Applied Statistics in Business and Economics 5Th Edition Doane Solutions Manual Full Chapter PDF

ASBE 5e Solutions for Instructors
Applied Statistics in Business and

Economics 5th Edition Doane Seward
0077837304 9780077837303
Download solution manual at:
https://testbankpack.com/p/solution-manual-for-applied-statistics-
in-business-and-economics-5th-edition-doane-seward-
0077837304-9780077837303/
Download full test bank at :

https://testbankpack.com/p/test-bank-for-applied-statistics-in-
business-and-economics-5th-edition-doane-seward-0077837304-
9780077837303/
Chapter 6
Discrete Distributions
6.1 Example A is a probability distribution because the sum of P(x) is 1 (.8 + .2 = 1) and all
probabilities are nonnegative.
Examples B and C are not probability distributions because the sum of P(x) is .95 for B and
1.30 for C.
Learning Objective: 06-1
6.2 a. P(X = 75) = .3

b. P(X ≤ 75) = .2 + .4 + .3 = .9
c. P(X > 50) = .3 + .1 = .4
d. P(X < 100) = .2 + .4 + .3 = .9
e. (b) is a CDF because a CDF is defined by the inequality “≤”.
6.3 a. P(X ≥ 3) = .2 + .15 + .05 = .4

b. P(X ≤ 2) = .05 + .3 + .25 = .6
c. P(X > 4) = .05 + .3 + .25 + .2 = .8
d. P(X =1) = .3
e. (b) is a CDF because a CDF is defined by the inequality “≤”.
93
6.4 a. Based on the table below we see that: E(X) = 57.5, V(X) = 506.25,  = 22.5.
b. The distribution is skewed to the right.
x P(x) xP(x) x−E(X) P(x)[x−E(X)]2

25 0.20 5.00 -32.50 211.25
50 0.40 20.00 -7.50 22.5
75 0.30 22.50 17.50 91.875
100 0.10 10.00 42.50 180.625
Total 1.00 57.50 506.25
6.5 a. Based on the table below: E(X) = 2.25, V(X) = 1.6875,  = 1.299.
b. The distribution is skewed to the right.
x P(x) xP(x) x−E(X) P(x)[x−E(X)]2

0 0.05 0.00 -2.25 0.25
1 0.30 0.30 -1.25 0.47
2 0.25 0.50 -0.25 0.02
3 0.20 0.60 0.75 0.11
4 0.15 0.60 1.75 0.46
5 0.05 0.25 2.75 0.38
Total 1.00 2.25 1.6875
6.6 X is the amount of the “value” of a bottle. X can be either $215,000, the value of the
Lamborghini, or $0. To find the expected value multiply each value of X by the
associated probability. E(X) = ($215,000)(.00000884) + ($0)(.99999116) = 1.9006.
6.7 X is the amount of the claim. Assume a student who files a claim will claim the maximum
amount of $5000. The values of X are either $5000 or $0. Expected payout = E(X) =
$5000(.01) + ($0)(.999) = $50, so company adds $25 and charges $75.
94
6.8 X is the lottery ticket winnings. The values of X are either $28 million or $0. The expected
winning is E(X) = $28,000,000(.000000023) + $0(.999999977) = $0.644. Because the
lottery ticket costs more than the expected winnings ($1.00 > $0.644) the ticket is too
high to buy.
6.9 Let X equal the loss during a hurricane. The values of X are either $250 million, $950
million, or $0. Expected Loss = E(X ) = $250(.3) + $950(.3) + $0(.4) = $360 million.
6.10 Using a = 0000 and b = 9999, μ =(0000 + 9999)/2 = 4999.5.

 = [(9999 − 0 + 1)2 − 1] /12 = 2886.75
6.11 a. With a = 20 and b = 60,  = (20 + 60) / 2 = 40 and  = [(60 − 20 + 1) 2 − 1] /12 = 11.83
39 − 20 + 1
b. P(X  40) = 1− P(X ≤ 39) = 1− = .5122.
60 − 20 + 1
29 − 20 + 1
P(X  30) = 1− P(X ≤ 29) = 1− = .7561.
60 − 20 + 1
6.12 a. Answers will vary but the excel function is =RANDBETWEEN(1,2) and the mean and
standard deviation of the numbers generated should be close to  = 1.5 and  = .50
because
a + b 1+ 2 [(b − a) + 1]2 − 1 [(2 − 1) + 1]2 − 1
= = 1.5 and = = .5
2 2 12 12
b. Answers will vary but the excel function is =RANDBETWEEN() and the mean and
standard deviation of the numbers generated should be close to  = 3.0 and  = 1.41.
c. Answers will vary but the excel function is =RANDBETWEEN() and the mean and
standard deviation of the numbers generated should be close to  = 49.5 and  = 28.87.
d. See parts a thru c.
e. See parts a thru c.
6.13 a. X = 0, 1, or 2
b. X = 4, 5, 6, or 7
c. X = 4, 5, 6, 7, 8, 9, or 10
6.14 a. P( X  7)
b. P( X < 4)
c. P( X  2)
95
6.15 a.  = (8)(.1) = 0.8,  = (8)(.1)(1 − .1) = 0.8485

b.  = (10)(.4) = 4,  = (10)(.4)(1 − .4) = 1.5492
c.  = (12)(.5) = 6,  = (12)(.5)(1 − .5) = 1.7321
6.16 a.  = (30)(.9) = 27,  = (30)(.9)(1 − .9) = 1.6432

b.  = (80)(.7) = 56,  = (80)(.7)(1 − .7) = 4.0988
c.  = (20)(.8) = 16,  = (20)(.8)(1 − .8) = 1.7889
9!
6.17 a. P( X = 5) = .95 (1 − .9)9−5 = .0074
5!(9 − 5)!
6!
b. P( X = 0) = .20 (1 − .2)6−0 = .2621
0!(6 − 0)!
9!
c. P( X = 9) = .89 (1 − .8)9−9 = .1342
9!(9 − 9)!
8!
6.18 a. P( X = 2) = .102 (1 − .10)8−2 = .1488
2!(8 − 2)!
10!
b. P( X = 1) = .401 (1 − .40)10−1 = .0403
1!(10 − 1)!
12!
c. P( X = 3) = .703 (1 − .70)12−3 = .0015
3!(12 − 3)!
6.19 Use the Excel function =BINOM.DIST(x,n,π,1) where “1” stands for cumulative.
a. P(X ≤ 3) =BINOM.DIST(3,8,.2,1) = .9437
b. P(X > 7) = 1 – P(X ≤ 7) = 1-BINOM.DIST(7,10,.5,1) = .0547
c. P(X < 3) = P(X ≤ 2) =BINOM.DIST(2,6,.7.1) = .0705
a. P(X ≤ 10) =BINOM.DIST(10,14,.95,1) = .00417
b. P(X > 2) = 1 – P(X ≤ 2) = 1-BINOM.DIST(2,5,.45,1) = .4069
c. P(X ≤ 1) =BINOM.DIST(1,10,.15,1) = .5443
a. P(X > 10) = 1 – P(X ≤ 10) =1-BINOM.DIST(10,16,.8,1) = .9183
96
b. P(X ≥ 4) = 1 – P(X ≤ 3) =1-BINOM.DIST(3,8,.4,1) = .4059

