Graphical Approach To Precalculus With Limits 6Th Edition Hornsby Solutions Manual Full Chapter PDF

Graphical Approach to Precalculus with
Limits 6th Edition Hornsby Solutions

Manual
Visit to download the full and correct content document: https://testbankdeal.com/dow
nload/graphical-approach-to-precalculus-with-limits-6th-edition-hornsby-solutions-ma
nual/
Section 7.1 551
Chapter 7: Analytic Geometry and Nonlinear Systems
7.1: Circles and Parabolas

æ1ö
1. E. Since x = 2 y 2 . is equivalent to y 2 = 4 çç ÷÷÷ x, this is a parabola that opens to the right (c > 0).
çè 8 ø
æ1ö
2. C. Since y = 2 x 2 is equivalent to x 2 = 4 çç ÷÷÷ y, this is a parabola that opens upward (c > 0).
çè 8 ø
æ 3ö
3. H. Since x 2 = -3 y is equivalent to x 2 = 4 çç- ÷÷÷ y, this is a parabola that opens downward (c < 0).
çè 4 ø
æ 3ö
4. B. Since y 2 = -3 x is equivalent to y 2 = 4 çç- ÷÷÷ x, this is a parabola that opens to the left (c < 0).
çè 4 ø
5. F. This is the equation of a circle centered at the origin with radius 5.
6. A. This is the equation of a circle centered at the point (3, -4) with radius 25 = 5.
7. D. This is the equation of a circle centered at the point (-3, 4) with radius 25 = 5.
8. G. This is the equation of a circle centered at the origin with radius -4. No such graph exists.
2 2
9. Here h = 1, k = 4 and r 2 = 32 = 9. The equation is ( x -1) + ( y - 4) = 9.
2 2
10. Here h = -2, k = 5 and r 2 = 42 = 16. The equation is ( x + 2) + ( y - 5) = 16.
11. A circle that is centered at the origin with r 2 = 12 = 1 has equation x 2 + y 2 = 1.
12. A circle that is centered at the origin with r 2 = 52 = 25 has equation x 2 + y 2 = 25.
2 2 2
2 4 ⎛3⎞ 9 ⎛ 2⎞ ⎛ 4⎞ 9
13. Here h  , k   and r 2  ⎜ ⎟  . The equation is ⎜x ⎟ ⎜ y ⎟  .
3 5 ⎝7⎠ 49 ⎝ 3⎠ ⎝ 5⎠ 49
2 2 2
1 1 ⎛ 12 ⎞ 144 ⎛ 1⎞ ⎛ 1 ⎞ 144
14. Here h   , k   and r 2  ⎜ ⎟  . The equation is ⎜x ⎟ ⎜ y ⎟  .
2 4 ⎝5⎠ 25 ⎝ 2⎠ ⎝ 4⎠ 25
(2 -(-1))
2 2
15. The radius is the distance between (-1, 2) and (2, 6) : r = + (6 - 2) = 9 + 16 = 5. Here
2 2
h = -1, k = 2 and r 2 = 52 = 25. The equation is ( x + 1) + ( y - 2) = 25.
16. The radius is the distance between (2, -7) and (-2, -4) :
(2 -(-2)) + (-7 - (-4)) = 16 + 9 = 5. Here h = 2, k = -7 and r 2 = 52 = 25. The equation is

2 2
r=
2 2
( x - 2) + ( y + 7) = 25.
17. If the center is (-3, -2) , the circle must touch the x-axis at the point (-3, 0). The radius is 2. Here
2 2
h = -3, k = -2 and r 2 = 22 = 4. The equation is ( x + 3) + ( y + 2) = 4.
Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

552 CHAPTER 7 Analytic Geometry and Nonlinear Systems
18. If the center is (5, -1) , the circle must touch the y-axis at the point (0, -1). The radius is 5. Here
2 2
h = 5, k = -1 and r 2 = 52 = 25. The equation is ( x - 5) + ( y + 1) = 25.
19. The equation is that of a circle with center (3, 3) and radius 0. That is, the graph is the point (3, 3).
20. The equation is that of a circle with center (3, 3) and radius -1. No such graph exists.
⎛ 5  (1) 9  3 ⎞
21. Midpoint: ⎜ , ⎟   2, 3 ⇒ The center of the circle is (2,-3).
⎝ 2 2 ⎠
 2  5   3   9    9  36  45 ⇒ The radius of the circle is

2
Distance: d 
2
45 units. The
equation of the circle is  x  2    y  3  45 .

2 2
⎛ 6  (4) 9  3 ⎞
22. Midpoint: ⎜ , ⎟  1, 2  ⇒ The center of the circle is (1,-2).
⎝ 2 2 ⎠
1  6    2   9    25  49  74 ⇒ The radius of the circle is

2
Distance: d 
2
74 units. The
equation of the circle is  x  1   y  2   74 .

2 2
⎛ 5  (1) 7  1 ⎞
23. Midpoint: ⎜ , ⎟   2, 3 ⇒ The center of the circle is (-2,-3).
⎝ 2 2 ⎠
 2  1   3  1   9  16  25  5 ⇒ The radius of the circle is 5 units. The

2
Distance: d 
2
equation of the circle is  x  2    y  3  25 .

2 2
⎛ 3  (1) 2  (4) ⎞
24. Midpoint: ⎜ , ⎟   1, 3 ⇒ The center of the circle is (-1,-3).
⎝ 2 2 ⎠
 1  1   3   4    4  1  5 ⇒ The radius of the circle is

2
Distance: d 
2
5 units.
The equation of the circle is  x  1   y  3  5 .

2 2
⎛ 5  (5) 0  0 ⎞
25. Midpoint: ⎜ , ⎟   0, 0  ⇒ The center of the circle is (0,0).
⎝ 2 2 ⎠
Distance: d   0  (5)    0  0   25  5 ⇒ The radius of the circle is 5 units.

2 2
The equation of the circle is  x    y   25 .

2 2
⎛ 0  0 9  (9) ⎞
26. Midpoint: ⎜ , ⎟   0, 0  ⇒ The center of the circle is (0,0).
⎝ 2 2 ⎠
Distance: d  0  0   0  9   81  9 ⇒ The radius of the circle is 9 units. The

2 2
2 2
equation of the circle is ( x ) + ( y ) = 81 .
27. In a circle, the radius is the distance from the center to any point on the circle.

Section 7.1 553
28. For example, in Exercise 22 the radius is 74 . The distance from (-4,5) to (6,-9) is
(-4 - 6) + (5 - (-9)) = 100 +196 = 296 = 2 74 and the radius is half of this.
2 2
d=
29. This is the equation of a circle centered at the origin with radius 4  2. See Figure 29. From the figure,
the domain is  2, 2 , and the range is  2, 2 .
30. This is the equation of a circle centered at the origin with radius 36  6. See Figure 30. From the figure,
the domain is  6, 6 , and the range is  6,6 .
31. This is the equation of a circle centered at the origin with radius 0  0. The graph is only the point (0, 0).
See Figure 31. From the figure, the domain is 0 , and the range is 0 .
Figure 29 Figure 30 Figure 31
32. This is the equation of a circle centered at the origin with radius 9. No such graph exists. The domain is
 and the range is .
33. This is the equation of a circle centered at  2, 0  with radius 36  6. See Figure 33. From the figure, the
domain is  4,8 , and the range is [-6, 6].
34. This is the equation of a circle centered at  2,5  with radius 16  4. See Figure 34. From the figure, the
domain is  6, 2 , and the range is 1,9 .
35. This is the equation of a circle centered at  5, 4  with radius 49  7. See Figure 35. From the figure, the
domain is  2,12 , and the range is [-11,3].

36. This is the equation of a circle centered at  4,3 with radius 25  5. See Figure 36. From the figure, the
domain is  1,9 , and the range is  2,8 .
37. This is the equation of a circle centered at  3, 2  with radius 36  6. See Figure 37. From the figure, the
domain is  9,3 , and the range is  8, 4 .
38. This is the equation of a circle centered at 1, 2  with radius 16  4. See Figure 38. From the figure, the
domain is  3,5 , and the range is  6, 2 .
39. x 2 + ( y - 2)2 + 10 = 9  x 2 + ( y - 2)2 = -1 . This is the equation of a circle centered at (0, 2) with
radius 1. No such graph exists. The domain is  and the range is .
40. Since  x  1  y 2  2  0 is equivalent to  x  1  y 2  2, this is the equation of a circle centered at

2 2
 1, 0  with radius 2. No such graph exists. The domain is , and the range is .
41. x 2  y 2  81 ⇒ y 2  81  x 2 ⇒ y   81  x 2 Graph y1  81  x 2 and y2  81  x 2 as shown in
Figure 41. From the figure, the domain is  9,9 , and the range is  9,9.
42. x 2   y  3  49 ⇒  y  3  49  x 2 ⇒ y  3   49  x 2 ⇒ y  3  49  x 2 . Graph
2 2
y1  3  49  x 2 and y2  3  49  x 2 as shown in Figure 42. From the figure, the domain is  7, 7  ,
and the range is  10, 4
 x  3   y  2   25 ⇒  y  2   25   x  3 ⇒ y  2   25   x  3 ⇒ y  2  25   x  3 .
2 2 2 2 2 2
43.
Graph y1  2  25   x  3 and y2  2  25   x  3
2 2
as shown in Figure 43. From the figure, the
domain is  2,8 , and the range is  3, 7 .
(, ) y  3  36   x  2  . Graph y1  3  36   x  2  and y2  3  36   x  2  as shown in

2 2 2
44.
Figure 44. From the figure, the domain is  8, 4 , and the range is  9,3 .

Section 7.1 555
[-14.1,14.1] by [-9.3,9.3] [-14.1,14.1] by [-12.3,6.3] [-9.4,9.4] by [-4.2,8.2] [-9.4,9.4] by [-9.2,3.2]

Xscl = 1 Yscl = 1 Xscl = 1 Yscl = 1 Xscl= 1 Yscl = 1 Xscl = 1 Yscl= 1
Figure 41 Figure 42 Figure 43 Figure 44
x 2  6 x  y 2  8 y  9  0 ⇒  x 2  6 x  9    y 2  8 y  16   9  9  16 ⇒  x  3   y  4   16. The graph

2 2
45.
is a circle with center  3, 4  , and radius r  4.
x 2  8 x  y 2  6 y  16  0 ⇒  x 2  8 x  16    y 2  6 y  9   16  16  9 ⇒  x  4   y  3  9. The
2 2
46.
graph is a circle with center  4,3 , and radius r  3.
47. x 2  4 x  y 2  12 y  4 ⇒  x 2  4 x  4    y 2  12 y  36   4  4  36 ⇒ ( x  2)2  ( y  6) 2  36.
The graph is a circle with center  2, 6  , and radius r  6.
48. x 2  12 x  y 2  10 y  25 ⇒  x 2  12 x  36    y 2  10 y  25  25  36  25 ⇒
( x  6) 2  ( y  5) 2  36 The graph is a circle with center  6, 5  , and radius r  6.
⎛ 1⎞
49. 4 x 2  4 x  4 y 2  16 y  19  0 ⇒ 4 ⎜ x 2  x  ⎟  4  y 2  4 y  4   19  1  16 ⇒
⎝ 4⎠
2 2
⎛ 1⎞ ⎛ 1⎞ ⎛ 1 ⎞
4 ⎜ x  ⎟  4  y  2   36 ⇒ ⎜ x  ⎟   y  2   9. The graph is a circle with center ⎜  ,2⎟,
2 2
⎝ 2⎠ ⎝ 2⎠ ⎝ 2 ⎠
and radius r  3.
⎛ 4⎞
50. 9 x 2  12 x  9 y 2  18 y  23  0 ⇒ 9 ⎜ x 2  x  ⎟  9  y 2  2 y  1  23  4  9 ⇒
4
⎝ 3 9⎠
2 2
⎛ 2⎞ ⎛ 2⎞ ⎛ 2 ⎞
9 ⎜ x  ⎟  9  y  1  36 ⇒ ⎜ x  ⎟   y  1  4. The graph is a circle with center ⎜  ,1⎟ ,
2 2
⎝ 3 ⎠ ⎝ 3 ⎠ ⎝ 3 ⎠
and radius r  2.
x 2  2 x  y 2  6 y  14  0 ⇒  x 2  2 x  1   y 2  6 y  9   14  1  9 ⇒  x  1   y  3  4. The graph

2 2
51.
does not exist since the value for the radius is not a real number.
x 2  4 x  y 2  8 y  32  0 ⇒  x 2  4 x  4    y 2  8 y  16   32  4  16 ⇒  x  2   y  4   12. The

2 2
52.
graph does not exist since the value for the radius is not a real number.
x 2  2 x  y 2  4 y  0 ⇒  x 2  2 x  1   y 2  4 y  4   1  4 ⇒  x  1   y  2   5. The graph is a circle

2 2
53.
with center (1, -2) and radius r = 5 .

2 2
⎛ 1⎞ ⎛ 1⎞ ⎛ 1⎞ ⎛ 1⎞
54. 4 x2  4x  4 y2  4 y  3  0 ⇒ 4 ⎜ x2  x  ⎟  4 ⎜ y2  y  ⎟  3  1  1 ⇒ 4 ⎜ x  ⎟  4 ⎜ y  ⎟  5
⎝ 4⎠ ⎝ 4⎠ ⎝ 2⎠ ⎝ 2⎠
⎛ 1⎞ ⎛
2
1⎞
2
æ 1 1 ö÷
5
⇒ ⎜ x  ⎟  ⎜ y  ⎟  . The graph is a circle with center çç- , ÷ and radius r  5 .
⎝ 2 ⎠ ⎝ 2 ⎠ 4 èç 2 2 ÷ø 2
1 4 2
55. b 2  .  x  2  y 2  . The graph is a circle with center  2, 0  , and radius r  .
2
2 9 3
56. 9 x 2  9 y 2  54 y  72 ⇒ 9 x 2  9  y 2  6 y  9   72  81 ⇒ 9 x 2  9  y  3  9 ⇒ x 2   y  3  1. The

2 2
graph is a circle with center  0, 3 , and radius r  1.
⎛1⎞
57. D. Since  x  4   y  2 is equivalent to  x  4   4 ⎜ ⎟  y  2  , the parabola has vertex  4, 2  , and it
2 2
⎝4⎠
opens upward  c  0  .
⎛1⎞
58. B. Since  x  2   y  4 is equivalent to  x  2   4 ⎜ ⎟  y  4  , the parabola has vertex  2, 4  , and it
2 2
⎝4⎠
opens upward  c  0  .
⎛ 1⎞
59. C. Since y  2    x  4  is equivalent to  x  4   4 ⎜  ⎟  y  2  , the parabola has vertex  4, 2  , and it
2 2
⎝ 4⎠
opens downward  c  0  .
⎛ 1⎞
60. A. Since y    x  4   4 is equivalent to  x  4   4 ⎜  ⎟  y  4  , the parabola has vertex  2, 4  , and it
2 2
⎝ 4⎠
opens downward  c  0  .
⎛1⎞
61. F. Since  y  4   x  2 is equivalent to  y  4   4 ⎜ ⎟  x  2  , the parabola has vertex  2, 4  , and it
2 2
⎝4⎠
opens to the right  c  0  .
⎛1⎞
62. H. Since  y  2   x  4 is equivalent to  y  2   4 ⎜ ⎟  x  4  , the parabola has vertex  4, 2  , and it
2 2
⎝4⎠
opens to the right  c  0  .
⎛ 1⎞
63. E. Since x  2    y  4  is equivalent to  y  4   4 ⎜  ⎟  x  2  , the parabola has vertex  2, 4  , and it
2 2
⎝ 4⎠
opens to the left  c  0  .
⎛ 1⎞
64. G. Since x    y  2   4 is equivalent to  y  2   4 ⎜  ⎟  x  4  , the parabola has vertex  4, 2  , and it
2 2
⎝ 4⎠
opens to the left  c  0  .
65. (a) If both coordinates of the vertex are negative, the vertex is in quadrant III.
(b) If the first coordinate of the vertex is negative and the second is positive, the vertex is in quadrant II.

Section 7.1 557
(c) If the first coordinate of the vertex is positive and the second is negative, the vertex is in quadrant IV.
(d) If both coordinates of the vertex are positive, the vertex is in quadrant I.
66. (a) If both coordinates of the vertex are negative, the vertex is in quadrant III.
(b) If the first coordinate of the vertex is negative and the second is positive, the vertex is in quadrant II.
(c) If the first coordinate of the vertex is positive and the second is negative, the vertex is in quadrant IV.
(d) If both coordinates of the vertex are positive, the vertex is in quadrant I.
67. Since x 2 = 16 y is equivalent to x 2 = 4(4) y, the equation is in the form x 2 = 4cy with c = 4. The focus is
(0, 4), and the equation of the directrix is y = -4. The axis is x = 0, or the y-axis.
68. Since x 2 = 4 y is equivalent to x 2 = 4(1) y, the equation is in the form x 2 = 4cy with c = 1. The focus is
(0,1), and the equation of the directrix is y = -1. The axis is x = 0, or the y-axis.
1 ⎛ 1⎞ 1
69. Since x 2   y is equivalent to x 2  4 ⎜  ⎟ y, the equation is in the form x 2  4cy with c   . The
2 ⎝ 8⎠ 8
⎛ 1⎞ 1
focus is ⎜ 0,  ⎟ , and the equation of the directrix is y  . The axis is x  0, or the y-axis.
⎝ 8⎠ 8
1 ⎛ 1 ⎞ 1
70. Since x 2  y is equivalent to x 2  4 ⎜ ⎟ y, the equation is in the form x 2  4cy with c  . The
9 ⎝ 36 ⎠ 36
⎛ 1 ⎞ 1
focus is ⎜ 0, ⎟ , and the equation of the directrix is y   . The axis is x  0, or the y-axis.
⎝ 36 ⎠ 36
1 ⎛ 1 ⎞ 1
71. Since y 2  x is equivalent to y 2  4 ⎜ ⎟ x, the equation is in the form y 2  4cx with c  . The
16 ⎝ 64 ⎠ 64
⎛ 1 ⎞ 1
focus is ⎜ , 0 ⎟ , and the equation of the directrix is x   . The axis is y  0, or the x-axis.
⎝ 64 ⎠ 64
1 æ 1 ÷ö
72. Since y 2 = - x is equivalent to y 2 = 4 çç- x, the equation is in the form y 2 = 4cx with
32 çè 128 ÷÷ø
1 æ 1 ö 1
c=- çç- , 0÷ , and the equation of the directrix is x = . The axis is y = 0,
çè 128 ÷÷ø
The focus is
128 128
or the x-axis.
73. Since y 2 = -16 x is equivalent to y 2 = 4 (-4) x, the equation is in the form y 2 = 4cx with c = -4. The
focus is (-4, 0). and the equation of the directrix is x = 4. The axis is y = 0, or the x-axis.
74. Since y 2 = -4 x is equivalent to y 2 = 4 (-1) x, the equation is in the form y 2 = 4cx with c = -1. The
focus is (-1, 0) , and the equation of the directrix is x = 1. The axis is y = 0, or the x-axis.
75. If the vertex is (0, 0) and the focus is (0, 2), then the parabola opens downward and c  2. The equation
is x 2  4cy ⇒ x 2  8 y.

