KAJO 2022

8. Finnjamboree 15. – 23.7.2022

Loppuraportti

Kuva: Hanna Hämäläinen


Hei sinä, 
ja tervetuloa Suomen Partiolaisten 8. Finn-
jamboreen, Kajon loppuraportin pariin. Kä-
sissäsi on nyt loppuraporteista se tiivistetty
(129 sivuinen) versio, olemassa on siis myös
pidempi sekä yksityiskohtaisempi loppuraport-
ti. Tämä raportti on tiivistelmä kaikesta siitä,
mitä Kajolla teimme. Jos kaipaat yksityiskoh-
taisempaa tietoa tai tämä raportti jättää sinulle
kysymyksiä, pyydä käsiisi Kajon pitkä raportti
tai ole rohkeasti yhteydessä kysymyksesi
kanssa Kajon tekijöihin.  vuosien päästä Kajona muistamme.
Kajoa tehtiin poikkeuksellisessa maailman
ajassa. Uskomme, että tekijät tulevat muista-
maan peruutettuja seminaareja ja loputtomia
tunteja etäkokoussovelluksessa. Sekä sen
valtavan helpotuksen, joka meidät valtasi kun
saimme vihdoin lähteä Evolle ja leiri saatiin jär-
jestettyä kahden pandemian vuoksi hankalan
kesän jälkeen. Tulevaisuudessakin varmasti
osa Finnjamboreista valmistellaan etänä, ja
se on fiksua juuri niin. Toivottavasti meidän
kokemuksistamme on hyötyä, kun jatkossa
pohditaan etätekemisen malleja ja sitä, miten
etätekeminen saadaan pidettyä partiomaisen
hauskana.
2
Kannustamme kuitenkin, että tulevat projektit
palaavat mahdollisimman paljon livepartioon,
sillä mikään ei voita kasvokkain kanssakäy-
mistä, suunnittelua ja kikattelua seminaarien
saunojen pukuhuoneissa. 
Kajo oli yksi lenkki, toivottavasti pitkäkes-
toisessa ja hyvinvoivassa, Finnjamboreiden
ketjussa. Kajolla kajastimme jokainen omaa
valoamme ja teimme yhdessä kaiken sen, mitä
 
Jos tartut tähän raporttiin, sillä olet harkitse-
massa tai peräti jo tekemässä seuraavaa Fin-
njamboreeta, toivotamme sinulle valtavasti
onnea haasteeseen. Muista pitää hauskaa - sillä
sitä Finnjamboreiden pitää olla. 
Kajon Leiritoimikunta
Janne, Kerttu, Aino, Matsku,
Jenna, Antti, Ville, Anna, Minna,
Kake ja Ville
Kuva: Niko Rautanen
Kuva: Iiro Kaisla

SISÄLLYS
01 Kajo 2022 4
→ Projektin organisaatio 5
→ Organisaatiokaavio 7
→ Projektin aikajana 8
→ Tavoitteet ja mittarit 9
→ Johtaminen 12
→ Kajon osallistujat 13
→ Loppupalautteen yhteenveto 14
→ Vastuullisuus Kajolla 17
→ Tunnistetut riskit ja niiden hallinta 19
→ Kajolla tapahtunut kiusaamiskampanja 20
→ Korona Kajolla 21
→ Viestintä ja markkinointi 22
→ Leirikokemus 25
→ Yhteisohjelmat ja antaa kajahtaa-
laulutilaisuudet 28
02 Budjetointi, kumppanuudet ja talous 30
→ Leirimaksu ja sen määräytyminen 31
→ Talous 32
→ Kumppanuudet Kajolla 33
→ Tuotemyynti 37
03 Kajoa tekemässä 39
→ Finnjamboreepesti Kajolla 40
→ Hr-ryhmän toiminta ja tehtävät 41
→ Tekijöiden hyvinvoinnin mittaaminen 42
→ Tekemisen työkalut 43
→ Kahvilat ja kaupat 44
→ Myynti-ryhmän toiminta 45
04 Osallistujana Kajolla 46
→ Ikäkausikokemus 47
→ Alaleirit 49
→ Saavutettavuus Kajolla 52
→ Kansainvälisyys 56
→ Osallistujapalvelut 59
→ Kehittämö 62
→ Palautteen kerääminen 65
→ Analyysi ja palaute 67
→ Kajon vieraat 68
05 Leiriohjelma 71
→ Tuumalaakso 72
→ Mittelölaakso 73
→ Tulevaisuuslaakso 75
3
→ Elämälaakso 77
→ Kanttilaakso 79
→ Rauhalaakso 81
→ Välähdysohjelma 83
06 Infra ja rakenteet 85
→ Corego-yhteistyö-koordinointiryhmä 86
→ Havalojämy 88
→ Huolto 92
→ Tekniikka 97
→ Muonitus 100
→ Turvallisuus 101
→ Tiedonhallinta leirillä 104
07 Kajon osa-alueet 107
→ Projektitoimisto 108
→ Leiritoimikunta 110
→ Elämys 111
→ Kasvatus 111
→ Osallistujat 112
→ Palvelut 113
→ Resurssit 114
01
KAJO
2022
→ Projektin organisaatio 5
→ Organisaatiokaavio 7
→ Projektin aikajana 8
→ Tavoitteet ja mittarit 9
→ Johtaminen 12
→ Kajon osallistujat 13
→ Loppupalautteen yhteenveto 14
→ Vastuullisuus Kajolla 17
→ Tunnistetut riskit ja niiden hallinta 19
→ Kajolla tapahtunut kiusaamiskampanja 20
→ Korona Kajolla 21
→ Viestintä ja markkinointi 22
→ Leirikokemus 25
→ Yhteisohjelmat ja antaa kajahtaa-
laulutilaisuudet 28
 5
01 KAJO 2022

PROJEKTIN ORGANISAATIO

Kajoa tehtiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisorganisaatiota Leiritoimikunnan jäsenet olivat

täydensi projektipäällikön johtama muutaman henkilön kokoinen
projektitoimisto, joka vastaavasti sai tukea Suomen Partiolaisten → Leirinjohtajat: Maria ”Kerttu” Nikkari ja Janne Costiander
vakituiselta toimisto-organisaatiolta.
→ Kasvatusjohtajat: Aino Pohjanvirta ja Matsku Salminen

Leirinjohtajat aloittivat pestissään loppukesäs-
tä 2019. Leirin johtajien ensimmäiset tehtävät
koostuivat tavoitteiden muodostamisesta
sekä organisaatiorakenteen ja leiritoimikunnan
pestien hahmottelusta. Tässä vaiheessa halut-
tiin löytää asioita, joihin kiinnittää enemmän tai
erilaista huomiota kuin aiemmin.
Pohdintojen tuloksena Kajolle selkiytyi kolme
pesteihin liittyvää tavoitetta:
Merkittävimmät erot Roihun (Finnjamboree
2016) sekä Roihun jälkeisiin piirileirien organi-
saatioihin olivat:
→ Hankinta, logistiikka, varasto ja jälleen-
myynti -kokonaisprosessi Resurssin
osa-alueella “yhden katon alla”
→ Yhteisohjelmat osana Elämystä eikä
Kasvatusta
→ Elämysjohtajat: Minna Martikainen ja Anna Enbuske
→ Osallistujajohtaja: Katriina ”Kake” Rauman
→ Palvelujohtajat: Jenna Kankaanpää ja Antti Matikainen
→ Resurssijohtaja: Joonas Hirn (11/2021 asti),
Ville Sahlström (12/2021 alkaen)
→ Projektipäällikkö: Ville Pentti (09/2020 alkaen)

→ haluttiin suosia mahdollisimman paljon pa-
ripestejä,
→ jättää mahdollisuus myös yksilöpesteille
heille, jotka ennemmin johtavat yksin sekä
→ pitää leiritoimikunnan koko enintään 10
hengessä
→ Myynti osana Elämystä eikä Resursseja
Jälkikäteen arvioituna nämä linjaukset olivat
pääasiassa onnistuneita.
Projektin johtoryhmä, eli leiritoimikunta
koostui leirinjohtajista, viiden osa-alueen joh-
tajista, sekä projektille palkatusta projektipääl-
liköstä.

01 KAJO 2022 / PROJEKTIN ORGANISAATIO
Leiritoimikunnan osa-aluejohtajat pestasivat
osa-alueen ryhmille päälliköt, jotka yhdessä lei-
ritoimikunnan kanssa muodostivat laajennetun
leiritoimikunnan.
Laajennetun leiritoimikunnan kokonaisvahvuus
oli noin 70 henkeä.
Leiritoimikunnan kesken halusimme, että or-
ganisaation rakenne ja pestinimikkeet ovat
selkeät ja helpottavat oikean ihmisen löytymis-
tä. Johtajat johtavat osa-alueita ja muodosta-
vat leiritoimikunnan, päälliköt johtavat ryhmiä
ja muodostavat laajennetun leiritoimikunnan.
Ryhmissä toimivat mestarit, kympit ja tekijät.
Kajon organisaatiossa oli lisäksi eri tasoilla ek-
sperttipestejä, jotka toimivat esimerkiksi pääl-
likön tai mestarin tukena esimerkiksi ammatil-
lista osaamista vaativissa tehtävissä.  alainen projekti ja jokaisen projektin aikana
Leiritoimikunnan aloitettua haluttiin mahdol-
lisimman nopeasti täyttää muutama päällik-
köpesti, jotka auttaisivat ison päällikköjoukon
saamisessa vauhtiin myöhemmin:
Tiedonhallintapäällikkö
→ Jotta projektin tiedonhallinnan rakenteet,
prosessit ja järjestelmät olisivat mahdolli-
simman valmiina ison joukon aloitukselle.
Kuva: Henri Tammi
6
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
→ Jotta koko tapahtuman, sekä pestihaun
markkinointi saadaan mahdollisimman
nopeasti käyntiin.
Jälkikäteen arvioitiin, että myös HR-päällikkö
olisi voinut aloittaa aikaisemmin. Nyt pestaus-
kierrosten rakennetta ja käytännön käynnistä-
mistä tehtiin paljolti resurssijohtajan toimesta.
Olisi myös hyvä keskustella, miten Suomen Par-
tiolaisten kiinteä organisaatio voisi tukea pro-
jekteja enemmän erityisesti HR-näkökulmasta.
Yhteensä Kajoa oli tekemässä yli 3000 vapaa-
ehtoista
Kajo oli Suomen Partiolaisten hallituksen
toimineen hallituksen puheenjohtajistosta yksi
henkilö oli nimetty vastaamaan Kajo-projektis-
ta.
Suomen Partiolaisten hallitus asetti projektille
ohjausryhmän, jonka kokoamiseen leirinjoh-
tajat osallistuivat. Ohjausryhmän osalta ajatus
oli, että sen kokoonpano voisi muuttua projek-
tin aikana tarpeen mukaan. Kokoonpanoa ei
kuitenkaan käytännössä muutettu. Alkuperäis-
tä kokoonpanoa täydennettiin kahdella kohde-
ryhmää edustavalla jäsenellä alkukesästä 2020.
 7
01 KAJO 2022

Leirinjohtaja Leirinjohtaja

ORGANISAATIOKAAVIO
Maria “ Kerttu” Nikkari Janne Costiander

Elämysjohtaja Kasvatusjohtaja Osallistujajohtaja Palvelujohtaja Resurssijohtaja Projektipäällikkö

Minna Martikainen Aino Pohjanvirta Katriina “Kake” Rauman Jenna Kankaanpää Ville Sahlström Ville Pentti

Elämysjohtaja Kasvatusjohtaja Palvelujohtaja

Anna Enbuske Matsku Salminen Antti Matikainen

Viestintä ja Markkinointi Elämälaakso Ikäkausi- Alaleirit Huolto Turvallisuus Analyysi ja HaVaLoJäMy Projektitoimisto
kokemus palaute
2+95 1+20 1+3 2+100 2+25 2+60 2+23 1+2,5
2+10

Myynti Kanttilaakso Kehittämö Kansainvälisyys Muonitus Tekniikka HR Talous

1+30 1+20 1+110 2+25 3+25 2+40 2+35 1+4

Mittelö- Tulevaisuus- Vastuullisuus

Yhteisohjelmat Osallistujapalvelut Tiedon- ja kumppa- Vierailijat
laakso laakso hallinta
2+75 2+40 nuudet 2+25
2+40 2+25 1+40 2+15

Leirikokemus Rauhalaakso Tuumalaakso Saavutettavuus

2+30 1+15 2+20 3+30
Luvut:
Päälliköt + mestarit,
kympit ja ekspertit
Pop-up Luotsit
1+30 5
 8
01 KAJO 2022

PROJEKTIN AIKAJANA

Projektin asettaminen ja käynnistys Projektin suunnitteluvaihe → Välkkeet, eli projektin yhteiset määräpäivät teh- Projektin raportointi ja päättäminen
tävien tekemiselle. Jokaisen kuukauden viimei-
Projekti on käynnistetty Suomen Partiolaisten jä- Leiritoimikunta aloitti työskentelyn yhdessä maalis- nen päivä Projektin analysointi, raportointi sekä pestien päät-
senkokouksessa marraskuussa 2018. Projektin ti- kuussa 2020. Kevään 2020 aikana määriteltiin pro- → Laajennetun leiritoimikunnan seminaarit 2 täminen tapahtui syksyn 2022 aikana.
laajana toimi Suomen Partiolaisten hallitus, joka jektin aikataulurunko, jonka kiinnekohtia olivat: kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.
pestasi leirinjohtajat kevään ja kesän 2019 aikana.
Pestauskierrokset Suunnitteluvaiheen aikana pidettiin 4 kpl Kajo-tau- Yleistä aikataulusta
Leirinjohtajien johdolla tehtiin syksyllä 2019 kartoi- koja, heinäkuu 2020, joulun aika 2020, heinäkuu
tusta projektin tavoitteita varten. Tavoitteet ja leiri- → Päällikköpestit 08-09/2020 2021 sekä joulun aika 2021. Leirinjohdon näkökulmasta aikataulu toimi kokonai-
toimikunnan rakenne muodostettiin loppuvuodesta → Mestaripestit 01-02/2021 suudessaan hyvin. Aikataulutuksessa kannattaa eri-
2019 ja leiritoimikunnan pestaaminen tapahtui tam- → Kympit 08-09/2021 tyistä huomiota kohdistaa siihen, miten eri tehtävät
mi-helmikuussa 2020. → Tekijät 11/2021 alkaen Projektin toteutus tai määräpäivät osuvat päällekkäin. Kajo-projek-
tin aikana organisaatiossa ertyisen kuormittavina
Projektin toimeksianto tehtiin leirinjohtajien ja Budjetointi- ja toteutussuunnitelmakierrokset Projektin toteutusvaihe koostui leirin rakentami- koettiin hetket, kun samaan aikaan päällekkäin oli
hallituksen yhteistyönä kevään 2020 aikana ja hy- sesta, itse leiristä sekä leirin purkamisesta. Tämä budjetin ja toteutussuunnitelmien tekeminen sekä
väksyttiin hallituksen toimesta 27.5.2020. Projek- → Projektin tarkempaa suunnittelua kokonaisuus tapahtui leirialueella heinäkuun 2022 pestauskierros (esimerkiksi elo-syyskuu 2021).
tisuunnitelma muodostettiin syksyn 2020 aikana ja → 1. kierros 02-03/2021 aikana.
hyväksyttiin hallituksen toimesta 5.11.2020. → 2. kierros 08-09/2021
→ 3. kierros 02-03/2022
Leirinjohtajien näkökulmasta aikainen pestaus, sekä
vahva osallistuminen sekä tavoitteiden, että toimek-
siannon muodostamiseen koettiin hyvänä ja moti-
Projektisuunnitelman
voivana. hyväksyntä
Leiritoimi-
Leirinjohtajien kunnan Leiritoimikunta Päällikköpestien Mestaripestien Kymppien Tekijöiden Kajo 15.–23.7.
Projekti alkaa pestaus pestaus aloitti työskentelyn pestauskierros pestauskierros pestauskierros pestaus alkoi Pestien päättäminen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
2018 2019 2020 2021 2022

01 KAJO 2022
TAVOITTEET JA MITTARIT
Kajo luo uusia tapoja
tehdä isoja yleisötapahtumia
kestävästi.
Kestävyyttä tarkastellaan ekologisesta,
sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuu-
ISO VÄLIOTSIKKO
rillisesta näkökulmasta. Uusilla tavoilla
tarkoitetaan tapoja tehdä asioita entistä
paremmin niin partiossa kuin muuallakin.
Mittarit
→ Tehdään näkyväksi 100 testattua tapaa
tehdä tapahtumia kestävämmin
→  Kestäviä ratkaisuja on kehitetty partion
ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.
Kajo on mahdollisimman
monen saavutettavissa.
Kajon kohderyhmää ovat lippukuntien
tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäiset parti-
olaiset sekä aikuiset. Leirin kohderyhmää
ovat myös vastaavan ikäiset kansainväliset
vieraat sekä partioon tutustujat. Kajo tekee
aktiivisesti työtä sen eteen, etteivät kiel-
letyt syrjintäperusteet ole este kenenkään
kohderyhmäläisen leirille osallistumiseen.
Mittarit
→ Saavutettavaa leiritoimintaa on kehi-
tetty niin partion sisäisten kuin ulkois-
tenkin kumppaneiden kanssa.
→ Saavutettavuudelle luodaan oma mit-
taristo, jonka kautta tavoitteen toteutu-
mista arvioidaan.
Kajo on yhteinen,
ainutlaatuinen ja
kansainvälinen partioelämys.
Yhteisyydellä tarkoitetaan yhteistä omista-
juuden kokemusta leiriprojektista. Ainut-
laatuisuus tarkoittaa partiokentässä ainut-
laatuista kokoa ja osallistujien varianssia,
sekä näiden mahdollistamia puitteita ja
kokemuksia. Kajolla osallistuja kokee yh-
teenkuuluvuutta muiden kanssa ylittäes-
sään itsensä.
Mittarit
→ Kansainvälisiä vieraita on leirillä 2 000,
ainakin 30 eri maasta.
→ Kajo muistetaan aktiivisen päätöksen-
teon tuloksena syntyneistä asioista tai
ilmiöstä.
→ Kajolla jokainen kohtaa monipuolisesti
eri lähtökohdista tulevia osallistujia.
9
Kuva: Oskari Pajunpää
Kajo kasvattaa osallistujansa
ja tekijänsä tekemään
vastuullisempia valintoja.
Vastuullisilla valinnoilla tarkoitetaan valin-
toja, jotka johtavat kohti YK:n kestävän ke-
hityksen tavoitteiden toteutumista.
Mittarit
→ Osallistujalla sekä tekijällä on hyvä
käsitys siitä, mitä vastuullisilla valin-
noilla tarkoitetaan ja miksi niiden teke-
minen on tärkeää.
→ Vastuullisten valintojen tekeminen
tehdään näkyväksi myös niin, että
leirille osallistumattomankin on mah-
dollisuus kehittää omaa toimintaansa
näiden perusteella.

01 KAJO 2022 / TAVOITTEET JA MITTARIT
Tavoitteiden ja mittarien asettaminen
Tavoitteiden luomisesta
T’oisin kuin aikaisemmilla suurleireillä, Kajon leirin-
johtajille ei annettu pestaustilanteessa projektin
tavoitteita osana projektin toimeksiantoa. Kajon
tavoitteet muodostettiin yhdessä leirin johtajien,
Suomen Partiolaisten hallituksen ja Partioneu-
voston kanssa. Partioneuvosto oli luonut Finn-
jamboree-projektille tahtotiladokumentin, joka
luovutettiin leirinjohtajille ennen tavoitteiden muo-
dostamisen aloittamista.
Tavoitteiden muodostamisen pohjalle perustettiin
syksyllä 2019 Unelmien Finnjamboree –nimimen
verkkokysely, johon kannustettiin kaikkia suomalai-
sia partiolaisia kertomaan omat unelmansa ja kau-
hukuvansa seuraavasta Finnjamboreesta. Kyselyyn
saatiin reilu 500 vastausta. Kyselyn lisäksi leirinjoh-
tajat sekä ohjausryhmän puheenjohtaja kiersivät
kaikkien piirien ja FiSSc:n syystapahtumissa syksyllä
2019, sekä tapasivat usean piirin hallitusten kanssa
keskustellen tulevan suurtapahtuman periaatteis-
ta. Kyselyn vastausten ja keskusteluiden päätteek-
si Kajolle luotiin tavoitteet, jotka Partioneuvosto
hyväksyi huhtikuussa 2020.
Edellä kuvattu menettely keräsi kiitosta niin tekijöil-
tä kuin prosessiin osallistuneilta. Laajaa osallista-
mista tavoitteiden työstämiseen kyselyn avulla sekä
piirien tapahtumissa kiertämistä suosittelemme toi-
mintatavaksi jatkossakin. Tavoitteista käytiin myös
keskusteluja tilaajan, eli Suomen Partiolaisten halli-
tuksen kanssa useaan otteeseen ennen niiden lopul-
lista muotoilua. Tämä loi erinomaisen pohjan jatkon
yhteistyölle, kun jokainen oli samalla sivulla siitä,
mitä ollaan tekemässä. Tavoitteiden luomiseen osal-
listuminen sitoutti myös leirinjohtajia mielestämme
paremmin, kuin miten valmiina annetut tavoitteet
sen olisivat tehneet.
Mittareiden luomisesta
Mittarit asetettiin yhdessä leiritoimikunnan kanssa
toukokuussa 2020. Leiritoimikunta keskusteli ta-
voitteiden merkityksestä ja siitä, millaisilla mit-
tareilla tavoitteisiin pääsyä voisi mahdollisimman
hyvin kuvata. Mittareista pyrittiin saamaan mah-
dollisimman kuvaavat sekä myös numeerisesti
helposti mitattavat. Tämä ei luonnollisesti ollut
mahdollista jokaisen tavoitteen kohdalla.  Mittarei-
den luomisen yhteydessä käytiin useita keskusteluja
tavoitteiden tarkemmasta kirjaamisesta ja näiden
keskustelujen päätteeksi tavoitteiden sisältöä ja ter-
minologiaa avattiin Kajon projektisuunnitelmassa
Tavoitteiden seurannasta
Tavoitteiden toteutumista seurattiin osa-aluejoh-
tajien johtamana organisaation jokaisella tasolla.
Leiritoimikunnan tärkein tehtävä oli vastata projek-
tin strategisesta johtamisesta ja siitä, että projekti
pääsee sille asetettuihin tavoitteisiin.
Tavoitteiden toteutumisen seurannaksi luotiin lei-
ritoimikunnalle käyttöön erillinen Excel-pohjainen
tavoitetyökalu. Työkaluun kirjattiin jokaisen osa-
alueen omia tavoitteita sekä toimenpiteitä, jotka
tähtäsivät projektin yhteisiä tavoitteita kohti. Ta-
voitteita seurattiin projektin aikana puolivuosittain
niin, että osa-alueiden johtajat arvioivat omia tavoit-
teitaan sekä toimenpiteitään liikennevaloin: oltiinko
projektin vaihe huomioiden ajallaan, vaiheessa
vai jäljessä. Arviointikierroksen jälkeen käytiin leiri-
toimikunnan yhteinen keskustelu eri osa-alueiden
vaiheista, jotta leiritoimikunnalla säilyisi kuva koko
projektin tavoitteiden toteutumisen tilasta.
10
Tavoitetyökalu toimi kohtalaisesti. Se oli luotu
vain leiritoimikunnan käyttöön ja yksinkertaistet-
tu antamaan nopeaa ja graafista tietoa projek-
tin tilasta. Se onnistui viestimään tavoitteiden
tilasta myös projektista ulospäin mm. ohjausryh-
mälle. Haasteeksi muodostui se, ettei työkalun mi-
tattavia yksiköitä ollut määritelty erityisen sa-
mankaltaisiksi. Osa osa-alueista määritti itselleen
päätavoitteista osatavoitteita samalla, kuin osalle
leirin tukitoimintoihin keskittyvien osa-alueiden
kohdalla tämä ei ollut mielekäs tapa toimia. Tavoi-
tetyökalussa mitattiin siis osittain osatavoitteita ja
toimenpiteitä. Vaikka maali mitattavilla yksiköillä oli
sama, ei muodostunut tieto ollut kovin yhtenäistä.
Suosittelemme lämpimästi kehittämään tavoitetyö-
kalua eteenpäin. Se muistutti hyvin leiritoimikunta-
laisille mieleen kaiken tekemisen tuoksinassa, miksi
projektia tehdään ja minne suunnataan. Yhteiset
keskustelut yhteisistä tavoitteista auttoi myös
pitämään yhteisen tekemisen fokuksessa.

01 KAJO 2022 / TAVOITTEET JA MITTARIT
Tavoitteet ja mittarit – miten meni?
1. Kajo luo uusia tapoja tehdä isoja yleisötap-
ahtumia kestävästi.
→ Vastuullisuus ja kestävämmät uudet tavat olivat
koko organisaation asia, mutta Kajolla oli oma
vastuullisuusryhmä joka sparrasi muuta organi-
saatiota asiantuntijan roolissa esimerkiksi luke-
malla ja kommentoimalla ryhmien suunnitelmia
vastuullisuusnäkökulmasta.
→ Tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi kerät-
tiin 100 uutta tapaa tehdä kestävämmin -listaa,
johon kerättiin projektin aikana 105 uutta tapaa.   nisaatiossa. Tämä helpotti tiedon välitystä sekä
→ Vastuullisuusryhmä tuottaa erikseen julkisen
vastuullisuusraportin.
→ Vastuullisuus- ja kestävyysteemoista saatiin
loppupalautteessa moninaista palautetta. Tasai-
sesti vastattiin että teemoja käsiteltiin tarpeeksi
ja liian vähän.  Mutta palautteen mukaan osallis-
tujat kokivat että ympäristöstä huolehtimiseen
oli panostettu.
→ Vertaaminen muihin tapahtumiin oli projektin
suunnitteluvaiheessa haastavaa, koska lähes
kaikki yleisötapahtumat peruttiin pandemian
takia kahden kesän aikana.
→ Alun perin oli ajatus, että tehdyistä valinnoista
ja niiden perusteista viestitään aktiivisesti osal-
listujille. Tähän ei kiinnitetty projektin aikana
riittävästi huomiota, jonka takia siinä epäonnis-
tuttiin. Faktojen ja tulosten puute tuli esiin myös
loppupalautteessa.
2. Kajo on mahdollisimman monen saavutettavissa.
→ Saavutettavaa Kajoa tehtiin yhden tiimin johta-
mana, mutta teema oli läpileikkaava koko orga-
saavutettavien toimenpiteiden näkymistä koko
projektissa.
→ Kajon vapaaehtoiset kehittivät Helppo Tulla
-verkkokoulutuksen, joka helpottaa myös
tulevien tapahtumien saavutettavampaa suun-
nittelua ja toteutusta.  ja tähän oltiin tyytyväisiä. Osallistujapalautteen
→ Kajolla tehtiin useita avauksia kielellisen ja talo-
udellisen saavutettavuuden eteen. Esimerkik-
si leirilaulu oli käännetty pistekirjoitukselle ja
Kajolle myönnettiin yhteensä 1300 osallistujasti-
pendiä.
→ Jatkossa kannattaa pitää saavutettavuuden
johto yhdessä tiimissä, mutta johtaa tekemistä
ja suunnittelua läpileikkaavasti koko organi-
saatiossa ja kiinnittää erityistä huomiota orga-
nisaation kouluttamiseen ja jatkuvaan viestin-
tään. Leirillä  olevien virallisten kielten suhteen
kannattaa käyttää harkintaa ja varmistaa, että
tarvittavia käännöksiä on riittävästi saatavilla
leirillä pärjäämisen tueksi. 
3. Kajo on yhteinen, ainutlaatuinen ja kansainvälin-
en partioelämys.
→ Kansainvälisiä osallistujia Kajolla oli reilu 700,
mikä oli alle tavoitteen. Ottaen huomioon kaksi
vuotta jatkuneen koronapandemiatilanteen ja
keväällä 2022 alkaneen Ukrainan sodan, oli kan-
sainvälisten osallistujien määrä kuitenkin hyvä
mukaan useimmat leiriläiset oppivat uutta maa-
ilmasta ja leiri lisäsi kiinnostusta kansainväli-
syyttä kohtaan.  Kajolla, painottuen erityisesti leirin ohjelmaan
→ Kajon ilme oli onnistunut ja tunnistettava, Kajon
kaavoitus tuki leirillä kaivattua yhteisöllisyyttä
ja leiriä suunniteltiin yhdessä Osallistujafooru-
min kanssa. Osallistujapalautteessa samoajat ja
11
vaeltajat olisivat halunneet selkeämmin oman
paikan hengailulle, mutta muutoin leirikokemuk-
seen oltiin tyytyväisiä.
→ Osallistujapalautteessa Kajon yhteisöllisyys ja
yhteenkuuluvuus sai yleisarvosanaksi 8 (1-10).
Kajo vahvisti kokemusta partioon kuulumisesta.
4. Kajo kasvattaa osallistujansa ja tekijänsä te-
kemään vastuullisempia valintoja.
→ Ikäkausikokemus uusi kokonaisuus, joka piti
kasvattavuutta esillä ja huolehti ikäkausikohtais-
ten kasvatustavoitteiden toteutumisesta. 
→ Ohjelmalaaksojen runsaasti sisältöjä vastuulli-
semmista valinnoista, esimerkiksi tulevaisuus-
laakson ilmastolabyrintti 
→ Osallistujapalautteen mukaan lähes kaikki osal-
listujat oppivat kestävämmän elämän keinoja
osallistuneisiin alle 18-vuotiaisiin.

01 KAJO 2022
JOHTAMINEN
Kajo tehtiin vapaaehtoistyönä, joten myös johtami-
nen ja vastuunkanto perustuvat vapaaehtoisuudel-
le. Johtamisessa huomioitiin yhdessä tekemisen,
tekemällä oppimisen ja vapaaehtoistehtävässä eli
pestissä jaksamisen periaatteet.
Kajon organisaatio noudatti matriisiorganisaation
sääntöjä. Perinteisen linjaorganisaation päälle oli
rakennettu eri linjat yhdistäviä tekijöitä, joita edis-
tettiin matriiseissa. Linjojen johtajina toimivat
osa-aluejohtajat, mutta matriisikokonaisuuksia
johti osa-aluejohtajien lisäksi myös operatiivisel-
la tasolla toimivat päälliköt – riippuen matriisista.
Matriisissa johdettiin esimerkiksi leirin saavutet-
tavuus-, samoajapesti- ja Corego-yhteistyön koko-
naisuudet.
Matriisien ja myös johtamisen sekä tekemisen kat-
veiden löytämiseen käytettiin merkittävästi aikaa.
Projektin suunnitteluvaiheessa pidettiin Iltatee–
nimisiä Teamskokouksia, joissa eri osa-alueiden
johtajat istuivat alas pohtimaan eri kokonaisuuk-
sien sijainteja organisaatiossa ja delegoimaan
vastuuta oikeille henkilöille. Katveiden tunnista-
miseen luotiin myös oma ohjeistuksensa projektin
tekijöille.
12
Projektin toiminnot suunniteltiin skenaariomal- Projektissa luotiin myös ohjeita ja vinkkejä mah-
lin mukaisesti. Koska suurleiriprojektissa selviää dollisimman sujuvan etätekemisen onnistumi-
verraten myöhään leirin todellinen osallistuja- seksi valituilla ohjelmistoilla. Tiedon välittämisen
määrä, ja sitä kautta leirimaksuista saatavat tulot, ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi Kajon
suunnittelua tehtiin alusta alkaen osallistujamää- intranettiin luotiin mm. vastuu- ja päätöslistauk-
räskenaarioiden avulla. Kajolla suunnittelua ohjasi set, joista jokaisen oli helppo käydä tarkistamassa
kolme skenaariota 12 000, 15 000 ja 18 000 osallis- mitä jostakin kokonaisuudesta oli sovittu tai kuka
tujan skenaariot, joista 15 000 osallistujan skenaa- jostakin vastasi. Kajon tekijöitä kannustettiin myös
riota pidettiin nollatasona. Skenaariosuunnittelua jatkamaan partiotoiminnasta tuttua hassuttelua ja
sovellettiin kaikkiin leirin toimintoihin. Skenaa- höpöttelyä, vaikka jokainen joutuikin osallistumaan
riosuunnittelu näkyi konkreettisimmin budjetoin- kotisohviltaan käsin.
nin prosessissa, josta tässä raportissa erillinen
kappaleensa.
Koronapandemian alkaminen keväällä 2020 siirsi
tunnetusti koko maailman etätyöskentelyyn. Kajoa
oltiin pandemiasta riippumatta suunniteltu alusta
alkaen tehtävän osin etänä, sillä vapaaehtoisten
asuminen ympäri Suomen esti tehokkaan ko-
koustamisen livenä. Korona kuitenkin lisäsi Kajon
etätekemistä merkittävästi ja se tuli huomioida
myös johtamisessa. Kajolle luotiin omat etäosal-
listumisen periaatteet, jossa pyrittiin ohjeista-
maan osallistujia keskittymään etätekemiseen ja
osallistumaan esimerkiksi kamerat päällä, jotta Kuva: Tuomas Jokinen
edes jonkinlainen inhimillinen vuorovaikutus säilyi.
 13
01 KAJO 2022

15%
KAJON OSALLISTUJAT Alle 12-v.

Koko leirin osallistujamäärä 13 300 henkilöä, pyöristetty lähimpään

satalukuun

11%
3200 1400 2600 4900 700 alle Vaeltaja
aikuista vaeltajaa samoajaa tarpojaa 12-vuotiasta

38,8%
→ KV-osallistujien määrä 700, 22 eri maasta, eniten kanadasta ja bria-
tanniasta joka oli puolet kaikista kv-vieraista
20% Tarpoja
→ Ei-vielä partiolaisten määrä 650 Samoaja
→ Ei-suomea osaavia 800

→ Erityisen tuen tarpesta kertoi 150 osallistujaa

→ 84 prosenttia ilmoittautuneista ilmoittautui koko leirille, seuraavaksi 25%

Aikuinen
eniten leiriläisiä osallistui 3 tai 4 vuorokauden ajaksi mikä vastasi 7
prosenttia osallistujista.
 14
01 KAJO 2022

LOPPUPALAUTTEEN YHTEENVETO

→ Loppupalaute lähetettiin kaikille leirille osallistuneille leirin viimei- Vastaajien

senä päivänä 23.7. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. ikäkausijakauma
→ Kysymyksiä 177 kpl

→ Vastauksia yhteensä 3 800

Vastaajien taustatiedot
Partiolaisia Koko leirille Kansainvälisiä
osallistuneita osallistujia

> 90% > 80% < 4%

Vastaajien
alaleirijakauma
 15
01 KAJO 2022 / LOPPUPALAUTTEEN YHTEENVETO

Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus, Kajo-fiilis Saavutettavuuskysymykset, saavutettavuuteen

liittyvästä tarpeesta ilmoittaneille

→ 73 prosenttia kertoi saaneensa riittävästi tietoa oman

erityistarpeen huomioinnista.

→ 50 % kertoi että olisi voinut osallistua Kajolle vaikka erityis-

tarvetta ei olisi huomioitu, 22 prosenttia olisi voinut osallis-
Saavutettavuus tua sovelletusti ja 10 prosenttia ei ollenkaan

10 = täysin samaa mieltä ja 1 = täysin eri mieltä

 16
01 KAJO 2022 / LOPPUPALAUTTEEN YHTEENVETO

Vastuullisuus ja kestävyys Kansainvälisyys

→ Leiriarki suomalaisten ja kansainvälisten osallistujien välillä

asteikolla 1-10 sai arvosanan 7,95, missä 10 = paras
mahdollinen arvosana.

Turvallisuus

→ Missään kysymyksissä ei ollut merkittäviä eroja alaleirien välillä

→ Kaksi prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa kiusaamista Kajolla.

Kukaan vastaajista ei kertonut kiusanneensa itse. 10 = täysin samaa mieltä ja 1 = täysin eri mieltä

01 KAJO 2022
VASTUULLISUUS KAJOLLA
Kajo oli lähtöpiste suurleirien
vastuullisuustyölle
Kajon vastuullisuustyöhön osallistui koko leirior-
ganisaatio päiväpestiläisistä leirinjohtoon saakka.
On tärkeää ymmärtää, että laajennettuun leiritoi-
mikuntaan keskitetty ryhmä ei vastaa jok’ikisen
ohjelma- tai myyntipisteen toiminnan vastuulli-
suudesta. Vastuullisuusryhmän tulisi pyrkiä tietoa
keräämällä, työkaluja kehittämällä sekä lisäämällä
pestiläisten tietoisuutta ja ymmärrystä vastuul-
lisuudesta parantamaan koko organisaation ky-
vykkyyttä kestävämpään partiotoimintaan. Siinä
missä esimerkiksi talous palvelee koko leirin
huolellista rahankäyttöä (tekemättä kuitenkaan
ryhmien budjetteja näiden puolesta), vastuulli-
suusryhmän tulisi yhtä lailla olla koko organisaa-
tion tukena.  vähemmän materiaaleja, tinkimättä leirin elämyk-
Leirillä vastuullisuustyö näkyi laajasti. Toimintaa
esiteltiin vastuullisuusryhmän toimesta leirisuo-
ran kojulla, jolla myös rohkaistiin tutustumaan ai-
heeseen mm. pohdiskelukorteillla. Vastuullisuus
näkyi eritoten muiden ryhmien toimesta. Erityi-
sesti sitkeä saavutettavuustyö näkyi halki Evon.
Konkreettisena pyrkimyksenä kohti vaikuttavaa
vastuullisuustyötä Kajolla tehtiin Helsingin yliopis-
ton Ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) toimesta
ClimComp-tutkimushankkeen osana tutkimus-
ta, jossa selvitettiin nuorten kokemuksia ilmas-
to-osaamisesta ja oppimisesta. Tutkimus oli osa
Janina Taurisen vaitöskirjatutkimusta.
Kajo oli päänavaus kestävämmille suurleireille
ja ajatukselle ylileirisyydestä. Vaikka Kajolaiset
tekivät vastuullisuuden saralla paljon, kehitettä-
vääkin jäi runsaasti. Jotta Partion vastuullisuus-
työ on jatkossakin uskottavaa, suurtapahtumat
on suunniteltava entistä resurssiviisaammin,
joustamatta sosiaalisesta kestävyydestä. Kuinka
järjestämme tapahtuman, jolla kulutetaan Kajoa
sellisyydestä? Miten toteutamme tapahtuman
ilman fossiilisia polttoaineita?  päälle. Miten voidaan mennä vielä minimivaati-
17
Kajo oli päänavaus ylileiriselle
kestävyydelle
Kajon tavoitteena oli luoda uusia tapoja järjestää
suurtapahtumia kestävämmin kasvattaen osal-
listujat tekemään vastuullisempia valintoja. Näitä
tavoitteita tukemaan laajennettuun leiritoimikun-
taan perustettiin vastuullisuus- ja kumppanuus-
ryhmä (myöhemmin vastuullisuusryhmä), jonka
lähtökohtana oli tukea organisaatiota tekemään
tietoisesti vastuullisia päätöksiä.
Kajon pyrkimys vastuullisuuteen oli monessa
mielessä uusi ulottuvuus. Vastuullisuusryhmän
visio oli tukea suurten partiotapahtumien ylileiris-
tä kestävyyttä. Ylileirisyydellä tarkoitetaan erityi-
sesti tiedon tuottamista leirin kestävyyden nykyti-
lasta. Kantavana teemana oli ajatus, jonka mukaan
vastuullisuustyö rakennetaan vasta minimitason
muksia pidemmälle? Millaisia käytäntöjä ja kulttuu-
ria ylileirisyys edellyttää? 
Kuva: Julius Kuula

01 KAJO 2022 / VASTUULLISUUS KAJOLLA
Kajon vastuullisuustyötä tehtiin
monilla rintamilla
Kajo kehitti liikennevalopalvelun tukemaan vas-
tuullisia kumppanuuksia. Liikennevalot olivat
sarja kysymyksiä, joilla tarkasteltiin mahdollisen
kumppanin vastuullisuutta. Vastausten perusteella
kumppani arvioitiin vastuullisuutensa osalta astei-
kolla hyvä (vihreä), melko hyvä (keltainen) tai tar-
kempaa tarkastelua vaativa (punainen). Yritysten
vastuullisuuden arvioiminen on hankalaa, mutta
työtä on tärkeää jatkaa myös Kajon jälkeen, jotta
yhteistyötä tehdään jatkossakin vain Partion arvot
jakavien tahojen kanssa. Osana liikennevalotyö-
tä Kajon aikana toteutettiin yhteistyössä HAMKin
kanssa Päivi Fältin opinnäytetyö “Partion suurleirin
kumppanuuksien vastuullisuuden arviointi: Case
Kajo”.
Ensimmäistä kertaa finnjamboreetasolla tehdyn
eettisen ohjeistuksen tarkoituksena oli tehdä nä-
kyväksi Partion arvomaailmaa, vastuuta ja työhön
suhtautumista vahvistaen Partion yhtenäisyyttä
sekä saaden tekijät pohtimaan toimintansa eet-
tisyyttä. Jatkossa periaatteet tulisi määrittää ja
jalkauttaa jo projektin alussa. Kajo myös tuki lippu-
kuntia kestävämmässä osallistumisessa erillisen
ohjeen muodossa. Ohje oli sekä lippukuntien että
yksittäisten leiriläisten saatavilla.
Kuva: Didrik Lundsten
18
Lippukunnille suunnattujen ohjeiden jalkautuk- Raportoinnin avulla tuotetaan tietoa ja tehdään
seen olisi hyvä panostaa myös tulevissa tapahtu- näkyväksi sitä, miten suuria partiotapahtumia
missa.  voidaan tulevaisuudessa järjestää kestävämmin.
Kajolla ilmastovaikutukset selvitettiin ensimmäis- Raportointi luo pohjaa tarkempien ja mitattavissa
tä kertaa suurleirien historiassa. Ilmastoselvityk- olevien, koko leiriorganisaation kattavien vastuul-
sen avulla muodostuu ymmärrys suurleirin pääs- lisuustavoitteiden asettamiselle. Raportoinnissa
töistä ja tehokkaimmista vähennystoimenpiteistä. hyödynnettiin monia tiedonkeruun tapoja koko
Hiilijalanjälkilaskennan tulokset ja toimenpide-eh- projektin ajan. Tietojen kokoamiseen siis osallis-
dotukset ovat osa Kajon vastuullisuusraportoin- tuivat tekijät halki organisaation.
tia. Tuloksellinen hiilijalanjälkilaskenta edellyttää
keskitettyä hankintajärjestelmää, joka Kajolla oli
ensimmäistä kertaa käytössä tässä muodossa, ja
lähtötietojen muotoilemista vastuullisuustyötä tu-
kevaksi. Läpinäkyvä hiilijalanjälkilaskenta on myös
edellytys tapahtumien keskinäiselle vertailulle ja
Partion hiilineutraalisuustavoitteelle.
Viestintä on tärkeä osa vastuullisuustyötä. Kajolla
vastuullisuusviestintää tehtiin koko projektin ajan
niin Kajon tekijöille kuin ulkoisesti. Tekijöitä kan-
nustettiin keskusteluun sisäisen vastuullisuusver-
koston avulla. Myös ryhmien toteutussuunnitelmia
arvioitiin vastuullisuusnäkökulmasta tarjoten te-
kijöille konkreettisia vinkkejä. Kokonaiskuva vas-
tuullisuudesta esitetään Kajon julkisessa vastuulli-
suusraportissa.

