhke
avoin, avoime/n............................................................ aval
hiljai/nen, -sen......................................................... vaikne
isänmaalli/nen, -sen.........................................isamaaline
köyhä, -n....................................................................vaene
huumorintajui/nen, -sen..................... huumorimeelega
elegantti, eleganti/n.........................................elegantne
viehättävä, -n..........................................................veetlev
lihava, -n...................................................................... paks
ahkera, -n........................................................usin, hoolas
tarkka, tarka/n..........................................................täpne
kohtelias, kohteliaa/n............................................ viisakas
uskonnolli/nen, -sen.................................................usklik
musikaali/nen, -sen.........................................musikaalne

2. Lue teksti ja alleviivaa adjektiivit.

Suomalaiset
Millaisia suomalaiset ovat? Suomalaiset ovat isänmaallisia, he rakastavat omaa maataan ja omaa kotiaan.
He pitävät järjestyksestä ja ovat lainkuuliaisia, mikä näkyy muunmuuassa siten, että he kunnioittavat
toisen aikaa samoin kuin omaansa, ovat täsmällisiä ja odottavat samanlaista täsmällisyyttä myös niiltä,
joiden kanssa he ovat tekemisissä.

Suomalaiset eivät ole kovin sosiaalisia. He voivat säilyttää useiden vuosienkin ajan tietyn etäisyyden
naapureihinsa olematta näiden kanssa missään tekemisissä. Suomalaisten kanssa ei myöskään ole kovin
helppoa saavuttaa ystävyyssuhdetta, koska he ovat varovaisia, eivätkä luota helposti muihin ihmisiin.
He ovat myös ujoja ja hiljaisia tuntemattomien ihmisten seurassa, mutta tuttujen ihmisten parissa usein
hyvinkin seurallisia. Jos menee suomalaisen luokse kylään ilmoittamatta siitä etukäteen, pidetään sitä
kanssakäymisetiketin rikkomisena.

Nykyistä suomalaista yhteiskuntaa voi kutsua melko feministiseksi. Suomalaiset naiset ovat itsenäisiä
ja taloudellisesti riippumattomia. Miehet osallistuvat aktiivisesti kotitöihin, eivätkä kodeissa tehtävät
perheeseen liittyvät asiat ja kotityöt enää jakaudu selkeästi naisten ja miesten töihin.

Suomalaiset jumaloivat saunaa eivätkä voi mitenkään käsittää, että mitään saunan kaltaistakaan ei ole
muissa maissa. Lähes jokaisessa suomalaisessa kerrostalossakin on yhteissauna, ellei asunnoissa ole
omia saunoja. Sauna ja saunojien mielijuoma olut lähentävät tuntemattomia ihmisiä toisiinsa. Saunaillat
ovat yleinen rentoutumistapa niin kaveri- kuin työporukallakin.

Suomalaiset rakastavat myös urheilua. Jollei muuta, niin ainakin penkkiurheilua. Formula-ajoja ja olympia­
laisia seurataankin televisiosta innostuneesti. Urheilu on myös suosittu harrastus etenkin lasten keskuu-
dessa, mutta myös aikuiset pyrkivät pitämään huolta kunnostaan esimerkiksi sauvakävelemällä.
Suomi onkin tunnettu erikoisista urheilulajikeksinnöistään, kuten akankannosta ja kännykänheitosta.
Suomalaisille tärkeää on myös matkustaminen, sekä kotimaassa että ulkomailla. Suomalainen lepää
kesällä omalla kesämökillään, jos hänellä sellainen on, tai matkustelee omalla autollaan. Talveen haetaan
usein piristystä lentämällä lomalle Kanarialle tai muualle etelään.

Kahvi on monelle suomalaiselle välttämätön piriste, jota ilman useat eivät voi edes kuvitella elävänsä.
Ennen ensimmäistä kahvimukillistaan suomalainen on kärttyisä ja väsynyt; päivä alkaa kunnolla vasta
kahvikupillisen jälkeen.

Suomalaiset myös rakastavat musiikkia ja laulavat mielellään. Kuoroissa lauletaan jonkin verran, mutta
tilaisuuden tullen suomalainen laulaa mielellään myös soolona. Etenkin karaokessa. Musiikkityylisuun-
nista suosituimpia lienevät rock, pop sekä etenkin vanhempien sukupolvien suosima iskelmämusiikki.

193
 Sanasto
rakasta/a, -n......................................................armastada
järjestys, järjestykse/n............................................... kord
muunmuuassa.................................................muuhulgas
siten..........................................................................nii(viisi)
kunnioitta/a, kunnioita/n..................................... austada
samoin kuin........................................................samuti kui
täsmällisyys, täsmällisyyde/n................................täpsus
olla tekemisissä.......................................... teha tegemist
tietty, tiety/n............................................................teatud
etäisyys, etäisyyde/n............................. kaugus, distants
saavutta/a, saavuta/n.......................................saavutada
luotta/a, luota/n................................................. usaldada
tuntematon, tuntemattoma/n......................... tundmatu
seura, -n.............................................................selts(kond)
tuttu, tutu/n............................................................... tuttav
parissa............................................................. hulgas, seas
hyvinkin................................................................... vägagi
seuralli/nen, -sen............................................seltskondlik
luokse........................................................................juurde
ilmoitta/a etukäteen, ilmoita/n etukäteen.............. ette
teatada
kanssakäymis/etiketti, -etiketin................suhtlusetikett
rikkomi/nen, -sen.............................................. rikkumine
nykyi/nen, -sen.................................................. praegune
yhteis/kunta, -kunnan/n.................................... ühiskond
melko...........................................................................üsna
itsenäi/nen, -sen..................................................iseseisev
taloudellisesti............................................ majanduslikult
jumaloi/da, -n...................................................jumaldada
3. Yhdistä vasemmalta ja oikealta oikea sana ja sen selitys.
1) järjestys a) itsenäinen, vapaa
2) kanssakäyminen b) vaaraa välttävä
3) lainkuuliainen c) hyväuskoinen
4) täsmällinen d) säännönmukaisuus
5) etäinen e) olla suhteissa, tekemisissä, seurustella jonkun kanssa
6) varovainen g) kaukainen, syrjään vetäytyvä
7) luottavainen h) lojaali
8) riippumaton i) tarkka
4. Mitä tarkoittaa viroksi…
1) etäinen – ..................................................................
2) lainkuuliainen – .......................................................
3) täsmällinen – ...........................................................
194
mitenkään.............................................................. kuidagi
käsittä/ä, käsitä/n.................................mõista, aru saada
kaltai/nen, -sen........................................taoline, sarnane
mielijuoma, -n.................................................lemmikjook
olut, olue/n.....................................................................õlu
rentoutumi/nen, -sen................................ lõõgastumine
urheilu, -n...................................................................sport
penkkiurheilu, -n........................................ tugitoolisport
formula-ajot........................................... vormelivõidusõit
olympialaiset ........................................ olümpiamängud
seura/ta, -an............................................................ jälgida
into, inno/n................................................. ind, vaimustus
etenkin..........................................................iseäranis, eriti
pyrki/ä, pyri/n..........................................................püüda
sauvakävel/lä, -en.................................... teha kepikõndi
erikoi/nen, -sen....................................................... eriline
urheilulaji, -n....................................................... spordiala
akan/kanto, -kanno/n..............................naisekandmine
kännykän/heitto, -heito/n.................... mobiiliviskamine
piristys, piristykse/n............................................. virgutus •
välttämätön, välttämättömä/n......................... vältimatu
piriste, piristee/n......................................................erguti
kuvite/la, kuvittele/n................................... ette kujutada
mukilli/nen, -sen................................................. kruusitäis
kärttyisä, -n...............................................................pahur
väsynyt, väsynee/n................................................väsinud
kupilli/nen, -sen.....................................................tassitäis
musiikkityyli/suunta, -suunna/n.................. muusikastiil
lienee..................................................................(ta) vist on
iskelmä/musiikki, -musiiki/n.................estraadimuusika
4) varovainen – ............................................................
5) luottavainen – .........................................................
6) riippuvainen – .........................................................
5. Vastaa kysymyksiin tekstin Suomalaiset perusteella.
1. Mikä osoittaa, että suomalaiset ovat 8. Mikä osoittaa, että suomalainen yhteiskunta
isänmaallisia? on feministinen?
2. Mikä osoittaa, että suomalaiset ovat täsmällisiä? 9. Miten Suomessa kotityöt on jaettu?
3. Mikä osoittaa, että suomalaiset eivät ole 10. Miten suomalaiset suhtautuvat saunaan?
sosiaalisia? 11. Kuinka paljon Suomessa on saunoja?
4. Mikä osoittaa, että suomalaiset ovat varovaisia? 12. Mitkä ovat suomalaisten suosimat urheilulajit?
5. Milloin suomalaiset ovat ujoja ja hiljaisia? 13. Mitkä ovat suomalaisten suosituimmat
6. Milloin suomalaiset ovat seurallisia? lomanviettotavat?
7. Miten vieraillaan suomalaisessa kodissa? 14. Milloin suomalainen on kärttyisä ja väsynyt?
15. Miten suomalaiset suhtautuvat musiikkiin?

Olen sitä mieltä, että kokeet ovat vaikeita.

Minusta koulupäivät ovat pitkiä. Huomaa!
Minun mielestäni suomalaiset ovat rauhallisia.

6. Katso vielä harjoitusta 1. Mitä kirjoitit eri kansoista? Perustele.

Malli: Norjalaiset ovat terveitä, koska he ovat paljon ulkona ja urheilevat.

7. Kirjoita adjektiivit monikon partitiivissa ja täydennä sitten lauseet.

ihana ihania vaikea vaikeita kiltti kilttejä

iloinen ....................................... korkea ....................................... paksu .......................................

ystävällinen ....................................... leveä ....................................... iso .......................................

aurinkoinen ....................................... nopea ....................................... huono .......................................

punainen ....................................... pimeä ....................................... laiska .......................................

hyvä ....................................... upea ....................................... hauska .......................................

kylmä ....................................... kallis ....................................... halpa .......................................

matala ....................................... kaunis ....................................... vahva .......................................

valoisa ....................................... rikas ....................................... helppo .......................................

suuri ....................................... puhelias ....................................... hieno .......................................

pieni ....................................... terve ....................................... vanha .......................................

1. Lapset Mielestäni lapset ovat kilttejä ja iloisia.

2. Kirjat ..................................................................................................................................................................

3. Tytöt ..................................................................................................................................................................

4. Päivät ................................................................................................................................................................

5. Yöt .....................................................................................................................................................................

195
 6. Ruusut ...............................................................................................................................................................

7. Liput ...................................................................................................................................................................

8. Talot ..................................................................................................................................................................

9. Matkat ...............................................................................................................................................................

10. Kuvat ...............................................................................................................................................................

11. Kissat ...............................................................................................................................................................

12. Autot ...............................................................................................................................................................

13. Puvut ...............................................................................................................................................................

14. Omenat ..........................................................................................................................................................

15. Kysymykset .....................................................................................................................................................

8. Lue teksti Jaana Vasamasta ja vastaa kysymyksiin.

Jaana Vasama oli Suomen Viron-instituutin johtaja vuosina 2005-2009. Ennen Viroon
muuttamista hän toimi 14 vuotta rehtorina Uudessakaupungissa ja Helsingissä.
Viroon hän tutustui jo lapsena. Hänen perheellään oli virolaisia ystäviä, joiden
kanssa vaihdettiin kirjeitä ja paketteja. Jaana kävi Virossa ensimmäisen kerran
1970-luvun alkupuolella. Jaana on tutkinut virolaislasten kansallista identiteettiä
ja väitteli aiheesta kasvatustieteiden tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2003.

1. Mikä on Suomen Viron-instituutti? 3. Miten Jaaa tutustui Viroon?

2. Mitä työpaikkoja Jaanalla on ollut viimeisen 4. Mitä Jaana on tutkinut?
kahdenkymmenen vuoden aikana? 5. Miksi Jaana on väitellyt?

9. Jaana Vasama on tehnyt havaintoja suomalaisten ja virolaisten tavoista. 61

Kuuntele teksti nro 61 ja kirjoita taulukkoon, mistä eroista ja
yhtäläisyyksistä hän kertoo.
Eroja Yhtäläisyyksiä
• syntymäpäivien
juhliminen
Perinteet
• syntymäpäivien juhli-
minen työpaikoilla
Vierailut • lahjat
• jouluruoka
• pääsiäisen herkut
Ruoka
• vapun herkut
• kahvipulla
• kouluvuoden pituus
• välitunnit
Koulu
• opiskeluvälineet
• kouluruoka

• erilainen äidinkieli
Monikulttuurisuus
• kaupunki ja maaseutu

196
 33
Kappale

Kulttuuri
Lyhyt.
on kivaa!
Millainen
on hyvä
elokuva?

1. Missä järjestyksessä ovat elämässäsi

seuraavat asiat? Miksi?

elokuvat

teatteri
kirjat

televisio
musiikki

2. Yhdistä kirjailija ja kirja.

1. Edgar Rice Burroughs a) Maija Poppanen

2. Antoine de Saint-Exupéry b) Peppi Pitkätossu
3. Jakob ja Wilhelm Grimm c) Liisan seikkailut ihmemaassa
4. A. A. Milne d) Katto-Kassinen
5. Tove Jansson e) Hannu ja Kerttu
6. Astrid Lindgren f) Ronja, ryövärintytär
7. Astrid Lindgren g) Muumipappa ja meri
8. Astrid Lindgren h) Pikku prinssi
9. Lewis Carroll i) Nalle Puh
10. P. L. Travers j) Tarzan, apinain kuningas

3. Oliko joku näistä kirjoista suosikkikirjasi lapsuudessa? Mikä? Miksi?

197
 4. Lue sarjakuva (huomaa sanat: rivi – rida, jäädä kesken – jääda pooleli).
Mistä kahdesta kirjasta puhutaan? Oletko lukenut ne?
Viivi ja Wagner

Luin juuri
”Anna Kareninan”.
Siinä oli kolme riviä.

© Juba Production Oy

Kas, ”Odysseia”. Saan lyhennettyjä

Aijai, viisi riviä! kirjallisuusklassikoita teksti-
Taitaa jääda kesken. viesteinä kännykkään.

5. Yhdistä kirjojen lajit selityksiin. Millaisia kirjoja sinä luet, millaisista kirjoista pidät? Miksi?

1) rikosromaani, dekkari a) seurataan tapahtumia luonnossa

2) rakkausromaani b) tarina kerrotaan kuvien avulla
3) historiallinen romaani c) mielikuvitukseen perustuva opettava tai huvittava kertomus
4) seikkailukirja/jännityskirja d) tarina tapahtuu kaukaisessa ajassa
5) luontokirja e) tarinan sankari joutuu monenlaisiin vaarallisiin tilanteisiin
6) sarjakuva f) tarina tapahtuu mielikuvitusmaailmassa, jossa on hyviä ja
pahoja olentoja
7) satukirja g) kerrotaan matkasta johonkin maahan: millainen luonto
siellä on ja mitä ihmiset tekevät
8) kauhukirja h) kertoo rakkaustarinan
9) fantasiakirja i) kerrotaan jonkun ihmisen elämantarina
10) matkakertomus j) lapsille ja nuorille tehty kertomus, jossa henkilöt ovat usein
lapsia tai nuoria
11) lastenkirja/nuortenkirja k) poliisi tai salapoliisi selvittää rikoksia
12) elämäkerta l) tarinassa on pelottavia hirviöitä, aaveita ja vampyyrejä

Sanasto
rikosromaani, -n.................................... kriminaalromaan
rakkausromaani, -n............................... armastusromaan
historiallinen romaani........................ ajalooline romaan
seikkailukirja, -n..........................................seiklusraamat
jännityskirja, -n..................................................... põnevik
luontokirja, -n............................................. loodusraamat
sarjakuva, -n..........................................................koomiks
satukirja, -n.......................................... muinasjuturaamat
kauhukirja, -n........................................................ põnevik
fantasiakirja, -n............................................. ulmeraamat
matka/kertomus, -kertomukse/n......................... reisikiri
elämä/kerta, -kerra/n........................................... elulugu
tarina, -n...................................................................... lugu
mieli/kuvitus, -kuvitukse/n........................ kujutlusvõime
perustuva, -n........................................................ põhinev
huvittava, -n.......................................................... naljakas
joutua, joudu/n...................................................... sattuda
monenlai/nen, -sen.................................... mitmesugune
vaaralli/nen, -sen.......................................................ohtlik
olento, olenno/n....................................................... olend
henkilö, -n............................................................tegelane
(sala)poliisi, -n...........................................(sala)politseinik
selvittä/ä, selvitä/n.....................................välja selgitada
rikos, rikokse/n......................................................kuritegu
pelottava, -n........................................................ hirmutav
hirviö, -n...................................................................koletis
aave, -en................................................... vaim, kummitus
vampyyri, -n........................................................... vampiir

198
6. Ennen kuin alamme lukea kirjaa, haluamme tietää siitä joitakin faktoja.
Tässä ovat vastaukset. Kirjoita kysymykset.

1. Kuka kirjoitti, kuka on kirjailija?

Väino Linna, Aleksis Kivi, Astrid Lindgren.

2. .............................................................................................................................................................................
Se on rakkausromaani, satukirja, seikkailukirja.

3. ............................................................................................................................................................................
Se kertoo 2. maailmansodasta, nykypäivästä, muinaisesta Egyptistä.

4. .............................................................................................................................................................................
Se kertoo rakkaudesta, politiikasta, sodasta.

5. ............................................................................................................................................................................
Muumipappa, Muumimamma ja Muumipeikko.

6. ............................................................................................................................................................................
He muuttavat Muumilaaksosta asumaan saareen.

7. .............................................................................................................................................................................
Kyllä, minusta se oli hyvä kirja, minä pidin siitä.

8. ............................................................................................................................................................................
Koska se oli hauska, jännittävä, mielenkiintoinen.

9..............................................................................................................................................................................
Kyllä, siitä on tehty elokuva ja olen nähnyt sen.

10. ...........................................................................................................................................................................
Pidin enemmän kirjasta, koska elokuva ei kerro koko kirjasta. Mielestäni kirjan päähenkilö oli erilainen
kuin millaiseksi hänet kuvattiin elokuvassa.

7. Ajattele kirjaa, josta pidät. Naapuri haastattelee sinua edellisen tehtävän avulla.

8. Täytä seuraava kaavio jonkin lukemasi kirjan pohjalta.

Kirjan nimi:
Kirjailija:
Julkaisuvuosi:
Kirjan aihe: Tapahtuma-aika: Tapahtumapaikka:

Päähenkilöt: Sivuhenkilöt: Juoni:

Sanoma/Teema: Mielipiteeni: Kirjoitustyyli:

199
 9. Päätä, mitkä faktat kuuluvat kenen biografiaan. Kuuntele (teksti nro 62) 62
oikeat vastaukset äänitteeltä.

Tove Marika Jansson ...............................................................................................

Mika Toimi Waltari ....................................................................................................

1. Suomenruotsalainen, asui Suomessa, kirjoitti ruotsiksi, käännetyin suomalaiskirjailija.

2. Pappina toiminut isä kuoli hänen ollessa viisivuotias. Äiti kasvatti ja koulutti hänet ja hänen kaksi
veljeään, ja hänen teostensa päähenkilöille on ominaista läheinen suhde äitiin ja isän poissaolo.
3. Piirsi ja kirjoitti sekä lapsille että aikuisille.
4. 9-osainen muumikirjasarja, muumipeikkojen luoja.
5. 9.8.1914 Helsinki – 27.6.2001 Helsinki
6. Isä kuvanveistäjä, äiti kuvittaja, kaksi veljeä taitelijoita, tiivis sidos kotiin ja vanhempiin.
7. Kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä, kuvittaja. Itse piti kirjoittamista harrastuksena.
8. Suomalainen kirjailija
9. Hänen tuotannostaan välittyy vakava uskonnollinen etsintä, mutta myös salliva ja ilotteleva
maailmallisuus.
10. Hänen tunnetuin teoksensa on kansainvälisille bestseller-listoille noussut Sinuhe egyptiläinen.
11. 1908 Helsinki – 1979 Helsinki
12. Kirjoitti romaaneja, pienoisromaaneja, satuja, runoja, matkakertomuksia, näytelmiä,
elokuvakäsikirjoituksia.
13. Aloitti uransa 17-vuotiaana kirjallisena ihmelapsena, ammattikirjailija.

. Sanasto

käännetyin, käännetyimmä/n............................tõlgituim sidos, sidokse/n.......................................................... seos

pappi, papi/n................................................kirikuõpetaja
toimi/a, -n.......................................................... tegutseda
kasvatta/a, kasvata/n........................................ kasvatada
koulutta/a, kouluta/n......................................... koolitada
teos, teokse/n..............................................................teos
ominai/nen, -sen.................................................... omane
lähei/nen, -sen....................................................lähedane
suhde, suhtee/n..........................................................suhe
muumi/peikko, -peiko/n................................. muumitroll
luoja, -n....................................................................... looja
kuvanveistäjä, -n.................................................. skulptor
kuvittaja, -n.......................................................illustraator
taiteilija, -n............................................................kunstnik
tiivis, tiivii/n.................................................................. tihe
taidemaalari, -n...........................................maalikunstnik
pilapiirtäjä, -n.................................................. karikaturist
tuotanto, tuotanno/n...........................................looming
etsintä, etsinnä/n..................................................... otsing
salliva, -n......................................................................salliv
ilotteleva, -n...........................................................naljatav
maailmallisuus, maailmallisuude/n................. ilmalikkus
pienoisromaani, -n..........................................lühiromaan
runo, -n.................................................................. luuletus
näytelmä, -n..........................................................näidend
elokuvakäsi/kirjoitus, -kirjoitukse/n......filmistsenaarium
ura, -n........................................................................karjäär
kirjallinen ihmelapsi........................ kirjanduslik imelaps
ammattikirjailija, -n...................professionaalne kirjanik

10. Mitä seuraavista adjektiiveista voi käyttää, kun puhutaan ihmisestä / kirjasta / ruuasta,
elokuvasta? Jaa sanat ryhmiin. Jatka luetteloa.

naurettava • hauska • mauton • suurenmoinen • outo • kiinnostava • pitkä • romanttinen • mielenkiin-

toinen • epätavallinen • traaginen • lämmin • upea • loistava • vilpitön • tylsä • vahva • surullinen •
yksinkertainen • lahjakas • älykäs • historiallinen • koskettava • mustavalkoinen • koominen • taitava •
väkivaltainen • raju • hidas • suosittu • hauska • vakava • herkullinen • tulinen • itkettävä • hyvä

200
 Ihminen Kirja Ruoka Elokuva
naurettava hauska mauton suurenmoinen

Adjektiivien vertailu
Jatka.
Nominatiivi Vartalo -mpi -in Huomaa!
iso ison
n isompi
mpi isoin
in
naurettava
vakava
kiinnostava
upea
taitava
suosittu

hauska hauskan
n hauskeempi hauskin
in
tylsä
vahva
pieni
nuori

hidas hitaan
n hitaampi
mpi hitain
in
lahjakas lahjakkaan
älykäs
kaunis kauniin in
kaunein
kallis in
kallein
lyhyt lyhyen
n lyhyempi
mpi lyhyin
in
ohut
kevyt

suurenmoinen suurenmoisen
n suurenmoisempi
mpi suurenmoisin
in
romanttinen
mielenkiintoinen
epätavallinen
yksinkertainen
pitkä pitempi pisin
hyvä parempi paras
paljon enemmäm eniten

201
 11. Tee jokaisesta lauseparista kaksi lausetta. Kirjoita lauseet vihkoon.
1. Nina on 15-vuotias, Tiina on 17-vuotias.
Tiina on vanhempi kuin Nina. Nina on nuorempi kuin Tiina.
2. Sanakirja maksaa 25 euroa, kuvakirja maksaa 11 euroa.
3. Viru-hotelli on 22-kerroksinen, Olympia-hotelli on 26-kerroksinen.
4. Jari on 158 cm pitkä, Jaakko on 179 cm pitkä.
5. Minun taloni on 169 m², sinun talosi on 188 m².
6. Jukka painaa 74 kg, Timo painaa 80 kg.
7. Tänään on +10°, eilen oli +15°.
8. Jussi lukee 100 sivua tunnissa, Sari lukee 50 sivua tunnissa.
9. Tanjalla on 100 euroa, Veralla on 1000 euroa.
10. Jukka nousee aamulla kello 6.00, Tiina nousee kello 9.30.
11. Romaanissa on 234 sivua, kuvakirjassa 34 sivua.

12. Kysy naapurilta oikeassa muodossa.

1. Mikä on (mielenkiintoinen) .............................................................. asia, mitä olet tehnyt?

2. Millainen on ollut (jännittävä) ............................................................. päivä elämässäsi?

3. Kuka on ollut (suurenmoinen) ..................................................................... tapaamasi ihminen?

5. Mikä on ollut (hyvä) ..................................... näkemäsi elokuva?

6. Mikä on ollut (koskettava) ..................................................... lukemasi kirja?

7. Mikä on ollut (herkullinen) .................................................... syömäsi ruoka?

8. Mikä on ollut (pitkä) ....................................... tekemäsi matka?

9. Kuka on ollut (vanha) ........................................ tapaamasi ihminen?

10. Mikä on ollut (lämmin) ......................................... paikka, jossa olet ollut?

11. Kuka on (suosittu) .......................................... julkkis, jonka tiedät?

12. Mikä on maailman (katsottu) ................................................. elokuva?

202
 34
Kappale

Haluaisin olla
onnellinen

KAVIAARI

1. Mikä mielestäsi vaikuttaa onnellisuuteen?

Täydennä käsitekarttaan.

lemmikkini onnellisuus

2. Lue teksti ja täydennä edellisen tehtävän käsitekarttaa.

Mikä vaikuttaa onnellisuuteen?

Vaikka raha ei tee onnelliseksi, se rauhoittaa – sanotaan.

Tutkimuksien mukaan rikkaus lisää onnellisuutta, mutta vain vähän. Suomalaisista lottovoittajista tehty
tutkimus kertoo sen, että arkeen lottovoitto vaikuttaa varsin vähän. Voitto tuottaa ensin onnellisuuspii-
kin, mutta jos lottovoittajalta kysytään muutaman kuukauden jälkeen onnen tunteesta, on onnellisuus-
taso palautunut samaksi kuin ennen voittoa.

Monien onnellisuustutkijoiden mielestä onnellisuutta ei voi määritellä kukaan muu kuin yksilö itse. On-
nellisuus on siis eräänlainen mielentila.

Toiset väittävät, että ihmissuhteet ovat onnellisen elämän avain. Itsensä onnelliseksi tuntevien ihmisten
on havaittu elävän pitempään ja olevan terveempiä ja tuotteliaampia.

Eräiden tulkintojen mukaan onni pakenee, kun sitä tietoisesti etsitään ja toisten mukaan jokainen voi
tehdä jotakin onnensa eteen.

Onnellisuus voisi tarkoittaa tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, vaikka onnellisuus ja hyvä olo eivät oikeastaan
ole samoja asioita.

Usein nauraminen ja huumori yhdistetään onnellisuuteen, mutta ne eivät vastaa koko kuvaa. Jos ihmi-
nen todella on onnellinen vaikkapa saavutettuaan jonkin suuren tavoitteen elämässään, hän ei yleensä
naura. Pikemminkin nauru on jännittyneisyyden purkautumista.

