zemo kiduris Tavisufali

nawilis midamoebi
მხრის წინა
მიდამო
mxris
saxsari
mxris saxsars faravs

zevidan - akromionis, niskartisebri morCisa da

maT Soris gadaWimuli iogis (lig.
coracoacrominale) mier Seqmnili TaRi,

winidan _ beWqveSa kunTi, niskart-mxris kunTi

da mxris orTava kunTis grZeli Tavi,

garedan _ deltisebri kunTi, uknidan _ qedzeda,

qedqveda da mcire mrgvali kunTebi.

qvevidan sasaxsre CanTa ar aris dafaruli

kunTebiT, ris gamoc mxris saxsris qveda-
medialuri amovardniloba SedarebiT ufro
advilad viTardeba.
aq aRiniSneba ramdenime abga, maT Soris:

bursa subdeltoidea - mdebareobs mxris didi

borcvisa da qedzeda kunTis myesis zemoT.
masTan xSirad SeerTebulia ufro zemoT
mdebare bursa subacromialis.

bursa m. subscapularis - beWis Zvlis yelsa da

beWqveSa kunTis myess Soris mdebareobs igi
SeerTebulia mxris saxsris RrusTan da arcTu
iSviaTad agreTve niskartqveSa abgasTan (bursa
subcoracoidea), romelic niskartisebri morCis
fuZesTan mdebareobs

bursa subcoracoidea,
 sasaxsre parkis sinoviuri garsi qmnis sam
gamodrekilobas—iRliis (recessus axillaris),
beWqveSa (recessus subscapularis) da
borcvTaSua (recessus intertubercularis) jibeebs.

ukanaskneli ori jibe saxsris Cirqovani anTebis dros nakleb winaaRmdegobas uwevs saxsarSi dagrovili siTxis
wnevas, SeiZleba gairRves da procesi mezobel midamoebSi gavrceldes.
Tu sinoviuri garsi beWqveSa jibis areSi dairRva, Cirqovani anTeba vrceldeba beWqveSa Zval-fibrozul
budeSi, sadac beWqveSa kunTi mdebareobs, anda iRliis fosoSi.
roca sinoviuri garsi irRveva borcvTaSua jibis areSi, Cirqi gadadis mxris wina fasciur budeSi an
deltisebrqveSa sivrceSi
orTava kunTis myesi mxris saxsarSi dafarulia sinoviuri
garsiT, romelic miyveba mas borcvTaSua RarSi mxris
Zvlis anatomiuri yelidan 2_5sm manZilze, Semdeg zeviT
Sebrundeba da sasaxsre parkSi grZeldeba. amgvarad,
borcvTaSua RarSi orTava kunTis myesis irgvliv
Seqmnilia sinoviuri garsis orkedliani gamodrekiloba
mxris saxsars kvebavs mxris
wina da ukana Semomxvevi
arteriebi da gulmkerd-
akromionis arteriis deltisebri
da akromiuli totebi.
limfuri ZarRvebi erTvis laviwzeda da iRliis
kvanZebs.
inervacia xorcieldeba iRliisa da beWqveSa nervebiT.

 iRliis nervi uSualod saxsris qvemoT mxris Zvlis qirurgiul yels Signidan gadauvlis, ris gamoc saxsris
amovardnilobis dros igi zogjer ziandeba.
mxris saxsris amovardniloba.

amovardnili Tavis mdebareobis mixedviT arCeven wina, qveda da ukana amovardnilobas.