76. If the vertex is (0, 0) and the focus is (5, 0), then the parabola opens to the right and c  5. The equation is
y 2  4cx ⇒ y 2  20 x.
⎛ 1 ⎞ 1
77. If the vertex is (0, 0) and the focus is ⎜  , 0 ⎟ , then the parabola opens to the left and c   . The equation
⎝ 2 ⎠ 2
is y 2  4cx ⇒ y 2  2 x.
⎛ 1⎞ 1
78. If the vertex is (0, 0) and the focus is ⎜ 0, ⎟ , then the parabola opens upward and c  . The equation is
⎝ 4 ⎠ 4
x 2  4cy ⇒ x 2  y.
79. If the vertex is (0, 0) and the parabola opens to the right, the equation is in the form y 2  4cx. Find the
value or c by using the fact that the parabola passes through (2, 2, 2). Thus, (2, 2) 2  4c (2) ⇒ c  1.
The equation is y 2  4cx ⇒ y 2  4 x.
80. If the vertex is (0, 0) and the parabola opens upward, the equation is in the form x 2  4cy. Find the value of
1
c by using the fact that the parabola passes through ( 3,3). Thus, ( 3) 2  4c(3) ⇒ c  . The equation is
4
x 2  4cy ⇒ x 2  y.
81. If the vertex is (0, 0) and the parabola opens downward, the equation is in the form x 2  4cy. Find the value
   10  1
2
of c by using the fact that the parabola passes through 10, 5 . Thus,  4c(5) ⇒ c   . The
2
equation is x 2  4cy ⇒ x 2  2 y.
82. If the vertex is (0, 0) and the parabola opens to the left, the equation is in the form y 2  4cx. Find the value
3
of c by using the fact that the parabola passes through (-3,3). Thus, (3)2  4c  3 ⇒ c   . The equation
4
is y 2  4cx ⇒ y 2  3 x.
83. If the vertex is (0, 0) and the parabola has y-axis symmetry, the equation is in the form x 2  4cy. Find the
1
value of c by using the fact that the parabola passes through (2, 4). Thus, (2)2  4c(4) ⇒ c   . The
4
equation is x 2  4cy ⇒ x 2   y.
84. If the vertex is (0, 0) and the parabola has x-axis symmetry, the equation is in the form y 2  4cx. Find the
1
value of c by using the fact that the parabola passes through (3,2). Thus, (2)2  4c (3) ⇒ c  . The
3
4
equation is y 2  4cx ⇒ y 2  x.
3

Section 7.1 559
85. If the focus is (0,2) and the vertex is (0,1), the parabola opens upward and c = 1. Substituting in
( x - h)2 = 4c( y - k ), we get ( x - 0)2 = 4(1)( y -1) or x 2 = 4( y -1).
86. If the focus is (-1,2) and the vertex is (3,2), the parabola opens to the left and c = -4. Substituting in
( y - k ) 2 = 4c( x - h), we get ( y - 2)2 = -16( x - 3).
87. If the focus is (0,0) and the directrix has equation x = -2, the vertex is (-1,0) and c = 1. The parabola
opens to the right. Substituting in ( y - k ) 2 = 4c( x - h), we get ( y - 0)2 = 4(1)( x - (-1)) or y 2 = 4( x + 1).
⎛1 ⎞ 3
88. If the focus is (2,1) and the directrix has equation x  1, the vertex is ⎜ ,1⎟ and c  . The parabola
⎝ 2 ⎠ 2
⎛ 3 ⎞⎛ 1⎞
opens to the right. Substituting in ( y  k ) 2  4c( x  h), we get ( y  1) 2  4 ⎜ ⎟⎜ x  ⎟ or
⎝ 2 ⎠⎝ 2⎠
⎛ 1⎞
( y  1) 2  6 ⎜ x  ⎟ .
⎝ 2⎠
89. If the focus is (-1,3) and the directrix has equation y = 7, the vertex is (-1,5) and c = -2. The parabola
opens downward. Substituting in ( y - k ) 2 = 4c( x - h), we get ( x + 1) 2 = 4(-2)( y - 5) or
( x + 1)2 = -8( y - 5).
90. If the focus is (1,2) and the directrix has equation y = 4, the vertex is (1,3) and c = -1. The parabola
opens downward. Substituting in ( x - h)2 = 4c( y - k ), we get ( x -1)2 = 4(-1)( y - 3) or
( x -1)2 = -4( y - 3).
91. Since the parabola has a horizontal axis, the equation is in the form ( y  k )2  4c( x  h). Find the value of c
by using the fact that the parabola passes through (-4,0) and the vertex is (-2,3). Substituting
9
x  4, y  0, h  2, and k  3 yields (0  3)2  4c (4(2)) ⇒ c   . The equation is
8
9
( y  3)2   ( x  2).
2
92. Since the parabola has a horizontal axis, the equation is in the form ( y  k )2  4c( x  h). Find the value of c
by using the fact that the parabola passes through (2,3) and the vertex is (-1,2). Substituting
1
x  2, y  3, h  1, and k  2 yields (3  2) 2  4c(2  (1)) ⇒ c  . The equation is
12
1
( y  2) 2  ( x  1).
3
⎛1⎞
93. The equation y  ( x  3) 2  4 can be written as ( x  3)2  4 ⎜ ⎟ ( y  4). The vertex is  3, 4  . The
⎝4⎠
vertical axis has equation x  3, and the parabola opens upward. See Figure 93. From the figure, the
domain is (, ), and the range is  4,   .

⎛1⎞
94. The equation y  ( x  5) 2  4 can be written as ( x  5)2  4 ⎜ ⎟ ( y  4). The vertex is (5,-4). The vertical
⎝4⎠
axis has equation x  5, and the parabola opens upward. See Figure 94. From the figure, the domain is
(, ), and the range is  4,   .
⎛ 1⎞
95. The equation y  2( x  3) 2  2 can be written as ( x  3)2  4 ⎜  ⎟ ( y  2). The vertex is (-3,2). The
⎝ 8⎠
vertical axis has equation x  3, and the parabola opens downward. See Figure 95. From the figure, the
domain is  ,   , and the range is  , 2 .
2 æ 3ö
96. The equation y = ( x - 2)2 -1 can be written as ( x - 2)2 = 4 çç ÷÷÷ ( y + 1). The vertex is ( 2, -1). The
3 çè 8 ø
vertical axis has equation x = 2, and the parabola opens upward. See Figure 96. From the figure, the domain
is (-¥, ¥) , and the range is [-1, ¥) .
97. Rewrite the equation: y = x 2 - 2 x + 3  y - 3 + 1 = x 2 - 2 x + 1  y - 2 = ( x -1)2 . The equation
æ1ö
y - 2 = ( x -1)2 can be written as ( x -1)2 = 4 çç ÷÷÷ ( y - 2). The vertex is (1,2).The vertical axis has equation
çè 4 ø
x = 1, and the parabola opens upward. See Figure 97. From the figure, the domain is (-¥, ¥), and the
range is [ 2, ¥).
98. Rewrite the equation: y = x 2 + 6 x + 5  y - 5 + 9 = x 2 + 6 x + 9  y + 4 = ( x + 3)2 . The equation
æ1ö
y + 4 = ( x + 3)2 can be written as ( x + 3)2 = 4 çç ÷÷÷ ( y + 4). The vertex is (-3, -4). The vertical axis has
çè 4 ø
equation x = -3, and the parabola opens upward. See Figure 98. From the figure, the domain is (-¥, ¥) ,
and the range is [-4, ¥).

Section 7.1 561
99. ( ) 2
Rewrite the equation: y = 2 x 2 - 4 x + 5  y - 5 + 2 = 2 x 2 - 2 x + 1  y - 3 = 2 ( x -1) . The equation
æ1ö
y - 3 = 2 ( x -1) can be written as ( x -1) = 4 çç ÷÷÷ ( y - 3). The vertex is (1,3). The vertical axis has equation
2 2
çè 8 ø
x = 1, and the parabola opens upward. See Figure 99. From the figure, the domain is (-¥, ¥) , and the
range is [3, ¥).
100. Rewrite the equation: y = -3x 2 + 24 x - 46  y + 46 - 48 = -3( x 2 - 8 x + 16)  y - 2 = -3( x - 4) 2 . The
æ 1ö
equation y - 2 = -3( x - 4)2 can be written as ( x - 4)2 = 4 çç- ÷÷÷( y - 2) The vertex is (4,2). The vertical
çè 12 ø
axis has equation x = 4, and the parabola opens downward. See Figure 100. From the figure, the domain is
(-¥, ¥), and the range is (-¥, 2].
æ1ö
101. The equation x = y 2 + 2 can be written as ( y - 0)2 = 4 çç ÷÷÷ ( x - 2). The vertex is (2,0). The horizontal axis
çè 4 ø
has equation y = 0, and the parabola opens to the right. See Figure 101. From the figure, the domain is
[2, ¥) and the range is (-¥, ¥).
æ1ö
The equation x = ( y + 1)2 can be written as ( y + 1) = 4 çç ÷÷÷( x - 0) The vertex is (0, -1). The horizontal
2
102.
çè 4 ø
axis has equation y = -1, and the parabola opens to the right. See Figure 102. From the figure, the domain
is [0, ¥) , and the range is (-¥, ¥).

æ1ö
The equation x = ( y - 3) can be written as ( y - 3) = 4 çç ÷÷÷( x - 0). The vertex is (0,3). The horizontal axis
2 2
103.
çè 4 ø
has equation y = 3, and the parabola opens to the right. See Figure 103. From the figure, the domain is
[0, ¥) , and the range is (-¥, ¥).

æ1ö
The equation ( y + 2) = x + 1 can be written as ( y + 2) = 4 çç ÷÷÷( x + 1). The vertex is (-1, -2). The
2 2
104.
çè 4 ø
horizontal axis has equation y = -2, and the parabola opens to the right. See Figure 104. From the figure,
the domain is [-1, ¥) , and the range is (-¥, ¥).
æ1ö
The equation x = ( y - 4)2 + 2 can be written as ( y - 4) = 4 çç ÷÷÷( x - 2). The vertex is (2,4). The horizontal
2
105.
çè 4 ø
axis has equation y = 4, and the parabola opens to the right. See Figure 105. From the figure, the domain is
[2, ¥), and the range is (-¥, ¥).

æ 1ö
The equation x = -2 ( y + 3) can be written as ( y + 3) = 4 çç- ÷÷÷( x - 0). The vertex is (0, -3). The
2 2
106.
çè 8 ø
horizontal axis has equation y = -3, and the parabola opens to the left. See Figure 106. From the figure, the
domain is (-¥, 0], and the range is (-¥, ¥).
2 2 3 3
107. Rewrite the equation: x = y - 4 y + 8  x = y 2 - 6 y + 12  x -12 + 9 = y 2 - 6 y + 9 
3 2 2
3 3 3
x - 3 = ( y - 3) 2  ( x - 2) = ( y - 3) 2 . The equation ( x - 2) = ( y - 3)2 can be written
2 2 2
æ 3ö
( y - 3)2 = 4 çç ÷÷ ( x - 2). The vertex is (2,3). The horizontal axis has equation y = 3 and the parabola opens
çè 8 ø÷
to the right. See Figure 107. From the figure, the domain is [2, ¥) and the range is (-¥, ¥).

Section 7.1 563
108. Rewrite the equation: x = y 2 + 2 y - 8  x + 8 + 1 = y 2 + 2 y + 1  x + 9 = ( y + 1)2 . The equation
æ1ö
x + 9 = ( y + 1)2 can be written ( y + 1)2 = 4 çç ÷÷÷ ( x + 9). The vertex is (-9, -1). The horizontal axis has
çè 4 ø
equation y = -1 and the parabola opens to the right. See Figure 108. From the figure, the domain is
[-9, ¥) and the range is (-¥, ¥).

2
æ 1ö æ 1ö
109. Rewrite the equation: x = -4 y 2 - 4 y - 3  x + 3 -1 = -4 çç y 2 + y + ÷÷÷  x + 2 = -4 çç y + ÷÷÷ . The
çè 4ø çè 2ø
2
æ 1ö æ ö2 æ ö æ 1ö
equation x + 2 = -4 çç y + ÷÷÷ can be written çç y + 1 ÷÷ = 4 çç- 1 ÷÷ ( x + 2). The vertex is ççç-2, - ÷÷÷. The
çè 2ø èç 2 ÷ø èç 16 ø÷ è 2ø
1
horizontal axis has equation y = - and the parabola opens to the left. See Figure 109. From the figure, the
2
domain is (-¥, -2] and the range is (-¥, ¥).
2
1 æ 1ö 5 æ 1ö
110. Rewrite the equation: x = -2 y 2 + 2 y - 3  x + 3 - = -2 çç y 2 - y + ÷÷÷  x + = -2 çç y - ÷÷÷ . The
2 çè 4ø 2 çè 2ø
2
5 æ 1ö æ ö2 æ öæ ö æ 5 1ö
equation x + = -2 çç y - ÷÷÷ can be written çç y - 1 ÷÷ = 4 çç- 1 ÷÷çç x + 5 ÷÷. The vertex is ççç- , ÷÷÷. The
2 çè 2ø çè 2ø ÷ ç
è 8 øè÷ ç 2 ø÷ è 2 2ø
1
horizontal axis has equation y = and the parabola opens to the left. See Figure 110. From the figure, the
2
æ 5ù
domain is çç-¥, - ú and the range is (-¥, ¥).
çè 2 úû

111. Rewrite the equation: x = 2 y 2 - 4 y + 6  x - 6 + 2 = 2( y 2 - 2 y + 1)  x - 4 = 2( y -1)2 . The equation
æ1ö
x - 4 = 2( y -1)2 can be written ( y -1) = 4 çç ÷÷÷( x - 4). The vertex is (4,1). The horizontal axis has
2
çè 8 ø
equation y = 1 and the parabola opens to the right. See Figure 111. From the figure, the domain is [4, ¥)
and the range is (-¥, ¥).
112. Rewrite the equation: 2 x = y 2 - 4 y + 6  2 x - 6 + 4 = y 2 - 4 y + 4  2( x -1) = ( y - 2)2 . The equation
æ1ö
2( x -1) = ( y - 2)2 can be written ( y - 2)2 = 4 çç ÷÷÷ ( x -1). The vertex is (1, 2). The horizontal axis has
çè 2 ø
113. Rewrite the equation: 2 x = y 2 - 2 y + 9  2 x - 9 + 1 = y 2 - 2 y + 1  2( x - 4) = ( y -1)2 . The equation
æ1ö
2( x - 4) = ( y -1)2 can be written ( y -1)2 = 4 çç ÷÷÷ ( x - 4). The vertex is (4, 1). The horizontal axis has
çè 2 ø
114. Rewrite the equation: x = -3 y 2 + 6 y -1  x + 1- 3 = -3( y 2 - 2 y + 1)  x - 2 = -3( y -1)2 . The
æ 1ö
equation x - 2 = -3( y -1)2 can be written ( y -1)2 = 4 çç- ÷÷÷ ( x - 2). The vertex is (2,1). The horizontal
çè 12 ø
axis has equation y = 1 and the parabola opens to the left. See Figure 114. From the figure, the domain is
(-¥, 2] and the range is (-¥, ¥).
115. Rewrite the equation: y 2 - 4 y + 4 = 4 x + 4  ( y - 2)2 = 4( x + 1). The equation ( y - 2)2 = 4( x + 1) can be
written ( y - 2)2 = 4(1)( x + 1). The vertex is (-1, 2). The horizontal axis has equation y = 2 and the
parabola opens to the right. See Figure 115. From the figure, the domain is [-1, ¥) and the
range is (-¥, ¥).

Section 7.1 565
116. Rewrite the equation: y 2 + 2 y + 1 = -2 x + 4  ( y + 1)2 = -2( x - 2). The equation ( y + 1)2 = -2( x - 2)
æ 1ö
can be written ( y + 1) 2 = 4 çç- ÷÷÷ ( x - 2). The vertex is (2, -1). The horizontal axis has equation y = -1
çè 2 ø
and the parabola opens to the left. See Figure 116. From the figure, the domain is (-¥, 2] and the
range is (-¥, ¥).
117. Since the directrix has equation x = -c, a point on the directrix has the form (-c, y ). Let ( x, y ) be a point
on the parabola. By definition, the distance from the focus (c,0) to point ( x, y ) on the parabola, must be
equal to the distance from point (-c, y ) on the directrix to point ( x, y ) on the parabola. That is
( x - c) 2 + ( y - 0)2 = ( x + c) 2 + ( y - y ) 2 
( x - c)2 + y 2 = ( x + c)2  x 2 - 2 xc + c 2 + y 2 = x 2 + 2 xc + c 2  -2 xc + y 2 = 2 xc  y 2 = 4 xc.
32.2 2 12.6 2
118. (a) For Earth, y = x - x . For Mars, y = x - x . Graph y1 = x - (32.2 1922) x 2 and
1922 1922
y2 = x - (12.6 1922) x 2 as shown in Figure 118.
(b) From the graph, the ball thrown on Earth hits the ground ( y = 0) when x » 153 and the ball thrown on
Mars hits the ground when x » 60. The difference in horizontal distance is about 153 - 60 = 93 feet.
19 12.6 2 19 5.2 2
119. (a) For Mars, y = x- x . For the moon, y = x - x . Graph
11 3872 11 3872
y1 = (19 /11) x - (12.6 / 3872) x 2 and y2 = (19 / 11) x - (5.2 / 3872) x 2 as shown in Figure 119.
(b) From the graph, the ball thrown on Mars reaches a maximum height of y » 229 and the ball thrown on
the moon reaches a maximum height of y » 555.

[0,180] by [0,120] [0,1500] by [0,1000]

Xscl = 50 Yscl = 50 Xscl = 500 Yscl = 500
Figure 118 Figure 119
120. Consider a cross-section of the dish with the vertex located at (0, 0) and focus located at (0, 128.5). The
equation for this parabola has the form x 2 = 4cy and by substitution, x 2 = 4(128.5) y  x 2 = 514 y. By
noting that the radius of the dish is 150 and the y-coordinate of the point (150, y ) on the parabola
corresponds to the depth of the dish, the depth can be found by substitution:
1502
1502 = 514 y  y = » 43.8 feet.
514
5´10-9
121. y =- (0.4) 2 = -4´10-17 ; the alpha particle is deflected 4´10-17 meter downward.
2(107 )
122. Let the vertex of the parabola be (0, 10). The equation of the parabola is of the form ( x - h)2 = 4c( y - k ).
By substitution, the equation is ( x - 0)2 = 4c ( y -10)  x 2 = 4c( y -10). Since the parabola passes through
the point (200, 210), the value of c can be found by substitution:
2002 = 4c(210 -10)  2002 = 4c (200)  200 = 4c  c = 50. The equation is x 2 = 200( y -10).
Noting that the x-coordinate of one of the other supports is 100, the height can be found by substitution:
1002 1002
1002 = 200( y -10)  = y -10  y = + 10 = 60 feet.
200 200
123. Let the vertex of the parabola be (0, 12). The equation of the parabola is of the form ( x - h)2 = 4c( y - k ).
By substitution, the equation is ( x - 0)2 = 4c ( y -12)  x 2 = 4c( y -12). Since the parabola passes through
the point (6, 0), the value of c can be found by substitution:
3
62 = 4c(0 -12)  36 = 4c(-12)  -3 = 4c  c = - . The equation is x 2 = -3( y -12). Noting that the
4
y-coordinate 9 feet up is 9, half the width can be found by substitution: x 2 = -3(9 -12)  x 2 = 9  x = 3 ;
The width is 6 feet.
æ 5ö æ 5 ö÷2
124. Let the vertex be (0, 0). Substitute the point çç4, ÷÷÷ into y 2 = 4cx and solve for c: çç ÷ = 4c(4)  c = 25 .
çè 2 ø èç 2 ÷ø 64
25
The bulb should be inch from the vertex.
64

Section 7.2 567
7.2: Ellipses and Hyperbolas

1. G. This is an ellipse with a 2 = 16, b2 = 4, and c = 16 - 4 = 12 = 2 3. The Foci are 0,  2 3 . ( )
2. B. This is an ellipse with a 2 = 16, b2 = 4, and c = 16 - 4 = 12 = 2 3. The Foci are 2 3, 0 . ( )
3. F. This is a hyperbola centered at (0, 0) with a horizontal transverse axis.
4. C. This is a a hyperbola with a 2 = 4, b 2 = 16, and c = 4 + 16 = 20 = 2 5. The Foci are 0,  2 5 . ( )

5. E. Since h = -2 and k = 4, this is an ellipse centered at (-2, 4).
6. H. Since h = 2 and k = -4, this is an ellipse centered at (2, -4) with a vertical major axis.
7. D. Since h = -2 and k = 4, this is a hyperbola centered at (-2, 4).
8. A. Since h = 2 and k = 4, this is a hyperbola centered at (2, 4).

