Full Download Ebook PDF Shelly Cashman Series Microsoft Office 365 Access 2019 Comprehensive PDF

(eBook PDF) Shelly Cashman Series
Microsoft Office 365 & Access 2019

Comprehensive
Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/ebook-pdf-shelly-cashman-series-microsoft-office-
365-access-2019-comprehensive/
vi Contents Shelly Cashman Series® Microsoft® Office 365® & Access® 2019 Comprehensive
Creating a Report in Layout View AC 4-29 To Add a Title AC 5-24

To Create a Report in Layout View by Creating To Place a Subform AC 5-25
a Blank Report AC 4-30 To Modify a Subform and Move the Picture AC 5-28
Using Themes AC 4-32 To Change a Label AC 5-30
Live Preview for Themes AC 4-34 To Change Label Effects and Colors AC 5-31
To Create a Summary Report AC 4-35 To Modify the Appearance of a Form Title AC 5-35
Form Creation AC 4-35 To Change a Tab Stop AC 5-36
To Use the Form Wizard to Create a Form AC 4-36 Changing the Tab Order AC 5-37
Form Sections AC 4-38 To Use the Form AC 5-37
Form Controls AC 4-38 Navigation in the Form AC 5-39
Views Available for Forms AC 4-38 Object Dependencies AC 5-40
To Place Controls in a Control Layout AC 4-38 To View Object Dependencies AC 5-40
To Enhance a Form by Adding a Date AC 4-40 Date/Time, Long Text, and Yes/No Fields in Queries AC 5-41
To Change the Format of a Control AC 4-41 To Use Date/Time, Long Text, and Yes/No
To Move a Control AC 4-42 Fields in a Query AC 5-41
To Move Controls in a Control Layout AC 4-43 Datasheets in Forms AC 5-43
To Add a Field AC 4-44 Creating a Simple Form with a Datasheet AC 5-43
To Filter and Sort Using a Form AC 4-45 Creating a Form with a Datasheet in
To Clear a Form Filter AC 4-47 Layout View AC 5-44
The Arrange Tab AC 4-47 Creating a Multiple-Table Form Based on the
Mailing Labels AC 4-48 Many Table AC 5-46
To Create Labels AC 4-48 Summary AC 5-47
Summary AC 4-51 Apply Your Knowledge AC 5-48
Apply Your Knowledge AC 4-53 Extend Your Knowledge AC 5-49
Extend Your Knowledge AC 4-54 Expand Your World AC 5-50
Expand Your World AC 4-56 In the Labs AC 5-51
In the Labs AC 4-57
MODULE SIX
MODULE FIVE Advanced Report Techniques
Multiple-Table Forms Objectives AC 6-1
Objectives AC 5-1 Introduction AC 6-1
Introduction AC 5-1 Project — Creating Detailed Reports AC 6-1
Project — Multiple-Table Forms AC 5-1 Additional Tables AC 6-3
Adding Special Fields AC 5-2 To Create the New Tables AC 6-4
To Add Fields with New Data Types to a Table AC 5-3 To Import the Data AC 6-6
To Use the Input Mask Wizard AC 5-4 Linking versus Importing AC 6-6
Adding Fields in Datasheet View AC 5-7 To Relate the New Tables AC 6-7
Updating the New Fields AC 5-8 Creating Reports in Design View AC 6-9
To Enter Data Using an Input Mask AC 5-8 To Create a Query for the Report AC 6-9
To Enter Data in Yes/No Fields AC 5-10 To Create an Additional Query for the
To Enter Data in Long Text Fields AC 5-10 Report Using Expression Builder AC 6-10
To Change the Row and Column Size AC 5-10 To Create an Initial Report in Design View AC 6-14
Undoing Changes to Row Height and Column To Group and Sort AC 6-15
Width AC 5-11 Controls and Sections AC 6-18
To Enter Images in Attachment Fields AC 5-12 To Add Fields to the Report in Design View AC 6-18
To Insert the Remaining Pictures AC 5-14 To Change Labels AC 6-20
To Enter More Data in Attachment Fields AC 5-14 Using Other Tools in the Controls Group AC 6-20
To Save the Properties AC 5-16 To Add Text Boxes AC 6-21
Viewing Document Attachments in To View the Report in Print Preview AC 6-24
Datasheet View AC 5-16 To Format a Control AC 6-25
Multiple-Table Form Techniques AC 5-16 To Group Controls AC 6-26
To Create a Form in Design View AC 5-17 To Modify Grouped Controls AC 6-27
To Add a Control for a Field to the Form AC 5-18 To Modify Multiple Controls That Are
To Add Controls for Additional Fields AC 5-19 Not Grouped AC 6-28
To Align Controls on the Left AC 5-19 Undoing and Saving AC 6-30
To Align Controls on the Top and Adjust To Add a Subreport AC 6-30
Vertical Spacing AC 5-21 To Open the Subreport in Design View AC 6-33
To Add Controls for the Remaining Fields AC 5-22 Print Layout Issues AC 6-34
To Use a Shortcut Menu to Change the To Modify the Controls in the Subreport AC 6-35
Fill/Back Color AC 5-23 To Change the Can Grow Property AC 6-35
Copyright 2020 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. Due to electronic rights, some third party content may be suppressed from the eBook and/or eChapter(s).
Editorial review has deemed that any suppressed content does not materially affect the overall learning experience. Cengage Learning reserves the right to remove additional content at any time if subsequent rights restrictions require it.
Shelly Cashman Series® Microsoft® Office 365® & Access® 2019 Comprehensive Contents vii
To Change the Appearance of the Controls To Open the Appointment View and
in the Subreport AC 6-37 Update Form AC 7-23
To Resize the Subreport and the Report Using the Buttons AC 7-23
in Design View AC 6-38 To Test the Add Record Button AC 7-23
To Change the Can Grow Property AC 6-40 To Use the Combo Box AC 7-24
To Modify Section Properties AC 6-40 Issues with the Add Record Button AC 7-25
To Add a Title, Page Number, and Date AC 6-41 Issues with the Combo Box AC 7-26
To Remove the Header Background Color Macros AC 7-26
and the Alternate Color AC 6-42 To Modify the Macro for the Add Record Button AC 7-26
Headers and Footers AC 6-44 To Modify the Combo Box AC 7-29
Creating a Second Report AC 6-46 To Correct Issues with the Combo Box AC 7-30
To Create a Second Report AC 6-46 Using the Modified Form AC 7-31
To Add and Move Fields in a Report AC 6-47 Creating a Multipage Form AC 7-33
To Add the Remaining Fields AC 6-50 To Import a Table AC 7-33
Totals and Subtotals AC 6-52 To Create a Form in Design View AC 7-34
To Add Subtotals and Other Calculations AC 6-54 To Use the Text Box Tool with Concatenation AC 7-34
To Add a Header and Footer to the Discount To Use Tab Controls to Create a
Report AC 6-55 Multipage Form AC 7-35
To Change the Can Grow Property AC 6-56 To Add a Subform AC 7-36
To View the Report AC 6-56 To Modify a Subform AC 7-38
To Remove the Color from the Report Header AC 6-57 To Resize the Subform AC 7-39
To Use Expression Builder to Add a Calculation AC 6-58 To Change the Background Color AC 7-40
To Add a Title AC 6-60 To Insert Charts AC 7-40
To Change the Border Style AC 6-61 To Use the Form AC 7-43
To Remove the Alternate Color AC 6-61 To Modify a Chart Type AC 7-44
Obtaining Help on Functions AC 6-62 To Format a Chart AC 7-47
Report Design Tools Page Setup Tab AC 6-62 Summary AC 7-49
To Change the Report Margins AC 6-64 Apply Your Knowledge AC 7-50
Fine-Tuning a Report AC 6-64 Extend Your Knowledge AC 7-51
To Make Room For Resizing or Adding Controls AC 6-65 Expand Your World AC 7-51
Summary AC 6-65 In the Labs AC 7-52
Apply Your Knowledge AC 6-67
Extend Your Knowledge AC 6-68 MODULE EIGHT
Expand Your World AC 6-68 Macros, Navigation Forms, and Control
In the Labs AC 6-69 Layouts
Objectives AC 8-1
MODULE SEVEN Introduction AC 8-1
Advanced Form Techniques Project—Macros, Navigation Forms, and
Objectives AC 7-1 Control Layouts AC 8-1
Introduction AC 7-1 Creating and Using Macros AC 8-4
Project — Advanced Form Techniques AC 7-1 To Begin Creating a Macro AC 8-4
Creating a Form with Combo Boxes and The Macro Builder Window AC 8-6
Command Buttons AC 7-3 To Add an Action to a Macro AC 8-7
To Create a Form in Design View AC 7-4 To Add More Actions to a Macro AC 8-9
To Add Fields to the Form Design AC 7-5 Opening Databases Containing Macros AC 8-13
Combo Boxes AC 7-6 Errors in Macros AC 8-13
To Add a Combo Box That Selects Values AC 7-6 Creating and Using a Navigation Form AC 8-16
To Use the Background Color Button AC 7-10 To Create a Menu Form Containing
To Format a Control AC 7-10 Command Buttons AC 8-17
To Use the Format Painter AC 7-11 Option Groups AC 8-20
To View the Form AC 7-12 To Create a Menu Form Containing an
To Add a Title and Expand the Form Option Group AC 8-21
Header Section AC 7-13 Using an If Statement AC 8-26
To Change the Background Color of the To Create a Macro with a Variable for the
Form Header AC 7-14 Option Group AC 8-28
Headers and Footers AC 7-14 Macro for Option Group AC 8-30
Images AC 7-15 To Add Actions to the Form Options Macro AC 8-31
Command Buttons AC 7-15 User Interface (UI) Macros AC 8-33
To Add Command Buttons to a Form AC 7-16 To Create Datasheet Forms AC 8-36
To Add a Combo Box for Finding a Record AC 7-18 To Create UI Macros for the Datasheet Forms AC 8-37
To Place a Rectangle AC 7-22 To Create a Navigation Form AC 8-39
viii Contents Shelly Cashman Series® Microsoft® Office 365® & Access® 2019 Comprehensive
To Add Tabs to a Navigation Form AC 8-40 Using an Application Part AC 9-39

