Vantaa pyöräillen

Pyöräillen Vantaan lähiluonnossa

Kuva: Sakari Manninen

Sisällysluettelo
1. Tikkurilan suuralueen kierros
2. Tikkurilan suuralueen puistokierros
3. Tikkurila–Hakunila-kierros
4. Hakunila–Länsimäki-kierros
5. Vesistökierros Keravanjoki-Kuusijärvi
6. Koivukylän suuralueen kierros
7. Vesistökierros Korso-Leppäkorpi-Vallinoja
8. Joenvarsikierros Aviapolis-Kirkonkylä
9. Aviapolis–Haltiala-kierros
10. Myyrmäen suuralueen kierros
11. Länsi-Vantaan luonnonsuojelualuekierros
12. Kivistön suuralueen kierros
Teksti ja kartat: Anne Heinonen
Taitto: Anne Heinonen
Kansikuva: Jarmo Honkanen

Vantaan kaupunki
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
2015

Mätäojalla

Vantaa pyöräillen -opas tutustuttaa Vantaan luontoon ja historiaan valmiiden kotiseutupyöräilyreittien avulla.
Oppaassa on esiteltynä reittien varrella sijaitsevia luonto- ja kulttuurikohteita lyhyin kohdekuvauksin. Kartan avulla voi
suunnistaa valmiin reitin läpi tai yhdistellä eri reittejä oman mielenkiinnon ja pyöräilykunnon mukaan. Osassa reiteis-
tä pääpaino on tietyn teeman mukaisissa kohteissa. Oppaaseen on valittu monipuolisesti erilaisia helposti pyörällä
saavutettavia kohteita asuinalueiden lähiympäristöstä. Vantaalla on myös paljon muita kiinnostavia kohteita, joita ei
ole esitelty tässä oppaassa. Pyörällä voikin halutessaan poiketa reitiltä tutustumaan myös muihin itseään kiinnostaviin
kohteisiin.

Pyöräilyreitit kulkevat sekä asfaltoiduilla pyöräteillä että hiekkaisilla ja metsäisillä ulkoilureiteillä. Reitin aloituspisteen
voi valita itse ja reittiä voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Kohteiden sijainti on merkitty kartalle punareunaisella
ympyrällä, jonka sisällä on numero. Viereisen sivun kohdeluettelosta samalla numerolla löytyy kohteen esittelyteksti.

Koska oppaan tarkoituksena on esitellä Vantaan luontoa ja kulttuuria mahdollisimman monipuolisesti, reitti ei aina
välttämättä ole lyhyin mahdollinen. Reitti on merkitty kartalle punaisella viivalla. Oppaassa on esitetty myös joitakin
kiertoreittimahdollisuuksia. Hieman reitiltä sivussa oleviin kohteisiin voi poiketa merkittyä vaaleanpunaista viivaa seu-
raten. Lisäksi joissain kohteissa voi jättää pyörän parkkiin ja tutustua kohteeseen lähemmin kävellen. Kaikki oppaan
reitit voi ajaa tavallisella pyörällä.

Pyöräilyoppaan reitti
Johdattaa oppaassa esiteltyyn kohteeseen reitiltä poiketen
Vaihtoehtoinen reitti

Kahvila, kioski tai ravintola

Eväspaikka
 Tikkurilan suuralueen kierros
1 Reitti kulkee pääosin päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 150 m

tie
Puro

18km 14

15

ie
at
ism
Ku
17
ie
ik kit
lv
Ta

Ta
Le

rh
16

uri
ini

nti
kk

e
it.
13

tie
ar jun
kkah
Hie

t.
ha rjun
kka
Hie
mitie
ira
Me 18

Lumme
t.
Niitty

e
nti
tie

rila
lip.

ku
Tik
Maa

19

i 5 4 3 1 2 20
tie njo
k 6
riiri va
Ku ra 21
Ke ka
Heure
7
j.

12
nk
ila
pp

i
Pa

jok

Tikku

11
an

10
rav

rit
Ke
ot.

ie
kk
Kir

9 8
 Pääradan molemmin puolin sijaitseva Tikkurilan suuralue on tiheästi asuttua kerrostalovoittoista aluet-

1
ta. Vantaan ensimmäiset kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosiin.
Samat alueet ovat olleet myös viime vuosina muutoksen kohteena, kun Tikkurilan uusi asema ympäris-
töineen on valmistunut. Tikkurilan suuralueella sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylä, joka on pinta-alal-
taan Vantaan pienin kaupunginosa. Reitti esittelee suuralueen historiaa, asuinalueita sekä luontoa.

1 Heurekan silta keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. Kirkonkylän varhai-

Tiedekeskus Heurekalle johtava silta on nimetty Van- simmat vaiheet juontavat juurensa 1200–1300 luvuille.
taan viralliseksi rakkauden sillaksi. Rakastavaiset voi-
vat Keski-Euroopassa suosittuun tapaan kiinnittää sil- 12 Kyrkoby skola
taan oman lemmenlukkonsa. Kyläkoulu aloitti toimintansa vuonna 1837, ja se on
Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu. 1800-luvun
2 Tikkurilankoski loppupuoliskon ajan koulurakennuksessa toimi myös
Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja kirjasto. Alkuperäistä koulua vastapäätä on rakennettu
vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Vuonna myöhemmin myös sivurakennus.
1862 avattu rautatie vauhditti teollistumista Tikkurilan-
kosken ympäristössä. Noin 120 metriä pitkän Tikkurilan- 13 Arboretum, Ystävyydenpuisto
kosken nykyinen pato on valmistunut vuonna 1912. Arboretum on osa Tikkurilan keskuspuistoa. Vihervuon-
na 1985 useat yhdistykset ja yritykset istuttivat puistoon
3 Tikkurilanranta ja Väritehtaanranta nimikkopuunsa niin sanotussa ystävyyspuistotapahtu-
Keravanjoen varrella sijaitsevat viheralueet ovat noin massa. Arboretumin vieressä sijaitsee Tikkurilan lam-
kilometrin pituinen osa Keravanjoen varren pääulkoilu- masaitaus, jossa laiduntaa kesäisin lampaita.
reittiä. Jokivartta on kehitetty puistomaiseksi, mutta mo-
nimuotoisuuden ja eläimistön takia siellä on säilytetty 14 Kylmäoja
myös luonnonmukaisia osuuksia. Vantaan merkittävimpiin kaupunkipuroihin kuuluva Kyl-
mäoja on yli 14 kilometriä pitkä. Puro virtaa suurimmak-
4 Söderlingin mylly/Veininmylly si osaksi luonnonuomassa kaarrellen. Sen rantalehdot
Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikois- ovat erityisen monimuotoisia runsaine luonnonkasvus-
tunut Söderlingin mylly valmistui vuonna 1935 Myllyn toineen. Kylmäojan luonnontilaiset puronvarret ovat
tuotanto oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli harvinaista elinympäristöä Vantaalla.
koko lähialuetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut Vei-
ninmylly-nimisenä kesäkahvilana. 15 Ristisillanpuisto
Puisto on suosittu ulkoilupaikka kesäisin. Puiston kes-
5 Vanha Silkkitehdas kellä on lampi, joka muodostui alun perin Kylmäojan
Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja

tämän jälkeen Silkkitehtaan rakennuksia valmistui vai-
heittain vuoteen 1964 asti.Silkkitehtaan toiminta loppui
vuonna 1977, jonka jälkeen tiloissa on toiminut useita
erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä.
6 Viertolan silta
Keravanjoen yli kulkee 60 metriä pitkä puukantinen te-
räspalkkisilta. Silta on rakennettu vuonna 1989 Ala-Tik-
kurilan ja Viertolan välille, ja se on vain kevyen liiken-
teen käytössä.
7 Sateenkaaren raittisilta
Keravanjoen ylittävä katettu liimapuurakenteinen ristik-
kosilta on rakennettu Helsingin ja Vantaan kaupunkien
yhteishankkeena 2000-luvun alussa.
8 Kirkonkylänkoski
Kirkonkylän padottu koski on kaunis vierailukohde his-
toriallisine ympäristöineen. Koskella on pituutta 130
metriä ja pudotusta pari metriä. Aikanaan koskella oli
myös kyläläisten suosittu uimapaikka sekä matonpesu-
paikka.
9 Kirkonkylän mylly
Ensimmäiset tiedot paikalla olleesta myllystä ovat jo
vuodelta 1586. Nykyisessä vuonna 1898 rakennetus-
sa Kirkonkylän myllyssä on jauhettu viljaa. Mylly tuotti
myös sähköä Kirkonkylän taloihin. Myllyn toiminta lop-
pui 1960-luvun puolivälissä.
10 Pyhän Laurin kirkko
Helsingin pitäjän kivikirkko rakennettiin 1450-luvulla.
Kirkko kärsi tulipalosta vuonna 1893. Kirkon nykyasu
on peräisin palon jälkeen tehdystä restauroinnista, jon-
ka suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer.
11 Helsingin pitäjän kirkonkylä
Kirkonkylä edustaa Uudenmaan rannikon jokilaaksoihin
puron patoamisen jälkeen. Pato on sittemmin korvattu
tekokoskella.
16 Hiekkaharjun vesitorni
Kahdessa osassa vuosina 1962 ja 1977 rakennettu ve-
sitorni on yli 50 metriä korkea. Aluksi rakennettiin kapea
yksijalkainen torni, ja myöhemmässä vaiheessa tornia
laajennettiin.
17 Tarhurinpuiston asuinalue
Hiekkaharjussa peltojen keskellä sijaitsevaan Tarhurin-
puistoon on rakennettu täysin uusi asuinalue. Sen en-
simmäiset modernit ja värikkäät kerrostalot valmistuivat
vuonna 2010.
18 Tikkurilan ortodoksikirkko
Tikkurilan ortodoksikirkko, toiselta nimeltään Kristuksen tai-
vaanastumisen kirkko, otettiin käyttöön vuonna 1997. Arvo
Suorsan suunnittelema kirkko kuuluu Helsingin ortodoksi-
seen seurakuntaan.
19 Tikkurilan vanha rautatieasema
Radan länsipuolella sijaitseva C.A. Edelfeltin suunnitte-
lema rautatieasema valmistui vuonna 1862. Rakennus
on Suomen vanhin säilynyt rautatieasema. Punatiilises-
sä asemarakennuksessa toimii nykyään Vantaan kau-
punginmuseo vaihtuvine näyttelyineen.
20 Vernissatehdas
Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja pu-
natiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa ra-
kennuksessa toimii nykyään lasten ja nuorten kulttuuri-
ja monitoimitalo sekä kahvila.
21 Kuninkaalan kylä
Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkit-
tävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita
1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti.
 Tikkurilan suuralueen puistokierros
2 Reitistä noin puolet kulkee hiekkapäällysteisiä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 160 m
,

Pop
peli
10

16km
tie
10

12
12 11
13
11
13
9
9
Kylmäoja

14
14

Ur
he
ilu
tie

8
Kylmäoja

6
7

tie
i
jok

ri lan
ku
an

Tik
rav
Ke

Tikku
r ilant
ie
.
ikj
riir
Ku

15
Ke

2 3 4
ra
va

18 19 1
nj

joki
ok

16 Keravan 17
i

5
 Puistoreitti johdattaa useamman puistoalueen läpi Tikkurilan suuralueella, ja reitti kulkee suureksi

2 osaksi luonnonläheisissä maisemissa esimerkiksi Keravanjoen ja Kylmäojan varsilla. Matkan varrella

tutustutaan Tikkurilan- ja Väritehtaanrannan viheralueisiin, Simonkylänpuistoon, Hiiriharjunpuiston
perenna-alueeseen, Ristisillanpuistoon, Ystävyydenpuistoon sekä Bäckbyn puistoon. Reitillä on vihe-
ralueiden lisäksi paljon myös muuta nähtävää.

