ENG 181 AO Introduction To Prose Fiction

Machine Translated by Google
YUNIVARSITI BANAA BIYYOOLESSAA NAAYJEERIYAA
MANNI BARNOOTA AARTII FI SAAYINSII HAWAASAA
KOODDII KOORSII: ENG 181
MATA DUREE KOORSII: SEENSA ASOOSAMA ASOOSAMA

KARAA
KALLATTII KENNUU
ENG 181. OROMO
SEENSA ASOOSAMA ASOOSAMA
Garee Koorsii Dr. OnyekaIwuchukwu (Misoomsaa) – MAQAA

Dr. OnyekaIwuchukwu (Barreessaa) –MAQAA
Piroofeesar Abdul R. Yesufu (Gulaalaa) –MAQAA
Dr. I. Omolara Daniel (Hogganaa Sagantaa) – MAQAA Dr.
OnyekaIwuchukwu (Qindeessaa Koorsii) – MAQAA
1. 1.
2. 2.
Yuunivarsiitii Banaa Biyyaalessaa Naayijeeriyaa
Waajjira Muummee
14/16 Ahmadu Bello Way Odoola Viiktooriyaa

Leegoos
Abujaa Dabalata
5 Daandii Daar es Salam
Off Aminu Kano Ji'a Ji'aa
Wuuse 2. Afaan Oromoo
Abujaa
Imeelii:
URL:www.nou.edu.ng irraa kan fudhatame
Yuunivarsiitii Banaa Biyyaalessaa Naayijeeriyaa 2010
Jalqaba Bara 2010 Maxxanfame
3. 3.
ISBN 978.................
MIRGA HUNDI KAN EEGAME
Maxxansi isaa....................................
4. 4.
GABATEE QABIYYEE
Fuula
Seensa……………………………………………………………………..
5. 5.
Kaayyoowwan Koorsii..........................................................................
5. 5.
Kaayyoowwan Koorsii..........................................................................5. 5.
Karaa Koorsii Hojjechuu....................................................6. 6.
Meeshaalee Koorsii....................................................................6
Kutaalee Qo’annoo................................................................... 6. 6.
Gamaaggama……………………………………………………………………….
7. 7.
Ramaddii Mallattoo Barsiisaa (TMA)....................................................7. 7.
Qormaata Xumuraa fi Sadarkaa Kennuu 8. 8.
Iskimii Mallattoo Koorsii......................................................................8. 8.
Sagantaa Dhiyeessii.................................................................8. 8.
Haala Waliigalaa Koorsii 8. 8.
Koorsii kana irraa akkamitti bu’aa guddaa argachuu dandeenya..................................................9
Barsiisotaa fi Barnoota..................................................................11
Cuunfaa..................................................................................11
5. 5.
SEENSA
Welcome to ENG 181: SEENSA ASOOSAMA ASOOSAMA
ENG 181: Seensa Asoosama Asoosamaa koorsii digirii jalqabaa semestera tokkoo qabxii 2
qabuudha. Kutaalee qo’annoo 15 kan moojuulota 3tti qoodaman of keessaa qaba. Meeshaaleen
kun barattoota asoosama asoosamaa gosa ogbarruu ta’e waliin wal barsiisuuf kan
qophaa’anidha. Qajeelfamni koorsii kun ilaalcha waliigalaa koorsii siif kan kennu yoo ta’u,
akkasumas odeeffannoo gurmaa’ina fi ulaagaalee koorsii siif kenna.
6. 6.
Koorsiichi ka’umsa, guddinaa fi qaamolee gurguddoo asoosama asoosamaa si beeksisa.
Barreeffamoonni bakka bu’oota ta’an tokko tokko amala asoosama asoosamaa tokko tokko ibsuuf xiinxalamaniiru. Barreeffamoonni
kunis gosoota asoosama asoosamaa adda addaa akka calaqqisiisaniif filatamaniiru.
Kaayyoo Koorsii
qeenxee.
Barattoota yaad-rimee Asoosama Asoosamaa saaxiluudhaaf
b. Ka’umsaa fi guddina Asoosama Asoosamaa barattoota waliin walbarsiisuu
c. Barattoota yaada xiinxala barreeffamaa Asoosama Asoosamaa wajjin walbarsiisuuf
Kaayyoo Koorsii
Kaayyoowwan armaan olii galmaan ga’uuf kaayyoo waliigalaa tokko tokko qabna. Tokkoon tokkoon kutaa kaayyoowwan qo’annoo kee
keessatti si qajeelchans qaba. Yeroo baayyee jalqaba yuunitii irratti kan ibsaman yoo ta’u, yeroo yuunitii qo’achuu xumurtu duubatti
deebi’ii kaayyoowwan dubbisi. Kunis hojii galmaan ga’uuf kaate sana akka ofitti makuuf si gargaara ture. Akkasumas, kitaabota
barnootaa bitattee dubbisuu qabda. Koorsii kana yeroo xumurtu: 1.1.
qeenxee.
Ka’umsa Asoosama Asoosamaa hordofuu;
b. Jijjiirama Asoosama Asoosamaa hordofaa.
c. Marsaa gurguddoo guddina Asoosama Asoosamaa irratti mari’adhaa Qaamolee