Using a Navigation Form AC 8-43 Blank Forms Application Parts AC 9-40
Data Macros AC 8-43 Encrypting a Database AC 9-41
To Create a Data Macro AC 8-44 Encrypting a Database with a Password AC 9-42
Using a Table That Contains a Data Macro AC 8-46 Opening a Database with a Password AC 9-43
Using Control Layouts on Forms and Reports AC 8-47 Decrypting a Database and Removing
Using Undo AC 8-50 a Password AC 9-43
Splitting and Merging Cells AC 8-51 The Trust Center AC 9-44
Moving Cells AC 8-52 Locking a Database AC 9-45
Margins and Padding AC 8-54 Using the Locked Database AC 9-45
Splitting a Layout AC 8-57 Record Locking AC 9-46
Moving a Layout AC 8-58 Database Splitting AC 9-47
Anchoring Controls AC 8-59 The Front-End and Back-End Databases AC 9-48
Window AC 8-60 Summary AC 9-48
Summary AC 8-61 Apply Your Knowledge AC 9-50
Apply Your Knowledge AC 8-62 Extend Your Knowledge AC 9-50
Extend Your Knowledge AC 8-63 Expand Your World AC 9-51
Expand Your World AC 8-63 In the Labs AC 9-51
In the Labs AC 8-64
MODULE TEN
MODULE NINE Using SQL
Administering a Database System Objectives AC 10-1
Objectives AC 9-1 Introduction AC 10-1
Introduction AC 9-1 Project—Using SQL AC 10-1
Project — Administering a Database System AC 9-1 SQL Background AC 10-2
Converting Databases AC 9-3 To Change the Font Size AC 10-3
Microsoft Access Analysis Tools AC 9-5 SQL Queries AC 10-3
To Use the Table Analyzer AC 9-5 To Create a New SQL Query AC 10-3
To Use the Performance Analyzer AC 9-7 SQL Commands AC 10-5
To Use the Database Documenter AC 9-8 To Include Only Certain Fields AC 10-5
Navigation Pane Customization AC 9-10 To Prepare to Enter a New SQL Query AC 10-6
To Create Custom Categories and Groups AC 9-10 To Include All Fields AC 10-7
To Add Items to Groups AC 9-13 To Use a Criterion Involving a Numeric Field AC 10-8
Table and Database Properties AC 9-15 Simple Criteria AC 10-9
To Create a Validation Rule for a Table AC 9-15 To Use a Comparison Operator AC 10-9
To Create Custom Properties AC 9-16 To Use a Criterion Involving a Text Field AC 10-10
Special Field Properties AC 9-18 To Use a Wildcard AC 10-11
Custom Input Masks AC 9-18 Compound Criteria AC 10-12
To Create a Custom Input Mask AC 9-19 To Use a Compound Criterion Involving AND AC 10-13
Creating and Using Indexes AC 9-19 To Use a Compound Criterion Involving OR AC 10-14
How Access Uses Indexes AC 9-20 To Use NOT in a Criterion AC 10-15
To Create a Single-Field Index AC 9-20 To Use a Computed Field AC 10-16
To Create a Multiple-Field Index AC 9-21 Sorting AC 10-17
Automatic Error Checking AC 9-22 To Sort the Results on a Single Field AC 10-17
To Enable Error Checking AC 9-22 To Sort the Results on Multiple Fields AC 10-18
Error Indication AC 9-23 To Sort the Results in Descending Order AC 10-19
Data Type Parts AC 9-24 To Omit Duplicates When Sorting AC 10-20
To Create Custom Data Parts AC 9-25 To Use a Built-In Function AC 10-22
Templates AC 9-26 To Assign a Name to the Results of a Function AC 10-23
To Create a Desktop Database AC 9-26 To Use Multiple Functions in the
To Add Fields to the Table AC 9-27 Same Command AC 10-24
To Create a Second Table AC 9-29 Grouping AC 10-25
To Import the Data AC 9-32 To Use Grouping AC 10-25
To Create a Query Relating the Tables AC 9-33 Grouping Requirements AC 10-26
Creating Forms AC 9-33 To Restrict the Groups That Appear AC 10-27
To Create Single-Item Forms AC 9-34 Joining Tables AC 10-28
To Create a Navigation Form AC 9-34 Qualifying Fields AC 10-28
To Select a Startup Form AC 9-35 To Join Tables AC 10-29
Templates AC 9-36 To Restrict the Records in a Join AC 10-30
To Create a Template and Application Part AC 9-37 Aliases AC 10-31
To Use the Template AC 9-38 To Join a Table to Itself AC 10-32
Shelly Cashman Series® Microsoft® Office 365® & Access® 2019 Comprehensive Contents ix
Subqueries AC 10-34 Primary Key AC 11-8

To Use a Subquery AC 10-34 Database Design AC 11-9
Using an IN Clause AC 10-36 Design Process AC 11-9
Comparison with Access-Generated SQL AC 10-36 Requirements for the CMF Vets Database AC 11-11
Updating Data Using SQL AC 10-38 Design of the CMF Vets Database AC 11-11
To Use an INSERT Command AC 10-38 Car First Insurers AC 11-14
To Use an UPDATE Command AC 10-39 Requirements for the Car First
To Use a DELETE Command AC 10-41 Insurers Database AC 11-14
Linking a Table to an Another File AC 10-42 Design of the Car First Insurers Database AC 11-14
To Link a Table to an Outside Data Source AC 10-42 Normalization AC 11-20
To Change Tab Order in a Form AC 10-45 First Normal Form AC 11-20
To Restore the Font Size AC 10-47 Conversion to First Normal Form AC 11-21
Summary AC 10-47 Second Normal Form AC 11-22
Apply Your Knowledge AC 10-48 Conversion to Second Normal Form AC 11-24
Extend Your Knowledge AC 10-48 Third Normal Form AC 11-25
Expand Your World AC 10-49 Conversion to Third Normal Form AC 11-27
In the Labs AC 10-50 Special Topics AC 11-28
Obtaining Information from
MODULE ELEVEN Existing Documents AC 11-29
Database Design Diagrams for Database Design AC 11-32
Objectives AC 11-1 Summary AC 11-34
Introduction AC 11-1 Apply Your Knowledge AC 11-36
Project — Design a Database AC 11-2 Extend Your Knowledge AC 11-37
Entities, Attributes, and Relationships AC 11-2 Expand Your World AC 11-38
Relational Databases AC 11-4 In the Labs AC 11-38
Functional Dependence AC 11-7 Index IND-1
Getting to Know
Microsoft Office Versions
Cengage is proud to bring you the next edition of Microsoft Office. This
edition was designed to provide a robust learning experience that is not
dependent upon a specific version of Office.
Microsoft supports several versions of Office:
• Office 365: A cloud-based subscription service that delivers
Microsoft’s most up-to-date, feature-rich, modern productivity tools
direct to your device. There are variations of Office 365 for business,
educational, and personal use. Office 365 offers extra online storage
and cloud-connected features, as well as updates with the latest
features, fixes, and security updates.
• Office 2019: Microsoft’s “on-premises” version of the Office apps,
available for both PCs and Macs, offered as a static, one-time
purchase and outside of the subscription model.
• Office Online: A free, simplified version of Office web applications
(Word, Excel, PowerPoint, and OneNote) that facilitates creating and
editing files collaboratively.
Office 365 (the subscription model) and Office 2019 (the one-time pur-
chase model) had only slight differences between them at the time this
content was developed. Over time, Office 365’s cloud interface will con-
tinuously update, offering new application features and functions, while
Office 2019 will remain static. Therefore, your onscreen experience may
differ from what you see in this product. For example, the more advanced
features and functionalities covered in this product may not be available
in Office Online or may have updated from what you see in Office 2019.
For more information on the differences between Office 365, Office 2019,
and Office Online, please visit the Microsoft Support site.
Cengage is committed to providing high-quality learning solutions for
you to gain the knowledge and skills that will empower you throughout
your educational and professional careers.
Thank you for using our product, and we look forward to exploring the
future of Microsoft Office with you!
Getting to Know Microsoft Office Versions OFF-1
Using SAM Projects
and Textbook Projects
SAM and MindTap are interactive online platforms designed to transform
students into Microsoft Office and Computer Concepts masters. Practice
with simulated SAM Trainings and MindTap activities and actively apply
the skills you learned live in Microsoft Word, Excel, PowerPoint, or Access.
Become a more productive student and use these skills throughout
your career.
If your instructor assigns SAM Projects:
1. Launch your SAM Project assignment from SAM or MindTap.
2. Click the links to download your Instructions file, Start file, and
Support files (when available).
3. Open the Instructions file and follow the step-by-step instructions.
4. When you complete the project, upload your file to SAM or MindTap
for immediate feedback.
To use SAM Textbook Projects:
1. Launch your SAM Project assignment from SAM or MindTap.
2. Click the links to download your Start file and Support files
(when available).
3. Locate the module indicated in your book or eBook.
4. Read the module and complete the project.
Open the Start file you downloaded.

Save, close, and upload your completed project to receive
immediate feedback.
IMPORTANT: To receive full credit for your Textbook Project, you must
complete the activity using the Start file you downloaded from SAM
or MindTap.
Using SAM Projects and Textbook Projects SAM-1
1 Databases and
Database Objects:
An Introduction
Objectives
You will have mastered the material in this module when you can:
• Describe the features of the Access • Open a database
window
• Create and use a query
• Create a database
• Create and use a form
• Create tables in Datasheet and Design views
• Create a report
• Add records to a table
• Perform special database
• Close a database operations
Introduction
The term database describes a collection of data organized in a manner that allows
access, retrieval, and use of that data. Microsoft Access 2019, usually referred to as
simply Access, is a database management system. A database management system is
software that allows you to use a computer to create a database; add, change, and delete
data in the database; ask and answer questions concerning the data; and create forms
and reports using the data.
Project—Database Creation
CanisMajorFelis Veterinary, or CMF Vets as its commonly known, is a veterinary
practice that takes care of all cat and dog pet needs. Up until now, the appointment
system has been paper-based. The staff records appointments in a large book with
each page containing a specific date and time. Each page has slots for appointments,
which are made in pencil to allow for changes. CMF Vets wants to computerize the
appointment system with an Access database. The practice owns multiple veterinary
clinics in the southwest. The practice wants to make the appointment system easier
to use and more efficient. To accomplish that goal, the practice needs better record
keeping.
CMF Vets needs to record all information about the pet owners. Name and full
mailing address are essential pieces of information. In addition, the practice must be
able to contact pet owners quickly. The staff needs to record home phone numbers,
mobile phone numbers, and email addresses for appointment reminders, test results,
and emergency calls.
Patient information is paramount. The patient’s breed, animal type, name, and
owner should be always recorded so that information can be easily retrieved. The
database should also contain each patient’s appointments with specific date, time, and
procedure. For example, the staffing requirements of a surgical procedure will differ
from those of a check-up.
Each treatment has a specific cost, which needs to be recorded and applied
as patients undergo these treatments. The database system must also track the
veterinarians who perform these treatments.
By recording all of its practice information, CMF Vets keeps its data current and
accurate and can analyze it for trends. Using a database also allows CMF Vets to create
a variety of useful reports; for example, tracking the frequency of certain procedures.
These reports are vital for planning purposes.
In a relational database, such as those maintained by Access, a database consists
of a collection of tables, each of which contains information on a specific subject.
Figure 1–1 shows the database for CMF Vets. It consists of five tables: the Owners
table (Figure 1–1a) contains information about the pet owners, the Patients table
(Figure 1–1b) contains contact information for each pet’s owner, the Appointments
table (Figure 1–1c) contains information about the scheduling of appointments,
the Treatment Cost table (Figure 1–1d) contains information about the cost of
each treatment, and the Veterinarians table (Figure 1–1e) contains a listing of the
veterinarians in the practice.
fields
records
O_ID (Owner ID) Figure 1–1a Owners Table

