JOULU

Hyasintti teki pitkän matkan Turkin sulttaanin puutarhasta Suomen suosituimmaksi

joulukukaksi – aikoinaan se oli ihme keskellä pimeintä talvea

Joulukukat yleistyivät meillä vain sata vuotta sitten, mutta ne ovat jo erottamaton osa
suomalaista joulunviettoa.

Me suomalaiset rakastamme joulukukkiamme. Noin 80% suomalaisista ostaa niitä tänäkin

vuonna. Eniten ostamme hyasintteja. Monille niiden tuoksu tuo joulun.

– Nimenomaan tuoksu onkin ehkä hyasintin tärkein ominaisuus ja sen suosion salaisuus
historiallisesti, sanoo tutkija Jere Jäppinen Helsingin kaupunginmuseosta. Aikoinaan
1700-luvulla ja 1800-luvulla ihailtiin kovasti tuoksuvia kukkia. Hyasintti on sipulikukista niitä
harvoja, joissa on voimakas tuoksu.

Tuoksu on myös syy, miksi toiset eivät voi sietää niitä. Miedommankin tuoksuisia hyasintteja
on yritetty jalostaa. Mitä vaaleampi kukka, sen miedompi tuoksu. Tuoksuherkän ei siis
kannata hankkia ainakaan sinisiä hyasintteja. Allergikot eivät tosin siedä valkoisiakaan.
Heille kaiken väriset hyasintit aiheuttavat ikäviä oireita; yskää, hengenahdistusta, silmien
ärsytystä ja nenäoireita. Monille hyasintin tuoksu vaivojen sijasta kuitenkin tuo sen oikean
joulun tunnelman.

Hyasintin ja joulutähden taistelu

Kaikkein suosituimman joulukukan asemasta kilpailevat vaaleanpunainen hyasintti ja

punainen joulutähti.

– Hyasintti on edelleen määrällisesti tavattoman paljon suositumpi, kommentoi Jäppinen.

Esimerkiksi viime vuonna myytiin 2,7 miljoonaa hyasinttia. Joulutähteä myytiin 1,8 miljoonaa
kappaletta. Kolmantena tulee sitten ritarinkukka eli amaryllis, jota myytiin vajaa miljoona.

Vielä jokin aika sitten asetelma oli se, että maalla ostettiin enemmän hyasintteja ja
kaupungeissa joulutähteä.

– Tästä on olemassa tutkimustietoa suunnilleen 15 vuoden takaa, sanoo Jere Jäppinen.

1700-luvun hyasinttimania

Hyasintti on taittanut pitkän matkan tänne Pohjolaan. Alkujaan se on kotoisin Turkin

sulttaanien puutarhoista. Eurooppaan se löysi tiensä 1500-luvulla. – Erityisen hyvin nämä
sipulikukat kotiutuivat Hollantiin, missä niitä alettiin jalostaa 1600-luvulla. Ensin innostuttiin
tulppaanista. 1700-luvulla oli hyasinttien vuoro. 1600-luvun tulppaanimaniasta puhutaan
paljon. 1700-luvun hyasinttimania on vähemmän tunnettu ilmiö.

– Kun Ranskan hovissa innostuttiin hyasinteista, tuli niistä muotikukkia pitkin Eurooppaa,
kertoo Jäppinen.
Hyasinttien menestystä siivitti kuningas Ludvig XV:n rakastajatar Madame de Pompadour,
joka kantoi hyasintteja koruina kaulallaan. Jo 1600-luvun jälkipuolella hyasintteja kasvoi
myös Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa. 1700-luvulla niitä ilmestyi
kartanoiden puutarhoihin.

– 1700-luvulla keksittiin että hyasintteja voi kasvattaa myös talvella ruukussa tai erityisessä
hyasinttilasissa, kertoo Jäppinen. Yleensä se onnistui vain tammikuusta maaliskuuhun. Kun
puutarhureiden taidot kehittyivät ja tuli uusia tekniikoita, saatiin kukinta aikaistumaan.

Varsinainen joulukukkien läpimurto tapahtui 1871, kun saksalaissyntyinen puutarhuri

Christian Bohnhof perusti Suomen ensimmäiset kukkakaupat Helsinkiin ja Turkuun.
Kaupan ikkunassa joulun aikaan kukkinut hyasintti oli pääkaupunkilaisille suuri ihmetyksen
aihe.

Muualla hyasintti on kevään kukka

Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa hyasinttia myydään eniten pääsiäisenä. Keltaisia

hyasintteja on meilläkin yritetty markkinoida pääsiäiskukiksi, mutta suomalaiset ovat
pysyneet penseinä. Hyasintti on meille ennen kaikkea joulukukka. Joka kodin joulukoristeita
joulukukista tuli vasta noin sata vuotta sitten.