1 Tikkurilanranta ja Väritehtaanranta 11 Hiiriharjunpuiston perenna-alue

Nämä Keravanjoen varrella sijaitsevat viheralueet ovat
noin kilometrin pituinen osa Keravanjoen varren pääul-
koilureittiä. Jokivartta on kehitetty puistomaiseksi, mutta
monimuotoisuuden ja eläimistön takia siellä on säilytet-
ty myös luonnonmukaisia osuuksia.
Hiiriharjunpuisto on 1960–1970-luvuilla rakennetun
kerrostalo-alueen keskeinen puistoalue. Koko kasvu-
kauden kukkivat perennaryhmät on rakennettu koho-
penkkinä ja niiden ympärillä on betonikivetty oleske-
lualue.

2 Heurekan silta 12 Kylmäoja

Tiedekeskus Heurekalle johtava silta on nimetty Van- Vantaan merkittävimpiin kaupunkipuroihin kuuluva
taan viralliseksi rakkauden sillaksi. Rakastavaiset voi- Kylmäoja on yli 14 kilometriä pitkä. Puro virtaa suurim-
vat Keski-Euroopassa suosittuun tapaan kiinnittää sil- maksi osaksi luonnonuomassa kaarrellen. Sen ranta-
taan oman lemmenlukkonsa. lehdot ovat erityisen monimuotoisia runsaine luonnon-
kasvustoineen. Kylmäojan luonnontilaiset puronvarret
3 Tikkurilankoski ovat harvinaista elinympäristöä Vantaalla.
Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja
vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Vuonna 13 Ristisillanpuisto
1862 avattu rautatie vauhditti teollistumista Tikkurilan- Puisto on suosittu ulkoilupaikka kesäisin. Puiston kes-
kosken ympäristössä. Noin 120 metriä pitkän Tikkuri- kellä on lampi, joka muodostui alun perin Kylmäojan
lankosken nykyinen pato on valmistunut vuonna 1912. puron patoamisen jälkeen. Pato on sittemmin korvattu
tekokoskella.
4 Vernissatehdas
Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja pu- 14 Arboretum ystävyydenpuisto
natiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa ra- Arboretum on osa Tikkurilan keskuspuistoa. Viher-
kennuksessa toimii nykyään lasten ja nuorten kulttuuri- vuonna 1985 useat yhdistykset ja yritykset istuttivat
ja monitoimitalo sekä kahvila. puistoon nimikkopuunsa niin sanotussa ystävyyspuis-
totapahtumassa. Arboretumin vieressä sijaitsee Tikku-
rilan lammasaitaus, jossa laiduntaa kesäisin lampaita.

5 Kuninkaalan kylä
Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkit- 15 Vanha karjatila ja kaakelitehdas
tävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita Nykyisin entisöitynä tilausravintolana toimiva Wanha
1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti. Bäckby rakennettiin 1880-luvulla navettarakennuksek-
si. Vuonna 1911 rakennuksen tiloissa aloitti Tikkurilan
6 Hakkilan kivisilta kaakelitehdas. Toiminta päättyi vuonna 1921. Bäckbyn
Vuonna 1897 graniittiharkoista holvattu Hakkilan kivisil- karjatilan alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä tilan
ta on muinaismuistolain suojaama. Siltaa pitkin historial- päärakennus, viljamakasiini ja navetta.
linen Kuninkaantie on aikoinaan ylittänyt Keravanjoen.
Kivisillan näkee parhaiten joen varresta hiekkatieltä, 16 Bäckbynpuisto
reitti kulkee sillan yli. Joen rannassa, vanhan karjatilan ympäristössä sijait-
sevalla viheralueella viettää kesäisin paljon ihmisiä
7 Dickursby skola aikaa nurmikolla istuskellen tai pelaillen. Puistossa on
Tikkurilan ruotsinkielinen kansakoulu on suojeltu raken- myös kiipeilytelineitä ja leikkipuisto.
nus. Sen vanhin osa on valmistunut vuonna 1896. Dic-
kursby skolassa on esikoulu sekä 1-6-luokan oppilaat. 17 Viertolan silta
Koulussa on noin 130 oppilasta. Koulun vieressä toimii Keravanjoen yli kulkee 60 metriä pitkä puukantinen te-
vuonna 2013 valmistunut päiväkoti. räspalkkisilta. Silta on rakennettu vuonna 1989 Ala-Tik-
kurilan ja Viertolan välille, ja se on vain kevyenliiken-
8 Punaisten muistomerkki teen käytössä.
Hiekkaharjun urheilukenttää vastapäätä pienellä au-
kiolla sijaitsee seurakunnan toimesta pystytetty pu- 18 Vanha Silkkitehdas
naisten muistokivi. Merkki on pystytetty kunnioittamaan Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja tämän
vuonna 1918 luokkasodassa kaatuneiden punaisten jälkeen Silkkitehtaan rakennuksia valmistui vaiheittain
muistoa. Myös Tikkurilan alueella käytiin tulitaisteluja. vuoteen 1964 asti.Silkkitehtaan toiminta loppui vuonna
1977, jonka jälkeen tiloissa on toiminut useita erilaisia
9 Tarhurinpuiston asuinalue yrityksiä ja yhteisöjä.
Hiekkaharjussa peltojen keskellä sijaitsevaan Tarhurin-
puistoon on rakennettu täysin uusi asuinalue. Sen en- 19 Söderlingin mylly/Veininmylly
simmäiset modernit ja värikkäät kerrostalot valmistuivat Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikois-
vuonna 2010. tunut Söderlingin mylly valmistui vuonna 1935. Myllyn
tuotanto oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se pal-
10 Simonkylänpuisto veli koko lähialuetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut
Simonkylän suurella virkistysalueella ulkoiluteiden lo- Veininmylly-nimisenä kesäkahvilana.
massa sijaitsee muun muassa Hiirilammet sekä talvella
suosittuna pulkkamäkenä käytettävä Hiiriharjun teko-
mäki. Puistoa kiertää myös pururata ja sen läpi virtaa
luontoarvoiltaan merkittävä Kylmäojan puro.
3 Tikkurila–Hakunila-kierros
Reitti kulkee pääasiassa päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 40 m, nousuja yhteensä noin 230 m

19 18 17

21

Lu
161514

mmet.
Kun
inka
alan
t.

He
ide
ho

13
fin
t.

Tik
ku
rila
ntie
12

3
ent.
Kyytitie
Kehä
III

4
Tik

5
ur k
ila
nt
ie
6
Po
rtt

Kyytitie
uo is
t. n
11

Ke
hä
III
7

Ha
ku
nil
an
t.
Vu
o
ril
eh

16km
do

10
nt
.

So
tun
gin
tie
 3
Reitillä kierretään Tikkurilan ja Hakunilan historiallisia alueita ja rakennuksia, kuten Kuninkaalan kulttuurihisto-
riallisesti merkittävä kyläalue, Håkansbölen kartanon alue sekä Nissbackan kartanon rauniot. Reitin varrella on
myös muutamia luontokohteita, kuten Kalkkikallion luonnonsuojelualue sekä Tikkurilankoski.

1 Vantaan kaupungintalo takunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kartanon

Vuonna 1957 valmistunut kaupungintalo on Eija ja Olli historia ulottuu 1500-luvulle ja puiston historia 1700-luvun
Saijonmaan suunnittelema. Kaupungintaloa laajennet- lopulle. Kartanonpuisto on restauroitu 1900-luvun asuun ja
tiin vuonna 2012, jolloin kaupungintaloon tehtiin uusi se toimii Hakunilan alueen korkeatasoisena viheralueena.
valtuustosali. Kaupungintalo sivurakennuksineen ovat
rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita ja kau- 11 Käärmekallio
punkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Pystyseinämäinen kallio on etenkin kiipeilijäharrastajien suo-
siossa. Kallion laelta näkee hyvin maisemia melko kauas.
2 Galleria K Kallion päälle kulkee kapea ja hieman hankalakulkuinen pol-
Loppuvuodesta 2013 avattu Galleria K toimii näyttely- ku Kehä III:n viereiseltä kevyen liikenteen väylältä.
tilana osana Vantaan taidemuseota. Rakennus mukai-
lee samaa ulkoasua kaupungintalon kanssa ja on myös 12 Kalkkikallio
suojeltu asemakaavassa. Rakennus on alun perin toi- Kalkkikallion 18,7 hehtaarin kokoisen luonnonsuoje-
minut kirjastona, ja myöhemmin vuoteen 2010 saakka lualueen kalliohuiput kohoavat lähes 65 metrin kor-
lasten ja nuorten taidetalo Pessinä. keuteen merenpinnasta. Hyväkuntoinen luontopolku
johdattaa ylös kallion näköalapaikalle. Vuonna 2007
3 Dickursby skola rauhoitetulla alueella on nimensä mukaisesti kalkkiki-
Tikkurilan ruotsinkielinen kansakoulu on suojeltu raken- veä, ja se näkyy myös alueen kasvillisuudessa. Kalkki-
nus. Sen vanhin osa on valmistunut vuonna 1896. Dic- kalliolle pääsee tutustumaan alueen länsipuolelta hiek-
kursby skolassa on esikoulu sekä 1-6-luokan oppilaat. katieltä alkavaa polkua pitkin.
Koulussa on noin 130 oppilasta. Koulun vieressä toimii
vuonna 2013 valmistunut päiväkoti. 13 Kuninkaalan kylä
Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkit-
4 Hakkilan kivisilta tävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita
Vuonna 1897 graniittiharkoista holvattu Hakkilan kivi- 1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti.
silta on muinaismuistolain suojaama. Siltaa pitkin his-
toriallinen Kuninkaantie on aikoinaan ylittänyt Keravan- 14 Tikkurilankoski
joen. Pyöräilyreitti kulkee sillan yli. Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja
vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Teollis