9. A circle can be interpreted as an ellipse whose foci have the same coordinates. The “coinciding foci” give the
center of the circle.
10. The graph of the ellipse exists for values of x from -3 to 3. The domain is [-3,3]. The graph of the ellipse
exists for values of y from -5 to 5. The range is [-5,5].
x2 y 2
11. + = 1  a = 3 and b = 2. a 2 - b 2 = 32 - 22 = 5 = c 2  c = 5. The foci are ( 5, 0). The
9 4
endpoints of the major axis (vertices) are (3, 0) so the domain is [-3,3] . The endpoints of the minor axis
are (0,  2), so the range is [-2, 2]. The ellipse is graphed in Figure 11.
x2 y 2
12. +
16 36
= 1  a = 6 and b = 4. a 2 - b 2 = 62 - 42 = 20 = c 2  c = 20. The foci are 0,  20 or ( )
(0,  2 5 ). The endpoints of the major axis (vertices) are (0,  6) so the range is [-6, 6]. The endpoints of
the minor axis are (4,0) so the domain is [-4, 4]. The ellipse is graphed in Figure 12.
x2 y2
13. 9 x 2 + 6 y 2 = 54  + = 1  a = 3 and b = 6. a 2 - b 2 = 9 - 6 = 3 = c 2  c = 3. The foci are
6 9
(0,  3 ). The endpoints of the major axis (vertices) are (0,  3) so the range is [-3,3]. The endpoints of
( )
the minor axis are  6, 0 so the domain is éê- 6, 6 ùú . The ellipse is graphed in Figure 13.
ë û

x2 y 2
14. 12 x 2 + 8 y 2 = 96  + = 1  a = 12 and b = 8. a 2 - b 2 = 12 - 8 = 4 = c 2  c = 2. The foci are
8 12
( )
(0,  2). The endpoints of the major axis (vertices) are 0,  2 3 so the range is éê-2 3, 2 3 ùú . The
ë û
( )
endpoints of the minor axis are 2 2, 0 so the domain is éê-2 2, 2 2 ùú . See Figure 14.
ë û
25 y 2 64 x 2 y2 x2 36 6 9 3
15. + =1 + =1 a = = and b = =
36 9 36 9 25 5 64 8
25 64
æ 6ö é 6 6ù
The endpoints of the major axis (vertices) are çç0,  ÷÷÷ so the range is ê- , ú . The endpoints of the minor
çè 5ø êë 5 5 úû
æ 3 ö é 3 3ù
axis are çç , 0÷÷÷ so the domain is ê- , ú . See Figure 15.
çè 8 ø êë 8 8 úû
16 y 2 121x 2 y2 x2 9 3 25 5
16. + =1 + =1 a = and b = = The endpoints of the major axis
9 25 9 25 16 4 121 11
16 121
æ 3ö é 3 3ù æ 5 ö÷
(vertices) are çç0,  ÷÷÷ so the range is ê- , ú . The endpoints of the minor axis are çç , 0÷ so the domain
çè 4ø êë 4 4 úû çè 11 ÷ø
é 5 5ù
is ê- , ú . See Figure 16.
êë 11 11úû
17. The ellipse is centered at (1, -3). The major axis is vertical and has length 2a = 10. The length of the minor
axis is 2b = 6 The graph is shown in Figure 17. The domain is [-2, 4] and the range is [-8, 2].
18. The ellipse is centered at (-3, 2). The major axis is vertical and has length 2a = 12. The length of the minor
axis is 2b = 8. The graph is shown in Figure 18. The domain is [-7, 1] and the range is [-4, 8].
19. The ellipse is centered at (2, 1). The major axis is horizontal and has length 2a = 8. The length of the minor
axis is 2b = 6. The graph is shown in Figure 19. The domain is [-2, 6] and the range is [-2, 4].

Section 7.2 569
20. The ellipse is centered at (-3, -2). The major axis is vertical and has length 2a = 12. The length of the
minor axis is 2b = 10. The graph is shown in Figure 20. The domain is [-8, 2] and the range is [-8, 4].
21. The ellipse is centered at (-1, 2). The major axis is horizontal and has length 2a = 16. The length of the
minor axis is 2b = 14. The graph is shown in Figure 21. The domain is [-9, 7] and the range is [-5,9].
22. The ellipse is centered at (4, -2). The major axis is horizontal and has length 2a = 6. . The length of the
minor axis is 2b = 4. The graph is shown in Figure 22. The domain is [1, 7] and the range is [-4, 0].
23. The ellipse is centered between the foci at (0, 0). The major axis is horizontal with a = 4. Since the foci
are (2, 0), we know that c = 2. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found by substitution:
x2 y 2
b2 = a 2 - c 2 = 42 - 22 = 16 - 4 = 12  b = 12 . The equation is + = 1.
16 12
24. The ellipse is centered between the foci at (0, 0). The major axis is vertical with a = 3. Since the foci are
(0,  3 ), we know that c = 3. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found by substitution:
x2 y 2
( )
2
b2 = a 2 - c 2 = 32 - 3 = 9 - 3 = 6  b = 6. The equation is + =1.
6 9

25. The ellipse is centered between the foci at (0, 0). The major axis is vertical with a = 2 2. Since the foci are
(0,  2) , we know that c = 2. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found by substitution:

x2 y 2
( )
2
b2 = a 2 - c 2 = 2 2 - 22 = 8 - 4 = 4  b = 2. The equation is + =1.
4 8
26. The ellipse is centered between the foci at (0, 0). The major axis is horizontal with a = 3 2. Since the foci
are ( 2 )
3, 0 , we know that c = 2 3. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found by substitution:
x2 y 2
( ) - (2 3 )
2 2
b2 = a 2 - c 2 = 3 2 = 18 -12 = 6  b = 6. The equation is + =1.
18 6
27. The ellipse is centered between the endpoint of the major axis of (0, 0). The major axis is horizontal with
x2 y 2
a = 4 and the minor axis is vertical with b = 2. The equation is + =1.
16 4
28. The ellipse is centered between the endpoint of the major axis of (0, 0). The major axis is vertical with
x2 y 2
a = 6 and the minor axis is horizontal with b = 3. The equation is + =1.
9 36
29. The ellipse is centered between the endpoints of the major axis at (0, 0). The major axis is horizontal with a = 6.
Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found by substitution:
x2 y 2
b2 = a 2 - c 2 = 62 - 42 = 36 -16 = 20  b = 20. The equation is + = 1.
36 20
30. The ellipse is centered between the vertices at (0, 0). The major axis is vertical with a = 5. Since b = 2, the
x2 y 2
equation is + = 1.
4 25
31. Since the center is (3, -2), we know that h = 3 and k = -2. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found
by substitution: b2 = a 2 - c 2 = 52 - 32 = 25 - 9 = 16  b = 4. The major axis is vertical so the equation is
( x - 3)2 ( y + 2) 2
+ = 1.
16 25
32. Since the center is (2, 0), we know that h = 2 and k = 0. Since minor axis has length 6, b = 3. Since the
9 ( x - 2)2 y 2
major axis has length 9, a = . The major axis is horizontal so the equation is + = 1 or
2 81 9
4
4( x - 2)2 y 2
+ = 1.
81 9

Section 7.2 571
33. The ellipse is centered between the foci at (0, 0). The major axis is vertical with a = 3. Since the foci are
(0,  2), we know that c = 2. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found by substitution:
y 2 x2
b2 = a 2 - c 2 = 32 - 22 = 9 - 4 = 5  b = 5. The equation is + = 1.
9 5
34. The ellipse is centered between the foci at (0, 0). The major axis is horizontal. Since the foci are (5, 0), we
know that c = 5. Since c 2 = a 2 - b2 and b = 2, the value of a can be found by substitution:
x2 y 2
a 2 = b2 + c 2 = 22 + 52 = 4 + 25 = 29  a = 29. The equation is + = 1.
29 4
35. Since the center is (5, 2), we know that h = 5 and k = 2. Since the minor axis is horizontal and has length 8,
b = 4. Since c 2 = a 2 - b2 and c = 3, the value of a can be found by substitution:
( x - 5)2 ( y - 2)2
32 + 42 = a 2  a 2 = 25  a = 5 . The equation is + = 1.
25 16
36. Since the center is (-3, 6), we know that h = -3 and k = 6. Since the major axis has length 10, a = 5. Since
c 2 = a 2 - b2 and c = 2, the value of b can be found by substitution: b2 = a 2 - c 2 =
( x + 3)2 ( y - 6)2
52 - 22 = 25 - 4 = 21  b = 21. The major axis is vertical so the equation is + = 1.
21 25
9 -1
37. The ellipse is centered between the vertices at (4,5) and a = = 4. The major axis is vertical. Since the
2
( x - 4)2 ( y - 5)2
minor axis has length 6, b = 3. The equation is + = 1.
9 16
38. The ellipse is centered between the foci at (2, - 3) and c = 5. Since the point (2, 1) is on the graph and it is
located vertically above the center, it is an endpoint of the minor axis. Thus b = 4 . Since c 2 = a 2 - b2 , the
value of a can be found by substitution: a 2 = b2 + c 2 = 42 + 52 = 16 + 25 = 41  a = 41. The major axis
( x - 2)2 ( y + 3)2
is horizontal so the equation is + = 1.
41 16
39. 9 x 2 + 18 x + 4 y 2 - 8 y - 23 = 0  9( x 2 + 2 x) + 4( y 2 - 2 y ) = 23  9( x 2 + 2 x + 1) + 4( y 2 - 2 y + 1) =
( x + 1)2 ( y -1)2
23 + 9 + 4  9( x + 1)2 + 4( y -1)2 = 36  + =1
4 9
The center is (-1, 1). The vertices are (-1, 1- 3), (-1, 1 + 3) or (-1, -2), (-1, 4).
40. 9 x 2 + 36 x + 16 y 2 - 64 y - 44 = 0  9( x 2 + 4 x) + 16( y 2 - 4 y ) = 44  9( x 2 - 4 x + 4) + 16( y 2 - 4 y + 4) =
( x - 2)2 ( y - 2)2
44 + 36 + 64  9( x - 2) 2 + 16( y - 2) 2 = 144  + =1
16 9
The center is (2, 2). The vertices are (2 - 4, 2), (2 + 4, 2) or (-2, 2), (6, 2).

41. 4 x 2 + 8 x + y 2 + 2 y + 1 = 0  4( x 2 + 2 x) + ( y 2 + 2 y ) = -1  4( x 2 + 2 x + 1) + ( y 2 + 2 y + 1) =
( x + 1)2 ( y + 1) 2
-1 + 4 + 1  4( x + 1)2 + ( y + 1)2 = 4  + =1
1 4
The center is (-1, -1). The vertices are (-1, -1- 2), (-1, -1 + 2) or (-1, -3), (-1,1).
42. x 2 - 6 x + 9 y 2 = 0  ( x 2 - 6 x) + 9 y 2 = 0  ( x 2 - 6 x + 9) + 9 y 2 = 0 + 9 
2 2
2 2 ( x - 3) ( y - 0)
( x - 3) + 9 ( y - 0) = 9  + =1
9 1
The center is (3, 0). The vertices are (3 - 3, 0), (3 + 3, 0) or (0, 0), (6, 0).
43. 4 x 2 + 16 x + 5 y 2 -10 y + 1 = 0  4( x 2 + 4 x) + 5( y 2 - 2 y ) = -1  4( x 2 + 4 x + 4) + 5( y 2 - 2 y + 1) =
( x + 2) 2 ( y -1)2
-1 + 16 + 5  4( x + 2) 2 + 5( y -1) 2 = 20  + =1
5 4
The center is (-2,1) . The vertices are (-2 - 5, 1), (-2 + 5, 1).
44. 2 x 2 + 4 x + 3 y 2 -18 y + 23 = 0  2( x 2 + 2 x) + 3( y 2 - 6 y ) = -23  2( x 2 + 2 x + 1) + 3( y 2 - 6 y + 9) =
( x + 1)2 ( y - 3) 2
-23 + 2 + 27  2( x + 1) 2 + 3( y - 3) 2 = 6  + =1
3 2
The center is (-1, 3). The vertices are (-1- 3, 3), (-1 + 3, 3).
æ 1ö æ 9ö
45. 16 x 2 -16 x + 4 y 2 + 12 y = 51  16( x 2 - x) + 4( y 2 + 3 y ) = 51  16 çç x 2 - x + ÷÷ + 4 çç y 2 + 3 y + ÷÷ =
çè 4ø÷ ç
è 4 ÷ø
( ) ( y + 32 )
2 2
æ 1ö
2
æ 3ö
2 x - 12
51 + 4 + 9  16 çç x - ÷÷÷ + 4 çç y + ÷÷÷ = 64  + =1
èç 2ø èç 2ø 4 16
æ1 3ö æ1 ö æ ö æ ö æ 5 ö÷
The center is çç , - ÷÷÷. The vertices are çç , - 3 - 4÷÷ , çç 1 , - 3 + 4÷÷ or çç 1 , - 11÷÷ , çç 1 , ÷.
çè 2 2 ø çè 2 2 ÷
ø è2 ç 2 ø÷ ç
è2 ÷
2 ø çè 2 2 ø÷
46. 16 x 2 + 48 x + 4 y 2 - 20 y + 57 = 0  16( x 2 + 3 x) + 4( y 2 - 5 y ) = -57 

2 2
æ 9ö æ 25 ö æ 3ö æ 5ö
16 çç x 2 + 3x + ÷÷ + 4 çç y 2 - 5 y + ÷÷ = -57 + 36 + 25  16 çç x + ÷÷ + 4 çç y - ÷÷ = 4 
èç 4 ø÷ èç 4 ø÷ èç 2 ø÷ èç 2 ø÷
( x + 32 ) ( y - 52 )
2 2
æ 3 5 ö÷
= 1 The center is çç- , ÷.
1 1 çè 2 2 ÷ø
4
æ 3 5 ö æ 3 5 ö æ 3 3 ö÷ æç 3 7 ö÷
The vertices are çç- , -1÷÷÷ , çç- , + 1÷÷÷ or çç- , ÷ , ç- , ÷.
çè 2 2 ø èç 2 2 ø çè 2 2 ÷ø çè 2 2 ÷ø
3
47. The transverse axis is horizontal with a = 4 and b = 3. The asymptotes are y =  x. See Figure 47. The
4
domain is (-¥, -4)  [4, ¥) and the range is (-¥, ¥).

Section 7.2 573
48. The transverse axis is vertical with a = 3 and b = 3. The asymptotes are y =  x. See Figure 48. The
domain is (-¥, ¥) and the range is (-¥, -3]  [3, ¥).
y2 x2
49. 49 y 2 - 36 x 2 = 1764  - = 1 The transverse axis is vertical with a = 6 and b = 7. The asymptotes
36 49
6
are y =  x. See Figure 49. The domain is (-¥, ¥) and the range is (-¥, -6]  [6, ¥).
7
x2 y2
50. 144 x 2 - 49 y 2 = 7056  - = 1 The transverse axis is horizontal with a = 7 and b = 12. The
49 144
12
asymptotes are y =  x. See Figure 50. The domain is (-¥, -7 ]  [7, ¥) and the range is (-¥, ¥).
7
4 x 2 25 y 2 x2 y 2 3 4
51. - =1 - = 1. The transverse axis is horizontal with a = and b = . The asymptotes
9 16 9 16 2 5
4 25
18 æ ù é ö
are y =  x. See Figure 51. The domain is çç-¥, - 3 ú  ê 3 , ¥÷÷ and the range is (-¥, ¥).
15 èç 2 úû êë 2 ÷ø
x2 y2
52. x2 - y2 = 1  - = 1. The transverse axis is horizontal with a = 1 and b = 1. The asymptotes are
1 1
y =  x. See Figure 52. The domain is (-¥, -1]  [1, ¥) and the range is (-¥, ¥).

x2 y2 1 1
53. 9 x 2 - 4 y 2 = 1  - = 1. The transverse axis is horizontal with a = and b = . The asymptotes
1 1 3 2
9 4
3 æ 1ù é1 ö
are y =  x. See Figure 53. The domain is ççç-¥, - úú  êê , ¥÷÷÷ and the range is (-¥, ¥).
2 è 3û ë 3 ø
y2 x2 1 1
54. 25 y 2 - 9 x 2 = 1  - = 1. The transverse axis is vertical with a = and b = . The asymptotes
1 1 5 3
25 9
3 æ 1ù é1 ö
are y =  x. See Figure 54. The domain is (-¥, ¥) and the range is ççç-¥, - úú  êê , ¥÷÷÷.
5 è 5û ë 5 ø
55. The center is (1, -3) and the transverse axis is horizontal with a = 3 and b = 5. See Figure 55. The domain
is (-¥, -2]  [4, ¥) and the range is (-¥, ¥).
56. The center is (-3, 2) and the transverse axis is horizontal with a = 4 and b = 6. See Figure 56. The
domain is (-¥, -7] È [1, ¥) and the range is (-¥, ¥).
57. The center is (-1,5) and the transverse axis is vertical with a = 2 and b = 3. See Figure 57. The
domain is (-¥, ¥) and the range is (-¥,3]  [7, ¥).
58. The center is (3, -1) and the transverse axis is vertical with a = 5 and b = 6. See Figure 58. The
domain is (-¥, ¥) and the range is (-¥,3]  [7, ¥).