d. gurguddoo Asoosama Asoosamaa irratti mari’adhaa.
e. Dhiibbaa mata duree gurguddoo barreeffamoota filataman ibsi.
f. Yoo xiqqaate asoosama gabaabaa xiinxali.
Karaa Koorsii kanaan hojjechuu
Koorsii xumuruuf kutaalee qo’annoo fi meeshaalee kanaan walqabatan biroo dubbisuun si irraa eegama. Akkasumas shaakala qabatamaa
qalama, dabtaraa fi meeshaalee biroo qajeelfama kana keessatti tarreeffaman si barbaachisan raawwachuu si barbaachisa. Shaakalawwan
yaad-rimeewwan dhiyaatan hubachuuf si gargaaruuf. Xumura yuunitii tokkoon tokkoon isaanii irratti ramaddii barreeffamaa madaalliif
dhiyeessuun si irraa eegama. Xumura barnootichaa irratti qormaata xumuraa ni barreessita.
Meeshaalee Koorsii
Meeshaaleen gurguddoon koorsii kanaaf isin barbaachisan:
1. 1. .
Qajeelfama koorsii
2. 2. .
Kutaalee qo’annoo
3. 3. .
Kitaabota barnootaa barbaachisoo ta’an kanneen tokkoon tokkoon kutaa jalatti tarreeffaman dabalatee
4. 4. .
Faayilii ramaddii
5. 5. . Sagantaa dhiheessi
7. 7.
Kutaalee Qo’annoo
Koorsii kana keessatti kutaaleen qo’annoo 15 akka armaan gadiitti argamu:
Moojulii I: Asoosamni Asoosamaa maali?
Kutaa 1 – Hiika /Hiika
Kutaa 2ffaa – Ka’umsa
Kutaa 3ffaa – Amaloota Asoosama Asoosamaa
Kutaa 4 – Gosoota Asoosama Asoosamaa
Kutaa 5 – Ka’umsa /Guddina Asoosama Asoosamaa
Moojulii II: Qaamolee Asoosama Asoosamaa
Kutaa 1ffaa – Plootii
Kutaa 2 – Mata duree/ Mata duree.
Kutaa 3ffaa – Amala
Kutaa 4ffaa – Haala.
Kutaa 5ffaa – Ilaalcha.
Kutaa 6 – Afaan.
Moojuulii III: Xiinxala barreeffamaa
Kutaa 1ffaa – Asoosama Gabaabaa : Chinua Achebe’s “The Vengeful Creditor” .
Kutaa 2ffaa - Asoosama : Xalayaa Akkas Dheeraa Maariyaamaa Ba
Kutaa 3ffaa – Asoosama Afaan Ingilizii: Boonsaa fi Loogii Jeen Oostiin
Kutaa 4ffaa – Asoosama Afrikaa: AyiKweiArmah' Warri Bareedduu Amma Hin Dhalanne
8. 8.
Faayilii Ramaddii
Faayilli ramaddii fi iskiimiin mallattoo siif dhiyaata. Faayila kana keessatti, bal’ina hojii qabxii kennuudhaaf
barsiisaa keetif dhiyeessuu qabdu hunda ni argatta. Qabxiin ramaddiiwwan kana irraa argattu qabxii dhumaa
koorsii kanaaf argattutti lakkaa’ama. Odeeffannoon dabalataa waa’ee ramaddii faayilii ramaddii mataa isaa
keessatti fi boodarra Qajeelfama Koorsii kana kutaa keessatti ni argama
madaallii irratti.
Ramaddii Mallattoo Barsiisaa (TMAs) .
Ramaddiiwwan Tutor Marked Assignments (TMAs) lakkoofsa murtaa’e dhiyeessuu si barbaachisa. Kutaan koorsii
kana keessatti argamu hundi ramaddii barsiisaadhaan mallatteeffame qaba. Isaan keessaa afur irratti ni madaalamta
garuu afran gaariin (jechuunis qabxii kudha shan keessaa afur ol’aanaa) ni lakkaa’ama. Qabxiin waliigalaa ramaddii
sadii (3) isa gaarii ta’eef hojii waliigalaa kee keessaa %30 ta’a. Gaaffiiwwan ramaddii yuunitii koorsii kana keessatti
Faayilii Ramaddii keessatti argamu. Tokkoon tokkoon ramaddii yeroo xumurtu, unka TMA (tutor-marked assignment)
waliin gara barsiisaa keetii ergi. Tokkoon tokkoon ramaddii guyyaa xumuraa dhiyaachuu irratti ykn sana dura
barsiisaa kee bira akka ga’u mirkaneessi. Sababa kamiinuu hojii kee yeroon xumuruu yoo dadhabde, barsiisaa kee
qunnamuun yeroon dheerachuu akka danda’u irratti mari’adhu. Haala addaatiin yoo ta’e malee guyyaa murtaa’e
booda yeroon dheerachuun hin kennamu.
Qormaata Xumuraa fi Qabxii Kennuu
Qormaanni xumuraa ENG 181 sa'aatii sadii kan fudhatu ta'a. Naannoowwan barnoota kanaa hundi ni ta'u
qoratameera. Qormaata kee dura yuunitii hunda irratti yeroo dubbisuuf barbaadi. Qormaanni xumuraa qabxii
waliigalaa koorsii keessaa %70 ni hawwata. Qormaanni kun gaaffilee gosa of qorachuu, shaakala shaakala fi ramaddii
barsiisaa
mallattoo itti godhame kan kanaan dura si mudate calaqqisiisan kan of keessaa qabu ta’a. Naannoowwan koorsii
kanaa hundi ni madaalamu. Koorsii guutuu booda akka fooyyessitu gorfama
qormaataaf osoo hin taa’iin dura kutaa isa dhumaa barachuu. Akkasumas qormaata xumuraa dura ramaddiiwwan
kee barsiisaan mallatteeffamanii fi yaada barsiisaan kee isaan irratti kenne ilaaluun faayidaa akka qabu ni argatta.
Iskimii Mallattoo Koorsii
Gabatee armaan gadii akkaataa ramaddiin qabxii koorsii qabatamaan itti caccabu kaa’a.
Gamaaggama Mallattoo
9. 9.
Ramaddiiwwan (Afuur keessaa Ramaddiiwwan sadii gaarii ta’an kan mallatteeffaman) . = 30% .
Qormaata Xumuraa =70%
Ida'ama =100%
Sagantaa Dhiyeessii
Guyyoonni ramaddii hunda itti dhiyaatan isiniif ni beeksifama. Akkasumas guyyaa yuunitii qo’annoo xumuruu fi guyyoota qormaataaf itti kennamu isinitti
himama.
Haala Waliigalaa Koorsii
Gabatee kun yuunitii, lakkoofsa torban fudhachuu qabdu, fi ramaddiiwwan tokkoon tokkoon yuunitii hordofan walitti fida..
Safartuu Mata duree Hojii Madaallii (Dhuma
Torbee kan... Safartuu)
Hojii
Qajeelfama Koorsii
1. 1.
Moojulii 1: Asoosamni Asoosamaa maali?
1. 1.
Hiika/Hiika 2. 2.
Ramaddii 1.
2. 2.
Ka’umsa 3. 3.
Ramaddii 2.1
3. 3. Amaloota Asoosama Asoosamaa 4. 4.

Ramaddii 3
4. 4.
Gosoota asoosama Asoosamaa 5. 5.
Ramaddii 4
5. 5.
Ka’umsaa fi Guddina Asoosamaa 6. 6.
Ramaddii 5.1
Asoosama
Moojulii 2: Qaamolee Asoosama Asoosamaa
1. 1. Daba 7. 7.
Ramaddii 6
2. 2.
Mata duree/Dhimma 8. 8.
Ramaddii 7.1
3. 3. Amala amala 9. 9.
Ramaddii 8
10. 10.
4. 4.
Haala 10. 10.
Ramaddii 9
5. 5. Ilaalcha 11. 11.