5 Stenkullan mäki
Mäellä kasvaa tyypillisiä kalliokasveja, kuten keto-or- tuminen Tikkurilankosken ympäristössä sai vauhtia, kun
vokkia, mäkitervakkoa, kanervaa ja ahosuolaheinää. vuonna 1862 avattiin rautatie kosken kupeeseen. Noin
Stenkullan mäen harvinaisin kasvi on alueelta löydetty 120 metriä pitkän Tikkurilankosken nykyinen pato on
liuskaraunioinen. Kallion päältä avautuu näkymä kauas valmistunut vuonna 1912.
laajalle alueelle. Kalliolle kulkee polku Kunnaankujalta.
15 Vernissatehdas
6 Honkanummen hautausmaa Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja pu-
Aili ja Niilo Pulkan suunnittelema Honkanummen hau- natiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa ra-
tausmaa on Helsingin seurakuntayhtymän suurin hau- kennuksessa toimii nykyään lasten ja nuorten kulttuuri-
tausmaa. Pinta-alaa sillä on 76 hehtaaria. Hautausmaa ja monitoimitalo sekä kahvila.
perustettiin vuonna 1956.
16 Heurekan silta
7 Skomarsin torppa Tiedekeskus Heurekalle johtava silta on nimetty Van-
1800-luvulla rakennettu punainen Skomarsin torp- taan viralliseksi rakkauden sillaksi. Rakastavaiset voi-
pa sijaitsee Håkansbölen kartanon entisillä mailla, ja vat Keski-Euroopassa suosittuun tapaan kiinnittää sil-
1800-luvulla siinä asui Gustav Fränd perheineen. Torp- taan oman lemmenlukkonsa.
pa toimii nykyään juhla- ja kokoustilana. Kulttuurihisto-
riallisesti arvokas rakennus on ensimmäisiä asemakaa- 17 Tikkurilanranta ja Väritehtaanranta
valla suojeltuja rakennuksia Vantaalla. Nämä Keravanjoen varrella sijaitsevat viheralueet ovat
noin kilometrin pituinen osa Keravanjoen varren pääul-
8 Nissbackan kartanon rauniot koilureittiä. Jokivartta on kehitetty puistomaiseksi, mutta
Vuonna 1913 rakennettu Nissbackan kartano tuhoutui tulipa- monimuotoisuuden ja eläimistön takia siellä on säilytet-
lossa vuonna 1934. Kartanon rauniot säilytettiin, ja ne ovat ty myös luonnonmukaisia osuuksia.
tärkeä osa alueen historiaa. Raunioiden itäpuolella sijaitse-
vassa yksityisessä kartanonpuistossa voi kesäisin puiston 18 Söderlingin mylly/Veininmylly
aukioloaikoina katsella kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä. Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikois-
tunut Söderlingin mylly valmistui vuonna 1935. Myllyn
9 Kormuniitynoja tuotanto oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli
Kormuniitynoja on luontoarvoiltaan merkittävä kohde. koko lähialuetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut Vei-
Uomassaan mutkittelevalla purolla on erityisesti suosi- ninmylly-nimisenä kesäkahvilana.
tulla Håkansbölen kartanonpuiston alueella merkittäviä
virkistysarvoja ulkoilijoille ja alueen asukkaille. Sotungin 19 Vanha Silkkitehdas
peltojen keskellä puro kulkee luonnontilaisena. Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja tämän
jälkeen Silkkitehtaan rakennuksia valmistui vaiheittain
10 Håkansbölen kartano ja kartanopuisto vuoteen 1964 asti. Silkkitehtaan toiminta loppui vuonna
1900-luvulla Armas Lindgrenin suunnittelema komea 1977, jonka jälkeen tiloissa on toiminut useita erilaisia
jugend-kartano piharakennuksineen on määritelty val- yrityksiä ja yhteisöjä.
4 Hakunila–Länsimäki-kierros
Reitti kulkee pääosin päällystettyjä teitä pitkin. Ojangossa on pidempi yhtenäinen
osuus hiekkatietä.
Korkeusero reitillä noin 50 m, nousuja yhteensä noin 290 m

.
nt
17km
aa
sh
vo
He
7

6
tie
an
nil
ku

2
Ha

Fa
ze e
nti
rin
tie zeri
Fa
3
Ke
hä
Länsimäentie

III

Li
po nnoit
lku taj
an
-

4
ylä
tti

vä
rai

Itä
lli
Va
tie
äen
sim
Län

tie Mellunmäent.
Kontulan
t. -
stun
Länsim

äylä
turllin
Y ä

Itäv
äentie
 Hakunilan suuralueen väestö kasvoi nopeasti 1970-luvun alkupuolelta alkaen, kun etenkin Hakunilan ja Länsimäen
alueiden tiivis lähiörakentaminen alkoi. Suuralueella on useita luonnonsuojelu- ja Natura-alueita. Ojangon alueella
sijaitsee suuri virkistyskäytössä oleva ulkoilualue hyväkuntoisine reitteineen sekä Håkansbölen kartanopuisto, joka

4 on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde. Länsimäessä on kiinteänä muinaismuistona suojeltu ensimmäisen

maailmansodan aikainen linnoitusalue. Hakunilassa voi tutustua esimerkiksi tulipalossa tuhoutuneen Nissbackan
kartanon raunioihin.
Sotungissa pyörätieverkoston ulkopuolella purolaakson keskellä olevilla kumpareilla sijaitsee historiallinen kylä ym-
päröivine viljelysmaisemineen. Osa rakennuksista on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Etelässä kylä liittyy Håkan-
sbölen kartanon maisemaan. Sotunkiin voi halutessaan poiketa reitiltä omatoimisesti.

1 Håkansbölen kartano ja kartanopuisto 5 Vantaan jätevoimala

1900-luvulla Armas Lindgrenin suunnittelema komea
jugend-kartano piharakennuksineen on määritelty val-
takunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kar-
tano on Vantaan kartanoista parhaiten säilyttänyt ra-
kennus-taiteellisen ja historiallisen arvonsa. Kartanon
historia ulottuu 1500-luvulle ja puiston historia 1700-lu-
vun lopulle. Kartanonpuisto on restauroitu 1900-luvun
asuun, ja se toimii Hakunilan alueen korkeatasoisena
viheralueena.
Suomen suurin jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa
Vantaalla vuonna 2014. Vantaan Energian pyörittä-
mässä jätevoimalassa poltetaan HSY:n sekä Rosk’n
Rollin keräämää sekajätettä, jota käytetään sähkön- ja
lämmöntuotannon polttoaineena.
6 Ojangon ulkoilualue
Ojangon ulkoilualueella on enimmäkseen kuusivaltais-
ta sekametsää. Alueelta löytyy tuoreita lehtoja, kallio-
naluslehtoja sekä lehtomaista kangasta, joiden vuokot

Kuva: Anne Heinonen

ja muut kevätkukkijat värittävät metsämaisemaa. No-
rojen ympäristössä on myös kosteaa lehtoa. Ojangon
metsissä viihtyvät esimerkiksi kanahaukka, pikkutikka
ja palokärki. Hoidetut niitty- ja kallioketoalueet ovat
tuoneet alueelle perhosia. Alueella kulkee hyvät ulkoi-
lu- ja ratsastusreitit.

Håkansbölen kartano

2 Vaaralan kappeli (ent. Vaaralan kirkko) 7 Kormuniitynoja

Hakunilan seurakunta luopui Leena ja Kalle Niemisen
suunnittelemasta kirkosta vuonna 2013, jolloin kirkon
nimi muutettiin kappeliksi. Modernia arkkitehtuuria
edustava kirkko on alun perin otettu käyttöön vuonna
1960.
Kormuniitynoja on luontoarvoiltaan merkittävä kohde.
Uomassaan mutkittelevalla purolla on erityisesti suosi-
tulla Håkansbölen kartanonpuiston alueella merkittäviä
virkistysarvoja ulkoilijoille ja alueen asukkaille. Sotun-
gin peltojen keskellä puro kulkee luonnontilaisena.

8 Nissbackan kartanon rauniot

3 Fazerin tehdas
Vaaralassa sijaitsevan Fazerin tehtaan vanhimmat osat
ovat 1950-luvulta, jonka jälkeen tehdasta on laajennettu
monessa vaiheessa. Vantaan tehtaassa valmistetaan
suklaa- ja keksituotteet. Kaksi muuta tehdasta sijaitsee
Lappeenrannassa ja Karkkilassa. Vantaan Fazerin teh-
taalla otetaan vastaan myös tutustumisryhmiä arkipäi-
visin.
4 Länsimäen linnoitusalue
Alueella yhdistyy luonto ja kulttuurihistoria. Linnoitus-
Vuonna 1913 rakennettu Nissbackan kartano tuhoutui
tulipalossa vuonna 1934. Kartanon rauniot säilytettiin,
ja ne ovat tärkeä osa alueen historiaa. Raunioiden itä-
puolella sijaitsevassa yksityisessä kartanonpuistossa
on kesäisin esillä kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä.
Raunioiden ja kartanopuiston välisellä metsäosuudel-
la sijaitsee pieni männikkö joka on rauhoitettu luon-
nonsuojelulailla. Rauhoituksella pyritään turvaamaan
alueen kilpikaarnamännikkö. Veistospuisto on avoinna
1.6.–1.9. keskiviikkoisin klo 12–18 sekä sunnuntaisin
12–16.
Kuva: Anne Heinonen

alue on valtakunnallisesti merkittävä Suomen ensim-

mäiseen maailmansotaan liittyvän linnoittamisen his-
toriassa. Alueella on runsaasti hyväkuntoisia tyypillisiä
varustuksia sekä harvinaisia linnoituslaitteita. Alueelle
on useampi sisäänkäynti Valliraitilta, jota pitkin pyöräi-
lyreitti kulkee.

Nissbackan kartanon rauniot

 Vesistökierros Keravanjoki–Kuusijärvi
5 Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 100 m

Sipoontie

11km
Uranuks
Kulomäentie

.p.
5

tie
lan
ka

Lahdentie
h
Pi

U 3

U
ie
jant
Mer

Lau
rint
ie

2
tie
den
Lah

U
6
Sah
amä

Pe

1
ija
enkj

ks

8
en
.

onp.
tie

Kauk
tie
den
Lah

Kuusijärvent.

7
 5
Reitti kiertää Keravanjoen varressa kolme hienoa koskikohdetta: Hanabölenkosken, Pikkukosken ja Matarinkos-
ken. Reitillä voi tutustua myös Kuusijärven ulkoilualueeseen ja halutessaan siellä voi viettää pidempäänkin aikaa
patikoiden tai aurinkoisesta päivästä nauttien. Vesistökohteista reitille osuu myös Kimalaisenrannan uimapaikka
Nikinmäessä sekä Tervaoja Matarinkoskella. Lahdentien varrella sijaitsee Myyraksensuo.

