Ruoka Iloa

VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA
TERVEYTTÄ JA
ILOA RUOASTA
– varhaiskasvatuksen ruokailusuositus
© VRN, OPH ja THL
Julkaisija: Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)
Kustantaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Ruokakuvat: Petteri Hautamaa ja Tarja Heikkinen/Palvelukeskus Helsinki
Graafinen suunnittelu ja taitto: Tiina Kuoppala

Kansikuva ja piirrokset: Harri Oksanen
Muu kuvitus: Tiina Kuoppala
ISBN:978-952-302-991-0 (painettu)
ISBN: 978-952-302-992-7 (verkko)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-992-7
Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy

Helsinki 2018
KIDE 32
Sisällys
ESIPUHE.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
SAATTEEKSI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
TIIVISTELMÄ. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
1. RAVITSEMUS TUKEE LASTEN TERVETTÄ KASVUA JA KEHITYSTÄ.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2. RUOKAILUA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET .. . . . . . . . . . . 18
2.1 Ruokailua koskeva lainsäädäntö käytännössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
2.2 Ruokailu ja ruokakasvatus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
2.2.1 Ruokailu ja ruokakasvatus osana toimintakulttuuria.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
2.2.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja yksilölliset tavoitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
2.3 Ruokailu ja ruokakasvatus muussa varhaiskasvatuksessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
2.4 Kansalliset ravitsemussuositukset ruokailun toteuttamisessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
3. TERVEYTTÄ RUoASTA.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
3.1 Ruokalistasuunnittelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
3.1.1 Ruokakulttuurien moninaisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
3.2 Tarjottavat ateriat ja välipalat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
3.2.1 Malliateria – suunnittelun ja ruokakasvatuksen apuväline. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
3.2.2 Aamiainen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
3.2.3 Lounas ja päivällinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
3.2.4 Välipala.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
3.2.5 Iltapala. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
3.3 Erityisruokavaliot ja muut erityistarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
3.3.1 Lapsen sairauden hoitoon liittyvät erityisruokavaliot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
3.3.2 Muut erityistarpeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
Vegaaniruokavalio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.3.3 Erityisruokavalioiden ja muiden erityistarpeiden ilmoituskäytännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
3.4 Ruoka-aineiden valinnalla kohti ravitsemuslaatua. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
3.5 Aterioiden energia- ja ravintosisältö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
Energiaravintoaineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
3.6 Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset eri aterianosille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
3.7 Ruokapalvelujen tuottaminen, ravitsemuslaatu ja kilpailuttaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
3.7.1 Kilpailuttaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 3 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

4. ILOA RUOASTA – RUOKAKASVATUS KÄYTÄNNÖSSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
4.1 Ruokakasvatus toteutuu ruokailussa ja arjen muussa toiminnassa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
4.2 Lasten osallisuus ruokakasvatuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
4.3 Kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstö ruokakasvattajina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
4.4 Monialainen yhteistyö ja toiminta vanhempien/huoltajien kanssa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
4.5 Ruokailujärjestelyt .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
4.5.1 Ruokailuympäristö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
5. RUOKAILUN JA RUOKAKASVATUKSEN SEURANTA JA ARVIOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

5.1 Tarjotun ruoan ravitsemuslaadun seuranta ja arviointi .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
5.2 Ruokahävikin seuranta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
5.3 Lasten ja vanhempien/huoltajien osallisuus .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
5.3.1. Lasten oma mielipide ruoasta – lasten osallisuuden lisäämisen keinoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
5.3.2.Vanhempien/huoltajien osallisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
5.4 Arvioinnin työkaluja.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
5.4.1 Makuaakkoset-diplomi – itsearvioinnin- ja toiminnan kehittämisen työkalu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
5.4.2 Sydänmerkki-ateriajärjestelmä ravitsemuslaadun kehittämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
5.4.3 Yleinen elintarviketurvallisuuden arviointi – Oiva-järjestelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
LIITTEET 1–9.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
LIITE 1. Tarjouspyynnön/kilpailuttamismateriaalin sisältö- ja rakennemalli .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
LIITE 2. Ruoka-aineiden valinta varhaiskasvatuksen lounaalla ja päivällisellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
LIITE 3. Ruoka-aineiden valinta varhaiskasvatuksen aamiaisella, väli- ja iltapaloilla .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
LIITE 4. Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
LIITE 5. Esimerkki ruokalistan ravintosisältölaskelmasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
LIITE 6. Diabetesta sairastavan lapsen ruokailu varhaiskasvatuksessa .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
LIITE 7. Ruoka-allergisen lapsen ruokailu varhaiskasvatuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
Liite 8a. Ilmoitus erityisruokavaliosta ja muusta erityistarpeesta varhaiskasvatuksessa... . . . . . . . . . . . . 104
Liite 8b. Erityisruokavaliolomakkeen ohjeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
Liite 9. Esimerkkejä retkieväistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107

ESIPUHE
Tämän suosituksen tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat lasten ravitsemuksen

edistämisestä ja ravitsemuksellisesti riittävän ja terveyttä edistävän ruoan tarjoami-
sesta ja ruokakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tässä annetut suositukset lasten
aterioista ja välipaloista koskevat sekä kunnallista varhaiskasvatusta että yksityisiä
palveluntuottajia. Niitä on hyvä noudattaa soveltuvin osin myös muussa varhaiskas-
vatuksessa (kuten kerho- ja leikkipuistotoiminta).
Suositus on tarkoitettu kunnille ja varhaiskasvatuksen järjestäjille, varhaiskasvatuk-

sen yksiköille, lasten ruokapalvelujen toteuttajille sekä kodeille. Se sopii myös tieto
lähteeksi kaikille lasten ravitsemuksen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
parissa työskenteleville ammattilaisille terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, järjes-
töissä, seurakunnissa ja lasten harrastustoiminnassa. Valtion ravitsemusneuvottelu-
kunta (VRN) suosittaa, että tämä varhaiskasvatuksen ruokailua ja ruokakasvatusta
linjaava ja ohjaava suositus olisi käytössä myös oppimateriaalina ammatillisessa kou-
lutuksessa, korkeakouluissa ja täydennyskoulutuksessa.
VRN pitää erittäin tärkeänä, että kaikissa kunnissa otetaan nämä suositukset käyt-
töön varhaiskasvatuksen ruokailusta ja sen järjestämisestä päätettäessä, toiminnan
ja elintarvikehankintojen kilpailuttamisessa, käytännön toteutuksessa sekä toteutu-
misen seurannassa ja arvioinnissa. Tämä suositus voidaan liittää ruokapalvelusopi-
muksiin ja kilpailutusasiakirjoihin toiminnan kuvauksen perusasiakirjana.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta julkinen ruokapalvelu tukee myös lähialueen ruo-

katuotantoa, luo työllisyyttä ja hyvinvointia ja on keskeinen osa suomalaisten ruoka-
turvaa ja kestävää kehitystä. Varhaiskasvatuksen ruokailu osana kunnallisen joukko-
ruokailun toteuttamista on investointi kuntalaisten hyvinvoinnin varmistamiseen ja
terveyden edistämiseen, joka tuo säästöjä myöhemmin. Ruokapalvelujen suositus-
ten mukainen järjestäminen on osa kuntien strategiseen päätöksentekoon perustu-
vaa toimintaa ja alueellista kehitystä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän osoittamat riit-
tävät taloudelliset resurssit sekä henkilöstön osaaminen varmistavat lasten ruokailun
toteuttamisen riittävänä, täysipainoisena, tarkoituksenmukaisena ja ohjattuna.

VRN:n antamilla kansallisilla ravitsemussuosituksilla edistetään ja tuetaan koko väes-
tön ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä ja ehkäistään ravitsemuk-
seen liittyvien kansantautien vaaratekijöiden kehittymistä. Tämän suosituksen poh-
jana ovat Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset (2014) ja Syödään
yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2016). Näiden kansallisten suositusten
lisäksi VRN antaa kohderyhmäkohtaisia ohjeita siitä, miten ruokailu tulisi järjestää
joukkoruokailussa eri kohderyhmille. Tämä suositus on osa lasten ja nuorten jouk-
koruokailusuositusten kokonaisuutta, joista aikaisemmin on jo julkaistu korkeakou-
luopiskelijoiden ruokailusuositus (2016) ja kouluruokailusuositus (2017). Nämä suo-
situkset varhaiskasvatuksesta aikuisopiskelijoihin saakka linjaavat ateriapalvelujen
toteuttamista, hyvän ravitsemuksen kokonaisvaltaista edistämistä ja ruokakasva-
tusta osana lasten ja nuorten palveluja.
Suosituksen sisältö pohjautuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perus-

teisiin. Varhaiskasvatuksessa tämä suositus toimii yhteisenä työkaluna ja linjausten
apuvälineenä lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä,
seurannassa ja arvioinnissa. Tähän asiakirjaan on koottu lasten ruokailun ja ruoka-
kasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämistyöhön runsaasti hyviä käytäntöjä ja käy-
tännön työstä kerättyjä vinkkejä.
VRN asetti työryhmän laatimaan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksia marras-

kuussa 2016. Tämä suositus on ensimmäinen erillinen sekä varhaiskasvatuksen ruo-
kailua että ruokakasvatusta ohjaava suositusasiakirja Suomessa. Työryhmän puheen-
johtajana toimi tutkimusprofessori, VRN:n varapuheenjohtaja Suvi Virtanen Terveyden
ja hyvinvoinnin laitokselta sekä varapuheenjohtajana opetusneuvos Pia Kola-Torvinen
Opetushallituksesta. Työryhmän muut jäsenet on esitetty asiantuntijaluettelossa.
Työryhmä kuuli valmistelun aikana varhaiskasvatuksen ja lasten ravitsemuksen

asiantuntijoita, ruokakasvatuksen ja ruokapalvelujen ammattilaisia sekä viranomai-
sia eri hallinnonaloilta ja alan tutkijoita. Työryhmä järjesti pyöreän pöydän kutsuse-
minaarin asiantuntijoille 19.4.2017. Seminaarissa keskusteltiin erityisesti varhais-
kasvatuksen ruokakasvatuksen käsitteistä, tavoitteista, sisällöistä, toteuttamisesta
sekä seurannasta ja arvioinnista. Tilaisuuteen osallistui 28 asiantuntijaa. DAGIS-
tutkimusryhmä analysoi ja antoi VRN:n käyttöön uusinta tutkimustietoa lasten ruo-
kailusta päiväkodissa. Lisäksi Sydänliiton ateriajärjestelmä-t yöryhmä osallistui suo-
situksen laatimiseen keräämällä tietoa lasten ruokailun käytännön toteuttamisesta

Sydänmerkki-lounaita tarjoavista päiväkodeista. VRN kiittää lämpimästi asiantuntija-
työryhmää sekä kaikkia suosituksen laatimiseen eri tavoin osallistuneita henkilöitä ja
organisaatioita. Tämä suositus on laajan joukon yhteinen tuotos.
Suositusluonnoksen julkinen kommentointi järjestettiin lokakuussa 2017. Suositus-

luonnosta kommentoi yhteensä 201 yksityishenkilöä, organisaatiota ja järjestöä. VRN
kiittää lämpimästi kaikkia kommentoijia, aikaansa, tietojaan ja näkemyksiään tähän
tärkeään asiakirjaan antaneita. VRN on hyväksynyt tämän asiakirjan kansallisiksi var-
haiskasvatuksen ruokailusuosituksiksi.
Terveyttä ja iloa ruosta – nautinnollisia ruoka- ja toimintahetkiä lasten kanssa yhdessä

syöden!
Helsingissä 19.12.2017
LUKUOHJE
Kirjan luvut on kirjoitettu niin, että niitä voidaan Hyvien käytäntöjen kuvauksia, toiminnalli-
lukea yksittäisinä kokonaisuuksina tarpeen ja kiin- sia vinkkejä ja ydinsanomia esitellään tieto-
nostuksen mukaan. Luvuissa sisältöä tarkastellaan laatikoissa, vinkeissä, huoneentauluissa ja
osin myös eri ammattiryhmien ja toimijoiden näkö- nostoissa. Näitä työkaluja voidaan käyttää
monipuolisesti työn tukena, esimerkiksi kes-
kulmasta, ja joitakin asioita toistetaan siksi useam-
kustelun virittämiseen ja oman toiminnan tar-
massa kohdassa. Kokonaiskäsityksen saamiseksi on kasteluun ryhmässä.
hyvä tutustua koko tekstiin.
Liitetaulukoissa esitetään numeeriset ja muut
yksityiskohtaiset suositukset sekä lomakkeet.
Lukuiloa!

Valtion ravitsemusneuvottelukunta
Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja, Maa- ja metsätalousministeriö, puheenjohtaja

Suvi Virtanen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, varapuheenjohtaja
Mikael Fogelholm, professori, Helsingin yliopisto
Minna Huttunen, elintarvikeylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriö
Piia Jallinoja, professori, Tampereen yliopisto, Terveyssosiologia
Satu Lahti, professori, Turun yliopisto, Hammaslääketieteenlaitos
Marjaana Lahti-Koski, terveysjohtaja, Sydänliitto ry
Jaana Laitinen, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
Marjaana Manninen, opetusneuvos, Opetushallitus
Marjo Misikangas, ylitarkastaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Satu Männistö, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Anne Pihlanto, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Luke
Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ursula Schwab, professori, Itä-Suomen yliopisto
Johanna Suomi, erikoistutkija, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja, Ammattikeittiöosaajat ry/Saimaan Tukipalvelut Oy

Asiantuntijatyöryhmä
Suvi Virtanen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, puheenjohtaja

Pia Kola-Torvinen, opetusneuvos, Opetushallitus/varhaiskasvatus, varapuheenjohtaja
Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukunta/Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, sihteeri
Maijaliisa Erkkola, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Leila Fogelholm, ravitsemusasiantuntija, Fazer Food Services
Tarja Heikkinen, ravitsemusasiantuntija, Palvelukeskus Helsinki
Eija Kamppuri, KM, Lto, LTOL ja Tampereen kaupunki/varhaiskasvatus
Virpi Kulomaa, restonomi (AMK), Makuaakkoset-diplomi -asiantuntija, AMKO ry ja Viestintävalkea
Anne Kuusisto, VEO, Sydänliitto ry/Neuvokas perhe
Heli Kuusipalo, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Marjaana Manninen, opetusneuvos, Opetushallitus
Susanna Raulio, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jarmo Salo, LT, hallinnollinen apulaisylilääkäri, OYS/Lapset ja nuoret
Eila Seppälä-Vessari, toiminnanjohtaja, Suomen Lastenhoitoalan Liitto, SLaL ry
Erja Suokas, ruokapalveluvastaava, Helsingin kaupunki/Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Elina Särmälä, ETM, ruokapalvelujohtaja, Ammattikeittiöosaajat ry/Saimaan Tukipalvelut Oy
Sanna Talvia, FT, KM, ravitsemuskasvatuksen asiantuntija, Itä-Suomen yliopisto
Suositustyön käynnistymisessä asiantuntijana toimi Sanna Talvia 7.12.–20.12.2016 ja 12.1.–31.1.2017.

SAATTEEKSI
”Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset” on maamme his-

toriassa ensimmäinen erillinen ravitsemussuositus varhaiskasvatukseen. Ministeriöt
kiittävät Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa ja sen asiantuntijaryhmää tämän ainut-
laatuisen ja tarpeellisen asiakirjan valmistelusta.
Ruokailu on osa varhaiskasvatusta. Laadukkaat, terveelliset ja monipuoliset ateriat ja

välipalat edistävät lasten hyvinvointia ja terveyttä – jopa elinikäisesti. Lisäksi yhdessä
syöminen on oppimisen kokemus. Yhteisessä ruokapöydässä opitaan hyviä pöytä
tapoja ja toisten huomioon ottamista. Pöytäkeskusteluilla opitaan ruuan ja rauhallisen
syömisen arvostusta. Parhaimmillaan yhdessä syöminen on mukava ja kiireetön hetki
sekä lapsille että henkilökunnalle.
Lasten ruokailu on varhaiskasvatuksessa lakisääteistä. Tarjotun ruuan terveellisyyttä

ja täysipainoisuutta määrittävät tässä annetut ruoka- ja ravintoainekohtaiset suo-
situkset. Terveyttä ja iloa ruoasta – uusi varhaiskasvatuksen ruokailusuositus ottaa
huomioon lasten terveyden ja ravitsemuksen tavoitteiden ja toteutuksen lisäksi myös
ympäristökasvatuksen. Kestävää kehitystä edistetään suosimalla muun muassa koti-
maisia vihanneksia, juureksia, viljaa, perunaa ja kalaa.
Hyvä, laadukas ruoka tulee nähdä kunnissa sijoituksena lapsiin. Varhaiskasvatuksen

ruokailu ja ruokakasvatus on osa kuntien ja maakuntien hyvinvointistrategiaa. On tär-
keää, että kunnat ja varhaiskasvatuksen järjestäjät vievät tämän suosituksen kattavasti
käytäntöön koko maassa yhdessä varhaiskasvatuksessa ja ruokapalveluissa toimivan
henkilöstön kanssa.
Lastemme parhaaksi!
Helsingissä 4.1.2018
Sanni Grahn-Laasonen Annika Saarikko Jari Leppä

Opetusministeri Perhe- ja peruspalveluministeri Maa- ja metsätalousministeri

TIIVISTELMÄ
Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus
RUOKAILO
Iloinen mieli ja hyvä olo,
joka tulee ruoasta,
2
SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET
sen tekemisestä,
1 toisten kanssa jakamisesta
ja yhdessä syömisestä.
JA SUOSITUKSET
Varhaiskasvatuksen ruokailusta
säädetään varhaiskasvatuslaissa.
RAVITSEMUS TUKEE LAPSEN
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä
TERVETTÄ KASVUA JA KEHITYSTÄ
ruoka ja myönteinen ruokailu-
Ruokailu ja ruokakasvatus ovat
kokemus ovat jokaisen lapsen
pedagogisesti ohjattua toimintaa
oikeuksia. Ruokakasvatus toteutetaan
ja osa kokonaisvaltaista
varhaiskasvatussuunnitelman
hyvinvointioppimista.
perusteiden mukaisesti.
3 4
TERVEYTTÄ RUOASTA ILOA RUOASTA
Maistuva, värikäs ja syömään Ruokakasvatus on lasten kanssa
houkutteleva ruoka on yhdessä tekemistä, kokemista ja
ruokalistasuunnittelun perusta. syömistä: terveyttä ja hyvinvointia
Aterioiden ja välipalojen edistävien ruokatottumusten
ruokavalinnat noudattavat oppimista koko elämää varten.
suosituksia. Lapsilähtöinen Lasten tasapainoista ja myönteistä
ruokakasvatusta tukeva ruokalista ruokasuhdetta ja ruokailun
huomioi syömään oppimisen kehittymistä rakennetaan
ja myös erityisruokavaliot. yhteistyössä perheiden kanssa.
5 ARVIOINTI JA SEURANTA
Tarjotun ruoan ravitsemuslaatua ja ruokakasvatuksen toteutumista ja vaikutuksia
lasten syömiseen, ravitsemukseen, kasvuun ja terveyteen seurataan kansallisilla
tutkimuksilla sekä yhteisillä indikaattoreilla kunnissa ja toimintayksiköissä.

RAVITSEMUS TUKEE
LASTEN TERVETTÄ KASVUA
JA KEHITYSTÄ

Lasten makumieltymykset ja ruokatottumuk- miinivalmisteiden ympärivuotinen käyttö sekä
set kehittyvät varhain ja säilyvät suurelta osin D-vitamiinilla täydennettyjen elintarvikkeiden
aikuisuuteen, minkä vuoksi juuri lapsuus on tär- kulutus näkyvät lasten kohentuneena D-vitamii-
keä ajankohta vaikuttaa ravitsemukseen. Lap- nitilana. Hyvästä kehityksestä huolimatta alle
sen suhde ruokaan rakentuu lapsen yksilöllisten kouluikäisten lasten ruoankäytössä riittää myös
ominaisuuksien lisäksi vuorovaikutuksessa fyy- haasteita. Suositelluista viidestä päivittäisestä
sisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Yhteis- kasvis-, hedelmä- ja marja-annoksesta syödään
kunnan toiminta ja siihen varatut resurssit luo- edelleen keskimäärin vain puolet. Lasten ruoka-
vat vuorovaikutukselle viitekehyksen. valion laatu heikkenee ensimmäisen ikävuoden
jälkeen, kun he siirtyvät syömään samaa ruokaa
Ravitsemussuositukset ovat koko väestölle laa- muun perheen kanssa. Erityisesti lisätyn soke-
dittuja, tutkimukseen perustuvia suuntaviivoja rin ja suolan sekä tyydyttyneen rasvan ja eläin-
siitä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistävä proteiinin määrä ruokavaliossa kasvaa. Monityy-
ruokavalio koostetaan. Juurekset, vihannekset, dyttymättömien rasvahappojen, ravintokuidun,
hedelmät ja marjat, peruna ja täysjyvävilja sekä raudan ja E-vitamiinin saanti voivat jäädä suo-
kasviöljy muodostavat lapsen kasvua, kehitystä situksia niukemmaksi.
ja terveyttä tukevan ruokavalion perustan. Vähä-
rasvaiset maitovalmisteet, palkokasvit, kala ja Terveydelle epäedullisilla elintavoilla on taipu-
liha sekä vähäsuolaisuudesta huolehtiminen mus kasaantua perheille, joilla on niukat tulot,
täydentävät ruokavalion ja tekevät siitä ravit- vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat. Suo-
semuksellisesti täysipainoisen kokonaisuuden. messa ruokailu varhaiskasvatuksessa tasoittaa
lasten perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja
Enemmistö suomalaisista lapsiperheistä voi ja edistää näin terveyden tasa-arvoa. Tutkimus-
hyvin, myös ravitsemuksen näkökulmasta, ja ten mukaan kodin ulkopuolella varhaiskasvatuk-
lasten ruokavalion laatu on kehittynyt myön- sessa olevien lasten ruokavalio on arkipäivisin
teisesti viime vuosikymmenien aikana. Vaikka monipuolinen ja lähempänä ravitsemussuosi-
kattavat kansalliset lasten ravitsemuksen seu- tuksia kuin kotona hoidetuilla lapsilla. Haasteita
rantatutkimukset puuttuvat, voidaan yksittäis- varhaiskasvatuksen ruokailulle asettavat niukat
ten tutkimusten perusteella kuitenkin arvioida, taloudelliset resurssit sekä lasten ruokavalioi-
että alle kouluikäisten lasten ruokavalio on den yksilöllistyminen terveydellisistä, eettisistä
parantunut: lapset syövät aikaisempaa enemmän ja vakaumuksellisista syistä.
kasviksia ja hedelmiä ja kovan, tyydyttyneen
rasvan osuus energiasta on vähentynyt. D-vita-

Lasten ravitsemukseen liittyviä terveyshaasteita Aikuisten toiminnan ja roolimallin merkitystä
ovat ylipaino ja lihavuus, allergiat sekä hammas- lasten syömään oppimisessa ja terveyttä edis-
karies. Myös aineenvaihdunta- ja verenkiertoelin- tävien ruokailutottumusten kehittymisessä ei
sairauksien vaaratekijät alkavat kasautua jo lap- voida liikaa korostaa. Aikuisten velvollisuus on
suusiässä. Lapsuuden lihavuudella ja ylipainolla järjestää ruokailuympäristö sellaiseksi, että ter-
on suuri taipumus jatkua aikuisuuteen, joten ylei- veelliset valinnat, miellyttävä sosiaalinen kans-
sen ruokakasvatuksen ja ohjauksen tulee kohdis- sakäyminen ja hyvinvointia tukeva oppiminen
tua kaikkiin lapsiin ja lapsiperheisiin. Ylipainon ovat mahdollisia. Aikuiset vaikuttavat omalla
ehkäisyn tulisi lapsuudessa keskittyä ensisijai- ruokailuesimerkillään siihen, miten lapset syö-
sesti tervettä kasvua ja kehitystä edistävien elin- vät ja mistä he oppivat pitämään sekä ruokaus-
tapojen ja taitojen vahvistamiseen, ei painoon. komusten ja -asenteiden kehittymiseen. Myös
Tämä edellyttää kokonaisvaltaista lapsen elin- aikuisten ohjauskäytännöt ja -tavat vaikuttavat
ympäristön huomioimista. Kansallisen allergia- merkittävästi lasten syömiseen, ruoanvalintaan
ohjelman painopiste on lapsissa ja allergioiden ja ruokaoppimiseen. Lapsen tulee olla ehdoitta
ehkäisyssä. Ympäristön ja ravinnon altisteita ei hyväksytty ja arvostettu omana itsenään erilai-
tule välttää perusteettomasti. Suosituksen mukai- sissa ruokailun vuorovaikutustilanteissa. Ruo-
nen kasvis-, marja- ja hedelmäpitoinen ruokava- kailussa tulee tavoitella lapsen yksilöllisyyden
lio vahvistaa sietokykyä. huomioivaa ohjaustapaa, joka antaa lapselle tilaa
vaikuttaa omaan ruokailuunsa. Tämä ei tarkoita
Varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys rajattomuutta ja kaiken sallimista, vaan aikui-
lapsen ravitsemuksen, ruokatottumusten sekä nen luo puitteet lapsen osallistumiselle. Aikui-
syömiseen liittyvien taitojen ja tapojen kehitty- set vastaavat ruokailuun liittyvistä säännöistä,
misessä. Varhaiskasvatuksessa ruokailu ja ruoka- mutta ottavat lapset mukaan niitä pohtimaan ja
kasvatus ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvoin- perustelemaan. Pitkällä aikavälillä lapsen omia
tioppimista. Ruokatottumusten lisäksi siihen vaikutusmahdollisuuksia tukeva ohjaustapa
sisältyvät arjen rytmi, ajankäyttö, uni, lepo, ruu- vahvistaa hänen kykyään säädellä syömistä sil-
tuajan hallinta ja liikkuminen. Hyvinvointiop- loinkin, kun aikuinen ei ole paikalla.
pimiseen kuuluvat myös vuorovaikutustaidot,
ruokaympäristö, elimistön ja mielen viestien
havaitseminen sekä niiden tulkinta ja ilmaisu.
Niitä kaikkia voidaan oppia ja niissä voi-
daan kehittyä erityisesti vertaisryhmän kanssa
yhdessä ja aikuisten ohjauksessa tapahtuvissa
vuorovaikutustilanteissa (VRN, 2016)1. Ruokailu
ja ruokakasvatus ovat myös osa vastuulliseksi
ympäristökansalaiseksi kasvamista.
1 VRN ja THL. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille.

2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-599-8

Turvallinen, lapsen vaikutusmahdollisuuksia vahvistava ohjaustyyli rakentuu seuraavista tekijöistä:
1) Ruokaan liittyvissä vuorovaikutustilanteissa lapsi saa aina kokea olevansa ehdoitta
hyväksytty ja arvostettu.
2) Aikuinen asettaa rajat, joiden sisällä lapsi voi kehitystään vastaavasti tehdä ruokaan
liittyviä valintoja.
3) Lasten kanssa pohditaan yhdessä ja perustellen ruokaan liittyviä sääntöjä ja käytäntöjä.
Ruokailutilanteissa lasten ruokavalintoihin vai-

kuttavat useat keskenään vuorovaikutuksessa
olevat tekijät: tarjolla oleva ruoka, fyysinen ja
sosiaalinen ruokailuympäristö sekä lapsen omi-
naisuudet, kuten ikä, temperamentti ja yksilöl-
liset aistikokemukset. Ehdoton edellytys ter-
veellisille ruokavalinnoille on, että maukasta ja
terveellistä ruokaa on riittävästi tarjolla. Lap-
sen ruokamieltymykset ovat osaksi synnynnäi-
siä ja perinnöllisiä, mutta eivät muuttumatto-
mia ominaisuuksia. Erilaisten ruokakokemusten
ja oppimisen kautta ruokamieltymykset voivat
kehittyä suotuisasti. Lapsille luontainen tapa RUOKAILO
tutustua ruokaan on käyttää kaikkia aisteja: kat- Iloinen mieli ja hyvä olo,
sella, kuunnella, koskea, haistaa ja maistaa ruo- joka tulee ruoasta, sen tekemisestä,
kaa. Aistilähtöisessä ruokakasvatuksessa tätä toisten kanssa jakamisesta
hyödynnetään erilaisten aisteja virittävien har-
ja yhdessä syömisestä.
joitusten avulla.
Lapsen kanssa toimivan kasvatushenkilöstön

on tärkeää olla tietoinen syömiseen liittyvistä
kehitysvaiheista (ks. Lapsen syömään oppimisen
vaiheet, Kuva 1). Kasvatushenkilöstö havainnoi tyvät taidot eivät synny itsestään, vaan vaativat
lapsen kehitysvaiheita, harjaantumista ja mah- suotuisan ruokailuympäristön ja mahdollisuu-
dollista tuen ja avun tarvetta, ja suunnittelee den harjoitella. Esimerkiksi laajaa ruokakoke-
havainnoinnin pohjalta tarvittavan kasvatuksel- muksiin liittyvää sanastoa ei opi ilman ruokai-
lisen ja hoidollisen tuen. Monet syömiseen liit- lukokemuksista käytyjä keskusteluja.

Esiopetusikä
Lapsi ruokailee itsenäisesti seurustellen
ruokapöydässä ja iloitsee ruokaseurasta.
Lapsi ottaa vastuuta siististä ruokailusta
ja ruokarauhasta.
5
Lapsi on taitava ruokailija.

Hän on harjaantunut pöytätavoissa,
syö mielellään yhdessä muiden kanssa
4 ja osaa odottaa vuoroaan.
Lapsi syö monipuolisesti ja nauttii

yhdessä syömisestä.
Hän annostelee itse ruoan,
3 mutta voi tarvita apua.
Lapsi tutustuu ja oppii pitämään uusista ruoista.

Lapsi syö taitavasti lusikalla,
harjoittelee haarukan käyttöä
2 ja juo omatoimisesti mukista tai lasista.
Imeväisiän lopussa lapsella on valmius syödä

tavallisia ruokia toisten kanssa pöydän ääressä.
Kaikki ruoka-aineryhmät ovat käytössä.
1
Imeväisikä
Kuva 1. Ruokaportaat: Syömään oppimisen vaiheet ja ruokailun kehittyminen imeväisiästä esiopetusikään.

Lapsi osaa ottaa ruokaa itselleen sopivasti tarjoilupisteestä. Hän osaa kuoria perunat.
Lapsi osaa toimia muiden lasten kanssa ruokajärjestäjänä ja pikkukeittiön ruoanvalmistustehtävissä ohjatusti.
5 Ruokapuhe on kehittynyt niin, että lapsi osaa ilmaista omia aistimuksiaan
ja kertoa miksi pitää jostain ruoasta ja miksi ei jostain toisesta.
Lapsi kertoo ruokapuuhistaan ja kehittyvistä taidoistaan. Hän iloitsee osaamisestaan.
Lapsi annostelee itse ruoan ja osaa yleensä ottaa itselleen sopivan annoksen.
Lapsi osaa voidella leivän ja harjoittelee perunan kuorimista.
4 Lapsi on mielellään ja lisääntyvästi mukana ruokailujärjestelyissä ja pienissä ruoanvalmistustehtävissä.
Lapsella on useita ruokamieltymyksiä: hän on utelias kokeilija ja tietää mistä pitää ja mistä ei.
Ruokapuhe rikastuu: nimeää ruokia, ihmettelee, kyselee ja kertoo ruoista.
Lapsi harjoittelee ruokailuvälineiden käyttöä ja leivän voitelua.

Omatoiminen syöminen sujuu, paitsi väsyneenä.
Syömisen rutiinit ja oma paikka ruokailussa ovat tärkeitä.
3 Lapsen oma tahto tulee esille ruokailussa ja lapsi tarvitsee siinä aikuisen apua.
Lapsi osallistuu mielellään pieniin ruoanvalmistustehtäviin.
Ruokasanasto laajenee. Lapsi osaa nimetä ruokia, kyselee ja osaa käyttää ”ole hyvä”, ”kiitos” ja ”saisinko” ilmaisuja.
Luontainen, lapsen kehitykseen kuuluva uusien ruokien pelko yleistyy 2 vuoden iässä ja voi jatkua 6-vuotiaaksi.
Yleensä lapset tarvitset useita tutustumiskertoja ennen uusien ruokien maistamista.
2 Lasta autetaan tutustumalla ruokiin pienien ruokatehtävien avulla yhdessä.
Lapsen annetaan tutkia ruokia eri aistein.
Lapsen kanssa syödään yhdessä jutellen ja syötäviä ruokia nimeten.
Lapsi harjoittelee omatoimista ruokailua kädestä syöden, mukista juoden ja lusikalla.