01 KAJO 2022
TUNNISTETUT RISKIT JA NIIDEN
HALLINTA
→ Turvallisuus toteutti Forms-pohjaisen tur-
vallisuusriskikartoituksen kaikille leirin
toimijoille, jonka tarkoituksena oli opettaa
leirin tekijöille turvallisuuteen liittyvien ris-
kienkartoitusta sekä varatumista. Riskikar-
toituskierroksia toteutettiin kaksi.
→ Riskienarviointiin tulee panostaa jatkossa
enemmän, sillä nyt siihen ei oltu resursoi-
tu ollenkaan. Jatkossa tulee miettiä oman
mestarin pestaamista turvallisuuden orga-
nisaatioon vastaamaan riskienhallinnasta.
→ Lippukuntien esiapuvastaaville luotiin
ja jalkautettiin ohjeistus, kuinka toimia
haaverin sattuessa. Pienet haaverit ja in-
fektiot hoidettiin leirilippukunnissa.  menpiteitä. Nämä tapaukset eivät kuitenkaan
→ Panostettiin vesiturvallisuuteen koulutta-
malla rantavalvojia
→ Nuoren mielen EA-kurssit ja henkiseen
turvallisuuteen panostaminen jo leiriä
tehdessä  oli varmistaa leirin normaalin toiminnan jatku-
→ Liikenteeseen liittyviin riskeihin tulee kiin-
nittää huomiota enemmän jatkossa, esi-
merkkinä Rahtijärventien henkilö- ja ajo-
neuvoliikenne
→ Operaatiokeskuksen toimesta perustettiin
lennosta saapumis- vierailu- ja lähtöpäivien
johtokeskus, jossa turvallisuudelta oli myös
edustaja. Jatkossa tällaiset tulee suunni-
tella hyvissä ajoin.
Kriisiryhmä
Kajolla oli ennen leiriä muodostettu kriisiryh-
mä, sekä kriisiviestintäryhmä. Näiden tarkoitus
minen ja kriisiin liittyvien asioiden keskitetty
johtaminen mahdollisen kriisin sattuessa. Krii-
siryhmän toimintaa harjoiteltiin leirin alettua
yhdessä turvallisuuden tilanneharjoituksen
kanssa. Kriisiryhmän toimintaperiaatteet ja
kokoonpano on kuvattu erillisessä suunnitel-
massa.
Kriisiryhmää ei virallisesti kutsuttu koolle
kertaakaan leirin aikana. Useita kriisiryhmän
jäseniä oli kuitenkin muutaman kerran koolle
kutsuttuna pohtimassa esimerkiksi kiusaamis-
kampanjaan liittyviä, lähinnä viestinnällisiä toi-
käynnistäneet varsinaista kriisisuunnitelman
mukaista prosessia, vaan näitä tilanteita rat-
kottiin kulloinkin sopivimmaksi katsotulla ko-
koonpanoilla, eri osa-alueiden asiantuntijoita
konsultoiden.
19
Jälkikäteen arvioituna kriisiryhmän ja kriisi-
viestintäryhmän koollekutsumisen periaat-
teet olisi voineet olla selkeämmät. Periaatteet
perustuivat ehkä liialti onnettomuuteen tai
vastaavaan “perinteiseen” kriisiin. Nyt esimer-
kiksi tapahtuneen kiusaamiskampanjan osalta
jäi hieman harmaalle vyöhekkeelle se, milloin
kyseessä on kriisiryhmän toiminnan kannalta
kriisi. Kun kriisiryhmää ei kutsuttu koolle, ei
myöskään kriisiviestintäryhmän toiminta käyn-
nistynyt ja siten esim. työnjako ja vastuut jäivät
osittain epäselviksi. Jatkoa ajatellen onkin
hyvä pohtia esim. somessa tapahtuviin liittyen,
milloin siirrytään normaalista viestinnästä krii-
siviestintään ja millainen prosessi silloin tulee
olla ja missä tilanteissa kriisiryhmän tulee ko-
koontua.
 20
01 KAJO 2022

KAJOLLA TAPAHTUNUT KIUSAAMISKAMPANJA Laaja tiedottaminen ja kaikkien osal-

listujien turvallisuuteen panostami-
nen koettiin ensisijaisen tärkeiksi.
Kajon ensimmäisinä päivinä paljastui yhteen alaleiriin kohdistunut kiusaamiskampanja, joka levisi nopeasti
sosiaalisesta mediasta konkreettisiksi tapahtumiksi leirillä. Tämä oli luonnollisesti asia, joka herätti median Jo yöllä, sovelluksessa kaikille lähe-
mielenkiinnon ja tapahtumia uutisoitiin laajasti valtakunnan mediassa. tetyn viestin jälkeen, ääni Jodelis-
sa muuttui. Epäasiallinen käytös
Kaikki sai alkunsa mobiiliviestintäsovellus Jodelista, jossa kuka tahansa voi anonyymisti kirjoittaa lähes mitä vain. ja yhden alaleirin maalittaminen
Jostain syystä Jodelin Kajo -kanavalla lähti liikkeelle alaleiri Fotoniin kohdistuvaa epäasiallista kommentointia ja jopa tuomittiin jyrkästi. Tilalle ilmestyi-
väkivaltaiseen käytökseen yllyttämistä ja uhoa. vät #lovefotoni ja #peaceatfotoni
-vastakampanjat. Partiolaiset ja
Ensimmäisten yllyttävien viestien havaitsemisesta seuraavana päivänä selvisi, että Fotonin leirilippukunnissa Kajolaiset olivat järkyttyneitä, että
jotkut leiriläiset olivat kohdanneet epäasiallista käytöstä omassa leiriarjessaan. Tähän päätettiin puuttua heti tällaista on voinut tapahtua vuosia
monella tasolla, ja lisäksi kaikille ikävää käytöstä kohdanneille ja niistä kertoneille tarjottiin keskusteluapua. Kajolla odotetulla yhteisellä leirillä ja tämä
vastaliike konkretisoitui esimerkiksi
ensimmäistä kertaa organisaatiossa ollut henkisen turvallisuuden tiimi teki tässä ison työn.
mielenoilmauksiksi Fotonin puolesta.
Osallistujapalautteessa yhteisöllisyys
kuitenkin koettiin Kajolla hyväksi eikä
Toimenpiteet Fotonilaisten vastaukset poikenneet
isossa kaavassa tästä - onneksi.
→ Leirisovelluksen kautta lähetettiin kaikille → Leirinjohtajat kiersivät alaleirien kokouksissa → Fotonin alueelle lisättiin erityisesti yön aikana
Kajon osallistujille tiukka vetoomus epäasialli- kertomassa tilanteesta ja vastailemassa huo- näkyvää järjestyksenvalvontaa. Leirin turvallisuutta fyysisesti
sen käytöksen lopettamisesta lestuneisiin kysymyksiin. vaalivan turvallisuuden lisäksi tar-
→ Leirin aikuisille päivittäin lähetettävässä tie- vitaan jatkossa jonkinlainen so-
→ Ikävistä tapahtumista tiedotettiin Kajon verk- → Illan yhteisohjelmassa leirinjohtaja Kerttu dotteessa muistutettiin seuraavana aamuna, meturva valvomaan leirinaikaista
kosivuilla ja sama tiedote lähetettiin kaikille vetosi kaikkiin osallistujiin kiusaamisen lopet- että jokaisen aikuisen vastuulla on puuttua, jos somemöyhötystä ja sieltä nousevia
alaikäisten osallistujien vanhemmille. tamiseksi. havaitsee epäasiallista käytöstä. Kaikkia leiri- huolestuttavia ilmiöitä. Yksikin
lippukuntien johtajia kehotettiin keskustele- ihminen voi somen kautta saada
maan aiheesta vakavasti omissa leirilippukun- paljon pahaa aikaan, ja medialukutai-
nissaan. dottomuus voi johtaa pahoihin virhe-
tulkintoihin ja tietovääristymiin.

01 KAJO 2022
KORONA KAJOLLA
Kajon suunnittelu alkoi ennen koronapande-
miaa, mutta käytännössä pandemia varjosti
koko Kajon tekemistä loppuun saakka. Etätyö-
ohjeet sekä tapahtumarajoitukset siirsivät suu-
rimman osan Kajon kokouksista sekä seminaa-
reista etätoteutukseen ja leirin suunnittelussa
tuli huolehtia ajankohtaisten koronarajoitusten
seuraamisesta. Alati muuttuvan koronatilan-
teen vuoksi Kajon järjestyminen oli jatkuvasti ja
koko projektin ajan epävarmaa. Tämä epävar-
muus väistämättä vaikutti Kajon tekijöiden jak-
samiseen ja motivaatioon sekä aiheutti haas-
teita johtamiselle. Osalla tekijöistä oli taustalla
myös jo aiemmin koronaviruksen peruuttamia
tapahtumia.
Jotta Kajon tekijät saisivat rauhaa omaan
suunnitteluunsa, keskitettiin koronatoimista
huolehtiminen kahteen erilliseen työryhmään:
Taloudellis-hallinnolliselle sekä Kajon sisäisel-
le koronanyrkeille. Taloudellis-hallinnollinen
koronanyrkki koostui leirinjohtajista, projek-
tipäälliköstä sekä SP:n toiminnanjohtajasta,
talousjohtajasta sekä Suomen Partiolaisten
hallituksen varapuheenjohtajasta. Tämä nyrkki
keskusteli koronan vaikutuksista ympäröivään
yhteiskuntaan sekä miten mahdolliset rajoitus-
toimenpiteet vaikuttaisivat mahdollisuuksiin
järjestää Kajo tai millaisia vaikutuksia koronalla
on Kajon taloudellisiin toimintaedellytyksiin.
Kajon sisäinen koronaryhmä koostui 14 Kajon
tekijästä. Mukana oli tekijöitä lääkinnästä, huol-
losta, kasvatuksesta, resursseista, viestinnästä
sekä muonituksesta. Sisäisen koronanyrkin oli
tarkoitus keskustella siitä, miten mahdollisesti
asetettavat koronarajoitukset tai muut toimin-
taohjeet Kajolla konkreettisesti toteutetaan.
Sisäisen nyrkin kokoonpano oli laaja matriisi,
jotta tarpeen vaatiessa nopeat muutokset olisi
saatu johdettua ja viestittyä läpi organisaation.
Molemmat koronanyrkit kokoontuivat ennen
leiriä kuukausittain. Suomen Partiolaisten
hallitus tilaajana vastasi Kajon järjestämisestä
– myös koronaturvallisesti. Suomen Partiolais-
ten hallitus tarkasteli yhdessä Kajon leirinjoh-
tajien kanssa koronatilannetta sekä Kajon jär-
jestämistä erillisissä päätöksentekopisteissä,
yhteensä neljä kertaa.
Koronatilanne rajoitusten näkökulmasta oli
rauhallinen Kajon järjestämisen aikaan. Koro-
nasta johtuvia toimenpiteitä leirillä kuitenkin
nähtiin.
Toimenpiteitä leirillä
→ Leirin peruutusehdoissa kohta, jossa ko-
ronarajoitusten peruuttaessa leirin, lei-
rimaksua ei palauteta täysimääräisenä
osallistujalle. Näin hajautettiin taloudellista
riskiä myös osallistujille.
→ Leirin kansainvälisille vieraille kirjattu pe-
ruutusehto, jonka mukaan koronaviruk-
sesta johtuvat lisäkustannukset jäävät
osallistujan maksettavaksi ja maininta,
ettei ilmoittautumishetkellä tiedetä, millai-
set maahantulosäännökset ovat voimassa
leirin aikana.
→ Päätös siitä, että koronavirukseen sairas-
tuneet lähtevät leiriltä kotiin sairastamaan.
Projektin suunnitteluvaiheessa koronatoimis-
ta ja suunnittelun vaiheista olisi voinut viestiä
vieläkin enemmän. Vaikka koronan suhteen
tulevaisuuden ennustaminen oli haastavaa
ja tilanteet pitkiä aikoja hyvin epävarmoja,
viestintää olisi voinut tehdä vain tämän asian
toteamiseksikin. Erityisesti koronavarautumi-
seen liittyvät seikat kiinnostivat projektin ul-
kopuolella ilmoittautumisajankohdan tullessa
loppuun. Tällöin tehostettiin viestintää niin
Kajon omilla nettisivuilla kuin partiolaisten
21
Kansainvälisille vieraille järjestettiin paikka
leirisairaalan yhteyteen, jossa he saattoi-
vat odottaa, jotta leirialueen ulkopuolinen
paikka toipua järjestyisi.
→ Leirialueelle lisättiin paikkoja käsien
pesuun sekä desinfiointiin.
→ Leirisairaalaan järjestettiin koronaviruksen
testaamisen mahdollisuus sekä leiriaptee-
kissa myytiin koronan kotitestejä.
→ Leirin aikana koronaohjeet oli luettavissa
kolmella kielellä Kajo Lux – applikaatiossa
sekä koronaohjeista lähetettiin leirin en-
simmäisenä päivänä viesti kaikille leirin yli
18-vuotiaalle sähköpostitse.
suosimissa sosiaalisen median kanavissakin.
Leirin aikana voimassa ei ollut koronarajoi-
tuksia eikä testaamisvelvoitteita. Tästä syystä
leirillä emme kirjanneet kaikkia koronaviruk-
seen sairastuneita tai leiriltä tästä syystä kotiu-
tuneita kootusti ylös. Tietoa altistuneistakaan
ei heinäkuussa 2022 enää kerätty. Kajolla oli
koronavirustartuntoja sekä altistumisia, kuten
samassa ajassa järjestetyissä jokaisessa ylei-
sötapahtumassa.

01 KAJO 2022
VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI
Viestinnän ja markkinoinnin rooli on jaettavissa
karkeasti kolmeen vastuualueeseen
→ Kajon markkinointi (kotimainen markkinointi,
kv-markkinoinnin tuki)
→ Kajosta tiedottaminen (osallistujat, tekijät,
huoltajat, kumppanuudet, partiomediat,
media)
→ Kajosta hehkuttaminen (leirin lähestyessä ja
erityisesti sen aikana)
ViMan tiimit ja niiden vastuut/kanavat, ViMan
kokonaisvahvuus 117 henkilöä
→ Graafinen tiimi (Kajon graafinen ilme, logojen
ja tunnusten suunnittelu, taittotyöt)
→ Mediasuhteiden tiimi (Partio-lehti, piirilehdet
ja ulkoinen media)
→ Kuvaustiimi (valokuvaus, videokuvaus, kuva-
pankki, after movie, striimaus)
22
→ Sometiimi (Facebook, Instagram, TikTok, → 96 mediaosumaa muissa kuin partiomedioissa
Snapchat, YouTube)
→ Instagramin seuraajamäärät kohosivat yli 11
→ Viestintätiimi (verkkosivut, Kaiku-podcast, 000:een seuraajaan Kajon aikana.
T.O.M.U leirimedia, Kajolaisen kirja (=osallis-
tujan opas), tekijöiden infokirje Tiedon Pilkah- → T.O.M.U. -leirimedia (48 000 katselua Kajon
dus). aikana).
Tiimien tukena oli projektitoimistolta SP:n työn-
tekijä, jonka vastuulla oli kumppanuusviestintä,
kriisiviestintä, Kajon näkyvyys SP:n kanavissa sekä
mediaviestinnän tiimin ja sometiimin tuki.
Kajon parhaiten tavoittaneet kanavat lukujen
valossa
→ Verkkosivut (yli 2 milj. katselua Kajo-projektin
aikana, suosituimpia sivuja FI ja EN etusivujen
lisäksi Ilmoittautuminen, Pestit ja Kajo-neule)
→ TikTokissa yksittäisten videoiden näyttöker-
rat parhaimmillaan yli 200 000 katselukertaa,
kaikkiaan näyttökertoja pelkästään heinäkuus-
sa yli 4 miljoonaa! Kuva: Didrik Lundsten
 23
01 KAJO 2022 / VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI

Sinulle, joka teet viestintää seuraavalla suurleirillä

→ Tee hyvät suunnitelma

→ Hyväksy, että mikään ei toteudu suunnitellusti

→ Jousta ja ole kuin kaikki olisi mennyt juuri niin kuin suunnittelit

→ Pidä itsestäsi ja tiimistäsi huolta, viestintä on maratoni,

ei pikamatka.

Viestintä on näkyvä osa leiriä ja sen tekemistä.
Siksi kaikilla on näkemyksiä ja mielipiteitä siitä,
miten viestintää pitäisi hoitaa ja mitä asioita
painottaa. Kaikkia toiveita ja odotuksia ei ole
mahdollista täyttää. Miettikää jo varhaises-
sa vaiheessa eri viestintäkanavien roolit ja
tapanne tehdä viestintää, ja avatkaa se pe-
rustellen muille. Suunnitelmia voi muuttaa ja
muokata, mutta se on mahdollista vain, jos ne
on alun perin huolellisesti mietitty.
Viestintäehdotus, eli koottu tapa kerätä,
seurata ja  kohdentaa tekijöille erilaisia vies-
tintään liittyviä tarpeita ja toiveita on aivan
elinehto projektin viestintätarpeiden hallin-
noinnille ja seurannalle. Pyynnöt eivät voi olla
eri vastuuhenkilöiden sähköposteissa.

Kuva: Oskari Pajunpää


01 KAJO 2022 / VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI
ViMan tiimien helmet ja fiksausvinkit
Graafinen tiimi
Helmet
→ Kajon ilme oli läpileikkaava Kajon tekemisessä ja
se näkyi yhtenäisesti kaikkialla Kajolla.
Fiksaa
→ Jos ilme ja brändi ovat jatkossakin eri ryhmissä
(ViMa, Leirikokemus) graafinen mestari ja brän-
dimestari pitäisi rekrytoida samaan aikaan ja
mahdollisesti jopa valmiina työparina.
Mediasuhteiden tiimi
Helmet
→ Mediakärkien huolellinen suunnittelu jo ennen
leiriä ja sparraaminen ulkopuolisen tahon
(Miltton) kanssa näkyi siinä, miten valitut ja
mietityt kärjet oikeasti menivät läpi medioissa.  edelleen osallistujille. Näistä on hyvä sopia heti
Fiksaa
→ Kriisiviestintätilanteissa myös mediasuhteiden
mestari on tärkeää pitää jatkuvasti ajan tasalla
kriisin käänteistä, koska ensimmäiset yhteyden-
otot tulevat helposti mediatiimiin. Tämä siitäkin
huolimatta, että mediatiimi ei olisi se taho, joka
on sovittu asiaa kommentoimaan.
Kuvaustiimi
Helmet
→ Kajolla tehtiin suhteellisen tarkkaa valintaa ku-
vapankin kuvien suhteen, mikä jakoi mielipiteitä.
Läkähdyttävä lähes samanlaisten kuvien kuva-
pankki ei palvele ketään ja kansiointi on tärkeä
miettiä huolella. Eri päiville nimetyt vastuuku-
vaajat somelle ja leirilehdelle oli välttämätöntä,
jotta kuvamateriaalit saatiin nopealla aikataulul-
la julkaisuihin.
Fiksaa
→ Videopuoleen pitää panostaa enemmän niin te-
kijämäärän kuin suunnittelun puolesta. Jo ennen
leiriä tuli paljon videointipyyntöjä, joihin ei ollut
vielä tarjota tekijöitä ja tekijämäärä leirilläkin oli
tarpeeseen nähden liian pieni.
Some
Helmet
→ Ilman huolellisesti laadittua kanavakohtaista
pre-Kajo ja leirinaikaista somesuunnitelmaa  ei
leiriarjen hektisyydestä olisi selvinnyt. Kaikkien
somekanavien katselukerrat heinäkuussa olivat
räjähdysmäiset 6,3 miljoonaa. Seuraavalla leirillä
kanavakohtaiset kymppipestit voisivat olla pari-
pestejä.
Fiksaa
→ Some voi tarjota valtavan näkyvyyden, mutta
kolikon kääntöpuolena sen kautta tulee myös
negatiivista huomiota. Somen tekijät voivat
kohdata todella törkeää kielenkäyttöä, jopa
uhkailua. Mietintään someturvan pesti (mahdol-
lisesti palkallinen), joka puskuroi ja moderoi eri
kanavista tulevaa lokaa ja vastaa törkykomment-
teihin.
24
Viestintätiimi
Helmet
→ Pikaisille käännöksille omat kieliekspertit vält-
tämättömyys. Uudentyyppinen mediajulkaisu
T.O.M.U. leirilehden korvaajana löysi lukijansa
(48 000 katselua). Verkkosivujen palvelut, kuten
leirilukkari ja leirilippukuntahaku olivat suosit-
tuja lisäherkkuja verkkosivuilla. Podcast tarjosi
vaihtoehdon perinteiselle leiriradiolle. Kuun-
telukerrat eivät olleet valtavia (400-500 per
jakso, suosituin lähes 1000), mutta kannatamme
kokeilun jatkamista.
Fiksaa
→ Monikielisyys on sekä arvo että haaste. Suomen-
kielisten laajojen materiaalien toimittaminen ja
käännättäminen ottaa aikansa. Kun leiri alkaa
lähestyä, ei aina löydy ymmärrystä sille, että
ViMalle toimitetut materiaalit eivät heti välity
projektin alussa ja pysyä sovitussa linjassa.
 25
01 KAJO 2022

LEIRIKOKEMUS

Leirikokemus oli Elämyksen osa-alueella toimiva asiantuntijaryhmä, joka palveli koko muuta leiriorganisaatiota.
Leirikokemusryhmän tavoitteena oli luoda tapahtumasta kokonaisvaltainen leirielämys. Leirimuotoilua tehtiin alusta
loppuun leiriläisen kokemusta silmälläpitäen. Halusimme tehdä leirikokemuksen like never before! 

Organisaatio ja järjestäytyminen 

→ Päälliköiden johtamaan leirikokemusryhmään → Palvelumuotoilutiimin tehtävänä oli auttaa → Brändimestari huolehti siitä, että Kajon ilme
kuului 11 jäsentä. Jokaisella ryhmällä oli vas- muita tiimejä ja osa-alueita suunnittele- ja tunnelma korostui kaikessa leirin suun-
tuullaan päätehtävien lisäksi myös lukuisia pie- maan omaa toimintaansa leiriläislähtöisyyden nittelussa ja toteuttamisessa. Mestarin
nempiä tehtäviä, joiden tekemisestä sovittiin kautta. Palvelumuotoilijat olivat mukana lukui- vastuulla oli leirin nimistö, leiritunnisteet,
suunnitteluprosessin edetessä.   sissa projekteissa johtaen, kommentoiden ja leirin brand book ja leirihuuto.  
fasilitoiden. Lisäksi palvelumuotoilijat ylläpiti-
→ Kaavatiimin vastuulla oli kaikkien leirin toi- vät leiriläisfoorumia.    → Leirin tarinamestari loi Kajolle koko leirin läpi
mintojen kokoaminen ja yhteensovittaminen kulkevan tarinan. Leirillä tarinaa tuotiin esiin
kaavakartalle. Lisäksi kaavatiimi oli vastuus- → Arkkitehtuuri- ja muotoilutiimit olivat vas- erityisesti yhteisohjelmissa ja leirialueella
sa opastamisesta sekä yhteisistä siirtymistä tuussa leirin Kajotorin, rakennelmien, alueso- esiintyneiden hahmojen muodossa. Tarina-
leirillä.   misteiden ja opasteiden suunnittelusta. Tiimi mestari kuului myös yhteisohjelmien organi-
suunnitteli leirikalustekatalogin, josta muut saatioon. 
osa-alueet tilasivat Kajo-ilmeen mukaisia ra-
kennelmia ja kalusteita.  → Leirituotemestarin vastuulla oli leirituotteiden
muotoilu ja valinta sekä yhteydenpito tavaran-
toimittajien kanssa.  
Kuva: Veera Melvasalo
 26
01 KAJO 2022 / LEIRIKOKEMUS

Leirikokemus - osallistujalähtöisyys lähtökohtana 

Onnistumiset 

Leirialueen ilme ja tunnelma leirialueella oli Uudet osallistamisen keinot paransivat

onnistunut. Kajokuosi ja muut Kajon elementit yhteistyötä muiden tiimien kanssa ja toisaalta
olivat näkyvillä kaikkialla leirialueella.  tekivät leirikokemusta tutuksi. Kajolla kaikki
tekijät tiesivät, mitä leirikokemus tekee.
→ Leirin brändi: Leirin nimistö oli suomenkie-
linen, napakka ja luonteva.  → Kaavatiimi järjesti säännöllisiä esittely- ja
kommentointitilaisuuksia  
→ Kaavoitus: Leirialueelle syntyi eriluonteisia,
yhteisiä tiloja käytännöllisyyttä unohtamat- → Leirikaava julkaistiin pdf-kartan lisäksi
ta.  selainpohjaisessa kaupunkimallissa. Kau-
punkimallia hyödynnetiin sekä ennen leiriä
→ Arkkitehtuuri ja muotoilu: Kajokatokset että leirin aikana laajan käyttäjäkunnan
ja –kalusteet olivat näyttäviä ja ilmeeltään toimesta. 
luontevia leirirakennelmia. 
→ Palvelumuotoilutiimi järjesti koulutuksia te-
kijöille ja avoimen koulutuksen kaikille kiin-
Leirikokemusryhmässä oli oikeat jäsenet ja nostuneille Kajon tekijöille. 
oikea määrä ihmisiä 
→ Kohderyhmäikäiset pääsivät vaikuttamaan
→ Isoja kokonaisuuksia ja tiimejä johtivat pa- leirin sisältöihin Osallistujafoorumissa. 
rijohtajat. 

→ Tiimit koostuivat eksperteistä, mikä mah-

dollisti aiemman pestaamisen ja pidemmän
suunnitteluprosessin. 

Kuva: Didrik Lundsten

 27
01 KAJO 2022 / LEIRIKOKEMUS

Epäonnistumiset – vältä näitä Leirikokemuksen suunnittelijat eivät saaneet Opastusprosessin selkeyttäminen 

virheitä  työrauhaa. 
→ Leirikokemus oli vastuussa yleistein alueiden
Pestaaminen ja suunnittelu eivät sopeutuneet → Suurleirillä on tärkeää, että suunnittelu on vain opastuksesta, lisäksi leirikokemus tuotti kaikki
muiden osa-alueiden aikatauluihin.  yhden osa-alueen tehtävä. Muissa organisaa- leirillä käytetyt opastemateriaalit 
tiossa ei voi olla omia suunnittelijoita.
→ Leirikokemuksen on oltava koko projektin ajan → Kylttejä tilattiin liikaa per toimija. Kylttien
yhden askeleen edellä muuta organisaatiota → Tehtyjen suunnitelmien yhteensovitukseen määrää tulee rajoittaa, jotta niiden tuottami-
jotta suunnittelulla on vaikutusta.  kului paljon turhia resursseja.  seen ei kulu liikaa resursseja. 
→ Aikataulu on sovitettava projektin alusta asti
yhteen palveluiden ja resurssien organisaatioi- → Oikea aika opasteprosessille on alkukevääs-
den kanssa.  Kehityskohteet – tee paremmin  tä ennen leiriä. Kuitenkin riittää hyvin, että
→ Erityisesti brändi- ja palvelumuotoilumestarit opasteet toimitetaan vasta rakennusleirin
pestattiin leirin kokonaisuuden kannalta liian Simulaatiot eivät järjestyneet suunnitellusti  aikaan tontille. 
myöhään. 
→ Kajon suunnitteluprosessiin sisällytettiin kaksi → Selvemmät vastuujaot yhdessä sisarryhmien
suunniteltua simulaatiota: syksylle 2021 virtu- kanssa leirituotteiden osalta 
Leirikokemuksen edustajia ei ollut paikalla raken- aalinen etäsimulaatioksi kutsuttu tapahtuma
nusleirin alussa.  sekä keväälle 2022 livesimulaatioksi kutsuttu
tapahtuma.   Vastuu leirituotteista jakaantui epäselvästi
→ Rakennusleiri on leirikokemuksen kannalta → Valtaisan lumitilanteen vuoksi livesimulaatio myynnin ja leirikokemuksen välille. 
koko projektin tärkein askel  (n. 300 hlö) jouduttiin perumaan keväällä 2022  
→ Edustajien on oltava paikalla koko rakennuslei- → Roolitus ei ollut selkä pestissä toimineille 
rin ajan, jotta vältytään turhilta virheiltä.  → Suunnitelmien eri aikaisuus hankaloitti muiden
osallistumista simulaatioihin  → Leirituotemestarilla tulisi olla pääomistajuus
yhdessä myynnin tuotteista vastaavan tekijän
→ Simulaatiot koettiin lopulta merkityksellisiksi kanssa 
pienenkin osallistujaporukan kesken 
Kuva: Henri Tammi
 28
01 KAJO 2022

YHTEISOHJELMAT JA ANTAA
KAJAHTAA-LAULUTILAISUUDET
Yhteisohjelmien tiimit järjestivät Kajolla joka
päivä kaikille ikäkausille yhteistä ohjelmaa.
Näitä tapahtumia olivat
→ Avajaiset
→ Keskiäiset
→ Bileet
→ Antaa Kajahtaa –yhteislaulutapahtumat
→ Päättäjäiset
Avajaiset toimivat leirin tarina introna sekä
esitteli päähenkilö Valon sekä partioihanteiden
tarinaa (Kuura, Auvo, Oula, Alina, Auri, Tuisku,
Kide). Musiikin, videoiden, tanssien ja huutojen
kautta leiriläiset virittäytyivät leirin tunnel-
maan.
Keskiäiset toteutettiin Action track-sovel-
luksena. Ajatuksena oli tutustuttaa leiriläiset
toisiinsa leirilippukuntien rajojen yli, sekä leiri-
alueeseen. Ajoissa aloitetusta informaatiosta
sekä pelin ja ohjeiden laajasta jakelusta huo-
limatta, ohjeita ei ollut selvästi luettu leirilip-
pukunnissa ennen pelin alkua. Ajatuksena oli
myös, että peli huipentuu koko leirin kokoon-
tuessa yhdessä järven rantaan. Yhteisohjelmat
oli neuvotellut muonituksen, turvallisuuden,
alaleirien ja ikäkausikokemuksen kanssa etu-
käteen, että iltapala toteutetaan liukuvasti
keskiäisten jälkeen, mutta tätä ei kuitenkaan
ollut huomioitu leirilukujärjestyksessä sovitul-
la tavalla. Tästä johtuen leiritoimikunta päätti
juuri ennen pelin alkua, että iltapala otetaan
pelin jälkeen ennen keskiäisten finaalia. Tämä
aiheutti kokonaisuuden rikkoutumisen, ylimää-
räisiä siirtymiä, jonotusta ja yleistä hämmen-
nystä. Keskiäisten finaali pidettiin järvellä ja
myöhäistämisestä huolimatta saatiin onnistu-
maan suunnitellusti.

Kuva: Hanna Hämäläinen


01 KAJO 2022 / YHTEISOHJELMAT JA ANTAA KAJAHTAA-LAULUTILAISUUDET
Leirin aikana järjestettiin bileet neljänä iltana:
→ La järjestettiin Hullut reivit DJ Janglerin lämp-
päämänä ja DJ Orionin tähdittämänä. Bileet
olivat samoajille, vaeltajille, sekä aikuisille.
Paikalla oli noin 6000 henkeä
→ Ma järjestettiin ensin Tarpojille (3500 henkeä)
disko DJ Elliotin johdollaja sen jälkeen lopuille
kohderyhmille esiintyi Kaartin varusmiesbändi.
Yleisöä noin 7000
→ Keskiviikkona Tarpojille oli Tiktok –disco, jossa
paikalla oli noin 3500 henkeä ja vaeltajille ja
aikuisille illalla järjestettiin Retrodisco, jossa
musiikista huolehti HitMix:ltä tunnettu JD Tony
ja tällöin montussa oli noin 5000 henkeä.
→ Torstain hiljaisessa illassa DJ Jangler veti
striimikeikan, jota pystyi kuuntelemaan etänä
vaikka omassa teltassa
→ Päättäjäisten jälkeen ilta jatkui koko leirin
bileillä, joissa musiikista vastasivat DJ Jangler
ja DJ Sampi.
→ Bileet päälavalla oli ehdottomasti voittava
konsepti. Bilettämiseen oli kerrankin tarpeek-
si tilaa, mukaan mahtuivat kaikki halukkaat ja
Kuva: Toivo Laiho
päälavan tekniikka ja screenit olivat täydessä
käytössä.
→ Kääntöpuolena varsinkin tarpojille isoissa
massoissa juhlimisen kulttuuria pitää vielä
opettaa.
Antaa kajahtaa -yhteislaulutapahtumat kumpusi
Roihun palautteista, joten päätettiin mahdollistaa
leirillä suosikkikappaleiden laulaminen. Tapah-
tuman annettiin kajahtaa leirin aikana 4 kertaa
Raffun lavalla.
→ Ensimmäinen lauluilta menevämpien suosik-
kikappaleiden tahdissa järjestettiin lauan-
taina, leirin toisena iltana. Leirille saapumi-
sen kanssa oli monella melko tiukkaa, joten
jatkossa ensimmäisen illan voisi hyvin aloittaa
vastaavalla vapaaehtoisella yhteisohjelmalla ja
pitää varsinaiset avajaiset vasta leirin toisena
iltana.
→ Toisen ja kolmannen kerran laulut kajahtivat
tiistain vierailupäivänä teemoilla tutut partio-
laulut, sekä muut tunnetut yhteislaulut
→ Hiljaisena iltana torstaina laulettiin Merkityk-
sellisten laulujen teemalla. Tähän iltaan olivat
leiriläiset saaneet toivoa ja jättää tarinoita
heille tärkeistä lauluista
29
→ Antaa kajahtaa tapahtumissa oli joka kerralla
noin 1500-2000 henkeä paikalla
→ Päättäjäisissä tarina saatiin päätökseen jälleen
musiikin, näytelmän, videoiden ja leikkien ja
huutojen nivomana. Päättäjäisten huipentu-
mana nuorison suosima Viivi esiintyi. Myös
päättäjäisissä odotusohjelmat oli käsikirjoi-
tettu ja harjoiteltu etukäteen ja ne onnistuivat
mainiosti viihdyttämään yleisöä.
→ Yhteisohjelmien bändi, joka oli koottu par-
tiolaisista ympäri Suomea esiintyi kaikissa
kolmessa showssa, sekä Antaa kajahtaa lau-
luilloissa.
→ Avajaiset ja päättäjäisten käsikirjoitus oli
tehty kolmella kielellä ja screeneillä juoksivat
tekstitykset englanniksi ja ruotsiksi. Lisäksi
ohjelmat viitottiin kokonaan.
→ Avajaisiin siirtymät sujuivat minuutilleen aika-
taulussa ja käsikirjoitettu odotusohjelma sekä
videot screeneiltä viihdytti yleisöä odottaessa.
02
BUDJETOINTI,
KUMPPANUUDET
JA TALOUS →
→
→
→
Leirimaksu ja sen määräytyminen
Talous 32
Kumppanuudet Kajolla 33
Tuotemyynti 37
31

02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS
LEIRIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Kajon leirimaksu päätettiin leiritoimikunnan ko-
kouksessa 09/2020. Leirimaksun valmistelussa
käytettiin hyväksi aiempien suurleirien leirimaksu-
ja, sekä talouden toteumia, sekä yleisiä kustannus-
indeksejä. Lisäksi käytettiin Roihun jälkeen järjes-
tettyjen piirileirien leirimaksu- ja taloustietoja.
Leiritoimikunta pyrki arvioimaan, miten ta-
voitteiden mukaiset kestävämmät tavat tehdä
voisivat vaikuttaa kustannuksiin. Lisäksi pidettiin
tärkeänä, että leirin taloudellinen saavutettavuus
pysyy hyvänä ja leirimaksusta ei muodostu liian
suurta. Pohdinnassa mietittiin myös tulevia piiri-
leirejä, ja Kajon leirimaksun vaikutusta niiden leiri-
maksujen määräytymiseen.
Leirimaksuksi koko leirin osallistujille päätettiin
250 euroa, joka oli hieman suurempi kuin kustan-
nusindeksien osoittama kasvu verrattuna Roihun
leirimaksuun. Roihulla oli käytössä malli, jossa
leirimaksulla oli vaihteluväli riippuen osallistuja-
määrästä. Roihun kokemuksissa tämä kuitenkin
todettiin huonoksi malliksi, joten päädyimme käyt-
tämään yhtä leirimaksua koko leirin osallistujille.
Projektin budjetointi jakautui kolmeen budjetoin-
tikierrokseen, joissa arviot tarkentuivat suun-
nitelmien edetessä. Budjetoinnissa käytettiin
Kajon skenaariosuunnittelumallia, joka pohjautui
kolmeen eri osallistujamääräskenaarioon: 12 000,
15 000 ja 18 000 osallistujaa.
Budjetointi onnistui pääosin hyvin. Sekä budje-
tointikierrosten rakenne ja aikataulu, sekä ske-
naariot toimivat hyvin projektia ohjaavina työka-
luina. Ensimmäinen budjettikierros tehtiin liian
karkealla tuloarviolla, jossa ei huomioitu osallis-
tujamääräskenaarioissa osa-aikaisia osallistujia.
Tästä aiheutui se, että toisella budjettikierroksella
suunnitelmia ja budjettia piti tarkentaa, eli leikata,
enemmän kuin ehkä muuten olisi ollut tarpeen.
Viimeinen budjettiversio tehtiin ilmoittautumisti-
lanteen selvittyä helmi- maaliskuussa. Sen jälkeen
leiritoimikunta määritti osa-aluekohtaiset raamit,
joissa osa-alueiden tuli budjettitarkennuksissa
pysyä. Tämä malli toimi hyvin ja vähensi viimeisen
budjettiversion osalta tarvittavia iteraatioita.
Viimeisen budjettiversion osalta haasteita aiheutti
helmikuun lopussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäys
31
Ukrainaan. Joidenkin materiaalien (esimerkiksi
sahatavara ja vaneri) hinnat tuplaantuivat juuri
budjetoinnin päätyttyä, ennen kuin materiaaleja
oli ehditty hankkia. Budjetin viilaukset ja tarkka
talouden seuranta jatkuivat leirin taloustiimin,
projektitoimiston sekä leirinjohdon toimesta koko
kevään ja kesän.
Leirin toteutuneeksi kokonaisbudjetiksi tuotto-
jen osalta muodostui 4,3 mEUR. Summa koostuu
osallistumismaksuista (3,1 mEUR), vierailupäivän
lipunmyynnistä (139 tEUR), leiritarvike- ja kahvila-
myynnistä (722 tEUR) ja stipendikassaan kerätyistä
lahjoituksista (290 tEUR) sekä muutamista koh-
dennetuista tuista (50 tEUR).
Kuva: Julius Kuula

02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS
TALOUS
Talous vastasi projektin budjetoinnista ja
talouden seurannasta sekä raportoinnista.
Lisäksi talouden vastuulle kuului myös leirin
aikainen rahahuolto. Talouspäällikkö rekry-
toitiin elokuussa 2020. Talouspäällikön lisäksi
talousryhmään kuului neljä kontrolleria, jotka
pestattiin keväällä 2021. Alkuperäinen tavoite
oli pestata jokaiselle osa-alueelle oma cont-
roller, mutta lopulta yksi kokenut controller
otti vastuulleen kaksi osa-aluetta ja muut
kolme yhden. Talouspäällikkö toimi leiritoi-
mikunnan kontrollerina. Osa-alueelle nimetty
controller vastasi oman osa-alueen budjetoin-
nista, talouden seurannasta ja raportoinnista
toisesta budjettikierroksesta alkaen, ensim-
mäisen kierroksen talouspäällikkö toteutti
yksin. Organisaation palkkaama työntekijä
jonka vastuualueeseen talous kuului, osallistui
talousryhmän kokouksiin ja toimintaan.
Talousryhmä kokoontui noin viiden viikon
välein teamsin välityksellä leirin alkuun asti ja
osallistui kerran resurssien ja osallistujien yh-
teisseminaariin. Kevään 2022 aikana kokous-
rytmiä tiivistettiin jonkin verran.
Budjetointikierroksia toteutettiin kolme kappa-
32
Onnistumiset
letta (02-03/2021, 08-09/2021 ja 02-03/2022), → Selkeä budjettiraamin määrittäminen osa-alueille ja ryhmille heti ensimmäisellä budjettikier-
kahdella ensimmäisellä kierroksella suunnitte- roksella, jota piti noudattaa
lussa käytettiin kolmea eri skenaariota, viimei-
sellä kierroksella budjetit tehtiin toteutuneen → Tuloksen toteutuminen suunnitellusti, tämän raportin tekohetkellä ennuste näyttää siltä että
ilmoittautumismäärän mukaan. 15 000 pääs- toteuma osuu todella tarkasti siihen mitä budjetoitiin
kenaarion lisäksi kaikki ryhmät ja osa-alueet
tekivät budjetin 12 000 ja 18 000 osallistujien → Työntekijöiden ja luottisten työnjako sekä työntekijöiden tarjoama tuki talousasioissa, tämän
skenaarioilla. Näiden lisäksi talous teki arvio kokoinen projekti vaatii kokeneen työntekijän kiinteän organisaation puolelta
teoreettiset skenaariot 10 000 ja 20 000 osal-
listujalle ryhmiltä tulleiden budjettien perus-
teella.
Kehittämiskohteet
Rahahuoltoon oli tarkoitus projektin alussa
pestata oma mestari, mutta siitä luovuttiin pro- → Osa-aikaisten osallistujien huomioiminen heti ensimmäisellä kierroksella, nyt tätä ei tehty ja se
jektin aikana. Tähän oli syynä vähäinen vaadit- aiheutti ylimääräistä työtä ja leikkaustarpeita toisella kierroksella
tava työmäärä ennen leiriä ja käteisen käytön
arvioitu väheneminen pandemian aiheuttaman → Käteisestä  luopumista näin isossa mittakaavassa kannattaa pohtia seuraavalla Finnjamboreel-
maksukäyttäytymisen muutoksen sekä leirille la
käyttöön tulleen maksurannekkeen myötä. Ta-
louspäällikkö kokosi tutuista ja luotettavista → Excelin korvaava työkalu budjetointiin, tuhansien rivien käsittely käsin sisältää ison riskin esi-
henkilöistä koostuneen rahahuoltotiimin, joka merkiksi kaavavirheille.
hoiti käteisen rahan kuljettamisen myynti-
pisteiden ja rahakontin välissä, sekä käteisen → Jokainen osa-alue tarvitsee oman kontrollerin, kokemuksesta huolimatta vapaaehtoisen
käsittelyn leirin aikana rahahuollon omassa työmäärä kasvaa liian suureksi leiriä edeltävänä keväänä
kontissa. Arviot käteisen käytön määrästä
osoittautuivat oikeiksi ja lopulta käteisen
osuus oli vain noin 4,5% kaikista maksuista.

02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS
KUMPPANUUDET KAJOLLA
Kumppanuustaso Kumppanuuden arvo
Roihu/pääyhteistyökumppani Yli 20 000 €
Loisto/kumppani 10 000 – 20 000 €
Tervas/kumppani 1000 – 10 000 €
Miilu/tukija Alle 1000 €
Kajo jatkaa edellisen finnjamboree Roihun aloit- Tavoitteena oli toimintatapa, jossa leirin tekijä,
tamaa työtä yhteistyön tekemisessä eri kumppa- joka kumppania tarvitsee kumppania, ehdottaa
neiden kanssa ja hoitaa varsinaisen kumppanihankinnan. Tätä
tukemaan ryhmä tuotti materiaalia ja työkaluja.
Kumppanuusryhmän tavoitteena oli muodostaa Kumppanuusryhmä loi kumppaneille neliportaisen
laaja kumppanien verkosto, joka osaltaan mahdol- tasojärjestelmän, jonka tasot nimettiin edellisten
listaa leirin toteuttamisen. Toisena tavoitteena on finnjamboree-leirien mukaan. Aikaisempien leirien
kumppanuuksien avulla mahdollistaa leirille koke- kummpannustasot, suuntaa-antavat raja-arvot ja
muksia ja elämyksiä, joiden toteuttaminen pelkäs- ryhmän itselleen asettamat tavoitteet ja toteumat
tään partiolaisten voimin olisi haastavaa tai mah- niihin liittyen löytyvät oheisesta taulukosta. Tämän
dotonta. Kumppanuusryhmä koordinoi kumppanien lisäksi tavoitteena oli, että kumppanuuksien lasken-
hankintaa ja avusti kumppanuuksista sovittaessa. nallinen arvo on 7-10 prosenttia leirin budjetista.
Tavoite
5 kumppanuutta
10 kumppanuutta
30 kumppanuutta
70 kumppanuutta
Kumppanuuksien avulla mahdollistaa leirille
kokemuksia ja elämyksiä, joiden toteuttaminen
pelkästään partiolaisten voimin olisi haastavaa tai
mahdotonta
Kumppanuustoiminnan kustannusvaikutus leiriin oli
konservatiivisesti arvioiden 400 000 €. Budjettiin
olisi tarvittu siis ainakin sen verran lisää, jotta vas-
taavat toiminnot (jotka olivat pääosin tarpeellisiksi
tarkistettuja) toteutuivat. Leirin budjetin loppusum-
ma oli 3.6 m€, joten kumppanuuksien laskennalli-
seen arvotavoitteeseen päästiin.
33
Toteuma
8 kumppanuutta
2 kumppanuutta
17 kumppanuutta
27 kumppanuutta
Kumppanuudet tarjosivat sekä leirin toteuttamisek-
si välttämättömiä asioita, esimerkiksi kaiken leirillä
käytetyn sahatavaran, ja toisaalta myös muutoin
toteuttamatta jääviä asioita, esimerkiksi valtaosan
leirialueesta kattavan langattoman verkon toteutuk-
sen sekä puhelinten latausmahdollisuuden mahdol-
listavat lahjoitukset. Kumppanuuksien kautta saatiin
myös runsaasti lainavälineistöä, jota ei tarvinnut
kumppanuuksien ansiosta hankkia.