203
 Sanasto
onnellisuus, onnellisuude/n ...................................... õnn
rauhoitta/a, rauhoita/n.....................................rahustada
rikkaus, rikkaude/n................................................... rikkus
arki, arje/n............................................................. argipäev
varsin............................................................................üsna
tuottaa onnellisuuspiikin............... siin: viib õnne tippu
taso, -n..........................................................................tase
palautu/a, palaudu/n.......................... langeda, taastuda
tutkija, -n.................................................teadlane, teadur
yksilö, -n..................................................üksikisik, indiviid
eräänlai/nen, -sen....................................... mingisugune
mielentila, -n...............................................meeleseisund
väittä/ä, väitä/n.......................................................... väita
havai/ta, havaitse/n...........................................täheldada
tuotteliaampi, tuotteliaamma/n.............. produktiivsem
tulkinta, tulkinna/n........................................... tõlgendus
pae/ta, pakene/n..............................................põgeneda
tietoisesti............................................................ teadlikult
tyytyväisyys, tyytyväisyyde/n............................ rahulolu
hyvin/vointi, -voinni/n............................................ heaolu
tavoite, tavoittee/n.............................................. eesmärk
jännittyneisyys, jännittyneisyyde/n........... pinge, stress
purkaami/nen, -sen..................................... väljavalamine

3. Valitse sopiva selitys.

1) markkinatutkimus 3) piikki 5) vaikuttaa
mielipidetutkimus neula tehdä vaikeammaksi
sukututkimus ampuma-ase löytää korvavahaa
tutkija piikkilanka tehota, tepsiä

2) arki 4) taso 6) yksilö

juhla-aika suuruuden määrä ihminen
muu kuin juhla-aika maksu persoona
arkipelagi rahamäärä yksinäinen

4. Vastaa kysymyksiin tekstin Mikä vaikuttaa ... perusteella.

1. Mitä tutkimukset sanovat rahasta ja 8. Voiko ihminen itse vaikuttaa onnellisuuteen?

onnellisuudesta? 9. Ovatko onnellisuus ja hyvä olo sama asia?
2. Kuinka paljon lottovoitto vaikuttaa arkeen? Miksi?
3. Miten lottovoitto vaikuttaa ihmiseen? 10. Ovatko usein nauravat ihmiset onnellisia?
4. Kuka määrittelee tutkijoiden mukaan 11. Voiko onnellisuutta mitata?
onnellisuuden? 12. Ketkä ovat onnellisia?
5. Mitä onnellisuus on? 13. Mikä selittää erot onnellisuudessa?
6. Miten ihmissuhteet vaikuttavat onnellisuuteen? 14. Onko onnellisuus meille hyväksi?
7. Miten onnellisuuden tunne vaikuttaa?

5. Kirjoita tekstin Mikä vaikuttaa ... perusteella aukkoihin sopiva verbi oikeassa muodossa.

tuntea • elää • olla • luulla • paeta • väittää • tehdä • tarkoittaa • rauhoittaa • lisätä • tuottaa • palau-
tua • määritellä • ratkaista

1. On tutkittu, että vaikka raha ei tee onnelliseksi, se ..................................... .

2. Rikkaus ..................................... onnellisuutta vain vähän.

3. Lottovoitto ..................................... aluksi onnellisuuspiikin, mutta pian onnellisuustaso .................................

entiselle tasolle.

204
4. Tutkijoiden mielestä onnellisuutta voi ..................................... vain ihminen itse.

5. Kuitenkin onnellisuutta kuvaillaan eräänlaisena mielentilana, jossa ..................................... ihmissuhteet.

6. Itsensä onnellisiksi ..................................... ihmiset, ..................................... pitempään ja .....................................

terveempiä ja tuotteliaampia.

7. Jotkut ..................................... , että onni ..................................... , kun sitä tietoisesti etsitään.

8. Toiset ..................................... , että jokainen voi ..................................... jotakin onnensa eteen.

9. Onnellisuus ..................................... tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.

Konditionaali
Jatka. Keksi omat muistisäännöt.
maksaa • ostaa • maksan maksaisi
isin Huomaa!
perustaa • tutustua
laittaa • käyttää • he laittavat laittaisi
isin
antaa • nukkua
tulla • opiskella • tulen tulisi
isin
mennä • ansaita •
suunnitella • lähteä
oppia • he oppivat isin
oppisi
leikkiä • lukea
osata • tarjota • osaan osaisi
isin
lainata
herätä
tavata tapaan
viedä • syödä • juoda vien veisi
isin
saada • jäädä

Erilaiset konditionaalimuodot:
tehdä • nähdä tekisin
haluta haluaisin
käydä kävisin

Muisitisäännöt
• Konditionaalin tunnus on ................................................................................

• Tunnus liitetään verbin vahva-asteiseen / heikkoasteiseen vartaloon.

• Vartalon ............................................ ja ............................................ katoavat.

205
 Konditionaalin taivutus
Täydennä taulukko.

Huomaa! saada
lemmikki
tulla
Suomeen
nukkua
pitkään
nähdä tämä
elokuva
käydä
Italiassa

minä saisin lemmikin

näkisit tämän
sinä
elokuvan

hän tulisi Suomeen

kävisimme
me
Italiassa

te

nukkuisivat
he
pitkään

6. Mitä tekisit, jos saisit lottovoiton? Kirjoita oikeassa muodossa ja arvaa kuka sanoi mitä.

Risto, 40, Mariana, 26, Anita, 70, Niko, 15,

toimitusjohtaja farmaseutti eläkeläinen opiskelija

V A KÄ V V A KÄ V
V A KÄ V
SA U

E LY

SA U

E LY
SA U

KERHO
E LY

KERHO
V A KÄ V KERHO
SA U

E LY

KERHO

Keijo, 30, tieto­ Riikka 18, Eija, 39,

tekniikan insinööri opiskelija viulisti
V A KÄ V V A KÄ V
1. (Olla) .................................. onnellinen! (Antaa) .................................. muillekin.
SA U

SA U
E LY

E LY

KERHO KERHO

2. (Lähteä) .......................... pitkälle matkalle maailman ympäri! (Käydä) ............................... kaikissa maailman

maissa! (Viedä) ................................ myös perheen pitkälle matkalle. (Syödä ja juoda) ..........................................

.................... maailman parhaimmissa ravintoloissa! Työpaikkani (pitää) ......................... ilman muuta. (Ostaa)

................................. isomman auton, johon kaikki (mahtua) ......................................... kyytiin. Lapset (saada)

............................. harrastaa mitä ikinä (haluta) ................................... .

206
3. (Mennä) ..............................opiskelemaan ulkomaille. (Maksaa) ................................ opintolainani. Siihen

(mennä) .................... jo aika paljon.

4. (Ostaa) ..................... tietysti kesämökin rauhallisen järven rannalta. (Laittaa) .......................... rahat pank-

kiin. Voisin suunnitella miten ne (käyttää) ........................... myöhemmin.

5. (Perustaa) ........................... heti oman yrityksen. Silloin (voida) ................... työskennellä itsenäisesti.

6. Minä ainakin (haluta) ......................... kehittää itseäni.

(tutustua) ........................... Euroopan kulttuureihin. (Käydä) ............... ainakin Wienissä. Sehän on Euroopan

musiikkielämän keskus. Sitten (haluta) ..................... nähdä Ateenassa Akropoliksen ja kaikki Rooman näh-

tävyydet.

7. (Jäädä) ............................... kotiin heti seuraavana päivänä.

(Voida) .................. ostaa ison omakotitalon, jossa (olla) ..................... iso puutarha.

(Suunnitella) ................................... tarkkaan mihin (käyttää) ............................. rahat.

7. Kuuntele (teksti nro 63) oikeat vastaukset äänitteeltä. 63

8. Eräs 10-vuotias tyttö teki listan iloiseksi tekevistä asioista. Lue lista.
Kirjoita vihkoon oma lista onnelliseksi ja iloiseksi tekevistä asioista.

Olisin iloinen ja onnellinen, jos …

1) saisin uuden kaverin, lemmikin, pikkusiskon tai -veljen.
2) saisin uuden kännykän, uuden tietokoneen, uudet kengät tai akvaarion ja siihen kaloja
3) ansaitsisin yhtäkkiä paljon rahaa tai löytäisin lompakon, joka olisi täynnä rahaa
4) tapaisin jonkun, johon ihastuisin.
5) keksisin uuden harrastuksen itselleni.

Kohteliaisuutta
Kun pyydetään jotakin, tehdään ehdotus, kysytään jotakin tai sanotaan oma
mielipide, käytetään konditionaalia. Konditionaalin käyttö on suomalainen Huomaa!
tapa olla kohtelias, ja se korvaa muiden kielten kohteliaisuusfraaseja.

Palun klaas mahla! Voisinko saada lasin mehua? Saisinko lasin mehua?

9. Jatka lausetta mallin mukaan.

1. Voisinko saada lisää kahvia? Saisinko lisää kahvia?

2. Voisitko sulkea ikkunan?..................................................................................................................................

3. Voisitteko puhua vähän hitaammin?...............................................................................................................

207
 4. Voisitko lainata puhelintasi?...........................................................................................................................

5. Voisinko saada laskun?.....................................................................................................................................

6. Voisitko varata kaksi lippua konserttiin?........................................................................................................

7. Voisitko avata ikkunan?....................................................................................................................................

8. Voisitko kattaa pöydän?..................................................................................................................................

9. Voisitko tarkistaa museon aukioloajat?.........................................................................................................

10. Voisitko ojentaa leipää?.................................................................................................................................

11. Voisitko auttaa minua?...................................................................................................................................

12. Voisitko antaa sokeria?...................................................................................................................................

13. Voisitko tarkistaa, milloin museo on auki?..................................................................................................

10. Sano suomeksi.

1. Palun salat ja klaas mahla!................................................................................................................................

2. Palun ulata soola!..............................................................................................................................................

3. Palun arve!.........................................................................................................................................................

4. Kas sa tuleksid minuga lõunale?......................................................................................................................

5. Kas sul oleks hetk aega?...................................................................................................................................

6. Kas ma võiksin helistada?.................................................................................................................................

7. Kas ma võiksin rääkida Juhani Metsäahoga?..................................................................................................

8. Palun oodake üks hetk!....................................................................................................................................

Kas sa oskad soome keeles...

1) rääkida, millised on soomlased?
Osaatko? 2) iseloomustada teisi rahvusi?
3) kasutada mitmuse osastavat käänet asjade ja nähtuste iseloomustamiseks?
4) rääkida oma lemmikraamatust (autor, sündmused, peategelased …)?
5) moodustada omadussõnade võrdlusastmeid?
6) moodustada tingivat kõneviisi?
7) kirjeldada, mis teeks sind õnnelikuks?
8) rääkida, mida teeksid, kui võidaksid lotovõidu?
9) kasutada tingivat kõneviisi ettepaneku tegemiseks?

208
Naapurivisa
1. Millaisia virolaiset ovat? 6. Missä kirjassa kerrotaan tarina kuvien
a) musikaalisia avulla?
b) isänmaallisia a) rakkausromaanissa
c) ystävällisiä b) satukirjassa
d) rikkaita c) sarjakuvassa
d) kauhukirjassa
2. Mistä erikoisista urheilulajikeksinnöistä
Suomi on tunnettu? 7. Millainen kirja voi olla?
a) akankannosta a) liian paksu
b) kännykänheitosta b) suosittu
c) saunomisen kilpailusta c) herkullinen
d) Tangomarkkinoista d) kallis

3. Millainen riippumaton ihminen on? 8. Kuka Jean Sibelius oli?

a) lojaali a) suomalainen kirjailija
b) itsenäinen, vapaa b) suomalainen kuvanveistäjä
c) hyväuskoinen c) suomalainen säveltäjä
d) vaaraa välttävä d) suomalainen suunnittelija

4. Miten Suomessa kotityöt on jaettu? 9. Juhani on 178 cm pitkä, Jaakko on 190 cm

a) Nainen tiskaa ja siivoaa, mies korjaa autoa.
b) Mies tekee kaikki kotityöt.
c) Nainen tekee kaikki kotityöt.
d) Kotityöt eivät jakaudu selkeästi naisten
ja miesten töihin.
pitkä. Mikä väittämä on oikein?
a) Juhani on pitempi kuin Jaakko.
b) Juhani on lyhyempi kuin Jaakko.
c) Jaakko on pitempi kuin Juhani.
d) Jaakko on lyhyempi kuin Juhani.

5. Mikä seuraavista väitteistä on väärin?
a) Talvella yöt ovat pimeitä ja kylmiä.
b) Kissat ovat laiskoja ja itsepäisiä.
c) Nuoret ovat iloisia ja kohteliaita.
d) Ruusut ovat punaisia ja mustia.
10. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?
a) Tuhlaisin kaikki rahat heti.
b) Antaisin rahat hyväntekeväisyyteen.
c) Itkisin ilosta.
d) En tekisi mitään.

209
 35
Kappale

Suomalaisten
juhlapäivistä

1. Lue Suomen lipusta ja liputuspäivistä.

Suomen lippu on siniristilippu. Sininen risti valkoisella pohjalla kuvaa
Suomen järviä ja valkoista lunta. Virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä ovat:
J. L. Runebergin päivä........................................................... 5.2.
Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä..................... 28.2.
Minna Canthin päivä.............................................................. 19.3.
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä..................... 9.4.
Kansallinen veteraanipäivä................................................... 27.4.
Vappu......................................................................................... 1.5.
Äitienpäivä................................................................................ Toukokuun toinen sunnuntai
J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä....................12.5.
Kaatuneitten muistopäivä.................................................... Toukokuun kolmas sunnuntai
Silloin liputetaan sodassa kuolleiden muistoksi
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä................................... 4.6.
Tämä päivä on marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä
Juhannus ................................................................................... Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai
Juhannus on Suomen lipun päivä. Liputus aloitetaan jo perjantaina, juhannusaattona, kello 18.00,
ja lippu saa olla salossa juhannuspäivän iltaan kello 21.00 saakka. Juhannus on ainoa liputuspäivä,
jolloin lippu saa olla salossa yön yli.
Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä............................... 6.7.
Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä........ 10.10.
YK:n päivä (Yhdistyneet Kansakunnat).................................. 24.10.
Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen............................... 6.11.
Tämä päivä on Kustaa II Adolfin kuolinpäivä
Isänpäivä ................................................................................... Marraskuun toinen sunnuntai
Itsenäisyyspäivä....................................................................... 6.12.

2. Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sopiva nimi ja millä hän / se tuli tunnetuksi.
1. J. L. Runeberg a) Suomen suosituimpia runoilijoita
2. Kalevala b) Suomen ensimmäinen naiskirjailija
3. Minna Canth c) Filosofi ja valtiomies, hänen ansiostaan suomen kielestä tuli
virallinen kieli ja Suomi sai oman rahan
4. Mikael Agricola d) Ensimmäisen suomenkielisen romaanin Seitsemän veljestä kirjoittaja
5. J. V. Snellmann e) Suomen kansallislaulun Maamme sanottaja
6. Eino Leino f) Suomen kansalliseepos
7. Aleksis Kivi g) Suomen kirjakielen perustaja, ensimmäisen
suomenkielisen aapisen kirjoittaja
210
3. Suomalaisessa kalenterissa on kuusi suurta juhlaa, jotka tunnetaan Virossakin.
a) Silmäile tekstiä ja päätä, mitkä juhlat ovat Virossa samoja.
b) Lue teksti ja alleviivaa siitä kaikki verbit. Mitä ne ilmaisevat?

Suomalaisten juhlapäivistä
Uudenvuodenpäivä 1.1.
Vuoden vaihtumista juhlitaan iloisesti: syödään hyvin, juodaan samppanjaa ja tanssitaan. Uuden vuoden
aattona valetaan usein tinaa ja tehdään uudenvuodenlupauksia. Monissa Suomen kodeissa vuoden en-
simmäinen päivä vietetään television ääressä.
Tammikuun kuudentena päivänä eli kolmetoista päivää joulun jälkeen vietetään loppiaista. Loppiainen
on joulukauden viimeinen kirkollinen pyhäpäivä, nimensä mukaisesti joulun lopettaja.
Saksalaisilla kielialueilla, Norjassa ja Tanskassa, tunnetaan loppiainen kolmen kuninkaan päivänä. Lukui-
sissa Suomen kodeissa loppiaisena syödään jouluruokien tähteet, poltetaan viimeiset kuusenkynttilät ja
viedään joulukuusi pois.

Pääsiäinen
Kirkkovuoden merkittävin juhla. Pääsiäisajan kirkollinen teema on Kristuksen kuolema ja ylösnousemus.
Pääsiäisviikon viikonpäivät tunnetaan omalla nimellään: pääsiäistä edeltävä sunnuntai on palmusunnun-
tai. Lopulla viikkoa ovat kiirastorstai ja pitkäperjantai.
Pääsiäisen suomalainen nimi viittaa siihen, että tuolloin katollisen kirkon säätämä paasto loppui, pääs-
tiin paastosta. Pääsiäisenä syödään mämmiä (imelää ruisjauhopuuroa), pashaa ja lammasta ja värjätään
kananmunia.

Vappu 1.5.
Vappu on 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valborgin nimipäivä. Keski-Euroopassa Valpurin
päivää vietetään kevään tulon juhlana. Suomalaisella vapulla on monta ilmettä. Siitä on tullut suomalai-
nen katujen karnevaali.
Vapunaattona aloitetaan ylioppilaiden vapunvietto. Silloin Helsingissä lakitetaan Havis Amandan patsas,
juodaan simaa ja syödään tippaleipiä. Vaikka ylioppilaslakkeja ei muulloin pidetä, niin vappuna kuitenkin.

Juhannus
Juhannus oli ennen aina 24. kesäkuuta. Nykyisin juhannusta vietetään viikonloppuna. Juhannus on kes-
kikesän ja valon juhla, vuoden pisin päivä, jota halutaan viettää maalla. Juhannusaattona poltetaan kok-
koja, tanssitaan, grillataan ja valvotaan koko yö.

Itsenäisyyspäivä 6.12.
Suomi sai itsenäisyyden vuonna 1917. Itsenäisyyspäivänä järjestetään presidentin linnassa itsenäisyys-
päivän vastaanotto. Kaupunkia valaistaan valoilla ja tulilla. Helsingissä ylioppilaat marssivat soihtukul­
kueena Senaatintorilta sankarihaudoille. Illalla ikkunalaudoille sytytetään kynttilät.

Joulunajan juhlat
Jouluvalmistelut aloitetaan adventtisunnuntaina, jolloin sytytetään joulun ensimmäinen kynttilä. Lapsil-
le ostetaan adventtikalenteri, jonka luukkujen avaaminen aloitetaan ensimmäisenä adventtina.
Työpaikoilla, kouluissa ja lastentarhoissa vietetään pikkujouluja. Pikkujoulun vietto on varsinaisesta jou-
lunvietosta vapaamuotoisempi. Joulu on Suomessa perheen juhla. Jouluksi hankitaan joulukuusi, joka
koristellaan kynttilöillä ja muilla kuusenkoristeilla.
Jouluaattona (24.12.) syödään jouluruokia, esimerkiksi kinkkua, lanttu- ja perunalaatikkoa, riisipuuroa, lei-
vonnaisia. Lapista tulee joulupukki, joka jakaa lapsille joululahjoja. Jouluaattona tai joulupäivänä saate-
taan käydä kirkossa. Vanha tapa on, että joulupäivänä ollaan kotona ja toisena joulupäivänä, tapaninpäi-
vänä, käydään kylässä tai huvittelemassa.

211
 Sanasto
uudenvuodenpäivä, -n............ uue aasta esimene päev
vaihtumi/nen, -sen.........................................vahetumine
vala/a, -n...................................................................valada
lupaus, lupaukse/n............................................... lubadus
joulu/kausi, -kaude/n..........................................jõuluaeg
pyhäpäivä, -n............................................................. püha
lopettaja, -n..........................................................lõpetaja
kieli/alue, -aluee/n................................................keeleala
lukui/nen, -sen....................................................... arvukas
poltta/a, polta/n................................................. põletada
kynttilä, -n................................................................küünal
pääsiäi/nen, -sen...............................................lihavõtted
kirkko/vuosi, -vuode/n.................................... kirikuaasta
merkittävin, merkittävimmä/n....... tähelepanuväärseim
ylös/nousemus, -nousemukse/n...............ülestõusmine
palmusunnuntai, -n.............................. palmipuudepüha
kiirastorstai, -n...................................... vaikne neljapäev
pitkäperjantai, -n............................................ suur reede
katolinen kirkko............................................katoliku kirik
säätämä, -n......................sätestatud, kindlaks määratud
värjä/tä, -än.............................................................värvida
vappu, vapun................................................ esimene mai
abedissa, -n............................................................... abtiss
ilme, -en........................................................................ilme
aatto, aato/n...........................................................eelõhtu
sima, -n......................................................................mõdu
tippa/leipä, -leivä/n................................ magus küpsetis
4. Käännä sanat ja etsi jokaiselle sanalle esimerkkilause tekstistä Suomalaisten juhlapäivistä.
1) juhlia..........................................................................
2) aatto.........................................................................
3) viettää.......................................................................
4) loppiainen................................................................
5) pääsiäisviikko...........................................................
6) paasto.......................................................................
7) mämmi......................................................................
8) soihtukulkue.............................................................
5. Yhdistä lauseiksi. Kirjoita lauset vihkoon.
1. Uudenvuoden aattona juodaan kokkoja
2. Uudenvuoden aattona syödään joulun ensimmäinen kynttilä
3. Vuoden ensimmäinen päivä vietetään pikkujouluja
212
ylioppilas/lakki, -laki/n........ üliõpilasmüts, mille saavad
gümnaasiumi lõpetajad
pitä/ä, pidä/n............................................................kanda
juhannus, juhannukse/n.....................................jaanipäev
valvo/a, -n...........................................................ärkvel olla
itsenäisyyspäivä, -n..................................iseseisvuspäev
linna, -n......................................................................... loss
vastaan/otto, -oto/n.......................................... vastuvõtt
valais/ta, -en.................................................... valgustada
ikkuna/lauta, -lauda/n....................................... aknalaud
sytyttä/ä, sytytä/n................................................ süüdata
valmistelu, -n............................................... ettevalmistus
luukku, luuku/n............................................................luuk
ava/ta, -an.................................................................avada
pikkujoulu, -n......................................................eeljõulud
varsinai/nen, -sen .................................................. tegelik
vapaa/muotoisempi, -muotoisemma/n...........vabamas
vormis
hankki/a, hanki/n.............................. muretseda, hankida
koristel/la, -en......................................................... ehtida
koriste, -en................................................. kaunistus, ehe
joulu/aatto, -aato/n....................jõululaupäev, jõuluõhtu
kinkku, kinku/n............................................................. sink
leivonnai/nen, -sen..............................................küpsetis
jaka/a, jaa/n............................................................. jagada
lahja, -n...................................................................kingitus
joulupäivä, -n.....................................esimene jõulupüha
tapaninpäivä, -n.................tapanipäev, teine jõulupüha
huvitel/la, huvittele/n.......................................lõbutseda
9) vapunaatto...............................................................
10) järjestää..................................................................
11) lakittaa....................................................................
12) lanttu- ja perunalaatikko.......................................
13) kokko.......................................................................
14) jouluruokien tähteet..............................................
15) valvoa......................................................................
4. Loppiaisena vietetään Havis Amandan patsas
5. Pääsiäisenä syödään itsenäisyyspäivän vastaanotto
6. Vappuaattona sytytetään joulukuusi pois
7. Juhannusta viedään jouluruokia
8. Juhannusaattona järjestetään samppanjaa
9. Itsenäisyyspäiväna poltetaan mämmiä, pashaa ja lammasta
10. Adventtisunnuntaina lakitetaan tinaa
11. Työpaikoilla, kouluissa ja lastentarhoissa vietetään television ääressä
12. Jouluaattona valetaan viikonloppuna

6. Vastaa kysymyksiin.
1. Mitkä ovat tärkeimmät juhlapäivät suomalaisessa kalenterissa?
2. Milloin vietetään uuttavuotta, pääsiäistä, vappua, juhannusta, itsenäisyyspäivää, joulua?
3. Mitä tehdään uutenavuotena, pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, itsenäisyyspäivänä, jouluna?
4. Mitä syödään uutenavuotena, pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, itsenäisyyspäivänä, jouluna?
5. Millaisia pääsiäisviikon viikonpäivien nimiä tiedät?
6. Mistä ovat lähtöisin nimet vappu, pääsiäinen, juhannus?
7. Mitä eroja on suomalaisten ja virolaisten juhannuksenvietossa?
8. Milloin joulukausi alkaa ja päättyy?

Passiivin preesens
Jatka mallin mukaan ja kirjoita passiivin preesensistä omat muistisäännöt.
tuoda • juoda • vie- tuodaan
daan, ei tuoda
da, Huomaa!
dä • syödä • käydä
olla • huvitella ollaan
laan, ei olla
la,

grillata • haluta • grillataan

taan,
värjätä
juhlia • tanssia • juhlitaan
taan, ei juhlita
ta,
valvoa
ostaa • elää minä ostan osteetaan
taan,

lukea • hankkia minä luen luetaan

taan, ei lueta
ta,

viettää • polttaa minä vietän vieteetään

tään,

alkaa • aloittaa aletaan

taan

Muistisäännöt
Passiivin tunnus on ................................................................................................................
-a ja -ä muuttuvat ..................................................................................................................
Astevaihtelu esintyy ..............................................................................................................

Kielteisessä muodossa .........................................................................................................

213
 7. Kirjoita oikeassa muodossa.

1. Joulukuussa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa (elää) ........................... vuoden pimeintä aikaa.

2. Silloin (alkaa) .......................... odottaa joulua, valon ja ilon juhlaa.

3. Joulun pyhiin (valmistautua) ............................................. pitkään ja hartaasti.

4. Jouluvalmistelut (aloittaa) ............................ adventtisunnuntaina, jolloin (sytyttää) ............................ joulun

ensimmäinen kynttilä ja kirkoissa (laulaa) ............................ Hoosianna-virsi.

5. Lapsille (ostaa) ............................ adventtikalenteri, jonka luukkujen avaaminen (aloittaa) ............................

ensimmäisenä adventtina.

6. Työpaikoilla, kouluissa ja lastentarhoissa (viettää) ........................pikkujoulua ja (järjestää) ............................

glögijuhlia.

7. 13.12. (viettää) ...................................... Lucian, valontuojan, päivää.

8. Jouluksi (hankkia) ................................. joulukuusi, joka (koristella) .................................... kynttilöillä ja

muilla kuusenkoristeilla.

9. Tulen lämpö on tärkeä talvella. (Istua) ............................ takkatulen ääressä ja (polttaa) ............................

kynttilöitä.

10. Jouluaattona (syödä) ............................ jouluruokia, esimerkiksi kinkkua, joka usein (paistaa)

............................ itse.

11. Jouluruoaksi (nauttia) ..................................... vielä lipeäkalaa, lanttulaatikkoa, hernemuhennosta,

porkkanalaatikkoa ja rosollia.

12. Aattoiltana (avata) ............................ joulupukin tuomat lahjapaketit.

13. Joskus joululahjat (löytää) ………… ............................………… aamulla kuusen alta.

14. Toisena joulupäivänä, tapaninpäivänä, (vierailla) ........................ sukulaisten ja läheisten tuttavien luona.

15. Loppiaisena joulukuusi (viedä) ............................ pois ja (aloitta) ............................ taas arki.