Ramaddii 10
6. 6.
Afaan
Moojulii 3:Xiinxala Barreeffamaa
1. 1.
Asoosama Gabaabaa- Chinua Achebe’s “The 12. 12.
Ramaddii 11
Liqii Haaloo Ba’u”
2. 2.
Asoosama - Maariyaamaa Ba's Akkas Dheeraa A 13. 13.
Ramaddii 12
Xalayaa
3. 3.
Asoosama Ingiliffaa – Boonsaa fi Loogii Jeen Oostiin 14. 14.
Ramaddii 13
4. 4.
Asoosama Afrikaa – AyiKweiArmah'sthe 15. 15.
Ramaddii 14
Bareedduun Noy Ammallee Dhalate
Akkamitti Koorsii kana irraa bu'aa guddaa argachuu dandeessan
Barnoota fagoo keessatti kutaaleen qo’annoo barsiisaa bakka bu’u. Kun faayidaa barnoota fagoo keessaa isa tokko; meeshaalee qo’annoo addatti qophaa’an
saffisa mataa keetiin, akkasumas yeroo fi bakka siif mijatutti dubbisuu fi hojjechuu dandeessa. Akka barsiisaa dhaggeeffachuu dhiistee barsiisaa dubbisuutti
yaadi. Akkuma barsiisaan tokko dubbisa tokko tokko akka hojjettu siif kennuu danda’u, kutaaleen qo’annoo kitaabota kaa’aman ykn meeshaalee biroo yoom
akka dubbistu sitti himu. Akkuma barsiisaan tokko shaakala daree keessatti siif kennuu danda’u, kutaaleen qo’annoo kee shaakala qabxiiwwan barbaachisoo
ta’anitti akka hojjettu siif qopheessu. Tokkoon tokkoon kutaalee qo’annoo bifa waliigalaa hordofu. Qabxiin jalqabaa seensa dhimma yuunitii fi akkaataa
yuunitiin murtaa’e tokko yuunitii biroo wajjin walitti makamuu fi akka waliigalaatti koorsii ti. Itti aansee tuuta kaayyoowwan barnootaa ti. Kana gochuu yoo
amaleeffatte carraa koorsii kana darbuu kee haalaan fooyyessa. Qaamni guddaan yuunitii maddoota biroo irraa dubbisa barbaachisu keessa si qajeelcha.
Kun yeroo baay’ee kitaabota kaa’aman irraa yookaan qajeelchitoota koorsii keessan irraa ta’a. Kan armaan gadii tooftaa qabatamaa koorsii kana keessa
hojjechuuf gargaarudha. Rakkoon yoo si mudate, barsiisaa kee bilbili. Hojiin barsiisaa keetii si gargaaruu akka ta'e yaadadhu. Yeroo gargaarsa barbaaddan
bilbiltanii barsiisaa keessan akka isiniif kennu gaafachuu irraa duubatti hin jedhinaa. Gorsa armaan gadii of eeggannoodhaan hordofaa:
1. 1. .
Qajeelfama Koorsii kana sirriitti dubbisi, sagantaa qo’annoo Organisea ramaddii kee isa
2. 2. .
jalqabaati. Bal’ina isaaf “Ilaalcha Waliigalaa Koorsii” ilaali. Yeroo tokkoon tokkoon kutaa keessatti dabarsitu si irraa eegamuu fi ramaddiin
yuunitii wajjin akkamitti akka walqabatu hubadhu. Mala kamiyyuu fayyadamuu filatte, guyyoota tokkoon tokkoon yuunitii irratti hojjechuuf
mataa keetii murteessuu fi barreessuu qabda.
11. 11.
3. 3. .
Sagantaa qoÿannaa mataa keetii erga uumtee booda, itti cichuuf waan dandeessu hunda godhi.
Sababni guddaan barattoonni kufaniif hojii koorsii isaanii duubatti hafuu isaaniiti. Sagantaa keessan irratti rakkoon yoo isin
mudate, gargaarsaaf osoo yeroon hin darbiin barsiisaa keessan beeksisaa.
4. 4. .
Gara Kutaa 1ffaatti garagaluun Seensaa fi Kaayyoowwan Kutaa sanaa dubbisaa Meeshaalee qo’annoo walitti
5. 5. .
qabuu. Odeeffannoon waa’ee waan yuunitii tokkoof si barbaachisu jalqaba tokkoon tokkoon yuunitii irratti ‘Ilaalcha Waliigalaa’ keessatti
kennameera. Yeroo hunda jechuun ni danda’ama kutaa qo’annoo ati irratti hojjettuu fi kitaabota kaa’aman keessaa tokko yeroo tokkotti
deeskii kee irratti si barbaachisa.

6. 6. .
Karaa yuunitii hojjedhu. Qabiyyeen yuunitii mataan isaa tartiiba akka isin hordoftaniif qophaa’ee jira. Yeroo yuunitii keessa hojjettutti
kutaalee kitaabota kaa’aman ykn barreeffamoota biroo irraa akka dubbistu qajeelfama ni kennama. Dubbisa kee qajeelchuuf yuunitii
fayyadami.
7. 7. .
Kaayyoowwan kutaa tokkoon tokkoon isaanii galmaan ga’uu kee mirkaneessuuf irra deebi’ii ilaali. Kaayyoowwan sana keessaa
tokkollee mirkanaaÿaa akka hin taane yoo sitti dhagaÿame, barreeffamoota qoÿannaa sana irra deebiÿii ilaali ykn barsiisaa kee mariisisi.
8. 8. .
Kaayyoo yuunitii tokkoo galmaan ga’uu kee yeroo ofitti amanamtu, sana booda kutaa itti aanu irratti jalqabuu dandeessa. Yuunitii
yuunitii koorsii keessatti itti fufii sagantaa kee irratti akka of eeggatuuf qo’annoo kee saffisiisuuf yaali Yeroo ramaddii qabxii
kennuudhaaf barsiisaa keetiif dhiheessitu, kutaa itti