Karkea- ja hienomotoriset valmiudet kehittyvät: lapselle tarjotaan sormiruokia ja vähitellen karkeutuvia soseita.
Ruokapuheen kehittymiseksi ruokia nimetään ja ruokailuhetkiä sanoitetaan.
1 Yksilöllisen valmiuden mukaan lapselle tarjotaan maisteluannoksia 4–6 kk iässä. Kiinteät ruoat aloitetaan kaikille 6 kk iästä.
Lapsentahtinen täysimetys 4–6 kk ja osittainen imetys vuoden ikään tai pitempään.
Perheen päätöstä imetyksestä kunnioitetaan ja ratkaisua tuetaan.

RUOKAILUA OHJAAVAT
SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET
JA SUOSITUKSET

Kunnan, kuntayhtymän ja muun palveluntuot- Varhaiskasvatuksen ruokailun järjestämisen
tajan järjestämästä varhaiskasvatuksesta, joka perustana on varhaiskasvatusta ja esiopetusta kos-
toteutetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa keva lainsäädäntö, opetushallituksen määräykset
tai muuna varhaiskasvatuksena, säädetään Var- ja ikäryhmäkohtaiset ravitsemussuositukset (ks.
haiskasvatuslaissa (1 §)2 Lain mukaan varhais- Tietolaatikko, s. 20). Lisäksi henkilöstön ruokai-
kasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmal- lusta, ruokailun ohjauksesta ja esimerkkiaterioin-
lista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja nista sekä kustannusten laskentaperusteista ja
hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa pai- korvaamisesta on määräyksiä ja suosituksia seu-
nottuu erityisesti pedagogiikka. Tämä varhais- raavissa asiakirjoissa: kunnallinen yleinen virka-
kasvatuksen ruokailusuositus on suunnattu päi- ja työehtosopimus (KVTES)3, yksityisen sosiaa-
väkodeissa ja perhepäivähoidossa toteutettavaan lialan työehtosopimus4 ja verohallinnon päätös
varhaiskasvatukseen. Suositusta voidaan käyttää ravintoedun arvosta5. Kuntaliiton yleiskirjeellä6
soveltuvin osin myös muussa varhaiskasvatuk- annetaan suositukset kunnallisen perhepäivähoi-
sessa kuten järjestöjen, seurakuntien ja yksityis- don kustannuskorvauksista.
ten palveluntuottajien toteuttamassa varhaiskas-
vatuksessa (kerhot, leikkipuistotoiminta yms.).
Varhaiskasvatuslain (2 a §) mukaan varhaiskas-

vatuksen tehtävänä on edistää jokaisen lapsen
iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kas-
vua, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen
oppimisen edellytyksiä ja toteuttaa monipuo- 3 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 1.2.2017 –
31.1.2018. https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes
lista pedagogiikkaa (36/1973.) Varhaiskasvatuk-
4 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.2.2017-31.1.2018.
sessa toimitaan yhdessä lapsen ja hänen huolta- https://hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2017/01/TES2017_
jansa kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja 2018002.pdf
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä 5 Päiväkodin ja koulun henkilökunnan lasten/oppilaiden ruokailun
valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,90 € ateriaa
tuetaan lapsen huoltajaa kasvatustyössä. Lain kohden vuonna 2018. (Verohallinnon päätös A227/200/2017, 12 §).
mukaan toiminta tulee järjestää lasta kunnioit- https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/paatokset/47380/vero-
hallinnon-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-vuodelta-2018-toimi-
taen ja yksilöllinen tuen tarve tunnistaen. tettavassa-verotuksessa-noudatettavista-luontoisetujen-laskenta-
perusteista/
6 Suomen Kuntaliiton suositus kunnallisen perhepäivähoidon kus-
tannuskorvauksista 2017. Kuntaliiton yleiskirje 2/2017. https://
2 Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36 https://www.finlex.fi/fi/laki/ www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2017/suomen-kuntaliiton-suosi-
ajantasa/1973/19730036 tus-kunnallisen-perhepaivahoidon-kustannuskorvauksista

Varhaiskasvatuslaissa (2 b § 36/1973) säädetään, Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 11 §7
että päiväkodissa ja perhepäivähoidossa lapselle mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että päi-
on järjestettävä ravitsemustarpeet täyttävä vähoitopaikka ja siellä annettava hoito vastaa-
terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Ruokailu vat päivähoidolle asetettuja terveydellisiä ja
on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja muita vaatimuksia (239/1973). Varhaiskasva-
ohjattu. Hallituksen esityksessä (HE 341/2014) tuslain (6 §) mukaan varhaiskasvatusympäris-
on kirjaus siitä, että varhaiskasvatuksessa tarjot- tön tulee olla kehittävä, oppimista edistävä sekä
tavan ruoan laadun tulee täyttää yleiset tervey- lapsen iän ja kehityksen huomioivalla tavalla
delliset ja ravitsemukselliset vaatimukset ja sitä terveellinen ja turvallinen. Toimitilojen ja toi-
tulee tarjota riittävästi sekä riittävän usein hoi- mintavälineiden on oltava asianmukaisia, ja
topäivän pituudesta riippuen. Valtioneuvoston niissä tulee huomioida esteettömyys. Nämä
asetuksella voidaan jatkossa tarvittaessa antaa yleiset määräykset koskevat myös lasten ruokai-
tarkempia säännöksiä ravinnon terveellisyy- lua, ruokailutiloja, laitteita, kalusteita ja astioita
destä ja tarpeellisuudesta ja ruokailun toteutta- sekä ruokailutapahtumaan liittyviä järjestelyjä.
misesta varhaiskasvatuksessa.
7 Asetus lasten päivähoidosta 16.3.1973/239. https://www.finlex.

fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730239
Varhaiskasvatuksen ruokailua koskeva ajankohtainen lainsäädäntö, määräykset ja suositukset
Varhaiskasvatuslaki 2b § (8.5.2015/580), 6 § (8.5.2015/580)

• 2 b § Lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto.
Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.
• 6 § Varhaiskasvatusympäristön tulee olla kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja
turvallinen huomioiden lapsen ikä ja kehitys. Toimintatilojen ja toimintavälineiden tulee olla
asianmukaisia ja niissä tulee huolehtia esteettömyys.
• Asetus lasten päivähoidosta 11 § (16.3.1973/239). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730239
• Kunnan tulee huolehtia siitä, että päivähoitopaikka ja siellä annettava hoito vastaavat päivähoidolle
asetettuja terveydellisiä ja muita vaatimuksia.
>>

Perusopetuslaki 3 § (13.6.2003/477)
• 3 § Laki koskee perusopetuksen lisäksi mm. esiopetusta, maahanmuuttajille järjestettävää
perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa.
• Opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten,
että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
• Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
• 30 § Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta.
• 31 § Oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun,
täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan.
Perusopetuslaki 48 d § (19.12.2003/1136)
• Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala.
Perusopetusasetus 3 § (852/1998)
• Opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Opetushallituksen määräys, 2016: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf
• Ruokailu ja ruokakasvatus osana varhaiskasvatusta.
• 4.5 Oppimisen alue: Kasvan liikun ja kehityn/ruokakasvatus
Opetushallituksen määräys, 2014. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 
http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
• Luvut 2.1, 2.5 ja 4.3. Ruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet ja ruokakasvatus
esiopetuksessa.
VRN, 2014 Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset
VRN JA THL, 2016 Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille
VRN, OPH JA THL, 2017 Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositukset
VRN, OPH JA THL, 2018 Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

2 b § (8.5.2015/580):
Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet
täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai
perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu.
Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.
2.1 Ruokailua koskeva

lainsäädäntö
käytännössä
Ravitsemukseen liittyviä ratkaisuja tehdään haiskasvatuksessa olevien lasten kanssa (OKM,
ensisijaisesti varhaiskasvatuslain velvoittamana 21.11.2016 tiedote9).
lapsen edun ja hyvinvoinnin edistämisen ja tur-
vaamisen näkökulmista. Ravinto sisältyy varhaiskasvatuksen asiakas-
maksuun, eikä siitä voi periä erillisiä maksuja
Ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen (OKM:n tiedote 21.11.20169) Tämä koskee myös
ravinto tarkoittaa energiamäärältään riittäviä, varhaiskasvatuksen yksikössä kunnan järjestä-
ravintoainetiheitä8 ja ravitsemussuositusten mään aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan osallistu-
mukaisesti koostettuja aterioita. Näitä käsitel- vaa lasta, jolle tarjotaan aamu- ja/tai välipala. Lain
lään tarkemmin luvuissa 2.4. ja 3. Kokoaikai- mukaan tämä ei kuitenkaan koske kliinisiä ravin-
sessa varhaiskasvatuksessa lapsen tarpeellinen tovalmisteita tai niihin verrattavia tuotteita, jotka
ravinto koostuu aamiaisesta, lämpimästä pää- korvataan sairausvakuutuslain nojalla, eikä ravin-
ruuasta (lounas) ja välipalasta. Vuorohoidossa, toaineiden kustantamista järjestettäessä varhais-
ympärivuorokautisessa hoidossa, iltahoidossa kasvatusta saman perheen lapsille heidän omassa
tai viikonloppuhoidossa lapselle tarjotaan ne kodissaan (Varhaiskasvatuslaki 2 b §).
ateriat, jotka tavanomaisesti kuuluvat kyseisen
ajankohdan ateriarytmiin (ks. Taulukko 1, s. 23). Tarkoituksenmukaisesti järjestetyssä ruokai-
Neljä tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa ole- lussa lapsen ateriat järjestetään ottaen huomioon
valla lapsella on oikeus vastaaviin aterioihin ja varhaiskasvatuspäivän kokonaisuus, toiminnan
välipaloihin kuin kokopäiväisessä varhaiskas- luonne ja lapsen iän mukaiset tarpeet. Taulu-
vatuksessa olevilla lapsilla niinä aikoina kuin kossa 1 on kuvattu luontevia ajankohtia aterioi-
hän on läsnä samaan aikaan pidemmässä var- den toteuttamiselle. Säännöllinen syöminen on
8 Ravintoainetiheydellä tarkoitetaan elintarvikkeiden tai ruoka 9 OKM. 2016. Varhaiskasvatuksessa ei voi periä erillisiä maksuja
valion sisältämien ravintoaineiden määrää energiayksikköä koh- ravinnosta. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/varhais-
den, esimerkiksi mg/MJ tai mg/1000 kcal. kasvatuksessa-ei-voi-peria-erillisia-maksuja-ravinnosta

terveyttä edistävän ruokavalion perusta. Sään- riittävästi aikaa rauhalliseen ruokailuun. Lisäksi
nöllinen ateriarytmi luo lapselle turvallisuutta, huolehditaan siitä, että nälkä ei pääse aterioi-
opettaa suositeltavaan ruokailurytmiin, auttaa den välillä kasvamaan liian suureksi ja aiheut-
syömään nälkä-kylläisyystuntemusten mukaan tamaan näin levottomuutta, kiukkuisuutta tai
ja edistää suun terveyttä. Tämä huomioidaan muuta matalaan verensokeriin liittyvää oireilua.
lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa. Tarvittaessa nälkäiselle lapselle tarjotaan esimer-
kiksi hedelmä tai voileipä. Ruokailun välit eivät
Säännöllinen ruokailu tulee toteuttaa lapselle saa jäädä myöskään liian lyhyiksi. Ruokailun tar-
riittävinä, olosuhteisiin sopivina aterioina myös koituksenmukaista järjestämistä ja ruokailuym-
retki- ja muina erityispäivinä. Lapsille taataan päristöä käsitellään tarkemmin luvussa 4.
Taulukko 1. Aterioiden luonteva ajoitus*
Esitetty aikaväli kuvaa aikaväliä, jonka sisällä ateria on luontevaa toteuttaa, ei aterian kokonaispituutta.
Ateria Ajoitus Huomioitavaa
Aamiainen 7:30–9 Huomioitava lapsen yksilöllinen varhaiskasvatukseen tuloaika
Lounas 10:30–12 Tarjotaan enintään neljän tunnin päästä aamiaisen alkamisesta
Välipala 14–15 Huomioitava lasten varhaiskasvatuksesta lähtemisen aika ja varhaiskasvatusajan kokonaispituus
Päivällinen 17–18 Vuorohoidon yksikössä ja iltahoidossa
Iltapala 19:30–20:30 Huomio on kiinnitettävä myös iltapalan ja aamiaisen väliseen aikaan, lapsen ikään ja yksilölliseen
tarpeeseen
* Aterioiden ajoista sovitaan toimipistekohtaisesti tarkoituksenmukaisesti huomioiden lapsen etu ja hyvinvoinnin edistäminen sekä
riittävän ravinnonsaannin turvaaminen.

2.2 Ruokailu ja
ruokakasvatus
varhaiskasvatus-
suunnitelman
perusteissa
Varhaiskasvatussunnitelman perusteet (2016)
on Opetushallituksen antama määräys, joka
perustuu Varhaiskasvatuslakiin ja siinä asetet-
tuihin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. Var-
haiskasvatussuunnitelma ohjaa toimintaa päi-
väkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kunnat ja
muut varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat ovat
velvollisia laatimaan niiden pohjalta paikalli-
Tarkoituksenmukainen ohjaus on lapsilähtöistä, set varhaiskasvatussuunnitelmat. Taulukossa 2
lapsen ikäkauden ja edellytykset huomioon otta- (s. 26) on esitetty varhaiskasvatuksen lakisäätei-
vaa toimintaa, joka tukee lapsen myönteistä set tavoitteet ja annettu esimerkkejä siitä, miten
kokemusta ruokailusta. Myönteinen emotionaa- tavoitteita voidaan toteuttaa osana ruokailua tai
linen ilmapiiri luo hyvän ruokailuympäristön, ruokakasvatusta.
jossa on tilaa syömiselle, sosiaaliselle vuorovai-
kutukselle ja oppimiselle. Tarkoituksenmukai- Ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamista
nen ohjaus tukee ruokakasvatuksen tavoitteiden ohjaavat varhaiskasvatuksen tavoitteiden lisäksi
saavuttamista (ks. ohjaamisesta myös Luku 4.1 myös varhaiskasvatussuunnitelman arvope-
s. 64). Syömiseen tai maistamiseen pakottami- rusta, oppimiskäsitys, laaja-alaisen osaamisen
nen tai ruualla palkitseminen (esimerkiksi lei- ja oppimisen alueet sekä toimintakulttuuri. Var-
vän antaminen vasta kun lapsi on syönyt pää- haiskasvatussuunnitelman perusteiden arvo-
ruoan) ei tue syömisen myönteistä kehitystä. perusta korostaa lapsuuden itseisarvoa, lapsen
Lapsen vaikutusmahdollisuuksia kunnioittava oikeuksia (YK:n yleissopimus lapsen oikeuk-
ohjaus huomioi lapsen nälän ja kylläisyyden sista 198910) ja ihmisyyttä, yhdenvertaisuutta
tuntemuksia ja lasten yksilöllisyyttä makumiel- (Yhdenvertaisuuslaki 1325/201411), tasa-arvoa
tymysten kehittymisessä. Ohjatessaan aikuinen (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
luo puitteet, joiden sisällä lapsi voi kehitystään (609/198612) ja sen muutos 1329/201413), moni-
vastaavasti osallistua ruokaan liittyvien valin-
tojen tekemiseen. Aikuisen esimerkkiruokailu, 10 https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060#
myönteinen ruokapuhe ja monipuolinen tutus- idp453238256
tuminen ruoka-aineisiin kannustavat lasta mais- 11 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
tamaan ja laajentamaan vähitellen ruokavalionsa 12 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
koostumusta. 13 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329

naisuutta sekä terveellistä ja kestävää elämän-
tapaa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppi-

miskäsitys perustuu näkemykseen lapsesta aktii-
visena toimijana. Lapset kasvavat, kehittyvät sekä
oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja
lähiympäristön kanssa. Varhaiskasvatuksessa
oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat
kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja
osaamisensa. Jokaisen lapsen tulee saada onnis-
tumisen kokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan
sekä itsestään oppijana.
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda yhdessä

vanhempien/huoltajien kanssa pohja lasten ter-
veyttä ja hyvinvointia arvostavalle elämänta-
valle. ”Kasvan, liikun ja kehityn” -oppimisen
alue tukee erityisesti itsestä huolehtimiseen ja
arjen taitoihin liittyvää laaja-alaista osaamista.
Tämän laaja-alaisen osaamisen alueen yhtey-
dessä käsitellään tarkemmin myös ruokakasva-
tuksen tavoitteita (ks. Luku 4.1 s. 64). Oppimisen
alueeseen kuuluu ruokailutaitojen oppimisen ja
hyvinvointia edistävän ravinnon merkityksen
pohtimisen lisäksi muun muassa oman ja toi-
sen kehon kunnioittaminen. Myös ruoan alku-
perään tutustuminen – ”Mistä ruoka tulee?” – on
tärkeä osa ympäristökasvatusta. Varhaiskasva-
tuksen katsomuskasvatuksessa päivittäiset ruo-
kailutilanteet toimivat luontevina tapoina tutus-
tua erilaisiin katsomuksiin sekä niihin liittyviin
ruokaperinteisiin ja -tapoihin. Ruokailuun liit-
tyvää vastuullisuutta, energian säästämistä sekä
ruokahävikin vähentämistä harjoitellaan osana
ympäristökasvatusta ja kestävään elämäntapaan
kasvamista, ja lasta ohjataan kiinnittämään huo-
miota tekojensa vaikutuksiin.

Taulukko 2. Varhaiskasvatuksen tavoitteet ja niiden yhteys ruokailuun ja ruokakasvatukseen
Varhaiskasvatuslain 2 a §:n mukaiset varhaiskasvatuksen Varhaiskasvatuksen tavoitteiden yhteys ruokailuun

tavoitteet ja ruokakasvatukseen, esimerkkejä
1) Edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista Ruokailun ja ruokakasvatuksen tavoitteena on tukea kokonais-
kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. valtaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia.
2) Tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä Riittävä ja terveyttä edistävä ravinto varhaiskasvatuksen aikana
oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. tukee lapsen oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen ruoka-
kasvatus edistää elinikäistä ruokaoppimista.
3) Toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuri- Ruokaan liittyvä oppiminen yhdistyy luontevasti leikkitilanteisiin
perintöön perustuvaa, monipuolista pedagogista toimintaa (esimerkiksi kotileikki, kauppaleikki, ravintolaleikki), taiteisiin ja
ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset. kulttuuriperintöön perustuvaan toimintaan (esimerkiksi erilaiset
ruokakulttuurit).
Myönteiset oppimiskokemukset ruoasta ja ruokailun äärellä ovat
tärkeitä.
4) Varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja Lähtökohtana on ruokailuympäristön tekeminen terveelliseksi ja

turvallinen varhaiskasvatusympäristö. turvalliseksi.
Ruokailutilanteet ja ruokaan liittyvä muu toiminta mahdollistavat
monenlaisen ruokaan liittyvän oppimisen.
5) Turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman Ruokailun vuorovaikutustilanteissa toimitaan lasta kunnioittavalla
pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatus tavalla.
henkilöstön välillä. Lapsi ruokailee omassa tutussa paikassa ja oman ryhmän kanssa.
6) Antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhais- Lapsi oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan omaa ja toisten
kasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa ruokakulttuuria osana erilaisiin kulttuureihin tutustumista.
valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä
sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuk-
sellista taustaa.
7) Tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää Ruokailuun liittyvä yksilöllisen tuen tarve on tärkeää tunnistaa ja
tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen suunnitella sekä toteuttaa lapsen tarpeen mukaiset tukitoimet,
ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. esimerkiksi avustaminen ruokailussa (syöttäminen), lisäajan
varaaminen ruokailuun, esteettömät ja syömistä tukevat
tilaratkaisut ja apuvälineet.
>>

Varhaiskasvatuslain 2 a §:n mukaiset varhaiskasvatuksen Varhaiskasvatuksen tavoitteiden yhteys ruokailuun
tavoitteet ja ruokakasvatukseen, esimerkkejä
8) Kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää Yhteinen ruokailu tarjoaa hyvän mahdollisuuden harjoitella
lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja toimimista vertaisryhmässä.
vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten Ruokailutilanteissa opitaan ruokapuhetta: miten omia ruoka
kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. kokemuksia ja -mieltymyksiä voi sanoittaa toiselle. Samalla opi-
taan kunnioittamaan toisten erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä.
Ruoka ja ruokailu liittyvät eettisesti vastuulliseen ja kestävään
toimintaan.
9) Varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa Lapsilla tulisi olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ruokailun
itseään koskeviin asioihin. käytäntöihin.
Lapsen autonomiaa kunnioitetaan ruokailutilanteissa
(esimerkiksi ruoan ottaminen itse, mahdollisuus tehdä valintoja
ruokailun aikana).
10) Toimia yhdessä lapsen ja lapsen vanhemman tai muun Lapsen tasapainoista ja myönteistä ruokasuhdetta ja ruokailun
huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kehittymistä rakennetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen Ruokakeskustelu/ruokaviestit ovat luonteva osa päivittäistä
vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. kanssakäymistä.
Ruokailuun liittyviä teemoja käsitellään osana vasu-keskustelua
huoltajien kanssa.
2.2.1 Ruokailu ja ruokakasvatus

osana toimintakulttuuria
Ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät toi- vat varhaiskasvatusyhteisön arvoja, asenteita ja
mintatavat ovat osa varhaiskasvatusyhteisön tapoja. Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suh-
toimintakulttuuria. Toimintakulttuuri raken- tautuminen lapsiin ja perheisiin luo edellytyk-
tuu muun muassa yhteisön arvoista ja periaat- siä hyvälle kasvatusyhteistyölle.
teista, työtä ohjaavien tavoitteiden tulkinnasta
sekä oppimisympäristöistä ja työtavoista. Suun- Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja toimintaa joh-
nitelmissa määritelty toimintakulttuuri ja käy- tavien henkilöiden tehtävänä on luoda edelly-
tännössä toteutuva toimintakulttuuri eivät vält- tykset kehittää ja arvioida toimintakulttuuria.
tämättä aina vastaa toisiaan. Toimintaa voivat Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja
ohjata myös sellaiset ruokaan ja syömiseen liitty- toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Joh-
vät arvot, käsitykset ja uskomukset, joista ei olla taja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä teh-
täysin tietoisia. Henkilöstön on tärkeä tiedostaa, dään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja
että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaiku- arvioidaan säännöllisesti. Kaiken kehittämisen
tuksessa ruokailu- ja muissa ruokakasvatustilan- lähtökohtana on lapsen etu.
teissa välittyy mallina lapsille, jotka omaksu-

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin periaat- mintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys
teiden mukaisesti myös ruokailuun ja ruokakas- lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikkiä
vatuksen ytimenä on oppiva yhteisö, jossa lap- edistävät toimintatavat ja oppimisympäristöt
set ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan. sopivat myös ruokakasvatukseen.
Oppivassa yhteisössä on tilaa erilaisille ruo-
kaan liittyville mielipiteille ja tunteille. Erilai- Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa ruo-
sista ruokaan ja ruokailuun liittyvistä ajattelu- kailu ja ruokakasvatus liittyvät laajaan tervey-
ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti. den ja hyvinvoinnin edistämisen, kasvatuksen,
opetuksen ja hoidon tavoitteelliseen ja toimin-
Lapsia ja henkilöstöä kannustetaan rohkeasti nalliseen kokonaisuuteen. Onnistuneen ruokai-
jakamaan ajatuksiaan ja kokeilemaan uudenlai- lun ja ruokakasvatuksen osatekijöitä on koottu
sia toimintatapoja. Leikkiin kannustavassa toi- yhteen Kuvaan 2.
AGOGISEST
PED I
OHJATTUA
TOIMIMISTA
,
LEIKKIÄ JA
ÄSTÄ
VÄ ASTA
AISTIMISTA
RIK
JA AUK
M
SÄ A TERVEYTTÄ JA
ES TÄ J TA
IS HET ILOA RUOASTA A
S Y HD
TSE VA
PU RAVI
Y
RUO ÖM
Ä
VÄ
JA RIITTÄ
KA
TEUTETTUA
TÖISESTI
ST
KE U
JA
L A P SI -
RV ÄVÄ
T
AL Ä
LIS
L ÄH
TA
TO
Kuva 2. Onnistunut ruokailu ja ruokakasvatus.

Mitä ruokakasvatus on?
Varhaiskasvatuksen ruokaruokakasvatuksen kes- ja toimintatapojen kehittymistä terveyttä edistä-

keisenä tavoitteena on edistää myönteistä suhtautu- vään suuntaan. Ravitsemuskasvatuksen yhteydessä
mista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia terveys tulisi ymmärtää laajasti fyysisenä, psyyk-
ja terveellisiä ruokatottumuksia. Ruokakasvatusta kisenä ja sosiaalisena terveytenä ja hyvinvointina.
toteutetaan niin päivittäisissä ateriahetkissä kuin Terveellisten ruokatottumusten kehittymisen lisäksi
osana varhaiskasvatuksen muuta toimintaa. on tärkeää vahvistaa esimerkiksi itsesäätelytaitoja,
myönteistä käsitystä itsestä sekä omasta ja toisten
Ruokakasvatuksen päämäärät voivat olla moninai- kehosta.
sia: ne voivat liittyä esimerkiksi ruokakulttuuriseen
osaamiseen, kestävän elämäntavan edistämiseen, Sapere-menetelmään perustuva aistilähtöinen
ruokajärjestelmän tuntemiseen tai terveyden edistä- ruokakasvatus tukee hyvin varhaiskasvatussuun-
miseen (Janhonen ym. 201514). Käytännön ruokakas- nitelmassa mainittuja ruokakasvatuksen tavoit-
vatus tukee samanaikaisesti monenlaisten tavoittei- teita. Siinä ruokaa tarkastellaan lapsilähtöisestä
den saavuttamista. Esimerkiksi erilaisiin kasviksiin näkökulmasta: ruoasta opitaan yhdessä aistimalla,
tutustuminen niitä viljelemällä, eri aistein tutkimalla tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikki-
tai ruuaksi valmistamalla voi edistää samanaikai- mällä (Ojansivu ym. 201416). Pääpaino on lasten
sesti sekä terveystavoitteita (esim. kasviksista pitä- aktiivisessa osallistumisessa, omissa aistikokemuk-
minen) että muita ruokakasvatustavoitteita (esim. sissa ja niiden ilmaisemisessa. Jokaiselle annetaan
kasvisten alkuperän tuntemus). iästä riippumatta oikeus henkilökohtaiseen koke-
miseen; ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa
Kun halutaan painottaa ruokakasvatuksen terveys- tehdä ruoasta havaintoja. Jokaisella on myös oikeus
tavoitteita, voidaan käyttää ravitsemuskasvatuk- olla kokeilematta tai maistamatta. Aistiharjoitus-
sen käsitettä15. Se on kasvatuksellista toimintaa, jonka ten lisäksi ruoka on monipuolisesti läsnä leikeissä
päämääränä on edistää yksilöiden ja yhteisöjen ruo- ja suunnitellussa toiminnassa. Matemaattisten ja
kaan liittyvien arvojen, asenteiden, tietojen, taitojen kielellisten tehtävien sekä musiikillisen, kuvallisen,
käsityöllisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun
kautta lapsi oppii käytännönläheisesti myös ruo-
14 Janhonen K, Mäkelä J ja Palojoki P. 2015. Perusopetuksen asta, ruoka-aineista, niiden alkuperästä, valmistuk-
ruokakasvatus ravintotiedosta ruokatajuun. Kirjassa Janho-
nen-Abruquah H ja Palojoki P (toim). Luova ja vastuullinen sesta ja ruokakulttuurista.
kotitalousopetus. Käsityö- ja kotitaloustieteiden julkaisu-
ja. 38. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/
10138/157591.
15 Lakka T, Talvia S, Sääkslahti A ja Haapala E. 2018. Fyysinen
aktiivisuus ja ravitsemus lasten terveyden edistämisessä – ta- 16 Ojansivu P, Sandell M, Lagström H ja Lyytikäinen A. 2014.
voitteena lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa – ruokailoa ja
ehkäisy. Kirjassa Pietilä A-M ja Terkamo-Moisio A (toim.) Nä- terveyttä lapsille. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuk-
kökulmia terveyteen ja terveyden edistämiseen. Itä-Suomen sen julkaisuja 8/2014. Turun yliopisto. https://apps.utu.fi/
yliopiston julkaisusarja. media/liite/sapere-koko.pdf

2.2.2 Lapsen varhaiskasvatus-
suunnitelma ja yksilölliset
tavoitteet
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kiksi huolen herätessä lapsen hyvinvoinnista,
jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa syömisen yksipuolisuudesta tai niukkuudesta.
olevalle lapselle (varhaiskasvatuslaki 7A § Syömisen pulmiin liittyvissä asioissa kasvatus-
580/2015) yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. henkilöstö voi konsultoida erityistyöntekijöitä
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman avulla yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa tai näi-
asetetaan yhteisiä tavoitteita ja sovitaan yhdessä den suostumuksella.
siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä kehitystä,
oppimista ja hyvinvointia edistetään suunnitel- On tärkeää, että lapsen varhaiskasvatussuunni-
mallisesti varhaiskasvatuksessa. telmassa yhdistyvät henkilöstön ja lapsen van-
hemman/huoltajan havainnot ja näkemykset
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on doku- lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä
mentti, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppi- ryhmässä toimimisesta. Lapsen ruokailuun liit-
mista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toi- tyvät asiat ovat aina myös osa lapsen varhais-
menpiteet. Suunnitelmaan kirjataan myös kasvatussuunnitelman vuosittaista tai tarpeen
lapsen ruokailuun ja syömisen kehittymiseen mukaisesti tapahtuvaa tarkistamista. Perheen on
liittyvät pedagogiset ja tarvittaessa myös kasvun tärkeää saada tieto siitä, miten lapsen ruokailu
ja oppimisen tukeen liittyvät tavoitteet, lapsen sujuu ryhmässä ja millaisia yleisiä tavoitteita
ruokailuun liittyvät yksilölliset tarpeet ja mah- lapsen syömiseen liittyy kussakin kehitysvai-
dollinen erityisruokavalio. Suunnitelmaa laadit- heessa. Vanhempia/huoltajia kiinnostaa lapsen
taessa huomioidaan myös lapsen kulttuurinen kehittyminen syömisen taidoissa ja päivittäiset
ja katsomuksellinen tausta, kuten perheen etni- onnistumisen kokemukset.
sen taustan, uskonnon tai eettisen vakaumuk-
sen mukainen ruokavalio. Suunnitelmassa voi-
daan kuvata lapsen ruokailun yleistä sujumista
ja vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä yksi-
löllisiä tarpeita (esimerkiksi ruoan rakenteeseen,
syömisen karkea- ja hienomotorisiin valmiuk-
siin, pureskelun kehittymiseen, kotona käytet-
tyyn ruokajuomaan, valikoivaan syömiseen ja
mahdollisiin muihin syömisen pulmiin liittyviä
kysymyksiä). Yhteistyön merkitys vanhempien/
huoltajien kanssa korostuu, kun suunnitellaan
ja toteutetaan lasten kehityksen ja oppimisen
tukea. Luottamuksellisessa ilmapiirissä vanhem-
pien/huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö
onnistuu myös haastavissa tilanteissa, esimer-

2.3 Ruokailu ja
ruokakasvatus muussa
varhaiskasvatuksessa
Kerhoissa ja leikkipuistoissa käyvät yleensä ne myös ruokakasvatuksellista toimintaa, esimer-
lapset, jotka eivät ole päiväkodissa tai perhepäi- kiksi kasviksiin tutustumista ja välipalan val-
vähoidossa. Siten kerhoissa annettavalla riittä- mistamista yhdessä. Kerhoissa voidaan valmis-
vän ja ravitsevan syömisen mallilla ja ruokakas- taa yhdessä lasten tai lasten ja perheiden kanssa
vatuksella voidaan edistää hyvää ravitsemusta yksinkertaisia ruokalajeja, kuten keittoja ja puu-
kattavasti kaikissa lapsiperheissä. roja, ja nauttia ruoka yhdessä.
Erilaisessa kerhotoiminnassa lapset tuovat Leikkipuistoissa voidaan tarjota myös lämmin

useimmiten omat eväät kotoa. Kerhoeväistä on ateria. Tämä on yleistä esimerkiksi kesäisin, kun
aina hyvä keskustella yhdessä vanhempien/ myös koululaiset ovat leikkipuistotoiminnassa
huoltajien kanssa ja tukea terveyttä edistäviä mukana. Ateria voi olla maksuton tai maksulli-
valintoja. Kerhotoimintaan kannattaa sisällyttää nen kunnan päätöksen mukaan.