1 Hanabölenkoski ja myllysilta 4 Tervaoja

Maisemallisesti hienolla Hanabölenkoskella on pitkä
historia. Jo 1500-luvulla koskella oli mylly, jossa jauhet-
tiin viljaa. 1700-luvulla koskelle rakennettiin myös saha.
Myllyn toiminta päättyi vuonna 1949, ja huonokuntoinen
mylly purettiin vuonna 1980. Kosken ylittää kivitukinen
myllysilta. Noin 200 metrin mittaisella koskella on pudo-
tuskorkeutta vajaat viisi metriä.
2 Hanabölen Pikkukoski
Kauniisti kuohuva Hanabölen Pikkukoski on noin 150
metriä pitkä. Pikkukosken kuohut näkyvät hyvin Laurin-
tien ylikulkusillalle. Viereiseltä hiekkatieltä erkanee pol-
ku kosken äärelle. Noin 500 metriä koskesta alavirtaan
Keravanjoen itärannalla on Tapionrannan uimapaikka.
Uimaranta kartalla symbolilla U
3 Matarinkoski
Matarinkoski on yksi Keravanjoen kauniista koskista.
Se on noin 400 metriä pitkä, ja pudotusta koskelle ker-
tyy viitisen metriä. Pohjoisrannalla kasvaa kuusimetsää,
joka pohjoisempana vaihtuu lehtimetsäksi. Joen rannal-
la kasvaa myös tuomia. Kosken alapuolella Joukontien
päässä on Matarin uimaranta.
Uimaranta kartalla symbolilla U
Tervaoja on sievä pieni puro, joka virtaa yläjuoksullaan
asutuksen keskellä. Alajuoksullaan puro mutkittelee
luonnontilaisessa uomassa kapeahkolla metsäalueella.
Tervaoja yhtyy Keravanjokeen Matarinkoskella.
5 Kimalaisenranta
Nikinmäessä Keravanjoen rannalla sijaitsee Kimalai-
senrannan uimapaikka. Rannalla on pukeutumiskatok-
set. Rannalle pääsee poikkeamaan Vanhan Lahdentien
varresta.
6 Myyraksensuo
Vantaan ja Sipoon rajalla sijaitseva Myyraksensuo on
tyypiltään selväpiirteinen kohosuo. Suolla kasvaa esi-
merkiksi Vantaalla harvinaista valkopiirtoheinää. Kei-
dassuon itäosaan lähes luonnontilaisena säilyneelle
10 hehtaarin kokoiselle alueelle on tehty yleiskaavaan
luonnonsuojelualuevaraus. Suon itäreunassa kulkee
merkitsemätön polku.
7 Kuusijärven ulkoilualue
Kuusijärvi ympäristöineen on suosittu ulkoilu- ja vir-
kistysalue sekä Vantaan suurin uimaranta. Kävijöitä
saattaa kesäviikonloppuisin olla tuhansia. Kuusijärven
ympäri kiertää hyväkuntoisia ulkoilureittejä. Pyörän voi
jättää parkkiin, ja tehdä kierroksen Kuusijärven ympäri
kävellen. Ulkoilureitin varrella on myös nuotiopaikka.

8 Sahamäenkujan männyt
Sahamäenkujan ja Kaupinkujan väliin jäävällä pienellä
puistoalueella on useita komeita mäntyjä, joista yksi on
rauhoitettu luonnonmuistomerkki.

Kuva: Pertti Raami

Kuusijärvi
 6 Koivukylän suuralueen kierros
Reitti kulkee sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 230 m

t.
4

otkan
5

17km

Merik
6
Korsonp.

3 Ra
ut
ap
.

Vesimiehent.
Maauunin
tie

8a
7

.
ant
kol
2
Re

2
.
ant
kol
Re

8b
U 9
ie
Epinkoskent.

jant

Lau
Mer

Rumpalin rint
t. ie
Koiv
utaiv
al 10

U
Koi
vuk
ylä
nvä
ylä
11
Tar
h akj
.
tie

12
len
bö
na
Ha
 Koivukylän suuralueen rakentaminen oli vilkkaimmillaan 1970-luvulla, jolloin alueelle alkoi nousta kerrostaloja
6
aikaisempien pientalojen rinnalle. Alueen kaupunkirakenne muuttuu Kehäradan myötä, ja asuinrakentamisen
painopiste onkin ollut viime aikoina erityisesti Leinelän alueella, jossa myös sijaitsee yksi Kehäradan uusista
juna-asemista. Suuralueella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä Kylmäojankorpi. Rekolano-
jan varressa puolestaan kasvaa lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa. Reitillä tutustutaan pääasiassa erilaisiin
luontokohteisiin. Reitti poikkeaa myös Korson suuralueen puolella Matarissa sekä Korsossa.
1 Leinelän asuinalue
Leinelä on uusi, kasvava asuinalue Koivukylänväylän ja
Kehäradan varressa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat
Leinelään alkuvuodesta 2011, ja vuonna 2014 Leineläs-
sä alkoi lähes 250 uuden asunnon rakennushankkeet.
Leinelässä myös taide on osa arkiympäristöä, sillä kym-
menen kuvataiteilijaa on ollut mukana kaupunginosan
suunnittelutyössä.
2 Kylmäojankorpi
Kylmäojankorpi on vuonna 2001 rauhoitettu (37 heh-
taarin kokoinen) luonnonsuojelualue. Vuonna 2012
suojelualueen koko kasvoi nykyiseen 37 hehtaariin,
kun suojelualueeseen liitettiin ympäröiviä metsäaluei-
ta. Suojelualueen keskeisin osa on erittäin edustavaa
tervaleppäkorpea. Alueen läpi virtaava Kylmäoja sekä
monimuotoiset metsät ja suot lisäävät kasvillisuuden
monipuolisuutta. Suojelualueelle kulkee ohikulkevalta
hiekkatieltä polkuja. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja
tehdä kävelykierros metsässä.
3 Rekolanoja
Rekolanoja on arvokas, pääosin luonnonuomassa mut-
kitteleva puro, joka saa alkunsa Tuusulan puoleiselta
lähteikkö- ja suoalueelta. Virrattuaan Vantaan puolella
noin 11 kilometrin matkan puro yhtyy Keravanjokeen
Jokiniemessä. Rekolanojassa elää runsas luontainen
kalalajisto, ja purossa on tavattu myös uhanalaisia tai-
menia. Rekolanojan varrelta löytyy paikoin lähes luon-
nontilaista puronvarsilehtoa.
4 Ankkapuisto (ent. Korson keskuspuisto)
Korsontien pohjoispuolelle Rekolanojan ympärille ra-
kennettiin puisto vuonna 1983. Puiston sydän on pu-
rosta rakennetut lammet puiston keskellä ylikulkusiltoi-
neen. Tänä päivänä puisto on asukkaiden vilkkaassa
virkistyskäytössä. Puistossa on myös vesiputous, jonka
päällä sijaitsevalle näköalapaikalle voi kavuta puupor-
taita pitkin katselemaan maisemia.
5 Kotkanpesän puisto
Korson kirkon vieressä sijaitsee pieni Kotkanpesän
puisto, joka on yksi harvoja heinä- ja perennapuistoja
Vantaalla. Puistossa on hiekkapihan keskellä rautaisia
penkkejä, jotka luovat keskieurooppalaista puistotun-
nelmaa.
6 Korson kirkko
Korson alkuperäinen Olli Kuusen suunnittelema kirkko
on vuodelta 1962. Vuonna 2001 kirkkoa laajennettiin
seurakuntasalilla ja sisätiloja uudistettiin. Myös kello-
tapuli uusittiin, mutta kello säilytettiin alkuperäisenä.
Kirkon uudistus on Jari Frondeliuksen ja Jaakko Kepon
suunnittelema.
7 Matarin lohkareet
Matarin metsäalueelta löytyy jääkauden jäljiltä useita
erikokoisia kivenlohkareita. Alueen keskiosassa on pie-
ni silokallio, jonka pinnalla on erilaisia uurteita ja mur-
roksia osoituksena jään kulusta. Kallion jyrkälle suo-
jasivulle on kerääntynyt runsaasti jäänsulamisvesien
kuljettamia kivenlohkareita. Alue on helppo havaita
ohikulkevalta hiekkatieltä.
8a Tervaoja
Tervaoja on sievä pieni puro, joka virtaa yläjuoksullaan
asutuksen keskellä. Alajuoksullaan puro mutkittelee
luonnontilaisessa uomassa kapeahkolla metsäalueel-
la. Tervaoja yhtyy Keravanjokeen Matarinkoskella.8b
9 Matarinkoski
Matarinkoski on yksi Keravanjoen kauniista koskista.
Se on noin 400 metriä pitkä, ja pudotusta koskelle ker-
tyy viitisen metriä. Pohjoisrannalla kasvaa kuusimet-
sää, joka pohjoisempana vaihtuu lehtimetsäksi. Joen
rannalla kasvaa myös tuomia. Kosken alapuolella Jou-
kontien päässä on Matarin uimaranta.
Uimaranta kartalla symbolilla U
10 Hanabölen Pikkukoski
Kauniisti kuohuva Hanabölen Pikkukoski on noin 150
metriä pitkä. Pikkukosken kuohut näkyvät hyvin Laurin-
tien ylikulkusillalle. Viereiseltä hiekkatieltä erkanee pol-
ku kosken äärelle. Noin 500 metriä koskesta alavirtaan
Keravanjoen itärannalla on Tapionrannan uimapaikka.
Uimaranta kartalla symbolilla U
11 Hanabölenkoski ja myllysilta
Maisemallisesti hienolla Hanabölenkoskella on pitkä
historia. Jo 1500-luvulla koskella oli mylly, jossa jau-
hettiin viljaa. 1700-luvulla koskelle rakennettiin myös
saha. Myllyn toiminta päättyi vuonna 1949, ja huono-
kuntoinen mylly purettiin vuonna 1980. Kosken ylittää
kivitukinen myllysilta. Noin 200 metrin mittaisella kos-
kella on pudotuskorkeutta vajaat viisi metriä.
12 Piippilakinpuisto
Ahkerassa ulkoilukäytössä olevassa Piippilakinpuis-
tossa on kiviryhmä, jonka suurinta kiveä kutsutaan
Piippilakiksi. Erikoinen kivi on rauhoitettu luonnonmuis-
tomerkki. Rauhoituksesta kertova kyltti on paikoillaan
kiven vieressä. Kivikon luokse pääsee Tarhakujan
päästä hiekkatieltä metsään lähtevää polkua pitkin.
 Vesistökierros Korso-Leppäkorpi-Vallinoja
7 Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 25 m, nousuja yhteensä noin 130 m

Korso
ntie

Le
hm
us
to
nt

5
ie

ku irv
K
ja ise
n-
1

Urpiais
entie
An
Peltomyyr.kj.

ilan tt
tie

Urp
Va

iais
ent
llin

ie
oja
ntie
Lehtolantie

Le
pp
äk
or
ve
nt
ie
3

10km
 7
Reitillä tutustutaan kolmeen erilaiseen vesistökohteeseen: Rekolanojaan, Tussinkoskeen sekä Leppäkorven
maauimalaan. Reitti risteilee Korson ja Leppäkorven pientaloalueiden läpi, ja Leppäkorvessa myös tehdään kier-
ros metsäisemmissä maisemissa Metsolansuolla.

