TU-22.

1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

Laskuharjoitus 4, 2.10.2008 klo 14-16: Laskelmat päätöksenteon tukena

Harjoituksen tarkoitus: Organisaatioyksikön tuloslaskelma sisältää periaatteessa

kaikki sen aiheuttamat tuotot ja kustannukset. Tuotekustannuslaskelmat sisältävät
sovellettavien laskentaperiaatteiden mukaan vaihtelevan määrän organisaatioyksikön
kustannuksia. Kumpikaan laskelmatyyppi ei kuitenkaan automaattisesti kerro tietyn
päätöksentekotilanteen kannalta relevantteja kustannuksia. Harjoituksen molemmat
tehtävät selventävät käsitteitä erillistuotot ja -kustannukset. Pelkistetyllä tavallaan ne
myös kuvailevat tilanteita, joita varten päätöksentekijä joutuu hankkimaan
laskentainformaatiota – laskentajärjestelmistä tai niiden ulkopuolelta.

Tehtävä 4-1. Kauden aikana jo toteutuneiden toimitusten sekä olemassa olevan tilaus-
ja tarjouskannan perusteella yritysjohto arvioi tämän kauden tuloksen muodostuvan
alla esitetyllä tavalla. Kiinteät erilliskustannukset ovat tilauksille suoraan
kohdistettavia kustannuksia, mutta niiden määrä ei ole suhteessa tilauksen tuomiin
myyntituottoihin. Kiinteistä kustannuksista 80 % aiheutuu kapasiteetin ylläpitämisestä
ja loput 20 % on toiminnan yleiskustannuksia.

YRITYKSEN TULOSARVIO
Myyntituotot 1000
Muuttuvat kustannukset -500
Katetuotto 500
Kiinteät erilliskust. -100
Kiinteät kustannukset -250
Liikevoitto 150

Yrityksen tuotantokapasiteetti on 500 yksikköä/kausi. Jos yritys joutuisi hankkimaan

lisäkapasiteettia, siitä aiheutuva ylimääräinen kustannus tarkasteltavalle kaudelle olisi
0,40/yksikkö. Olemassa olevan tilaus- ja tarjouskannan mukaan tuotantokapasiteetista
käytetään kuitenkin vain 80 %. Yritys ei voi enää vähentää kustannuksia, jotka ovat
syntyneet kuluvalle kaudelle varatusta tuotantokapasiteetista ja sen ylläpidosta.

1 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

a) Myynti uskoo voivansa neuvotella eräältä uudelta asiakassektorilta merkittävän

uuden tilauksen, jolla hyödynnetään vapaana oleva kapasiteetti kokonaisuudessaan.
Tilauksen tuomat myyntituotot olisivat 100 ja katetuottoprosentti 40 %. Lisäksi
tilauksesta aiheutuisi kiinteitä erilliskustannuksia 10. Mikä vaikutus tällä tilauksella
on yrityksen liikevoittoon?

RATKAISU:

Alla olevan laskelman mukaisesti uusi tilaus kasvattaa liikevoittoa 30:lla. Yritys ei
joudu hankkimaan lisäkapasiteettia, joten kiinteät kustannukset säilyvät ennallaan.
Uusi tilaus kannattaa näillä oletuksilla hankkia. Lisäksi voidaan todeta, että tämän
jälkeen yrityksen liikevoittoprosentti nousee yli 16 %:n. Liikevoittoprosentti ei ole
kuitenkaan päätöksentekokriteeri vaan tilauksen vaikutus absoluuttiseen voittoon.