9. 9. . aanu jalqabuu kee dura deebi’uu isaa hin eegin. Sagantaa keessan eegaa. Gaaffii ykn rakkoo yoo qabaattan daftee barsiisaa keessan
mariisisaa.
10. 10. .
Kutaa isa dhumaa erga xumurtee booda koorsii sana irra deebi’ii qormaata xumuraaf of qopheessi. Kaayyoowwan yuunitii (jalqaba
kutaa tokkoon tokkoo irratti tarreeffaman) fi Kaayyoowwan Koorsii (Qajeelfama Koorsii keessatti tarreeffaman) galmaan gahuu
kee mirkaneessi .
11. 11. . Giddugala qo’annoo keessan waliin wal qunnamtii qabaadhaa. Odeeffannoon koorsii yeroo ammaa itti fufiinsaan achitti ni argama.
Barsiisotaa fi Barnoota
Koorsii kana deeggaruuf barnoonni sa’aatii 8 kennama. Guyyoota, sa’aatii fi bakka barnoota kanaa, maqaa fi lakkoofsa bilbilaa barsiisaa keetii waliin,
akkuma gareen barnootaa siif ramadameen ni beeksifama. Barsiisaan kee ramaddii kee irratti mallattoo fi yaada ni kenna, guddina kee fi rakkoolee si
mudachuu danda’an kamiyyuu sirriitti hordofee yeroo barnootichaa gargaarsa siif kenna. Ramaddiiwwan kee kan barsiisaadhaan mallatteeffaman guyyaa
itti murtaa’e dura baay’ee dura barsiisaa keetiif poostaadhaan erguu qabda (yoo xiqqaate guyyoota hojii lama barbaachisa). Barsiisaa keetiin
mallatteeffamanii dafanii siif deebi’u.
Gargaarsa yoo barbaadde bilbilaan, iimeeliidhaan ykn mariidhaan barsiisaa kee qunnamuu irraa duubatti hin jedhinaa.
Kanneen armaan gadii haalawwan gargaarsi barbaachisaa taÿe itti argattu taÿuu dandaÿu.
Barsiisaa keessan qunnamaa yoo:
• Kutaalee qo’annoo ykn dubbisa ramadaman kamiyyuu hin hubattu, • Shaakala of qorachuu irratti rakkina qabda, •
Ramaddii tokko irratti gaaffii ykn rakkoo qabda, yaada barsiisaan kee an
ramaddii ykn sadarkaa ramaddii tokkoo wajjin
12. 12.
Barnoota irratti argamuuf hamma dandeessu carraaquu qabda. Kun carraa barsiisaa kee waliin fuulaa fuulatti wal
qunnamuu fi gaaffii battalumatti deebii argatu gaafachuu qofaadha. Adeemsa qo’annoo kee keessatti rakkoon si mudate
kamiyyuu kaasuu dandeessa. Barnoota koorsii irraa faayidaa guddaa argachuuf, osoo hin argamin dura tarree gaaffilee
qopheessi. Marii irratti dammaqinaan hirmaachuu irraa waan baay’ee baratta.
Cuunfaa
Qajeelfamni koorsii kun adeemsa qorannoo kanaa keessatti maal akka eeggattu ilaalcha waliigalaa siif kenna.
KARAA MEESHAA
ENG 181. OROMO
SEENSA ASOOSAMA ASOOSAMA
Garee Koorsii Dr. OnyekaIwuchukwu (Misoomsaa/Barreessaa) – MAQAA

Piroofeesar Abdul R. Yesufu (Gulaalaa) – MAQAA
Dr. I. Omolara Daniel (Hogganaa Sagantaa) – MAQAA Dr.
OnyekaIwuchukwu (Qindeessaa Koorsii) – MAQAA
13. 13.
YUNIVARSITI BANAA BIYYOOLESSAA NAAYJEERIYAA
Waajjira Muummee
14/16 Ahmadu Bello Way
Odoola Viiktooriyaa
Leegoos
Abujaa Dabalata
5 Daandii Daar es Salam
Off Aminu Kano Ji'a Ji'aa
Wuuse 2. Afaan Oromoo
Abujaa
Imeelii: centralinfo@nou.edu.ng
URL:www.nou.edu.ng irraa kan fudhatame
Yuunivarsiitii Banaa Biyyaalessaa Naayijeeriyaa 2010
Jalqaba Bara 2010 Maxxanfame
14. 14.
ISBN 978.................
MIRGA HUNDI KAN EEGAME
Maxxansi isaa....................................
F
GABATEE QABIYYEE
Moojulii I: Asoosamni Asoosamaa maali?
Kutaa 1 – Hiika /Hiika

Kutaa 2ffaa – Ka’umsa
Kutaa 3ffaa – Amaloota Asoosama Asoosamaa
Kutaa 4 – Gosoota Asoosama Asoosamaa
Kutaa 5 – Ka’umsa /Guddina Asoosama Asoosamaa
Moojulii II: Qaamolee Asoosama Asoosamaa
Kutaa 1 – Plootii
Kutaa 2 – Mata duree/Dhimma.
Kutaa 3 – Amala Kutaa 4 –
Haala.
Kutaa 5ffaa – Ilaalcha.
Kutaa 6 – Afaan.
Moojuulii III: Xiinxala barreeffamaa
Kutaa 1ffaa – Asoosama Gabaabaa : Chinua Achebe’s “The Vengeful Creditor” . Kutaa
2ffaa – Asoosama: Xalayaa Akkas Dheeraa Maariyaamaa Ba
Kutaa 3ffaa – Asoosama Afaan Ingilizii: Boonsaa fi Loogii Jeen Oostiin
Kutaa 4ffaa – Asoosama Afrikaa: AyiKweiArmah' Warri Bareedduu Amma Hin Dhalanne
15. 15.
MOODULII 1: ASOOSAMA ASOOSAMA MAALI?

Kutaa 1 Hiika/Hiika Kutaa 2
Ka’umsa Kutaa
3 Amaloota Kutaa 4
Gosa Kutaa
5Ka’umsa/Guddina
16. 16.
KUTAA 1: QABIYYEE HIIKKAA/HIIKAA 1.0