1 Ankkapuisto (ent. Korson keskuspuisto) 4 Leppäkorven maauimala

Korsontien pohjoispuolelle Rekolanojan ympärille ra-
kennettiin puisto vuonna 1983. Puiston sydän on pu-
rosta rakennetut lammet puiston keskellä ylikulkusiltoi-
neen. Tänä päivänä puisto on asukkaiden vilkkaassa
virkistyskäytössä. Puistossa on myös vesiputous, jonka
päällä sijaitsevalle näköalapaikalle voi kavuta puupor-
taita pitkin katselemaan maisemia.
2 Rekolanoja
Rekolanoja on arvokas, pääosin luonnonuomassa mut-
kitteleva puro, joka saa alkunsa Tuusulan puoleiselta
lähteikkö- ja suoalueelta. Virrattuaan Vantaan puolella
noin 11 kilometrin matkan puro yhtyy Keravanjokeen
Jokiniemessä. Rekolanojassa elää runsas luontainen
Leppäkorven maauimala on perustettu hiekkakuop-
paan mäntykankaan keskelle. Rannalla on suuri teras-
simainen patio, lasten leikkipaikka, kioski, pukukatok-
set, suihku ja wc. Maauimalassa ei ole uimavalvontaa.
5 Tussinkoski/Vallinoja
Vallinoja virtaa paikoin rotkoisessa maisemassa, ja
vesi putoaa parhaimmillaan useita metrejä. Jylhyyten-
sä takia Tussinkoski poikkeaa Vantaan muista kos-
kista. Puron varressa on reheviä, kosteita ja tuoreita
lehtoja. Tussinkoskelle pääsee parhaiten kävellen Kir-
visenpolun päästä.

Kuva: Anne Heinonen

kalalajisto, ja purossa on tavattu myös uhanalaisia tai-
menia. Rekolanojan varrelta löytyy paikoin lähes luon-
nontilaista puronvarsilehtoa.

3 Metsolansuo
Metsolansuo on Leppäkorven laajin suoalue. Alueella
on rahkarämettä, korpea sekä kangasmetsää, jotka tar-
joavat monimuotoisen elinympäristön monille kasvi- ja
eläinlajeille. Suosittua ulkoilualuetta kiertää hyväkuntoi-
nen ja leveä ulkoilureitti.
Leppäkorven maauimala

Kuva: Pertti Raami

Ankkapuisto
 Joenvarsikierros Aviapolis-Kirkonkylä
8 Reitistä noin puolet kulkee hiekkateitä pitkin Keravanjoen ja Vantaanjoen varressa.
Korkeusero reitillä noin 15 m, nousuja yhteensä noin 100 m

13km
Krakant. Elannont.
p.
hen

16
mie
ona
Mu

j. 6
nk
la
5 ap
pi
P
15
1 Valimokj. Kyläraitti
3 4
2

2
Pro

tie

Hagelstamint.
me

kko
na

Kir

8 7
di

14

13
ki
njo
va
ra
Ke

12
11

10
9

Va
ntaa
njo
ki
 8
Reitti esittelee Aviapoliksen aluetta Kartanonkoskella, Tammistossa sekä Pakkalassa, sekä Tikkurilan suuraluee-
seen kuuluvaa Helsingin pitäjän kirkonkylää, jonka historia ulottuu 1200–1300-luvuille. Päinvastoin kuin Kirkon-
kylässä, Aviapoliksen alueen asuntokanta on hyvinkin uutta. Asunnoista yli puolet on rakennettu 2000-luvulla.
Aviapoliksen eteläosat sijaitsevat Vantaanjokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella.

1 Illenpuisto 9 Brobackan silta

Kartanonkosken asuinalueen sydämessä sijaitsevan
Illenpuiston sorsalampea kiertää ympyränmuotoinen
kevyen liikenteen raitti. Lammen ympäristössä on myös
lasten leikkipaikka sekä huvimaja ruusutarhoineen.
Maisemallisesti kauniilla Illenpuiston lammella on tär-
keä tehtävä esimerkiksi liikerakennusten parkkipaikoilta
tulevien hulevesien viivytysaltaana. Puistosta vedet las-
kevat Illenpuroa pitkin Krakanojaan.
2 Kartanonkosken asuinalue
Kartanonkosken harjakattoiset ja värikkäät kerros-,
rivi- ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Pu-
naiset tiilikatot ja useat taidokkaat yksityiskohdat ovat
luoneet kodikkaan ja viihtyisän asuinalueen, joka myös
sopii vanhaan Backaksen kartanomiljööseen.
3 Helsingin pitäjän kirkonkylä
Helsingin pitäjän kirkonkylä edustaa Uudenmaan ran-
nikon jokilaaksoihin keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. 11 Tammiston vanha koetila
Kirkonkylän varhaisimmat vaiheet juontavat juurensa
1200–1300 luvuille. Kylänraitti vanhoine rakennuksi-
neen ja jalopuineen kertoo alueen pitkästä historiasta.
4 Pyhän Laurin kirkko
Helsingin pitäjän kivikirkko rakennettiin 1450-luvulla.
Kirkko kärsi tulipalosta vuonna 1893. Kirkon nykyasu on
Nykyisin kevyen liikenteen käytössä oleva Brobackan
holvisilta on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Sil-
ta toimi autoliikenteen väylänä vuoteen 1990 saakka.
Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevasta kivisillasta
käytetään myös nimityksiä Keravanjoen silta sekä Kir-
konkylän silta. Silta on Vantaan kolmesta säilyneestä
kivisillasta suurin, ja se on suojeltu asemakaavassa.
10 Tammiston asuinalue
Helsingin rajalla sijaitsevalla Tammiston asuina-
lueella on ollut omakotiasutusta 1940-luvulta lähtien.
2000-luvulla asuinalue alkoi kasvaa nopeasti, ja oma-
kotitalojen rinnalle nousi yli 1000 uutta kerros- ja rivi-
taloasuntoa. Tammiston asukkailla luonto on lähellä,
sillä lähimaastossa sijaitsee Tammiston luonnonsuo-
jelualue, Vantaanjoki, Helsingin keskuspuisto ja Hal-
tialan kotieläintila.
Tammistossa nykyisen luonnonsuojelualueen kupees-
sa sijaitsi aikanaan Rosendalin kartano, jonka keskus-
osuusliike Hankkija osti 1916 koemaatilakseen viljanja-
lostusta varten. Osa koetilan rakennuksista on purettu,
mutta jäljellä ovat vielä 1917–1929 valmistuneet työn-
johtajan asunto ja rantasauna sekä jo 1910-luvulla ra-
kennettu hirsinen muuntamo.

peräisin palon jälkeen tehdystä restauroinnista, jonka 12 Haltialan/Tammiston silta

suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer. Kirkon yhteyteen
rakennettu pappila on vuodelta 1897. Kirkon vieressä
sijaitsee vuonna 2010 käyttöön vihitty Pyhän Laurin
kappeli, jonka on suunnitellut Avanto Arkkitehdit.
5 Kyrkoby skola
Kyläkoulu aloitti toimintansa vuonna 1837, ja se on
Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu. 1800-luvun
loppupuoliskon ajan koulurakennuksessa toimi myös
kirjasto. Alkuperäisessä koulurakennuksessa opiskele-
vat 3-6-luokkalaiset. Vanhaa koulua vastapäätä on ra-
kennettu uusi koulurakennus, jossa on ruokasali sekä 14 Tammiston luonnonsuojelualue
luokkatilat 1-2-luokkalaisille.
6 Sateenkaaren raittisilta
Helsingin Suutarilasta Sateenkaarenkujan päästä johti
aikoinaan riippusilta Vantaan puolelle. Silta rakennettiin
asukkaiden talkoilla 1950-luvulla ja purettiin huonokun-
toisena 1980-luvulla. Nykyinen silta Keravanjoen yli on
rakennettu Sateenkaarentien jatkeeksi noin 200 metrin
päähän alkuperäisestä riippusillasta. Katettu liimapuu- 15 Backaksen kartano
rakenteinen ristikkosilta on rakennettu Helsingin ja Van-
taan kaupunkien yhteishankkeena 2000-luvun alussa.
7 Kirkonkylänkoski
Kirkonkylän padottu koski on kaunis vierailukohde his-
toriallisine ympäristöineen. Koskella on pituutta 130
metriä ja pudotusta pari metriä. Aikanaan koskella oli
myös kyläläisten suosittu uimapaikka sekä matonpesu-
paikka.
8 Kirkonkylän mylly
Ensimmäiset tiedot paikalla olleesta myllystä ovat jo
vuodelta 1586. Nykyisessä vuonna 1898 rakennetus-
sa Kirkonkylän myllyssä on jauhettu viljaa. Mylly tuotti
myös sähköä Kirkonkylän taloihin. Myllyn toiminta lop-
pui 1960-luvun puolivälissä.
Tammistosta johtaa puupäällysteinen silta Vantaan-
joen yli Helsingin puolelle Haltialan kotieläintilalle, jos-
sa sijaitsee myös ravintola Vanha Pehtoori. Sillalla on
levähdyspenkkejä, joilta voi katsella jokimaisemaa.
13 Haltialan kotieläintila
Helsingin puolella sijaitseva Haltialan kotieläintila on
suosittu koko perheen ajanviettopaikka. Tilalla sijait-
see ravintola Vanha Pehtoori, ja myös grilli jossa voi
paistaa esimerkiksi omia makkaroita.
Vantaan vanhin luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuon-
na 1946. Alueella on luontaisesti syntyneitä tammimet-
siköitä sekä näkemisen arvoisia pähkinäpensaslehto-
ja. Tammistossa pesii yli 30 lintulajia, kuten laulu- ja
mustarastas, peippo, kultarinta sekä mustapääkerttu.
Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros
luonnonsuojelualueen polkuja pitkin.
Osuusliike Elannon haltuun 1900-luvulla siirtynyt kar-
tanoalue muodostaa merkittävän osan Vantaanjo-
kilaakson kulttuurimaisemaa. Kartanorakennuksen
ravintolatoiminta lakkautettiin vuonna 2014. Kartano-
miljöö on hyvin säilynyt, ja alueella sijaitsee kartano-
rakennuksen lisäksi entinen suursikala, talli, navetta,
sekä toiminnan aikaisia henkilökunnan asuintaloja.
16 Krakanoja
Krakanoja on lähdepohjainen luonnonuomassaan
mutkitteleva puro, jolla on merkittäviä luontoarvoja.
Puroon on kunnostettu myös kutusoraikkoja taime-
nelle. Parhaiten puroa pääsee katsomaan puusilloilta,
joita on rakennettu kolmeen eri kohtaan Tulkintien ja
Ylästöntien väliselle puro-osuudelle.
9 Aviapolis–Haltiala-kierros
Reitistä noin puolet kulkee hiekkateitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 150 m