c. P(X ≤ 2) =BINOM.DIST(2,6,.2,1) = .9011
a. P(X < 4 ) = P(X ≤ 3) =BINOM.DIST(3,12,.10,1) = .9744.
b. P(X ≥ 3) = 1 – P(X ≤ 2) =1-BINOM.DIST(2,7,.40,1) = .5801.
c. P(X ≤ 9) =BINOM.DIST(9,14,.60,1) = .7207.
6.23 The number of customers out of the next 10 who pay with American Express is a binomial
random variable with n = 10 and π = .2.
a. P(X = 0) =BINOM.DIST(0,10,.2,0) = .1074.
b. P(X ≥ 2) = 1 – P(X ≤ 1) =1-BINOM.DIST(1,10,.2,1) = .6242.
c. P(X < 3) = P(X ≤ 2) =BINOM.DIST(2,10,.2,1) = .6778
d. μ = nπ =(10)(.2) = 2
e. σ = (10)(.2)(1 − .2) = 1.2649
f. See below.
g. Skewed to the right.
6.24 The number of customers out of 12 who have an incorrect address in the database is a
binomial random variable with n = 12 and π = .05.
12!
a. P( X = 0) = .050 (1 − .05)12−0 = .5404 or use Excel: =BINOM.DIST(0,12,.05,0).
0!(12 − 0)!
12!
b. P( X = 1) = .051 (1 − .05)12−1 = .3413 or use Excel: =BINOM.DIST(1,12,.05,0).
1!(12 − 1)!
12!
c. P( X = 2) = .052 (1 − .05)12−2 = .0988 or use Excel: =BINOM.DIST(2,12,.05,0).
2!(12 − 2)!
d. P( X  3) = P( X  2) = P( X = 0) + P( X = 1) + P( X = 2) = .9804. Either add parts a-c
above or use the Excel function =BINOM.DIST(2,12,.05,1) = .9804.
e. See below, skewed to the right.
97
6.25 The number of customers out of the next 5 who order a nonalcoholic beverage is a binomial
a. P(X =0) =BINOM.DIST(0,5,.38,0) = .0916
b. P(X ≥ 2) = 1–P(X ≤ 1) =1- BINOM.DIST(1,5,.38,1) = .6276
c. P(X < 4) = P(X ≤ 3) =BINOM.DIST(3,5,.38,1) = .9274
d. P(X =5) =BINOM.DIST(5,5,.38,0) = .0079
6.26 The number of car buyers out of a sample of 8 who use the Internet for research is a binomial
8!
8!(8 − 8)!
b. P( X  5) = 1 − P( X  4) =1-BINOM.DIST(4,8,.60,) = .5941.
c. P( X > 4) = 1 − P( X  4) =1-BINOM.DIST(4,8,.60,1) = .5941. Note that we could also
use the answer from part b because P( X  5) = P( X  4) .
d.  = n = (8)(.60) = 4.8 and  = 8(.6)(.4) = 1.3856 .
e. It is almost symmetric (slightly left-skewed).
98
6.27 The number of passengers out of a sample of 16 who check their bags is a binomial random
variable with n = 16 and π = .7.
16!
a. P(X = 16) = (.7)16 (1-.7)0 = .0033 or use Excel: =BINOM.DIST(16,16,.7,0).
0!16!
b. P(X < 10) = P(X ≤ 9) =BINOM.DIST(9,16,.7,1) = .1753.
c. P(X ≥ 10) = 1− P(X ≤ 9) =1-BINOM.DIST(9,16,.7,1) = .8247.
6.28 The number of drivers stopped for speeding out of a sample of 12 who have an invalid
drivers license is a binomial random variable with n = 12 and π = .15.
12!
0!(12 − 0)!
12!
b. P( X = 1) = .151 (1 − .15)12−1 = .3012 or use Excel: =BINOM.DIST(1,12,.15,0).
1!(12 − 1)!
c. P( X  2) = 1 − P( X  1) =1-BINOM.DIST(1,12,.15,1) = .5565.
6.29 a.  = 1,  =  = 1.0 and  =  = 1.

b.  = 2,  =  = 2.0 and  =  = 1.414.
c.  = 4,  =  = 4.0 and  =  = 2.0
6.30 a.  = 9,  =  = 9.0 and  =  = 3.

b.  = 12,  =  = 12.0 and  =  = 3.464.
c.  = 7,  =  = 7.0 and  =  = 2.646.
(4.0)6 (e) −4.0
LO6 6.31 a.  = 4, P( X = 6) = = .1042 . Can also use Excel:
6!
=POISSON.DIST(6,4,0).
99
(12.0)10 (e) −12.0

b.  = 12, P( X = 10) = = .1048 . Can also use Excel:
10!
=POISSON.DIST(10,12,0).
(7.0) 4 (e) −7.0
c.  = 7, P( X = 4) = = .0912 . Can also use Excel: =POISSON.DIST(4,7,0).
4!
(.1) 2 (e) −.1

6.32 a.  = 0.1, P( X = 2) = = .0045 . Can also use Excel: =POISSON.DIST(2,.1,0).
2!
(2.2)1 (e) −2.2
b.  = 2.2, P( X = 1) = = .2438 Can also use Excel: =POISSON.DIST(1,1.1,0).
1!
(1.6)3 ( e) −1.6
c.  = 1.6, P( X = 3) = = .1378 Can also use Excel: =POISSON.DIST(3,1.6,0).
3!
6.33 Use the Excel function =POISSON.DIST(x,λ,1) where “1” stands for cumulative.
a.  = 4.3, P(X  3) =POISSON.DIST(3,4.3,1) = .3772.
b.  = 5.2, P(X > 7) = 1 – P(X ≤ 7) =1-POISSON.DIST(7,5.2,1) =.1551.
c.  = 2.7, P(X < 3) = P(X ≤ 2) =POISSON.DIST(2,2.7,1) = .4936.
a.  = 11.0, P(X  10) =POISSON.DIST(10,11,1) = .4599.
b.  = 5.2, P(X > 3) = 1 − P(X ≤ 3) =1-POISSON.DIST(3,5.2,1) = .7619.
c.  = 3.7, P(X < 2) = P(X ≤ 1) =POISSON.DIST(1,3.7,1) = .1162.
a.  = 8.0, P(X > 10) = 1 − P(X  10) =1-POISSON.DIST(10,8,1) = .1841.
b.  = 4.0, P(X ≤ 5) =POISSON.DIST(5,4,1) = .7851.
c.  = 5.0, P(X ≥ 2) = 1 − P(X ≤ 1) =1-POISSON.DIST(1,5,1) = .9596.
a.  = 5.8, P(X < 4) = P(X ≤ 3) =POISSON.DIST(3,5.8,1) =.1700.
b.  = 4.8, P(X ≥ 3) = 1 – P(X ≤ 2) =1-POISSON.DIST (2,4.8,1) = .8574.
c.  = 7.0, P(X ≤ 9) =POISSON.DIST (9,7,1) =.8305.
6.37 The number of problems per vehicle is a Poisson random variable with λ = 1.7.
a. P(X ≥ 1) = 1 – P(X = 0) =1-POISSON.DIST(0,1.7,0) = .8173.
b. P(X = 0) =POISSON.DIST(0,1.7,0) = .1827.
c. P(X > 3) = 1− P(X ≤ 3) =1-POISSON.DIST(3,1.7,1) = .0932
100
d. Skewed right.
Poisson distribution (µ = 1.7)
0.35
0.30
0.25
0.20
P(X)
0.15
0.10
0.05
0.00
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
X
6.38 a. Cancellations are independent, come one at a time. We also know that cancellations are
discrete and that we are given a mean rate per unit of time.
(1.5)0 ( e) −1.5
b. P( X = 0) = = .2231 Can also use Excel: =POISSON.DIST(0,1.5,0).
0!
(1.5)1 ( e) −1.5
c. P( X = 1) = = .3347 Can also use Excel: =POISSON.DIST(1,1.5,0).
1!
d. P(X > 2) =1 − P(X ≤ 2) =1-POISSON.DIST(2,1.5,1) = .1912.
e. P(X  5) =1 − P(X ≤ 4) =1-POISSON.DIST(4,1.5,1) = .0186.
6.39 a. The number of add-ons is discrete and we’ll assume they “arrive” one at a time and are
independent.
b. P(X ≥ 2) = 1 – P(X ≤ 1) =1-POISSON.DIST(1,1.4,1) = .4082.
c. P(X = 0) = POISSON.DIST(0,1.0,0) = .2466.
d. Skewed right.
Poisson distribution (µ = 1.4)
0.40
0.35
0.30
0.25
P(X)
0.20
0.15
0.10
0.05
0.00
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
X
6.40 a. Not independent events, the warm room leads to yawns from all.
101
b. Answers will vary. Possible example: The occurrence of a contagious illness in a

particular geographic area. The fact the illness is contagious suggests the “arrivals” are
not independent.
6.41 Let  = n = (500)(.003) = 1.5

a. P(X ≥ 2) = 1 – P(X ≤ 1) =1- POISSON.DIST(1,1.5,1) = .4422.
b. P(X < 4) = P(X ≤ 3) = .9344.
c. Yes, based on our rule of thumb n  20 and   .05.
6.42 Let  = n = (100000)(.000002) = 2

a. P(X ≥ 1) = 1 − P(X=0) =1- POISSON.DIST(0,2,0) = .8647.
b. P(X ≥ 2) = 1 – P(X ≤ 1) =1-POISSON.DIST(1,2,1) = .5940.
c. Yes, based on our rule of thumb n  20 and   .05.
6.43 a. μ = n = (200)(.03) = 6 letters.