Seensa 2.0
Kaayyoowwan 3.0
Qabiyyee Ijoo
3.1
Asoosama
3.2 Asoosama 3.3
Asoosama 3.4 Asoosama
Asoosamaa fi
Seenaa 4.0
Cuunfaa 5.0 Xumura 6.0 Ramaddii
Mallattoo Barsiisaa 7.0 Wabiiwwan/Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA
Koorsii kun gosa ogbarruu beekamaa, asoosama asoosamaa wajjin isin wal barsiisa. Akkuma maqaan isaa ibsutti bifa
asoosaatiin kan dhiyaatu yoo ta’u, aartii yaada (imaginative art) dha. Kana jechuun bu’aa yaada barreessaati.
Asoosama asoosamaa keessatti barreessaan dubbistoota isaa barsiisuuf ykn bashannansiisuuf ykn lamaan isaanii
hojjechuuf seenaa fakkeessaa hima. Kutaa kana keessatti asoosama asoosamaa hiikuuf jirra. Hiikni kun jechoota
“asoosamaa” fi “asoosama” qofa osoo hin taane, asoosama asoosamaa akka gosa ogbarruutti hubannoo keenya ni
qajeelcha. Akkasumas gosoota asoosama asoosamaa jalqabaa wajjin ni beekta.
2. 0KAAYYOO.
Xumura barnoota kanaa irratti, ni dandeessu
• asoosama asoosamaa ni
ibsu; • asoosama asoosamaa hojiiwwan asoosamaa biroo irraa adda baasuu; fi
• asoosama asoosamaa jecha keetiin hiikuu.
3.0 QABIYYEE GUDDAA.
17. 17.
Hiika keenya asoosama asoosamaa hiika jechoota ijoo lamaan, “asoosamaa” fi “asoosamaa” jedhu irraa jalqabna. Sana booda
asoosama asoosamaa akka gosa ogbarruutti kan ta’e koorsii kanaan walqabatee akka jirutti ibsuuf ni yaalla.
3.1 Asoosama
Asoosamni bifa afaanii isa baay’ee adda ta’ee fi jecha Laatiin prosawhich jedhu irraa kan argame yoo ta’u, jecha jechaatti hiikni
isaas ‘qajeela-fuuldura’ jechuudha. Nama tokko waliin haala qajeelaa ta’een haasa’uu malee karaa sirba- sirba ykn walalootiin
haasa’uuti. Kana jechuun wanti ati asoosamaan dubbattu ykn barreessitu kamiyyuu haala qajeelaa ta’een dhiyaata jechuudha.
Fakkeenyaaf, meeshaan koorsii kun asoosamaadhaan dhiyaateera.
Ijaarsa asoosamaa irratti ilaalchi baay’een kan jiru ta’us gabaabinaan ilaalcha kanaa caasaa salphaa fi laaftuu ta’e qabaachuu
isaati. Yeroo baay’ee asoosamaa caasaa addaa ykn addaa kamiinuu dhiyeessuuf carraaqqiin hin godhamu. Caasaa idilee dhabuun
kun dhiheessiiwwan idilee fi al-seerummaa hedduu kan akka marii dubbatamu, haasaa, barreeffama dhugaa, yeroo fi asoosamaa
keessatti akka mala waliigala qunnamtiitti akka fudhatamu isa taasisa. Kana jechuun kitaabonni ati dubbistu irra caalaan isaanii
asoosamaan kan dhiyaatan yoo ta’u, bifa asoosamaanis akka dubbattudha.
Asoosamni hima guutuu ta’een kan ijaarame yoo ta’u isaanis bifa seeneffamaatiin keeyyata kan uumuudha.
Asoosamni akkaataa dubbii guyyaa guyyaa calaqqisiisa. Jechoonni asoosamaa yoo hin dhiyaanne, bifa walaloo ykn bifa keeyyata
bifa meetirikii addaa fi caasaa murtaa’e tokkotti maxxaneen dhiyaatu. Walaloon asoosama caalaa bifa dhiheessiin isaa sirna
qabeessa ta’e qaba. Haa ta’u malee, asoosamaa keessatti barreessaan jechoota hiika qabaatanis hiika qabaatanis qofa hin dhiyeessu.
Jechoonni asoosamaa keessatti hima sirrii ta’een fi tartiiba loojikii ta’een kan qindaa’an yoo ta’u, kunis walqunnamtii yaadame
irratti hubannoo hiika qaba. Kana ilaalcha keessa galchuun, Saamu’eel Teeylar Kooliriij hiika asoosamaa fi walaloo isaa keessatti
akkas jechuun cimsee dubbata; “prose is —jechoota tartiiba isaanii isa gaarii ta’een; walaloo,—jechoota hunda caalan tartiiba
isaanii isa gaarii ta’een.” (Galma 62 irratti kan caqasame). Haasaa guyyaa guyyaa keessattillee, dhiheessichi afaan walqunnamtiitiin
hiika akka qabaatuuf jechoota haala sirrii ta’een qindeessina. Kanaaf barreeffama keessatti wanti keeyyataan hin dhiyaanne
kamiyyuu asoosamaan dhiyaata.
Asoosamni meeshaa akkuma kanaan dura ibsame qunnamtii barreeffamaa fi afaanii irra caalaan itti fayyadamudha. Kunis faayidaa
inni keeyyata bifa muuziqaatiin jiru irratti qabu irraa kan ka’edha. Odeeffannoon barreeffamaa kitaabota barnootaa, barruulee daldala
keessatti tamsa’uun isaa jaarraa 15ffaa keessa kan jalqabe yoo ta’u, Manni Qulqulloonni kuusaa jireenya qulqullootaa fi durboota
ijaarsa qaban kan asoosamaadhaan qindaa’an gurguraa turan.
Asoosamni naannoo kana keessatti meeshaa dubbisa callisaa fi dhuunfaa ta’e (Whiteman 16).
Prose yeroo sanatti, hiiktotaaf faayidaa dabalataa qaba ture, isaanis kallattiin hiikaaf deemuu danda’u, bakka caqasni namoota
ogummaa walaloo barreessitootaa afaan xiyyeeffannoo qabaniin hiikuu qabu.
3.2 Asoosama
Asoosamni jecha Laatiin fictum jedhu irraa kan argame yoo ta’u hiikni isaas “uumame” jechuudha. Asoosamni jecha waanuma
fedhe ibsuuf itti fayyadamnu, irra caalaa seenaa ykn seenaa dhugaa hin taane.Oduu durii ykn seenaa biroo haati ykn adaadaan
kee waa’ee bineensotaa, bineensa, ykn illee ilmaan namaa biyyoota fagoo keessa turan sitti himtu yaadachuu dandeessaa ykn bara
jalqabaa keessatti. Isaan kunniin
18. 18.
seeneffama asoosamaa. Kanaafuu asoosamni bifa seeneffama kamiyyuu yoo ta’u, gartokkoon yookaan guutummaatti
taateewwan dhugaa hin taane, garuu, yaadamee fi barreessaa isaatiin kalaqame kan ilaallatudha.
Hiika waliigalaa asoosamni akka seenaa dhugaa hin taaneetti qabuun alatti, damee ogbarruu guddaa keessattuu asoosama fi
akkasumas diraamaa/ dhiheessiiwwan tiyaatira biroo haala sinimaa fi muuziqaatiin agarsiisuuf itti fayyadama. Asitti wanti
barbaachisaan seenaan ykn dhiheessichi dhugaa ykn dhugaa ta’uu dhabuu isaati.
3.3 Asoosama Asoosamaa
Hiika jechoota “asoosamaa” fi “asoosama” jedhan akka jechoota adda addaatti baranneerra. Amma jechoota lamaan walitti
makuun haala amma qabnuun, jechuunis akka gosa ogbarruu tokkootti hiika isaanii argachuuf haa yaalluu.
Egaa asoosamni asoosamaa maali? Hojii asoosamaa kan bifa seeneffamaatiin dhiyaatudha.
Asoosama fi seeneffama jechoota asoosama asoosamaa bifa seeneffama ykn hojii asoosamaa biroo kamiyyuu irraa adda
baasanidha. Fakkeenyaaf diraamaan asoosama ta’us kan dhiyaatu mariidhaan malee seeneffama keessatti miti. Asoosamni
asoosamaa akka gosa ogbarruutti asoosama gabaabaa, asoosama fi asoosama irraa ijaarama. Asoosamni asoosamaa seenaa
tokko kan himu yoo ta’u seenaan sun dhugaa ta’uu dhabuun isaa seenaa irraa adda isa taasisa.
Asoosamni asoosamaa hojii aartii “seenaa dhuunfaa, goota kalaqa asoosamaa, akkaataa, fi suspense wajjin adda baasuu qabu –
gabaabumatti waan kamiyyuu kan ta’uu danda’u kan baay’ee dhuunfaa hojii kalaqaa fi bilisummaa aartiitiin qabamuu danda’u”
(Kermode 23). Dhugaa jiru garmalee guddisuu ykn jallisuu danda’a ykn seenaan sun guutummaatti kalaqa barreessaa ta’uu
danda’a. Akkaataa barreessaa fi ykn waan barreessaan galmaan gahuu barbaadu irratti hundaa’a. Seenaan asoosama asoosamaa
keessatti argamu barreessaan kan kalaqe ta’us haala qabatamaa ta’een kan dhiyaatudha.
Asoosamni asoosamaa bu’uuraan dhimma dhuunfaa kan dubbisaan hiika adda addaatiif banaa ta’e ilaala. Asoosama asoosamaa
keessatti wanti dubbisnu taateewwan, taateewwanii fi muuxannoowwan dhala namaa irratti dhiibbaa geessisanidha.