9
Vantaa
n joki

Kunink
aant.

a nt.
Voutil

10
ulkoilumaja
Pitkäkosken

11
12
Kun

j.
ak
8

Rit
inka

Tuu
anta

aka p
mme

nt.
ntie

.
ent ka-
mäustik
M

.
ent ka-
mäustik
M
13

suont. ka-
Mustik

Tul
ntie ki
Kuninkaantammentie

Tulkintie
15km

puistot.
Pakkalan
1

Pr
5

om
en
4

ad
2

i
3
 9
Reitillä tutustutaan erityisesti luontokohteisiin sekä Aviapoliksen alueella että Helsingin puolella keskuspuistos-
sa. Reitti kulkee Kartanonkoskelta Helsingin puolelle Haltialaan, josta matka jatkuu Pitkäkosken luonnonsuoje-
lualueelle. Pitkäkoskelta matka jatkuu Vantaanjoen vartta pitkin Voutilan vanhoihin kylämaisemiin ja sieltä Haga-
kärrsbergenin kalliomaisemien kautta Blåbärkärrsbergenin suojelualueelle.

1 Backaksen kartano 8 Pitkäkosken luonnonsuojelualue

Osuusliike Elannon haltuun 1900-luvulla siirtynyt kar-
tanoalue muodostaa merkittävän osan Vantaanjokilaak-
son kulttuurimaisemaa. Kartanorakennuksen ravintola-
toiminta lakkautettiin vuonna 2014. Kartanomiljöö on
hyvin säilynyt, ja alueella sijaitsee kartanorakennuksen
lisäksi entinen suursikala, talli, navetta, sekä toiminnan
aikaisia henkilökunnan asuintaloja.
2 Kartanonkosken asuinalue
Kartanonkosken harjakattoiset ja värikkäät, kerros-,
rivi- ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Pu-
naiset tiilikatot ja useat taidokkaat yksityiskohdat ovat
luoneet kodikkaan ja viihtyisän asuinalueen, joka myös
sopii vanhaan Backaksen kartanomiljööseen.
3 Tammiston luonnonsuojelualue
Vantaan vanhin luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuon-
na 1946. Alueella on luontaisesti syntyneitä tammimet-
siköitä sekä näkemisen arvoisia pähkinäpensaslehtoja.
Tammistossa pesii yli 30 lintulajia, kuten laulu- ja mus-
tarastas, peippo, kultarinta sekä mustapääkerttu. Met-
sässä tapaa usein myös oravia ja rusakoita. Kannattaa
jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros luonnonsuo-
jelualueen polkuja pitkin.
Pitkäkosken luonnonsuojelualue ulottuu sekä Vantaan
että Helsingin puolelle. Jokivarressa kasvillisuus on
erittäin runsasta. Pitkäkoskella viihtyy monipuolinen
lintulajisto, esimerkiksi rantasipi, idänuunilintupunarin-
ta sekä sirittäjä. Jokirannassa kulkee leveä hyväkun-
toinen polku jonka molemmissa päissä on opastaulut.
Pitkäkosken luonnonsuojelualue rauhoitettiin alun pe-
rin vuonna 1984, ja vuonna 2007 suojelualuetta laa-
jennettiin. Nykyään Vantaan puoleisen suojelualueen
pinta-ala on 12,8 hehtaaria. Kannattaa jättää pyörä
parkkiin ja tehdä kävelykierros suojelualueen polkuja
pitkin.
9 Vetokannaksen uimaranta
Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on
kesäisin suosittu uimapaikka. Lammella on merkittä-
viä virkistysarvoja, sillä lammen ja Vantaanjoen välis-
tä kulkee ulkoilureitti, jonka varrella on muun muassa
leikkipaikka, kuntoiluvälineitä ja skeittipuisto. Uimaran-
nan ympäristöä onkin kunnostettu koko perheen veto-
voimaiseksi virkistyspaikaksi.

4 Haltialan/Tammiston silta 10 Voutilan kylä

Tammistosta johtaa puupäällysteinen silta Vantaanjoen
yli Helsingin puolelle Haltialan kotieläintilalle, jossa si-
jaitsee myös ravintola Vanha Pehtoori. Sillalla on leväh-
dyspenkkejä, joilta voi katsella jokimaisemaa.
5 Haltialan kotieläintila
Helsingin puolella sijaitseva Haltialan kotieläintila on
suosittu koko perheen ajanviettopaikka. Tilalla sijaitsee 11 Tuupakan lampi
ravintola Vanha Pehtoori, ja myös grilli jossa voi paistaa
esimerkiksi omia makkaroita.
6 Ruutinkoski
Luonnonkaunis Ruutinkoski on reilu 300 metriä pitkä
ja pudotusta on noin kolme metriä. Vantaanpuoleinen 12 Hagakärrsbergen
joenranta on kosken kohdalla luonnonsuojelualuetta.
Joen rantamaat ovat tulvan rehevöittämää niittyä ja
pensastoa. Tuuheat puut ja pensastiheiköt tarjoavat
suojaa monille eläimille. Helsingin puoleisella alueella
kulkee kosken viertä hyväkuntoisia luontopolkuja.
7 Pitkäkoski
Luonnonsuojelualueella upeissa maisemissa kuohuva
koski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta sillä on 13 Blåbärkärrsbergen/Mustikkasuonkalliot
viisi metriä. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista toiseksi
suurin Nurmijärvellä sijaitsevan Nukarinkosken jälkeen.
Sukupuuton partaalla aiemmin ollutta saukkoa voi myös
tavata Pitkäkoskella, jossa siitä on tehty havaintoja vuo-
sittain.
Voutilan kylän vanhimmat rakennukset ovat säilyneet
luultavasti 1700-luvulta, mutta kylään on rakennettu
myös alueen ilmeeseen sopivia uusia rakennuksia.
Kylä sijaitsee mäellä, josta avautuu näkymä Vantaan-
jokilaaksoon. Voutilan kylä yhdessä Kuninkaantien ja
Vantaanjokilaakson kanssa muodostaa valtakunnalli-
sesti merkittävän maisema-alueen.
Hagakärrsbergenin pohjoispuolen alarinteessä sijait-
seva pieni metsälampi on suoreunustoineen luon-
nontilaisen kaltainen. Lampea ympäröivä metsä on
mänty- ja koivuvaltaista ja alueella on runsaasti myös
lahopuuta.
Hagakärrsbergen on suosittu ulkoilualue, ja alueella
on paikoin leveitäkin kulkureittejä. Alueella on useita
geologisesti mielenkiintoisia kohteita, kuten muinais-
ranta sekä useita suuria siirtolohkareita. Alueen met-
sät ovat pääasiassa reheviä mustikkatyypin kuusimet-
siä ja mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Kallioilla voi tehdä
kierroksen kävellen tai pyörällä, mutta paikoin kulku-
reitit ovat hieman juurakkoisia.
Blåbärkärrsbergen rauhoitettiin vuonna 2002, ja alue
on osa laajempaa Tolkin metsää. Suojelualueella ris-
teilee hyväkuntoisia polkuja. Pyörä kannattaa jättää
parkkiin Mustikkasuontien päähän josta pääsee kulke-
maan kapeaa polkua pitkin suojelualueelle.
10 Myyrmäen suuralueen kierros
Reitillä kuljetaan sekä päällystettyjä että hiekkateitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 30 m, nousuja yhteensä noin 360 m

10

Tulva
niitynt.
-
Askistontie

Va
9
ha n
Lehtokj.

nk
län y
Ai
Ke
no

t.

Vi
8
sa

hd
11

24km
t.
n

in
to

tie
t.
7

12
6

Lam
mas
p.
Rajato
rpant.

13

Raap
pavuo
rent.
Ma

Vih
rtin

rp. e
laa
Rajatorpant.

20
ks.
Uomatie

p.

Ma
rtin

Kiv
kyl

14

ivu
21
5

ore
än

nt.
19
t.

Eräp
olku
Solkip.

1
4

17
15
16
18
3
 10
Myyrmäen suuralue on Vantaan alueista väestömäärältään suurin. Laajempi rakentaminen alkoi 1950–1960-lu-
kujen taitteessa, jolloin rakennettiin Hämevaaran omakotitaloalue sekä Kaivokselan lähiö. Suuresta väestömää-
rästä huolimatta alueella on paljon myös luontoa. Varistossa sijaitsee esimerkiksi Raappavuorenmetsä ja Kaivok-
selassa Mätäojan suojelualue. Hämeenkylässä Pähkinärinteen asukkaiden virkistysalueena toimii Lammaslampi
ympäristöineen ja Askistossa sijaitsee paikallisesti arvokas perinnebiotooppi, Kakolanmäen kallioketo. Reitti esit-
telee monipuolisesti niin suuralueen luontokohteita kuin historiaakin.