is O-1
caption for
Owner ID field
Patient ID
for Ranger
is C-2 Figure 1–1b Patients Table
each appointment
has unique
Appointment ID
Figure 1–1c Appointments Table
AC 1-2
cat (feline) microchip
cost is $10
Figure 1–1d Treatment Cost Table
each veterinarian has

a Veterinarian ID Figure 1–1e Veterinarians Table
The rows in the tables are called records. A record contains information about BTW
a given person (or in this case, pet), product, or event. A row in the Owners table, Captions
You can change a field’s
for example, contains information about a specific owner, such as the owner’s name, caption, or the wording that
address, and other data. appears as the field’s name,
The columns in the tables are called fields. A field contains a specific piece of to language that is more
descriptive, shorter, or meets
information within a record. In the Owners table, for example, the fifth field, Owner
some other requirement.
City, contains the name of the city where the owner is located.
The first field in the Owners table is Owner ID, which is an abbreviation for
Owner Identification Number. CMF Vets assigns each owner an identifying number;
the Owner ID consists of one uppercase letter followed by a number. BTW
The Owner IDs are unique; that is, no two owners have the same number. Such Naming Fields
a field is a unique identifier. A unique identifier, as its name suggests, is a way of Access 2019 has a number
of reserved words, words
uniquely identifying each record in the database. A given owner number will appear that have a special meaning
only in a single record in the table. Only one record exists, for example, in which the to Access. You cannot use
Owner ID is O-2. A unique identifier is also called a primary key. Thus, the Owner these reserved words as
field names. For example,
ID field is the primary key for the Owners table. This means the Owner ID field can Name is a reserved word
be used to uniquely identify a record in the table. No two records can have the same and could not be used in
value in the Owner ID field. the Owners table to describe
The next nine fields in the Owners table are Owner First Name, Owner Last a pet owner’s name. For a
complete list of reserved
Name, Owner Street, Owner City, Owner State, Owner Postal Code, Home Phone, words in Access 2019,
Mobile Phone, and Email Address. For example, Owner ID O-2 is Steven Nguyen, consult Access Help.
AC 1-3
AC 1-4 Access Module 1 Databases and Database Objects: An Introduction
who lives at 9874 South Main Street in Blanding UT, 84511. Steven has a home phone
number, a mobile phone number, and an email address of snguyen@cengage.com.
CMF Vets database contains a table called Patients. Within the Patients table,
each pet is assigned a unique identifier called Patient ID. For example, the dog Ranger
has a Patient ID of C-2. No other pet has this Patient ID. Ranger’s name is indicated
in the Patient Name field. His animal type is under the Animal Type field recorded
as Canine with a Breed of Labrador. CMF Vets associates each patient with his or her
owner by including a field in the Patients table called Owner ID. The Owner ID field
in the Patients corresponds with an Owner ID field in the Owners table. Ranger is
owned by a unique owner of Owner ID O-1.
There are three other tables within the CMF Vets database. The Appointments
table records each pet appointment. Each appointment is assigned an Appointment ID.
This Appointment ID is unique for each procedure booked at the veterinary clinic. For
example, Appointment ID 1 has Patient ID F-1 coming in for the Appointment Date
of June 30, 2021 at Appointment Time 10:00 A.M. This patient will have Treatment
Number T-3. Treatment Number T-3 refers to a specific treatment that is explained
in the fourth table, Treatment Cost. The Treatment Cost table lists the treatments
available at CMF Vets. Each treatment is assigned a unique identifier called Treatment
Number. For example, Treatment Number T-10 indicates that the treatment is a
Neuter, under the field Treatment, of a Feline, under the Animal Type, with a cost
of $25, under the field Cost. Finally, there is a table called Veterinarians that lists
the veterinarians in the practice. Each doctor has a unique Veterinarian ID that is
associated with the veterinarian’s contact details. For example, Veterinarian ID G01 is
Teresa Gomez, in Blanding, Utah, with a cell phone number of 435-229-5612.
How would you find the owner of a specific patient?

CONSIDER THIS
If CMF Vets had a test result of a specific patient, Ranger, Patient ID C-2, and the veterinarian wanted to telephone the owner
with the test results, the vet could easily find that telephone number by looking in the Patients table and then in Owners table.
In the Patients table, locate the Patient C-2 and read across until you come to the Owner ID field, which is O-1. Then, in the
Owner table, locate the record which has the Owner ID O-1, and read across to find the owners name, Ted Sabus, and his
phone numbers, home and mobile.
How would you find appointment information for a specific patient?

CONSIDER THIS
First, look in the Patients table to identify the specific pet and its Patient ID. Assume that the Patient’s Owner is O-1 and the
Patient’s name is Fluffy. Fluffy’s Patient ID is F-1. Next, look in the appointments table for Patient F-1 and find that Fluffy is
scheduled to come into the clinic on June 30, 2021 at 10:00 A.M.
Creating a Database
In Access, all the tables, reports, forms, and queries that you create are stored in a
single file called a database. A database is a structure that can store information about
multiple types of objects, the properties of those objects, and the relationships among
the objects. The first step is to create the database that will hold your tables, reports,
forms, and queries. You can use either the Blank desktop database option or a template
to create a new database. If you already know the tables and fields you want in your
database, you would use the Blank desktop database option. If not, you can use a
template. Templates can guide you by suggesting some commonly used databases.
Databases and Database Objects: An Introduction Access Module 1 AC 1-5
Access Module 1
To Create a Database
Because you already know the tables and fields you want in the CMF Vets database, you will use the Blank
desktop database option rather than a template to create the database. Why? The Blank desktop database is the most
efficient way to create a database for which you already know the intended data needs. The following steps create the database.
1
• Click the Windows Start button
to display the Windows menu.
• Click the Access button to start

Access (Figure 1–2a).
Figure 1–2a
2
• Click the Blank database button to specify the type of database to create.
• Type CMF Vets in the File Name text box, and then click the Create button to create the database
(Figure 1–2).
database name is Maximize button changed to

CMF Vets Restore Down button because
window is maximized
Navigation Pane Access work area

Object tab
with one object Close button
(Table1) open title bar
Access automatically
table appears
creates default table
in Datasheet
view (rows and
columns in table
appear in a grid)
status bar View buttons
Datasheet view
button is selected
Figure 1–2
Saving a Microsoft Access Database File

CONSIDER THIS
Unlike other Microsoft Office applications, the Access app allocates storage space when the database is created, even before
any tables have been designed and data has been entered. In other Microsoft Office applications, you can enter data before
saving. In Access, as you are working and saving each object, such as a table, the entire database is being saved in the app’s
designated storage space.
Q&A The title bar for my Navigation Pane contains All Tables rather than All Access Objects,
as in the figure. Is that a problem?
BTW
It is not a problem. The title bar indicates how the Navigation Pane is organized. You
Available Templates
can carry out the steps in the text with either organization. To make your screens match
The templates gallery
includes both desktop and the ones in the text, click the Navigation Pane arrow and then click Object Type.
web-based templates. If
I do not have the Search bar that appears in the figure. Is that a problem?
you are creating an Access
database for your own use, It is not a problem. If your Navigation Pane does not display a Search bar and you want
select a desktop template. your screens to match the ones in the text, right-click the Navigation Pane title bar arrow
Web-based templates allow to display a shortcut menu, and then click Search Bar.
you to create databases
that you can publish to a
SharePoint server.
To Create a Database Using a Template
Ideally, you will design your own database, create a blank database, and then
create the tables you have determined that your database should contain. If you are
not sure what database design you will need, you can use a template. Templates can
guide you by suggesting some commonly used databases. To create a database using a
BTW template, you would use the following steps.
Organizing Files and
Folders 1 If you have another database open, close it without exiting Access by clicking File on
You should organize and the ribbon to open the Backstage view and then clicking Close.
store files in folders so that
you easily can find the files 1
2 Click File – New. If you do not see a template that you want, you can search Microsoft
later. For example, if you Office online for additional templates.
are taking an introductory
computer class called CIS 1
3 Click the template you want to use. Be sure you have selected one that indicates it is
101, a good practice would for a desktop database.
be to save all Access files in 1
4 Enter a file name and select a location for the database.
an Access folder in a CIS 101
folder. 1
5 Click the Create button to create the database.
The Access Window

The Access window consists of a variety of components to make your work more
efficient. These include the Navigation Pane, Access work area, ribbon, shortcut
menus, and Quick Access Toolbar. Some of these components are common to other
Microsoft Office apps; others are unique to Access.
BTW
Access Screen Navigation Pane and Access Work Area
Resolution You work on objects such as tables, forms, and reports in the Access work area.
If you are using a computer
or mobile device to step
Figure 1–2 shows a single table, Table1, open in the work area. Object tabs for the
through the project in this open objects appear at the top of the work area. If you have multiple objects open at
module and you want the same time, you can select one of the open objects by clicking its tab. To the left of
your screens to match the the work area is the Navigation Pane. The Navigation Pane contains a list of all the
figures in this book, you
should change your screen’s objects in the database. You use this pane to open an object. You can also customize the
resolution to 1366 x 768. way objects are displayed in the Navigation Pane.
Access Module 1
The status bar, located at the bottom of the Access window, presents BTW
information about the database object, the progress of current tasks, and the status of Naming Tables
Database users typically have
certain commands and keys; it also provides controls for viewing the object. As you their own guidelines for
type text or perform certain commands, various indicators might appear on the status naming tables. Some use the
bar. The left edge of the status bar in Figure 1–2 shows that the table object is open in singular version of the object
being described while others
Datasheet view. In Datasheet view, the table is represented as a collection of rows and
use the prefix tbl with a table
columns called a datasheet. Toward the right edge are View buttons, which you can name. This book uses the
use to change the view that currently appears. singular and plural version of
the object (Owners, Patients,
Appointments, Treatment
Cost).
Determining Tables and Fields

Once you have created the database, you need to create the tables and fields that your
database will contain. Before doing so, however, you need to make some decisions
regarding the tables and fields.
Naming Tables and Fields

In creating your database, you must name tables, fields, and other objects. Before
beginning the design process, you must understand the rules Access applies to table
and field names. These rules are: BTW
Multiple-Word
1. Names can be up to 64 characters in length.
Names
2. Names can contain letters, digits, and spaces, as well as most of the punctuation There are several ways
symbols. to handle multiple-word
names. You can leave in
3. Names cannot contain periods (.), exclamation points (!), accent graves ( `), or the space (Patient ID), omit
square brackets ([ ]). the space (PatientID) or
use an underscore in place
4. Each field in a table must have a unique name. of the space (Patient_ID).
Another option is to use
The approach to naming tables and fields used in this text is to begin all names an underscore in place of a
space, but use the same case
with an uppercase letter. In multiple-word names, each word begins with an uppercase for all letters (PATIENT_ID or
letter, and there is a space between words (for example, Owner Street). patient_id).
Determining the Primary Key