 praqtikaSi upiratesad gvxvdeba wina amovardnilobebi:
 yvelaze xSiria niskartqveSa amovardniloba (luxatio subcoracoidea). mxris Tavi am dros isinjeba niskartisebri
morCis qveS. mxari ganzidulia zomierad.
 laviwqveSa (lux. subclavicularis) amovardnilobis dros Tavi gadanacvlebulia medialurad laviwis qveS.
 niskartzeda (lux. supracoracoidea) amovardnilobas, rogorc wesi, Tan axlavs niskartisebri morCis motexiloba.
 qveda amovardniloba:
 Tu motexilobis dros mxari mniSvnelovnadaa ganziduli, xolo Tavi isinjeba iRliis fosoSi, maSin adgili aqvs iR-
liis amovardnilobas (lux. axillaris)
o iSviaT amovarnilobas miekuTvneba iRliis amovardnilobis ukiduresi forma
(lux. erecta), romlisTvisac damaxasiaTebelia zemoT da gareT aweuli mxari.
o ukiduresad iSviaT amovardnilobas warmoadgens akromionisqveSa (lux.
subacromialis) da qedqveSa (lux. infraspinatus) amovardnilobebi, romlebic
ukana amovardnilobebia. am formebis dros mxris Tavi moTavsebulia
sasaxsre fosos ukan uSualod akromionis qveS (akromionisqveSa amo-
vardniloba) an dacurebulia medialuri mimarTulebiT beWis qedis qveviT (lux.
infraspinatus).
 mxris saxsris amovardnilobas xSirad Tan axlavs Zvlebisa da rbili qsovilebis
dazianeba, qirurgiuli yelis motexiloba, didi borcvisa da sasaxsre fosos mog-
leja. kunTebis da myesebis dazianebis yvelaze meti safrTxe emuqreba im
kunTebs, romlebic mxars atrialeben gareT, agreTve mxris orTava kunTis
myess.
 mniSvnelovnad SeiZleba daziandes iRliis sisxlZarRvovan-nervuli kona.
yvelaze xSirad ziandeba iRliis nervi, rac saSiSia deltisebri kunTis damblisa
da atrofiis ganviTarebis TvalsazrisiT. iRliis nervi SeiZleba daziandes
mogvianebiTac—amovardnili mxris Cayenebisas qirurgis mier uxeSad Cata-
rebuli manipulaciis Sedegad.
 mxari

sazRvrebi:
zevidan - mkerdis didi kunTisa da zurgis uganieresi kunTis qveda
kideebis SemaerTebeli xazi,

qvevidan—mxris Zvlis zeda rokebidan ori TiTis zemoT gavlebuli

xazi.
mxris medialur da lateralur zedapirze gamoxatulia orTava kunTis medialuri da lateraluri Rarebi
(sulcus bicipitalis medialis et lateralis).
kans anervebs:
 medialur mxareze:
• zeda nawilSi—mxar-neknTaSua nervebi (nn.
intercostobrachiales) (gamoeyofa II da III
neknTaSua nervebs),
• qveda nawilSi—mxris kanis medialuri nervi;
 lateralur mxareze—mxris kanis zeda
lateraluri nervi (n. cutaneus brachii lateralis
superior) (iRliis nervis toti) da mxris kanis
qveda lateraluri nervi (n. cutaneus brachii
lateralis inferior) (sxivis nervis toti);

 ukana mxareze— mxris kanis ukana da

winamxris kanis dorsaluri nervebi (n.
cutaneus brachii posterior et n. cutaneus
antebrachii posterior) (sxivis nervis totebi).
kanqveSa qsovili:
 wina da SigniTa mxareze Txeli
da faSaria,
 ukana da gareTa—mxareze
sqeli da SedarebiT mkvrivi.

kanqveSa fascia:T xeli firfitaa

sakuTari fascia: uSvebs kunTTaSua Zgideebs
orTava kunTis medialuri da lateraluri Rarebis
gaswvriv mxris wina da ukana kunTebs Soris
siRrmeSi. isini mxris Zvals
umagrdebian, ris Sedegad mxarze iqmneba
wina da ukana fasciuri budeebi.
mxris wina midamo, _ regio
brachii anterior

mxris zedarokebidan zeviT gatarebuli

vertikaluri xazebiT, romlebic orTava
kunTis medialur da lateralur Rarebs
Seesabamebian, mxari wina da ukana
midamoebad iyofa.
kanqveSa qsovilSi ganlagebulia Sevardnisa
da salmis venebi.

