Managerial Statistics International

Edition 9th Edition Keller Solutions

Manual
Visit to download the full and correct content document: https://testbankdeal.com/dow
nload/managerial-statistics-international-edition-9th-edition-keller-solutions-manual/
 Chapter 6
6.1 a Relative frequency approach
b If the conditions today repeat themselves an infinite number of days rain will fall on 10% of the
next days.

6.2 a Subjective approach

b If all the teams in major league baseball have exactly the same players the New York Yankees
will win 25% of all World Series.

6.3 a {a is correct, b is correct, c is correct, d is correct, e is correct}

b P(a is correct) = P(b is correct) = P(c is correct) = P(d is correct) = P(e is correct) = .2
c Classical approach
d In the long run all answers are equally likely to be correct.

6.4 a Subjective approach

b The Dow Jones Industrial Index will increase on 60% of the days if economic conditions remain
unchanged.

6.5 a P(even number) = P(2) + P(4) + P(6) = 1/6 + 1/6 + 1/6 = 3/6 = 1/2
b P(number less than or equal to 4) = P(1) + P(2) + P(3) + P(4) = 1/6 + 1/6 + 1/6 +1/6 = 4/6 = 2/3
c P(number greater than or equal to 5) = P(5) + P(6) = 1/6 + 1/6 = 2/6 = 1/3

6.6 {Adams wins. Brown wins, Collins wins, Dalton wins}

6.7a P(Adams loses) = P(Brown wins) + P(Collins wins) + P(Dalton wins) = .09 + .27 + .22 = .58
b P(either Brown or Dalton wins) = P(Brown wins) + P(Dalton wins) = .09 + .22 = .31
c P(either Adams, Brown, or Collins wins) = P(Adams wins) + P(Brown wins) + P(Collins wins)
= .42 + .09 + .27 = .78

6.8 a {0, 1, 2, 3, 4, 5}
b {4, 5}
c P(5) = .10
d P(2, 3, or 4) = P(2) + P(3) + P(4) = .26 + .21 + .18 = .65
e P(6) = 0

6.9 {Contractor 1 wins, Contractor 2 wins, Contractor 3 wins}

157
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.10 P(Contractor 1 wins) = 2/6, P(Contractor 2 wins) = 3/6, P(Contractor 3 wins) = 1/6

6.11 a {Shopper pays cash, shopper pays by credit card, shopper pays by debit card}
b P(Shopper pays cash) = .30, P(Shopper pays by credit card) = .60, P(Shopper pays by debit card)
= .10
c Relative frequency approach

6.12 a P(shopper does not use credit card) = P(shopper pays cash) + P(shopper pays by debit card)
= .30 + .10 = .40
b P(shopper pays cash or uses a credit card) = P(shopper pays cash) + P(shopper pays by credit
card)
= .30 + .60 = .90

6.13 {single, divorced, widowed}

6.14 a P(single) = .15, P(married) = .50, P(divorced) = .25, P(widowed) = .10

b Relative frequency approach

6.15 a P(single) = .15

b P(adult is not divorced) = P(single) + P(married) + P(widowed) = .15+ .50 + .10 = .75
c P(adult is either widowed or divorced) = P(divorced) + P(widowed) = .25 + .10 = .35

6.16 P( A1 ) = .1 + .2 = .3, P( A 2 ) = .3 + .1 = .4, P( A 3 ) = .2 + .1 = .3.

P( B1 ) = .1 + .3 + .2 = .6, P( B 2 ) = .2 + .1 + .1 = .4.

6.17 P( A1 ) = .4 + .2 = .6, P( A 2 ) = .3 + .1 = .4. P( B1 ) = .4 + .3 = .7, P( B 2 ) = .2 + .1 = .3.

P(A1 and B1 ) .4
6.18 a P(A1 | B1 )    .57
P(B1 ) .7

P(A 2 and B1 ) .3
b P(A 2 | B1 )    .43
P(B1 ) .7

c Yes. It is not a coincidence. Given B1 the events A1 and A 2 constitute the entire sample space.

P(A1 and B 2 ) .2
6.19 a P(A1 | B 2 )    .67
P( B 2 ) .3

158
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 P(A1 and B2 ) .2
b P( B 2 | A 1 )    .33
P(A1) .6
c One of the conditional probabilities would be greater than 1, which is not possible.

6.20 The events are not independent because P(A1 | B 2 )  P(A1 ) .

6.21 a P( A 1 or B1 ) = P(A1 )  P(B1 )  P(A1 and B1 ) = .6 + .7 - .4 = .9

b P( A 1 or B 2 ) = P(A1 )  P(B 2 )  P(A1 and B 2 ) = .6 + .3 - .2 = .7

c P( A 1 or A 2 ) = P(A1 )  P(A 2 ) = .6 + .4 = 1

P(A1 and B1 ) .20

6.22 P(A1 | B1 )    .25 ; P(A1 )  .20  .05  .25 ; the events are
P(B1 ) .20  .60
independent.

P(A1 and B1 ) .20

6.23 P(A1 | B1 )    .571 ; P(A1 )  .20  .60  .80 ; the events are
P(B1 ) .20  .15
dependent.

6.24 P( A1 ) = .15 + .25 = .40, P( A 2 ) = .20 + .25 = .45, P( A 3 ) = .10 + .05 = .15.

P( B1 ) = .15 + 20 + .10 = .45, P( B 2 ) = .25 + .25 + .05 = .55.

P(A 2 and B 2 ) .25

6.25 a P( A 2 | B 2 ) =   .455
P( B 2 ) .55

P(A 2 and B 2 ) .25

b P( B 2 | A 2 ) =   .556
P( A 2 ) .45

P(A 2 and B1 ) .20

c P( B1 | A 2 ) =   .444
P( A 2 ) .45

6.26 a P( A 1 or A 2 ) = P( A 1 ) + P( A 2 ) = .40 + .45 = .85

b P( A 2 or B 2 ) = P( A 2 ) + P( B 2 ) – P( A 2 and B 2 ) = .45 + .55 - .25 = .75

c P( A 3 or B1 ) =P( A 3 ) + P( B1 ) – P( A 3 and B1 ) = .15 + .45 - .10 = .50

P(promoted and female ) .03

6.27 a P(promoted | female) =   .20
P(female ) .03  .12

P(promoted and male) .17

b P(promoted | male) =   .20
P(male) .17  .68

159
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
c No, because promotion and gender are independent events.

6.28 a P(debit card) = .04 + .18 + .14 = .36

P(credit card and over $100 .23
b P(over $100 | credit card) =   .49
P(credit card ) .03  .21  .23
c P(credit card or debit card) = P(credit card) + P(debit card) = .47 + .36 = .83

6.29 a P(Less than high school) = .077 + .110 = .187

b P(college/university | female) =
P(college / university and female ) .092
  .198
P(female ) .077  .154  .141  .092

P(high school and male) .201

c b P(high school | male) =   .566
P(male) .154  .201

6.30 a P(He is a smoker) = .12 + .19 = .31

b P(He does not have lung disease) = .19 + .66 = .85
c P(He has lung disease | he is a smoker) =
P(he has lung disease and he is a smo ker) .12
  .387
P(he is a smo ker) .31
d P(He has lung disease | he does not smoke) =
P(he has lung disease and he does not smoke) .03
  .043
P(he does not smoke) .69

6.31 The events are dependent because P(he has lung disease) = .15, P(he has lung disease | he is a
smoker) = .387

P(manual and math  stats) .23

6.32 a P(manual | math-stats) =   .390
P(math  stats) .23  .36

b P(computer) = .36 + .30 = .66

c No, because P(manual) = .23 + .11 = .34, which is not equal to P(manual | math-stats).

6.33 a P(customer will return and good rating) =.35

P(good rating and will return ) .35 .35
b P(good rating | will return) =    .538
P( will return ) .02  .08  .35  .20 .65

P(good rating and will return ) .35 .35

c P(will return| good rating)    .714
P(good rating ) .35  .14 .49

d (a) is the joint probability and (b) and (c) are conditional probabilities
160
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.34 a P(ulcer) = .01 + .03 + .03 + .04 = .11
P(ulcer and none) .01 .01
b P(ulcer | none) =    .043
P(none) .01  .22 .23

P(ulcer and none) .01 .01

c P(none | ulcer) =    .091
P(ulcer ) .01  .03  .03  .04 .11

P(ulcer and none)

d P(One, two, or more than two | no ulcer) = 1   1  .091  .909
P(ulcer )

P(Insufficie nt work and 25  54) .180

6.35 a P(Insufficient work | 25-54) =   .252
P(25  54) .320  .180  .214
b P(65 and over) = .029 + .011 + .016 = .056
c P(65 and over |plant or company closed or moved) =
P(65 and over and plant or company closed or moved) .029
  .064
P(plant or company closed or moved) .015  .320  ..089  .029

6.36 a P(remember) = .15 + .18 = .33

P(remember and violent) .15 .15
b P(remember | violent) =    .30
P( violent) .15  .35 .50

c Yes, the events are dependent.

P(above average and murderer ) .27 .27

6.37 a P(above average | murderer) =    .563
P(murderer ) .27  .21 .48

b No, because P(above average) = .27 + .24 = .51, which is not equal to P(above average
testosterone | murderer).