Muuxannoo namaa yaada barreessaa irraa kan dabarsu yoo ta’u, akka dirree “hiika aadaa qabutti kan ilaalamu yoo ta’u, fedhii
qeeqaa fi barsiisaa ilaalcha subjective artistootaa fi dubbistoota isaanii irrattis qoratamuu qabu” (Whiteman 12).
Bifa dhiheessi ogbarruu inni jalqabaa keeyyataan ture garuu yeroon darbaa deemuun keeyyata irraa gara asoosamaatti
jijjiiramni kan dhufe yoo ta’u kunis jalqaba jaarraa 13ffaa irraa kan jalqabedha. ProseLancelot ykn Vulgate Cycle, walitti
qabama kutaalee bara sanaa, bifa jalqabaa dhiheessi ogbarruu asoosamaa keessatti akka ta’e amanama. Kuusaan kun al-
kallattiin gara kitaaba Le Morted'Arthurcompilation kan Thomas Malory kan jalqaba bara 1470mootaa fide. Kuusaaleen
kunneen madda seenaa irraa kan argaman yoo ta’u, kaayyoo barsiisaa fi ijaarsa biyyoolessaa qofaaf akka ta’an himameera
(Wikipedia). Asoosamni asoosamaa yeroo ammaa kanas kaayyoo walfakkaatu akka tajaajilu eegama. Asoosamni kun bifa
asoosama asoosamaa olaantummaa qabu ta’ee asoosama gabaabaa itti aanee argama.
Guddinni asoosama ammayyaa bifa amma jiruun keessumaa asoosamni kun guddina ofbelles-lettres( qubeewwan
babbareedoo) kan bareedinaa fi akkaataa wajjin walqabatu irraa hordofa. Isaanis walnyaatinsa gosoota seenaa fi saayinsii afaan
uummataatiin, yaadannoo dhuunfaa, haasaa siyaasaa, asoosamaa fi walaloo of keessatti hammate turan. Suuta suutaan
asoosama asoosamaa kana keessatti
19. 19.
ispeektariin bal’aan yeroo muraasa booda akkaataa barreeffamaa fi qunnamtii adda ta’e uumuuf meeshaa beekamaa ta’e.
Akkaataan kun artistichaaf carraa yaalii aartii fi orjinaalummaa akkaataa isaa agarsiisuu fi gabaaf barbaachisu kenneera.
Dubbifamni asoosama asoosamaa booda faashinii ta’ee afaan guyyaa guyyaatti dhihoo ta’ee hafe, “...xalayaa dhuunfaatti,
aartii haasawa "gallant"tti, yaadannoo dhuunfaa fi seenaa imalaatti”
(Maaynaard 22) jedhu.
Shaakala Of Madaaluu.
Amala addaa asoosama asoosamaa tokko ibsi.
3.4 Asoosama Asoosamaa fi Seenaa
Yeroo tokko tokko, barattoonni asoosamni asoosamaa fi seeneffama seenaa lamaan isaanii muuxannoo dhala namaa waan
dhiyeessan tokko ta’uu ykn walfakkaataa ta’uu isaanii itti dhaga’ama. Walitti dhufeenya lamaan gidduu jiru agarsiisuun nuuf
barbaachisaa dha. Lamaanuu pirojektoota seeneffamaa ta’us seenaan taateewwan qabatamaa irratti kan hundaa’ee fi maqaan
dhugaa hirmaattotaa, guyyoota qabatamaa fi iddoowwan caqafamaniiru. Kanaaf seenaan muuxannoo hawaasummaa
empirical dha sababiin isaas barreessaan seenaa daataa empirical kan ilaallatu yoo ta’u, hamma danda’ametti sadarkaa
dhugaa irratti dhugaa addaa hordofuudhaan
socho’a. Innis sanada qabatamaa ta’ee fi kaayyoo barnootaa fi kunuunsa sanyii qofa qabuudha. Barreessitoota seenaa jalqabaa kalaqawwan
beekumsa aadaa keessatti hundee isaanii hanga ta’etti ykn kutaa murtaa’e tokko qindeessuuf jecha
seenaa dhugaa keessatti hammachuu danda’a. Akkasitti barreessitoonni seenaa haasawa kalaqanii fi qindeessaniiru,
kaayyoo barnootaa (Whiteman 22).
Gama biraatiin, aartiistiin ogbarruu muuxannoowwan aartii isaa keessatti dhiyeessuuf yaadu hanga isaaf dhiyeessanitti
ragaa seenaa ni ilaallata. Haa ta’u malee afaan aartiistii ogbarruu dhugaa cimaa irratti hin jiraatu. Adeemsa keessatti
gammachiisuuf osoo yaalu dhugaa addaa fi addunyaa maraa hordofuudhaan dhugaawwan gidduu seena. Kanaaf aartiistiin
ogbarruu “...kaayyoo aartii isaaf ajajamuuf seenaa adabuu rakkoo isa mudateera” (Chidi Amuta,89)
Haa ta’u malee, barreessitoonni asoosama dhugaa hawaasummaa, siyaasaa fi dhuunfaa iddoo fi bara tokkoo barreessitoota
seenaa caalaa ifaafi bal’inaan agarsiisu. Seenaan ragaa qabatamaa yoo ta’u asoosamni asoosamaa hojii aartiiti. Asoosamni
asoosamaa seenaa irratti hundaa’uu danda’a garuu barreessaan seenaa bashannansiisaa dhiheessuuf bakka bu’iinsa
taphattootaa fi taateewwan ifa ta’ee fi agarsiisaa ta’etti fayyadama.
Barreessitoonni asoosama asoosamaa kan akka Hayyoota Seenaa dhugaa jiru galmeessuu fi dhiyeessu danda’u garuu akka hayyoota
seenaa sirritti hin dhiyeessu sababiin isaas barreessitoonni seenaa maqaa dhugaa namoota hirmaatan, iddoowwanii fi guyyoota yoo
dhiyeessan, asoosama asoosamaa keessatti maqaan dhugaa hin fayyadamu ta’us iddoowwanii fi guyyoonni beekaman kaasuun ni
danda’ama . Kana jechuun taatee seenaa tokko asoosama asoosamaa keessatti dhiyaachuu danda’a ture garuu barreessaan seenaa
sana haala aartii quubsaa ta’een too’ata. Barreessaan asitti falmii irraa of eeguuf maqaa sobaa fayyadama. Hojiiwwan asoosama
asoosamaa hedduu keessatti barreessaan/ maxxansisaan maqaaleen asoosamaa ta’uu isaanii kan agarsiisu yoo ta’u, nama
beekamaa kamiyyuu fakkaachuu isaaniittis ni gaabba.
Asoosamni asoosamaa bu’aa addaadhaaf afaan al-seerummaa fayyadamuu danda’a garuu afaan seenaa ni
20. 20.
yeroo hunda sirnaa fi sirrii ta’uu irraa eegama. Afaan afaan asoosama asoosamaa adda waan ta’eef barreessaan afaan
kaayyoo/akkaataa isaa wajjin akka walsimuu fi dinqisiifannaa dubbistootaaf akka too’atu isa dandeessisa.
Hariiroo ogbarruu fi seenaa gidduu jiru. Seenaan muuxannoo hawaasummaa empirical ta’eedha; barreessaan seenaa daataa
empirical kan ilaallatu yoo ta’u, hamma danda’ametti sadarkaa dhugaa irratti kan socho’u troths adda ta’e hordofuudhaan. Gama
biraatiin, artistiin ogbarruu daataa seenaa hanga muuxannoowwan aartii isaa hundeessan isaaf dhiyeessanitti dhimma qaba. Garuu
afaan aartiistii ogbarruu dhugaa cimaa hin jiraatu. Adeemsa keessa gammachiisuuf ykn jeequuf osoo yaalu dhugaa addaa fi
addunyaa maraa hordofuudhaan dhugaawwan gidduu galeessa godha. Kanaaf artistiin ogbarruu kaayyoo aartii isaaf bitamuu
seenaa adabuu rakkoon isa mudata. ChidiAmuta, “Ogbarruu Waraana Biyya keessaa Naayijeeriyaa” 89 YemiOgunbiyi(ed.) (1988)
.
Ilaalcha Ogbarruu Naayijeeriyaa 1700 hanga ammaattiVol one Guardian Books Leegoos
Shaakala Of Madaaluu
Walfakkeenya lamaa fi garaagarummaa asoosama Asoosamaa fi seenaa gidduu jiru tarreessi.
4.0 GABAABAA
Asoosamni asoosamaa jechoota adda addaa lama, “asoosamaa” fi “asoosama” walitti makuudha. Inni duraa jechoota dubbataman
ykn barreeffaman haala seeneffamaatiin dhiheessuu yoo ta’u inni lammaffaan immoo seenaa qabatamaa hin taane jechuudha.
Kanaaf asoosamni asoosamaa hojii yaadame kan bifa seeneffamaatiin dhiyaatudha. Gosa ogbarruu muuxannoo dhala namaa
dhiyeessuun dubbistoota barsiisuu fi bashannansiisudha. Seenaa dhimmoota aadaa, hawaasummaa fi siyaasaa addunyaa kanaa
ilaallatu garuu taphattoonni nama dhugaa (beekamaa) osoo hin taane amala fi amala namaa kan qaban ta’uu isaa hima.
Seenaan asoosama asoosamaa keessatti asoosama ta’us, taphattoota adda baafamuu danda’an, iddoowwanii fi taateewwan
kan of keessaa qabu yoo ta’u, kunis seenaa dhiyaate hanga danda’ametti dhugaa ta’uuf dabalata. Asoosamni asoosamaa
seenaa irraa adda yoo ta’u kunis taateewwan qabatamaa darban kan galmeessedha.
5.0 GOOLABA Kutaa