Section 7.2 575
( x + 5) 2 ( y - 3)2
59. 16( x + 5)2 - ( y - 3)2 = 1  - = 1 The center is (−5, 3) and the transverse axis is
1 1
16
1 æ ù é ö
horizontal with a = and b = 1. See Figure 59. The domain is çç-¥, -5 - 1 ú  ê-5 + 1 , ¥÷÷ or
4 çè 4 ûú ëê 4 ÷ø
æ ù é ö
ç-¥, - 21ú  ê- 19 , ¥÷÷ and the range is (-¥, ¥).
ççè 4 úû êë 4 ÷
ø
( x + 9)2 ( y + 6)2
60. 4( x + 9) 2 - 25( y + 6)2 = 100  - = 1. The center is (−9, −6) and the transverse axis is
25 4
horizontal with a = 5 and b = 2. See Figure 60. The domain is (-¥, -14]  [-4, ¥) and the range is
(-¥, ¥).
( x - 2)2 ( y + 1)2
61. 9( x - 2)2 - 4( y + 1)2 = 36  - = 1. The center is (2, −1) and the transverse axis is
4 9
vertical with a = 2 and b = 3. See Figure 61. The domain is (-¥, 0] È [ 4, ¥) and the range is (-¥, ¥).
1
62. The vertices of y = are (-1,-1) and (1,1).
x
63. The hyperbola has a horizontal transverse axis with c = 4. The x-intercepts coincide with the vertices, so
a = 3. The center is located between the foci at (0, 0). Since c 2 = a 2 + b2 , the value of b can be found by
x2 y 2
substitution: b2 = c 2 - a 2 = 42 - 32 = 16 - 9 = 7  b = 7. The equation is - = 1.
9 7
64. The hyperbola has a vertical transverse axis with c = 3 3. The y-intercepts coincide with the vertices so
a = 5. The center is located between the foci at (0, 0). Since c 2 = a 2 + b2 , the value of b can be found by
y 2 x2
substitution: b2 = c 2 - a 2 = (3 3)2 - 52 = 27 - 25 = 2  b = 2. The equation is - = 1.
25 2

65. The asymptotes intersect at the origin so the center is (0, 0). The hyperbola has a vertical transverse axis and
a 3
the y-intercepts coincide with the vertices so a = 3. From the asymptotes, = with a = 3  b = 5. The
b 5
y 2 x2
equation is - = 1.
9 25
66. The hyperbola has a vertical transverse axis. The y-intercept coincides with a vertex so a = 2. The equation is of
y2 x2 32 22
the - = 1. By substitution using the point (2, 3): - =1
a2 b2 22 b2
9 4 5 4 16 y 2 x2 y2 5x2
-1 =  =  5b 2 = 16  b2 = . The equation is - = 1 or - = 1.
4 b2 4 b2 5 4 16 4 16
5
67. The center is located between the vertices at (0, 0). The hyperbola has a vertical transverse axis with a = 6.
a 1 y2 x2
From the asymptotes, = with a = 6  b = 12. The equation is - = 1.
b 2 36 144
68. The center is located between the vertices at (0, 0). The hyperbola has a horizontal transverse axis with a = 10.
b x2 y2
From the asymptotes, = 5 with. a = 10  b = 50. The equation is - = 1.
a 100 2500
69. The center is located between the vertices at (0, 0). The hyperbola has a horizontal transverse axis with a = 3.
x2 y2
The equation is of the form - = 1. By substitution using the point (6, 1),
a2 b2
62 12 36 1 1 1 x2 y 2 x2
- =1 -1 = 3=  b 2 = . The equation is - = 1 or - 3 y 2 = 1.
2 1
32 b2 9 b 2
b 2 3 3 3
9
70. The center is located between the vertices at (0, 0). The hyperbola has a vertical transverse axis with a = 5. The
y2 32
equation is of the form - = 1. By substitution using the point (3, 10),
a2 b2
102 32 100 9 9 y 2 x2
- =1 -1 = 3=  b2 = 3. The equation is - = 1.
52 b2 25 b2 b2 25 3
71. The center is located between the foci at (0, 0). The hyperbola has a vertical transverse axis with c = 13. From
a
the asymptotes, = 5. Also, from c 2 = a 2 + b2  a 2 + b 2 = 13. Solving these equations simultaneously
b
25 1 y 2 x2 2 y2
results in a 2 = and b2 = . The equation is - = 1 or - 2 x 2 = 1.
2 2 25 1 25
2 2

Section 7.2 577
72. The center is located between the foci at (0, 0). The hyperbola has a horizontal transverse axis with c = 3 5.
b
From the asymptotes, = 2. Also, from c 2 = a 2 + b2  a 2 + b 2 = 45. Solving these equations
a
x2 y 2
simultaneously results in a 2 = 9 and b2 = 36. The equation is - = 1.
9 36
73. The center is located between the vertices at (4, 3). The hyperbola has a vertical transverse axis with a = 2.
a 2 ( y - 3)2 ( x - 4)2
From the asymptotes, = 7 with a = 2  b = . The equation is - = 1 or
b 7 4 4
49
( y - 3)2 49( x - 4) 2
- = 1.
4 4
74. The center is located between the vertices at (3, −2). The hyperbola has a horizontal transverse axis with a = 2.
b 3 ( x - 3)2 ( y + 2) 2
From the asymptotes, = with a = 2  b = 3. The equation is - = 1.
a 2 4 9
75. With center (1, −2) and vertex (3, −2), we know the hyperbola has a horizontal transverse axis with a = 2. With
center (1, −2) and focus (4, −2), we know c = 3. Since c 2 = a 2 + b2 , the value of b can be found by
( x -1) 2 ( y + 2) 2
4 5
76. With center (9,−7) and vertex (9, −1), we know the hyperbola has a vertical transverse axis with a = 6. With
center (9, −7) and focus (9, 3), we know c = 10. Since c 2 = a 2 + b2 , the value of b can be found by
( y + 7)2 ( x - 9)2
36 64
77. x 2 - 2 x - y 2 + 2 y = 4  ( x 2 - 2 x + 1) - ( y 2 - 2 y + 1) = 4 + 1-1  ( x -1)2 - ( y -1) 2 = 4 
( x -1) 2 ( y -1)2
- = 1. The center is (1, 1). The vertices are (1−2, 1), (1+2, 1) or (−1, 1), (3, 1).
4 4
78. y 2 + 4 y - x 2 + 2 x = 6  ( y 2 + 4 y + 4) - ( x 2 - 2 x + 1) = 6 + 4 -1  ( y + 2)2 - ( x -1) 2 = 9 
( y + 2) 2 ( x -1) 2
- = 1. The center is (1, -2). The vertices are (1, -2 - 3), (1, -2 + 3), or (1, -5), (1,1).
9 9
79. 3 y 2 + 24 y - 2 x 2 + 12 x + 24 = 0  3( y 2 + 8 y ) - 2( x 2 - 6 x) = -24 
( y + 4)2 ( x - 3) 2
3( y 2 + 8 y + 16) - 2( x 2 - 6 x + 9) = -24 + 48 -18  3( y + 4)2 - 2( x - 3)2 = 6  - = 1.
2 3
The center is (3, 4). The vertices are (3, -4 - 2 ), (3, -4 + 2 ).

80. 4 x 2 + 16 x - 9 y 2 + 18 y = 29  4( x 2 + 4 x) - 9( y 2 - 2 y ) = 29 
( x + 2)2 ( y -1) 2
4( x 2 + 4 x + 4) - 9( y 2 - 2 y + 1) = 29 + 16 - 9  4( x + 2)2 - 9( y -1)2 = 36  - = 1.
9 4
The center is (-2,1). The vertices are (-2 - 3,1), (-2 + 3,1) or (-5,1), (1,1).
81. x 2 - 6 x - 2 y 2 + 7 = 0  ( x 2 - 6 x + 9) - 2 y 2 = -7 + 9  ( x - 3)2 - 2( y - 0)2 = 2 
( x - 3)2 ( y - 0) 2
- = 1. The center is (3, 0). The vertices are (3 - 2, 0), (3 + 2,0).
2 1
82. y 2 + 8 y - 3 x 2 + 13 = 0  ( y 2 + 8 y + 16) - 3x 2 = -13 + 16  ( y + 4) 2 - 3( x - 0)2 = 3 
( y + 4) 2 ( x - 0)2
- = 1. The center is (0, -4). The vertices are (0, -4 - 3), (0, -4 + 3).
3 1
83. 4 y 2 + 32 y - 5 x 2 -10 x + 39 = 0  4( y 2 + 8 y ) - 5( x 2 + 2 x) = -39 
( y + 4)2 ( x + 1)2
4( y 2 + 8 y + 16) - 5( x 2 + 2 x + 1) = -39 + 64 - 5  4( y + 4)2 - 5( x + 1) 2 = 20  - = 1.
5 4
The center is (-1, -4). The vertices are (-1, -4 - 5), (-1, -4 + 5).
84. 5 x 2 + 10 x - 7 y 2 + 28 y = 58  5( x 2 + 2 x) - 7( y 2 - 4 y ) = 58 
( x + 1)2 ( y - 2) 2
5( x 2 + 2 x + 1) - 7( y 2 - 4 y + 4) = 58 + 5 - 28  5( x + 1)2 - 7( y - 2)2 = 35  - = 1.
7 5
The center is (-1, 2). The vertices are (-1- 7 , 2), (-1 + 7, 2).
85. c 2 = a 2 - b 2  c 2 = 16 -12  c 2 = 4  c = 2. The foci are F1 (-2, 0) and F2 (2, 0).

86. See Figure 86. The point (3, 2.2912878) is shown. Other points include (0, 3.4641016) and (−3, −2.291288).
87. (3 - (-2))2 + (2.2912878 - 0)2 + (3 - 2) 2 + (2.2912878 - 0) 2 » 7.999999937 » 8.
(0 - (-2))2 + (3.4641016 - 0)2 + (0 - 2)2 + (3.4641016 - 0) 2 » 7.999999974 » 8.
(-3 - (-2))2 + (-2.291288 - 0) 2 + (-3 - 2) 2 + (-2.291288 - 0)2 » 8.000000203 » 8. Note that the
sums calculated here do not equal exactly 8 because of rounding.
88. c 2 = a 2 + b2  c 2 = 4 + 12  c 2 = 16  c = 4. The foci are a = 2 and F2 (4, 0). See Figure 88. The
point(−3, 3.8729833) is shown. Other points include (−2, 0), (2, 0) and (4, 6).

Section 7.2 579
[-9.4,9.4] by [-6.2,6.2] [-9.4,9.4] by [-6.2,6.2]

Xscl = 1 Yscl = 1 Xscl = 1 Yscl = 1
Figure 86 Figure 88
89. (-3 - (-4))2 + (3.8729833 - 0)2 - (-3 - 4)2 + (3.8729833 - 0)2 » 4.000000022 » 4.
(-2 - (-4))2 + (0 - 0) 2 - (-2 - 4)2 + (0 - 0)2 = 4.
(2 - (-4))2 + (0 - 0)2 - (2 - 4)2 + (0 - 0)2 = 4.
(4 - (-4))2 + (6 - 0)2 - (4 - 4)2 + (6 - 0)2 = 4. Note that the first difference calculated here does not
equal exactly 4 because of rounding.

90. Exercise 87 demonstrates that the points on the graph satisfy the definition of an ellipse for that particular
ellipse. Exercise 89 demonstrates that the points on the graph satisfy the definition of a hyperbola for that
particular hyperbola.
91. The patient and the emitter are 12 units apart. These positions represent the foci of the ellipse so c = 6. With
the minor axis measuring 16 units, b = 8. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of a can be found by substitution:
x2 y2
a 2 = b2 + c 2 = 62 + 82 = 36 + 64 = 100  a = 10. The equation is + = 1.
100 64
92. (a) The length of the major axis is 2a = 2 5013 » 141.6 million miles.
(b) The length of the minor axis is 2b = 2 4970 » 141.0 million miles.
93. A major axis measuring 620 feet indicates that a = 310. A minor axis measuring 513 feet indicates that
b = 256.5. Then 5c 2 = a 2 - b2 = 3102 - 256.52  c = 3102 - 256.52 » 174.1. The distance between the
foci is 2c » 2(174.1) » 348.2 feet.
3102 + 256.52
94. P » 2 » 1788 feet.
2
95. Using a vertical major axis, a = 15. The minor axis has length 20, so b = 10. The equation is
y2 x2
+ = 1. Assuming the truck drives exactly in the middle of the road, we want to find y when x = 6.
225 100
y2 62 y2 36 æ 36 ö÷ æ 36 ö÷
+ =1 = 1-  y 2 = 225çç1- ÷÷  y = 225ççç1- ÷ = 12. The truck must be just
225 100 225 100 ç
è 100 ø è 100 ø÷
under 12 feet high to pass through.

x2 y2 x2 y2
96. (a) The equation of the hyperbola is 400 x 2 - 625 y 2 = 250, 000  - =1 - = 1.
625 400 252 202
Thus a = 25 and the buildings are 2(25) = 50 meters apart at their closest point.
502 y2 y2 502 æ 502 ÷ö æ 502 ö÷

ç ç
(b) - =1 = -1  y 2 = 400 çç -1÷÷÷  y = 400 çç -1÷÷÷ » 34.64. The total
625 400 400 625 çè 625 ÷ø çè 625 ÷ø
distance is d » 2(34.64) » 69.3 meters.
97. (a) Since c = a 2 - b2 = 44652 - 44622 » 163.6, one focus is located at the point (163.6, 0). The graph
representing Earth is a circle with radius 3960 with center (163.6, 0). The equation for Earth is
( x -163.6) 2 + y 2 = 36902. To graph this equation, solve for y and graph two parts.
( x -163.6) 2 + y 2 = 36902  y 2 = 36902 - ( x -163.6)2  y =  36902 - ( x -163.6)2 To graph the

ellipse, solve for y and graph two parts.
x2 y2 y2 x2 æ x 2 ö÷÷ æ x 2 ÷÷ö
ç 2 çç
+ =1 = 1-  y 2 = 44622 çç1- ÷  y =  4462 ç 1 - ÷
2÷ çè 44652 ÷÷ø
44652 44622 44622 44652 èç 4465 ø÷
The graphs are shown in Figure 97.
(b) The minimum distance is 4465 - (3960 + 163.6) » 341 miles. The maximum distance is
4465 - (3960 + 163.6) » 669 miles.
[-6750,6750] by [-4500,4500]
Xscl = 1000 Yscl = 1000
Figure 97
d
98. Use the formula t = and the distance formula to set up an equation that shows the difference in the times
r
2 2
( x + c) + y 2 ( x - c) + y 2
that it takes the sound to reach each microphone. This equation is - = t.
330 330
2 2
( x + c) + y 2 - ( x - c) + y 2 = 330t Multiply each side by 330.
2 2 2
( x + c) + y 2 = 330t + ( x - c) + y 2 Add ( x - c) + y 2 to each side.
2 2 2
( x + c) + y 2 = 3302 t 2 + 2330t ( x - c) + y 2 + ( x - c) + y 2 Square each side.
2
4cx - 3302 t 2 = 2330t ( x - c) + y 2 Expand the binomials and simplify.

Section 7.2 581
16c 2 x 2  8cx3302 t 2  3304 t 4  43302 t 2  x  c   y 2 

2
Square each side.
 
16c 2 x 2  3304 t 4  43302 t 2 x 2  43302 c 2 t 2  43302 t 2 y 2 Expand the right side and simplify.
16c 2 x 2  43302 t 2 x 2  43302 t 2 y 2  43302 c 2 t 2  3304 t 4 Rewrite equation.
 
4 x 2 4c 2  3302 t 2  43302 t 2 y 2  43302 t 2 4c 2  3302 t 2   Factor.
x2 y2 1
- = Divide by
2 2 2 2 2
330 t 4c - 330 t 4
(
43302 t 2 4c 2 - 3302 t 2 )
x2 y2
99. (a) Find a and b in the equation - = 1. Because the equations of the asymptotes of a hyperbola
a2 b2
b
with horizontal transverse axes are y =  x, and the given asymptotes are y =  x, it follows that
a
a
= 1 or a = b. Since the line y = x intersects the x-axis at a 45° angle, the triangle shown in the
b
third quadrant is a 45°- 45°- 90° right triangle and both legs must have length d. Then, by the
Pythagorean theorem, c 2 = d 2 + d 2 = 2d 2 . That gives c = d 2. Also, for a hyperbola c 2 = a 2 + b2 ,
and since a = b, c 2 = a 2 + a 2 = 2a 2 . That gives c = a 2. From these two equations, a 2 = d 2
and so a = d . That is, a = b = d = 5´10-14. Thus the equation of the trajectory of A, where x > 0, is
x2 y2
( )
2
given by - = 1. Solving for x yields x 2 - y 2 = 5´10-14 
( ) ( )
2 2
5´10-14 5´10-14
x 2 = y 2 + 2.5´10-27  x = y 2 + 2.5´10-27 . This equation represents the right half of the

hyperbola, as shown in the textbook.
(b) Since a = 5´10-14 , the distance from the origin to the vertex is 5´10-14. The distance from N to the
origin can be found using the Pythagorean theorem. Let h represent this distance, then h 2 = d 2 + d 2 .
( ) ( )
2 2
That is, h 2 = 5´10-14 + 5´10-14  h 2 = 5´10-27  h » 7 ´10-14. The minimum distance
between the centers of the alpha particle and the gold nucleus is 5´10-14 + 7 ´10-14 » 1.2´10-13.
100. Start with the given distance equation.
2 2
( x + c ) + y 2 - ( x - c ) + y 2 = 2a Given Equation.
2 2 2
( x + c ) + y 2 = 2a + ( x - c ) + y 2 Add ( x - c) + y 2 to each side.
2 2 2
( x + c ) + y 2 = 4a 2 + 4a ( x - c ) + y 2 + ( x - c ) + y 2 Square each side.
2 2 2 2
( x + c ) - ( x - c ) - 4a 2 = 4a ( x - c ) + y 2 Subtract ( x - c ) , y 2 , and 4a 2
from each side, and simplify.

2
x 2 + 2cx + c 2 - x 2 + 2cx - c 2 - 4a 2 = 4a ( x - c) + y 2 Expand the binomials.
2
4cx - 4a 2 = 4a ( x - c) + y 2 Simplify.
2
cx - a 2 = a ( x - c) + y 2 Divide each side by 4.
(
c 2 x 2 - 2a 2 cx + a 4 = a 2 x 2 - 2cx + c 2 + y 2 ) Square each side.
c 2 x 2 - 2a 2 cx + a 4 = a 2 x 2 - 2a 2 cx + a 2 c 2 + a 2 y 2 Multiply the right side.
c 2 x 2 - a 2 x 2 - a 2 y 2 = -a 4 + a 2 c 2 Simplify.
( )
x 2 c 2 - a 2 - a 2 y 2 = a 2 c2 - a 2 ( ) Factor.
x 2 b 2 - a 2 y 2 = a 2b 2 Substitute b2 = c 2 - a 2
x 2b 2 a2 y2 a 2b2
- = Divide each side by a 2 b 2 .
2 2 2 2 2 2
a b a b a b
x2 y2
- =1 Simplify.
a2 b2
101. Let ( x, y ) be any point on the ellipse and start with the distance formula.
2 2
( x + 3) + y 2 + ( x - 3) + y 2 = 10 Given Equation.
2 2
( x + 3) + y 2 = 10 - ( x - 3) + y 2 Subtract ( x - 3)2 + y 2 .
2 2 2
( x + 3) + y 2 = 100 - 20 ( x - 3) + y 2 + ( x - 3) + y 2 Square each side.
2 2 2 2
( x + 3) - ( x - 3) -100 = -20 ( x - 3) + y 2 Subtract ( x - 3) and 100.
2
x 2 + 6 x + 9 - x 2 + 6 x - 9 -100 = -20 ( x - 3) + y 2 Expand the binomials.
2
12 x -100 = -20 ( x - 3) + y 2 Simplify.
2
25 - 3x = 5 ( x - 3) + y 2 Divide each side by -4.
(
625 -150 x + 9 x 2 = 25 x 2 - 6 x + 9 + y 2 ) Square each side.
625 -150 x + 9 x 2 = 25 x 2 -150 x + 225 + 25 y 2 Multiply the right side.
-16 x 2 - 25 y 2 = -400 Simplify.

Section 7.2 583
-16 x 2 -25 y 2 -400

+ = Divide each side by
-400 -400 -400
x = ln(t -1)  t = e x + 1.
x2 y 2
+ =1 Simplify.
25 16
102. Let ( x, y ) be any point on the hyperbola and start with the distance formula.
2 2
( x + 2 ) + y 2 - ( x - 2) + y 2 = 2 Given Equation.
2 2 2
( x + 2) + y 2 = 2 + ( x - 2) + y 2 Add ( x - 2) + y 2 to each side.
2 2 2
( x + 2) + y 2 = 4 + 4 ( x - 2) + y 2 + ( x - 2) + y 2 Square each side.
2 2 2 2
( x + 2) - ( x - 2) - 4 = 4 ( x - 2) + y 2 Subtract ( x - 2) , y 2 , and 4.
2
x 2 + 4 x + 4 - x2 + 4 x - 4 - 4 = 4 ( x - 2) + y 2 Expand the binomials.
2
8x - 4 = 4 ( x - 2) + y 2 Simplify.
2
2 x -1 = ( x - 2) + y 2 Divide each side by 4.
4 x2 - 4 x +1 = x2 - 4 x + 4 + y 2 Square each side.
3x 2 - y 2 = 3 Simplify.
3x 2 y 2 3
- = Divide each side by 3.
3 3 3
y2
x2 - =1 Simplify.
3
Reviewing Basic Concepts (Sections 7.1 and 7.2)

1. (a) The circle is defined in B.
(b) The parabola is defined in D.
(c) The ellipse is defined in A.
(d) The hyperbola is defined in C.
x2 y2
2. 12 x 2 - 4 y 2 = 48  - = 1. The transverse axis is horizontal with a = 2 and b = 12. The
4 12
12
asymptotes are y =  x. See Figure 2.
2

2
9 æ 3 9ö 17 æ 3ö
3. Rewrite the equation. y = 2 x 2 + 3x -1  y + 1 + = 2 çç x 2 + x + ÷÷÷  y + = 2 çç x + ÷÷÷ . The
8 çè 2 16 ø 8 çè 4ø
2 2
17 æ 3ö 17 æ 1 öæ 3ö æ 3 17 ö÷
equation y + = 2 çç x + ÷÷÷ can be written y + = 4 çç ÷÷÷çç x + ÷÷÷ . The vertex is çç- , ÷.
8 çè 4ø 8 èç 2 øèç 4ø èç 4 8 ÷ø
See Figure 3.
4. ( ) ( ) 2 2
x 2 + y 2 - 2 x + 2 y - 2 = 0  x 2 - 2 x + 1 + y 2 + 2 y + 1 = 2 + 1 + 1  ( x -1) + ( y + 1) = 4. The graph
æ 1 ö æ 63 ö
is a circle with center (1, -1) and radius çç-4 + ,1÷÷  çç- , -1÷÷ See Figure 4.
èç ÷
16 ø èç 16 ø÷
x2 y2
5. 4 x 2 + 9 y 2 = 36  + = 1  a = 3 and b = 2. The ellipse is graphed in Figure 5.
9 4
Figure 5
6. If c < a, it is an ellipse. If c > a, it is a hyperbola.