02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS / KUMPPANUUDET KAJOLLA
Hallinnollisia haasteita
Kajolla mestaripestit saatiin täytettyä aikataulus-
sa, mutta seuraavat, eli kymppipestien täyttämi-
nen oli haastavaa. Hakemuksia tuli vähän ja joihin
pesteihin ei ollenkaan. Tulevissa tapahtumissa
voisi olla hyvä pestata kumppanuusorganisaatiota
riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta mahdolliste-
taan materiaalien saatavuus tarpeeksi aikaisessa
vaiheessa. Lisäksi kumppanuuspesteissä kannat-
taa huomioida, että osa niistä vaatii leirin tekemis-
tä normaaliin virka-aikaan, koska kumppanineu-
votteluja käydään silloin.
Kumppanuuden ymmärtäminen sekä osa-alueilla
että välillä kumppaneidenkin päässä oli asia, johon
olisi pitänyt panostaa enemmän ja aikaisemmassa
vaiheessa. Lisäksi arvonmääritys on haastavaa.
Alustavasti arvioidut kumppanuuksien arvot olivat
useassa tapauksissa todella korkeita. Jossain ta-
pauksissa rahallinen arviointi ei ollut edes mahdol-
lista, koska vastaavaa tuotetta ei ole mahdollista
hankkia. Tästä esimerkkinä puolustusvoimien tai
Telian materiaali.
Kumppanuusehdotuksia tuli paljon, mutta niistä ei
otettu vastuuta eivätkä ne edenneet sopimuksiin
saakka. Projektin aikana saatiin yli 228 ehdotus-
ta, joista kumppanuuksiksi asti eteni 57. Tästä voi
päätellä, että vastuun hajauttaminen ei ole paras
tapa hoitaa asiaa. Kumppanuusryhmällä pitää olla
vahvempi ohjaus jo aikaisemmassa vaiheessa pro-
jektia. Toisaalta kokonaisuudessaan kumppanuus-
verkosto sekä ehdotettuna että toteutuneena oli
laaja ja monipuolinen.
Sopimuksien osalta prosessia olisi voinut
parantaa. Tässäkin tapauksessa vahvempi ja aikai-
semmin tapahtunut ohjaus kumppanuusryhmän
toimesta olisi toiminut paremmin. Tällä olisi toden-
näköisesti saatu sopimukset solmittua aiemmin.
Nyt viimeiset sopimukset saatiin allekirjoitettua
vasta leirin aikana. Pienimpiä tukijoita varten olisi
voinut luoda kevennetyn prosessin.
Kumppanuuskylä tarjosi valituille yhteistyöta-
hoille mahdollisuuden esitellä toimintaansa ja
tukeaan leirillä
Kumppanuuskylä oli Kajon leirisuoralla sijait-
seva alue, jossa osa leirin kumppaneista pääsi
esittelemään omaa toimintaansa leiriläisille.
Vastuullisuus- ja kumppanuusryhmä vastasi
kumppanuuskylän käytännön järjestelyistä kump-
panuuskylämestarin johdolla. Leiriläiset pääsivät
tutustumaan kumppaneihin heidän esittelypis-
teillään. Leiriläiset näkivät, ketkä ovat leirin pää-
yhteistyökumppaneita ja tutustuivat kumppanien
toimintaan. Myös ne kumppanit, joilta oli omia
edustajia paikalla leirillä, saivat tutustua paremmin
partiolaisiin ja leirielämään.
34
Kumppanuuskylälle löytyi hyvissä ajoin leirikaavas-
ta tilaa, ja kumppaneita kiinnosti kumppanuusky-
lään osallistuminen. Vahvistus kumppanuuskylään
osallistumisesta tuli kumppaneilta melko myöhäi-
sessä vaiheessa leirin suunnittelua.
Haasteena oli, että kumppanuuksien ja leiriorgani-
saation aikataulut eivät edenneet samaan tahtiin.
Kumppanuuskylän budjetti ja hankinnat piti lyödä
lukkoon ennen kuin tiedettiin, kuinka monta kump-
pania kumppanuuskylään on edes tulossa.
Kumppanuuskylä kannattaa järjestää seuraavalla-
kin suurleirillä, jotta kaikki leiriläiset ja pääyhteis-
työkumppanit pääsevät tutustumaan toisiinsa.
Näkyvyys ja vastikkeet
Vastikkeena tarjottiin pääsääntöisesti näkyvyyttä
leirin ja Suomen partiolaisten sosiaalisen median
kanavissa. Koska osa sopimuksista saatiin niin
myöhään, haasteena oli saada sosiaalisen median
näkyvyys suunniteltua riittävän hyvin. Tämä toi
paljon painetta leirin tiedotukselle.
Kuva: Kristian Jokinen
 35
02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS / KUMPPANUUDET KAJOLLA

Pääyhteistyökumppanuudet

Pääyhteistyökumppanit hoidettiin
vahvasti toimiston kanssa yhteis-
työssä, mitä käytäntöä kannat-
taa jatkaa. Haasteeksi muodos-
tui ryhmän sisäinen työnjako, jota
ei määritelty tarpeeksi selkeästi.
Työmäärä oli osalla kumppanuus-
tiimiläisistä turhan suuri ja osa oli
jossain kohtaa tyhjäkäynnillä

Pääyhteistyökumppanuuksien neu-
votteluissa kuitenkin onnistuttiin
lähes järjestään hyvin ja saatiin
erittäin paljon tukea Partion brändi
on erittäin hyvä, ja nousemassa
edelleen trendien myötä. Ennen seu-
raavaa suurleiriä kannattaa käydä
laaja pohdinta myös toivotuista
uusista kumppaneista ja tehdä en-
nakkotyötä aiheen kanssa.

Kuva: Niko Rautanen

 36
02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS / KUMPPANUUDET KAJOLLA

Vastuullisuus ja kumppanuudet-ryhmän toiminta Kumppanuusryhmään pestattiin kaksi kump- → Selvitetään Kajon ilmastovaikutukset ja
panuuden verkostomestaria sekä kumppan- tehokkaimmat päästövähennystoimet
Kumppanuusryhmän visiona oli jatkaa edellisen finnjamboree Roihun uuskylämestari. lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 
aloittamaa työtä yhteistyön tekemisessä eri kumppaneiden kanssa.
Mestarit pestasivat tiimeihinsä kaksi kumppa- → Kootaan ohjeita lippukunnille kestävän
Tätä visiota tukemaan haluttiin kerätä laaja kumppanien verkosto, joka
nuuseksperttiä ja kumppanuuskylämestarin. osallistumisen mahdollistamiseksi 
osaltaan mahdollistaa leirin toteuttamisen. Lisäksi kumppanuuksien Lisäksi vastuullisuus- ja kumppanuusryhmiä
avulla haluttiin mahdollistaa leirille kokemuksia ja elämyksiä, joiden pestattiin vastuullisuus- ja kumppanuuseks- → Suunnitellaan ja jalkautetaan eettinen oh-
toteuttaminen pelkästään partiolaisten voimin olisi haastavaa tai pertti.  jeistus 
mahdotonta 
Vastuullisuusryhmän visiona oli tukea suurten → Ylläpidetään vastuullisuuskeskustelua leiri-
partiotapahtumien ylileiristä kestävyyttä. Ylilei- organisaatiossa 
Kumppanuusryhmä kehitti neliportaisen Kumppanuusryhmä määritteli tavoitteikseen:  risyydellä tarkoitettiin erityisesti tiedon tuotta-
kumppanuusluokittelun. Kumppanuustasot mista leirin kestävyyden nykytilasta sekä läpi- → Toimitaan osana SP:n vastuullisuustyötä
nimettiin vanhojen finnjamboree-leirien → 5 isoa kumppanuutta (Roihu) – 8 toteutui näkyvää viestintää ja dokumentaatiota. Vision toteuttaen ja suunnitellen Hiilineutraali
tapaan (suluissa kumppanuuden arvioitu eu- pohjalta muodostettiin oheiset vastuullisuus- Partio 2030-ohjelman mukaisia toimia 
romääräinen arvo):  → 10 toiseksi suurinta kumppanuutta (Loisto) työn tavoitteet:   
– 2 toteutui Vastuullisuusryhmään pestattiin liikenneva-
→ Roihu/pääyhteistyökumppani (yli 20 000 €)  → Kehitetään työkalu kumppanuuksien ja lomestari kumppanuuksien vastuullisuuden
→ 30 melko pientä kumppanuutta (Tervas) – 17 hankintojen vastuullisuuden arviointiin  arviointityöhön ja raportointimestari vastuul-
→ Loisto/kumppani (10 000 – 20 000 €)  toteutui lisuuden viestinnän sekä raportoinnin toteut-
→ Tuotetaan leirin kumppaneista arviot vas- tamiseen. Lisäksi ryhmään pestattiin kaksi
→ Tervas/kumppani (1 000 – 10 000 €)  → 70 pientä kumppanuutta (Miilu) – 27 tuullisuusnäkökulmasta  ilmastoeksperttiä, tasavertaisuusekspertti
toteutui sekä vastuullisuusekspertti. Organisaation toi-
→ Miilu/tukija (alle 1 000 €).  → Luodaan läpinäkyvä ja ymmärrettävä vas- mintaa ja kehityskohteita kuvataan tarkemmin
→ Kumppanuuksien laskennallinen arvo tuullisuusraportti ja käytännöt, jotka edis- ei-julkisissa, toimintokohtaisissa raporteissa.  
7-10 % leirin budjetista – toteutui (arvioitu tävät suurtapahtumien keskinäistä vertai-
kumppanuuksien arvo 400 000 € ja leirin lua 
budjetti 3,6 M€).
 37
02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS

TUOTEMYYNTI

Myynti vastasi leirin kahviloista, jäätelökios- olivat valmiita kioskikontteja ja olivat osa sopi-

keista ja leirimyymälästä. Myynnin tavoittee- musta jäätelötoimittajan kanssa. 
na oli tukea leiriä tuloksellisella Kajon arvoja
ja tavoitteita vastaavalla myyntitoiminnal- Kaikki myytävä tavara jaeltiin myynnin toi-
la ja tarjota leiriläisille ja tekijöille viihtyisää mipisteisiin myynnin keskusvarastosta. Kes-
ja sujuvaa palvelua.  kusvarasto oli jakautunut kuivaan ja kylmään
varastoon. Kylmävarasto toimi pääkahvilan yh-
Myynnin ryhmä koostui kahdesta osasta. En- teydessä ja kuivavarasto sijaitsi logistiikkakol-
simmäiseen osaan kuuluivat operatiivista toi- miossa. 
mintaa tukevat mestarit: myyntimestari, ana-
lytiikkamestari ja valikoimamestarit. Toiseen Edellä mainittujen operatiivisten osien
osaan kuuluivat myyntikanavat tiimeineen: lisäksi myynnin tuki vastasi analytiikasta, vali-
leirikahvilat, myymälä, verkkokauppa ja jääte- koimasta, ja laitteista. 
lökioskit. Myynnin ryhmässä oli yhteensä yli 150
tekijää, kymppiä ja mestaria.  Myynnin ryhmän työskentely jakaantui projek-
tin aikana neljään vaiheeseen. Visiointivaihees-
Leirillä toimi neljä kahvilaa: Majakka, sa luotiin tavoitteisiin perustuva lähtökohta
Hohde, mobiilikahvila Vilkku ja johtajakahvi- leirin myynnille ja pestattiin mestarit. Suunnit-
la Lyhty by Tilhi.  teluvaiheessa sovittiin tavoitteet ja laadittiin
näihin vastaavat suunnitelmat. Vaiheen lopuksi
Torilla palveli leirimyymälä, joka tarjosi ostaa mestarit pystyivät kuvaamaan toimenpanon ja
leirituotteita, makeisia, virvoitusjuomia ja hy- aloittivat tiimien pestaamisen. Valmisteluvai-
gieniavälineitä. Leirituotteiden myyntiä tehtiin heessa aloitettiin suunnitelmien toteuttaminen
myös verkkokaupassa ennen leiriä. (mm. hankinnat) ja tarvittaessa niiden toimi-
vuuden haastaminen.
 Leirillä toimi kaksi jäätelökioskia, jotka
Kuva: Julius Kuula olivat leirisuoran eri päissä. Jäätelökioskit
 38
02 BUDJETOINTI, KUMPPANUUDET JA TALOUS / TUOTEMYYNTI

Verkkokaupan avaus aloitti toteutusvaiheen Valikoimassa huomioitiin yleiset erikoisruo-

ensimmäisenä avautuessaan 1.12.2021. Myös
valikoima- ja analytiikkamestarien toteutusvai-
he alkoi ennen leiriä kun aloitettiin tilauksien
tekeminen. Toimipisteiden osalta totutusvaihe
alkoi leirin alkaessa.
kavaliot. Näiden saatavuudessa oli kuitenkin
ajoittain haasteita suureen kysynnän vuoksi.
Tähän kannattaa käyttää enemmän huomiota Tuote Myyntimäärä kpl
ensi kerralla (esim. korkeammalla hinnoittelul-
la).  Softis suklaa-vanilja 19 000

Myynnin ennustaminen oli yksi tärkeimmis- Leirituotteiden verkkokauppa toteutettiin Fazer Berliininmunkki 11 700
tä asioista myynnin onnistumisen kannalta. yhdessä Mastermark Oy:n kanssa. He vastasi-
Ennustamisesta vastasi analytiikkamestari. vat tuotteiden valmistuksesta ja verkkokaupan Kahvi 8 800
Ennustamiseen käytettiin työkalua, jonka ke- toiminnasta. Verkkokauppa avattiin yhtäaikai-
hitystyö aloitettiin jo Roihu 2016 leiriä varten. sesi leirille ilmoittautumisen kanssa. Ilmoit- Softis vanilja 8 400
Kehitystyötä jatketaan Kajon lukujen ja oppien tautumisen ajan myynnissä oli tuotepaketteja
avulla. Hyvien ennusteiden avulla varastoris- (t-paita + pullo, t-paita + heijastin) tarjoush- Olvi Cola 7 500
ki voidaan pitää pienenä niin että tuotteita on intaan. Verkkokauppa sulkeutui pari viikkoa
kuitenkin koko ajan saatavilla. On tärkeää, että ennen leiriä, jotta tuotteet ehdittiin toimittaa Olvi Jaffa 5 400
kaikki tuoteryhmät olisivat koko ajan edustet- asiakkaille ennen leirin alkua. Leirin aikana lei-
tuna, vaikka yksittäinen tuote pääsisikin loppu- rituotteita myytiin leirimyymälässä. On hyvä Softis suklaa 5 100
maan.  myydä tuotteita jo ennen leiriä varastoriskin
pienentämiseksi.  Fazer Omar munkki 5 100
Syötävien tuotteiden valikoimasuunnittelu alkoi
tuoteryhmistä. Tuoteryhmien sisälle valittiin Olvi Lemon 4 500
sopivat tuotteet yhdessä kahviloiden mestarei-
den kanssa. Perusvalikoima oli joka kahvilassa Pringles Original 4 300
sama (pullat, leivät, virvoitusjuomat, makeiset
yms.). Jokaisella kahvilalla oli omat erikoituot-
teensa.

Kajon TOP-10 syötävät tuotteet yksikkönä pyöristettynä lähimpään sataan

03
KAJOA
TEKEMÄSSÄ →
→
Finnjamboreepesti Kajolla 40
Hr-ryhmän toiminta ja tehtävät 41
→ Tekijöiden hyvinvoinnin mittaaminen 42
→ Tekemisen työkalut 43
→ Kahvilat ja kaupat 44
→ Myynti-ryhmän toiminta 45
 40
03 KAJOA TEKEMÄSSÄ

FINNJAMBOREEPESTI KAJOLLA

Partioleirit, jopa näin suuret, toteutetaan pääasias- kaliin tilanteisiin puuttumisen ohje. Pestin jättänei- Laajennetun leiritoimikunnan pestejä tuettiin leirillä päätöksiä pestibudjetoinnin suhteen. Pestibud-
sa vapaaehtoisvoimin eli pestien avulla. Haettavat tä tuettiin exit-prosessilla ja syitä haluttiin tutkia varavoimalla. Varavoima auttoi esim. erilaisten joh- jetointia ei koettu organisaatiossa yhtä tärkeäk-
pestit olivat kaikille avoimia ja pestikuvaukset olivat exit-tutkimuksella, mutta vastausmäärä jäi liian tamiseen ja organisointiin liittyvien haasteiden ja si kuin rahabudjetointia, vaikka molempia tarvi-
esillä netissä. HR tuki kaiken kaikkiaan noin 7200 yli alhaiseksi johtopäätösten tekemiseen. Jokaisella ongelmien ratkaisemisessa, sparrasi yksittäistä taan projektin onnistumisen takaamiseksi.
15-vuotiaan pestausprosessia. Pestitilannetta ylläpi- osa-alueella oli oma pestivastaava tai –mestari, joka henkilöä tai sijoittui lyhyellä varoitusajalla väliaikai-
dettiin Kuksassa eli partion jäsenrekisterijärjestel- tuki osa-alueen pestitarpeiden hahmottamista sekä sesti paikkaamaan uupunutta henkilöä. Käytännössä → Edelleen samoajien kuuleminen vartioita muo-
mässä.  kokosi pestattujen tilannetta.   varavoima tuki leirillä myös mestari- ja kymppitason dostettaessa nähdään arvokkaaksi asiaksi,
pestejä.  mutta vartioiden jakaminen käsin ei ole järkevää.
HR eli henkilöstöresurssien ryhmä tuki pestausta Leirillä pestissä toimimista tuettiin Tekijän oppaalla.    Haasteet luotsien puuttumisen kanssa sekä
ohjeistamalla pestausprosessia. HR laati ohjeita Osana tekijän opasta oli perehdytyspolku, joka → Koko Kajolla oli haasteena tiedon keruu eri teki- tiedon jakaminen tässä rajapinnassa koettiin
pesti-ilmoituksen laatimiseen, pestikeskusteluiden kuvasi asiat, jotka jokaiselle tekijälle tulisi pestauk- jöitä sekä aikatauluista kiinni pitäminen. Pestien erittäin haastavaksi kokonaisuudeksi.
käymiseen sekä ei-partiolaisten pestaamiseen. Vain sessa tai perehdytyksessä kertoa pestissä toimimi- osalta tietojen saaminen pestitilanteesta oli →
leirille tulevien tekijöiden pestaamiseen toteutettiin sessa onnistumisen takaamiseksi. Leirillä työkkäri erittäin haastavaa ja suuri osa pesteistä ei Kajon Ilman pestiä leirillä olevien henkilöiden kontak-
yhdessä tiedonhallinnan kanssa pestikone, jossa toimi pestien tukena yhdistämällä tekijöitä ja tekijä- alkaessa ollut tiedossa. Näin ollen esimerkiksi tointi, koko pestikokonaisuuden hahmottami-
osallistujat valitsivat toivepestiään vastaavia asia- tarpeita.    pestistä kertovat nimikyltit eivät olleet ajanta- nen sekä partiolaisten toive päästä leirille ilman
sanoja. Pestikoneen kautta jaettiin noin tuhat pesti- saisia. Jatkossa tekijätilanteen ajantasaisuuden pestiä olivat pestitiimille haastavia teemoja
paikkaa.    Samoajat toimivat Kajolla pestivartioissa, joiden takia tulee pohtia uusia tapoja kerätä tietoa pes- sekä henkisesti että koneella istuttujen tuntien
koko oli 6-8 samoajaa. Kajolla otettiin kokeiluun taajilta. määrällä mitattuna.
Kajolla oli käytössä pestibudjetointi, jonka avulla malli, jossa samoajat saivat itse kertoa, miten toi-
osa-alueita tuettiin hahmottamaan pestitarpei- voisivat vartionsa koottavan ja missä pestissä he → Pestitietojen säilyttäminen Kuksassa vaati pes-
ta sekä ajoissa viestimään, minkä verran tekijöitä haluaisivat toimia. Samoajien pestin pituus oli kaksi titiimiltä valtavasti käsityötä ja saatu hyöty ei
eri skenaarioilla olisi pestiin tulossa. Näin pyrittiin päivää. Samoajat ja pestaajat antoivat positiivista vastannut tehdyn työn määrää.
tukemaan tekemisen suunnittelua, jotta henkilö- palautetta samoajapesteistä ja samoajapestit olivat
määrä saataisiin jaettua optimaalisesti. Kajolle osal- osaltaan mahdollistamassa leiriä tärkeällä tavalla. → Pestibudjetointi on selkeästi jatkettava
listui suhteellisesti enemmän aikuisia ja vaeltajia,   käytäntö. Edellä mainittu haaste kerätä tietoja
joten tekijöitä oli jaettavana budjetoitua enemmän.   osa-alueilta hidasti budjetointia. Lisäksi leiritoi-
Projektin aikana tuettiin pestaajia laatimalla han- mikunnan tulisi jatkossa tehdä selkeitä
 41
03 KAJOA TEKEMÄSSÄ

HR-RYHMÄN TOIMINTA JA TEHTÄVÄT

HR-ryhmä vastasi Kajon aikuisista ja vaeltajista sekä pestissä toimiessa että vapaa-ajalla. Lisäksi vastasimme
samoajien leiripesteistä. Pyrimme tuottamaan Kajosta parhaan paikan tehdä vapaaehtoistyötä niin, että ihmiset
jaksavat ja haluava jatkaa uusissa pesteissä vielä Kajon jälkeenkin.
HR:n osana toimineen pestitiimin osuus on esitelty edellisellä sivulla.

Johtajahuolto   teemaisia vapaa-ajan aktiviteettejä. Hattarassa
Kajo toteuttaa osaltaan SP:n strategiaa toimia
parhaana paikkana tehdä vapaaehtoistyötä. Joh-
tajahuolto palveli 4600 aikuista ja vaeltajaa.  kanssa yhteistyössä toteutimme ohjelmaa käden-
Pesula oli paikka, jossa kaikilla johtajilla on mah-
dollisuus suihkuun, saunaan sekä uimiseen.
Suihkut olivat käytettävissä ympäri vuorokau-
den. Saunat toimivat alueella klo 10-00, jonka
jälkeen peseydyttiin hiljaisuudessa. Johtajahuol-
to tarvitsi myös oman teknisen henkilökuntan-
sa. Saunakapasiteetti oli aivan liian pieni iltatun-
tien tarpeeseen. Leiritoimikunta ei kannattanut
saunojen hankintaa, mutta niihin satsaaminen
kannatti. Samat suihkut palvelivat kiittämissauno-
ja.
 
Hattara oli osa johtajahuolto-ohjelmaa. Tähän
kuului hemmottelua, liikuntaohjelmaa ja tivoli-
oli mahdollisuus myös kehittää omaa osaamistaan
osallistumalla erilaisiin koulutustapahtumiin. Joh-
tajahuoltoalueelle toimi myös Partio-Kilta, jonka
taidoista keskusteluihin. 
Erilaisia pestejä tekeviä henkilöitä palveltiin myös
yöruokailulla (klo 00-05) Kattilassa yhteistyössä
muonituksen kanssa ervi-keittiön tiloissa. Kattilan
ruokabudjetti oli osa leirin kokonaismuonitusbud-
jettia ja tavoitteena oli vähentää leirin ruokahävik-
kiä.   Leirille oli luotu myös mahdollisuuksia kiittää
Kiittäminen  tiin tehtiin myös kiittämisvierailuja, joissa vietiin
Kajolla kiittämistiimin tavoitteena oli mahdollistaa
kiittämistä ja se, että Kajolla jokainen saisi kiitosta
jostakin. Kiitoksen avulla jaksaa enemmän ja se
tuottaa hyvää mieltä. Kiittäminen toteutui tiiviissä
yhteistyössä johtajahuollon kanssa.  
Kajolla kiittäminen jaettiin kolmeen osaan:
pestissä kiittäminen, lippukuntakiittäminen ja muu
kiittäminen. Pesteissä toimineita kiitettiin pestie-
simiesten kautta, jotka saivat varata kiittämispa-
ketteja tiimeilleen. Tällaisista olivat mm. sauna ja
hemmottelut, herkuttelut ja yhteiset tekemiset.  
eri-ikäisiä leiriläisiä ja tuoda kiittämisen tapaa nä-
kyväksi kaikissa leirilippukunnissa. Leirilippukun-
tuliaisia ja kyseltiin fiiliksiä. Leirilippukunnan
johtajia kiitettiin myös kahvilipuilla.   Kuva: Veera Melvasalo

03 KAJOA TEKEMÄSSÄ
TEKIJÖIDEN HYVINVOINNIN MITTAAMINEN
Projektissa toteutettiin tekijöille
kolmea erilaista palautekyselyä:
1. Seitsemän tekijäkyselyä projektin aikana
Tekijäkyselyissä oli kaksi osaa: vakio-osa ja vaihtuva
osa. Vakio-osa sisälsi pestimotivaatiota, työmäärää
ja oman pestitiimin johtamista kartoittavat vakioky-
symykset. Vaihtuvassa osassa kysyttiin eri teemoi-
hin liittyen kysymyksiä ja näitä teemoja saivat myös
muut osa-alueet toivoa. Vaihtuvan osan teemoja oli
mm. sähköiset työkalut ja etätyöskentelyn vaikutuk-
set Kajon tekemiseen, tekijöiden taustaa mm. kou-
lutuksen, siviiliammatin ja partiokokemuksen näkö-
kulmasta, pestin isoimmat ongelmat tai haasteet ja
kuinka Kajo onnistui tukemaan tekijöitä vastuullisiin
valintoihin.
→ Tekijäkyselyiden vastausmäärät vaihtelivat 85
vastaajasta 460 vastaajaan. Vastausmäärät
eivät kasvaneet lineaarisesti tekijämäärän kas-
vaessa, vaan vaihtelua oli jonkin verran.
→ Tekijäkyselyistä raportoitiin iltatee-hetkissä,
jotka keräsivät vain muutamia osallistujia per
iltatee. Lisäksi tulokset esiteltiin suoraan leiri-
toimikunnalle ja ne lisättiin Teamsiin ja Share-
pointiin kaikkien tekijöiden saataville
→ Onnistumiset: pystyttiin tarjoamaan tekijöille
väylä kertoa ongelmista tai huolista pestissä.
Lisäksi pystyttiin seuraamaan Kajon tekijöiden
fiilistä ja jaksamisen tilaa.
→ Kehitettävää: Tulosten hyödyntämistä tulee
miettiä seuraavalla kerralla, nyt jäi melko epäsel-
väksi missä määrin kerättyjä tuloksia hyödynnet-
tiin tai vaikuttivatko ne päätöksentekoon.
2. Ei-valittujen palautekysely
Tällä kyselyllä kartoitettiin pestauskokemusta heiltä,
jotka eivät tulleet valituksi hakemaansa pestiin. Pa-
lautekyselyt toteutettiin jokaisen pääpestauskier-
roksen päätteeksi syksyn 2021 kymppipestikierrok-
seen saakka. Palautekyselyt saivat monenkirjavan
vastaanoton ja osa piti niitä lähinnä ”muodon vuoksi”
lähetettyinä. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi se, että
Kajo-pesti oli usein hakijalle hyvin haluttu pesti ja
yhdenvertaisen, reilun ja laadukkaasti hoidetun pes-
tauskokemuksen korostaminen ei ole tarpeetonta.
→ Onnistumiset: Palautteen kerääminen koettiin
tärkeäksi erityisesti pestaajien määrän kasva-
essa, sillä tällä tavalla olisimme huomanneet
missä missä päin organisaatiota epäasallinen
pestauskokemus on tapahtunut, mutta tällaista
ei onneksi havaittu.
→ Kehitettävää: Palautekyselyn lähettäminen
ontui välillä, erityisesti myöhemmillä pestaus-
kierroksilla kun pestaajia oli paljon ja pestausai-
kataulujen erot alkoivat kasvaa. Loppua kohden
palautekysely lähetettiin merkittävän myöhässä
tai ei ollenkaan, joka laski vastausmääriä
selvästi.
42
3. Kysely pestin keskeyttäneille henkilöille
Kyselyn tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus melko
anonyymiin väylään kertoa pestaus-, pesti- ja pestin
päätöskokemuksista. Kyselyyn ei juurikaan tullut
vastauksia, eikä tätä voitu hyödyntää. Syyt olivat to-
dennäköisesti siinä, ettei pestin päättymisen jälkeen
ollut halua tai voimavaroja vastata kyselyyn tai sitten
pestiesihenkilön kanssa oli asiat keskusteltu jo läpi.
→ Kehitettävää: Prosessia kannattaa kehittää
yhdessä pestauskokemuksesta että palaut-
teesta vastaavien tahojen kanssa. Kysely voi
olla myös vaihtoehtoinen toimintatapa, jota
käytetään sellaisessa tilanteessa missä kahden
henkilön välinen keskustelu ei pestin päätösti-
lanteessa onnistu.

03 KAJOA TEKEMÄSSÄ
TEKEMISEN TYÖKALUT
Kajon tiedonhallinta ja sähköinen työskentely
perustui SP:lla käytössä oleviin Office 365-työ-
kaluihin. Viestimiseen ja työskentelyyn käytettiin
Teams-ohjelmistoa ja intranet sekä tiedostokirjastot
sijaitsivat Sharepointissa SP:n Jemma-intranetiin
tehdyllä suljetulla sivustolla. Partio.fi-sähköpostit
ohjautuivat Outlook-sovellukseen.
Teams-tiimit rakennettiin Kajon osa-alueiden pe-
rusteella niin, että jokaisella osa-alueella oli oma
Teams-tiimi ja ryhmillä sen alla omat kanavat ja
mahdollisesti omat tunnisteet. Lisää kanavia ja
tunnisteita sai tilata tiedonhallinnasta, jolla oli
omistaja-oikeudet kaikkien tiimien hallinnointiin.
Lisäksi oli myös koko Kajon yhteinen Teams-tiimi,
johon päädyttiin epäonnistuneen Yammer-kokeilun
jälkeen. Kajon yhteisen Teams-tiimin alla toimi mm.
Yhteiset tiedotus- ja hassuttelukanavat sekä yleinen
keskustelu. Kajon sähköinen työympäristö raken-
nettiin “Teams ensin”-ajatuksella, eli Teams-tiimin
kautta jokainen pääsi käsiksi niin oman osa-alueen-
sa tiedostohakemistoihin kuin muuallekin intranetin
sivuille Yleinen-kanavien välilehtiin kiinnitettyjen
linkkien kautta. Myös kanavien muistiot ohjattiin
suoraan OneNote-sovellukseen kiinnittämällä ne
Teams-kanavien välilehdille.  werPointia ja Exceliä. Näihin kaikkiin pyrittiin myös
Intranetinä toimi Sharepoint –sivusto, johon koos-
tettiin projektin yhteiset asiat: Uutiset , Sisäinen
blogi,  Kalenteri, Web-pohjainen ohjesivusto,
Yhteinen tiedostokirjasto, Asiarekisteri (luettelo eri
aiheista ja niiden vastuutiimeistä) ja Organisaatio-
kaavio. Intranetiin rakennettiin useita erilaisia työ-
kaluja hyödyntämällä listojen ja luetteloiden päälle
rakennettuja näkymiä ja jalosteita. Lisäksi tiedon-
hallinnalta sai tilata intranetiin omia hallinoitavia
sivustoja esimerkiksi yhteisten ohjeiden, suunnitel-
mien tai muiden materiaalien julkaisemista varten.  Tiedonhallinnan tuen tiimi (päällikkö, asiantuntija
Käyttöoikeusprosessi perustui Kuksa-pestin ja
intran organisaatiokaavion tietoihin Power Auto-
mate-prosessin avulla. Pestaajat lisäsivät pestatun
partio-tilin luomisen jälkeen organisaatiokaavioon
ja pestattu sai automaattisesti jäsenyyden oman
osa-alueensa tiedostokirjastoon ja Teams-tiimiin
sekä Kajon yleiseen Teams-tiimiin ja intraan. Intran
kaikki tiedostokirjastot ja tiedostot olivat kaikkien
Kajon tekijöiden selattavissa ja luettavissa, mutta
muokkausoikeudet olivat määritelty vain oman osa-
alueen tiedostoihin. Poikkeuksia muokkausoikeuk-
siin sai tiedonhallinnalta tilaamalla.
Tiedonhallinnan päällikkö  ja asiantuntija raken-
sivat intran perustan, tiedonhallinnan ohjeet ja
Teams-tiimit leiritoimikunnan toiveiden mukaisesti
pari kuukautta ennen muiden päälliköiden pestaus-
ta. Näin päälliköt pystyttiin perehdyttämään tehok-
kaasti Kajon sähköiseen työympäristöön ja luomaan
heille edellytykset perehdyttää pestaamaansa
tekijät edelleen. Perehdytyksen tueksi järjestet-
tiin muutamia yhteisiä perehdytyksiä sekä tuotet-
tiin erilaisia videotallenteita tekstiohjeiden tueksi.
ja yksi mestari) päivysti aktiivisesti ongelmatilan-
teissa tikettilomakkeen ja sähköpostin kautta ja oli
tarvittaessa tavoitettavissa myös Teams-viestein.
Aktiivisella ja nopealla reagoimisella ongelmailmoi-
tuksiin pyrittiin siihen, että sähköisten työympäris-
tön ja työkalujen käyttö olisi kaikille mahdollisimman
helppoa. Tiedonhallinnan ohjeita ja käytäntöjä päivi-
tettiin myös aktiivisesti saapuneiden ehdotusten ja
toiveiden perusteella.  tunnistaa ja tarjota apua. Aktiivinen viestiminen tie-
Teamsin, OneNoten, Outlookin ja Sharepointin
lisäksi eri osa-alueet ja tiimit käyttivät vaihtele-
valla laajuudella myös muita tarjolla olevia Office
365-työkaluja kuten Planneria, Formsia, Wordiä, Po-
43
tarjoamaan tukea ja ratkaisuja; osalla ryhmistä olikin
käytössä melko monimutkaisia automaatioproses-
seja linkitettynä esimerkiksi Formsin ja Plannerin
välille. Tiedonhallinnan työkalujen ja tuen osalta
palaute oli läpi projektin pääsääntöisesti hyvää. Ko-
konaiskuvan ja asioiden sujumisen aistiminen kävi
näppärästi, kun tiedonhallinnan tuen jäsenillä oli
pääsy kaikkiin Teams-tiimeihin - näin myös “hiljai-
siin signaaleihin” pystyttiin reagoimaan vaikka tieto
sujumattomuudesta tai ongelmista ei tullutkaan
suoraan ilmoituksena tiedonhallinnalle. Suurin osa
toivotuista toteuttamatta jääneistä kehityskohteista
liittyivät asioihin, joita ei voitu toteuttaa tai parantaa
Office 365-työkalujen rajallisuuksista johtuen. Inten-
siivinen ja nopea asiakaspalvelu kuitenkin kuormitti
jonkin verran tuen tiimiä ja jonkin verran oli tunnis-
tettavissa tilanteita, joissa tiedonhallinnan avulla
oltaisiin saatu prosesseista helpompia (mm. tiivimpi
yhteistyö HR:n kanssa) mutta niitä ei ehditty ajoissa
donhallinnan palveluista ja ratkaisuista esimerkiksi
yhteisissä uutiskirjeissä kuitenkin madalsi kynnystä
yhteydenottoon ja sai aikaan hyvää yhteistyötä
useassa yhteydessä.
 44
03 KAJOA TEKEMÄSSÄ

KAHVILAT JA KAUPAT

Leirillä toimi neljä kahvilaa: Majakka, Perusvalikoima oli joka kahvilassa sama (pullat,
Hohde, mobiilikahvila Vilkku ja johtajakahvi- leivät, virvoitusjuomat, makeiset yms.). Jo-
la Lyhty by Tilhi.  kaisella kahvilalla oli omat erikoituotteensa.
Lyhdyn erikoistuotteena oli pizzat, softis ja
Majakka oli kahviloista suurin ja palveli keskei- grilliherkut. Pizzat valmistettiin kaasu-uuneis-
sellä paikalla leirin torilla. Majakan yhteydessä sa, joissa yksi pizza paistui alle minuutissa.
oli myynnin keskuskeittiö ja kylmävarastot (1x Majakassa ja Hohteessa oli päivittäin vaihtuvia
pakkaskontti ja 2x kylmäkontti).  erikoistuotteita sekä paikan päällä valmistettu-
ja leivonnaisia. 
Hohde palveli erityisesti leirialueen pohjoista
puoliskoa ja toimi keskeisellä paikalla Raffun Torilla palveli leirimyymälä, joka tarjosi ostaa
katoksella.  leirituotteita, makeisia, virvoitusjuomia ja hy-
gieniavälineitä. Leirituotteiden myyntiä tehtiin
Mobiilikahvila Vilkku, eli myyntiauto, oli kaksi myös verkkokaupassa ennen leiriä. 
pääpysähdyspaikkaa leirillä, toinen etelässä
ja toinen pohjoisessa. Vilkku tarjosi palveluita Maksutapoina Kajolla oli käteinen, kortit ja
alueilla, joihin tavallisen kahvilan rakentami- maksuranneke. Maksurannekkeet ja kassajär-
nen olisi ollut liian kallista. Vilkku toimi myös jestelmän toimitti Corego Oy. Vanhemmat pys-
diskojen yhteydessä iltaisin päälavan läheisyy- tyivät lataamaan leiriläisten rannekkeelle rahaa
dessä.  ennen leiriä ja sen aikana. Pyrimme rannekkeen
avulla vähentämään käteisen käyttöä ja tässä
Lyhty by Tilhi oli leirin johtajakahvila ja toimi onnistuimmekin hienosti. Käteisen osuus oli
tällä kertaa poikkeuksellisen keskeisellä alle 6% maksutapahtumista. Uskommekin, että
paikalla leirialueen sisällä, koska sen ohjelmaan käteisellä maksamisesta voidaan luopua lähes
ei kuulunut kovaäänisiä ohjelmanumeroita.  kokonaan seuraavalla suurleirillä. 

Kuva: Julius Kuula

 45
03 KAJOA TEKEMÄSSÄ

MYYNTI-RYHMÄN TOIMINTA

Myynnin tiimien helmet ja fiksausvinkit

Johtajakahvila Lyhty by Tilhi Jäätelökioskit Varasto

Helmet: Kohderyhmä onnistuttiin tavoittamaan Helmet: Hyvä ja nopeaa myyntiä säässä kuin Helmet: Tarpeeksi iso tiimi ja oma leirin sisäinen
erityisen hyvin joka vaikutti positiivisesti myyntiin. säässä. logistiikka. Kannattaa vuokrata oma paku!
 
Fiksaa: Suunnittelussa tarkemmin huomioon mitä Fiksaa: Laitteiden määrä tulisi olla suurempi.  Fiksaa: Varastosaldoja kannattaa seurata tarkasti.
kaikkea hankitaan/tarvitaan.  Reseptit ei aina pidä paikkansa ja tilattua tavaraa
kuluukin odotettua vähemmän. 
Leirimyymälä
Majakka/Hohde
Helmet: Tiimillä mahtava kyky toimia paineen alla. Leirituotteiden valikoima
Helmet: Toimivat keittiöt ja hienot ulkoasut! Leirimyymälässä suurimmat asiakasvirrat. 
Helmet: Kattava valikoima!
Fiksaa: Hankintojen tarkempi miettiminen ja yl- Fiksaa: Parempi vastuunjako hankinnoissa. 
lättäviin viime hetken hankintoihin varautuminen. Fiksaa: Tuotetietojen kertominen vielä tarkemmin
Kahvilassa tarvitaan yllättävän paljon kiluja ja ja ennakoiden. 
kaluja.  Analytiikka

Helmet: Reagointikyky muutoksiin!

Mobiilikahvila Vilkku
Fiksaa: Ostovoiman muutoksen parempi huomi-
Helmet: Mahdollisti leirin “reuna-alueiden” palvele- ointi leirien välillä. 
misen. 

Kuva: Julius Kuula Fiksaa: Auton hankinta/vuokraus ajoissa!

04
OSALLISTUJANA
KAJOLLA →
→
→
→
→
Ikäkausikokemus 47
Alaleirit 49
Saavutettavuus Kajolla 52
Kansainvälisyys 56
Osallistujapalvelut 59
→ Kehittämö 62
→ Palautteen kerääminen 65
→ Analyysi ja palaute 67
→ Kajon vieraat 68

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA
IKÄKAUSIKOKEMUS
Ikäkausikokemus oli uusi toiminto finnjamboreel-
la. Ikäkausikokemuksen tehtävä oli tarkastella ja
tukea koko leirin kasvattavuutta. Ikäkausikokemus
tuki varsinkin Kasvatuksen muita ryhmiä partiokas-
vatuksen saralla ja piti ikäkausien erityispiirteitä ja
kasvatustavoitteita esillä leiriorganisaation muille
ryhmille. Ryhmän toiminta painottui leiriä edeltä-
vään aikaan, ja leirillä auttoi niissä kasvatuksen toi-
minnoissa joissa kulloinkin tarvittiin apukäsiä.  viettivät päivänsä vartionsa kanssa. Palautteessa
Ikäkausikokemus analysoi ja kehitti ohjelmalaakso-
jen aktiviteettien kasvatuksellisuutta sekä havainnoi
päällekkäisyyksiä ja samankaltaisuuksia yhteistyös-
sä ohjelmalaaksojen kanssa. Ryhmän jäsenet pitivät
myös koulutuksia ja iltatee-tyyppisiä infoja koko
leiriorganisaatiolle. Ryhmä toimi partiokasvatuksen
asiantuntijaryhmänä ja toi esiin näkökulmaa siihen,
miten tietty toiminto osallistujan näkökulmasta
koetaan ja miten kasvattava se on.
Ikäkausikokemus oli mukana luomassa uudenlaista
samoajakokonaisuutta finnjamboreella yhteistyös-
sä HRn ja luotsauksen kanssa. Samoajapesteihin
panostettiin, ne olivat kasvattavia kokemuksia ja
palaute oli pääosin hyvää. Pestiin mentiin yhdessä
vartion kanssa, ja tämä todettiin toimivaksi ratkai-
suksi. Samoajavartiot koostettiin samoajien etukä-
teen esittämien toiveiden perusteella osin eri leiri-
lippukunnista tulevista samoajista. Samoajaluotsit
rekrytoitiin leiriorganisaation toimesta. Vartiojako
oli todella työlästä ja aikaa vievää. Myöhäisen var-
tiojaon vuoksi vartiot eivät ehtineet ryhmäytyä ja
tutustua luotsiinsa kunnolla ennen leiriä. Leirin
aikana havaittiin, että samoajat eivät juuri ehtineet
tutustua leirilippukuntansa muihin samoajiin, koska
nousee esiin myös samoajien kokemaa yksinäisyyt-
tä, jonka osasyynä saattaa olla Kajon vartiojako.
Jatkossa samoajavartiot kannattaa koota saman
leirilippukunnan samoajista ja luotsi valita samasta
leirilippukunnasta.  Ikäkausikokemus koettiin tärkeäksi toiminnoksi,
Samoajien leirikokemukseen käytettiin lopulta
paljon resursseja, mikä verotti vaeltajien leirikoke-
muksen eteen tehdyn työn määrää. Toisena epäon-
nistumisena voidaan pitää leirin palautteesta esiin
noussutta yöunien vähyyttä ja väsymystä leirillä.
Ikäkausikokemus koetti tuoda esiin pitkiä päiviä ja
ohjelmantäyteisiä iltoja jo suunnitteluvaiheessa,
ja tarpoja- ja samoajabileiden määrää vähennet-
tiin. Samoajien osalta tämän koettiinkin auttaneen,
aiempiin finnjamboree-tapahtumiin verraten sa-
moajien osallistuminen leirin ohjelmaan oli aktii-
visempaa. Iltojen rauhoittaminen ja yöunien prio-
47
risoiminen ja varjeleminen on kuitenkin viesti, jonka Vastuualueiden jako toi toisaalta laajuutta ryhmän
toivomme kantavan kuuden vuoden päähän. toimintaan, jota ei välttämättä saataisi, mikäli yksi
mestari vastaisi yhden ikäkauden leirikokemukses-
Ikäkausikokemusryhmän asiantuntemusta ja ver- ta. 
kostoitumista leiriorganisaation sisällä olisi voinut
hyödyntää Suomen Partiolaisten pysyvän organisaa- Yhteistyö Kasvatuksen ryhmien kanssa koettiin
tion ajankohtaisten kasvatukseen liittyvien tavoittei- helpoksi, mutta kasvatuksellisen viestin vieminen
den jalkauttamiseen. Tämä vaatisi tiivistä yhteistyö- laajemmin leiriorganisaation muihin ryhmiin oli
tä leiriorganisaation ja pysyvän organisaation välillä haastavampaa. Lisäksi voidaan todeta, että matrii-
sekä eri projektien aikataulujen yhteensopivuutta. siorganisaatiossa konsultoivana ryhmänä toimimi-
Esimerkiksi Kompassi-applikaatiota suunniteltiin nen on hyvin haastavaa etätyöskentelyn menetel-
laajempaan käyttöön Kajolla, mutta tämän loppuun min. 
vieminen ei onnistunut.
Leirin kolmella kohderyhmä-ikäkaudella ei ollut omia joka huolehtii leirin kasvattavuudesta ja pitää par-
vastuuhenkilöitä, mikä tuotti koko leiriorganisaa- tiokasvatusta esillä. Finnjamboree on loppukädes-
tiolle haasteita ikäkausien leirikokonaisuuksien hal- sä kasvatustapahtuma, joka tehdään 12-22-vuotiaille
linnan kannalta. Vastuunjaon selkiyttämisen vuoksi nuorille. 
olisi hyvä, että jokaisella ikäkaudella on oma henkilö,
joka vastaa kyseisestä ikäkaudesta ja jolla on selkeä
mandaatti päättää asioista yhteistyössä muiden
ryhmien ja osa-alueiden edustajien kanssa. Nyt
luodussa ryhmässä ikäkausikokemusmestarit vasta-
sivat kukin kahden ohjelmalaakson ohjaamisesta ja
lisäksi omista erityisalueista: yksi mestari tuki Ke-
hittämöä, Välähdysohjelmaa ja yhteisohjelmia,
toinen kansainvälisyyttä ja HRää, kolmas Alaleirejä.