 Sevardnis vena (v. cephalica) mxris orTava

kunTis lateralur kides miyveba da
deltisebr-mkerdis RarSi gadadis.

 salmis vena (v. basilica) midamos qveda

mesamedSi kanqveS mdebareobs, zeviT
mxris fasciis or furcels Soris gaivlis da
mxris venas erTvis.

 salmis venasTan erTad winamxris kanis

medialuri nervi mdebareobs.
wina fasciuri bude

 winidan da gverdebidan mosazRvrulia

mxris fasciiT,

 uknidan—mxris ZvliTa da medialuri da

lateraluri kunTTaSua ZgideebiT.

 masSi mdebareobs mxris wina kunTebi

da mTavari sisxlZarRvovan-nervuli kona.
kunTebi ganlagebulia orSred:

 zedapirulad mdebareobs mxris orTava kunTi

(m. biceps brachii),
 Rrmad
 zeda naxevarSi —niskart-mxris kunTi (m.
coracobrachialis) da qveda or mesamedSi—
mxris kunTi (m. brachialis).

 zedapiruli da Rrma kunTebi gayofilia

erTmaneTisgan mxris fasciis Rrma firfitiT.
 mxris sisxlZarRvebisa da nervebis mTavari kona
mdebareobs orTava kunTis medialur RarSi.

 fasciur budes mas uqmnis medialuri kunTTaSua

Zgide.
dasawyisSi igi Seicavs:

mxris arterias,

mxris venebs,

saSualo,

sxivis,

idayvis,

mxris kanis medialur da

winamxris kanis medialur nervebs.

xolo mxris qveda nawilSi sxivisa da
idayvis nervebi mxris ukana midamoSi
gadadis.
mxris kanis medialuri nervi kanqveS
gamodis ise, rom orTava kunTis medialuri
Raris qveda naxevarSi mxolod mxris arteria,
mxris venebi, saSualo da winamxris kanis
medialuri nervebi mdebareobs.

isini kanze proecirdebian iRliis fosos lateralur

kedelze gavlebuli ganivi xazis wina da Sua
mesamedebs Soris mdebare wertilidan idayvis
naoWis Sua wertilamde gavlebul xazze,
romelic praqtikulad orTava kunTis medialur
Rars Seesabameba.

aq SeiZleba arteria TiTiT mxris Zvals

mivaWiroT da periferiaze sisxlis dena
SevaCeroT.
mxris arterias mxris zeda mesamedSi gamoeyofa:
• mxris Rrma arteria (a. profunda brachii),

qveda mesamedSi —
• idayvis gverdiTi zeda arteria (a. colateralis ulnaris superior)
• idayvis gverdiTi qveda arteria (a. collateralis ulnaris inferior).
saSualo nervi
 mxris zeda mesamedSi mdebareobs mxris
arteriis lateralurad,

 Sua mesamedSi mxris artertias iribad

winidan gadauvlis da qveda mesamedSi
medialurad Tavsdeba.
mxrisa da winamxris kanis medialuri nervebi
 mTel sigrZeze arteriis medialurad mdebareobs.

idayvis nervi
 mxris zeda mesamedSi mxris arteriis medialurad,
magram ramdenadme ufro Rrmad mdebareobs.
• igi mxris zeda da Sua mesamedebis sazRvarze idayvis
gverdiT zeda arteriasTan erTad medialur kunTTaSua
ZgideSi gaivlis da ukana fasciur budeSi gadadis.
• mxris Sua mesamedSi igi kunTTaSua Zgidis ukan
mdebareobs,
• qveviT uknisken ixreba da samTava kunTis medialuri
Tavis konebiT dafaruli mxris medialuri zedarokisken
miemarTeba.
• idayvis nervi mxris qveda naxevarSi proecirdeba
xazze, romelic orTava kunTis medialuri kidis Sua
wertils mxris medialur zedarokTan aerTebs.
sxivis nervi zeda kiduris yvelaze msxvili
nervia,
 mxris zeda mesamedSi mxris arteriis ukan
mdebareobs,
  qveviT mxris Rrma ar-
teriasTan erTad ukana
fasciur budeSi gadadis,
samTava kunTis
medialur Tavsa da
grZel Tavs Soris gaivlis,
mxris Zvals uknidan
spiralurad Semouvlis
da midamos qveda
mesamedSi kvlav wina
budeSi brundeba.