b.  = (200)(.03)(1 − .03) = 2.412.
c. Using the Poisson approximation to the binomial:
P(X ≥ 10) = 1 – P(X ≤ 9) =1-POISSON.DIST(9,6,1) = .0839. If using Excel to calculate
the exact binomial: P(X ≥ 10) =1-BINOM.DIST(9,200,.03,1) = .0808.
d. Using the Poisson approximation to the binomial:
P(X ≤ 4) =POISSON.DIST(4,6,1) = .2851. If using Excel to calculate the exact binomial:
P(X ≤ 4) =BINOM.DIST(4,200,.03,1) = .2810.
e. Yes, based on our rule of thumb n  20 and   .05
6.44 Let  = n = (100)(.01) = 1. P(X ≥ 2) = 1 – P(X ≤ 1) =1-POISSON.DIST(1,1,1) = .2642.

6.45 a. Expected Value = μ = n = ()() = 

b. Poisson approximation: P(X = 0) = POISSON.DIST(0,2.3,0) = .1003
P(X > 2) =1 − P(X ≤ 2) =1-POISSON.DIST(2,2.3,1) = .4040.
c. The approximation is fairly accurate because n  20 and   .05.
6.46 a. i. X = 0, 1, 2, or 3
ii. X = 0, 1, 2, or 3
iii. X = 0, 1, 2, 3, or 4
iv. X = 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, or 7
C C C C
b. i. P(X = 3) = s x N −s n− x = 4 3 10−4 3−3 = .0333
N Cn 10 C3
102
C x N −s Cn− x 3 C2 20−3 C5−2

ii. P(X = 2) = s
= = .1316
N Cn 20 C5
C C C C
iii. P(X = 1) = s x N −s n− x = 9 1 36−9 4−1 = .4469
N Cn 36 C4
C C C C
iv. P(X = 3) = s x N −s n− x = 10 3 50−10 7−3 = .1098
N Cn 50 C7
c. i. =HYPGEOM.DIST(3,3,4,10,0) = .0333
ii. =HYPGEOM.DIST(2,5,3,20,0) = .1316
iii. =HYPGEOM.DIST(1,4,9,36,0) = .4469
iv. =HYPGEOM.DIST(3,7,10,50,0) = .1098
6.47 a.
b. The distribution is symmetric with a small range (2 to 4).

6.48 a. Let X = number of essay questions the student receives. Using Excel with N = 60, n = 10,
and s = 6:
P(X = 0) =HYPGEOM.DIST(0,10,6,60,0) = .3174
P(X = 1) =HYPGEOM.DIST(1,10,6,60,0) = .4232
P(X = 2) =HYPGEOM.DIST(2,10,6,60,0) = .2070
P(X = 3) =HYPGEOM.DIST(3,10,6,60,0) = .0470
P(X = 4) =HYPGEOM.DIST(4,10,6,60,0) = .0051
P(X = 5) =HYPGEOM.DIST(5,10,6,60,0) = .0000
P(X = 6) =HYPGEOM.DIST(6,10,6,60,0) = .0000 and all of these added together = 1.
b. P(X = 0) = =HYPGEOM.DIST(0,10,6,60,0) = .3174
c. P(X  1) = 1 − P(X = 0) =1-HYPGEOM.DIST(0,10,6,60,0) = .6826.
d. P(X  2) = 1 − P(X  1) =1-HYPGEOM.DIST(1,10,6,60,1) = .2954.
e. Skewed right.
103
6.49 a. Let X = number of incorrect vouchers in sample. Use Excel with N = 50, n = 5, and s =
20.
b. P(X = 0) =HYPGEOM.DIST(0,5,20,50,0) = .0673
c. P(X = 1) =HYPGEOM.DIST(1,5,20,50,0) = .2587
d. P(X  3) = 1 − P(X  2) =1-HYPGEOM.DIST(2,5,20,50,1) = .3100
e. Fairly symmetric or slightly skewed right.
6.50 a. Let X = number of HIV specimens in sample. Using Excel with N = 40, n = 5 and s = 8:
P(X = 0) =HYPGEOM.DIST(0,5,8,40,0) = .3060
P(X = 1) =HYPGEOM.DIST(1, 5,8,40,0) = .4372
P(X = 2) =HYPGEOM.DIST(2, 5,8,40,0) = .2111
P(X = 3) =HYPGEOM.DIST(3, 5,8,40,0) = .0422
P(X = 4) =HYPGEOM.DIST(4, 5,8,40,0) = .0034
P(X = 5) =HYPGEOM.DIST(5, 5,8,40,0) = .0000
b. P(X = 0) =HYPGEOM.DIST(0,5,8,40,0) = .3060
c. P(X < 3) = P(X  2) =HYPGEOM.DIST(2,5,8,40,1) =.9543.
d. P(X  2) = 1 − P(X  1) =1-HYPGEOM.DIST(1, 5,8,40,1) = .2568.
e. Skewed right.
104
6.51 a. n/N = 3/100 = .03 < .05 therefore it is safe to use binomial approximation with π = s/N =
40/100 = .4.
Binomial approximation: P(X = 3) =BINOM.DIST(3,3,.4,0) = .0640.
Exact probability: P(X = 3) =HYPGEOM.DIST(3,3,40,100,0) = .0611.
b. n/N = 10/200 = .05 therefore it is probably safe to use binomial approximation with π =
s/N = 60/200 = .3.
Exact probability: =HYPGEOM.DIST(2,10,60,200,0) = .2354.
c. n/N = 12/160 = .075 > .05 therefore it isn’t safe to use binomial approximation. If one
were to use the binomial approximate π = s/N = 16/160 = .10.
d. n/N = 7/500 = .014 < .05, therefore it is safe to use binomial approximation with π = s/N
= 350/100 = .7.
6.52 a. X = the number of vouchers with errors. X has a hypergeometric distribution with N =
200, s = 20, and n = 5. Because n/N < .05 it is safe to use the binomial approximation
with π = s/N = 20/200 = .1.
b. P(X = 0) =BINOMDIST(0,5,.1,0) = .5905
c. P(X  2) = 1–P(X  1) =1-BINOMDIST(1,5,.1,1) = .0815.
6.53 a. X = the number of firearms backgrounds checks that show a felony conviction. X has a
hypergeometric distribution with N = 500, s = 50, and n = 10. Because n/N = 10/500 =
.02 < .05 it is safe to use the binomial with  = s/N= 50/500 = .1.
b. P(X=0) =BINOM.DIST(0,10,.1,0) = .3487.
c. P(X  2) = 1 – P(X ≤ 1) =1-BINOM.DIST(1,10,.1,1) = .2639.
d. P(X < 4) = P(X ≤ 3) =BINOM.DIST(3,10,.1,1) = .9872.
105
6.54 a. X = the number of vehicles that comply with California emissions law. X has a
hypergeometric distribution with N = 400, s = 320, and n = 6. Because n/N = 6/400 =
.015 < 0.05 it is safe to use the binomial approximation with π = s/N = 320/400 = .8.
b. P(X = 6) =BINOM.DIST(6,6,.8,0) = .2621.
c. P(X ≥ 4) = 1 − P(X ≤ 3) =1-BINOMDIST(3,6,.8,1) = .9011.
6.55 a. P(X = 5) = (.5)(1−.5)5-1 = .0313.