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / IKÄKAUSIKOKEMUS
Ikäkausikokemus-ryhmän toiminta
→ Ikäkausikokemuksen tehtävä oli toimia partio-
→ Ryhmä koostui kolmesta ikäkausikokemus-
Kuva: Miko Mähönen
kasvatuksen asiantuntijaryhmänä ja tarkas-
tella koko leiriä kasvattavana kokemuksena.
Ikäkausikokemus tuki varsinkin Kasvatuksen
muita ryhmiä partiokasvatuksen saralla ja
piti ikäkausien erityispiirteitä ja kasvatus-
tavoitteita esillä leiriorganisaation muille
ryhmille. Ryhmän toiminta painottui leirin
suunnitteluun.
mestarista ja ryhmää johtavasta ikäkausiko-
kemuspäälliköstä, joka oli myös osa Kasva-
tuksen johtoryhmää. Mestareilla ei ollut omia
johdettavia, vaan pesti oli eksperttityyppinen.
Johtamistaitojaan pestiläiset saivat kuitenkin
kehittää laajasti ohjatessaan ja johtaessaan
vertaisiaan. Ryhmään pestattiin kokeneita
partiojohtajia, joilla oli hyvä kyky itseohjau-
tuvuuteen sekä laajaa aiempaa kokemusta
partioprojekteista ja pysyväisorganisaatiosta.
Tästä oli suurta hyötyä, koska ryhmän toiminta
perustui pääasiassa muissa ryhmissä tehtä-
vistä suunnitelmista kartalla pysymiseen sekä
oikeaan suuntaan ohjaamiseen.
Ryhmän jäsenet pitivät myös koulutuksia ja
iltatee-tyyppisiä infoja. Ryhmän työskentely
tapahtui kokonaan etänä, sekä pestin luonteen
että maantieteellisten etäisyyksien vuoksi.
48
→ Ryhmän pieni koko mahdollisti hyvän ryhmäy- → Ryhmää haastoi erityisesti etätyöskente-
tymisen ja tiedonkulun sekä avoimen keskus- ly matriisiorganisaatiossa. Käytännössä oli
teluilmapiirin vaikka ryhmä ei tavannut fyysi- vaikea päästä mukaan niiden ryhmien kes-
sesti. Ryhmä pystyi myös ketterästi ja nopealla kusteluihin, joissa olisi voinut tuoda esiin nä-
aikataululla tarttumaan toimeen, jos jokin kökulmaa siihen, miten toiminto osallistujan
asia ei hoitunut odotetusti ja vaati apukäsiä. kannalta koetaan ja miten kasvattava se on.
Ikäkausikokemuspäällikkö sai paljon tärkeää Haasteena koettiin myös epäselvät vastuut,
tietoa laajennetun leiritoimikunnan kautta, esim. vastuu samoajien leirikokemuksesta. Sa-
mikä helpotti ryhmän toimintaa huomattavas- moajiin liittyviä asioita hoidettiin peräti kolmen
ti.  eri osa-alueen ja useamman ryhmän toimesta.
Ryhmän työskentelyssä koettiin myös haasta-
→ Ryhmän suurin onnistuminen oli luoda 3-4 vaksi luoda ja juurruttaa yhteistyötä kasvatuk-
hengen voimin toiminto jota ei aiemmin ole sen osa-alueen ulkopuolella olevien ryhmien
ollut Finnjamboreella, josta oli leirin suun- kanssa. 
nittelussa hyötyä (ja joka ei käyttänyt euroa-
kaan rahaa!). Yhteistyö muiden Kasvatuksen
ryhmien sekä muiden osa-alueiden ryhmien
kanssa sujui hyvissä merkeissä ja positiivisella
ilmapiirillä, vaikka ryhmän tehtävä olikin auttaa
suunnitelmien kehittämisessä. Ryhmä oli
mukana luomassa uudenlaista samoajakoko-
naisuutta Finnjamboreella, ja se sai pääasiassa
hyvää palautetta samoajilta. Varsinkin samo-
ajapestit koettiin mukaviksi ja kasvattaviksi. 
 49
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA

ALALEIRIT

Kajolla osallistuvat lippukunnat muodostivat 115 leirilippukuntaa (llpk), jotka majoittuivat kuudessa alaleirissä; Säde,
Tuike, Halo, Hehku, Fotoni ja Loiste. Jokainen alaleiri jakautui neljään kylää, joista Fotonissa perhekylä Hiukkanen
toimi yhtenä kylänä. Alaleiriä johtivat alaleirimestariparit ja alaleirin staabiin kuuluivat lisäksi leirivalmentajat.
Alaleireissä toimi lisäksi samoajaluotseja ja tarpoja- ja samoajaluotsikymppejä. Leirivalmentajat oli jaettu
kylätiimeihin, jotka tukivat sekä valmensivat leirilippukuntia ja niiden johtokolmikoita leiriarjessa. Kylätasoa
käytettiin myös ruokailuiden ja ohjelmien porrastuksessa. Kylälle ei muodostunut eikä lähdetty muodostamaan
syvällisempää identiteettiä.

Jokaiselle alaleirillä oli väri, joita käytettiin muun muassa leirihuivissa sekä alaleiriportissa. Jokaisella
leirilippukunnalla oli oma numero, jossa ensimmäinen numero kertoi alaleirin, toinen kylän ja kolmas leiriippukunnan.

Leirilippukunta

Leirilippukunnat olivat kooltaan noin 70-180
henkeä, jotka koostuivat yhdestä tai useammasta
lippukunnasta. Leirilippukunta koostui tarpojista,
samoajista, vaeltajista, aikuisista sekä alle kohde-
ryhmäikäisistä, jotka majoittuivat oman perheen
kanssa leirilippukunnassa. Myös pääsääntöises-
ti kaikki leirilippukunnan ulkopuolella pesteissä
olevat sekä toiveiden mukaisesti kv-osallistujia
majoittuivat leirilippukunnan alueella.. Leirilippu-
kuntaan pestattiin leirilippukunnanjohtaja, leirioh-
jelmajohtaja, leiripestijohtaja sekä tarpojaluot-
sit sen arjen pyöritystä varten. Lerilippukunnan
koosta riippuen, näissä pesteissä toimittiin myös
pareina, ja tarpojaluotseja oli erillisen määrämitoi-
tuksen mukaan.
Leirilippukunnanjohtaja huolehti yleisesti arjen
toiminnasta ja aikatauluista. Leiriohjelmajohtaja
oli kartalla tarpojien ja samoajien leiriohjelmasta,
tuki samoajia leiriarjessa ja pestasi tarpojaluot-
sit. Leiripestijohtaja huolehti vaeltajien ja aikuis-
ten hyvinvoinnista, tuki heitä pesteissään sekä
kannusti osallistumaan heille järjestettyyn ohjel-
maan.
Leirilippukuntaan nimettiin myös turva-aikuinen
ja ensiapuvastaava, joita hoidettiin oman pestin
ohella.
Vastuunjaollisesti, alaleirien pestaamat leirilip-
pukunnan johtoon kuuluvat henkilöt vastasivat
leiriarjesta, ja luotsauksen pestaamat luotsit
leiriläisen partiokasvatuksen tukemisesta. Tar-
pojaluotseilla oli käytännössä molempia rooleja.
Tarkemmin luotsauksesta voit lukea Kasvatuksen Kuva: Helena Hornborg
Kehittämön osiosta.

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / ALALEIRIT
Kuva: Filip Eller
Valmentaminen ja leirivalmentajat
Leirilippukuntia tuettiin valmentamisen mallilla.
Leirivalmentajia oli kylässä 3 henkeä ja heidän
ensisijaisena tehtävänä oli tukea leirilippukuntia
ja johtokolmikoita pesteissä toimimisessa sekä
toimia tiedonvälittäjinä leirilippukuntiin. Pestiä oli
mahdollista tehdä myös 50-prosenttisena leirillä.
Ennen leiriä leirivalmentajat pitivät yhteyttä lei-
rilippukuntiin ja pestasivat leirilippukunnan joh-
tokolmikon sekä auttoivat tavoitteiden asettami-
sessa. Leirillä leirivalmentajat tukivat yksittäisiä
johtokolmikon jäseniä, koko kolmikkoa tai koko
kylää. Tapaamisia pidettiin suoraan leirilippukun-
tien kesken, kylätasolla tai koko alaleirin tasolla.
Leirin jälkeen pestiin kuului leirilippukuntien jälki-
kontaktointi ja päätöspestikeskustelun pitäminen.
Staabilat
Alaleirin alueelta löytyi staabila, joka palveli alalei-
rin leirivalmentajia sekä johtokolmikkoja ollen
myös tukikohta leirivalmentajille, jossa he voivat
rauhassa selvittää leirilippukuntien asioita, saada
tukea toisilta leirivalmentajilta ja alaleirimestareil-
ta sekä virkistäytyä ja levätä. Staabilassa oli tilaa
kokoustamiselle sekä latausmahdollisuus varavir-
talähteille sekä latausterveyssyistä sähkölaitteita
tarvitsevien laitteille.
Perheiden palvelut
Perhepalvelutiimi mahdollisti perheellisten tekijöi-
den Kajo-osallistumista. Alle tarpojaikäisen lapsen
ottaminen leirille oli mahdollista, jos lastenhoi-
tajana toimiva toinen aikuinen mahdollisti toisen
aikuisen pestissä toimimisen. Kajolla ei järjestetty
organisaation puolesta lastenhoitopalvelua.
Perhekylä Hiukkasen palveluina toimivat oma info-
piste, joka piti huolen tiedonkulusta perheisiin, ja
paikka, jossa pystyi lämmittämään pienille ruokaa
ja maitoa sekä tavata muita perheitä. Infran osalta
oli huomioitu pepun pesuun tarvittava paikka,
tarpeet hoitaa nopeammin täyttyviä roskiksia
(vaipat ja pilttipurkit) sekä isommille vessoille.
Perhekylän toiminnassa pyrittiin huomioimaan
myös päivittäiset unitarpeet.
Perheille tarjottiin sovellettuja mahdollisuuksia
osallistua Kajon ohjelmalaaksoihin omana ryh-
mänään. Lisäksi perhekylän ohjelmatiimi tarjosi
päivittäin mukavaa tekemistä perheille osittain
yhteisesti kaikille ja osittain ikätason mukaises-
ti. Tavoitteena oli tukea perheen leiriarkea iloisen
ohjelman avulla ja auttaa aikuisia jaksamaan
omissa pesteissään. Hiukkasen väki osallistui leirin
yhteiseen ohjelmaan kuten avajaisiin yhdessä
muiden kanssa.
50
Culture Bash –kulttuurien
kohtaamisilta
Kajolla alaleirin oman illan sijasta päätettiin
yhdistää voimat KV-ryhmän kanssa ja järjestää
sekä suomalaisille että kansainvälisille partiolaisil-
le koko leirin yhteinen monikulttuurinen tapahtu-
mailta. Culture Bashiin pyydettiin leirilippukuntia,
lippukuntia ja kv-ryhmiä järjestämään omaa par-
tiokulttuuriaan esittelevä ohjelmapiste. Pisteet
toimivat leirilippukuntien omalla alueella. Ilta si-
joittui kolmannelle leiri-illalle, joka oli hyvä hetki
leiriläisille luvan kanssa lähteä kiertämään leiri-
aluetta ja tutustumaan omaan ja muihin alaleirei-
hin. Ohjelmapisteet löytyivät listana Kajo Luxista,
WhatsAppin kautta jaetusta leirialueen kartasta,
johon oli merkitty osallistuvat leirilippukunnat,
sekä alaleirien kartoista alaleiriportin vierestä.

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / ALALEIRIT
Alaleirit-ryhmän toiminta
Alaleirit-ryhmä koostui alaleiripäälliköistä, alalei-
rimestareista, perhepalvelumestareista, leirival-
mentajista, perhekylän kympeistä ja tekijöistä
sekä alaleirisparraajista. Yhteensä ryhmässä
toimi 117 henkilöä. Lisäksi leirilippukunnan (llpk)
johtopesteissä (leirilippukunnanjohtaja, leirioh-
jelmajohtaja ja leiripestijohtaja) toimi yhteensä
380 henkilöä. Mestarit johtivat omaa tiimiään ja
alaleiriään tai perhekylää, ja jokaisessa alaleirissä
oli kolmen hengen valmentajatiimit/ llpk:ien muo-
dostama kylä. Perhekylän kokonaisuus muodostui
ohjelma- ja perheiden palvelut –jaolla.
Päälliköt vastasivat alaleirien organisaation, ta-
voitteiden ja toimintatapojen muotoilusta. Mesta-
reiden kanssa suunnittelimme yhteisen alaleirin
konseptin ja valmentamisen mallin llpk:ien tuke-
miseen sekä llpk-pestit ja toteutimme llpk-ilmoit-
tautumisen ja alaleirijaon. Mestarit valmentajatii-
meineen tukivat llpk:ien valmistautumista leiriin
ja leiriarjen sujuvuutta sekä vastasivat jokaisen
alaleirin itse vastattaviksi määritellyistä asioista.
Yhteistyötä muiden Kajon ryhmien kanssa helpot-
tamaan kokeilimme rajapintatyöskentelyä, jossa
alaleirimestarit ja -päälliköt jaettiin eri rajapintoi-
hin keskustelemaan ja sopimaan alaleireihin liit-
tyvistä asioista. Tekemisen tavoitteena oli hoitaa
kaikille yhteisiä asioita yhdessä ja eriyttää alalei-
51
ritasolle niitä asioita, jotka aidosti eroavat ja kan- syyden osalta. Monet asiat ja yhteydenpito jäi
nattaa tehdä erikseen jokaisessa alaleirissä. Alaleirien vastuulle ryhmätasolla ja muutamien
henkilöiden vastuulle ryhmän sisällä. Haastavaa oli
Mestareiden kanssa kokoonnuimme joka 3. viikko huomata, että monet alaleirien vastuulle mielletyt
Teamsissa. Järjestimme koronarajoitusten takia asiat eivät olleet projektissa alaleirien omistamia.
kolme pidempää etä- tai hybridiseminaaria. Live-
tapaamisia pystyttiin järjestämään kaksi kertaa,
joista toinen koko ryhmän kesken. Tiimit ovat
kokoontuneet Teamsissa 1 krt/kk ja tavanneet
toisiaan livenä keväällä 2022. Leirin aikana ko-
koonnuimme mestareiden kanssa päivittäin sekä
alaleiritiimit kokoontuivat myös päivittäin. Alalei-
rikohtaisesti mestarit ja valmentajat kokosivat
llpk:n johtokolmikkoa koolle pääasiassa päivittäin
kylä- tai alaleirikokouksiin.
Alaleirit-ryhmä onnistui jalkauttamaan llpk:iin joh-
tokolmikkoajattelua ja tavoitteellista leiritoimintaa
sekä konseptoimaan ja toteuttamaan valmen-
nusta projektissa. Ryhmä onnistui rekrytoinneis-
sa saaden kaikki pestit täytettyä, ja sen toiminta
mahdollisti perheellisten tekijöiden osallistumisen
Kajolle. Alaleirit onnistuivat jalkauttamaan ruu-
anjakamisen kaikille kuuluvana päivän hyvä työ
-pestinä. Myös Culture Bash –ilta onnistui.
Haasteita koettiin rajapintatekemisessä paitsi Kuva: Helena Hornborg
ryhmän sisäisen työnjaon ja sitoutumisen osalta,
myös Kajo-organisaation matriisitekemisen kyp-
 52
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA

SAAVUTETTAVUUS KAJOLLA

Saavutettavuuden tavoitteina oli turvata kaikille partiolaisille hyvä leirikokemus huomioiden mm. moninaisuus,
esteettömyys, taloudellisen saavutettavuus, erityistarpeet, sukupuolisensitiivisyys ja kielellisen saavutettavuus.
Toiveena oli, että Kajo olisi hyvä läpileikkaus suomalaisesta nuorisosta.

Saavutettavuus jakautui kolmeen tiimiin: moninai-
suus, kielellinen saavutettavuus ja esteettömyys.
Lisäksi viimeisenä keväänä perustettiin infotiimi
ratkaisemaan yksittäisten leiriläisten saavutetta-
vuuskysymyksiä. Saavutettavuuden eri tiimit olivat
yhteydessä ja konsultoivat muiden osa-alueiden
ja ryhmien ihmisiä saavutettavuuteen liittyvissä
asioissa.
Saavutettuvuusryhmän tavoitteena oli tehdä
Kajosta saavutettava ilon kautta. Leiriläisille saa-
vutettavuus viesti Kajon nettisivuilla, Blogissa,
Kajo LUX:ssa, leiriläisen kirjassa, leirikirjeissä ja
Facebookiin perustetussa “Saavutettava Kajo” -si-
vustolla.
Saavutettavuuden Savu
infopisteen lisäksi siellä toteutettiin toiminnallista Tutustujaleiri
opetusta kaikille leiriläisille, saavutettavuuteen
liittyviä koulutuksia, vertaisryhmätapaamisia ja Harrastamattomille nuorille järjestettiin Tutustu-
ohjelmatuokioita. jaleiri, jolle pyrittiin tavoittamaan erityisesti maa-
hanmuuttajataustaisia nuoria. Tutustujaleiri kesti
kaksi yötä ja se toteutettiin Kajon aikana kaksi
Moninaisuus kertaa. Yhteensä Tutustujaleiri tarjosi mahdolli-
suuden kokea partioleiri 32 nuorelle. Heille kaikille
Helppo Tulla –koulutus löydettiin kotiensa läheltä partiolippukunnat, joihin
he kävivät leirillä tutustumassa, ja joissa he voivat
Projektin aikana tuotettiin partion Helppo tul- halutessaan aloittaa partioharrastuksen.
la-tunnuksesta verkkokoulutus Moodleen, joka jäi
pysyväisorganisaation hyödynnettäväksi Kajon
jälkeen. Koulutuksesta tehtiin myös englannin- ja
ruotsinkieliset versiot. Koulutuksen suorittanei-
den määrä jäi tavoiteltua vähäisemmäksi, koska
siitä ei tiedotettu riittävästi ennen leiriä, eikä sen
suorittamista tehty velvoittavaksi.

Saavutettavuuden savu leirisuoralla toimi leirin Kuva: Toivo Laiho

aikana ohjelma-alueena ja asiantuntijatiedon kes-
kittymänä. Erityistarpeisia leiriläisiä palvelleen

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / SAAVUTETTAVUUS KAJOLLA
Kielellinen saavutettavuus
Käännökset
Etukäteisviestintään, markkinointiin sekä tur-
valliseen ja toimivaan leiriarkeen liittyvä tärkeä
informaatio oli suomeksi, ruotsiksi ja englan-
niksi. Kääntäminen toteutui neljällä tavalla:
käännöspalveluita ostettiin ammattikääntäjiltä,
pestatut partiolaiskääntäjät, Itä-Suomen yli-
opiston kääntäjäopiskelijat toimivat kääntäjinä
tai leirin tekijät tuottavat itse käännöksiä.
Tekijöiden ja leiriläisten tueksi kerättiin suo-
mi-englanti-ruotsi Kajo-sanastoa.
Ennen leiriä toteutui 24 englannin ja 41 ruotsin
käännöstoimeksiantoa. Kaikkiin leirillä ilmen-
neisiin käännöstoimeksiantoihin pystyttiin vas-
taamaan ja myös hyvin nopealla aikataululla.
Saavutettava leiristä viestiminen
Tavoitteena oli, että leirin viestintä oli mah-
dollisimman saavutettavaa (mm. ilmoittautu-
minen, nettisivut ja somekanavat) huomioiden
ei-natiivit suomenkieliset partiolaiset sekä
partiolaisten huoltajat.
53
Mestarit ja asiantuntijat konsultoivat leirin
tekijöitä ja heitä myös tuettiin ja koulutettiin
selkeän suomen käyttämiseen.
Avajaiset sekä päättäjäiset tulkattiin suomalai-
selle viittomakielelle.
Kerralla kaikille - Design for all -viestintä:
Toimittiin kielellisesti sujuvan leiriarjen
puolesta tuottamalla mm. Leirilaulu, leirihuuto
ja ruokalista pistekirjoituksella, näkövammai-
sille kohokartta, kuvakommunikaatiotoiminta-
taulut kioskeihin ja kahviloihin sekä kuvitettu
leirilaulu.
Leirillä järjestettyihin Tutustu viittomakielen
-koulutuksiin osallistui noin 60 henkilöä.
Leirillä saavutettavuuden savussa kävi erittäin
runsaasti ihmisiä (arviolta lähes 1000) tutus-
tumassa erilaisiin kommunikaatiomenetelmiin
sekä opettelemassa esimerkiksi viittomaan
leirihuudon tai leirilaulun kertosäkeistön.
Kuva: Josefiina Lilja

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / SAAVUTETTAVUUS KAJOLLA
Esteettömyys
Esteetön infra
Kajolla huomioitiin esteettömyys ja luotiin
infraa, joka mahdollisti esimerkiksi liikunta-
rajoitteisten osallistumisen. Esteettömyyden
asiantuntija, joka itse liikkui pyörätuolilla, kon-
sultoi leirin tekijöitä. Hänen asiantuntemustaan
olisi voinut hyödyntää varhaisemmassa vai-
heessa projektia vieläkin vahvemmin.
Leirille lainattiin riittävästi apuvälineitä, joita
voitiin lainata leiriläisille erilaisissa tilanteissa.
Tietoisuuden lisääminen
Saavuttavuuden Savussa oli kaikille leiriläisil-
le avoin apuvälinerata ja aistipaja, joissa pääsi
oppimaan kokemalla. Seppo.io- sovelluksella
toteutettiin aktiviteetti, jonka tekemällä leiriläi-
set saivat itselleen Yhteiseen partioon- merkin.
Kahtena päivänä toteutui melonta, jossa lii-
kuntarajoitteiset pääsivät melomaan erityiska-
nooteilla. Leirillä toteutui myös koulutuksia ja
vertaispajoja, joissa osallistujien saavutetta-
vuustietoisuus ja ymmärrys kasvoi.
Kuva: Julius Kuula
54
Saavutettavuuden infotiimi
Ennen leiriä infotiimi selvitti ilmoittautumislo-
makkeella ilmoitettujen erityistarpeisten leiri-
läisten saavutettavuustarpeet. Erityistarpeita
ilmoittaneisiin oltiin yhteydessä joko ryhmä-
viesteillä tai henkilökohtaisesti sähköpostilla
ja heidän tarpeisiinsa vastattiin. Sähköntarvit-
sijoille lähetettiin erillinen kysely.
Leirillä infotiimi järjesti yksilöllisiin tarpeisiin
vastaavia saavutettavuusratkaisuja sekä etu-
käteen tarpeita ilmoittaneille että leirillä il-
menneisiin tarpeisiin (esim. vaikeudet liikkua
haastavassa maastossa) mm. järjestämällä
henkilökuljetuksia liikuntarajoitteisille. Leirillä
kaikkien infotiskille tulijoiden pulmat ratkais-
tiin.
Vastuullisuus
Saavutettavuuden johtotiimi listasi omasta toi-
minnastaan 15 vastuullisuutta edistävää tekoa
Kajon yhteiseen “100 uutta tapaa vastuullisuu-
teen” –listaan.

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / SAAVUTETTAVUUS KAJOLLA
Saavutettavuus-ryhmän toiminta
Saavutettavuusryhmän tehtävänä oli edistää Kajon
saavutettavuustavoitteen toteutumista ja edistää
partion moninaisuutta vastaamaan paremmin läpi-
leikkausta suomalaisesta nuorisosta. Ryhmä edisti
moninaisuutta, teki Kajosta yhdessä kaikkien
osa-alueiden kanssa mahdollisimman saavutet-
tavan ja esteettömän sekä lisäsi lippukuntien val-
miuksia ja työkaluja saavutettavamman partion
toteuttamiseen. Saavutettavuus organisoi tar-
vittavat käännökset (englanti/ruotsi) ja toteutti
ensimmäistä kertaa Tutustujaleirin, jolle harrasta-
mattomien nuorten oli mahdollista tulla tutustu-
maan kahdeksi yöksi partioharrastukseen.
Yhteistyö ja rajapinnat muiden kanssa
Saavutettavuus tuki projektin aikana Kajon muita
osa-alueita toteuttamaan mahdollisimman saavu-
tettavan suurleirin. Saavutettavuus tuotti erilaista
materiaalia leirin teon tueksi, tietoisuuden lisää-
miseksi ja inspiraation lähteeksi. Materiaalia oli
mm. Kajon moninaiset leiriläiset, Saavutettavuu-
den tarkistuslista, saavutettavuustietoa leirival-
mentajille, käännösohjeet ja Helppo tulla -verkko-
koulutus.
Saavutettavuuden toteutumiseksi perustettiin
matriisissa toimiva työryhmä, johon jokainen
osa-alue valitsi oman edustajansa. Työryhmä
aloitti toimintansa jo projektin alussa ja kokoontui
noin 3 kk välein.
Saavutettavuusryhmän arvona oli ilo ja leikki. Tätä
jaettiinkin aina, kun saavutettavuus sai aikaa esim.
LLTMK:n seminaareissa. Koemme että iloinen toi-
minnallisuus vauhditti saavutettavuusteeman lä-
pilyöntiä. Isona onnistumisena pidämme sitä, että
saavutettavuus koettiin positiivisena asiana läpi
koko Kajon organisaation.
Saavutettavuuden eri tiimit olivat yhteydessä
ja konsultoivat muiden osa-alueiden ja ryhmien
ihmisiä moninaisuuteen, kielelliseen saavutetta-
vuuteen ja esteettömyyteen liittyvissä asioissa.
Saavutettavuusryhmä käytti monipuolisesti Kajon
työkaluja (mm. Välkkeet, Kajon kootut-sivus-
to), Teams:n kanavia, keskusteluja ja kokouksia.
Pääosin etänä tehtävässä projektissa nämä kaikki
olivat ensiarvoisen tärkeitä.
55
Kumppanuudet
Saavutettavuuden kumppanuustahoja olivat
Itä-Suomen yliopiston englannin ja ruotsin kään-
täjäopiskelijat, Scandinavian Outdoor Store, Pa-
ralympialiitto, Malike, Moniheli ja SOS-lapsikylä.
Lisäksi tehtiin yhteistyötä SP:n moninaisuusryh-
män kanssa.
Organisaatio
Saavutettavuus jakautui kolmeen tiimiin: moninai-
suus, kielellinen saavutettavuus ja esteettömyys.
Lisäksi viimeisenä keväänä perustettiin infotiimi
ratkaisemaan yksittäisten leiriläisten saavutetta-
vuuskysymyksiä. Infotiimin perustaminen osoit-
tautui ilmoittautumisten myötä ehdottoman tär-
keäksi ja se olisi kannattanut perustaa jo aiemmin
suunnitteluvaiheessa.
Jokaisesta tiimistä vastasi yksi saavutettavuus-
päällikkö. Tiimit koostuivat mestaripareista, asian-
tuntijoista, kympeistä ja tekijöistä.
Kuva: Markus Kuoppala

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA
KANSAINVÄLISYYS
KV-Palvelu
Tiimi vastasi KV-osallistujapalvelusta sekä vies-
tinnästä ennen leiriä ja sen aikana esim. aktiivisen
Kajo International-sähköpostin avulla. Lisäksi tiimi
järjesti OnA-tilaisuuksia (kyselytunteja), HoC-ta-
paamisen (Head of Contingent eli ryhmänjohtajat)
ja koosti koko projektin aikana newslettereitä,
joilla tutustutettiin KV-osallistujia Kajoon, suoma-
laiseen partiokulttuuriin sekä Suomeen.
QnA järjestettiin neljä kertaa ennen leiriä ja tilai-
suudet olivat suosittuja. Jokainen tilaisuus jär-
jestettiin kahdesti päivässä, jotta osallistujat eri
aikavyöhykkeiltä pääsivät linjoille. Tilaisuuksissa
annettiin sen hetken tärkeät tiedot projektista
sekä vastattiin mahdollisiin kysymyksiin. Leirillä
järjestettiin vielä HoC-tilaisuus, jossa annettiin
lähtöpäivän infoa ja kiitettiin leiristä.
KV-Palvelu toimi leirillä samoissa tiloissa kuin
osallistujapalvelut ja päivysti neljällä infopisteel-
lä. KV-osallistujien määrään nähden neljä pistettä
oli lopulta liikaa, ja päivystysaikoja supistettiin.
Torin keskuspisteen resursointi ja varustelu olisi
ehkä riittänyt hoitamaan kaiken KV-asioinnin,
Kuva: Usva Saloheimo mutta palvelun haluttiin olevan saavutettavaa.
KV-Työkkäri
Tiimissä toimi 22 henkilöä koko leirin ajan, joiden
lisäksi 20 joukkueenjohtajaa työskenteli yhteensä
40 työpäivän verran tiimin tekijöiden lisänä. Kaiken
kaikkiaan koko Kajolla oli 230 pesti-ikäistä (yli
18-vuotiasta) KV-osallistujaa.
Yksi tiimin käytännön tukitoimi leirinaikainen
kiertävä työhyvinvointipalvelu, joka toimi KV-pes-
titukena sekä auttoi leiriarjen ongelmien kanssa.
Työhyvinvointitiimi auttoi esim. uuden pestin
löytämisessä, kun ennalta annettu ei syystä tai
toisesta toiminut. Osa ongelmista johtui kielimuu-
rin aiheuttamista väärinkäsityksistä.
Suomalaisessa partiotoiminnassa on vahva pesti-
kulttuuri: pieni porukka suunnittelee ja kaikki osal-
listuvat toteutukseen. Tällainen pestikulttuuri on
kansainvälisessä kentässä poikkeuksellista, jolloin
haasteena on, että finnjamboreella KV-osallistujat
eivät ilmoittaudu pesteihin tai he jättävät tule-
matta ilmoitettuihin pesteihin. Myös pestaajilla on
haasteita hahmottaa, millaisia pestejä KV-osallis-
tujille voi tarjota. KV-pestipalvelun toiminta tähtäsi
auttamaan kumpaakin tahoa näissä haasteissa.
56
Tavoitteena oli löytää KV-osallistujille mielekkäi-
tä pestejä ja tukea heitä sekä pestaajia pesteissä
toimimisessa.
KV-Ohjelmayhteistyö
Tämä oli uusi, onnistunut tiimi KV-organisaatios-
sa. Tiimi tuki laaksoja, yhteisohjelmia, kahviloita ja
pop-up ohjelmia, jotta kansainvälisyys ja globaalin
partioaatteen toteuttaminen näkyisi leirillä laajalti.
Tarkoitus oli myös minimoida kulttuurista johtuvia
väärinymmärryksiä ja varmistaa KV-osallistujien
huomioiminen kielellisesti.
Leirillä on tarpeellista olla kansainvälistä tunnel-
maa henkivä oleskelutila, jossa kaikki kohderyh-
mäikäiset voivat kokoontua ja tavata toisiaan.
Kajolla tilana toimi KV-Lounge, jota tulisi jatkossa
edelleen kehittää vastaamaan varsinaista
kysyntää. Paikka oli suosittu ja siellä oli päivittäin
paljon kävijöitä.
 57
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / KANSAINVÄLISYYS

Tiimin on tärkeää jatkossakin varmistaa yhden-
vertaisen ja saavutettavan osallistujakokemuksen
mahdollistaminen. KV-kommunikaattorit auttoivat
vieraskielisiä ryhmiä kädestä pitäen ohjelmalaak-
soissa ja toimivat välillä tulkkina. On hyvä panostaa
kommunikaattorien saatavuuteen ja näkyvyyteen,
tässä oli Kajolla ajoittain hämminkiä.
KV-Ystävyys
Vaikka HH:lla on perinteenä jamboreilla ympäri
maailman, on todettava, että nykypäivänä HH:ta
on vaikea järjestää ja ehkä jatkossa parempi jättää
järjestämättä. Suurimmiksi haasteiksi muodostui
isäntäperheiden löytyminen, niiden peruuntumi-
nen viime hetkenä sekä KV-osallistujien eri maiden
säädökset alaikäisten ja täysi-ikäisten kanssakäy-
misille. Ilman koronan rasitustakin oli jo vaikeaa
sitouttaa isäntäperheitä toimintaan.
Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota aika-
tauluun. KV-osallistujien saapumis- ja lähtötiedot
saatiin liian myöhään, mikä vaikeutti kuljetusjär-
jestelyjä. Tietoja on pyydettävä huomattavasti
aikaisemmin. Ryhmänjohtajat olisivat myös hyöty-
neet kuljetusten lähtötiedoista huomattavasti ai-
kaisemmassa vaiheessa.

Tiimi tuki alaleirejä KV-osallistujien sijoittamises- KV-Logistiikka

sa leirilippukuntiin sekä Culture Bash –kultturi-ilta
-tapahtuman suunnittelussa. Tiimi toteutti leirillä
ystävyystoimintaa, jonka tarkoituksena oli tukea
leiriläisten ystävyyssuhteiden luomista KV-chal-
lengen (tehtäviä leiriapissa), Buddy Systemin (ys-
täväkirja, etsi uusia ystäviä-tyyppinen aktiviteetti
KV-Loungella) sekä kiertävien tiimiläisten avulla.
Lisäksi tiimi järjesti ennen leiriä pidettävän, perin-
teisen Home Hospitalityn (HH), eli vierailun isäntä-
perheissä.
Suomalaisten lippukuntien ja KV-ryhmien väliseen
kommunikointiin tulee panostaa. On tärkeää,
että molemmat osapuolet saavat saman tiedon ja
tietävät mitä toiselle osapuolelle on kerrottu. Suo-
malaisille lippukunnille tulee myös tehdä selväksi,
mitä KV-ryhmän vastaanottaminen heiltä vaatii
käytännössä.
Kajon KV-leirimaksuun sisältyi kuljetukset Home
Hospitalityyn (HH) ja leirille sekä sieltä pois. Leirin
entry ja exit pointeina toimivat Turun satama,
Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin Länsiter-
minaali sekä Hämeenlinnan rautatieasema. Tiimi
vastasi kuljetuskilpailutuksen tilauksesta sekä
kommunikoinnista liikennöitsijään ja yhteistyö-
kumppaneihin kentällä.
Kuljetusten kustannukset moninkertaistuivat polt-
toaineen hinnan äkillisestä noususta sekä pande-
mia-ajan jälkeen kasvaneesta kuljetusten kysyn-
nästä johtuen. KV-osallistujat arvostivat valmiiksi
järjestettyjä kuljetuksia, ja tämä auttoi hallitse-
maan myös tulo- ja lähtöpäivän liikennerumbaa
leirialueella. Kuva: Niko Rautanen

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / KANSAINVÄLISYYS
KV-ryhmän toiminta
Kajoa markkinoitiin kansainvälisesti pandemiati-
lanteen takia ainoastaan somen kautta. Siitäkin
huolimatta onnistuttiin tavoittamaan partiolaisia
ympäri maailman, ja Kajolle osallistuikin noin 700
kansainvälistä osallistujaa (jatkossa kv-osallistu-
ja), 22 eri maasta. Ennakkorekisteröinnin mukaan
odotettavissa oli noin 600 osallistujaa, joten en-
nakkorekisteröinnin ja varsinaisen ilmoittautumi-
sen määrät täsmäsivät suhteellisen hyvin yhteen.
Kansainvälisyysryhmää johti 2 KV-päällikköä
ja ryhmä jakautui tällä kertaa 5 eri tiimiin (9
mestaria): KV-Palvelu (kv-osallistujien osallistu-
japalvelu), KV-Logistiikka (KV-vieraiden liikenne-
järjestelyt), KV-Työkkäri (KV-osallistujien HR-pal-
velut), KV-Ohjelmayhteistyö (KV-osallistujien
huomioonottaminen leirin eri ohjelmissa) ja KV-Ys-
tävyys (KV-yhteyksien syntyminen ja ylläpitäminen
sekä Home Hospitallity).
Ryhmä pyrki toimimaan asiantuntijaroolissa, tuke-
massa kaikkia osa-alueita, joskin tietyissä asioissa
ryhmä myös toteutti toimintoja. Jokainen tiimi teki
yhteistyötä yli osa-alueiden, useamman eri tiimin
kanssa. Tähän tiimien väliseen kommunikointiin
on hyvä panostaa myös tulevaisuudessa.
Kuva: Kristian Jokinen
58
Suurimmat onnistumiset Suurin haaste
Hienoa oli huomata, miten hyvin useimmat ryhmät KV-Ryhmä hoiti kv-osallistujien koronatapaukset,
organisaatiossa ottivat huomioon kv-aspektin, mikä oli haaste sillä kv-osallistujia ei voi lähettää
ilman suurempaa panostusta KV-ryhmältä. Tämä samalla tavalla kotiin kuin suomessa asuvaa osal-
muutos on varmasti peruja siitä, miten kansainvä- listujaa. Tarvittiin siis eri lähtöprosessi majtoitus-
lisessä maailmassa Suomessakin nykyään eletään. ten ja kyytien järjestelyjen kera. Tämä järjestä-
Yllättävää oli, että tämän asian kanssa liikut- minen vei lopulta enemmän aikaa kuin mitä oltiin
tiin ääripäissä, joko tarvittiin paljon kv-tukea ja oletettu, eikä alkuperäinen suunitelma ollutkaan
ryhmämme näkökulmaa, tai ei juurikaan lainkaan. kaikkien tiedossa, mikä aihheutti hämmennystä
prosessin aikana.
Kv-ryhmän rakenne: Tällä rakenteella saavutettiin
hienosti se tavoite että KV-ryhmä tekee mahdol-
lisimman vähän itse ja on enemmänkin asiantun-
teva, tukeva organisaatio. Tietoisesti haluttiin
kuitenkin pitää osa langoista niin sanotusti omissa
käsissä (lounge, kv-pestit, osallistujapalvelua,
viestintää). Tällä rakenteella tavoitettiin mieles-
tämme ne tahot joihin olii tarve vaikuttaa, ja yllät-
tävänkin hyvin KV-aspekti otettiin huomioon asian
omistavissa ryhmissä/tiimeissä suunnitteluvai-
heessa
Viestintä kv-osallistujille toiminut mahdollisim-
man hyvin. Toki koskaan kaikki viestintä ei tavoita
kaikkia, mutta koemme että me emme olisi voineet
asioita viestiä paremmin, vaan asioiden lukeminen
ja sisäistäminen jää vastaanottajan vastuulle

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA
OSALLISTUJAPALVELUT
Osallistujapalveluilla oli 4 päätehtävää Kajolla:
1 Palvelupisteet
Yksi piste leirin pääsuoralla ja 3 pistettä sijoitettu-
na alaleireihin palvelivat kaikkia osallistujia. Väli-
timme tietoa, latasimme virtapankkeja, hoidimme
leirirekisteriä, jaoimme tunnisteita ja vastaan-
otimme löytötavaroita. Hoidimme leiripostin ja
muutaman pyykinpesukerran rakennus- ja purku-
leiriläisille.
2 Tunnisteet
Osallistujapalvelut omisti leiritunnisteiden
budjetin ja koordinoi suunnittelun ja hankinnan.
Vastasimme myös tunnisteiden jakamisesta
leirillä.
3 Viestintä lippukuntiin
Kokosimme lippukuntiin menevää viestintää ja
vastasimme leirilippukuntien oppaan kokoamises-
ta.
4 Aikataulut
Koostimme leirin lukujärjestyksen, ja aikataulutim-
me leirille saapumisen ja poistumisen sekä uima-
vuorot.
Osallistujapalveluiden organisaatio
Osallistujapalvelut koostui päällikköparista, 4
mestarista, 1 asiantuntijasta ja 6 kympistä. Kaikki
30 työntekijää pisteille rekrytoitiin pestikoneen
kautta. Päälliköparin vastuita keskinäisiä vastuita
jaettiin projektin aikana “fron office” ja “back
office” jaolla, mutta tiimi kokonaisuudessaan oli
niin pieni että päätökset syntyivät pitkälti yhdessä
mestareiden kanssa.
Mestarit ottivat vastuulleen kokonaisuuksia, kuten
leirilippukunnan oppaan, vuorosuunnittelun ja
tunnisteiden koordinoinnin. Syksyn 2021 aikana
pestatut kympit olivat mukana suunnittelussa
heti pestauksen jälkeen, jotta he saivat mahdol-
lisimman paljon tietoa varhaisessa vaiheessa.
Kymppien vastuulla on erityisesti tekijöiden pereh-
dytys ja rekrytointi. Osallistujapalveluihin pestat-
tiin aikataulu-ekspertti, jonka vastuulla oli koostaa
59
koko leirin yhteinen lukujärjestys, jakaa aikataulut
alaleireittäin/kylittäin ja aikatauluttaa saapumi-
nen ja poistuminen. Päällikköpari toimi ekspertin
“tiiminä” ja hän osallistui soveltuvien osin myös
osallistujapalveluiden muuhun toimintaan. Pesti
päättyi ennen leiriä, joten suunnitelmien läpivien-
nistä vastaa leirin aikana muu ospa-tiimi.
Ospan mestarit ja myöhemmin myös kympit ko-
koontuivat noin 3 viikon välein teams-kokouksiin.
Mestarien livetapaamisia 2 ja lisäksi tekijöille tar-
koitettu koulutuspäivä alkukesällä 2022.
Isoin onnistuminen oli osallistujapalvelu-konseptin
lanseeraaminen ja tehtävien kiteyttäminen matrii-
siorganisaatiossa. Muuten suurimpia onnistumiset
olivat pisteiden toteutus sekä leirilippukuntien
saapuminen, jotka onnistuivat todella hyvin.
Suurimpana haasteena läpi projektin oli viestin-
tä. Osallistujapalveluilla olisi ehdottomasti pitänyt
olla oma viestinnän asiantuntija, joka olisi ottanut
koordinoitavakseen koko osallistujaviestinnän, sen
aikatauluttamisen sekä materiaalien koostamisen.
Hyvällä ja oikea-aikaisella viestinnällä olisi voitu Kuva: Veera Melvasalo
välttää epäselvyyksiä ja harmia leirilippukuntien
valmistautumisessa.

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / OSALLISTUJAPALVELUT
Kuva: Filip Eller
Palvelupisteet
Kajolla oli neljä osallistujapalvelupistettä sijoi-
tettuna siten, että yksi piste pystyy tehokkaasti
palvelemaan useampaa alaleiriä. Palvelupis-
teet suunniteltiin rakennuttajien ja arkkitehti
& muotoilu ryhmän kanssa, jotta leirin yleinen
ilme ja palvelupisteiden tarpeet tulivat huomi-
oiduiksi.
Leirin aikana palvelupisteissä toimivat osal-
listujapalveluiden lisäksi myös KV- sekä lei-
risuoran pisteellä HR-tiimi. Kaikki vastasi-
vat osaltaan rakentamisen kustannuksista.
Yhteiset palvelupisteet toimivat, sillä kaikki
palvelut sai samalta luukulta ja tiedonkulku oli
tehokkaampaa kaikkien ollessa saman katon
alla. Pääpalvelupisteellä riitti asiakkaita ja
kolmella muulla pisteellä oli selkeästi hiljaisem-
paa. Seuraavalla leirillä on syytä pohtia, tarvi-
taanko pisteitä enempää kuin 1-2.
Kaikilla pisteillä oli varavirtojen latauspalvelu
johtokolmikolle. Pisteillä oli leirialueen kartta
ja ilmoitustaulut, joihin päivitettiin tärkeää
ja akuuttia tietoa leirin aikana. Pääpisteen
kalustus ja näkösuojien sijoittelu on suunni-
teltu siten, että leirirekisteriä on mahdollista
käyttää rauhassa ja tietoturvallisesti. Pisteiden
kalustus pidettiin yksinkertaisena.
Pisteiden henkilöstö huolehti leiripostin lajitte-
60
lusta ja jakamisesta alaleireihin ja otti vastaan
löytötavaroita. Pisteillä vastattiin myös Kajon
yleiseen puhelinnumeroon.
Leirin aikana pisteet palvelivat osallistujia
kaikissa mahdollisissa kysymyksissä ja tilan-
teissa. Pääpisteellä kirjattiin päiväleiriläiset
sisään ja jaettiin heille tunnisteet. Osallistuja-
palvelut osallistuivat leirin tilannekuvan ylläpi-
tämiseen esimerkiksi toimimalla leirirekiste-
rin pääkäyttäjänä sekä välittämällä tietoa niin
osa-alueiden kuin osallistujien välillä. Osallis-
tujapalvelut vastasivat leirin vahvuuden yllä-
pitämisestä rakennusleirin aikana sovitusti ja
jatkoivat aina purkuleiriin asti.
Leiritunnisteet
Kajolla oli kolme leiritunnistetta: huivi, ranneke
ja leirimerkki. Vastuullisuuden kannalta mietit-
tiin leirihuivien hankkimista pitkään. Koettiin
kuitenkin, että leirihuivilla on niin iso symbo-
linen merkitys partiolaisille, että ne haluttiin
Kajolle hankkia.
Rannekkeet tarvittiin Kajon kokoisella leirillä
moneen tarkoitukseen. Niiden tärkein tehtävä
oli kertoa kantajansa ikäkausi, ja oikeus olla
leirillä. Suomen Partiolaiset olivat valinneet
yhteistyökumppanikseen Coregon, joten yritys

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / OSALLISTUJAPALVELUT
toimitti rannekkeet myös Kajolle. Tällaiset mak-
suominaisuuden sisältävät rannekkeet olivat en-
simmäistä kertaa Suomessa käytössä näin isolla
partioleirillä, eikä rannekkeiden käyttöönotto ei
sujunut leirillä ongelmitta. Haaste oli ennakko-
tiedon puute, rannekkeiden yhdistämistä sovel-
lukseen ja siinä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia
päästy huomaamaan ajoissa. Lisäksi palveluntar-
joajalta ei ollut saatavissa palvelukuvausta rannek-
keen yhdistämisestä maksutiliin mobiilisovelluk-
sen avulla.
Kolmas ”leiritunniste” oli leirimerkki, joka jaettiin
jokaiselle osallistujalle.
Viestintä lippukuntiin
Osallistujapalveluiden rooli lippukuntaviestinnäs-
sä oli koota osallistujien osalta tiedot viestinnäl-
le viestittäväksi. Yhdessä aikataulutettiin kirjeet
lippukuntiin, leirikirjeet osallistujille ja lisäksi
isompien materiaalikokonaisuuksien aikataulu-
ja. Lippukuntiin toimitettavat koosteet kokosivat
yhteen useamman kuukauden aikana valmistuneet
asiat. Valmistuneita asioita nostettiin myös Kajon
verkkosivulla ja sosiaalisessa mediassa.
Omana kokonaisuutenaan osallistujapalveluissa
oli leirilippukunnan oppaan koostaminen. Oppaan
tiedot kerättiin Sharepointiin, josta ne muokattiin
ja käännettiin nettisivuille varsinaiseksi oppaaksi.
Opas tehtiin suomeksi ja ruotsiksi, merkittävä osa
tiedosta käännettiin myös englanniksi. Opasta päi-
vitettiin myös koko leirin ajan.
Aikataulut
Aikataulujen suunnitellussa oli kaksi osaa: leirin
päiväohjelma ja saapumisen ja poistumisen aika-
taulut. Päiväohjelma luonnosteltiin aikaisin, jotta
isot kokonaisuudet voitiin sijoittaa paikalleen lei-
rinviikkoon. Suunnittelussa huomioitiin se, millai-
set ajat ruokailun järjestäminen sujuvasti vaatii
sekä aikaisempien leirien palaute liian vähän va-
paa-ajasta.
Saapumisen ja poistumisen suunnittelussa hyö-
dynnettiin Roihun mallia, aikataulut ja saapu-
misohjeet päivitettiin Kajon mittakaavaan. Lippu-
kuntia pyydettiin ilmoittamaan monellako bussilla
he saapuvat, tai tulevatko piirin yhteiskuljetuksel-
la. Tämän jälkeen lippukunnille annettiin tarkka
saapumisaika ensimmäiseen risteykseen, josta
liikenne ohjattiin leiriin. Leirin logistiikka vastasi
liikenteenohjauksesta leirinalueen ulkopuolella, ja
turva leirialueen sisällä. Alaleirit ja kansainvälisyys
huolehtivat omien osallistujiensa saapumisesta
olemalla pysäkeillä vastassa ja ohjaamalla saapujat
eteenpäin.
61
Saapumis- ja poistumispäivää leirillä koordinoi
saapumisen/poistumisen johtoryhmä, jota tilan-
nekeskuskymppi johti. Johtoryhmässä oli edustus
osallistujapalveluista, logistiikasta ja turvasta.
Tämä oli erittäin toimiva malli työskennellä päivän
ajan.
Saapumispäivän sujuvuutta auttoi se, että leirilip-
pukuntien johtajat pystyivät kirjaamaan osallistu-
jat itse sisään leirirekisteriin.
Osallistujapalvelut vastasivat uimavuorojen suun-
nittelusta. Käytössä oli kolme rantaa ja enimmäi-
suimarimäärät per ranta määritteli vesiturvalli-
suusmestari. Leirilippukuntien uimavuoroissa
huomioitiin ainoastaan samoajat, tarpojat sekä
alle kohderyhmäikäiset sillä aikuisilla ja vaeltajilla
oli mahdollisuus uintiin johtajahuollossa. Jokai-
selle leirilippukunnalle aikataulutettiin yksi tunnin
mittainen uimavuoro leirin aikana. Uimavuorot oli
sijoitettu iltoihin ja vierailupäivään.
Kuva: Oskari Pajunpää
 62
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA

KEHITTÄMÖ

Kehittämö-ryhmä kokosi yhteen partiokasvatukseen oleellisesti liittyviä

tukitoimia ja kohderyhmän vapaa-ajan kehittävän tekemiseen liittyviä
toimintoja. Käytännössä hyvinkin erilaiset toiminnot toteutettiin
kolmessa tiimissä: osaamisessa, kohtaamisessa ja luotsaamisessa.
Näiden ja muiden tavoitteisiin vastaavien palveluiden koonnin parissa
työskenteli kehittämötiimi.