For each table, you need to determine the primary key, the unique identifier.
In many cases, you will have obvious choices, such as Patient ID or Owner ID. If
you do not have an obvious choice, you can use the primary key that Access creates
automatically. It is a field called ID. It is an autonumber field, which means that
Access will assign the value 1 to the first record, 2 to the second record, and so on.
Determining Data Types for the Fields BTW

Data Types
For each field in your database, you must determine the field’s data type, that is, Different database
the type of data that can be stored in the field. Four of the most commonly used data management systems have
types in Access are: different available data
types. Even data types that
1. Short Text — The field can contain any characters. A maximum number of 255 are essentially the same can
characters is allowed in a field whose data type is Short Text. have different names. The
Currency data type in Access,
2. Number — The field can contain only numbers. The numbers can be for example, is referred to as
either positive or negative. Fields assigned this type can be used in arithmetic Money in SQL Server.
BTW operations. You usually assign fields that contain numbers but will not
AutoNumber Fields be used for arithmetic operations (such as postal codes) a data type of
AutoNumber fields also are
called AutoIncrement fields.
Short Text.
In Design view, the New 3. Currency — The field can contain only monetary data. The values will appear
Values field property allows
with currency symbols, such as dollar signs, commas, and decimal points, and
you to increment the field
sequentially (Sequential) or with two digits following the decimal point. Like numeric fields, you can use
randomly (Random). The currency fields in arithmetic operations. Access assigns a size to currency fields
default is sequential. automatically.
4. Date & Time — The field can contain dates and/or times.
Table 1–1 shows the other data types that are available in Access.
Table 1–1 Additional Data Types

Data Type Description
Long Text Field can store up to a gigabyte of text.
AutoNumber Field can store a unique sequential number that Access assigns to a record. Access will
increment the number by 1 as each new record is added.
Yes/No Field can store only one of two values. The choices are Yes/No, True/False, or On/Off.
OLE Object Field can store an OLE object, which is an object linked to or embedded in the table.
Hyperlink Field can store text that can be used as a hyperlink address.
Attachment Field can contain an attached file. Images, spreadsheets, documents, charts, and other
elements can be attached to this field in a record in the database. You can view and edit
the attached file.
Calculated Field specified as a calculation based on other fields. The value is not actually stored.
BTW In the Owners table, because the Owner ID, Owner First Name, Owner Last
Currency Symbols Name, Owner Street, Owner City, Owner State, Owner Postal Code, Home Phone,
To show the symbol for the
Euro ( € ) instead of the dollar
Mobile Phone, and Email Address can all contain letters or symbols, their data types
sign, change the Format should be Short Text. The data type for Owner Postal Code is Short Text instead of
property for the field whose Number because you typically do not use postal codes in arithmetic operations; you do
data type is currency. To
not add postal codes or find an average postal code, for example. The Owner ID field
change the default symbols
for currency, change the contains numbers, but you will not use these numbers in arithmetic operations, so its
settings in Windows. data type should be Short Text.
Similarly, in the Appointments table, the data type for the Account Manager
Appointment ID, Patient ID and Treatment Number fields should all be Short Text.
The Appointment Date and Appointment Time fields should have a data type of Date
& Time. In the Treatment Cost table, the Cost contains monetary amounts, so its data
type should be Currency.
For fields whose data type is Short Text, you can change the field size, that is, the
maximum number of characters that can be entered in the field. If you set the field size
for the State field to 2, for example, Access will not allow the user to enter more than
two characters in the field. On the other hand, fields whose data type is Number often
require you to change the field size, which is the storage space assigned to the field by
Access. Table 1–2 shows the possible field sizes for Number fields.
Access Module 1
Table 1–2 Field Sizes for Number Fields
Field Size Description
Byte Integer value in the range of 0 to 255
Integer Integer value in the range of -32,768 to 32,767
Long Integer Integer value in the range of -2,147,483,648 to 2,147,483,647
Single Numeric values with decimal places to seven significant digits—requires 4 bytes
of storage
Double Numeric values with decimal places to more accuracy than Single—requires 8
bytes of storage
Replication ID Special identifier required for replication
Decimal Numeric values with decimal places to more accuracy than Single or Double—
requires 12 bytes of storage
What is the appropriate size for the Owner Postal Code field?
CONSIDER THIS
A Short Text field created will allocate 255 spaces for data. However, a postal code normally would only take up 9 spaces. It is
more accurate to change the Short Text field size to limit to 9 spaces to account for the postal code plus 4 (5 numbers, a dash,
followed by 4 numbers).
Creating a Table in Datasheet View BTW

Naming Files
The following characters
To create a table in Access, you must define its structure. That is, you must define all cannot be used in a file
the fields that make up the table and their characteristics. You must also indicate the name: question mark ( ? ),
primary key. quotation mark ( “ ), slash
( / ), backslash ( \ ), colon ( : ),
In Access, you can use two different views to create a table: Datasheet view and asterisk ( * ), vertical bar ( | ),
Design view. Although the main reason to use Datasheet view is to add or update greater than symbol ( > ), and
records in a table, you can also use it to create a table or to later modify its structure. less than symbol ( < ).
The other view, Design view, is only used to create a table or to modify the structure
of a table.
As you might expect, Design view has more functionality for creating a table
than Datasheet view. That is, there are certain actions that can only be performed in
Design view. One such action is assigning Short Text as the field size for the Owner
ID. In this module, you will create the first table, the Owners table, in Datasheet view.
Once you have created the table in Datasheet view, you will use Design view to change
the field size.
Whichever view you choose to use, before creating the table, you need to know
the names and data types of the fields that will make up the table. You can also decide
to enter a description for a particular field to explain important details about the field.
When you select this field, this description will appear on the status bar. You might
also choose to assign a caption to a particular field. If you assign a caption, Access will
display the value you assign, rather than the field name, in datasheets and in forms. If
you do not assign a caption, Access will display the field name.
When would you want to use a caption?

CONSIDER THIS
You would use a caption whenever you wanted something other than the field name displayed. One common example is when
the field name is relatively long and the data in the field is relatively short. In the Owners table, the name of the first field is
Owner ID, but the field contains data that is only at most five characters long. You will change the caption for this field to O_ID,
which is much shorter than Owner ID, yet still describes the field. Doing so will enable you to greatly reduce the width of the
column.
Another random document with
no related content on Scribd:
on merkinnyt: »Entwurf einer reinen Philosophie», mutta
valitettavasti tuo vihko on jäänyt — aivan tyhjäksi. Irtonaisista
paperipalasista, joihin hän on merkinnyt ajatuksen juoksuaan ja
joista — niin paljon kuin niitä on säilynytkin — suuri osa lienee
joutunut hukkaan, ei saa mitään kokonaiskäsitystä, ne ovat
aforismeja ja niiden abstraktisuudesta jää lukijalle vahva
»qvasifilosofian»[26] sivumaku. On kuitenkin myönnettävä, että
näiden ajatussirpaleiden pohjana on persoonallisia elämyksiä.
Puhtaus tuntuu olevan hänen filosofiansa ydinkäsitteitä; se ja koko
tuon filosofeeraasimisen abstraktinen luonne löytänevät selvityksen
muualtakin kuin kirjaviisaudesta: tuntuu luonnolliselta, että
aristokraattinen äiti oli lapsuudesta asti varjellut poikaansa
joutumasta liian läheiseen kosketukseen pahan maailman kanssa.
Mutta vielä useammin kuin sana puhtaus esiintyy hänen
kirjoituksissaan sana vapaus. Avioliiton alkuvuosina se sana on
ytimenä kaikissa niissä purkauksissa, joissa hän valittaa
käytännöllisen elämän asettamia kahleita ja huokaa rahallisen
raadannan alla: »Minä en anna pakottaa itseäni, tahdon päästä
käytännöllisen elämän pakkovallasta, tähden elää mielipiteilleni, tuo
käytännöllinen elämä» (Praxis) iljettää minua puolinaisuudellaan»,
hän tavan takaa ja useissa eri muodoissa toistaa.
Menemällä avioliittoon Ida Aalbergin kanssa vapaaherra Uexküll-

Gyllenband oli, niinkuin jo etukäteen oli aavistanut, joutunut
käytännöllisen elämän palvelukseen. Että hän tunsi tehneensä
suuren uhrauksen, selviää esim. seuraavista hänen kirjoittamistaan
riveistä:
»Olen siis näyttänyt, mitä paljaalla ajattelemisella voi saavuttaa.

Sillä minulle ei anneta keinoja filosofian harrastamiseen. Ennen
kaikkea ei anneta joutoaikaa. Kun isoäitini lahjoitti minulle 10,000
markkaa, käytin siitä puolet opintoihin. Sitten olen mennyt naimisiin
ja olen käyttänyt toisen puolen tuosta summasta avioliittoni hyväksi;
siitä lähtien ovat avioliittoni edut, joskaan eivät ole olleet hallitsevina,
olleet ainakin yhtä tärkeitä kuin omat filosofiset harrastukseni.» —
Ida Aalberg ei osoittanut miehensä filosofisille harrastuksille

ymmärtämystä, sen on vapaaherra Uexküll-Gyllenband elämänsä
lopulla suurella haikeudella todennut. Päiväkirjassa vuodelta 1897
on pari alakuloista merkintää, jotka todistavat, että tässä suhteessa
aviopuolisoiden välit eivät vastanneet vapaaherran toivomuksia.
Vihon kanteen on Alexander Uexküll-Gyllenband kirjoittanut:
»Tästä on Ida ilman minun lupaani ja puhumatta siitä minulle

mitään repinyt pois sivun.»
Itse vihon sisällä on m.m. seuraava kuvaus, joka osoittaa, että

vapaaherra avioliittonsa vuoksi oli jo alkanut epäillä omaa
kutsumustaan:
»Kun olen levoton, kuljeskelen ympäri — löytämättä rauhaa

istumiseen, syömiseen, nukkumiseen. Saan rauhaa vain, kun
ajattelen. — En saa rauhaa edes lukemiseen; en edes
sanomalehden lukemiseen. Ja kun luen filosofista tekstiä, rupean
heti ajattelemaan enkä pääse alkua pitemmälle. — Ja kaiken, mitä
ajattelen, tahtoisin saada kootuksi ja kirjoitan sen muistiin; olen
kirjoittanut koreja täyteen — ilman, että niillä on mitään arvoa.»
Niin herkkä ja helposti ärtyvä hermosto kuin vapaaherra Uexküll-