b. P(X = 3) = (.25)(1−.25)3-1 = .1406.
c. P(X = 4) = (.6)(1−.6)4-1 = .0384.
6.56 a. Geometric mean is 1/ = 1/(.20) = 5

b. Using the geometric CDF, P(X ≤ 10) = 1 − (1 − )x = 1 − (1 − .20)10 = .8926.
6.57 a. Geometric mean is 1/ = 1/(.50) = 2

b. Using the geometric CDF, P(X > 10) = 1 − [1 − (1−.50)10 ]= .5010 = .00098
6.58 a.  = 79.62.54 = 202.184 cm

b.  = 3.242.54 = 8.2296 cm
c. Rule 1 for the mean and Rule 2 for the standard deviation.
6.59 a. Applying Rule 3, we add the means for each month to get  = 9500+7400 + 8600 =
$25,500. Applying Rule 4, we add the variances for each month and then take the square
root of this sum to find the standard deviation for the quarter: 2 = 1250+1425+1610 =
4285. σ = (4285).5 = 65.4599.
b. Rule 4 assumes that the sales for each month are independent of each other. This may
not be valid, given that a prior month’s sales usually influence the next month’s sales.
6.60  = (5/9)(37.1)–17.78 = 2.83° C,  = (5/9)(10.3) = 5.72° C

6.61 a. Let Y = Bob’s point total. . Y = (5)(80) = 400,  Y = (25)(5) = 11.18

b. No, given that the standard deviation is 11.18, 450 is more than three standard deviations
from the mean.
6.62 The probability of a payout is 1 − .99863 = .00137. The expected payout is

(.00137)(1,000,000) = $1,370 dollars. To break even, the company would charge $1,370.
106
6.63 The expected loss is E(X) = ($250)(.02) + ($0)(.98) = $5. This exceeds the $4 cost of
insurance (assuming you would lose the entire cost of the PDA). Statistically, it is worth
it to insure to obtain “worry-free” shipping, despite the small likelihood of a loss.
6.64 a. If uniform,  = (1 + 5)/2 =3 and  = [(5 − 1 + 1) 2 − 1] /12 = 1.414 .

b. Answers will vary.
c. Answers will vary.
d. =RANDBETWEEN(1,5)
6.65 a.  = .80 (answers will vary).

b.  = .300 (answers will vary).
c.  = .50 (answers will vary).
d.  = .80 (answers will vary).
e. Outcomes of one trial might influence the next. For example, if I fail to make a free
throw because I shot the ball “long”, I will adjust my next shot to be a little “shorter,”
hence, violating the independence rule.
6.66 This is a discrete binomial probability problem with "success" as "order bread" and "failure"
as "do not order bread". The probability of success, π, is .14 and the number of trials, n,
is 10.
a. P(X > 5) = 1–P(X ≤ 5). Using Excel: =1-BINOM.DIST(5,10,.14,1) = 1– .99905 = .00095.
b. P(X ≤ 2). Using Excel: =BINOM.DIST(2,10,.14,1) = .8455.
c. P(X = 0). Using Excel: =BINOM.DIST(0,10,.14,0) = .2213.
d. From MegaStat we obtain the probability distribution and probability histogram. The
distribution is skewed to the right. Or we could recognize that because π < .5 the
distribution is skewed right.
107
Another random document with
no related content on Scribd:
Hän odotti yhtätoista kuin köyhä joulua. Sillä yhdentoista aikana
lopetettiin aina iltamat ja kokoukset. Mutta vielä ei kello ollut kuin
kymmenen. Vielä sai hän pitkän tunnin tuskitella.
Hän istui ja puhuikin jonkun kanssa, mutta tuo, joka hänen

sisässään raateli ja repi, ei häntä jättänyt. Hän salasi sitä muilta ja se
se väsytti.
Jo tuli yhdentoista aika. Hän riensi soittajan luo ja käski lopettaa

soittamisen. Mutta vielä hetken soitottakin parit pyörivät.
Sitten he lopettivat.
— Eikö esimies vielä pikkusen aikaa anna tanssia, pyysivät

tyttöset rukoilevin silmin.
— Ei enää, niinhän on päätetty, että täsmälleen lopetetaan, kun se

aika tulee, sanoi Kalle.
— Mutta nyt tällä kerralla! ja kymmenet silmät pyytelivät kauniisti.
— Ei, tuli jäykästi Kallelta.
Väsymyksestä huohottivat tanssineet. Mutta vielä väsyneempänä

huokasi
Kalle helpotuksesta, kun vihdoin toki loppui.
Jo tyhjeni sali. Ääniä kuului pihalta ja tieltä, kirkkaita, nauravia

ääniä. Kalle aukoi salin ikkunoita, päästääkseen kuuman, kiehtovan
ja likaisen ilman ulos. Kuu valaisi vaalealla valollaan kylmästä
kohmettuneen, kuuraisen maan ja nukkuvan kylän. Tuolla tiellä häilyi
kuin varjoja. Ne olivat kotiin meneviä, jotka äsken lähtivät täältä.
Yötuuli kantoi tuolta kaukaa ääniä nauravista parvista, joilla ei vielä
ollut kotia kiire. Sieltä kuului raakoja huudahduksia ja kirouksia.
Sieltä kuului tyttöjen kauvaskantavia naurun sekaisia kiljahduksia.
Siellä meni niin monenlaista sekaisin. — Kyynärpäillään nojasi Kalle
ikkunalautaan ja antoi yö-tuulen kasvojaan pyyhkiä. Tuo nukkuva
kylä syksyisessä yössä näytti kuun valossa niin lumoavalta. Se näky
rauhoitti hänen mieltään. Äskeinen tuska unohtui.
Tuolla etempänä näki hän vielä jonkun tietä pitkin kävelevän. Ei,
niitä on kaksi. Pettävä on kuun valo, vaikka se on kirkaskin. Se sallii
rakastuneiden nauttia muiden huomaamattomuudesta enemmän
kuin kirkas päivä. Tuolla kauvempana he menivät. Ei tarkoin metsän
laitaa vasten eroita. Likekkäin he kävelevät.
Kyökistä kuuli Kalle astioiden kalinaa ja nauravia, iloisia ääniä.

Siellä olivat nuo kaksi tyttöä, Anna toinen ja eräs poika, jolla Kallen
kanssa oli vuoro olla tänä iltana kokouksessa isäntänä. Oli nimittäin
seuran jäsenet jaettu nelihenkisiin ryhmiin, joissa oli kaksi tyttöä ja
kaksi poikaa. Näiden kunkin ryhmän oli oltava vuoron perään seuran
iltamissa taloudenhoitajana, kuin isäntinä ja emäntinä, jotka
huolehtivat tarjoilusta ja muusta sellaisesta. Usein sattuivatkin
isännät ja emännät tulemaan samaan ryhmään sellaisia, joista
sittemmin tulikin toisilleen isäntä ja emäntä. Sattuuhan sitä sellaista
yhdistelyä.
Nyt oli Kalle kokonaan tyyntynyt. Levollisesti voi hän kuunnella

kuinka tuo toinen poika tyttöjä nauratti. Hän sammutti salista lamput
ja vielä hetken katsoi ikkunasta kuun valaisemaa seutua.
Hän tuli toisten luo.
— Tulepas, Kalle, taasen tänne. Me tytötkin kerran tarjoamme,

sanoi toinen tyttö ja antoi Kallelle höyryävän teekupin.
— Harvoinpa tapahtuu, että te tarjootte, aina tuota vailla olette,
sanoi ilveillen Kalle.
— Sali on vielä lakaisematta, sanoi Anna.
— Mutta kun sammutin jo tulet sieltä, ilmoitti Kalle.
— Emme me nyt lakaise. Tullaan huomenna, illalla, niin päästään