2.4
Kansalliset
ravitsemussuositukset
ruokailun
toteuttamisessa
Varhaiskasvatuksessa ruokailun käytännön Ruokakolmiolla kuvattu monipuolinen, vaihte-
toteutus on kuntien ja osin myös päiväkotien leva ja kohtuullinen ruokavalio on paras keino
itsenäisesti päättämää ja järjestämää. Tarjotta- välttyä myös elintarvikkeiden mahdollisesti
vien aterioiden ja välipalojen suunnittelua ja sisältämien haitallisten aineiden vaikutuksilta
tarjontaa ohjaavat Valtion ravitsemusneuvotte- (esimerkiksi raskasmetallit tai ympäristösaas-
lukunnan voimassa olevat väestötason ja eri ikä- teet). Ruokasuositusten mukaisessa ruokava-
ryhmille annetut ravintoaineiden saanti- ja ruo- liossa ei ole myöskään tarvetta olla huolissaan
kasuositukset (ks. Luku 3). elintarvikkeiden valmistuksessa käytettyjen lisä-
aineiden liiallisesta saannista (ks. Tietolaatikko
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaise- Mitä ovat ruoan lisäaineet? s. 35).
mat ruokakolmio (Kuva 3) ja lautasmallit (Kuva
4) havainnollistavat terveyttä edistävän ruoka-
valion kokonaisuuden. Päivittäisten aterioiden
perustana ovat ruokakolmion alimpien tasojen
ruoka-aineet: kasvisryhmän tuotteet, peruna ja
täysjyväviljalisäkkeet, täysjyväleipä ja -puu-
rot, rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmis-
teet sekä ravintorasvat. Niiden lisäksi ateri-
oita täydennetään vaihtelevasti kolmion 4. ja
5. tasolla olevilla ruoka-aineilla (kala, siipi-
karja, kananmuna, lihavalmisteet tai punainen
liha). Kolmion huipulla olevat ns. ”sattumat”
(esim. rasvaiset maitovalmisteet, vähäkuitui-
set viljatuotteet, karkit, makeat leivonnaiset,
jäätelö, suolaiset naposteltavat, sokeroidut
juoma, makkarat) eivät kuulu päivittäin käy-
tettynä terveyttä edistävään ruokavalioon. Päi-
väkodin tasapainoiseen ja monipuoliseen ruo-
kavalioon mahtuu kuitenkin myös sattumia,
joita tarjotaan esimerkiksi perinteisten juhla-
päivien aikaan ruokaperinteitä opeteltaessa
(esimerkiksi Runebergin tortut, laskiaispullat,
piparkakut).

Kuva 3. Ruokakolmio havainnollistaa terveyttä edistävän ruokavalion. Lähde: VRN. 2016.
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille.

Terveyttä edistävä ruokavalio voidaan toteuttaa
myös erilaisina kasvisruokavalioina. Ravitse-
Lautasmalli opastaa kokoamaan
terveellisen ja ravitsemustarpeet
muksellisesti riittävä ja täysipainoinen ruokava-
lio on helpoin toteuttaa semivegetaarisena (kalaa
täyttävän aterian.
ja/tai vaaleaa lihaa sisältävä) ja lakto-ovovegetaa-
risena (maitovalmisteita ja kananmunaa sisältävä)
ruokavaliona. Vegaaniruokavalion tarjoaminen
edellyttää perusruokalistan elintarvikevalintoja
täydentäviä tuotteita, kuten kasvijuomia, sekä
omaa reseptiikkaa. Vegaaniruokavaliosta on eril- Vaikka ruokalista ja ateriat on suunniteltu täysi-
liset ohjeet s. 46. Monipuolisesti toteutetut kas- painoisiksi ja suositukset täyttäviksi, ainoastaan
visruokavaihtoehdot soveltuvat pääsääntöisesti syöty ruoka ravitsee. Lasten yksilöllistä kehi-
myös uskonnolliseen ja eettiseen vakaumukseen tystahtia syömään oppimisessa ja uusien ruoka-
pohjautuviin ruokavalioihin. aineiden hyväksymisessä on tärkeä kunnioittaa.
Lautasmalli (Kuva 4) kuvaa täysipainoista ateria-

kokonaisuutta. Se auttaa aterian suunnittelussa ja
koostamisessa. Sekä lapsen että aikuisen lautas-
mallissa aterian osat jakaantuvat samalla tavalla,
mutta luonnollisesti annoskoko on yksilöllinen.
Lautasmalli voidaan toteuttaa monella eri tavalla.
Perusperiaatteena on se, että puolet annoksesta
koostuu kasviksista (tuoreina ja/tai kypsennet-
tyinä), neljäsosa perunasta, täysjyväpastasta tai
-viljalisäkkeestä sekä toinen neljäsosa ruokala-
jista, jossa on kalaa, palkokasveja, siipikarjaa,
punaista lihaa tai munaa. Lautasmalli on suosi-
teltavaa kuvata aina kokonaisena malliateriana,
jossa mukana ovat ruokajuoma, leipä, kasvimar-
gariini ja öljy tai salaatinkastike (ks. malliaterian
käytöstä suunnittelussa ja ohjauksessa, Luku
3.2.1 s. 39).
KuvA 4. Peruslautasmalli on kaikille sama.

Annoskoko määräytyy yksilöllisen energiantarpeen mukaan.

Ohjaus, kannustaminen,
ja aikuisten hyvä esimerkki Mitä ovat ruoan lisäaineet?
vaikuttavat oleellisesti siihen,
miten lapsi kehittyy monipuoliseksi
• Lisäaineet ovat aineita, joita lisätään
ruokailijaksi. elintarvikkeisiin jotakin tarkoitusta varten,
esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyden
takaamiseksi, antamaan väriä tai makeutta tai
parantamaan rakennetta.
Edellä kuvattujen ruokasuositusten lisäksi tämä • Lisäaineiden käytössä on noudatettava EU:n
asiakirja sisältää ruoan energia- ja ravintoaine- lisäainelainsäädäntöä ihmisten terveyden ja
sisältöä koskevat suositukset keskimäärin viik- korkean kuluttajansuojatason takaamiseksi.
kotasolla varhaiskasvatuksen ruokalistasuunnit- Elintarvikkeissa saa käyttää ainoastaan EU:ssa
telua varten (Luku 3.5). Ravitsemussuositusten hyväksyttyjä lisäaineita kutakin ainetta ja
toteutuminen voidaan varmistaa noudattamalla elintarvikeryhmää koskevien edellytysten
aamiaiselle, lounaalle ja päivälliselle sekä väli- mukaisesti.
ja iltapaloille annettuja elintarvikkeiden valinta
suosituksia (liitetaulukot 2 ja 3) sekä aterian • Useimpia lisäaineita on ruoka-aineissa
osille annettuja ravitsemuslaadun vähimmäis- luonnostaan, esimerkiksi nitraattia on
vaatimuksia (Liite 4, taulukot 1–3). Kun aterian luontaisesti monissa lehtivihanneksissa ja
osakohtaiset ravitsemuslaadun vähimmäisvaa- bentsoehappoa happamissa marjoissa.
timukset toteutuvat ja ateriakokonaisuus on Esimerkiksi luonnonmustikassa on 11 ja
koottu lautasmallin mukaisesti, toteutuvat myös puolukassa 5 lisäaineena käytettävää ainetta ja
energiaravintoaineista annetut ruokalistatasoa margariinin kaikki lisäaineet ovat sellaisia, joita
koskevat suositukset. saamme myös lisäaineettomasta ravinnosta.
• Elintarvikkeiden lisäaineita on vähiten käsittele

mättömissä peruselintarvikkeissa. Näitä ovat
esimerkiksi tuore kala ja liha, kananmunat, maito,
tuoreet kasvikset, marjat ja hedelmät. Niiden
valmistuksessa lisäaineita saa käyttää hyvin
rajoitetusti, jos ollenkaan.
• Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä selviää,

sisältääkö tuote lisäaineita vai ei, ja mitä lisä
aineita on käytetty tuotteen valmistuksessa.
Lisätietoa lisäaineista ja E-mobiiliavain:

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/
tietoa-elintarvikkeista/koostumus/
elintarvikeparanteet/lisaaineet/

TERVEYTTÄ
RUoASTA

3.1 Ruokalistasuunnittelu
Hyvän ravitsemuslaadun takaavat laadukkaat talle. Samalla huomioidaan muuttuva maailma
raaka-aineet, vakioitu reseptiikka ja huolellinen ja muutokset ruokailutottumuksissa.
ruokalistasuunnittelu.
Liitteissä 2 ja 3 esitettyjä raaka-aineiden valintaa
Vastuu siitä, että ruokalista on ravitsemussuosi- ja tarjoamistiheyttä koskevia suosituksia käyte-
tusten mukainen, vaihteleva ja täysipainoinen, tään pohjana ruokalistasuunnittelussa. (Huom.
on käytännössä ruokapalvelulla. Ruokapalve- vältettävät elintarvikkeet imeväisikäisillä ja pik-
luista päättävillä ja niitä tilaavilla on kuitenkin kulapsilla, ks. Eviran elintarvikkeiden turvalli-
vastuu siitä, että ruokailun laadukkaaseen ja täy- sen käytön ohjeet).
sipainoiseen toteuttamiseen on osoitettu riittä-
vät resurssit siten, että ravitsemussuositusten Vaihteleva ja monipuolinen ruokalista edellyt-
mukaiset ravitsemuskriteerit (VRN, 2014. Terve- tää riittävän pitkää kiertoa. Viiden viikon ruo-
yttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuosituk- kalistakierto riittää takaamaan leikki-ikäisten
set, versio 4.) voivat toteutua. Laatuvaatimukset ruokavalion monipuolisuuden. Ruokalistakier-
tulee kirjata ravitsemuslaadun vähimmäisvaa- toa suunniteltaessa huomioidaan koko ruoka-
timuksina ruokapalvelusopimuksiin ja ruoka- vuosi. Sesongit, teemat ja juhlapäivät rytmittävät
palveluiden ja elintarvikehankintojen kilpai- vuotta, tarjoavat vaihtelua ja ohjaavat luonte-
lutusasiakirjoihin (ks. kilpailutus, luku 3.7.1). vasti ruoka- ja tapakulttuurin perinteisiin. Tee-
Tilaajan ja tuottajan välisessä palvelusopimuk- mat ja juhlapäivät on syytä suunnitella samalla
sessa määritellään ruokalistan sisältö ja tarkoi- kuin runkoruokalistakin, jotta päällekkäisyyk-
tuksenmukaisuus. siltä ja virheiltä listan toteutuksessa vältyttäisiin.
Teema- ja juhlapäivien aterioissa voidaan jous-
Varhaiskasvatukseen ruokalistat suunnitellaan taa ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimuksissa.
siten, että listassa on suosituksien mukaisesti
vuorotellen keittoja, pääruokakastikkeita, vuo- Suun terveyden kannalta on tärkeää, että päi-
karuokia sekä pata- ja kappaleruokia. Ruoka- vän aterioilla on tarjolla säännöllisesti pures-
listoja ja ruokalajeja sekä aterianosia vaihdel- kelua vaativaa ruokaa mm. juureksia, hedel-
laan ja uudistetaan, jotta lapset tutustuvat uusiin miä ja näkkileipää. Pureskelu kehittää lapsen
raaka-aineisiin ja ruokalajeihin. Suomalaisia, suun motoriikkaa ja tukee puheen kehitystä
omalle alueelle tyypillisiä, sesongin mukaisia sekä lisää syljen eritystä, joka puolestaan aut-
ruokalajeja kunnioitetaan ja otetaan ruokalistaa ravinnon pilkkoutumista. Lapsille tarjotaan

ksylitolituotteita, kuten pastilleja (vaihtoehtoi- Kun ruokalistan suunnittelussa ja kehittämi-
sesti purukumia tai puristeita) aterian ja välipa- sessä huomioidaan lasten kotien ruokakulttuu-
lan jälkeen. Pastillien käyttö on osoittautunut rit, voidaan löytää uusia makuelämyksiä kaikille
helpoksi toimintakäytännöksi. Ksylitolin sään- ruokailijoille. Uudet ruokalajit ja ruokailutavat
nöllinen käyttö ehkäisee hampaiden reikiinty- voivat olla yhteinen hieno kokemus, joka opet-
mistä. (Ks. ksylitolituotteet, s. 54) taa arvostamaan ruokaa ja sen moninaisuutta.
Eri ruokakulttuurien hyödyntämisessä yhteistyö
perheiden kanssa on oleellista. Ruokakulttuuris-
3.1.1 Ruokakulttuurien ten taustojen rikkaus voi olla luontevasti esillä
moninaisuus esimerkiksi etnisten ruokien teemapäivinä, viik-
koteemoina tai tapahtumina, joiden järjestämi-
Ruoka on kaikissa kulttuureissa tärkeä oman sessä perheet ovat mukana.
identiteetin ilmentäjä. Perusruoka ja sen lisäk-
keet vaihtelevat ruokakulttuurin mukaan. Lap-
sen kotona tarjotut ruoat ja syömisen rutiinit
voivat olla erilaisia verrattuna perinteistä tai
paikallista suomalaista ruokakulttuuria edus-
tavaan päiväkotiruokaan ja ruokailutapoihin.
3.2 Tarjottavat ateriat
Myös tavat ja käsitykset siitä mitä ruoka-aineita ja välipalat
missäkin iässä lapselle annetaan ja miten ruo-
kia syödään (esimerkiksi syödäänkö käsin, lau- Varhaiskasvatuksessa ja kotona tarjottavat ateriat
taselta ja ruokailuvälinein) vaihtelevat. tukevat toisiaan ja muodostavat yhdessä terveel-
lisen ja täysipainoisen kokonaisuuden. Kokoai-
Jo leikki-ikäinen lapsi seuraa muiden ikätoverei- kaisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle
densa syömistä ja haluaa samaistua ja kiinnittyä tarjotaan päivän aikana keskimäärin kolme ate-
ikäryhmäänsä ja sen tapoihin. Uudet ruoat voi- riaa, jotka kattavat noin 2/3 päivittäisestä ener-
vat olla lapsesta kiehtovia, ja halu maistaa kasvaa gian ja ravintoaineiden tarpeesta. Varhaiskasva-
lapsiryhmän tuella. Toisaalta luontainen uutuu- tuksen ruokailuaikojen ja aterioiden ajoituksessa
den pelko ja valikoiva syöminen voivat vahvis- noudatetaan säännöllistä ateriarytmiä (ks. s. 14).
tua, jos päiväkodin ruuat poikkeavat huomatta-
vasti kodin tarjonnasta. Erityistilanteissa, kuten retki-, juhla- ja teema-
päivinä lapsille turvataan ruoan riittävyys ja
On tärkeää tiedostaa, että ravinnon terveelli- varmistetaan, että erityisruokavaliota noudatta-
syyden näkökulmasta ruokavalio voidaan koos- villekin on tarjolla sopivaa syötävää. Ruoan riit-
taa monella eri tavalla ja silti yhtä hyvin. Esi- tävään määrään on syytä kiinnittää huomiota eri-
merkiksi, jos lapsen kotona syödään pelkästään tyisesti silloin, kun eväs korvaa aterian. Eväissä
kypsennettyjä kasviksia, voidaan vain tuoreissa voidaan poiketa ravitsemuslaadulle asetetuista
tuotteissa runsaasti esiintyvien ravintoaineiden vähimmäisvaatimuksista (ks. retkieväät, Liite 9).
saanti turvata tarjoamalla hedelmiä tuoreina ate-
rian lisäkkeinä ja välipaloina.

Varhaiskasvatuksen ruokalistat julkaistaan säh- Aikuinen päättää
köisesti eri viestintäkanavissa sekä päiväko- mitä ruokaa on tarjolla ja milloin
deissa näkyvällä paikalla. Näin huoltajien on – lapsi tietää itse minkä verran
helpompi sovittaa kotiruokailu varhaiskasvatuk- jaksaa syödä.
sessa tapahtuvaan ruokailuun ja huomioida mm.
ruoka-aineiden käyttötiheyteen liittyvät ohjeis-
tukset, esimerkiksi makkarasta ja leikkeleistä.
täysjyväviljalisäkkeen osuus annoksesta on noin
neljännes ja viimeinen neljännes jää palkokas-
3.2.1 Malliateria veja, kalaa, siipikarjaa, kananmunaa tai punaista
– suunnittelun ja lihaa sisältävälle ruokalajille. Keitto- tai puuro-

annos voidaan esittää vastaavasti lautasella ja
ruokakasvatuksen sen vieressä aterian osana tarjottavat kasvikset,
apuväline marjat, hedelmät ja muut lisäkkeet. Malliateri-
aan kuuluvat myös ruokajuoma, täysjyväleipä
Malliateria on ruokapalvelun apuväline ateri- ja kasvimargariini.
oiden suunnitteluun elintarvikehankinnoista
ruoan tarjoiluun saakka. Malliateriakuvat luo- Malliateria konkretisoi, että ravitseva ateriakoko-
vat ruokapalveluja kasvatushenkilöstölle naisuus sisältää aina ruokajuoman, leivän, levit-
yhteisen ymmärryksen siitä, mistä aineksista teen ja, mikäli salaattia on tarjolla, rypsi-/rapsi-/
ravitsemuksellisesti riittävä ateria koostuu. oliiviöljyn tai ravitsemuksellisesti laadukkaan
On kuitenkin huomioitava, ettei malliateria öljypohjaisen salaatinkastikkeen. Kun malliate-
ole vaatimus siitä, minkä verran lapsen tulisi rioilla esitetään pienten lasten aterioita, on huo-
syödä yhdellä aterialla. mioitava eri-ikäisten ja -kokoisten lasten ener-
giantarpeen vaihtelu. Eri-ikäisille tarkoitetuissa
Malliateria toimii myös ruokakasvatuksen apu- malliaterioissa ruokien suhteelliset osuudet säi-
välineenä sekä ruokailutilanteissa että ruokailun lyvät samoina, vaikka annoskoot muuttuvat. Lap-
ulkopuolella. Lasten kanssa voidaan malliate- sen tulisi saada itse annostella ruokansa, sillä
riakuvien pohjalta keskustella aterian sisällöstä tämä tukee syömisen itsesäätelyn kehittymistä.
ja sen raaka-aineista. Ruokakuvia voidaan kat- Lapsen syömistä säätelevät myös yksilölliset
sella esimerkiksi ruokapiirissä ennen ruokailua erot syömään oppimisessa ja makumieltymysten
ja rakentaa niistä ateriakokonaisuuksia yhdessä kehittymisessä. Ohjauksessa on tärkeää huomi-
ihmetellen, oivaltaen ja oppien. Malliateria aut- oida se, että lasten syöminen voi vaihdella huo-
taa lasta hahmottamaan myös, miten täysipai- mattavasti päivästä toiseen ja riittävää energian-
noinen lounas kootaan. saantia voidaan arvioida vain pitkällä aikavälillä.
Malliateriassa puolet lapsen annoksesta koostuu Malliateriakuvina suositellaan käytettäväksi

kasviksista, esimerkiksi raasteista, salaatista tai oman yksikön ruokalistan annoksista otettuja
pilkotuista kasviksista ja/tai lämpimästä kasvis- kuvia. Niiden esittämiseen on useita erilaisia
lisäkkeestä. Perunan, täysjyväpastan tai muun tapoja (paperiset kuvat, digikuvat, sähköinen

kuva-arkisto). Ruokakuvia voidaan tehdä myös 3.2.2 Aamiainen
lasten kanssa yhdessä. Mm. lasten omissa kuvaus-
projekteissa voidaan hyödyntää tietoja viestintä- Hyvä aamiainen sisältää aina täysjyväviljaa, tuo-
teknologiaa. Kuvia voidaan käyttää viikoittaisen reita kasviksia, hedelmiä tai marjoja, rasvatto-
ruokalistan kuvituksessa (esimerkiksi päiväkodin mia/vähärasvaisia maitotuotteita ja pehmeitä
ilmoitustaulu) tai jakaa kuvia sähköisesti. Malli rasvoja, esimerkiksi vaihdellen seuraavia:
ateriakuvat ovat myös tärkeä viesti huoltajille lap-
sille tarjottavien aterioiden koostumuksesta ja ne • kuitupitoisia ja vähemmän suolaa
kannustavat vuoropuheluun lasten ruokailusta sisältäviä puuroja ja vellejä
kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. • kuitupitoista ja vähemmän suolaa
sisältävää leipää tai leivonnaisia
(esimerkiksi rukiinen riisipiirakka)
• kasvimargariinia tai öljyä
(leivälle ja/tai puuroon)
• tuoreita juureksia ja vihanneksia
(leivälle tai kädestä syötävinä)
• marjoja tai hedelmiä
(puuron, jogurtin tai viilin kanssa
sellaisenaan tai tuoremarja-/
hedelmäsoseena tai kädestä syötävinä)
• rasvaton D-vitaminoitu maito
tai maitojuoma tai vähärasvaista
maustamatonta jogurttia tai viiliä.
Aamiaisten koostamiskriteerit ja vihjeitä toteu-

tukseen on esitetty liitteessä 3.

Aamiainen 1:
Kaurapuuro, täysjyväleipä ja kasvimargariini,
kalkkunaleikkele, juureslohkot, rasvaton maito
Aamiainen 2:
Ruishiutalepuuro, margariinisilmä, perunarieska,
hernehummus, juureslohkot, rasvaton maito
Aamiainen 3:
Täysjyväsämpylä ja kasvimargariini,
juurestahna, maustamaton jogurtti,
punaherukka-omena tuoresose,
rasvaton maito
3
Ks. viikon esimerkkiruokalista, Liite 5, s. 98–99.

3.2.3 Lounas ja päivällinen
Aterian osat tarjotaan selkeinä kokonaisuuk- • raejuusto tai muu vähärasvainen juusto,
sina. Salaatit tarjotaan pääasiassa komponent- jogurtti- ja rahkatahnat tai -kastikkeet
teina (eli kukin raaka-aine erillään) ja lämpimät tai
kasvikset mielellään erikseen, ei kastikkeisiin tai • kananmuna, kananmuna-
vuokaruokiin sekoitettuna. Kasvisten ja uusien kasvimargariinilevitteet,
ruokien menekkiä saadaan lisättyä, kun lapset kalasta itse tehdyt levitteet
otetaan mukaan valmistamaan yhdessä jokin ate- tai
rian osa. Sapere-menetelmä ja pedagoginen ruo- • vähemmän suolaa sisältävät kasvis-,
kalista17 ovat hyviä keinoja lasten ruokakasva- papu- ja siementahnat, marinoidut pavut
tuksessa. Niissä esimerkiksi ruokalistalla olevat ja linssit
raaka-aineet tehdään tutuksi lapsille antamalla sekä
heidän itse tutkia, kuoria, pilkkoa ja raastaa niitä. • hedelmät ja kotimaiset marjat sellaisenaan,
(ks. Luku 4.1). marjasurvokset, hedelmäsoseet, marja- ja
hedelmäkeitot ja tuoremarjakiisselit.
Täysipainoinen ateria sisältää päivittäin:
Varhaiskasvatuksessa tapahtuva ruokailu antaa
• lämpimän ruoan, jossa pääraaka-aineena hyvän mahdollisuuden ja mallin kasvisruokaan
on kalaa, palkokasveja, vaaleaa lihaa, totuttamiselle. Kasvisruoka tukee sekä terveyttä
kananmunaa tai punaista lihaa edistävää että ympäristövastuullista syömistä.
• tuoreen kasvis- tai hedelmälisäkkeen Lisäämällä kasvisruokia pystytään samalla
salaattina, raasteena tai paloina paremmin noudattamaan myös punaisen lihan
• rypsi-/rapsi-/oliiviöljyä sellaisenaan tai käyttömäärää koskevaa suositusta. Kasvisruokia
salaatinkastiketta suositellaan tarjottavan kaikille lapsille keski-
• pääruoasta riippuen perunaa, pastaa määrin vähintään kerran viikossa. Puuro on yksi
tai muuta täysjyväviljaa tai kasviksia kasvisruokavaihtoehto. Puuron tarjoaminen lou-
lämpimänä lisäkkeenä nasruokana on otettava huomioon päivän mui-
• rasvatonta D-vitaminoitua ruokajuomaa den aterioiden suunnittelussa (ei kahta puuro-
(maito/maitojuoma/piimä) ateriaa samana päivänä).
• vähemmän suolaa sisältävää
täysjyväleipää ja kasvimargariinia. Päivällisaikaan (ks. Taulukko 1, s. 23) läsnä ole-
ville lapsille tarjotaan päivällinen. Sen suun-
Puuro- ja kasviskeittoateriasta rakennetaan täy- nittelun, koostamisen ja sisällön periaatteet
sipainoinen täydentämällä sitä lisäkkeillä ja/tai ovat samat kuin lounaan. Ruokalistasuunnitte-
jälkiruoalla: lussa tulee huomioida tasapainoinen ja vaihte-
leva kokonaisuus, jolloin päivällinen ja lounas
täydentävät toisiaan. Vuorohoidossa tarjottavan
17 Pedagoginen ruokalista = ruokakasvatusta tukeva ruokalista.
päivällisen tulee olla yhtä vaihteleva ja moni-
ks. s. 64. puolinen ateriakokonaisuus kuin lounas.

Lounas 1:
Kalkkuna-kasviskeitto, mustikka-ruisvispipuuro + maito,
ruisleipä ja kasvimargariini, rasvaton maito
Lounas 2:
Kasvispyörykät, kermaviiliyrttikastike, keitetyt perunat,
kasvikset, näkkileipä ja kasvimargariini, rasvaton maito
Lounas 3:
Kirjolohikiusaus, punakaali-omenasalaatti,
öljy/salaatinkastike, näkkileipä ja kasvimargariini,
rasvaton maito
3
Ks. viikon esimerkkiruokalista, Liite 5, s. 98–99 .

3.2.4 Välipala 3.2.5 Iltapala
Ruokalistasuunnittelussa huomioidaan välipa- Iltapalan sisältö noudattaa aamiaisen ja välipa-
lojen monipuolisuus ja vaihtelevuus, jolloin lan koostamisen periaatteita. On tärkeätä tarkas-
päivän ateriat muodostavat toisiaan täydentä- tella päivän kokonaisuutta ja suunnitella iltapala
vän kokonaisuuden. Monipuolisen ja terveellisen mukaisesti. Yleensä iltapala on aamiaista
sen välipalan muodostavat kasvikset, hedelmät kevyempi ja yksinkertaisempi, mutta tarjottavan
ja marjat sellaisenaan tai marja-/hedelmäsalaat- iltapalan määrään ja sisältöön vaikuttaa lapsen
tina, -tuorekiisselinä tai -rahkana, kuitupitoi- nälkä/kylläisyys.
set, marjaa tai hedelmää sisältävät maltillisesti
sokeroidut täysjyväpuurot ja -leivonnaiset, lei-
vät sekä rasvattomat ja vähärasvaiset maitoval-
misteet. Lapsille tulee kehittää maistuvia, ravit-
semuslaadun vähimmäisvaatimukset täyttäviä,
monipuolisia marja-, hedelmä- ja kasvispohjai-
sia välipaloja.
Välipalojen koostamiskriteerit ja vihjeitä toteu-

tukseen on esitetty liitteessä 3.
1 3
Väli- tai iltapala 1:

Marja-myslirahka, ruisleipä ja kasvimargariini, vihanneksia

Kasvismunakas, mandariini,
täysjyväleipä ja kasvimargariini, rasvaton maito

Marja/hedelmä-piimäjuoma/smoothie,
2 täysjyväleipä ja kasvimargariini, vihanneksia
Ks. viikon esimerkkiruokalista, Liite 5, s. 98–99.

3.3 Erityisruokavaliot
ja muut erityistarpeet
3.3.1 Lapsen sairauden hoitoon
liittyvät erityisruokavaliot
Terveydellisistä syistä erityisruokavaliota nou- mioidaan ruokailujärjestelyissä ja esimerkiksi
dattavalle tai erityistarpeiselle lapselle tarjotaan ryhmissä leivottaessa. Retkiä järjestettäessä var-
varhaiskasvatuksessa sopivaa ja turvallista ruo- mistetaan, että erityisruokavaliotakin noudatta-
kaa. Erityisruokavaliot, joissa ruokavalio on osa villa on mukana riittävästi ruokaa ja diabetesta
sairauden hoitoa, edellyttävät hoitavan lääkärin sairastavalle lapselle on ylimääräistä hiilihyd-
todistusta. Pysyvää ruokavaliohoitoa edellyttä- raattipitoista juotavaa tai syötävää verensokerin
vistä sairauksista, kuten diabetes tai keliakia, tar- laskun varalta.
vitaan vain kertaluontoinen ilmoitus. Ilmoitus
tehdään kuitenkin uudelleen aina varhaiskas- Keliakiaruokavaliossa ei saa olla lainkaan veh-
vatuspaikan vaihtuessa. Kun lapsen erityisruo- nää, ohraa tai ruista. Koska gluteenipitoista viljaa
kavalion tarve on asianmukaisesti diagnosoitu, ei saa joutua yhtään keliakiaa sairastavan lapsen
ruokavalio toteutuu sairauteen liittyvien hoito- ruokaan, tulee ruoanvalmistuksessa, tarjoilussa ja
suositusten mukaisesti. Käytännön toteuttami- säilytyksessä olla erittäin huolellinen, ettei glu-
sessa apuna on tarvittaessa ravitsemusterapeutin teenipitoinen ruoka kosketa gluteenittomia ruo-
laatima yksilöllinen ohjeistus. Diabetesta sai- kia eikä käytetä samoja annosteluvälineitä kuin
rastava lapsi ei tarvitse erityisruokavaliota vaan gluteenia sisältävän ruoan annostelussa. Esimer-
hänelle sopii tavanomainen varhaiskasvatuk- kiksi gluteeniton leipä säilytetään erillään suojat-
sessa tarjottava ruoka (Liite 6). tuna ja sille tulee olla oma alusta. Lapselle vara-
taan annosmargariini tai oma margariinirasia,
Terveydellisistä syistä erityisruokavaliota nou- josta margariinia otetaan puhtaalla veitsellä.
dattavalle lapselle tarjotaan ruokaa, joka muis-
tuttaa mahdollisimman paljon muille lapsille Tavallisimmat ruoka-allergiat pikkulapsilla
tarjottavaa ruokaa, ettei lapsi erotu turhaan ryh- ovat maito-, vilja- ja kanamuna-allergiat, jotka
mässä. Erityisesti vaativien erityisruokavalioi- häviävät suurimmalla osalla ennen kouluikää.
den noudattaminen voi heikentää lapsen sosi- Mikäli lapsella on vakavia tai hengenvaaralli-
aalista elämänlaatua. Vakavia oireita ruoasta sia oireita aiheuttavia ruoka-allergioita, tarvi-
saavalle lapselle voi kehittyä ruokailon sijaan taan lääkärintodistus, joka on aina määräaikai-
ruokapelko. Ruokailutilanteessa huomio keski- nen. Vanhempien/huoltajien kanssa käydään
tetään yhdessäoloon ja iloa tuottaviin asioihin läpi ruoka-allergian aiheuttajat ja oireet sekä
eikä lapsen erilaista ruokavaliota korosteta. ruoan välttämistarkkuus kunkin ruoan koh-
dalla. Lisäksi sovitaan yksityiskohtaiset toi-
Kasvatushenkilöstön tulee sopia, miten erityis- mintatavat eri tilanteisiin: voiko lapsi annos-
ruokavaliot, erityisesti allergiat ja keliakia, huo- tella itse ruokaa linjastosta ja miten toimitaan,