Gyllenbandilla olikin, ei hänen hermostumisensa ollut tavallisten
jokapäiväisten ihmisten hermostumista. Voidaan pitää
kysymyksenalaisena, oliko hän nero — sen kysymyksen
perinpohjainen ratkaiseminen vie tutkijalta vuosikymmeniä, siksi
tuottelias oli vapaaherra Uexküll-Gyllenband — mutta varmaa on,
että hänellä oli nerojen yleinen tauti: hän oli nuoruudestaan asti
maanikko. — Hänen tarkoitusperänsä kyllä muuttuivat, mutta kun
hän sai jonkin aatteen, joka häntä innostutti, muuttui se hänelle
todelliseksi elämänkysymykseksi, hän ei nähnyt eikä tahtonut nähdä
mitään muuta, hän ei puhunut eikä tahtonut puhuttavan mistään
muusta, hän toimi hellittämättömältä tuntuvalla tarmolla sen hyväksi.
Vapaaherra Alexander Uexküll-Gyllenband oli gentleman. »Hän ei

valehtele koskaan, ei edes leikillään», kertoi Ida Aalberg elämänsä
loppuaikoina miehestään. Ellei vapaaherra Uexküll-Gyllenband olisi
ollut niin kiihkeä luonne, ellei hän olisi ollut siinä määrin
hermoileminen kuin oli ja ellei hänellä olisi ollut avioliitosta niin
korkeata käsitystä sielujen, ajatusten ja tunteitten yhdistäjänä kuin
hänellä oli, Ida Aalberg tuskin olisi saanut myöskään tietää, että
heidän yhdyselämällään oli omat traagilliset puolensa. Ida Aalberg
sai sen tietää, ja esim. seuraavasta vapaaherran puolisolleen
osoittamasta kirjallisesta lausunnosta selviää, ettei ristiriita ollut kovin
helppo:
»30/VIII 95.
1. Sinun taiteesi ulkonaiset edellytykset, t.s. teatteri, ovat elämän,

varsinkin avioelämän (sisäisin, syvin elämänyhteys) kanssa
ristiriidassa. Teatteri, semmoisenaan, on leikkiväinen ja alhainen
(spielerisch und gemein). Tämä teatteri on ristiriidassa sinun
luonteesi kanssa. Tämä ristiriita on tehnyt sinut tarpeeksi
onnettomaksi. Et ole säilynyt puhtaana työsi vuoksi teatterissa,
vaan siitä huolimatta. Se oli taistelua. Mutta juuri tuossa taistelussa
olet kuluttanut ruumiisi ja sielusi voimat. Nyt sinä tarvitset tukea.
(Aina siihen asti, kunnes olet saanut varman kannan elämässä).
Jos nyt heität luotasi tuon turvan, niin sinä pian, ottaen huomioon
nykyiset heikot ruumiilliset ja henkiset voimasi, sorrut teatterin alle.
2. Taiteesi on ristiriidassa elämäsi kanssa. Ristiriita johtuu taiteesi

edellytyksistä (teatterista). Sinun pitää uudistaa taiteesi ottamalla
lähtökohdaksesi elämä. Ei päinvastoin. Jos tahdot menetellä
päinvastoin, muodostuu elämäsi onnettomaksi, taiteesi epätodeksi
(elämää vailla olevaksi).
3. ‒ ‒ ‒ Tuleeko taiteestasi rahanhankkimisväline? Jos niin on,

tuot ristiriidan sekä elämääsi että taiteeseesi — (sisäisin ja syvin ei
kuulu joukolle eikä sen rahalle). Samalla teet myöskin yhteisen
taloutemme mahdottomaksi.
Nämä kolme asiaa sanon sinulle ennakolta.
30 p:nä elok. 1895.
Alexander.»
Vapaaherra Uexküll-Gyllenband on selittänyt, että hän Ida

Aalbergin vaatimuksesta ja Ida Aalbergin taiteen hyväksi luopui
omasta filosofisesta kutsumuksestaan. Ei ole mitään syytä epäillä
tämän vakuutuksen vilpittömyyttä. Ida Aalberg kaipasi taiteessaan
aina älyllistä tukea, ja on varsin todennäköistä, että hän, niinkuin
vapaaherra Alexander Uexküll-Gyllenband on kertonut, joskus kysyi
miehensäkin mielipidettä (vaikka tämä oli oppinut halveksimaan
teatteria), ja, havaittuaan saamansa neuvot hyviksi, alkoi niitä sitten
pyytää yhä enemmän.
Elämänkutsumuksen menettäminen on suuripiirteistä tragiikkaa,
niin suuripiirteistä, ettei se enää tahdo saada vastakaikua tavallisen,
jokapäiväisen ihmisen sielussa. Tavallinen ihminen pikemminkin
käsittäisi niin, että tuon opettaja-oppilas-suhteen muodostumisessa
Ida Aalbergilla täytyi olla omat kipunsa ja kärsimyksensä.
Ida Aalberg oli useita vuosia miestään vanhempi. Hänellä oli

ainakin Suomessa suuren taiteilijan maine. Hän oli tunnustetusti
kansallisen näyttämötaiteen etevin edustaja kotimaassaan. Hänen
työnsä arvoa ja merkitystä oli liian usein juhlittu ja vakuutettu, jotta
hän itse olisi voinut sitä epäillä.
Lähtien omasta filosofisesta kannastaan vapaaherra Uexküll-

Gyllenband sanoi, ettei Ida Aalbergin taide vakavassa mielessä ollut
mitään. Ida Aalberg tarvitsi filosofin apua ja kouluutusta, ennenkuin
hänen »hyvä, sisäinen olemuksensa» voi tulla tehoisaksi ja
ennenkuin hän pystyi luomaan todellista taidetta.
Vain suuret uudistajat ovat ensiluokan neroja. Vapaaherra Uexküll-

Gyllenband vaati Ida Aalbergin taiteessa ja näyttämötaiteessa
yleensäkin alusta alkaen suurta uudistusta.
Mennessään avioliittoon Ida Aalbergin kanssa ja avioliittonsa ensi

vuosina vapaaherra Alexander Uexküll-Gyllenband tietenkin oli
näyttämötaiteen alalla täysi maallikko. Hän oli nähnyt teatteria vain
katsomosta. Hänen näyttämöfilosofiansa oli silloin mitä puhtainta
kamarifilosofiaa. Hän väitti, että näyttämötaide oli valheellista ja
kaipasi uudistusta, mutta miten tuon uudistuksen piti tapahtua, siitä
on mahdotonta saada mitään varmaa kuvaa, ellei tyydy sellaisiin
sanoihin kuin: »taiteen on lähdettävä elämästä», »taiteen on oltava
sisäisesti puhdasta» j.n.e.
Työ opettaa tekijänsä. Ajan oloon, jouduttuaan Ida Aalbergin
elämänkumppanina käytännölliseen näyttämötyöhön, vapaaherra
Uexküll-Gyllenbandista kehittyi mitä tyypillisin ohjaaja-taiteen
edustaja. Ida Aalberg oli mitä tyypillisin näyttelijä-taiteen. edustaja.
Varsinaisessa ammattityössä heidän etunsa ja tarkoitusperänsä
tulivat olemaan jyrkästi ristiriitaiset. Tämä ristiriita oli todellinen
ristiriita, jolle vapaaherra Uexküll-Gyllenband kuitenkin ummisti
silmänsä loppuun asti. Voimakas yksilöllinen näyttelijä ja voimakas
yksilöllinen ohjaaja eivät tahdo menestyä saman katon alla, ja suuria
näyttelijöitä ei helposti synny teattereissa, jotka toimivat
ohjaajataiteen merkeissä — se tosiasia, että joku Josef Kainz on
nuoruutensa päivinä kuulunut Meiningenin herttuan seurueeseen tai
että Moskovan taideteatterissa on ollut eräitä verraten eteviä
näyttelijöitä, ei riitä kumoamaan väitettä. Ida Aalbergin muistoksi
perustetussa teatterissa, varsinkin avajaisnäytännössä, nähtiin
hyvää, suorastaan erinomaista taidetta, mutta se oli vapaaherra
Uexküll-Gyllenbandin ohjaajataidetta, joka paljon enemmän perustui
Moskovan Taide-teatterin antamiin vaikutelmiin kuin Ida Aalbergin
omaan taiteeseen. Kuka ajatteli yksityisiä näyttelijöitä tuossa
avajaisnäytännössä? Kuka ajatteli ohjaajaa, kun Ida Aalberg itse
seisoi näyttämöllä?
Yksilöllisen, voimakkaasti yksilöllisen ohjaajan käsissä näyttelijä

helposti muuttuu marionetiksi. Vapaaherra Uexküll-Gyllenband oli
voimakkaasti yksilöllinen, jos kukaan. Ida Aalbergilla oli liian suuri
menneisyys, jotta uusi koulu olisi voinut hänet täydellisesti muuttaa.
Teoriassa hän kyllä kannatti miehensä oppeja ja toisteli kiltisti
kaikkea, mitä vapaaherra Uexküll-Gyllenband teoreettisella älyllään
oli keksinyt, mutta käytännössä hän pysyi samana diivana, joka hän
oli ollut alusta alkaen.
Jos yksilöllinen näyttelijä ja yksilöllinen ohjaaja tahtovat toimia
yhdessä, syntyy kummankin puolelta loputon sarja kompromisseja.
Niin täytyi käydä myöskin Ida Aalbergin ja vapaaherra Uexküll-
Gyllenbandin yhteistoiminnassa, joskin nämä kompromissit lienee
tehty hiljaisuudessa, jopa useissa tapauksissa itsetiedottomastikin.
*****
Kun Ida Aalberg oli mennyt naimisiin saksankielisen miehen

kanssa ja joutui yksityisessä elämässään kaiket päivät käyttämään
saksaa, arvelivat Bergbomit, että hänen vanha halunsa päästä
esiintymään Keski-Euroopassa saisi siitä uutta virikettä. Niin kävikin.
Jo 1896 Ida Aalberg oli neuvotteluissa Meiningenin herttuan
seurueen kanssa, ja vähältä piti, ettei hänestä tullut silloin tuon
teatterin jäsen. Asia oli jo sovittu, kun vapaaherra Uexküll-
Gyllenband sai koko aikeen raukeamaan pitämällä itsepintaisesti
kiinni eräästä turhasta muodollisuudesta. Bertha Forsman on
kertonut, ettei Ida Aalberg koskaan voinut antaa miehelleen anteeksi
tämän silloin osoittamaa huonoa diplomatiaa, ja että vapaaherra
Uexküll-Gyllenbandkin myöhemmin katui erehdystään.
Ollessaan kesällä 1897 vaikeasti sairaana Hangossa Ida Aalberg

kirjoitti Bertha Forsmanille m.m.:
»Etten päässyt Meiningeniin, oli minulle raskas isku, oli kuin