kana keessatti asoosama asoosamaa ibsuuf yaalneerra. Jecha walmakaa miti kanaafis
jechoota lamaan “asoosamaa” fi “asoosama” adda addaan ibsuudhaan jalqabnee boodarra hiika isaanii walitti makuun hiika
asoosama asoosamaa qorannoo kanaan walqabatu bira geenye. Akkasumas lamaan isaaniiyyuu seenaa waan himanif asoosama
asoosamaa seenaa irraa adda baasuuf yaalne. Asoosamni asoosamaa gama ogbarruu bifa seeneffamaatiin dhiyaatu ta’uu isaas
ibsineerra.
6.0 RAMAA MALLATTOO BARSIISAA Jecha keetiin

hiika asoosama asoosamaa fi seenaa irraa akkamitti akka adda ta’e ibsi.
7.0 WAABII/DUBBISA DABALATAA Amuta, C. (1988).

“Ogbarruu Waraana Biyya keessaa Naayijeeriyaa” inYemiOgunbiyi ed. Ilaalcha Ogbarruu Naayijeeriyaa 1700 hanga
ammaatti. Jildii. 1. Leegoos: Kitaabota Gaardiyaan.
21. 21.
Hall, O. (1989).Aartii fi Ogummaa Barreeffama Asoosama. Siinsinaatii: Pireesii Seenaa. Kermode, F.