jos lapsi altistuu tai saa allergiareaktion (adrena- Lisätietoa ruoka-allergioista:
liiniruiskeen käyttö, ks. Liite 7) sekä miten toimi-
https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvola
taan retkillä. On hyvä sopia myös muille päiväko-
kasikirja/tietopaketit/allergiat 
din lapsille ja heidän perheilleen tiedottamisesta,
jotta muut lapset osaavat toimia oikein yhteisissä www.allergia.fi/allergiat/lasten-ruoka-allergia
ruokailutilanteissa ja että perheiden päiväkotiin
https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elin-
mahdollisesti tuomat tarjottavat ovat turvallisia
tarvikkeista/ruoka-allergeenit/
kaikille. Kun kyseessä on vaikea tai hengenvaaral-
linen ruoka-allergia, on suositeltavaa varata lap- http://www.erimenu.fi/
selle keittiöön tai ruokavaunuun omalla nimellä
varustettu annos. Keittiö- ja kasvatushenkilökun-
nan on hyvä käydä yhdessä läpi päivittäin tarjot- 3.3.2 Muut erityistarpeet
tavat erityisruokavalioateriat. Mikäli lapsen ruo-
kavaliossa käytetään erityisvalmisteita, kuten Lapsi voi tarvita perusruokalistasta eriyte-
allergiselle sopivaa äidinmaidonkorviketta/vie- tyn ruokatarjonnan myös vakaumuksellisista
roitusvalmistetta tai kliinisiä ravintovalmisteita, (uskonnollinen, eettinen) syistä. Vakaumukseen
huoltaja toimittaa tarvittavat valmisteet keittiöön. liittyvät erityistarpeet, jotka poikkeavat merkit-
tävästi suomalaisesta valtaväestön ruokatottu-
Elintarviketietoasetuksen18 (EU N:o 1169/2011) muksia noudattavasta ruokavaliosta, huomioi-
mukaan asiakkaalle on annettava riittävä tieto daan kuntakohtaisten tai varhaiskasvatuksen
käytetyistä raaka-aineista. Keittiöllä työskente- järjestäjän linjausten mukaisesti. Monipuoli-
levällä henkilöstöllä tulee olla aina tieto kaikista sesti toteutetut kasvisruokavaihtoehdot sovel-
käytetyistä raaka-aineista ja niiden soveltuvuu- tuvat pääsääntöisesti myös vakaumukseen poh-
desta eri ruokavalioihin. Erityisesti tilanteissa, jautuviin ruokavalioihin.
joissa ruokailu tapahtuu muussa kuin omassa
vakituisessa ruokailutilassa, on oltava valmius
oikean tiedon antamiseen. Kun lapsen erityis-
Vegaaniruokavalio
ruokavalio on etukäteen kirjallisesti selvitetty Vegaaniruokavalion tarjoamisesta päätetään
ja ruoka tarjotaan nimellä varustettuna, ei ruo- kuntakohtaisten tai varhaiskasvatuksen järjes-
kailutilanteessa tarvitse olla erillistä ilmoitusta täjän linjausten mukaisesti. Syödään yhdessä
siitä, miten tuotteiden koostumusta koskevat tie- – lapsiperheiden ruokasuosituksessa (VRN,
dot on saatavissa. 2016) todetaan, että vegaaniruokavalio sopii
huolellisesti toteutettuna myös pienille lap-
Lisätietoa: ks. liitteet 6, 7 ja 8a ja 8b (Diabetes, sille ja että tämä edellyttää muun muassa
Ruoka-allergiat, Erityisruokavalioiden ilmoitta- ravintolisien ja täydennettyjen elintarvikkei-
minen) den käyttöä sekä monipuolista kasviproteii-
nivalmisteiden käyttöä. Vegaaniruokavalioita
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011
on tutkittu lapsilla niin vähän, että tutkimus-
elintarviketietojen antamisesta kuluttajille. http://eurlex.europa. perustaisia johtopäätöksiä ruokavalion vaiku-
eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32011R1169&from=fi
tuksista lasten terveyteen ja kasvuun ei voida

toistaiseksi tehdä19. Varhaiskasvatuksessa ole- kinät, mantelit ja siemenet. Proteiinin riittävän
van lapsen ruokavalion toteuttamisessa vastuu saannin lisäksi on huolehdittava aterian riit-
jakautuu sekä varhaiskasvatukselle että per- tävästä energiamäärästä. Ruokailutilanteessa
heelle. Vegaaniruokavalion laadun tulee olla lisätään kasvimargariinia leivälle ja kasviöljyä
linjassa ravitsemussuositusten kanssa. Suun- (mieluiten n-3-rasvahappoja runsaasti sisältävää
nittelussa otetaan huomioon mm. vegaaniruo- rypsi-/rapsiöljyä) salaattiin. Kasvijuomia valitta-
kavalioon tarvittavien ruoka-aineiden saatavuus essa on huomioitava, että eri juomien ravintosi-
ja lapsille sopivan, ravitsemuksellisesti laaduk- sällöt vaihtelevat suuresti (proteiinin määrä ja
kaan ateriatuotannon reseptiikka. vitamiini- ja kivennäisainetäydennykset). Suo-
siteltavimpia ovat monipuolisesti täydennetyt
Monipuolisen ja maistuvan vegaanisen ateria- (kalsium, B12-vitamiini, riboflaviini ja D-vita-
kokonaisuuden kehittäminen ja toteuttaminen miini) kasvijuomat, ei kuitenkaan riisijuoma
siten, että siinä on kasvavalle lapselle riittävästi (https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tie-
energiaa ja ravintoaineita vaatii oman suunnit- toa-vierasaineista/arseeni-ja-riisi/). Leivissä
teluprosessinsa. Aamu- ja välipalojen tulee olla ja valmisruoissa suositeltavimpia ovat sellai-
vaihtelevia ja sisältää riittävästi energiaa muo- set, joissa on käytetty jodioitua suolaa. Ateria-
dostaen täysipainoisen kokonaisuuden yhdessä kokonaisuuden suunnittelun apuvälineenä ja
lounaan kanssa. On suositeltavaa, että vegaani- ohjauksen tukena käytetään vegaanista lautas-
ruokavaliota noudattavan lapsen perhe käy ravit- mallia (Kuva 5). (Lisätietoa: Syödään yhdessä
semusterapeutin vastaanotolla saadakseen ohja- – ruokasuositukset lapsiperheille. http://urn.fi/
usta ja tukea lapsen ruokavalion suunnitteluun. URN:ISBN:978-952-302-599-8
Lapsen huoltajat vastaavat, että lapsen ruoka-
valiota täydennetään tarvittavilla ravintolisillä
(ainakin D-vitamiini, B12-vitamiini ja jodi). Ravit-
semusasiantuntijan (laillistettu ravitsemustera-
tuo siä
sej i
lins eitä ta
,
her papuja
peutti tai ravitsemustiedettä pääaineena luke-
reit
kypviksia
kas
ä
a ja
nut elintarviketieteiden tai filosofian maisteri)
ohjaus ja tuki voivat olla tarpeen myös varhais-
n
kasvatuksen ja ruokapalveluiden henkilöstölle. juureksia,
perunaa tai
Vegaaniruokavalio edellyttää, että kasvikun- viljalisäkettä
nan tuotteista valitaan ja käytetään riittävästi ja
monipuolisesti kasviproteiinin lähteitä. Ravit-
semuksellisesti täysipainoisia proteiinin läh- Kuva 5. Vegaaninen ateria koostuu kolmesta osasta:
teitä ovat täysjyvävilja, palkokasvit eli pavut, lautasella juures-, peruna- tai viljalisäke, tuoreet ja
herneet, linssit, soija eri muodoissaan (jauho, kypsennetyt kasvikset sekä palkokasvit tai muu runsaasti
proteiinia sisältävä kasvisruoka. Ateriakokonaisuuteen
rouhe, suikaleet, tofu, tempeh jne.) sekä päh-
kuuluu aina tuoreannos, öljy/öljypohjainen salaatinkastike,
leipä, vegaaninen kasvimargariini ja täydennetty
19 Schürmann S, Kersting M & Alexy U. Vegetarian diets in children: kasvijuoma ruokajuomana. Marja-, hedelmä-, pähkinä- ja
a systematic review. Eur J Nutr 2017;56:1797-1817. doi: 10.1007/
s00394-017-1416-0
manteliruoat sopivat täydentämään välipaloja.

3.3.3 Erityisruokavalioiden
ja muiden erityistarpeiden
ilmoituskäytännöt
Sairauden hoitoon liittyvät erityisruokavaliot sel- haiskasvatussuunnitelmaan. Tässä yhteydessä

vitetään aina lastenneuvolassa tai hoitavassa ter- varmistetaan myös se, että perheellä on riittä-
veydenhuollon yksikössä. Erityisruokavaliota vät ja oikeat tiedot siitä, miten erityisruokavalio
koskevista ilmoituskäytännöistä sovitaan pai- tai eriytetty ruokatarjonta toteutuu varhaiskas-
kallisesti varhaiskasvatuksen ja neuvolan kes- vatuksessa ja mistä perhe saa tarvitessaan lisä-
ken. Erityisruokavalion ilmoittamistavasta (käy- tietoa.
tössä olevat lomakkeet, vanhemman/huoltajan
ilmoitus, tarvittavat lääkärintodistukset, yksi-
lölliset ruokavalio-ohjeet) tiedotetaan vanhem-
mille/huoltajille. Ruokavalioon liittyvät tiedot ja
mahdolliset muutokset välitetään keittiölle kas-
3.4 Ruoka-aineiden valinnalla
vatushenkilöstön tai perhepäivähoidon johtajan kohti ravitsemuslaatua
kautta. Tiedonkulun selkeyttämiseksi varhaiskas-
vatuksen yksiköissä on hyvä nimetä erityisruoka- Varhaiskasvatuksessa tarjottava ruoka on täysi-
valioiden vastuuhenkilö, joka yleensä on päivä- painoista, monipuolista, maukasta ja houkutte-
kodin johtaja tai varajohtaja. Hän vastaa tiedon levaa. Samalla, kun lapsille tarjotaan valinnan
ajantasaisesta kulusta perheiden sekä kasvatus- ja vaihtoehtoja, on tärkeää, että aterioiden ravit-
ruokapalvelun henkilöstön välillä sekä varmistaa, semuslaatu perustuu ravitsemussuosituksiin.
että lapsen ruokavalio on tiedossa myös sijaisilla. Myös erityisruokavalioiden laadun tulee olla
Vastuuhenkilö ohjeistaa myös toimimisen hätä- linjassa ravitsemussuositusten kanssa.
tilanteissa. On todettu, että asiallinen ja selkeä
ilmoituskäytäntö vähentää tarpeettomia erityis- Raaka-ainevalintojen suunnittelussa otetaan
ruokavalioita. Ilmoitukset suositellaan tekemään huomioon lasten ruokavalion kehittämistä kos-
varhaiskasvatukseen ja ruokapalvelulle erityis- kevat suositukset (Taulukko 3).
ruokavalioiden ilmoituslomakkeella, joka poh-
jautuu kansalliseen allergiaohjelmaan ja tutki-
musnäyttöön (Liite 8a ja 8b).
Lapsen erityisruokavalion tai muun erityistar-

peen toteuttamisesta sovitaan yhteisessä tapaa-
misessa ennen kuin lapsi aloittaa varhaiskas-
vatuksessa. Kasvatushenkilöstön on tärkeää
keskustella perheen kanssa lapsen ruokailusta
vuosittain ja kirjata tehdyt sopimukset ja ruoka-
valioon liittyvät tavoitteet yhdessä lapsen var-

Taulukko 3. Terveyden edistäminen ruokavalinnoilla.
Lähde: VRN ja THL: Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille, 2016.
Lisää Vaihda Vähennä
Kasvikset, mukaan lukien Vähäkuituinen vilja täysjyvään Sokeri

vihannekset, juurekset,
marjat, hedelmät,
sienet
Öljy, Voi ja voipohjaiset levitteet Kookos- ja palmuöljy

pähkinät, kasvimargariineiksi tai öljyyn.
mantelit,
siemenet Runsasrasvaiset maitotuotteet
rasvattomiin tai vähärasvaisiin.
Kala Punainen liha osittain siipikarjaan. Punainen liha,

leikkeleet ja makkarat
Herneet, Eläinproteiini osittain kasviproteiiniin
pavut,
linssit
Runsassuolaiset tuotteet Suola

vähemmän suolaa sisältäviin:
leivät, juusto, leikkeleet.
Jodioimaton suola jodisuolaksi.

Kasvikset, hedelmät ja marjat annoksesta. Koura on selkeä ja aina mukana
Aterioilla tarjotaan kasviksia, marjoja ja hedel- oleva mitta, joka auttaa havainnollistamaan mää-
miä monipuolisesti ja eri muodoissa, jotta lap- rää hauskasti pienellekin lapselle. Tämä mitta
set tottuvat niiden erilaisiin makuihin ja raken- toimii aamiaisella, väli- ja iltapalalla sekä osana
teisiin. Lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen lautasmallia lounaalla ja päivällisellä. Koural-
syönnin päivittäisessä ohjauksessa hyvä apu- listen avulla voidaan ohjata lapsia yksilöllisesti
välinen on ajatus oman kourallisen kokoisesta kasvisten käytössä kohti suositeltavaa määrää.
Kuva 6. Kasviksia, hedelmiä tai marjoja kourallinen joka aterialla – annos kasvaa käden mukana.

Kasvikset tarjotaan sellaisenaan tai pilkottuina, Maitovalmisteet
raakoina raasteina, salaatteina ja/tai kypsennet- Ruokajuomaksi tarjotaan D-vitaminoitua rasva-
tyinä tai ruokien osana, leivän päällä tai sämpy- tonta maitoa/maitojuomaa ja piimää. Muut nes-
län välissä. Hedelmät tarjoillaan sellaisenaan ja temäiset maitovalmisteet ja hapanmaitovalmis-
lohkoina. Vaihtelua tarjontaan tuovat marjasur- teet ovat joko rasvattomia tai vähärasvaisia ja
vokset, hedelmäraasteet ja marja-/hedelmämai- sisältävät enintään 1 % rasvaa.
dot tai -jogurttijuomat. Vuodenajan sesongit hyö-
dynnetään ja käytetään kotimaisia vaihtoehtoja Juustoista valitaan enintään 17 % rasvaa sisäl-
mahdollisuuksien mukaan. tävät vaihtoehdot, joissa on suolaa enintään
1,2 %. Kasvisruokavaliossa proteiinin saanti
Eriväriset kasvikset, hedelmät ja marjat lisäävät voidaan turvata syömällä monipuolisesti kas-
ruoan houkuttelevuutta. Monipuolinen tarjonta viproteiinia sisältäviä ruoka-aineita ja täyden-
ja salaatin eri komponentit erikseen tarjottuna ja tämällä ruokavaliota vähärasvaisilla maitoval-
isompina sormipaloina esimerkiksi välipalojen misteilla. (ks. Liitteet 2–4).
yhteydessä lisäävät kasvisten menekkiä. Etik-
kaa ja suolaa sisältävät säilötyt kasvikset, kuten Pitkään Suomessa toiminut koulumaitojärjes-
etikkapunajuuret tai maustekurkut, eivät kuulu telmä on yhdistynyt kouluhedelmäjärjestelmään
säännöllisesti varhaiskasvatuksen ruokalistalle. (syksy 2017)20. Tämän EU-rahoitteisen koulu
jakelujärjestelmän mukaisesti päiväkodit voivat
hakea tukea rasvattoman D-vitaminoidun mai-
don ja piimän hankintaan. Koulumaitojärjestel-
Viljavalmisteet ja viljapohjaiset lisäkkeet män kohderyhmiä ovat varhaiskasvatuksessa,
Varhaiskasvatuksessa tarjotaan runsaskuituista esiopetuksessa ja koulussa olevat lapset.
ja vähemmän suolaa sisältävää leipää. (ks. Liit-
teet 2 ja 3). Näkkileivän rinnalla suositellaan tar-
jottavaksi myös pehmeitä vaihtoehtoja. Viljaval- 20 EU-koulujakelujärjestelmä. Maaseutuviraston opas: Koulumai-
misteet ovat etenkin kasvisruokavaliossa tärkeä totuki ja kouluhedelmätuki. http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lo-
makkeet/kunta-koulu-paivakoti/Documents/Koulumaitotuki/
proteiinin lähde. Koulujakelutuen%20hakuopas%202017-2018.pdf

Miksi lapsille rasvatonta maitoa?
• Rasvattoman maidon ja piimän ravintosisältö eroaa muista maitolaaduista vain rasvan määrässä.
• Rasvaton maito sisältää kaikki maidon luontaiset ravintoaineet, mm. proteiinit, jodi, kalsium, sinkki,
B2-vitamiini, B12-vitamiini ja D-vitamiini.
• Maidossa on kasvulle välttämättömiä ravintotekijöitä hyvin imeytyvässä ja luonnollisessa
muodossa.
• Kevyt- ja täysmaidon sisältämä maitorasva on lähes 70 %:sti kovaa, tyydyttynyttä tai transrasvaa.
• Mm. suomalaisessa lapsiin kohdistuneessa STRIP-tutkimuksessa osoitettiin, että rasvattoman
maidon ja kasvirasvan käyttö edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä varhaislapsuudesta lähtien.
• Maidon luontaisesti tyydyttynyt kova rasva ei ole ravitsemuksellisesti tarpeellista. Se on
ruokavaliossa pelkkä energianlähde, jolla on myös tieteellisesti osoitettu yhteys sydän- ja
verisuonisairauksiin.
Kasviöljyt, -margariinit, pähkinät ja siemenet

Kasviöljyt ja kasvimargariinit sisältävät run-
saasti pehmeää rasvaa, minkä vuoksi niitä tulee
käyttää näkyvän rasvan lähteinä. Leipärasvana
käytetään kasvimargariinia, joka sisältää vähin- ruttamattomina. Ruokasuosituksen mukaisesti
tään 60 % rasvaa. Tästä rasvasta korkeintaan sopiva käyttömäärä on noin 15 g/vuorokaudessa
30 % on tyydyttynyttä rasvaa. Salaatinkastik- kaikki ryhmän tuotteet yhteen laskettuna. Sie-
keeksi suositellaan kasviöljyä sellaisenaan tai meniä, kuten pellavan-, pinjan-, chian-, ham-
öljypohjaista kastiketta. Ruoanvalmistuksessa pun-, seesamin-, kurpitsan-, unikon- ja aurin-
käytetään kasviöljyä, juoksevaa kasviöljyvalmis- gonkukan siemeniä, voidaan tarjota vaihtelevasti
tetta tai vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasvi- ruoan kanssa tai salaattien lisänä. Imeväisikäi-
margariinia. Rypsiöljy ja sitä koostumukseltaan sille ei anneta siemeniä lainkaan. Leikki-ikäisillä
vastaava rapsiöljy sekä oliiviöljy ovat erityisen (1–6-vuotiaat) määrä on enintään 1 rkl (6–8 g)
hyviä valintoja sisältämiensä terveydelle edul- vuorokaudessa siemenlajia vaihdellen. (ks. Evi-
listen rasvahappojen ja hyvien ruoanvalmistus- ran elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet21).
ominaisuuksiensa vuoksi.
Pähkinöitä, manteleita ja siemeniä tarjotaan

21 https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elin-
suolaamattomina, sokeroimattomina tai kuor- tarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/

Mahdolliset ruoka-allergiat pähkinöille ja man- Maksamakkaran ja -pasteijan määrä on niitä käy-
teleille on otettava huomioon viestinnässä ja tettäessä laskettava osaksi lihaleikkeleiden käyt-
lasten ohjauksessa, esillepanossa, tarjoilussa ja tömääräsuosituksia. Lihaa ja lihavalmisteita tar-
tuoteinformaatiossa. jotaan vaihtelevasti, ja niiden lisäksi ja niiden
tilalla tarjotaan kalaa, siipikarjaa, kananmunaa
ja palkokasveja. Liharuokalajien rinnalla pyri-
tään tarjoamaan lämpimiä kasviksia tai kasvisli-
Palkokasvit säkkeitä. Lihatuotteista valitaan vähärasvaisia ja
Palkokasvit, kuten herne, härkäpapu, pavut, lins- vähemmän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja. Leik-
sit ja niistä valmistetut tuotteet ovat hyviä prote- keleinä suositaan ravitsemuslaadun vähimmäis-
iinin lähteitä. Kasviproteiinin lähteet ovat suosi- vaatimukset täyttäviä tuotteita. (ks. Liitteet 2 ja 3).
teltavia ja kestäviä valintoja sekä terveyden että
ympäristön kannalta. Palkokasveja suositellaan Punainen liha, makkara ja lihaleikkeleet eivät
käytettäväksi lajia vaihdellen proteiinin lähteenä kuulu päivittäin tarjottaviin tuotteisiin. Pienelle
pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain. lapselle suositeltava enimmäismäärä punaista
lihaa ja lihavalmisteita voi kasvaa energian-
tarpeen lisääntyessä kohti aikuisen suositusta.
Lihan ja lihavalmisteiden kohdalla on kuitenkin
Kala, liha ja kananmuna huomioitava tässä suosituksessa annetut käyttö-
Pääruuissa käytetään vaihdellen kalaa, broileria, tiheyssuositukset ja noudatettava elintarvikkei-
kalkkunaa, punaista lihaa22, riistaa ja maksaa23 den turvallisen käytön ohjeita25. Aikuisen suo-
ja kananmunaa. Eläinkunnan tuotteiden rasvan siteltu määrä kypsennettyä punaista lihaa on
määrään ja laatuun on syytä kiinnittää huomi- enintään 500 g viikossa (vastaa 700–750 g raaka
ota. Kalan rasva on terveydelle paras vaihtoehto. painona). Alle kouluikäisen ja esiopetusikäisen
Nahattoman broilerin ja kalkkunan rasvan laatu viikkoannos on korkeintaan puolet aikuisille
on parempi kuin naudan, sian tai lampaan lihan. suositellusta määrästä. Nämä määrät koskevat
ruokavalion kokonaisuutta mukaan lukien kotona
Makkaran ja lihaleikkeleiden, kuten kinkku-, nautitut ateriat.
nauta-, kalkkuna- ja broilerileikkeleet, -suika-
leet ja kebabliha, käyttöä ruokalajeina ja leikke-
leinä rajoitetaan (ks. makkaran turvallisen käy-
tön ohjeet24). Myös maksan ja maksamakkaran
käytöstä on annettu turvallisen käytön ohjeet23.
22 Punainen liha on naudan-, sian ja lampaan lihaa.

tarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/maksan-ja-
maksaruokien-kaytto/maksan-kaytto-alle-kouluikaisilla-lapsilla/
tarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/makkarat-na- 25 https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elin-
kit-ja-leikkeleet tarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/

Juomat Ruoka-ainevalintojen lisäksi ruokahävikin
Aterioilla tulee olla aina tarjolla raikasta vesijoh- vähentäminen on merkittävä ruoan ympäristö-
tovettä jano- ja lisäjuomaksi. Vettä tulee olla kaik- kuormitusta ehkäisevä toimenpide. Lapsia ohja-
kien saatavilla janojuomaksi koko päivän ajan. taan ottamaan ruokaa lautaselle nälän tunteen
mukaisesti. Lisäannos on keino vähentää lautas-
hävikkiä. Ruokahävikkiä ruoan valmistuksessa
voi vähentää koko yksikön yhteisellä suunni-
Ksylitolituotteet telmalla ja hyvällä tilaus- ja logistiikkajärjestel-
Ksylitolituotteita, joko pastilleja, puristeita tai mällä sekä huomioimalla retkipäivät ja suurem-
purukumia, tarjotaan aterian ja välipalan jälkeen. mat poissaolot ruoanvalmistusmäärissä. Myös
Niitä tulisi käyttää säännöllisesti päivittäin aina- ylijääneiden lounaiden myynnillä voidaan tor-
kin kolmen syömiskerran päätteeksi. Suositeltava jua hävikkiä.
päiväannos on yhteensä ≥ 5 g/päivä. Suositeltava
päivittäinen annos saadaan 6–10 ksylitolipuru-
kumista tai pastillista. Ksylitolituotteiden käyttö
tulisi varhaiskasvatuksessa tapahtua valvotusti.26
3.5 Aterioiden energia-
ja ravintosisältö
Ympäristön huomioiminen ruokavalinnoissa Varhaiskasvatuksessa tarjottavan pääaterian
Ruokavalinnoissa tulee huomioida kestävän ravintosisällön suunnittelun lähtökohtana ovat
kehityksen näkökulma. Suositusten mukainen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Terveyttä
kasvispainotteinen ruokavalio vähentää ruoan ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset
ympäristökuormitusta. Ympäristöystävällisessä (2014) ja Syödään yhdessä – ruokasuositukset
ruokavaliossa suositaan monipuolisesti koti- lapsiperheille (2016). Erityisen tärkeää on huo-
maisia satokauden vihanneksia, juureksia ja lehtia siitä, että kaikissa varhaiskasvatuksessa tar-
palkokasveja ja syödään punaista lihaa enin- jottavissa aterioissa energiaravintoaineiden osuu-
tään suositeltu määrä. Kestävää kehitystä tuke- det sekä kovan rasvan, suolan ja sokerin määrä
viin valintoihin kuuluvat myös kotimainen vilja, ovat suositusten mukaiset viikkotasolla.
viljalisäke tai peruna riisin tilalla, kala, etenkin
järvikala27, rypsiöljy, kasvimargariini ja janojuo- Koska varhaiskasvatuksessa päivien pituudet
mana vesijohtovesi. voivat vaihdella huomattavasti, tulee huolehtia
aterioiden tarkoituksenmukaisesta ajoituksesta
26 STM:n tiedote N5-63337, 2013. Päivähoitoikäisten lasten ham-
suositeltavan ateriarytmin mukaisesti (suositel-
paiden harjaus ja ksylitolin käyttö. http://stm.fi/artikkeli/-/asset_ tava ateriaväli on noin 3–4 tuntia) ja sopivasta
publisher/borstning-av-tanderna-och-anvandning-av-xylitol-hos-
barn-i-dagvardsaldern
annoskoosta.
27 Huomioitava Eviran lapsille, nuorille, hedelmällisessä iässä ole-
ville sekä raskaana oleville ja imettäville naisille antamat ohjeet
kalalajien valinnasta ja käyttötiheydestä. https://www.evira.fi/
elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintar-
vikkeiden-kayton-rajoitukset/kalan-syontisuositukset/

Energia  Varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta suunnitel-
Päivän ateriat suunnitellaan siten, että osa- taessa on syytä huomioida se, että syksyllä toi-
aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevan lap- mintakauden alussa ryhmissä vasta opetellaan
sen päivittäisestä energiantarpeesta täyttyy monia arjen toistuvia tilanteita. Lapset tottuvat
noin kolmannes ja kokoaikaisessa varhais- vähitellen syömään kodin ulkopuolella. Joku
kasvatuksessa olevan energiantarpeesta noin lapsi saattaa ikävöidä vanhempiaan suurestikin
kaksi kolmannesta. Varhaiskasvatuksessa ole- eikä silloin välttämättä ruoka maistu. Totuttau-
valle lapselle tarjotaan suositeltavan ateriaryt- tumiseen tulee varata riittävästi aikaa. Lisäksi
min mukaiset ateriat ja välipalat (ks. sivu 20). lapset kasvavat toimintavuoden aikana, mikä
On tärkeää huomioida, että lasten energiantarve vaikuttaa ruoan menekkiin. Menekkiä kasvattaa
vaihtelee huomattavasti, mikä tarkoittaa yksilöl- myös se, että ruokalistan ruoista tulee tuttuja.
lisiä annoskokoja. Suositus toteutuu vain silloin, Mikäli ryhmän toiminta sisältää paljon liikettä
kun lapsi nauttii kaikki ateriat lisäkkeineen.Viit- ja touhua, on ruoan kulutus todennäköisesti suu-
teelliset energiamäärät ruoan suunnittelun poh- rempaa.
jaksi esitetään taulukossa 4.
Tytöillä ja pojilla on suhteellisen sama energian-

tarve noin viiteen ikävuoteen asti. Energiantarve
vaihtelee päivittäin ja kausittain mm. kasvupy-
rähdysten ja aktiivisuuden mukaan. Lapsen elä-
mässä monet asiat vaikuttavat syömiseen, kuten
päivärytmi, mieliala ja terveydentila. Aterioin-
tiin on varattava riittävästi aikaa, jotta lapsella
on mahdollisuus syödä tarvettaan vastaavasti.
Taulukko 4. Varhaiskasvatuksessa tarjottavien aterioiden (kokoaikainen varhaiskasvatus, osa-aikainen varhaiskasvatus)

viitteellinen energiasisältö suunnittelua varten viikkotasolla eri ikäryhmille. (Perustana energiansaannin viitearvot lap-
sille. Lähde VRN, Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset 2014).
Ikäryhmä KOKOAIKAINEN VARHAISKASVUTUS OSA-AIKAINEN VARHAISKASVATUS

Energiaa kcal (MJ)/vrk Energiaa kcal (MJ)/vrk
2/3 päivän tarpeesta 1/3 päivän tarpeesta
6–12 kk 550 (2,3) 270 (1,1)
12–23 kk 640 (2,6) 320 (1,3)
2–5 v 800 (3,3) 400 (1,7)
Esiopetus ja koululaiset (6–9 v) 1100 (4,6) 550 (2,3)

Energiaravintoaineet tävästä ruokavaliosta saadaan paljon energiaa,
mutta vähän vitamiineja ja kivennäisaineita.
Rasvat Lapsuusajan runsaasti rasvaa ja sokeria, mutta
Rasvoista vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) tulee niukasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävä
olla tyydyttymättömiä eli ns. pehmeitä rasvoja. ravintoköyhä ruokavalio on yhteydessä lihavuu-
Tyydyttymättömät rasvat sisältävät rasvaliukoi- teen ja hammaskariekseen sekä sydän- ja veri-
sia vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja, suonisairauksien, kohonneen verenpaineen ja
joiden saanti on tärkeää mm. kasvulle ja her- eräiden syöpätautien vaaratekijöihin koko elin-
moston, sydämen ja verisuoniston terveydelle. kaaren ajan29.
Pehmeät rasvat parantavat veren rasva-arvoja
ehkäisten siten esimerkiksi sydän- ja verisuoni
sairauksia.
Makeuttaminen – sokerin käyttö
Tyydyttyneen rasvan osuuden tulee jäädä alle 10 Lisättyä sokeria voidaan käyttää vähäisessä mää-
%:iin kokonaisenergiasta (E-%). Tyydyttyneitä rin mm. happamuuden tai karvauden taittami-
rasvoja on syytä välttää, koska ne ovat haitalli- seen marjaruoissa (esimerkiksi puolukka- ja
sia mm. sydän-, aivo- ja verisuoniterveydelle. herukkaruoat), puurojen ja hapanmaitotuottei-
Rasvan suositeltavia lähteitä on kuvattu luvussa den marjalisäkkeissä sekä perinteisissä juhla-
3.4. s. 52. Olennaista ruokavalion rasvan laadun ruoissa. Välipalatuotteet valitaan Sydänmerkki
parantamisessa on se, että kovaa tyydyttynyttä -kriteerien mukaisesti (ks. Liite 3). Maidon,
rasvaa sisältäviä elintarvikkeita korvataan peh- hedelmien, marjojen ja kasvisten sisältämää
meää tyydyttymätöntä rasvaa sisältävillä28. luontaista sokeria ei tarvitse välttää.
Hiilihydraatit Proteiinit
Hiilihydraatit ovat ruokavalion pääasiallinen Proteiinin lähteinä aterioilla ovat maito/piimä,
energialähde. Niiden lähteenä suositaan runsas- muut maitovalmisteet, palkokasvit, kala, liha ja
kuituisia ja vähemmän suolaa sisältäviä elintar- kananmuna. Myös viljasta saadaan proteiinia.
vikkeita. Kasvisruokavalioissa proteiinin saanti voidaan
turvata syömällä monipuolisesti palkokasveja,
Lisätyn sokerin saannin tulee jäädä ruokavaliossa vilja- ja maitovalmisteita.
alle 10 E-%. Lapset saavat sokeria runsaasti vir-
voitusjuomista, mehuista, makeisista, sokeroi-
duista maitovalmisteista sekä kekseistä ja muista
makeista leivonnaisista. Runsaasti sokeria sisäl-
28 Lähde: Te Morenga L & Montez JM. (2017) Health effects of satu- 29 Lähde: A Scientific Statement from the American Heart
rated and trans fatty acid intake in children and adolescents: Sys- Association: Added Sugars and Cardiovascular Disease Risk in
tematic review and meta-analysis. PLoS ONE12(11): e0186672. Children. Circulation, 2016;134:00-00. http://dx.doi.org/10.1161/
PLoS https://doi.org/10.1371/journal.pone.0186672 CIR.0000000000000439

Energiaravintoaineiden suhteelliset osuudet Taulukko 5. Suositeltavat energiaravintoaineiden keski-
tarjottavissa aterioissa määräiset osuudet lapsille tarjotuissa aterioissa viikko-
tasolla.
Energiaravintoaineiden suositeltavat suhteelli-
set osuudet on esitetty taulukossa 5. Suosituk-
Ravintoaine % energiasta (E-%)
set energiaravintoaineiden osuuksista koskevat
lasten ruokavaliota kokonaisuutena eli kaikkia Rasva 30–40
Tyydyttynyt rasva alle 10
tarjottavia aterioita sekä kokoaikaisessavarhais-
kasvatuksessa (sisältäen aamiaisen, lounaan ja Proteiinit 10–15
välipalan) että osa-aikaisessa varhaiskasvatuk-
Hiilihydraatit 45–60
sessa (pääateria ja aamiainen/välipala). Ruoka-
listan suunnittelussa tarkistetaan, että ruoka- Lisätty sokeri* alle 10
listan ravintosisällön viikoittainen keskiarvo
asettuu vaihteluvälille. Rasvan määrä voi olla * Sakkaroosi, fruktoosi, tärkkelysperäiset makeuttajat (glukoosi-
pääaterioilla koko ruokavalion tasoa koskevaa siirappi, glukoosi-fruktoosisiirapit) ja muut niiden kaltaiset
sokerivalmisteet, joita käytetään sellaisenaan tai lisätään
suositusta korkeampi, kun rasvan laatu on kun- ruokaan valmistuksen yhteydessä tai lisätään ruokaan ruokailu-
nossa (tyydyttynyttä rasvaa alle 10 E-%). Peh- tilanteessa.
meän rasvan osuuden tulee olla vähintään 2/3
rasvan kokonaismäärästä. Siten turvataan kas-
vulle ja elintoiminnoille riittävä välttämättö-
mien rasvahappojen saanti.
Vertailukuvia tuotteiden
Energiaravintoaineista annetut suositukset energiasisällöstä ja lisätyn sokerin
toteutuvat, kun aterian valmistuksessa ja raaka- määrästä on Neuvokasperhe
aineiden valinnassa noudatetaan seuraavassa -aineistossa.
luvussa esitettyjä ravitsemuslaadun vähimmäis- https://neuvokasperhe.fi/materiaalit/
vaatimuksia. Yksittäiset ateriat saavat poiketa kuvamateriaalia-terveyskasvatukseen
taulukossa esitetyistä, mutta viikkotasolla tar-
kasteltuna energiaravintoaineiden keskimääräi-
set osuudet tulee toteutua.