6.38a P(Health insurance) = .167+.209+.225+.177 = .778

b. P(Person 55-64 | No health insurance)
P(Person 55  64 and No health insurance ) .026 .026
=    .128
P(Person 55  64) .177  .026 .203

c. P(Person 25-34|No health insurance) =

P(Person 25  34 and No health insurance ) .085 .085
   .385
P( No health insurance ) .085  .061  .049  .026 .221

P(Violent crime and primary school) .393 .393

6.39a    .673
P(Pr imary school) .393  .191 .584

b. P(No violent crime) = .191 + .010 + .007 + .015 = .223

161
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 P(Violent crime and enrollment less than 300) .159 .159
6.40a    .636
P(Enrollment less than 300) .159  .091 .250

P(Violent crime and enrollment less than 300) .159 .159

b.    .205
P(Violent crime) .159  .221  .289  .108 .777

P(new and overdue ) .06 .06

6.41 a P(new | overdue) =    .103
P(overdue ) .06  .52 .58

P(new and overdue ) .06 .06

b P(overdue | new) =    .316
P(new ) .06  .13 .19
c Yes, because P(new) = .19  P(new | overdue)

6.42 a P(under 20) = .464 + .147 + .237 = .848

b P(retail) = .237 + .035 + .005 = .277
P(20 to 99 and constructi on) .039 .039
c P(20 to 99 | construction) =    .077
P(constructi on) .464  .039  .005 .508

6.43 a P(fully repaid) = .19 + .64 = .83

P(fully repaid and under 400) .19 .19
b P(fully repaid | under 400) =    .594
P(under 400) .19  .13 .32

P(fully repaid and 400 or more) .64 .64

c P(fully repaid | 400 or more) =    .941
P(400 or more) .64  .04 .68
d No, because P(fully repaid)  P(fully repaid | under 400)

P(purchase and see ad ) .18 .18

6.44 P(purchase | see ad) =    .30; P(purchase) = .18 +
P(see ad ) .18  .42 .60

.12 = .30. The events are independent and thus, the ads are not effective.

6.45 a P(unemployed | high school graduate) =

P(unemployed and high school graduate ) .014 .014
   .047
P(high school graduate ) .282  .014 .296

b P(employed) = .091 + .282 + .166 + .095 + .213 + .115 = .962

c P(advanced degree | unemployed) =
P(advanced deg ree and unemployed) .002 .002
   .053
P(unemployed) .008  .014  .007  .003  .004  .002 .038

d P(not a high school graduate) = .091 + .008 = .099

6.46 a P(bachelor’s degree | west)

162
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 P(bachelor ' s deg ree and west ) .046 .046
=    .201
P( west ) .036  .059  .045  .020  .046  .023 .229
b P(northeast | high school graduate)
P(northeast and high school graduate ) .063 .063
=    .199
P(high school graduate ) .063  .078  .117  .059 .317
c P(south) = .059 + .117 + .061 + .030 + .065 + .032 = .364
d P(not south) = 1 –P(south) = 1−.364 = .636

6.47

6.48

163
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.49

6.50

6.51

164
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.52

a P(R and R) = .81

b P(L and L) = .01
c P(R and L) + P(L and R) = .09 + .09 = .18
d P(Rand L) + P(L and R) + P(R and R) = .09 + .09 + .81 = .99

6.53 a & b

c 0 right-handers 1
1 right-hander 3
2 right-handers 3
3 right-handers 1
d P(0 right-handers) = .001

165
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
P(1 right-hander) = 3(.009) = .027
P(2 right-handers) = 3(.081) = .243
P(3 right-handers) = .729

6.54a

b P(RR) = .8091
c P(LL) = .0091
d P(RL) + P(LR) = .0909 + .0909 = .1818
e P(RL) + P(LR) + P(RR) = .0909 + .0909 + .8091 = .9909

166
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.55a

P(0 right-handers) = (10/100)(9/99)(8/98) = .0007

P(1 right-hander) = 3(90/100)(10/99)(9/98) = .0249
P)2 right-handers) = 3(90/100)(89/99)(10/98) = .2478
P(3 right-handers) = (90/100)(89/99)(88/98) = .7265

6.56

a P(win both) = .28

b P(lose both) = .30
c P(win only one) = .12 + .30 = .42

167
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.57

P(sale) = .04

6.58

P(D) = .02 + .018 = .038

168
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.59

P(Same party affiliation) = P(DD) + P(RR) + P(OO) = .1936 + .1369 + .0361.3666

6.60

Diversity index = .12 + .04 + .12 + .0075 + .04 + .0075 = .335

169
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.61

P(heart attack) = .0504 + .0792 = .1296

6.62

P(pass) = .228 + .243 + .227 = .698

170
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.63

P(good ) = .3132 + .0416 = .3548

6.64

P(myopic) = .1008 + .1512 = .2520

6.65

P(does not have to be discarded) = .1848 + .78 = .9648

171
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.66 Let A = mutual fund outperforms the market in the first year
B = mutual outperforms the market in the second year
P(A and B) = P(A)P(B | A) = (.15)(.22) = .033

6.67 Let A = DJIA increase and B = NASDAQ increase

P(A) = .60 and P(B | A) = .77
P(A and B) = P(A)P(B | A) = (.60)(.77) = .462

6.68 Define the events:

M: The main control will fail.
B1: The first backup will fail.
B2: The second backup will fail

The probability that the plane will crash is

P(M and B1 and B2) = [P(M)][ P(B1)][ P(B2)]
= (.0001) (.01) (.01)
= .00000001
We have assumed that the 3 systems will fail independently of one another.

6.69 P( wireless Web user uses it primarily for e-mail) = .69

P(3 wireless Web users use it primarily for e-mail) = (.69)(.69)(.69) = .3285

6.70

P(Increase) = .05 + .5625 = .6125

172
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.71 P(A and B) = .36, P(B) = .36 + .07 = .43
P(A and B) .36
P(A | B) =   .837
P(B) .43

6.72 P(A and B) = .32, P(AC and B) = .14, P(B) = .46, P(B C) = .54
P(A and B) .32
a P(A | B) =   .696
P(B) .46

P(A C and B) .14

b P(AC | B) =   .304
P(B) .46

P(A and B C ) .48

c P(A and BC) = .48; P(A | BC ) = C
  .889
P( B ) .54

P(A C and B C ) .06

d P(AC and BC) = .06; P(AC | BC) =   .111
P( B C ) .54

6.73

P(B) = .4940 + .0115 = .5055

P(A and B) .4940
P(A | B) =   .9773
P(B) .5055

P(F and D) .020

6.74 P(F | D) =   .526
P(D) .038

173
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.75 Define events: A = crash with fatality, B = BAC is greater than .09)
P(A) = .01, P(B | A) = .084, P(B) = .12
P(A and B) = (.01)(.084) = .00084
P(A and B) .00084
P(A | B) =   .007
P(B) .12

P(CFA I and passed ) .228

6.76 P(CFA I | passed) =   .327
P(passed ) .698

6.77 Define events: A = heart attack, B = periodontal disease

P(A) = .10, P(B | A) = .85, P(B | AC ) = .29

P(B ) = .085 + .261 = .346

P(A and B) .085
P(A | B) =   .246
P(B) .346

6.78 P(A) = .40, P(B | A) = .85, P(B | AC ) = .29

174
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
P(B ) = .34 + .174 = .514
P(A and B) .34
P(A | B) =   .661
P(B) .514

6.79 Define events: A = smoke, B1 = did not finish high school, B 2 = high school graduate, B 3 =

some college, no degree, B 4 = completed a degree

P(A | B1 ) = .40, P(A | B 2 ) = .34, P(A | B 3 ) = .24, P(A | B 4 ) = .14

From Exercise 6.45: P( B1 ) = .1055, P( B 2 ) = .3236, P( B 3 ) = .1847, P( B 4 ) = .3862

P(A) = .0422 + .1100 + .0443 + .0541 = .2506

P( B 4 | A) = .0541/.2506 = .2159

175
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.80 Define events: A, B, C = airlines A, B, and C, D = on time
P(A) = .50, P(B) = .30, P(C) = .20, P(D | A) = .80, P(D | B) = .65, P(D | C) = .40

P(D) = .40 + .195 + .08 = .675

P(A and D) .40
P(A | D) =   .593
P(D) .675

6.81 Define events: A = win series, B = win first game

P(A) = .60, P(B | A) = .70, P(B | AC ) =.25

P(BC ) = .18 + .30 = .48

P(A and B C ) .18

P(A | BC ) = C
  .375
P( B ) .48

176
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.82

P(PT) = .28 + .052 = .332

P(R and PT) .28
P(R | PT) =   .843
P(PT) .332

6.83

P(PT) = .0046 + .0269 = .0315

P(H and PT) .0046
P(H | PT) =   .1460
P(PT) .0315

6.84 Sensitivity = P(PT | H) = .920

Specificity = P(NT | H C ) = .973

Positive predictive value = P(H | PT) = .1460

P(H C and NT) .9681 .9681

Negative predictive value = P H C | NT) =    .9996
P( NT) .0004  .9681 .9685

177
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.85

P(PT) = .0164 + .6233 = .6397

P(NT) = .0036 + .3567 = .3603
P(C and PT) .0164
P(C | PT) =   .0256
P(PT) .6397

P(C and NT) .0036

P(C | NT) =   .0010
P( NT) .3603

6.86 a P(second) = .05 + .14 = .19

P(successful and  8 or less) .15 .15
b P(successful | –8 or less) =    .517
P(8 or less) .15  .14 .29

c No, because P(successful) = .66 + .15 = .81, which is not equal to P(successful | –8 or less) .

6.87 a P(pass) = .86 + .03 = .89

P(pass and miss 5 or more classes ) .03 .03
b P(pass | miss 5 or more classes) =    .250
P(miss 5 or more classes ) .09  .03 .12

P(pass and miss less than 5 classes ) .86 .86

c P(pass | miss less than 5 classes) =    .977 .
P(miss less than 5 classes ) .86  .02 .88

d No since P(pass)  P(pass | miss 5 or more classes)

178
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.88 a P(Marketing A) = .053 + .237 = .290
b P(Marketing A | Statistics not A) =
P(Marketing A and Statistics not A) .23 .237
   .290
P(Statistics not A) .237  .580 .817
c Yes, the probabilities in Parts a and b are the same.