– Joulukukat ovat meillä aika nuori perinne, sanoo Jere Jäppinen. Niistä on kuitenkin tullut
erottamaton osa suomalaista joulua. Ehkä niissä on säilynyt pieni ripaus keskellä pimeintä
talvea kukkaan puhkeavan kasvin ihmettä.
KÄÄNNÖS PUHEKIELELLE

Hyasintti teki pitkä(n) matka(n) Turki(n) sulttaani(n) puutarhast(a) Suome(n)

suosituimmaks joulukukaks – aikoinaa(n) se oli ihme keskel(lä) pimeintä talvee

Joulukukat yleisty meil(lä) vaan sata vuotta sit(ten), mut ne o(n) jo erottamato(n) osa
suomalaist(a) joulunviettoo.

Me suomalaiset rakastetaan meijän joulukukkii. Noin 80% suomalaisist(a) ostaa niit(ä) myös
tänä vuonna. Eniten me ostetaan hyasinttei. Monil(le) niiden tuoksu tuo joulun.

– Nimenomaa(n) tuoksu onki(n) ehkä hyasinti(n) tärkei(n) ominaisuus ja se(n) suosio(n)

salaisuus historiallisesti, sanoo tutkija Jere Jäppine(n) Helsingi(n) kaupunginmuseost(a).
Aikoinaa(n) 1700-luvul(la) ja 1800-luvul(la) ihailtii(n) kovasti tuoksuvii kukkii. Hyasintti o(n)
sipulikukist(a) niit(ä) harvoi, joissa o(n) voimakas tuoksu.

Tuoksu o(n) myös syy, miks toiset ei voi sietää niit(ä). Miedommanki(n) tuoksusii hyasinttei
o(n) yritetty jalostaa. Mitä vaaleempi kukka, sen miedompi tuoksu. Tuoksuherkä(n) ei siis
kantti hankkii ainakaa(n) sinisii hyasinttei. Allergikot ei tosi(n) siedä valkosiikaa(n). Niil(le)
kaike(n) väriset hyasintit aiheuttaa ikävii oirei(ta); yskää, hengenahdistust(a), silmien
ärsytyst(ä) ja nenäoirei(ta). Monil(le) hyasinti(n) tuoksu vaivoje(n) sijaa(n) kuitenki(n) tuo sen
oikee(n) joulu(n) tunnelma(n).

Hyasinti(n) ja joulutähde(n) taistelu

Kaikkei(n) suosituimma(n) joulukuka(n) asemast(a) kilpailee vaaleenpunane(n) hyasintti ja

punane(n) joulutähti.

– Hyasintti o(n) edellee(n) määrällisesti tavattoma(n) paljo(n) suositumpi, kommentoi

Jäppine(n). Esimerkiks viime vuonna myytii(n) 2,7 miljoonaa hyasinttii. Joulutähtee myytii(n)
1,8 miljoonaa kappaletta. Kolmantena tulee sit ritarinkukka eli amaryllis, jota myytii(n) vajaa
miljoona.

Viel joku aika sit asetelma oli se, et maal(la) ostettii(n) enemmä(n) hyasinttei ja
kaupungeis(sa) joulutähtee.

– Täst(ä) o(n) olemas(sa) tutkimustietoo suunnillee(n) 15 vuode(n) takaa, sanoo Jere

Jäppinen.

1700-luvu(n) hyasinttimania

Hyasintti o(n) taittanu pitkä(n) matka(n) tänne Pohjolaa(n). Alkujaa(n) se o(n) kotosi(n)
Turki(n) sulttaanie(n) puutarhoist(a). Eurooppaa(n) se löys(i) tiensä 1500-luvul(la). –
Erityise(n) hyvi(n) nää sipulikukat kotiutui Hollantii(n), mis(sä) niit(ä) alettii(n) jalostaa
1600-luvul(la). Ekaks innostuttii(n) tulppaanist(a). 1700-luvul(la) oli hyasinttie(n) vuoro.
1600-luvu(n) tulppaanimaniast(a) puhutaa(n) paljo(n). 1700-luvu(n) hyasinttimania on
vähemmä(n) tunnettu ilmiö.
– Ku(n) Ranska(n) hovis(sa) innostuttii(n) hyasinteist(a), tuli niist(ä) muotikukkii pitki(n)
Eurooppaa, kertoo Jäppine(n).

Hyasinttie(n) menestyst(ä) siivitti kuningas Ludvig XV:n rakastajatar Madame de

Pompadour, joka kanto hyasinttei koruina kaulallaa(n). Jo 1600-luvu(n) jälkipuolel(la)
hyasinttei kasvo myös Turu(n) Akatemia(n) kasvitieteellises(sä) puutarhas(sa). 1700-luvul(la)
niit(ä) ilmesty kartanoide(n) puutarhoihi(n).