nyt kotia, ehdotti toinen tyttö.
— Tehdään niin, myöntyi Anna. Odota, Kalle, minua, ettei minun

tarvitse yksin tulla! kuiskasi Kallelle Anna. Nuo toiset eivät kuulleet
tuota, olivat tarjoiluhuoneessa.
Sehän Kallella oli mielessä.
Hän tunsi poskiaan polttavan. Nyt viimeinkin se tapahtuu, mietti

hän. Kuinka lämpöisen näköinen olikaan tyttö tanssin jäleltä hänen
vierellään.
Ei muistanut Kalle äskeistä synkkämielisyyttään, ei tanssia eikä

vihaansa. Hän näki tytön panevan takkia ylleen. Minun tyttöni, mietti
hän.
He tulivat ulos, lukitsivat ovet ja seisoivat hetken kuun valossa

hengittäen puhdasta yöilmaa.
— Sammutitteko, tytöt, tulen sisästä? kysyi Kalle.
— Sammutimme, vastasi Anna.
— Ihanko varmasti?
— Ihan varmasti. Kalle ei luota paljon meihin tyttöraukkoihin, sanoi
toinen tyttö.
— Teihin ei juuri ole luottamistakaan, nauroi Kalle.
He lähtivät kujaa pitkin kävelemään maantielle.
Tytöt kävelivät edellä. Annalla kädessä astia, jolla oli tuonut

kahvimaitoa. He keskenään supattivat. Pojat kävelivät vierekkäin
heidän jälessään.
Tulivat maantielle. Toinen tyttö ja poika erosivat Kallesta ja

Annasta lähtien toiselle suunnalle.
He jäivät kahden.
Lähtivät kotia päin kävelemään.
Kuu valaisi ja vesilätäköiden jää kimalteli. Ei kuulunut mitään

ääntä.
Nukkuvan näytti koko kylä.
Kun tytön käsi sattui hipaisemaan Kallen käsivartta heidän

rinnakkain kävellessä, niin tunsi Kalle aivankuin kuuman virran
leviävän tuosta paikasta yli ruumiin.
— Anna minulle se astia! sai hän sanotuksi ja kumartui ottamaan

sitä tytön kädestä.
— Ei tämä mitään paina, vastusteli tyttö.
Mutta astian otti Kalle käteensä. Hänestä tuntui, että hän tekisi
vaikka mitä tytön tähden.
Eivät he paljon puhuneet. Mitäpä heillä oli puhumista. Kumpikin
luuli tietävänsä toisensa ajatukset, mutta sentään kumpikaan ei
uskaltanut omia ajatuksiaan toiselle sanoa.
Pian kului lyhyt matka. He saapuivat kotia.
— Kyllä on kaunis ilta, sanoi tyttö.
— On, kuului pojan ääni.
Siinä hetken he seisoivat, eivätkä osanneet puhua toisilleen

mitään.
Viimein virkkoi tyttö: Ei nyt vielä tunnu nukuttavan. Paljoko lienee

kello?
— Kaksitoista, — ei vielä aivan, sanoi poika, vaikka se oli jo ylikin

kahdentoista.
— Minne mentäisiin vähäksi aikaa istumaan? ehdotti viimein Kalle.
Tyttö ei puhunut suullaan mitään, mutta silmillään. Tätä puhetta ei

poika voinut väärin ymmärtää.
— Lähdetään tuonne pirttiin, sanoi poika.
— Mutta jos joku näkee, sanoi tytön suu epäilevästi, vaikka silmät
puhuivat: lähdetään.
— Eihän siellä ole kuin Reeta-muori ja hänkin sokea ja nukkuuhan

hänkin. Rengit ovat vielä poissa, puhui Kalle jo rohkeampana.
Sinne he menivät rinnakkain. Hiljaa ja varpaillaan he hiipivät,

etteivät herättäisi eteisen läpi mennessään kamarissaan nukkuvia,
toisen isää ja äitiä, toisen isäntää ja emäntää.
Reeta-muori nukkui. Tasainen hengitys kuului hänen sängystään.
— Nukkuu se, sanoi poika.
— Nukkuu, äänsi tyttö kuiskaten.
Tuo nukkuva sokea muori ja heidän hiipimisensä nauratti tyttöä,

mutta hän pidätti nauruaan.
Kuun valo tulvi pirtin ikkunoista sisään. Huone tuntui heistä niin
oudolta. He istuivat ikkunan viereen.
Pojalla oli vielä kädessään läkkiastia, jonka hän tytöltä oli tiellä
ottanut. Hän laski sen lattialle. Mutta se helähti ja muori kuuli sen
unensa läpi ja äänsi ja kääntyi vuoteessaan.
Tyttö tarttui pojan käteen ja puristi sitä, puristi aivan kuin olisi tuota
nukkuvaa muoria tahtonut tyynnyttää.
He eivät uskaltaneet hengittääkään. Katsoivat hymyssä suin

toisiinsa.
Ja voi kuinka tytön silmät loistivat kalpeassa kuun valossa.
Muori alkoi taasen tasaisesti hengittää. Mutta eivätpä kädet tytöllä

ja pojalla eronneetkaan. Kumpikin käsi puristi. Nyt ei poika enään
voinut epäillä. Hän tunsi varmasti tuon lämpimän käden puristuksen
kädessään.
Tyttö kumartui katsomaan ikkunasta ulos.
— Kyllä on kaunista kuiskasi hän. Samassa aukasi hän toisella

kädellään takkinsa nappeja. Miten lie käännähtänyt, että hänen
olkapäänsä vastasi pojan rintaan, ja poika tunsi hänen hiuksensa
kutkuttavan poskeaan.
Samassa tunsi tyttö käden, pojan käden, solahtavan kainalonsa

alitse ja puristavan hänet pojan rinnoille. Mutta muuta ei poika
tehnytkään, puristi vaan, puristi, että henkeä ahdisti.
— Kuule, Anna! Älä nouse! sanoi poika, kun tyttö nousi

seisomaan; sillä hänellä oli paha siinä kierossa istua.
— Etkö päästäisi minua pois? kysyi tyttö kuiskaten, seisoessaan

pojan edessä ja pitäessään kättään hänen olallaan.
— En, en, en vaikka mikä olisi, kuiski poika, etsien katseellaan

tytön silmiä.
— Pidä sitten näin! sanoi tyttö ja istahti pojan polvelle, tarttuen

samalla häntä kaulasta ja puristi itsensä häneen kiinni ja painoi
huulensa toisen huuliin.
Kallea pyörrytti. Hän ihan vapisi. Vaistomaisesti kiertyivät hänen

kätensä tytön ympäri.
Välähtelevinä salamoina risteili hänen päässään: tuossa hän on,

tuossa hän on! Samassa katosi hänen tietoisuudestaan kaikki, sillä
tytön kuuma suudelma poltti hänet tiedottomaksi.
Kun hän selveni, niin istui vapiseva tyttö hänen polvellaan ja

nyyhkytti.
— Mikä sinulla on, rakas? kysyi ihmeissään Kalle.

— Mitä sinä ajattelet minusta, puhui tyttö, kun minä olin
tuollainen? kun minä — — minä — en tiennyt itsekään mitä tein.
— Minä rakastan sinua, kuuletko, Anna! Minä ajattelen

ainoastaan, että rakastan sinua. Sano, rakastatko sinä! Sano! kuiski
kuumana Kalle.
Tyttö istui ääneti, kasvot lujasti painautuneena Kallen rintaan.
— Sano, sano! kuiski Kalle.
Tyttö istui vaan.
— Sano, muuten en usko, ennenkuin kuulen sen suustasi. Sano!
Nyt tytön huulet sulkivat hänen suunsa, ettei hän voinut puhua —
— Etkö usko, vaikka tunnet, kuiskasi tyttö.
— Tunnen sen, mutta sano kuitenkin!
— Rakastan, rakastan, rakastan, rakastan sinua, sinua, sinua!