2 2
7. A circle with center (2, -1) and radius 3 has equation ( x - 2) + ( y + 1) = 9.
8. The ellipse is centered between the foci at (0, 0). The major axis is horizontal with a = 6. Since the foci
are (4, 0) , we know that c = 4. Since c 2 = a 2 - b2 , the value of b can be found by
x2 y 2
substitution: b2 = a 2 - c 2 = 62 - 42 = 36 -16 = 20  b = 20. The equation is + = 1.
36 20

Section 7.3 585
9. The hyperbola has a vertical transverse axis with c = 4. The vertices are (0, 2) so a = 2. The center is located
between the foci at (0, 0). Since c 2 = a 2 + b2 , the value of b can be found by substitution:
y 2 x2
b2 = c 2 - a 2 = 42 - 22 = 16 - 4 = 12  b = 12. The equation is - = 1.
4 12
æ 1ö 1
10. If the vertex is (0, 0) and the focus is çç0, ÷÷ , then the parabola opens upward and c = . The equation is
çè 2 ÷ø 2
x 2 = 4cy  x 2 = 2 y.
7.3: The Conic Sections and Nonlinear Systems
1. x 2 + y 2 = 144  ( x - 0)2 + ( y - 0)2 = 122 The graph of this equation is a circle with center (0, 0) and
radius 12. Also, note in our original equation, the x 2 - and y 2 -terms have the same positive coefficient.
2
2. ( x - 2)2 + ( y + 3) 2 = 25  ( x - 2)2 + [ y - (-3) ] = 52 The graph of the equation is a circle with center
(2, -3) and radius 5. Also, note that when expanded, in our original equation, the x 2 - and y 2 -terms have
the same positive coefficient.
( ) ( ) ( ) ( )
2
3. y = 2 x 2 + 3x - 4  y = 2 x 2 + 32 x - 4  y = 2 x 2 + 32 x + 16
9 - 9 -4  y = 2 x+ 3 +2 - 9 -4
16 4 16
2
( ) ( ) ( )
= 2 éê x - - 43 ( )ùúû
2 2
 y = 2 x + 34 - 98 - 4  y = 2 x + 34 - 41  y - - 41 The graph of this equation is a
8 8 ë
parabola opening upwards with a vertex of - 34 , - 41

8 ( )
. Also, note our original equation has an x 2 - term, but
no y 2 -term.
( ) ( ) ( )
2
4. x = 3 y 2 + 5 y - 6  x = 3 y 2 + 53 y + 36
25 - 25 - 6  x = 3 y + 5
36 6
+ 3 - 36
25 - 6 
2
( ) ( ) ( )
97  x - - 97 = 3 é y - - 5
( )ùúû
2 2
x = 3 y + 56 - 12
25 - 6  x = 3 y + 5
6
- 12 12 êë 6
The graph of this equation is a
( )
97 , - 5 . Also, note our original equation has a y 2 -term,
parabola opening to the right with a vertex of - 12 6
but no x 2 -term.
2
5. x -1 = -3( y - 4) The graph of this equation is a parabola opening to the left with a vertex of (1, 4). Also,
note when expanded, our original equation has a y 2 -term, but no x 2 -term.

x2 y 2 x2 y2
6. + =1 + = 1 The graph of this equation is an ellipse centered at the origin and x-intercepts
25 36 52 62
of 5 and –5, and y-intercepts of 6 and –6. Also, note in our original equation, the x 2 - and y 2 -terms both have
different positive coefficients.
x2 y2 x2 y2
7. + =1 + = 1 The graph of this equation is an ellipse centered at the origin and x-intercepts
49 100 72 102
of 7 and –7, and y-intercepts of 10 and –10. Also, note in our original equation, the x 2 - and y 2 -terms both
have different positive coefficients.
x2 y2
8. x 2 - y 2 = 1  - = 1 The graph of this equation is a hyperbola centered at the origin with
12 12
x- intercepts of 1 and –1, and asymptotes of y =  x. Also, note in our original equation, the x 2 - and y 2 -
terms have coefficients that are opposite in sign.
x2 y 2 x2 y2
9. - =1 - = 1 The graph of this equation is a hyperbola centered at the origin with x-
4 16 22 42
intercepts of 2 and –2, and asymptotes of y =  42 x = 2 x. Also, note in our original equation, the x 2 - and
y 2 -terms have coefficient that are opposite in sign.
2
( x + 2)2 ( y - 4) 2 [ x - (-2)] ( y - 4)2
10. + =1 + = 1 The graph of this equation is an ellipse centered at
9 16 32 42
(-2, 4) and vertices of (-2, 0) and (-2,8). The endpoints of the minor axis are (-5, 4) and (1, 4). Also,
note that when expanded, our original equation has x 2 - and y 2 -terms with positive coefficients.
x2 y 2 x2 y2
11. - =1 - = 1 The graph of this equation is a hyperbola centered at the origin with x-
25 25 52 52
intercepts of 5 and –5, and asymptotes of y =  55 x =  x. Also, note in our original equation, the x 2 - and
y 2 -terms have coefficients that are opposite in sign.
2
y + 7 = 4 ( x + 3)  y - (-7) = 4 éëê x - (-3)ùûú
2
12. The graph of this equation is a parabola opening upwards
with a vertex of (-3, -7). Also, note when expanded, our original equation has an x 2 - term, but no y 2 -
term.
2 2
x2 y2 x2 y2 ( x - 0 ) ( y - 0) ( x-h)
2
( y-k )
2
13. = 1-  + =1 + = 1 The equation is of the form + =1
4 9 4 9 22 32 b2 a2
with a = 3, b = 2, h = 0, and k = 0, so the graph of the given equation is an ellipse.

Section 7.3 587
2 2
x2 y2 x2 y 2 ( x - 0) ( y - 0) ( x-h)
2
( y-k )
2
14. = 1+  - =1 - = 1 The equation is of the form - =1
4 9 4 9 22 32 a2 b2
with a = 2, b = 3, h = 0, and k = 0, so the graph of the given equation is a hyperbola.
2 2
( x + 3) ( y - 2) 2
= 1  ( x + 3) + ( y - 2) = 16  éëê x - (-3)ùûú + ( y - 2) = 42 The equation is of the
2 2 2
15. +
16 16
2 2
form ( x - h) + ( y - k ) = r 2 with r = 4, h = -3, and k = 2, so the graph of the given equation is a circle.
2 2
16. x 2 = 25 - y 2  x 2 + y 2 = 25  x 2 + y 2 = 52 The equation is of the form ( x - h) + ( y - k ) = r 2 with
r = 5, h = 0, and k = 0, so the graph of the given equation is a circle.
( )
17. x 2 - 6 x + y = 0  y = -x 2 + 6 x  y = - x 2 - 6 x + 9 - 9  y = -( x - 3) + 9  y - 9 = -( x - 3)
2 2
2
The equation is of the form y - k = a ( x - h) with a = -1, h = 3, and k = 9, so the graph of the given
equation is a parabola.
( )
18. 11- 3x = 2 y 2 - 8 y  11- 3x = 2 y 2 - 4 y + 4 - 4  11- 3 x = 2 ( y - 2) - 8  -3 x + 19 = 2 ( y - 2)
2 2
(
 -3 x - 19
3 )
= 2 ( y - 2)  x - 19
3
2
= - 32 ( y - 2)
2 2
The equation is of the form x - h = a ( y - k ) with
a = - 23 , h = 19
3
, and k = 2, so the graph of the given equation is a parabola.
4 ( x - 3)
2
3( y + 4)
2
( x - 3)
2 é y - (-4)ù 2
ê ûú = 0
+ë
2 2
19. 4 ( x - 3) + 3( y + 4) = 0  + =0
12 12 3 4
The graph is the point (3, -4).
(
20. 2 x 2 - 8 x + 2 y 2 + 20 y = 12  x 2 - 4 x + y 2 + 10 y = 6  x 2 - 4 x + 4 - 4 + y 2 + 10 y + 25 - 25 = 6 ) ( )
2 2 2 2 2 2
( x - 2) - 4 + ( y + 5) - 25 = 6  ( x - 2) + ( y + 5) = 6 + 4 + 25  ( x - 2) + ( y + 5) = 35 
( x - 2) + éêë y - (-5)ùúû = ( 35 ) The equation is of the form ( x - h) + ( y - k ) = r 2 with

2 2 2 2 2
r = 35, h = 2, and k = -5, so the graph of the given equation is a circle.
( )
21. x - 4 y 2 - 8 y = 0  x = 4 y 2 + 8 y  x = 4 y 2 + 2 y + 1-1  x = 4 ( y + 1) - 4  x - (-4) = 4 éëê y - (-1)ùûú
2 2
2
The equation is of the form x - h = a ( y - k ) with a = 4, h = -4, and k = -1, so the graph of the given
equation is a parabola.

2 2
22. x 2 + 2 x = - 4 y  x 2 + 2 x + 1-1 = - 4 y  ( x + 1) -1 = -4 y  ( x + 1) = -4 y + 1 
( x + 1) = -4 ( y - 14 )  y - 14 = - 14 éêë x - (-1)ùúû The equation is of the form y - k = a ( x - h) with

2 2 2
a = - 14 , h = -1, and k = 14 , so the graph of the given equation is a parabola.
23. ( ) (
6 x 2 -12 x + 6 y 2 -18 y + 25 = 0  6 x 2 - 2 x + 1-1 + 6 y 2 - 3 y + 94 - 94 = -25  )
( ) ( ) ( )
2 2
6 x 2 - 2 x + 1 - 6 + 6 y 2 - 3 y + 94 - 27
2
= -25  6 ( x -1) + 6 y - 32 = -25 + 6 + 27
2
( ) ( ) ( )
2 2 2 2 2 2
6 ( x -1) + 6 y - 32 = - 50
2
+ 12
2
+ 27
2
 6 ( x -1) + 6 y - 32 = - 11
2
 ( x -1) + y - 32 = - 12
11
A sum of squares can never be negative. This equation has no graph.

24. ( ) (
4 x 2 - 24 x + 5 y 2 + 10 y + 41 = 0  4 x 2 - 6 x + 9 - 9 + 5 y 2 + 2 y + 1-1 = -41  )
2 2 2 2
4 ( x - 3) - 36 + 5 ( y + 1) - 5 = -41  4 ( x - 3) + 5 ( y + 1) = -41 + 36 + 5  4 ( x - 3) + 5 ( y + 1) = 0
2 2
4 ( x - 3)
2
5( y + 1)
2
( x - 3)
2 é y - (-1)ù 2
ê ûú = 0 . The graph is the
+ë
2 2
4 ( x - 3) + 5( y + 1) = 0  + =0
20 20 5 4
point (3, -1).
25. x 2 = 4 y - 8  x 2 = 4 ( y - 2)  y - 2 = 1 x -0 2 2
4
( ) The equation is of the form y - k = a ( x - h) with
a = 14 , h = 0, and k = 2, so the graph of the given equation is a parabola with vertex (0, 2) and vertical axis
x = 0 (the y-axis). Use the vertex and axis and plot a few additional points.
x2 y 2 2 2
26. + = 1  x 2 + y 2 = 4  x 2 + y 2 = 22 The equation is of the form ( x - h) + ( y - k ) = r 2 with
4 4
r = 2, h = 0, and k = 0, so the graph of the given equation is a circle with center (0, 0) and radius 2.
2 2
x2 y 2 ( x - 0) ( y - 0)
27. x 2 = 25 + y 2  x 2 - y 2 = 25  - =1 - = 1 The equation is of the form
25 25 52 52
2 2
( x-h) ( y-k )
- = 1 with a = 5, b = 5, h = 0, and k = 0, so the graph of the given equation is a hyperbola
a2 b2
with center (0, 0), vertices (−5, 0) and (5, 0), and asymptotes y =  x .

Section 7.3 589
2 2
x2 y2 ( x - 0) ( y - 0)
28. 9 x 2 + 36 y 2 = 36  + =1 + = 1 The equation is of the form
4 1 22 12
2 2
( x-h) ( y-k )
+ = 1 with a = 2, b = 1, h = 0, and k = 0, so the graph of the given equation is an ellipse with
a2 b2
center (0, 0), x-intercepts (−2, 0) and (2, 0), and y-intercepts (0, −1) and (0, 1).
x2 y 2
29. + = -1  x 2 + y 2 = - 4 A sum of squares can never be negative. This equation has no graph.
4 4
( x - 4)
2
( y + 1)
2
( x - 4)
2 é y - (-1)ù 2
ê ûú = 0 The graph is the point ( 4, -1).
30. + =0 +ë
8 2 8 2
2 2
31. y 2 - 4 y = x + 4  y 2 - 4 y + 4 - 4 = x + 4  ( y - 2) - 4 = x + 4  x + 8 = ( y - 2) 
2 2
x - (-8) = ( y - 2) The equation is of the form x - h = a ( y - k ) with a = 1, h = -8, and k = 2, so the
graph of the given equation is a parabola with vertex (−8, 2) and horizontal axis y = 2.
2 2 2 2
32. ( x + 7) + ( y - 5) + 4 = 0  ( x + 7) + ( y - 5) = -4 A sum of squares can never be negative. This
equation has no graph.
(
33. 3x 2 + 6 x + 3 y 2 -12 y = 12  x 2 + 2 x + y 2 - 4 y = 4  x 2 + 2 x + 1-1 + y 2 - 4 y + 4 - 4 = 4 ) ( )
2 2 2 2 2 2
( x + 1) -1 + ( y - 2) - 4 = 4  ( x -1) + ( y - 2) = 4 + 1 + 4  ( x + 1) + ( y - 2) = 9
2
 éëê x - (-1)ùûú + ( y - 2) = 32 The equation is of the form ( x - h) + ( y - k ) = r 2 with
2 2 2
r = 3, h = -1, and k = 2, so the graph of the given equation is a circle with center (−1, 2) and radius 3.
34. -4 x 2 + 8 x + y 2 + 6 y = -6  4 x 2 - 8 x - y 2 - 6 y = 6  4 x 2 - 2 x ( )- ( y 2 + 6 y ) = 6 
( ) ( ) 2
4 x 2 - 2 x + 1-1 - y 2 + 6 y + 9 - 9 = 6  4 ( x -1) - 4 - ( y + 3) + 9 = 6 
2
2 2
2 2 ( x-h) ( y-k )
4 ( x -1) - ( y + 3) = 6 + 4 - 9  4( x -1)2 - ( y + 3)2 = 1 The equation is of the form - =1
a2 b2
with a = 12 , b = 1, h = 1, and k = -3, so the graph of the given equation is a hyperbola with center (1, −3),
vertices ( 12 , -3) and ( 32 , -3) , and asymptotes y = 2 x .
( ) (
35. 4 x 2 - 8 x + 9 y 2 - 36 y = -4  4 x 2 - 2 x + 1-1 + 9 y 2 - 4 y + 4 - 4 = -4  )

2 2 2 2
4 ( x -1) - 4 + 9 ( y - 2) - 36 = -4  4 ( x -1) + 9 ( y - 2) = 36 
2 2 2 2 2 2
4 ( x -1) 9 ( y - 2) ( x -1) ( y - 2) ( x -1) ( y - 2)
+ =1 + =1 + =1
36 36 9 4 32 22
2 2
( x-h) ( y-k )
The equation is of the form + = 1 with a = 3, b = 2, h = 1, and k = 2, so the graph of the
a2 b2
given equation is an ellipse with center (1, 2) and vertices (−2, 2), (4, 2), (1, 0) and (1, 4).
( )
36. 3x 2 + 12 x + 3 y 2 = 0  3 x 2 + 4 x + 4 - 4 + 3 y 2 = 0  3( x + 2) -12 + 3 y 2 = 0 
2
2 2 2
3( x + 2) + 3 y 2 = 0 + 12  3( x + 2) + 3 y 2 = 12  ( x + 2) + y 2 = 4 The equation is of the form
2 2
( x - h) + ( y - k ) = r 2 with r = 2, h = -2, and k = 0, so the graph of the given equation is a circle with
center (−2, 0) and radius 2.
Figure 36
37. Since the sum of the distances from two points (foci) is a constant, the conic section is an ellipse.
38. Since the difference of the distances from two points (foci) is a constant, the conic section is a hyperbola.
4
39. Since the ratio of the distance from a point to (3, 0) and the distance from a point to the line x = is 1.5,
3
the eccentricity is greater than 1. The conic section is a hyperbola.
1
40. Since the ratio of the distance from a point to (2, 0) and the distance from a point to the line x = 10 is , the
3
eccentricity is between 0 and 1. The conic section is an ellipse.
x2 y 2 c 1
41. 12 x 2 + 9 y 2 = 36  + = 1  a = 2, b = 3, and c = 4 - 3 = 1; d = = .
3 4 a 2

Section 7.3 591
x2 y2 c 18
42. 8 x 2 - y 2 = 16  - = 1  a = 2, b = 4, and c = 2 + 16 = 18; e = = = 3.
2 16 a 2
x2 y 2 c 8
43. x2 - y2 = 4  - = 1  a = 2, b = 2, and c = 4 + 4 = 8; e = = = 2.
4 4 a 2
x2 y2 c 2 2
44. x2 + 2 y2 = 8  + = 1  a = 8, b = 2, and c = 8 - 4 = 2; e = = = .
8 4 a 8 2
x2 y2 c 3 21
45. 4 x 2 + 7 y 2 = 28  + = 1  a = 7 , b = 2, and c = 7 - 4 = 3; e = = = .
7 4 a 7 7
x2 y2 1 1 10 c 10 3
46. 9 x 2 - y 2 = 1  - = 1  a = , b = 1, and c = +1 = ; e= =  = 10.
1 1 3 9 3 a 3 1
9
x2 y2 c 20 10
47. x 2 - 9 y 2 = 18  - = 1  a = 18, b = 2, and c = 18 + 2 = 20; e = = = .
18 2 a 18 3
x2 y2 c 3 3 10
48. x 2 + 10 y 2 = 10  + = 1  a = 10, b = 1, and c = 10 -1 = 3; e = = = .
10 1 a 10 10
49. Since e = 1, the conic is a parabola. With center (0, 0) and focus (0,8), the equation is
x 2 = 4cy  x 2 = 32 y.
50. Since e = 1, the conic is a parabola. With center (0, 0) and focus (-2, 0), the equation is
y 2 = 4cx  y 2 = -8 x.
c 3 1
51. Since 0 < e < 1, the conic is an ellipse with c = 3. Now = e  =  a = 6. For an ellipse,
a a 2
x2 y 2
b2 = a 2 - c 2 = 36 - 9 = 27. The equation is + = 1.
36 27
c 2 2
52. Since 0 < e < 1, the conic is an ellipse with c = 2. Now = e  =  a = 3. For an ellipse,
a a 3
x2 y 2
b2 = a 2 - c 2 = 9 - 4 = 5. The equation is + = 1.
5 9
c c
53. Since e > 1, the conic is a hyperbola with a = 6. Now = e  = 2  c = 12. For a hyperbola,
a 6
x2 y2
b2 = c 2 - a 2 = 144 - 36 = 108. The equation is - = 1.
36 108
c c 5 20
54. Since e > 1 , the conic is a hyperbola with a = 4. Now = e  =  c = . For a hyperbola,
a 4 3 3
400 256 y2 x2 y2 9 x2
b2 = c 2 - a 2 = -16 = . The equation is - = 1 or - = 1.
9 9 16 256 16 256
9