8. Kuuntele (teksti nro 64) oikeat vastaukset äänitteeltä. 64

9. Kerro joulukaudesta Suomessa.

10. Kuvittele, että sinulla on ystävä, jolla ei ole aavistustakaan, millaisia

juhlapäiviä on Virossa. Kerro hänelle Viron pääsiäisestä, vapusta,
juhannuksesta, itsenäisyyspäivästä ja mitä silloin tehdään.

214
11. Lue resepti ja etsi sanakirjan avulla
verbien perusmuodot.
SAU S
PORKK ANAKIU
10 annosta

Tar vitaan:

margariini
500 g porkkanoita
1 sipuli
3 dl kermaa
1 tl suolaa
2 tl sokeria
skot tipähkinää
1 tl jauhettua mu uria
pp
½ tl rouhittua pi

Pinnalle:
argariinia
1 rkl juoksevaa m aa
naj
2 tl juoksevaa hu

Kuori porkkanat ja sipuli. Raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi tai leikkaa ne tulitikkumaisiksi suikaleik-
si. Halkaise sipuli ja viipaloi puolikkaat. Laita aineet voideltuun, uuninkestävään vuokaan ja sekoita. Se-
koita mausteet kermaan ja kaada seos vuokaan. Kaada margariini ja hunaja pinnalle. Paista 175-astei-
sessa uunissa noin 60 minuuttia.

Sanasto
porkkana/kiusaus, -kiusaukse/n............. porgandivorm
annos, annokse/n................................................ portsjon
dl = desilitra, -n.................................................. detsiliiter
kerma, -n..................................................................... koor
tl = teelusikalli/nen, -sen.............................teelusikatäis
jauhettu, jauhetu/n.......................................... jahvatatud
muskottipähkinä, -n................................ muskaatpähkel
rouhittu, rouhitu/n.......................................... purustatud
pippuri, -n...................................................................pipar
pinta, pinna/n...............................................................kate
rkl = ruokalusikalli/nen, -sen.................... supilusikatäis
juokseva, -n............................................................... vedel
kuori/a, -n...............................................................koorida
raasta/a, -n................................................................riivida
karkea raaste, karkea/n raastee/n....... jämedalt riivitud
toiduaine
leika/ta, leikkaa/n................................................... lõigata
tulitikkumai/nen, -sen.............................. tuletikutaoline
suikale, suikalee/n....................................................... riba
halkais/ta, -en.................................................... poolitada
viipälöi/dä, -n........................................................viilutada
puolikas, puolikkaa/n................................................. pool
voideltu, voidellu/n.................................. võiga määritud
uunikestävä vuoka, vuoa/n.............................. ahjuvorm
sekoitta/a, sekoita/n............................................. segada
mauste, maustee/n.......................................... maitseaine
kaata/a, kaada/n...................................................... kallata
seos, seokse/n.............................................................segu
paista/a, -n........................................................ küpsetada

12. Kirjoita resepti passiivissa. Malli: Kuoria – Porkkanat ja sipuli kuoritaan, …

13. Kokeile reseptiä. Maistuu todella hyvältä!

215
 Ehdottaminen
Lue ja vertaile, miten samoja asioita ilmaistaan viroksi.

Huomaa!
A: Mitä te teette itsenäisyyspäivänä?
B: Me ei tiedetä vielä. Ehkä me ollaan
kotona ja laitetaan jotain hyvää ruokaa
ja kutsutaan joku kylään.

A: Milloin seuraava juna lähtee?

A: Hei, mennään kävelylle! B: En muista. Katsotaan tuosta taulusta.
B: Mennään vaan. Puetaan
jotain lämmintä päälle.

14. Jatka.

1. Meidän pitäisi tavata iltapäivällä. Tavataan iltapäivällä!

2. Meidän pitäisi aloittaa työ kuudelta. ..............................................................................................................

3. Meidän pitäisi jättää talvivaatteet kotiin. .......................................................................................................

4. Meidän pitäisi pestä pyykkiä. ..........................................................................................................................

5. Meidän pitäisi soittaa Anulle. ..........................................................................................................................

6. Meidän pitäisi lähteä lomalle. .........................................................................................................................

7. Meidän pitäisi puhua suomea. ........................................................................................................................

8. Meidän pitäisi soitella useammin. ..................................................................................................................

9. Meidän pitäisi siivota komero. .........................................................................................................................

10. Meidän pitäisi ruveta säästämään. ...............................................................................................................

11. Meidän pitäsi mennä autolla. ........................................................................................................................

15. Kysy naapuriltasi, mitä hänen perheensä tekee usein.

Malli: A: Käyttekö te usein elokuvissa?
B: Kyllä käydään. / Ei käydä.

1. Kirjoitatteko te usein kirjeitä? 7. Soitatteko te usein tuttaville?

2. Luetteko te usein romaaneja? 8. Vietättekö te usein aikaa ystävien seurassa?
3. Käyttekö te usein ulkomailla? 9. Lämmitättekö te usein saunan?
4. Harrastatteko te urheilua? 10. Kuunteletteko te usein musiikkia?
5. Pelaatteko te usein tennistä? 11. Ratkaisetteko te usein ristisanatehtäviä?
6. Ulkoiletteko te usein? 12. Otatteko te usein valokuvia?

216
 36
Kappale

Modernin
maailman ihmeet

1. Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen

ihme ja syy, miksi se rakennettiin.

Toisen vuosisadan puolivälissä eKr laadittiin lista

maailman seitsemästä ihmeestä. Antiikin Kreikan
aikana ne olivat maailman mahtavimmat

tis iä
!
rakennukset ja monumentit.

tä
yp eis
Eg erv
T
1. Artemin temppeli a) valmistettiin pronssista, esitti auringonjumalaa Heliosta.
2. Babylonin riippuvat puutarhat b) pystytettiin Faroksen saarelle luotsaamaan laivat
turvallisesti kotisatamaan, oli maailman korkein rakennus.
3. Faroksen majakka c) rakennettiin muistuttamaan vuoria.
4. Kheopsin pyramidi d) veistettiin norsunluusta pääjumala Zeuksen kunniaksi.
5. Zeuksen kuvapatsas e) rakennettiin Kaarian kuninkaan Mausolloksen haudaksi.
6. Rodoksen kolossi f) rakennettiin Kreikan metsästyksen, luonnon ja
hedelmällisyyden jumalattaren kunniaksi.
7. Halikarnassoksen mausoleumi g) Kheops oli Egyptin faarao. Hänen käskystään
rakennettiin Gizan kaupunkiin mahtavat pyramidit.

Sanasto
vuosi/sata, -sada/n..................................................sajand
eKr = ennen Kristuksen syntymää.........enne Kristuse
sündimist
laati/a, laadi/n..................................................... koostada
lista, -n................................................................... nimekiri
ihme, -en........................................................................ime
riippuva, -n............................................................... rippuv
kuva/patsas, -patsaa/n........................................ raidkuju
pronssi, -n................................................................ pronks
esittä/ä, esitä/n.................................................... kujutada
auringonjumala, -n..................................... päikesejumal
pystyttää, pystytä/n..........................................püstitada
luotsa/ta, -an............................................ lootsi abil sõita
muistutta/a, muistuta/n................................ meenutada
vuori, vuore/n............................................................. mägi
veistää, -n...........................................................nikerdada
norsunluu, -n................................................... elevandiluu
kunnia, -n.........................................................................au
metsästys, metsästykse/n...........................................jaht
hedelmällisyys, hedelmällisyyde/n......................viljakus

217
 2. Sijoita aikajanalle seuraavat luvut: eKr • 1000-luku • 1200-luku • 1500-luku • 1800-luku •
1900-luku • 1920-luku • 1960-luku • 1990-luku • 2000-luku

3. Lue teksti ja täytä taulukko (käytä tarvittaessa apuna Internettiä).

Viime vuosituhannella maailmaa mullistivat keksinnöt. Lähes jokainen elämän osa-alue muuttui radikaa-
listi. Voidaan ajatella, että tuhat vuotta on nykyihmiselle liian pitkä ajanjakso: emme osaa hahmottaa
sitä. Vuosisataa on helpompi käsittää. Kuitenkin meille tärkeät asiat keksitiin jo tuhat vuotta sitten. Esi-
merkiksi kello keksittiin jo 1200-luvun lopulla kuten silmälasitkin.

Suomen keksintösäätiössä laadittiin lista viime vuosituhannen merkittävimmistä keksinnöistä. Ne olivat:

kirjapainokone • penisilliini • höyrykone • tietokone • puhelin •

transistori • muovi • DNA-rakenne • röntgensäteet • Internet

Tärkeitä keksintöjä ovat vielä: kirjoitustaito • tuli • pyramidi • sähkölamppu • pyörä • kirja • majakka
• paperi • teräsbetoni • patsas • elokuva • ruuti • pastörointi • mausoleumi • puutarha • vene • televi-
sio • auto • rivitalo • pilvenpiirtäjä • vetoketju • lentokone • ydinreaktori • laser • kännykkä • älykortti •
huppari • kumisaappaat • hyllykkö • kirves • kello • silmälasit

Sanasto
mullista/a, -n..................................................... vapustada
lähes......................................................................peaaegu
elämän osa-alue................................eluvaldkond, eluala
jakso, -n................................................................. periood
hahmotta/a, hahmota/n................ ette kujutada, tajuda
keksi/ä, -n.............................................................. leiutada
keksintösäätiö, -n ..........................................leiutusfond
kirjapaino/kone, -konee/n.............. (raamatu)trükimasin
höyry/kone, -konee/n...................................... aurumasin
muovi, -n............................................................. plastmass
röntgen/säde, -sätee/n................................. röntgenikiir
DNA-rakenne, -rakentee/n......................DNA-struktuur
kirjoitus/taito, -taido/n..................................... kirjaoskus
sähkö/lamppu, -lampu/n................................. elektripirn
teräsbetoni, -n............................................... raudbetoon
patsas, patsaa/n...................................................sammas
ruuti, ruudi/n....................................................... püssirohi
pastörointi, pastöroinni/n.................... pastöriseerimine
vene, venee/n.............................................................. paat
pilvenpiirtäjä, -n............................................ pilvelõhkuja
vetoketju, -n........................................................tõmblukk
ydinreaktori, -n...........................................tuumareaktor
äly/kortti, -korti/n................................................ kiipkaart
huppari, -n...............................................kapuutsiga pusa
hyllykkö, hyllykö/n.............................riiulid, riiulisüsteem

On viime vuosituhannen Ei ole viime vuosituhannen Sinun mielestäsi vielä tärkeitä

keksintö keksintö viime vuosituhannen keksintöjä
.............................................................. .............................................................. ..............................................................

.............................................................. .............................................................. ..............................................................

.............................................................. .............................................................. ..............................................................

.............................................................. .............................................................. ..............................................................

.............................................................. .............................................................. ..............................................................

.............................................................. .............................................................. ..............................................................

218
4. Ymmärrätkö sanat? Yhdistä vasemmalta ja oikealta yhteen sana ja sen selitys.

1) kirjapaino a) käänteentekevä muutos, mullistus

2) vallankumous b) voima, jonka tuloksena tapahtuu muutos
3) liukuhihna c) huomata, tajuta, panna merkille
4) laite d) laitos, jossa painetaan kirjoja
5) havaita e) kalteva pinta, jota pitkin jokin esine liikkuu
6) vaikuttaa f) tekninen väline, apuväline
7) merkitä g) informaation anto
8) tiedonvälitys h) tehdä jostakin huomioon otettava, tärkeä

5. Täytä taulukon ensimmäinen palsta.

Mitä tiedän tästä? Mitä uutta sain tietää?

kirjapaino

auto

tietokone

penisilliini

6. Lue tekstit ja täytä edellisen harjoituksen taulukon toinen palsta.

A. Kirjapainon keksi Gutenberg 1400-luvulla. Kirjapaino merkitsi todellista tiedonvälityksen vallan-
kumousta. Kirjapainokoneen avulla voitiin valmistaa hetkessä satoja kopioita teoksista. Raamattu,
jonka kopioimiseen munkilta meni noin vuosi, painettiin Gutenbergin kirjapainossa yhdessä viikossa.
Tämän keksinnön jälkeen alkoi myös lukutaidon yleistyminen.
B. Autojen sarjatuotanto aloitettiin Amerikassa Fordin-tehtaalla. Liukuhihnamenetelmän avulla autoja
kokoonpantiin sekunneissa ja tuotettiin miljoonia. Auton keksiminen mullisti matkustamisen ja
tavarankuljetuksen. Liikenne kasvoi ja maanteitä alettiin rakentaa. Autoja alettiin käyttää myös
tavarankuljetukseen, mikä nopeutti tavaraliikennettä ja näin kauppa-ala vilkastui.
C. 1940-luvulla kehitettiin laskutehtäviä suorittavia laskukoneita. Laitteet olivat suuria - kirjaimellisesti
huoneen kokoisia. 1970-luvulla tietokoneet siirrettiin konesaleista suunnittelutoimistoon ja labora-
torioon. 1980-luvulla kehitettiin henkilökohtainen tietokone jonka avulla siirryttiin uusiin tehtäviin
kuten tekstinkäsittelyyn ja taulukkolaskentaan. Alettiin käyttää sähköpostia.
1990-luvulla laajennettin tietokoneen käyttötapoja: tietokone muuttui jokaisen pienyrityksen
päivittäiseksi apuvälineeksi. Kehitettiin Internet – ikkuna koko maailmaan.
D. Penisilliinin keksijänä pidetään skotlantilaista tutkijaa ja lääkäriä Aleksander Flemingiä. Hän havaitsi
penisilliinin bakteereja tappavan vaikutuksen jo 1920-luvun lopussa, mutta vasta 1940-luvulla sitä
pystyttiin Yhdysvalloissa teollisesti valmistamaan sotavoimien käyttöön. Toisen maailmansodan
päätyttyä penisilliini saatiin myös vähitellen siviilikäyttöön eri puolilla maailmaa.
Fleming ja hänen kolleegansa Florey ja Chain saivat työstään lääketieteen Nobel-palkinnon.

219
 Sanasto
merkit/ä, merkitsee........................................ tähendada
todelli/nen, -sen..................................................... tõeline
tiedon/välitys, -välitykse/n........................... infovahetus
vallan/kumous, -kumoukse/n......................revolutsioon
raamattu, raamatu/n................................................ piibel
munkki, munki/n....................................................... munk
luku/taito, -taido/n......................................lugemisoskus
yleistymi/nen, -sen..............................................levimine
sarja/tuotanto, -tuotanno/n..................... masstoodang
liukuhihna, -n....................................................... konveier
menetelmä, -n...................................................... meetod
kuljetus, kuljetukse/n......................................... transport
kauppa-ala, -n........................................... kaubandus(ala)
vilkastu/a, -n....................................................... elavneda
kehittä/ä, kehitä/n..............................................arendada
laskutehtävä, -n......................................arvutusülesanne
laite, laittee/n............................................................seade
kirjaimellisesti............................ sõna-sõnalt, täht-tähelt
kokoi/nen, -sen..................................................... suurune
suunnittelu, -n............................................. kavandamine
henkilökohtai/nen, -sen...........................................isiklik
tekstinkäsittely, -n........................................tekstitöötlus
taulukko/laskenta, -laskenna/n...................tabelarvutus
pien/yritys, -yritykse/n...............................väikeetttevõte
päivittäi/nen, -sen..........................................igapäevane
apu/väline, välinee/n.......................................abivahend
teollisesti........................................................ tööstuslikult
sotavoimat............................................................ sõjavägi
siviili/käyttö, -käytön....................................tsiviilkasutus

7. Vastaa kysymyksiin edellisten tekstien perusteella. Päätä, onko kysymys osasta a, b, c vai d.

1. Ketä pidetään penisilliinin keksijänä?

2. Mitä alettiin rakentaa autojen sarjatuotannon tuloksena?
3. Milloin penisilliini saatiin siviilikäyttöön?
4. Kenelle myönnettiin penisilliinin keksimisestä Nobel-palkinto?
5. Milloin kirjapaino keksittiin?
6. Minkä avulla tuotettiin miljoonia autoja?
7. Miksi penisilliiniä pidetään tärkeänä keksintönä?
8. Mikä nopeutti tavaraliikennettä?
9. Mitä voitiin tehdä kirjapainon avulla?
10. Mihin tehtäviin siirryttiin henkilökohtaisen tietokoneen avulla?
11. Mitä sanotaan ikkunaksi maailmaan?
12. Milloin kehitettiin henkilökohtainen tietokone?
13. Missä aloitettiin autojen sarjatuotanto?
14. Kuinka nopeasti painettiin Raamattu Gutenbergin kirjapainossa?

Passiivin imperfekti
Jatka.
pystyä pysty tään pystyttiin
ttiin ei pystytty
tty
Huomaa! keksiä
laatia
sanoa
rakentaa rakennetaan rakennettiin
ttiin ei rakennettu
ttu
kehittää
tuottaa
aloittaa
voida voidaan voitiin
tiin ei voitu
tu
saada
suunnitella suunnitellaan suunniteltiin
tiin ei suunniteltu
tu

220
8. Kuuntele (teksti nro 65) Ainon, Karoliinan, Juhanin, Jaanan ja 65
Markuksen mielipiteet tärkeimmistä keksinnöistä ja täytä taulukko.

Mikä keksintö? Miksi se on tärkeä? Milloin sai sen?

Aino, 81 vuotta

Karoliina, 9 vuotta

Juhani, 56 vuotta

Jaana, 26 vuotta

Markus, 34 vuotta

Passiivin imperfektin käyttö puhekielessä

Me käytiin eilen elokuvissa. = Me kävimme eilen elokuvissa. Huomaa!
Me ei tavattu tuttuja. = Emme tavanneet tuttuja.

9. Lue teksti passiivin muodossa.

Kävimme kaverini kanssa viikonloppuna tiedekeskus Heurekassa. Siellä oli esillä liikennenäyttely ja pää-
simme kokeilemaan, miltä tuntuu olla ajosimulaattorissa. Kokeilimme myös peliä, jossa rakensimme lai-
vaväylän. Joitain vuosia sitten kokeilimme veljeni kanssa peliä, jossa sulatimme metallia liekkisulatolla.
Heurekan toisessa näyttelyssä opimme säästävästä kulutuksesta. Tutustuimme erilaisiin mahdollisuuk-
siin kierrättää tavaroita ja luoda käytetyistä tavaroista jotain uutta. Saimme uutta tietoa myös ympäris-
tönsuojelukeksinnöistä. Emme tienneetkään ennestään, miten arvokas voi olla pieni säilykepurkkikin.
Päätimme, että alamme jatkossa kierrättää jätteemme huolellisemmin. Eilen lajittelimmekin erikseen
metallit, lasit, paperit, biojätteet, kaatopaikkajätteet ja polttokelpoiset jätteet. Keräsimme erikseen
myös käytetyt paristot ja akut.

Sanasto
tiede/keskus, -keskukse/n.........................teaduskeskus
kokeil/la, -en..................................... proovida, katsetada
ajosimulaattori, -n..................................sõidusimulaator
väylä, -n....................................................................... kanal
sulatta/a, sulata/n.................................................sulatada
sulatto, sulato/n................................. metallisulatustehas
säästävä, -n............................................................ säästev
kulutus, kulutukse/n.......................................... tarbimine
kierrättä/ä, kierrätä/n.................................... taaskasutus
ympäristösuojelu, -n............................. keskkonnakaitse
arvokas, arvokkaa/n...........................................väärtuslik
säilyke/purkki, -purki/n...............................konservipurk
jäte, jättee/n................................................... prügi, jääde
huolellisemmin................................................ hoolsamalt
lajitel/la, lajittele/n........................................... sorteerida
erikseen..................................................................... eraldi
lasi, -n.......................................................................... klaas
kaato/paikka, -paika/n..........................................prügila
polttokelpoi/nen, -sen..........................põletamiskõlblik
kerä/tä, -än.............................................................. korjata
paristo, -n................................................................ patarei
akku, aku/n.................................................................... aku

221
 10. Vasta kysymyksiin.
1. Mikä modernin maailman keksinnöistä on 4. Milloin se keksittiin? Missä?
sinulle tärkeä? 5. Millä tavalla se on muuttanut sinun elämääsi /
2. Miksi? muiden ihmisten elämää?
3. Milloin aloit käyttää sitä? 6. Mitä käytettiin, tehtiin ennen tätä keksintöä?

Kas sa oskad soome keeles...

1) nimetada soomlaste tähtpäevi?
Osaatko? 2) rääkida soomlaste olulisematest tähtpäevadest (millal ja kuidas neid tähistatakse)?
3) moodustada passiivi oleviku ja mineviku vorme ja neid kasutada?
4) nimetada inimkonna suurimaid leiutisi?
5) kirjeldada mõnda leiutist?

Naapurivisa
1. Suomen lippu ...? 6. Mitä pikkujoulu tarkoittaa?
a) on valkoinen, sininen ja punainen. a) iloista jouluaaton viettoa
b) on siniristilippu. b) köyhän ihmisen joulunviettoa
c) on sininen ja valkoinen. c) pikkulasten joulujuhlia
d) kuvaa Suomen järviä ja valkoista lunta. d) työpaikoilla, kouluissa ja lastentarhoissa
järjestettäviä joulujuhlia
2. Liputuspäivä tarkoittaa …
a) päivää, jolloin liputetaan Suomen lipulla. 7. Mitkä ovat jouluruokia Suomessa?
b) että lippu saa olla salossa yön yli. a) pahvilaatikko
c) että jokaisella kansalaisella on myös oikeus b) porkkanalaatikko
juhlistaa omia juhlapäiviään liputtamalla. c) paistettu kinkku
d) lipun nostamista salkoon aamulla ja d) sianpaisti
laskemista auringon laskuun mennessä.
8. Mitkä maailman seitsemän ihmettä ovat?
3. Mikä seuraavista ei ole liputuspäivä a) puistot ja puutarhat
Suomessa? b) kadut ja aukiot
a) 6.12, itsenäisyyspäivä c) rakennukset ja monumentit
b) 1.1, uudenvuodenpäivä d) sillat ja tornit
c) 1.5, vappu
9. Milloin keksittiin kirjapaino?
d) kansainvälinen lastenpäivä
a) juhannusaattona
4. Mitä tehdään pääsiäisenä? b) 1400-luvulla
a) Aloitetaan paasto. c) viime vuosisadalla
b) Syödään mämmiä. d) 1920-luvulla
c) Liputetaan koko maassa.
10. Mitä sinulla on kotona?
d) Syödään piparkakkuja.
a) helmitaulu
5. Milloin lakitetaan Havis Amandan patsas? b) kännykkä
a) juhannusaattona c) taskulaskin
b) jouluaattona d) pelikonsoli
c) vappuaattona
d) uudenvuodenaattona

222
 Kuuntelutekstit

Kappale 1
Teksti numero 1 1
Satu on koulussa ensimmäisellä luokalla. Hänen koulunsa sijaitsee Köyliössä. Köyliö on Suomen kunta,
joka sijaitsee Länsi-Suomessa. Aamulla Satu kävelee kouluun. Joskus sää on kylmä ja tuulee. Usein sa-
taa. Kun sade loppuu, tekee auringonpaiste taas iloiseksi. Satu pitää koulusta, koska siellä on mukavia
kavereita ja kivoja opettajia. Satu tykkää äidinkielestä ja matematiikasta. Hänestä myös kouluruoka on
hyvää.

Kappale 2
Teksti numero 2 2

abcdefghijklmnopqrstuvwxyz åäö

Teksti numero 3 3

Saunan edessä on puu. Turkkilaiset asuvat Turkissa.

Menen saunaan. Seppo on suomalainen.
Lapsi tuli koulusta. Meillä oli mukava viikonloppu.
Merellä on kova tuuli.
Tänään oli hyvä päivä. Sade loppui.
Hyvää päivää kaikille! Sydän särkyi.
Haluan syödä ja juoda.
Sari on koulussa ensimmäisellä luokalla. Banaanit maksavat paljon.
Ravintolassa syömme ja juomme. Odotan bussipysäkillä.
pitkä työpäivä Baari on täynnä ihmisiä.
Tämä pieni tie vie Köyliöön.
Pöydät olivat täynnä herkullista ruokaa. Ostin kengät Helsingistä.
köyhän höyryisen saunan löylyt Auringonpaiste tekee iloiseksi.
Näytteljän täytyy näytellä.
Kyllä Olli tulee Tallinnaan.
Mikä sinun nimi on?
Mitä kello on? Kissa istui kassissa.
Onko sinun naapuri virolainen?
Pariisin kaduilla on kiva kuunnella
kaunista musiikkia.
Italialaiset politiikot ovat hyvin emotionaalisia.

223
 Teksti numero 4 4

• Jouhtimäki • Myllynperä • Tuohimäki • Heinäaho • Suonpäänkulma • Ruoke • Perälä • Haataja • Ruo-

komäki • Vuontee • Noukkavaara • Kyyjärvi • Köyliö • Hauhonselkä • Keuruu • Autiokangas • Keihärin-
koski • Kyränlahti • Peurasuo • Siuntio

Teksti numero 5 5

Tulen Jouhtimäeltä ja menen Myllynperälle. Kyyjärveltä menen Köyliöön.

Tulen Myllynperältä ja menen Tuohimäelle. Köyliöstä menen Keihärinkoskelle.
Tulen Tuohimäeltä ja menen Suonpäänkulmaan. Tulen Keihärinkoskelta ja menen Nuokkavaaraan.
Tulen Suonpäänkulmasta ja menen Kyyjärvelle.

Kappale 3
Teksti numero 6 6

TERVEHDYKSET

Dialogi A Dialogi D
On aamu. On aamu. On päivä. On ilta.
Äiti sanoo: „Hyvää huomenta!” Timo sanoo ja Juuso vastaa:
Lapsi herää ja vastaa: „Huomenta!” „Hei!”
„Hei!”
Dialogi B
„Moi!”
On päivä.
„Moi!”
Jukka sanoo: „Hyvää päivää!”
Pekka vastaa: „Päivää!” „Terve!”
„Terve!”
Dialogi C
On ilta. Dialogi E
Minna sanoo: „Hyvää iltaa!” Myöhään illalla.
Anne vastaa: „Iltaa!” Äiti sanoo: „Hyvää yötä. Nuku hyvin!”
Lapsi vastaa: „Hyvää yötä!”
Teksti numero 7 7

HYVÄSTELY
Dialogi A Dialogi B Dialogi C Dialogi D
A: Näkemiin! A: Hyvää päivän jatkoa! A: Hyvää matkaa ja A: Hyvää viikonloppua!
B: Näkemiin! Nähdään huomenna! tervetuloa uudelleen! B: Sitä samaa!
B: Kiitos samoin! B: Kiitos, hei!
Nähdään! A: Hei! Hei!

Teksti numero 8 8

KIITTÄMINEN
Dialogi A Dialogi B Dialogi C Dialogi D Dialogi E
A: Ole hyvä, Jyrki! A: Olkaa hyvä! A: Kiitos Teille! A: Hyvää A: Kiitos ruuasta!
B: Kiitos! B: Kiitoksia! B: Ei kestä! ruokahalua! B: Ole hyvä!
B: Kiitos!
224
Teksti numero 9 9

ANTEEKSIPYYNTÖ
Dialogi A Dialogi B Dialogi C
A: Anteeksi, että olen A: Anteeksi! A: Olen pahoillani!
myöhässä! B: Ei se mitään! B: Ei se haittaa!
B: Ei se mitään!