– 1700-luvul(la) keksittii(n) et hyasinttei voi kasvattaa myös talvel(la) ruukus(sa) tai

erityises(sä) hyasinttilasis(sa), kertoo Jäppine(n). Yleensä se onnistu vaa(n) tammikuust(a)
maaliskuuhu(n). Ku(n) puutarhureide(n) taidot kehitty ja tuli uusii tekniikoi(ta), saatii(n)
kukinta aikaistuu(n).

Varsinaine(n) joulukukkie(n) läpimurto tapahtu 1871, ku(n) saksalaissyntyne(n) puutarhuri

Christian Bohnhof perusti Suome(n) ensmäset kukkakaupat Helsinkii(n) ja Turkuu(n).
Kaupa(n) ikkunas(sa) joulu(n) aikaa(n) kukkinu hyasintti oli pääkaupunkilaisil(le) suuri
ihmetykse(n) aihe.

Muual(la) hyasintti o(n) kevää(n) kukka

Esimerkiks Tanskas(sa) ja Hollannis(sa) hyasinttii myydää(n) enite(n) pääsiäisenä. Keltasii

hyasinttei on meil(lä)ki(n) yritetty markkinoida pääsiäiskukiks, mut suomalaiset o(n) pysyny
penseinä. Hyasintti o(n) meil(le) enne(n) kaikkee joulukukka. Joka kodi(n) joulukoristei(ta)
joulukukist(a) tuli vast noin sata vuotta sit.

– Joulukukat o(n) meil(lä) aika nuori perinne, sanoo Jere Jäppine(n). Niist(ä) o(n) kuiteski(n)
tullu erottamato(n) osa suomalaist(a) jouluu. Ehkä niis(sä) o(n) säilyny pieni ripaus keskel(lä)
pimeintä talvee kukkaa(n) puhkeava(n) kasvi(n) ihmettä.
SANASTO

hengenahdistus shortness of breath

ärsytys irritation
nenäoire symptom related to nose
erottamaton inseparable
penseä reluctant, indifferent
voimakas powerful, strong
mieto mild
jalostaa to cultivate
aiheuttaa to cause
sipulikukat bulbous plants
edelleen still
suunnilleen approximately
puutarha garden
kotiutua to settle down; to gain foothold; to return home
ilmiö phenomenon
innostua to become excited; to become interested
muoti fashion
menestys success
(kukka)ruukku (flower)pot
läpimurto breakthrough
KYSYMYKSET

1. Mistä maasta sä kerrot?

2. Milloin siellä vietetään joulua?
3. Mitä siellä syödään jouluna?
4. Mitkä ovat maassasi joulun symboleita? (esim. lumiukko, kynttilä, joulutähti jne.)
5. Miten joulupukki tuo lahjat maassasi?
6. Milloin lahjat avataan? (Minä päivänä? Aamulla vai illalla?)
7. Mitä tuhmille lapsille annetaan, vai annetaanko niille mitään?
8. Onko maassasi muita juhlia joulukuussa? Mitä juhlia?
9. Mikä on parasta joulussa?
10. Käännä seuraavat sanat suomeksi:
a. Merry Christmas!
b. Christmas eve
c. Christmas day
d. Boxing day
e. Santa Claus
f. elf
g. Christmas tree
h. Christmas carol
NOMINATIIVI, GENETIIVI, PARTITIIVI VAI AKKUSATIIVI?

1. _____ viettävät joulua 24. joulukuuta eli jouluaattona. (suomalainen)