55. Since e = 1, the conic is a parabola. With center (0, 0) and focus (0, -1), the equation is
x 2 = 4cy  x 2 = -4 y.
c 2 6 5
56. Since e > 1, the conic is a hyperbola with c = 2. Now = e  =  a = . For a hyperbola,
a a 5 3
25 11 x2 y 2 9 x2 9 y2
b2 = c 2 - a 2 = 4 - = . The equation is + = 1 or - = 1.
9 9 25 11 25 11
9 9
c c 4 12
57. Since 0 < e < 1, the conic is an ellipse with a = 3. Now = e  =  c = . For an ellipse,
a 3 5 5
144 81 x2 y 2 25 x 2 y 2
b2 = a 2 - c 2 = 9 - = . The equation is + = 1 or + = 1.
25 25 81 9 81 9
25
c c 7 28
58. Since e > 1 , the conic is a hyperbola with a = 4. Now = e  =  c = . For a hyperbola,
a 4 3 3
784 640 y2 x2 y2 9 x2
b2 = c 2 - a 2 = -16 = . The equation is - = 1 or - = 1.
9 9 16 640 16 640
9
59. From the graph, the coordinates of P (a point on the graph) are (–3, 8), the coordinates of F (a focus) are
(3, 0), the equation of L (the directrix) is x = 27. By the distance formula, the distance from P to F is
2
( x2 - x1 ) + ( y2 - y1 ) = éêë3 - (-3)ùûú + (0 - 8) = 62 + (-8) = 36 + 64 = 100 = 10
2 2 2 2
The distance from a point to a line is defined as the perpendicular distance, so the distance from P to L is
27 - (-3) = 30. Thus, e = Distance of P from F = 10 = 1 .
Distance of P from L 30 3
60. From the graph, the coordinates of P (a point on the graph) are 4, 10
3 ( )
, the coordinates of F (a focus) are
(-4, 0) , the equation of L (the directrix) is x = -9. By the distance formula, the distance from P to F is as
( x2 - x1 ) + ( y2 - y1 ) = (-4 - 4) + (0 - 103 ) = (-8) + (- 103 )

2 2 2 2 2 2
follows.
= 64 + 100
9
= 576
9
+ 100
9
= 676
9
= 26
3
The distance from a point to a line is defined as the perpendicular
26
distance, so the distance from P to L is 4 - (-9) = 13. Thus, e = Distance of P from F
Distance of P from L
= 3
13
= 26 ⋅ 1
3 13
= 23 .
61. From the graph, we see that F = ( )

2, 0 and L is the vertical line x = - 2 . Choose (0, 0) , the vertex of the
parabola, as P. Distance of P from F = 2, and distance of P from L = 2. Thus, we have

2
e= Distance of P from F
= = 1.
2
( )
62. From the graph, the coordinates of P are -27, 48 34 , the coordinates of F are (27, 0), the equation of L is
x = 4. By the distance formula, the distance from P to F is as follows.
( x2 - x1 ) + ( y2 - y1 ) = éêë 27 - (-27)ùúû + (0 - 48 34 ) = 542 + (- 195

4 )
2 2 2 2 2
= 2916 + 38,025
16

Section 7.3 593
46,656
= 16
+ 38,025
16
= 84,681
16
= 291
4
The distance from a point to a line is defined as the perpendicular
291
distance, so the distance from P to L is 4 - (-27) = 31. Thus, e = Distance of P from F
= 4
31
= 124
291 » 2.3.
63. From the graph, we see that P = (9, –7.5), F = (9, 0) and L is the vertical line x = 4. Distance of P from
F = 7.5, and distance of P from L = 5. Thus, e = Distance of P from F = 7.5 = 1.5.
Distance of P from L 5
64. From the graph, P = (5, 20), F = (20,0) and L is the vertical line x = –20. By the distance formula, the
2 2 2
distance from P to F is (20 - 5) + (0 - 20) = 152 + (-20) = 225 + 400 = 625 = 25 and distance
of P from L = 5 - (-20) = 25. Thus, e = Distance of P from F
= 25
25
= 1.
65. Add the equations to eliminate the y 2 :
x 2 + y 2 = 10
2 x 2 - y 2 = 17
3x 2 = 27  x 2 = 9  x = 3.
Substituting these values into [equation 1] yields (-3)2 + y 2 = 10  y 2 = 1  y = 1 and
(3)2 + y 2 = 10  y 2 = 1  y = 1. The solution set is {(-3,1), (-3, -1), (3,1) ,(3, -1)}.
66. Multiply [equation 1] by 3 and add to eliminate the y 2 :
3x 2 + 3 y 2 = 12
2 x 2 - 3 y 2 = -12
5x2 = 0  5 x 2 = 0  x = 0.
Substituting 0 into [equation 1] for x, yields (0) 2 + y 2 = 4  y 2 = 4  y = 2. The solution set is
{(0, 2), (0, -2)}.

67. Multiply [equation 1] by 3 and subtract to eliminate the x 2 :
3x 2 + 6 y 2 = 27
3x 2 - 4 y 2 = 27
10 y 2 = 0  10 y 2 = 0  y = 0.
2
Substituting 0 into [equation 1] for y, yields x 2 + 2 (0) = 9  x 2 = 9  x = 3 . The solution set is
{(3, 0), (-3, 0)}.

68. Multiply [equation 1] by 4 and [equation 2] by 3 and add to eliminate the y 2 :
8 x 2 + 12 y 2 = 20
9 x 2 -12 y 2 = -3
17 x 2 = 17  x 2 = 1  x = 1.

2
Substituting these values into [equation 1] yields 2 (1) + 3 y 2 = 5  3 y 2 = 3  y 2 = 1  y = 1 and
2
2 (-1) + 3 y 2 = 5  3 y 2 = 3  y 2 = 1  y = 1 . The solution set is {(1,1), (1, -1), (-1,1), (-1, -1)}.
69. Multiply [equation 1] by 3 and [equation 2] by 2 and subtract to eliminate both x 2 and y 2 :
6 x 2 + 6 y 2 = 60
6 x 2 + 6 y 2 = 60
0 = 0  infinite number of solutions. The solutions have the following relationship:
2 x 2 + 2 y 2 = 20  2 y 2 = 20 - 2 x 2  y 2 = 10 - x 2  y =  10 - x 2 . The solution set is

ìæ
ï 2ö æ 2 öïü
íçç x, - 10 - x ÷÷÷ , çç x, 10 - x ÷÷÷ý .
ï
ï
î è ø è ø ï
ï
þ
70. Multiply [equation 1] by 5 and subtract to eliminate both x 2 and y 2 :
5 x 2 + 5 y 2 = 20
5 x 2 + 5 y 2 = 28
0 =- 8  Æ.
71. First solve [equation 2] for x: x - y = -2  x = y - 2 [equation 3]. Now substitute y - 2 for x in
2
( )
[equation 1]: 3( y - 2) + 2 y 2 = 5  3 y 2 - 4 y + 4 + 2 y 2 = 5  3 y 2 -12 y + 12 + 2 y 2 - 5 = 0 
7
5 y 2 -12 y + 7 = 0  (5 y - 7)( y -1) = 0  y = 1 or . Substituting these values into [equation 3]
5
æ7ö 3 ìïæ 3 7 ö üï
yields x = (1) - 2  x = -1 and x = çç ÷÷÷ - 2  x = - . The solution set is íïçç- , ÷÷÷ , (-1,1)ýï.
çè 5 ø 5 ïîïèç 5 5 ø ïþï
72. If x = y then x = y or x = - y. Substituting into [equation 1] when x = y, yields

2
2 ( y ) - y 2 = 4  y 2 = 4  y = 2. The solutions are (2,2) and (-2,-2). Substituting into [equation 1]
2
when x = - y, yields 2 (- y ) - y 2 = 4  y 2 = 4  y = 2. The solutions are (2,-2) and (-2,2). The
solution set is {(-2, -2), (-2, 2), (2, -2), (2, 2)}.
73. Add the equations to eliminate the y 2 :
x2 + y2 = 8
x2 - y2 = 0
2 x2 = 8  x 2 = 4  x = 2.
Substituting these values into [equation 2] yields (-2)2 - y 2 = 0  y 2 = 4  y = 2 and
(2)2 - y 2 = 0  y 2 = 4  y = 2 The solution set is {(-2, -2), (-2, 2), (2, -2), (2, 2)}.

Section 7.3 595
74. Multiply [equation 1] by –2 and add to eliminate both x 2 and y 2 :
-4 x 2 - 6 y 2 = -10
4 x2 + 6 y2 = 8
0 =- 2  Æ.
75. Subtract the equations to eliminate both x 2 and y 2
x 2 + xy + y 2 = 3
x 2 - xy + y 2 = 1
1
2 xy =2 y=
x
æ 1 ö æ 1 ö2 1
Substituting this result into [equation 2] yields x 2 - x çç ÷÷ + çç ÷÷ = 1  x 2 -1 + =1
çè x ÷ø çè x ø÷ x2
( )( )
x 4 - x 2 + 1 = x 2  x 4 - 2 x 2 + 1 = 0  x 2 -1 x 2 -1 = 0  x = 1 . Substitute these values into
1 1 1
y=
x
yields y =
-1
= -1 and y = = 1 The solution set is
1
{(1,1), (-1, -1)}.
76. Add the equations to eliminate both xy and y 2
x 2 + 2 xy - y 2 = 7
x 2 - 2 xy + y 2 = 1
2 x2 = 8  x 2 = 4  x = 2
2
Substituting these results into [equation 2] yields (-2) - 2 (-2) y + y 2 = 1  4 + 4 y + y 2 = 1 
2
y 2 + 4 y + 3 = 0  ( y + 3)( y + 1) = 0  y = -3, -1 and ( 2) - 2 (2) y + y 2 = 1  4 - 4 y + y 2 = 1 
y 2 - 4 y + 3 = 0  ( y - 3)( y -1) = 0  y = 1,3 . The solution set is {(2,1), (2,3), (-2, -1), (-2, -3)}.
77. Add the equations to eliminate both xy and y 2
x 2 - xy + y 2 = 5
2 x 2 + xy - y 2 = 10
3x 2 = 15  x 2 = 5  x =  5
( ) -(- 5 ) y + y 2 = 5  5 +
2
Substituting these results into [equation 1] yields - 5 5 y + y2 = 5 
( ) ( 5 ) -( 5 ) y + y 2 = 5  5 -
2
y 2 + 5 y = 0  y y + 5 = 0  y = 0, - 5 and 5 y + y2 = 5 
y2 - 5 y = 0  y ( y - 5 ) = 0  y = 0, 5.
The solution set is {( )( )(

5, 0 , - 5, 0 , )(
5, 5 , - 5, - 5 . )}

Another random document with
no related content on Scribd:
Niin saapui sen päivän aatto, jolloin miehen ja paholaisen vanha
sopimus oli täytettävä ja poika joutuva paholaisen valtaan. Vanhan
isän sielua kiduttava taistelu oli nyt murtanut hänen ruumiinsa voimat
ja hän oli kaatunut vuoteeseen, maaten siinä ummessa silmin, mutta
kuitenkin nähden koko elämänsä taistelun kuin tulella maalattuna
edessään. Hänen vanha vaimonsa, jonka vaikeneva olemus oli koko
heidän yhteis-elämänsä aikana ollut omantunnon mykkänä aseena,
istui jälleen uskollisesti hänen vierellään. Ja heidän molempain
aivoissa kolkutti yhtäaikaa se sama murheellinen kysymys, joka oli
siellä jo pitkien vuosien aikana valtasijan ottanut: "Missä on meidän
poikamme?" Sillä hän oli taas poissa, eikähän tarvinnut kysyä,
missä.
Sairas makasi vaiti. Saapui ilta ja tupa pimeni. Silloin sairas raotti
hiljaa silmiään ja katsoi tuonne seinälle, jossa hänen viikatteensa oli
kunniapaikalla. Kiireesti hän sulki ne jälleen, sillä ilmeisesti viikate
taas hohti oudolla valolla, täyttäen hänen sielunsa kammottavalla
kauhulla. Mutta silloin kuului ovelta askelia ja tupaan ilmestyi
vanhuudesta kumara vartalo ja hopeahapsinen mies kuului lausuvan
tyynesti: "Jumalan rauhaa!" Samalla hetkellä lakkasi viikate
hehkumasta. Sairas ojensi kätensä tulijaa kohti kuin kuoleman
vaarassa oleva apua anoen ja tunsi yht'äkkiä, että nyt oli saapunut
hänen luoksensa se, jota hän oli koko elämänsä odottanut ja
toivonut, Jumalan apu ja armo. Hänen vaimonsa nousi ja poistui
hiljaa, jättäen sairaan ja tulijan kahden. Ja tulija, sama pappi, joka
kerran omituisin ja aavistavin miettein oli siunannut metsästä
löydetyn luurangon haudan lepoon, istui nyt vuorostaan sairaan
vuoteen ääreen ja laski siunaten kätensä hänen polttavalle otsalleen.
Yö kului kulumistaan ja yhä istui pappi sairaan vuoteen ääressä.

Tupa oli aivan pimeä eikä ääntäkään kuulunut; sairas piti vanhuksen
kädestä kiinni ja he kuuntelivat tarkoin kuin odottaen jotakin. Vihdoin
kuului pihalta raskaita askelia, portaat narisivat, ovi aukeni, ja
molemmat valvojat enemmän tunsivat kuin näkivät, että tulija oli
talon poika, tuo kauan hartaasti odotettu. Raskain askelin kuin
kivijaloin hän astui pirttiin, seisoi hetkisen hiljaa ja istui sitten
lavitsalle huokaisten. Vanha pappi värähti ja isän käsi kylmeni, sillä
heistä molemmista tuntui kuin olisi huokaisija puhaltanut rinnastaan
tuonen kylmää viimaa, joka leyhähti tupaan kalman huurteena.
Kaikki, mikä elämällä ja autuudella oli arvoa, tuntui sen mukana
sydämestä pois pakenevan.
Hetken istuttuaan nuorukainen nousi ja alkoi kuumeisesti kävellä

edestakaisin pimeässä tuvassa. Hänen sielunsa tuska kohosi nyt
taisteluun kaikella sillä voimalla, minkä selviämisen hetki, koko oman
tilan kurjuuden täydellinen ymmärtäminen saattaa antaa, ja sitä
taistelua katsoi vanha pappi kauhuissaan ja isä vavisten sielun
poltteessa. Yht'äkkiä oli sairas näkevinään, kuinka ovesta hiljaa hiipi
se sama tuonen kammottava, musta kissa, joka oli hänellekin
aikoinaan ilmestynyt, tuli keskelle tupaa ja kiinnitti hehkuvat silmänsä
nuorukaiseen. Nyt se muuttui, nyt se olikin ihana neito, joka
maailman hekumana kiehtoen liehui pojan edessä saaden hänet
jälleen kohottaman kätensä anovasti ja pyytävästi. Taaskin se
muuttui — nyt se oli tuo kammottava, hopeanniljakka käärme, joka
oli kietoutunut voudin ruumiin ympärille… Nyt se kiemurtelee pojan
ympärillä, kietoutuu jalkoihin, nousee ylös… Pojan silmissä kuvastuu
sanomaton kauhu… Isä tahtoo huutaa, hän tahtoo nousta
pelastamaan poikaansa, mutta vanhan papin käsi painaa lujasti
hänen suutansa eikä hän pääse liikahtamaankaan. Hän katsoo vain
poikansa taistelua Nyt on käärme kadonnut…
Mutta muuttuakseen vain. Isä ymmärtää, että paholainen on nyt
tullut hänen poikaansa ottamaan, ja tahtoo näyttäytyä hänelle
oikeassa karvassaan. Hän näkee kuinka pojan silmät laajentuvat
kuolettavasta kauhusta, kun hänen korvansa juureen ilmestyy
kuiskuttelemaan pahuuden kauhukuva, jonka punainen hehku tuntuu
valaisevan koko pirtin. Sen vihreät silmät tuijottavat pojan silmiin
aivan läheltä ja tämän koko tahdonvoiman jäännös keskittyy
ajatukseen jotenkin päästä pakenemaan tuota näkyä. Viikate
seinällä hehkuu kuin olisi sen koko terä pirullisesti nauravan suun
aukko ja poika ryntää horjuvin askelin seinää kohti, tarttuen
epätoivon vimmalla aseeseen…
"Seis!" huusi silloin jyrähtävällä äänellä vanha pappi, rientäen

pojan luo ja temmaten viikatteen hänen kädestään. Isä saa
voimansa takaisin ja ehtii juuri saapuville sulkeakseen syliinsä
poikansa, joka raukenee heidän käsiinsä kuin lanka. Hänen silmänsä
sulkeutuvat, kädet tärisevät ja kuin kuolleen kantaa vanha pappi
hänet isän vuoteeseen. Silloin kuuluu ulkoa äkkiä vimmainen
myrskyn puuska, joka tärisyttää koko taloa perustusta myöten, ja
raivoaa sanomattomalla pauhinalla kuin haluten murskata kaikki.
Mutta vanha pappi tekee tulen, ottaa Raamatun ja julistaa Jumalan
sanalla pahan voiman ja vallan loppuneeksi.
Kun myrsky äkkiä lakkasi, kuten oli syntynytkin, nousi aurinko

taivaanrannan takaa. Sen ihana kirkkaus valaisi koko maan
lakeuden, ulottaen armonsa kaikkialle, missä taistelevat ihmissielut
käyvät sotaa iankaikkisen onnensa puolesta. Avatessaan silmänsä
ja nähdessään yön kolkkojen varjojen väistyneen piiloihinsa ja
selkeän valon niiden sijasta itseään ympäröivän liitti nuorukainen
kätensä ristiin ja tunsi kiitollisena sielussaan vapautuneensa kaikesta
menneestä kuin pahasta painajaisesta.
Mutta myöhemmin aamulla ajoi tuo paikkakunnalla kauan
oleskellut vieras herra komealla valjakolla pihalle ja astui tupaan.
Viivytellen hän nousi portaita, viivytellen avasi oven, kunnes kuin
pakottaen tunki itsensä ovesta sisään ja seisoi siinä silmät tummasti
liekehtien. Kun hän näki ne tyynet ja kirkkaat, pelkäämättömät
katseet, jotka suuntautuivat häneen ollen kaikesta selvillä, ja kun hän
näki vanhan äidin onnellisena istuvan poikansa päänpohjissa, epäröi
hän, mutta sanoi sitten nuorukaiselle synkästi:
— Nyt olisi sitten lähdettävä, kuten sovittu on?
— En lähdekään. Olen muuttanut aikomukseni ja jään kotiin.
Tässä sekaantui puheeseen vanha pappi, joka ojensi kätensä ja

komensi:
— Jeesuksen nimeen, mene pois, saatana!
Silloin vieras poistui. Jälkeenpäin ei enää oikein muistettu, kuinka