Kehittämö Jatkossa yhteisen aikatauluvarannon käytet-

Kehittämö toimi Välähtämöalueen asiakaspal-
velupisteenä (respa) ja koordinoijan Välähdy-
sohjelmien ja kumppaneiden vastatessa alueen
ohjelmasta. Respasta löytyi tieto leirin päivän
vapaasta ohjelmasta. Kehittämö vastasi myös
Välähtämö alueen fasiliteeteista. Kehittämön
respa toimi hyvin ja oli monelle leiriläiselle
helpoin tapa saada ajantasainen tieto päivän
tapahtumista ja paikkasi osittain Luxin puuttei-
ta. Erityisesti Samoajat ja Luotsit hyödynsivät
palvelua tehokkaasti päivittäin.
Kokonaisuudessa Välähtämöalueen kaltainen
keskeinen paikka hengailuun, kehittymiseen
ja vapaaseen tekemiseen oli hyvä konsepti,
Kuva: Didrik Lundsten jota kannattaa harkita tulevisskin projekteissa.
tävyyteen voisi kiinnittää enemmän huomiota.
Nyt Kehittämön Luxista ja toimijoilta koottu
aikataulu tuntui monesti olevan helpon tapa
leiriläisille ohjelmatietojen saamiseen ja sen
kokoaminen vaati päivittäin laajan manuaalisen
työstön.
Kohtaaminen
Kohtaamistyön tavoitteena oli tarjota kaikille
leiriläisille mahdollisuus turvallisiin kohtaa-
misiin päivittäin leiriarjessa. Toiminta totetu-
tettiin yhdessä Kajon henkisen turvallisuuden
tiimin sekä Aseman Lapset ry:n Walkers on
Wheels -hankkeen kanssa.

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / KEHITTÄMÖ
Kohtaajat näkyivät vahvasti leiriarjessa jalkau-
tumalla alaleireissä kyselemässä kuulumisia
sekä kartoittamassa varsinkin johtajien jaksa-
mista. Seuraa tarjottiin myös leiriläisille jotka
tarvitsivat erityistä tukea tai seuraa esimerkiksi
ohjelmalaaksoihin. Lisäksi Välähtämöalueella si-
jainnut Kaveripankki ja leirisuoralle sijoitetut Wal-
kers-autot toimivat turvallisina kohtaamispaik-
koina rauhallisempia tiloja kaivanneille nuorille.
Toimintapisteille muodostuikin leirin aikana ryhmä
vakiokävijöitä.
Toimintaa onnistuttiin kohdentamaan leirin muut-
tuvien tilanteiden mukaan ja tilaus matalan kyn-
nyksen kohtaavalle työotteelle oli Kajolla selkeä.
Jatkossa kohtaamistyön sijaintia ja roolia organi-
saatioissa kannattaa miettiä inklusiivisemmin ja
hakea selkeyttä mm. toimitilojen ja tunnisteiden
suhteen.
Luotsaaminen
Luotsaamisen tavoitteena oli taata aikuinen tuki
jokaiselle 12-22 –vuotiaalle leiriläiselle. Luotsit
olivat leiriläisten tavoitettavissa ennen leiriä, leirin
aikana, sekä leirin jälkeen. He auttoivat vartiota
toimimaan yhdessä, kannustivat kokeilemaan
uusia aktiviteetteja ja tukivat nuoria pesteis-
sään. Kajolla luotsaus toteutettiin uudella tavalla.
Eniten muutos näkyi samoaja-ikäkaudessa, jossa
vartiot muodostettiin uudella tavalla. Samoaja-
vartiot koostuivat eri leirilippukuntien nuorista ja
luotsi oli lähes jokaiselle samoajalle uusi aikuinen.
Myös monet tarpojat olivat vartioissa, joissa kaikki
eivät olleet heille ennestään tuttuja. Näin nuoret
pääsivät tutustumaan uusiin ihmisiin luotsin
tuella.
Tarpojaluotsit toimivat leirilippukunnissa kun taas
samoajaluotsit pestattiin suoraan luotsaustiimiin.
Tästä johtuen samoajaluotseja puuttui vielä hei-
näkuussa useita. Samoajien tavoittaminen ja ryh-
mäytyminen venyivät rekrytoinnin venymisen takia
liian lähelle leiriä. Haasteita tuotti myös vartioiden
jakamisen venyminen ja pestien vaihtuminen tai
puuttuminen vielä leirin aikanakin. Vaeltajaluot-
sit ohjasivat nuoria heille tarjottuun ohjelmaan ja
auttoivat pestissä jaksamiseen liittyvissä haas-
teissa. Vaeltajien ja vaeltajaluotsien saattaminen
yhteen alkoi jo ennen kuin luotsausta oli ehditty
muuten suunnittelemaan. Alussa käytetty tapa,
jossa pestaaja ilmoitti vaeltajan luotsattavaksi ei
toiminut enää tekijätasolla. Tämä aiheutti haastei-
ta ja monen vaeltajan kohdalla luotsaus alkoi vasta
leirin aikana.
Luotsikympit tukivat luotseja pesteissään. Kympit
kouluttivat luotseja ennen leiriä ja tuottivat luot-
seille materiaalit pestin tueksi. Kympit huolehtivat
luotsien jaksamisesta ja olivat näiden tavoitet-
tavissa koko pestin ajan. Moni tarpojaluotsi koki
63
hyväksi kympin olemassaolon ja että tämän kanssa
sai keskustella, vaikka ei kokenut tarvitsevansa
apua pestissään. Haasteita tuottivat samoajien
ja vaeltajien pestissä jaksaminen ja viihtyminen,
sekä samoajien ja vaeltajien tavoittaminen ennen
leiriä ja leirillä. Myös samoajaluotsien rekrytointi
oli haastavaa.
Osaaminen  
KajoAkatemia huolehti siitä, että Kajolla osaami-
nen tehtiin näkyväksi kaikille, esim. samoajaohjel-
massa, pestauksessa, yhteisohjelmassa ja kutsu-
vieraille. Leiriläisten pariin jalkautumisen lisäksi
KajoAkatemialla oli oma teltta, josta sai tietoa ja
materiaalia mm. osaamismerkeistä ja osaamis-
korteista. Jaettujen pinssien kautta pääsi helposti
käsiksi sähköisiin lisämateriaaleihin. Monet opis-
kelijat hyödynsivät mahdollisuuden yhdistää opin-
tojaan Kajo-pestiinsä. Kajo-projektin aikana syntyi
huikea määrä erilaista osaamista. Sähköinen
“Samoajien osaamispolku” ohjasi samoajia huo-
maamaan ja sanoittamaan osaamista itsessään ja
ympärillään. Uudet samoajille ja sitä vanhemmille
ikäkausille suunnatut osaamiskortit lanseerattiin
Kajolla onnistuneesti.
Kuva: Oskari Pajunpää
 64
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / KEHITTÄMÖ

Kehittämö-ryhmän toiminta

Kehittämöryhmään kuului kehittämöpäällikkö,
luotsaus-, kehittämö, kohtaamistyömestarit ja
kaksi osaamismestaria. Lisäksi ryhmässä toimi
vaeltajaluotsi joka vastasi päällikkö ja mestarita-
son vaeltajien luotsaamisesta. Toiminta suunni-
teltiin ja toteutettiin yhdessä Välähdysohjelmien
kanssa ja kehittämömestari osallistuikin Väläh-
dysryhmän kokouksiin lähes koko projektin ajan.
Leirillä Välähdysohjelma- ja Kehittämöpäälliköt
osallistuivat molempien ryhmien toimintaan.  nen leirillä.
aktiivisesti toimintojen toteuttamiseen leirillä.
Kohtaamisen kaveripankissa toimi päivittäin myös
samoajapestivartioita.
Luotsaustiimi koostui mestarin lisäksi kaiken
kaikkiaan 8 tarpoja-, 5 samoaja- ja 3 vaeltajaluot-
sikymppiä, joiden vastuulla oli alaleiriesä oman
ikäkautensa luotsien tukeminen. Luotsikymppien
pesteissä korostui myös tiedonkulun tukemi-
Laaja kehittäminen toi kovan paineen pienelle
ryhmälle jossa synergiaetuja oli harvassa. Kehit-
tämön palvelut ovat tärkeitä jatkossakin, mutta
niiden paikkaa organisaatiossa tulee harkita. Luot-
sauksen omistajuus levisi nyt projektin aikana
monelle osa-alueelle. Kohtaavaa työtä toteutettiin
myös parhaimmillaan samanaikaisesti niin Turvan,
Kasvatuksen kuin LTMK:kin puolesta.

Kehittämötiimiin kuului mestari, kaksi respakymp- Kehittämöryhmä työskenteli etänä huhtikuussa

Kuva: Tuomas Jokinen
piä ja excel-ekspertti. Kympit vastasivat respan
toiminnan suunnittelusta ja respan sekä sen teki-
jöiden johtamisesta leirillä. Kehittämötiimi koordi-
noi myös tiedonkulkua Välähtämö-alueen kumppa-
neiden ja toimijoiden kesken.
Osaamistiimi koostui mestareista, kahdesta osaa-
mismerkkikympistä, oppilaitosyhteistyöekspertis-
tä ja osaamisen tunnistamisen ekspertistä, jotka
vastasivat toimintojensa suunnittelusta ja toteu-
tuksesta yhdessä tekijöidensä kanssa. Lisäksi
osaaminen työllisti leirin aikana neljä samoajapes-
tivartiota.
Kohtaamistiimissä toimi mestari ja kaksi kohtaa-
miskymppiä, jotka vastasivat toimintojen suunnit-
telusta ja toteutuksesta. Kympit osallistuivat myös
–22 Välähdysryhmän kanssa toteutettua semi-
naaria lukuunottamatta. Kokousrytmi vaihteli vii-
kottaisesta kuukausittaiseen projektin vaiheen
mukaan. Tiimien erilaisten toimintojen vuoksi
kokousten rooli oli vertaisryhmän tarjoaminen
ja suurempien yhteisten kokonaisuuksien (esim.
budjetti) parissa työskentely. 
Onnistumisia Kehittämöryhmän toiminnassa olivat
monet uudet kokeilut, käytännössä kaiken osaa-
mista lukuun ottamatta oltua uusia toimintoja tai
toteutustapoja suurleirillä. Esim. kohtaavan työn
tärkeys partioleirillä kävi Kajolla hyvin selväksi
ja Kehittämön respa palveli leiriläisiä yllättävänkin
oleellisesti ja keskitetystä luotsauksesta opittiin
paljon jatkoa ajatellen. 
 65
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA

PALAUTTEEN KERÄÄMINEN

Palautteen kerääminen Kajolla tehtiin pääosin keskitetysti ja tätä

varten perustettiin oma ryhmä, jonka vastuulla koottu palautteen
kerääminen oli. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman oikea-
aikaista tietoa ja tuottaa tilannekuvaa päätöksenteon tueksi. Kyselyt
toteutettiin pääasiassa Webropolin kautta. Lyhyet palautekyselyt
tehtiin Microsoftin tarjoamalla MS Forms-sovelluksella, koska tulokset
sai sieltä kätevästi excel-muodossa analysoitavaksi.

Ennen leiriä palautekyselyitä mainostettiin Kajon tekijöiden Teams-

kanavalla sekä ne lisättiin tekijöiden yhteisiin deadline-päivämääriin
(Välkkeisiin) mikäli se oli mahdollista. Leirin aikana palautekyselyt
olivat saatavissa leirisovelluksessa. Leirisovelluksesta lähetettiin myös
muutamia push up –notifikaatioita leirin aikana.

Projektin aikana toteutetut palautekyselyt:

Valmistelun aikana kerätyt

palautteet
→ Tekijäkysely → Pestin keskeyttäneiden kysely

→ Pestiin ei-valittujen palautekysely → Näistä kerrottu tarkemmin kohdassa ”Teki-

jöiden hyvinvoinnin mittaaminen” s. 40
Kuva: Oskari Pajunpää

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / PALAUTTEEN KERÄÄMINEN
Leirin aikana kerätyt
palautekyselyt
Kajo-pulssi
Lyhyt kysely, jolla kartoitettiin päivän fiilistä sekä
tähtihetkeä. Tavoitteena saada lyhyt vertailuluku
päivittäisestä tunnelmasta leirillä.
Kajon avoin palaute
Leirisovelluksen kautta lähetetty avoin (sanallinen
palaute). Tavoitteena tarjota osallistujille mahdol-
lisuus lähettää pidempää ja yksityiskohtaisempaa
palautetta. Nämä kaikki käsiteltiin manuaalisesti ja
isoon osaan myös vastattiin henkilökohtaisesti.
Muille ryhmille tehdyt palautekyselyt
Analyysi ja palauteryhmä keräsi tilauksesta palau-
tetta sekä tuotti palautteiden analyysejä muiden
ryhmien toiveiden mukaisesti. Tätä palautetta
kerättiin mm. ohjelmalaaksoille, yhteisohjelmil-
le, muonitukselle, saavutettavuudelle ja vierailu-
päivälle leirin aikana. Ennen leiriä näitä juurikaan
tehty.
Kuva: Tuomas Jokinen
Leirin jälkeen kerätyt
palautekyselyt
Loppupalaute
Perinteinen pitkä palautekysely, joka lähetettiin
kaikille Kajolle osallistuneille. Kyselyssä kartoitet-
tiin monipuolisesti osallistujan kokemusta leiristä.
Vastausprosentti oli noin 30, mihin oltiin tyy-
tyväisiä.
Viimeinen tekijäkysely
Viimeinen tekijäkysely toteutettiin hieman eri-
laisena kuin muut tekijäkyselyt. Kyselyssä oli
vähemmän kysymyksiä, jotta siihen saataisiin
enemmän vastauksia. Lisäksi kyselyssä pyydettiin
antamaan kiitoksia ja kehuja sekä rakentavaa pa-
lautetta Kajon tekemisestä laajemmin. Kyselyssä
selvitettiin mitä vastaaja oli oppinut vastuullisuu-
desta Kajon tekemisen aikana.
Onnistumiset
→ Aktiivinen palautteen kerääminen otettiin
Kajon tekijöiden ja leiriläisten keskuudessa
hyvin vastaan ja kyselyihin saatiin vastauksia
niin että lähes kaikkia tuloksia voitiin pitää
ainakin jossain määrin luotettavina.
66
→ Leirin aikana tuotettiin tilannekuvaa leiristä
ja erityisesti avoimella palautteella pystyttiin
vastaamaan leiriläisten palautteisiin henkilö-
kohtaisesti.
→ Loppupalaute onnistui erinomaisesti aika-
taulultaan, sillä se lähetettiin leirin viimeisenä
päivänä ja monet vastasivat siihen kotimatkal-
ta.
Älä tee näin
→ Tulosten hyödyntämistä osana päätöksente-
koa tulee kehittää. Välillä jäi epäselväksi kuinka
paljon tuloksia lopulta hyödynnettiin tai luet-
tiinko niitä ylipäänsä. Tämä korostui erityisesti
leirin aikana ja tekijäkyselyiden tuloksissa.
→ Tekijäkyselyt olivat turhan pitkiä, mikä saattoi
vaikuttaa vastausmääriin ja hankaloittaa
tulosten hyödyntämistä.
→ Jatkossa kannattaisi miettiä ennemmin niin,
että jokaisella osa-alueella olisi omat palaute-
vastaavat, jotka miettisivät palautteen kerää-
mistä kootummin kyseisen osa-alueen sisällä.
Nyt palautekyselyiden toteutukset tulivat
kyselyn tilanneen ryhmän näkökulmasta melko
”kaukaa”, joka saattoi vaikuttaa siihen kuinka
paljon niistä oltiin kiinnostuneita.

04 OSALLISTUJANA KAJOLLA
ANALYYSI JA PALAUTE
Analyysi ja palaute –ryhmä oli Finnjamboree orga-
nisaatiossa uusi ryhmä ja se perustettiin, jotta mo-
nipuoliseen ja jatkuvaan palautteen keräämiseen
olisi riittävät resurssit. Lisäksi taustalla oli ajatus
Kajon sisäisestä T&K-ryhmästä, joka tuotaisi tietoa
ja analyysejä päätöksenteon tueksi. Ryhmä koostui
analyysi- ja palautetiimeistä. Palautetiimi vastasi
palautekyselyistä ja kaikesta palautteisiin liittyvästä.
Analyysitiimi vastasi kyselyiden tulosten analysoin-
nista, Kajon osallistujadatan analysoinnista sekä
tuotti erilaisia tietoja muiden ryhmien pyynnöstä.
Nämä tiedot tuotettiin pääasiassa osallistujadatas-
ta sekä Kajon loppupalautteesta. Tietojen tuotta-
mista ja analytiikkaa olisi haluttu tehdä enemmän-
kin, mutta tälle ei ollut tarvetta tai kysyntää. Useat
ryhmät olivat pestanneet myös omia analyytikoita
omiin tarpeisiinsa.
Säännöllinen tekijöiltä tapahtuva palautteen ke-
rääminen sekä osallistujadatan analysointi olivat
asioita, jotka nimettiin ryhmän vastuiksi. Muun te-
kemisen ryhmä päätti itse. Jälkeenpäin mietittynä
tähän olisi voinut käyttää huomattavasti enemmän
aikaa ja käydä keskusteluja esimerkiksi jokaisen
Kajon ryhmän kanssa siitä mitä analyysi ja palaute
–ryhmältä halutaan ja mitä koko organisaatiota par-
haiten palveleva tekeminen voisi olla. Ryhmän toi-
minnasta oltiin kiinnostuneita ja koottu analyysi/
palaute-toiminto nähtiin hyvänä. Analyysi ja palaute
–ryhmän tekijät kuitenkin kokivat ettei heille ollut
aina selkeää tilausta tai roolia ja että he joutuivat
jatkuvasti ”markkinoimaan itseään ja osaamistaan”
muille, mikä oli raskasta.
Leirillä ryhmä onnistui tuottamaan paljon tietoa ja
osallistujanäkökulmasta tilannekuvaa, jota raportoi-
tiin mm. leiritoimikunnalle. Tuntui jopa hassulta se,
ettei tällaista ole ollut ennen, vaan päätöksenteko
on pohjautunut esimerkiksi leiritoimikunnan tuntu-
maan siitä, miten leiriläisillä menee.
Työskentelytavat
Tammikuussa 2022 (puoli vuotta ennen leiriä) ryhmä
siirtyi kokoustamaan kolmen viikon välein niin että
joka toinen kerta kokoukseen osallistuivat kaikki
päälliköistä kymppeihin ja joka toinen kerta vain
päälliköt ja mestarit. Tätä ennen kokoukset olivat
olleet pääasiassa tiimeittäin. Tämä koettiin jär-
keväksi tavaksi ryhmän pienen koon takia. Tapa
koettiin pääasiassa hyväksi. Huonoa oli se, että
välillä kokouksissa oli paljon asiaa joka kosketti vain
muutamaa henkilöä.
Erityisinä työkaluina käytettiin MS Planneria teh-
tävälistojen, vastuiden ja deadlinejen hallintaan.
Tämä koetiin hyväksi, kun kaikki sovitut vastuut oli
jossain kootusti ylhäällä. Plannerin toiminnallisuuk-
sia olisi voinut käyttää paljon tehokkaammin, nyt ne
olivat lähinnä muistilista, joka käytiin kokouksessa
kaikkien kanssa läpi.
Lisäksi kuukausittainen aikajana tehtiin erilliseen
Planneriin, tämän tarkoitus oli auttaa hahmotta-
maan mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Aikajanas-
ta oli eniten hyötyä talvella 2022 kun tekemistä ja
muistettavaa oli eniten.
Työmäärä vaihteli kaikilla tekijöillä suuresti ja erityi-
sesti analyytikot olivat ajoittain todella työllistetty-
jä. Tähän vaikutti varmasti myös se, että he tekivät
analyysejä ja raportteja todella perusteellisesti.
Onnistumiset
Osallistujadatan analysointi ja tietojen tuottaminen
muille ryhmille onnistui hyvin. Saadun palautteen
perusteella tuotetut raportit olivat selkeitä, vastaus-
aika lyhyt ja tekeminen ammattimaista.
Palautteen keräämistä oikeasti tehtiin ja sitä mietit-
67
tiin etukäteen, koska tästä vastasi oma ryhmänsä.
Usein käy niin että palautteen kerääminen unohtuu
tärkeämpien tehtävien alle tai se kyhätään kasaan
viimehetkillä. Loppupalautteen aikataulu onnistui
hyvin ja palautteen lähettäminen heti kun leiriläisten
bussit kaarsivat Evolta pois oli hyvä päätös.
Erityisesti data-analytiikkaosaaminen oli ryhmässä
todella korkealla tasolla, mikä näkyi laadussa. Te-
kijöiden osaamiseen kannattaa panosta myös
jatkossa.
Vältä näitä virheitä jatkossa
Erillisten analyysi- ja palautetiimien sijaan kannat-
taisi miettiä tiimien jakoa vastuualueittain muun
organisaation mukaan. Esimerkiksi jokaiselle
osa-alueelle voisi olla yksi oma analyysi- ja palaute-
tiimi. Näitä kannattaa kehittää muun organisaation
kanssa yhdessä.
Palautteen hyödyntämistä ja sen perusteella
tehtävää päätöksentekoa tulee kehittää. Nyt välillä
tuntui että raportteja tuotetaan hurja määrä, mutta
ei ollut varmuutta lukeeko niitä kukaan ja mitä pää-
töksiä tulosten perusteella kannattaa tehdä.
 68
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA

KAJON VIERAAT

Vierailijat-ryhmä vastasi Kajolla kaikista Kajolle tetyssä teltassa, puumajoitteessa (Spider), riip- Kajolla oli yksi vierailupäivä tiistaina 19.7. Leiriin
tulevista vierailijoista, vierailupäivästä, kutsu- pumatossa tai opiskelija-asuntolan huoneessa kävi tutustumassa yli 5000 vierasta, mikä oli yli
vieraista sekä leirihotellin pyörittämisestä. Vas- Evokeskuksella. Hotellissa oli mahdollista yöpyä odotusten. Vierailupäivä sujui hyvin, vaikka Kajosta
tuullamme oli myös kaikkien vierailijoiden kyytien yhden yön tai jopa koko leirin ajan. Leirihotellin riippumaton verkkokatkos vaikeutti mm. mak-
järjestäminen sekä vierailupäivän parkkialueet.  varaus tapahtui erillisen varausjärjestelmän kautta supäätteiden toimintaa sekä puhelinliikennettä.
Tehtävämme oli saada kaikille vierailijoille miellyt- netissä, maksut hoidettiin hotellin respassa yöpy- Aikataulut pitivät hyvin, kiitos mm. hyvin suunni-
tävä leirikokemus heidän toiveitaan kuunnellen ja misen yhteydessä. Kaikkiin leirihotelliyöpymisiin tellun sukkulabussiliikenteen leirin ja parkkipaikan
Kajon tavoitteita toteuttaen.    kuului leirin aamupala, joka oli paranneltu leiriho- välillä, eikä liian pitkiä jonoja päässyt syntymään
tellin tasoon mm. hedelmillä, leikkeleillä, leivon- kumpaakaan päähän. Vierailupäivän vieraat sekä
Kutsuvierastiimi vastasi eri sidosryhmien ja yh- naisilla. Samoajat paistoivat nuotiolla nuotiopan- leiriläiset antoivat hyvää palautetta sekä ohjel-
teistyökumppaneiden kutsumisesta tutustumaan nuilla omeletteja aamiaiselle. Leirihotellin alueella masta, että järjestelyistä, ainoastaan hinnoista
leiriin. Kutsuja lähetettiin valtiovallan ja isompien oli Mocktailbaari, jossa oli myynnissä itse tehtyjä tuli jonkin verran palautetta.  Kajon vierailupäivän
kaupunkien edustajille, SP:n ja Kajon yhteistyö- mocktaileja. Mocktailbaari palveli kaikkia leirin korkeahkot hinnat olivat tietoinen leiritoimikun-
kumppaneille, kirkkoyhteistyön edustajille, muille vaeltajia ja aikuisia. Myimme yli 3000 moctailia nan päätös. Vastuullisuus-tavoitteen mukaisesti
järjestöille sekä partion omille toimielimille ja leirin aikana - mocktailbaarin suosio kasvoi leirin suosimme hinnassa yhteiskuljetuksia busseilla
partiolaisille. Kutsuvieraslistojen koostamiseen edetessä ja erillistä mainostusta ei tarvittu.  Leiri- sekä kannustimme parkkimaksulla yhteisen kyydin
osallistuivat partiotoimiston johto, Kajon leiritoi- hotelli palveli myös kokoustajia, sillä leirihotellilta käyttöön.
mikunta ja Kajon kumppanuudet-kokonaisuus. oli varattavissa kokoustila Taivaanranta. Leiriho-
Kutsuvierastilaisuuksia järjestettiin seitsemän tellissa oli kaikkiaan 84 petipaikkaa, joista 66 leiri- Ensimmäistä kertaa suurleirillä oli myös tiimi,
ja niissä oli vieraita yhteensä 327. Kaikki kutsu- alueella ja 18 Evokeskuksella.  jonka vastuulla oli kaikkien vierailijoiden kyytien
vierastilaisuudet olivat onnistuneita ja kiiteltyjä. suunnittelu ja organisointi sekä vierailupäivän
Jeon katos oli erinomainen kutsuvieraspiste tilan, Leirihotelli koettiin tarpeelliseksi ja yösijat olivat parkkipaikkojen hankinta ja toteutus. ja Tämä oli
näkymien ja sijainnin suhteen.   lähes täynnä jokaisena yönä. Leirihotelli sijaitsi hyvä ja kustannustehokas ratkaisu, jota kannattaa
keskeisellä paikalla Torin laidalla, mutta silti rau- toteuttaa jatkossakin.  
Leirihotelli Hotel Kajossa sai yöpyä kuka vain; hallisessa metsän siimeksessä. Leirihotellin rau- Kuva: Tuomas Jokinen
leiriläiset, vierailijat, yhteistyökumppanit jne. Lei- hallinen ja leppeä tunnelma ja erinomainen palvelu
rihotellissa pystyi majoittumaan valmiiksi pysty- saivat paljon kehuja.  
 69
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / KAJON VIERAAT

Peruslippu Yhteiskuljetuslippu
Ennakkoon Portilta Hämeenlinna/ Piirivierailulippu
Vierailupäivä Lahtilippu
Aikuinen (yli 12v.) 20€ 25€ 20€ 10€

Vierailijat -ryhmä järjesti vierailupäivän leiriläisten läheisille ja muille suurleiristä Lapsi 4–12v. 10€ 15€ 10€ 5€
Lapsi 0–3v. 0€ 0€ 0€ 0€
kiinnostuneille. Saadun palautteen mukaan vierailupäivä onnistui odotusten mukaisesti
Muut Parkkilippu 30€/ Parkkilippu 35€/ Saapuminen Piiri lisää lipun
sekä vierailijoiden että leiriläisten mielestä. Vierailijoiden tyytyväisyys vierailupäivään oli kustannukset auto auto yhteiskuljetukselle myyntihintaan kul-
vierailijalle omakustanteisesti jetuskustannukset
keskimäärin  8/10. Myydyt ennakkoliput: 4074, Vierailupäivään osallistuneet vieraat: 5033

Saapuminen Ohjelma Ruokailu Poistuminen Virtuaalivierailupäivä

→ Vieraat olivat tervetulleita leiriin vie-
railupäivänä klo 10-17.
→ Vierailupäivään tultiin  omalla autolla
tai yhteiskuljetusbussilla piireistä,
Hämeenlinnasta tai Lahdesta. Omat
autot jätettiin parkkialueelle, josta
kulku leirialueelle tapahtui sukkula-
bussilla. Jonkin verran paikalle saa-
vuttiin pyörillä tai kävellen.
→ Liput tarkastettiin ennen bussiin
nousua tai portilla
→ Bussioppaat perehdyttivät vieraat
ennen leirialueelle saapumista
→ Antaa kajahtaa yhteislaulu-tuokio
kaksi kertaa päivän aikana Raffun
lavalla
→ Jokaisessa ohjelmalaaksossa oli ak-
tiviteetteja, joihin saattoi vapaasti
osallistua
→ Välähtämön alueella järjestettiin
koko vierailupäivän ajan Välähdyksiä
→ Kaikki ohjelmat olivat avoinna sekä
vieraille että leiriläisille 
→ Lounasta tarjoiltiin leirikeittiöillä en-
nakkoon aterialipun ostaneille. Lipun
ostaneet saivat ruokailla yhdessä
leiriläisten kanssa missä tahansa lei-
rikeittiössä.
→ Kioskit ja kahvilat palvelivat myös
vierailijoita vierailupäivänä.
→ Poistuminen tapahtui leiriportin
kautta Rahtijärventien bussipysäkeil-
le ja siitä eteenpäin busseilla parkki-
paikalle tai piiri-/lippukuntakuljetuk-
silla kotiin saakka
→ Kunkin vieraan vierailuaika oli 4
tuntia ruuhkien välttämiseksi ja
jotta sukkulabussikyydit järjestyivät
kaikille ilman isompia ruuhkia. Liput
ostettiin ennalta määriteltyjen saa-
pumisaikojen mukaisesti.
→ Virtuaalivierailupäivä tarjosi leiri-
elämyksen myös heille, jotka eivät
pääse Kajolle paikan päälle. 
→ Leirialueella oli kolme videokame-
raa, jotka lähettivät vierailupäivästä
live-kuvaa, jota pystyi seuramaan
youtuben kautta
→ Discordissa oli vierailupäivänä oma
kanava, jossa jaettiin kokemuksia
leiristä ja vierailupäivästä
→ Leirilippukunnat esittäytyivät Kajon
verkkosivuille ladatuilla videoilla  

→ Vierailupäivänä leirialueelta löytyi

QR-koodeja, jotka kertoivat leirin ra-
kentamisesta tai muita knoppitietoja
suurleiristä
 70
04 OSALLISTUJANA KAJOLLA / KAJON VIERAAT

Vierailijat-ryhmän toiminta

Vierailijat-ryhmä vastasi Kajolla kaikista Kajolle Ryhmän tavoitteena oli tehdä vierailijoiden leiriko- Vierailupäivään suunnittelimme uuden ulottu-
tulevista vierailijoista, vierailupäivästä, kutsuvie- kemuksesta elämyksellinen ja onnistunut kurkis- vuuden, virtuaalivierailupäivän, jonka tarkoituk-
raista, leirihotellista sekä kaikkien vierailijoiden tus isoon partioleiriin. Ryhmä otti huomioon vierai- sena oli tarjota leirin vierailupäiväkokemus myös
kyytien järjestämisestä sekä vierailupäivän parkki- lijat yksilöinä heidän erityistarpeensa huomioiden. heille, jotka eivät olleet paikan päällä. Tämä vaatii
alueista ja sukkulabusseista.     Erityisen hyvin ryhmämme onnistui antamaan vie- vielä vähän hiomista, mutta ajatuksena tämä on
railijoille elämyksellisen, yksilöllisen leirikokemuk- ehdottomasti jatkossakin kannatettava osa vie-
Ryhmää johti kaksi päällikköä ja siihen kuului sen.   railupäivää. Virtuaalivierailupäivästä saa hyvällä
neljässä tiimissä yhteensä 6 mestaria: leirihotel- suunnittelulla ja kustannustehokkaasti näyttävän
li (2 mestaria), kutsuvieraat (2), vierailupäivä (1) ja Ryhmässämme toimi neljä erilaista tiimiä, jotka vierailupäiväkokemuksen suurelle yleisölle.  
vierailukyydit (1). Vierailijat-ryhmä koostui sekä palvelivat vieraita oman pestinsä mukaisesti.
kokeneista että tuoreimmista suurleiritekijöistä, Kaikkien toiminta liittyi leirillä vierailijoihin, mutta
ja tämä rakenne oli hyvä. Keskinäistä oppimista ja kuitenkin jokaisella täysin eri kulmasta. Kaikki
vertaistukea oli havaittavissa kaikissa palavereis- eivät sikäli päässeet tekemään yhteistyötä keske-
samme yhteisen hauskan lisäksi. Pääosin kokoon- nään konkreettisissa asioissa, vaikka kaikki spar-
nuimme Teamsilla, mutta muutaman kerran myös rasivatkin toisiaan palavereissa. Ryhmän sisällä
livenä.   eniten yhteistyötä syntyi vierailupäivämestarin ja
kyytimestarin välillä, jotka toimivat osittain myös
Yhden haasteen toi vierailupäivämestarin vaihtu- pestiparina toisiaan tukien.  
minen juuri kiihkeimmän suunnittelu- ja budjetoin-
tikauden aikana keväällä 2022. Tiimin kympistä Ensimmäistä kertaa suurleirillä oli myös tiimi,
nostettiin uusi mestari, joka otti homman nopeasti jonka vastuulla oli kaikkien vierailijoiden kyytien
haltuun.   järjestäminen ja toteuttaminen sekä vierailupäivän
parkkipaikkojen ja sukkulabussiliikenteen suunnit-
Vierailijat-ryhmän toiminnassa korostui yhteistyö telu ja organisointi. Tämä oli hyvä ja kustannuste-
ryhmän ja muiden osa-alueiden välillä. Vieraili- hokas ratkaisu, jota kannattaa toteuttaa jatkossa-
jat-ryhmän jäsenet hakivat aktiivisesti vinkkejä ja kin.  
yhteistyömahdollisuuksia muiden osa-alueiden
kanssa ja heidät huomioiden.  
Kuva: Didrik Lundsten
05
LEIRI-
OHJELMA →
→
→
→
→
Tuumalaakso 72
Mittelölaakso 73
Tulevaisuuslaakso 75
Elämälaakso 77
Kanttilaakso 79
→ Rauhalaakso 81
→ Välähdysohjelma 83

05 LEIRIOHJELMA
TUUMALAAKSO
Tuumalaakso oli leirin sisäinen tiedekeskus,
jossa osallistujille tarjottiin arkipäivän ilmiöiden
tutkimus- ja oivaltamiskokemuksia. Tavoitteena
oli, että leiriläinen tutustuu, kokeilee, oivaltaa ja
innostuu asioista teknisestä ja tieteellisestä lä-
hestymistavasta. Laakso tarjosi leiriläiselle uusia
näkemyksiä ja kykyä hahmottaa nykyaikaista tek-
nistieteellistä yhteiskuntaa digitaalisissa ja me-
kaanisissa tehtävissä sekä energia- ja materiaali-
tietouden parissa.  onnistuneen suorituspistemäärän arvion, var-
Laakson tavoitteena oli arkipäiväistää tavanomai-
sia ilmiöitä konkretian kautta. Kasvatuksellisesta
näkökulmasta aktiviteetteja valikoitiin niin, että
luonnontieteitä ja tekniikka olisi laajalti. Tarjolla
olleiden aktiviteettien valinnassa painotettiin
myös tehtävätyyppien laajuutta vauhdikkuuden
ja rauhallisuuden tai keskittymisen näkökulmas-
ta. Laaksossa oli yhteistyökumppanuuksia, joiden
rastit täydensivät ohjelmaa merkittävällä tavalla.
Yhteistyökumppaneita olivat Metsähallituksen
tiedekeskus Pilke, tiedekeskus Heureka, UPM,
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammat-
ti-instituutti, energiayhtiö Ilmatar, Aalto yliopiston
Junior -ryhmä sekä Reppuretki -sivusto. Yhteis-
työkumppanuuksien rahallinen arvo oli yli 20 000
euroa.  laaksopäivään laakson aukioloaikojen puitteissa.
72
Laakso toimi nk. buffet-malliin siten, että ryhmä Laakson suunnitteluun ja valmisteluun osallistui
sai valita päivän aktiviteettinsa tarjolla olleiden noin 25 henkeä päällikkö-, mestari- ja kymppipes-
30 aktiviteettien joukosta. Ryhmät kävivät päivän teissä. Yksi laakson suurista onnistumisista oli
aikana keskimäärin neljässä aktiviteetissa. Ak- mekaniikkaekspertin pestaaminen, jonka pestiin
tiviteettien valitseminen ja niihin jakautumi- kuului laakson lukuisten rakennelmien suunnit-
nen tapahtui polettijärjestelmän avulla, joka sai telu ja valmistelu, sekä leirinaikaiset huollolliset
kiitosta toimivuudesta ja onnistumisestaan. Polet- toimet.
tijärjestelmä jonomuodostuksena hallinnan
keinona oli laakson keskeinen onnistuminen mm.
tioiden ohjeistamisen sekä aktiivisen infotiimin
vuoksi. Polettipoolissa käytössä oli noin 110% suo-
rituspisteistä, ja määrää titrattiin hyvin ajantasai-
sesti päivän mittaan. 
Laaksoon osallistui noin 4 500 tarpojaa. Vaeltajil-
le tarjottiin pakohuone-elämys, joka haastoi 440
vaeltajaa viiden hengen ryhmissä yhteistyö- ja
nokkeluustaidoissa, taidevarkauden teemoissa.  
Laakso koostuu neljästä teema-alueesta jotka
olivat Energia, Mekaniikka, Digi sekä Materiaalit.
Osallistujalle teema-alueet eivät tarkoituksellisesti
näkyneet, vaan niitä käytettiin organisatorisesti
suunnittelun ja resursoinnin apuna. Laaksoa oli Kuva: Didrik Lundsten
tekemässä satakunta tekijää, jotka osallistuivat

05 LEIRIOHJELMA
MITTELÖLAAKSO
Mittelölaaksossa vartiot kisasivat Tosi TV –ohjel-
mista inspiraation saaneilla pelillisillä tehtäväras-
teilla. Pisteitä laskettiin Scoms -järjestelmässä
ja pistetilannetta pystyi seuraamaan reaaliaikai-
sesti isolta näytöltä ja netistä millä vain laitteella.
Näytöllä pyöri myös livekuvaa ja haastatteluja laak-
sosta, esittelyvideoita aktiviteeteista sekä yhden
aktiviteetin, Muodin huipulle, muotinäytökset.
Laaksossa liikuttiin vapaan valinnan mukaan. Ai-
noastaan vartiolle osoitettiin laakson alkaessa en-
simmäinen rasti ruuhkien välttämiseksi ja laakson
tasaisen täytön takaamiseksi. Tämä koettiin
todella toimivana sekä osallistujien että tekijöiden
näkökulmasta! Tekemistä oli valtavasti ja hittiras-
tin titteli jakaantui tasaisesti. Koko päivän ajan
laaksoa leikkaavalla pääväylällä oli sisäänheittäjiä,
jotka innostivat nuoria osallistumaan ja auttoivat
sopivan aktiviteetin löytämisessä.
Aktiviteetit  oli jaettu viiteen kategoriaan: Liike,
Oivallus, Stage, Taito & Tiimi. Lisäksi oli kaksi va-
paamman suorittamisen aktiviteettialuetta, joita
kutsuttiin Mökkipihoiksi. Pisteitä kerättiin näissä
kategorioissa. Tämän tavoitteena oli tarjota jo-
kaiselle osallistujalle aktiviteetteja, joissa hän
Kuva: Julia Röyttä sai käyttää vahvuuksiaan. Kategoriajako auttoi
73
myös valitsemisessa, sillä aktiviteetteja oli reilusti Laakson keskeiset luvut: 2 päällikköä (tuplajohta-
enemmän, kuin mitä vartio ehti päivän aikana juus ehdottomasti rock!), 9 mestaria, 30 kymppiä,
kokeilla. 3 eksperttiä, 57 tekijää. 32 aktiviteettia, 83 suo-
rituspistettä. Päivittäisiä leimaussuorituksia 15
Suurimmat haasteet meidän mielestämme liittyi- 000-19 000 kpl. Jokaisella rastilla käytiin keski-
vät etukäteistilauksiin, varsinkin rakennusmate- määrin 65 kertaa päivässä. Vartioille keskimäärin
riaaleissa. Näitä ei myöskään saatu ihan sitä mitä 8 rastia päivässä (9,5 leimausta, eli jossain käytiin
oltiin tilattu. Toisaalta tämä ratkesi leirillä parhain tuplana). Ahkerin vartio kävi päivän aikana  32
päin, kun taitavat rakentajamme tekivät laakson kertaa yhteensä 17 eri rastilla. Suosituin rasti oli
siitä mitä saatiin käsiimme (mm. Yli 200 kpl keit- Pomppulinna, jossa käytiin yhteensä 921 kertaa.
tiöiden tavarantoimitusten roskaksi tuomittua
pientä puulavaa)
Laakson toiminnan takasi ehdottomasti riittävä
tekijäresurssi. Mestaritasolla oli valtavasti koke-
musta ja kymppitasolla innokkaita oppijoita. On-
nistumisen elementtejä oli mielestämme myös
vapaus valita ja sen mukana seurannut vartioiden
vastuuttaminen oman päivän mielekkääksi raken-
tamiseen. Suosittelemme lämpimästi jatkossa
varaamaan laaksohenkilökunnalle kahvia, teetä ja
runsaasti pistokkeita puhelinten lataukseen. Näillä
pienillä eleillä tekijät ovat hyvällä tuulella ja sitou-
tuneita tekemiseen.
 74
05 LEIRIOHJELMA / MITTELÖLAAKSO

Mittelölaakso - Näin se tehtiin

Mittelölaakso koostui kahdesta päälliköstä, Jokainen mestari/mestaripari vastasi yhdestä

yhdeksästä mestarista, 30 kympistä, kolmesta
ekspertistä ja 57 tekijästä. Tämän lisäksi laak-
sossa pyöri päivittäin vaihtuvia tekijöitä noin 80
henkeä. Pääosa suunnittelusta tapahtui pääl-
liköiden ja mestareiden voimin. Aloitimme
kokoustamisen noin puolitoista vuotta ennen
leiriä ja pyrimme kokoustamaan kolmen viikon
välein. Kokoustaminen tapahtui pääosin team-
sillä mutta koimme olevamme tehokkaam-
pia paikan päällä, joten pyrimme tarjoamaan
yhteisen kokouspaikan, johon sai tulla osallis-
tumaan yhteisen teamsin ääreen. Suurin osa
mestareistamme oli pääkaupunkiseudulta, niin
yleensä paikan päälle kokoustamaan saapui
noin kuusi henkeä. 
ohjelma osa-alueesta ja yleisestä osa-alueesta
(HR, talous ja hankinnat, laaksoilme, turvalli-
suus, kestävyys ja kumppanuudet). Näin pyrit-
tiin huolehtimaan, ettei tietotulvassa asiat ka-
donneet, vaan jokainen mestari keskittyi oman
alueensa tietoihin. 
Leirillä laakso rakennettiin yhteisvoimin ja sen
pyöriminen sujui pääosin kymppien ja tekijöi-
den vetämänä. Mestarit tukivat ja auttoivat
omia kymppejään ja hoitivat juoksevia asioita.
Purkaminen aloitettiin heti viimeisen vedon
jälkeen ja saimme hyvin purettua laakson seu-
raavaan päivään mennessä. 

