Professional Documents
Culture Documents
Keskivaikea 4
Keskivaikea 4
Joulukukat yleistyivät meillä vain sata vuotta sitten, mutta ne ovat jo erottamaton osa
suomalaista joulunviettoa.
– Nimenomaan tuoksu onkin ehkä hyasintin tärkein ominaisuus ja sen suosion salaisuus
historiallisesti, sanoo tutkija Jere Jäppinen Helsingin kaupunginmuseosta. Aikoinaan
1700-luvulla ja 1800-luvulla ihailtiin kovasti tuoksuvia kukkia. Hyasintti on sipulikukista niitä
harvoja, joissa on voimakas tuoksu.
Tuoksu on myös syy, miksi toiset eivät voi sietää niitä. Miedommankin tuoksuisia hyasintteja
on yritetty jalostaa. Mitä vaaleampi kukka, sen miedompi tuoksu. Tuoksuherkän ei siis
kannata hankkia ainakaan sinisiä hyasintteja. Allergikot eivät tosin siedä valkoisiakaan.
Heille kaiken väriset hyasintit aiheuttavat ikäviä oireita; yskää, hengenahdistusta, silmien
ärsytystä ja nenäoireita. Monille hyasintin tuoksu vaivojen sijasta kuitenkin tuo sen oikean
joulun tunnelman.
Vielä jokin aika sitten asetelma oli se, että maalla ostettiin enemmän hyasintteja ja
kaupungeissa joulutähteä.
1700-luvun hyasinttimania
– Kun Ranskan hovissa innostuttiin hyasinteista, tuli niistä muotikukkia pitkin Eurooppaa,
kertoo Jäppinen.
Hyasinttien menestystä siivitti kuningas Ludvig XV:n rakastajatar Madame de Pompadour,
joka kantoi hyasintteja koruina kaulallaan. Jo 1600-luvun jälkipuolella hyasintteja kasvoi
myös Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa. 1700-luvulla niitä ilmestyi
kartanoiden puutarhoihin.
– 1700-luvulla keksittiin että hyasintteja voi kasvattaa myös talvella ruukussa tai erityisessä
hyasinttilasissa, kertoo Jäppinen. Yleensä se onnistui vain tammikuusta maaliskuuhun. Kun
puutarhureiden taidot kehittyivät ja tuli uusia tekniikoita, saatiin kukinta aikaistumaan.
– Joulukukat ovat meillä aika nuori perinne, sanoo Jere Jäppinen. Niistä on kuitenkin tullut
erottamaton osa suomalaista joulua. Ehkä niissä on säilynyt pieni ripaus keskellä pimeintä
talvea kukkaan puhkeavan kasvin ihmettä.
KÄÄNNÖS PUHEKIELELLE
Joulukukat yleisty meil(lä) vaan sata vuotta sit(ten), mut ne o(n) jo erottamato(n) osa
suomalaist(a) joulunviettoo.
Me suomalaiset rakastetaan meijän joulukukkii. Noin 80% suomalaisist(a) ostaa niit(ä) myös
tänä vuonna. Eniten me ostetaan hyasinttei. Monil(le) niiden tuoksu tuo joulun.
Tuoksu o(n) myös syy, miks toiset ei voi sietää niit(ä). Miedommanki(n) tuoksusii hyasinttei
o(n) yritetty jalostaa. Mitä vaaleempi kukka, sen miedompi tuoksu. Tuoksuherkä(n) ei siis
kantti hankkii ainakaa(n) sinisii hyasinttei. Allergikot ei tosi(n) siedä valkosiikaa(n). Niil(le)
kaike(n) väriset hyasintit aiheuttaa ikävii oirei(ta); yskää, hengenahdistust(a), silmien
ärsytyst(ä) ja nenäoirei(ta). Monil(le) hyasinti(n) tuoksu vaivoje(n) sijaa(n) kuitenki(n) tuo sen
oikee(n) joulu(n) tunnelma(n).
Viel joku aika sit asetelma oli se, et maal(la) ostettii(n) enemmä(n) hyasinttei ja
kaupungeis(sa) joulutähtee.
1700-luvu(n) hyasinttimania
Hyasintti o(n) taittanu pitkä(n) matka(n) tänne Pohjolaa(n). Alkujaa(n) se o(n) kotosi(n)
Turki(n) sulttaanie(n) puutarhoist(a). Eurooppaa(n) se löys(i) tiensä 1500-luvul(la). –
Erityise(n) hyvi(n) nää sipulikukat kotiutui Hollantii(n), mis(sä) niit(ä) alettii(n) jalostaa
1600-luvul(la). Ekaks innostuttii(n) tulppaanist(a). 1700-luvul(la) oli hyasinttie(n) vuoro.
1600-luvu(n) tulppaanimaniast(a) puhutaa(n) paljo(n). 1700-luvu(n) hyasinttimania on
vähemmä(n) tunnettu ilmiö.
– Ku(n) Ranska(n) hovis(sa) innostuttii(n) hyasinteist(a), tuli niist(ä) muotikukkii pitki(n)
Eurooppaa, kertoo Jäppine(n).
– Joulukukat o(n) meil(lä) aika nuori perinne, sanoo Jere Jäppine(n). Niist(ä) o(n) kuiteski(n)
tullu erottamato(n) osa suomalaist(a) jouluu. Ehkä niis(sä) o(n) säilyny pieni ripaus keskel(lä)
pimeintä talvee kukkaa(n) puhkeava(n) kasvi(n) ihmettä.
SANASTO