Teksti numero 10
10
KYSYMINEN
Dialogi A Dialogi B
A: Anteeksi, missä on WC? A: Anteeksi, osaatteko sanoa, missä pankki on?
B: Tuolla vasemmalla. B: Tuo tuolla oikealla.
A: Kiitos. A: Kiitos.

Teksti numero 1111

Ole hyvä! - Kiitos! Kiitos, hei! - Hei, hei!

Näkemiin! - Näkemiin! Hyvää ruokahalua! - Kiitos!
Anteeksi, että olen myöhässä! - Ei se mitään! Hyvää iltaa! - Iltaa!
Hyvää huomenta! – Huomenta! Olen pahoillani! - Ei se haittaa!
Hyvää yötä! - Hyvää yötä! Nähdään huomenna! - Nähdään!
Hyvää päivän jatkoa! - Kiitos samoin! Tervetuloa! - Kiitos!
Kiitos teille! - Ei kestä! Anteeksi, missä on WC? - Tuolla vasemmalla.

12
Teksti numero 12

KUULUMISIA
Dialogi A Dialogi B Dialogi C
A: Miten menee? A: Mitä kuuluu? A: Miten sinä voit tänään?
B: Kiitos, hyvin! Entä sinulla? B: Kiitos, hyvää! Entä sinulle? B: Kiitos, paljon paremmin!
A: Kiitos, hyvin! A: Kiitos, hyvää!

13
Teksti numero 13.

Mitä kuuluu? - Hyvää, kiitos. Huomenta, mitä kuuluu? - Kiitos, hyvää.

Miten menee? - Kiitos, hyvin. Hei! Miten sinulla menee? - Hyvin.
Miten sinä voit tänään? - Kiitos, paljon paremmin. Moi! Miten menee? - Ihan hyvin.

Kappale 4
Teksti numero 1414

A: Montako ihmistä Suomessa asuu?

B: Suomessa on asukkaita noin 5 300 000. Eniten ihmisiä asuu Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomi
on harvaan asuttua.

225
 A: Montako ihmistä Helsingissä asuu?
B: Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu noin 580 000 ihmistä.

A: Montako järveä Suomessa on?

B: Suomessa on noin 190 000 järveä. Suomi on tuhansien järvien maa. Suurin järvi on Saimaa 4 377 km².
Pisin joki on Kemijoki 483 kilometriä. Suomen luonto on kaunis ja puhdas.

A: Miten suuri Suomi on?

B: Suomen pinta-ala on 338 127 km². Maa-alasta 75 % on metsää, 10 % vettä ja 6 % viljeltyä maata.

Teksti numero 1515

Suomen pienin hallinnollinen yksikkö on kunta. Vuoden 2008 alussa niitä oli 415, joista kaupunkeja 113.
Kunnat muodostavat isompia alueita eli maakuntia. Suomessa on 20 maakuntaa. Suomessa on nykyään
kuusi lääniä. Jokaisella läänillä on oma pääkaupunki. Suomeen kuuluu myös Ahvenanmaa, jolla on itse-
hallinto eli autonomia.

Kappale 5
16
Teksti numero 16

Dialogi A Dialogi D
A: Hei, anteeksi, paljonko kello on? A: Anteeksi, voitteko sanoa, mitä kello on?
B: Se on lähes yhdeksän. B: Se on tasan yhdeksän.
A: Oho, niin paljon jo… Kiitos! A: Hyvänen aika, minun kelloni on jäljessä,
minä myöhästyn tunnilta.
Dialogi B
A: Huomenta! Mitä kello on? Dialogi E
B: Puoli viisi. A: Kuule, mitä kello on?
A: Vasta puoli viisi! Niin vähän! Nukutaan vielä! B: Se on kymmenen yli.
A: Yli mitä?
Dialogi C B: Kymmenen yli kuusi.
A: Kello on jo melkein kaksitoista. Minä menen A: Ahah, kiitos!
nyt kotiin. Soitellaan huomenna. Hyvää yötä!
B: Soitellaan, hyvää yötä! Dialogi F
A: Anteeksi, mitä kello on?
B: Hetkinen, minä katson, se on kuusi
vaille seitsemän.
A: Kiitos!

Teksti numero 1717

Kello on yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi.

Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen minuuttia vaille kaksi.
Kello on kaksikymmentä minuuttia yli yksi. Kello on varttia yli kuusi.
Kello on puoli kaksi. Kello on varttia vaille neljä.

226
Kappale 6
Teksti numero 18
18
A: Terve! Olen Alena Yamaguchi ja vaikka nimeni on saksalainen ja japanilainen, olen Amerikasta kotoi-
sin. Suomea opiskelin Helsingissä. Olen sihteerinä töissä Amerikan suurlähetystössä Helsin­gissä,
olen siellä ainoa amerikkalainen, joka puhuu suomea! Olen 25-vuotias. Puhun suomen lisäksi
englantia ja saksaa. Valitettavasti en puhu ranskaa, mutta haluan opiskella.

B: Hei kaikille, minä olen Istvan Zöld, siis etunimi on Istvan ja sukunimi on Zöld. Minä olen unkarilainen
ja minun äidinkieli on unkari, mutta olen kotoisin Keski-Romaniasta, Transilvaniasta. Ne, jotka harras-
tavat kauhuelokuvia ja vampyyrejä, varmasti tietävät, mistä syystä Transilvania on kuuluisa. Asun nyt
Helsingissä. Olen opiskelija, opiskelen Helsingin yliopistossa historiaa. Olen 24 vuotta vanha. Minulla
on suomalainen tyttöystävä Susanna. Minä osaan suomea jo aika hyvin. Puhun sujuvasti englantia ja
ymmärrän hiukan saksaa.

C: Heippa! Minä olen Zhenja. Minun kotimaani on Venäjä ja olen asunut koko elämäni Pietarissa. Olen
18-vuotias.Tällä hetkellä olen työssä Espoossa isossa sairaalassa. Minusta tulee sairaanhoitaja. Opis-
kelen lääketiedettä pietarilaisessa ammattikoulussa. Puhun venäjää ja hiukan viroa. Suomea puhun
huonosti, mutta minä opiskelen kielikurssilla.

D: Moi! Minä olen Markus Mikkonen, 18. Olen lukiolainen. Opiskelen lukion kolmannella luokalla, olen
siis abiturientti. Keväällä kirjoitan ylioppilaaksi. Suomi on äidinkieleni, mutta puhun hyvin myös
ruotsia ja englantia. Minun haaveammatti on hiihtokoulun opettaja. Pidän perinteisestä hiihdosta,
mutta harrastan myös lautailua ja laskettelua.

19
Teksti numero 19

Dialogi A
A: Huomenta! Me emme ole aikaisemmin tavanneet. Minä olen Sanna Lähteenmäki.
B: Niina Semjonova. Hauska tavata!

Dialogi B
A: Saanko esitellä: ystäväni Istvan Zöld Unkarista ja kollegani Timo Tuominen Hangosta.
B: Hauska tutustua!
C: Hauska tutustua!

Dialogi C
A: Hei, Minä olen Markus.
B: Hauska tavata!

Teksti numero 20
20
Dialogi A
A: Hei! Minä olen Sixten Ruotsista, olen ruotsalainen. Mistä sinä olet?
B: Ai minä. Minä olen myös ruotsinkielinen, mutta olen Suomesta. Nimeni on Jonas.
A: Hauska tavata!

Dialogi B
A: Hei! Minä olen Anna.
B: Hei! Hauska tavata! Minä olen Pertti. Asutko sinä Virossa?

227
 A: Kyllä, mutta olen kotoisin Venäjältä, Moskovasta.
B: Niinkö? En ole ikinä käynyt Moskovassa, mutta olen ollut kerran Pietarissa.

Kappale 7
21
Teksti numero 21

Heippa! Minun nimeni on Jaana. Olen kotoisin Virosta ja asun Haapsalussa.

Olen asunut myös Suomessa, Saksassa, Englannissa ja Unkarissa.
Minun äidinkieleni on viro. Suomi oli ensimmäinen vieras kieli, jonka opin.
Venäjää opiskelin koulussa seitsemän vuotta.
Opiskelin viisi vuotta Tallinnan yliopistossa englantia ja saksaa.

1. Mistä Jaana on kotoisin?

2. Missä Jaana asuu?
3. Missä maissa Jaana on vielä asunut?
4. Mikä on Jaanan äidinkieli?
5. Mikä oli ensimmäinen vieras kieli, jonka Jaana oppi?
6. Mitä kieltä Jaana opiskeli koulussa?
7. Mitä kieliä Jaana opiskeli yliopistossa?

22
Teksti numero 22

A: Mikä sinun nimi on? B: Puhun englantia, suomea, saksaa, ruotsia.

B: Minun nimi on Jaana.
A: Mistä sinä olet kotoisin?
B: Olen kotoisin Virosta.
A: Missä sinä asut?
B: Asun Virossa, Haapsalussa.
A: Mikä on sinun äidinkieli?
B: Minun äidinkieli on viro.
A: Mitä kieliä sinä vielä puhut?
A: Mikä oli ensimmäinen vieras kieli, jonka opit?
B: Suomi oli ensimmäinen vieras kieli, jonka opin.
A: Missä sinä opiskelit venäjää?
B: Venäjää opiskelin koulussa.
A: Puhutko sinä englantia?
B: Englantia puhun sujuvasti.
A: Oletko sinä tulkki?
B: En ole tulkki, olen opiskelija.

Kappale 8
23
Teksti numero 23

A: Minä tykkään musiikista, koska siellä ei anneta kotiläksyjä, mutta en voi sietää historiaa,
koska se on tylsää.

B: En pidä venäjästä, koska en ymmärrä sitä, mutta kuvataiteesta pidän, koska opettaja on mukava.

C: Pidän liikunnasta, koska olen aina harrastanut urheilua, ja musiikista, koska ope on nuori ja kaunis,
mutta maantiede on yhtä kuivaa kuin opettajakin.

D: Koulussa lempiaineitani olivat kielet. Opin niitä aika helposti, koska opiskelin ahkerasti ja minulla
on aika hyvä “kielipää”. En pitänyt liikunnasta, koska olen kömpelö ja opettaja kiusasi.

228
E: Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa en voinut sietää, koska niiden logiikka ei mennyt päähäni. Kielistä olen
aina pitänyt. Musiikkitunnit kevensivät tiukkaa opiskelua ja niistä sai välillä muuta ajateltavaa.

F: Pidin koulussa eniten historiasta ja maantieteestä. Ne ovat aina kiinnostaneet minua ja kaiken lisäksi
opettajatkin olivat vielä hyviä. Tylsimpiä aineita olivat sellaiset, joissa opetus oli huonotasoista. Hyvä
opettaja voi saada melkein jokaisen aineen kiinnostavaksi.

Kappale 9
24
Teksti numero 24

Laaksojen perhe asuu Kouvolan lähellä Kuusankosken kaupungissa. Perheessa on isä, äiti ja kolme lasta.
Perheen isä on lääkäri ja työskentelee Kuusankosken sairaalassa. Äiti on töissä hotellissa sihteerinä.
Perheen pojat ovat koulussa: Ville on lukiossa ja Mika peruskoulussa. Heillä on lyhyt koulumatka, koska
koulu on heidän kodin lähellä. Perheen nuorin, Laura on vasta kolmevuotias ja on päivällä lastentarhas-
sa. Päiväkoti sijaitsee äidin työpaikan lähellä.

25
Teksti numero 25

Dialogi A Dialogi D
A: Kenen tämä reppu on? Mika, onko se sinun? A: Onko isä vielä täällä, hänen lompakko
B: On. Se on minun. on jäänyt pöydälle.
B: Isä!
Dialogi B
A: Ville, mitä sinä etsit? Dialogi E
B: Minun avaimet ovat hukassa. A: Äiti, minun vetoketju on rikki!
B: Voi harmi!
Dialogi C
A: Missä teidän futismatsi illalla on, Dialogi F
tulenko minä hakemaan? A: Mika, milloin sinun koulupäivä loppuu?
B: Ei tarvitse. Akin isä tulee. Sinun pitää mennä hammaslääkäriin.
B: Pääsen kolmelta.

26
Teksti numero 26

Kuusankoski sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kuusankoskelta Kotkaan on

55 kilometriä, Lahteen 65 ja Helsinkiin 140 kilometriä.

Kuusankoskella on yli 20 000 asukasta.

Kaupungin läpi virtaa Kymijoki. Joella on kolme koskea.

Kaupungin suurimmat työnantajat ovat paperitehdas ja sairaala.

Kunnan keskus on kaupungintalon ympärillä. Keskustassa ovat myös apteekki ja terveyskeskus. Aptee-
kin vieressä on posti. Postin lähellä ovat poliisiasema ja koulu. Koulun takana on kirkko. Elokuvateatterin
ja uimahallin välissä on kahvila. Joen rannalla on uimaranta ja muutama ravintola. Kaupungissa on mon-
ta päiväkotia ja muutama kirjasto. Kauempana ovat urheilukenttä ja jäähalli.

Minun koti on kirjaston takana Kymenlaaksonkadulla. Meidän kodin lähellä on koulu.

229
 Kappale 10
Teksti numero 27
27
1. Aurinko paistaa vain vähän aikaa.
2. Päivät ovat pitkät ja aurinko paistaa.
3. Päivä on vain kuusi tuntia pitkä.
4. Tuulee kovasti ja on myrskyjä.
5. Ilmat tulevat kylmiksi ja lehdet putoavat puista.
6. Lämpötila on 20 astetta nollan alapuolella.
7. Päivät ovat lyhyet ja harmaat.
8. Lämpötila nousee ja lumi sulaa.
9. Yö on lyhyt ja valoisa.
10. Sataa vettä, räntää ja lunta.
11. Muuttolinnut palaavat etelästä Suomeen.
12. Lehdet tulevat puihin ja kukat alkavat taas kukkia.

28
Teksti numero 28

1. Roomassa paistaa aurinko ja lämpötila on +5. Sää on sateeton.

2. Pietarissa on kahdeksan astetta lämmintä ja on pilvistä.
3. Dublinissa on +8 astetta ja sataa vettä.
4. Tukholmassa on neljä astetta nollan alapuolella ja sataa lunta.
5. Lissabonissa on +15, on ukkosta.
6. Riiassa on lämpötila nollan ympärillä ja sataa räntää.

29
Teksti numero 29

1. Oli pilvistä, mutta lämmintä.

2. Satoi vettä, lämpötila oli +16.
3. Oli selkeää, mutta viileää.
4. Puhalsi kova tuuli, mutta aurinko paistoi.
5. Oli melko selkeää, ei satanut.
6. Tuuli ja usein oli ukkosta, oli kuumaa.
7. Satoi ja oli myrskyjä.
8. Satoi.

Kappale 11
30
Teksti numero 30

Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella kesällä aurinko voi paistaa läpi yön eli aurinko ei laske horisontin
taakse. Ilmiötä kutsutaan keskiyön auringoksi tai polaaripäiväksi. Tämä yötön yö kestää toukokuun
lopusta heinäkuun alkuun. Kesän pituus on Lapissa noin 2,5 kuukautta. Hellepäiviä on kesän aikana
Lapissa vain 1-5. Kesällä Lapissa liikkujan vaivana ovat hyttyset. Täytyy varata mukaan hyvä hyttyssuoja.

Talvi alkaa Lapissa lokakuun puolivälissä ja on vuodenajoista pisin, se kestää noin 200 päivää. Silloin
aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiötä kutsutaan kaamokseksi, polaariyöksi.

Talven alimmat lämpötilat ovat Lapissa -45 – -50 astetta. Talvella, kun on pakkanen ja taivas on selkeä,
voi nähdä revontulet. Yleisimmät värit ovat vihertävänkeltainen ja punainen.

Elokuussa alkavat soilla näkyä ensimmäiset merkit saapuvasta ruskasta. Suomenkielinen sana ruska
merkitsee syksyistä väriloistoa. Ruska syntyy kun valo vähenee ja ilma kylmenee. Lehtivihreä hajoaa ja
lehden sisältämät muut väriaineet kuten punaisen, oranssin, kullan, keltaisen ja ruskean sävyt pääsevät
näkyviin. Ruska kestää kahdesta kolmeen viikkoa ja on parhaimmillaan syyskuun puolessa välissä.

230
 31
Teksti numero 31

1. Sää muuttuu viileäksi. 8. Huhtikuussa vietämme kuukauden Espanjassa.

2. Pohjoisessa sataa lunta, mutta etelässä
paistaa aurinko.
3. Tänään tulee televisiosta hyvä luontoelokuva.
4. Kuuntelen radiosta säätiedotuksen.
5. Keväällä päivät ovat lämpimät ja yöt kylmät.
6. Sääennuste lupaa, että ilma muuttuu kylmäksi.
7. Lumi alkaa sulaa maaliskuussa.
9. Sadekuuron jälkeen sää selkenee.
10. Kylmänä talvena kaikki joet, järvet ja
meretkin ovat jäässä.
11. Missä kuussa talvi alkaa?
12. Maaliskuussa alkaa kevät.
13. Missä kuussa alkaa koulu?

Kappale 12
32
Teksti numero 32

A: Kuule, monesko päivä tänään on?

B: Tuota, viidestoista. Viidestoista helmikuuta. Miksi kysyt?
A: Odotan hiihtolomaa. Vielä kaksi viikkoa. Meillä se alkaa ensimmäinen maaliskuuta. Entä teillä?
B: Jo viikon päästä, kahdeskymmeneskolmas helmikuuta. Mitä sä teet?
A: Olen Lapissa. Tähän asti olen joka talvi lasketellut, mutta tänä vuonna sain jouluksi freestyle-laudan,
jolla on helppo aloitella.
B: Menettekö te porukalla?
A: Ihan perheen kanssa, meillä on mökki Levillä. Levillä on paljon rinteitä ja ne on aina hyvässä kunnossa.
B: Tänä vuonna on kunnon pakkaset.
A: Niin on, pitää osata pukeutua ettei palele.

33
Teksti numero 33

Tammikuu on pakkaskuu Toukokuu on kukkakuu Syyskuu onkin sienikuu

Helmikuu on hiihtokuu Kesäkuu on uintikuu Lokakuu on saapaskuu
Maaliskuussa sulaa jää Heinäkuussa hellesää Marraskuu taas jäätää maan
Huhtikuu jo lämmittää Elokuuhun kesä jää Joulukuussa juhlitaan

34
Teksti numero 34

1. Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. 7. Seitsemäs kuukausi on heinäkuu.

2. Toinen kuukausi on helmikuu.
3. Kolmas kuukausi on maaliskuu.
4. Neljäs kuukausi on huhtikuu.
5. Viides kuukausi on toukokuu.
6. Kuudes kuukausi on kesäkuu.
8. Kahdeksas kuukausi on elokuu.
9. Yhdeksäs kuukausi on syyskuu.
10. Kymmenes kuukausi on lokakuu.
11.Yhdestoista kuukausi on marraskuu.
12. Kahdestoista kuukausi on joulukuu.

Kappale 13
Teksti numero 35
35

Mökki on pieni, yleensä hirsistä rakennettu talo. Mökki, kesämökki, on suomalaisen unelma. Suomalai-
nen haaveilee kesämökistä järven rannalla, vaikka joka kolmas mökki sijaitseekin keskellä metsää. Järvi
ja luonto ovat suomalaiselle tärkeitä. Suomalainen haluaa olla rauhassa – omalla mökillä. Keskellä suo-
malaista luontoa, omalla rannalla.

231
 Kesämökkiin tai sen yhteyteen kuuluu lähes poikkeuksetta sauna. Rantasauna. Sauna järven rannalla.
Sauna on suomalainen keksintö. Sauna on yhtä vanha kuin Suomen kansa. Sauna on pyhä paikka.

Vaikka nykyisin yhä useampi mökki rakennetaan täysillä mukavuuksilla, on suurimmassa osassa mökeistä
yhä kantovesi ja ulkovessa.

Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä. Eniten kesämökkejä oli Kuusamossa, yli 6 000.
Suosittuja mökkikuntia ovat myös Mikkeli, Kuopio, Tammisaari ja Mäntyharju.

Mökinomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Alle 40-vuotiaita mökinomistajia on vain kuusi prosenttia.

Halvin kesämökki maksoi vuonna 2006 sata euroa. Kalleimmillaan mökki maksaa yli kaksi miljoonaa euroa.

36
Teksti numero 36

A: Menemme Leville lautailemaan. Olemme yötä vuokramökissä. Otan mukaan lumilaudan, repun,
lautailuvaatteet, kännykän, kypärän, makuupussin, rahaa.
B: Olen koko viikon hiihtolomalla Lapissa. Laskettelen. Pakkaan mukaan lasketteluvaatteet, sukset,
aurinkolasit, pankkikortin, pussiruokaa.
C: Menen talvilomalle Kilpisjärvelle. Luvassa on kovaa pakkasta. Olen vaan, luen, kävelen luonnossa, käyn
saunassa ja ehkä avannossa uimassa. Otan mukaan lämpimät vaatteet, uimahousut, paksun kirjan.

Kappale 14
37
Teksti numero 37

A: Tästä valokuva-albumista näet, millainen suku meillä on.

B: Oho! Onpas paljon kuvia! Tunnetko sinä kaikki nämä ihmiset?
A: Tottakai. Tässä ovat tätini ja setäni. He asuvat ulkomailla ja heillä ei ole lapsia.
B: Kuka on tuo tuolla keskellä?
A: No sehän olen minä. Tämä kuva on otettu kymmenen vuotta sitten isoisäni syntymäpäivillä.
Hän täytti 60 vuotta ja jäi eläkkeelle.
B: Ai jaa? Mitä hän tekee nykyisin?
A: Hän kuoli viime vuonna, mutta isoäitini elää vielä, hän on siis leski.
B: Voi voi! Otan osaa. Entä kuka seisoo sinun takanasi tässä kuvassa?
A: Setäni. Äidilläni on neljä veljeä ja viisi sisarta.
B: No sitten sinulla on varmaan paljon serkkuja.
A: Niin on, mutta melkein kaikki ovat jo aikuisia ja heillä on omia lapsia.
Luulen, että minulla on jo kuusi pikkuserkkua.
B: Tässä kuvassa on hääpari.
A: Tuo sulhanen on serkkuni Toomas ja morsiamen nimi on Tiina.
He menivät naimisiin viisi vuotta sitten.
B: Ja tämäkin on hääkuva.
A: Joo, tässä ovat vanhempani. He ovat olleet naimisissa pian 17 vuotta. Äidilläni oli häissä valkoinen
puku ja pitkä huntu. Isälläni taas oli tumma puku ja ruusu napinlävessä.
B: Kuka tuo suloinen vauva on?
A: Isosiskoni. Tässä kuvassa hän on kai puolivuotias. Onko sinulla sisaruksia?
B: Joo. Minulla on veli ja pikkusisko. Entäs kuka tässä kuvassa on?
A: Tämä on äitini sisar Mare. Ja tässä hänen lapsensa Maarja ja Maarjan pikkuveli Timo.
B: Minkäikäisiä he nyt ovat?

232
A: Maarja on 25, hän on eronnut, hänellä on pieni poika.
B: Vai niin. Entä Timo?
A: Timo on 20, hänellä ei ole perhettä, hän on vielä sinkku.
B: Entäs tämä kuva? Ketkä tässä ovat?
A: Tämä on meidän sukukuva, jossa ovat isovanhemmat, sedät, tädit, serkut, pikkuserkut.
Kuten näet, meillä on paljon sukulaisia.
B: Ovatko tässä kaksoset?
A: Joo kyllä, Miia-tädin tyttäret. Tässä kuvassa he ovat lastentarhassa, mutta nyt he käyvät
jo peruskoulua.

38
Teksti numero 38

1. Aino on naimisissa Riston kanssa.

2. Riston vanhemmat ovat jo kuolleet, mutta Ainon äiti Iida ja isä Julius elävät vielä.
3. Ristolle Iida on anoppi ja Julius on appi.
4. Iida on Juliuksen vaimo ja Julius on Iidan aviomies.
5. Heillä on kaksi lasta: tytär Aino ja poika Toomas.
6. Aino on Toomaksen sisar ja Toomas on Ainon veli.
7. Ainolla ja Ristolla on tytär Kaarina.
8. Toomaksella on kaksi poikaa: Martti ja Petteri.
9. Kaarina on Martin ja Petterin serkku.
10. Martti on Petterin isoveli ja Petteri on Martin pikkuveli.
11. Aino on Martin ja Petterin täti.
12. Toomas on Kaarinan eno.
13. Iida on Martin, Petterin ja Kaarinan isoäiti ja Julius on heidän isoisä.
14. Risto on Juliuksen vävy.
15. Martti, Petteri ja Kaarina ovat Iidan ja Juliuksen lapsenlapset.

Kappale 15
39
Teksti numero 39

A: Minä tietysti haluan nukkua pitkään ja maata auringossa. En halua tavata epämiellyttäviä ihmisiä
enkä haluaisi pakata näin usein. Työni takia pelkään tietysti nukkua pommiin ja myöhästyä.
B: Mitä mä haluun... ? Pelata jalkapalloa, pyöräillä kavereiden kanssa. Siivota en haluu, enkä valehdella.
Pelkään esiintyä ja joskus mennä hammaslääkäriin.
C: No levätä työn jälkeen ja sitten saunoa ja grillata ystävien kanssa.
En halua käydä ostoksilla. No mitä minä, aikuinen mies, pelkään? Ehkä hiukan lentämistä, siis lentää
lentokoneella.
D: Nyt kun on aikaa niin tietysti matkustaa, vaikka ympäri maailman. Ja vanha kuoroharrastukseni, siis
laulaa kuorossa. Lapsenlapsilleni haluan aina leipoa. Alkoholi ja tupakka ovat niitä, mitä en halua:
juoda alkoholia ja tupakoida. No pelkään kai sairastua ja kaatua kadulla.
E: Minä haluan shoppailla, ostaa muodikkaita vaatteita. Ja hyvää musaa voin kunnella loputtomiin.
Siivota en viitsi, enkä tulla huonolle tuulelle. Pelkään ehkä hypätä saunan jälkeen lumihankeen.

233
 Kappale 16
Teksti numero 40
40
1. Minulla on hirveän kiire.
2. Kato, tuolla on tulipalo!
3. Voi että mua jännittää se huominen ranskan koe! 11. Voi harmi, minä olen taas lihonut!
4. Mun rahat on ihan lopussa!
5. Kato, sun tukkasi on ihan sekaisin!
6. Mun avaimet on hävinny jonnekin!
7. Väsyttää niin hirveästi.
8. Mun farkut on rikki, mä tarvitsen uudet.
9. Hei, kello on jo seitsemän!
10. Katso, minkänäköinen huoneesi on!
12. Autoni on taas rikki!
13. Väsyttää ja on paha stressi!
14. Jääkaappini on aivan tyhjä!
15. Voi kun on kiire, minä olen huomenna
lähdössä matkalle!

Kappale 17
41
Teksti numero 41

I osa
A: Mikä sinun nimesi on?
B: Kristiina.
A: Minkä ikäinen olet?
B: 16-vuotias.
A: Missä sinä asut?
B: Asun Tallinnassa.
A: Mihin sinä matkustat?
B: Matkustan Tarttoon.
A: Oletko vielä koulussa?
B: Olen lukion ensimmäisellä luokalla.
A: Montako oppilasta luokallasi on?
B: 24.
A: Kuinka monta poikaa ja montako tyttöä?
B: 13 poikaa ja 11 tyttöä.
A: Luetko ahkerasti?
B: Kyllä kai.