6.89 P(Idle roughly)

= P(at least one spark plug malfunctions) = 1– P(all function) = 1 – (.90 4 ) = 1-.6561 = .3439

6.90

P(no sale) = .65 + .175 = .825

6.91 Define events: A = woman, B = drug is effective

P(B) = .528 + .221 = .749

P(A C and B) .221

6.92 P(AC | B) =   .295
P(B) .749

179
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.93 Define events: A = win contract A and B = win contract B

a P(A and B) = .12

b P(A and BC) + P(AC and B ) = .18 + .14 = .32
c P(A and B) + P(A and BC ) + P(AC and B ) = .12 + .18 + .14 = .44

6.94

P(R) = .0176 + .5888 = .6064

P(S and R ) .5888
P(S | R) =   .9710
P( R ) .6064
6.95 Define events: A = purchase extended warranty, B = regular price
P(A and B) .21 .21
a P(A | B) =    .2692
P(B) .21  .57 .78

b P(A) = .21 + .14 = .35

c No, because P(A)  P(A | B)

180
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.96 Define events: R = reoffend, D = detained

a P(D) = P(R and D) + P(R C and D) = .1107 + .2263 = .3370

P(R and D) .1107
P(R| D) =   .3285
P(D) .3370

b P(D C ) = P(R and D C ) + P(R C and D C ) = .1593 + .5037 = .6630

P(R and D C ) .1593

P(R| D C ) = C
  .2403
P( D ) .6630

6.97 Define events: A = job security is an important issue, B = pension benefits is an important
issue
P(A) = .74, P(B) = .65, P(A | B) = .60
a P(A and B) = P(B)P(A | B) = (.65)(.60) = .39
b P(A or B) = .74 + .65 – .39 = 1

6.98 Define events: A = company fail, B = predict bankruptcy

P(B) = .068 + .2392 = .3072

181
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 P(A and B) .068
P(A | B) =   .2214
P(B) .3072

6.99 a P(excellent) = .27 + .22 = .49

P(man and excellent ) .22 .22
b P(excellent | man) =    .44
P(man ) .22  .10  .12  .06 .50

P(man and excellent ) .22 .22

c P(man | excellent) =    .449
P(excellent ) .27  .22 .49
d No, since P(excellent)  P(excellent | man)

6.100 Define the events: A1 = envelope containing two Maui brochures is selected, A 2 =

envelope containing two Oahu brochures is selected, A 3 = envelope containing one Maui and one

Oahu brochures is selected. B = a Maui brochure is removed from the selected envelope.

P(B) = 1/3 + 0 + 1/6 = 1/2

P(A1 and B) 1 / 3
P( A1 | B) =   2/3
P(B) 1/ 2

182
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6.101 Define events: A1 = Low-income earner, A 2 = medium-income earner, A 3 = high-income
earner, B = die of a heart attack, BC survive a heart attack

P(BC ) = .1848 + .4459 + .2790 = .9097

P(A1 and B C ) .1848

P( A1 | BC ) = C
  .2031
P( B ) .9097

6.102 Probabilities of outcomes: P(HH) = .25, P(HT) = .25, P(TH) = .25, P(TT) = .25
P(TT | HH is not possible) = .25/(.25 + .25 + .25) = .333

6.103 P(T) = .5

Case 6.1
1. P(Curtain A) = 1/3, P(Curtain B) = 1/3
2. P(Curtain A) = 1/3, P(Curtain B) = 2/3
Switch to Curtain B and double your probability of winning the car.

Case 6.2
Probability Bases Probability Joint
Outcome of outcome Occupied Outs of scoring Probability
1 .75 2nd 1 .42 .3150
2 .10 1st 1 .26 .0260
3 .10 none 2 .07 .0070
4 .05 1st and 2nd 0 .59 .0295
P(scoring) = .3775

183
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Because the probability of scoring with a runner on first base with no outs (.39) is greater than the
probability of scoring after bunting (.3775) you should not bunt.

Case 6.3
0 outs:
Probability of scoring any runs from first base = .39
Probability of scoring from second base = probability of successful steal  probability of scoring
any runs from second base = (.68)(.57) = .3876
Decision: Do not attempt to steal.

1 out:
Probability of scoring any runs from first base = .26
Probability of scoring from second base = probability of successful steal  probability of scoring
any runs from second base = (.68)  (.42) = .2856
Decision: Attempt to steal.

2 outs:
Probability of scoring any runs from first base = .13
Probability of scoring from second base = probability of successful steal  probability of scoring
any runs from second base = (.68)  (.24) = .1632
Decision: Attempt to steal.

Case 6.4

184
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Age 25: P(D) = 1/1,300
P(D and PT) = (1/1,300)(.624) = .00048
P(D and NT) = (1/1,300)(.376) = .00029
P( D C and PT) = (1,299/1,300)(.04) = .03997
P( D C and NT) = (1,299/1,300)(.96) = .95926
P(PT) = .00048 + .03997 = .04045
P(NT) = .00029 + .95926 = .95955
P(D | PT) = .00048/.04045 = .01187
P(D | NT) = .00029/.95955 = .00030

Age 30: P(D) = 1/900

P(D and PT) = (1/900)(.710) = .00079
P(D and NT) = (1/900)(.290) = .00032
P( D C and PT) = (899/900)(.082) = .08190

P( D C and NT) = (899/900)(.918) = .91698

P(PT) = .00079 + .08190 = .08269
P(NT) = .00032 + .91698 = .91730
P(D | PT) = .00079/.08269 = .00955
P(D | NT) = .00032/.91730 = .00035

Age 35: P(D) = 1/350

P(D and PT) = (1/350)(.731) = .00209
P(D and NT) = (1/350)(.269) = .00077

P( D C and PT) = (349/350)(.178) = .17749

P( D C and NT) = (349/350)(.822) = .81965

P(PT) = .00209 + .17749 = .17958
P(NT) = .00077 + .81965 = .82042
P(D | PT) = .00209/.17958 = .01163
P(D | NT) = .00077/.82042 = .00094

Age 40: P(D) = 1/100

P(D and PT) = (1/100)(.971) = .00971
P(D and NT) = (1/100)(.029) = .00029

P( D C and PT) = (99/100)(.343) = .33957

P( D C and NT) = (99/100)(.657) = .65043
P(PT) = .00971 + .33957 = .34928

185
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
P(NT) = .00029 + .65043 = .65072
P(D | PT) = .00971/.34928 = .02780
P(D | NT) = .00029/.65072 = .00045

Age 45: P(D) = 1/25

P(D and PT) = (1/25)(.971) = .03884
P(D and NT) = (1/25)(.029) = .00116
P( D C and PT) = (24/25)(.343) = .32928

P( D C and NT) = (24/25)(.657) = .63072

P(PT) = .03884 + .32928 = .36812
P(NT) = .00116 + .63072 = .63188
P(D | PT) = .03884/.36812 = .10551
P(D | NT) = .00116/.63188 = .00184

Age 49: P(D) = 1/12

P(D and PT) = (1/12)(.971) = .08092
P(D and NT) = (1/12)(.029) = .00242

P( D C and PT) = (11/12)(.343) = .31442

P( D C and NT) = (11/12)(.657) = .60255

P(PT) = .08092 + .31442 = .39533
P(NT) = .00242 + .60255 = .60467
P(D | PT) = .08092/.39533 = .20468
P(D | NT) = .00242/.60467 = .00400

Case 6.5
The probability that 23 people have different birthdays is .4927. The probability that at least two
people have the same birthday is 1 − .4927 = .5073.

186
© 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different
from the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Another random document with
no related content on Scribd:
minne tahansa. Koillisesta wain näkyy korkean salmensolan kautta
wähä wäljempää, nimittäin wuonon selkää. Päästessämme perille oli
kello jo 6 aamulla ja siinä luulossa, että nyt kaikki maamatkat oliwat
lopussa ja me niinkuin entisetkin murmannilaiselle rannikolle
matkustawaiset pääsimme meritse eteenpäin kulkemaan,
rupesimme mielihywällä lewolle kestikiewarin jotenkin siistissä
huoneessa. Lie unet maistuneet lappalaiselle kantomiehellemmekin,
sillä oman sanansa mukaan ei hän ollut nukkunut sitte sunnuntai-
aamun ja nyt oli jo keskiwiikko-aamu.

Heti puolisten jälkeen kokoontuimat seudun suomalaiset

huoneesemme, jossa pidettiin tawalliset papilliset toimitukset; niistä
ynnä jokaisen paikan wäkiluwusta antawat loppuun liitetyt luettelot
tarkemman selwän. Suomalaiset oliwat haudanneet kuolleensa
wanhan kirkon saarelle, jonne piti hieruan (laskuweden) aikana
kahlata wirran poikki. Hautoja lukiessa ja ihmisjoukon seistessä
karttui sinne niin suuri sääskien paljous, että se oli tosi-waiwaksi
paikalla asujillekin, mitä sitte tottumattomalle wasta tulleelle. Mutta
niin hupainen kuin tämä päiwä oli, kun sain ruweta wartonaiseen
toimeeni, jota warten olen tullut näille pohjan perille, niin ikäwä oli
seuraawa päiwä, sillä wenäläinen kyyditsijä Kuolassa, ruunun
palkkaama, kieltäytyi antamasta wenekyytiä. Tästä kuletaan nimittäin
suurilla weneillä 8 peninkulmaa meritse Jeretiikaan, joka on kauppa-
paikka saarella Uuramuonon suussa, ja siitä 2 peninkulmaa Uuran
kylään. Pitkällisten keskusteluin perästä suostui wiimein wenäläinen
antamaan meille oppaan maitse; ja meidän piti antautua tuolle
tiettömälle kolkolle 6 peninkulman taipaleelle jalkaisin waeltamaan.
Iloisia muistia mulla siis ei ole Kuolasta. Kestikiewarissakaan ei
saanut mitään ruokaa. Ensin täytyi kupetsasta käydä aineet
ostamassa ja sitte rupesi emäntä toki keittämään; ja niin saatiin
kuitenkin kunnon ryynipuuro. Maitoa saa Kuolassa myös. Lehmiä on
noin 30—40, ja niin suuria ja pitkäkoipisia lehmiä en ole koskaan
nähnyt. Kentällä ja kosken partailla näkyi olewan kyllä ruohoa, 1
hewonen kuului kaupungissa myös olewan. Katsellessamme karjaa
rannalla huomasimme siellä pikku mökkiä eli niinkuin ensin luulimme
huwihuoneita, mutta kun kurkistimme akkunasta sisään näimme
niiden olewan kappelia, joissa oli jumalankuwia nurkissa.
Semmoisiksi huoneiksi oliwat ne meistä kowin kehnoja; mutta
maassa maan tawalla.