1 Jokiuomanpuisto 12 Kakolanmäen luonnonsuojelualue

Louhelan ja Martinlaakson alueella sijaitseva puisto palve-
lee kuntalaisia perhepuistona. Puistossa on suuri nurmi-
alue ja istutettuja jaloja lehtipuita sekä kuvanveistäjä Juha
Mennan suunnittelema ympäristötaideteos Ukonkirves.
2 Kaivokselan rautakaivokset
Sillbölen rautakaivoksen toiminta alkoi vuonna 1744. Vuo-
sien 1770 ja 1823 välillä kaivostoiminta oli keskeytettynä,
mutta tämän jälkeen toiminta jatkui vielä vuoteen 1866
asti. Kaivosalueella on parikymmentä erillistä monttua.
3 Kaivokselan entinen kirkko
Lokakuussa 2006 tuhopoltettu Kaivokselan kirkko pu-
rettiin vuonna 2014.Tontille on jätetty pystyyn betoninen
kellotapuli ja kirkon perustuksien rajat on merkitty tontil-
le erivärisellä soralla.
4 Mätäoja
Mätäojan luonnonsuojelualue on kasvi- ja eläinlajistol-
taan hyvin runsas. Mätäojan varrella kulkee hyvät ul-
koilutiet. Puroon tehtyjen lammikoiden yli on rakennettu
puisia kävelysiltoja, joilta on hyvät näkymät puroa reu-
nustavalle luhtasuolle. Suojeltua aluetta on kaiken kaik-
kiaan 29,8 hehtaaria.
5 Kauppakeskus Myyrmanni
Vuonna 1994 avatulla kauppakeskuksella on pinta-alaa yli
40 000m2, ja liikkeitä siellä on noin 90. Kahviloita ja ravin-
toloita kauppakeskuksesta löytyy yli kymmenen erilaista.
Valtakunnallisesti merkittäväksi kallioalueeksi luokitellun
Kakolanmäen huippu kohoaa 58 metrin korkeuteen me-
renpinnasta. Mäen ylärinteessä puhelinmaston vieressä
erottuu hyvin Ancylus-järven rantakivikko.20,4 hehtaarin
kokoinen Kakolanmäki rauhoitettiin vuonna 2012.Vih-
dintien varresta lähtee hiekkatie, joka jatkuu mäen ala-
osassa polkuna kiertäen kukkulan toisella puolella kulke-
valle huoltotielle. Huoltotietä pitkin pääsee helposti mäen
huipulle.
13 Varistonniityt/Raappavuoret
Varistonniityn laaja viheralue erottaa Martinlaakson ja
Variston. Raappavuorien puolella sijaitsee vaihteleva
kuusi- ja sekametsäinen mäki, joka onkin viheralueen
korkein kohta. Metsässä risteilee valaistuja ulkoiluteitä.
14 Isontammentien tammi
Osoitteessa Isontammentie 13 sijaitsee suurikokoinen,
oksistoltaan toispuoleinen tammi, joka on vuonna 1975
luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuisto-
merkki. Tammi sijaitsee yksityisellä pihalla, mutta se
näkyy hyvin myös Kehä III:n kevyen liikenteen väylälle.
15 Vantaankoski
Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson val-
takunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padottu kos-
ki on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi metriä.
Nykyinen silta kosken yli on rakennettu vuonna 1876.
Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros
pitkospuita pitkin Vantaankosken alueen ympäri.

6 Pöllökallio
Pöllökallion alue on upeaa kalliota, joka kohoaa yli 60
metriin merenpinnasta. Pöllökallion länsiosassa, kallion 16 Viilatehdas
alapuolella sijaitsee vuonna 2014 rakennettu puisto, Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882 aina
jossa voi muun muassa kiemurtelevalta puistokäytäväl- 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suojelema vii-
tä ihailla rehevää saniaislehtoa. latehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas on kunnos-
tettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen, ja toimii nykyään yri-
7 Lammaslammenpuisto tys- ja yksityistilaisuuksien juhla- ja kokoustilana.
Pähkinärinteen Lammaslammenpuisto sijaitsee keskellä
kerros- ja rivitaloalueita. Puiston helmi on itse lampi, jonka 17 Kuninkaantie
ympäristö on kunnostettu virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Rantatie,
Lammen ympärillä kiertää hyväkuntoisia ulkoilureittejä. joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti kulkee
Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle, ja sieltä
8 Soltorpin luonnonsuojelualue nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkonkylän kautta
Luonnonsuojelualueen maisemaa hallitsevat jykevät Tikkurilaan ja Hakkilaan.
kuuset. Suojelualueen länsiosasta löytyy harvinaista
vaahteralehtoa. Pohjoisosa on hoidettua niittyä. Pin- 18 Vanha kansakoulu/Kuninkaan kartano
ta-alaltaan 5,4 hehtaarin laajuinen Soltorpin luonnon- Kuninkaan kartanon kabinettitilat ovat 1970-luvun tait-
suojelualue rauhoitettiin vuonna 2010. Alueella kiertää teessa toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokka-
hyväkuntoinen luontopolku, joka alkaa Kesantotieltä. huoneina. Entisöidyt tilat toimivat nykyään kokous- ja
koulutustiloina. Rakennuksessa on myös ravintola.
9 Hämeenkylän kartano
Hämeenkylän kartanon historia ulottuu 1580-luvulle, ja 19 Kivimäenpuiston alppiruusutarha
historiansa aikana siellä on ehditty viljelemään maata, Alppiruusutarha on rakennettu vuosina 2000–2001 ja
hoitamaan karjaa, kaivamaan kultaa, tekemään tiiliä sekä sen tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendron-
harjoittamaan saha- ja puutavarakauppaa. Nykyään kar- lajikkeita. Parhaiten alppiruusuja pääsee ihastelemaan
tano toimii hotellina sekä juhla- ja kokoustilana.
toukokuun lopulta kesäkuun puoleenväliin, jolloin suurin
10 Pitkäjärven lintutorni osa alppiruusuista on kukassa.
Suurin osa Pitkäjärvestä sijaitsee Espoon puolella, 20
mutta järvi on tärkeä maisemaelementti myös Vantaan Mika Häkkisen aukio
puolella. Järven pohjoispäähän on rakennettu lintutorni, Vuonna 1999 Vantaan kaupunki pystytti Martinlaaksoon
josta on hyvä näkymä järveä reunustavalle kosteikolle. Mika Häkkisen kotiseudulle Formula 1 -tähden kunniak-
si tolpan, ja aukio ristittiin Mika Häkkisen aukioksi.
11 Pikkujärvi
Pikkujärvi on aikoinaan ollut runsasvetinen järvi, mutta 21 Myyrmäen kirkko
vedenpinnan laskemisen myötä sen paikalle on synty- Myyrmäen valoisa kirkko on valmistunut vuonna 1984
nyt kosteikko. Järveä peittävät rehevät vesikasvustot. ja sen on suunnitellut Juha Leiviskä. Luonnonvalo väl-
Pikkujärvi on säilynyt hyvin luonnontilaisena, sillä alue kehtii kirkon eri kerroksissa sekä seinäpinnoissa, ja li-
on melko vaikeakulkuista. Järvi toimii useiden muutta- säksi kirkkoon on sijoitettu eri korkeuksille näkymättö-
vien kosteikkolintujen levähdyspaikkana. mien kannattimien varassa riippuvia valaisimia.
 Länsi-Vantaan luonnonsuojelualuekierros
11 Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 30 m, nousuja yhteensä noin 300 m

ku
Tavllaant.
st-

5
Ainontie

Ke
hä
Va

III
sto ri
nt.

6
Ho
Luh

or
iki
np
titie

. n
Veiityn
hk t.
ala
- n

Raappavuorent.

Ma
rtin
kyl
änt
.

Kiv
ivu
ore
nt.
7
Ma
rtin
kyl
änt
4

8
9 10
11
Va

Van
s

aan t
Ylästöntie
kiv

laa
kso
uo

nt.
ren

3
t.
23km

Ylästön
2

tie
1

Ollaksent.
 11
Reitti esittelee neljää luonnonsuojelualuetta: Pitkäkoskea, Mätäojaa, Kakolanmäkeä sekä Petikkoa. Pitkäkosken
suojelualue sijaitsee Vantaanjoen varressa, ja suojelualuetta halkova koski on Vantaanjoen toiseksi pisin. Mätä-
ojalla puronvarsiluonto on erittäin monipuolinen kasvustoltaan, ja purolla voi havaita useita lintulajeja. Kakolan-
mäellä on muun muassa muinaisranta sekä arvokas kallioketo. Petikko on monipuolinen, noin 1700 hehtaarin
ulkoilualue, josta Hermaskärinkallion suojelualuetta on 54 hehtaaria. Petikonmetsä on läntisen Vantaan suurin
viheralue.

1 Pitkäkosken luonnonsuojelualue 6 Petikko

Pitkäkosken luonnonsuojelualue ulottuu sekä Vantaan
että Helsingin puolelle. Jokivarressa kasvillisuus on erit-
täin runsasta. Pitkäkoskella viihtyy monipuolinen lintula-
jisto, esimerkiksi rantasipi, idänuunilintupunarinta sekä
sirittäjä. Jokirannassa kulkee leveä hyväkuntoinen pol-
ku jonka molemmissa päissä on opastaulut. Pitkäkos-
ken luonnonsuojelualue rauhoitettiin alun perin vuonna
1984, ja vuonna 2007 suojelualuetta laajennettiin. Ny-
kyään Vantaan puoleisen suojelualueen pinta-ala on
12,8 hehtaaria. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä
kävelykierros suojelualueen polkuja pitkin.
Petikon laaja ja monipuolinen luontovirkistysalue on
kaiken kaikkiaan 1700 hehtaaria, josta Petikonmä-
ki-Hermaskärinkallion 54 hehtaarin kokoinen alue on
rauhoitettu vuonna 2011. Suojelualue sisältää hyvin
erilaisia elinympäristöjä, sillä alueen korkeuserot ovat
suuria. Hermaskärinkallion korkeimmalta huipulta on
hyvät näköalat yli avarien peltoaukeiden. Suojelualueel-
la kasvaa muun muassa vaatelias kääpälajisto ja kal-
lioalueella viihtyy myös varpushaukka. Pyörän voi jättää
parkkialueelle ja käydä tutustumassa Petikon ulkoi-
lualueeseen kävellen, tai aluetta voi kiertää pyöräillen.

2 Pitkäkoski 7 Kivimäenpuiston alppiruusutarha

Luonnonsuojelualueen läpi upeissa maisemissa virtaa-
va koski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta sil-
lä on viisi metriä. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista
toiseksi suurin Nurmijärvellä sijaitsevan Nukarinkosken
jälkeen. Sukupuuton partaalla aiemmin ollutta saukkoa
voi myös tavata Pitkäkoskella, jossa siitä on tehty ha-
vaintoja vuosittain.
Alppiruusutarha on rakennettu vuosina 2000-2001 ja
sen tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendron-
lajikkeita. Parhaiten alppiruusuja pääsee ihastelemaan
toukokuun lopulta kesäkuun puoleenväliin, jolloin suurin
osa alppiruusuista on kukassa.