II osa
A: Mihin aikaan sinä heräät aamulla?
B: Kello seitsemän.
A: Mitä sinä teet aamulla?
B: Herään, kun herätyskello soi. Haukottelen ja venyttelen, nousen, käyn suihkussa, pukeudun,
kampaan tukkani, meikkaan.
A: Etkö sinä voimistele?
B: Ei ole aikaa. Käyn kaksi kertaa viikossa salilla, silloin tällöin lenkkeilen, se riittää.
A: Syötkö sinä aamulla?
B: Kyllä, syön pari voileipää ja juon mehua, joskus kaakaota, joskus teetä. Kahvia en juo.
Syön mielelläni puuroakin tai muroja maidon kanssa.
A: Mihin aikaan sinä lähdet kotoa?
B: Noin puoli kahdeksan.
A: Millä sinä menet kouluun?
B: Menen bussilla keskustaan ja sieltä kävelen kouluun.

234
A: Milloin sinun koulupäiväsi loppuu?
B: Tavallisesti lähden kotiin kolmen maissa.
A: Mitä sinä teet koulun jälkeen?
B: Ensin syön, sitten luen läksyt.
A: Kuinka paljon aikaa sinulla menee läksyjen lukemiseen?
B: Noin kaksi tuntia, joskus enemmän, joskus vähemmän.
A: Onko sinulla harrastuksia?
B: Harrastan pianonsoittoa, lukemista ja lenkkeilyä. Muutaman kerran viikossa käyn salilla.
Haluaisin harrastaa koripalloa ja uintia. Viulua tai saksofonia olisi mahtavaa osata soittaa.
A: Mitä teet iltaisin?
B: Katson televisiota, kuuntelen musiikkia, luen, istun tietokoneella, soitan pianoa.
A: Mitä teet viikonloppuisin?
B: Autan kotona siivoamisessa, pesen ja silitän vaatteitani. Lauantaisin tapaan tuttavia.
A: Mitä teet ystävien luona?
B: Me kerromme vitsejä, nauramme, katsomme elokuvia, keskustelemme.

III osa
A: Seurusteletko? Onko sinulla poikaystävä?
B: On.
A: Millainen hän on?
B: Ihan söpö ja mukava.
A: Tummatukkainen niin kuin sinäkin, pitkä ja laiha?
B: Ei, hän on vaaleatukkainen, keskipitkä ja tukeva.
A: Onko hän hyväluonteinen?
B: Hän on rauhallinen, älykäs ja hauska.
A: Pidätkö sinä eläimistä? Onko sinulla lemmikkejä?
B: Minä pidän eläimistä. Meillä on kotona valkoinen kissa. Se on laiska ja itsepäinen.
A: Olemmekin Tartossa. Ikävää, että emme ehtineet jutella pitempään.
Sinä olet hyvin miellyttävä nuori ihminen.
B: Kiitos, isoäiti on tullut minua vastaan. Hei!
A: Hei hei!

Kappale 18
42
Teksti numero 42

A: Yks mun harrastuksista on kirpputoreilla käyminen, koska musta kierrättäminen on fiksua. Mä olen
ostanut kirppareilta aika paljon vaatteita. Tavallisesti mulla on koulussa tiukat farkut, valkoinen toppi,
vaaleanpunainen huppari, harmaa villatakki, mustat sukat ja valkoiset kengät.
B: Minun pukeutumistyyliä ei määritä muoti, pukeudun fiiliksen mukaan. Tavallisesti mulla on koulussa
tummansiniset farkut, musta T-paita, huppari, ruskeat sukat, sininen reppu ja tummansiniset lenkkarit.

Kappale 19
43
Teksti numero 43

A: Äiti, mitä me syömme tänään?

B: Mitä te haluaisitte?
C: Ranskalaisia perunoita ja nakkeja.

235
 A: Ei kun lihapullia ja perunamuusia.
D: Eikös voitaisi syödä lohta?
A: Ei taas kalaa!
B: Mummo ja vaari tulevat käymään, minä ajattelin tehdä karjalanpaistia ja jälkiruoaksi hedelmäsalaattia.
Ehkä Emmi leipoo pienen kakunkin.
A: Kivaa! Käymmekö me kaupassa?
B: Sinä voisit käydä ja viedä samalla roskat ulos. Isä voisi imuroida, Emmi leipoo ja me Elsan kanssa
teemme ruokaa.
A: Mitä minä kaupasta tuon? Saanko ostaa jäätelöä?
B: Tuo maitoa, leipää, voita… Tässä on sinulle ostoslista. Saat ostaa myös jäätelöä.

Kappale 20
44
Teksti numero 44

A: Kuuntelen musiikkia, kuuntelen joka hetki, kaikkialla. Kuuntelen erilaisia tyylejä: klassista, rokkia,
heviä, poppia, jazzia. Joskus haluaisin soittaa bändissä, omassa bändissä.
B: Teen vaan kahta asiaa: opiskelen ja urheilen. Päivällä olen yliopistossa, illalla urheilen.
Pidän juoksemisesta, joskus juoksen hyvin pitkiä matkoja.
C: Kävelen mielelläni koirieni kanssa. Teemme pitkiäkin matkoja. Yksinhuoltajana minulla on
tietysti jatkuvasti rahahuolia. Joskus haaveilen lottovoitosta.
D: Teen kaikkea urheiluun liittyvää: pyöräilen, juoksen, rullaluistelen. Talvella laskettelen ja lautailen.
Käyn myös salilla.
E: Pidän luonnosta. Aina kun aikaa riittää retkeilen Lapissa. Joskus kalastelen. Olen mielelläni yksin.
F: Minulla ei ole harrastuksia. Nousen aikaisin ja menen myöhään nukkumaan. Siinä välissä työskentelen.
G: Kesällä pyöräilen. Hyvin mielelläni kävelen, harrastan sauvakävelyä.
H: Shoppailen, tulen siitä aina hyvälle tuulelle. Läksyjen lukemiseen menee myös paljon aikaa.
Minulla on paljon kavereita, tapaamme usein.

Kappale 21
45
Teksti numero 45

A: Minä asun maalla ja täällä on ihanaa. Meidän kylässä asuu noin 100 ihmistä ja meidän koulussa on
37 oppilasta. Tunnen tästä kylästä kaikki. Minulla on paljon kavereita.
B: Asun itse kaupungissa, ja luulen, että pienessä kylässä asuminen ei oikein sopisi minulle.
Olen aika epäsosiaalinen ja olisi kauheaa tuntea kaikki.
C: En voisi asua muualla kuin kaupungissa. Kamalinta olisi asua jossakin pikkukylässä,
jossa kaikki tuntevat kaikki ja jos tekee jotain väärin, niin koko kylä tietää…
D: Minäkin asun maalla. Täällä on kivaa. Lähellä ranta, lehmiä, neljä koiraa joista yksi on minun,
naapurissa kaksi hevosta, kissa. Maalla on upeaa!
E: Asun maalla, pienessä kylässä, ja olen erittäin onnellinen. Meillä on navetta ja joitakin eläimiä,
ympärillä on paljon peltoja ja metsiä. Ihanaa. Kavereita ei välttämättä ole hirveästi, mutta tutustuupa
ainakin kunnolla muutamaan.

236
Kappale 22
46
Teksti numero 46

A: Terve, Susanna! Mikä yllätys!

B: Hei, mitä kuuluu?
A: Ihan hyvää vaan. Entäs sinulle?
B: Ihan kivaa. Mutta arvaa mitä? Me olemme juuri muuttaneet Adamin kanssa yhteen.
Meillä on nyt uusi koti.
A: Ihanko totta!
B: Niin on. Ajattelinkin kysyä, että onko teillä ensi viikonloppuna aikaa?
Minusta olisi mukava nähdä teidät. Meillä on pienet juhlat mielessä. Tässä on kutsukin.
A: Kiitos. Se olisi todella kivaa.
B: Sopiiko noin seitsemän maissa?
A: Sopii oikein hyvin, mutta sinä et ole vielä sanonut osoitetta. Millä kadulla teidän talonne on?
B: Ritarinkadulla, Ritarinkatu 18. Meille pääsee busseilla 5 ja 12. Jääkää pois Tuulipysäkillä.
Nähdään sitten lauantaina seitsemältä!
A: Nähdään!

47
Teksti numero 47

Dialogi A
A: Hyvää päivää!
B: Päivää!
A: Anteeksi että häiritsen, mutta voitteko sanoa, missä apteekki on?
B: Se on tämän kadun päässä. Kävelette vain suoraan tuonnepäin.
A: Kiitos avusta!
B: Olkaa hyvä!

Dialogi B
A: Anteeksi, mutta voisitteko sanoa, missä pankki on?
B: Ai pankki! Menette ensin suoraan tuonnepäin, kunnes tulette Koulukadulle.
Sitten käännytte oikealle. Kadun oikealla puolella on punainen rakennus. Se onkin pankki.
A: Kiitoksia oikein paljon!
B: Eipä kestä!

Dialogi C
A: Päivää! Osaatteko sanoa, missä rautatieasema on?
B: Se on aika kaukana täältä.
A: Millä sinne pääsee?
B: Sinne pääsee bussilla tai ratikalla tai kävellen.
A: Mikä raitiovaunu sinne menee ja mistä se lähtee?
B: Menkää vaikka kolmosella. Pyytäkää, että kuljettaja sanoo, milloin teidän pitää jäädä pois.

Dialogi D
A: Anteeksi, missä yliopisto on?
B: Se on täällä lähellä. Mene tätä katua suoraan eteenpäin, kunnes näet vasemmalla punaisen
tiilirakennuksen. Se on yliopisto.
A: Paljon kiitoksia!

237
 Kappale 23
48
Teksti numero 48

Hei!

Minulla on sinulle ihania uutisia . Olemme myyneet meidän vanhan asunnon ja ostaneet uuden rivita-
lon. Se sijaitsee laitakaupungissa melkein joen rannalla. Ikkunasta on ihana näköala joelle. Talo on aika
suuri: 2-kerroksinen ja 210 m2. Meillä on kuusi huonetta ja keittiö. Alakerrassa on valoisa olohuone, joka
on myös ruokailuhuoneena. Mahdumme nyt hyvin syömään. Minä pidän uudesta keittiöstäni. Siellä on
sähköhella, hyvä astianpesukone ja iso jääkaappi, samoin pakastin. Vanhasta keittiöstä otimme mukaan
leivänpaahtimen, monitoimikoneen ja mikroaaltouunin, mutta kahvinkeitin täytyy ostaa uusi.

Myös olohuoneeseemme ostimme uudet huonekalut: kaksi nojatuolia ja sohvan, myös persialaisen
maton. Kuten tiedät, meillä on paljon kirjoja, täytyi hankkia uusia kirjahyllyjäkin. Lastenhuoneisiin jäivät
vanhat huonekalut, ompelin vain uudet kirkkaanväriset verhot ja päiväpeitteet sängyille. Emmi maalasi
itse vanhan kirjoituspöydän valkoiseksi. Meidän vanha parisänky oli niin kulunut, että täytyi ostaa uusi.
Katsoimme huonekalukaupoista jopa vesisänkyjä, mutta valitsimme kuitenkin tavallisen leveän pari­
vuoteen.

Kylpyhuonekin on nyt valmis: pesuallas ja amme ovat vaaleanpunaiset, seinät taas valkoista kaakelia.
Nyt meillä on paljon tilaa. Tule käymään!

Hyvää syksyn jatkoa toivottaa Anne.

Kappale 24
Teksti numero 49
49
Didalogi A
A: Mihin te olette matkalla?
B: Työmatkalle Pariisiin.
A: Koska lentokone lähtee?
B: Yhdeltätoista.
A: Hyvää matkaa!
B: Kiitos!

Didalogi B
A: Moi! Minne te olette lähdössä?
B: Lontooseen.
A: Mitä te Lontoossa teette?
B: Menemme Madonnan konserttiin.
A: Vau! Ihan Wembleyn stadionilleko?
B: Sinne, sinne.

Didalogi C
A: Mihin te olette menossa?
B: Ulkomaille, Italiaan, Roomaan.
A: Roomaan! Ai kun ihanaa! Menettekö lomalle?
B: Joo, mennään lomalle, tutustutaan suurkaupunkiin, sen nähtävyyksiin.

238
A: Kyllä sieltä löytyy valtavasti nähtävää, tuntuu, että jokainen rakennus, suihkulähde ja aukio on
näkemisen arvoinen. Kuinka pitkäksi aikaa te menette?
B: Viikoksi. Majoitutaan mukavaan pieneen hotelliin ja sitten kävelemään: Vatikaaniin, Pietarinkirkkoon,
Coleosseumiin… Ehkä teemme päiväretken rannikolle uimaan.
A: Hyvää matkaa ja pitäkää hauskaa!
B: Kiitoksia!

Kappale 25
50
Teksti numero 50

A: Hei, Miina. Mari tässä. Kuule, oletko sinä vapaa huomenna?

B: Joo, luultavasti. Miksi kysyt?
A: Ajattelin lähteä shoppailemaan. Tulisitko sinäkin?
B: Sehän on hyvä idea! Ei, mutta huomenna ei sovi, minulla on ajotunti. Miten olisi perjantaina?
A: Perjantai on vähän huono, olen illalla teatterissa. Entä lauantai-iltana?
B: Se sopii mainiosti! Mihin aikaan tavataan?
A: Sopiiko kello viideltä tavaratalon edessä?
B: Siis viideltä tavaratalon edessä. Nähdään!
A: Nähdään!

51
Teksti numero 51

Dialogi A
A: UPM Kymmene. Vaihde.
B: Huomenta! Haluaisin puhua Pekka Savolaisen kanssa.
A: Hän ei ole tällä hetkellä tavattavissa. Haluatteko jättää soittopyynnön?
B: Kyllä, nimeni on Tiina Kettunen ja puhelinnumeroni on 983 782.
A: Minä jätän hänelle viestin.
B: Kiitos, hei!
A: Hei!

Dialogi B
A: Rakennus Peltonen.
B: Saanko Pekka Peltoselle?
A: Hän on lounastauolla ja tulee takaisin kello yksi.
B: Soitan sitten yhden jälkeen.
A: Selvä, kuulemiin!

Dialogi C
A: Suhosen toimistossa Lassi Oravainen.
B: Huomenta! Olisiko Seppo Suhonen tavattavissa?
A: Huomenta! Hän on juuri nyt kokouksessa, mutta voisitteko soittaa vähän myöhemmin?
B: Selvä, soitan myöhemmin uudestaan. Kiitos, hei.
A: Hei, hei!

239
 Kappale 26
52
Teksti numero 52

Taidan olla aika ihana mies. Ennen en kyllä tiennytkään sitä. Luulin, että olen aika tylsä. Tylsä ja tavalli-
nen, vähän isomahainen ja silmälasitkin minulla on. Sellainen minä olen. Täytyy sanoa, että tytöt eivät
ole koskaan roikkuneet kimpussani. Olen vähän ujokin. Niin, nyt kuitenkin tiedän, että olen ihana.
Se kyllä tuntuu aika kivalta. Kerron nyt, mistä tiedän, että olen ihana.

Istuin eilen kahvilassa. Olin ruokatunnilla. Join kahvia ja ajattelin kaikenlaista. Minun taakseni toiseen
pöytään istui kaksi tyttöä. He olivat minun ikäisiäni, noin 20-vuotiaita. Ja mitä he puhuivat! Kuulin
heidän puheensa ensin vahingossa, mutta sitten aloin kuunnella salaa ja tahallani. Vaikka ei se kaunis
tapa olekaan.

Ensin toinen sanoi: „Voi voi, oispa kiva saada mies! Oispa ihana vaikka halailla ja suudella, nyt justiin!“
Toinen vastasi: „No jaa. Voishan se olla. Mutta sitten pitäisi kyllä miehen olla aika ihana. Ei kuka tahansa
käy.“ Ensimmäinen tyttö, jolla oli kova ääni, sanoi: „Niin, tietenkin. Millainen sun mielestä on ihana
mies?“ Toinen ei sanonut ensin mitään.

Minä istuin edelleen kahvilan pöydässä tyttöjen lähellä. Olin jo juonut kahvini, mutta istuin ja kuuntelin.
Sitten toinen tyttö vihdoin sanoi: „Sellainen tavallinen, reilu mies. Se olisi ihana. Ei miehen tarvitse olla
mikään sankari. Kyllä sen kuitenkin täytyisi ymmärtää mua. Ihana mies on tunteellinen.“ Silloin minun
sydämeni hypähti.

Minähän olen tavallinen! Reilukin olen, ja tunteellinen. Eilenkin annoin Pelastusarmeijan rahankeräyk-
seen euron. Kovaääninen tyttö mietti vähän aikaa ja sanoi: „Olen kyllä samaa mieltä. Ei se haittaa, vaikka
mies ei olisi kaunis. Saa sillä olla vaikka iso maha ja vaikka silmälasit. Mutta mukava sen tarttis olla!“
Taas minun sydämeni hyppäsi, oikein ison kuperkeikan. Minulla on taatusti iso maha ja silmälasit! Muka-
vakin olen, ainakin naapurin kissalle. Taputin kissaa eilen päähän, kun se pihalla puski jalkaani.

Toinen tyttö innostui aiheesta. Kuulin, kuinka hän alkoi puhua nopeasti: „Miehen tarttis olla sellainen,
että jos mua surettaa, se ottaa syliin ja lohduttaa. Ja jos miestä surettaa, niin se osaisi kertoa murhees-
taan. Mä saisin lohduttaa sitä!“

Minähän itken usein, ja minua saa kyllä lohduttaa, vaikka joka päivä. Nyt aloin jo olla varma. Minä olen
unelmien mies! Jokainen tyttö haluaisi minut!

Kovaääninen tyttö jatkoi: „Joo! Ja jos on hauskaa, niin nauretaan ja hullutellaan yhdessä. En mä halua
mitään sankaria, joka osaa kaiken ja on hyvä kaikessa, mutta ei osaa puhua tunteistaan.“

Minulla alkoi olla kiire töihin. Olin kuitenkin aika hyvällä tuulella. Minähän olen ihana mies.

Kappale 27
Teksti numero 53
53
A: Metsälän terveysasema, ajanvaraus.
B: Elina Pajala täällä, huomenta!
A: Huomenta!
B: Poikani on sairaana ja hänen pitäisi päästä lääkärille. Onko teillä vielä aikoja tälle päivälle?

240
A: Muistatteko, kuka teidän aluelääkärinne on?
B: Maija Isomäki.
A: Valitettavasti hänellä on tänään ihan täyttä, mutta Jaana Kettuselta löytyisi päivystysaika kello 12:15.
Ehdittekö siihen?
B: Kyllä, se sopii hyvin.
A: Saisinko vielä poikanne nimen?
B: Ville Pajala.
A: Ja sitten syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus.
B: 150892-194B.
A: Täällä on nyt aika varattuna Ville Pajalan nimellä kello 12:15 ja lääkärin nimi oli Jaana Kettunen.
Ilmoittautukaa sitten tiskille kun tulette, niin sieltä ohjataan teidät eteenpäin. Ja muistakaa ottaa
Kela-kortti mukaan.
B: Hyvä, kiitos. Näkemiin!
A: Näkemiin!

54
Teksti numero 54

A: Ville Pajala, päivää.

B: Päivää! Istu ole hyvä. Miten voin auttaa?
A: Olen tainnut tulla kipeäksi. Minulla on kurkku kipeä, nuha ja yskä.
B: Onko muita oireita? Kuumetta, kipuja, pahoinvointia, ripulia?
A: Aamulla oli kuumetta kolmekymmentäkahdeksan pilkku kuusi astetta ja päätäni särkee.
B: Kuuntelisin keuhkot. Ole hyvä, riisu pusero ja hengitä rauhallisesti. Hyvä, voit laittaa puseron takaisin.
Keuhkoissa ei ole mitään vikaa, katsotaanpa sitten kurkkua ja korvia. Kurkku on kyllä aika punainen ja
siellä on valkoisia täpliä.
A: Mikä sairaus se on?
B: Tämä on angiina. Määrään antibioottikuurin, niin sen pitäisi mennä ohi muutamassa päivässä.
A: Voinko saada lääkärintodistuksen koulua varten?
B: Kyllä. Kirjoitan viisi päivää sairaslomaa. Tässä, ole hyvä. Annostus on kolme tablettia päivässä veden
kanssa. Ja kurlaa myös.
A: Kiitos, näkemiin!
B: Näkemiin!

Kappale 28
55
Teksti numero 55

A: Halusin kauas kotoa. Tapasin hyvän kaverin, Jeren. Pakkasimme reput ja rupesimme liftaamaan.
Aluksi pelkäsimme, että emme pääse edes Helsingistä pois, mutta sitten eräs rekkakuski tarjosi
kyydin Ouluun asti. Oulussa hyppäsimme junaan ja suuntasimme Lappiin. Lapissa kiipesimme
tuntureille ja vaelsimme maisemissa. Löysimme uudenlaisia elämyksiä ja hiukan pelkäsin eksymistä,
mutta ajan myötä tunsimme olevamme luonnossa kuin kotonamme. Palasimme viikon kuluttua ja
ymmärsin, että todella kannattaa karata kaupungista.
B: Sain Samulilta Tanelin kännykkänumeron. Taneli jäi myös kesäksi kaupunkiin. Olimme Tanelilla ja
katsoimme DVD-leffoja, pelasimme tietokonepelejä. Kävimme kaupungilla, söimme Hesburgerissa,
joimme kokista. Muutaman kerran kävimme rannalla ja uimme. Teimme päiväreissun saaristoon ja
näimme joitakin tuttuja tyttöjä, kävimme niiden kanssa jäätelöllä ja hengasimme yhdessä.
C: Olin koko kesän mummolassa maalla. Olin vaan, nousin myöhään, haistelin kesäkukkia, maistelin
kesämakuja, kuuntelin lintujen laulua. Kävelin, pyöräilin, poimin kukkia ja marjoja. Kirjoitin muutaman
rivin päiväkirjaani, lähetin sähköpostia tuttaville. Otin muutaman valokuvan.

241
 D: Ajoin Turusta Savonlinnaan, Savonlinnasta Tampereelle. Sitten pysyin kotona, saunoimme ystävien
kanssa, istuimme kuistilla ja puhuimme maailman asioista.
E: Minulla oli tylsää. Onneksi alkoi sataa ja satoi monta viikkoa. Nauroin kaikille auringonpalvojille.
Istuin tietokoneella, en puhunut kahteen viikkoon kenenkään kanssa. Lauloin itsekseni. Kerran
annoin periksi ja kirjoitin sähköpostia.
Luin monta kirjaa. Kirjat luin tammen alla, mutta ulkona oli itikoita. Siirryin sisälle ja jatkoin keinu­-
tuolissa. Ostin ja sain yhteensä kuusi levyä ja kuuntelin niitä. Söin enimmäkseen epäterveellisesti,
mutta yritin pestä hampaat joka päivä. Lämmitin saunan joka toinen päivä. Ahdistuin loman lopun
lähetessä ja aloin odottaa töihin paluuta.

56
Teksti numero 56

A: Olin maalla kesämökillä. Kävelin metsässä, keräsin marjoja. Usein istuin rannalla, otin aurinkoa,
katselin merelle, uin, soudin, kävin jopa ongella.
B: Kävin polkupyöräretkellä. Meitä oli kahdeksan ihmistä. Ajoimme lähes 500 km. Asuimme teltoissa,
istuimme iltaisin nuotion ympärillä, kerroimme juttuja, nauroimme, lauloimme, soitimme kitaraa.
C: Kävin ulkomailla. Matkustin Kreikkaan. Se oli tavallinen turistimatka. Osallistuin kiertoajeluihin ja
retkiin, tutustuin nähtävyyksiin ja uusiin ihmisiin, otin paljon valokuvia.
D: Minun lomani meni pilalle. Sairastuin ja jouduin sairaalaan. Makasin sairaalassa monta viikkoa.
E: Minä olin maalla. Isovanhemmillani on pieni maatila, autoin heitä. Tein heinää, opin ajamaan
traktoria. Iltaisin yritin lukea, mutta olin hyvin väsynyt ja usein nukahdin kirja kädessäni.
F: Minulla ei ollut lomaa. Lainasin kirjastosta kirjoja ja opiskelin. Osallistuin yliopiston pääsykokeisiin ja
pääsin yliopistoon. Joskus kuuntelin musiikkia ja katselin televisiota.

Kappale 29
57
Teksti numero 57

Pieni elämäntarina

Synnyin 1975 Ikaalisissa ja vietin lapsuuteni vanhalla sukutilalla. Lapsena isoäitini hoiti minua ja pikkusis-
koja silloin kun isä ja äiti olivat töissä.
Kävin parinkymmenen oppilaan ja kolmen opettajan kyläkoulun Kilvakkalassa. Yläasteelle ja lukioon jat-
koin Ikaalisten kaupungissa. Ylioppilaaksi kirjoitin keväällä 1994. Turku houkutteli opiskelupaikkakunta-
na. Opiskelin Turun Yliopistossa kieliä, historiaa ja viestintää. Neljän vuoden jälkeen suoritin kandidaatin
tutkinnon ja vielä vuoden päästä maisterin tutkinnon ja valmistuin historian opettajaksi.
Valmistuin 23-vuotiaana, menin naimisiin ja aloitin palkkatyöt kaikki kerralla kahden kuukauden sisällä.
Vuoden 2001 alussa syntyi perheeseemme Aleksi. Mieheni vietti vauvan kanssa hoitovapaalla puoli vuotta.
Harrastuksiani ovat tällä hetkellä jooga, kirjoittaminen ja lemmikit: koira Netta ja chinchilla Frisco.

58
Teksti numero 58

A: Lopetin koulunkäynnin kun olin 16-vuotias, koska minulla oli vaikea murrosikä. Tein kaksikymmentä
vuotta kaikkia sekalaisia töitä, mutta sitten päätin jatkaa opiskelua. Nyt olen suorittanut lukiokursseja
etänä jo puolitoista vuotta.

B: Pääsin peruskoulusta viime vuonna ja nyt opiskelen lukiossa. Vuoden päästä osallistun ylioppilas-
kirjoituksiin ja jos käy hyvin, pääsen ylioppilaaksi saman vuoden keväällä.

242
C: Pääsin kuudennelta luokalta viime keväänä ja tänä syksynä aloitin seitsemännellä luokalla.

D: Valmistuin vuonna 2001 Riihimäen ammattioppilaitoksesta tarjoilijaksi. Saman vuoden syksynä aloitin
opinnot Turun ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin restonomiksi vuonna 2005.

E: Kirjoitin ylioppilaaksi kaksitoista vuotta sitten ja samana vuonna aloitin opinnot Tampereen yliopis-
tossa. Valmistuin filosofian maisteriksi viisi vuotta myöhemmin ja päätin vielä jatkaa opintojani.
Työskentelin samalla yliopistossa lehtorina ja viime keväänä sitten väittelin filosofian tohtoriksi.

Kappale 30
59
Teksti numero 59

Kypärä pelasti polkupyöräilijän

Pyöräilijä jäi auton alle aamuruuhkassa Etu-Töölössä. Pyöräilijä ajoi pyörätietä rannan suuntaan. Autoilija
ei huomannut pyöräilijää. Pyöräilijä lensi törmäyksessä auton konepellille ja sai vammoja käsiin ja jalkoi-
hin. Tajuissaan oleva pyöräilijä vietiin sairaalahoitoon. Hänellä oli kypärä.