hän meni, mutta nopeasti se tapahtui, kuin olisi hän siihen paikkaan
hävinnyt. Vilauksena oli myös hänen valjakkonsa kadonnut pihalta.
Ja kun hän todellakin oli mennyt, syttyi nuorukaisen silmiin ihana
kirkkaus. Hän nousi ylös, katsoi ikkunasta Jumalan kauniiseen,
loistoisaan luontoon ja ojensi kätensä sitä kohti, sillä hänen
sieluunsa virtasi aavistus siitä elämästä, jonka luoja on todella
elettäväksemme tarkoittanut. Mutta tuo viikate, jonka hän yöllä oli
temmannut käteensä ja jonka vanha pappi oli sitten viskannut
nurkkaan, olikin muuttunut mitättömäksi, ruostuneeksi rämäksi, joka
ei ollut puupalankaan arvoinen. Miettien katsoi sitä kauan vanha
isäntä, kunnes katkoi sen kappaleiksi uunin patsaaseen.
*****
Tuosta yöllisestä ihmeellisestä myrskystä, nuorukaisen
muuttumisesta ja vanhan papin salamyhkäisistä murahduksista
päästiin kylässä sitten lopullisesti selville, mitä oli tapahtunut. Oli
näet silloin yöllä paholainen sopimuksen mukaan tullut noutamaan
saalistaan, talon nuorta isäntää, joka olikin hänelle jo hyvin kypsä,
kun olikin itse pastori sattunut taloon ripittämään vanhaa isäntää.
Sisään oli paholainen vain röyhkeästi tullut ja vaatinut poikaa
mukaansa, kuten sovittu oli, mutta pastoripa oli silloin lukenut oviin ja
kaikkiin ulosmenoreikiin pyhät lukunsa ja sanonut, että lähdetään
vain — kunhan nyt tuosta ensin kannat tuon kirjan kärryihisi. Näin
sanoen oli pastori tarjonnut hänelle Raamattua käteen. Oli
paholainen yrittänyt sitä ottaa, mutta silloinpa olikin hyppysissä
kihahtanut ilmivalkea ja kähisten oli kehnon täytynyt peräytyä. Ja kun
vanha pastori oli ruvennut leimauttelemaan kaikista pätevintä
jumalansanaansa, olikin pahalta riisuutunut koko valheen haahmo ja
se oli seisonut siinä oikeassa kamalansa karvassaan. Mutta ei ollut
pastori vääjännyt, vaan suominut sitä sanan voimalla niin, että
armoa oli vanha kehno häätynyt pyytelemään ja kiirehtinyt tekemään
mitättömiksi kaikki entiset välikirjat. Lopuksi oli ruoja ruvennut
pyrkimään pakoon, mutta mistäs pääsi, kun joka paikasta leimusivat
eteen pyhät merkit. Lopuksi oli pappi ottanut naskalin, kaivanut sillä
reijän ikkunan puuhun ja sanonut, että tuosta saat mennä. Ja ihan
pikilangan ohuisena oli siitä nyt paholainen kauhuissaan suoltunut
pihalle, jossa sitten kiukuissaan koetti vielä myrskynä uhitella. Näin
oli asia. Ja että paholainen oli todellakin kaikonnut pois tältä
paikkakunnalta, nähtiin siitäkin, että häiriintymätön onni ja rauha
saatteli siellä tämän jälkeen kaikki ihmiset syntymästä haudan
rauhaan ja iankaikkiseen lepoon saakka. Amen.
PITKÄN PIENAN SYNTI
Oli kerran rikas ja uljas mies, jolla oli yltäkyllin sekä ruumiin
kauneutta että muuta maallista hyvää, mutta sielun hyvyyttä ei. Hän
asui talossa, joka oli komea kuin linna, täynnä aarteita ja kaikkea
mahdollista upeutta, viettäen aikansa syömingeissä ja juomingeissa,
milloin ei ollut lisää rikkautta hankkimassa. Ei tiedetty, keitä hänen
vanhempansa olivat olleet, eikä mistä hän oli kotoisin, sillä hän oli
tullut kaukaa, ehkä vieraasta maasta; siihen viittasi hänen
ulkomuotonsakin, joka oli kaunis, mutta samalla outo ja peloittava.
Hän ei ollut naimisissa eikä hakenut naisten seuraa valitakseen

itselleen puolisoa, vaan leikitelläkseen heidän rakkaudellaan. Hän
käytti kaikki mahdollisia keinoja houkutellakseen uhreiltansa kaikki,
lumoten heidät tavalla, jota oli vaikea vastustaa. Pian hän tuli
tästäkin asiasta laajalti kuuluisaksi, ja naiset sekä häntä pelkäsivät
että myös oudolla, viettelevällä kaiholla ajattelivat.
Näin oli mies kerran solminnut lemmensuhteen kolmen naisen

kanssa samalla kertaa, näiden kuitenkaan mitään toisistaan
tietämättä, ja oli salaisesti kihlannut heidät jokaisen morsiamekseen.
Mutta kun naiset vihdoin rupesivat vaatimaan, että hänen oli tehtävä
avioliittolupauksestaan tosi, ellei tahtonut saattaa heitä häpeään ja
itseänsä suureen vaaraan, joutui mies kovaan pulaan, sillä hän ei
halunnut mennä naimisiin, eikä todellisesti rakastanut ainoatakaan
näistä naisista. Hän rupesi miettimään, miten voisi parhaiten tästä
selvitä.
Silloin kuiskasi paholainen hänelle keinon, jota mies

paatuneisuudessaan päätti noudattaa.
Hän oli pitänyt suhteensa näihin naisiin tarkoin salassa ja kutsui

nyt heidät jokaisen, toisistaan tietämättä, häntä tapaamaan, käskien
heidän visusti pitää huolta siitä, ettei kukaan saisi heidän lähdöstään
vihiä. Naiset tottelivat ja saapuivat kaikki kolme pimeänä iltana
miehen talolle, jossa tämä saatteli heidät saunaan. Sitten hän
salpasi oven, sytytti saunan palamaan, ja sinne kuolivat hänen
onnettomat morsiamensa.
Mutta Jumala oli tarkoin seurannut miehen ja paholaisen vehkeitä,

ja kun mies palasi huoneeseensa tekonsa tehtyään, otti Jumala
häneltä hengen. Kun hänet aamulla löydettiin, olivat hänen kasvonsa
aivan mustuneet ja oli niissä kamala ilme, ikäänkuin hän olisi nähnyt
jotakin kauheata kuollessaan.
Kukaan ei saanut milloinkaan selvää, minne nuo kolme seudun

nuorta naista olivat kadonneet, sillä he olivat hävinneet aivan
jäljettömiin. Miehen kuolema liittyi salaperäisellä tavalla näihin
tapahtumiin, ja koko asia herätti kaikkialla kauhua ja kammoa.
Mutta kun mies oli ollut rikas ja mahtava, pidettiin hänelle komeat
hautajaiset, joissa hänen ansioitansa ylistettiin. Hänen hautansa
kaivettiin kirkon juurelle ja hänen ruumiinsa siunattiin hartaudella
maan mustiin multiin.
II
Tuskin oli kuitenkin seuraava päivä valjennut ja ensimmäinen kulkija

mennyt kirkon ohi, kun levisikin outo tieto koko seudulle: rikkaan
miehen ruumis ei ollutkaan pysynyt haudassaan, vaan oli mennyt
seisomaan kirkon ulko-oven pieleen. Kiireesti saatettiin asiasta sana
papille, joka paikalla lähti kirkolle. Kaikki hänen kanssaan sinne
kokoontuneet ihmiset huomasivat, että niin todellakin oli käynyt:
ruumis oli noussut haudasta ja tullut arkkuineen seisomaan kirkon
ovenpieleen. Mutta huolimatta näyn herättämästä kammosta ja
pelosta autettiin pappia kuitenkin sen verran, että hän sai lasketuksi
uudelleen ruumiin hautaan, sen taas siunatuksi ja tarkoin peitetyksi.
Eikä sillä hetkellä taas huomattu mitään, vaan kaikki näytti jäävän
kirkkomaan lepoon kuten tavallisestikin. Mutta pois mennessään
tunsivat ihmiset selittämätöntä kauhua, eivätkä olisi katsoneet
taaksensa mistään hinnasta.
Kun pappi varhain seuraavana aamuna meni kirkolle katsomaan,

oliko mitään tapahtunut, huomasi hän tyrmistyen jo kaukaa, että
ruumis oli taas ilmestynyt kirkon ovenpieleen. Sen lasimaiset silmät
tuijottivat häneen verta hyydyttävästi ja sen kädet olivat laskeutuneet
rinnalta, johon ne oli asetettu ristiin arkkuun pantaessa, alemmaksi,
kuin tarttuakseen johonkin; sormet olivat koukussa ja siirallaan kuin
kotkan kynnet. Pappi vahvisti kuitenkin sydämensä, teki ristinmerkin
ja rupesi miettimään, mitkä voimat tämän mahtoivat aikaansaada.
Mutta lopuksi hän päätteli, että koska mitään ei tapahdu vastoin
Jumalan tahtoa, tämä kammottava ihme on sallittu varoitukseksi sen
näkijöille ja rangaistukseksi vainajalle itselleen jostakin
ilmitulemattomasta ja sovittamattomasta rikoksesta. Sitten pappi
toimitti ruumiin hautaan taas.
Seuraavana päivänä se kuitenkin oli jälleen entisellä paikallaan. Ja

vaikka se olisi haudattu kuinka monta kertaa tahansa, ei se
haudassansa pysynyt, vaan nousi aina kirkon ovenpieleen entiseen
asentoonsa. Lopuksi se jätettiin siihen. Ilma ja tuuli kalvoivat siitä
lihat pois, mutta kaikki huomasivat, ettei se mätänemällä vähentynyt,
ja lopuksi oli kirkon ovenpielessä vain luuranko, joka tuijotteli ontoilla
silmillään ohikulkijain kauhuksi. Ihmiset kuitenkin siihen vihdoin
tottuivat, joten se ei herättänyt enää erikoisempaa pelkoa; jopa
monet ylimielisyydessään nauroivatkin sille. Kun se oli siinä
ovenpielessä, ruvettiin sitä yleensä sanomaan Pitkäksi Pienaksi.
III
Niin kului aikoja paljon ja tuosta lahoneesta luurangosta kirkon

ovenpielessä kerrottiin jo monenlaisia tarinoita, joissa kaikissa
koetettiin arvailla sitä, miksi Pitkä Piena ei pysynyt haudassaan.
Tulipa sitten kerran joulu ja aattopäivänä sattui kirkon ohi kulkemaan
iloinen nuorten seurue, joukossa papin poika; hän kertoi nyt
ystävilleen tarinan Pitkästä Pienasta vieden heidät kaikki luurankoa
tarkastamaan. Huolimatta hilpeästä mielestään tunsivat nämä
kammoa katsellessaan luurangon onttoja silmiä, kuivaneita ja
mustuneita jänteitä ja kalisevaa alaleukaa, sekä aavistivat tässä
kaikessa jotakin sellaista, joka ei kuulu ihmisymmärryksen piiriin.
Mutta papin tytär, joka myös oli mukana ja oli paljon kuullut Pitkästä
Pienasta, ei voinutkaan ylimielisyyttään hillitä, vaan nykäisi
luurankoa leuasta ja sanoi: "Tule sinäkin, Pitkä Piena parka, illalla
luoksemme kutsuihin! Ikävähän sinun on siinä alati yksin seisoa!"
Toiset hämmästyivät tytön rohkeudesta, pitäen hänen tekoaan
sopimattomana, mutta pian häipyi koko asia yleiseen leikinlaskuun ja
seurue poistui pappilaan.
Tässä pappilassa oli nyt sellainen joulutapa, että kuka hyvänsä

sinne aattona saapui, se käskettiin ottamaan osaa illan juhlaan.
Iloinen seurue oli sinne tälläkin kerralla kokoontunut, ja pöydässä oli
sijaa kaikille. Tunti toisensa jälkeen kului kuin siivillä, kunnes saapui
puoliyön hetki. Silloin ilmoitettiin papille, että outo matkustavainen oli
saapunut, pyytäen saada hetkisen lepuuttaa hevostaan, ja pappi
käski sanoa hänet tervetulleeksi illallispöytään. Hetken kuluttua
tulikin sisään pitkä, harvinaisen komea, mutta samalla oudon
näköinen mies, jonka puku tuntui omituisesti vanhanaikaiselta. Hän
tervehti kohteliaasti ja istuutui pöytään papin tyttären viereen,
katsellen ympärilleen terävästi ja tarkkaavaisesti. Iloa ja leikinlaskua
jatkettiin, papin tytär koetti keskustella vieraan kanssa, tarjoillen
hänelle ahkerasti ruokaa ja juomaa, joita vieras tuskin maisteli, mutta
outo tulija oli harvapuheinen, vastaten vain yksikantaan ja tuijotellen
omituisesti kauniiseen pöytätoveriinsa. Vähitellen rupesi keskustelu
ja ilonpito vaimenemaan, sanat ja nauru kuolivat hiljaa huulille, ja
erikoinen hyytävä tunne valtasi pian kaikki. Kynttilät, jotka vielä
äsken olivat palaneet kirkkaina, tuntuivat himmenevän ja niiden valo
muuttui sinertäväksi, aavemaiseksi hohteeksi. Pappilan vanha koira,
joka oli koko illan nukkunut isäntänsä jalkain juuressa, heräsi äkkiä,
nousi ja lähestyi selkäkarvat pystyssä ja jalat jäykkinä outoa vierasta;
nuuskittuaan häntä hiukan painoi koira häntänsä alas, rupesi
värisemään ja hiipi hiljaa pöydän alle, josta rupesi kuulumaan
matalaa ja kammottavaa ulvontaa. Kukaan ei voinut liikahtaakaan,
sillä jokin omituinen ja vastustamaton voima vangitsi kaikki
paikalleen. He huomasivat vain tuijottavansa vieraaseensa, joka
hänkin istui vaiti, huulilla jäätävä hymy. Pappilan nuori tytär tunsi
istuessaan siinä vieraan rinnalla ja katsoessaan häneen, kuinka outo
kylmyys alkoi hiipiä pitkin hänen suoniaan sydäntä kohti; hän oli
näkevinään vieraan kasvojen vähitellen muuttuvan yhä kamalamman
näköisiksi; liha kuivi niistä pois, silmät painuivat sisään, leuka putosi
alas, ja koko muodolle levisi luurangon kolkko ja hyytävä irvistys.
Tyttöä halutti huutaa, mutta hän ei voinutkaan, vaan äänettömänä
täytyi hänen tuijottaa noihin tyhjiin silmäkuoppiin. Näky rupesi
tuntumaan hänestä yhä tutummalta, kunnes hän äkkiä muistikin,
missä oli ennen tuon ilmeen nähnyt, ja hän vaipui kerta huokaisten
paikalleen tainnoksiin.
Samalla hetkellä rupesi väen puolelta kuulumaan kovaa melua ja

pelästynyttä puhetta. Ovet temmattiin auki ja sisään syöksyi talon
palvelija, silmät suurina pelosta ja aivan kalpeana. Hän aikoi sanoa
jotakin, mutta pysähtyi mykistyneenä salin kynnykselle nähdessään
hiljaiseksi ja aavemaiseksi jäykistyneen seurueen ja nuoren neidin
tainnoksissa lattialla. Hänen tulonsa kuitenkin särki lumouksen
voiman ja kaikki ryntäsivät liikkeelle auttamaan pyörtynyttä. Silloin
sai palvelijakin kerrotuksi, mitä varten hän oli tullut: väen puolelle oli
saapunut pelästynyttä kansaa kertomaan, että Pitkä Piena oli
hävinnyt paikaltaan. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt panna moiseen
uutiseen sanottavampaa huomiota, vaan kaikki askartelivat
pyörtyneen auttamisessa, ja pian hän virkosikin. Kun seurue sitten
jälleen asettui paikoilleen, huomattiinkin äskeisen vieraan
kadonneen. Tiedusteltaessa ilmoittivat palvelijat hänen lähteneen
kiireesti ajamaan mustalla oriillaan kirkolle päin ja käskeneen kiittää
pappilan neitiä kutsusta ja hyvästä kestityksestä. Tämä äkillinen
lähtö tuntui kaikista omituiselta, mutta kun satunnaiset ja kiireiset
kävijät olivat pappilassa hyvin tavallisia ja kun arveltiin vieraan
pitäneen läsnäoloaan sopimattomana neidin pyörtymisenkin vuoksi,
ei asiaa sen tarkemmin ajateltu, vaan unohdettiin koko kohtaus pian,
vaikka monen mielessä viivähtikin värisyttävä ja kummallinen tunne.
IV
Pappilan nuori neiti oli ainoa, joka oli saanut tuosta tapauksesta
sydämeensä järkyttävän muiston. Niin pian kuin hän vain kykeni, hän
nousi pöydästä ja poistui, syyttäen väsymystä. Luultiin hänen
menevän levolle ja niin hän itsekin aikoi, mutta heti kun hän oli
päässyt yksinäisyyteen, tunsi hän sydämessään kummallisen,
käskevän voiman. Koneellisesti hän pukeutui, pujahti, ulos
kenenkään huomaamatta ja oli pian kirkkotiellä, kuutamossa,
tähtikirkkaan taivaan alla. Hänen askeleensa veivät itsestään kirkkoa
kohti, joka tuolla tumman kuusikkotarhansa keskellä valvoi jouluyön
pyhässä hiljaisuudessa. Tytöstä tuntui kuin tämä kaikki olisi ollut
unta, kuin hän oikeastaan olisikin ollut kotona vuoteessaan, eikä
täällä talvisella tiellä, mutta sitten hän toisekseen näki kaikki niin
selvästi ja kirkkaasti kuin ilmissä ainakin. "Minne olen menossa?"
kysyi hän itseltään, ja silloin hän kuuli vastauksen: "Pitkän Pienan
luokse". Häntä värisytti.
Mutta hänen täytyi mennä sittenkin, vaikka kulku tuntuikin

tavattoman raskaalta. "Pitkä Pienahan on kadonnut", kuuli hän
itsensä sanovan, "eihän hänen luokseen voi mennä". — "Mene
katsomaan, onko hän kadonnut", sanoi taas ääni, ja tytön täytyi
mennä. Kun hän lähestyi kirkkoa, rupesi kammottava pelko
kouristamaan hänen sydäntään ja hän katsoi ympärilleen kuin apua
etsien. Mutta ketään ei näkynyt, vaan oli hän aivan yksin. Varovasti
hän lähestyi kirkon ovea ja kurkisti jo kaukaa, oliko Pitkä Piena
paikallaan. Oli kyllä. Hän olisi tahtonut nyt palata, mutta ei
voinutkaan kääntyä, vaan jalat veivät häntä yhä lähemmäksi. Vihdoin
hän oli aivan Pitkän Pienan edessä ja näki sen äskeisen, tutun
ilmeen, jonka oli huomannut vieraankin kasvoilla. Hänen täytyi oikein
kurottautua lähemmäksi sitä katsomaan.
Silloin hän tunsi, kuinka Pitkä Piena tarttui hänen niskaansa

kylmällä, luisella kourallaan. Hänen sydäntänsä vihlaisi kipeästi ja
hän vaipui pimeään, synkkään yöhön, jossa siellä täällä pitkinä
piiruina vilahteli säkeniä ja tähtiä.
Kun hän heräsi, huomasi hän olevansa kirkon etehisessä. Siellä

oli valoisaa, mutta kuun valoa se ei ollut. Katsottuaan tarkemmin
ympärilleen hän näki hämärästä nurkasta hiljaa kohoavan luisen ja
koukkusormisen käden, joka hitaasti tuli häntä kohti. Taas hän tunsi
pelon kouristavan sydäntään ja koetti paeta, kun tuo käsi samalla
katosikin ja sen sijaan hänen vierelleen ilmestyi tuo äsken
pappilassa ollut outo mies. Mutta sen kasvoilla ei nyt ollut entistä
ivallista hymyä, vaan vakava, surumielinen ilme, joka tuntui jollakin
tavalla rauhoittavan tyttöä. Mies katsoi häneen pitkään ja rupesi
vihdoin puhumaan.
"Kuuletko mitään?" kysyi hän tytöltä salaperäisesti, pannen

sormen huulilleen. Kun tämä ei vastannut, jatkoi mies: "Etkö kuule
tuolta kirkosta laulua ja rukousta?" — "En", vastasi tyttö. "Ketkä
siellä laulaisivat tähän aikaan?"
Silloin mies katsoi häneen uudelleen pitkään ja sanoi kuiskaten:

"Etkö kuule edes tuskanhuutoakaan?"
"En kuule mitään!" vastasi pelosta värisevä tyttö. "Päästä minut

pois, minun täytyy mennä kotiin".
Silloin mies kiristeli hampaitaan kuin raivosta ja tuskasta sekä
tarttuen häneen kiinni sanoi: "En päästä. Itsepä käskit minut
vieraaksesi pilkaten minua. Etkö tunne, kuka olen? Olen Pitkä Piena
ja nyt olet minun omani!"
Sitten hän äkkiä vaikeni ja näytti kuuntelevan tarkasti. Ja nyt

kuulikin tyttö yön hiljaisuudessa vaikeroivaa, tuskallista valitusta ja
avunhuutoa, joka jatkui kauan kammottavana ja värisyttävänä.
Vihdoin se kuoli pois, mutta jatkui vienona lauluna, jossa oli
sanomattoman surumielinen sävy. Tytön sydämen, joka äsken vielä
oli ollut pelosta pakahtua, valtasi nyt selittämätön sääli ja kuin
itsekään tietämättä, mitä teki, hän kääntyi tuon oudon haamun
puoleen ja kysyi:
"Jos olet Pitkä Piena, niin miksi seisot aina kirkon ovenpielessä?
Miksi et pysy haudassasi?"
Haamu tuntui kuin heräävän raskaasta unesta ja vastasi

vavahtaen:
"En tahtoisi mitään niin mielelläni kuin saada pysyä haudan

levossa. Mutta se on minulta kielletty. Ja kielletty se on noiltakin,
joiden valituksen ja laulun äsken kuulit. Jos teet, mitä käsken, niin
saat palata terveenä kotiisi, mutta ellet tee, jäät iäksi Pitkän Pienan
morsiameksi".
Ja kumartuen tyttöön päin hän kuiskasi käheästi:
"Mene tuonne kirkkoon ja pyydä niiltä, jotka siellä tapaat, anteeksi

Pitkän Pienan syntiä".
"Mutta enhän voi mennä kirkkoon. Ovihan on lukittu".