 mxris qveda mesamedSi

sxivis nervs miyveba sxivis
gverdiTi arteria (a.
collateralis radialis).
kunT-kanis nervi

 niskart-mxris kunTis sisqeSi gaivlis

 mxris Sua da qveda mesamedebSi igi
mxris kunTze mdebareobs.
 misi gagrZelebaa winamxris kanis latera-
luri nervi (n. cutaneus antebrachii lateralis),
romelic midamos qveda sazRvarze orTava
kunTis lateralur kidesTan mxris sakuTari
fasciis qveS gamodis.
 mxris ukana midamo _
regio brachii posterior

kanqveSa qsovilSi totiandeba:

 mxris kanis zeda da qveda

lateraluri nervebi,

 mxris kanis ukana nervi

 winamxris kanis ukana nervi.

mxris ukana zedapirze ukana fasciuri budea,
romelSic mxris samTava kunTi mdebareobs.

igi mosazRvrulia:
 uknidan da gverdebidan mxris fasciiT,
 winidan—mxris ZvliTa da medialuri da lateraluri
kunTTaSua ZgideebiT.
samTava kunTsa da mxris Zvals Soris
kunT-mxris arxia (canalis
musculohumeralis), romelic zevidan qveviT
da Signidan gareT spiralurad uvlis mxris
Zvals da romelSic mdebareobs sisxl-
ZarRvovan-nervuli kona, romelic sxivis
nervs, mxris Rrma arteriasa da mis
Tanamgzavr venebs Seicavs.
 kunT-mxris arxis dasawyisSi es kona
wina fasciur budeSi mdebareobs,
 Semdeg samTava kunTis grZel da
medialur Tavebs Soris arsebuli Sua-
lediT ukana fasciur budeSi gadadis
da kunT-mxris arxSi Tavsdeba,
 mxris Sua da qveda mesamedebis
sazRvarze lateralur kunTTaSua
ZgideSi gaivlis da wina fasciur bu-
deSi brundeba.
mxris Sua mesamedSi sxivis nervi uSualod Zvalze
mdebareobs, ris gamoc am Zvlis diafizis mote-
xilobis dros SeiZleba daziandes.

mxris Rrma arteria mxris Sua mesamedSi iyofa

sxivis gverdiT da gverdiT Sua arteriebad (a.
collateralis radialis et a. collateralis media).

sxivis gverdiTi arteria sxivis nervs miyveba da

idayvis fosoSi gadadis,

sxivis gverdiTi Sua arteria ki samTava kunTis

medialuri Tavis sisqeSi totiandeba.

sxivis nervis proeqcia zurgis uganieresi kunTis

myesis qveda kidesTan iwyeba da orTava kunTis
lateraluri Raris Sua da qveda mesamedebis
sazRvars aRwevs.
mxris diafizis motexiloba. mxris diafizi tydeba an Zalis uSualo zemoqmedebiT, an
Zalis arapirdapiri moqmedebiT: mtevniT an idayviT dacemisas. motexilobis xazi
miimarTeba ganivad, iribad an spiralurad. zogjer mxris diafizis motexilobis mize-
zia mxris kunTebis mkveTri SekumSva mZime sagnebis gadasrolis dros.
natexTa Secilebis xasiaTi damokidebulia motexilobis doneze: Tu motexilobis xazi
qirurgiuli yelis maxloblad mdebareobs, proqsimaluri natexi ganzidulia qedzeda
kunTis mier, distaluri natexi ki mozidulia mkerdis didi kunTis mier. rodesac
motexilobis xazi deltisebri kunTis mimagrebis zemoT mdebareobs, proqsimaluri na-
texi mkerdis didi, zurgis uganieresi da didi mrgvali kunTebis mier mozidulia SigniT
da win. rodesac motexilobis xazi deltisebri kunTis mimagrebis qvemoT mdebareobs,
proqsimaluri natexi deltisebri da niskart-mxris kunTebis mier ganzidulia gareT da
win, distaluri natexi ki mxris orTava da samTava kunTebis mier aweulia zemoT da
ukan. kiduris mniSvnelovani damokleba ar aRiniSneba.
mxris diafizis motexilobis dros SedarebiT xSirad ziandeba sxivis nervi, romelic
mxris Sua mesamedSi uSualod Zvalzea moTavsebuli. nervi SeiZleba daziandes an
natexebiT an ufro gvian axlad ganviTarebuli korZis zewoliT. gamoricxuli ar aris nervis
moyola Zvlovani korZis sisqeSic.
mxris diafizis motexilobis dros mxris deformacia mkveTradaa gamoxatuli.
 idayvis
midamo
sazRvrebi: mxris zedarokebidan 2 TiTis zeviT da 2
TiTis qveviT gavlebuli horizontaluri xaziT.