YRITYKSEN TULOSARVIO UUSI TILAUS UUSI TULOSARVIO

Myyntituotot 1000 100 % 100 1100 100 %
Muuttuvat kustannukset -500 -50 % -560 -51 %
Katetuotto 500 50 % 40 40 % 540 49 %
Kiinteät erilliskust. -100 -10 % -10 -110 -10 %
Kiinteät kustannukset -250 -25 % -250 -23 %
Liikevoitto 150 15 % 30 180 16 %

On myös hyvä huomata seuraavaa:

• Tilauksen kiinteiden erilliskustannusten määrä ei yleisesti kasva suhteessa
tilauksen liikevaihtoon. Uuden tilauksen kiinteiden erilliskustannusten suhde
tilauksen myyntituottoihin on sattumalta sama kuin alkuperäisestä
tulosarviosta laskettu suhde. Kiinteät erilliskustannukset liittyvät erityisesti
markkinointiin, myyntiin ja tilaussuunnitteluun. Näissä toiminnoissa voi
syntyä myös muuttuvia tilauksen aiheuttamia kustannuksia, mutta ne on
käsitelty muuttuvissa kustannuksissa.
• Laskelman kiinteät kustannukset jakautuvat annettujen prosenttien mukaisesti
kapasiteetista aiheutuvaan kustannukseen (200) ja yrityksen
yleiskustannuksiin (50). Jatkossa tehtävät päätökset eivät vaikuta
yleiskustannuksiin, mutta niiden vaikutus kapasiteettikustannukseen vaihtelee.
• Tehtävän alussa kapasiteettikustannusta kuvailtiin kapasiteetin ylläpitämisestä
aiheutuvaksi kustannukseksi. Nämä kustannukset voivat viitata poistoihin,
tilavuokraan, henkilöstökustannuksiin ja ostettuihin kunnossapitopalveluihin
tai omaisuuden myynnistä saatavaan luovutusvoittoon. Ajatus tehtävässä on
se, että yritys varaa (tai hankkii) kausittain käyttöönsä tietyn kapasiteetin ja
sitoutuu näin tiettyyn kapasiteettikustannukseen (200:n kustannus vastaa 500
yksikön tuotantokapasiteettia). Tämän lisäksi yritys voi hankkia
lisäkapasiteettia kauden aikana, jos sille on tarvetta. Tehtävän lähtötiedoilla
laskettuna kapasiteetin varaaminen etukäteen maksaa 0,4 per yksikkö eli yhtä
paljon kuin lisäkapasiteetin hankinta myöhemmin. Lisäkapasiteetin hankinta
voi käytännössä olla kalliimpaa tai halvempaa (alalla on paljon ylikapasiteettia
eli tarjonta osoittautuu kysyntää paljon suuremmaksi). Lisäkapasiteetin
hankinta voisi tarkoittaa tilapäisen alihankinnan käyttöä, mistä saattaisi
aiheutua myös ylimääräisiä laatukustannuksia.

2 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

b) Seuraavalla kaudella vanhoilta asiakassektoreilta saatavan myynnin uskotaan

säilyvän tämän kauden tasolla eli tältä osin yrityksen tulosarvio pätee myös
seuraavalle kaudelle. Lisäksi myynti uskoo voivansa saada uudelta asiakassektorilta
vastaavanlaisen tilauksen myös seuraavaksi kaudeksi. Kaiken lisäksi jos tilaukseen
liittyvää yksikköhintaa laskettaisiin 20 %, niin asiakas tilaisi määrällisesti 50 %
enemmän. Asiakkuuden aiheuttamat kiinteät erilliskustannukset säilyisivät kuitenkin
ennallaan.
i) Mikä vaikutus tällaisen uuden tilauksen toteutumisella olisi yrityksen
seuraavan kauden liikevoittoon?
ii) Mikä on tilauksen vaikutus liikevoittoon, jos uudella asiakassektorilla
toimivat kilpailijat laskevat vastaavasti hintaa ja 50 %:n määrällistä kasvua ei
saavuteta?