Uskotko nyt?
Samalla liukui hän pois pojan sylistä ja juoksi pois.
— Älä vielä mene! huusi Kalle.
— Mitä? Kuka siellä on? kuului samassa sokean muorin uninen

ääni sängystä.
— Kalleko? Mitä sinä huusit?
— Enhän minä huutanut.

— Kuulutti sellaista unen läpi, puheli muori ja nukkui uudelleen.
Kalle meni portaille. Ei koskaan ollut kuu niin kauniisti valaissut.

Täysin vedoin hengitti hän kylmää, raikasta ilmaa. Ei tuntunut
nukuttavan, vaikka yö jo aamua etsi.
Nopeasti meni hän kamariinsa kuullessaan renkien tullessaan

puhelevan tiellä.
Kuu kamarin ikkunasta työnsi huoneen valoa täyteen. Hän istui

pöydän viereen tuolille ja vetäisi toisen kengän jalastaan, mutta
unohtui siihen istumaan. Hän antoi katseensa liukua esineestä
toiseen. Tuossa hänen takanaan oli vuode, tuossa ikkunan edessä
pöydällä lamppu, jolle kuu näytti nauravan. Mitä lampulla tällaisena
yönä. Tuolla toisella seinällä oli kirjahylly; oli siellä kirjoja koko
joukko. Sitä aikaa oli Kalle uneksinut aina, että tuo hylly olisi täynnä
luetuita kirjoja. Tuolla oli vielä — nyt hänen katseensa hairahtui —
nauravat tytön silmät, kirkkaat, kyynelten läpi loistavat tytön silmät.
Voi sitä raukkaa, kun itki, että mitä minä ajattelen, kun hän rakastaa
minua, rakastaa, rakastaa. Kalle tunsi sellaisen tunteen, joka
melkein nostatti kyyneleet silmiin. Hän tunsi sanomatonta hellyyttä,
ei kiihkoa ollenkaan, tyttöä kohtaan. Tuo raukka, kun on niin
turvaton, tuo Anna. Kyllä minusta turvan löysit. Kadutti, kun ei tullut
noin puhutuksi. Olisinhan tiennyt hänen minua rakastavan ilman
kyselemättäkin.
Hän havahtui ja riisui nopeasti.
Mutta uni ei tahtonut tulla. Kuin kuumeessa, silmät kuivina ja

suurina hän makasi ja eli vielä illan tapaukset. Oli tapahtunut liian
paljon yhdellä kertaa. Ensin itsensä kiduttaminen nuorisoseuran
talolla. Kyllä olen tyhmä, pässinpää, kun en antaisi muittenkaan
iloita, kun en ole itse osannut iloita. Mitä elämä ilotta? Kuin reki
hevosetta. Mihin sillä pääsee? Nyt se vasta toimi luistaa, kun
ymmärtää elämän toisellekin puolelle arvoa antaa. Hänelle tuli
mieleen tyttö, mutta pois hän sen vielä työnsi ajatuksistaan. Oli niin
somaa olla ajattelematta tuota, jota teki mieli ajatella. Oli kuin jotain
nautintoa työntää tuon tytön kuva silmistään pois ja ajatella muuta.
Hän ikäänkuin herkutteli ja säästi parhaan herkun viimeiseksi. —
Niin, jatkoi hän mietteitään, miksi ei saisi iloita? Kyllä olen ollut tyhmä
tähän asti. Olen murjottanut kuin vihainen härkä ja olen murjottanut
vielä enemmän kun en ole saanut muita kanssani murjottamaan.
Olenko parempi kuin muutkaan? Mitä vielä. Kun en ole tanssinut,
niin syy on ollut siinä etten ole osannut. Onkohan siinä tarpeeksi
syytä? vilahti hänen sielussaan ajatus, mutta nyt, nyt kun hänkin
iloitsi, niin ei hän siihen tarttunut, vaan antoi sen mennä ja toisia
tulla.
Mutta nyt tunkeusi tytön kuva väkisinkin hänen mieleensä. Hän

muisti äskeisen kohtauksen tytön kanssa. Muisti hänen kuumat
suudelmansa ja oli ylpeä, kun hänenkin huulensa ovat koskettaneet
naisen huuliin. Tuosta oli hän lukenut, tuosta suutelemisesta ja
miettinyt, miltähän se mahtaisi tuntua. Nyt hän sen tunsi ja se tuotti
hänelle tyydytyksen. Rakastan, rakastan, rakastan, kaikui hänen
korvissaan. — Viimein katosi hänen tietoisuudestaan kuun
valaisema huone, kun silmät painuivat kiinni ja yön loppu otti miehen
haltuunsa vähäksi aikaa. Miehen, jolle yön ennen ei naisten tähden
ollut tarvinnut olla mustasukkaisena. — Kuu oli kulkenut ja katsoi
suoraan nyt nukkuvaa silmiin ja veikistellen vanhalla naamallaan
nauraa virnotti: Minä se olen sellainen, joka tyttösten silmät panen
kummasti kiiltämään. Kun niihin mies katsoo, niin yö ei enään saa
yksin hallussaan pitää, vaan sen kanssa kilpailevat loistavat silmät.
V.
— Kuule, Anna! Minä ilmoitan isälle ja äidille meidän aikeemme,

puheli Kalle seuraavana iltana heidän tullessa seuran talolta
puhdistamasta sitä. Nyt tänä iltana sen jo ilmoitan.
— Ei nyt vielä. Kerkeäähän tuon sittemminkin. Emmehän me vielä

itsekään oikein tiedä onko se tottakaan, sanoi Anna.
— Etkö sinä totena sitä pidäkkään? sanoi Kalle raivoisasti ja

pysähtyi.
— Enhän minä sitä tarkoittanut, ettei meidän rakkautemme

todellista olisi, mutta kun tämä kaikki tuntuu niin uudelta, ettei sitä
tahdo todeksi osata uskoa. Eikö sinustakin tunnu sellaiselta?
— Mikä sinulle tuli? kysyi Anna, kun Kalle käveli äänettömänä.
— Ei mikään, minä olen sellainen houkkio. Kun sinä äsken sanoit,

ettemme vielä itsekään tiedä, onko se totta, niin vihlasi minua niin
kipeästi. Mutta eihän se mitään haittaa enään. Minä olen sellainen.
— Voi, enhän minä tarkoittanut sitä, ettei rakkauteni olisi todellista,

satuin vaan niin sanomaan.
— Kyllähän minä sen ymmärrän nyt, mutta —
— Mutta mitä?
— Ei mitään. En minä osaa selittää mitä ajattelin. Se oli sellaista

hurjaa. Tuntui kuin olisin tahtonut paeta ihmisiä. Tuntui kuin en olisi
tahtonut ketään nähdäkään. Vihasin, viha leimahti kuin salama.
— Vihasitko minuakin?
— En osaa sanoa. Mutta enhän toki sinua vihaa. Rakastan sinua.
— Sinä olet niin kummallinen, sanoi Anna.
— Miten kummallinen?
— En osaa sitä sanoa. Erilainen kuin kukaan, puhui Anna.
— Rakastatko minua sittenkin, vaikka olenkin — — —

kummallinen?
— Rakastan, rakastan! Etkö eilen illalla vielä päässyt sitä

uskomaan? sanoi Anna ja siirtyi lähemmäs Kallea kävelemään.
— Sanotaan sitten se isälle ja äidille. Mennään heti naimisiin!

puhui
Kalle.
— Ei vielä heti.
— Miksei? Mikä meitä estää?
— Ei, en minä sitä osaa selittää. Mitä sanoisi isäsi ja äitisi?