idayvis morCsa da mxris Zvlis medialur zedaroks

Soris—idayvis ukana medialur RarSi—isinjeba
idayvis nervi.

mxris Zvlis zedarokebze gavlebuli vertikaluri

xazebiT idayvi iyofa wina da ukana midamoebad.
 idayvis wina midamo _
regio cubiti posterior
kani Txelia,
zedapiruli fasciis sisqeSi: lateralurad _ Sevardnis
vena da winamxris kanis lateraluri nervi, medi-
alurad—salmis vena da winamxris kanis medialuri
nervi.
Sevardnisa da salmis venebi erTmaneTTan
dakavSirebulia idayvis Sua veniT romelic Sevar-
dnis venas gamoeyofa, iribad zeviT da SigniT
miemarTeba da salmis venas erTvis (N_isebri
kavSiri). zogjer es kavSiri myardeba winamxris Sua
venis (v. mediana antebrachii) medialuri da late-
raluri totebiT. medialuri toti—v. mediana basilica
—erTvis salmis venas.
idayvis Sua vena dasawyisSi (Sevardnis venis
maxloblad) dakavSirebulia idayvis Rrma
venebTan.
sakuTari fascia zeda nawilSi Txelia, qveda
nawilSi masSi Caqsovilia orTava kunTis
aponevrozi

kunTebi idayvis fosoSi SemaRlebebs

qmnian.

medialur SemaRlebas qmnis mrgvali

pronatori, majis sxivisken momxreli kunTi,
majis idayvisken momxreli kunTi, nebis
grZeli kunTi da TiTebis zedapiruli momxreli
kunTi.

Sua SemaRlebas qmnis orTava da mxris

kunTebi,

lateralur SemaRlebas qmnis mxar-sxivis

kunTi da supinatori.
idayvis fosos kunTTaSua Zgideebi qmnis
fibrozul budeebs amave fosos medialur
da lateralur RarebSi mdebare
sisxlZarRvovan da nervuli konebisTvis.

medialur RarSi mxris kunTze mdeba-

reobs mxris arteria Tanamgzavri venebiT,
xolo maTgan 0,5sm SigniT—saSualo
nervi.
orTava kunTis aponevrozis
qveS mxris arteria iyofa
sxivisa da idayvis arterie-
bad.
sxivis arteria mxar-sxivis kunTsa da mrgval
pronators Soris arsebul RarSi gadadis.

idayvis arteria (a. ulnaris)mrgvali pronatoris qveS

gaivlis da TiTebis zedapirul da Rrma momxrel
kunTebs Soris Tavsdeba.
saSualo nervi mxris arteriis gayofis Semdeg
idayvis arteriis gverdiT mdebareobs, mrgval
pronatorSi gaivlis da winamxarze gadadis.