Suolaa niukasti Varhaiskasvatuksen ruokailussa voi olla
Kiinnittämällä huomiota ateriakokonaisuuksien samassa ryhmässä alle ja yli 2-vuotiaita lapsia,
suolapitoisuuksiin, voidaan vaikuttaa lasten joten varhaiskasvatusikäisillä pyritään mah-
suolamieltymykseen ja suolan saantiin. Koska dollisimman niukkaan suolansaantiin. Käytän-
natriumia on luontaisesti lähes kaikissa elintar- nössä tämä merkitsee sitä, että pienimmille voi-
vikkeissa, terve lapsi ja aikuinen saa riittävästi daan välipalalla tarjota leivän tilalla suolatonta
natriumia ilman, että ruokaan on lisätty yhtään puuroa tai muuta suolatonta rakenteeltaan peh-
suolaa30. Aikuisten suolansaantisuositus on kor- meää syötävää.
keintaan yksi teelusikallinen (5 g) päivässä. Alle
1-vuotiaiden ruoissa ei käytetä lainkaan suolaa Suolan määrä huomioidaan aina reseptiikassa
eikä suolaa sisältäviä elintarvikkeita. Alle 2-vuo- ja ohjetta noudatetaan valmistuksessa mittaa-
tiaiden suolan saanti saa olla enintään 2 g/vrk malla käytetyn suolan määrä. Aterioiden suola
(noin 0,5 tl) ja 2–10-vuotiaiden enintään 3–4 g/ pitoisuus vähenee, kun valitaan suolattomia
vrk. Suolan saannin ja verenpaineen välillä on tai vähemmän suolaa sisältäviä raaka-aineita ja
suora yhteys. Suola rasittaa lapsen elimistöä ja ruoanvalmistuksessa käytetään niukasti ja vain
altistaa verenpaineen nousulle jo varhaislapsuu- ohjeen mukaisesti suolaa. (ks. ravitsemuslaadun
desta saakka. vähimmäisvaatimukset aterian osille Liitetaulu-
kot 4a–c).
30 Ruokasuola on natriumkloridia, joka sisältää 40 % natriumia.
Elintarvikkeen suolapitoisuus voidaan laskea kertomalla elintar-
vikkeen sisältämän natriumin määrä 2,54:llä (lainsäädännössä ja
pakkausmerkinnöissä käytetään pyöristettyä kerrointa 2,5).
Taulukko 6. Suositukset suolansaanniksi lapsen kokoaikaisen ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen aterioissa yhteensä

ikäryhmittäin (VRN, 2016).
Ikäryhmä Suolaa enintään Suolaa enintään kokoaikaisen Suolaa enintään osa-aikaisen

päivässä varhaiskasvatuksen aterioissa varhaiskasvatuksen aterioissa
yhteensä yhteensä
Imeväisikäiset Ei lisättyä suolaa Ei lisättyä suolaa Ei lisättyä suolaa
Alle 2-vuotiaat 0,5 g/MJ <1,3 g <0,7 g
2–5-vuotiaat 3–4 g/pv 2–2,6 g 1–1,3 g

Varhaiskasvatuksessa tarjottavista tarjotaan useita aterioita (aamiainen, lounas,
aterioista hyvä jodin lähde välipala, päivällinen, iltapala), joten ruokalista
Tutkimusten mukaan suomalaiset saavat liian suunnittelussa tulee huomioida päivän aterioi-
vähän jodia. Jodi on ihmisille ja eläimille vält- den kokonaisuus.
tämätön kivennäisaine, jota Suomen maape-
rässä on luontaisesti hyvin vähän. Merkittävä Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset lou-
jodin puutos voi aiheuttaa kilpirauhasen suu- naan ja päivällisen pääruoille, pääruoan peruna-
rentumisen sekä häiritä lasten kasvua ja kehi- ja viljalisäkkeille sekä muille aterian osille on
tystä. Parhaita jodin lähteitä ovat maitotuotteet, esitetty taulukkoina (Liite 4). Aterianosakohtais-
kala, kananmunat ja jodioitu suola. Ruoanval- ten vähimmäisvaatimusten ohella myös kaikki
mistuksessa käytetään lasten riittävän jodin- Sydänmerkki-kriteereiden mukaiset tuotteet ovat
saannin turvaamiseksi jodioitua suolaa. Myös sellaisenaan suositeltavia aterianosiksi, vaikka
elintarviketeollisuuden tuotteista valitaan niitä, tuotteen ravintosisältö ei vastaisi edellä maini-
joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suo- tuissa liitetaulukoissa esitettyjä lukuja. Lounaan
laa. Suosituksen mukaisessa ruokavaliossa on ja päivällisen peruna- ja viljalisäkkeet suositel-
riittävästi jodia. laan valmistettaviksi aina ilman lisättyä suolaa.
3.7 Ruokapalvelujen
tuottaminen,
ravitsemuslaatu
ja kilpailuttaminen
Varhaiskasvatuksen ruokapalvelut voidaan tuot-
3.6 Ravitsemuslaadun taa kunnan omana palveluna tai ostaa ulkopuo-
vähimmäisvaatimukset liselta ruokapalvelutuottajalta. Varhaiskasvatuk-

sen ruokapalvelut tuotetaan sekä lapsiperheille
eri aterianosille suunnatun Syödään yhdessä – ruokasuosituk-
sen lapsiperheille (VRN, 2016) että tämän var-
Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimusten poh- haiskasvatuksen ruokailusuosituksen pohjalta
jana tässä suosituksessa käytetään Terveyttä (VRN, 2018).
ruoasta – Suomalaisten ravitsemussuosituk-
sissa (2014) esitettyjä ruokapalveluiden tarjo- Ruokapalvelujen toteuttamisessa ja niiden mah-
aman ruoan kriteereitä. Jos tarjolla on päivittäin dollisessa kilpailutuksessa noudatetaan varhais-
vain yksi ateriavaihtoehto, voidaan hyväksyä kasvatuksen ruokailusuositusta kokonaisuudes-
se, että valtaosa (vähintään 80 %) aterioista on saan. Elintarvikkeiden hankinnoissa käytetään
em. kriteerien mukaisia. Varhaiskasvatuksessa tässä julkaisussa elintarvikevalinnoista annettuja

käyttösuosituksia sekä aterianosien ravitsemus- ruokailuun liittyvä ohjaus. Lisäksi kilpailut-
laadulle asetettuja vähimmäisvaatimuksia (ks. tajan tulee määritellä palveluhankinnan tavoit-
ravitsemuslaatu Luku 3.6). teet, kuvata palveluvaatimukset, palvelun sisältö
(mukaan lukien ruokakasvatusta tukevat toi-
Noudattamalla tässä asiakirjassa annettuja ravit- met, aikaresurssi ruokakasvatuksen suunnitte-
semussuosituksia lasten ruokavalion kehittämis- luun, voiko keittiöhenkilökunta tulla mukaan
linjoista (ks. Taulukko 3 Terveyden edistäminen retkille, vanhempainillat, erityisruokavalioiden
ruokavalionnoilla) ja terveyttä edistävän ruoka- toteuttaminen ruokapalvelutyön mitoituksessa),
valion koostumuksesta (ks. Luku 3) taataan kai- laatu, sen seuranta ja raportointi, vastuut sekä
kille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille täysi- osapuolten välinen yhteistyö. Erityisen tärkeitä
painoiset, riittävät ateriat ja terveyttä edistävän ruokapalveluiden kilpailutuksessa ovat ruoan
syömisen malli ja siten ravitsemuksellisesti par- ravitsemuslaatua määrittävät tekijät sekä myös
haat mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja kehi- ruokapalvelun toteutukseen ja yhteistyöhön liit-
tykseen. Samalla ehkäistään sekä ylipainon että tyvät asiat. Esimerkiksi pedagogisen ruokalis-
muun virheravitsemuksen ja yleisten kansantau- tan toteuttaminen pitää määritellä toiminnan
tiemme vaaratekijöiden syntymistä ja luodaan kuvauksissa ja varata tarvittavat resurssit. Sopi-
hyvän ravitsemuksen perusta koko elämän ajaksi. mukset ja palvelukuvaukset laaditaan aikanaan
tarjouspyyntöasiakirjojen pohjalta, siksi tarjous-
pyyntöön liitetään sopimusluonnos tai määritel-
lään keskeisimmät sopimusehdot. Huolellisesti
3.7.1 Kilpailuttaminen valmisteltu tarjouspyyntö on onnistuneen kil-
pailutuksen edellytys.
Varhaiskasvatuksen ruokapalvelun tuottajana
voi olla varhaiskasvatuksen järjestäjä, kuten Varhaiskasvatuksen ruokapalveluita hankitta-
kunta tai päiväkoti itse, tai palvelu ostetaan essa noudatetaan tässä suosituksessa esitettyjä
ruokapalveluyritykseltä, joka voi olla kunnan energia- ja ravintosisältösuosituksia (ks. Luku
omistama yhtiö tai yksityinen ruokapalveluyri- 3.5.), ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimuksia
tys. Varhaiskasvatuksen ruokailu voidaan kilpai- (ks. Liite 4) sekä suositeltavia ruoka-ainevalin-
luttaa yhtenä laajana kokonaisuutena tai osina toja (ks. Liitetaulukot 2 ja 3). Edellä mainitut
esimerkiksi asiakasryhmittäin tai toimipisteit- koskevat kaikkia varhaiskasvatuksessa tarjotta-
täin. Ruokapalvelun toteuttaja puolestaan kil- via aterioita. Tarjolla olevien aterioiden tulee
pailuttaa tarvitsemansa elintarvikkeet. Kunnan olla suosituksen mukaisia viikon periodilla tar-
itsensä kilpailuttaessa elintarvikkeet sen on nou- kasteltuna. Palvelun tuottajan on huolehdittava,
datettava hankintalakia, mutta yksityistä palve- että lapsilla ja aikuisilla on nähtävillä malliate-
luntuottajaa hankintalaki ei velvoita. ria ravitsemuksellisesti täysipainoisen ateriako-
konaisuuden koostamiseksi. Tarjouspyynnössä
Kilpailutuksessa tulee kuvata, miten toteutetaan on syytä pyytää kuvaus, miten palvelun tuottaja
lainmukainen ravitsemustarpeet täyttävä ter- toteuttaa tämän ohjauksen käytännössä.
veellinen ja tarpeellinen ravinto sekä ruokai-
lun järjestäminen tarkoituksenmukaisesti ja

Kilpailutettaessa on suositeltavaa pyytää ravitse- Ruokapalveluiden kilpailuttajan/tilaajan tulee
muslaatutekijöiden lisäksi kuvaus ympäristöön, myös seurata, että sovittu laatu ja ruoan maitta-
yhteiskuntaan ja sosiaalisiin asioihin liittyvistä vuus toteutuvat. Tarjouspyyntövaiheessa pyy-
ominaisuuksista. Näitä voivat olla mm. käytettä- detään kuvaus, miten ruokapalveluiden tuottaja
vien raaka-aineiden sesonginmukaisuus. Lisäksi seuraa ja varmistaa valintaperusteiden toteutu-
hankintoja ohjaavat kunta- ja varhaiskasvatuk- misen ja miten tilaaja niitä käytännössä seuraa.
sen järjestäjäkohtaiset strategiat ja linjanvedot. Laatua voidaan seurata keräämällä asiakaspa-
Hankinnoista vastaava huolehtii siitä, että nämä lautteet systemaattisesti ja tarkastelemalla toteu-
asiat huomioidaan. tuneita ruokalistoja ja niiden ravintosisältöä
suhteessa sovittuun sekä seuraamalla lasten ruo-
Ruokapalvelun laatutekijöitä arvioidaan mal- kailua. Lisäksi arvioidaan toiminnan tarkoituk-
liruokalistalla (suositus on viiden, enintään senmukaisuutta, ruoan mausta saatua palautetta
kuuden viikon kierto, jotta ruokalajit toistuvat ja ruoan riittävyyttä, omavalvonnan toteutu-
riittävän tiheästi lapsen ruokaoppimisen näkö- mista, poikkeamien määrää ja korjaavia toimen-
kulmasta), jonka liitteenä tulee olla kuvaukset piteitä sekä asiakasyhteistyön aktiivisuutta.
palveluntuottajan käyttämästä reseptiikasta ja
ravintosisältölaskelmista, kuvaus käytettävistä Palvelun tilaajalla tulee olla ammattitaito ja päte-
raaka-aineista ja niiden hankintakanavista sekä vyys ruokapalvelun ohjaamiseen ja laadun toteu-
teemoista ja juhlapäivien huomioimisesta. Kil- tumisen seurantaan. Ohjaus on lakisääteistä, joten
pailuttaja voi helposti todentaa lounas- ja päiväl- se velvoittaa palvelun tilaajan järjestämään asian-
lisruoan suosituksenmukaisuuden edellyttämällä mukaisen ja ammattimaisen ohjaustoiminnan ja
Sydänmerkki-kriteereiden mukaisia aterianosia sen kehittämisen (ks. Liite 1. Kilpailutusmate-
ja elintarvikkeita. Toiminnan laatua voi arvioida riaalin kuvaus).
pyytämällä selvitys henkilöstön määrästä, osaa-
misesta ja kehittämissuunnitelmasta.

ILOA RUOASTA
– RUOKAKASVATUS KÄYTÄNNÖSSÄ

Ruokakasvatuksessa ruoka ja syöminen yhdisty- jossa keskeistä on ruokailon synnyttäminen ja
vät laaja-alaisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosi- vaaliminen. Yhdessä sovittujen ruokakasvatuk-
aaliseen hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa sen tavoitteiden, toimintatapojen ja arvioinnin
ruokakasvatuksen tavoitteena on edistää myön- linjausten tulee perustua varhaiskasvatussuun-
teistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä nitelman arvoihin ja tavoitteisiin. Ruokakasva-
tukea monipuolisia ja terveyttä edistäviä ruoka- tuksessa käytettävien käsitteiden, tavoitteiden
tottumuksia. Tavoitteisiin pyritään varhaiskas- ja toimintatapojen yhteinen sanoittaminen ja
vatukseen luontaisesti soveltuvin toiminnalli- arviointiperusteiden sisäistäminen tekevät ruo-
sin keinoin. Monipuolinen ruokakasvatus näkyy kakasvatuksesta tietoista, tavoitteellista ja lin-
arjen toiminnassa, toimintakulttuurissa ja oppi- jakasta. Ruokakasvatuksen arviointiin kuuluu
misympäristöissä. keskeisenä osana reflektio, oman ja työyhtei-
sön toiminnan säännöllinen arviointi suhteessa
Tämä suositus kannustaa varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. Reflektio on välttämätöntä sekä
toimijoita toteuttamaan tietoista, systemaattista yksilön että organisaation oppimiselle.
ja tavoitteiltaan määriteltyä ruokakasvatusta,
Kansallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa esitetyt ruokakasvatuksen keskeiset tavoitteet:
• myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen

• monipuoliset ja terveyttä edistävät ruokailutottumukset
• omatoiminen ruokailu ja monipuolinen, riittävä syöminen
• ateriahetkien kiireetön ilmapiiri
• hyvien pöytätapojen ja yhdessä syömisen kulttuurin opettelu
• ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin tutustuminen
eri aistien avulla tutkimalla
• ruokasanaston kehittäminen ruuasta keskustelemalla sekä tarinoiden ja laulujen avulla.

4.1 Ruokakasvatus toteutuu
ruokailussa ja arjen Kasvatushenkilöstö syö
muussa toiminnassa yhdessä lasten kanssa esimerkkinä.
Ruokakasvatusta toteutetaan niin ruokailutilan-

teiden yhteydessä kuin sisällytettynä arjen muu-
hun toimintaan. Ruokakasvatuksessa voidaan
hyödyntää ruokailun lisäksi monipuolisesti eri- Ruokailutilanteen ja -ympäristön järjestelyillä
laisia oppimisympäristöjä, läheistä metsää, ruo- sekä sopivilla toimintatavoilla voidaan merkit-
kakauppaa tai toria, varhaiskasvatuksen omaa tävästi edistää lasten hyvinvointia ja terveellisiä
keittiötä tai digitaalisia oppimisympäristöjä. Kas- elämäntapoja. Varhaiskasvatuksen henkilöstön
vatus- ja ruokapalveluhenkilöstön yhteistyönä asenteella ja toimintatavoilla on suuri merki-
toteuttaman ruokakasvatuksen tueksi voidaan tys sille, millainen oppimistilanne ruokailusta
laatia ns. pedagoginen ruokalista31. Sen tarkoi- muodostuu lapselle. Parhaimmillaan ruokailuti-
tuksena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua lanne on miellyttävä yhteinen hetki, jolloin lapsi
erilaisiin ruoka-aineisiin ja ruoan valmistukseen voi rauhassa ruokailla, tottua uusiin makuihin
sekä tottua vähitellen erilaisiin makuihin ja ruoan ja saada makuelämyksiä yhdessä muiden lasten
koostumuksiin. ja kasvatushenkilöstön kanssa. Ruokailutilanne
on myös oppimistilanne, jossa jokainen varhais-
kasvatuksessa työskentelevä toimii roolimallina
31 Pedagoginen ruokalista julkaisussa Lasten ruokakasvatus
varhaiskasvatuksessa, s.189-196. omalla esimerkillään keskustellessaan, toimies-
http://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-29-5660-9 saan ja syödessään lasten kanssa.
Pedagoginen ruokalista
• suunnitellaan varhaiskasvatuksen tuottajan ja ruokapalvelun tuottajan yhteistyönä

• huomioi lasten iän ja kehitystason
• sisältää sellaisia ruoka-aineita, joista ainakin osaa lapsi voi itse käsitellä ja osallistua
ruoan valmistukseen esim. tekemällä salaatin, pilkkomalla kasviksia, juureksia, hedelmiä
tai valmistamalla välipalan
• totuttaa lapset toimintavuoden aikana vähitellen erilaisiin ruoka-aineisiin toistamalla niitä
säännöllisesti ruokalistassa eri tavoin
• mahdollistaa lasten osallistumisen ruokalistasuunnitteluun ja arviointiin

Varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tavoit-
teena on vahvistaa ja tukea lapsen kehonsisäis-
ten viestien (nälkä, kylläisyys) tunnistamista ja Jos ei eilen uskaltanut maistaa,
niihin pohjautuvaa syömistä (intuitiivinen syö-
niin uskaltaisiko tänään?
minen), syömisen joustavuutta ja myönteistä
asennoitumista syömiseen (ruokailo). Ruokailu-
tilanteissa tavoitellaan lapsen ruokavalion moni-
puolistumista rohkaisemalla lapsia kokeilemaan • vuodenaikajuhlissa, juhlapäivinä
uusia ruokia, erityisesti terveyttä edistäviä ruo- ja teemapäivinä tutustumalla niin
kia kuten kalaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä. suomalaiseen kuin muidenkin maiden
Kasvisten, marjojen ja hedelmien happamuus ja ruokakulttuuriin.
karvaus vaativat useita maistamiskertoja. Lap-
sentahtisen maistamisen merkitys korostuu pit- Ruokakasvatuksen apuna voidaan käyttää eri-
kään erityisruokavaliota (esim. allergiaruoka- laisia ruokakasvatusmenetelmiä, kuten aistiläh-
valio) noudattaneilla lapsilla. Heillä voi uusiin töistä ruokakasvatusta (Makukoulu/-kerho ja
makuihin ja koostumuksiin tottuminen kestää varhaiskasvatuksen Sapere-ruokakasvatus,32,33),
pidempään. Nälkä- ja kylläisyysviestien tunnis- joissa eri aistien avulla ja tutkimalla tutustutaan
taminen ohjaa annostelemaan ruokaa ruoka- ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koos-
halun mukaisesti ja opettaa vastuullisuutta ruo- tumukseen ja makuominaisuuksiin. Suunnitel-
kahävikin aiheuttajana. Varhaiskasvatuksessa mallisesta ja säännöllisesti käytetystä ruokakas-
lapset voivat oppia syömisen rytmittämistä ate- vatusmenetelmästä on monenlaista hyötyä. Sen
rioiksi ja välipaloiksi sekä syömiseen keskitty- myötä lasten päivään tulee luontevasti ruokapu-
mistä ruokailutilanteissa. hetta, kiinnostus ruokaa kohtaan voi lisääntyä,
makumieltymykset monipuolistuvat ja erityisesti
Ruokailussa toteutettavaa ruokakasvatusta täy- kasvisten menekki kasvaa. Myös erilaisiin syö-
dentää varhaiskasvatuksen muu toiminta. Ruoka mispulmiin saadaan ratkaisuja aistilähtöisillä,
kasvatusta voi toteuttaa esimerkiksi lasten osallisuutta ja omia kokemuksia hyödyn-
tävillä menetelmillä. Ruokakasvatusaktiviteetteja
• ruokapiirissä (lasten, kasvatushenkilöstön toteutettaessa on tärkeää huomioida myös erityis-
ja ruokapalveluhenkilöstön yhteiset ruokavalioita noudattavat lapset ja tarjota heille
keskustelutuokiot ruokateeman ympärillä) mahdollisuus osallistua ruoan tutkimiseen, val-
• leivonta- ja ruoanvalmistustuokioissa mistamiseen ja ruokakulttuuriin tutustumiseen
• sadonkorjuutapahtumissa järjestämällä turvallisesti yhdessä toisten kanssa.
juuresbaari
• harjoittamalla päiväkodin pihalla
pienimuotoista viljelyä (lasten omat
juuresmaat/-laarit, sankoperunat,
astiataimet, marjapensaat, hedelmäpuut)
32 Ks. www.makukoulu.fi tai https://peda.net/hankkeet/sapere
tai kasvattamalla yrttejä tai versoja
33 Sapere-ruokakasvatusraportti ja työkirja saatavilla julkaisussa:
ikkunalaudalla http://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-29-5660-9

4.2 Lasten osallisuus Osallisuuden kokemus syntyy
ruokakasvatuksessa yhteisessä toiminnassa, jossa
jokainen huomioidaan.
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, ruo-
kailu mukaan lukien, edistetään lasten osalli-
suutta kaikessa toiminnassa. Lasten ymmärrys
yhteisöstä, oikeuksista, vastuista ja valinto-
jen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta.
Keskeistä osallisuudessa on kyky ajatella itse,
ilmaista mielipiteensä ja olla aktiivinen. Osal-
lisuus vahvistuu, kun lapsi toimii toisten las- Kysy lapsilta ”Miltä ruoka
ten ja kasvatushenkilöstön kanssa ja hänet koh- maistuu, tuoksuu, tuntuu, näyttää?”
dataan sensitiivisesti ja arvostavasti, niin että
hän saa myönteisen kokemuksen kuulluksi ja
nähdyksi tulemisesta. Tämä kokemus vaikuttaa
ratkaisevasti lasten hyvinvointiin tässä ja nyt,
mutta samalla se kantaa tulevaisuuteen.
Arkisissa ruokailuhetkissä kasvatushenkilös-

tön toimintatavat ja asenteet sallivat tai estävät lisuutta lisääviin käytänteisiin ja niiden arvi-
lapsen osallisuuden toteutumisen. Henkilöstön ointiin varhaiskasvatussuunnitelman perustei-
tulee antaa lapselle mahdollisuus osallistua riip- den mukaisesti.
pumatta lapsen kyvyistä, mutta lasta tulee myös
tukea ruokailutilanteessa toimimisessa ja omien Varhaiskasvatuksen ruokailussa tavoitteeksi ase-
reaktioiden säätelyssä. Ohjaavan ja kannustavan tetaan mahdollisimman lapsilähtöinen toiminta,
tuen avulla lapsi oppii yhteisissä ruokailutilan- jossa kuuluu ”lapsen ääni” ja joka mahdollis-
teissa toimimista sekä taitoa huomioida toiset. taa lapsen ruokaan liittyvän oppimisen. Lapsi
Yksittäisten lasten toiveiden täyttymisen sijaan otetaan huomioon aktiivisena toimijana sekä
kyse on kaikkien ryhmän jäsenten näkemysten vähitellen omatoimiseksi kehittyvänä ruokaili-
huomioimisesta sekä yhteisestä neuvottelusta jana. Lasten näkemyksiä, mielipiteitä ja aloitteita
kaikkia tyydyttävän ratkaisun löytymiseksi. ruoasta ja ruokailusta arvostetaan sekä huomi-
Yhteisissä neuvotteluissa harjoitellaan kerto- oidaan tasapuolisesti. Lapsen aktiivinen osal-
maan oma mielipide, kuuntelemaan toisen mie- listuminen ja yhteinen toiminta ruoan äärellä
lipidettä, asettumaan toisen asemaan, tyytymään edistävät ennakkoluulottoman asenteen kehit-
yhteisiin ratkaisuihin sekä tekemään kompro- tymistä ruokaa kohtaan. Ruokailun suunnitte-
misseja. Osallisuuden periaatteiden mukaisesti luun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistumi-
lapsella on myös oikeus halutessaan olla osal- nen opettaa lapselle vuorovaikutustaitoja sekä
listumatta. Osallisuuden lisääminen edellyttää yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuk-
koko yhteisön sitoutumista yhteisiin, lasten osal- sen merkitystä.

Puhekuplien tekstit mukaellen Tiina Maaranen, Joensuun kaupunki/varhaiskasvatus.

Vinkkejä lasten osallisuuden vahvistamiseen ruokakasvatuksessa :
}} Lapsi valitsee ja annostelee itse ruokaansa ikätasonsa mukaisesti henkilöstön kannustaessa

häntä maistamaan.
}} Lasta kannustetaan ilmaisemaan nälän ja kylläisyyden tunteita ja niitä kunnioitetaan.
}} Seurataan ja vähennetään yhdessä ruokahävikkiä.
}} Lapsi osallistuu ikätasonsa mukaisesti ruoan valmistukseen, voitelee oman leivän, pöydän kattamiseen
ja jälkisiivoukseen.
}} Lapsi osallistuu ruokailuun liittyvien yhteisten sääntöjen laatimiseen
(esim. uuden ruoan maistaminen, ruoan jättäminen).
}} Lapselle annetaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ruoasta ja ruokailusta.
}} Lapset osallistuvat ruokalistojen arviointiin ja voivat ehdottaa listalle ruokia/suunnitella oman ruokalistan.
}} Lasten annetaan päättää syntymäpäivän viettotapa yhdessä perheiden kanssa sovittujen pelisään-
töjen mukaisesti, esimerkiksi valita oma lempilaulu, muu esitys, yhdessä tekeminen tai leikki. Lisää
vinkkejä syntymäpäivien viettoon: https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/5-vinkki%C3%A4-herkut-
tomien-syntt%C3%A4rien-viettoon-p%C3%A4iv%C3%A4kodeissa-ja-kouluissa
}} Vuodenaikajuhlien ruokatarjoilu suunnitellaan yhdessä lasten kanssa.
}} Synnytetään ruokapuhetta herättämällä lapsen tiedonhalu ruoista ja niiden alkuperästä ja ruoan
vaikutuksesta omaan kehoon.
}} Lasta pyydetään nimeämään suosikkiruokia (tässä pyritään myös muiden kuin sokeristen ruokien
nimeämiseen) sekä erottelemaan arki- ja juhlaruokia.
}} Lasta rohkaistaan kysymään kaverin mielipide ruoasta ja kertomaan hänelle myös oma mielipide.
}} Varataan riittävästi aikaa ruokailuhetkiin ja kiireettömälle keskustelulle.
}} Lasta kannustetaan toiset huomioiviin ystävällisiin ruokatapoihin sekä hyvän jakamiseen
ja mielen malttamiseen.
}} Lasta pyydetään jakamaan heille tärkeitä ruokamuistoja
(esim. syöminen retkellä, matkalla tai mummolassa).
}} Vanhempaintilaisuuksissa valmistetaan yhdessä syötävää (vanhempi/huoltaja ja lapsi).
}} Lapset vierailevat ruoan tuottajien luona, ruokakaupassa ja keittiössä mahdollisuuksien mukaan.

4.3 Kasvatus- ja
ruokapalveluhenkilöstö
ruokakasvattajina
Varhaiskasvatuksen kasvatus- ja ruokapalvelu- Siinä, missä ruokakasvatuksen päävastuu on
henkilöstöllä on keskeinen rooli lapsen ruoka- kasvatushenkilökunnalla, on ruokapalveluhen-
suhteen rakentumisessa, sillä he ovat toistuvasti kilökunnan päätehtävänä huolehtia ruoan ravit-
läsnä lapsen ruokailuissa varhaislapsuuden semuksellisesta täysipainoisuudesta ja ruokatur-
aikana Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi toi- vallisuudesta (ml. erityisruokavaliot ja hygienia).
minnallaan vaikuttaa lapsen terveyskäyttäyty- Ruokapalveluhenkilöstön tehtävänä on tukea
miseen pitkälle aikuisuuteen asti. Kasvatus- ja kasvatushenkilökuntaa onnistumaan ruokakas-
ruokapalveluhenkilöstön ruokakasvatusosaami- vatustehtävässään siten, että ateriat ovat sovi-
nen ja -taidot edellyttävät ruokakasvatuksen tee- tun sisältöisiä ja toiminta sopimuksen mukaista.
mojen sisällyttämistä ammatilliseen perus-, lisä- Lisäksi ruokapalveluhenkilöstö toimii tarvitta-
ja täydennyskoulutukseen. essa asiantuntijana varhaiskasvatuksen ateria-
palveluun liittyvissä asioissa.
Vinkkejä kasvatus - ja ruokapalveluhenkilöstön yhteistyöhön
}} Suunnitellaan yhdessä erilaisiin retkiin sopivat eväspaketit.

}} Ruokapalveluhenkilöstön edustaja voi vierailla ruokapiirissä, tuo mukaan ruoan raaka-aineita (tai kuvia),
kertoo niistä, antaa lasten tutkia ja maistaa. Keskustellaan yhdessä siitä, missä ja miten ruoka on tehty
ja kuka sen on tehnyt.
}} Voidaan yhdessä laatia ruokakasvatuksen tavoitteita tukeva pedagoginen ruokalista.
}} Suunnitellaan yhdessä ruokatoimintaa, johon lapset voivat osallistua: leipominen, välipalan valmistaminen
tai jonkin aterian osan valmistaminen ja tarjolle laittaminen.
}} Sovitaan miten lapsilta kysytään mielipiteitä ja huomioidaan lasten ajatukset ja toiveet niin tarjottavasta
ruoasta kuin ruokailutilanteesta.
}} Sovitaan yhdessä, miten järjestetään vettä tarjolle erityisesti hellepäivinä ja pitkäkestoisen tai intensiivisen
liikunnan yhteydessä. Käytetäänkö vesipulloa, kanistereita tai kannua ja miten puhtaudesta huolehditaan.
}} Sovitaan yhdessä toimintatavoista ja palautekäytännöistä.