2. Siksi suomalaisissa suklaakalentereissa on vain 24 _____. (luukku)
3. Aattona sekä annetaan että avataan _____. (lahja)
4. _____ _____ käyvät joulukirkossa. (joku; suomalainen)
5. _____ käyvät myös joulusaunassa. (moni)
6. Monissa kodeissa koristellaan _____ aatonaattona. (joulukuusi)
7. _____ latvaan tulee tähti... (kuusi)
8. … ja oksille laitetaan _____ ja _____ _____. (kynttilä; muu koriste)
9. Kattoon ripustetaan ____ ja pöydälle laitetaan ____. (himmeli; olkipukki)
10. _____ _____ ovat hyasintti ja joulutähti. (perinteinen, joulukukka)
11. Joulua vietetään _____ kanssa. (perhe)
12. Sekä _____ että _____ kutsutaan syömään jouluruokaa. (isovanhempi; sukulainen)
13. Jouluna syödään paljon _____ _____. (erilainen, ruokalaji)
14. Aamupalaksi on _____ kanelin ja sokerin kera... (riisipuuro)
15. ...ja päivälliseksi esim. lanttu- ja porkkana____ sekä ____. (laatikko; kinkku)
16. Pöydästä löytyy myös _____ ja _____, useimmiten _____. (rosolli; kala; lohi)
17. Jälkiruuaksi on joskus _____... (luumukiisseli)
18. ...mutta useimmiten syödään _____ ja _____. (pipari; joulutorttu)
19. _____ täytteenä on joko luumu- tai omena-kanelimarmeladia. (joulutorttu)
20. Pipareiden päälle laitetaan _____. (sokerikuorrute)
21. Joissain perheissä tehdään myös _____. (piparkakkutalo)
22. Illalla _____ tulee käymään. (joulupukki)
23. _____ otetaan ilomielin vastaan... (hän)
24. ...ja hänelle lauletaan _____. (joululaulu)
25. _____ jälkeen joulupukki jakaa lahjat... (laulu)
26. ...ja lähtee kohti _____ _____. (seuraava, kohde)
27. _____ avataan heti, kun pukki on lähtenyt. (lahja)
28. Pukki asuu _____ kanssa Korvatunturilla. (joulumuori)
29. Heidän kanssaan asuu paljon _____, jotka auttavat heitä. (tonttu)
30. Heillä on myös monta _____. (poro)
31. Joulupukin _____ _____ nimi on Petteri Punakuono. (kuuluisin; poro)
32. _____ nenänsä loistaa punaisena pimeässä. (hän)
33. Aluksi _____ nolotti nenänsä väri… (hän)
34. ...mutta nyt hän ei enää häpeä _____. (se)
35. Petteri Punakuono on myös _____ _____. (suosittu, joululaulu)
Vastaukset seuraavalla sivulla!
VASTAUKSET

1. suomalaiset (lauseen subjekti; verbi on monikon kolmannessa)

2. luukkua (numeron jälkeen käytetään [yleensä] yksikön partitiivia)
3. lahjat / lahjoja (kaikki vs. osa – passiivin kanssa [annetaan, avataan] ei genetiiviä!)
4. jotkut suomalaiset (lauseen subjekti; verbi on monikon kolmannessa)
5. monet (lauseen subjekti; verbi on monikon kolmannessa)
6. joulukuusi (kuusi koristellaan kokonaan; verbi passiivissa -> ei genetiiviä)
7. kuusen (“omistusrakenne” [the top of the christmas tree])
8. kynttilöitä, muita koristeita (monikollinen epämääräinen määrä -> monikon partitiivi)
9. himmeli, olkipukki (yksi asia, verbi passiivissa -> yksikön nominatiivi)
10. perinteisiä joulukukkia / perinteiset joulukukat (epämääräinen vs. tietty määrä)
11. perheen (postposition kanssa genetiivi)
12. isovanhemmat, sukulaiset / isovanhempia, sukulaisia (kaikki vs. osa)
13. erilaisia ruokalajeja (monikollinen epämääräinen määrä -> monikon partitiivi)
14. riisipuuroa (ainesana, jota ei voi laskea -> yksikön partitiivi)
15. laatikkoa, kinkkua (ainesana, jota ei voi laskea -> yksikön partitiivi)
16. rosollia, kalaa, lohta (ainesana, jota ei voi laskea -> yksikön partitiivi)
17. luumukiisseliä (ainesana, jota ei voi laskea -> yksikön partitiivi)
18. pipareita, joulutorttuja (ainesana, jota voi laskea -> monikon partitiivi)
19. joulutorttujen (edellisessä lauseessa monikko, tässä myös monikon “omistus”)
20. sokerikuorrutetta (ainesana, jota ei voi laskea -> yksikön partitiivi)
21. piparkakkutalo / piparkakkutaloja (yksi vs. useampi; verbi passiivissa -> ei gen.!)
22. joulupukki (lauseen subjekti, verbi yksikön kolmannessa)
23. hänet (ottaa vastaan -> gen/akk; persoonapronominit, akkusatiivissa!)
24. joululaulu / joululauluja (yksi vs. useampia; verbi passiivissa -> ei genetiiviä!)
25. laulun / laulujen (yksi vs. useampia; postposition [jälkeen] kanssa genetiivi)
26. seuraavaa kohdetta (preposition [kohti] kanssa partitiivi)
27. lahjat (tietyt, tunnetut lahjat; vastaa englannin the-artikkelia)
28. joulumuorin (postposition kanssa genetiivi)
29. tonttuja (paljon + laskettava asia -> monikon partitiivi)
30. poroa (monta + laskettava asia -> yksikön partitiivi)
31. kuuluisimman poron (“omistusrakenne” [the name of the most famous reindeer])
32. hänen (omistusrakenne [his nose])
33. häntä (jotakuta nolottaa, eli partitiivi + nolottaa)
34. sitä (negatiivisissa lauseissa objekti partitiivissa)
35. suosittu joululaulu (tietty, yksi asia, jota kuvaillaan)