2 suomalaista lähti meille kantomiehilsi Uuraan. Alkutaimal

kulettiin pienellä meneellä. Joku peninkulma kaupungista supistuu
wuono salmeksi, jonka länsipuoli on korkea kallioseinä. Sen ra'oissa
ja ulkonewilla pankoilla pesii ja asuu suuret joukot kaikenlaisia
wesilintuja, kalalokkia, tiiroja y.m., joista erittäinkin ensinmainitut
owat toisenlaisia kuin sisämaissa. Myötäänsä kantoiwat emät
pitkissä jonoissa kaloja korkeihin pesiinsä, ja pojat rääkyiwät, niin
että kalliot soiwat. Mutta tiirat oliwat oppineet kummallisiksi loisiksi;
tähystiwät milloin wesilintu toi kalaa pesäänsä, ja heti kuin emä oli
lähtenyt toista hakemaan, lensiwät he lähelle poikain päälle rääkyen,
ja kun nämä ojensiwat kaulansa ja suu auki nostiwat päänsä pystyyn
luullen emän tulewan, tekiwät nuo ilkiwaltaiset tiirat mestarillisen
pyöräyksen alaspäin, sieppasiwat kalan poikain edestä suuhunsa ja
puikahtiwat waiti pois. Linnuilla on meressä ruokaa ja asunto
rauhallinen näissä ihmisistä köyhissä maissa; sentähden ne
wiljehtiwät niin hywästi ja enenewät mahdottoman suuriin määriin.
Kuuluwat Kuolalaiset joskus koetelleen päästä lintujen pesille. Eras
wenäläinen nuorukainen oli wuoren päältä laskeunut nuoraa myöten
kallioseinän siwulle munia kootakseen pesistä, waan nuora oli kallion
teräwiä särmiä wastaan hankautunut niin etta oli katkennut, poika
parka pudonnut alas kuolijaaksi. Sitten ei sanota koetellun enää
häiritä lintukarjoja tällä paikalla. Mutta waikka kyllä on paljo lintuja
tassa, niin että se kyllä kummaksi käy sille, joka on nähnyt
ainoastaan Suomen lintuparwet, ei se kumminkaan ollut
sinnepäinkään, mitä nähtiin aawan meren rannalla.

Kuolan wuonon kummallakin rannalla oli lapinkotia, 2 länsi- ja 1

itärannalla meidän näkemiämme; ne oliwat suuren turpeen kaltaisia,
ja kyyristyen täytyy niihin sisään mennä. Purjehdittuamme lähes pari
peninkulmaa pantiin maalle erään nykyisin aution, pienen, hirsistä
tehdyn mökin luona, ja siitä oli alettawa tuo wähintäänkin 4
peninkulmaa pitkä maataiwal. Mökin luona laittauttiin reilaan. Se oli
merkillisellä paikalla, sillä ympärillä oli puita. Lahdelman pohjoisranta
oli korkea ja siten suojeltu pohjatuulilta; lisäksi oli se multamaata ja
sillä kaswoi tawallisen pitkiä koiwuja, jotka oliwat kewät-
wihannossaan; jopa pistihen koiwikosta ujosti esiin tuomikin; se oli
wasta puhkaissut kukkansa auki ja lewitti suloista tuoksuansa pitkin
tyyniperää rantaa. Sisempänä lahdenperässä oli toisiakin ja tekiwät
samaa wirkaa. Nähtiinpä pihlajiakin; ne oliwat nupussa ja odottiwat
lämpimän lisää. Tuota katsellessaan luuli olewansa kewään alussa;
ja pohjoislapin kewät olikin nyt kohta paraillaan; mutta meille se oli jo
kolmas: ensimäinen Kuopiossa, toinen Kuusamossa, kolmas
Kuolassa; kotoa lähtiessämme oli kewät jo ohitse, ja tuomen ja
pihlajan kukinta loppunut; mutta aiwan alku-tuoreudessaan kohtasi
meitä kewät taas Kuusamon wuoriseuduilla, ja ihmeeksemme
saimme ihailla wielä kerran kewäimen suloutta täällä kylmyyden
kotipaikoilla. Mutta tähän täytyikin meidän jättää kewäimen yksin
suloinensa iloa pitämään; tästä ylöspäin, siellä on maita, jossa ei
kewään, ei kesän kauneutta näy. Jyrkän rannan-törmän päältä alkaa
2 tahi 3 wirstan wastamaa wetistä rämettä, jossa siellä, täällä puroja
myöten wesi laskee wuorilta mereen, mutta enimmittäin waluu se
sammalikon läpi joka paikasta, ja ainoastaan näkywien kallion
kylkien kohdalla se juoksee pikku koskina. Tämmöistä maata
noustessaan wuorille tietää olewansa työssä; waiwannäköä ei
Lapissa wältä kukaan; pitää kaiken woimansa perästä polkaista
rahkasammaleesen kuoppa siksi kuin kowa wastaa kantapäätä; siitä
tun wetää jalkansa ylös, on selwittelemistä, ettei takerru
waiwaiskoiwu-warpuihin, jotka owat tiheät kuin pajupehkot puroin
warsilla; ja taas, kun on pujotellut saappaansa läpi warwikon, pitää
työntää jalkansa lähes polwiin asti sammaleesen, ennenkuin
kykenee toista nostamaan. Wähän wäliä istuu mielellään mättäälle
lewähtämän, ja ikäwällä katsoo wuoren kukkulalle, jossa on kowempi
maa astua; ainoastaan lyhyttä peuran jäkälää on someroisen maan-
kamaran päällä; sanotaan »mäen welkansa maksawan;» luulossa
että saa ruweta myötämäkiä laskemaan, astutaan mäen päälle;
mutta se toiwo peräti petti; heti takana ensimäisen on toinen kahta
korkeampi wuori, jolle taas kiipeämään. Ne notkelmat, jotta wuoren
korkeilta syrjiltä juoksewat alas sywiin laaksoihin, oliwat lunta täynnä;
ja kun saapas liukahteli luisulla hangella, hirwitti katsoa alas, sillä
sywyyden hämärään pohjaan olisi ollut kamala wauhti laskea mäkeä.
Lumijuowain wälillä on sulaa kalliota ja karkeata someromaata
wuorotellen; sitä on hywä astua, kun saa pikkuisen matkan päässä
lewähtää. Mereen päin wiettäwällä puolella ei olekaan niin paljo
sääskiä, kuin sisämaassa, jonkatähden saa rauhassa lewähtää, ja
se ei ole wähä etu. Päästiin wuorelle. Sen kukkulalla käwi
läpitunkewa wiima jäämereltä, joka liiaksikin ankarasti kuiwasi hien
ruumiilta. Mutta helposti lensiwät tuuliaispäät tunturien päällitse;
raittiit ne oliwat, ja helppo oli hengittää. Wälistä puski tuuli niin että
piti ottaa lakkinsa käteen, sillä waikea olisi käydä noutamassa, jos
wihuri keweän kesälakin siirtäisi toiselle tunturille. Waikka täältä
kylmyydestä pois päästäkseen mielellään kiirehtii eteenpäin, pitää
kumminkin siksi kestää seistä, että saa katsotuksi tämän kolkon
ilman alan autiot seudut. Niinkauas kuin silmä kantaa, on mäkiä
mäkien wieressä tällä tunturi-ylängöllä, kaikki kaljuja, ei puuta, ei
pensasta, ei edes pieniä kaswin warsiakaan ole; niin puhtaaksi on
pohjostuuli porottanut nämä maat. Kaikille ilman suunnille on
pelkkää autioutta, ääretöntä paljasta ja karkeata wuoristoa, jossa ei
elämän merkkiä näy. Tämän ympäristön keskellä ymmärtää, kuinka
totta sanoo, kun Kalewala puhuu »Lapin raukoista rajoista.» Kuolan
wuono oli jo jäänyt niin kallioiden lomaan, ettei sitä näkynyt, mutta
sisäjärwiä näkyi useita, suuriakin ja saarisia, mutta lintua ei nähty
koko matkalla yht'ainoata, ei wesilintua eikä kalalokkia; josta woi
arwata, etta järwet owat jolo kalattomia taikka luultawammasti hywin
wähä-kalaisia. Ennenkuin tästä lähdetään tunturia alas laskeumaan,
kysytään oppaalta: »minnepäin ruwetaan nyt painamaan.» Hän
tirkistelee kipeillä silmillään ja osoittaa erästä kaukana siintäwää
wuoren yppylää: »tuolla on puoliwäli.» »Puoliwälikö!» urahtaa yksi ja
toinen meistä yksiwakaisella äänellä; mutta wenäläinen nyökyttää
päätään ja sanoo: da, da. Me silloin huomasimme ettemme olleet
wäärin ymmärtäneet; ja meidän täytyi antaa puoliwälin olla niin
kaukana, kun sitä ei woitu siirtää lähemmäksi. Alaspäin oli huokea
astua, siksi kun tultiin taas rämeille; niillä kaswoi pikku mäntyjäkin
eteläpuolella mäkien rinteitä; mutta kitulijaita ja surkeita ne oliwat.
Rämeiden poikki päästyään, saa taas waaroja nousta ja waaroja
laskea. Somimmat paikat oliwat pienet mäkiharjanteet järwien
wälillä. Eräässä kohden oli wasemmalla puolen olewan järwen pinta
melkeen harjun tasalla, mutta oikeanpuolimainen järwi oli sywän ja
jyrkän mäen alla laakson pohjassa wuorien wälissä, eikä
minkäänlaista yhteyttä ollut näiden järwien wälillä, waikka harja oli
jotenkin kaitanen. Toisien järrwien siwu kun mentiin, täytyi kiweltä
kiwelle hyppimällä kulkea yli kuohuwien koskien, mutta ne eiwät
muodostaneet mitään jokia, maan ryntäsiwät järwestä järween mistä
kallion kolosta milloinkin, niinkuin täydestä maljasta wesi läikähtää yli
laidan mistä kohti sattuu. Ajattelin, ettei suinkaan sinä ilmoisna ikänä
ihmisjalka ole näitä maita kahlannut; ja niinpä taisi ollakin, sillä
oppaamme rupesi meitä kierrättelemään niin kummallisia teitä järwiä
pitkin ja soita poikki aina wain sinne, missä korkeinta mäen kukkulaa
oli. Minä jo luulin että hän tekee meille harmia siitä kun minä suota
rämpiessäni heitin takkini hänen taakkansa päälle, josta hän tuntui
kowasti suuttuwan ja äisteli mulle jotakin, jota en ymmärtänyt. Minä
kun en muuta osannut, sanoin: harasho, ja heittäysin pitkälleni
lewähtämään; mutta siitäkös tulistui wenäjän mies, tuppasi takkini
takkansa koloihin ja sytöi sillä wauhdilla, että olisin tawallisissa
oloissa surkutellut takki-riepuani, mutta nyt mielelläni siitä erosin, tuli
mihin tuli; se olikin painanut kauan hartioitani kuin raskaskin kuorma;
siihen äreään puheesen, jota mies takkaansa laitellessaan piti, en
walitettawasti saattanut mitään lauhduketta antaa; ja kun en muuta
osannut, sanoin mättäältä jolla selälläni makasin: harasho; silloin ei
takka paljo painanut, kun mies wiskasi sen selkäänsä ja pahaa
porinata pitäen lähti astua wiuhkaisemaan, että »töppöset löyhki»,
niinkuin sanotaan; kantajammekin nostiwat päätään: »joko se lähti».
Ei muu auttanut, kuin kesken lewähdyksen ylös ja polkea perästä.
Miehet selittiwät että wenäjän mies sitä nurkui, että hänelle pannaan
kantamista, waikk'ei hän muuta kuin opastamista warten ollut
isäntänsä käskystä tänne lähtenyt. Me käskimme miesten tulkita,
että hän saa kantamisestaan meiltä maksun, ja rauha oli jälleen
rakennettu. Kumminkin näytti hänen käytöksensä perästäpäin
oudolta; ja meillä käwi jo salaisesti ne ajatukset, että oppaamme
kenties karkaa kotiinsa tältä waiwaloiselta taipaleelta. Kantajamme
pitiwät toisia epäluuloja oppaastamme, ja kun hän yhdellä mäellä
kysyi: »näkeekö kukaan täällä jossakin pienempää kiweä
suuremman päälle nostettuna», niin wirkkoiwat hekin, että he jo
ammoisen aikaa owat katsastaneet, että taitaa opas joutaa pois
wiralta. Erottiin jokainen eri suunnille etsimään kiweä kiwen päältä.
Jonkun ajan perästä löytyikin semmoinen tien mutta, ja nyt opaskin
sanoi tuntewansa seudun, ja korjasi äsköisen osoituksensa
puoliwälin tunturista; oikea tunturi, meidän kulettawa, olikin
wasemmalle kädelle siitä, mikä ensin oikeaksi luultiin; mutta yhtä
kaukana se oli sekin. »Onko tuo nyt oikea tunturi», »da, da» wastaa
wenäläinen; »sitte kaikki pahat tuulet pois, ja marssitaan eteenpäin».
Oppaan silmät wettä keitti, kun tähysteli noita kiwiä kiwien päältä;
mutta katosi meiltäkin kaikki pahat epäluulot, niin uuras tien urkkija
oli hän. Ja kun näimme ne kengän hieromat, mitkä oliwat
jaloissansa, ja ne waate-repaleet, joilla koki kipeitään peitellä, niin
käwi mies-parka meille sääliksi.