jotain olisi murtunut minussa, — olinhan rakentanut koko tulevan
taiteellisen kehitykseni Meiningenin varaan. Se oli minulle kova isku
siksi, että minä aina panen kaiken voimani yhteen ideaan.
Harrastus puhtaaseen ja jaloon taiteeseen, harrastus, jonka tiedän
olevan vallalla Meiningenin näyttämöllä, antoi minulle uskon, että
minä panemalla taiteelliset voimani tuon teatterin käytettäväksi
voisin raivata itselleni tietä tarvitsematta nähdä sitä likaa, jota
nykyisin on niin monilla näyttämöillä ja joka on minusta niin
vastenmielistä. — Ja kuitenkin uskon nyttemmin, että oli parasta,
kun kävi niinkuin kävi. Olen lukenut muutamia tri Lindaun teoksia,
ja minä luulen, että meillä olisi ollut aivan erilaiset mielipiteet sekä
kirjallisissa että taiteellisissa kysymyksissä, ja senvuoksi olisi
yhteistyömme varmaan käynyt vaikeaksi. — Ette saa olla minulle
vihainen, että minä vasta nyt, kun kaikki on lopussa, yleensä
mainitsen Teille mitään koko Meiningen-jutusta, mutta Tehän
tiedätte, että minä vastenmielisesti puhun suunnitelmistani ja etten
milloinkaan puhu siitä, mikä on lähinnä sydäntäni. — Uskotteko,
että Meiningeniin nähden enää mitään olisi tehtävissä? — Millähän
tavoin voisi solmia siteet uudestaan.» —
Ida Aalberg oli valmistellut liittymistään Meiningenin herttuan

seurueeseen huolellisesti ja innokkaasti. Kesällä 1896 hän oli
miehensä kanssa ollut Sveitsissä ja ottanut opetusta saksan kielen
ääntämisessä kuuluisalta foneetikolta professori Edward Sieversiltä.
Hänen kirjeidensä sävy tältä ajalta on iloinen ja toivorikas, hän
kertoo tekevänsä alppivaelluksia ja olevansa tyytyväinen ja
onnellinen. Ida Aalberg ei, kuten professori Sievers myöhemmin on
kertonut, pystynyt voittamaan kielen vaikeuksia, mutta tämä ei
suinkaan ole pääsyy, jonka vuoksi on otaksuttava, ettei hän olisi
menestynyt Meiningenin näyttämöllä, vaikka olisikin tullut sen
jäseneksi. Paul Lindaun, silloisen meiningeniläisten johtajan, kirjoista
Ida Aalbergissa itsessäänkin heräsi epäilys, että hänen taiteelliset
pyrkimyksensä tähtäsivät toisaalle kuin meiningeniläisten, ja varmaa
on, että hän yhtymällä tuohon mainehikkaaseen seurueeseen olisi
joutunut aivan vieraaseen ja itselleen mahdottomaan ympäristöön.
Millaista olikaan meiningeniläisten näyttämötaide?

Voidaan tosin väittää, ja on usein väitettykin, että se
näyttämötaide, joka 1800-luvun jälkipuoliskolla suurten yksityisten
näyttelijäin saavutuksissa vietti voittojaan Euroopassa, ei ole oikean
näyttämötaiteen ihanne. Tähtisysteemi oli syntynyt Saksan
porvarillisilla näyttämöillä köyhyyden ja taloudellisen ahdingon
vuoksi, Italiassa vakinaisten teatterien puuttumisen vuoksi ja
Ranskassa ehkä lähinnä yksityisten näyttelijäin kurittomuuden ja
oikuttelujen vuoksi. Nuo kiertelevät suuruudet merkitsevät kuitenkin
— huolimatta siitä, missä olosuhteissa olivat syntyneet ja huolimatta
siitä, että heidän työnsä ei perustunut mihinkään suureen, koko
näyttämötaidetta käsittävään ajatukseen — _näyttelijä_taiteen
huippusaavutusta.
_Ohjaus_taidetta on kernaasti taituttu pitämään suuremmassa

arvossa kuin sitä taidetta, joka ilmenee yksityisten näyttelijäin
saavutuksissa. Meiningeniläisten tavaton merkitys uudemman
näyttämötaiteen historiassa perustuu yksinomaan regian, ohjauksen
kehittämiseen. Mutta meiningeniläisten historiasta voi nähdä, ettei
tuonkaan suunnan takana ole ollut mitään syvällistä ajatusta eikä
suurta taidekäsitystä, vaan että se pikemminkin johtui erään
ruhtinaan oikusta.
Nerokkaan näyttelijän Edmund Keanin »keskinkertaisen lahjakas

poika» Charles Kean oli 1850 Princess Theatressa Lontoossa
esittänyt Shakespearen »Venetian kauppiaan» suunnattoman
loisteliaassa ja komeilevassa näyttämöasussa ja saavuttanut näillä
puhtaasti ulkonaisilla keinoillaan menestyksen, joka ei ihastuttanut
vain sen ajan englantilaisia, vaan vaikutti koko englantilaisen
näyttämötaiteen myöhäisempään suuntaan, mikä on ilmennyt
sarjana toinen toistaan loistavampia näyttämöasetuksia. Tieto tästä
suuresta, mutta todellisuudessa sangen kysymyksenalaisesta, jopa
suorastaan sangen pienestä taiteellisesta voitosta levisi
mannermaalle, ja Kean, joka »Venetian kauppiaan» jälkeen tarjosi
Lontoolle Shakespearen kuningasdraamoja kulisseina ja pukuina,
sai pian matkijoita Saksassa. Kun Coburgin hoviteatterissa 1867
esitettiin englantilaisena jäljennöksenä »Venetian kauppiasta», sattui
katsomossa istumaan nuori Meiningenin herttua Georg, joka tuosta
näytännöstä sai jumalaisen kipinän. Meiningenin herttua ei ollut
mielipuoli eikä tullutkaan siksi niinkuin ovat tulleet muutamat muut
näyttämötaidetta rajattomasti suosivat ruhtinaat, mutta mikään ei
todista, että hänen taidekäsityksensä olisi ollut erikoisen syvällinen,
kun hän muutamia vuosia myöhemmin lähetti hyvin harjoitetun ja
varustetun teatterinsa valloittamaan Eurooppaa. Meiningeniläisille
merkitsivät kulissit, ihmeen ihanat matot, tyylinmukaiset sotilaspuvut
j.n.e. enemmän kuin yksityiset näyttelijät. Heidän suurella vaivalla ja
huolella valmistettuihin joukkokohtauksiinsa, joita on paljon kiitetty,
tahtoivat yksityisen näyttelijän vuorosanat hukkua, »Venetian
kauppiaassa» ei kuultu Shylockin merkillistä puhetta, kun hän eroaa
tyttärestään, koska samaan aikaan näyttämöllä monilukuinen
avustajakunta gondoloineen ja kirjavine pukuineen veti
näyttelemisellään suurimman huomion puoleensa. Koko
meiningeniläisyys kaikkine epäilemättä suurine ansioineen ja
ankaroine töineen ei merkinnyt runoluoman syventämistä
näyttämöesityksessä, vaan sen levittämistä.
Meiningenilaisilla oli ankara kuri. Näyttelijätär, joka tänään esitti

»Orleansin neitsyttä», saattoi huomenna kuulua avustajakuntaan.
Tuntuu tuiki mahdottomalta uskoa, että Ida Aalberg olisi voinut
alistua tuohon kuriin ja koko ohjaustaiteeseen yleensäkään, jos
ohjaajana oli vieras henkilö, jota hänen ei ollut äärimmäinen pakko
totella.
Meiningenilaisten tyyliä on, ja tuskin ilman syytä, mainittu
naturalistiseksi. Näyttämöasetuksessa tuli ovien, ikkunain,
huoneiden sisustuksen, pukujen, puiden, yleensä kaiken olla
mahdollisimman luonnollista. Heidän naturalisminsa ilmeni sentään
muussakin kuin tässä ulkonaisessa puolessa, Schillerin vuorosanoja
lausuttiin tuolta näyttämöltä juhlallisuutta ja pateettisuutta välttäen,
luonnollisuutta tavoitellen.
Meiningenilaisten vierailumatkasta Moskovaan sanotaan suureksi

osaksi johtuneen, että vuonna 1897 amatöörinäyttelijä ja
amatöörinäyttämön johtaja Konstantin Aleksejev, s.o. Stanislavski, ja
draamankirjoittaja Vladimir Nemirovits-Dantsenko päättivät perustaa
uuden teatterin, josta sittemmin kehittyi maailman maineen
saavuttanut Moskovan Taide-teatteri. Se kulki aluksi mitä
täydellisimmän naturalismin merkeissä, mutta myöhemmin on kyllä
sekä Stanislavskissa että eräissä hänen ohjaustaiteensa oppilaissa,
ennenkaikkea originellissa Meyerholdissa, tapahtunut täydellinen
luopuminen alkuperäisestä taiteellisesta kannasta. Stanislavski ei
anna yksityiselle näyttelijälle suurta merkitystä, mutta juuri hänen
teatteristaan Alexander Uexküll-Gyllenband löysi sen
näyttämötaiteen, jota hän kaikkein lämpimimmin kannatti. Sieltä hän
löysi totuuden ja sen hienouden ja yleensä ne ominaisuudet, joita
hän voi kunnioittaa taiteessa ja joiden nojalla hän voi taidetta
kunnioittaa. Moskovan Taide-teatterilla on vapaaherra Uexküll-
Gyllenbandin ohjaajataiteen kehittymiselle ainakin mitä tärkein, ellei
suorastaan keskeinen merkitys,[27] mutta Ida Aalbergille, ainakaan
hänen näyttelijätaiteelleen, ei moskovalaisuudella voinut olla paljon
annettavana. Hän, Ida Aalberg, kyllä tutustui henkilökohtaisestikin
Stanislavskiin, piti hänen ohjaustaiteestaan, arveli häntä neroksikin,
mutta tuo kaikki tuskin merkitsi hänelle sen enempää, varsinkin kun
ottaa huomioon, että Ida Aalberg perehtyi Moskovan taiteeseen
vasta elämänsä viimmeisinä aikoina.
Ohjaajan tultua vaikuttavaksi tekijäksi näyttämötaiteessa on tuon

taiteen luomisessa syntynyt ristiriita, joka koskee hänen ja näyttelijän
keskinäistä suhdetta. Ohjaaja voi yllyttää ja kiihoittaa näyttelijää yhä
suurempiin saavutuksiin, se on tietysti luvallista, ja se oli esim.
Kaarlo Bergbomin harvasanaisen ohjaustaiteen vahvin puoli. Mutta
ohjaaja voi myöskin pakottaa näyttelijän luopumaan itsenäisestä
käsityksestä, vaikka tämä siihen pystyisikin, tai rajoittaa hänen
luovaa mielikuvitustaan vetoamalla kokonaisuuden etuihin tai
muuten hillitsemällä häntä oman makunsa mukaiseksi. Ristiriita on
olennainen ja syvä ja niin vaikea, ettei sitä voida yleisillä laeilla ja
määräyksillä ratkaista, jää lopultakin riippumaan olosuhteista ja
psykologisesta vaistosta, minkä verran ohjaaja puuttuu yksityisen
näyttelijän työhön, ellei, niinkuin Meiningenin teatterissa tai
Stanislavskin taiteessa, näyttelijää periaatteellisesti aseteta
toisarvoiseen asemaan ja olla sitä mieltä, ettei hänen
persoonallisuutensa merkitse sen enempää draaman
tulkitsemisessa. Äärimmilleen kehitetty ohjaajataide ei edellytä vain
suurta ja yksilöllistä ohjaajapersoonallisuutta, vaan myöskin runsaita
taloudellisia mahdollisuuksia, joita voi tarjoutua vain suurissa maissa
ja suurissa, väkirikkaissa kaupungeissa, tai aineellista tukea
vallassaolijain tai rikkaiden henkilöiden kädestä.
Jos V. Meyerhold, joka nykyisin kuuluu entistä enemmän tulleen