idayvis fosos lateralur RarSi mxrisa da

mxar-sxivis kunTebs Soris zevidan Camodis
sxivis nervi. igi aq iyofa zedapirul da Rrma
totebad.
zedapiruli toti qveviT sxivis arterias
miyveba, Rrma toti supinatorSi gaivlis da
idayvis ukana midamoSi gadadis, anervebs
majisa da TiTebis gamSlel kunTebs da
winamxris ukana midamos kans.
sxivis arteriidan idayvis fosoSi gamo-
dis sxivis Sebrunebuli arteria (a.
recurens radialis), romelic anastomoziT
sxivis gverdiT arterias (mxris Rrma arte-
riis toti) aukavSirdeba.
idayvis arteriidan gamodis idayvis
Sebrunebuli arteria (a. recurens
ulnaris) da ZvalTaSua saerTo arteria
(a. interossea communis). idayvis
Sebrunebuli arteria wina da ukana
totebad iyofa. wina toti idayvis fosos
medialur RarSi anastomoziT
ukavSirdeba idayvis gverdiT qveda
arterias, ukana toti ki idayvis ukana
midamoSi gadadis da ukavSirdeba
idayvis gverdiT zeda arterias.
ZvalTaSua saerTo arteria
dasawyisSive iyofa ZvalTaSua wina
da ukana arteriebad, romlebic
winamxarze gadadian. ukana
ZvalTaSua arteria winamxris
ZvalTaSua apkSi gaivlis da gamoyofs
ZvalTaSua Sebrunebul arterias, rome-
lic ukavSirdeba Sua gverdiT arterias.
amgvarad, erTi mxriv, idayvis, sxivisa
da Sua gverdiTi arteriebis, xolo,
meore mxriv, sxivis, idayvisa da Zva-
lTaSua Sebrunebuli arteriebis urTierT-
kavSirebiT idayvis saxsris midamoSi
Seqmnilia kolateraluri sisxlis mimoq-
cevisTvis mniSvnelovani arteriuli ba-
de—rete articulare cubiti.
 kani sqeli da moZravia: kanqveSa qsovili sustad
ganviTarebulia. kanqveS idayvis morCze mdebareobs
idayvis kanqveSa abga _ bursa subcutanea olecrani.

lateraluri zedarokidan iwyeba majis sxivisken gamSleli

grZeli da mokle kunTebi (mm. extensores carpi radialis
longus et brevis), TiTebis saerTo gamSleli kunTi (m.
extensor digitorum communis), majis idayvisken gamSleli
kunTi (m. extensor carpi ulnaris) da idayvis kunTi (m.
anconeus),

idayvis morCs umagrdeba mxris samTava kunTis myesi,

romlis qveS moTavsebulia myesqveSa lorwovani abga _
bursa mucosa subtendinea.

medialur zedaroksa da idayvis morCs Soris sasaxsre

CanTaze mdebareobs idayvis nervi. igi majis idayvisken
momxreli kunTis or Tavs Soris gaivlis da winamxarze
idayvis ukana midamo _ regio cubiti posterior
gadadis.
idayvis saxsari Sedgeba mxar-idayvis, mxar-
sxivisa da sxiv-idayvis proqsimaluri
saxsrisgan. mxar-idayvis saxsars
(articulatio humeroulnaris) qmnis mxris Zvlis
WaRi (trochlea humeri) da idayvis Zvlis
WaRisebri naWdevi (incisura trochlearis);
mxar-sxivis saxsars (articulatio
humeroradialis)—mxris Zvlis mcire Tavi da
sxivis Zvlis Tavis foso, sxiv-idayvis
proqsimalur saxsars (articulatio
radioulnaris proximalis)—idayvis Zvlis sxivis
naWdevi (incisura radialis) da sxivis Zvlis
sabrunebeli sasaxsre zedapiri (circumferentia
articularis).
saxsars winidan faravs mxris kunTi, winidan
da gverdidan—supinatori, uknidan samTava
kunTis myesi da idayvis kunTi. mxar-sxivis
saxsris areSi mxris kunTis lateralur kidesTan
sasaxsre CanTaze mdebareobs sxivis nervis
Rrma toti. sxiv-idayvis saxsris areSi
aRiniSneba sasaxsre CanTis parkisebri
gamodrekiloba—recessus sacciformis,
romelic saxsris susti adgilia. aseve sustia
saxsris zeda nawili, romelic mxris Zvlis
idayvis fosoSi (fossa olecranii) vrceldeba da
zeviT samTava kunTis myess aRwevs.
sasaxsre CanTas amagrebs: sxivis
rgolisebri iogi (lig. annulare radii), romelic
irgvliv exveva sxivis Zvlis yels, idayvis
gverdiTi iogi (lig. collaterale ulnare), rome-
lic gadaWimulia mxris Zvlis medialuri zeda-
rokidan idayvis Zvlis WaRisebri naWdevis
kidemde, da sxivis gverdiTi iogi (lig.
collaterale radiale), romelic gadaWimulia
gareTa zedarokidan sxivis Zvlis Tavis
gareTa zedapiramde.