RATKAISU:

i) Lähtötilanteessa uuden tilauksen myyntituotot = 100 = hinta * määrä. Jos hintaa

alennetaan, myyntituotot ovat 0,8*hinta*1,5*määrä = 120. Hinnan alentaminen
muuttaa tilauksen katetuottoprosenttia, joten aiemmin annettua prosenttia ei voi enää
käyttää. Lähtötilanteen määrää vastaavat muuttuvat kustannukset olivat 60 (=100-40).
Kun määrä kasvaa 50 %, ovat muuttuvat kustannukset 90. Katetuotto on silloin 30.
(Tästä voitaisiin laskea uudeksi katetuottoprosentiksi 25 %, mutta sitä ei tässä
tehtävässä enää tarvita.) Kiinteät erilliskustannukset säilyvät ennallaan, mutta
kapasiteetin ylläpitämisestä aiheutuvat kiinteät kustannukset kasvavat, koska 500
yksikön tuotantokapasiteetti ei riitä. Lähtötilanteessa (a-kohta) uuden tilauksen
kapasiteetintarve oli 100 yksikköä, koska se täytti vapaana olevan kapasiteetin.
Kasvaneen määrän tuottamiseksi yrityksen on kuitenkin nostettava kapasiteetti 550
yksikköön eli hankittava 50 yksikköä lisäkapasiteettia. Lisäkapasiteetin kustannus on
siten 0,4*50 = 20. Uuden tilauksen hankkiminen alennetulla hinnalla ei lisää
liikevoittoa (30-10-20 = 0).

ii) Yrityksen näkökulmasta asiakassektori ja asiakkuus ovat uusia, mutta toisaalta

yritys voi olla kaappaamassa jonkin kilpailijansa vakiintunutta asiakasta. Vastatoimiin
on syytä varautua. Jos hinta laskee, mutta määrä ei kasvakaan, niin myyntituotot ovat
80, muuttuvat kustannukset edelleen 60 ja kiinteät erilliskustannukset 10. Tilaus ei
aiheuta tarvetta kapasiteetin lisäämiseen. Näin ollen vaikutus liikevoittoon on 80 –
60 – 10 = +10. Voidaan myös kuvitella tilanne, jossa yritys varautuu määrän kasvuun
etukäteen, mutta vastatoimien vaikutus määrään tulee yllätyksenä. Nyt yritys on
hankkinut lisäkapasiteetin etukäteen, mutta ei sitä tarvitsekaan. Vaikutus liikevoittoon
on +10 – 20 = -10. Jos lisäkapasiteettia voi hankkia samalla hinnalla kauden aikana
kuin ennen kautta, lisäkapasiteetti kannattaa hankkia vasta tarpeen varmistuessa.

Yritys voisi myös harkita nykyisen kapasiteettinsa supistamista. (Tätä vaihtoehtoa ei

tehtävässä kysytty.) Jos supistaminen tehdään suunnitellusti ja hyvissä ajoin, kiinteitä
kustannuksia voidaan alentaa. Seuraavalle kaudelle varattavan kapasiteetin
yksikkökustannukseksi voitaisiin arvioida 0,8*250/500 =0,4. Ilman uuden
asiakassektorin tilausta ylimääräistä kapasiteettia on 100 yksikköä, joten kapasiteetin
supistamisen jälkeen kapasiteettikustannukset ovat 160. Kustannusten vähentyminen
(200 Æ 160) kasvattaa liikevoittoa 40:llä. Kapasiteetin supistaminen näyttäisi olevan
myös varteenotettava vaihtoehto. Käytännössä kapasiteettikustannusten alentumista
pitäisi arvioida tarkemmin.

3 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

c) Tuoreimpien tietojen valossa näyttäisi siltä, että seuraavalla kaudella yrityksen

perinteiset tuotemarkkinat elpyvät ja vanhojen asiakkaiden tilaukset täyttävät 500
yksikön kausittaisen tuotantokapasiteetin.
i) Mikä on uuden tilauksen vaikutus liikevoittoon, jos vanhoja asiakassuhteita
halutaan kunnioittaa? Uutta tilausta koskevat oletukset ovat a-kohdan
mukaiset.
ii) Mikä olisi paras toimintamalli seuraavalle kaudelle, jos vanhoista
asiakassuhteista voitaisiin tarvittaessa luopua mutta yritys ei haluaisi kasvattaa
tuotantokapasiteettiaan nykyisestä 500 yksiköstä per kausi?