"Voit kyllä. Ovet aukeavat edessäsi itsestään. Älä kysele
enempää, vaan mene. Kohta loppuu jouluyö Jumalan armon herkin
hetki, jolloin hän lähetti poikansa maailmaan Pitkän Pienankin
syntejä lunastamaan. Viattomuutesi on sinun turvasi".
Silloin valaisi outo valo tytön sydäntä ja hän meni kirkon synkkää
ja vahvasti raudoitettua ovea kohti. Ja hänen ihmeekseen se aukeni
itsestään, hiljaa kuin aave, ja siinä samassa hän huomasi olevansa
kirkossa. Se oli pimeä, ikkunoista loisti kalpea kuutamo, luoden sen
lattialle eriskummallisia kuvioita. Henkeään pidätellen tyttö hiipi
alttaria kohti, josta hohti hänen silmiinsä outo valon kimmellys. Kun
hän tuli lähemmäksi, alkoi sieltä kuulua sama surumielinen, vieno
laulun sävel kuin äskenkin, ja valon hohde kävi kirkkaammaksi. Pian
tyttö näki selvästi alttarin edessä kolme nuorta naista, kaikki
kauneutensa parhaassa kukoistuksessa ja jokaisella pieni lapsi
käsivarrellaan. Vaikka hän eroitti heidät aivan selvästi ja kuuli heidän
laulunsa, huomasi hän silti, että kuutamo ikäänkuin loisti heidän
lävitseen ja että he liikahdellessaan keinuivat kuin sumun häivähdys.
Ja kun laulu oli loppunut, alkoi naisten huulilta purkautua ilmoille
hiljainen valitus, joka sanomattomassa surumielisyydessään
pysähdytti tytön kuin patsaaksi paikoilleen; valitus kohosi yhä
korkeammaksi ja äänekkäämmäksi, kunnes se oli kuin kuoleman
hädässä olevien ihmisten viimeinen avunhuuto, joka väräji kirkon
holveissa kuin ankara tuuli. Tyttö tunsi sydämensä avautuvan
ymmärtämään koko maailman tuskaa, sen syntien ja rikkomusten
raskautta, elämän kuvaamatonta toivottomuutta ilman armoa ja
anteeksiannon lohdutusta, ja hiipien alttarin aituuksen luo hän
lankesi polvilleen ja ristien kätensä rukoili. Kooten kaikki sielunsa
voimat hän pyysi anteeksi Pitkän Pienan syntiä, oli se mikä hyvänsä,
ja ilmestykset alttarin edessä näyttivät kuuntelevan häntä
tarkkaavaisesti, katsoen häneen ihmeellisillä silmillään. Hän kuvaili
Pitkän Pienan ankaraa rangaistusta ja hänen kärsimystensä
suuruutta, mutta siihen kaikki kolme pudistivat päätänsä; sitten hän
vetosi omaan nuoruuteensa ja viattomuuteensa, ja silloin kaikki
kolme surumielisesti hymyilivät ja kääntyivät suutelemaan
pienokaisiansa, jotka näyttivät suloisessa unessa nukkuvan heidän
olkapäätään vasten; anteeksiannon merkkiä ei kuitenkaan kukaan
tehnyt. Tytön valtasi epätoivo. Hän ei osannut enää rukoilla, vaan
sanoi ainoastaan yksinkertaisesti: "Antakaa hänelle anteeksi
Jeesuksen tähden!"
Silloin nuo kolme ilmestystä ikäänkuin pysähtyivät ajattelemaan ja

käänsivät katseensa kysyvällä hartaudella alttarin yläpuolella
olevaan vapahtajan kuvaan. Tyttö oli näkevinään, kuinka sieltä
yht'äkkiä rupesi loistamaan lempeä hohde, joka valahti hänen
sydämeensä kuin hunaja. Noiden kolmen nuoren naisen kasvoille
ilmestyi sama kirkkaus, joka oli kuin äkkiä valjenneen onnen aamun
loiste; he syleilivät lapsiaan hellästi, kuin riemuiten, kääntyivät kaikki
tyttöön päin ja nyökäyttivät hänelle päätänsä. Siinä
silmänräpäyksessä kuului kova jyrähdys, koko kirkko tuntui keinuvan
ja samalla oli kaikki kadonnut.
Kun tyttö vihdoin jaksoi lähteä kirkon ovea kohti, kuiskasi hänelle
joku lempeä ääni: "Kun nyt menet kynnyksen yli, niin astu molemmat
jalkasi yht'aikaa". Tyttö teki niin ja kirkon ovi lupsahti lukkoon hänen
takanansa niin hiljaa kuin oli auennutkin. Turhaan katsoi tyttö nyt,
missä Pitkä Piena oli: hän oli kadonnut ainaiseksi.
*****
Kun tyttö heräsi, huomasi hän olevansa ulkona pakkasessa,

kimaltelevalla lumihangella. Tähdet rupesivat jo valkenemaan, kuu
oli painunut alemmaksi, ja kaukaa kuului ensimmäinen kukon laulu.
Hän hieroi silmiään, katseli ympärilleen ja muisti sitten mitä oli
tapahtunut. Silloin hän meni kiireesti kotiinsa, jossa vanha
sielunpaimen oli jo ylhäällä, valmistumassa joulukirkkoon. Isälleen
nyt tyttö kertoi tarkoin kaikki. Vanhus vaipui mietteisiinsä, kunnes
ryhtyi hakemaan kirjoistansa, keitä ne nuoret naiset olivat olleet,
jotka silloin muinoin olivat niin salaperäisellä tavalla kadonneet. Ja
löydettyään heidän nimensä risti hän kätensä ja vaipui pöytänsä
ääreen hiljaiseen rukoukseen.
Mutta Pitkän Pienan katoamista ihmettelevälle kansalle julisti hän

sitten joulukirkossa vanhan ja aina uuden sanoman vapahtajan ja
syntien lunastajan ihmiseksi tulosta Jumalan loputtoman armon ja
rakkauden osoituksena, pyhällä vakaumuksella ja hartaudella kuin
se olisi valjennut hänelle itselleenkin uudessa kirkkaudessa. Ja
kirkonmenojen jälkeen hän meni Pitkän Pienan haudalle ja siunasi
sekä hänet että kolme tuntematonta naista siihen lepoon, jota he
tähän saakka olivat turhaan hakeneet, mutta jonka he nyt olivat
yhteisessä sovinnossa ja anteeksiannossa löytäneet.
RIKAS VOUTI JA PAHOLAINEN
Oli kerran vouti, joka oli maankuulu saituudestaan, ahneudestaan ja

vääryydenteostaan. Missä ikinä vain saattoi, hän kiskoi
kaksinkertaiset verot, otti häpeämättömästi lahjuksia, ja sorti kansaa,
varsinkin kaikkia köyhiä ja turvattomia, aivan veriin saakka. Ja hän
menetteli niin viekkaasti, ettei esivalta milloinkaan saanut häntä
rikoksista kiinni, vaan päinvastoin piti häntä parhaimpana ja
uutterimpana palvelijanansa.
Mutta vaikka hän oli näillä keinoilla rikastunut suunnattomasti, ei

hänellä silti mielestään ollut mammonaa kylliksi, vaan hän ahnehti
yhä enemmän. Yöt päivät hän vain ajatteli ja suunnitteli, miten saisi
vielä enemmän kultaa siihen raskaaseen, rautaiseen rahakirstuunsa,
johon hän aarteensa kätki. Silloin kun muut ihmiset iltaisin siunasivat
itsensä levolle Herran huomaan, istui hän rauhattomana kirstunsa
ääressä ja antoi kullan kimallella silmissänsä, miettien, millä
konnankoukulla saisi sen moninkertaiseksi. Tämä oli voudin ainoa ilo
elämässä, sillä hänellä ei ollut vaimoa eikä lasta, ei ystäviä eikä
tuttavia, vihamiehiä vain.
Olipa sitten kerta tällainen yön hetki, pimeä ja myrskyinen syys-yö,
jolloin kolkko tuulen tohina kuului kaikkialta. Arkana oli hurskas
ihminen kätkeytynyt kotinsa lämpimään suojaan, rukoillen turvaa
luojalta maailman pahoja voimia vastaan, mutta ahne vouti oli
mistään välittämättä hiipinyt jälleen aarrekirstulleen. Lepattavan
liekin valossa hän siinä istui laskien rahojansa tutisevin sormin ja
jälleen suunnitellen uutta petosta, jolla saisi sinne ylimääräisen lisän
kiristetyksi. "Antaisin vaikka mitä, jos vain saisin aarteeni tahtoni
mukaan lisääntymään", sanoi hän siinä itsekseen, silmät kiiluen ja
koukkuisten sormien hyväillessä homehtunutta kultaa.
Silloinpa hän tunsikin, ettei hän enää ollutkaan holvissaan yksin.

Säikähtyneenä hän kääntyi ja lyödä rämäytti kirstunsa kiinni.
Kauhistuen hän huomasi ovensuussa pitkän, mustiin vaatteisiin
puetun miehen, joka katseli häntä ivallisesti ja pistävästi. Vouti ei
saanut säikähdykseltään sanaakaan sanotuksi, tarkastaen vain
kiinteästi outoa ilmestystä. Ja pian hän huomasi, että tulijalla olikin
toisen jalan asemesta kavio. Hänelle selvisi, että siinä seisoi itse
paholainen. "Älä pelkää, vouti!" sanoi silloin paholainen, "en
suinkaan halua sinun rahojasi ryöstää, vaan päinvastoin auttaa sinua
kokoamaan niitä vielä enemmän, koska niin tahdot. Mitä antaisit
minulle, jos toimittaisin niitä sinulle aivan halusi mukaan?"
Vouti oli tämän kuullessaan saanut takaisin entisen

kylmäverisyytensä. "Mitäpä minä sinulle antaisin", vastasi hän;
"sinunhan täytyy muutenkin auttaa minua kokoamaan niitä kaikella
mahdollisella tavalla, koskapa siten juuri toimin parhaiten mieliksesi".
"Mutta minäpä voin estää sinut niitä enempää saamasta", uhkasi

nyt paholainen, jota suututti voudin vastaus; "teen sinut niin
köyhäksi, ettei jää äyriäkään". "Sitä et voi tehdä", väitti vouti, "sillä
jos estät minua niitä saamasta, suojelet samalla kaikkia velallisiani ja
tulet siten tehneeksi heille paljasta hyvää. Niin tulee heistä onnellisia
ja hyviä ihmisiä, jotavastoin he nyt ovat köyhyydessään ja
kurjuudessaan paremminkin viettelyksillesi alttiita. Turhaa vaivaa siis
näet, jos luulet minut pettäväsi. En anna sinulle mitään".
Paholainen raivostui, sillä tätä hän ei ollut odottanut. Äkkiä hän

muuttui muodoltaan hirvittäväksi, karvaiseksi pedoksi, jonka pitkä
häntä kiemurteli kiukkuisesta lattialla. Hän uhkasi hampaitaan
kiristellen:
"Odotahan, kun kuolet. Silloin on sielusi minun, ja sitten saat

palkkasi kaikesta!"
"En pelkää sinua ollenkaan", vastasi vouti rauhallisesti; "sieluni on

Jumalan huomassa, ja ilman hänen lupaansa et saa edes nahkaani
omaksesi. Niin suurta syntiä ei ihminen voi tehdä, ettei Jumalan
armo riittäisi pelastamaan häntä sinun kynsiltäsi. Jeesuksen nimessä
siis: pakene pois, saatana!"
Konsa vouti oli maininnut vapahtajan nimen, katosi paholainen

hänen edestään kuin salaman leimaus. Kun vouti hetken perästä tuli
tajuihinsa, oli hän yksin kuten äskenkin rahakirstunsa ääressä.
Kylmä hiki oli kohonnut hänen otsalleen ja hän tunsi vapisevansa.
Kaikki oli hiljaa, ei kuulunut muuta kuin myrskytuulen onea kohina.
II
Olisi luullut, että vouti tämän jälkeen olisi parantanut elämänsä ja

lakannut tekemästä vääryyttä, mutta niin ei käynyt. Entiseen
tapaansa hän jatkoi kiristystänsä rikastuen rikastumistaan. Hän tuli

Graphical Approach To Precalculus With Limits 6Th Edition Hornsby Solutions Manual Full Chapter PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Graphical Approach To Precalculus With Limits 6Th Edition Hornsby Solutions Manual Full Chapter PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Graphical Approach to Precalculus with

Limits 6th Edition Hornsby Solutions

Chapter 7: Analytic Geometry and Nonlinear Systems

7.1: Circles and Parabolas

5. F. This is the equation of a circle centered at the origin with radius 5.

11. A circle that is centered at the origin with r 2 = 12 = 1 has equation x 2 + y 2 = 1.

(2 -(-2)) + (-7 - (-4)) = 16 + 9 = 5. Here h = 2, k = -7 and r 2 = 52 = 25. The equation is

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

 2  5   3   9    9  36  45 ⇒ The radius of the circle is

equation of the circle is  x  2    y  3  45 .

1  6    2   9    25  49  74 ⇒ The radius of the circle is

equation of the circle is  x  1   y  2   74 .

 2  1   3  1   9  16  25  5 ⇒ The radius of the circle is 5 units. The

equation of the circle is  x  2    y  3  25 .

 1  1   3   4    4  1  5 ⇒ The radius of the circle is

The equation of the circle is  x  1   y  3  5 .

Distance: d   0  (5)    0  0   25  5 ⇒ The radius of the circle is 5 units.

The equation of the circle is  x    y   25 .

Distance: d  0  0   0  9   81  9 ⇒ The radius of the circle is 9 units. The

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

Figure 29 Figure 30 Figure 31

domain is  4,8 , and the range is [-6, 6].

domain is  6, 2 , and the range is 1,9 .

domain is  2,12 , and the range is [-11,3].

Figure 33 Figure 34 Figure 35

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

domain is  1,9 , and the range is  2,8 .

domain is  9,3 , and the range is  8, 4 .

domain is  3,5 , and the range is  6, 2 .

Figure 36 Figure 37 Figure 38

40. Since  x  1  y 2  2  0 is equivalent to  x  1  y 2  2, this is the equation of a circle centered at

41. x 2  y 2  81 ⇒ y 2  81  x 2 ⇒ y   81  x 2 Graph y1  81  x 2 and y2  81  x 2 as shown in

and the range is  10, 4

domain is  2,8 , and the range is  3, 7 .

(, ) y  3  36   x  2  . Graph y1  3  36   x  2  and y2  3  36   x  2  as shown in

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

[-14.1,14.1] by [-9.3,9.3] [-14.1,14.1] by [-12.3,6.3] [-9.4,9.4] by [-4.2,8.2] [-9.4,9.4] by [-9.2,3.2]

Figure 41 Figure 42 Figure 43 Figure 44

x 2  6 x  y 2  8 y  9  0 ⇒  x 2  6 x  9    y 2  8 y  16   9  9  16 ⇒  x  3   y  4   16. The graph

is a circle with center  3, 4  , and radius r  4.

graph is a circle with center  4,3 , and radius r  3.

47. x 2  4 x  y 2  12 y  4 ⇒  x 2  4 x  4    y 2  12 y  36   4  4  36 ⇒ ( x  2)2  ( y  6) 2  36.

The graph is a circle with center  2, 6  , and radius r  6.

48. x 2  12 x  y 2  10 y  25 ⇒  x 2  12 x  36    y 2  10 y  25  25  36  25 ⇒

( x  6) 2  ( y  5) 2  36 The graph is a circle with center  6, 5  , and radius r  6.

x 2  2 x  y 2  6 y  14  0 ⇒  x 2  2 x  1   y 2  6 y  9   14  1  9 ⇒  x  1   y  3  4. The graph

x 2  4 x  y 2  8 y  32  0 ⇒  x 2  4 x  4    y 2  8 y  16   32  4  16 ⇒  x  2   y  4   12. The

x 2  2 x  y 2  4 y  0 ⇒  x 2  2 x  1   y 2  4 y  4   1  4 ⇒  x  1   y  2   5. The graph is a circle

with center (1, -2) and radius r = 5 .

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

56. 9 x 2  9 y 2  54 y  72 ⇒ 9 x 2  9  y 2  6 y  9   72  81 ⇒ 9 x 2  9  y  3  9 ⇒ x 2   y  3  1. The

graph is a circle with center  0, 3 , and radius r  1.

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

The equation is y 2  4cx ⇒ y 2  4 x.

Copyright © 2015 Pearson Education, Inc

( x - h)2 = 4c( y - k ), we get ( x - 0)2 = 4(1)( y -1) or x 2 = 4( y -1).

( y - k ) 2 = 4c( x - h), we get ( y - 2)2 = -16( x - 3).

opens downward. Substituting in ( y - k ) 2 = 4c( x - h), we get ( x + 1) 2 = 4(-2)( y - 5) or

( x + 1)2 = -8( y - 5).

opens downward. Substituting in ( x - h)2 = 4c( y - k ), we get ( x -1)2 = 4(-1)( y - 3) or

( x -1)2 = -4( y - 3).

domain is (, ), and the range is  4,   .