Kappale 31
60
Teksti numero 60

Mielestäni Tallinnassa on liian vähän rauhaa. Tallinna on rauhaton kaupunki. Ystävällisiä ihmisiä voisi olla
huomattavasti enemmän. Se näkyy liikennekulttuurissa, sitä ei ole olemassa. Koska pääväyliä on liian
vähän, jokainen tieremontti häiritsee. Siis tieremontteja tuntuu olevan liian paljon. Toisaalta tiet ovat
huonossa kunnossa ja tieremontteja on siis liian vähän. Puistoja ja viheralueita on liian vähän, samoin
pyöräteitä. Julkisen liikenteen linjoja voisi olla enemmän.
Autoja ja pakokaasuja on ehdottomasti liian paljon. Parkkipaikkoja autoille on taas liian vähän. Keväällä
kun lumi sulaa on hirveästi pölyä ja kaikenlaista likaa. Huligaaneja, kodittomia koiria, takseja, kauppa-
keskuksia ja liikennevaloja on liian paljon.
Busseja, kahviloita ja ravintoloita on riittävästi.

Kappale 32
61
Teksti numero 61

Suomessa ja Virossa on erilaisia perinteitä. Suomessa syntymäpäiviä juhlivat vain lapset ja täysiä
kymmeniä täyttävät aikuiset 50. ikävuodesta alkaen. Työpaikoilla ei ole tapana muistaa työkavereiden
syntymäpäiviä. On tavallista, että työkaverit eivät edes tiedä toistensa syntymäpäiviä. Kun suomalaiset
menevät kylään, he vievät tavallisesti kahvipaketin lahjaksi. Konvehtirasioita suomalaiset antavat toisil-
leen lahjaksi jouluna.

Maittemme ruokakulttuureissa on mielenkiintoisia eroja. Esimerkiksi suomalaiseen joulupöytään kuuluvat

kinkun lisäksi erilaiset laatikkoruuat. Lähes jokaisessa suomalaisessa joulupöydässä on lanttu- ja peruna-
laatikko, useissa kodeissa tarjotaan lisäksi vielä porkkana- ja maksalaatikkoa. Lipeäkala on myös ruoka,
jota syödään Suomessa vain jouluna. Makkarat eivät enää nykyisin kuulu suomalaiseen joulupöytään.

243
 Verimakkara on suomalaiselle erittäin vieras ja eksoottinen ruoka, vaikka Tampereen seudulla syödään-
kin mustaa makkaraa. Perunasalaatin ja syltyn suomalaiset ostavat kaupasta valmiina. Pääsiäisen herkku
on mämmi, jota syödään kermamaidon kanssa. Vappuna taas kuuluu herkutella munkeilla ja tippaleivil-
lä. Pullaa suomalaiset leipovat itse ja se onkin tärkeä osa suomalaista kahvipöytää.

Suomalaiset oppilaat ovat koulussa vuodessa 190 koulupäivää, siis hieman enemmän kuin virolaiset
koululaiset. Suomessa vietetään kaikki välitunnit ulkona. Lain mukaan suomalaisten tulee saada kaikki
opiskeluvälineet ilmaiseksi. Opettajat tilaavat oppilailleen niin kirjat, vihkot kuin kuvaamataidon väli-
neetkin. Kouluruokailu on kaikille ilmainen, mutta jälkiruokia tarjotaan vain muutaman kerran vuodessa.
Monikulttuurisuus näkyy myös suomalaisessa koulussa. Helsingissä yli 10 % oppilaista on monikulttuuri-
nen tausta. Helsingistä löytyy useita kouluja, joiden oppilaat puhuvat äidinkielenään yli 15 eri kieltä.
Kansainvälisyys näkyy kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla.

Kappale 33
62
Teksti numero 62

Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä ja kuoli 27.6.2001 myös Helsingissä. Hänen isänsä oli ku-
vanveistäjä, äiti kuvittaja, kaksi veljeä taitelijoita. Hänellä oli tiivis sidos kotiin ja vanhempiin. Hän oli suo-
menruotsalainen, asui Suomessa, kirjoitti ruotsiksi. Tove Jansson on käännetyin suomalaiskirjailija. Piirsi
ja kirjoitti sekä lapsille että aikuisille. Oli kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä, kuvittaja. Itse piti kirjoittamis-
ta harrastuksena. Tove Jansson on muumipeikkojen luoja, 9-osaisen muumikirjasarjan kirjoittaja.

Mika Toimi Waltari - suomalainen kirjailija. Eli vuosina 1908 -1979. Pappina toiminut isä kuoli hänen olles-
sa viisivuotias. Äiti kasvatti ja koulutti hänet ja hänen kaksi veljeään, ja hänen teostensa päähenkilöille
on ominaista läheinen suhde äitiin ja isän poissaolo. Ammattikirjailija aloitti uransa 17-vuotiaana kirjalli-
sena ihmelapsena. Kirjoitti romaaneja, pienoisromaaneja, satuja, runoja, matkakertomuksia, näytelmiä,
elokuvakäsikirjoituksia. Hänen tuotannostaan välittyy vakava uskonnollinen etsintä, mutta myös salliva
ja ilotteleva maailmallisuus. Hänen tunnetuin teoksensa on kansainvälisille bestseller-listoille noussut
Sinuhe egyptiläinen.

Kappale 34
63
Teksti numero 63

A: Olisin onnellinen! Antaisin muillekin.

B: Lähtisin pitkälle matkalle maailman ympäri! Kävisin kaikissa maailman maissa! Veisin myös perheen
pitkälle matkalle. Söisin ja joisin maailman parhaimmissa ravintoloissa! Työpaikkani pitäisin ilman
muuta. Ostaisin isomman auton, johon kaikki mahtuisivat kyytiin. Lapset saisivat harrastaa mitä ikinä
haluaisivat.
C: Menisin opiskelemaan ulkomaille. Maksaisin opintolainani. Siihen menisi jo aika paljon.
D: Ostaisin tietysti kesämökin rauhallisen järven rannalta. Laittaisin rahat pankkiin. Voisin suunnitella
miten ne käyttäisin myöhemmin.
E: Perustaisin heti oman yrityksen. Silloin voisin työskennellä itsenäisesti.
F: Minä ainakin haluaisin kehittää itseäni. Tutustuisin Euroopan kulttuureihin. Kävisin ainakin Wienissä.
Sehän on Euroopan musiikkielämän keskus. Sitten haluaisin nähdä Ateenassa Akropoliksen ja kaikki
Rooman nähtävyydet.
G: Jäisin kotiin heti seuraavana päivänä. Voisin ostaa ison omakotitalon, jossa olisi iso puutarha.
Suunnittelisin tarkkaan mihin käyttäisin rahat.

244
Kappale 35
64
Teksti numero 64

1. Joulukuussa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa eletään vuoden pimeintä aikaa.

2. Silloin aletaan odottaa joulua, valon ja ilon juhlaa.
3. Joulun pyhiin valmistaututaan pitkään ja hartaasti.
4. Jouluvalmistelut aloitetaan adventtisunnuntaina, jolloin sytytetään joulun ensimmäinen kynttilä ja
kirkoissa lauletaan Hoosianna-virsi.
5. Lapsille ostetaan adventtikalenteri, jonka luukkujen avaaminen aloitetaan ensimmäisenä adventtina.
6. Työpaikoilla, kouluissa ja lastentarhoissa vietetään pikkujoulua ja järjestetään glögijuhlia.
7. 13.12. vietetään Lucian, valontuojan, päivää.
8. Jouluksi hankitaan joulukuusi, joka koristellaan kynttilöillä ja muilla kuusenkoristeilla.
9. Tulen lämpö on tärkeä talvella. Istutaan takkatulen ääressä ja poltetaan kynttilöitä.
10. Jouluaattona syödään jouluruokia, esimerkiksi kinkkua, joka usein paistetaan itse.
11. Jouluruoaksi nautitaan vielä lipeäkalaa, lanttulaatikkoa, hernemuhennosta, porkkanalaatikkoa ja
rosollia.
12. Aattoiltana avataan joulupukin tuomat lahjapaketit.
13. Joskus joululahjat löydetään aamulla kuusen alta.
14. Toisena joulupäivänä, tapaninpäivänä, vieraillaan sukulaisten ja läheisten tuttavien luona.
15. Loppiaisena joulukuusi viedään pois ja aloitetaan taas arki.

Kappale 36
Teksti numero 65
65
A: Ehdottomasti televisio. En osaisi olla ilman sitä. Sen kautta näen koko maailman ihmeet omalta
kotisohvaltani. Katson sitä joka ilta monta tuntia. Ensimmäisen television ostimme kai vuonna 1957,
silloin se oli tietysti musta-valkoinen. Ohjelmaa tuli iltaisin vain lyhyen aikaa, pääasiallisesti tuli kai
uutisia. En nyt enää muista. Joka perheessä ei tietysti ollut omaa televisiota, vaan kokoonnuimme
naapureiden kesken illalla ja katsoimme sitä yhdessä.
B: Mun mielestä tärkein on Barbie-nukke. Sain ekan Barbin viisivuotiaana. Se oli Malibu-Barbie ja sen
mukana tuli hienoja vaatteita. Nykyään mulla on myös Prinsessa-Barbie ja Taiteilija-Barbie. Barbie on
tärkein siksi, koska se on niin kaunis ja koska sillä voi leikkiä kavereiden kanssa kun muillakin on Barbeja.
C: Onpas vaikea kysymys. Tärkeitä keksintöjähän on vaikka kuinka paljon. Itselleni tärkeimmäksi
kuitenkin on varmasti muodostunut luottokortti. Hankin ensimmäisen korttini kun pääsin vakituiseen
työhön 28-vuotiaana. Lapsiperheen isänä olen monesti osannut arvostaa sitä, ettei kaupassa ollessa
tarvitse miettiä niin tarkkaan, että mitä kaikkea voi ostaa. Ja sillä saa kätevästi ostettua myös ulko-
mailta tavaroita Internetin kautta.
D: Tähän minun on helppo vastata: vaipat ja pyykkikone! Ilman niitä olisimme jatkuvasti sottaisia, niin
minä, mieheni kuin kaksikuinen poikammekin. En ole koskaan pessyt pyykkejä käsin. Ensimmäisen
oman koneeni ostin 20-vuotiaana kun muutin yksin asumaan. Vaippoina meillä on käytetty tähän
mennessä vain kertakäyttövaippoja.
E: Lapsena inhosin silmälasejani, joten täytyy sanoa että piilolasit ovat erittäin tärkeä keksintö. Nyt näen
lukea ja kävellä kadulla törmäämättä liikennemerkkeihin, eikä minun tarvitse pitää nenälläni hiostavia
rillejä. Ostin ensimmäiset piilolinssini vasta päälle kaksikymppisenä. Nykyään minulla on niitä useita
erilaisia. Jopa värillisiä.