— Eivät he sano mitään. Ovat vielä hyvillään, kun saavat noin
nätin miniän. Ja pianhan he sen kuitenkin tulevat näkemään. Eihän
sitä niin osaa elää, etteivät he sitä huomaisi. Parastahan se on heti
ilmoittaa. Eikö olekin?
— Kyllä kait. Mutta minua niin peloittaa.
— Mikä?
— Se. En osaa selittää sitä. Mutta mennään kihloihin sitten

syksypuoleen vasta!
— Miksi ei ennemmin?
— En minä sitä saata sanoa nyt. Älä kiusaa, Kalle! Minä sitten
selitän, niin kyllä ymmärrät. Kerkeämmehän me sittekin, puheli
Anna. Mutta itsekseen mietti hän: Sormuksen tahdon ostaa Kallelle
omalla rahallani ja sitä ei minulla ole niin paljoa ennen syksyä. Se on
sellaista, eikä se siitä muutu.
— Mutta minä sanon tänä iltana jo aikeemme isälle ja äidille.
— Sano sitten, kun niin tahdot. Mutta minä niin pelkään, kun sinä
— kun minä olen — —
— Mikä?
— Köyhä, vastasi Anna ja painoi päänsä alas.
— Älä sinä siitä välitä. Eivät hekään. Saat nähdä.
He tulivat kuun valaisemalle kartanolle. Hevoset tallissa koluuttivat

ja kissa porrasten edessä käyristi selkäänsä.
— He ovat jo kamarissaan, sanoi Kalle, heidän eteiseen tultuaan.
Samassa sieppasi hän Annan toisella kädellään kainaloonsa ja
toisella etsi avainta.
— Mitä sinä teet! Et saa! Kuuletko! huudahteli Anna.
Mutta samassa sai Kalle oven auki ja kirkas lampun valo tulvahti
eteiseen.
Kalle työnsi vastustelevaa tyttöä edellään ja veti oven kiinni.
Kummissaan katsoivat isäntä ja emäntä heidän tuloaan.
— Niin, kuulkaahan, kun me olemme — —
— Päättäneet mennä naimisiin, jatkoi isäntä naurussa suin,

ennenkuin
Kalle kerkesi mitään puhua. Sen näköistä joukkoa te olette.
— No voi sentään! pääsi emännältä. Noin väkistenkö sitä

morsianta pitää kuljettaa? Ei kaiketi siitä silloin mitään tule.
— Tuo Kalle kun väkisten kaappasi tuolla porstuassa ja toi, puhui

Anna hiljaa punaisena.
Kaikki nauroivat.
— Niin me olemme Annan kanssa tuumineet, selitti Kalle. Ei kait

teillä ole siihen mitään sanottavaa?
— Onhan toki, poika, sanoi isäntä totisena.
— Mitä? kysyi Kalle terävästi.

Anna kalpeni.
— Sitä, että menkää vaan! Minä olisin sinuna mennyt jo paljon

ennemmin, kun tuollainen tyttö on ollut saatavissa.
— Istukaahan toki! sanoi emäntä. Milloin te olette saaneet asianne

keskenänne selväksi?
— Eilen illalla, vastasi Kalle.
— Mutta on siihen aikaa tarvittukin. Toista vuotta, toista pitkää

vuotta, puheli nauraen isäntä. Nyt kait teillä on kiire saada toisenne?
Vai miten? Ei se tämä Kalle ole hätäinen ollut. Tosi siitä viimeinkin
tuli, mutta onhan tuota saanut odottaakkin.
— Mistä te olette tienneet odottaa? kysyi Kalle.
— Tuotako nyt ei olisi nähnyt, tuota teidän puuhanne. Olethan

sinä, Kalle, niin tiheään navetassa hypännyt, että tuostakinhan tuon
on arvannut, jos ei muusta.
— Vai tällainen miniä minulla nyt on, puheli emäntä ja istui

punastelevan Annan viereen. Tuttu on, se on hyvä.
— No huomenna kaupunkiin kihlan ostoon! sanoi isäntä.
— Kyllä muutoin, mutta tuo Anna ei vielä sitä tahdo, sanoi Kalle.
— Miksei? kysyi isäntä.
— En minä häntä oikein osaa selittää. Mutta kerkeäähän tuota

syyspuoleenkin ensi vuonna, sanoi Anna nolon näköisenä ja melkein
itkuun puhkeamaisillaan.
— Mitäpä siinä. Sittehän siitä luja tulee, kun ensinnä sulhanen
viivyttää ja sitten vuorostaan morsian, puheli emäntä naurussa suin.
Mutta nyt minä keitän vielä kahvia, vaikka onkin näin ilta, tämän
asian muistoksi. Tuossahan tuota pesässä tulee.
— Itsepä asianne saatte sopia milloin tahdotte kihloilla käydä.

Mutta ajattelen tuota, että joku sattuisi Annasta edelle herkeämään,
kun hän viime syksynä aikoi ruveta kilpasille miehen otossa. Jos joku
toinen meidän tytöistä sattuisi käymään ennen kihlamarkkinoilla, niin
et ensimäisenä, Anna, kerkeäisikään, jutteli isäntä.
— Välipä tuolla! vastasi nauraen Anna.
— Niin, välipä tuolla. Tiedäthän tuon itse, että ensin sinä kerkesit
eli kerkeäisit, jos vaan tahtoisit. Sanoinhan jo syksyllä, että meillä on
hyvä onninen talo tyttösille. Mutta en arvannut, että sinä silmäsi näin
likelle isket. Mutta mitäpä tuosta. Talon emännäksipä pääsit niinkuin
ennustinkin. Mutta aikaa se Kallelta otti ennenkuin tosi tuli. Ja vielä
nyt viivyttelette. No niin, itsepä asianne parhaiten tiedätte. Täytyy
sitä, Kalle, näille tytöille antaa perään niin kauvan, kuin saapi ne
kiinni kytketyksi, puheli isäntä.
— Mutta ei tästä tarvitse mitään kenellekään puhua ennenkuin se

aika tulee, jolloin kaikki saavat sen tietää, sanoi Kalle.
— Mitäpä tuosta puhuu, kun vaan itse maltatte sillä tavoin elää,
ettei kukaan teistä selvää saisi, jota kuitenkin epäilen, sanoi isäntä.
Emäntä laitti kahvia ja saatuaan sen valmiiksi kehoitti toisia sitä

nauttimaan.
— Kun minulle ei sattunut nisuakaan, vaikka tuli tällaiset juhlat,
sanoi emäntä.
— Oma syynsä. Mitä he näin äkkinäisiä juhlia laittavat, sanoi

isäntä. Olisi minulla tarjota miestä väkevämpää, mutta eihän se Kalle
siitä välitä. Ne ovat nyt nuo nuoret miehet sellaisia. Ei taida
morsiankaan minun lääkkeestäni välittää?
— En välitä, vastasi Anna.
— Hyvä on, hyvä on sekin. Taitaa olla hyvinkin hyvä. Mutta sen
minä sanon, että ennenkuin minä elatukselle teille rupean, niin
teidän täytyy luvata minulle joku litra vuodessa sitä entisajan
väkevää. En minä muuten rupea teidän lapsianne hoitamaan.
Tietäkää se! puheli isäntä ja meni kaapilleen ja otti juhlan kunniaksi
ryypyn.
— Joko sinä taasen loriset, sanoi emäntä.
Kun oli kahvit juotu ja istuttu hetken aikaa, sanoi isäntä:
— Sen minä sanon, ettei pidot parane, jos ei vieraat vähene. Minä
panen nukkumaan. No, mutta älkäähän nyt aamuun asti valvoko
sentään!
— Mutta ole nyt tuossa, sanoi nauraen emäntä.
— No, no, muori! Muistetaanhan tuo entisestään, ettei sitä

nukkumaan tahdottu joutaa sinä aikana. Et olisi päästänyt ennen
aamua, vaikka mikä olisi ollut. Ja nämät kun samassa talossa saavat
olla, niin saahan noita varottaa.
— On siinä varottaja paikassa, kuulivat nuoret vielä ovessa
mennessään emännän äänen.
VI.
Entistä innokkaammin alkoi Kalle tämän jälkeen toimia

