You are on page 1of 4

SYNTYMÄPÄIVÄ

Syntymäpäivä vain joka neljäs vuosi – 36 vuoteen mahtunut vain yhdeksät synttärit

Helmikuun 29. päivänä juhlitaan harvinaisia syntymäpäiviä. Karkauspäivän lapsille synttärit


tulevat vain joka neljäs vuosi. Kontiolahtelainen Tiina Liuski-Pennanen kertoo pettyneensä
lapsena, kun hän tajusi ettei syntymäpäiviä olekaan joka vuosi. Juhlat onneksi kuitenkin
pidettiin, vaikka virallista päivää ei ollutkaan kalenterissa.

Joka neljäs vuosi vietetään karkauspäivää. Päivä on jo itsessään erikoinen, mutta vielä
erikoisempi se on heille, jotka juhlivat silloin syntymäpäiväänsä. Kontiolahtelainen Tiina
Liuski-Pennanen on yksi heistä, hän syntyi juuri 29. helmikuuta.

– Ymmärsin erikoisuuden jo melko pienenä ehkä 4–5-vuotiaana, kun äidin kanssa puhuttiin
syntymäpäivistä ja kauhukseni tajusin, että niitä ei olekaan kuin kerran neljässä vuodessa,
Liuski-Pennanen muistelee.

Karkauspäivän lapsi kertoo pettyneensä tietoon. Liuski-Pennasen äiti oli yrittänyt lohduttaa,
että syntymäpäiviä juhlitaan joka tapauksessa ihan joka vuosi ja ikää tulee lisää vuosittain.
Myös koulussa moni kyseli ihmetellen syntymäpäivistä.

– En oikein itsekään tiennyt, mitä pitäisi vastata. Toisaalta olen syntynyt helmikuussa, jolloin
ne pidettäisiin 28. helmikuuta. Mutta toisaalta silloin en ollut vielä syntynyt, että sitten ne olisi
maaliskuun 1. päivänä. Onnitteluja tulee molempina päivinä silloin, kun ei ole tätä oikeaa
synttäripäivää, Liuski-Pennanen nauraa.

"Ei ole vielä teini-ikä koittanut"

Kun syntymäpäivä on vain kerran neljässä vuodessa, voidaan leikkiä ajatuksella että myös
ikää tulee vain joka neljäs vuosi. Lapsena se ei varmasti juurikaan naurata, mutta aikuisiällä
ajatus voi olla jo kiehtova.

– Nyt tulisi yhdeksän vuotta täyteen. Eihän se vielä hirveästi ole, ei ole vielä teini-ikä
koittanut. Kyllä sitä aina laskeskellaan, että montakos vuotta sitä tänä vuonna täyttää,
virallisesti 36 vuotta täyttävä Tiina Liuski-Pennanen nauraa.

Liuski-Pennasella on kaksi lasta, joista nuorempi on syntynyt helmikuun 28. päivänä. Tuona
kyseisenä vuonna karkauspäivää ei vietetty, joten sekä äiti että tytär ovat syntyneet
helmikuun viimeisenä päivänä omana vuonnaan.

– Viime vuonna vieteltiin samana päivänä synttäreitä ja tänä vuonna molemmilla on sitten
omat synttäripäivät.

Nykyisin Liuski-Pennanen kertoo, että omille syntymäpäiville ei tule järjestettyä juurikaan


mitään erityistä. Kouluajoilta kuitenkin muistuu mieleen erityinen tapaus.

– Yläasteella meitä oli minun lisäkseni toinen tyttö, joka oli syntynyt samana päivänä ja
samana vuonna. Silloin kerran meitä muistettiin niin, että saatiin kukkia ja joku runo siellä
taidettiin lausua.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-8706829
KÄÄNNÖS PUHEKIELELLE

Synttärit vaan joka neljäs vuosi – 36 vuoteen mahtunu(t) vaan yheksät synttärit

Helmikuun 29. päivänä juhlitaan harvinaisii synttärei(tä). Karkauspäivän lapsil(le) synttärit


tulee vaan joka neljäs vuosi. Kontiolahtelaine(n) Tiina Liuski-Pennanen kertoo, et se petty
lapsena, ku se tajus ettei syntymäpäivii ookkaan joka vuosi. Juhlat onneks kuitenkin pidettiin,
vaik virallist(a) päivää ei ollukkaan kalenteris(sa).

Joka neljäs vuosi vietetään karkauspäivää. Päivä on jo itessään erikoine, mut viel
erikoisempi se on niil(le), jotka juhlii sillo(n) synttärei(tä). Kontiolahtelaine(n) Tiina
Liuski-Pennanen on yks niist(ä), se synty just ka 29. helmikuuta.

– Mä ymmärsin erikoisuuden jo melko pienenä ehkä 4–5-vuotiaana, ku(n) äidin kaa puhuttiin
synttäreist(ä) ja mun kauhuks mä tajusin, et niit(ä) ei ookaan ku kerran neljäs(sä)
vuodes(sa), Liuski-Pennane(n) muistelee.