RATKAISU:

i) Vanhojen asiakassuhteiden kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että 500 yksikön

kapasiteetti käytetään näiden asiakkaiden palvelemiseen. Uuden tilauksen
toteuttamiseksi tarvitaan 100 yksikköä lisää kapasiteettia, mistä aiheutuu kiinteitä
kustannuksia 40. Tilauksen vaikutus liikevoittoon on nyt 30 – 40 = -10.

ii) Jos vanhat asiakkaat ostavat 25 % (=100/400) enemmän kuin kuluvana kautena,
alussa esitetyn tulosarvion katetuotto kasvaa myös 25 % (katetuottoprosentti on 50
%). Kiinteät erilliskustannukset ja kiinteät kustannukset säilyvät tulosarvion
mukaisina, joten liikevoitoksi saadaan 1250 * 50 % – 100 – 250 = 275. Uuden
tilauksen priorisoiminen johtaisi samaan tulokseen kuin a-kohdassa (uuden
tulosarvion liikevoitto oli 180). Vanhat asiakkaat kannattaa siis asettaa etusijalle.
Tehtävässä annettu tieto antoi mahdollisuuden arvioida vain keskimääräistä vanhaa
asiakkuutta. Tarkempi tieto saattaisi osoittaa, että joistain vanhoista asiakkuuksista
kannattaa luopua uuden asiakkuuden hyväksi.

Tässä tapauksessa tuotantokapasiteetti on myyntiä rajoittava tekijä ja vaihtoehtoja

voitaisiin verrata myös rajoittavaa resurssia kohti lasketun katteen avulla. Vanhoilta
asiakkailta saatavien lisätilausten tuoma katetuotto kapasiteettiyksikköä kohti on
keskimäärin 0,25*500 / 100 = 1,25. Myyntituottojen kasvattaminen nykyisestä ei lisää
kiinteitä erilliskustannuksia. Uuden tilauksen erilliskate kapasiteettiyksikköä kohti on
taas (40-10) / 100 = 0,3. Huomattakoon, että uusi tilaus lisää kiinteitä
erilliskustannuksia, joten ne on otettu mukaan laskelmaan. Vanhat asiakkaat
kannattaa asettaa etusijalle, koska heiltä saadaan parempi katetuotto per
rajoittava resurssi.

Voidaan toki ajatella, että vanhojen asiakkaiden myyntituottojen kasvattaminen

kasvattaisi jonkin verran kiinteitä erilliskustannuksia mutta ei suorassa suhteessa
myyntituottoihin. Kate per rajoittava tekijä olisi silti kuitenkin suurempi kuin (500-
100) / 400 = 1 (eli siinä tapauksessa jos erilliskustannukset muuttuisivat
suoraviivaisesti myyntituottojen suhteessa). Jos uusi tilaus toteutuisi a-kohdan arviota
pienempänä mutta kiinteät erilliskustannukset olisivat edelleen 10, katetuotto per
rajoittava tekijä saataisiin kaavasta 0,4 – 10/(a*100). Tulos olisi pienempi kuin edellä
laskettu 0,3, koska a<1. Jos uuden tilauksen kokoa voisi vapaasti kasvattaa
katetuottoprosentin ja kiinteiden erilliskustannusten säilyessä ennallaan, kate per
rajoittava tekijä lähestyisi arvoa 0,38 (= 0,4 – 10/500). Vanhoja asiakkaita
priorisoimalla kapasiteetti saadaan kiistatta tuottavampaan käyttöön.

4 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

d) Mikä on uuden tilauksen kustannus, jos sen oletetaan olevan pysyvä lisäys
yrityksen tuotantoon?

RATKAISU:

Tässä on kyse pitemmän kuin yhden kauden tarkastelusta. Kapasiteetin

vaihtoehtoisesta käytöstä ei ole tarkempaa tietoa. Jos uusi tilaus on pysyvä lisäys
tuotantoon, se aiheuttaa osaltaan myös kapasiteetin ylläpitokustannuksia (0,4 * 100 =
40). Tilauksen kustannus on siten (1-0,4)*100 +10 + 40 = 110. Tilauksen ei oleteta
vaikuttavan toiminnan yleiskustannuksiin. Yleiskustannuksia lukuun ottamatta näin
laskettu kustannustaso vastaa laskuharjoituksessa 3 laskettua tuotteen
omakustannusarvoa.