vakuutetuksi yksityisen näyttelijän arvosta ja merkityksestä, mutta
joka jo vuosisadan vaihteessa, vaikka olikin ollut Stanislavskin
opissa, saattoi olla yhteistoiminnassa semmoisen diivan kuin
aikakauden suurimman venäläisen näyttelijättären Vera
Kommissarzevskin kanssa, olisi ollut vanhempi mies ja keksinyt
ohjaaja-ajatuksensa aikaisemmin ja jos vapaaherra Alexander
Uexküll-Gyllenband olisi tunnustautunut Meyerholdin oppien
kannattajaksi, olisi ehkä hänen ja Ida Aalbergin yhteistoiminnasta
voinut syntyä jotakin kerrassaan ihmeellistä. Mutta siihen aikaan,
kun vapaaherra Uexküll-Gyllenband luopui filosofiastaan ja alkoi
puuttua vaimonsa taiteeseen ja ohjata tätä erinomaisella tarmollaan,
ei vielä tunnettu edes Moskovan Taide-teatteria, vielä vähemmän
Meyerholdia. Aluksi vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin ohjaus siis oli
vailla kaikkia näyttämötaiteesta saatuja vaikutelmia — ellei ota
lukuun niitä vaikutelmia, joiden mukaan hän hyljeksi kaikkea
näkemäänsä näyttämötaidetta, — ja perustui hänen omaan
filosofiaansa ja puhtaasti kirjallisiin tietoihinsa.
*****
Vapaaherra Uexküll-Gyllenband on epäilemättä vaikuttanut Ida

Aalbergin näyttelijätaiteeseenkin. Vapaaherra Uexküll-Gyllenband oli
mies, jolla oli oma tahto, jos kellään, ja joka kaikkialla halusi nähdä
oman tahtonsa toteutuvan. Henkilön, joka oli yhteistoiminnassa
hänen kanssaan, oli mahdoton välttää hänen vaikutusvoimaansa.
Vapaaherra Uexküll-Gyllenband tahtoi ulottaa määräämisvaltansa
toisen pienimpiinkin tekoihin ja ajatuksiin.
Tuommoisella voimakkaalla aggressiivisella persoonallisuudella on

omat heikkoutensa. Sen heikkous on siinä, että se helposti synnyttää
vastustusta ja vie konflikteihin. Ida Aalbergillakin oli oma voimakas
tahtonsa, sen hän oli ehkä liiankin usein osoittanut. He olivat lisäksi
kumpainenkin erinomaisen herkkähermoisia. Voisi luulla, että
yhteistyö tuommoisin edellytyksin olisi käynyt mahdottomaksi tai
ainakin kovin vaikeaksi, mutta kumpaisenkin kunniaksi on
mainittava, ettei niin suinkaan ollut laita. Kirjeistä näkee, että
vapaaherra Uexküll-Gyllenband päivä päivältä innostuu yhä
enemmän uuteen alaan ja alkaa tuntea sen omakseen ja että hän
antaa ohjeensa vaimolleen mitä rakastettavimmalla ja hienoimmalla
tavalla. Vuonna 1898 hän tunnustaa siihen asti pitäneensä jokaista
draamaa vain lukudraamana, mutta nyt alkavansa ajatella niitä
myöskin näyttämöluomina. Kuten luonnollista on, pysyvät hänen
ohjeensa edelleenkin vuosikausia kirjanoppineen selvityksinä eivätkä
näyttämöllä toimineen ammattimiehen.
Ibsen on niitä harvoja runoilijoita, jotka jo elinaikanaan saavat

opeilleen ja runoudelleen selvittäjiä. Hänen problemaattiset
draamansa tarjosivat mitä kiitollisimman kentän vapaaherra Uexküll-
Gyllenbandin filosofisesti kouluutetulle älylle. Häämatkallaan 1894 ja
vielä myöhemminkin hän oli käyttänyt Ibsenin elämänviisautta
melkein juristin tavoin todistaessaan lakkaamatta, kuinka väärässä
Ida Aalberg kulloinkin oli, mutta jo 1898 hänen ainoana
tarkoituksenaan tuntuu olleen vain luoda selvyyttä »Pohjan Velhon»
henkilöluomiin. Hänen saksalaisuutensa ei ilmene vain tavattomassa
perinpohjaisuudessa, jolla hän tutustuu Ibsenin draamoihin, vaan
myöskin kaavamaisuudessa ja hirvittävässä ja väsyttävässä
monisanaisuudessa, jolla hän tekee Ida Aalbergille selvää
tutkimustensa tuloksista. Niinpä esim. »Hedda Gabler-selostus
vuodelta 1898 on oiva näyte saksalaisesta kaavamaisuudesta ja
perinpohjaisuudesta. Se alkaa:
»Hedda. Synteettinen taulu.
(Kuinka yksityisistä luonnepiirteistä muodostuu

kokonaisuus ja kokonaiskuva Heddan kompliseeratusta
luonteesta).
1) Heddan (koko toiminnan aikana yhä kasvava)
pessimismi, elämäänkyllästyminen ja inho.
2) Rotu.
3) Ylhäinen olemus.
4) Halu loistoon ja komeuteen.
5) Vallanhimo.
6) Äly; iva ja pilkka.
7) Epätoivo; demoninen viileys.
8) Mustasukkaisuus.
*****
1) Pääkohdat, joissa tämä Heddan pessimismi, inho ja

elämäänkyllästyminen näyttäytyvät, on merkitty erikoiseen paperiin.
»(Tuohon paperiin on todella koottu hartaalla vaivalla kaikki yksityiset
lauseet, missä nuo ominaisuudet voivat ilmetä).
»2) Inhosta aiheutuu pyrkimys saada lohtua kauneudesta. Mutta

todellisuudessa Hedda ei siihen usko. (Hedda ei ole sentimentaali).
Hänen älynsä pilkkaa hänen omaa inhoansakin. Todellisuudessa
Hedda uskoo vaan valtaan ja voimaan eikä estetiikkaan ja
kauneuteen. Tästä inhosta aiheutuu myöskin inho odotettavissa
olevaa skandaalia kohtaan. —
3) Ylhäinen olemus. Rotu on jotakin fyysillistä…. $en pitää ilmetä

koko olemuksessa, käynnissä liikkeissä, kynsien puhdistamisessa
j.n.e. Ylhäinen olemus tulee esiin seuraavissa kohdissa:
tohvelihistoriassa» — — — — — — j.n.e., j.n.e.
*****
Ida Aalbergin taiteilijaluonne ei ollut älyllinen. Vapaaherra Uexküll-
Gyllenbandin intellektualismilla jota tarjottiin ylen runsaina
annoksina, oli omat vaaransa Ida Aalbergille. Neuvoja oli liian paljon,
jotta Ida Aalberg olisi voinut niitä kaikkia edullisesti hyödykseen
käyttää. Ne voivat muodostua raskaaksi painolastiksi, joka voi
hävittää hänen taiteensa suurimman vaikutusvoiman: välittömyyden
tunneilmauksissa. Hän tarvitsi Bergbomilta vain pienen vihjauksen
tai lyhykäisen lauseen ohjauksekseen, heti sanotaan hänen
joutuneen inspiratsionin valtaan, joka voimallaan ja hehkullaan ylitti
kaikki toivomukset, ja pystyneen tällöin luomaan sellaista, mitä
ohjaaja omassa mielikuvituksessaan ei ollut nähnyt, mutta johon hän
täysin yhtyi. Tuommoista hetkelliseen inspiratsioniin perustuvaa
taidetta voidaan syyttää pintapuolisuudesta, mutta älyn ylivalta vie
tehon taiteelta ja tekee esityksen kuolleeksi.
Mikä vaikutus oli vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin ensimmäisien

vuosien aikana antamalla ohjauksella Ida Aalbergin taiteeseen?
Vaikuttiko hän siihen edullisesti vai ehkäisevästi?…
Vapaaherra Uexküll-Gyllenband oli itse varma silta, että hänen

vaikutuksensa oli mitä siunauksellisin. Vuonna 1903 hän laati Ida
Aalbergin taiteesta kirjoituksen saksalaista »Die Woche» lehteä
varten kirjoituksen, joka kai olisi ollut jo aivan liian pitkäkin
voidakseen tulla julkaistuksi. Siinä hän erottaa Aalbergin taiteessa
kaksi suurta, määräävää ominaisuutta, joista toinen on eräänlainen
sisäisyys, tunneilmausten välittömyys, mutta toinen ja hänen
mielestään paljon tärkeämpi, se johdonmukaisuus, konsekvenssi,
jolla Ida Aalberg muka on tunkeutunut runoilijan ajatusten
perimmäisiinkin sopukoihin ja sulattanut kaiken eläväksi ja
yhdenmukaiseksi ja todelliseksi taideteokseksi.
Jotkut niistä, jotka ovat tunteneet Ida Aalbergin taiteen jo
1880-luvulla, m.m. Bertha Forsman ovat väittäneet, että nuori Ida
Aalberg antoi taiteilijana paljon enemmän kuin vapaaherratar Ida
Aalberg-Uexküll-Gyllenband. Huomattava on kuitenkin, että Bertha
Forsman syytti Ida Aalbergia liiasta hillinnästä jo 1891.
Sanomalehdissä ja aikakausjulkaisuissa esiintyvät kritiikit tietävät

kertoa sangen vähän Ida Aalbergin taiteen älyllisestä puolesta.
Tietysti siitä sanotaan silloin tällöin jokin ylimalkainen fraasi, mutta
kun hänen myöhempääkin taidettaan kiitetään todellisella
innostuksella, soivat sanat temperamentin, tunnevoiman,
intoutumisen ylistystä eivätkä suinkaan loogillisten avujen.
Epäilemättä Ida Aalberg kuitenkin alusta alkaen sai jotakin hyötyä

näistä suurella ilolla ja hartaudella annetuista neuvoista, joskaan
hyöty kaiken todennäköisyyden mukaan ei muodostunut niin
ratkaisevaksi kuin antaja toivoi ja uskoi. Vielä enemmän hän
varmaan hyötyi vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin ohjauksesta, kun
tämä kehittyi ja alkoi saada todellista ammattimiehen silmää.
Vuosien kuluessa vapaaherra vapautui yhä enemmän
filosofeeraamisesta ja kirjallisesta saivartelemisesta, ja hänen
ohjauskirjansa alkoivat muistuttaa muiden ohjaajien kirjoja:
merkinnät alkoivat yhä enemmän koskea lausuntaa, mielentiloja,
asemia, ilmeitä, liikkeitä ja saada yhä käytännöllisemmän sävyn.
Niissä ei ainakaan tapaa niin paljoa kuin varhaisempien vuosien
ohjeissa perinpohjaisia selityksiä siitä, mikä on itsestään selvää tai
mitä ei ainakaan tarvitsisi monisanaisesti todistaa. Ne paksut
paperipinkat, joihin hänen muistiinpanonsa on tehty, eivät todista
ainoastaan hänen innostustaan ja tarmoaan ja älyllisen erittelynsä
terävyyttä, vaan niistä voi löytää myöskin paljon sellaista, joka
osoittaa hänellä olleen taiteilijan mielikuvituksen ja herkän
havaintokyvyn.
Eläessään yhdessä vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin kanssa Ida