Järjestimme myös kaksi seminaariviikonlop-

pua, joissa näimme livenä. Ensimmäinen semi-
naari järjestettiin päälliköille ja mestareille ja se
teki todella hyvää ryhmäytymiselle ja oli erin-
omainen tapa tutustua paremmin toisiimme.
Toinen seminaari järjestettiin keväällä 2022
ja kutsuimme lauantaina paikalle myös kaikki
kympit. Oli hyödyllistä ja ryhmäyttävää nähdä
myös kympit ennen leiriä. Lisäksi pääsimme
testaamaan osaa rasti-ideoista ja saimme
hyvin työstettyä viimeisiä hommia ennen kesää
ja leirille lähtöä. Kuva: Toivo Laiho

05 LEIRIOHJELMA
TULEVAISUUSLAAKSO
Tulevaisuuslaaksossa käsittelimme leiriläisten
kanssa keskeisiä tulevaisuuden teemoja. Tule-
vaisuuslaaksossa osallistujat saivat kulkea eri-
laisia tulevaisuuden polkuja ja tehdä toiminnal-
lisia valintoja. Tulevaisuuslaaksoon kuului kuusi
erilaista ohjelma-aluetta, jotka olivat:
→ 1. Ympäristö
→ 2. Kiertotalous
→ 3. Tulevaisuustaidot
→ 4. Ruoka
→ 5. Yhteiskunta
→ 6. Teknologia
Vartioiden tullessa laaksoon, he saivat polulle
avaintunnisteen, jonka mukaan myös näki, millä
polulla oli tilaa. Päivän aikana vartioilla oli mah-
dollisuus osallistua noin 2-5 polkuun, johon jo-
kaiseen oli pääsy avaintunnisteella. Tämä toimi
hyvin ja jonoja ei päässyt syntymään. 
Esimerkiksi ympäristöpolulla nuoret seikkaile-
vat labyrintissa ja yhteiskuntapolulla muovail-
tiin tulevaisuuden kaupunkia. Kiertotalouspo-
lulla pohdittiin valintoja valintojen polku -pelin
sekä käsityön keinoin. Tulevaisuustaitopolulla
jokainen nuori sai etsiä omia vahvuuksiaan ja
75
työskennellä tulevaisuustaitojen parissa. Tek-
nologiapolulla tutustuttiin erilaisiin tulevai-
suutta mahdollistaviin teknologioihin. Lisäksi
jokainen vartio osallistui Tulevaisuuslaaksossa
myös Raffun lavalla Kaikuja tulevaisuudesta –
ohjelmaan.  Kaikuja tulevaisuudesta ohjelmas-
sa asiantuntijapuhuja ja vapaaehtoinen leiri-
läispuhuja pitävät lyhyet puheenvuorot yhdestä
laakson teemoista. 
Tulevaisuusareena sijaitsi keskellä tulevai-
suuslaaksoa. Siellä nuoret pääsivät viettämään
aikaa lyhyempien aktiviteettien parissa, kuten
hyvän uutisen vuodesta 2050, sekä reflektoi-
maan samalla muilla poluilla kokemaansa ja op-
pimaansa. Laaksosta lähtijöille jäi palautteen
perusteella toiveikas ja kyvykäs tunne.   
Kuva: Heikki Heinonen
 76
05 LEIRIOHJELMA / TULEVAISUUSLAAKSO

Tulevaisuuslaakso – Case ilmastolabyrintti

Tulevaisuuslaakson ympäristöpolulla toteutettiin suurikokoinen

ilmastolabyrintti. Tavoitteenamme oli toteuttaa pelillistä
ilmastokasvatusta, jossa osallistujat saavat tuoreen näkökulman
ilmastotietoon ja pääsevät pohtimaan ilmastonmuutokseen
vaikuttamista eri rooleista käsin. Ilmastolabyrintti osoittautui erittäin
suosituksi aktiviteetiksi ja monet vartiot halusivat käydä sen läpi
useaan kertaan.

Ilmastolabyrinttin suunnittelutiimissä oli kaksi ilmastokasvatuksen

tutkijaa, yksi meteorologi ja yksi erityisopettaja eli asiantuntemuksen
taso oli korkea. Silti sisällön luominen oli iso urakka. Myös riittävän
tukevan rakenteen suunnittelu oli haastavaa, mutta onneksi oivat
labyrintti-insinöörimme onnistuivat siinä upeasti. Labyrintti
rakennettiin lopulta tukevista riu’uista, laudoista ja suodatinkankaasta.

Kuva: Poppis Suomela


05 LEIRIOHJELMA
ELÄMÄLAAKSO
Elämälaaksossa tutustuttiin ekosysteemeihin,
rakennettiin uusia elinympäristöjä ja pohdit-
tiin, miten elämämme kytkeytyy muiden eliöiden
elämään. Laakson tavoitteena oli saada osallistuja
oivaltamaan oman elämän kytkeytyminen ympä-
rillä olevaan ja oleviin. Laakso haastoi osallistujan
kokemaan ja hahmottelemaan omaa suhdettaan
maailmankatsomukseen, biologiseen ympäristöön
ja omiin valintoihin. Elämälaaksossa luotiin luon-
nontieteellisten ja filosofisten rastien kautta osal-
listujille oivalluksia ja heräteltiin ajatuksia oman
elämän arvoista ja valinnoista.
Rastien suunnittelussa pyrittiin tiedollisen ja kes-
kustelua herättävän sisällön esiintuomiseen elä-
myksellisen tekemisen tai mielenkiintoisen ilmiön
kautta. Esimerkiksi ihmisen perimää ihmetel-
tiin eristämällä DNA:ta leirin hävikkihedelmistä.
Laaksoon saatiin paljon välineistöä ja materiaalia
leirin yhteistyökumppaneilta. Lounais-Suomen
LUMA-keskus, Tampereen yliopisto, HAMK, Focus
Nordic, Sukeltajaliitto, UPM ja Metsähallitus olivat
esimerkkejä laakson kumppanuuksista ja kaikkien
kumppanuuksien rahallinen arvo oli yhteensä yli 15
000 euroa.  suunnittelu ja panostus rastien sisältöön ja
77
Laakson käytännön toteutuksen suurin haaste oli sessä olivat rakennusosaamisen puute, tavaratoi-
laakson sijainti leirialueen pohjoisemman järven mituksen puutteet ja infotiimin liian myöhäinen
itäpuolella. Laakson alueen vuoksi laakson alue pestaaminen, joka näkyi kankeutena vartioiden
ja aktiviteetit jaettiin kahteen päätyyn, joilla oli ohjeistamisessa. 
molemmilla oma infopisteensä eli infopuu. Aktivi-
teetteihin jakautuminen ja jonottaminen tapahtui Laakson lukuja: tekijäresurssit 1 päällikkö, 5
infopuilla. Infopuilla oli rastin numerolla varus- mestaria, 14 kymppiä, 59 tekijää ja 4 eksperttiä.
tettuja laattoja rastin suorituspisteitä vastaava Aktiviteetit: 55 aktiviteettia 120 suorituspistettä. 
määrä. Laakson infotiimi opasti vartioita infopuil-
la. Laaksoon tultaessa vartiolle määriteltiin aloi-
tuspääty sekä aloitusaktiviteetti. Tämän jälkeen
vartio liikkui vapaasti ja vaihtoi päätyä lounaan
jälkeen.
Laaksoon luotiin 55 aktiviteettia, joista lähes 100
prosenttia saatiin toimimaan suunnitellusti. Aktivi-
teettien sisällöstä saatu palaute oli keskiarvoltaan
3.8/5. Laaksoon aktiviteetit suunniteltiin viiden
eri teemakokonaisuuden alle, jotka olivat Elämän
legot, ihminen, vesi, elonkehä ja yhteiskunta.
Teemojen nimityksiä käytettiin laakson
opasteissa. 
Laakson suurimpana onnistumisena oli vahva
Kuva: Kristian Jokinen
määrään. Suurimpana haasteena laakson tekemi-

05 LEIRIOHJELMA / ELÄMÄLAAKSO
Kuva: Henri Tammi
Elämälaakso - näin se tehtiin
Elämälaaksossa pestissä oli yhteensä 83
henkilöä sekä päivittäin useita samoajavartioi-
ta. Laaksoa suunniteltiin päällikön ja mesta-
reiden johdolla. Suunnittelu toteutettiin etä-
yhteyksillä, mutta myös pääkaupunkiseudulla
livekokouksissa. Kokouksia oli joka 3. viikko.
Mestareille ja päällikölle järjestettiin seminaa-
ri 16.-18.7.2021, yhteisseminaari mestareille ja
kympeille tuumalaakson kanssa 22.- 24.4.2022
ja kaksi seminaaripäivää tammikuussa 2022 ja
toukokuussa 2022 koko laakson silloiselle te-
kijämassalle. Tekijäperehdytyksiä järjestettiin
ennen leiriä kaksi etäyhteyksin. Toinen pidettiin
englanniksi yhteisesti tuumalaakson kanssa
KV-tekijöille. Ensimmäinen seminaari päälliköl-
le ja mestareille oli tärkein toteutuksen, tutus-
tumisen ja sisäisen dynamiikan kannalta.  Nämä asiat kuitenkin saatiin korjattua leirin
Laakson organisaatiossa jokaisella mestarilla
oli oman teemakokonaisuutensa lisäksi matrii-
sitiimit vastuullaan. Tiimit koostuivat laaksoa
koskevista rajapinnoista (HR, talous, vastuul-
lisuus, ilme, kumppanuudet ja turva). Mesta-
reiden rooli laakson suunnittelussa oli erittäin
keskeinen myös pestaamisen näkökulmasta.
Mestarien pestaamat kympit olivat avainroolis-
sa aktiviteettien toteutuksen suunnittelussa,
ja tekijöiden pestaaminen sekä perehdytys oli
edelleen kymppien vastuulla. 
78
Leirin aikana päällikkö keskittyi laaksoa kos-
keviin isoihin linjoihin, ongelmanratkaisuun ja
viestimiseen toiminnasta muun leiriorganisaa-
tion ja laakson välillä.  Mestarit keskittyivät toi-
mintojen ylläpitoon ja oman tiimin johtamiseen.
Kympit vastasivat aktiviteettipisteiden toimin-
noista ja ylläpidosta sekä tekijöistä. Rakenta-
minen ja purku tehtiin yhteistuumin.
Haastavaa ryhmän toimintaan liittyen oli simu-
laation peruuntuminen. Rastien testaamista
ei saatu toteutettua kunnolla ennen leiriä, joka
osin vaikutti paljon rakentamista vaativien
rastien lopputulokseen. Lisäksi etänä tapah-
tuvan suunnittelun aikana kaikkia toimintoja ei
päästy tarkastelemaan tarpeeksi huolellisesti.
aikana joustavuudella ja pienellä uudelleen-
suunnittelulla. Laakson onnistumisena voikin
pitää toimintojen joustavuutta ja hyvän hengen
säilymistä koko projektin ajan mestaritasolta
tekijöihin saakka. Kuulumiskierrokset, ennalta
määritellyt asialistat ja joka kokouksen lopussa
tehty reflektio auttoivat kurssin korjaamisessa
pitkin projektia. Alusta alkaen mestaritiimiin
luotiin turvallinen ilmapiiri kaikenlaiselle kes-
kustelulle.

05 LEIRIOHJELMA
KANTTILAAKSO
Kanttilaakson ohjelman teemoina olivat seikkai-
lumaiset kokemukset, fyysinen toiminta ja vauhti,
monitasoisesti haastavat aktiviteetit, partiomai-
nen tekemisen riemu, itsensä ylittäminen sekä
uuden kokeileminen.  nallinen ramboseikkailurata sekä mallileiri- ja ra-
Laakson suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa-
vaan ryhmään kuului laaksopäällikkö sekä kuusi
mestaria, joille oli jaettu neljä eri vastuualuet-
ta laakson aktiviteeteistä. Aktiviteetit oli jaettu
laakson sisällä kahteen osaan, etu- ja takapihalle.
Yhden laaksopäivän aikana leiriläiset osallistui-
vat aamulla ensimmäiselle ja iltapäivällä toiselle
puolelle. Aktiviteetit sai kiertää vapaassa järjes-
tyksessä. Sen lisäksi laakson keskellä sijaitsi Kant-
titori, josta löytyi infopiste, toimisto, hengailualue
sekä juomavesi- ja käsienpesupiste. Laakson jako
kahteen puoliskoon oli erittäin toimiva ja selkeä
hahmottaa.  sisesti aktiivinen ohjelma oli leirin kohderyhmien
Etupihalla oli kolme aktiviteettiä. Ensimmäinen oli
Turpasauna, eli vesi- ja pallosota-areenat, joissa
joukkueet kilpailivat toisiaan vastaan. Seuraava
oli leirin metsäkuntosali, jossa pääsi treenaamaan
painojen kanssa tai kokeilemaan voimiaan. Laak-
soalueen rannassa sijaitsi vauhdikas vesiseikkai-
79
lurata, joka suoritettiin ylittämällä ja alittamalla Suurimmat haasteet kohdattiin, kun laakson
esteitä vedessä. rakentaminen suunniteltiin melko myöhään ja
työmaata viivästyttivät tilaustuotteiden vaihteleva
Takapihalla sijaitsivat metsään pystytetty liikun- saatavuus. Sen lisäksi laaksossa oli paljon suuria
puurakennelmia. Laaksopäällikön ja johdon pois-
kenteluohjelma, joissa kisailtiin tikkaiden teossa saolo raksan ja purun aikana vaikutti tiedonkul-
ja kiivettiin puumajaan. Kanttilandiassa eli huvi- kuun ja tekemisen sujuvuuteen. Rekrytointi sekä
puistossa visailtiin karnevaalipeleissä ja ihasteltiin ryhmän jäsenten pitkät välimatkat toivat haastetta
maailmanpyörää. Laakson perällä sijaitsi jousiam- etäprojektiin. Laaksoalue kaventui alkuperäistä
munta sekä veitsen- ja kirveenheittelyt. Jousiam- huomattavasti pienemmäksi, mikä muutti aktivi-
munta ja maailmanpyörä olivat suunnattu samo- teettien asettelua, mutta loi lopulta laaksoon tiiviin
ajille ja sitä vanhemmille ikäkausille. yhteenkuuluvuuden tunnelman.
Isoimmat onnistumiset Kanttilaaksossa koettiin
ohjelman viihtyisyydessä ja menestymisessä osal-
listujien suosikkien joukossa. Keskiarvolta Kant-
tilaakson hauskuus sai palautteessa leiriläisiltä
arvosanan 3,9/5. Tämä ilmaisi hyvin sen, että fyy-
mieleen. Kysyimme, kokeiliko leiriläinen jotain
uutta ja ylittikö tämä itsensä, johon 41,7 prosent-
tia vastasi kyllä, 51 prosenttia hieman ja vain 7,3
prosenttia ei. Laakson tekijäjoukko ja ydintiimi
toimivat leirillä hienosti yhteen, ja pesteissä viih-
dyttiin. Sen lisäksi laaksossa oli upea tekemisen Kuva: Didrik Lundsten
meininki läpi suunnittelun ja toteutuksen.

05 LEIRIOHJELMA / KANTTILAAKSO
Kuva: Filip Eller
Kanttilaakso - näin se tehtiin
Kanttilaaksolla oli 1 päällikkö, 6 mestaria, joista
4 toimi pareittain, 13 kymppiä tai experttiä sekä
n. 70 tekijää. Tekijöiden määrä vaihteli läpi leirin,
joten tarkka määrä oli haastava laskea. Sen
lisäksi laaksossa toimi pestissä n. 10 kansainvä-
listä tekijää, joten laakson kokonaisvahvuus oli n.
100 henkilöä. Leirin aikana pestiläisten tehtävät
vaihtelivat tarpeen mukaan, sillä päivittäiset leiri-
läismäärät muuttuivat. Vaeltajia ja tekijöitä toimi
osa-aikaisissa pesteissä, kun taas laakson pääl-
likkö, mestarit, kympit ja expertit tekivät pestiään
läpi leirin.
Ohjelma suunniteltiin täysin etänä. Muutamia
pieniä tapaamisia pidettiin. Ryhmän jäsenten si-
jainnit Helsingistä Lappiin ja kotoa matkoille toivat
haasteita yhteisten kokoontumisten järjestämi-
seen. Suurin osa tapasi ensimmäistä kertaa leirillä,
vaikka Teamsissä kokouksia pidettiin yli 20. Tam-
mikuussa 2022 järjestettiin laakson etäseminaari-
päivä.
Kanttilaakson päällikkö vastasi laakson mene-
västä tavoitteesta, suunnittelun johtamisesta
sekä aikataulujen ja tehtävien ylläpidosta ryhmän
kesken. Päällikkö osallistui kasvatuksen johtoryh-
män kokouksiin ja seminaareihin, joissa päätet-
tiin yhteisiä linjoja laaksojen kesken. Mestareiden
kanssa etäkokoustettiin kuukausittain ja edis-
80
tettiin ensin laakson pääsuuntia ja sen jälkeen valmiiksi leirin puolivälin jälkeen. Uusia haasteita
päätettiin tarkemmista aktiviteeteistä. Mestarit ilmeni, kun valtaosa tärkeistä tekijöistä alkoi sai-
pestasivat tiimeihinsä kymppejä ja experttejä rastella. Leiri kuitenkin saatiin maaliin onnistu-
vastaamaan suunnittelusta. Nämä puolestaan neesti, ja ryhmä koki jälkeenpäin, että tavoitteissa
laativat arviot tekijöiden määristä sekä tarvittavis- onnistuttiin.
ta hankinnoista. Kesällä 2022 järjestettiin laakson
kaikkien tekijöiden perehdytyksiä etänä.
Leirillä aloitimme laaksopäivät yhteisillä tekijöiden
kokoontumisilla. Silloin jaettiin tekijät oikeille työ-
pisteille ja keskusteltiin päivän tärkeistä asioista
yhdessä. Omaan pestiin tehtiin perehdytys ja
tehtäviä vaihdeltiin toiveiden mukaan. Laaksopäi-
vän loputtua päällikkö ja mestarit kokoontuivat
kuulumis- ja tunteidenpurkukierrokselle, reflektoi-
maan päivän toimintaa ja suunnittelemaan seuraa-
vaa. Tämä koettiin tärkeäksi ja merkittäväksi niin
toiminnalle kuin tekijöiden jaksamiselle.
Laakson rakennelmiin ja kapasiteettiin liittyvistä
ongelmista ja epäilyksistä selvittiin. Kehityskohtei-
ta olisivat sisäisen tiedonkulun parantaminen sekä
erityisesti ennen leiriä ja raksalla läsnäoleminen.
Mestareille laaksojen kesken osoitetut vastuut
koettiin epätoimiviksi ja turhiksi, sillä ne eivät
palvelleet tarkoitusta vaikka ajatuksena olivatkin
hyviä. Vastuu jaettiin muuten tilanteeseen sopi-
villa tavoilla. Ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta
paineesta huolimatta laakson rakennelmat saatiin

05 LEIRIOHJELMA
RAUHALAAKSO
Rauhalaakso oli kolmikielinen nuorten elämää
peilaava juoniseikkailu, jossa osallistujat
pääsivät selvittämään toimittajan saappaissa
kuvitteellisen Valtion toimintaa.
Päivä alkoi koko alaleirin kesken päälavalta,
jossa seurattiin ensin juonen yhden päähenki-
lön tiedotustilaisuutta, minkä jälkeen osallis-
tujat jakautuivat ryhmissä vierailemaan neljällä
(4) eri tapahtumapaikalla ja suorittamaan akti-
viteetteja. Laaksossa suunnistettiin ActionT-
rack-sovelluksen avulla, josta nuorille avautui
juonen paljastusvideoita sitä mukaa, kun he
suorittivat aktiviteetteja. Kullekin vartiolle oli
tarjolla yhteensä kahdeksan (8) aktiviteettia eli
puolet kokonaistarjonnasta (yht. 16 kpl).
Lopuksi toimittajat kertoivat tietonsa päätoi-
mittajalle kyselyn muodossa, minkä jälkeen so-
velluksesta avautui vielä juonen paljastusvideo.
Laaksossa vartiot eivät kilpailleet keskenään
vaan mittasivat itse, kuinka hyvin olivat perillä
tapahtumista. Välillä pystyi myös hengähtä-
mään laaksoon rakennetun lavan läheisyydessä
kuunnellen live-musiikkia.
Vaikeaa
Sovelluskehitys ja ohjeistaminen, työvuo-
rosuunnittelu, laakson tavaralogistiikka
Hyvää
Kumppanuudet:Telia, Yle Uutisluokka, CMI /
Lennonit, Kierrätyskeskus ja #sovinto-hanke,
tekijöiden ryhmähenki, jonottomuus aktivitee-
teissa, tekijäviestintä
Tapahtumapaikat
Medialukutaito / mediatalo
Nyky-yhteiskunnassa rauhan teemat ovat ajan-
kohtaisia. Nuoriso käyttää paljon mediaa ja
tarvitsee työkaluja kriittiseen ajattelemiseen.
Mainokset ohjaavat ajatteluamme, keskustelu-
palstoilla saatetaan esittää aivan toista ihmistä
ja uutissisältö on jatkuvasti saatavillamme.
Neuvottelutaidot / mielenosoitus
Kohtaamme elämässä väistämättä konflikteja,
joista on hyvä päästä eteenpäin ja mielellään
rauhanomaisin keinoin. Omat mielipiteet eivät
välttämättä sovi aina suoraan yhteen muiden
kanssa – oli sitten kyse yrityksen virkistyspäi-
västä tai ihan vain näkökulmasta.
81
Empatiataidot / vapaakaupunki
Tarvitsemme ymmärrystä erilaisuudesta. Maa-
ilmaan voi ja saa vaikuttaa, missä taiteella on
rooli. Taideseinällä nuoret pääsivät yhdessä
maalaamaan kannanottonsa rauhan puolesta.
Laaksossa jokainen pääsi kokeilemaan
empatiaa käytännössä asettumalla roolipelin
kautta toisen henkilön asemaan.
Oikeudenmukaisuustaidot / valtion konttori
Suomalaiset ovat etuoikeutetussa asemassa,
mutta halusimme laajentaa näkökulmaa ja
esitellä esimerkiksi erilaisia valtiomuotoja, yh-
teiskunnan resurssien jakautumista ja korrup-
tion ilmenemistä. Oma näkökulma vaikuttaa
siihen, mitä pitää oikeudenmukaisena.
Kuva: Mirjami Niemi

05 LEIRIOHJELMA / RAUHALAAKSO
Rauhalaakso - näin se tehtiin
Rauhalaakson toimintaa johti yksi päällikkö, jonka
tiimissä oli 5 mestaria, joista neljä vastasi yhdestä
ohjelmakokonaisuudesta ja yksi laakson juonelli-
sesta kokonaisuudesta. Pestattuja kymppejä oli
yhteensä 11 ja täysi-ikäisiä tekijöitä noin 80. Lisäksi
laakson toimintaa tuki joka päivä noin 10 samoaja-
vartiota. Kaikille vapaaehtoisille mahdollistettiin
vähintään yksi vapaapäivä.
Laakson organisaatiossa oli verrattain vähän tii-
minvetäjiä, joka näkyi työkuormassa mutta posi-
tiivisessa mielessä pakotti taas jakamaan tehok-
kaasti vastuita ja hitsasi kymppitasolle saakka
ydintekijöistä hyvin toimivan ryhmän. Mestareiden
vastuujakoa helpotti jo pestaamisvaiheessa tehty
motivaatiokartoitus. Etenkin laakson mestareiden
ja kymppien keskuudessa vallitsi avoin ja toisista
huolehtiva ilmapiiri – jokainen antoi omaa panos-
taan jaksamisensa mukaan.
Päällikkö ja mestarit kokoustivat noin kolmen
viikon välein samoin kuin kympitkin projektin
vaiheesta riippuen. Aktiviteettien suunnittelu ja
kumppanuuksien esiselvitys käynnistettiin jo vuo-
denvaihteessa 2021, mikä helpotti ratkaisevasti
tekemistä keväällä 2022. Suurempia kokonaisuuk-
sia, kuten hankintoja, budjettia ja tekijätarvetta,
työstettiin kuitenkin erikseen omissa puuhiksissa.
82
Tiimi koki luontevammaksi edistää suunnitelmia paamisista, sillä sen tunnistettiin olevan samalla
ennemmin yhdessä kuin itsenäisesti kokousten suurin riski ja mahdollisuus uudenlaisen ohjelma-
välissä. laakson onnistumiselle.
Lisäksi järjestettiin Helsingissä kaksi suunnitte-
lupäivää kympeille ja mestareille lokakuussa 2021
ja huhtikuussa 2022 sekä suunnitteluviikonloppu
Evolla toukokuussa 2022. Evon seminaarissa tu-
tustuttiin leirialueeseen, kuvattiin juonivideot ja
työstettiin laakson saavutettavuutta. Tekijäpe-
rehdytyksiä järjestettiin kesäkuussa 2022 kahtena
iltana Teamsissa, jonne saatiin paikalle 50 tekijää
eli noin puolet kaikista rekrytoiduista tekijäpesti-
läisistä. Leirillä jokainen laaksopäivä alkoi kaikkien
tekijöiden infohetkellä.
Aktiviteettisuunnittelu toimi johdonmukaisesti.
Mitään suunnitelmia ei kuitenkaan lyöty lukkoon
ennen kymppien pestaamista, sillä heille annettiin
mahdollisuus antaa oma kädenjälkensä suunnit-
teluun ja sitä kautta sitoutua omiin vastuuakti-
viteetteihin. Valitut ohjelmakokonaisuudet muo-
dostettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
pohjalta.
Suurin haaste oli löytää jokaiseen aiheeseen mah-
dollisimman toiminnallinen lähestymistapa, johon Kuva: Oskari Pajunpää
kului paljon tiimin yhteistä aikaa. Laakson liikku-
misen suunnittelulle varattiin eniten aikaa live-ta-
 83
05 LEIRIOHJELMA

VÄLÄHDYSOHJELMA

Välähdysohjelma oli pop-up-henkistä ohjelmaa, Hyppytiimi vastasi urheilullisista ja liikunnallisista
joka tapahtui ohjelmalaaksojen ja yhteisohjelmi- aktiviteeteista, kuten aamun aloittaneista baletti-
en ulkopuolella. Poikkeuksena katsomuskasvatus- tai joogasessioista, erilaisista suunnistusradoista
ohjelmasta osa tapahtui yhteistyössä Rauha- ja sekä 100 osallistujan leiritriathlonista. Lisäksi mo-
Elämä-laaksojen kanssa ja osa Hiljaisena iltana, numentin edessä olevalla aukiolla järjestettiin päi-
joka oli käytännössä yhteisohjelma. Ohjelmaa vittäin vaihtuvaa ohjelmaa, kuten pallopelituokioi-
järjestivät hyppy-, hupi- ja henkitiimit. Lisäksi ta, HIIT-treenejä ja tansseja. Myös trampoliini oli
mukaan adoptoitiin radiopartio keväällä 2022.     kestosuosikki.      Suurimmat haasteet olivat viestintäpohjaisia. Esi-
Välähdysohjelma toimi tiiviissä yhteistyössä Ke- Hupitiimin tontille kuuluivat niin suositut käsityö-
hittämön kanssa. Toimintojen keskus sijaitsi Vä- ja puunsorvauspisteet kuin jonottamista miellyt-
lähtämön alueella, leirisuoran päässä Roihu-mo- tävämmäksi tekevät jonoviihdyttäjät. Käsityöpis-
numentin ympäristössä. Alueella sijaitsivat teellä leiriläiset pääsivät mm. punomaan köyttä
myös KV-lounge, Saavutettavuuden savu ja matonkuteista ja kutomaan kangaspuilla. Puun-
SP:n Parempi lippukunta -teltat. Tavoite oli ”Kajon sorvaus taas oli leirin megahitti: innokkaimmat
Narikkatori tai basaari”, jonka läpi kulkiessa löytää jonottivat 4,5 tuntia päästäkseen sorvaamaan
aina jotain tekemistä.     puisen huiviholkin.     sohjelmaa oli vaikeaa löytää ja selata, mikä verotti
   
Välähdysohjelma pyrki tarjoamaan leirillä mie- Henkitiimi vastasi Kajon katsomuskasvatuksesta
lekästä tekemistä osallistujien ja tekijöi- mm. katsomuspodcastin, iltahiljentymisten sekä
den omien aikataulujen ja pestien puitteis- koko leirin arvopohdintojen ääreen pysäyttäneen
sa. Ohjelma laadittiin periaatteella “ei kaikille Hiljaisen illan muodossa. Lisäksi monumentin
kaikkea, mutta jokaiselle jotain.”      vieressä ollut Pyhä tila ja Katsomusteltta, jossa
päivysti henkitiimin jäseniä, muodostuivat joillekin
päivittäiseksi vierailun kohteeksi.     
Radiopartio toi radioamatööritekemistä tunne-
tuksi leiriläisille ja oli välähdysryhmän kansainväli-
sin tiimi. Radiopartio liittyi välähdysohjelman alle
vasta keväällä 2022 ja toimi hyvin itsenäisesti ja
omalla kustannuksellaan, budjettia kun ei kum-
memmin enää riittänyt.     
merkiksi päällekkäisyydet johtajahuollon ohjelman
kanssa havaittiin vasta myöhäisessä vaiheessa,
triathlonin vaihto osui päällekkäin yhteisohjelmien
tarpojadiskon sisääntulon kanssa, ja suunnistus-
reitit jouduttiin suunnittelemaan uudestaan kun
kommunikaatiokatkoksen vuoksi edellisleireil-
le haettuja laajempia maankäyttölupia ei oltukaan
tällä kertaa haettu. Lisäksi Kajo Luxista välähdy-
osallistujia jonkin verran.  

Kuva: Filip Eller


05 LEIRIOHJELMA / VÄLÄHDYSOHJELMA
Välähdysohjelma - näin se tehtiin
Välähdysryhmän johdon muodostivat välähdysoh-
jelmapäällikkö, viisi (alun perin kuusi) mestaria
sekä keväästä 2022 eteenpäin radiopartiokymppi.
Lisäksi välähdysryhmän kokouksiin osallistui ak-
tiivisesti Kehittämön puolelta MÖ-mestari, jonka
tehtäviin kuului koko Välähtämön alueen aikataulu-
jen koordinointi.  tui kolmeen alatiimiin, joita johti yhteensä kuusi
Hyppytiimiin kuului suunnistuskymppi, triathlon-
kymppi, tanssikymppi, jumppakymppi, pelikymp-
pi ja kyläliikuntakymppi, jotka suunnittelivat ja
vetivät itsenäisesti oman alueensa ohjelmia tois-
tensa ja hyppymestareiden tuella. Varsinaisia te-
kijöitä hyppytiimillä ei ollut pl. triathlonin pyörät
paikoilleen siirtänyt samoajapestivartio, mutta
tarvittaessa tutut rekryttiin hommiin esimerkiksi
triathlonin vesipisteelle.  Radiopartiotiimi jakaantui kahteen alatiimiin,
Hupitiimiin kuului kaksi käsityökymppiä ja viih-
dyttäjäkymppi. Viihdyttäjäkymppi koordinoi teki-
jöidensä kanssa jonoja viihdyttäviä samoajapes-
tivartioita, joita oli leiripäivästä riippuen noin 4-6.
Käsityökympeillä oli myös apunaan samoajavar-
tioita. Kympit toivat ison määrän omaa kalustoaan
leirille, esimerkiksi kangaspuut ja poljettavan om-
pelukoneen. 
Kuva: Usva Saloheimo
Lisäksi hupimestari koordinoi yhteistyön Puunsor-
vaajat ry:n kanssa, jonka puuseppämestarit toivat
leiriin kuusi sorvia ja järjestivät sorvausohjelmaa
kuutena päivänä, mutteivät asuneet leirialueella.  tiimit kokoustivat itsenäisesti omien tarpeiden-
Henkitiimi oli välähdysohjelman suurin ja jakaan-
kymppiä. Alatiimeistä yksi keskittyi omasta katso-
muksesta iloitsemiseen, yksi katsomuksen raken-
tamiseen ja katsomusdialogiin ja yksi Hiljaisen illan
toteuttamiseen. Lisäksi tiimissä toimi ekspertti-
pesteissä esimerkiksi suntio, pappi ja elävän kir-
jaston järjestäjä, ja varmaan kaikki Hämeenlinnan
alueen sepot oli rekrytty auttamaan tiimiä jossain
pienesti.
joista toinen, suomalaisista muodostunut hoiti
leirille suurimman osan tarvittavasta tekniikasta ja
toinen, ulkomaalaisista radiopartiolaisista rekry-
toitu, vastasi aktiviteeteista. 
84
Välähdysryhmän johto kokoontui keväästä 2021
lähtien säännöllisesti kolmen viikon välein Team-
sissa, poislukien kesä- ja joulutauot. Lisäksi
sa mukaan. Leirin aikana välähdysjohto kokoon-
tui kerran päivässä päivittämään kuulumiset ja
ohjelman tilan. 
Lokakuussa 2021 järjestettiin välähdyssem-
ma, jossa mestarit ja siihen asti pestatut kympit
näkivät toisensa ensimmäistä kertaa livenä.
Semmasta saadun lähipartiobuustin jälkeen vä-
lähdysohjelman suunnittelu eteni aivan uudella
ponnella, ja tästä innostuneena huhtikuussa 2022
järjestettiin Välähtämön yhteinen semma, jossa
välähdysohjelman ja Kehittämön toimijat pääsivät
tapaamaan toisiaan ennen kuin leirillä puljattiin
kaikki samalla tontilla.
06
INFRA JA
RAKENTEET →
→
→
Corego-yhteistyö-koordinointiryhmä 86
Havalojämy 88
Huolto 92
→ Tekniikka 97
→ Muonitus 100
→ Turvallisuus 101
→ Tiedonhallinta leirillä 104
 86
06 INFRA JA RAKENNE

COREGO-YHTEISTYÖ- Leirirekisteri  Leirirekisterin toimintaa kehitettiin projek-

KOORDINOINTIRYHMÄ
tin aikana vastaamaan partiotapahtumien
Leirirekisterillä tarkoitettiin leirin osallistuja- tarpeita mutta kehitettävää jäi; seuraavaksi
tiedon hallintaan ja kulunvalvontaan tarkoitet- tulisi parantaa Kuksa-rajapintaa leirirekisteriin,
tua CoreGon pilvipohjaista tietojärjestelmää, selainkäyttöliittymän käytettävyyttä, läsnäoli-
Kajon CoreGo-yhteistyöhön sisältyi tapahtumasovellus, leirirekisteri, joka sai ilmoittautumiset ja niiden päivitykset joiden raportin kattavuutta, pääsylippujen au-
verkkokauppa, maksurannekkeet, maksulaitteet, sekä lukijalaitteet. yöaikaan tehdyssä ajossa partiolaisten jäsen- tomaattista generointia, sekä tietoturvaa. 
Nämä toiminnot sisälsivät paljon yhtymäkohtia ja niiden rekisteristä (Kuksa). Leirirekisterin käyttäjiä
olivat leirin tekijät, suurimpana käyttäjäryh-
koordinoinnista vastasi yhteistyöryhmä, johon kuului osallistujat
mänä leirilippukuntien vetäjät (yleensä 3-6 NFC-rannekkeet eli
tiedonhallinnasta, projektitoimistosta, osallistujapalveluista sekä henkilöä). Henkilökohtaisilla tunnuksillaan lei- leiritunnisteet
myynnistä.   rirekisteriin kirjautuneita käyttäjiä oli Kajolla
996 henkilöä. Lisäksi leirirekisteriä käytettiin CoreGon NFC-rannekkeet toimivat Kajon leiri-
Tapahtumasovellus eli Kajo Lux  langattomilla lipunlukulaitteilla ilman käyttäjän tunnisteina ja ne jaettiin kaikille leirin osallis-
rekisteröitymistä.  tujille, kullekin ikäkaudelle oma värinsä. Leirillä
Leirisovellus Kajo Luxin kehitettiin hyödyntäen Leirisovelluksen tarkoituksena oli toimia ajan- myös alle 12-vuotiaat saivat oman ikäryhmänsä
CoreGon tapahtumasovelluspohjaa. Osa sovel- kohtaisena ja helppokäyttöisenä viestintäkana- Leirirekisteri yhdisti ilmoittautumisessa ke- värisen NFC-rannekkeen. Rannekkeen avulla
luksen toiminnoista kehitettiin itse eri sovel- vana leirin osallistujille sekä tarjota hyödyllisiä rättyyn henkilötietoon alaleiri- ja leirilippukun- lukulaitteilla voitiin kirjata henkilö sisään ja
luskehitysmenetelmillä. Kehityksen pohjaksi toiminnallisuuksia kuten osallistujan päivä- tatiedon, tiedon kunkin osallistujan leiripäivä- ulos leiriltä sekä hakea hänen henkilötietojaan.
kerättiin leirin tekijöiltä ja osallistujaryhmiltä aikataulun, leirialueen kartan, interaktiivisen määristä, QR-koodin muodossa luettavan leirin NFC-ranneke palveli hyvin leiritunnisteena ja oli
toiveita ja tarpeita leirisovellukseen liittyen. varustelistan ja leirin työkkäripalvelut. Lisäksi pääsylipun, leirirannekkeessa olevan etäluet- palautteen mukaan myös turvallisena pidetty
Sovelluskehityksen tukena oli Kajon palvelu- sovellus sisälsi paljon tietoa Kajosta ja sen oh- tavan tunnisteen, mahdolliset pääsyliput esi- maksutapa.
muotoiluorganisaatio, jonka asiantuntemusta jelmasta, ohjeita osallistujille ja muuta leiriar- merkiksi erityisruokailuun, linkin osallistujan
käyttäjälähtöisestä suunnittelusta hyödyn- jessa tarvittavaa tietoa. Sovelluksessa oli myös tarkempiin henkilötietoihin Kuksassa, sekä
nettiin kehityksen aikana ja testausvaiheessa. tiedotusosio, jossa julkaistiin leirin aikana tosiaikaisen tiedon läsnäolosta leirialueella.
Leirin aikana Kajo Luxia päivitettiin ja kehitet- lukuisia viestinnällisiä tiedotteita, joiden täytyi Käyttöoikeuksilla rajattiin pääsyä käyttäjän
tiin aktiivisesti, ja se toimi yhtenä pääasial- tavoittaa mahdollisimman suuri osa leiriläisis- pestin tarpeita vastaavaksi niin, että nähtä-
lisista viestintäkanavista osallistujille. Kajon tä. Kajo Luxissa osallistuja tai hänen huoltajan- vissä oli tarpeelliset toiminnot ja tarpeellinen
jälkeen Kajo Lux muotoillaan uudelleen niin, sa pystyi lataamaan rahaa käytettäväksi osal- joukko osallistujia.  
että sovellusta voidaan hyödyntää muilla parti- listujan maksurannekkeella. Leirisovelluksen
oleireillä yhteistyön CoreGon kanssa jatkuessa.  asensi noin 18 000 henkilöä. 
 87
06 INFRA JA RAKENNE / COREGO-YHTEISTYÖ-KOORDINOINTIRYHMÄ

Lukijalaitteet
Rakennusleiristä lähtien käytössämme oli CoreGon
lainaamia lukulaitteita 24 kpl portilla, asiakaspal-
velupisteissä ja keittiöillä. Vierailupäivän ajaksi
saimme 40 laitetta lisää. Näistä osaa käytettiin
leirialueen ulkopuolella. Lukulaitteet olivat käy-
tännössä säänkestäviä matkapuhelimia, joissa
käynnistettävä partiolaisille räätälöity TicketRea-
der-sovellus luki QR-koodeja kameralla ja rannek-
keita NFC-lukijalla, sekä tarkisti näiden voimassa-
oloajan leirirekisteristä 4G-puhelinverkon kautta.
Partioversiosta oli pyynnöstämme poistettu “hen-
kilökunnan” mahdollisuus katsoa henkilötietoja
ilman sisäänkirjautumista. Seuraavia tapahtumia
varten tulisi kehittää sovelluksen käytettävyyttä
lipun hyväksymisessä.
käyttää, kun oppi löytämään tarpeelliset toiminnot.
Ajoittain raporttien latautumisen kanssa saattoi
olla ongelmia, mutta pääsääntöisesti toimi hyvin.
Cloudissa pystyi luomaan helposti myös uusia
tuotteita ja hallinnoimaan jo luotuja tuotteita. Ra-
porteilta näkyi myyntien lisäksi myös rannekkeille
ladatun rahan määrä, joka auttoi hahmottamaan
leirillä olevaa kysyntää. Erilaisten maksupäättei-
den määrä yksittäisellä pisteellä saattoi olla suuri,
koska kaikki maksutavat eivät olleet käytössä
kaikilla laitteilla. Eriyisen harmillinen sattumus oli,
että maksurannekkeiden siru ei toiminut kaikilla
päätteillä. Ensi kerraksi tämän korjaaminen hel-
pottaisi tekijöiden toimintaa kassalla. CoreGon
lähituki leirialueella oli suureksi avuksi erityisesti
leirin alussa.
ja korvaavia QR-koodeja läheteltiin tilaajille. Asia-
kaspalveluun kannattaa siis tulevissakin tapahtu-
missa resursoida tekijöitä. Valinnaisten ohjelmien
varaamisen osalta paikat lisättiin tuotteiksi verk-
kokauppaan ja ne ajastettiin tulemaan näkyviin
tapahtumaa edeltävän päivän aamuna. Lisäksi
tapahtumien järjestäjille toimitettiin näkymä hal-
linnointisivun tilastot-näkymään, josta he pystyivät
seuraamaan ilmoittautuneiden määriä ajantasai-
sesti. Verkkokauppapohjan käyttö tähän tarkoituk-
seen vaati paljon käsityötä tuotteiden luonnissa;
tämä olisi ratkennut rajapintaratkaisulla. Asiak-
kaan näkymä verkkokaupassa taas kaipasi linkitys-
mahdollisuutta suoraan suodatettuun näkymään.

Maksupäätteet
Maksupäätteitä käytettiin kahviloissa, jäätelöki-
oskeissa, leirihotellissa, leirimyymälässä ja vierai-
lupäivän lipunmyynnissä portilla ja parkkipaikalla.
Maksulaitteilla pystyi vastaanottanmaan maksuja
käteisellä, kortilla ja maksurannekkeella. Maksu-
ranneke oli suosittu ja sen vuoksi käteisen määrä
jäi vähäiseksi. Maksupääteille pystyi luomaan va-
likoiman jokaiselle pisteelle tarpeiden mukaan.
Maksupäätteitä hallinnoitiin CoreGoCloudin kautta,
josta sai myös myyntiraportit. Cloudi oli helppo
Verkkokauppa
CoreGon tarjoamaa verkkokauppapohjaa käytettiin
Kajolla useampaan tarkoitukseen, mm. vierailupäi-
vän lippujen myyntiin sekä valinnaisten ohjelmien
varaamiseen. Verkkokauppapohja palveli perus-
tarpeita hyvin mutta myös joitakin haasteita ha-
vaittiin. Vierailupäivän lippujen myynnissä palvelun
kanssa oli joitakin haasteita: yhdestä tuotteesta
oli kadonnut QR-koodi, monien asiakkaiden liput
eivät olleet menneet perille ja osan roskapostiin. Kuva: Veera Melvasalo
Tämä aiheutti paljon sähköpostitse ja puhelimitse
käytävää asiakaspalvelua, kun kadonneita lippuja
 88
06 INFRA JA RAKENNE / HAVALOJÄMY

HAVALOJÄMY

HaVaLoJämy eli tuttavallisimmin Kajon Tavara & Toimitus tarjosi leirillä tarvittaville tavaroille ja palveluille
hankintapalvelut ostoihin, lahjoituksiin, sponsorointeihin sekä tavaralainauksiin, henkilökuljetuspalvelut leirin
sisäiseen henkilöliikenteeseen, kuljetuspalvelut tavaroille toimitettuna leirin varaston kautta käyttäjälle ja
tavaroiden palautukset, sekä tehokkaan jälleenmyynnin ostetuille ja lahjoitetuille tavaroille. Varaston organisaatio
toteutti myös leirin löytötavaroiden keräämisen ja hallinnoinnin. 

Kajon Tavara & Toimitus koostui neljästä tiimistä: ja kuljetusten osalta yhteistyö muun organisaa- mukaiseen toimintaan, neuvomalla Hankuttimen
hankinta, varasto, logistiikka, ja jälleenmyyn- tion kanssa toimi pääsääntöisesti hyvin, mutta käytössä, kartoittamalla potentiaalisia tuotteita/
ti. Jokainen tiimi hoiti itsenäisesti oman vas- palveluorganisaation osalta näiltä osin yhteinen palveluita ja toimittajia sekä tukemalla toimittaja-
tuualueensa, mutta tiimien mestarit tekivät tiivistä päämäärä ei aina ollut yhtenevä. Organisaatiot sii- keskusteluissa (jos osa-alue halusi itse hoitaa han-
yhteystyötä tiedonkulun ja yhteisten tehtävien hal- loutuivat, joka aiheutti päällekkäisiä toimintoja ja kinnan). Osa-alueiden vahva tuki osoittautui hyvin
linnan osalta. Jokaisella tiimillä oli oma organisaa- resurssien hukkakäyttöä eikä yhteisesti sovituista toimivaksi malliksi ja saikin kiitosta leiriorganisaa-
tio toteuttamaan tiimin vastuualuetta.   asioista aina pidetty kiinni. tiolta.  
Jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja ongelmien
HaVaLoJämy:n johtoryhmän muodostivat ryhmän minimoimiseksi voisi ylätasolla ajatella vain yhtä Hankintojen tärkeimmät lukemat: 5204 hankin-
molemmat päälliköt, kaksi hankintamestaria, va- infrastruktuuri-organisaatiota, jossa olisi mukana tapyyntöä, joista 3831 organisaation hankkimia
rastomestari, kaksi logistiikkamestaria, jälleen- HaVaLoJämyn lisäksi myös Kajon Palvelu osa- nimikkeitä ja 1373 tilaajien itse hankkimia. Nämä
myyntimestari ja hankintajärjestelmäasiantuntija.   alueet.  tilattiin 262 erillisessä hankinnassa. 