Kuta etemmäksi päästiin, sitä hitaammaksi käwi matkanteko;

noustessamme puoliwälitunturin päälle, ei tahtonut wasen jalka
jaksaa oikean rinnalle, eikä oikea edelle wasemmasta. Tunturin
päällä suuren kiwen takana otettiin pitkä lepo; se olikin
tositarpeesen. Näköala tällekin tunturille on kolkkoa; laaksoin
pohjissa olewia puita ei näy. Göthe, Saksan runoilija, kuuluu
sanoneen Neapelin näköalasta: »joka on nähnyt Neapelin, ei woi
tulla onnettomaksi». Yhtä hywästi saattaisi sanoa: »joka on nähnyt
Lapin raukkoja rajoja, ei woi tulla onnelliseksi;» niin kolkon ja kylmän
kuwan ne jättäwät katsojan mieleen. Mutta kun me ajattelemme
seudun kolkkoutta, näkyy ihmispäitä wilkkuwan wieressä olewan
tunturin harjun takaa; ne hääliwät edes ta'as; pilkistäwät kiwen takaa
ja katoawat. Me jo rupesimme lukemaan, kuiuka monta meitä on; »6
miestä!» ei Lapissa sen suurempaa sotajoukkoa tarwitse — ja me
makaisimme tyynesti. Ei kaukaakaan, kun jo wetäypi 3
kolttalappalaista meidän tunturillemme, awopäin ja säikähtyneenä.
He oliwat lähisen tunturin huipulta katsoneet kauan, mitä liikettä se
oli, kun me kiwen takana makailimme ja kääntelimme ruumistamme,
ja tulleet siihen päätökseen että me olimme karhuja. Laukkunsa,
lakkinsa ja muut kapineensa heittiwät tunturille ja tuliwat nyt
tarkemmin asiaa tutkimaan meidän luoksemme. Huomattuansa
meidät matkamiehiksi tuliwat tietä kysymään. Kolttalaiset eiwät
nimittäin olleet ennen käyneet tätä tietä, tiesiwät wain missäpäin
Kuola on, ja oliwat lähteneet sitä suuntaa tunturien yli waeltamaan;
oikeassa oliwatkin, mutta siinä erehtyiwät, kun luuliwat Kuolan
olewan sen tunturin alla, jolla me lewähdimme, ja kun me ilmoitimme
heille, että he owat wasta puoliwälissä Kuolan wuonon lahteen, josta
wielä saawat kierrellä wuonon rantoja pari peninkulmaa, ennenkuin
saapuwat kaupunkiin, niin suurilla silmillä katsoiwat pitkään toinen
toiseensa; lähtiwät sitte noutamaan rippujaan ja pitkittiwät
matkaansa. Sanoiwatko nuo totta, wai oliwat roswoamis-matkoilla,
niinkuin yleisesti kolttalaisilla tapana on, sitä emme tienneet, mutta
meidän kantomiehemme wakuuttiwat, että semmoinen kolttalainen
on; kunhan saa wähänkään suunnan tietää jonnekin, niin kyllä hän
osaa sinne, tunturit owat hälle tuttuja, ei hän niille eksy.
Kolttalappalaiset, eräs lappalaissuku, jotka owat kaikki
wenäläiskreikkalaista uskoa ja suurempikaswuisia, kuin tawalliset
lappalaiset, owat ylönkatsotut joka paikassa; luulenma juuri
epärehellisyytensä wuoksi. Meidän lewähdyspaikastamme
lounaasen päin joku matka on tawallinen koiwumetsä, jossa on
peuransyöttöpaikka talwella; se on ainoa metsikkö tällä tunturi
taipaleella (lukuunottamatta Uuran wuonon koiwikkoa) ja on
puoliwälissä, kun suoraa tietä talwella ajetaan Uurasta Kuolaan, 6
peninkulmaa. Wirkistyneinä lähdettiin eteenpäin. Matka oli
samanlaista alinomaista nousemista ja laskeumista. Sen uuden
löydön teimme kuitenkin, että waaroilla kaswoi pieni kukka; nimeä en
tiedä; se wiwahti paljo neilika-lajiin. Nähtiin tunturi-metsäkanojakin,
jotka juosten, lentäen pyöriwät edessämme ja surkealla äänellään
walittiwat olemistaan, mutta laaksoihin eiwät lähteneet, palasiwat
korkeille tuntureilleen; siellä oli heillä kumminkin hywä olla.
Wastahakoisesti ja pelkotunteilla mekin tällä matkan loppupuoliskolla
lähestyimme laaksoin pohjia; kyllä meillä jo oli ollut tekemistä noiden
pohjoisimpain maitten kiusantekijöiden kanssa, mutta nyt wasta
meille pula tuli. Sitä sääskien paljoutta, mitä oli tyynissä laaksoissa,
on mahdoton toiselle selittää tahi uskottawaksi saattaa. Meillä oli
niistä tosi waiwa. Ilma oli niin kuuma, ettei käwellessään jaksanut
minkäänlaista liina-bashlik'ia taikka harsowaatetta pitää kaswoillaan,
ja tunkeutuiwat ne niidenkin läpi jos jostakin reiästä. Kun sääskiä on
niin paljo ja syötäwiä ihmisiä niin erittäin wähä, niin ehdättäwät
edelliset toinen toisensa kilwan ihmisraukkain niskaan, eiwätkä huoli
huiskuttamisesta ja pieksämisestä mitään, waan töytääwät suoraan
ihoon ja pistäwät samassa nahan läpi. Näin parhaaksi koetella
suojella ainoastaan kaswojani ja heittää niska ja kädet aiwan alttiiksi.
Tuskalla saattoi pelastaa silmänsä, sieramensa ja korwansa tukkoon
joutumasta; myötäänsä piti pyhkiå nenäliinalla sitä syöpäläisten
siiwoa silmiltään pois; kuolleita oli kuin tahasta ja yhä utakammasti
toista tuli; missä wain wähänkään lehtimetsää ja lätäkköpaikkaa oli,
sieltä niitä sawupilwinä pemahti wastaan. Pysäyspaikoissa sai
parhaiten rauhassa olla, jos päälllyspaidan eli liinapaidan weti
korwiensa yli ja rupesi pitkälleen kaswot mätästä wasten. Muuten on
näissä taisteluissa syöpäläisiä wastaan paras neuwo ajatella: wähät
muusta, kunhan hengissä pysyy. Sittekuin oli kylään tultu, sanoiwat
Uuralaiset, ettei tänä kesänä paljo sääskiä ollut, waan kun on ollut
pitkälliset tyyneet, silloin niitä paljo on; notkopaikoissa ei silloin saata
kukaan olla. Siihen me emme osanneet mitään wirkkaa.