Aalberg luki paljon ja luki varmaan järjestelmällisemmin kuin
milloinkaan ennen. Mutta vaikka hän näin viljeli omaa henkeään,
kadotti hän itsenäisen ajattelemisen lahjan suorastaan
hämmästyttävässä määrässä. Vuoden 1904:n jälkeen hän puhui
usein ja paljon teatterista ja taiteesta, kirjoitti niistä myöskin monesti,
mutta melkein poikkeuksetta on kaikki se, mitä hän on puhunut tai
kirjoittanut, ollut vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin todistettavasti
hänelle dikteeraamaa.
Vaikkakin Ida Aalbergin voi sanoa elämänsä loppupuolella

toimineen ehkä liian voimakkaan henkisen painostuksen alaisena,
tiedetään hänen harvoin sitä valittaneen. Vuosien kuluessa hän oppi
entistä enemmän luottamaan mieheensä, hän alistui, hän tyytyi
henkisen itsenäisyyden menetykseen, ja silloin oli kaikki hyvin, hyvin
ainakin heidän kahden kesken.
XVII.
UUDEN KOULUN VAIKUTUKSESTA IDA AALBERGIN TAITEESEEN.
Kevätkaudella 1897 Suomalaiseen teatteriin tekemänsä vierailun

jälkeen Ida Aalberg pysyi poissa näyttämöltä lähes kolme vuotta.
Näihin aikoihin hän oli epätoivoissaan terveytensä tilasta, saman
vuoden syksyllä hän sai Helsingissä kestää leikkauksen ja
myöhemmin hän koki etsiä parannusta useista ulkomaisista kylpy- ja
terveydenhoitolaitoksista. Kirjeenvaihdosta näkee, että hän oleskeli
milloin Lausannessa, milloin Dresdenissä, milloin missäkin.
Menetettyä terveyttään hän ei koskaan saanut täysin takaisin, ja
myöhemminkin tarkoittivat lakkaamatta toistuvat matkat etelään
pikemmin ruumiinhoitoa kuin henkistä virkistymistä tai huvittelua.
On täysi syy uskoa, että vapaaherra Uexküll-Gyllenbandilla oli

varsin vähäinen osuus siihen taiteeseen, jota Ida Aalberg pitkällisen
sairausaikansa jälkeen esitti vierailunäytännöissään Suomalaisessa
teatterissa. Vapaaherran tutkimukset koskivat melkein yksinomaan
Ibseniä, hänen papereissaan on ainakin tältä ajalta verraten vähän
yrityksiä etsiä johdonmukaisuutta ja syvyyttä toisten runoilijain
teoksista. Suomalaisessa teatterissa Ida Aalberg esiintyi eräissä
entisissä loisto-osissaan; uusia tehtäviä hänellä oli vain kahdessa
Sardoun kappaleessa,»Fedorassa» ja »Theodorassa», joissa
kumpaisessakin hän häikäisi helsinkiläisiä arvostelijoita ja yleisöä
teknillisellä taituruudellaan. »Fedoran» johdosta Jalmari Hahl sai
aiheen »Valvojassa» verrata Ida Aalbergin tekniikkaa Sarah
Bernhardiin tekniikkaan ja todeta, että kumpainenkin on yhtä
kehittynyttä, mutta että Sarah'n näyttelemisessä on enemmän
maneeria ja asentojen liiallista vaativaisuutta. Samaa ylivoimaisen
tekniikan ylistystä sisältää esim. Bertel Gripenbergin »Euterpeen»
»Teodorasta» kirjoittama kritiikki.
Nämä vierailunäytännöt Suomessa olivat luonteeltaan verraten

tilapäisiä ja ikäänkuin puolella sydämellä tehtyjä. Ida Aalbergin
mielessä kangasteli edelleenkin suurempi päämaali, eurooppalaisen
maineen voittaminen, ja vapaaherra Uexküll-Gyllenband tuki kaikin
voimin hänen pyrkimyksiään tässä suhteessa. Parannusmatkoilla
ollessaan Ida Aalberg vielä kerran koetti perehtyä saksankielen
ääntämiseen ja Pietarissa hän sai opetusta eräältä lausujalta, rouva
Marie Strauch-Spettiniltä.
Vapaaherra Uexküll-Gyllenband oli siis muodostanut oman

teoriansa siitä, miten Ibseniä ja draamaa yleensäkin oli näyttämöltä
esitettävä. Tämän teorian ydin oli siinä, että näyttämöltä oli esitettävä
runoilijaa eikä näyttelijää. Näyttämöesityksen tuli pohjautua
perusteelliseen tutkimukseen ja erittelyyn runoluomasta, runoilijan
tarkoituksista ja ajatuksista, joita hän oli kätkenyt teokseensa. Se
hylkäsi kaiken ulkonaisen efektintavoittelun.
Vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin teoria ei sinänsä ole mitään

uutta eikä vallankumouksellista oppia. Se on vain sangen yleisen
vaatimuksen tehostamista. Kukapa näyttelijä tai ohjaaja väittäisi
ilman muuta olevansa välinpitämätön runoilijan tarkoituksista tai

Full Download Ebook PDF Shelly Cashman Series Microsoft Office 365 Access 2019 Comprehensive PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Full Download Ebook PDF Shelly Cashman Series Microsoft Office 365 Access 2019 Comprehensive PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

(eBook PDF) Shelly Cashman Series

Microsoft Office 365 & Access 2019

Creating a Report in Layout View AC 4-29 To Add a Title AC 5-24

To Add Tabs to a Navigation Form AC 8-40 Using an Application Part AC 9-39

Subqueries AC 10-34 Primary Key AC 11-8

Open the Start file you downloaded.

O_ID (Owner ID) Figure 1–1a Owners Table

Figure 1–1d Treatment Cost Table

each veterinarian has

How would you find the owner of a specific patient?

How would you find appointment information for a specific patient?

• Click the Access button to start

database name is Maximize button changed to

Navigation Pane Access work area

status bar View buttons

Saving a Microsoft Access Database File

The Access Window

Determining Tables and Fields

Naming Tables and Fields

Determining the Primary Key

Determining Data Types for the Fields BTW

Table 1–1 Additional Data Types

Creating a Table in Datasheet View BTW

When would you want to use a caption?

Menemällä avioliittoon Ida Aalbergin kanssa vapaaherra Uexküll-

»Olen siis näyttänyt, mitä paljaalla ajattelemisella voi saavuttaa.

Ida Aalberg ei osoittanut miehensä filosofisille harrastuksille

»Tästä on Ida ilman minun lupaani ja puhumatta siitä minulle

Itse vihon sisällä on m.m. seuraava kuvaus, joka osoittaa, että

»Kun olen levoton, kuljeskelen ympäri — löytämättä rauhaa

Niin herkkä ja helposti ärtyvä hermosto kuin vapaaherra Uexküll-

Vapaaherra Alexander Uexküll-Gyllenband oli gentleman. »Hän ei

1. Sinun taiteesi ulkonaiset edellytykset, t.s. teatteri, ovat elämän,

2. Taiteesi on ristiriidassa elämäsi kanssa. Ristiriita johtuu taiteesi

3. ‒ ‒ ‒ Tuleeko taiteestasi rahanhankkimisväline? Jos niin on,

Nämä kolme asiaa sanon sinulle ennakolta.

30 p:nä elok. 1895.

Vapaaherra Uexküll-Gyllenband on selittänyt, että hän Ida

Ida Aalberg oli useita vuosia miestään vanhempi. Hänellä oli

Lähtien omasta filosofisesta kannastaan vapaaherra Uexküll-

Vain suuret uudistajat ovat ensiluokan neroja. Vapaaherra Uexküll-

Mennessään avioliittoon Ida Aalbergin kanssa ja avioliittonsa ensi

Yksilöllisen, voimakkaasti yksilöllisen ohjaajan käsissä näyttelijä

Kun Ida Aalberg oli mennyt naimisiin saksankielisen miehen

Ollessaan kesällä 1897 vaikeasti sairaana Hangossa Ida Aalberg

»Etten päässyt Meiningeniin, oli minulle raskas isku, oli kuin

Ida Aalberg oli valmistellut liittymistään Meiningenin herttuan

Millaista olikaan meiningeniläisten näyttämötaide?

_Ohjaus_taidetta on kernaasti taituttu pitämään suuremmassa

Nerokkaan näyttelijän Edmund Keanin »keskinkertaisen lahjakas

Meiningenilaisilla oli ankara kuri. Näyttelijätär, joka tänään esitti

Meiningenilaisten vierailumatkasta Moskovaan sanotaan suureksi

Ohjaajan tultua vaikuttavaksi tekijäksi näyttämötaiteessa on tuon

Jos V. Meyerhold, joka nykyisin kuuluu entistä enemmän tulleen

Vapaaherra Uexküll-Gyllenband on epäilemättä vaikuttanut Ida

Tuommoisella voimakkaalla aggressiivisella persoonallisuudella on

Ibsen on niitä harvoja runoilijoita, jotka jo elinaikanaan saavat

»Hedda. Synteettinen taulu.

(Kuinka yksityisistä luonnepiirteistä muodostuu

1) Pääkohdat, joissa tämä Heddan pessimismi, inho ja

»2) Inhosta aiheutuu pyrkimys saada lohtua kauneudesta. Mutta

3) Ylhäinen olemus. Rotu on jotakin fyysillistä…. $en pitää ilmetä

Mikä vaikutus oli vapaaherra Uexküll-Gyllenbandin ensimmäisien

Creating a Report in Layout View AC 4-29 To Add a Title AC 5-24

To Add Tabs to a Navigation Form AC 8-40 Using an Application Part AC 9-39

Subqueries AC 10-34 Primary Key AC 11-8