245

a alle.................................................................................. alla
aamiai/nen, -sen.........................................hommikusöök
aamu, -n................................................................. hommik
aamuruuhka, -n............................. hommikune tipptund
aatto, aato/n..........................................................eelõhtu
aave, aavee/n........................................... vaim, kummitus
abedissa, -n............................................................... abtiss
abiturientti, abiturienti/n................................. abiturient
ahdistu/a, -n............................................. ängistust tunda
ahkera, -n........................................................usin, hoolas
ahkerasti................................................... hoolsalt, usinalt
aihe, aihee/n........................................... teema, kõneaine
aika hyvin...........................................................üsna hästi
aika lailla..................................üsna palju, tublisti, üsnagi
aikaihmi/nen, -sen......................................... täiskasvanu
aikaisemmin............................................................. varem
aikakaus/lehti, -lehde/n.......................................... ajakiri
aikui/nen, -sen................................................ täiskasvanu
aikuisikäi/nen, -sen............................................täisealine
aikuistu/a, -n.....................................täiskasvanuks saada
aikuisuus, aikuisuude/n........................täiskasvanulikkus
aina................................................................................alati
aine, ainee/n....................................................... õppeaine
ainoa............................................................................ ainus
ainoastaan................................................................. ainult
aivovamma, -n...................................................ajutrauma
aja/a, -n........................................................................sõita
ajankohtai/nen, -sen......................................... aktuaalne
ajatel/la, ajattele/n...............................................mõtelda
ajateltava, -n................................................mõtlemisaine
ajo/tunti, -tunni/n.................................... õppesõidutund
ajoissa............................................................. õigeaegselt
ajosimulaattori, -n..................................sõidusimulaator
akan/kanto, -kanno/n..............................naisekandmine
akku, aku/n.................................................................... aku
ala/kerta, -kerra/n.....................................alumine korrus
alapuolella ............................................................. allpool
albumi, -n................................................................. album
alempi korkeakoulututkinto............bakalaureusekraad
alennus, alennukse/n.......................................allahindlus
alennus/myynti, -myynni/n.........................soodusmüük
alin, alimma/n........................................... kõige madalam
alka/a, ala/n..............................................................hakata
alkoholi, -n............................................................. alkohol
alku, alu/n...................................................................algus
alkuperäis/asukas, -asukkaa/n.......................põliselanik
246
Sanasto
aloitta/a, aloita/n................................................. alustada
alue, aluee/n...................................................ala, piirkond
alussa......................................................................alguses
ammatti, ammati/n................................................... amet
ammattikirjailija, -n...................professionaalne kirjanik
ammattikoulu, -n.............................................. kutsekool
amme, ammee/n........................................................vann
ampuma-ase, -asee/n ............................................tulirelv
annos, annokse/n................................................ portsjon
ansai/ta, ansaitse/n............ära teenida, pälvida; väärida
anta/a periksi, anna/n periksi .......................järele anda
anta/a, anna/n............................................................ anda
apteekki, apteeki/n................................................ apteek
apu, avu/n.......................................................................abi
apu/väline, -välinee/n......................................abivahend
arki, arje/n............................................................ argipäev
arkipäivä, -n......................................................... argipäev
arvokas, arvokkaa/n...........................................väärtuslik
asiakas, asiakkaa/n....................................................klient
aste, astee/n.............................................................. kraad
asti ................................................................................kuni
asukas, asukkaa/n.....................................................elanik
asunto, asunno/n......................................................korter
aukio, -n..................................................................... väljak
auringon/paiste, -paistee/n...................... päikesepaiste
auringonjumala, -n..................................... päikesejumal
auringonpalvoja, -n........................ päikesekummardaja
auto, -n........................................................................ auto
autotalli, -n...............................................................garaaž
autta/a, auta/n......................................................... aidata
ava/ta, -an.................................................................avada
avain, avaime/n.............................................................võti
avoin, avoime/n..............................................aval, avatud
avokeittiö, -n................................................. avatud köök
b
bändi, -n.................................................. bänd, ansambel
d
desilitra, -n.......................................................... detsiliiter
digi/kuvaus, -kuvaukse/n.........................digifotograafia
DNA-rakenne, -rakentee/n......................DNA-struktuur
 e f
edes..............................................................................isegi
ehdotus, ehdotukse/n..................................... ettepanek
ehti/ä, ehdi/n............................................................ jõuda
ei ... eikä................................................................ei ... ega
ei koskaan..................................................... mitte kunagi
Ei(pä) kestä!...........................................Ei ole tänu väärt!
eilen................................................................................eile
eksy/ä, -n..................................................................eksida
elegantti, eleganti/n.........................................elegantne
eli ...................................................................................ehk
elokuu, -n................................................................ august
elokuva, -n....................................................................film
elokuvakäsi/kirjoitus, -kirjoitukse/n.....filmistsenaarium
elokuvateatteri, -n......................................................kino
eläin, eläime/n........................................................... loom
eläke, eläkkee/n.................................................... pension
elämä, -n.........................................................................elu
elämä/kerta, -kerra/n........................................... elulugu
elämän osa-alue................................eluvaldkond, eluala
elämys, elämykse/n................................................elamus
enemmän...............................................................rohkem
englanti, englanni/n........................................inglise keel
eno, -n........................................................................... onu
ensimmäi/nen, -sen............................................ esimene
ensin...................................................................kõigepealt
entä ...............................................................................aga
epämiellyttävä, -n.........................................ebameeldiv
erikoi/nen, -sen....................................................... eriline
erikseen..................................................................... eraldi
erilai/nen, -sen......................................................... erinev
erittäin.........................................................................väga
ero, -n...........................................................................vahe
ero/ta, -an..................................... lahutada, lahku minna
eräs, erää/n.....................................keegi, üks (paljudest)
eräänlai/nen, -sen....................................... mingisugune
esiinty/ä, esiinny/n............................................... esineda
esimerkiksi.............................................................. näiteks
esitel/lä paikkoja, -en paikkoja........ tutvustada elamist
esitelmä, -n........................................................ettekanne
esittä/ä, esitä/n................................................... kujutada
eteenpäin...................................................................edasi
etelä, -n..................................................................... lõuna
etelä/parveke, -parvekkee/n.............lõunapoolne rõdu
etenkin..........................................................iseäranis, eriti
etsi/ä, -n................................................................... otsida
etsintä, etsinnä/n.................................................... otsing
ettei.............................................................................. et ei
etu/nimi, -nime/n..................................................eesnimi
etäisyys, etäisyyde/n............................. kaugus, distants
faarao, -n .................................................................vaarao
fantasiakirja, -n............................................. ulmeraamat
feministi/nen, -sen............................................feministlik
flunssa, -n ..................................... viirushaigus, külmetus
formula-ajot........................................... vormelivõidusõit
freestyle-lauta, -lauda/n ................freestyle-(lume)laud
futismatsi, -n................................... jalgpallimatš (kõnek.)
g
gramma, -n.............................................................gramm
grilla/ta, -an............................................................ grillida
grillimakkara, -n.................................................. grillvorst
grilliuuni, -n............................................................. grillahi
h
haave, haavee/n......................................................unistus
haaveil/la, -en...................................................... unistada
hahmotta/a, hahmota/n................ ette kujutada, tajuda
haistel/la, -en....................................................nuusutada
haita/ta, haittaa/n................................segada, takistada
hajo/ta, hajoaa......................................... hajuda, kaduda
hake/a, hae/n...............otsida, tuua, hankida, järele tulla
halail/la, -en........................................................ kallistada
halkais/ta, -en.................................................... poolitada
hallinnolli/nen,-sen.............................................halduslik
halpa, halva/n ........................................................... odav
halu/ta, -an..................................................tahta, soovida
haluttomuus, haluttomuude/n......................soovimatus
hammaslääkäri, -n...........................................hambaarst
hampurilai/nen, -sen......................................hamburger
hankki/a, hanki/n.............................. muretseda, hankida
harjoitel/la, harjoittele/n...................................harjutada
harmaa, -n..................................................................... hall
harmi................................................................ paha, kahju
harrasta/a, -n.................................... harrastada, tegelda
haukotel/la, haukottele/n.................................haigutada
Hauska tavata!...........................................Tore kohtuda!
hauska, -n..................................................... tore, meeldiv
hauta, hauda/n.......................................................... haud
havai/ta, havaitse/n..... täheldada, tähele panna, märgata
hedelmällisyys, hedelmällisyyde/n......................viljakus
heikkenemi/nen, -sen.................................nõrgenemine
heinäkuu, -n.................................................................juuli
heitel/lä, heittele/n............................................ ära visata
helle, heltee/n.........................................kuumus, palavus
helposti.................................................................. kergesti
henga/ta, -an...................................aega veeta, hängida
hengähtä/ä, hengähdä/n........................hinge tõmmata
henkilö, -n.................................................... isik, tegelane
247
 henkilökohtai/nen, -sen...........................................isiklik
herä/tä, -än.............................................................. ärgata
herätyskello, -n..................................................äratuskell
heti...............................................................................kohe
hetkinen................................................................üks hetk
hiihto, hiihdo/n............................................. suusatamine
hiihto/loma, -n .................. suusavaheaeg, suusapuhkus
hiihtä/ä, hiihdä/n...............................................suusatada
hiljai/nen, -sen......................................................... vaikne
hirsi, hirre/n..................................................................palk
hirviö, -n...................................................................koletis
hissi, -n.............................................................................lift
historia, -n.............................................................. ajalugu
historialli/nen, sen............................................ ajalooline
hiukan............................................................... pisut, veidi
hoita/a, hoida/n....................................hoida, hoolitseda
hoitovapaa, -n................................ lapsehoolduspuhkus
horisontti, horisonti/n..........................................horisont
hotelli, -n................................................................... hotell
houkutel/la, houkuttele/n................................ ahvatleda
housut.......................................................................püksid
huhtikuu, -n................................................................ aprill
hukassa.................................................................kadunud
hullutel/la, hulluttele/n................tembutada, vigurdada
hunaja, -n.....................................................................mesi
huntu, hunnu/n............................................................ loor
huolellisemmin................................................ hoolsamalt
huoma/ta, -an.......................................................märgata
huomattavasti................................................märgatavalt
huomenna..............................................................homme
huone, huonee/n........................................................ tuba
huonosti.................................................................. halvasti
huonotasoi/nen, -sen ..........................nõrgatasemeline
huppari, -n..............................................kapuutsiga pusa
huuto/kauppa, -kaupa/n........................................oksjon
huumorintajui/nen, -sen..................... huumorimeelega
huvitel/la, huvittele/n.......................................lõbutseda
huvitta/a, huvita/n........ lõbustada, huvi äratada, huvitada
huvittava, -n.......................................................... naljakas
häiri/tä, häiritse/n.....................................häirida, segada
hän ei ole tavattavissa..................ta on hetkel hõivatud
hän, häne/n................................................................. tema
hääpari, -n.......................................................... pruutpaar
höyry/kone, -konee/n...................................... aurumasin
hyllykkö, hyllykö/n.............................riiulid, riiulisüsteem
hymyil/lä, -en.....................................................naeratada
hypä/tä, hyppää/n.................................................. hüpata
hypähtä/ä, hypähdä/n...........................hüpata, hüpelda
hytty/nen, -sen..........................................................sääsk
hyttyssuoja, -n....................................sääsekaitsevahend
hyvin/vointi, -voinni/n............................................ heaolu
hyvinkin................................................................... vägagi
hyvä, -n..........................................................................hea
hyvällä tuulella..................................................heas tujus
hyväluontei/nen, -sen........................... hea iseloomuga
248
i
ihan.....................................................................üsna, päris
ihana, -n........................................................................ tore
ihme, ihmee/n...............................................................ime
ihme/lapsi, -lapsen............................................... imelaps
ihmi/nen, -sen....................................................... inimene
ikiteini, -n............................................igavene teismeline
ikkuna/lauta, -lauda/n....................................... aknalaud
ikä/vaihe, -vaihee/n.................................. vanuseperiood
ikävä.................................................................. kahju, kurb
ilma, -n ...........................................................................ilm
ilmasto, -n.................................................. ilmastik, kliima
ilme, ilmee/n................................................................ilme
ilmiö, -n.....................................................................nähtus
ilmoitel/la, ilmoittele/n ........................................teatada
ilmoitta/a etukäteen, ilmoita/n etukäteen..... ette teatada
iloi/nen, -sen..........................................................rõõmus
ilotteleva, -n..........................................................naljatav
iltaisin.........................................................................õhtuti
iltapala, -n............................................................õhtueine
iltavuoro, -n............................................. õhtune vahetus
imuroi/da, -n........................ tolmuimejaga tolmu imeda
innostu/a, -n................................. innustuda, vaimustuda
into, inno/n................................................. ind, vaimustus
iskelmä/musiikki, -musiiki/n.................estraadimuusika
isku, -n..........................................................................löök
iso, -n ...........................................................................suur
iso/äiti, -äidi/n..................................................... vanaema
isoisä, -n.................................................................. vanaisa
isomahai/nen, -sen....................................suurekõhuline
isosisko, -n.......................................................vanem õde
istu/a, -n ...................................................................istuda
isä, -n............................................................................... isa
isänmaalli/nen, -sen........................................isamaaline
itikka, itika/n............................................... putukas; sääsk
itke/ä, -n..................................................................... nutta
itse asiassa..........................................................tegelikult
itsekse(ni)............................................................. omaette
itsenäi/nen, -sen.................................................iseseisev
itsenäisyys, itsenäisyyde/n.............................. iseseisvus
itsenäisyyspäivä, -n..................................iseseisvuspäev
itsepäi/nen, -sen...............................................põikpäine
j
jaka/a, jaa/n............................................................. jagada
jaksa/a, -n................................................................ jaksata
jaksel/la, jaksele/n............vastu pidada, hakkama saada
jakso, -n................................................................. periood
jalka, jala/n....................................................................jalg
jalkapallo, -n.......................................................... jalgpall
jatka/a, -n.................................................................jätkata
jatku/a, jatkuu............................................. jätkuda, kesta
jauheliha/kastike, -kastikkee/n................. hakklihakaste
jauhettu, jauhetu/n.......................................... jahvatatud
jo ................................................................................. juba
jogurtti, jogurti/n.................................................... jogurt
johdatta/a, johdata/n........................... juhatada, juhtida
johtu/a, johtuu.....................................................tuleneda
joka .................................................................................iga
joka, jonka..................................................................... mis
jokai/nen, -sen.........................................................igaüks
joki, joe/n...................................................................... jõgi
jopa..............................................................................isegi
jos ...........................................................................juhul kui
joskus.................................................................. mõnikord
joulu/aatto, -aato/n....................jõululaupäev, jõuluõhtu
joulu/kausi, -kaude/n..........................................jõuluaeg
joulukuu, -n......................................................detsember
joulupäivä, -n.....................................esimene jõulupüha
joutua, joudu/n...................................................... sattuda
juhannus, juhannukse/n.....................................jaanipäev
juhli/a, -n.............................................................. tähistada
jumaloi/da, -n...................................................jumaldada
juo, -n............................................................................juua
juokseva, -n............................................................... vedel
juos/ta, juokse/n...................................................... joosta
jutel/la, juttele/n...................................................vestelda
jälkeen............................................................. järel, pärast
jännittyneisyys, jännittyneisyyde/n........... pinge, stress
jännityskirja, -n..................................................... põnevik
järjestel/lä, -en.................................................korrastada
järjestä/ä, -n..................................................... korraldada
järjestys, järjestykse/n............................................... kord
jäte, jättee/n................................................... prügi, jääde
jättä/ä, jätä/n ............................................................. jätta
jää/dä pois, -n pois.......................................maha minna
jää/kaappi, -kaapi/n.......................................... külmkapp
jäähalli, -n................................................................. jäähall
jäätyä, jäätyy.......................................................... jäätuda
jyris/tä, jyrisee...................................................müristada
k keittiö, -n.....................................................................köök
kaakao, -n.................................................................. kakao
kaamos, kaamokse/n.......... pime aeg põhjas, polaaröö
kaata/a, kaada/n...................................................... kallata
kaato/paikka, -paika/n..........................................prügila
kaatu/a, kaadu/n..................................................kukkuda
kadun päässä................................................ tänava lõpus
kahdeskymmeneskolmas ...............kahekümne kolmas
kahvi/tauko, -tauo/n.........................................kohvipaus
kahvila, -n................................................................. kohvik
kai .............................................vist, vahest, ehk, võib-olla
kaikenlai/nen, -sen...........................................igasugune
kaikki............................................................................. kõik
kaksio, -n..............................................kahetoaline korter
kaksoset............................................................... kaksikud
kala/keitto, -keiton............................................ kalasupp
kala/puikko, -puiko/n...........................................kalapulk
kalenteri, -n..........................................................kalender
kalleimmillaan........................... siin: kõige kallimal juhul
kaltai/nen, -sen........................................taoline, sarnane
kamma/ta, kampaa/n........................................ kammida
kampaus, kampaukse/n.......................................... soeng
kana, -n........................................................................ kana
kandidaatin tutkinto.........................bakalaureusekraad
kannatta/a, kannata/n..................................... ära tasuda
kansa, -n................................................................... rahvas
kansainväli/nen, -sen................................rahvusvaheline
kansallisuus, kansallisuude/n.................................rahvus
kanssa..........................................................................koos
kanssakäymis/etiketti, -etiketin................suhtlusetikett
kanto/vesi, -vede/n................................ sisse kantav vesi
kara/ta, karkaa/n..............................................põgeneda
karkea raaste, karkea/n raastee/n....... jämedalt riivitud
toiduaine
karva, -n........................................................................karv
kassilli/nen, -sen.....................................................kotitäis
kasvatta/a, kasvata/n........................................ kasvatada
kasvissose/keitto, -keito/n...............aedviljapüreesupp
katolinen kirkko............................................katoliku kirik
katso/a, -n..............................................................vaadata
katta/a, kata/n............................................katta, hõlmata
katu, kadu/n ..............................................................tänav
kauas...................................................................... kaugele
kauempana........................................................ kaugemal
kauhuelokuva, -n..............................................õudusfilm
kauhukirja, -n........................................................ põnevik
kaunis, kaunii/n............................................................. ilus
kauppa, kaupa/n....................................... pood, kauplus
kauppa-ala, -n.......................................... kaubandus(ala)
kaupungintalo, -n................................................raekoda
kaurapuuro, -n.................................... kaera(helbe)puder
kaveri, -n.................................................................... sõber
kehittä/ä, kehitä/n..............................................arendada
keinutuoli, -n.......................................................... kiiktool
keksi/ä, -n.............................................................. leiutada
keksintö, keksinnö/n................................................leiutis
keksintösäätiö, -n ..........................................leiutusfond
kellari, -n................................................................... kelder
kello, -n.......................................................................... kell
keltai/nen, -sen.......................................................kollane
kerma, -n..................................................................... koor
kerros, kerrokse/n................................................... korrus
kerrostalo, -n...............................mitmekorruseline maja
kerta/lippu, -lipu/n............................................üksikpilet
kerto/a, kerro/n....................................jutustada, rääkida
kerä/tä, -än............................................................. korjata
keräys, keräykse/n............................................. korjandus
keskellä..................................................................... keskel
249
 keski/aikuisuus, -aikuisuude/n..... keskea täiskasvanulikkus
keski-ikä,-iä/n............................ keskmine vanus; keskiga
keskipitkä, -n.............................................keskmist kasvu
keskus, keskukse/n..................................................keskus
keskusta, -n.......................................................... kesklinn
keskustel/la, -en...................................................vestelda
kestä/ä, -n.................................................................. kesta
kesä, -n......................................................................... suvi
kesä/hattu, -hatu/n.......................................... suvekübar
kesäkuu, -n..................................................................juuni
kesäkuu/kausi, -kaude/n..................................... suvekuu
keventä/ä, kevennä/n................................... kergendada
kevät, kevää/n...........................................................kevad
kieli/alue, -aluee/n...............................................keeleala
kieli/oppi, -opi/n............................................grammatika
kielikurssi, -n...................................................keelekursus
kierrättä/ä, kierrätä/n..................................taaskasutada
kiinnostava, -n........................................................huvitav
kiirastorstai, -n...................................... vaikne neljapäev
kiive/tä, kiipeä/n...................................................... ronida
kinkku, kinku/n............................................................. sink
kipeä, -n..................................................................... haige
kirjahylly, -n.....................................................raamaturiiul
kirjaimellisesti............................ sõna-sõnalt, täht-tähelt
kirjalli/nen, -sen...............................................kirjanduslik
kirjapaino/kone, -konee/n................ raamatutrükimasin
kirjasto, -n.................................................... raamatukogu
kirjoitta/a ylioppilaaksi, kirjoita/n ylioppilaaksi.............
lõpetada gümnaasium
kirjoitus/pöytä, -pöydä/n............................. kirjutuslaud
kirjoitus/taito, -taido/n..................................... kirjaoskus
kirkko, kirko/n.............................................................. kirik
kirkko/vuosi, -vuode/n.................................... kirikuaasta
kirpputori, -n............................................ täika, kirbuturg
kirves, kirvee/n......................................................... kirves
kissa, -n.........................................................................kass
kitara, -n..................................................................... kitarr
kiusa/ta, kiusaa/n................................................... kiusata
kiva, -n.............................................................. tore, vahva
kodikas, kodikkaa/n...............................kodune, hubane
koetta/a, koeta/n..................................proovida, üritada
kohdistunut, kohdistunee/n............................. suunatud
kohtelias, kohteliaa/n............................................ viisakas
kokeil/la, -en..................................... proovida, katsetada
kokko, koko/n......................................... mai- või jaanituli
koko............................................................................. kogu
koko, koo/n..............................................................suurus
kokoi/nen, -sen..................................................... suurune
kolaami/nen, -sen.................................... lumerookimine
kolea, -n...............................................................jahe, kõle
kolmasosa, -n.................................................... kolmandik
kolossi, -n................................................................. koloss
konepelti, -pelli/n....................................................kapott
koripallo, -n........................................................... korvpall
koriste, koristee/n..................................... kaunistus, ehe
250
koristel/la, -en......................................................... ehtida
korja/ta, -an..................................................... parandada
kortti, korti/n................................................... pangakaart
koru, -n......................................................................... ehe
koska............................................................................. sest
koski, koske/n............................................................. kosk
koti, kodi/n................................................................. kodu
kotiläksy, -n........................................... kodune ülesanne
kotimaa, -n..........................................................kodumaa
kotoa.......................................................... kodunt, kodust
kotona........................................................................kodus
koulu, -n........................................................................kool
koulu/ruoka, -ruoa/n .......................................... koolitoit
koulumatka, -n..................................................... koolitee
koulutta/a, kouluta/n......................................... koolitada
kova, -n...................................................................... tugev
kuisti, -n................................................................. veranda
kuiva, -n........................................................................ kuiv
kuka tahansa...................................................... kes tahes
kukka, kuka/n.................................................................. lill
kukka/kauppa, -kaupa/n................................lillekauplus
kukka/nen, -sen........................................................ lilleke
kukkia, kukkii.......................................................... õitseda
kuljettaja, -n................................................................ juht
kuljetus, kuljetukse/n......................................... transport
kulma, -n...................................................................... nurk
kulta, kulla/n............................................................ kuldne
kulutus, kulutukse/n.......................................... tarbimine
kun..................................................................... sel ajal kui
kuningas, kuninkaa/n..........................................kuningas
kunnes...........................................................................kuni
kunnia, -n.........................................................................au
kunnioitta/a, kunnioita/n.................................... austada
kunta, kunna/n.............................................................vald
kunto, kunno/n................................... seisukord, seisund
kunto/liikunta, -liikunna/n........................... tervisesport
kuol/la, -en..................................................................surra
kuolema, -n.................................................................surm
kuori/a, -n...............................................................koorida
kuoro, -n...................................................................... koor
kuper/keikka, -keika/n....................................... kukerpall
kupilli/nen, -sen.....................................................tassitäis
kuten........................................................................... nagu
kutsu, -n......................................................................kutse
kutsu/a, -n............................................................. kutsuda
kuulu/a, -n............................................................. kuuluda
kuuluisa, -n............................................................... kuulus
kuume, kuumee/n.................................................. palavik
kuunel/la, kuuntele/n.............................................kuulata
kuusi, kuuse/n........................................................... kuusk
kuva, -n...........................................................................pilt
kuva/patsas, -patsaa/n........................................ raidkuju
kuvanveistäjä, -n.................................................. skulptor
kuvite/la, kuvittele/n................................... ette kujutada
kuvittaja, -n.......................................................illustraator
kännykän/heitto, -heito/n.................... mobiiliviskamine
kärttyisä, -n..............................................................pahur
käsine, käsinee/n..................................................... kinnas
käsittä/ä, käsitä/n.................mõista, aru saada, hõlmata
kätei/nen, -sen ....................................................sularaha
kävel/lä, -en.......................................... jalutada, kõndida
käännetty, käännety/n......................................... tõlgitud
käänty/ä, käänny/n............................................... pöörata
käy/dä salilla, -n salilla ................................käia jõusaalis
käy/dä, -n...................................................................... käia
Käykää sisään!............................................. Astuge sisse!
käyttä/ä, käytä/n.................................................kasutada
käyttäjä, -n............................................................ kasutaja
kömpelö, -n........................................................kohmakas
köyhä, -n....................................................................vaene
kylme/tä, kylmenee........................................külmeneda
kylmä, -n......................................................................külm
kylpy/huone, -huonee/n.................................. vannituba
kyläkoulu, -n.........................................................külakool
kynttilä, -n................................................................küünal
kynä, -n............................................................ pastapliiats
kypärä, -n................................................................... kiiver
kysy/ä, kysy/n...........................................................küsida
kyyti, kyydi/n....................................... küüt, sõidutamine
laati/a, laadi/n..................................................... koostada
l linja-autoasema, -n................................... autobussijaam
lahja, -n...................................................................kingitus
laiha, -n........................................................................kõhn
lainkuuliai/nen, -sen...............................seaduskuulekas
laiska, -n.......................................................................laisk
laita/kaupunki, -kaupungi/n............................... äärelinn
laite, laittee/n............................................................seade
laitta/a ruokaa, laita/n ruokaa......................... süüa teha
laitta/a, laita/n......................................................... panna
laituri, -n...................ooteplatvorm; perroon; sadamakai
lajitel/la, lajittele/n........................................... sorteerida
lammas, lampaa/n.................................................lammas
lapselli/nen, -sen...................................................... lapsik
lapsen/vahti, -vahdi/n...................................lapsehoidja
lapsi, lapse/n................................................................laps
laser, -in.......................................................................laser
lasi, -n.......................................................................... klaas
lasitettu, lasitetu/n..............................................klaasitud
laske/a, laskee........................................................loojuda
laskettelu, -n.............................................. (suusa)slaalom
laskutehtävä, -n.....................................arvutusülesanne
lastenkirja, -n.................................................. lasteraamat
lastentarha, -n..................................................... lasteaed
lauantaisin.......................................................... laupäeviti
laukku, lauku/n............................................................ kott
laula/a, -n...................................................................laulda
lautailu, -n....................................... lumelauaga sõitmine
lehti, lehde/n................................................................ leht
lehtiroska, -n.............................................vanad ajalehed
lehtivihreä, -n............................................... leheroheline
leika/ta, leikkaa/n................................................... lõigata
leikki/ä, leiki/n.....................................................mängida
leipo/a, leivo/n.................................................. küpsetada
leivonnai/nen, -sen..............................................küpsetis
lemmikki, lemmiki/n..................................... lemmikloom
lempi/aine, -ainee/n....................................... lemmikaine
lenkkeil/lä, -en..........................käia jooksmas, jalutamas
lenkkeily, -n................................ tervisejooks, jalutamine
lento/kone, -konee/n............................................. lennuk
lentä/ä, lennä/n..................................................... lennata
leski, leske/n................................................................. lesk
lettu, letu/n........................................................pannkook
levä/tä, lepää/n....................................................... puhata
levy, -n........................................................................ plaat
lienee..................................................................(ta) vist on
lifta/ta, -an......................................................... hääletada
liha/keitto, -keito/n............................................. lihasupp
lihapulla, -n.............................................................lihapall
lihava, -n...................................................................... paks
liian................................................................................liiga
liikenne, liikentee/n...................................................liiklus
liikku/a, liiku/n..........................................................liikuda
liikkuja, -n.................................................. liikleja, matkaja
liikunta, liikunna/n......................................... tervisesport
linna, -n......................................................................... loss
lippu, lipu/n................................................................. pilet
lista, -n................................................................... nimekiri
lisä/tä, -än................................................................. lisada
lisäksi..........................................................................lisaks
liukas, liukkaa/n............................................................libe
liukuhihna, -n....................................................... konveier
lohdutta/a, lohduta/n.........................................lohutada
lohi, lohe/n.................................................................. lõhe
loisto, -n............................................sära, hiilgus, toredus
lokakuu, -n..........................................................oktoober
lompakko, lompako/n..........................................rahakott
lopettaja, -n..........................................................lõpetaja
loppiai/nen, -sen............................... kolmekuningapäev
loppu, lopu/n..............................................................lõpp
loppu/a, loppuu................................................... lõppeda
lottovoittaja, -n.................................................. lotovõitja
loukaantu/a, loukaannu/n...............................viga saada
lounas, lounaa/n............................................... lõunasöök
luistel/la, -en........................................................ uisutada
luke/a, lue/n............................................................lugeda
lukemi/nen, -sen................................................lugemine
lukio, -n..........................................................gümnaasium
lukiolai/nen, -sen...........................gümnaasiumiõpilane
luku/taito, -taido/n......................................lugemisoskus
lukui/nen, -sen....................................................... arvukas
lumi/hanki, -hange/n........................................lumehang
251
 lumi/peite, -peittee/n........................................ lumekate
lumi/sade, -satee/n........................................... lumesadu
luoja, -n....................................................................... looja
luokka, luoka/n...........................................................klass
luokse........................................................................juurde
luona..........................................................................juures
luonto, luonno/n..................................................... loodus
luontokirja, -n............................................. loodusraamat
luotsa/ta, -an............................................ lootsi abil sõita
luotta/a, luota/n................................................. usaldada
lupaus, lupaukse/n............................................... lubadus
luukku, luuku/n............................................................luuk
luul/la, -en.................................................................arvata
luultavasti..........................................................arvatavasti
lähei/nen, -sen....................................................lähedane
lähellä...................................................................... lähedal
lähes......................................................................peaaegu
lähte/ä, lähde/n....................................................... minna
lämmin, lämpimä/n......................................................soe
lämmittä/ä, lämmitä/n.................................. soojendada
lämmittävä, -n.................................................. soojendav
lämmitys, lämmitykse/n..............................................küte
lämpötila, -n................................................. temperatuur
Länsi-Suomi................................................. Lääne-Soome
läpi..................................................................................läbi
lääke/tiede, -tietee/n..................... arstieadus, meditsiin
lääkäri, -n.......................................................................arst
lääni, -n.........................................................................lään
löytötavara, -n........................................... leitud esemed
löyty/ä, löytyy........................................................leiduda
lyhyt, lyhye/n.............................................................lühike
lykä/tä, lykkää/n...........................................(edasi) lükata
m millai/nen, -sen...................................milline, missugune
maa/kunta, -kunna/n.........................................maakond
maa/ta, makaa/n..................................lebada, pikali olla
maailma, -n............................................................ maailm
maailmallisuus, maailmallisuude/n................. ilmalikkus
maala/ta, -an...........................................................värvida
maaliskuu, -n............................................................ märts
maantie, -n...........................................................maantee
mahtava, -n.................................................võimas, vägev
maisema, -n...........................................................maastik
maistel/la, -en........................................................maitsta
maisterin tutkinto = ylempi korkeakoulututkinto......
magistrikraad
maito, maido/n........................................................... piim
majakka, majaka/n............................................... majakas
majoittu/a, majoitu/n.............................................ööbida
makarooni/laatikko, -laatiko/n................ makaronivorm
maksa/a, -n..............................................................maksta
maku, mau/n............................................................maitse
makuu/huone, -huonee/n......................... magamistuba
252
margariini, -n......................................................margariin
markkina/tutkimus, -tutkimukse/n.......... turu-uuringud
marraskuu, -n................................................... november
matka/kertomus, -kertomukse/n......................... reisikiri
matkusta/a, -n.........................................................reisida
matkustel/la, -en.....................................................reisida
matto, mato/n..............................................................vaip
mausoleumi, -n.............................................mauseoleum
mauste, maustee/n......................................... maitseaine
mehu, -n......................................................................mahl
meika/ta, meikkaa/n............................................ meikida
melkein.................................................................peaaegu
melko...........................................................................üsna
men/nä naimisiin, -en naimisiin........................ abielluda
men/nä, -en.............................................................. minna
menetelmä, -n ..................................................... meetod
meri/sairas, -sairaa/n...................................... merehaige
merkit/ä, merkitsee........................................ tähendada
merkittävä, -n......................................tähelepenuväärne
merkki, merki/n..........................................................märk
metsä, -n.....................................................................mets
metsästys, metsästykse/n...........................................jaht
mielellä(ni)...........................................................meelsasti
mielentila, -n...............................................meeleseisund
mieli/kuvitus, -kuvitukse/n........................ kujutlusvõime
mieli/pide, -pitee/n..............................................arvamus
mieli/pide/tutkimus, -tutkimukse/n....... arvamusuuringud
mielijuoma, -n.................................................lemmikjook
miellyttävä, -n...................................................... meeldiv
mihin aikaan................................................ mis kell, millal
mihin............................................................................kuhu
mihinkään...................................................... mitte kuhugi
mikroaaltouuni, -n......................................mikrolaineahi
Mikä ettei!........................................................Miks mitte!
milloin......................................................................... millal
minne...........................................................................kuhu
minua kiinnostaa........................................ mind huvitab
mitenkään...................... ei kuidagi, mitte kuidagimoodi
mitä............................................................................. mida
monenlai/nen, -sen.................................... mitmesugune
mones, monenne/n .............................................. mitmes
moni, mone/n..................................................mitu, paljud
monipuoli/nen, -sen.................................... mitmekesine
monumentti, monumenti/n...........................monument
morsian, morsiame/n................................................pruut
muista/a, -n............................................... meeles pidada
muistutta/a, muistuta/n................................ meenutada
mukaan............................................................. kaasa, järgi
mukava, -n.................................................................... tore
mukavuus, mukavuude/n.................................. mugavus
mukilli/nen, -sen................................................. kruusitäis
mullista/a, -n..................................................... vapustada
mummola, -n..............................................vanaema kodu
munkki, munki/n....................................................... munk
muodikas, muodikkaa/n..................................... moodne
muodosta/a, -n.............................................moodustada
muovi, -n............................................................. plastmass
muovikassi, -n........................................................ kilekott
murhe, murhee/n....................................................... mure
murot......................... hommikusöögihelbed, -krõbinad
musiikki, musiiki/n................................................muusika
musiikkityyli/suunta, -suunna/n.................. muusikastiil
musikaali/nen, -sen.........................................musikaalne
muskottipähkinä, -n................................ muskaatpähkel
mutta.............................................................................aga
muu............................................................................... muu
muualla.......................................................................mujal
muumi/peikko, -peiko/n................................. muumitroll
muunmuuassa.................................................muuhulgas
muutama, -n.............................................................. mõni
muutos, muutokse/n............................................. muutus
muutto/lintu, -linnu/n..........................................rändlind
mämmi, -n...................................................... lihavõttetoit
määritel/lä, määrittele/n..........defineerida, määratleda
määrittä/ä, määritä/n....................................ära määrata
mökkeily, -n............................................ suvilas viibimine
mökki, möki/n ...........................................................suvila
myrsky, -n....................................................................torm
mysli, -n......................................................................müsli
myöhäisaikui/nen, -sen...........................hilistäiskasvanu
myöhästy/ä, -n..................................................... hilinema
myös....................................................................ka, samuti
myy/dä, -n................................................................. müüa
myyvä, -n....................................................................müüv
n ominai/nen, -sen.................................................... omane
naapuri, -n...............................................................naaber
nakki/kastike, -kastikkee/n............................viinerikaste
napin/läpi, -läve/n...............................................nööpauk
naulakko, naulako/n................................................... nagi
naura/a, -n............................................................... naerda
neliö, -n.............................................................ruutmeeter
neste, nestee/n ......................................................vedelik
neula, -n ...................................................................... nõel
niin.................................................................................... nii
nimi, nime/n.................................................................nimi
nokka, noka/n................................................... nokk; nina
nolla, -n..........................................................................null
nolo, -n.......................................................................piinlik
norsunluu, -n................................................... elevandiluu
nous/ta, -en.............................................................. tõusta
nouta/a, nouda/n....................... tuua, kohale toimetada
nukku/a pommiin, nuku/n pommiin.........sisse magada
nukku/a, nuku/n....................................................magada
nuori, nuore/n.............................................................noor
nuoriso/laki, -lai/n................................... noorsooseadus
nuortenkirja, -n........................................noorsooraamat
nuoruus, nuoruude/n............................................. noorus
näh/dä, näe/n..............................................................näha
Nähdään!.......................................................Nägemiseni!
nähtävä, -n................. vaatamisväärne, vaadatav; nähtav
näkemisen arvoi/nen, -sen.....................vaatamisväärne
näky/ä, näkyy ......................................... näha olla, paista
nämä, näide/n............................................................ need
näytelmä, -n..........................................................näidend
nykyi/nen, -sen.................................................. praegune
nykyisin........................................................praegusel ajal
nykyään..............................................praegu, tänapäeval
nyt................................................................................ nüüd
o
odotta/a, odota/n..................................................oodata
ohi ............................................................................mööda
ohut, ohue/n............................................................ õhuke
oikealle................................................................paremale
ol/la lähdössä, ole/n lähdössä................... olla minemas
ol/la menossa, ole/n menossa.................. olla minemas
ol/la tekemisissä, ole/n tekemisissä........ teha tegemist
olento, olenno/n....................................................... olend
ol/la kotoisin, ole/n kotoisin.............................. pärit olla
ol/la voimassa, on voimassa................................ kehtida
olo, -n tunne .........................................................olemine
olo/huone, -huonee/n..........................................elutuba
olo/suhteet..................................................... tingimused
olut, olue/n.....................................................................õlu
olympialaiset......................................... olümpiamängud
omakotitalo, -n........................................................ eramu
omistaja, -n............................................................ omanik
onnellisuus, onnellisuude/n....................................... õnn
onnettomuus, onnettomuude/n........................ õnnetus
ope= opettaja, -n.................................................õpetaja
opettaja, -n............................................................õpetaja
opiskel/la, -en........................................................ õppida
opiskelija, -n....................................................... üliõpilane
opiskelu, -n........................................................ õppimine
oppi/a, opi/n.......................................................... õppida
oppikirja, -n................................................................ õpik
oranssi, -n...................................................................oranž
osa/ta, -an..................................................................osata
osin......................................................................... osaliselt
osoite, osoittee/n..................................................aadress
osta/a, -n......................................................................osta
ostos, ostokse/n....................................................sisseost
otta/a kuvia, ota/n kuvia.................................. pildistada
otta/a osaa, ota/n osaa................................ kaasa tunda
otta/a, ota/n............................................................... võtta
253
 p pikku/lapsi, -lapse/n.......................................... väikelaps
paasto, -n...................................................................paast
pae/ta, pakene/n..............................................põgeneda
paikka, paika/n........................................................... koht
paista/a, -n........................................................ küpsetada
paka/ta, pakkaa/n.................................................pakkida
pakastin, pakastime/n..................................sügavkülmik
pakka/nen, -sen........................................... pakane, külm
pakotta/a, pakota/n............................................. sundida
paksu, -n...................................................................... paks
pala/ta, -an.........................tagasi pöörduda, tagasi tulla
palautu/a, palaudu/n.......................... langeda, taastuda
palaveri, -n...........................................................koosolek
palel/la, -en.......................................................külmetada
palmusunnuntai, -n............................. palmipuudepüha
paluu, -n............................................... tagasipöördumine
palvelu, -n..........................................................teenindus
pankki, panki/n...........................................................pank
paperi, -n...................................................................paber
pappi, papi/n................................................kirikuõpetaja
parhaimmillaan............................................... haripunktis
parissa............................................................. hulgas, seas
paristo, -n................................................................ patarei
pasta, -n......................................... pasta, makaronitoode
pastörointi, pastöroinni/n.................... pastöriseerimine
patsas, patsaa/n...................................................sammas
pehmeä, -n..............................................................pehme
pehmolelu, -n.......................................pehme mänguasi
peili, -n.....................................................................peegel
peitto, peito/n.............................................................tekk
pela/ta, -an.............................................................mägida
pelasta/a, -n.............................................................päästa
Pelastusarmeija, -n......................................Päästearmee
pelottava, -n........................................................ hirmutav
penisiliini, -n...................................................... penitsiliin
penkkiurheilu, -n........................................ tugitoolisport
perhe, perhee/n......................................................... pere
perintei/nen, -sen...........................................klassikaline
peruna, -n.................................................................. kartul
perunamuusi, -n............................................kartulipuder
peruskoulu, -n.....................................................põhikool
perustami/nen, -sen............................................loomine
perustuva, -n........................................................ põhinev
pes/tä, -en................................................................. pesta
pesu/kone, -konee/n...................................... pesumasin
pianon/soitto, -soito/n................................. klaverimäng
pidenty/ä, pidentyy...........................................pikeneda
pien/yritys, -yritykse/n..............................väikeetttevõte
pieni, piene/n............................................................. väike
pienoisromaani, -n.........................................lühiromaan
piikki, piiki/n................................................................. süst
piikki/lanka, -langan............................................ okstraat
piirakka, piiraka/n..................................................pirukas
piirtä/ä, piirrä/n................................................joonistada
254
pikku/serkku, -serku/n.........tädi- või onupoja, tädi- või
onutütre laps
pikku/veli, -velje/n......................................noorem vend
pikkui/nen, -sen........................................................ väike
pikkujoulu, -n......................................................eeljõulud
pikkusisko, -n................................................ noorem õde
pilapiirtäjä, -n.................................................. karikaturist
pilkulli/nen, -sen.................................................... täpiline
pilvenpiirtäjä, -n........................................... pilvelõhkuja
pilvi/nen, -sen..........................................................pilvine
pimeä, -n.................................................................... pime
pinkki, pinki/n........................................................... roosa
pinta, pinna/n..............................................................kate
pippuri, -n..................................................................pipar
pippuripihvi, -n....................................................pipraliha
piriste, piristee/n......................................................erguti
piristys, piristykse/n............................................. virgutus
pisin, pisimmä/n.................................pikim, kõike pikem
pitempään............................................................... kauem
pitkä, -n........................................................................pikk
pitkäperjantai, -n............................................ suur reede
pitkään......................................................................... kaua
pitui/nen, -sen...................................................... pikkune
pituus, pituude/n..................................................... pikkus
pitä/ä hauskaa, pidä/n hauskaa......................lõbutseda
pitä/ä, pidä/n............................................................kanda
pohjoinen napapiiri.............................. põhjapolaarjoon
pohjoispuolella............................................... põhja pool
Pohjola, -n.......................................................... Põhjamaa
poika, poja/n.............................................................. poiss
poikaystävä, -n.............................................. poiss-sõber
poikkeus, poikkeukse/n...........................................erand
poimi/a, -n............................................................... korjata
pois..................................................................................ära
poissaolo/todistus, -todistukse/n........ puudumistõend
poliisiasema, -n......................................politseijaoskond
poltta/a, polta/n................................................. põletada
polttokelpoi/nen, -sen..........................põletamiskõlblik
porkkana, -n........................................................ porgand
porkkana/kiusaus, -kiusaukse/n............. porgandivorm
portaat........................................................................trepp
porukka, poruka/n........rühm, seltskond, kamp (kõnek.)
posti, -n............................................................ postkontor
posti/merkki, -merki/n......................................postmark
presidentti, presidenti/n...................................president
pronssi, -n............................................................... pronks
psykologi,-n................................................... psühholoog
pudo/ta, putoa/n..................................................kukkuda
puhelin/vaihde, -vaihtee/n..........üldnumber, dispetšer
puhu/a sujuvasti, -n sujuvasti................... rääkida vabalt
puhu/a, -n............................................................... rääkida
puke/a, pue/n.................................... riietada, rõivastada
pukeutu/a, pukeudu/n..........................................riietuda
puku, puvu/n................................ kleit, kostüüm, ülikond
punai/nen, -sen.....................................................punane
puoli, puole/n............................................................. pool
puolikas, puolikkaa/n................................................. pool
puoliväli, -n.......................................................... keskpaik
pur/ra, -en...................................... pureda, hammustada
purkaami/nen, -sen.................................... väljavalamine
pusero, -n...................................................................pluus
puske/a, -n.............................................................tõugata
puuro, -n....................................................................puder
puutarha, -n................................................................. aed
päivittäi/nen, -sen.........................................igapäevane
päivittäin.............................................................. iga päev
päivä/koti, -kodi/n.............................................. lasteaed
päivä/peite, -peittee/n.....................................päevatekk
päiväkirja, -n............................................................päevik
päivälli/nen, -sen................................................õhtusöök
päivänvalo, -n................................................päevavalgus
pää, -n.................................................................... pea, ots
pääateria, -n......................................tähtsaim söögikord
päähine, päähinee/n............................................ peakate
pääkaupunki/seutu, -seudu/n...................Suur-Helsingi
päällä...........................................................................seljas
pääs/tä näkyviin, pääse/n näkyviin.................esile tulla
pääs/tä, pääse/n...................................... pääseda, jõuda
pääsiäi/nen, -sen...............................................lihavõtted
päätty/ä, päättyy................................................. lõppeda
päätös, päätökse/n...................................................otsus
pöly, -n......................................................................... tolm
pöytä, pöydä/n........................................................... laud
pyhä, -n....................................................................... püha
pyhäpäivä, -n............................................................. püha
pyramidi, -n..........................................................püramiid
pyrki/ä, pyri/n..........................................................püüda
pysty/ä, -n........................................suuta, võimeline olla
pystyttä/ä, pystytä/n ........................................püstitada
pysäkki, pysäki/n.................................................... peatus
pysäköi/dä, -n........................................................ parkida
pysy/ä, -n................................................................. püsida
pysyvä, -n................................................................... püsiv
pyöreä, -n.......................................................ümmargune
pyöräil/lä, -en......................................... jalgrattaga sõita
pyöräilijä, -n........................................................ jalgrattur
pyörätie, -n..................................................... jalgrattatee
pyyhki/ä, -n........................................................... pühkida
r räntä, rännä/n............................................................. lörts
raamattu, raamatu/n................................................ piibel
raasta/a, -n................................................................riivida
rahka/piirakka, -piirakan.................... kohupiimapirukas
raitiovaunu, -n.........................................................tramm
rakasta/a, -n......................................................armastada
rakenta/a, rakenna/n............................................ ehitada
rakkausromaani, -n............................... armastusromaan
ranska, -n.................................................... prantsuse keel
ranskalai/nen (peruna), -sen.............................. friikartul
rasva/kerros, -kerrokse/n................................... rasvakiht
ratikka, ratika/n.......................................................tramm
rauhalli/nen, -sen....................................................rahulik
rauhoitta/a, rauhoita/n.....................................rahustada
rautatieasema, -n........................................ raudteejaam
ravintola, -n...........................................................restoran
reaktio/kyky, -kyvy/n........................... reaktsioonivõime
reilu, -n.....................................................otsekohene, aus
reissa/ta, reissaa/n..................................................reisida
rekkakuski, -n.....................................kaugsõiduautojuht
remontoi/da, remontoi/n................................ remontida
rentoutumi/nen, -sen................................ lõõgastumine
reppu, -n.............................................. koolikott, seljakott
revon/tulet ........................................................virmalised
riehu/a, -n............................................... mässata, möllata
riippu/a, riipu/n...................................................... sõltuda
riippumaton, riippumattoma/n.......................sõltumatu
riippuva, -n............................................................... rippuv
riisi, -n............................................................................. riis
riittä/ä, riittää............................................ piisata, jätkuda
rikas, rikkaa/n.............................................................. rikas
rikkaus, rikkaude/n................................................... rikkus
rikki............................................................................... katki
rikkomi/nen, -sen.............................................. rikkumine
rikos, rikokse/n.....................................................kuritegu
rikosromaani, -n.................................... kriminaalromaan
rinne, rintee/n ....................................nõlv, nõlvak, rinnak
risteys, risteykse/n...................................................ristmik
rivi, -n............................................................................ rida
rivitalo, -n...........................................................ridaelamu
roikku/a kimpussa, roiku/n kimpussa...........küljes rippuda
romaani, -n.............................................................romaan
roska, -n......................................................................prügi
rouhittu, rouhitu/n.......................................... purustatud
rullaluistelu, -n...........................................rulluisutamine
runo, -n.................................................................. luuletus
ruohon/leikku, -leiku/n............................... muruniitmine
ruoka/tunti, -tunni/n..................................lõunavaheaeg
ruokalusikalli/nen, -sen.............................. supilusikatäis
ruska, -n..............................looduse sügisene värviküllus
ruskea, -n...................................................................pruun
ruusu, -n....................................................................... roos
ruuti, ruudi/n....................................................... püssirohi
ruve/ta, rupea/n......................................................hakata
rätti, räti/n......................................................... kalts, lapp
röntgen/säde, -sätee/n................................. röntgenikiir
s
saa/da, -n......................................... saada, tohtida, võida
saamelai/nen, -sen..................................... saam, laplane
255
 saapu/a, saavu/n.................................................. saabuda
saapuva, -n..............................................................saabuv
saat/taa heittäytyä, -an heittäytyä....... võida muutuda
saavutta/a, saavuta/n.......................................saavutada
sade, satee/n...............................................................vihm
sadel/la, satelee...................................................tibutada
sairaala, -n.................................................................haigla
sairaala/hoito, -hoido/n....................................haiglaravi
sairastu/a, -n....................................................haigestuda
saksofoni,-n..........................................................saksofon
salaa........................................................................... salaja
salamoi/da, salamoi...................................... välku lööma
salapoliisi, -n...............................................salapolitseinik
sali,-n ............................................................................ saal
salliva, -n.....................................................................salliv
samoin kuin........................................................samuti kui
sanakirja, -n....................................................sõnaraamat
sankari, -n.......................................................... kangelane
sarja/tuotanto, -tuotanno/n..................... masstoodang
sarjakuva, -n.........................................................koomiks
sata/a, sataa........................................................... sadada
satama, -n................................................................sadam
sateenvarjo, -n...................................................vihmavari
satei/nen, -sen.........................................................sajune
sattu/a, satu/n........................................................juhtuda
satukirja, -n.......................................... muinasjuturaamat
sauna, -n...................................................................... saun
sauno/a, -n........................................ saunas käia, vihelda
sauva/kävel/lä, -en.................................. teha kepikõndi
seikkailukirja, -n..........................................seiklusraamat
seitsemäs, seitsemänne/n.................................. seitsmes
sekoitta/a, sekoita/n............................................. segada
selitty/ä, selittyy.................................................. seletuda
selkeä, -n....................................................................selge
sellai/nen, -sen........................................................ selline
selvittä/ä, selvitä/n....................................välja selgitada
selvä, -n......................................................................selge
seos, seokse/n............................................................segu
serkku, serku/n.........nõbu, tädi- või onupoeg, tädi- või
onutütar
sesonki, sesongi/n.................................................hooaeg
setä, sedä/n.................................................................. onu
seura, -n.....................................................selts, seltskond
seura/ta, seuraa/n.................................................. jälgida
seuraava...............................................................järgmine
seuralli/nen, -sen...........................................seltskondlik
seuraus, seuraukse/n...........................................tagajärg
seurustel/la, -en...................................käia, kurameerida
shoppail/la, -en...................................................... šopata
sidos, sidokse/n.......................................................... seos
siellä.............................................................................. seal
sietä/ä, siedä/n............................taluda, välja kannatada
sihteeri, -n............................................................. sekretär
siiovoami/nen, -sen....................................... koristamine
siirty/ä, siirry/n................................... siirduda, üle minna
256
siis........................................................ siis, niisiis, järelikult
siivo/ta, -an......................................................... koristada
sijai/ta, sijaitse/n.......................................................asuda
silittä/ä, silitä/n....................................................... triikida
silloin kun.......................................................... sel ajal kui
silloin........................................................... siis, sel ajal kui
silmälasit................................................................... prillid
sima, -n......................................................................mõdu
sinkku, sinku/n...................................................... vallaline
sinne............................................................................ sinna
sipuli, -n.......................................................................sibul
sipuli/rengas, -renkaa/n.............................. sibularõngas
sisar, -en....................................................................... õde
sisarukset....................................................... õed-vennad
sisustami/nen, -sen........................................sisustamine
sisältämä, -n...........................................................sisaldav
sisältyvä, -n........................................................... sisalduv
siten............................................................................niiviisi
sitten...............................................................................siis
siviili/käyttö, -käytön....................................tsiviilkasutus
sohva, -n....................................................................diivan
soi/da, soi................................................ heliseda, kõlada
soihtu/kulkue, -kulkueen....................... tõrvikurongkäik
soitel/la, soittele/n............................................. helistada
soitta/a, soita/n....... (muusikariistal) mängida; helistada
soitto/tunti, -tunni/n................. pillimängu harjutustund
soittopyyntö, -pyynnö/n......................... palve helistada
sokeri, -n...................................................................suhkur
sopi/a, sopii............................................................. sobida
sosiaali/nen, -sen........................ sotsiaalne, ühiskondlik
sota/voimat........................................................... sõjavägi
sotkeentumi/nen, -sen................................... sassiminek
sovitta/a, sovita/n................................................proovida
sovitus/koppi, -kopi/n..................................proovikabiin
spagetti, spageti/n...............................................spagett
stressi, -n................................................................... stress
suhde, suhtee/n..........................................................suhe
suihku, -n..................................................................... dušš
suihku/lähde, -lähtee/n....................................purskkaev
suikale, suikalee/n....................................................... riba
suku, suvu/n............................................. sugu, suguvõsa
suku/nimi, -nime/n................................... perekonnanimi
suku/tutkimus, -tutkimukse/n.........suguvõsa uurimine,
genealoogia
sukulai/nen, -sen................................................ sugulane
sukutila, -n.......................................... suguvõsa põlistalu
sula/a, sulaa..............................................................sulada
sulatta/a, sulata/n................................................sulatada
sulatto, sulato/n................................. metallisulatustehas
sulha/nen, -sen..................................................peigmees
sulkeutu/a, sulkeudu/n........................................ sulguda
suloi/nen, -sen.............................................võluv, veetlev
sumui/nen, -sen.......................................................udune
suo, -n............................................................................soo
suojautu/a, suojaudu/n................................... end kaitsta
suola, -n........................................................................sool
suomenruotsalai/nen, -sen ................. soomerootslane
suomi, suome/n.............................................. soome keel
suoraan.........................................................................otse
suoritta/a, suorita/n...........................................sooritada
suosi/a, -n............................................................ eelistada
suretta/a, sureta/n.......................................... kurvastada
suudel/la, suutele/n........................................... suudelda
suunna/ta, suuntaa/n........................................suunduda
suunnittelu, -n............................................. kavandamine
suuri, suuremma/n.......................................................suur
suurlähetystö, -n......................................... suursaatkond
sähkö, -n.................................................................. elekter
sähkö/lamppu, -lampu/n................................ elektripirn
sähköhella, -n....................................................elektripliit
säilyke/purkki, -purki/n...............................konservipurk
säilytyskomero, -n.............................................. panipaik
sänky, sängy/n.......................................................... voodi
sävy, -n.........................................................................toon
sää, -n..............................................................................ilm
säännöllisesti......................... korrapäraselt, regulaarselt
säästävä, -n............................................................ säästev
säätämä, -n......................sätestatud, kindlaks määratud
söpö, -n........................................................ kena, meeldiv
sydän, sydäme/n.........................................................süda
syksy, -n...................................................................... sügis
syli, syle/n...................................................................... süli
synkkä, synkä/n....................................................... sünge
synty/ä, synny/n.................................................... sündida
syntymäpäivä, -n............................................. sünnipäev
sytyttä/ä, sytytä/n............................................... süüdata
syö/dä, -n..................................................................... süüa
syy, -n....................................................................... põhjus
syyskuu, -n....................................................... september
t tiedon/välitys, -välitykse/n........................... infovahetus
taakse...........................................................................taha
taas................................................................................ jälle
taatusti................................................................... kindlalt
tahalla(an).............................................................meelega
tahto/a, tahdo/n.........................................tahta, soovida
tai .................................................................................... või
taidemaalari, -n...........................................maalikunstnik
taita/a olla, taida/n olla...................................... võib olla
taiteilija, -n............................................................kunstnik
taju/ta, tajua/n......................................aru saada, mõista
tajuissa(an)......................................................... teadvusel
takana.......................................................................... taga
takka, taka/n.............................................................kamin
talo, talo/n...................................................................maja
taloudelli/nen, -sen...................................... majanduslik
taloudellisesti............................................ majanduslikult
talvi, talve/n................................................................... talv
tammi, tamme/n....................................................... tamm
tanssi/a, -n............................................................. tantsida
tapaninpäivä, -n.................tapanipäev, teine jõulupüha
taputta/a, taputa/n...........................................patsutada
tarina, -n...................................................................... lugu
tarjo/ta, -an.......................................................... pakkuda
tarkka, tarka/n..........................................................täpne
tarkoitta/a, tarkoita/n...................... mõelda, tähendada
tarvi/ta, tarvitse/n...................................................vajada
tasaisesti.............................................................. ühtlaselt
tasan......................................................................... täpselt
taso, -n..........................................................................tase
taulukko/laskenta, -laskenna/n...................tabelarvutus
tava/ta, tapaa/n....................................................kohtuda
tavalli/nen, -sen.....................................................tavaline
tavara, -n................................................................ ese, asi
tavaratalo, -n................................................... kaubamaja
tavoite, tavoittee/n............................................ eesmärk
teatteri, -n ................................................................teater
tee, -n............................................................................. tee
teelusikalli/nen, -sen....................................teelusikatäis
teh/dä, tee/n............................................................... teha
tehdas, tehtaa/n........................................................tehas
teho/ta, -an................................ mõjuda, mõju avaldada
tehtävä, -n........................................................... ülesanne
tekstinkäsittely, -n........................................tekstitöötlus
televisio, -n..........................................................televiisor
telkkari, -n............................................................televiisor
temppeli, -n............................................................tempel
teollisesti........................................................ tööstuslikult
teos, teokse/n..............................................................teos
terve, tervee/n........................................................... terve
terveellisesti......................................................tervislikult
terveys/keskus, -keskukse/n......polikliinik, perearstikeskus
teräsbetoni, -n.............................................. raudbetoon
tiede/keskus, -keskukse/n.........................teaduskeskus
tieto, tiedo/n...............................informatsioon, andmed
tieto/kone, -konee/n............................................... arvuti
tietoisesti............................................................ teadlikult
tietty, tiety/n............................................................teatud
tietä/ä, tiedä/n.......................................................... teada
tietämissä...................................................................paiku
tietysti...............................................................loomulikult
tiivis, tiivii/n.................................................................. tihe
tila, -n.......................................................................... ruum
tilanne, tilantee/n..................................................olukord
tina, -n............................................................................tina
tippa/leipä, -leivä/n................................ magus küpsetis
tiska/ta, -an...................................................nõusid pesta
tiski/kone, -konee/n............................. nõudepesumasin
tiukka, tiuka/n.........................................pingeline, range
todelli/nen, -sen..................................................... tõeline
toimi/a, toimi/n................................................. tegutseda
toimisto, -n................................................................büroo
257
 toissapäivänä.......................................................... üleeile
tonnikala/salaatti, -salaati/n......................tuunikalasalat
tontti, tonti/n............................................................. krunt
toppi, topi/n......................................... õlapaeltega pluus
tottakai............................................ loomulikult, muidugi
tottumus, tottumukse/n.................................... harjumus
toukokuu, -n.................................................................mai
T-paita, -paida/n.......................................................T-särk
transistori, -n...................................................... transistor
trendikäs, trendikkää/n..................................... trendikas
tuhla/ta, -an.............................................................raisata
tukka, tuka/n..........................................................juuksed
tul/la huonolle tuulelle, tule/n huonolle tuulelle...........
muutuda pahatujuliseks
tul/la merisairaaksi, tule/n merisairaaksi...............jääda
merehaigeks
tuli, tule/n.......................................................................tuli
tulitikkumai/nen, -sen.............................. tuletikutaoline
Tulkaa peremmälle!......................................Tulge edasi!
tulkinta, tulkinna/n........................................... tõlgendus
tumma, -n................................................................... tume
tummatukkai/nen, -sen..................... tumedajuukseline
tunne, tuntee/n......................................................... tunne
tunte/a, tunne/n....................................................... tunda
tunteelli/nen, -sen................................... emotsionaalne
tuntematon, tuntemattoma/n......................... tundmatu
tuntu/a, tuntuu.................................................... tunduda
tunturi, -n................................................................ tundur
tuo, -n............................................................................. see
tuoli, -n......................................................................... tool
tuolla............................................................................. seal
tuonnepäin.......................................................sinnapoole
tuore, tuoree/n........................................................ värske
tuota .........................................................................see et
tuotanto, tuotanno/n...........................................looming
tuottelias, tuotteliaa/n ............................... produktiivne
tupakoi/da, -n................................................... suitsetada
turha, -n.................................................................. tarbetu
turhuus, turhuude/n...............................tarbetus, tühisus
tutkija, -n.................................................teadlane, teadur
tutkimus, tutkimukse/n........................................ uurimus
tutkimusmatka, -n.......................................... uurimisreis
tuttava, -n................................................................. tuttav
tuttu, tutu/n.............................................................. tuttav
tutustu/a, -n...........................................................tutvuda
tuul/la, tuulee....................................................on tuuline
tuuli, tuule/n.......................................tuul; tuju, meeleolu
tähde, tähtee/n..........................................ülejääk, jäänus
tämä, -n......................................................................... see
tänään...........................................................................täna
täsmälli/nen, -sen....................................................täpne
täsmällisyys, täsmällisyyde/n................................täpsus
tässä............................................................................... siin
täti, tädi/n..................................................................... tädi
täysi, täyde/n..............................................täis, kogu, kõik
258
täysi-ikäi/nen, -sen............................................täisealine
täysikasvui/nen, -sen..................................... täiskasvanu
täysillä mukavuuksilla.................. kõikide mugavustega
täyttä/ä ... vuotta, täytä/n ... vuotta.....................saada
... aastat vanaks, saada ... aastaseks
täyty/ä, täytyy.........................................................pidada
törmäys, törmäykse/n................................... kokkupõrge
tykä/tä, tykkää/n................................................meeldida
tylsä, -n .....................................................igav, tüütu, nüri
tyttöystävä, -n...............................................tüdruksõber
tytär, tyttäre/n............................................................ tütar
työ, -n............................................................................. töö
työ/huone, -huonee/n......................................... töötuba
työ/paikka, -paika/n..............................................töökoht
työnantaja, -n......................................................tööandja
työskennel/lä, työskentele/n.............................. töötada
tyytyväisyys, tyytyväisyyde/n............................ rahulolu
u
ui/da, -n..................................................................... ujuda
uima/ranta, -ranna/n.......................................ujumisrand
uimahalli, -n................................................................ujula
uinti, uinni/n.......................................................... ujumine
ujo, -n............................................................... häbelik, uje
ukko/nen, -sen............................................................. äike
ulkomaa, -n.......................................................... välismaa
ulkona.........................................................................väljas
ulkovessa, -n...................................................... välikäimla
ulospäin............................................................. väljapoole
unelma, -n.................................................. unistus, unelm
ura, -n........................................................................karjäär
urheilu, -n...................................................................sport
urheilu/kenttä, -kentä/n............................... spordiväljak
urheilulaji, -n....................................................... spordiala
usea, -n.............................................................. mitu, palju
usein...........................................................................sageli
uskonnolli/nen, -sen........................... religioosne, usklik
uuden vuoden aatto.............................. vana aasta õhtu
uudenvuodenpäivä, -n........... uue aasta esimene päev
uudestaan.................................................................uuesti
uuni, -n............................................................................ahi
uunikestävä vuoka, vuoa/n.............................. ahjuvorm
uusi, uude/n..................................................................uus
uusteini, -n.................................................. uusteismeline
v
vaaleatukkai/nen, -sen.........................heledajuukseline
vaaralli/nen, -sen......................................................ohtlik
vaate, vaattee/n..................................................riietusese
vaate/huone, -huonee/n................................ garderoob
vaelta/a, vaella/n................................................... rännata
vahingossa.........................................................kogemata
vaihto, vaihdo/n........................................ümberistumine
vaihtumi/nen, -sen.........................................vahetumine
vaikka...........................................................................kuigi
vaikutta/a, vaikuta/n..........................................mõjutada
vaille..........................................................................puudu
vain.................................................................... ainult, vaid
vaiva, -n.............................................................. probleem
vakiintunut, vakiintunee/n...............kindlaks kujunenud
vala/a, -n...................................................................valada
valais/ta, valaise/n........................................... valgustada
valehdel/la, valehtele/n...................................... valetada
vali/ta, valitse/n........................................................ valida
valitettavasti.......................................................... kahjuks
valkoi/nen, -sen.........................................................valge
vallan/kumous, -kumoukse/n......................revolutsioon
valmista/a, -n....................................................valmistada
valmistelu, -n............................................... ettevalmistus
valmistu/a, -n .................................................. valmistuda
valmistua historian opettajaksi.......... lõpetada ülikool
ajaloo õpetajana
valoisa, -n..........................................valge, valgusküllane
valokuva, -n................................................................. foto
valtavasti............................................................... tohutult
valvo/a, -n...........................................................ärkvel olla
vamma, -n............................................................. vigastus
vampyyri, -n........................................................... vampiir
vanha, -n...................................................................... vana
vanhus, vanhukse/n...................................................vanur
vapaus, vapaude/n.............................................. vabadus
vappu, vapun................................................ esimene mai
vara/ta, varaa/n............... reserveerida; varuda, hankida
varhain..........................................................................vara
varhais/aikuisuus, -aikuisuude/n...........................varane
täiskasvanulikkus
varma........................................................................ kindel
varmaan.................................................................kindlasti
varovai/nen, -sen............................................. ettevaatlik
varovaisesti................................................... ettevaatlikult
varsin............................................................................üsna
varsinai/nen, -sen .................................................. tegelik
varttunut, varttunee/n........................täisealiseks saanu
vasemmalle.......................................................... vasakule
vasta............................................................................. alles
vasta/ta, -an............................................................ vastata
vastaan....................................................................... vastu
vastaan/otto, -oto/n.......................................... vastuvõtt
vastaus/pyyntö, -pyynnö/n........................palve vastata
vastuu, -n............................................................... vastutus
vauva, vauva/n..........................................................beebi
veistä/ä, -n.........................................................nikerdada
veli, velje/n................................................................. vend
vene, venee/n............................................................. paat
venytel/lä, venyttele/n..................................... ringutada
verho, -n................................................................... kardin
vesi, vede/n ................................................................. vesi
vetoketju, -n........................................................tõmblukk
vie/dä, -n....................................................................... viia
viehättävä, -n.........................................................veetlev
vielä...............................................................................veel
vieras kieli............................................................ võõrkeel
vieras, vieraa/n........................................ võõras, külaline
vieressä......................................................................kõrval
viettä/ä, vietä/n.........................................................veeta
vihannes, vihannekse/n..........................................juurvili
vihdoin.................................................................... viimaks
vihertävänkeltai/nen, -sen................... kollakasroheline
vihreä, -n...............................................................roheline
viidestoista, viidennentoista................. viieteistkümnes
viihty/ä, viihdy/n................................. ennast hästi tunda
viikko, viiko/n............................................................ nädal
viikon kuluttua............................................nädala pärast
viikon/loppu, -lopu/n .........nädalalõpp, nädalavahetus
viikonloppuisin........................................nädalalõppudel
viikonpäivä, -n................................................ nädalapäev
viileä, -n........................................................................jahe
viime.................................................. viimane, möödunud
viime vuosina.........................................viimastel aastatel
viipälöi/dä, -n........................................................viilutada
vilkastu/a, -n....................................................... elavneda
villa/paita, -paidan............................................. kampsun
virra/ta, virtaa........................................................ voolata
vitsi, -n........................................................ nali, anekdoot
viulu, -n.......................................................................... viiu
voi/da, -n...................................................................võima
voi/leipä, -leivä/n ...................................................võileib
voideltu, voidellu/n.................................. võiga määritud
voimistel/la, -en................................................. võimelda
vuoden/aika, -aja/n............................................ aastaaeg
vuokra, -n...................................................................... üür
vuori, vuore/n............................................................. mägi
vuosi, vuode/n........................................................... aasta
vuosi/sata, -sada/n..................................................sajand
vuosittain............................................................igal aasta
väestörekisteri, -n...............................rahvastikuregister
vähe/tä, vähenee............................................... väheneda
vähemmän.............................................................. vähem
vähintään............................................................. vähemalt
vähäi/nen, -sen...................................................... vähene
vähän............................................................................vähe
väittä/ä, väitä/n.......................................................... väita
välillä............................................................... vahetevahel
välipala, -n..................................................................oode
välissä..........................................................................vahel
välttä/ä, vältä/n.......................................................vältida
välttämätön, välttämättömä/n......................... vältimatu
väri, -n........................................................................... värv
väri/aine, -ainee/n................................................värvaine
värjä/tä, värjää/n....................................................värvida
väsynyt, väsynee/n................................................väsinud
259
 vävy, -n...................................................................väimees
väylä, -n...................................................................... kanal
vyö, -n............................................................................vöö