Keskiyön aikoihin noustiin wuoriseudun wiimeiselle korkealle

tunturille, jolle näkyy aawa meri niemineen, saarineen. Oli kuinka
myrskyinen ja julma tahansa, etäälle se wain näyttää tyyneltä ja
miellyttäwältä, kun päiwä takaa paistaa. Sentähden oli meistäkin,
niinkuin jo olisi oltu muun maailman yhteydessä erillään erämaan
kolkkoudesta, kun meri nähtiin. Kuta lähemmä matkan päätä
päästiin, sitä enemmin oli lehtipuuta ja joitakuita wirstoja wuonon
perästä on tawallista pientä koiwikkoa, josta jo alkoi polku wetää
taloihin. Keweniwät jalat, kun pääsiwät polun päälle, eikä kenenkään
mieli tehnyt lewähtämään; uteliaalla toimeliaisuudella hiipi toinen
toisestaan siwu, ja rantamäen koiwikosta astuttiin ulos; silloin
näkiwät silmämme ensi kerran suomalaisen uutisasutuksen
jäämeren rannalla. Montakertaa olin kotonani ajatellut,
minkähänlaiset kansalaistemme asumasiat mahtanewat olla noilla
kaukaisilla perukoilla; waeltaissamme kauwan wallan wieraista
omista olipa jo muistissamme melkeen solahtanut tuonnemmaksi,
minkälainen suomalaisen talo onkaan; ja ainakin arwellen
suomalaisten ihan eri lailla asuwan täällä korkeassa pohjaisessa
kuin kotonaan, kiinnitin silmäni heidän taloihinsa, jotka waloisan
aamuyön tyyneydessä pitiwät hiljaista yölepoansa meidän
edessämme; mikä sywästi ilahuttawa näky oli toki tuo, kun
huomasimme talossa 2 pientä tupaa wastakkaa ja wälillä porstuan,
johon on kartanolta owi portaineen, kartanon toisella puolella pienen
nawetan ja kodan, huomasimme huoneiden ympärillä semmoisen
siisteyden ja puhtauden, joka meidän matkamme warrella oli jäänyt
Suomeen, näimme pystöaidan, joku ympäröi pihan ja pienen
nurminiityn; kun wielä tiesimme nyt astuwamme kansalaistemme
katon alle, jossa tarjotaan kättä, puhetta ja ruokaa semmoista kuin
syntymämaalla, niin woi jokainen arwata miten lämpimillä tunteilla
me nousimme

Saaniwuonon
 Juhana Petter Lyhytniemen owea kolkuttamaan. Wanhat owat
aina warullaan; heti heräsikin isännän äiti ja tuli kysymään tulijoista;
mutta kun kuuli, kuinka kaukaa tällä kerralla oliwat wieraat, meni hän
emäntätä herättämään; ja yhtäkkiä olikin tupa järjestyksessä; ja me
heti sisään, kun lukko aukeni. Isännät owat kaikki tähän aikaan
kesässä kalassa. Me tiesimme, että tässä talossa ei tarwitse itse
tehdä wuodettaan, niinkuin matkalla tähän asti, ja sanoimme: »älkää
nyt, emäntä, ruwetko muuhun puuhaan, waan laittakaa meille
wuode, että pääsemme lewolle». »Kahwi on heti walmista», arweli
emäntä ja kiirehti toiseen tupaan, mutta meistä ei kukaan
yrittänytkään emäntää kieltämään, sitä juomaa ei oltu nähtykään
sittekuin Kuusamossa, ja jos yksi ja toinenkin, niin taisi joku
maisterimies meistä olla erittäinkin kahwin rakastajia miehiä. Hywällä
mielellähän me joimme kahwit. Sitte kerrottiin emännälle äsköinen
kehoitus, wäsymys oli näet käskijä; »tee-wesi on heti walmista;»
silloin ei katsottukaan toisiimme niin hymysuin, kuin äsken; mutta
emännän hywä tahto loisti hänen silmistänsä, ja mielelläänhän tekee
toiselle mieliksi, kun niin wähällä woipi. Tuskin oli teet saatu loppuun,
kun emäntä kantaa pöytään tuoreita loistawia wiilipyttyjä ja kowaa
keltaista woita, walmistaa ruokapöydän, niin kunnollisen, ettei
semmoista oltu nähty sittekuin Kuusamossa; eikä yksikään meistä
yrittänytkään kieltämään; käski nälkä pöytään, waikka wäsymys
wuoteesen; mutta tuon ruuan ääressä olikin ruokahalu semmoinen,
ettei mokomaa — sittekuin Kuusamossa. Ja kun emäntäkin wähä
asettui liehumasti, että saatiin ruweta haastelemaan, kuultiin että
hänkin oli Kuusamosta, ja hänen miehensä ja anoppinsa ja
lapsensa, kaikki, kaikki oliwat Kuusamosta, ja kuinka tänne oliwat
Kuusamosta tulleet, siitä olisimme tarkastikin saaneet kuulla, jos
olisimme jaksaneet, mutta kun emme jaksaneet, täytyi se jäädä
wastaiseksi; mutta heti kun se oli lykätty wastaiseksi, ummistui
meidän silmämme ja ainoastaan muutamia silmänräpäyksiä liikkui
wielä lämpimät kiitollisuuden tunteet Kuusamolaisten
ystäwällisyydestä wäsyneessä mielessämme, ja sitte waiwuimme
semmoiseen makiaan uneen, ettei mokomaa — — sittekuin
Kuusamossa.

Jo edeltä puolenpäiwää kello 10 aikana herätettiin meidät sillä

ilmiannolla, että jos mieli tänä pänä Uuraan, niin oli nyt hieruan
aikana mentäwä, ennenkuin ulli-wesi (nousuwesi) peittää wuonon
perän leweät lietteet. Meren rannalla woi näit jo ennakolta tietää,
milloin wesi on wähimmillään. Se nousee 6 1/2 tuntia ja laskee 6 1/2
tuntia; jos hieruan aika tänään on 9 aikana e.p.p., niin se on
huomenna kl. 10 ja ylihuomenna kl. 11, j.n.e. aina 1 tuntia
myöhemmin. Sentähden piti meidän tuo pikku 3 wirstaa matka tehdä
ennen puoltapäiwää, ellemme tahtoneet ruweta kiertämään
poluttomia rantatörmiä. Ja pitkiin käwelemisiin ei tehnyt mieli,
sittekuin olimme kulkeneet tuon waikean wiime taipaleen; noin 12
aikana olimme edellisenä päiwänä lähteneet Kuolasta ja kl. 3
aamulla tultiin Saaniwuonoon. Oli merkillistä että tämä 14 päiwä
Heinäkuuta oli juuri se päiwä, jonka seuduissa olin jo kotoa
kirjoittanut tulewani Uuraan, jos terwennä pysyisin. Saaniwuonon
länsirannalla ja joen wasemmalla puolen on Lyhytniemen talo; ne
muut 3 suomalaista ja 1 karjalainen owat wuonon itärannalla. Joki
laskee wuonoon Saanijärwestä, johon pienempi Lastajärwi etelästä
laskee. Uuran wuono on paljoa suurempi kuin Saaniwuono, ja
kummallista on kuinka pian sen hiekkalietteet kuiwawat heti weden
laskun perästä, niin että niitä saattaa kuiwin jaloin käwellä; tuskin
jalkopohjakaan kastuu. Kuiwanakin ollessa asuu hiekkapohjassa
eräs pikku, wikkelä kala, Pisanki, teräwä kuin äimä; ja aiwan kuin
mato kaiwaa se tien itselleen mullassa. Lietteet kuwastawat
walkeammilta luin owatkaan noita tummia ja korkeita kallioseiniä
wastaan, jotka owat wuonon ympärillä.