Karkauspäivän lapsi kertoo, et se petty tähä(n) tietoon. Liuski-Pennase(n) äiti oli yrittäny
lohduttaa, et synttärei(tä) juhlitaan joka tapaukses(sa) iha joka vuosi ja ikää tulee lisää jo
vuosi. Myös koulus(sa) moni kyseli ja ihmetteli synttärei(tä).

– Mä en oikeen itekkään tienny, mitä mun pitä(i)s vasta(t)a. Toisaalt(a) mä oon syntyny
helmikuus(sa), jollon ne pidettä(i)s 28. helmikuuta. Mut toisaalt(a) sillo(n) mä en ollu viel
syntyny, et sit ne ois maaliskuun 1. päivänä. Onnittelui tulee molempina päivinä sillo(n),
ku(n) ei oo tätä oikeeta synttäripäivää, Liuski-Pennane(n) nauraa.

"Ei oo viel teini-ikä koittanu"

Ku(n) synttärit o(n) vaan kerran neljäs(sä) vuodes(sa), voidaa(n) leikkii ajatuksel(la) et myös
ikää tulee vaa(n) joka neljäs vuosi. Lapsena se ei varmasti paljoo naurata, mut aikuisiäl(lä)
ajatus voi olla jo kiehtova.

– Nyt tulis yheksän vuotta täytee(n). Eihä(n) se viel hirveesti oo, ei oo viel teini-ikä koittanu.
Kyl sitä aina laskeskellaa(n), et montaks vuotta sitä tänä vuonna täyttää, virallisesti 36 vuotta
täyttävä Tiina Liuski-Pennane(n) nauraa.

Liuski-Pennasel(la) on kaks lasta, joist(a) nuorempi o(n) syntyny helmikuun 28. päivänä.
Tona vuonna karkauspäivää ei vietetty, jote(n) sekä äiti et tytär o(n) syntyny helmikuun
viimesenä päivänä omana vuonnaan.

– Viime vuonna me vietettiin samana päivänä synttärei(tä) ja tänä vuonna molemmil(la) o(n)
sit omat synttäripäivät.

Nykysi(n) Liuski-Pennane(n) kertoo, et omil(le) syntäreil(le) ei tuu järjestettyy juuri mitää(n)


erityist(ä). Kouluajoil(ta) kummiski muistuu mielee(n) yks erityine(n) tapaus.

– Yläasteel(la) meit(ä) oli mun lisäks yks toine(n) tyttö, joka oli syntyny samana päivänä ja
samana vuonna. Sillo(n) kerran meit(ä) muistettiin niin, et me saatiin kukkii ja joku runo
siel(lä) taidettiin lausuu.
SANASTO
harvinainen rare
karkauspäivä leap day
karkausvuosi leap year
kysellä to ask questions, to inquire
ala-aste / alakoulu elementary school
yläaste / yläkoulu middle school
lohduttaa to comfort
tytär daughter
viettää to celebrate (e.g. birthday)
kyseinen in question
viimeinen last
oma own
pettyä to be disappointed
pitää juhlat to hold a party
toisaalta on one hand
naurattaa to make someone laugh
runo poem
taitaa maybe, might (Runoja taidettiin lausua = Poems were probably read)

KYSYMYKSET
1. Mikä on sinun syntymäpäiväsi (saa valehdella, jos ei halua paljastaa)?
2. Miten yleensä juhlit syntymäpäivääsi?
3. Mikä on suosikkimuistosi syntymäpäiviltäsi?
4. Millaiset olisivat unelmasynttärisi?
5. Etsi, miten seuraavat sanat ja lauseet sanotaan suomeksi:
a. Congratulations!
b. Happy birthday!
c. present
d. card
e. candle
f. cake
g. party
h. 20 year anniversary (esim. ihmisestä, yrityksestä tai organisaatiosta)

PÄIVÄMÄÄRÄ

Mikä? Milloin?
kuudes elokuuta (6. elokuuta) elokuun kuudentena (elokuun 6:ntena)
elokuun kuudes (elokuun 6.) elokuun kuudentena päivänä (elokuun 6. päivänä)
kuudes kahdeksatta
(vuosi) 2020 vuonna 2020
MUISTAKAA!
- Päivämäärän voi ilmaista kahdella tavalla:
- päivä järjestyslukuna nominatiivissa + kuukausi partitiivissa
- neljäs tammikuuta = 4th of January
- kuukausi genetiivissä + päivä järjestyslukuna nominatiivissa
- tammikuun neljäs = January 4th
- “kaveri” taipuu monikon genetiivissä näin: kavereiden / kavereitten / kaverien
- Useimpien postpositioiden kanssa käytetään genetiiviä -> kavereiden kanssa

You might also like