3 Vetokannaksen uimaranta 8 Vantaankoski

Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on
kesäisin suosittu uimapaikka. Lammella on merkittä-
viä virkistysarvoja, sillä lammen ja Vantaanjoen välistä
kulkee ulkoilureitti, jonka varrella on muun muassa leik-
kipaikka, kuntoiluvälineitä ja skeittipuisto. Uimarannan
ympäristöä onkin kunnostettu koko perheen vetovoi-
maiseksi virkistyspaikaksi.
4 Mätäoja
Mätäojan luonnonsuojelualue on kasvi- ja eläinlajistol-
taan hyvin runsas. Mätäojan varrella kulkee hyvät ul-
koilutiet. Puroon tehtyjen lammikoiden yli on rakennettu
puisia kävelysiltoja, joilta on hyvät näkymät puroa reu-
nustavalle luhtasuolle. Suojeltua aluetta on kaiken kaik-
kiaan 29,8 hehtaaria.
5 Kakolanmäen luonnonsuojelualue
Valtakunnallisesti merkittäväksi kallioalueeksi luokitel-
lun Kakolanmäen huippu kohoaa 58 metrin korkeuteen
merenpinnasta. Mäen ylärinteessä puhelinmaston vie-
ressä erottuu hyvin Ancylus-järven rantakivikko nyt jo
sammalpeitteisine kivineen. 20,4 hehtaarin kokoinen
Kakolanmäki rauhoitettiin vuonna 2012. Suojelualueen
alaosasta alkavaa huoltotietä pitkin pääsee helposti
mäen huipulle.
Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson
valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padot-
tu koski on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi
metriä. Historiallinen Kuninkaantie kulkee kosken ylitse.
Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1876. Kannattaa
jättää pyörä hetkeksi parkkiin ja tehdä kävelykierros pit-
kospuita pitkin Vantaankosken alueen ympäri.
9 Kuninkaantie
Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Rantatie,
joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti kul-
kee Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle, ja
sieltä nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkonky-
län kautta Tikkurilaan ja Hakkilaan. Alkujaan tärkeä pos-
tireitti kulki jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Pietariin
asti.
10 Viilatehdas
Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882
aina 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suo-
jelema viilatehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas
on kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen, ja toimii
nykyään yritys- ja yksityistilaisuuksien juhla- ja kokous-
tilana. Viilatehtaan niemessä on vuosina 2001–2002
kunnostettu puistoalue.
11 Vanha kansakoulu/Kuninkaan kartano
Kuninkaan kartanon kabinettitilat ovat 1970-luvun tait-
teessa toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokka-
huoneina. Entisöidyt tilat toimivat nykyään kokous- ja
koulutustiloina. Rakennuksessa on myös ravintola, ja
tiloja voi vuokrata esimerkiksi perhejuhliin.
12 Kivistön suuralueen kierros
Reitti kulkee päällystettyjä teitä pitkin.
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 250 m
.
nt 5
llio
ka
in
Kat
Katriinantie

Ka
20km
3 4

trii
na
nti
e
tie
Riipilän
2

Ke

ie
nra

ant
ali
nt.
t.

triin
7
on

1
ist

Ka
nn
Ka

13

13
14
6
Riipiläntie

tie
hti
Ja

ta
ära
Keh

12 Tik 6
kuri ie
lan nt
tie na
trii
Ka
e
nti
na
trii
Ka
Va
n
taa
nk
os
ke
nti
e

Kehä III

10
8
9 11
 Kivistön suuralue on pinta-alaltaan laajin Vantaan suuralueista. Se on harvaan asuttua ja pääosin pientaloval-
taista. Kivistöön rakennetaan kokonaan uutta kaupunkikeskustaa, jossa raideliikenteellä on heinäkuusta 2015

12 alkaen merkittävä asema Kehäradan avauduttua liikenteelle. Kivistön vuoden 2015 asuntomessualueelle ra-
kennettiin 350 uutta asuntoa. Tämänkin jälkeen valtaosa Kivistön suuralueesta on peltoa ja metsää. Kivistön
alueella on useita luonnonsuojelualueita ja muita luontoarvoiltaan merkittäviä metsäalueita. Kierroksella tutustu-
taan asuinalueisiin ympäristöineen sekä kahteen luonnonsuojelualueeseen. Reitillä poiketaan myös Myyrmäen
suuralueen puolella Vantaankosken historiallisissa maisemissa.

1 Kanniston koulu 8 Vantaankoski

Kanniston koulu on alueen värikäs maamerkki, jonka
vihreän eri sävyt kuvastavat luontoa. Rakennus on ark-
kitehtonisesti korkeatasoinen. Elokuussa 2011 toimin-
tansa aloittaneessa Kanniston koulussa opiskelee tällä
hetkellä 1–6-luokkalaisia. Myöhemmin koulua laajenne-
taan ja opiskelun aloittavat myös vuosiluokat 7–9.
2 Seutulankoski
Seutulan peltojen keskellä virtaavassa Vantaanjoessa
kuohuu Seutulankoski. Varsinkin matalan veden aikaan
sileät rantakalliot kosken tuntumassa ovat erinomainen
levähdyspaikka. Myös joen ylikulkusillalta avautuu kau-
nis koskinäkymä alavirran suuntaan.
3 Seutulan kylä
Seutulan kylä sijaitsee vanhojen kyläteiden, Riipiläntien
ja Katriinantien, risteyksessä. Seutulan asutus on muo-
dostunut jo varhaiskeskiajalla. Jokilaaksossa sijaitsee 10 Vanha kansakoulu/Kuninkaan kartano
vanhoja maatiloja sekä kaksi kulttuurihistoriallisesti ar- Kuninkaan kartanon kabinettitilat ovat 1970-luvun tait-
vokasta kartanoa, Katrinebergin kartano ja Königstedtin
kartano. Uudempaa asutusta Seutulan kylään syntyi
1950–1960-luvuilla, kun Pirttirannan omakotitaloalue
valmistui.
Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson
valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padottu
koski on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi
metriä. Historiallinen Kuninkaantie kulkee kosken ylit-
se. Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1876. Kannat-
taa jättää pyörä hetkeksi parkkiin ja tehdä kävelykier-
ros pitkospuita pitkin Vantaankosken alueen ympäri.
9 Kuninkaantie
Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Ranta-
tie, joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti
kulkee Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle,
ja sieltä nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkon-
kylän kautta Tikkurilaan ja Hakkilaan. Alkujaan tärkeä
postireitti kulki jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Pie-
tariin asti.
teessa toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokka-
huoneina. Entisöidyt tilat toimivat nykyään kokous- ja
koulutustiloina. Rakennuksessa on myös ravintola, ja
tiloja voi vuokrata esimerkiksi perhejuhliin.

4 Katrinebergin kartano/Katriinan sairaala 11 Viilatehdas

Seutulan kylän keskustassa sijaitsevan kulttuurihis-
toriallisesti arvokkaan Katrinebergin kartanon päära-
kennus on 1800-luvun alusta. 1900-luvun puolivälissä
kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen. Tämän
jälkeen kartanon yhteyteen perustettiin ensin vanhain-
koti ja myöhemmin tiloissa aloitti edelleen toimiva Kat-
riinan sairaala.
5 Katinmäki
Katinmäki kohoaa jokilaaksosta komeana kallioaluee-
na. 5,5 hehtaarin kokoinen alue rauhoitettiin luonnon-
suojelualueeksi vuonna 1999. Kallion huipulta aukeaa
upea näkymä Vantaanjoen kulttuurimaisemaan. Helpoi-
ten kohteeseen pääsee tutustumaan nousemalla Katin-
kalliontieltä alkavaa polkua mäen huipulle.
6 Lentokonebongaus
Katriinantien varresta pääsee kahdesta kohdasta aivan
Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie 3:n viereen. Jos
osuu paikalle sopivaan aikaan, kallion päältä voi läheltä
nähdä nousevia tai laskeutuvia lentokoneita.
7 Viinikanmetsä
Katriinantieltä voi poiketa parin kilometrin mittaisen pel- 14 Kivistön asuinalue
totien kautta vuonna 2004 rauhoitetulle Viinikanmetsän
luonnonsuojelualueelle. 1,5 hehtaarin kokoiselta suo-
jelualueelta löytyy edustavaa lehtokasvillisuutta sekä
Vantaan hienoimpiin lukeutuvat suuret metsälehmuk-
set. Metsän pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa
lehto- ja mustapääkertut sekä rastaat. Metsässä ei ole
merkittyjä reittejä eikä polkuja.
Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882
aina 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suo-
jelema viilatehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas
on kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen ja toimii
nykyään yritys- ja yksityistilaisuuksien juhla- ja kokous-
tilana. Viilatehtaan niemessä on vuosina 2001–2002
kunnostettu puistoalue.
12 Pikapyörätie
Vantaan ensimmäinen pikapyörätie on valmistunut Ki-
vistöön, ja se kulkee heinäkuussa 2015 käyttöön ote-
tun Kehäradan vartta. Matkalla ei ole yhtäkään pysäh-
dystä vaativaa liittymää tai liikennevaloa, joten se sopii
hyvin myös nopeille pyöräilijöille.
13 Kenraalinpuisto
Kenraalinpuiston viheraluetta ympäröivät hiekkapääl-
lysteiset ulkoilureitit ja puistossa on lasten leikki- ja
toimintapuisto jossa on perinteisten leikkivälineiden
lisäksi parkour-alue, uudenlaisia elektronisia peliväli-
neitä sekä aloitteleville skeittaajille tarkoitettu skeitti-
alue.
Kivistön nykyinen pientaloalue on rakentunut 1950-lu-
vulta lähtien, ja eri aikakausien muotivirtausten mu-
kaan rakennettujen talojen ulkoasut tuovat vaihtelua
kaupunkikuvaan. Kehäradan ja vuoden 2015 asunto-
messualueen myötä uusi Kivistön asuinalue keskus-
toineen kasvaa merkittävästi.
Pyöräile turvallisesti
• Käytä pyöräillessäsi kypärää.
• Opettele liikennesäännöt.
• Kevyen liikenteen väylällä pyöräillään oikeanpuoleisessa
• reunassa – ohita vasemmalta. Kävelijä saa valita kumpaa
• reunaa kulkee.
•
• Jos pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu toisistaan yhtenäi-
sellä viivalla, pyöräilijä ja jalankulkija kulkevat liikennemer-
kin osoittamalla puolellaan.
• Pyörätieltä ajoradalle tai pyörätien jatkeelle (suojatielle)
tullessaan pyöräilijän pitää väistää muita ajoneuvoja, pait-
si kun,
- muille on liikennemerkein merkitty väistämis-
velvollisuus (kärkikolmio tai stop)
- auto kääntyy pyöräilijän ajosuunnan poikki
- muu liikenne on tulossa pihasta, pysäköintipaikalta,
huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta.
• Ajoradalla pyöräiltäessä pyöräilijä ja autoilija ovat
• tasa-arvoisia: oikealta tulevaa pitää väistää, jollei liikenne-
merkein muuta osoiteta, vasemmalle kääntyvä väistää aina
vastaan tulevaa.
• Pyöräteiden keskinäisissä risteyksissä pyöräilijät ovat
• tasa-arvoisia: väistä oikealta tulevaa, vasemmalle kääntyvä
väistää vastaan tulevaa.
• Väistä bussiin nousevia tai sieltä poistuvia.
• Näytä kääntyessäsi kädellä suuntamerkkiä.
• Noudata aina tilanteeseen sopivaa nopeutta ja käytä tarvit-
taessa soittokelloa.
•
• Suojatietä pitkin saa pyöräillä, kun se on pyörätien jatke.
Pyörätien jatke on yleensä erikseen merkitty suojatien kes-
kelle tai sen reunaan.
• Jalkakäytävällä ei saa pyöräillä. Alle 12-vuotias lapsi saa
• pyöräillä jalkakäytävällä, mutta hän ei saa aiheuttaa kohtuu-
tonta häiriötä jalankululle.