ä
äidin/kieli, -kiele/n.............................................. emakeel
äiti, äidi/n..................................................................... ema
äly/kortti, -korti/n............................................... kiipkaart
älykäs, älykkää/n............................. arukas, taibukas, tark
äsken............................................................................. äsja

ö
öljy/lämmitys, -lämmitykse/n............................... õliküte

y
ydinreaktori, -n...........................................tuumareaktor
yhdistä/ä, -n .................................................... ühendada
yhdistys/toiminta, -toiminna/n..................seltsitegevus
yhteis/kunta, -kunnan/n.................................... ühiskond
yhteys, yhteyde/n............. ühendus, seos; juurde, kokku
yhtä............................................................................. sama
yhä useampi...............................................järjest rohkem
yksikkö, yksikö/n....................................................... üksus
yksilö, -n..................................................üksikisik, indiviid
yksinäi/nen, -sen................................................üksildane
yksiö, -n................................................. ühetoaline korter
yleensä....................................................üldiselt, tavaliselt
ylei/nen, -sen............................................ üldine, tavaline
yleistymi/nen, -sen..............................................levimine
yli ....................................................................................üle
yli/oppilas, -oppilaa/n............... gümnaasiumi lõpetanu
ylihuomenna.................................................... ülehomme
yliopisto, -n..............................................................ülikool
ylioppilas/lakki, -laki/n............................... üliõpilasmüts
ylpeä, -n.......................................................................uhke
ylä/aste, -astee/n............................... põhikooli 7.-9. klass
ylä/kerta, -kerra/n.................................... ülemine korrus
yläpuolella.............................................................ülalpool
ylös/nousemus, -nousemukse/n...............ülestõusmine
ymmärtä/ä, ymmärrä/n.......................mõista, aru saada
ympäri.......................................................................ümber
ympärillä...................................................................ümber
ympäristösuojelu, -n............................. keskkonnakaitse
yrittä/ä, yritä/n....................................................proovida
ystävä, -n................................................................... sõber
ystävälli/nen, -sen.................................................sõbralik

260