Uuran

kylästä oli samaten kaikki mieswäki kalassa, mutta heti tultuamme

lähti pari henkeä pienellä weneellä wiemään merelle sanaa
tulostamme. Minulle oli jo tilattu walmiiksi kortteeri eräässä talossa
Uura-joen suussa. Kaikki kylän talot, joista suurin osa on hirsistä
rakennettu, ainoastaan muutamat turpeista, owat asetetut joen
wasemmalle puolen pitkin rantaa, kenties 3 wirstan matkalle joen
suusta ylöspäin; yksi lappalainen talo, Wilkis-oiwi, on oikealla puolen
jokea joensuussa ja toinen suomalainen talo, joka on ylinnä joen
warrella, on samaten oikealla rannalla. Joessa on koskia ja siitä
saadaan muutamia lohi-lajia; tawataanpa wälistä made ja haukikin
joen suussa; muuten on niissä järwissä, joista Uurajoki laskee,
niinkuin muissakin pohjoislapin järwissä ahwen, hauki ja muutamia
lohikaloja. Uurajärwessä ei kuulu tawatun särkeä, eikä siikaa; waikka
ne löytywät Tuuloman järwissä. Löytyy rääpyskin Imanterossa ja sen
pohjoispuolella olewissa järwissä. Näistä maajärwien kaloista eiwät
suomalaiset, niinkuin muutkin rannan asukkaat, paljo hyödy.
Pyytäwät joskus loma-aikana, kun merikalastus joudattaa, ja
laittawat lapsensa ja waimonpuolensa pyytämään, että saisiwat
wälistä maistaa sitä kalaa johon owat Suomessa tottuneet, sillä
kaikella merenkalalla on omituinen ihwinen maku, joka warsinkin
wastatulleen suuhun maistuu hywin oudolta. Merikalastusta warten
oiwat Suomalaiset tänne tulleet ja siitä he eläwät. Sitä ruwetaan
Maarian päiwältä kewäällä ja pitkitetään Juhannukseen, jolloin
tullaan kotiin joksikuksi wiikoksi tahi pariksi; sitte taas mennään
merelle ja wiiwytään Elokuun alkupuolelle ja keskipaikoille, jolloin woi
kalastuksen pitää jo loppuneena, waikka yksi ja toinen pitkittää yhä
edelleen, sillä merestä saattaa kalastaa milloin tahansa, kunhan ei
erinomaista saalista aina halua. Kala, joka on kaikkein paras
pyydettewä, on turska, jonka pyytäjät jo merellä heti saannin perästä
myöwät wenäläisille kauppijoille, tahi wiewät norjalaisille
maakauppijaille tällä murmannilaisella rannikolla tahi sitte wiewät
suoraan Wuoreijaan (Wardö'hön,) tahikka Wesisaareen (Wadsö'hön)
kaupan. Turska kuiwataan pitkissä jälleissä eli toisin sanoen orsilla
paljaan taiwaan alla. Turskan hinta on kolmekertaa suurempi kuin
muiden kalain, waikka itse kala tuorenna ei ole niinkään makea kuin
muut kalat. Kun on oikein hywä turskan saanti, niin on tapahtuuut,
etta mies päiwässä ansaitsee 160 kruunua. Mutta toisinaan taas
saawat kalastajat tehdä turhaa työtä päiwittäin, wiikottain. Turska syö
nimittäin pientä lota-kalaa, ja jos lota-parwit eiwät jostakin syystä
ajau rantaan päin, niin turskakin asuu yksi siellä, toinen täällä.
Helposti kalastaja huomaa, milloin lota-parwi lähestyy, sillä sitä
seuraa toisetkin wiholliset kwin turskat, jotka eiwät kalastajan
silmään pistä, nimittäin kajawat, pitäen sitä suurempaa ääntä, kuta
suurempi on heidän ruoka-alansa. Minnepäin kajawat wetäywät,
sinne rientää kalastajakin weneineen. Kalastajain pitää aina olla
wartiolla, wuorotellen toinen toisensa perästä, merkitä lintuin lento-
suuntia, koetella ongellaan eli koukullaan, oli sää mikä tahansa, tahi
aika mikä tahansa. Jos kaloja ei kuulu missään, makaawat muut
kajuutassa, yksi on main kokeilla. Ohilullewiltakin kysytään
missäpäin kaloja olisi nähty enemmältä; ja sitä myöten mennään
wälistä Ruijan rannalle, toisen kerran Kalasaarennon (niinkuin
kartoilla on kirjoitettu) rannikolle, jopa Kiltinäänkin asti Kuolawuonon
itäpuolella. Paitsi tätä alinomaista huolta on kalastajalla
jokapäiwäinen pelko äkkimyrskyn nousemisesta. Liikuttaissansa
koukkuaan weneen laidalla pälyy hän joka suunnalle pitkin meren
pintaa, missä sattuisi hawaitsemaan mustan wäreen käywän
wenettä kohti; silloin kysytään näppäryyttä panna purjeet kokoon,
ankkurit järjestykseen ja peränpitimet reilaan, sillä tuuliaispää ei
odota kauan, kun kerran tulossa on, ennenkuin jo tupruaa weneen
ympärillä ja raiwoon nostaa weden ja ilman; joka wene silloin ei ole
walmis tuulta wastustumaan, se pyörähtää kumoon auttamattomasti.
Tämä ainainen huoli ja epäwakaisuus kaiken puolesta tekee
tunnokkaamman miehen koko elämän sangen lewottomaksi, ja
hänen päänsä harmaaksi ennen aikaa. Muuten on kyllä löyhä työ
miehillä, ja moni arwelikin, selittäessään meille olojaan meren
rannalla: »mitenhän käwisikään, jos pitäisi ruweta maatyötä
tekemään!» Toiselta puolen walittiwat epäterweelliseksi ja ruumista
jähmeyttäwäksi tuota elantojärjestystä, kesällä walwoa päiwät
päästään ja yöt lisäksi, ja talwella maata päiwät päästään ja yöt
lisäksi. Jos pimeän aikana juuri käwisikin laatuun toimittaa jotain
käsityötä, niin eiwät he sitä rupea tekewään; wähä korjailewat
weneitään; ne tahtowat he hywät ja hywät ne näkyiwät melkeen
wähillä poikkeuksilla olewankin; sillä lähteä huonolla weneellä
aawalle merelle, jossa äkkipikaa usein tyynestäkin wihurit nostawat
myrskyn, on sama kuin mennä tapposen tahallaan surman suuhun.
Wahinko wain että useammat suomalaiset sinne lähteneistä owat
warattomia, etteiwät jaksa hankkia itselleen omaa wenettä, mutta jos
werrataan nykyaikaa jo kuluneihin, esim. muuankaan tahi pari
kymmenkunta wuotta taa'päin, niin huomataan suuri edistys.
Muutamilla warakkailla on 2 jopa 3:kin wenettä, ja wähempikin
warainen, joka on jaksanut talon hommata itselleen, pyrkii
pyrkimälläkin hankkimaan lisäksi wenettä, joskohta ei kokonaista
jaksi, niin kumminkin puolet weneestä, ja toinen pienen talon mies
ottaa toiset puolet tehdäkseen. Nämä weneet eiwät näet olekaan sitä
kokoa kuin sisäjärwien soutuweneet, waan suuria, tawallisen lankku-
lotjan kokoisia, joita woisi kutsua jollakin laiwanimityksellä.
Suurimmat weneistä owat kaksimastoisia ja niitä kutsutaan Ruijan
kielellä »lysterbåtiksi»; niitä on harwalla suomalaisella. Useimmalla
on wähä pienempää kokoa wene, joka on yksimastoinen, ja
kutsutaan »fembörding» josta meikäläiset owat ottaneet niitä
kutsuakseen »wämpööriiksi»; se on sopiwin kala-wene merellä.
Wielä on myös monella »otrinki,» joka on pienin merellä kulkewista
weneistä; se on muuten rakennukselleen wämpöörin kaltainen.
Kaikissa näissä on perässä kajuuta, jossa on rautauuni, 2,3
reikäinen, pannuineen, patoineen, ja penkit owat naulatut seiniin
ympäriinsä. Koko talous on matkassa. Weneessä on tawallisesti. 4
miestä, joista yksi on weneen omistaja, kapteeni, ja toiset 3
osamiehiä saaliisen. Kalat jaetaan sopimuksen mukaan, kenties
enimmästi niin että wene saa puolet ja toinen puoli jaetaan tasan 4
miehelle. Jako tietysti on toisellainen, jos jollakin on osa weneessä,
tahi jos joku on toisen työssä, tahi pidetään huonompana
työmiehenä. Kowin huonoja työmiehiä sinne ei toki tulekaan, sillä se
on kaikille tietty asia, että joka näillä mailla ei itse elätä henkeään,
kuolkoon; ei auta täällä asetusten nojalla ruweta suurella suulla
waatiwaan itselleen laillista waiwais-eläkettä; ja jos joku tapaturman
kautta työhön kykenemättömäksi tullut sai hywiltä ihmisiltä köyhän
apua, kyllä se tiesi toisten armosta eläwänsä.

Toinen kala, jota suomalaiset myös pyytäwät, waikka

wähemmässä määrässä kuin turskaa, on saita. Se kala liikkuu
weden pinnalla, kun on pyydettäwissä, ja ui suurissa parwissa. Se
syö nimittäin pientä ewällistä eläwätä, jota kutsuiwat kalaksi,
waikt'eiwitt tienneet nimeä; se pieni eläwä on eräs molluski-laji, joka
nousee weden pinnalle wälistä. Saita-nuotta on nelis-nurkkuinen,
kuin huiwi, noin 15—22 syltä kanttiinsa, joka nurkkaan sidotaan
köysi 40—50 syltä pitkä. Kun huomataan saidan olewan liikkeellä,
wiedään tämä nuotta eteen, lasketaan weden pinnan alle ja
odotetaan siksikuin saitaparwi on uinut päälle, silloin wiskataan kiwiä
parwen keskelle, ja saita on sentapainen etta wähästäkin
melskeestä säikähdyttyänsä, menee pohjaan suoraan kwin kiwi.
Kuin kala weden pinnalta on painunut nuotan päälle, soudetaan
weneet yhteen ja nuotasta tehdään pussi, jonka pohjassa saitaparwi
kiehuu. Muita kaloja ei näin tukussa saada, eikä saata pyytääkään.
Jos Jäämeren kummallisia kaloja tahtoisin mainita, niin ottaisin
esimerkiksi Kunttipillarin (pikku horkkelin), jolla on monisarwinen pää
ja rintaewät leweät kuin siiwet; se on lentokalan näköön; eräs toinen
on tuo ilettäwän ruma Ronkeksi (wilukala), joka on limainen ja
täynnä kuhmuja, niinkuin olisi isossa rokossa.