Oheisessa taulukossa on vertailtu uuden tilauksen tulosvaikutusta eri kohtien

laskentaoletuksilla.

UUSI TILAUS a b-i b-ii c-i c-ii d

Myyntituotot 100 120 80 100 100 100
Muuttuvat kustannukset -60 -90 -60 -60 -60 -60
Katetuotto 40 30 20 40 40 40
Kiinteät erilliskust. -10 -10 -10 -10 -10 -10
Kiinteät kustannukset 0 -20 0 -40 0 -40
Liikevoitto 30 0 10 -10 30 -10

Yllättäen kiinteisiin kustannuksiin kuuluvat kapasiteetin ylläpidon kustannukset

vaihtelevat paljon. Tämä johtuu siitä, että päätöksentekoa tukevissa laskelmissa on
syytä tunnistaa kapasiteetin käytön vaihtoehtoiskustannus. Se ei ole vakio vaan
vaihtelee kulloinkin käsillä olevan päätöksentekotilanteen mukaan. Yrityksen
tulosarviossa käyttämä yleinen kaava nimesi vain osan erilliskustannuksista.
Päätöstilanteen näkökulmasta kapasiteetin ylläpitoon liittyvät kiinteät kustannukset
voitiin myös ottaa huomioon päätöksen erilliskustannuksina.

Tehtävässä käytiin läpi yksittäisiä vaihtoehtoja, joiden kannattavuuteen laskelma antoi

vastauksen. Vaikka jokin vaihtoehto olisi sellaisenaan kannattava, se ei välttämättä
ole paras tarjolla oleva vaihtoehto. Ennen lopullista päätöstä on tarpeen käydä läpi eri
vaihtoehtoja sekä arvioida niiden toteutumismahdollisuuksia ja keskinäistä
paremmuutta. Tähän liittyy yleensä myös subjektiivista harkintaa.

5 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

Tehtävä 4-2. Yritys valmistaa samasta raaka-aineesta kahta koostumukseltaan

erilaista lopputuotetta: nestettä ja pellettejä. Nesteen myyntiarvo on 10 €/kg ja
pellettien 6 €/kg. Raaka-aineen hankintahinta on 1 €/kg.

Jauhe Jatkojalostus Pelletit

500 kg 500 kg

Raaka-aine Prosessointi
1000 kg

Uute Jatkojalostus Neste

300 kg 300 kg

Raaka-aineen prosessoinnissa syntyy rinnakkain uutetta ja jauhetta. Uutetta syntyy

300 kg tuhatta raaka-ainekiloa kohti, ja uute jatkojalostetaan nesteeksi. Raaka-
ainetonnista syntyy vastaavasti 500 kg jauhetta, josta valmistetaan edelleen pellettejä.
Loppu on arvotonta jätettä. Raaka-aineen prosessoinnin kustannus on 1,2 €/raaka-
ainekilo, Uutteen jatkojalostuskustannus on 5 €/kg ja jauheen 4 €/kg. Yrityksen ja sen
tuotteiden kannattavuuslaskelma on esitetty alla – luvut ovat tuhansia euroja. (Tulos =
liikevoitto)

Pelletit Neste Yhteensä

Myyntituotot 3000 3000 6000
Jalostuskust 2000 1500 3500
Tuotteen kate 1000 1500 2500
Prosessointi 750 450 1200
Raaka-aine 625 375 1000
Tulos -375 675 300

a) Uusi johto ei ole tyytyväinen tulokseen ja harkitsee pellettien valmistuksen

lopettamista. Vastaava tuotepäällikkö on kuitenkin sitä mieltä, että prosessoinnin ja
raaka-aineen kustannukset pitäisi jakaa tuotteille jalostusarvon (eli tuotteen katteen)
eikä raaka-aineesta saatujen tonnien suhteessa. Miltä tuotteiden kannattavuus näyttää,
jos kustannukset jaetaan tuotepäällikön ehdottamalla tavalla?