nuorisoseurassaan. Hän uskoi varmasti saavansa kaikki, jos ei nyt
aivan kaikkia, niin ainakin suurimman osan kylänsä nuoria ihmisiä
heräämään siitä välinpitämättömyyden unesta, jota he tähän asti
olivat nukkuneet. Olihan tuo uusi aate, tuo, joka tahtoi saada kaikki
kansankerrokset sivistyksen hedelmistä nauttimaan, saanut
ilmaisumuotonsa nuorisoseuraliikkeessä. Hän uskoi varmasti tämän
liikkeen ihmeitä tekevään voimaan. Hän päätti kotikylänsä
nuorisoseuran saada sellaiseksi, jollaiseksi hän oli sen kuvitellut
ennen sen perustamista.
Tämän innostuksen vallassa, kun hän tahtoi itse kehittyä ja

kehittää muita, rupesi hän yhä innokkaammin hankkimaan tietoja
itselleen. Kaikki vapaat hetket käytti hän lukemiseen.
Kun hän ahmi tietoja, minkä kerkesi, niin viehätti se häntä. Hänelle
aukeni uusi maailma ja hän oli onnellinen. Hän hankki tietoja kaikista
mahdollisista asioista. Ei sen vuoksi, että hän olisi tahtonut siitä
mitään hyötyä, vaan sen vuoksi että häntä viehätti tuo askartelu.
Moni rakastunut ei tahdo joudattaa aikaansa muuhun kuin
rakastetulleen. Mutta Kallea ei tuo estänyt käyttämästä aikaansa
muuhunkin. Hän oli ennenkuin sai asian selville tytön kanssa ollut jo
kauvan aikaa levoton ja ei ollut häneltä tahtonut mikään luistaa.
Mutta nyt, kun hän sai tietoonsa tytön tuumat, rauhoittui hän. Sillä
hän oli nyt varma siitä, että hän tytön saa. Mitäpä se enään tarvitsee
miettimistä, ajatteli hän. Kyllä hän mietti ja kuvitteli tulevaisuuttaan.
Tyttö oli hänellä aina mielessä, sillä hän rakasti häntä. Mutta se oli
tuollaista levollista rakkautta, joka ei yli äyräittensä paisu kuin joessa
tulvavesi, joka hävittää kaiken muun. Ei. Se oli hiljaista ja syvällä
kytevää hiilosta, josta ei liekit korkealle kohoa, mutta joka kuitenkin
on kuumaa. Hän sai rakkaudeltaan rauhan. Siihen ehkä vaikutti
osaltaan sekin että tyttö oli joka päivä hänen nähtävänään. Hän aina
tiesi missä hän on ja mitä hän tekee.
Nuorisoseurassa hän puuhasi ahkerasti ja saikin seuran toiminnan

taasen hetkeksi mielestään tarkoitustaan vastaavaksi. Ei hän enään
vihannut tanssia niinkuin ennen. Sekin tuntui hänestä luonnolliselta.
Hän olisi melkein itsekin voinut tanssia, kun vaan olisi ennemmin
tullut opetelluksi.
Hän perusti nuorisoseuran keskuuteen lukurenkaan, jossa kaikki

seuran jäsenet ottaisivat velvollisuudekseen lukea jonkun teoksen
seuran kirjastosta ja sen sisällön sitten esittää seuran kokouksissa.
Itse hän ensin esitti Kiven "Seitsemän veljestä".
Jonkun aikaa kävi tämä hyvin laatuun. Niin kauvan, kun tähän
toimeen innostuneet saivat vuoronsa täytetyksi. Niitä ei ollut kovin
monta. Mutta kun näiden vuorot loppuivat, niin silloin syntyi taasen
hämminkiä. Tuli sellaisten täytettäväksi tämä tehtävä, jotka eivät siitä

Applied Statistics in Business and Economics 5Th Edition Doane Solutions Manual Full Chapter PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Applied Statistics in Business and Economics 5Th Edition Doane Solutions Manual Full Chapter PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

ASBE 5e Solutions for Instructors

Applied Statistics in Business and

Download full test bank at :

6.2 a. P(X = 75) = .3

6.3 a. P(X ≥ 3) = .2 + .15 + .05 = .4

Learning Objective: 06-1

x P(x) xP(x) x−E(X) P(x)[x−E(X)]2

x P(x) xP(x) x−E(X) P(x)[x−E(X)]2

Learning Objective: 06-2

6.10 Using a = 0000 and b = 9999, μ =(0000 + 9999)/2 = 4999.5.

6.15 a.  = (8)(.1) = 0.8,  = (8)(.1)(1 − .1) = 0.8485

6.16 a.  = (30)(.9) = 27,  = (30)(.9)(1 − .9) = 1.6432

b. P(X ≥ 4) = 1 – P(X ≤ 3) =1-BINOM.DIST(3,8,.4,1) = .4059

Learning Objective: 06-4

Learning Objective: 06-5

Learning Objective: 06-4

6.29 a.  = 1,  =  = 1.0 and  =  = 1.

6.30 a.  = 9,  =  = 9.0 and  =  = 3.

(12.0)10 (e) −12.0

(.1) 2 (e) −.1

Poisson distribution (µ = 1.7)

Learning Objective: 06-5

Poisson distribution (µ = 1.4)

Learning Objective: 06-6

b. Answers will vary. Possible example: The occurrence of a contagious illness in a

6.41 Let  = n = (500)(.003) = 1.5

6.42 Let  = n = (100000)(.000002) = 2

6.43 a. μ = n = (200)(.03) = 6 letters.

6.44 Let  = n = (100)(.01) = 1. P(X ≥ 2) = 1 – P(X ≤ 1) =1-POISSON.DIST(1,1,1) = .2642.

6.45 a. Expected Value = μ = n = ()() = 

C x N −s Cn− x 3 C2 20−3 C5−2

b. The distribution is symmetric with a small range (2 to 4).

Learning Objective: 06-7

Learning Objective: 06-7

Learning Objective: 06-7

6.55 a. P(X = 5) = (.5)(1−.5)5-1 = .0313.

6.56 a. Geometric mean is 1/ = 1/(.20) = 5

6.57 a. Geometric mean is 1/ = 1/(.50) = 2

6.58 a.  = 79.62.54 = 202.184 cm

6.60  = (5/9)(37.1)–17.78 = 2.83° C,  = (5/9)(10.3) = 5.72° C

6.61 a. Let Y = Bob’s point total. . Y = (5)(80) = 400,  Y = (25)(5) = 11.18

6.62 The probability of a payout is 1 − .99863 = .00137. The expected payout is

6.64 a. If uniform,  = (1 + 5)/2 =3 and  = [(5 − 1 + 1) 2 − 1] /12 = 1.414 .

6.65 a.  = .80 (answers will vary).

Hän istui ja puhuikin jonkun kanssa, mutta tuo, joka hänen

Jo tuli yhdentoista aika. Hän riensi soittajan luo ja käski lopettaa

— Eikö esimies vielä pikkusen aikaa anna tanssia, pyysivät

— Ei enää, niinhän on päätetty, että täsmälleen lopetetaan, kun se

— Mutta nyt tällä kerralla! ja kymmenet silmät pyytelivät kauniisti.

— Ei, tuli jäykästi Kallelta.

Väsymyksestä huohottivat tanssineet. Mutta vielä väsyneempänä

Jo tyhjeni sali. Ääniä kuului pihalta ja tieltä, kirkkaita, nauravia

Kyökistä kuuli Kalle astioiden kalinaa ja nauravia, iloisia ääniä.

Nyt oli Kalle kokonaan tyyntynyt. Levollisesti voi hän kuunnella

Hän tuli toisten luo.

— Tulepas, Kalle, taasen tänne. Me tytötkin kerran tarjoamme,

— Sali on vielä lakaisematta, sanoi Anna.

— Mutta kun sammutin jo tulet sieltä, ilmoitti Kalle.

— Emme me nyt lakaise. Tullaan huomenna, illalla, niin päästään

— Tehdään niin, myöntyi Anna. Odota, Kalle, minua, ettei minun

Sehän Kallella oli mielessä.

Hän tunsi poskiaan polttavan. Nyt viimeinkin se tapahtuu, mietti

Ei muistanut Kalle äskeistä synkkämielisyyttään, ei tanssia eikä