Ruokailu on yhdessäolon hetki.
Jokaisessa yksikössä kannattaa laatia yhteiset Ruokailutilanteessa läsnä olevan, lasten kanssa
ruokailun ja ruokakasvatuksen pelisäännöt. yhdessä syövän henkilöstön ja muiden lasten
Jokainen ruokailutilanne on kasvatustilanne, esimerkki terveellisestä ja monipuolisesta syö-
jossa henkilöstö toimii omalla esimerkillään misestä muokkaavat lasten ruokavaliota tehok-
mallina lapsille. Näissä tilanteissa kasvatus- ja kaammin kuin tiukka rajoittaminen, syömään
ruokapalveluhenkilöstön omat asenteet sekä painostaminen tai ruoalla palkitseminen. Sensi-
henkilökohtainen ruokasuhde voivat värittää tiivinen vuorovaikutus (lasten kuulemisen ja las-
ammatillista suhtautumista. Varhaiskasvatuk- ten kanssa keskustelemisen taito) ja lasten vai-
sessa toteutettava ruokailu on julkista toimintaa kutusmahdollisuuksia vahvistava ohjaustyyli
ja sitä ohjaavat viralliset ohjeistukset. Henkilös- vaikuttavat ratkaisevasti ruokakasvatuksen laa-
tön tuleekin huomioida tämä ohjatessaan lasten tuun. Ne eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia
ruokailua. Ammattietiikkaan kuuluu myös lap- vaan osa ammatillista osaamista, jota voidaan ja
sen yksilöllisyyden kunnioittaminen ruokailu- tulee kehittää.
tilanteissa sekä oman ruokapuheen sovittami-
nen yksikön kasvatustavoitteiden mukaisiksi.
Lapsilla ilmeneviin syömisen pulmatilanteisiin
tulee suhtautua ymmärtävästi ja etsiä ratkaisua
yhdessä työtiimin ja tarvittaessa vanhempien/
huoltajien kanssa. Tällaisia tilanteita ovat esi-
merkiksi viivyttely ruokailutilanteessa, keskit-
tymisvaikeudet ruokailussa, kömpelyys ruo-
kailuvälineiden käytössä, ruokailussa ilmenevä
aistiyli- ja aliherkkyys tai valikoiva syöminen.

Puhekuplien tekstit mukaellen Tiina Maaranen, Joensuun kaupunki/varhaiskasvatus.

Meidän talon pelisäännöt
– apukysymyksiä yhteisten toimintatapojen linjaamiseen varhaiskasvatuksessa:
• Miten eri ruokailutilanteet hoidetaan? Miten aloitetaan ja lopetetaan?
• Miten ruoka annostellaan? Milloin lapsi voi annostella itse?
• Mitä ovat hyvät pöytätavat ja miten niitä harjoitellaan?
• Miten henkilöstö ohjaa lapsia ruokailutilanteissa? Miten lapselle puhutaan?
• Miten henkilöstö puhuu ruoasta ja omasta syömisestään?
• Miten puhutaan
lasten ruokailusta?
• Miten ja missä ruokailun
pulmista puhutaan?
Materiaaleja ruokakasvatuksen tueksi:

-- Neuvokas perhe https://neuvokasperhe.fi/
-- Makukoulu http://ruukku.org/makukoulu/
-- Makuaakkoset -diplomi http://www.makuaakkosetdiplomi.fi/
-- Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa – ruokailoa ja terveyttä lapsille
https://apps.utu.fi/media/liite/sapere-koko.pdf
-- https://peda.net/hankkeet/sapere ja www.makukoulu.fi
-- Ruokatieto https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus
-- Tack för maten http://www.marthaforbundet.fi/sv/start/projekt/tack_for_maten/
-- Syö hyvää aineistot http://syohyvaa.fi/
-- https://www.maajakotitalousnaiset.fi/teemat/ruokarohkea-salapoliisi-ja-kasvisaarteen-arvoitus
-- Leipätiedotuksen aineisto http://www.leipatiedotus.fi/materiaalit.html

4.4 Monialainen yhteistyö ja
toiminta vanhempien/
huoltajien kanssa
Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on var Lasten vanhemmat/huoltajat ovat kiinnostuneita
haiskasvatusta järjestäessään toimittava monia lasten ruokailuun liittyvistä asioista. Ruokailusta
laisessa yhteistyössä ja luotava sille tarvittavat keskustelu on luonteva osa päivittäiskontakteja ja
rakenteet (Varhaiskasvatuslaki 9 ja 11 e §). Vas -viestintää, perhetapaamisia ja vanhempaintilai
tuu yhteistyön aloittamisesta ja toteutumisesta suuksia. Ruokailusta on tärkeää puhua myöntei
sekä suunnitelmallisuudesta on varhaiskasva sessä hengessä esimerkiksi ”miten päivä meni”
tuksen järjestäjillä ja esimiehillä. He vastaavat -keskustelussa, reissuvihon viesteissä ja sähköi
myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan moni sissä viestintäkanavissa. Vanhemmat/huolta
ammatillisesti. Vaikuttavaa ruokakasvatusta teh jat toivovat kasvatushenkilöstöltä tietoa lapsen
dään yhteistyönä, jossa yhteisenä tavoitteena on kehittymisestä ruokailussa ja syömisen sujumi
varmistaa ruokailun ja ruokakasvatuksen toteut sesta aterioilla sekä tukea ja käytännöllisiä ohjeita
taminen lasten tarpeita vastaavasti, yhteisölli etenkin lapsen ruokapulmissa. Yhteistyöhön van
senä ja myönteisenä kokemuksena. Keskeisim hempien/huoltajien kanssa kuuluvat mm. ruo
mät varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanit kailukäytännöistä sopiminen sekä ruokapalvelun
lasten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tuke toteuttajasta ja toteuttamistavoista tiedottaminen.
misessa ovat vanhemmat/huoltajat, ruokapalve Yhteisistä toimintatavoista sovitaan esimerkiksi
luhenkilöstö, neuvola, koulu ja järjestöt. lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskuste
luissa tai vanhempaintilaisuuksissa osallistaen
Neuvolan laajaan nelivuotisterveystarkastukseen sekä lapsia että vanhempia/huoltajia. Varhais
sisällytetään huoltajan kirjallisella suostumuk kasvatuksessa on usean perheen lapsia, jolloin
sella varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio alle toimintayksikössä tulee huomioida henkilöstö,
kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvin lapset ja perheet käytännöistä keskusteltaessa ja
voinnista varhaiskasvatuksessa. Tämä arvio on niistä sovittaessa. Syömiseen liittyvät yhteiset lin
tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehi jaukset, kuten esimerkiksi syntymäpäivätarjoilu
tyksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tar jen käytännöt, kirjataan ylös, jotta niihin on tar
peiden varhaista tunnistamista monialaisessa vittaessa helppo palata.
yhteistyössä34. Lapsen ruokailuun liittyvä arvio
voi koskea esimerkiksi lapsen erityisruokavaliota Yhteistyö on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa,
tai ruokailuun liittyvää erityisen tuen tarvetta. kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa,
Arviointia käsitellään laajemmin luvussa 5. lapsen vaihtaessa päiväkotia tai aloittaessa esi
opetuksen. Ruokailutilanne voi vaikuttaa mer
kittävästi siihen, miten lapsi kotoutuu uuteen
34 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiske paikkaan. Kun ruokailuhetki on lapselle tur
luterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun
terveydenhuollosta (338/2011) 7 § https://www.finlex.fi/fi/laki/ vallinen ja viihtyisä, lapsi jää todennäköisem
alkup/2011/20110338 min myös mielellään varhaiskasvatuspaikkaan.

Vinkkejä yhteistyöhön VANHEMPIEN / HUOLTAJIEN kanssa
}} Suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia tapahtumia yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa.

}} Sovitaan yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa mm. maistamisesta, siitä miten ruokailussa toimitaan
ja miten ruuasta puhutaan.
}} Vanhempien/huoltajien kanssa keskustellaan ja heille avataan ruokakasvatuksen taustalla olevia arvoja
ja tavoitteita esimerkiksi vanhempaintilaisuuksissa.
}} Sovitaan yhdessä tavasta juhlia (esimerkiksi lasten merkkipäivät): voidaan sopia,
että päivänsankaria muistetaan päiväkodissa esimerkiksi leikein, kortilla tai laululla karkkitarjoilun sijaan.
}} Tiedotetaan vanhemmille/huoltajille aktiivisesti päiväkodin päivärytmistä ja ruokailukäytännöistä.
}} Pidetään viikkoruokalista esillä toimintayksikössä vanhempien/huoltajien nähtävillä sekä kunnan ja
ruokailun järjestäjän verkkosivuilla. Näin vanhemmat/huoltajat voivat seurata mitä varhaiskasvatuksessa
syödään ja huomioida sen kotiruokailussa.
}} Kutsutaan ruokapalveluhenkilöstö mukaan esittelemään toimintaansa vanhempaintilaisuuksissa.
}} Järjestetään mahdollisuuksien mukaan vanhemmille/huoltajille vuosittain tutustuminen
päiväkotiruokailuun ja -ruokaan lasten kanssa yhteisellä aamiaisella tai välipalalla.
}} Kerrotaan vanhemmille/huoltajille myös ruokapalvelun tuottajasta, kun lapsesta tehdään hoitosopimusta.
}} Kerätään vanhemmilta/huoltajilta palautetta ruokailusta ja vastataan palautteeseen.
}} Tuetaan sitä, että perheet saavat tietoa päiväkoti-ikäisen lapsen ateriarytmistä, terveyttä edistävistä
ruokavalinnoista ja apua syömisen pulmatilanteisiin.
}} Hankaluuksista lapsen ruokailussa keskustellaan silloin, kun lapsi ei ole läsnä tai käytetään viestintään
esimerkiksi reissuvihkoa tai digitaalisia viestintäkanavia.

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa hen pöytätapoja, toisten huomioimista ja rauhallista
kilöstön ystävällinen ja kannustava asenne ime keskustelua. Ruokailun aikana ja sen jälkeen voi
tyksen jatkamiseen perheiden toiveiden mukai daan keskustella ruokaan liittyvistä aistimuk
sesti on tärkeää. (Ks. imetyksestä lisätietoa sista ja muista kokemuksista.
Kansallisessa imetyksen edistämisen toiminta
ohjelmassa.35) Lapset osallistuvat aktiivisesti ikänsä ja taito
jensa mukaisesti ruokailutilanteiden järjestämi
seen esimerkiksi kattamalla ja järjestelemällä
ruokailutilaa ennen ja jälkeen ruokailun. Lap
4.5 Ruokailujärjestelyt set voivat toimia apulaisina ruokailutilanteessa.
Ruokailun jälkeen jokainen lapsi voi itse siivota
Varhaiskasvatuksen ruokailutilanteet ovat sekä ruokapaikkansa.
lapsen jaksamista ja hyvinvointia varmistavia
hoitotilanteita että varhaiskasvatussuunnitel
man toteutumista tukevia kasvatus- ja opetus
tilanteita. Ruokailutilanteissa lapset tutustuvat 4.5.1 Ruokailuympäristö
uusiin ruoka-aineisiin, oppivat makuja ja raken
teita, syömisen perustaitoja, yhdessä olemista ja Ruokailuympäristö vaikuttaa olennaisesti ruo
toimimista sekä ruuasta ja ruokakokemuksista kailun viihtyvyyteen ja lapsen ruokahaluun.
keskustelemista. Ruokailutilanteita tulee sään Ympäristöön katsotaan kuuluvaksi fyysiset
nöllisesti arvioida ja kehittää vastaamaan lasten (kuten tilat, huonekalut, äänet) ja sosiaaliset
muuttuvia tarpeita. puitteet (kuten ihmiset, vuorovaikutus, sään
nöt) ja sovitut käytännöt. Myönteiset ruokailu
Ruokailu järjestetään lasten tarpeet ja käytettä tilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo edistävät
vissä olevat tilat huomioiden. Jos mahdollista, lapsen ruokatottumusten suotuisaa kehitty
ruokailu voidaan myös porrastaa. Ennen ruo mistä. Lapsi tarvitsee rohkaisua ja myönteistä
kailutilannetta lasta autetaan valmistautumaan palautetta, sillä tavat, tottumukset, makumiel
tulevaan ruokailuun esimerkiksi kertomalla tar tymykset, arvot, asenteet ja syömiseen liittyvä
jolla olevasta ruoasta ja sen alkuperästä siten, itsetunto rakentuvat varhaisille kokemuksille.
että se herättää lapsen kiinnostuksen. Lasta ohja
taan lautasmallin mukaisen annoksen kokoami Ruokailu voidaan järjestää esimerkiksi ryhmän
sessa ja ruoan itsenäisessä annostelussa. Ruo toimintatilassa, ruokailuun erikseen varatussa
kaa opetellaan pyytämään ja siitä kiittämään tilassa (ruokasalissa) tai jossakin muussa yhtei
sekä ojentamaan toisille lapsille. Ruokailussa seen käyttöön tarkoitetussa tilassa. Ruokailu
voidaan harjoitella yhteistä keskustelua esimer voidaan järjestää myös ulkona. Yhteistiloissa
kiksi jostakin ajankohtaisesta tai lasta kiinnos järjestettävä ruokailu voidaan porrastaa toimin
tavasta aiheesta. Näin opetellaan samalla hyviä nan ja tilojen mukaan, sillä edellytyksellä, että
ruokailun ajankohta tukee lasten ateriarytmiä.
35 THL, 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma
vuosille 2018–2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1

Hyvän ruokailuympäristön tunnusmerkkejä
• Ruokailutilanne on rauhallinen ja turvallinen sekä tunnelmaltaan myönteinen ja siihen on varattu
riittävästi aikaa.
• Kalusteet ja linjasto tai tarjoiluvaunu ovat mitoitukseltaan oikean kokoiset ja malliset
ja niissä otetaan huomioon lapsen ikäkausi ja edellytykset (pöydät, tuolit, linjastot yms.).
• Mikäli ruokailutila on yhteinen koulun kanssa, alle kouluikäisten tarpeet huomioidaan ruokailun
järjestämisessä ja omatoimisuuden tukemisessa.
• Ympäristö on esteettinen ja ruokailuun innostava (kuvia esimeriksi siitä, mistä ruoka tulee).
Ruokailutila voidaan somistaa kauniiksi, käyttää taiteltuja lautasliinoja ja pöytäliinoja luomaan
hyvää tunnelmaa. Somisteissa tulee muistaa niiden helppo puhdistettavuus ja turvalliset materiaalit.
• Erityistarpeisten lasten omatoimisuutta tuetaan.
• Kasvatushenkilöstö ruokailee esimerkkinä.
• Ruoka on herkullisen näköisesti esillä (värit, asettelu).
• Ruokailutilassa on sopiva akustiikka.
• Siisteys ja puhtaanapidon vaivattomuus: lapset voivat osallistua siistimistehtäviin kuten
pöytien pyyhkimiseen.
• Tilan selkeys ja toimintaa ohjaavat struktuurit: ruokailuun liittyvillä välineillä on sovitut paikat.
Kuvia käytetään havainnollistamaan ohjeita.

Lapsen näkökulma toimivaan ruokailutilanteeseen
• Oma paikka (samana pysyvä paikka, jos mahdollista) tuo turvaa ja rauhoittaa.
• Astiat ovat hyväkuntoisia ja ruokailuvälineet lapsen käteen ja suuhun sopivia.
• Lautanen on tarpeeksi iso ja siihen saa annosteltua ruoka-aineet selkeästi
(tarvittaessa siten, etteivät ne koske toisiinsa).
• Saatavilla on tietoa tarjoiltavasta ruuasta (esimerkiksi kuvia).
• Lapsi voi osallistua ja toimia omatoimisesti taitojensa mukaan.
• Ruokien, astioiden, lautasliinojen, somisteiden ja ruokakuvien esillepano ja värikkyys
lisäävät houkuttelevuutta.
• Astioita koskevat toimintatavat ja paikat ovat kaikkien tiedossa.
• Ruokailutilanne on myönteinen ja kannustava.
• Lapsella on pöytäseuraa.
• Lapsi saa myönteistä palautetta.
• Lapsen kanssa keskustellaan päivittäin ruoasta.
Näin opitaan käsitteitä, kertomaan omia mielipiteitä
ja kuuntelemaan toisen ajatuksia.
Käsienpesu vedellä ja saippualla ennen ruokai- kistävän ja yhteisöllisen hetken kaikille ruo-
lua estää taudinaiheuttajien leviämistä. Käsien kailuun osallistuville. Henkilöstö voi yhdessä
pesu muodostuu normaaliksi osaksi ruokailua lasten kanssa luoda ruokailusta houkuttelevan,
parhaiten silloin, kun sitä varten on varattu toi- kannustavan ja terveelliset valinnat mahdollis-
miva ja hyvin sijoitettu käsienpesupaikka. Käsi- tavan oppimisympäristön. Tavoitteena on, että
huuhde ei riitä korvaamaan käsien pesua saip- lapsi oppii ymmärtämään ruoan ja yhdessäolon
pualla. merkityksen hyvinvointinsa edistäjinä ja osaa
nauttia niistä.
Rauhallisessa, siistissä, viihtyisässä ja myön-
teisessä ympäristössä ruokailuhetki tarjoaa vir-

RUOKAILUN
JA RUOKAKASVATUKSEN
SEURANTA JA ARVIOINTI

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuk- lapsiin kasvun ja kehityksen herkässä vaiheessa
sen järjestäjän tulee arvioida antamaansa var- usean vuoden ajan. Seurannan ja arvioinnin koh-
haiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen teena tulee olla ruokailun järjestämisen, toimin-
toimintansa arviointiin (Varhaiskasvatuslaki 9 tatapojen ja suositusten toteutumisen lisäksi
b (8.5.2015/580). Toiminnan arvioinnin tulee myös lapset itse. Lapsiin kohdistuvien vai-
olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Ruokai- kutusten arviointi edellyttää seuranta- ja tutki-
lun ja ruokakasvatuksen arvioinnin perusteena mustietoja. Seurattavia asioita ovat mm. lasten
on varhaiskasvatuksen ruokailusta annettu- ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti, ruokailu-
jen säädösten (Varhaiskasvatuslaki 2 b §), var- tottumusten kehittyminen, lasten omat ruokai-
haiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) lukokemukset ja -mieltymykset sekä kasvu, eri-
ja ruokailusuositusten toteutuminen. Arvioin- tyisruokavalioiden laatu ja määrä, kansantautien
tiin ja seurantaan sisältyvät myös monialaisen vaaratekijöiden esiintyminen, kuten ylipaino,
yhteistyön ja kotien kanssa tehtävän yhteistyön ja vaaratekijöiden mahdollinen kasautuminen
arviointi. Arvioinnin avulla edistetään ruokai- samoille lapsille.
lun ja ruokakasvatuksen laatua, tunnistetaan
toiminnan vahvuuksia, nostetaan esiin kehit- Kokonaisvaltainen arviointi edellyttää, että las-
tämistarpeita ja kehitetään toimintaa. Varhais- ten ruokailusta on seurantatietoa koko päivän
kasvatuksessa tapahtuvaa ruokailua seurataan ja ajalta sekä varhaiskasvatuksessa että kotona.
arvioidaan kansallisesti, kunnissa varhaiskasva- Väestötason arvioinnissa tarvitaan tietoa siitä,
tuksen järjestäjäkohtaisesti sekä paikallisesti toi- miten varhaiskasvatuksessa tapahtuva ruokailu
mintayksiköissä. Varhaiskasvatuksen järjestäjää ja ruokakasvatus kohdentuvat eri väestöryh-
koskeva varhaiskasvatuksen seuranta ja arviointi miin ja eri-ikäisiin lapsiin. Lisäksi tarvitaan tie-
kuvataan yksityiskohtaisesti varhaiskasvatus- toa siitä, miten varhaiskasvatuksessa olevien las-
suunnitelman valtakunnallisissa perusteissa36. ten ravitsemus eroaa kotona hoidettujen lasten
ravitsemuksesta. Kansallisesti varhaiskasvatus
ikäisten lasten ravitsemuksen seuranta tulee
sisällyttää pysyväksi osaksi väestön ravitse-
Kansallinen seuranta ja arviointi mus- ja terveysseurantaa. Lasten ravitsemusta
Varhaiskasvatuksessa tarjotut ateriat ja välipa- on tarpeellista käsitellä myös kuntien ja maakun-
lat sekä toteutunut ruokakasvatus vaikuttavat tien hyvinvointikertomuksissa. Näin tieto las-
ten ravitsemuksesta on mahdollista saada osaksi
36 ks. http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunni-
kuntien ja maakuntien päätöksentekoa.
telman_perusteet_2016.pdf

Kansallisen seurannan vahvistamiseksi THL:n jestäjien tulee arvioida paikallisia varhaiskas-
terveyden edistämisen TEAviisariin sekä kehit- vatussuunnitelmia sekä niiden toteutumista.
teillä olevaan kuntien palveluluokituksen (JHS- Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa tar-
palveluluokitus) hyvinvoinnin ja terveyden kennetaan varhaiskasvatuksen perusteissa kuvat-
edistämisen moduuliin tulee laatia varhaiskas- tuja seurannan ja arvioinnin periaatteita. Yksi-
vatuksen ruokailun järjestämistä kuvaavat indi- köiden arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan
kaattorit ja niille mittarit (esimerkkejä mahdol- järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen (ks.
lisista mittareista, ks. Tietolaatikko). Lisäksi Ehdotuksia valtakunnallisiksi indikaattoreiksi,
tietopohjan kehittyessä on tarpeen tarkastella Tietolaatikko s. 81).
voidaanko lasten ravitsemusta koskevaa tietoa
hyödyntää kuntien hyvinvoinnin ja terveyden Toimintayksiköissä tapahtuva itsearviointi on
edistämisen rahallisissa kannusteissa (ns. Hyte- jatkuvaa työn kehittämistä ja tilannelähtöistä
kerroin kuntien valtionosuuden lisäosassa). toiminnan parantamista. Toimintayksiköissä
sovitaan yhteistyön tavat, seuranta- ja arvioin-
Lasten ravitsemuksen edistäminen on osa laaja- timenetelmät sekä palautteen antaminen. Arvi-
alaista terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä, ointiin osallistuvat ainakin kyseisen yksikön
josta kunta on vastuussa. Maakuntien tehtävänä esimies sekä ruokapalveluja kasvatushenki-
on tarjota kunnille asiantuntijatukea tämän teh- löstöä. Yhdessä arvioidaan mm. ruokailutilan-
tävän toteuttamiseen. Käytännössä tämä voi las- teiden ilmapiiriä, lasten monipuolisen syömisen
ten ravitsemuksen kohdalla tarkoittaa esimerkiksi onnistumista, ruokalistan toimivuutta, ruokien
sitä, että ravitsemuksen asiantuntijat tukevat kun- tilaamista, lasten kanssa yhdessä syömistä (esi-
tia hyvinvointikertomustyössä, ennakkoarvioin- merkkiaterioinnin toteutumista) sekä ruokakas-
neissa, koulutusten järjestämisessä sekä valtakun- vatuksellisten toimien ja yhteisten linjausten
nallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanossa toteutumista ja saatua palautetta. Arvioinnin
ja ruokapalvelujen hankinnassa. lähtökohtana voidaan hyödyntää esimerkiksi
kansallisessa varhaiskasvatussuunnitelman
perusteissa esitettyjä ruokakasvatuksen kes-
keisiä tavoitteita (Tietolaatikko s. 63) tai hyvän
Kunta-/varhaiskasvatuksen ruokailuympäristön tunnusmerkkejä (Tietolaa-
järjestäjäkohtainen ja yksikkökohtainen tikko s. 76). Yksikkökohtaiseen (päiväkotikohtai-
seuranta ja arviointi seen) itsearviointiin soveltuu myös Makuaakko-
Kuntatasolla varhaiskasvatuksen ruokailun ja set-arviointikriteeristö, jonka avulla kasvatus- ja
ruokakasvatuksen tulee sisältyä osaksi hyvin- ruokapalveluhenkilöstö arvioivat ja kehittävät
voinnin ja terveyden edistämisen strategiaa. Nii- yhdessä lasten ruokailua ja ruokakasvatusta (ks.
den toteuttamiselle tulee asettaa selkeät tavoitteet Makuaakkoset, s. 86).
ja seurannan ja arvioinnin tulee olla osa kunnan
hyvinvointikertomusta. Varhaiskasvatuksen ruo-
kapalvelujen seurannasta ja arvioinnista sovitaan
konkreettisesti paikallisissa ja toimijakohtaisissa
palvelusopimuksissa. Varhaiskasvatuksen jär-

Ehdotuksia varhaiskasvatuksen ruokailun ja ruokakasvatuksen toteutumisen indikaattoreiksi
paikalliseen arviointiin.
Toteutumisen arviointi:
1 = ei toteudu lainkaan • 2 = toteutuu jossain määrin • 3 = toteutuu pääosin • 4 = toteutuu täysin
• Kunnassa varhaiskasvatuksen ruokapalveluissa noudatetaan kattavasti ravitsemuslaadun

vähimmäisvaatimuksia
• ruokapalvelujen kilpailutuksessa (dokumenttina kilpailutusasiakirjat)
• elintarvikehankinnoissa (dokumenttina tarjouspyynnöt)
• Ruokapalvelusopimuksessa on määritelty tarjottavat ateriakokonaisuudet, ruokailun ajoitus,
annoskoot ja tarjottavan ruoan ravitsemuslaatu sekä kirjattu ruokakasvatuksen toteuttamistavat
ja yhteistyö
• Henkilöstöä, mukaan lukien sijaiset, on perehdytetty yksikön ruokailukäytäntöihin.
• Henkilöstö on osallistunut ruokakasvatukseen liittyvään täydennyskoulutukseen.
• Ruokakasvatuksen tavoitteet ja hyvät käytännöt on kirjattu paikalliseen varhaiskasvatuksen
suunnitelmaan.
• Lapsille tarjottu ruoka on monipuolista ja herkullisen näköistä ja se on kauniisti tarjolla.
• Jokainen lapsi voi ruokailla kiireettömästi miellyttävässä ilmapiirissä,
hyviä pöytätapoja opetellen, yhdessä toisten lasten kanssa.
• Kaikkien lasten, myös erityistarpeisten lasten, omatoimista syömistä
ja uusiin makuihin tutustumista tuetaan ja ohjataan.
• Lasten kanssa keskustellaan ruokapöydässä: lapset oppivat ruokasanastoa
keskustelun, tarinoiden ja laulujen avulla.
• Lasten kanssa tutustutaan yhdessä ruokien alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen
ja makuominaisuuksiin eri aistien avulla.
• Ruokakasvatuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
• Lapsen ravitsemustarpeet ja ruokakasvatus on huomioitu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
• Kunkin lapsen erityisruokavalio on huomioitu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
• Kunkin lapsen erityistarpeet on huomioitu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
• Kasvatushenkilöstö osallistuu ruokailuun (esimerkkiruokailun toteutuminen).

Lasten omaa mielipidettä mittaavina päiväkotiruokailun kuntakohtaisina
indikaattoreina voivat olla esimerkiksi:
”Maistan rohkeasti erilaisia ruokia” ja ”Ruokahetki on kiva hetki”. Arviointi hymynaamoin.
Lähde: Tampereen kaupungin hyvinvointimatriisi.

https://www.tampere.fi/tiedostot/r/LmIVbDNi7/ravitsemuksen_hyvinvointimatriisin_taustatiedot.pdf
5.1 Tarjotun ruoan

ravitsemuslaadun
seuranta ja arviointi
Lapsille tarjotun ruoan ravitsemuslaadun seu- Tarkempi ravintosisällön seuranta edellyttää
ranta on jatkuva prosessi, jolla ruokapalve- ruokalistatasoista ravintosisältölaskentaa (seu-
lun tuottaja varmistaa, että tarjottu ruoka vas- rattavat ravintotekijät viikkotasolla ovat: ener-
taa suosituksia. Prosessi kattaa kaikki vaiheet: gia ja energiaravintoaineet (E-%), tyydyttynyt
ruokalistan ja elintarvikehankintojen suunnit- rasva (E-%), sokeri (E-%), kuitu ja suola, ks. las-
telun, tuotteistuksen, reseptiikan kehittämisen, kentaesimerkki, Liite 5). Aterioiden ravintosisäl-
ruoanvalmistuksen ja tarjoilun. Sopimusasia- lön laskenta on ruokapalvelun perusosaamista
kirjoissa on kuvattava tarkasti mitä tarkoite- ja ennen kaikkea käytännön työkalu reseptiikan
taan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen ja ateriakokonaisuuksien kehittämiseen, ei vain
mukaisella toteuttamisella. Toiminnan täsmäl- lopullisen ruokalistan yleisarviointia.
liset kuvaukset ruokalistatasolla ja aterioittain,
aterianosakohtaiset ravitsemuslaadun vähim- Jos ruokapalvelussa ei ole käytössä tuotannon-
mäisvaatimukset sekä ravintosisältölaskennat ohjauksen ohjelmaa (esimerkiksi Aivo, Aromi,
antavat mahdollisuuden seurata ravitsemussuo- Jamix), aterioiden ravitsemuslaadun itsearvi-
situsten toteutumista ja varmistaa tarjotun ruoan oinnissa käytetään vähintään aterianosakoh-
ravitsemuslaatu. Ravitsemuslaadun seuran- taisia ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimuk-
nasta tehdään suunnitelma, joka sisältää kritee- sia sekä aamiaisen ja välipalojen osalta niitä
rikuvaukset, seurantavälin ja -menetelmät sekä koskevia elintarvikkeiden käyttötiheys- ja laa-
raportointitavan ja seurantaan liittyvän yhteis- tusuosituksia. Tällöin vaatimusten täyttymisen
työn palvelun tilaajan kanssa. Myös palautekäy- seurannasta tehdään yksityiskohtainen suunni-
tännöistä ja menettelystä, jos toiminta poikkeaa telma, jonka toteuttamisessa koko henkilöstö on
sopimuksesta, on tärkeää sopia. mukana. Seurantasuunnitelmassa ravitsemus-

Lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen
on kunnassa hyvä nimetä monialainen lasten ravitsemuksen seurantaryhmä,
joka toimii yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän kanssa.
laadun omavalvonta kattaa vähintään rasvan yhteistyöpalaverit, jolloin laatua ja toteutu-

määrän, tyydyttyneen rasvan, sokeri-, suola- ja mista (palvelun laatu, aterioiden sisältö, toteu-
kuitupitoisuudet, seurantatiheyden sekä kirjaa- tuneet annoskoot ja täysipainoisuus, saadut
misen ja raportoinnin. palautteet ja korjaustoimet yms.) arvioidaan
yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa. Näissä
Hyvä käytäntö on toiminnan sisäinen auditointi/ tilanteissa on hyvä järjestää myös päiväkodin
laadun arviointikäynti esimerkiksi kerran vuo- vanhempainyhdistyksen/-ryhmän tapaaminen,
dessa. Auditointi toimii vuorovaikutteisena jotta voidaan kuulla huoltajien näkemyksiä ja
ohjauskäytäntönä, ja se edistää tasalaatuisen käsitellä yhdessä esille nousseita ravitsemusky-
ja laadukkaan, suositukset ja sopimukset täyt- symyksiä tai huoltajien huolen aiheita ja ker-
tävän päiväkotiruokailun toteutumista toimi- toa ruokasuositusten toteutumisesta lasten ruo-
alueen palvelupisteissä. Toimipistekohtaisiin kailussa.
käynteihin voidaan liittää päiväkotikohtaiset
Aterioiden ravitsemuslaadun varmistamiskeinoja
• tuotannonohjausjärjestelmien ravinnonsaannin laskentaohjelmat (Aivo, Aromi, Jamix ym.)