RATKAISU:

Tuotepäällikön ehdottamalla tavalla pelleteille kohdistetaan 40 % prosessointi- ja

raaka-ainekustannuksista ja loput 60 % nesteelle. Tällä tavoin laskettuna pelletitkin
näyttävät olevan kannattavia.
Pelletit Neste Yhteensä
Myyntituotot 3000 3000 6000
Jalostuskust 2000 1500 3500
Tuotteen kate 1000 1500 2500
Prosessointi 480 720 1200
Raaka-aine 400 600 1000
Tulos 120 180 300

Prosessointi on kuitenkin jauheen ja uutteen rinnakkaistuotantoa, koska niitä saadaan

aina samassa suhteessa. Rinnakkaistuotannon kustannusten jakaminen tuotteille on

6 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

aina mielivaltaista, joten tuotepäällikön tapa ja alkuperäinen tapa ovat yhtä huonoja.
Kumpikaan kannattavuuslaskelma ei anna tukea päätökselle pellettien valmistuksen
lopettamisesta tai jatkamisesta. Seuraavissa kohdissa asiaa tarkastellaan päätöksen
erillistuottojen ja -kustannusten kautta.

b) Kaikista raaka-ainelähteistä saadaan jauhetta. Monet yritykset valmistavat

pelkästään jauhetta, jota ne myyvät jatkojalostusta harjoittaville yrityksille. Jauheella
markkinahinta on 2,5 €/kg. Uutteelle ei ole markkinahintaa, sillä uutetta saadaan vain
harvoista raaka-ainelähteistä, joita hyödyntävät tehtaat jalostavat itse erilaisia
arvokkaita lopputuotteita. Miten tämä vaikuttaa tuotteiden kannattavuuslaskelmaan?

RATKAISU:

Tuotteiden kannattavuuden vertailu helpottuu, kun jauheella on markkinahinta.

Prosessointia voisi nyt tarkastella voittoa tuottamattomana vastuualueena, joka
jalostaa raaka-aineesta uutetta ja jauhetta. Jauheen prosessointi voisi myydä yrityksen
ulkopuolelle markkinahintaan. Vaihtoehtoisesti jauheen voisi käyttää pellettien
valmistus (jauheen jatkojalostus). Se voisi toisaalta ostaa jauheen myös markkinoilta.
Markkinahinta on sopiva siirtohinta yrityksen vastuualueiden väliseen vaihdantaan.
Pellettien myynti kattaa prosessointi- ja raaka-ainekustannuksista 1250 = 2,5*500.
Uutteen myynnin on katettava loppuosa (950).

Pelletit Neste Yhteensä

Myyntituotot 3000 3000 6000
Jalostuskust -2000 -1500 -3500
1000 1500 2500
Jauhe 1250 -1250 0
Prosessointi -1200 -1200
Raaka-aine -1000 -1000
Uute 950 -950 0
Tulos 0 -250 550 300

Tässäkin menetelmässä on ongelma. Jos yrityksen prosessointikustannukset

myöhemmin kasvavat, niin nämä kustannukset vyörytetään Neste-tuotteen
kannettavaksi. Ongelma poistuisi, jos myös uutteella olisi markkinahinta.

7 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

c) Kannattaako pellettien valmistus lopettaa?

RATKAISU:

Tämä on liiketoiminnan kannattavuuden kannalta oleellinen kysymys – ei

kustannusten jakaminen. Jos pellettien valmistus (eli jauheen jatkojalostus)
lopetetaan, niin pellettien myyntituotot ja jalostuskustannukset häviävät laskelmasta.
Tulosvaikutus on -1000 (= pellettien katteen menetys). Toisaalta raaka-aineen
prosessoinnissa väistämättä syntyvä jauhe myytäisiin markkinoille. Tulosvaikutus
tästä on +1250. Kokonaisuudessaan tulosvaikutus on +250, joten pellettien
valmistus kannattaa lopettaa. (Tältä osin b-kohdan kannattavuuslaskelma ohjaa
toimimaan oikein.)