Kuva: Helena Hornborg
Edellisistä leireistä poiketen hankinta, varasto,
kuljetus ja jälleenmyynti oli tällä kertaa sijoitettu
samaan organisaatioon yhteistoiminnan tehosta-
miseksi ja paremman tavaroiden hallinnan varmis-
tamiseksi. Tämä ratkaisu osoittautui toimivaksi ja
etenkin hankittavien tavaroiden koko ketju saatiin
toimimaan tehokkaasti. Tavaroiden hankintojen
Hankittavien tuotteiden laaja skaala ja osittain
Hankinta  epämääräiset pyynnöt aiheuttivat hankinnalle en-
nakoitua enemmän työtä ja selvittelyä. Esimerkiksi
Hankinnan tiimissä oli kahdeksan (8) hankin- samaa tuotetta saattoi olla useammalla hankin-
taeksperttiä, jotka toimivat hankintatarpeiden tapyynnöllä hieman eri nimellä tai kirjoitusasulla
suunnittelu- ja keräämisvaiheessa nimettyjen (esim. ”tietokone”, ”läppäri”, ”kannettava”, ”kannet-
osa-alueiden tukena mm. ohjeistamalla prosessin tava tietokone”), minkä vuoksi hankintapyyntöjen

06 INFRA JA RAKENNE / HAVALOJÄMY
kokoaminen hankittaviksi kokonaisuuksiksi (kaikki
kannettavat tietokoneet yhden kokonaisuuden alle)
vaati huomattavan paljon aikaa ja hankintapyyntöjen
läpikäymistä pyyntö kerrallaan, jotta todellisuudessa
samanlaiset tuotteet tunnistetaan.   300 m2:n kokoinen teltta, jossa oli vanerista tehty
Työmäärästä johtuen toimittajien kilpailutukset
venyivät pitkälle loppukevääseen hyvistä suunnitel-
mista huolimatta. Työmäärään vaikutti myös puu-
tavaran hinnannousu ja rajallinen  saatavuus, jonka
vuoksi puutavaran käyttökohteissa jouduttiin mietti-
mään vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hankinnan puolella
etsimään vaihtoehtoisia toimittajia ja korvaavia
tuotteita.
Hankintajärjestelmän (Hankuttimen) kehitystyö
aloitettiin alkukeväästä 2021 ja syksyllä Hankutin oli
testausvalmiudessa. Testauksessa ja käyttökoulu-
tuksessa meni oletettua kauemmin, mutta onneksi
tuotantoon käyttöönotto saatiin hoidettua siihen
mennessä, kun oli aika aloittaa hankintapyyntöjen
syöttäminen järjestelmään. Käytön aikana törmättiin
muutamiin vikoihin ja parannusehdotuksiin, jotka
saatiin korjattua nopeasti. Muista parannustoiveis-
ta kerättiin listaa, jotka priorisoidaan ja käydään
järjestelmätoimittajan kanssa läpi syksyn aikana.
Tavoitteena onkin, että Hankutin on käytössä myös
seuraavilla Suomen Partiolaisten ja piirien suurta-
pahtumilla mahdollisimman paljon.  Hankuttimen tilaukset aina vastanneet saapuneita
Varasto ja löytötavarat  Toimituksia jouduttiin toimittamaan tilaajille osittain
Kajon keskusvarasto sijaitsi ns. logistiikkakolmios-
sa leirialueen pohjoisosassa. Varastona toimi n.
pieni lastauslaituri, osassa telttaa vanerilattia ja
loppuosassa telttaa maalattia. Varastoon kuljettiin
päädyissä olevista ovista. Varastoteltan toisessa
päädyssä toimi leirin aikana löytötavaratoimisto.
Varastossa oli käytössä pumppukärryt sekä säh-
kötrukki tavaroiden siirtelyyn. Hyllyjä oli varattu
varaston käyttöön, mutta ne saapuivat niin myöhään,
että jäivät vain löytötavaratoimiston hyödynnettä-
viksi.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan suurin osa lat-
tiapinta-alasta olisi ollut vaneria, jossa tavaroiden
siirtely pumppukärryillä olisi onnistunut. Kustannus-
ja saatavuusongelmien takia siitä jouduttiin luopu-
maan.
Tavaran saapuessa kuorma tarkastettiin ja tavarat
jaettiin tilaajakohtaisesti kuormalavoille. Keräyslis-
tat saatiin siirtämällä Hankuttimen tiedot Exceliin
ja muokkaamalla tätä tiedostoa. Tavaroiden kir-
jaaminen Hankuttimeen saapuneiksi ei onnistunut
varaston toimesta alun resurssipulan takia eikä
tilauksia. Muualle kuin keskusvarastoon saapuneista
tavaroista ei varastossa ollut riittävän hyvää tietoa.
vajaina, koska varastoon tarvittiin lisää tilaa. Yhteis-
työ eri tilaajatahojen sekä logistiikan kanssa toimi
kuitenkin hyvin ja saapunut tavara saatiin sujuvasti
liikkumaan. Tilaajat olivat osittain epätietoisia siitä,
mistä mitäkin nimikettä pitäisi noutaa, kun osa tava-
roista piti noutaa tekniikan varastosta. Lisäksi itse
hankittavista nimikkeistä oli epäselvyyttä.
Leirin aikana varastossa oli hyvin rauhallista. Leirin
päätyttyä osa tavarasta palautui varastoon ja sitä
kautta joko jälleenmyyntiin tai palautettavaksi toi-
mittajalle.
Löytötavarat  ja turvallisuuden logistiikat. Ryhmän tehtävä oli
Löytötavarapisteitä oli leirillä n. 30 kpl ja nämä sijait-
sivat alaleireissä, osallistujapalveluiden pisteissä,
ohjelmalaaksoissa, saunoilla ja keittiöillä. Ne tyhjen-
nettiin löytötavaratiimin ja logistiikan toimesta päi-
vittäin.  kuljetuksia Evolta Hämeenlinnaan ja Hämeenlinnas-
Saapuneet löytötavarat kuivatettiin ja merkittäväm-
mät tavarat kirjattiin eOmistaja-ohjelmaan. Koko
nimellä tai leirilippukunnan numerolla varustetut
tavarat palautettiin alaleireihin. Tavarat lajiteltiin
laatikoihin kategorioittain. Alusvaatteet laitettiin
roskiin parin päivän säilytyksen jälkeen.  kennusleirin alusta hankituilla työkoneilla ja pesta-
Leirin päätyttyä löytötavaratoimisto palveli vielä n.
89
vuorokauden ajan ja sen jälkeen tavarat lajiteltiin
arvotavaroihin, lahjoitettaviin sekä roskiin. Arvota-
varat toimitettiin Suomen Löytötavarapalvelulle ja
lahjoitettavat Hyvinkään Pelastakaa Lapset ry:lle. He
vastaanottivat myös pesemättömät vaatteet. 
Löytötavaroita kertyi arviolta n. 4 000 – 6 000 kpl. 
Logistiikka 
Logistiikkaorganisaation tehtävä Kajolla oli suunni-
tella ja toteuttaa leirin sisäinen tavara- ja henkilölo-
gistiikka erinäisillä työkoneilla ja ajoneuvoilla sekä
toimivalla logistiikkatiimillä, pois lukien muonituk-
sen, vierailupäivän, saapumisen sekä poistumisen
myös tukea muita organisaatioita kalustotarpeissa
muun muassa hankkimalla näille yhteisessä kilpai-
lutuksessa tarvittavia työkoneita ja/tai ajoneuvoja.
Logistiikkaorganisaation vastuulle kuului myös te-
kijäparkin organisointi kuljetuksineen sekä henkilö-
ta Evolle ennen varsinaista leiriä ja leirin päätyttyä.
Kaikki leirin aikaiset kuljetustehtävät hallittiin leirin
käytössä olleella pilvipohjaisella JIRA-tehtävienhal-
linta ohjelmistolla. 
Logistiikka mahdollisti Kajon toteutumisen jo ra-
tuilla kuljettajilla.  Eri organisaatioita myös tuettiin
voimakkaasti tavaroiden noutamisessa leirialueelle.

06 INFRA JA RAKENNE / HAVALOJÄMY
Varsinaisen leirin aikana logistiikkaorganisaatio
auttoi huolto-organisaatiota muun muassa käsien-
pesupisteiden veden täytöissä ja ympäristöorga-
nisaatiota jätepisteiden tyhjennyksissä. Henkilö-
logistiikkaan panostettiin varsinaisen leirin aikana
vahvasti. Tekijäparkin tarvitsema liikenne yllätti
ja ylitti tarjolla olleen kapasiteetin muutamina
päivinä. Saavutettavuuskuljetukset toimivat var-
sinaisen leirin aikana sujuvasti kahden inva-auton
sekä huolellisten kuljettajien toimesta. Purkulei-
rillä logistiikkaorganisaation toiminta mahdollisti
sujuvan ja tehokkaan purun työkoneiden ja muun
kuljetuskaluston avulla ammattitaitoisine kuljetta-
jineen.  myyntikanavat myydä mahdollisimman tehok-
Logistiikkaorganisaation vastuu hoitaa leirin
tavara- ja henkilölogistiikka oli suurelta osin on-
nistunut kokemus, joka onnistui ison tiimin tiiviillä
ja saumattomalla yhteistyöllä. Organisaatiomme
onnistui pestaamaan osaavia sekä uusia asioita
innokkaasti oppivia henkilöitä, niin kuljettajia kuin
kuljetuskympin sekä ajojärjestelijät, joiden avulla
organisaation toiminta oli sulavaa.   Jälleenmyynnin tiimi koostui mestarista, kympistä
Jatkoa ajatellen kehitettävää löytyy myös paljon.
Yksi iso tarve näin isossa organisaatiossa on
suurempi määrä tekijöitä; yksi kymppi ei riitä ja
neljä ajojärjestelijää on myös liian pieni määrä.
Vastuunjako tulee myös tehdä selvemmin alusta
alkaen henkilö- ja tavaralogistiikan osalta ajojär-
jestelijöille. Kehitettävää on myös eri organisaati-
90
oiden yhteistyössä ja selkeässä vastuunjaossa: so- Tuotekuvaston kokoaminen tapahtui käytännös-
vituista asioista tulee pitää kiinni ja tehdä yhdessä sä vasta leirin aikana ja kuvaston kokoaminen
leiriä kohti yhteistä päämäärää. Seuraavaa leiriä oli hidasta. Jälleenmyyntiin tulevien tavaroiden
tehdessä voisi myös miettiä kaiken logistiikan kuvasto julkaistiin Facebookissa ja sitä ylläpidet-
yhdistämistä yhteen organisaatioon toimintojen tiin ja päivitettiin leirin aikana. Paperinen jälleen-
tehostamiseksi. Nyt haasteita aiheutti resurssien myynnin kuvasto oli leirin aikana katsottavissa
päällekkäisyys ja logistiikan vastuiden viestinnälli- leirimyymälässä ja sitä kautta pystyi tekemään en-
set ongelmat.  nakkovarauksen myytäviin tavaroihin. Varsinainen
tavaroiden jälleenmyynti aloitettiin jo viimeisenä
leiripäivänä varastoteltassa, jolloin lippukunnilla
Jälleenmyynti  oli mahdollisuus käydä ostamassa hankkia toimin-
nalleen tarpeellisia tavaroita edulliseen hintaan
Jälleenmyynnin tehtävänä oli miettiä keinot ja ennen poistumista. Leirin ulkopuolisille ostajil-
le jälleenmyynti avattiin vasta kolme päivää sen
kaasti pois kaikki sellainen hankittu tavara mikä jälkeen, kun leiri oli loppunut. Ulkopuolisia ostajia
oli tarpeetonta leirin jälkeen, ja joka olisi muuten kävi jo ennen huutokauppaa useita ja iso osa ta-
häipynyt tai mennyt roskiin. Tämä toteutettiin sel- varoista saatiin myytyä jo ennen huutokauppaa.
vittämällä Hankuttimesta etukäteen mahdolliset Purkuleirin päätteeksi pidetty huutokauppa ei to-
myyntiin tulevat tavarat sekä kartoittamalla raken- teutunut täysin toivotunlaisena, sillä huutokaup-
nusleirin ja varsinaisen leirin aikana organisaation paan osallistui merkittävästi odotettua vähemmän
käytössä olevia jälleenmyyntikelpoisia tavaroita.  huutajia ja myyntihinnat jäivät alhaisiksi. Tosin,
huutokauppaan jääneiden tavaroiden määrä jäi
vähäisemmäksi kuin odotettiin. 
ja neljästä tekijästä. Osa tekijöistä saapui vasta
purkuleirille. Todellinen tekijätarve olisi ollut kuusi Jälleenmyynnin toteuttamiseen varastoteltta oli
henkilöä purkuleirin aikaisen tehokkaamman toi- onnistunut valinta ja valitut maksutavat, pankki-
minnan takaamiseksi. Pestaamisen haasteena kortti ja MobilePay, toimivat hyvin. Jälleenmyynnin
oli etenkin se, että pestin pääasiallinen toteutu- lopullinen kertymä oli noin 37 000 €. Jälleenmyyn-
misajankohta oli vasta purkuleirillä ja pestikone ti oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja huutokaupan Kuva: Filip Eller
mahdollisti lähinnä vain leirin aikaisten pestien jälkeen jäljelle jääneiden kaatopaikalle menneiden
tekijätarpeen täyttämisen.  tavaroiden määrä oli varsin vähäinen. 

06 INFRA JA RAKENNE / HAVALOJÄMY
HaVaLoJämy-ryhmän toiminta
HaVaLoJämyn organisaatio oli leirin aikaisessa
vahvuudessa kaiken kaikkiaan noin 70 henkilöä:
hankinta 2+1+8, varasto ja löytötavarat 1+3+10, lo-
gistiikka 2+1+4+30, jälleenmyynti 1+1+6. Päälliköt
pestattiin elokuussa 2020, mestarit ja hankinta-
järjestelmä ekspertti maaliskuussa 2021, kympit
ja muut ekspertit kesä-elokuussa 2021, ja tekijät
tekijäpestauksen aikataulun mukaan. Mestaripes-
tit olivat paripestejä, mutta kaikkiin pesteihin ei
saatu molempia mestareita pestattua. Jälkikiteen
kokonaisuutta ajatellen olisi ollut tarvetta saada
enemmän vastuullisia tekijöitä etenkin logistiikkaan,
jolloin pestit eivät olisi paisuneet liian isoiksi. Myös
rakennus- ja purkuleirillä ammattitekijöitä ei ollut
tarpeeksi.
HaVaLoJämyn johtoryhmä (päälliköt+mestarit+-
hankintaekspertti) vastasi ryhmän kokonaisuuden
toteuttamisesta ja kokousti Teamsillä kolmen viikon
välein sekä piti suunnitteluprojektin aikana kolme
live-seminaaria: heinäkuu 2021, syyskuu 2021 ja
huhtikuu 2022. Helmikuuksi suunniteltu live semi-
naari muutetiin COVID:in takia etälauantaiksi. Tii-
meillä oli omat johtoryhmänsä ja he pitivät omia ko-
kouksiaan tarpeen mukaan.
HaVaLoJämyssä johtaminen perustui luottamuk-
seen ja vastuun antamiseen tiimeille, jotka hoitivat
omat osa-alueensa varsin itsenäisesti. JoRy:ssä
seurattiin suunnittelujen etenemistä leirin aika-
taulun ohjaamana ja keskusteltiin eteenpäin me-
nemisen haasteista ja niiden ratkaisemisista.
Päälliköiden leirinaikaiseksi rooliksi muodostui
ryhmähengen luominen ja ylläpitäminen, tulipalo-
jen sammuttaminen, asioiden sujuvuuden varmis-
taminen, rajapintakeskustelujen käyminen ja sekä
ryhmän linkkinä toimiminen RaPuLa JoRyyn.
HaVaLoJämy-tiimiin onnistuttiin pestaamaan hyviä
ja osaavia tekijöitä. Onnistumiseksi voidaan laskea
myös aikaansaatu HaVaLoJämyn JoRyn ja kaikkien
tiimien hyvä ja kannustava yhteishenki, sekä viihty-
minen pesteissä. Mm. leirin aikana tekijältä kuultu
kommentti “En jaksanut olla leirilippukunnassa
vaan tulin mieluummin tänne, kun täällä on parempi
meininki” oli parasta palautetta. Hyvä henki auttoi
jaksamaan haasteiden keskellä. Tiimit onnistuivat
myös hyvin omien suunniteltujen toimintojensa to-
teuttamisessa. Hankutin osoittautui hyväksi työ-
kaluksi hankintojen johtamisen osalta ja logistiikan
johtamista auttoi Jiran käyttö tehtävien hallinnassa. 
Yleistä stressitason nousua tekijöillä aiheutti han-
kintaehdotusten myöhäinen deadline Hankuttimeen,
joka jätti hankintojen selvittämiselle ja varsinaiselle
hankkimiselle liian vähän aikaa. Myös leirin sisäises-
sä henkilölogistiikassa johtamishaasteita aiheutti yl-
lättävän suuri kuljetusten määrä sekä tekijäparkkiin
että Hämeenlinnasta leirille ja takaisin. Rakennus-
leirin aikana varaston toiminnan johtamista haittasi
tekijöiden vähyys ja hankittujen tavaroiden saapu-
misaikataulun epämääräisyys.
Rakennusleirin ja osin myös leirinkin aikana tekijöi-
den unen puute ja yleinen väsyminen aiheutti tiimin
sisäisiä mutta myös ulospäin näkyviä pieniä kon-
flikteja, jotka vaativat päälliköiltä ennaltaehkäisyä,
tilanteisiin puuttumista ja purkukeskusteluja. Joh-
tamisessa näkyi mestareilla ja osin myös päälliköillä
liika itse tekeminen, joten delegoimista olisi kaivattu
lisää. Osin tähän johti liian vähäinen tekijämäärä ja
myöhäinen pestaaminen, jolloin mestareiden piti
tehdä asiat itse eikä niitä ollut mahdollisuus delegoi-
da. 
91
HaVaLoJämyssä suurin yksittäinen turhautuminen
aiheutui tekniikan ja osin myös huollon huonosta
asenteesta HaVaLoJämyä kohtaan ja yhteisesti so-
vittujen asioiden noudattamatta jättämisestä. Tämä
tilanne aiheutti leirillä myös johtamishaasteita tiimin
sisällä ja tsemppaamista vaadittiin ajoittaisen moti-
vaatiopulan ja turhautumisen esiintyessä. 
HaVaLoJämyn eri osa-alueiden yhteen organi-
saatioon laittaminen oli onnistunut tapa toimia ja
helpotti kokonaisuuden johtamista ja kriittisten
tiimien välistä tiedonvälitystä. Jatkossa kuiten-
kin kannattaa pohtia pitääkö myös muita liittyviä
osa-alueita yhdistää samaan tukiorganisaatioon,
jotta vältetään nyt leirin tekemisen aikana esiinty-
neet erovaisuudet yhteisissä päämäärissä.

06 INFRA JA RAKENNE
HUOLTO
Ympäristö
Ympäristöpalveluiden tehtävänä oli huolehtia
leirin vessojen ja vessojen käsienpesupisteiden
hygieniasta ja harmaavesirunkolinja ylläpidos-
ta, sekä leirillä syntyvien jätteiden asianmu-
kaisesta käsittelystä. Jäteastiat tyhjennettiin
leirillä päivittäin joko pakkaavan jäteauton
avustuksella tai yhteistyössä logistiikka orga-
nisaation kanssa. Ympäristöryhmällä oli leirin
aikana käytössä kaksi huoltomönkijää peräkär-
ryillä varustettuna. Tämä mahdollisti nopean
reagoinnin palvelun tuottamisessa. Tiimin pää-
tavoitteena oli että roskat päätyisivät oikeisiin
paikkoihin. Vessakokemuksesta tavoiteltiin
siistiä ja miellyttävää. Tavoitteena oli myös kas-
vattaa leiriläisten ja pestissä olevien ympäris-
tötietoutta.
Kajon ympäristötiimi koostui kahdesta ympä-
ristömestarista. Heidän tehtävänä oli johtaa
ympäristöryhmää ja he olivat päävastuussa en-
nakkosuunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi
organisaatioon kuului yksi wc-huoltokymppi,
joka oli vastuussa vessojen huoltotiimin johta-
misesta. Kaksi jätehuoltokymppiä olivat vas-
Kuva: Tuomas Jokinen tuussa lajittelutiimin tekijöiden johtamisesta.
92
Tekijöitä ympäristötiimissä oli n. 20 henkilöä.
Leirin aikana päivittäisten toimintojen pyörittä-
miseen osallistui useita samoaja-vartioita.
Suurimpia onnistumisia oli jätteiden onnis-
tunut käsittely. Jätteitä kerättiin pakkaavalla
jäteautolla (bio- ja energiajae), tämä helpotti
leiriorganisaation toimintaa merkittävästi.
Muonituksen tekemä ratkaisu lounaan ja päi-
vällisen biojätteen palautuksesta toimittajalle
helpotti biojätteen käsittelyä merkittävästi.
Suurimmaksi haasteeksi leirin aikana muo-
dostui ongelmat vessojen tyhjennyksistä. Ul-
kopuolisen toimittajan tekemät tyhjennykset
eivät onnistuneet leirin ensimmäisinä päivinä
ja tämä aiheutti puolestaan haasteita leiriläis-
ten arjessa. Leirin loppua kohden palvelutasoa
saatiin nostettua. Tulevaisuudessa on tärkeää
painottaa toimijalle, että kaikki vessat tulee
tyhjentää yöaikaan, sillä päiväaikaan vessojen
tyhjentäminen on todella haastavaa, sillä koko
leiri on liikkeellä leirialueella. 
Tulevaisuudessa ympäristöpalveluissa on syytä
pohtia tulisiko jäte- ja wc-palvelut tilata eri toi-
mittajilta toimintavarmuuden takaamiseksi.

06 INFRA JA RAKENNE / HUOLTO
Saunat ja suihkut
Sauna- ja suihkupalvelutiimin tehtävänä oli
toteuttaa elämyksellinen saunomis- ja pesey-
tymismahdollisuudet leiriläisille moninaisuus
huomioiden. Tiimin vastuulla oli saunojen- ja
suihkujen ylläpito leirin aikana yhteistyössä
tekniikan kanssa.
Sauna- ja suihkuryhmä tarjosi  leirin aikana
leiriläisille kaksi suihku- ja sauna kompleksia  suihkut toimivat suunnitelmien mukaisesti.
leirialueen eteläisellä ja pohjoisella alueella.
Pukuhuoneissa leiriläisten oli mahdollista säi-
lyttää omia tavaroitaan henkilökohtaisissa
koreissa. Suihkurakennuksen puolella jokai-
selle leiriläiselle tarjottiin lämmin juokseva
vesi. Suihkutiloissa oli runsaasti suihkupäitä
käytössä. Lisäksi sauna- ja suihkutiimi tarjosi
yksilösuihkut niitä tarvitseville henkilöille.
Kaikki sauna- ja suihkupalvelut olivat valaistuja.
Palvelun tavoitteena oli tuottaa turvallinen ja
helppokäyttöinen ja helppohoitoinen sauna- ja
suihkukompleksi.  Kajoa varten Suomen Par-
tiolaisten kiuaskapasiteettia lisättiin neljällä
uudella kiukaalla.
93
Sauna- ja suihkuorganisaatio koostui kolmesta
mestarista. Lisäksi organisaatiossa oli mukana
neljä kymppiä ja samoajavartioita.
Leirin aikana saunat- ja suihkut palvelivat lei-
riläisiä aamusta myöhäiseen iltaan. Leiriläisil-
lä oli mahdollista peseytyä itselleen sopivana
ajankohtana leiripäivän aikana. Leirin aikana
palvelut toimivat suunnitellusti. Saunat ja
Pestiläisten määrä olisi riittävä, pestivartiois-
sa kiertäneet samoajat pääsivät tutustumaan
saunojen ja suihkujen toimintoihin ja osallistu-
maan niiden ylläpitoon.
Ruuhka-aikoina varsinkin pukuhuoneiden ja
suihkujen kapasiteetti oli koetuksella. 
Osassa  saunojen kiukaista oli toimintahäiri-
öitä leirin aikana ja tämä puolestaan hidasti
saunojen lämmitystä.
Kuva: Toivo Laiho
 94
06 INFRA JA RAKENNE / HUOLTO

Työkonetiimi

Huollon työkonetiimin tavoite oli tukea leirin
valmistumista oman konekannan osalta sekä
avustaa logistiikkaa yhteistoiminnalla ajojär-
jestelijöiden osalta koko palvelualueen tar-
peiden osalta. Rakennusleirin alusta lähtien
toimintana on työkonevuokraamo joka käsittää
sähkötyökaluja, sekä käsityökaluja. Tavoitteena
oli panostaa siihen, että työkoneet ja työkalut
olisivat käytössä kokoajan, niin että tyhjäkäyn-
tiä ei pääsisi tapahtumaan.
Työkonetiimi koostui kahdesta mestarista.
Lisäksi organisaatiossa oli kaksi vuokraamo-
kymppiä. Pestiläisiä organisaatioosa oli 2-10
hlö päivästä riippuen.
Leirillä käytössä olevien työkoneiden resurs-
soinnissa tulisi paremmin huomioida rakennus-
ja purkuleirin aikainen konetarve, jolloin
konekannalla pystyttäisiin tekemään kaikki tar-
vittavat rakennus- ja purkutoimet oikea-aikai-
sesti. 
Pestausvaiheessa pestatut henkilöt tulisi sito-
uttaa myös rakennus- ja purkuleirin aikaiseen
toimintaan. Kajolla tekijäpula korostui erityi-
sesti rakennus- ja purkuleirin aikaa. Tulevai-
suudessa pestiläisiä olisi hyvä pestata myös
pelkästään rakennus- tai purkuleirille tekijöiksi.

Työkalu- ja fillarilainaamon toiminta sujui hyvin.

Resurssointi oli riittävä ja tekijöiden jaksami-
nen säilyi hyvänä läpi projektin. Tutustumiset
tekniikkakierroksien aikana antoi monelle par-
tiolaiselle ikkunan leirin tukitoimintoihin, tämä
koettiin yleisesti mahtavaksi mahdollisuudeksi.

Työkalulainaamon työkalujen määrällistä kapa-

siteettia tulisi lisätä seuraavissa projekteissa.
Lainausjärjestelmän tulisi olla tulevaisuudessa
sähköinen, joka helpottaisi lainaamon tekijöi-
den toimintaa.

Kuva: Tuomas Jokinen


06 INFRA JA RAKENNE / HUOLTO
Muonituksen huolto
Muonituksen huoltoryhmän tavoitteena oli
luoda turvalliset, hygieniset ja mukavat puitteet
keittiöiden käsienpesuun ja astioiden tiskaami-
seen. Lisäksi muonituksen huolto vastasi har-
maaveden suodattamisen sujuvuudesta keitti-
öiden käsien- ja astioidenpesun osalta yhdessä
ympäristön ja tekniikan kanssa.  Tavoitteena
oli myös ampiaisvapaa ruokailukokemus. Ta-
voittaa oli myös tarjota pestissä toimiville uusia
kokemuksia ja mahdollisuuksia oppia uusia
asioita ja tapoja toimia.
Muonitushuollon organisaatio koostui kahdesta
muonitushuoltomestarista, jotka johtivat ja
organisoivat kahdeksaa leirikeittiön kunnos-
sapitotiimiä. Jokaista tiimiä johti 1-2 kymppiä.
Jokaiselle keittiölle luotiin oma kunnossapi-
totiimi, jonka muodostivat 1-2 kymppiä ja 3-5
tekijää.
Leirille pestattiin myös kaksi hyönteisexpert-
tiä. He vastasivat kaikkien kahdeksan keittiön
hyönteistorjunnasta leirin ajan. Lisäksi leirin
ajaksi luotiin päivystysrinki, jonka tehtävänä oli
hoitaa akuutteja huolto- ja korjaustoimenpitei-
tä keittiöillä normaalien työvuorojen ulkopuo-
lella tarvittaessa, esimerkiksi yöllä.
95
Suurimpia onnistumisia
→ Leirille kehitetty rosterinen tiskilinjasto
yhdessä kestävällä periaatteella valitun
astianpesuaineen ja tiskiharjojen kanssa
mahdollisti onnistuneen tiskikokemuksen. 
→ Leirikeittiöille asennettiin ennen leiriä
uudet kiinteät harmaavesisuodattimet,
jotka palvelivat leiriä kohtalaisesti. Suodat-
timien toiminnan kehitys jatkuu tulevissa
partiotapahtumissa.
Suurimmat haasteet
→ Henkilöstöresurssin vähyys rakennus- ja
purkuleirin aikana viivästytti toimintojen
ylösnostamista. 
→ Keittiöiden rakentaminen tulee tulevaisuu-
dessa resursoida tarkemmin yhdessä ra-
kennuttajien ja muonittajien kanssa, jotta
se ei muodostu liian suureksi kokonaisuu-
deksi yhden ryhmän osalta.
Kuva: Filip Eller

06 INFRA JA RAKENNE / HUOLTO
Huolto-ryhmän toiminta
Kajolla Huolto koostui neljästä ryhmästä:
Muonituksen huolto, Saunat ja suih-
kut, ympäristö ja Työkoneet. Nämä tiimit
puolestaan jakautuivat pienempiin alatiimei-
hin.  Huolto-organisaatiota johtivat Anna-Lea
Nissi ja Pia Heiskanen. Jokaisella ryhmällä
oli vähintään kaksi mestaria, jotka vastasiv-
at ryhmän toiminnasta. Muonituksen  huolto
vastasi Kajolla keittiöiden käsienpesusta,
tiskilinjojen toimivuudesta ja harmaave-
den käsittelystä keittiöillä. Sauna ja suihku-
ryhmän vastuulla oli  toteuttaa saunomis- ja
peseytymismahdollisuus leiriläisille. Tiimi
vastasi myös saunojen ja suihkujen ylläpi-
dosta leirin aikana.  Ympäristötiimi huolehti
vessojen ja käsienpesupisteiden hygienias-
ta ja harmaavesirunkolinjan ylläpidosta sekä
leirillä syntyvien jätteiden asianmukaisesta
käsittelystä. Työkone tiimi vastasi osasta
leirin työkoneresurssista. Lisäksi työkone
tiimi hallinnoi työkalu- ja fillarilainaamon to-
imintaa. Leirin aikana työkoneryhmä järjes-
ti opastettuja tutustumiskierroksia, jonka
aikana oli mahdollisuus tutustua kattavasti
leirillä käytössä olleeseen kalustoon ja niiden
käyttöön.   pakkaavan jäteauton toimesta. Leirin biojät-
Huolto-organisaatio toimi läpi projektin var-
sin organisoidusti. Ennen leiriä kokoustimme
kuukausittain johtoryhmän voimin. Johto-
ryhmä koostui päälliköistä ja mestareista.
Ennen leiriä järjestimme neljä seminaaria
yhteistyössä tekniikkaryhmän kanssa. Sem-
inaarien tarkoituksena oli viedä suunnitel-
mia isoin askelin eteenpäin ja samalla mah-
dollistaa tiivis yhteistyö tekniikka-ryhmän
kanssa.  tuki tarvittaessa syvemmällä ammatillisella
Suurimmat onnistumiset
→ Saunat ja suihkut onnistuivat hyvin. Tarjosim-
me jokaiselle leiriläiselle soveltuvat sauna ja
suihku kokemukset. Myös saavutettavuut-
ta oli huomioitu laajalti kaikkien leiriläisten
käyttöön.
→ Jätehuollon uudistaminen Kajolla oli pitkälti
pakkaavan jäteauton ansiota. Pakkaavan jä-
teauton ansiosta leirin sisäinen jätteiden kul-
jettaminen keveni merkittävästi. Suurin osa
bio- ja energiajätteestä poistui leirialueelta
teen käsittely helpottui myös muonituksen
järjestämän lounaan ja päivällisen biojäte
96
palautui ruoan toimittajalle. Tämä on tulevai-
suudessa hyvä tapa toteuttaa jätteiden-
käsittely. 
→ Tekniikan ja huollon tiivis yhteistyö mahdollisti
tuottaja-tilaaja- loppukäyttäjä mallin hyödyn-
tämisen, siten että kaikki rakennelmat tuotet-
tiin yhteistyössä ja leirin aikana huolto vastasi
tuotettujen toimintojen ylläpidosta. Tekniikka
osaamisellaan.
→ Onnistunut mestari ja kymppirekrytointi
Kehitettävää
→ Rakennus- ja purkuleirin aikaisten huoltovaa-
teiden selkeämpi viestiminen ja rajaaminen
yhdessä rakennusleirin johdon kanssa. 
→ Kumppanuuksien kanssa oltava erityisen
tarkkana sopimuksen teko vaiheessa. Esimer-
kiksi ympäristöpalveluiden sopimuksiin tulee
kirja kaikki tilatut toiminnot ja niiden prosessi-
kuvaukset.
Kuva: Veera Melvasalo

06 INFRA JA RAKENNE
TEKNIIKKA
Tekniikkaryhmän johtaminen
Tekniikkaryhmän tehtävänä oli johtaa infrapal-
veluiden tuottamisen kokonaisuus leirille sekä
tuottaa rakennus- ja purkuleiritapahtumat. Teknii-
kan tuottamat infrapalvelut mahdollistivat muiden
ihmiselämän ylläpidon kannalta kriittisten toimin-
tojen toteuttamisen.
Rakennusleirin ja siihen valmistautumisen aloit-
taminen ajoissa ja vuosien etukäteisvalmistelu eri
projekteissa harjaannuttivat eri tekijät toimimaan
suurleiriprojektissa. Rekrytointi onnistui erinomai-
sesti, ammattilaiset saivat työrauhan. Saimme
myös käyttöömme tarvittavat muut resurssit.
Toteutuksessa jäi paljon vasta rakennusleireil-
le, ja koska työmäärä oli valtava, aikataulut olivat
huomattavan kireitä. Käytännössä kaikkia tilattuja
asioita ei pystytty ajoissa tekemään.
Tekniikan ja huollon läheiseen huomaan organi-
saatiossa toivottaisiin erityisesti hankintaa ja lo-
gistiikkaa.
Tekniikka sai varauksettoman tuen palveluiden
Kuva: Oskari Pajunpää johtoportaalta. Toteuttaminen oli usein hektistä
aikataulultaan ja sen vuoksi oikea-aikainen tuki
ilman suurempia mutkia oli täysin välttämätöntä.
Eri rakennusleireille osallistui rakentamaan
yhteensä 984 partiolaista, jotka rakensivat
yhteensä 6374 rakennusleirityöpäivää.  ja sähkö) tilausten yhteensovittaminen ja toteut-
Rakennuttaminen
Rakennuttamisen tehtävänä oli kartoittaa leirin
tekijöiden tekniikan ja huollon tarpeet, neuvo-
tella toteutettavista ratkaisuista tilaajien kanssa
ja jakaa sovitut ratkaisut paloiksi tekniikan ja
huollon tiimien toteutettaviksi.  Rakennuttaminen
seurasi ja koordinoi näiden tehtävien toteuttamis-
ta rakennus- ja purkuleirin (myöh. RaPu) aikana, eli
johti RaPun operatiivista toimintaa.
Rakennuttajat toimivat tekniikan ja huollon asia-
kasrajapintana mahdollistaen varsinaisten tiimien,
keskittymisen omaan ydinosaamiseensa. Näin
jokaisen tiimin ei tarvinnut erikseen kartoittaa
tilaajien tarpeita ja neuvoa maallikoita välillä han-
kalissakin teknisissä asioissa. 
Rakennuttamisen ansiosta leirin tekijät saivat
palvelua huoltoon ja tekniikkaan liittyvissä tilauk-
97
sissa ja kysymyksissä yhden luukun periaatteella.
Kun rakennuttajilla oli kokonaiskuva tilaajan tar-
peista, pystyttiin varmistamaan tilaajan kannalta
paras ratkaisu ja tiimien (esim. rakentaminen, ICT
taminen leirillä oli sujuvampaa. Rakennuttaminen
paransi ennakoitavuutta sekä tilaajille että toteut-
tajille, kun osat tulivat varmasti tilattuna.
Kaikki leiriorganisaation ryhmät kontaktoitiin
tekniikan ja huollon tarpeiden osalta. Tarpeet
kerättiin kahdella kierroksella: ensimmäisellä
kierroksella syksyllä 2021 pidettiin tarvekartoitus-
keskustelu jokaisen tiimin kanssa, jonka pohjalta
muodostettiin palvelusopimus. Leirin tekijöil-
tä saadun palautteen perusteella toimintamalli
koettiin mielekkääksi ja toteuttamisen arvoiseksi
tulevissakin suurleiriprojekteissa.  
Pestivartiojärjestelmä oli hyvä keino hallita työvoi-
maa RaPulla, mutta ajoittain työmaasta vastaavien
työnjohtajien puute hankaloitti vartioiden hyödyn-
tämistä. 
Palvelusopimuksia syntyi noin 40 kappaletta ja
yksin tarvekartoituskeskusteluissa meni puolesta
tunnista kahteen tuntiin.

06 INFRA JA RAKENNE / TEKNIIKKA
Rakentaminen
Rakentajat toteuttivat käytännössä kaikki puu-
rakenteet leirille.
Näitä rakenteita olivat esimerkiksi saunojen ja
suihkujen rakennukset, Kajo-kojut sekä massii-
vinen määrä lattiaa. Lisäksi rakentajat toteutti-
vat suuren määrän erilaisia erikoisrakenteita ja
kalusteita.
Elementtitehdas onnistui yli suurten odotus-
tenkin. Kaikki rakenteet mitä leiriin aiotaan
tuottaa yhtään enemmissä määrin kannattaa
tuotteistaa hyvissä ajoin ja valmistaa sarjatuo-
tantona ja toimittaa valmiina paikan päälle.
Ongelmat liittyvät materiaalin siirtelyyn ja ti-
lausprosesseihin. Merkittävä osa materiaalista
saatiin tilattua hyvin viime tingassa, mikä vei
huomiota oleellisemmalta ja lisäsi stressiä.
Lisäksi materiaalin siirtelyyn tontilla on syytä
varata tähän osoitettuja työkoneita. Jos koneet
ovat kaukana organisaatiossa ja niiden käyt-
töönottomenettely on työlästä, hävitään tehok-
kuudessa.
98
Vesi
Vesitiimin tehtävänä oli toteuttaa Kajon
puhtaan-, järvi-, lämpimän- ja harmaanveden
jakelu.
Vesitiimi kytkeytyi kiinteään vesijohtoverkkoon
uusilla muoviputkilla ja messinkiosilla, joilla
vesi johdettiin eri vesilaitteisiin.
Leiriläisille toteutettiin siis juoma-, suihku-,
käsienpesu- ja tiskivesienjakelu sekä harmaa-
veden poisto edellisistä soveltuvin osin. Veden
varavesijärjestelmän puskurointeja tehtiin
keittiöille, myös tiskilinjoista olemme saaneet
hyvää palautetta leirin aikana ja leirin jälkeen. 
Etelän suihkun vedenpaineessa oli alkuun
ongelmia, mutta sekin saatiin korjattua pai-
neenkorotuspumpuilla ennen varsinaisen leirin
alkua. Kokonaisuutena virtaaman mitoitus
onnistui varsin kestävällä tavalla tasaten
käyttöä myös hiljaisempiin hetkiin. 
Leirin aikana meitä riivasivat irtoilevat pallo-
laskuventtiilien kahvat ja öljypolttimien häiriöt,
mutta kokonaiskuva oli onnistunut. Kajolla
käytettiin kiertävää pestivartio järjestelmää ja
se ei oikein ollut toimiva vesitiimin kannalta,
koska tekijät vaihtuivat liian usein ja iso osa
ajasta meni vartioiden koulutukseen.
Kuva: Anna Enbuske

06 INFRA JA RAKENNE / TEKNIIKKA
Sähkö
Tiimin tehtävänä oli rakentaa ja ylläpitää leirin
sähköverkko palvelutilausten mukaisiin tarpeisiin.
Olemassa oleva kiinteä sähköverkko tarkastettiin
ja huollettiin ennen leiriä. Samoin sähkökontti in-
ventoitiin ennen (ja jälkeen) leirin. Tarviketilaukset
tehtiin yhdessä hankinnan kanssa ja ylläpidettiin
sähkön varastoa. Sähköverkko rakennettiin ja sitä
ylläpidettiin leirin ajan. Avustimme osa-alueita
kartoittamaan sähköntarpeet ja kerroimme, mikä
on mahdollista.
Sähkö mahdollisti osaltaan mahtavaa leiriohjel-
maa, lämmintä ruokaa ja saavutettavuuden to-
teutumista erityisesti alaleireissä. Lisäksi tehtiin
liittymien kuormitusten valvontaa sekä erityisesti
sähköverkon turvallisuuden valvontaa.
Seuraavien tekijöiden kannattaa toteuttaa kaikki
suunnittelun eri vaiheet huolellisesti. Liittymien
tehojen mittaus ja tarkka arviointi jo ennalta.
Selkeät työmääräimet yksilöivät tehtävät työt. Ter-
veyssähköt ja mobiililaitteiden lataukset onnistui-
vat myös laajoina toteutuksina.
Helppoa projektissa oli jälkiviisastelu. Yhteistyö
etenkin koska yhteystiedot olivat helposti
saatavilla.
Kuva: Veera Melvasalo
Haastavaa oli tiimiläisten pestaaminen ajallaan.
Sähkölaitteita tuli etenkin kahviloihin huomat-
tavasti ennakoitua enemmän. Erityisiä ongelmia
aiheutti kahviloiden suojalaitteiden toiminta liian
suuren tehon vuoksi. Yhteistyö muiden tiimien
kanssa helpotti toimintaa merkittävästi. Kaapelia
levitettiin 20 km ja keskuksia kylvettiin laajalle
alueelle 150 kpl. Huipputeho 480 kW PK1.
ICT
ICT-tiimin tehtävänä oli toteuttaa Kajon tietoliiken-
neyhteyksien tekniikka sekä verkon käyttämisen
välineet tietokoneiden muodossa.
ICT-verkon pystyttäminen tulee joka tapauksessa
keskittymään suurelta rakennusleirin viimeisiin
päiviin ja leirin ensimmäisiin, jolloin tiimi tarvitsee
päteviä tekijätason pestiläisiä myös leirillä. Nyt,
kun oli vain kymppejä, jäi tiimin koko väkisin liian
pieneksi. 
Jos/kun alueen kuituverkkoa halutaan laajentaa,
tulee se mahdollisuuksien mukaan eriyttää muusta
tiimin tekemisestä viimeistään rakennusleirin
alussa (esiraksat tms. vielä menee). Kuituverkon
laajentaminen itse tekemällä on todennäköisesti
jatkossakin ainoa riittävän kustannustehokas tapa.
99
Kaupallisia vaihtoehtoja voi tutkia, mutta suunni-
telma pitää olla selkeänä jo ennen joulua.
Tarviketoimitusten myöhäinen tilaaminen aiheutti
sen, että esimerkiksi osa kuitukaapeista saapui-
vat todella myöhään ja niiden asentaminen jäi ihan
viime hetkille ja viimeisiä kaivettiin maastoon vielä
leirilläkin.
ICT-palvelutilausten toteuttaminen rakennusleirin
aikana oli usein todella hankalaa, kun kohde, johon
palvelutilaus olisi tarkoitus toteuttaa, olikin vain
tyhjä teltta tai sitä ei ollut vielä ollenkaan. Tämä
aiheutti palvelutilausten kasaantumisen rajusti vii-
meisille rakennusleiripäiville, joka kuormitti tiimiä
todella paljon. ICT-toteutusta helpottaisi myös
rajusti, jos eri toimintojen sijoittelussa kartalle
otettaisiin paremmin huomioon olemassa olevan
kiinteän kuituverkon tarjoamat mahdollisuudet,
koska verkon rakentaminen pystymetsään vie
aikaa.
Mobiiliverkon olemassaolo helpotti toimintaa.
Jatkossa on syytä käyttää lähes yksinomaan mo-
biiliverkkoa erityisesti kaukaisilla kohteilla. Kapa-
siteettia tarvittaessa oikea teknologia on 5 G.
1 Gbps runkoyhteys leiristä näyttäisi riittävän,
koska pääosa datasiirrosta tehdään kuitenkin mo-
biiliverkossa.
 100
06 INFRA JA RAKENNE

MUONITUS

Kajon muonitus vastasi yhdeksän leiripäivän kasvis- vegaaninen ja gluteeniton ruokavaih-

ajan kaikkiaan noin 13 500 leiriläisen ruokai- toehto, näin ollen suurin osa leiriläisistä pystyi
luista. Leirillä syötiin pääsääntöisesti neljä syömään omalla lähikeittiöllään. Erityisruo-
kertaa päivässä, lukuun ottamatta saapumis- kavaliokeittiöt palvelivat niitä leiriläisiä, jotka
ja lähtöpäivää. Ruokaa leirillä kului noin 13000 eivät pystyneet omalla alaleirikeittiöllään
kiloa. Leiriruokailut tapahtuivat omissa alalei- syömään erityisruokavalionsa vuoksi. Kahta
rikeittiöissä, joita leirillä oli kuusi kappaletta. erityisruokavaliokeittiötä johti erityisruokava-
Tämän lisäksi leiriläisiä palveli kaksi erityisruo- liomestari ja erityisruokavaliokympit johtivat
kavaliokeittiötä. Lounaat ja päivälliset tulivat omia yksiköitään. Erityisruokavaliokeittiöillä
päivittäin leiriin lämpiminä ruoantoimittaja oli laitoskeittiötason varustelu. Näin pystyttiin
Compass Groupilta, aamu- ja iltapalat olivat valmistamaan myös haastavimpia erityisruoka-
puolivalmiita elintarvikkeita, joita yleensä vain valioita turvallisesti metsäolosuhteissa. 
vähäisesti esivalmisteltiin ennen ruokailuja.
Aivan kaikki ruoka ei Kajolle kuitenkaan tullut
valmiina, useana aamuna tarjolla oli leirillä kei-
tettyä kaurapuuroa. Tämän lisäksi yhdellä päi-
vällisellä tarjolla oli Kajon oma kanakeitto, joka
valmistettiin alaleirikeittiöllä soppatykkien ja
teuvojen avulla.   
  