• tavarantoimittajien vakioruokaohjeet ja/tai omalle keittiölle räätälöidyt reseptit
(valmiit ravintoarvotiedot)
• ostopalveluna lasketetut oman keittiön vakioruokaohjeet
(esimerkiksi Sydänliiton reseptilaskentapalvelu, tavarantoimittajat, ammattikorkeakoulut)
• omien reseptien ravintosisältölaskenta tuotannonohjausjärjestelmään sisältyvän tai
Fineli-koostumustietokannan avulla
• Sydänmerkki-ateriajärjestelmän vakioruokaohjeiden avulla
https://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/ammattikeittiot/nain-sydanmerkki-saadaan-kayttoon ja
https://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/ammattilaisreseptit

5.2 Ruokahävikin seuranta 5.3 Lasten ja vanhempien/
Ruoan menekin ja ruokahävikin (keittiö-, jakelu-
huoltajien osallisuus
ja lautashävikki) seuranta on oleellinen osa tuo-
tekehitystyötä ja tilaus-toimitusjärjestelmän toi- Varhaiskasvatuksen ruokailun kehittämisessä
mivuuden arviointia. Samalla se on keskeinen tärkeintä on lapsilta itseltään, kasvatushenki-
osa ympäristökuormituksen hallintaa ja biojät- löstöltä ja vanhemmilta/huoltajilta saatu palaute
teiden määrän vähentämistä. Roskiin päätyvä ja kehittämisehdotukset. Välitön ja vuorovai-
ruoka nostaa ruokakustannuksia ja kuormittaa kutteinen palautejärjestelmä johtaa parhaiten
ympäristöä tarpeettomasti. konkreettisiin parannustoimiin. Vanhemmilta/
huoltajilta saadaan välillistä palautetta lasten
Jakelu-, tarjoilu- ja lautashävikin hallinta ja seu- kertomusten ja kokemusten sekä kasvatushen-
ranta ovat kaikkien yhteinen asia ruokapalve- kilöstön heille antamien lasten syömisen kuva-
lusta lapsiryhmiin saakka. Hävikin vähentä- usten pohjalta. Jatkuva palaute ja esiin nostetut
minen edellyttää asian tiedostamista, sovittuja ravitsemuskysymykset on tärkeää huomioida.
käytäntöjä (esimerkiksi ruokatilaukset, ruokai- Varhaiskasvatuksen ruokailuun liittyy edelleen
lijoiden läsnäoloilmoitukset) ja sopimuksista myös erilaisia uskomuksia ja oletuksiin pohjau-
kiinni pitämistä. Lapset voidaan ottaa mukaan tuvia käsityksiä. On ensiarvoisen tärkeää, että
jo pienestä pitäen lautashävikin seurantaan. Se sekä lasten että kotien antamaan palautteeseen
on osa varhaiskasvatuksen ympäristökasvatusta, reagoidaan asianmukaisesti, tarvittaessa myös
jossa lapset oppivat havainnoimaan oman toi- korjaamalla vääriä käsityksiä tai tietoja. Vanhem-
mintansa vaikutuksia ja arvostamaan ruokaa. pien huoleen lasten syömisestä pyritään etsi-
Lautasilta hävikkiin päätyvän ruokamäärän seu- mään yhdessä rakentavia, käytännön ratkaisuja.
ranta soveltuu hyvin esiopetusryhmille. Lasten
kanssa voidaan pohtia mihin ruoka joutuu, jos Lasten ja vanhempien/huoltajien osallisuuden
se ei tule syödyksi ja mitä itse voi tehdä hävi- toteutuminen on itsessään yksi tärkeä seuranta-
kin vähentämiseksi. ”Hävikkibarometri” osoit- ja arviointikohde: toteutuuko osallisuus ruo-
taa kaikille, miten hävikin vähentämisessä edis- kailun ja ruokakasvatuksen suunnittelussa ja
tytään. Ruokahävikin seuranta ja vähentäminen toteuttamisessa? Ovatko lapset ja vanhemmat/
eivät kuitenkaan saa aiheuttaa sitä, että lapsi ei huoltajat otettu mukaan laatimaan ja perustele-
saa ravitsemustarpeitaan täyttävää ja tarpeellista maan ruokaan ja ruokailuun liittyviä sääntöjä ja
ravintoa tai tarvittaessa lisäannoksia. käytäntöjä? Onko lapsilla mahdollisuus ilmaista
oma kokemuksensa ruoasta? Pääsevätkö lapset
tutustumaan ruokaan monipuolisesti myös ruo-
kailun ulkopuolella sekä osallistumaan sään-
nöllisesti ruokailutilanteen valmisteluun, ruoan
annosteluun ja jälkisiivoukseen? Onko vanhem-
milla/huoltajilla mahdollisuus ruokailla vuosit-
tain yhdessä lasten kanssa päiväkodissa?

Lasten osallistamisen ja kuulemisen keinoja:
• lasten mielipiteen kysyminen päivän ruoasta ”hymynaamoin” tai ”peukuttamalla”

• mieliruokakyselyt (malliateriakuvien avulla)
• lasten omat ruoka-/makuraadit ruokalistan uusista ruokalajeista ja välipalatuotteista
• pikkukeittiöiden kokkausteemat: ruokalistan mukaisen ruokalajin tai aterian valmistaminen yhdessä
lasten kanssa ruokapalvelusta tilattuja raaka-aineita käyttäen (esimerkiksi kasvissosekeitto
ja pannukakku, marjasurvos). Lopputuote arvioidaan yhdessä kaikkia aisteja käyttäen.
5.3.1. Lasten oma mielipide ruoasta

– lasten osallisuuden
lisäämisen keinoja
Välitön päivittäispalaute lasten ruokailusta ja eri tuvat vähitellen uusiin ruokiin ja mahdollisesti
ruokien menekistä on ruokapalvelulle oleellista ei-maistuvasta ruoasta aiheutuva hävikki vähe-
tietoa ruokatarjonnan ja ruokalistan kehittämi- nee. Aistilähtöisen ruokakasvatuksen harjoit-
seen. Lasten omakohtaista palautetta voidaan teita voidaan käyttää myös lapsiryhmän miel-
kerätä hymynaama-arvioinnilla jo pienimmil- tymysten selvittämiseen ja lapsille tarjottavien
täkin. Isommat lapset osallistuvat mielellään ruokien kehittämiseen (mm. tutustumalla lasten
ruoka-/makuraateihin. Ruokapalvelu saa arvo- kanssa etukäteen salaattipöydän tuotteisiin). Esi-
kasta tietoa uusien ruokien hyväksyttävyydestä, merkiksi yksikön pikkukeittiössä voidaan pien-
kun lapsille tarjotaan päivän ruokalistan mukai- ryhmissä tutustua ruokalistan tarjontaan val-
sen ruoan rinnalla uusia tuotteita maisteltavaksi. mistamalla itse ateria tai aterian osa ja arvioida
Samalla ruokatarjonta monipuolistuu, lapset tot- lopputuotteita syömällä yhdessä.

Lasten ruokailu 5.4 Arvioinnin työkaluja
ja ruokakasvatus on
varhaiskasvatuksen asiakasraadin
vuosittainen teema.
5.3.2. Vanhempien/huoltajien 5.4.1 Makuaakkoset-diplomi

osallisuus – itsearvioinnin- ja
toiminnan kehittämisen
Vanhemmat ovat lastensa ruokailun näkökul- työkalu
masta sekä kuntalaisen että palvelun hyödynsaa-
jan roolissa. Keskeinen mittari yhteistyön onnis- Makuaakkoset-diplomi®37 on päiväkodille myön-
tumisessa on vanhempien/huoltajien osallisuus. nettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuk-
Vanhempien/huoltajien palautetta ja käsityksiä sellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruo-
lastensa syömisestä voidaan kerätä päivittäis- kailun edistämisestä. Diplomi on itsearviointi- ja
keskustelujen lisäksi kyselyin, osana varhais- kehittämistyökalu, jonka tavoitteena on tukea sää-
kasvatuksen avointa palautejärjestelmää, sähköi- dösten, suositusten ja hyvien käytäntöjen mukai-
sen alustan kautta sekä vanhempainilloissa ja sen päiväkotiruokailun toteutumista.
vanhempainyhdistyksen/-toimikunnan kautta.
Hyväksi havaittu käytäntö on lasten ruokailua ja Diplomin haku kannustaa päiväkoteja edistä-
ruokakasvatusta koskevalla teemalla järjestetty mään varhaiskasvatuksen ruokailua ja ruoka-
asiakasraati esimerkiksi vuosittain. Erityisruoka- kasvatusta, moniammatillista yhteistyötä sekä
valioiden tarkoituksenmukaisen toteuttamisen ravitsemussuositusten mukaisen ruokailun
kannalta on tärkeää, että vanhemmat/huoltajat toteutumista. Diplomi perustuu 45 ruokailun
antavat suoraa palautetta aktiivisesti ja toisaalta ja ruokakasvatuksen arviointikriteeriin, joiden
saavat asiallista tietoa erityisruokavalioiden toteutumista päiväkodin edustajat tarkastelevat
toteuttamisesta ja niiden mahdollisista rajoituk- yhdessä ruokapalveluntuottajan kanssa. Dip-
sista. Kotien palautetta on tärkeää kerätä myös lomi myönnetään, jos kriteeristön hyvistä käy-
muusta varhaiskasvatuksesta, esimerkiksi ker- tännöistä toteutuu 85 prosenttia.
hotoiminnassa tapahtuvasta ruokailusta, välipa-
lakäytännöistä ja ruokakasvatuksesta.
37 Makuaakkoset-päiväkotiruokailudiplomi – itsearvioinnin työka-

lu varhaiskasvatukseen ruokailun ja ruokakasvatuksen toteutta-
miseen http://www.makuaakkosetdiplomi.fi/, http://www.ruoka-
diplomit.fi/.

Makuaakkoset-diplomia® voivat hakea kaikki taan antaa raamit ammattikeittiöille terveellisten
yksityiset ja kunnalliset päiväkodit yhteistyössä ateriakokonaisuuksien valmistamiseen. Lisäksi
päiväkotiruokailusta vastaavan ruokapalvelun- se helpottaa asiakasviestintää varmistamalla,
tuottajan kanssa. Diplomi myönnetään päiväko- että asiakkaan on mahdollisuus valita terveelli-
deille yksikkökohtaisesti. Diplomin hakemisen nen ateriakokonaisuus helposti ja nopeasti.
voi aloittaa milloin vain, ja mahdolliset kehitys-
toimenpiteet voi tehdä diplomin hakuproses- Sydänmerkki-ateriajärjestelmässä on jokaiselle
sin aikana. Makuaakkoset-diplomia® vastaava aterianosalle omat kriteerit, joiden tulee täyt-
kehittämistyökalu kouluille on Kouluruoka-dip- tyä. Kriteerit on luotu ravitsemustieteellisen
lomi®. Ruokadiplomien myöntämisestä vastaa tutkimustiedon pohjalta. Niissä kiinnitetään
Ammattikeittiöosaajat ry. huomiota rasvan määrään ja laatuun sekä suo-
lan määrään. Viljapohjaisissa aterianosissa kui-
tupitoisuus on merkittäjä laatutekijä. Sydän-
merkki-aterian kriteerit ovat yhdenmukaiset
kansallisissa ravitsemussuosituksissa esitettyjen
ateriakohtaisten ravitsemuskriteereiden kanssa.
Sydänmerkki-ateriajärjestelmän kriteerit sovel-
tuvat lounas- ja päivälliskokonaisuuksiin. Var-
5.4.2
Sydänmerkki- haiskasvatuksessa tarjotaan lisäksi aamiaista
sekä väli- ja iltapaloja, joiden ravitsemukselli-
ateriajärjestelmä nen laatu tulee myös varmistaa. Näiden aterioi-
ravitsemuslaadun den ravitsemukselliset kriteerit ovat tämän suo-
kehittämisessä situksen liitteessä 3.
Sydänmerkki on terveellisten elintarvikkeiden Sydänmerkki-aterioita tarjotaan jo useissa kun-

ja aterioiden merkintäjärjestelmä. Se on ainoa nissa ja niiden käyttöönotto laajenee. Vaati-
symboli Suomessa, joka kertoo elintarvikkeen malla palvelutarjoajalta Sydänmerkki-aterioita
tai aterian hyvästä ravitsemuslaadusta. Järjes- kunta voi helposti edistää terveyttä ja hyvin-
telmästä vastaavat Suomen Sydänliitto ry ja vointia ja todentaa lounas- ja päivällisruokien
Suomen Diabetesliitto ry, ja merkkijärjestelmää olevan suosituksen mukaisia. Sydänmerkki-ate-
kehittää riippumaton asiantuntijaryhmä tutki- rian käyttöön otto edellyttää vakioitua reseptiik-
mustiedon perusteella. kaa, ruokalistasuunnittelua ja ravintosisältölas-
kelmia.
Sydänmerkki-logo elintarvikkeessa viestii, että
tuote on omassa tuoteryhmässään terveellisempi
valinta. Logo on rekisteröity ravitsemusväit-
teeksi. Sydänmerkki-ateriajärjestelmä38 puoles-
38 https://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/ammattikeittiot/mika-
sydanmerkki-ateria

5.4.3 Yleinen elintarvike-
turvallisuuden arviointi
– Oiva-järjestelmä
Oiva-hymiö näkyvällä paikalla varhaiskasvatus- Hymiöt ovat Oivassa annettavia arviointituloksia.
yksikön keittiössä kertoo, että ruoan turvallisuu- Ruokapalveluyksikön tulee laittaa arviointitulok-
teen liittyvät asiat ovat ruokapalvelussa kunnossa set asiakkaiden nähtäville. Tehdyn tarkastuskäyn-
ja tarjottavasta ruoasta annetaan oikeat tiedot. nin tulokset julkaistaan myös Oiva-raportteina
Oiva on kansallinen elintarviketurvallisuusvi- internetissä. Kun Oiva-hymiö hymyilee, ovat
rasto Eviran koordinoima elintarvikevalvonnan asiat ruokailijan kannalta hyvin. Sen sijaan viiva
järjestelmä39. Oivassa paikalliset elintarvikeval- tai alaspäin kääntynyt suu kertoo, että tilanteessa
vojat tekevät tarkastuskäynnin kohteeseen ja on korjattavaa tai se on huono.
arvioivat hymynaamoin keittiöiden, ravintoloi-
den, myymälöiden ja elintarvikealan yritysten On hyvä tietää, että Oivassa ei arvioida asia-
elintarviketurvallisuutta, kuten elintarvikehygi- kaspalvelun laatua tai muun palvelun tasoa, ei
eniaa ja tuotteiden turvallisuutta. Parhaimman ruoan makua eikä sen ravitsemuslaatua. Asia-
hymyn saamiseen edellytetään elintarvikelain- kaspalvelun arviointiin tarvitaan oma palaute-
säädännön noudattamista. järjestelmänsä. Ruokapalvelu voi liittää ravit-
semuslaadun seurannan kuitenkin myös osaksi
omavalvontaansa. Esimerkiksi valmistuskeitti-
össä ruoan ainesosien kuten suolamäärän resep-
39 Oiva-järjestelmä https://www.oivahymy.fi/portal/fi/
tinmukaisuuden seuranta voidaan liittää osaksi
säännöllistä lämpötilojen seurantaa.
oivallinen: Toiminta on vaatimusten mukaista.

OIVALLINEN
hyvä: Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta

HY VÄ eivätkä johda kuluttajaa harhaan.
korjattavaa: Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai

KORJATTAVAA johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa.
huono: Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat

HUONO kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä.
Epäkohdat on korjattava välittömästi.
OIVA-arviointiasteikko. Oiva-järjestelmä: www.oivahymy.fi

LIITTEET 1–9
LIITE 1. Tarjouspyynnön/kilpailuttamismateriaalin sisältö- ja rakennemalli

Päädokumentti: tarjouspyyntö (sisältää hankintateknisen puo- -- juhlapäivät, teemat
len, esim. vaatimukset tarjoajan taustoista ja vertailuperusteet) -- omavalvonta ja elintarviketurvallisuus
• Tarjouspyynnön liite 1: Palvelukuvaus -- tuotetietojen ylläpito
• Tarjouspyynnön liite 2: Sopimusluonnos -- asiakasruokalista
• Muut tarjouspyynnön liitteet -- EU:n koulujakeluohjelma
d) ruokakasvatus
Palvelukuvaus on tärkein dokumentti, johon sisältyvät -- toteuttaminen ruokapalvelun osana ja yhteistyö
seuraavat keskeiset asiat: -- raaka-aineiden saatavuus/toimittaminen lasten
kanssa tutustumiseen
• Palvelun nimi -- ja ruoanvalmistamiseen (pedagoginen ruokalista)
• Palvelukohde ja asiakasryhmät • Ruoan jakelu, ruokailuajat ja tarjoaminen
• Palvelun tavoite • Muut ateriat ja palvelut
• Palvelun sisältö • Tilaaminen
a) ravitsemussuositus ja ravitsemuslaatu • Toimitus
b) tilaajan linjaukset • Tilat, laitteet ja astiat
c) aterian sisältö • Hinnoittelu ja laskutus
-- aterioiden osat • Ympäristöasiat
-- ravintosisältö • Osapuolten yhteistyö (palaverit, palautteiden
-- pääraaka-aineiden vaihtelevuus ja esiintymistiheys vastaanotto ja käsittely, yhteistyö varhaiskasvatuksen
-- ruokalajivalikoima henkilöstön ja vanhempien/huoltajien kanssa, esimerkiksi
-- ruokalistan suunnittelun periaatteet vanhempainiltoihin osallistuminen)
-- annoskoko • Laadun seuranta
-- eritysruokavaliot • Palveluntuottajan henkilöstö ja sijaistus
-- välitystuotteet • Poikkeusjärjestelyt
-- aterioita korvaavat eväät • Raportointi

LIITE 2. Ruoka-aineiden valinta varhaiskasvatuksen lounaalla ja päivällisellä
Ruoka-aineryhmä Suositeltavat valinnat * Tarjonta lounaalla/päivällisellä
Kasvikset, hedelmät ja marjat Monipuolisesti, sesongin mukaan Joka aterialla eri muodoissa.
Maustamisessa yrtit.
Palkokasvit (herneet, pavut ja linssit tai Monipuolisesti, kasvispääaterioilla Viikoittain kasvisruokalajina ja/tai aterian
muut kasviperäiset proteiinin lähteet) proteiinin lähteenä suosien lisäkkeenä
mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa
Peruna ja viljalisäkkeet Keitetty peruna, täysjyväpasta, ohra, Vaihtelevasti perunaa kuorineen keitettynä,
speltti, täysjyväriisi, muut kuutioina, suikaleina, viipaleina tai peruna
täysjyvälisäkkeet, täysjyväpuuro soseena. Pasta ja riisi täysjyväisenä niin
lisäkkeenä kuin ruokalajeissa.
Leipä Vähemmän suolaa sisältävät (pehmeä lei- Joka aterialla

pä suolaa enintään 0,7 g/100 g, näkkileipä
enintään 1,2 g/100 g) täysjyvävaihtoehdot
(kuitua vähintään 6 g/100 g, näkkileipä vä-
hintään 10 g/100 g)
Maito/maitojuoma ja piimä Rasvaton ja D-vitaminoitu tuote Joka aterialla maito/maitojuoma ja piimä
Nestemäiset maitovalmisteet/ Rasvattomat ja enintään 1 % rasvaa Suosi maustamatonta jogurttia, viiliä tai
hapanmaitovalmisteet sisältävät sekä sokeroimattomat ja vain rahkaa. Maustetuista tuotteista valitse
vähän lisättyä sokeria sisältävät vähemmän sokeria sisältäviä tai
vaihtoehdot. sokeroimattomia jogurtteja, viilejä tai
Sokereita jogurtissa ja rahkassa enintään rahkoja.
10 g/100 g ja viilissä enintään 12 g/100 g.
Juusto Vähärasvaiset (enintään 17 % rasvaa) ja Enintään kerran viikossa leivänpäällisenä

vähemmän suola sisältävät vaihtoehdot
(suolaa enintään 1,2 g/100g)
Kala** Kalalajia vaihdellen 1–2 aterialla/vko
Siipikarja 1–2 aterialla/vko
>>

Ruoka-aineryhmä Suositeltavat valinnat * Tarjonta lounaalla/päivällisellä
Punainen liha (nauta, sika, lammas), Vähärasvainen liha Enintään 1–2 aterialla/viikko
jauheliha
Lihavalmisteet ja makkarat Vähärasvaiset ja vähemmän suolaa Lihaleikkeleitä enintään kerran viikossa.

sisältävät lihavalmisteet Makkaraa tai muita lihavalmisteita
sisältäviä ruokalajeja ei tarjota joka viikko.
Kananmuna Ruoissa, leikkeleenä, lisäkkeenä
Rasvalevitteet Vähintään 60 % rasvaa sisältävä Leipärasva

kasvimargariini
Kasviöljy Rypsi-/rapsi-/oliiviöljy Salaatinkastikkeessa tai sellaisenaan
salaatin kanssa
Pähkinät, mantelit ja siemenet*** Lajeja vaihdellen (allergiat yksilöllisesti Enintään 15–30 g/päivä
huomioiden) (otettava huomioon kokonaismäärä)
* Taulukossa esitettyjen tuotteiden lisäksi voidaan käyttää kaikkia Sydänmerkki-kriteereiden mukaisia tuotteita.
** Kalan syöntisuositukset: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-
rajoitukset/kalan-syontisuositukset/
*** Määrärajoitus on perusteltua etenkin siksi, että pähkinät, mantelit ja siemenet sisältävät runsaasti energiaa korkean
rasvapitoisuutensa vuoksi. Jotkut öljykasvit (kuten pellava, auringonkukka, kurpitsa, seesam, hamppu ja chia) keräävät
siemeniinsä maaperän raskasmetalleja. Siksi aikuiselle suositellaan enintään 2 rkl siemeniä päivässä.
Lasten annos voi olla noin puolet aikuisen annoksesta. Imeväisikäisten ruoissa siemeniä ei tule käyttää.
Ks. Eviran ajantasaiset elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/
elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/

LIITE 3. Ruoka-aineiden valinta varhaiskasvatuksen aamiaisella, väli- ja iltapaloilla
Ruoka- Suositeltavat valinnat* Käytännön toteutus aamiaisella Käytännön toteutus välipalalla

aineryhmä
Kasvikset, Monipuolisesti, sesongin mukaan Joka aamiaisella eri muodoissa. Joka väli- ja iltapalalla eri
hedelmät ja Suositaan tuoreita ja värikkäitä muodoissaan tutustuttaen ja
marjat kasviksia, marjoja ja hedelmiä opettaen syömään monipuolisesti.
sellaisinaan, juureslohkoina ja leivillä, Tarjotaan sellaisenaan kädestä
tuoremarjakiisseleinä, syötäviksi sekä leivän päällysteintä,
marjasurvoksina ja hedelmäsoseina pirtelöissä, rahkavälipaloissa,
puurojen kanssa. pannukakkujen kanssa, dippi
lautasella, marja- ja hedelmä
salaatteina ja tuoremarjakiisseleinä.
Palkokasvit Monipuolisesti Tarjotaan leivänpäällisinä.

(herneet, Palkokasveista ja muista kasviksista
pavut ja valmistettuja tahnoja opetellen
linssit) käyttöä (hummus ym.)
Leipä Vähemmän suolaa sisältävät Suositaan vähemmän suolaa Tarjotaan vaihtelevasti erilaisia leipiä,
(pehmeä leipä suolaa enintään sisältäviä ja runsaskuituisia sämpylöitä, rieskoja, piirakoita yms.
0,7 g/100 g, näkkileipä enintään viljavalmisteita. Kun leipää leivotaan itse, kriteereiden
1,2 g/100 g), ja runsaasti kuitua mukainen suolapitoisuus
sisältävät (pehmeä leipä kuitua saavutetaan, kun suolaa lisätään
vähintään 6 g/100 g, näkkileipä enintään 15 g/nestelitra.
vähintään 10 g/100 g). Kuitupitoisuuden varmistamiseksi
taikinoissa käytetään osana
täysjyväjauhoja, leseitä tai hiutaleita.
Puuro Kuitua viljaraaka-aineessa vähintään Suositaan kuitupitoisia hiutaleita ja Tarjotaan monipuolisesti marja- ja
6 g/100 g. Puurot mielellään ilman suurimoita. hedelmäpuuroja, joissa sokeria
lisättyä suolaa ja enintään 0,5 g/100 g. käytetään maltillisesti marjan
happamuuden mukaan.
Murot ja Rasvaa enintään 5 g/100 g, tai jos Voidaan tarjota vaihteluna puuron Hapanmaitovalmisteiden
myslit rasvaa 5,1–15 g/100 g, kovaa rasvaa sijasta esimerkiksi viilin kanssa. lisäkkeenä, pirtelöissä, marja/
enintään 30 % rasvasta. hedelmäpaistoksissa,
Suolaa enintään 1 g/100 g tuoremarjakiisseleiden kera.
Sokereita enintään 15 g/100 g
Kuitua vähintään 6 g/100 g
(Sydänmerkki-kriteerit)
Leivonnaiset, Vähärasvaiset ja vähemmän sokeria Makeita leivonnaisia enintään kerran

keksit ja ja vähemmän suolaa sisältävät viikossa. Suositaan hiivataikinapohjia
korput vaihtoehdot. muro- ja voitaikinoiden sijaan.
Makeina leivonnaisina pullaa ja
pullapohjaisia marja/hedelmä
piirakoita. Makeuttamattomat ja
vähemmän sokeria ja suolaa
sisältävät keksit ja korput
(Sydänmerkki-kriteerien mukaiset
tuotteet).
>>

aineryhmä
Maito/ Rasvaton ja D-vitaminoitu tuote Maitoa ja hapanmaitovalmisteita Välipalalla tarjotaan maitoa/piimää

maitojuoma vaihtelevasti tai muuta maitoa sisältävää tuotetta
ja piimä tai hapanmaitovalmisteita
vaihtelevasti.
Lusikoitavat Rasvattomat ja enintään 1 % rasvaa Suositaan maustamatonta jogurttia,
välipala- sisältävät. Sokereita jogurtissa ja viiliä tai rahkaa; maustetuista
tuotteet/ rahkassa enintään 10 g/100 g ja tuotteista valitaan vähemmän
hapan- viilissä enintään 12 g/100 g. sokeria sisältäviä tai
maito sokeroimattomia jogurtteja, viilejä
valmisteet tai rahkoja, joita lapset maustavat
marjoilla, survoksilla,
hedelmäpaloilla/-soseilla
Raejuusto Rasvaa enintään 2,0 % Lisäkkeenä, leivän päällä tai Sellaisenaan marjojen tai hedelmien
puurossa. kera ja levitteissä.
Juusto Vähärasvaiset (enintään 17 % rasvaa) Joko aamiaisella tai välipalalla kerran Joko aamiaisella tai välipalalla kerran
ja vähemmän suolaa sisältävät viikossa viikossa
(enintään 1,2 g/100 g) vaihtoehdot
>>

aineryhmä
Kala** Kalalajia vaihdellen Kalapohjaisia levitteitä tai

kalatäytteisiä leipiä.
Liha- Vähärasvaiset ja vähemmän suolaa Joko aamiaisella tai välipalalla kerran Joko aamiaisella tai välipalalla kerran
valmisteet ja sisältävät valmisteet. viikossa viikossa
makkarat (Täyslihavalmisteissa rasvaa
enintään 4 g/100 g ja suolaa
enintään 2 g/100g, leikkele- ja
ruokamakkaroissa rasvaa enintään
12 g/100 g, ja suolaa enintään
1,5 g/100 g)
Kananmuna Leivänpäällisenä sellaisenaan tai Leivänpäällisenä sellaisenaan tai
levitteenä leivitteenä ja leivonnaisissa
Margariini Vähintään 60 % rasvaa sisältävä Leipärasvana ja puurossa Leipärasvana sekä leivonnaisten ja

kasvimargariini (Sydänmerkki- ”rasvasilmänä” (tai öljyä) välipalojen valmistuksessa
kriteerien mukainen tuote) (kasvimargariini tai öljy)
Pähkinät, Lajeja vaihdellen Välipalatuotteissa kuten siemen-
mantelit ja Enintään 15 g/päivässä (huomioiden leivät, -sämpylät, mysleissä ja
siemenet*** kyseisten tuotteiden käyttö pähkinälisäkkeinä.
kokonaisuutena)
* Taulukossa esitettyjen tuotteiden lisäksi voidaan käyttää kaikkia Sydänmerkki-kriteereiden mukaisia tuotteita.
** Kalan syöntisuositukset: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-
rajoitukset/kalan-syontisuositukset/
*** Määrärajoitus on perusteltua etenkin siksi, että pähkinät, mantelit ja siemenet sisältävät runsaasti energiaa korkean
rasvapitoisuutensa vuoksi. Jotkut öljykasvit (kuten pellava, auringonkukka, kurpitsa, seesam, hamppu ja chia) keräävät
siemeniinsä maaperän raskasmetalleja. Siksi aikuiselle suositellaan enintään 2 rkl siemeniä päivässä. Lasten annos voi olla
noin puolet aikuisen annoksesta. Imeväisikäisten ruoissa siemeniä ei tule käyttää.
Ks. Eviran elintarvikkeiden ajantasaiset turvallisen käytön ohjeet: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/
elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/

LIITE 4. Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset*
Taulukko 4a. Lounas ja päivällinen
Pääruokatyyppi Ravintosisältö/100 g, enintään
Rasva g Tyydyttynyt rasva, g Suola g
Puurot** Mielellään ei lisättyä suolaa,

3 1
Hiutaleissa ym. kuitua vähintään 6 g/100 g. enintään 0,5
Keitot** 3 (5)*** 1 (1,5) 0,5****–0,7
Laatikkoruoat, risotot, pasta-ateriat, pitsa 5 (7)*** 2 (2) 0,6****–0,75
Pääruokakastikkeet (esim. stroganoff, kanakastike) 9 (11)*** 3,5 (3,5) 0,9
Kappaleruoat kastikkeen kanssa tai ilman 8 (12)*** 3 (3,5) 0,9
* Kaikkia Sydänmerkki-kriteereiden mukaisia tuotteita voidaan käyttää

** Jos keitto- tai puuroaterian yhteydessä tarjotaan leivänpäällisiä (esimerkiksi leikkeleitä tai juustoa),
käytetään Sydänmerkki-kriteereiden mukaisia tuotteita.
*** Suluissa olevat rasvaluvut koskevat kala-aterioita; rasvaa voi olla enemmän, jos kala on ainoa rasvan lähde.
Kalaa koskevia rasvalukuja voidaan käyttää myös pelkissä kasvisruoissa.
**** Suolan määrän vaihteluväli, jossa alempi suolaraja on tavoite pienten lasten ruoissa.

Taulukko 4b. Pääruoan peruna- ja viljalisäkkeet*
Lisäkeruokalaji Ravintosisältö/100 g
Rasva g Tyydyttynyt rasva g Suola g Kuitu (kuivapainosta) g
Pasta –** Enintään 0,7 Mielellään ei lisättyä suolaa, Vähintään 6

enintään 0,3
Ohrasuurimot, riisi-viljaseokset yms. – Enintään 0,7 Mielellään ei lisättyä suolaa, Vähintään 6

enintään 0,3
Täysjyväriisi – Enintään 0,7 Mielellään ei lisättyä suolaa, Vähintään 4

enintään 0,3
Keitetty peruna – – Ei lisättyä suolaa –
Muu perunalisäke – Enintään 0,7 Enintään –

(esim. perunasose, lohkoperunat) 0,3***–0,5

** (–) Ei kriteeriä ko. tekijän suhteen.
*** Suolan määrän vaihteluväli, jossa alempi suolaraja on tavoite pienten lasten ruoissa.
Taulukko 4c. Muut aterianosat*
Aterian osa Ravintosisältö/100 g
Rasva % Kova rasva (tyydyttynyt ja transrasva), % Suola g Kuitu g
Leipä – – Tuoreleipä enintään 0,7 Vähintään 6

Näkkileipä enintään 1,2
Margariini Vähintään 60 Enintään 30 rasvasta Enintään 1,0 –
Maito tai piimä Enintään 0,5 – – –
Kasvislisäke – Marinadissa enintään 20 rasvasta kovaa Ei lisättyä suolaa –

• tuoreet kasvikset rasvaa
Kasvislisäke – Marinadissa enintään 20 rasvasta kovaa Enintään 0,3 –

• kypsennetyt kasvikset rasvaa
Salaatinkastike tai Vähintään 25 Enintään 20 rasvasta Enintään 1,0 –
Öljy salaattiin Enintään 20 rasvasta

LIITE 5. Esimerkki ruokalistan ravintosisältölaskelmasta
1 viikon esimerkkiruokalista*
MAANANTAI
Aamiainen (Annos g**) Lounas (Annos g**) Välipala (Annos g**)
Kaurapuuro (150 g) Tomaattinen jauheliha Rukiiset riisipiirakat/
Täysjyväleipä (20 g) -(papu)kastike (120 g) Ohrarieskawrapit (70 g)
Kalkkunaleikkele (15 g) Tumma pasta (80 g) Raejuusto-munalevite/kalatahna (20 g)
Juureslohkot (60 g) Porkkanaraaste/juuresraitasalaatti (60 g) Hedelmä (80 g)
TIISTAI
Ohrahiutalevelli (150 g) Kalkkuna-kasviskeitto (250 g) Marja-myslirahka (80 g)
Ruisleipä (20 g) Mustikka-ruisvispipuuro (120 g) Ruisleipä (20 g)
Hedelmälohkot (60 g) ja maitoa puuroon (50 g) Vihanneksia (50 g)
Ruisleipä (20 g)
KESKIVIIKKO
Ruishiutalepuuro (150 g) Kasvispyörykät (100 g) Kasvismunakas (80 g)
ja margariini puuroon (10 g) Kermaviiliyrttikastike (30 g) Hedelmä (mandariini) (80 g)
Perunarieska (30 g) Keitetyt perunat (80 g) Täysjyväleipä (20 g)
Hernehummus (15 g) Värikkäät lämpimät kasvikset (60 g)
Juureslohkot (60 g)
TORSTAI
Vitamannapuuro (150 g) Broilerikastike (120 g) Marja/hedelmä-piimäjuoma/
Tuoremarjasose (30 g) Moniviljalisäke smoothie (170 g)
Paprikaviipaleet (30 g) (kaura/ohra-tumma riisi) (80 g) Rouhesämpylä (40 g)
Mustaherukkasurvos (15 g) Tomaattia, kurkkua, salaattia (30 g)
Amerikan-herne-maissisalaatti (70 g)
PERJANTAI
Täysjyväsämpylä (40 g) Kirjolohikiusaus (200 g) Kasvis-hedelmä-dippivati (120 g)
Juurestahna (20 g) Punakaali-omenasalaatti (70 g) Kevyt juusto (dippivadille) (20 g)
Maustamaton jogurtti (150 g) Dippikastike
Tuoresose (punaherukka-omena) (50 g) (jogurtti/hedelmäsose) (30 g)
Kaurapalaleipä (20 g)
* Kaikilla aterioilla tarjotaan lisäksi näkkileipää, kasvimargariinia, rasvatonta maitoa ja öljyä/salaatinkastiketta

ruokalajin mukaan.
** Lasten yksilöllinen energiantarve vaihtelee huomattavasti. Esitetyt annoskoot ovat viitteellisiä esimerkkejä ryhmätason
ruokasuunnittelua varten.