d) Tuotannosta ja teknologiasta vastaava johtaja osallistuu keskusteluun

kertomalla, että prosessointia säätämällä jauheen saantoa voidaan nostaa nykyisestä
50 %:sta 60 %:iin. Prosessointikustannus kasvaa tosin 10 %. Raaka-ainetonnista
saadaan edelleen sama määrä uutetta, mutta jätteen määrä vähenee.
Pellettimarkkinoilla näyttäisi olevan kysyntää lisätuotannolle. Mitä yrityksen
kannattaisi tehdä?

RATKAISU:

Prosessointikustannus olisi nyt 1,32 €/raaka-ainekilo. Raaka-ainetta käytetään sama

määrä kuin aikaisemmin eli 1000 [tonnia]. Prosessointikustannus on siis 1320 [k€] eli
120 suurempi kuin aiemmin. Pellettien valmistuksen mahdollinen lopettaminen ei
vaikuta tähän. Samasta raaka-ainemäärästä saataisiin 600 tonnia jauhetta aiemman
500:n sijaan. Jos jauhe käytetään pellettien valmistukseen, ovat jatkojalostuksen
kustannukset 2400 (=600*4) eli 400 suuremmat. Pellettien myyntituotot olisivat 3600
(=600*6) eli 600 suuremmat. Mikäli pellettien valmistusta jatketaan, prosessoinnin
säätämisen tulosvaikutus on lähtötilanteeseen verrattuna (3600-3000)-(2400-2000)-
(1320-1200) = +80.

Jos oletetaan, että jauhe voidaan edelleen myydä markkinahintaan yrityksen

ulkopuolelle ja pellettien valmistus lopetetaan, saadaan vielä parempi tulosvaikutus.
Prosessointikustannukset kasvavat edelleen 120 ja pellettien kate menetetään (-1000).
Vastapainoksi jauheen myynnistä saadaan kaikkiaan 1500. Tulosvaikutus
lähtötilanteeseen verrattuna on siis +1500 – 1000 – 120 = +380. Yrityksen kannattaa
näin ollen sekä säätää prosessointia että lopettaa pellettien valmistus.

Edellä molempia vaihtoehtoja verrattiin lähtötilanteeseen. Samaan johtopäätökseen

päädytään myös, jos jatketaan pohdintaa tilanteesta, jossa prosessin säätämisen ja
pellettien valmistuksen jatkamisen on ensin todettu parantavan liikevoittoa 80:lla.
Pellettien valmistuksen lopettaminen vähentää nyt liikevoittoa 1200:lla (3600-2400)
mutta jauheen myynti lisää 1500:lla. Tulosvaikutus paranee siis vielä 300:lla, kun
tehdään lopettamispäätös. Molempien toimien yhteenlaskettu tulosvaikutus on sama
kuin edellä.

8 (9) 02.10.2008
 TU-22.1130 Laskuharjoitus 4 – Ratkaisut

Pohditaanpa vielä seuraava kysymystä, jota tehtävänannossa ei esitetty. Entäpä

jos ylimääräistä 100 tonnia pellettejä tai jauhetta ei saataisikaan myytyä yhtä hyvään
hintaan kuin normaalia 500 tonnin tuotantoa?

Merkitään ylimääräisen pellettimäärän myyntihintaa X:llä. Nyt voidaan kirjoittaa

seuraava yhtälö:
100X – 400 –120 = 0 Ù X = 5,2
Ylimääräinen pellettituotanto pitäisi kyetä myymään yli 5,2 euron kilohintaan, jotta
prosessin säätö olisi kannattavaa.

Jos pellettien valmistus lopetetaan, voidaan ylimääräisen jauheen myyntihinnalle

rakentaa vastaava yhtälö:
100Y – 120 = 0 Ù Y = 1,2
Ylimääräinen jauhetuotanto pitäisi kyetä myymään yli 1,2 euron kilohintaan, jotta
prosessin säätö olisi kannattavaa.

9 (9) 02.10.2008