Alaleirikeittiöissä työskenteli kahdessa
vuorossa noin 12 henkeä, tämän lisäksi apuna
oli päivittäin samoajavartioita, jotka tekivät
keittiöllä palvelutehtävää. Alaleirikeittiötä johti
keittiömestari, joka vastasi keittiön toimivuu-
desta ja johtamisesta. Jokaisella keittiöllä
tarjottiin päivittäin perusruoan lisäksi myös Kuva: Henri Tammi
 101
06 INFRA JA RAKENNE

TURVALLISUUS

Turvallisuuden osa-alueet: → Yhtenäinen turvallisuuden tiimi mahdollis- → Turvalla (järjestyksenvalvonta) oli aiempia
ti sujuvan suunnittelun ja saumattoman toi- leirejä parempi yhteishenki ja pesteissä viih-
→ Leirisairaala minnan leirin aikana.  dyttiin hyvin

→ Leirisairaalan ulkopuolinen
ensiapu (ensihoito, ensiapupiste
ja kyläsairaanhoito)
→ Henkinen turvallisuus (uusi toi-
mintamalli suurleirillä)
→ Palokunta
→ Turva (järjestyksenvalvonta)
→ Vesiturva (uusi toimintamalli
suurleirillä)
→ Tilannekeskus (uusi toimintamalli
suurleirillä)
Kaikki turvallisuuden toiminnot olivat ensimmäistä
kertaa suurleirillä samassa tiimissä, kahden turval-
lisuuspäällikön alaisuudessa. Aiemmilla leireillä on
ollut jaoteltuna eri päälliköiden alaisuuteen leiripa-
Kuva: Henri Tammi lokunta ja lääkintä sekä turva.
→ Organisaatiossa oli toimijoita noin 250  → Järjestyksenvalvojat koettiin helposti aiempia
→ Turvallisuus vastasi turvallisuuteen liittyvis-
tä viranomaisluvista ja viranomaisyhteistyös-
tä (pelastuslaitos, poliisi, terveydenhuolto)
→ Turvallisuusorganisaation sisäiseen viestin-
tään pitää edelleen panostaa, tilannekeskus
paransi tasoa aiemmasta
→ Turvallisuus syytä nostaa leiritoimikunnan
pestiksi
→ Kaluston hankinta ja sen perille saaminen
tuotti eniten tuskaa. Turvallisuusorganisaa-
tioon jatkossa kalusto/huoltomestari  → Turvallisuusorganisaatiossa toteutettiin erin-
→ Ajoneuvojen kulkuluvat ja logistiikka pitää oh-
jeistaa jatkossa tarkemmin
→ Turvallisuuden yhteishenki koettiin hyväksi ja
yhteistyö sujui joustavasti toimijoiden välillä. 
leirejä helpommin lähestyttäväksi.
→ Järjestyksenvalvojien ja kyläsairaanhoidon yh-
teispartiot todettiin toimiviksi.
→ Kaikki mestarit huomioivat tekijöiden vapaa-
päivät työvuorosuunnittelussa ja niistä pidet-
tiin kiinni.
→ Turvallisuuden tekijöiden hyvinvointia edistävä
Cafe Laastarin toimintamalli koettiin järkeväk-
si ja yöravintola Kattilan palvelut koettiin tar-
peelliseksi.
omaisesti omaa ohjetta hyvinvoinnin varmista-
miseksi: pidettiin huolta tekijöiden syömises-
tä, nukkumisesta, hygieniasta ja sosiaalisista
suhteista ;)
 102
06 INFRA JA RAKENNE / TURVALLISUUS

Leirisairaala  Leirisairaalan ulkopuolinen ensiapu

Terveydenhuollon ammattilaiset toteutti leiri- Sisälsi ensiapupisteen toiminnan, kiertävän ky-

sairaalan palvelut asianmukaisesti läsairaanhoidon ja  ensihoitopalvelut. 

Apteekkitoiminnasta oli sopimus Padasjoen Leirillä oli kaksi hoitotason ensihoitoyksikköä

Apteekin kanssa, jonka sivutoimipiste oli
leirillä. Yhteistyö sujui hyvin. 
Leirisairaala toteutettiin hyödyntäen pitkälti
Puolustusvoimien kalustoa (ensihoitoasema)
Kalusto oli toimiva ja tarpeisiin sopiva. Yhteis-
työtä PV:n kanssa kannattaa hyödyntää jatkos-
sakin.
miehitettynä 24/7.
Ensihoitoyksiköt olivat Kanta-Hämeen pelas-
tuslaitoksen hälytettävissä normaalien yksiköi-
den tapaan. Ambulanssit vuokrattiin Pelastus-
opistolta. 
SH- järjestyksenvalvoja työpari koettiin
hyväksi, mallia hiottava jatkossa

Kaluston ja materiaalien toimittaminen sovit- Lääkinnälle ei ollut “infopuhelinta”, tälle koettiin

tuna aikana oikeaan paikkaan tuotti suurimmat leirissä tarvetta. Osa terveysneuvonnasta olisi
ongelmat varmasti hoitunut puhelimessa. Puhelin vaatisi
yhden ihmisen työpanoksen.
Potilastietojärjestelmä oli leiriolosuhteissa
hyvin toimiva ja yhteistyö palvelutuottajan
kanssa oli sujuvaa

Lääkinnän kirjattuja käyntejä yhteensä 1 664,

josta
terveysneuvontaa noin 30 prosenttia ja
kiertävän EA:n ja ensiapupisteen toiminnasta
eri tyyppistä neuvontaa noin 60 prosenttia.

Tyypillisiä hoidettavia vaivoja olivat erilaiset

taparumat ja infektiot. Kuva: Filip Eller

06 INFRA JA RAKENNE / TURVALLISUUS
Henkinen turvallisuus
Henkinen turvallisuus jakautui leiriarjen tiimiin
sekä leirisairaalan tiimiin.  vonnasta porteilla sekä leirialueella.  sekä rantojen turvallisuusvarustelusta.  nen asuinrakennus.
→ Leiriarjen tiimi jalkautui leiriläisten arkeen
tarjoten matalan kynnyksen keskustelua-
pua ja vastaamalla henkisen tuen puheli-
meen sekä pitämällä Keidas-pistettä.
→  Leirisairaalan tiimi vastasi mielenterve-
yspalveluista  yhdessä leirisairaalan muun
henkilöstön kanssa.
Henkisen tuen palveluiden käyttö Kajolla oli
runsasta:
→ Leiriarjessa 188 asiakasta
→ Kolme yleisintä tulosyytä: jaksamisen
pulma, mielenterveydellinen haaste, muu
syy esim. itkuisuus/vuorovaikutushaasteet
→ Leirisairaala 88 asiakasta
→ Kolme yleisintä tulosyytä: ahdistuneisuus,
paniikkioire, väsymys/uupumus
Turva
Turva vastasi leirin yleisestä järjestyksenval-
Turva hoiti myös liikenteenohjausta yhteistyös-
sä muiden toimijoiden kanssa kuten logistiikan.  Vesiturvan toimintaa tässä mittakaavassa ei
Järjestyksenvalvonnan riittävä henkilömitoitus
on kriittistä tapahtuman järjestymiseksi, sillä
poliisi vaatii tiettyä minimimäärää. Kajolla tämä
oli vähintän 16 kortillista järjestyksenvalvojaa
vuorossa yhtä aikaa.
Turvan toimisto sijaitsi keskeisellä paikalla lei-
rikolmion alueella, erillään Turvallisuuskeskuk-
sen muista toiminnoista. Jatkossakin kannat-
taa ehdottomasti asettaa tällainen palvelupiste
lähelle leiriläisiä - ei piiloon kauas leiriläisistä
(kuten portille tai Turvallisuuskeskukselle)
→ Turva = järjestyksenvalvonta ja jatkossa
käytettäisiin tätä nimitystä  tiokeskuksen kanssa. Jatkossa nämä syytä
→ Jatkossa syytä pohtia myös leiripoliisin
tarvetta
103
Vesiturva  Palokunta hälytettiin kerran leirialueen ul-
kopuolelle saunapaloon ja palokunnan
Vastasi kolmen uimarannan uinninvalvonnasta nopean toiminnan johdosta pelastui vierei-
Paloauto vuokrattiin Pelastusopistolta.
oltu toteutettu aikaisemmilla suurleireillä. 
Vastasi vesiohjelmien turvallisuussuunnitte-
lun ohjauksesta. Turvallisuuden tilannekeskus 
Koulutetut rantavalvojat todella tarpeellisia ve- Uusi toimintamalli.
siturvallisuuden ylläpitämisessä
Vastasi turvallisuuden viestiliikenteen suunnit-
Rantavalvontaa järjestettiin vain uintiaikoina. telusta, viestivälineiden hankinnasta sekä vies-
Jos rannoille halutaan valvontaa muina aikoina tinnän koordinoinnista leirillä.
(esim. saunojen aikaan), rantavalvojien määrää
on merkittävästi kasvatettava.  Piti yllä turvallisuuden tilannekuvaa ja ti-
lannepäiväkirjaa sekä toimi turvallisuu-
den osa-alueiden tiedonvälittäjänä. 
Leiripalokunta  Toimi aktiivisessa yhteistyössä leirin operaa-
Vastasi paloturvallisuuteen liittyvistä ohjeis- kaavoittaa fyysisesti lähemmäs toisiaan.
tuksista ja valvoi paloturvallisuutta leirillä.  Turvallisuuden kaikilla osa-alueilla jatkossa
Virvet käyttöön yhteydenpidon varmistamisek-
Vastasi alkusammutuskalustosta sekä si. Tämä huomioitava budjetissa.
järjesti alkusammutuskoulusta leirillä. 
Vastasi leirin sammutus- ja pelastustoimin-
nasta yhtenä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen
yksikkönä. 
 104
06 INFRA JA RAKENNE

TIEDONHALLINTA LEIRILLÄ

Leirinaikainen tiedonhallinta perustui jo ennen leiriä käytössä olleiden

työkalujen lisäksi palvelu- ja operaatiokeskusten toimintaan. Huollon ja
tekniikan alueella sijainnut palvelukeskus keräsi yhteen tiedonhallinnan
tuen, digipalveluiden, leirirekisterin ja operaatiokeskuksen tekijät
saman katon alle toteuttamaan ja koordinoimaan leirinaikaisia
tiedonhallinta- ja palvelutarpeita. Leirinaikaisessa tiedonhallinnassa
käytettiin pääasiassa kaikki aikataulut sisältävää aikataulutietokantaa,
leirisovellus Luxia, yhteisiä sähköpostilaatikoita, JIRAa, Whatsappia
sekä perinteisiä puhelinsoittoja. 

Palvelukeskus 

Palvelukeskuksen tarkoituksena oli palvella Palvelukeskusteltan lisäksi oli käytössä kaksi

kaikkia Kajon tekijöitä niin tietoteknisten jär-
jestelmien kuin fyysisten työ- ja kokoustilo-
jen puitteissa. Toimistohotellin työpisteistä
muodostui eri tiimien tapaamispaikka, missä
asioista voitiin koneella työskentelyn lisäksi
keskustella yhteisen pöydän äärellä. Kolmea
kokoustilaa varattiin varausjärjestelmän kautta
joka päivä, ja lyhyeen rentoutumiseen varatut
riippumatot ja ilmasohvat olivat myös ahkeras-
sa käytössä.  nopeaa ja vaivatonta. Digipalvelutiimi ja tiedon-
toimistokonttia, joista toisessa oli kopiokone
ja tulostin ja toinen erilaisten laitteiden latauk-
seen ja kuivaan säilytykseen turvallisesti. La-
tauskontti oli välillä myös tilapäisesti kokous-
käytössä äänieristettyä tilaa kaipaaville. 
Palvelukeskuksessa toimivat leirin aikana
kaikki Tiedonhallinnan tiimit, joten tiedonjako
ja asioiden selvittäminen oli mahdollisimman
hallinnan muut tiimiläiset avustivat kaikenlais-
ten kysymysten selvittelyissä.  Kuva: Iiro Kaisla

06 INFRA JA RAKENNE / TIEDONHALLINTA LEIRILLÄ
Palvelukeskuksen sijaintia sivussa leirisuoralta pi-
dettiin sekä hyvänä että huonona; sijainti mahdollis-
ti melko rauhallisen työskentelytilan mutta toisaalta
sitä pidettiin myös osaltaan vaikeasti saavutettava-
na erityisesti niiden tekijöiden osalta, jotka tekivät
pestiään keskemmällä leiriä. Leirin osallistujille pal-
velukeskuksen ei tarvinnutkaan olla helposti saavu-
tettavissa sillä palvelupyynnöt ohjattiin tekemään
sähköisesti.  virallisesti saapumispäivänä. Yhteydenottotapana
PalveluDesk  toimi ensisijaisena numerona, josta tehtiin soiton
PalveluDeskin tiimi otti asiakaspalvelutiskillä
vastaan palvelupyyntöjä ja häiriöilmoituksia sekä
selvitti näihin liittyviä asioita. Palvelupyyntöjä ja
kysymyksiä tuli palvelutiskin lisäksi tekstiviesti-
en, WhatsAppin sekä Forms-lomakkeiden kautta.
Kaikki pyynnöt, jotka ohjattiin eteenpäin, kirjattiin
JIRA-järjestelmään ja ohjattiin yhdessä sovittujen
ohjeiden mukaan toteuttavien tiimien työjonoihin.
Isoin osa Kajon tekijöiden tarpeista oli kopiointi- ja
tulostuspyyntöjä, joiden määrä yllätti jo rakennus-
leirin aikana. Seuraavaksi suurin osa kyselyistä
koski eri tekijöiden/osaajien yhteystietoja. Leirin
osallistujien häiriöilmoitukset koskivat pääasiassa
vessojen tai käsienpesupisteiden toimintaa.  raatiokeskus kävi vetämässä leiritoimikunnalle sekä
Palveludeskin tiimiläiset toimivat 7 tunnin vuoroissa
ja yhdessä vuorossa (7h) toimi palvelukeskuskymp-
pi ja kaksi tietäjää. Lisäksi ajoittain saimme avuksi
SP:n toimiston työntekijän. Päivän aikana oli kolme
vuoroa, jotta kaikki pääsivät vuorollaan syömään,
tämä vuorottelu toimi hyvin. Asiakasmäärissä oli
paljon vaihtelua päivien ja eri kellonaikojen välillä;
ajoittain tehtävää tai asiakkaita oli vähän ja välillä
syntyi jopa jonoa tiskille. Jonkin verran sairastumi-
set aiheuttivat muutoksia vuoroihin, mutta paikalla
olleilla tekijöillä selvittiin kyllä.  Leirin aikana Operaatiokeskus aloitti toimintansa
Operaatiokeskus
Operaatiokeskusta lähdettiin alun perin rakenta-
maan ”tilannekuva” nimellä ja jonkin verran sup-
peammalla roolilla. Suunnittelun edetessä tehtäviä
alkoi kertymään enemmän, ja puolustusvoimien
kanssa pidetyn palaverin jälkeen nimi päätettiin
muuttaa Operaatiokeskukseksi, joka paremmin
kuvaisi toimintoa, ja samalla erottaisi sen selkeäm-
min turvallisuuden tilannekeskuksesta.  lupäivän eikä poistumisen koordinoinnissa, mutta
Ennen leiriä suunniteltiin tiedonkulkuun ja leirin-
aikaisiin muutoksiin prosesseja ja tapoja toimia.
Suunnittelua tehtiin yhdessä viestinnän, osallistu-
jien, leiritoimikunnan ja muiden palveluiden tiimien
kanssa. Yhtenä valmistelevana toimenpiteenä ope-
osallistujille muutamia tilaisuuksia liittyen erilaisiin
skenaarioihin sekä leirinaikaiseen operatiiviseen
johtamiseen. Tilaisuuksien avulla pyrittiin valmis-
tautumaan leirin aikaisiin tilanteisiin mahdollisim-
man hyvin sekä tutustumaan toisiimme, jotta lei-
rinaikainen yhteistyö sujuisi mahdollisimman hyvin.
Operaatiokeskus loi myös leirinaikaiseen viestin-
tään käytetyt yksisuuntaiset WhatsApp ryhmät niin
alaleireille, kuin esim laajennetun LTMK tiedottami-
seen.  päiväraporttia leirinaikaisessa SharePointissa, ja
toimi pääosin puhelin, joita hankittiin yhteensä 4
kappaletta. Tekijöille ja eri oppaisiin jaettu numero
siirrot muille linjoille. Neljäs numero oli ns. Ope-
raatiokeskus HotLine, jonka numero jaettiin vain
laajennetulle leiritoimikunnalle, ja josta soitettiin
leiritoimikunnan jäsenille, mikäli heitä piti tavoitella.
Näin toimien leiritoimikunnan jäsenet tiesivät mistä
numerosta heitä tavoitellaan kiireellisen tilanteen
sattuessa.  tiokeskuksella ei ollut roolia saapumisen, vierai-
Leirin aikana Operaatiokeskus ylläpiti koko leirin
yleistä tilannekuvaa ja koordinoi tehtäviä yhteis-
työssä eri organisaatioiden kanssa. Yhteistyö eri
osa-alueiden kuten turvallisuuden, logistiikan, osal-
listujien, muonituksen ja yhteisohjelmien kanssa
sujui erinomaisesti. Ennen leiriä kerätty koko leirin
yhteystieto-Excel auttoi eri alueiden tavoittamises-
sa huomattavasti. Pääasiallisena tiedon välityska-
navana käytettiin ennen leiriä tehtyjä yksisuuntaisia
WA ryhmiä, joiden avulla alaleirejä ja tekijöitä tie-
dotettiin muutoksista ja poikkeamista. Erityisesti
105
ruuan kuljetuksessa olleiden haasteiden takia tie-
dotettavaa ja muutoksia ohjelmiin oli suhteellisen
paljon, lähes päivittäin. Muutokset saatiin kuitenkin
sovittua yhteistyössä muonituksen, yhteisohjelmi-
en ja osallistujien kesken. Operaatiokeskus ylläpiti
osallistuimme useamman kerran leiritoimikunnan
aamukokouksiin, sekä tarvittaessa muihin operatii-
visiin kokouksiin, kuten yhteisohjelmiin siirtymisiin
liittyviin ja muihin vastaaviin kokouksiin. 
Operaatiokeskus toimi leirin aikana 8-22 välisenä
aikana kolmessa vuorossa. Tekijöitä saatiin pestat-
tua hyvin alkuvaikeuksista huolimatta. Onneksemme
saimme myös tekijöihin vahvistuksia Partiotoimisto-
jen työntekijöistä, joiden apu operaatiokeskuksessa
oli merkittävä. Koko tiimi toimi itseohjautuvasti ja
yhtenä ryhmänä läpi koko leirin. Alun perin Operaa-
saapumista edellisenä päivänä päätettiin yhteises-
ti, että Operaatiokeskus ottaa koordinointivastuun
näistä, ja johtaa saapumista yhdessä Osallistujapal-
veluiden, Logistiikan ja Turvallisuuden sekä muoni-
tuksen kanssa. Yhteinen saapumisen johtokeskus
osoittautui hyväksi toimintamalliksi, missä alueen
liikennettä, huoltoajoa, bussiliikennettä voitiin
johtaa keskitetysti ja saapuminen saatiin tehtyä
lähes täydellisesti OsPan etukäteen hyvin suunnit-
teleman aikataulun mukaisesti. Saapumisen koke-
musten perusteella samaa mallia sovellettiin myös
vierailupäivänä ja poistumisen yhteydessä.

06 INFRA JA RAKENNE / TIEDONHALLINTA LEIRILLÄ
Kuva: Helena Hornborg
Tiedonhallinta-ryhmän toiminta
Tiedonhallinta vastasi Kajon sähköisestä työ-
kaluista ja -ympäristöstä, sen kehittämisestä ja
ohjeistuksesta, palvelu- ja operaatiokeskusten
toiminnasta, osallistujille suunnattujen digitaalis-
ten palveluiden tuottamisesta sekä leirirekisterin
rakentamisesta yhteistyössä kumppanin ja pro-
jektitoimiston kanssa. Tiedonhallinnan tehtävänä
oli tiedon hyvän saatavuuden takaaminen kaikissa
leirin vaiheissa ja tarjota kaikille osa-alueille tukea
tehokkaisiin tiedonhallinnan ratkaisuihin. Lisäksi
tiedonhallinnassa tehtiin erinäisiä osa-aluerajat
ylittäviä koordinointitehtäviä.  teknisessä toteutuksessa.  rannon tiedonkeruu aloitettiin liian myöhään
Tiedonhallinnan pesteissä toimi yhteensä 22
henkilöä ja lisäksi leirinajan tekijäpesteissä 18
henkeä lisää. Tiedonhallinta jakaantui neljään eri
tiimiin: digipalvelut, palvelukeskus, operaatiokes-
kus ja tiedonhallinnan tuki. Jokaista tiimiä johti
oma mestari, jolla oli tukenaan usein kymppejä ja
tai eksperttejä. Koko tiedonhallinnan ryhmää johti
yhdessä päällikkö-eksperttipari.  ki; toiveiden kuunteleminen ja niihin reagointi
Suurin osa tiedonhallinnan tuen ja digipalveluiden
työstä tapahtui ennen leirin alkua sisältäen käyt-
täjätukea, työkalujen toteutusta ja opastusta, digi-
palveluiden tarveselvityksiä, suunnittelua ja toteu-
tusta. Kajon tekijöille tiedonhallinta ja sen työkalut
olivat lähes pakollinen osa projektin tekemistä,
kun taas leirin osallistujille tiedonhallinta näkyi
106
lähinnä leirisovellus Luxin kautta. Palvelu- ja ope- Suurimmat haasteet 
raatiokeskusten osalta toiminnan pääosa tapahtui
leirin aikana tukien leirinaikaista toimintaa ja pää- → Tiedonhallintaan oli aluksi vaikeaa löytää kiin-
töksentekoa. Myös digipalvelut päivysti aktiivisesti nostuneita pestattavia ja erityisesti tiedon-
leirin ajan ja työsti tarvittavia muutoksia mm. lei- hallinnan tuen ja operaatiokeskuksen tiimit
risovellukseen saaden tukea tiedonhallinnan tuen kärsivät tästä; pestit olisivat varmasti olleet
tiimiltä.  mielekkäämpiä, jos heti alusta lähtien niissä
olisi ollut useampi tekijä
Leirin jälkeen tiedonhallinta loi tiedostohakemis-
ton loppuraportoinnin yhteydessä säilytettäville → Koordinointi ja aikataulupaineissa toimimi-
tiedostoille sekä tuki muussa loppuraportoinnin nen; esimerkiksi yhteisen aikataulutietova-
ja leirin aikana jouduttiin toistuvasti korjaa-
maan tai lisäämään aikatauluihin jotain, joka
Suurimmat onnistumiset  taas heijastui ohjelmatietojen käytettävyyteen
Luxissa erityisesti vapaavalintaisten ohjelmien
→ Selkeä konseptointi tiedonhallinnan työkalui- kohdalla
hin ja toimintaan; mitä tehtiin, miksi ja kenelle
→ Tehokas ja pidetty tiedonhallinnan käyttäjätu-
→ Lopulliset pestit ja pestaukset; useampaan
vaikeaan kokonaisuuteen onnistuttiin lopulta
pestaamaan sopivat henkilöt vetämään ja to-
teuttamaan toimintoja
07
KAJON
OSA-ALUEET →
→
→
Projektitoimisto 108
Leiritoimikunta 110
Elämys 111
→ Kasvatus 111
→ Osallistujat 112
→ Palvelut 113
→ Resurssit 114
 108
07 KAJON OSA-ALUEET

PROJEKTITOIMISTO

Kajon projektitoimisto koostui neljästä työntekijästä: projektipäällikkö

(100 %), projektikoordinaattori (100 %), talouden asiantuntija (90
%) ja viestinnän asiantuntija (50 %). Projektitoimisto vastasi leirille
ilmoittautumisesta (mukaan lukien ilmoittautumismaksut) ja tuki leirin
vapaaehtoisia ennalta sovituissa tehtäväalueissa sekä tarpeen mukaan
myös yllättävissä tilanteissa. 
Resurssoinnin sekä projektitoimiston ja vapaaehtoisorganisaation
välisen työnjaon suunnitteluun pyrittiin panostamaan selvästi edellisiä
projekteja enemmän. 

Projektitoimiston työnjako 

Projektikoordinaattori vastasi ilmoittau- Viestinnän asiantuntija vastasi lei-

tumisprosessista sekä asiakaspalvelusta
ja hoiti jälkimmäisen lähes yksin. Ilmoit-
tautumisen päättymisen ja loppukevään
kiirehetkinä muu projektitoimiston hen-
kilöstö auttoi asiakaspalvelussa jonkin
verran. 
Talouden asiantuntija vastasi toimistolle
ja työntekijöille kuuluvista talousproses-
sin osista sekä talous- ja hankintatiimien
tukemisesta.  jaettu erikseen sovitusti projektitoimiston
Kuva: Oskari Pajunpää
rin näkymisestä SP:n viestinnässä, vi-
estintätiimien, kumppanuustiimin ja
kutsuvierastiimien tukemisesta sekä erik-
seen määritellyistä viestintäkokonaisuuk-
sista. 
Projektipäällikkö vastasi leiritoimikunnan
ja erityisesti leirinjohtajien tuesta ja pro-
jektitoimiston kokonaisuuden johtamis-
esta. Lisäksi pienempiä osa-alueita oli
työntekijöiden kesken. 
 109
07 KAJON OSA-ALUEET / PROJEKTITOIMISTO

Onnistumiset ja haasteet 

Projektitoimiston erityisiä onnistumisia toisorganisaation saaman tuen määrää ja

olivat ilmoittautumisprosessi ja sen yhtey- laatua erittäin paljon. 
dessä pilotoitu leirimaksun maksaminen
ilmoittautumisen yhteydessä. Kokonai- Erityisen haasteellisia hetkiä olivat kes-
suus onnistui erinomaisesti niin ilmoittau- äkuu, jossa yhdistyivät projektitoimiston
tumisprosessin, maksujen ja perinnän kuin lomat (joita on pakko osin pitää ennen
viestinnänkin osalta. Ilmoittautumisen leiriä) kiireellisin Kajon tekemisen aika
yhteydessä maksaminen aiheutti erittäin heinäkuussa sekä itse leiri. 
vähän haasteita ja suurelta osin sen an-
siosta maksamattomia leirimaksuja oli
kevään aikana ja kesällä äärimmäisen pieni
määrä. Uudenlainen toimintatapa sääs-
ti myös valtavan työmäärän laskutuksen
jäätyä lähes kokonaan pois. 

Haasteita projektitoimistolle aiheutti lop-

pukevään ja kesän aikana selkeästi liian
pieni henkilöstöresurssi. Myös työnjako
projektitoimiston ja muun organisaation
välillä eli projektin aikana, joka niin ikään
aiheutti omat haasteensa.

Jälkikäteen katsoen olisi ollut erittäin

järkevää ja kustannustehokasta palkata
1–2 kesätyöntekijää maaliskuun lopus-
ta elokuun puoliväliin. Kesätyöntekijät
olisivat vapauttaneet projektitoimiston
työntekijöiden aikaa rutiineista vaati-
vampiin asioihin sekä nostaneet vapaaeh- Kuva: Hanna Hämäläinen

07 KAJON OSA-ALUEET
LEIRITOIMIKUNTA
Leiritoimikunta kokousti läpi projektin (Kajo-taukoja
lukuunottamatta) seuraavasti:
Teams-kokous joka kolmas viikko (to 19-21)
→ Nämä kokoukset oli välillä teemoitettu selkeästi
päätöskokouksiksi ja välillä keskustelukokouk-
siksi
Leiritoimikunnan viikonloppuseminaarit
→ 03, 05, 09, 12 / 2020
→ 02, 05, 09, 12 / 2021
→ 02, 05, 09 / 2022
→ Näistä osa jouduttiin pitämään täysin etänä tai
kevennettynä ”päiväretkenä” koronan ollessa
pahimmillaan
→ Seminaareissa yleensä pe-ilta oli agendatonta
ryhmäytymisaikaa
→ Kaikki leiritoimikunnan jäsenet osallistuivat
kaikkiin seminaareihin
Leiritoimikunnan kokousten valmistelusta vastasi
Kajon työvaliokunta (TVK), johon kuuluivat leirinjoh-
tajat Kerttu ja Janne sekä projektipäällikkö Ville.
TVK piti valmistelukokouksen aina viikko ennen
leiritoimikunnan kokousta sekä muuten tarvittaes-
sa suunnitellusti tai ad-hoc. TVK-työskentelytapa
koettiin toimivaksi ja rytmitti hyvin leirinjohdon
työskentelyä sekä LTMK-kokousten valmistelua.
Leiritoimikunnan johtamisessa pyrittiin siihen, että
päätökset tehdään siellä missä asiantuntemus on
(yleensä ei leiritoimikunnassa), mutta tuetaan ja
päätetään tarvittaessa. Vastuun ja tekemisen de-
legointi toimi pääosin hyvin ja leiritoimikunnan ko-
kouksissa käsitellyt asiat pysyivät mielestämme
oikealla tasolla. Kokoukset pysyivät myös hyvin aika-
taulussa, muutamaa budjettikokousta lukuun otta-
matta.
Leiritoimikunnassa oli sekä paripestejä että yksin-
johdettuja. Leiritoimikunnan kannalta malli toimi
alkuperäisen ajatuksen mukaisesti pääosin hyvin.
Toisille parijohtaminen sopii paremmin ja toisille
yksin johtaminen, ja toki projekti, oma elämänti-
lanne sekä ympärillä oleva ryhmä vaikuttavat myös.
Leiritoimikunnassa yksinjohtavien pelättiin välillä
jäävän joidenkin asioiden kanssa yksin, mutta suuria
haasteita ei tässä kohdattu. Yksinjohtavat kaipa-
sivat välillä enemmän sparrailuapua, koska omaa
paria ei ollut. Toisaalta leirinaikana pari tai selkeä
kakkonen olisi tasapainottanut päiviä, jotka olivat
välillä todella hektisiä.
Leiritoimikunnan hyödynsi hyvin vertaistukea, mutta
sitä olisi voitu tehdä vielä enemmän ja laajemmin.
Osa siitä olisi voinut olla fasilitoitua ja osa syntyä
luonnostaan. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota.
Jälkikäteen tunnistettiin asioita, joita olisi ollut he-
delmällistä sparrailla esim. ”miten johdatte tämän
asian/prosessin omassa organisaatiossanne?”.
Leiritoimikunta käytti kerran projektin aikana ulko-
puolista ryhmätyönohjausta osana viikonloppuse-
minaaria (09/2021). Tällä haluttiin kehittää ryhmän
toimintaa ja tehostaa ryhmäytymistä, jonka koettiin
tapahtuneen korona-etäilyn takia hitaasti.
Leiritoimikunnalla oli aktiivisessa käytössä What-
sApp-ryhmä, johon keskitettiin kaikki Kajoon liit-
tymätön keskustelu. Se oli merkittävässä roolissa
vapaamuotoisen viestinnän osalta ja auttoi varmasti
ryhmäytymisessä.
110
Leiritoimikunnan kokoonpano pysyi kahta poikkeus-
ta lukuun ottamatta koko projektin ajan samana:
→ Projektipäällikön aloitus 09/2020 (eli puoli
vuotta muun leiritoimikunnan aloituksen jälkeen)
→ Resurssijohtaja Joonas päätti pestinsä omasta
tahdostaan marraskuussa 2021. Seuraaja Ville
löytyi onneksi nopeasti Resurssien johtoryhmäs-
tä ja kapulanvaihto tapahtui sujuvasti.
Ryhmän muuttuminen etenkin jonkun lähtiessä, on
ryhmän kannalta aina kriisi. Käytännön asiat kuiten-
kin rullasivat erinomaisesti ja Ville pääsi nopeasti
sisään ryhmään. Muutos osui projektissa vaihee-
seen, jossa ilmoittautuminen oli alkamassa ja toi-
saalta korona nousi taas pintaan aiheuttaen huo-
mattavasti huolta sekä osallistujissa että tekijöissä.
Nämä hetket olivat varmasti projektin raskaimpia
monelle leiritoimikunnasta.

07 KAJON OSA-ALUEET
ELÄMYS
Elämyksen osa-alue koostui neljästä ryhmästä:
viestintä ja markkinointi, yhteisohjelmat,
myynti sekä leirikokemus. Elämyksen johtoryh-
mään kuuluivat kahden osa-aluetta johtaneen
elämysjohtajan lisäksi näitä ryhmiä johtaneet
päälliköt, joista kaikki paitsi myyntipäällikkö
toimivat johtajapareina. Elämyksen tehtävänä
oli luoda Kajosta yhteinen ja yhtenäinen parti-
oleirikokemus eli se, miltä Kajo näyttää, tuntuu
ja kuulostaa. Se muotoili finnjamboree-arjen ja
-juhlan.
Suurimmat onnistumiset
→ Elämyksen rooli ja merkitys on Kajon myötä
vakiintunut entisestään finnjamboree-te-
kemisessä.
→ Kajon ilme oli monikäyttöinen, ja se onnis-
tuttiin jalkauttamaan ympäri organisaatiota
ja leiriä. Kajo tuntui ja näytti Kajolta halutul-
la tavalla.
→ Elämyksen johtoryhmän rooli yhteises-
sä tekemisessä, vaikka elämyksen alaiset
ryhmät vastasivat hyvin erilaisista kokonai-
suuksista. Yhteistyö oli toimivaa ja johto-
ryhmän yhteishenki sekä ongelmanratkai-
sukyky olivat hyviä.
Pohdittavaa
→ Aikatauluhaasteet pestaamisessa, erityi-
sesti palvelumuotoilu olisi hyötynyt siitä,
että tekemistä olisi päästy suunnittele-
maan ennen muiden saman tason pestien
täyttämistä. Vaihtoehtoisesti palvelumuo-
toilun olisi voinut lohkoa leirikokemuksesta
erilleen päällikkötasoiseksi pestiksi.
→ Elämyksen alle kuuluu paljon muiden
elämää koskettavia ja ihmisiä laajasti kiin-
nostavia näkyviä toimintoja, sillä elämyk-
sen tehtäväksi asetettiin tehdä Kajosta
yhtenäinen. Tämä väistämättä tarkoittaa
muiden osa-alueiden asioiden muotoilua
heidän kanssaan ja/tai puolestaan esim.
asioiden nimeämisen ja niiden ulkonäön
suhteen. Tämä yhteistyö kannattaa suunni-
tella ja kommunikoida organisaatiossa sel-
keästi, jotta pettymyksiltä ja turhalta työltä
voidaan välttyä.
KASVATUS
Kasvatuksen osa-alue koostui kuudesta oh-
jelmalaaksosta, välähdysohjelmista, kehittä-
möstä ja ikäkausikokemuksesta. Kasvatuksen
johtoryhmään kuului kahden kasvatusjohtajan
lisäksi kaksitoista päällikköä, jotka vastasivat
joko yksin tai parina yhden ryhmän toiminnas-
ta. Kasvatuksen tehtävänä Kajolla oli tuottaa
partiokasvatuksen mukaista ohjelmaa koh-
deryhmäikäisille (12–22-vuotiaille), vastata
osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen
prosesseista, luotsauksesta ja katsomuskasva-
tuksesta.  omistajuudesta ja suunnasta varmistetaan
Suurimmat onnistumiset
→ Kasvatukselle luotu organisaatio ja onnis-
tuneet rekrytoinnit edistivät leiriohjelman
laadukasta toteutusta osana finnjambo-
ree-projektia ja tukivat partiokasvatuksen
toteutumista leirillä.
→ Projektin tavoitteet ja kasvatuksen osa-
tavoitteet pystyttiin johtamaan läpi orga-
nisaation, mikä näkyi myös onnistuneena
lopputuloksena.
111
→ Kasvatuksen johtoryhmä pystyi työsken-
telemään kohti yhteistä tavoitetta toisiaan
tukien.
Pohdittavaa
→ Rajapintakeskustelut muiden osa-alueiden
kanssa tarpeeksi aikaisessa vaiheessa ja
läpi projektin ovat äärimmäisen oleellisi-
ta. Jatkuvalla kommunikoinnilla vastuista,
parempi lopputulos ja vältetään epäselvyy-
det.
→ Ohjelmalaaksoihin luodut vastuualueet (hr,
hankinnat ja talous, vastuullisuus ja kump-
panuudet, turvallisuus) koettiin hyvänä
ajatuksena, mutta näitä tulee vahvemmin
johtaa johtoryhmätasolta /ohjelmalaakso-
jen päälliköiden toimesta. 
 112
07 KAJON OSA-ALUEET

OSALLISTUJAT

Kajolla osallistujien osa-alue jakautui neljään kiitosta päälliköiltä ja tuntui kantavan hedelmää Onnistumisia
ryhmään: saavutettavuus, kansainvälisyys (KV), meidän osa-alueen työskentelyssä yhdessä.
alaleirit (sis. perheiden palvelut) ja osallistujapal- Käännökset, ruuanjakelu, valmennus-konsepti, KV
velut (ospa). Osa-aluetta johti osallistujajohta- Iso onnistuminen oli meidän osa-alueella rekry- osallistujien määrä ja “finnjamboreemaine”, Ospan
ja Katriina Rauman, ja jokaisella ryhmällä oli 2–3 tointi. Saimme joka hakukierroksella hyvin hake- palvelukonsepti, saavutettavuuden läpilyönti, joh-
päällikköä.  Neljän ryhmän lisäksi osallistujajohtaja muksia, ja missään pestissä ei jääty merkittävästi toryhmän työskentely.
vastasi seppoyhteistyöstä (seurakuntien partio- jälkeen siitä syystä, etteikö tekijöitä olisi löytynyt.
työntekijät) sekä yhteistyöstä FiSSc:n kanssa, jota Rekrytointi on yksi projektin aikaa vievimmistä ja
tehtiin, tiivisti yhteistyössä leirijohtajan sekä par- merkittävimmistä prosesseista ja se tuntui onnis- Kehittämiskohteita
tiotyöntekijöiden kanssa.   tuvan meillä hyvin.   
Osa-alueen rajat ylittävä yhteistyö & yhteisjohta-
Osallistujilla oli ryhmätasoiset tavoitteet, jotka oli Jo ennen päälliköiden rekrytointia, käytettiin leiri- minen, alaleirien määrän miettiminen, ja alalei-
ryhmitelty päätavoitteiden alle. Kehittämistä jää toimikunnassa paljon aikaa siihen, että jokaiselle rien&kylien funktio, KV-pesti yhteistyö HR:n
aina, mutta pääasiassa tavoitteisiin päästiin hyvin. asiakokonaisuudelle löytyy omistaja. Näitä kes- kanssa,  ”kolmekielisyys” ja sen määritelmä, saa-
Tavoitteiden toteutumista seurattiin leiritoimi- kusteluita jatkettiin tiiviisti laajennetun leiritoi- vutettavuuden budjetointi, kuka maksaa ja miksi,
kunnan johdolla ennen leiriä kolmessa arviointi- mikunnan kanssa, mutta jälkikäteen arvioituna logistiikka koko organisaation tasolla, yhteensovit-
pisteessä, jotka kytkeytyi toimintasuunnitelman aikaa tälle olisi tarvittu enemmän, tai vaikuttiko taminen ja johtaminen. 
päivitykseen.  se, että laajennettu leiritoimikunta ei päässyt työs-
kentelemään alkuvaiheessa livenä koronan takia.
Johtoryhmä kokousti teamsin välityksellä noin Osallistujien osa-alueen näkökulmasta isoimmat
3 viikon välein, syksystä 2020 alkaen leiriin asti.  haasteet liittyivät rajanpintoihin ja matriisiorgani-
Projektin alkua päälliköiden kanssa haastoi isosti saatioissa toimimiseen. Jos näitä olisi päästy pu-
korona ja livetapaamisia jouduimme siirtämään reskelemaan läpi yhdessä kasvotusten, olisi voitu
etätapaamisiksi. Tästä syystä alussa koin tär- välttyä paremmin siltä, että harmaalle alueelle jää
keäksi, käyttää aikaa tutustumiseen ja johtoryh- asioita (kahden tai kolmen ryhmän väliin, missä Kuva: Filip Eller
män ryhmäyttämiseen. Tämä sai projektin aikana kukaan ei tunnista omistajuutta asialle). 
 113
07 KAJON OSA-ALUEET

PALVELUT

Palveluihin Kajolla kuului tiedonhallinta, turval- Huolto vastasi leirin jätehuollosta, hygieniasta
lisuus, huolto, tekniikka ja muonitus. Osa-aluet- ja siisteydestä. Tiimit pesu, hygienia, ympäristö, Koko leirin vesiturvallisuuden lukitseminen turval-
ta johti kaksi palvelujohtajaa. Johtajat + tiimien muonituksen huolto)  lisuuden alle nähtiin myös selkeyttävänä onnistu-
päälliköt muodostivat palveluiden johtoryhmän. misena.  
Johtajat pestattu noin 2,5 vuotta ennen leiriä,
päälliköt 2 vuotta ennen leiriä. Tiedonhallinnan Suurimpia onnistumisia palveluissa  Huollon-tekniikan ja muonituksen rajapinnat oli
päällikkö ja ekspertti pestattiin hieman ennen selkeät ja painetta pystyttiin siirtämään pois keitti-
muita valmistelemaan teams työalustaa. Tekniik- Kajolla otettiin käyttöön palvelutilausmalli öitä. Se loi muonitukselle mahdollisuuden onnistua
katiimin päälliköt toimivat myös rakennus- ja pur- missä tekniikan rakennuttajat keräsivät muiden ydintehtävässään esimerkillisesti. Alaleireistä etu-
kuleirin johtajina.  osa-alueiden tilauksia sekä koordinoivat niiden käteen pestatut keittiön apukädet toimivat myös
toteuttamista. Tämän avulla pystyttiin seuraavaan loistavasti ja mallia kannattaa hyödyntää muualla. 
→ Tiedonhallinta vastasi projektissa teams-ym- tarkasti suunnittelu- sekä toteutusvaiheen edisty-
päristöstä, digipalveluista, operaatiokeskuk- mistä. 
sesta ja palvelukeskuksesta.  Kehitettävää edelleen palveluissa
Rakennus- ja purkuleiriä johdettiin erikseen
→ Muonitus vastasi itse leirin sekä rakennus- ja osa-alueista kootun rapulajoryn (rakennus-pur- Logistiikan yhteensovittaminen tekniikan ja muun
purkuleirin muonituksesta.   ku laajennettu johtoryhmä) voimin. Tämän avulla palveluorganisaation kanssa edelleen haasteellis-
sitoutettiin muu organisaatio raksa-purkuleiriin ta. Jatkossa syytä pohtia tiimien sijaintia osa-al-
→ Turvallisuus vastasisi leirin turvallisuuden sekä saatiin tietoa siirtymään läpi organisaation.  ueissa ja varmistaa ettei päällekkäisiä oletuksia
suunnittelusta ja sen toteutuksessa. Tiimit pääse syntymään. 
palo, lääkintä,turva, vesiturva, sairaala ja Turvallisuuden käsitystä laajennettiin entistä
henkinen turvallisuus.  enemmän myös henkisen turvallisuuden puolelle. Suunnitteluvaiheen saavutettavuuden priorisoin-
Kajolla toimi ensimmäistä kertaa henkisen turval- ti ei toiminut käytännön rakentamisessa täysin.
→ Tekniikka vastasi leirin rakentamisesta ja sen lisuuden ryhmä laajamittaisesti. Kysyntä kohtasi Jatkossa tulee selkeämmin sanoittaa saavutetta-
johtamisesta. Tiimit vesi, sähkö, rakennus, ICT tarjonnan ja seuraaville tapahtumille varmasti vuuden kannalta tärkeät elementit mistä pidetään
ja rakennuttajat.  syytä pohtia edelleen laajentamista. kiinni muutoksista huolimatta.  
Kuva: Filip Eller

07 KAJON OSA-ALUEET
RESURSSIT
Resurssien osa-alue jakautui kuuteen ryhmään,
jotka olivat analyysi ja palaute, hankinta-varastoin-
ti-logistiikka- jälleenmyynti, HR, talous, vastuulli-
suus ja kumppanuudet sekä vierailijat. Osa-alueel-
le oli koottu ne toiminnot, jotka eivät istuneet
luontevasti muiden osa-alueiden alle. Osa-aluetta
johti yksi resurssijohtaja ja jokaisella ryhmällä oli
kaksi päällikköä, pois lukien talous jossa päälliköi-
tä oli vain yksi. Resurssijohtaja pestattiin  maa-
liskuussa 2020 ja päälliköt elo-syyskuussa 2020.
Resurssijohtaja vaihtui joulukuussa 2021, jolloin
talouspäällikkö siirtyi resurssijohtajaksi. Talous-
päällikön tilalle ei enää rekrytoitu uutta henkilöä
vaan resurssijohtaja toimi myös talouspäällikkönä
loppuprojektin ajan.
Resurssijohtaja ja 11 päällikköä muodostivat re-
surssien johtoryhmän, joka kokoontui teamsin
välityksellä noin neljän viikon välein syksystä 2020
leirin alkuun asti. Teams kokousten lisäksi teke-
mistä rytmittivät 3-4 kertaa vuodessa olleet vii-
konloppuseminaarit, joko Resurssien omalla poru-
kalla tai osana laajennettua leiritoimikuntaa. Koska
päälliköiden tontit olivat hyvin erilaisia, teams-ko-
kousten agendat käsittelivät yhteisiä isoja asioita,
114
kuten aikataulua, rekrytointia, viestintää ja bud-
jetointia. Varsinaiset kunkin ryhmän omat aiheet
työstettiin enemmän ryhmien päälliköiden ja re-
surssijohtajan kesken yhdessä.
Onnistumisia Kehittämiskohteet
→ Vierailupäivän osallistujamäärä, yli 5000 → Toimivaksi todetun hankuttimen jatkokehitys
myytyä lippua seuraavia projekteja varten
→ Uusi hankintajärjestelmä Hankutin, joka jää → Virtuaalivierailupäivä
tulevien projektien käyttöön
→ Logistiikan yhteensovittaminen etenkin teknii-
→ Erinomaista palautetta saanut johtajahuolto kan ja muun palveluorganisaation kanssa
joka toteutettiin kustannustehokkaasti
→ Kumppanuuksista vastaava henkilö tulee
→ Leirimaksun maksaminen ilmoittautumisen rekrytoida muuta päällikköorganisaatiota
yhteydessä aiemmin, jotta suurimmat kumppanuudet ovat
aiemmin selvillä.
→ Vastuullisuuden mittaamisen eteen tehty työ
→ Säännölliset tekijäkyselyt ja datan analysoitiin
sekä palautteen keräämiseen erikseen nimetyt
henkilöt
Kuva: Josefiina Lilja