1 viikon esimerkkiruokalistan RAVINTOSISÄLTÖ *
Viikonpäivä Energia Energia Proteiini Rasva Tyydyttynyt Hiilihydraatit Kuitu Suola
(kcal) (kJ) (E-%) (E-%) rasva (E-%) (E-%) (g) (g)**
Maanantai 900 3761 17,3 28,7 6,6 50,9 15,6 2,8
Tiistai 965 4041 15,5 29,0 9,3 53,0 17,7 3,5
Keskiviikko 934 3860 14,8 42,4 10,1 39,1 18,4 2,9
Torstai 1004 4193 14,6 31,6 6,9 51,4 16,5 2,5
Perjantai 1021 4249 16,2 41,1 10,0 40,6 16,7 2,7
Koko viikko keskiarvo: 960 4020 16 35 8,6 47 17,0 2,9
Suositus: 10–15 30–40 < 10 45–60 2,0–2,6
* Laskennassa käytetty reseptiikka ja ravintosisältötiedot on koottu useista päiväkotien ruokapalveluja toteuttavista

ruokapalveluyksiköistä.
** Laskelmissa on käytetty vähemmän suolaa sisältävää leipää ja vilja- ja perunalisäkkeet sekä puurot on laskettu ilman lisättyä
suolaa. Muutoin suola on laskettu käytössä olleen reseptin mukaisena.

LIITE 6. Diabetesta sairastavan lapsen ruokailu varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa diabeteksen hoidosta Liian matalan verensokerin eli hypoglykemian ensiavuksi varhais-
vastaavat aina aikuiset. Tehtävänjako ja vastuut tehdään selkeik- kasvatuksessa täytyy olla henkilökunnan saatavilla jotain helpos-
si, jotta kaikki osapuolet voivat tuntea olonsa turvalliseksi. ti nautittavaa ja nopeasti imeytyvää hiilihydraattipitoista juotavaa
tai syötävää. Yhteisessä palaverissa sovitaan ja lapsen kansioon
Lapsen diabeteksen hoitojärjestelyt tulee aloittaa hyvissä ajoin kirjataan, mitä nämä ovat, kuka ne toimittaa ja missä niitä säily-
ennen varhaiskasvatuksen alkua. Asioista sovitaan ja perustiedot tetään. Nopeimmin imeytyviä vaihtoehtoja ovat glukoosipastillit
diabeteksen hoidosta annetaan yhteistyöpalaverissa, jossa ovat ja sokerimehu (esim. täysmehu tai ”pillimehu”). Matalan veren-
mukana lapsen vanhempi/vanhemmat/huoltajat, lapsen diabe- sokerin hoitoon tarvittavaa ensiapuruokaa/juomaa henkilökun-
teshoitopaikan diabeteshoitaja ja/tai kuntoutusohjaaja, mahdol- nan täytyy ottaa aina mukaan, kun poistutaan varhaiskasvatuk-
lisesti ravitsemusterapeutti sekä lapsen hoidosta ja ruokailusta sen alueelta, esimerkiksi retkille.
vastaavat henkilöt varhaiskasvatuksesta. Yhteistyöpalaveri jär-
jestetään jatkossa vähintään kerran vuodessa. Yhteistyöpalaveri Retkille täytyy varata riittävästi eväitä, jos liikuntaa on tavallista
järjestetään mahdollisimman pian myös sellaisissa tilanteissa, enemmän. Retkistä on hyvä ilmoittaa etukäteen lapsen vanhem-
kun varhaiskasvatuksessa jo oleva lapsi sairastuu diabetekseen mille/huoltajalle, jotta he voivat tehdä mahdollisesti tarvittavat
tai vaihtaa ryhmää. muutokset insuliinihoitoon etukäteen tai ohjeistaa hoidon muu-
toksista retken aikana. Jos lyhyelle retkelle lähdöstä tehdään pää-
Tiedot lapsen diabeteksen hoidosta sisältäen ruokailuun liitty- tös saman päivän aikana ja retki sisältää liikuntaa, otetaan mu-
vät järjestelyt on hyvä koota kansioon, josta oleelliset asiat löy- kaan matalan verensokerin ensiavun lisäksi ylimääräinen välipa-
tyvät ja ovat helposti saatavilla. Tiedot päivitetään, kun lapsen la liikuntaa varten.
hoitoon (esim. insuliinin annosteluun) tulee muutoksia, tai ai-
nakin vuosittain. Jos varhaiskasvatuksessa on tarjolla tavallisen ruokailun lisäksi
runsassokerisia tuotteita (esimerkiksi retkillä, juhlissa), on hyvä
Diabetesta sairastavalle lapselle sopii tämän suosituksen mukaan sopia etukäteen kuinka paljon kyseisiä tuotteita lapselle voi näis-
valmistettu varhaiskasvatuksen tarjoama ruoka ja aikataulu sellai- sä tilanteissa antaa tai annostellaanko näissä tilanteissa lapselle
senaan. Erona muihin lapsiin on se, että diabetesta sairastavan pikainsuliinia. Tavalliset, sokeriset ”herkut” sopivat myös diabe-
lapsen aterian hiilihydraattimäärä täytyy arvioida, jotta aterialle testa sairastavalle lapselle. Runsassokeriset virvoitusjuomat ja
tarvittavan pikainsuliinin annos osataan annostella sopivasti. Hii- mehut eivät sovi diabetesta sairastavalle muutoin kuin matalan
lihydraattiarviointi ohjataan henkilöille, jotka vastaavat lapsen ruo- verensokerin hoitoon, mutta niitä ei ole tarpeen tarjota varhais-
kailusta ja diabeteksen hoidosta varhaiskasvatuksen aikana. Hen- kasvatuksessa kenellekään lapselle.
kilöitä tarvitaan useampia, jotta lapsen hoidossa ollessa on paikal-
la aina joku henkilö, joka hallitsee asian. Toinen ero verrattuna mui- Lisätietoa: Diabetes leikki-ikäisellä. Opas päivähoitoon.
hin lapsiin on mahdolliset lisävälipalat, joita voidaan tarvita run- Diabetesliitto.
saamman liikunnan vuoksi. Jotkut lapset saattavat myös insuliini-
hoitoon liittyen tarvita lisävälipaloja. Näiden tarve on aina yksilöl-
linen ja asioista sovitaan yhteistyöpalaverissa. Tällainen ylimääräi-
nen välipala voi olla jotain helposti järjestettävää ja nopeasti syö-
tävää, esimerkiksi hedelmä tai näkkileipä ja lasillinen maitoa.

LIITE 7. Ruoka-allergisen lapsen ruokailu varhaiskasvatuksessa
Ruoka-allergiaepäilyjä esiintyy runsaasti, mutta oikean, tutkimuk- Ruoka-allergiat ovat vakavuudeltaan erilaisia, toisille tulee lievää
sin varmistetun allergian esiintyvyys lapsilla on muutaman prosen- suun kutinaa ja toiset saavat vakavan allergisen reaktion. Suurin
tin luokkaa. Pikkulapsen elimistö kehittyy koko ajan, joten allergioi- osa imeväis- ja leikki-ikäisen maito, muna ja vilja-allergioista hä-
den esiintyvyys ikävuosittainkin vaihtelee. On tärkeää, että aller- viää kouluikään mennessä, mutta osalla allergia jää pysyväksi.
giaruokavalio perustuu hoitavan lääkärin tekemään diagnoosiin ja Kala- ja pähkinäallergia ovat useimmiten pysyviä. Lievissä oireis-
tästä esitetään todistus varhaiskasvatusyksikön johtajalle. sa ei tarvita erityisruokavalioita tai lääkärintodistusta, mutta nä-
mä huomioidaan ruokailutilanteessa esimerkiksi siirtämällä oi-
Mitä varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun henkilöstön reita aiheuttavat ruoka-aineet lautaselta sivuun. Lievät ruoka-
tulee tietää lasten ruoka-allergioista allergiat liittyvät usein siitepölyallergian ristiallergiaan, jolloin
raa’at juurekset ja hedelmät aiheuttavat suun ja korvien kutinaa
Tutkimukset osoittavat, että lapsen ruokavalion monipuolinen siitepölyaikaan. Osa allergeeneista muuntuu käsittelyn myötä.
laajentaminen ravitsemussuositusten mukaan vähentää herkis- Esimerkiksi porkkana tai omena kypsennettynä eivät aiheuta oi-
tymistä ruoka-aineille. Varmuuden vuoksi välttämällä ei allergi- reita, vaikka raakana aiheuttaisivatkin. Myös voimakas kuumen-
oita pystytä ennaltaehkäisemään. Takavuosien listat yleisesti al- nus voi vähentää maidon ja kananmunan proteiinien allergeeni-
lergisoivista ruoka-aineista eivät ole nykypäivää. suutta siten, että suuri osa kanamuna- ja maitoallergisista sietää
voimakkaasti kuumennettuja tuotteita. Lisäaine- ja maustealler-
Ruoka-allergia ilmaantuu yleensä ensimmäisen ikävuoden aika- giat ovat harvinaisia ja miedosti maustettu päiväkotiruoka sopii
na. Tyypillisimmät lasten ruoka-allergian aiheuttajat ovat maito, yleensä allergisille lapsille.
kananmuna, gluteenia sisältävät viljat (vehnä, ohra, ruis), pähkinät
ja kala. Ruoka-allergian diagnoosi ei perustu positiiviseen ihopis- Lisätietoa:
tokokeeseen. Niin sanotut allergiatestit kertovat elimistön mah- Allergia-, iho- ja astmaliiton opas Lasten ruoka-allergia:
dollisesta herkistymisestä yksittäistä ruoka-ainetta kohtaan. https://www.allergia.fi/allergiat/lasten-ruoka-allergia/
Kaikki herkistyneet eivät kuitenkaan saa kyseisestä ruoka-ainees- Lastenneuvolakäsikirjan allergiatietopaketti:
ta oireita, eli he eivät ole sille allergisia ja ruoka-aineen välttämi- https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/
nen on tarpeetonta. Jotkut ruoat aiheuttavat herkemmin oireita allergiat
kypsentämättömänä, mutta saattavat sopia hyvin kypsennetty-
nä. Ruoka-allergiadiagnoosi pohjautuu lääkärin valvonnassa LILLA ”Leikki-ikäisten ravitsemuksen ja allergiaterveyden
tehtyyn välttämis-altistuskokeeseen. Lääkärintodistus kirjoite- edistäminen” -hankkeen pohjalta on luotu lomake allergisen lap-
taan vain vaikeita oireita saavalle allergiselle lapselle tai silloin, jos sen ruokavalioilmoitusta varten. Kyseisen lomakkeen käyttöä
lapsi on allerginen keskeisille ruoka-aineille, kuten maidolle tai vil- suositellaan valtakunnallisesti paikallisten lomakkeiden sijaan.
jalle. Ne korvataan lievissäkin allergioissa tasapainoisen ruokava-
lion turvaamiseksi. Lääkärintodistus ja erityisruokavalion ilmoi-
tuslomake palautetaan varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka
vastaa tiedonkulusta yksikön/päiväkodin sisällä. Lääkärintodistus
päivitetään 1–2 vuoden välein.

Vakava allerginen reaktio
Vakavaa ruoka-allergiaa sairastavan ruokailussa tulee olla tark- Adrenaliiniruiskeella pistetään reiteen, mieluiten paljaalle iholle.
kana, sillä jo pieni määrä allergeenia voi aiheuttaa henkeä uhkaa- Pistoksen voi antaa kuka vain.
van tilanteen. Vakava allerginen reaktio etenee yleensä nopeas-
ti. Oireet alkavat yksilöllisesti. Tyypillisin oire on lisääntyvä ihon Adrenaliiniruiskeen käyttöohje:
kutina ja punotus, ”kurkun selvittely”, yskä ja ihoturvotus. Oireet • ota adrenaliiniruiske suojakotelosta ja ota se reilusti
ilmaantuvat vaihtelevassa järjestyksessä ja yksilöllisesti. Anafy- tukevaan nyrkkiotteeseen
laksia voi esiintyä myös ilman iho-oireita, jolloin tunnistaminen • poista suojatulppa (keltainen tai sininen) ruiskeen
voi olla vaikeampaa. Ensiapuna tilanteissa tulee antaa välittö- toisesta päästä
mästi adrenaliinia lihakseen adrenaliiniruiskeella (Epipen, Jext). • aseta musta/oranssi neulapää lähelle reittä ja iske/paina
se napakasti reiteen 10:een laskien
Varhaiskasvatusyksikön johtaja vastaa selkeiden toimintaohjei- • poista adrenaliiniruiske ja hiero pistoskohtaa
den laatimisesta sekä vastuunjaosta, joka on koko henkilökunnan • adrenaliiniruiske on kertakäyttöinen
tiedossa. Toimintaohjeet annetaan aina erikseen myös sijaisille.
Anafylaksia (https://www.allergia.fi/allergiat/anafylaksia/)
Varhaiskasvatusyksikössä tulee olla sovittuna:
• missä adrenaliiniruisketta säilytetään Pistoksen jälkeen soitetaan ensin hätänumeroon ja ilmoitetaan
• kuka pistää sitten vanhemmille/huoltajille. Adrenaliiniruiske on tarkoitettu
• kuka ottaa ”hoitovastuun” vain ensiavuksi. Reaktion saanutta ei tule jättää hetkeksikään yk-
(soittaa hätänumeroon, soittaa vanhemmille/huoltajille) sin. Kansalliseen anafylaksiarekisteriin ilmoitetaan Suomessa
vuosittain noin 30 lapsitapausta, joista yli 70 %:ssa todennäköi-
nen aiheuttaja on ruoka-aine. Anafylaksiarekisterin mukaan ta-
vallisin anafylaksiaa aiheuttava ruoka-aine lapsilla on ollut leh-
mänmaito. Lisäksi rekisteriin on tehty vuosittain joitakin ilmoituk-
sia, joissa aiheuttajina ovat olleet kananmuna, vehnä, pähkinät
tai siemenet, kasvikset tai hedelmät sekä kala.

Yhteistapaaminen vakavasti allergisen kanssa
Tapaaminen on hyvä ajoittaa ennen päiväkotiin menoa. Mukana Mitä pitää huomioida varhaiskasvatuksen arjessa?
tulee olla vanhemmat/huoltajat, ruokapalvelun edustaja, tervey • ruoan tarjoilu huolellisesti, kontaminaatioita välttäen
denhuollon ammattilainen ja iästä riippuen myös lapsi sekä var- • ruokailu valvotusti, ettei vahingossa oteta toisen
haiskasvatusyksikön johtaja ja lapsen vastuuhoitaja. Tapaami- lautaselta
sessa käydään läpi ruoka-allergian aiheuttajat ja oireet ja niiden • ruokaympäristön siisteys
vakavuus kunkin ruoan kohdalla. • ruoka-allergioiden tarkastaminen vuosittain
– lääkärintodistus
Tapaamisessa sovitaan toimintatavat, mitä lääkkeitä annetaan ja • erillinen adrenaliiniruiske päiväkotiin – käyttöopastus
miten toimitaan vahinkoaltistuksen sattuessa. On myös hyvä kes- • vastuuhenkilön nimeäminen
kustella vanhempien/huoltajien kanssa siitä, mitä ja kenelle asias- • retkillä yms. adrenaliiniruiske mukana
ta puhutaan (kerrotaanko esimerkiksi päiväkotitovereille, jotta he • ruokapalveluhenkilöstön, myös sijaiset, tietämys ruoka-
osaisivat toimia tilanteessa). On tärkeää, että terveydenhuollon allergioista ja ajantasainen tieto muuttuvista allergioista
ammattilainen opettaa varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun hen- ja välttämistarkkuudesta
kilökunnalle adrenaliiniruiskeen käytön. Harjoituskyniä on saata-
vana apteekista. Myös sijaisten ohjeistaminen ja opetus on tärkeä.
On muistettava, että vakava allerginen reaktio on harvinainen,
mutta tilanteessa pitää osata tunnistaa oireet ja toimia nopeasti.

Liite 8a. Ilmoitus erityisruokavaliosta ja muusta erityistarpeesta varhaiskasvatuksessa.
LILLA-erityisruokavaliolomake, 8/2017.
Kunta ILMOITUS ERITYISRUOKAVALIOSTA Voimassaolo:
Virasto VARHAISKASVATUS ___/___ /20______ alkaen
 ei tarvitse uusia
Lapsen huoltaja täyttää 8/2017 (keliakia, diabetes, laktoositon)
RUOKAILIJAN PERUSTIEDOT Sukunimi
Etunimi Syntymäaika
Varhaiskasvatusyksikkö Ryhmä
Huoltaja Puhelin/sähköposti
ERITYISRUOKAVALIO TAI
MUU ERITYISTARVE
 Diabetes (henkilökohtainen ateriasuunnitelma tarvittaessa liitteeksi)
TERVEYDELLISISTÄ SYISTÄ  Keliakia
Lääkärintodistus  Laktoositon ruokavalio
 Ruoka-aineallergia, jossa vaikeita oireita
 Adrenaliiniruiske varalääkkeenä
Kielletty ruoka-aine Yleistyneen allergisen reaktion eli anafylaksian vaara






MUU RUOKAVALIO
Ei lääkärintodistusta
 Kasvisruokavalio, joka sisältää:  maitovalmisteita  kananmunaa
 kalaa  siipikarjaa
 Vakaumukseen perustuva ruokavalio:  ei sianlihaa  ei veriruokia
 ei naudanlihaa
 Vähälaktoosinen
MUUTA
HUOMIOITAVAA
MUUTOKSET RUOKAVALIOSSA Ilmoita kaikki muutokset varhaiskasvatusyksikön johtajalle.
Johtaja vastaa niiden ilmoittamisesta ruokapalvelun henkilöstölle.
ALLEKIRJOITUS Päiväys Huoltajan allekirjoitus

Liite 8b. Erityisruokavaliolomakkeen ohjeet (Lomakkeen liite)
ERITYISRUOKAVALIOT VARHAISKASVATUKSESSA Keliakia
Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille järjestetään erityisruoka- Vehnä, ruis ja ohra korvataan gluteenittomilla viljoilla ja gluteenit-
valio terveydellisistä syistä lääkärintodistuksen perusteella. Lo- tomilla valmisteilla, joiden analysoitu gluteenipitoisuus on glu-
makkeen voimassaolo -kohtaan (etusivun oikea yläreuna) kopi- teenia alle 20 mg/kg. Gluteeniton kaura sopii lähes kaikille keliaa-
oidaan lääkärintodistukseen kirjattu päiväys. Lääkärintodistusta kikoille. Myös gluteenitonta vehnätärkkelystä sisältävät tuotteet
ei edellytetä vähälaktoosisessa ruokavaliossa, kasvisruokavalios- ovat sallittuja.
sa eikä vakaumukseen perustuvassa ruokavaliossa.
Allergia
Varhaiskasvatuksessa erityisruokavalio toteutetaan siten, että
lapsi ei saa mitään itselleen sopimatonta ruoka-ainetta. Erityis- a) Vaikea allergiaoire tai keskeinen ruoka-aine: Maito, muna,
ruokavaliota noudattavan lapsen ruokalista laaditaan mahdolli- vehnä, kala ja pähkinät ovat yleisimmät vakavien allergiareakti-
simman paljon muiden lasten ruokalistaa muistuttavaksi. Lomak- oiden aiheuttajat. Ravitsemuksellisesti keskeiset ruoka-aineet
keen kohtaan ”Muuta huomioitavaa” kirjataan ruokailutilantees- korvataan muilla lapselle sopivilla ruoka-aineilla. Ruokavalio pe-
sa huomioitavat asiat, kuten esim. lieviä allergisia oireita aiheut- rustuu hoitavan lääkärin tekemään taudinmääritykseen ja kir-
tavien kasvisten syrjään siirtäminen. Huomioiden toteuttamises- joittamaan lääkärintodistukseen. Kaikista vaikeita oireita aihe-
ta vastaa lapsen hoitaja. Lomakkeesta lähetetään keittiölle tie- uttavista ruoka-aineista tarvitaan lääkärintodistus, vaikka niitä
doksi kopio. Ruoka-allergiat tarkistetaan vuoden välein. ei korvattaisikaan muulla ruualla. Jos ruokavalio on erityisen ra-
joittunut, liitetään ilmoitukseen myös yksilöllinen ruokavalio-
Diabetes suunnitelma.
Ruoka on samaa kuin muidenkin lasten ruoka. Huoltajan tulee Varhaiskasvatuksessa on oltava tieto adrenaliiniruiskeen käytös-
tarvittaessa toimittaa diabetesta sairastavan lapsen henkilökoh- tä ja siitä, miten lasta hoidetaan jos hän saa vahingossa vältettä-
tainen ateriasuunnitelma varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka vää ruoka-ainetta.
välittää tiedon ruokapalvelun toiminnasta vastaavalle ja tarvitta-
essa järjestää erillisen tapaamisen. Yleensä erikoissairaanhoidon b) Lievät itsestään ohittuvat oireet: Jos lapsi saa lieviä oireita
diabeteshoitaja tai kuntoutusohjaaja on mukana ensimmäisessä huomioidaan se ruokailutilanteessa siirtämällä kyseinen ruoka-
tapaamisessa yhdessä vanhempien/huoltajien ja varhaiskasva- aine syrjään. Lapsi ei tällöin tarvitse erityisruokavaliota eikä
tuksen henkilöstön kanssa ja samalla täytetään lapsen diabetek- lääkärintodistusta. Lieviä itsestään ohimeneviä allergiaoireita
sen hoitokaavake. Tapaamisessa sovitaan lapsen ruokailusta, kuten suun kutinaa ja ihon lehahtelua aiheuttavia ruoka-aineita
mahdollisesti tarvittavista lisävälipaloista sekä äkillisten hypo ovat tyypillisesti kypsentämättömät kasvikset (tomaatti,
glykemioiden (liian matala verensokeri) yhteydessä tarvittavista porkkana, omena) ja hedelmät etenkin koivun siitepölyallergisilla
nopeasti imeytyvien hiilihydraattipitoisten ruokien (esim. täys- ja atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla. Yleensä lieviä oireita
mehut) tarjoamisesta. Varhaiskasvatushenkilöstö huolehtii ruo- aiheuttavat kasvikset sopivat mainiosti kypsennettyinä. Lisäaine-
an annostelusta. Ruokapalvelun henkilöstö avustaa tarvittaessa. ja mausteallergiat ovat erittäin harvinaisia ja miedosti maustettu
päiväkotiruoka sopii yleensä allergisille lapsille. Lapsen on tärkeä
oppia syömään monipuolisesti. Mitä useampia ruoka-aineita

lapsen ruokavaliossa vältetään, sitä vaikeampaa on saada Kasvisruokavalio ja vakaumuksellisista syistä
koostetuksi ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruokavalio. noudatettavat ruokavaliot
Kasvisten, hedelmien ja marjojen laaja välttäminen vähentää
useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ja voi altistaa Ravitsemuksellisesti riittävin vaihtoehto kasvisruokavalion to-
lapsen lihomiselle. Käypähoito-ohje: Ruoka-allergia (lapset) / teuttamiselle on joko kasvispainotteinen pescovegetaarinen (ka-
potilaalle. Lasten ruoka-allergia -opas (www.allergia.fi) laa sisältävä) ruokavalio tai lakto-ovovegetaarinen (maitovalmis-
teita ja kananmunaa sisältävä) kasvisruokavalio. Vegaaniruoka-
Laktoosi-intoleranssi valion tarjoamisesta päätetään varhaiskasvatuksen järjestäjän
tekemän linjauksen ja paikallisen harkinnan pohjalta.
Laktoosipitoiset maitovalmisteet korvataan vähälaktoosisilla
tai laktoosittomilla valmisteilla. Ruokajuomana tarjotaan vähä- Vakaumukseen perustuvassa ruokavaliossa sianliha, naudanliha
laktoosista maitoa/piimää tai laktoositonta maitojuomaa lap- tai verituotteet korvataan pääsääntöisesti lakto-ovovegetaari-
sen sietokyvyn mukaisesti. Vähälaktoosisesta ruokavaliosta riit- sella ruokavaliolla. Vanhemmat/huoltajat sopivat varhaiskasva-
tää vanhempien ilmoitus. Täysin laktoositon ruokavalio edel- tusyksikön johtajan kanssa, kuinka tiukasti ruokavaliota toteute-
lyttää lääkärintodistusta. taan varhaiskasvatuksessa.
Kelan korvaamat erityisäidinmaidonkorvikkeet, Lisätietoa lasten ja koko perheen ravitsemuksesta: Syödään yh-
kliiniset ravintovalmisteet ja muut lääkärin määräämät dessä – ruokasuositukset lapsiperheille https://www.julkari.fi/
ravintolisät handle/10024/129744
Vanhemmat/huoltajat toimittavat keittiölle itse erityisäidinmai-

donkorvikkeet, kliiniset ravintovalmisteet tai niihin verrattavat
tuotteet sekä muut lääkärin määräämät yksilölliset tuotemerkit,
jotka korvataan asiakkaalle sairausvakuutuslain (364/63) nojalla.

Liite 9. Esimerkkejä retkieväistä
RETKIEVÄÄT
Retkieväitä ja niiden pakkaamista suunniteltaessa huomioidaan Retkieväspaketit:

luontoystävällisyys ja kestävä kehitys. Eväiden suunnittelussa
huomioidaan retkikohteen ominaispiirteet ja retken kesto. Esi- Esimerkkejä kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön
merkiksi teatteriretkelle varataan jotakin helposti ja siististi syö- yhdessä suunnittelemista retkieväspaketeista:
tävää, kun taas metsäretkellä ei haittaa vaikka tulisikin murusia.
Lyhyelle retkelle, josta palataan lounaalle, riittää pieni leipä ja he- Retkieväs I
delmäpala ja vesi juomaksi. Pidemmillä retkillä eväiden tulee olla »» lounas kuumana tai jäähdytettynä
terveellinen kokonaisuus, joka kattaa tarpeellisen energiamäärän »» maito 2 dl tetra + vesikanisterit
erityisesti silloin, kun retki kestää yli lounasajan. »» eväsleipä
»» kertakäyttöastiat
Päiväkodissa voidaan yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön
kanssa suunnitella valmiita retkipaketteja erilaisia retkiä ajatellen.
Retkieväs II
Lasten eväät pakataan pestäviin, muovisiin rasioihin ja juoma pul- »» rouhesämpylä tai ruisleipä, jonka täytteenä
loon tai termokseen. Pakkaamisessa vältetään muovipusseja. kasvimargariinia, juusto/muu leikkele
Retkieväiden pakkaamisessa kiinnitetään huomiota erityisruo- »» vesikanisterit
kavaliota noudattavien eväiden huolelliseen pakkaamiseen ja »» kotimainen omena/mandariini 1–2 kpl/banaani
merkitsemiseen, jotta ne eivät sekoitu muiden lasten eväiden
kanssa. Retkijuomana on vesi tai maito evästarpeen mukaan. Tal- Retkieväs III
vipakkasilla hyvä eväsjuoma on jokin lämmin juoma, esim. kuuma »» grillimakkara 1 kpl/hlö, sinappia ja ketsuppia
mehu tai kaakao. Tällöin mukaan tarvitaan muovimuki. »» täysjyvä-/rouhesämpylä tai ruisleipä,
kasvimargariini
Retkieväät kotoa/kerhoeväät: »» pureskeluporkkanat/kasvissormipalat
»» vesikanisterit
Mikäli lapset tuovat eväät kotoa (esimerkiksi metsäretkelle tai
kerhoon), niin kunkin lapsen eväät pakataan hänen omaan rep-
Retkieväs IV
puunsa, jonka lapsi itse kuljettaa. Vanhemmille/huoltajille on
hyvä ohjeistaa eväiden tekeminen yhdessä lapsen kanssa ja ret- »» kasvispiirakka, rukiinen riisi-/porkkanapiirakka tai
ken mukaisesti. Esimerkiksi retki, jossa eväitä on tarkoitus naut- päällystetyt perunarieskat
tia pienenä välipalana, riittää ohjeeksi seuraava: (1–2 kpl koon mukaan/henkilö)
»» maito, 2 dl tetra + vesikanisterit
• lapsen kämmenen kokoinen voileipä muovirasiassa
• juomaksi vesi pienessä muovipullossa
• muutama pala hedelmää esim. omenalohkoja,
puolikas banaani tai muutama viinirypäle tai sormin
syötäviksi pilkottuja kasviksia pienessä muovirasiassa

Ruoka Iloa

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Ruoka Iloa

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA

Ruokakuvat: Petteri Hautamaa ja Tarja Heikkinen/Palvelukeskus Helsinki

Graafinen suunnittelu ja taitto: Tiina Kuoppala

Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 3 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

5. RUOKAILUN JA RUOKAKASVATUKSEN SEURANTA JA ARVIOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 4 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Tämän suosituksen tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat lasten ravitsemuksen

Suositus on tarkoitettu kunnille ja varhaiskasvatuksen järjestäjille, varhaiskasvatuk-

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta julkinen ruokapalvelu tukee myös lähialueen ruo-

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 5 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Suosituksen sisältö pohjautuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perus-

VRN asetti työryhmän laatimaan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksia marras-

Työryhmä kuuli valmistelun aikana varhaiskasvatuksen ja lasten ravitsemuksen

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 6 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Suositusluonnoksen julkinen kommentointi järjestettiin lokakuussa 2017. Suositus-

Terveyttä ja iloa ruosta – nautinnollisia ruoka- ja toimintahetkiä lasten kanssa yhdessä

Helsingissä 19.12.2017

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 7 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja, Maa- ja metsätalousministeriö, puheenjohtaja

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 8 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Suvi Virtanen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, puheenjohtaja

Suositustyön käynnistymisessä asiantuntijana toimi Sanna Talvia 7.12.–20.12.2016 ja 12.1.–31.1.2017.

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 9 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

”Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset” on maamme his-

Ruokailu on osa varhaiskasvatusta. Laadukkaat, terveelliset ja monipuoliset ateriat ja

Lasten ruokailu on varhaiskasvatuksessa lakisääteistä. Tarjotun ruuan terveellisyyttä

Hyvä, laadukas ruoka tulee nähdä kunnissa sijoituksena lapsiin. Varhaiskasvatuksen

Sanni Grahn-Laasonen Annika Saarikko Jari Leppä

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 10 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 11 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 12 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 13 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

1 VRN ja THL. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille.

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 14 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Ruokailutilanteissa lasten ruokavalintoihin vai-

Lapsen kanssa toimivan kasvatushenkilöstön

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 15 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Lapsi on taitava ruokailija.

Lapsi syö monipuolisesti ja nauttii

Lapsi tutustuu ja oppii pitämään uusista ruoista.

Imeväisiän lopussa lapsella on valmius syödä

Kuva 1. Ruokaportaat: Syömään oppimisen vaiheet ja ruokailun kehittyminen imeväisiästä esiopetusikään.

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 16 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Lapsi harjoittelee ruokailuvälineiden käyttöä ja leivän voitelua.

Lapsi harjoittelee omatoimista ruokailua kädestä syöden, mukista juoden ja lusikalla.

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 17 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 18 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Varhaiskasvatuslain (2 a §) mukaan varhaiskas-

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 19 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

7 Asetus lasten päivähoidosta 16.3.1973/239. https://www.finlex.

Varhaiskasvatuksen ruokailua koskeva ajankohtainen lainsäädäntö, määräykset ja suositukset

Varhaiskasvatuslaki 2b § (8.5.2015/580), 6 § (8.5.2015/580)

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 20 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 21 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

2.1 Ruokailua koskeva

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA 22 – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Taulukko 1. Aterioiden luonteva ajoitus*

Ateria Ajoitus Huomioitavaa

Aamiainen 7:30–9 Huomioitava lapsen yksilöllinen varhaiskasvatukseen tuloaika

Lounas 10:30–12 Tarjotaan enintään neljän tunnin päästä aamiaisen alkamisesta

Välipala 14–15 Huomioitava lasten varhaiskasvatuksesta lähtemisen aika ja varhaiskasvatusajan kokonaispituus

Päivällinen 17–18 Vuorohoidon yksikössä ja iltahoidossa

• Elintarvikkeiden lisäaineita on vähiten käsittele