Pian leweni sana tulostani merellä, ja miehet alkoiwat kokoontua

wähitellen kylään. Tosin en ketään ollut ennen nähnyt, mutta kyllä he
oliwat tutut, jopa toinen toistaan tutummat. Kuulumiset kysyttiin ja
selitettiin, kuuden wuoden kuulumiset. Kuka oli käskenyt sanoa
terweisiä Kuusamosta, kuka Pudasjärweltä, Oulusta, Näseestä; ne
tuliwat kaikki perille, ja kait oliwat yhtä lämpimiä, waikk'ei puoliakaan
nimenomaan muistettu. »Johan se kuuluu kuolleen, Snellmankin,
joka meitä täällä käwi opettamassa.» »Ei, sen nimellistä on monta
Suomessa, ja se Snellman, joka on kuollut, oli senaattori, ja suuri
Suomen kansallisuuden puollustaja, jonka tähden hänen
kuolemansa on kuulunut tänne asti.» »Wai wielä se Snellman elää
joka käwi täällä», wirkkoiwat emännät penkiltä, »entäs se kirktoherr
Thauwon». Oli heillä muistissa pappein wiime käynnit ja heidän
innokkaista kyselemisistänsä olisi outokin ymmärtänyt, että
Murmannin rannikon suomalaisille on se juhlia, kun Suomesta
lähetetään sinne pappi. Siellä on käynyt Iin nykyinen kirkkoherra
Johan Fredrik Thauwon Kuolajärweltä talwella 1870 ja Polangalta
kesillä 1871, 1872, 1873 ja 1874; ja myös Muhoksen nykyinen
kirkkoherra Gustaf Adolf Snellman Pudasjärweltä kesällä 1876,
jonka perästä ei pappia Suomesta ollut siellä käynyt.

Rippikoulussa oli 3 lapinlastakin; ryhdyin oppimaan tuota

lapsellista kieltä, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin Norjan kieli
ruotsin taitawalle; wanha tulkki Abram Arpela oli kyllä apuna, mutta
ei hänkään osannut lausua noita waikeita kurkku-ääniä niinkuin
lapset; niiltä se sujui luontewusti. Hankaluutta lapinkielessä tekee se,
kun Norjalaiset owat kääntäneet ja painaneet heidän kirjansa, ja
kirjoittaneet kirjaimet oman kielensä mukaan. Jos suomalainen
oppinut olisi kirjoittanut heidän katkismuksensa, niin se olisi
lappalaisellekin helpompi oppia. Mutta jos oli haluakin saada wähä
oppia tätä kieltä esim. Luth. wäh. katkismuksen, niin ei ollut aikaa.
Aamusta iltaan oli asiamiehiä kylästä ja ympärillä olewista taloista ja
kodista. Uuran yöt oliwat sitte niin kauniit, että unonen wasta
myöhään, eli sanoakseni, warhain wasta aamulla tohti astua pikku
kamariimme, joka oli pohjoista kohden ja pikku akkunallaan tarkasti
kokoili yön auringon miedot säteet peräseinälle; ja ainoastaan sen
wähäisen hetken, kun aurinko siwuutti korkean wuoren kukkulan,
joka oli meistä pohjaan päin, oli tuo ystäwällinen päiwän paiste
matalalta peräseinältämme poissa, waan se saapui kohta jälleen ja
toi muassaan muistot kaukaa Sawon salmien rannoilta niistä
nukkujista, joiden lapsuuden wiattomuus lepää heidän kaswoillansa,
niinkuin puhdas, läpipuhdas päiwänpaiste.

Tawallisissa oloissa maataan pitkään aamusella. Jos 7 ja 8 wälillä

lähtee kylään käwelemään, niin ei näe ketään liikkeellä; kaikki on
yöunessaan; wasta 9 aikana ja wähää ennen alkaa wäki nousta.
Miehillä ei ole juuri mitään tekemistäkään kotona; »mutta mitäs
waimonpuolet tekewät kun olette itse kalassa», kysyin eräältä
isännältä; »juowat kahwia ja käywät kylässä», kuului lyhyt wastaus,
ja liki mailleenpa taisi sattuukin; olkoon kumminkin kaukana tässä
ruweta moittimis-lauseita heistä latelemaan; olot tekewät ihmisen
mukaiseksensa; mutta nyt kun suomalaiset owat hankkineet itselleen
lehmiä, lampaita, on emännillä niiden hoitamisessa ja ruuan
kokoamisessa koko työpaikka; joen warsilta kootaan heiniä, talon
ympärille lannoitetaan pikku niitty, jopa pikku pottumaakin, peuran
jäkäliä kankailta nyhdetään ja pannaan suuriin kokoihin, tuodaan
kotiinkin kesällä, turskan päitä kuiwataan, joita keitetään sitte
jäkälien kanssa hywiksi hauteiksi lehmille. Näissä töissä tietysti
miehet auttawat, kun owat kotona, ja erittäinkin syyspuoleen owat he
kyllä kotona. Willoista tehdään päällyswaatteita ja sukkia, muut pito-
waatteet ostetaan. On waimowäellä siis työtä, ja kun lukuun otetaan
se seikka wielä, että meren rannalle on waeltanut enempi
miehenpuolia kuin waimonpuolia, jonka wuoksi siellä on olemassa
puute waimonpuolisista ihmisistä ja moni mies, waikka todellakin
haluaisi ruweta perhe-elämään, näkee kumminkin täytywänsä olla
sitä wailla, ellei lähde Suomesta noutamaan waimoa itselleen, mikä
tietysti tulisi sangen kalliiksi — kun tämä waimowäen harwalukuisuus
tiedetään tosiasiaksi, niin arwaa myös, että heillä on sitä enemmän
työtä kyläpaikoissa, joissa monta tarwitsee heidän apuansa
leipomisessa, ruuan laittamisessa, waatteen korjaamisessa j.n.e.

Uuran ympärillä on petoeläimiäkin, karhuja ja susia. Uuran joen

suusta pari wenäjän wirstaa ylöspäin oli karhu wähää ennen meidän
tuloamme repinyt pahasti yhtä isäntää, joka oli witaksia mennyt
hakemaan. Yksi sormi oli kädessä aiwan poikki ja toisia oli
pureskeltu. Sudet tekewät lampaissa paljo häwiötä. Yhdestä talosta
oliwat niinikään wähää ennen tuloamme tappaneet 7 lammasta.
Ympäristöllä on jäniksiäkin, jotka syöwät heinäsuowat ja jäkäläko'ot
kylän reunalla. Lappalaiset pyytäwät kettuja, ampumalla ja muulla
pyyntikeinolla. Wahinkoa tekemät myös porot, kun laumoissa
laskeuwat sisätuntureilta meren rannalle. Yksin kartanon
ympärilläolewaa heinääkin ja muun kaswin warsia on waikea niiltä
warjella; niitetty heinä pannaan sentähden korkeille pylwäille
kuiwamaan ja säilymään poroilta. Pyydettäwää riistaa owat wielä
tawalliset ja tunturi-metsäkanat. Suomalainen ei aikaansa tuhraa
näiden metsästämiseen; rauhassa hältä sa lappalainen ja
kolttalainen wallita tunturien aawoja ylämaita, niinkuin he
wuosisatoja jo ennen owat tehneet. Kalastukseen on suomalainen
kyllä omiaan, ja kun hän rikkaan meren köyhälle rannalle saapuu,
katsoo hän ensi työkseen ympärilleen, missä wakaan jalansian
keksisi; hän rakentaa mökin itselleen, jos ei muusta, niin maan
turpeista; se on hänen kotinsa, johon hän meren epäwakaisilta
ilmoilta tulee lewon pitoon, niinkuin ennen kotimökkiinsä Suomen
salolla. Sitte on hänelle mieleen yhteis-elämä; yhden mökin wiereen
nousee toinen, ja kolmas; ja niin syntyy kylä. Mutta se on hänelle
wastenmielistä, kun ei ole yhteis-elämälle mitään lakia; kaswaneena
lakien suojelemassa yhteiskunnassa, kaipaa hän sywästi laillista
järjestystä ja sen walwojia; tässä on Murmannin rannikon
Suomalaisten kipein kohta. Sitä walittiwatkin jok'ainoassa kylässä.
Keskinäisille riidoille ei löydy mitään ratkaisijaa; mutta jos tämä puute
olisikin jotakuinkin kärsittäwissä, niin on suurin se, ettei löydy
tuomaria eri kansallisuuksien wälillä, erittäinkin wenäläisten ja
muiden. Wenäjän wirkamiehiä on tosin, mutta ne owat kaukana
Kuolassa, ja eiwät ymmärrä muuta kuin wenäjää. Näistäkin puhuttiin
samaa, mitä ylipäätään wirkamiehistä Wenäjällä, mutta sen puheen
perää en tietysti takaa. En ole mikään yleinen kanteen nostaja;
ainoastaan »relata resero» niinkuin wanhat Romalaiset sanoiwat,
s.o. kerron toisten kertomia.

Pohjois-wenäläiset owat wiime aikoina ruwenneet pitämään näitä

meren rannikoita yksinomaisena alusmaanaan; katsowat sentähden