&Holander J., qopheessitoota. (1980).The Oxford Anthology of Afaan Oromoo
Og-barruu. Maxxansa torbaffaa. Jildii. II.London: Yuunivarsiitii Oksifoord Press.
Maynard, M.,, qopheessaa. (1992) jedhamuun beekama. The Norton Anthology: Hojiiwwan Ogummaa Addunyaa. Maxxansa Jahaffaa
Jildii 1.1. Landan: WWNorton.
Waayitmaan, G. P. (2006). “Gahee Seenessaa Asoosamaa fi Walakkaa Asoosama Keessatti Qo’annoo
Jaarmiyaa” ERIM Report Series: Qorannoo Hoggansa”
KUTAA 2: KA’UMSA
QABIYYEE 1.0
Seensa 2.0 Kaayyoo
3.0 Qabiyyee 3.1
Ka’umsa 3.2
Epic 3.2.1
Epic Gilgamesh
3.3 Macaafa
Qulqulluu 3.4
Jaalala 3.5 Geoffrey
Chaucer 3.6
Boccaccio 3.7 Sir Thomas
Malory 4 Xumura
5 Guduunfaa 6
Ramaddii Mallattoo Barsiisaa 7
Wabiiwwan Dubbisa Ijoo /Dabalata
1.0 SEENSA.
Asoosamni asoosamaa barreeffamoota adda addaa afaan Faransaayiin “belle letters” jedhamuun beekaman irraa akka guddate
himama. Haa ta’u malee hayyoonni baay’een ka’umsa isaa seeneffama dheeraa biroo tokko tokko kan akka epic fi bifa
barreeffamoota yaadame jaarraa jalqabaa biroo irraa hordofu. Kutaa kana keessatti barreessitoota seeneffama filatamoo tokko
tokko qorachuun ka’umsa asoosama asoosamaa barreeffamoota kanneenitti hordofuuf jirra. Kunis asoosama asoosamaa akka
damee ogbarruutti bifa gosa kanaa isa jalqabaa irraa hubachuu keenya ni qajeelcha.
2. 0 KAAYYOO
Xumura kutaa kanaa irratti • ka’umsa asoosama asoosamaa
ibsuu • hojiiwwan asoosama
asoosamaa jalqabaa tokko tokko tarreessuu danda’uu qabda
22. 22.
3.0 QABIYYEE GUDDAA

3.1 Ka’umsa
Ka’umsi asoosama asoosamaa akka gosa ogbarruutti addunyaa durii “bishaan Meditiraaniyaanii fi bara...tilmaamaan 800 BC - A.
D 400” irraa hordofama. Bakka fi yeroo kanatti bu’uura hayyootaa fi amantii ilaalcha warra dhihaa ammayyaa kaa’ame.
Ogbarruun addunyaa sanaa “...inni ammallee duubbee dhaabbilee, ilaalchaa fi yaada keenyaa ta’e, afaanota sadiitiin barreeffame –
Ibiroota, Giriikii fi Laatiin” (Mack 1). Namoonni afaanota kana uumuun qaroomina of danda’e isaanii waliin adda ba’anii jiraatan
garuu “...naannoo Meditiraaniyaanii gara kutaa dinagdee fi siyaasaa tokkotti guddachuu isaatiin wal qunnamsiisuun ilaalcha
isaanii isa idilee ...yaada warra dhihaa walitti makamuu uume” .
(Maq 1) barreeffamoota jalqabaa kana keessatti calaqqisa.
Hayyoonni tokko tokko seeneffama asoosama jalqabaa kana akka asoosama asoosamaa babal’ateetti kan waamu yoo ta’u,
akka dursa asoosamaa asoosamaa ta’ee ilaalamu. Haa ta’u malee, barreessitoonni asoosama asoosamaa jalqabaa tokko tokko
barreeffamoota jalqabaa kana beekuu dhiisuu danda’u garuu epics keeyyataatiin dhiibbaa irra ga’uu danda’u ta’uu danda’a.
Ka’umsi asoosama asoosamaa meeshaa koorsii kana keessatti epics jalqabaa, seenaa tokko tokko macaafa qulqulluu, jaalalaa fi
hojiiwwan barreessitoota beekamoo kan akka Boccaccio, Geoffrey Chaucer, Sir Thomas Malory fi kanneen biroo wajjin
walqabatee jira.
Guddinni asoosama asoosamaa akka gosa tokkootti Awurooppaa keessatti kan mul’ate waraqaan barreessitoonni qindeessuu
isaanii kan qorannoo bashannansiisaa dhimmoota dhuunfaa tokko ilaallatu of keessaa qabu galmeessuu fi naanna’uu isaaniif
carraa kenne.
3.2 Epic
Epic jechuun walaloo seeneffama dheeraa seenaa goota hirmaachisu kan himudha. Duudhaan warra dhihaa kan asoosama
asoosamaa epics keeyyata jaarraa jalqabaa kan akka Sumerian Epic of Gilgamesh (1300-1000 BC), epics Hindii akkaThe
Ramayana (400 BCE fi 200 C) fi Mahabharata (4th Century BC) irraa eegalee. Haa ta’u malee, kunniin akka epic Anglo-
Saxon of Beowulf (c. 750-1000) dhuma jaarraa 18ffaa fi jalqaba jaarraa 19ffaatti irra deebi’amee argame) jalqaba
Awurooppaa ammayyaa keessatti jaallatama hin turre.
Epics beekamoo biroo kanneen akka Homer’s Iliad and Odyssey (9th or 8th Century BC), fi Virgil’s Aeneid (29-19 BC)
kanneen hayyoota warra dhihaatiin bara giddu galeessaa irraa eegalee dubbifaman. Jalqaba Jaarraa 18ffaa irratti hiikoonni
asoosamaa ammayyaa Faransaayii Hoomer ummata bal’aatti kan fide yoo ta’u, beeksisa kanaan hojiiwwan isaa akka dursa
asoosama ammayyaa kan gosa asoosamaa asoosamaa ta’etti fudhatama argatan.
Seenaawwan asoosamaa durii kanneen biroo kanneen asoosama asoosamaa ammayyaa irratti dhiibbaa geessisan seenaa hin
amanne kan Luusiyaan kan Saamoosaataa, fi Luusiyoos Apuleeyiyoos kan The Golden Ass.
Isaan keessaa gariin isaanii bifa seeneffamaatiin yoo ta’ellee keeyyata (bifa walaloo)tiin kan dhiyaatan yoo ta’u kaan immoo
asoosamaadhaan kan dhiyaatan turan. Bifa kamiinuu yoo dhiyaate, epic kun seenaa yaada yookaan seenaa, kan aartiidhaan
ijaaraman, tartiiba tartiiba jalqaba, giddugaleessaa fi xumura qaban akkuma asoosama asoosamaa ammayyaa ni hima. Haa ta'u
malee baay'een isaanii hanqina
23. 23.
causality fi verisimilitude kanneen amala murteessoo asoosama asoosamaa akka gosa ogbarruutti.
Fakkeenyaaf kan ibsinu The Epic of Gilgamesh kan akka isa durii ta’etti ilaalamu.
3.2.1 Epic Gilgamesh
Epic kun addunyaa ogbarruu keessatti seeneffama gootummaa guddaa isa jalqabaa ta’ee fudhatama. Ka’umsi isaas “...hanga
qarqara seenaa duraatti kan diriiru yoo ta’u, jijjiiramni isaas waggoota kumaatama kan dabarsudha.
Gabateewwan kutaalee Gilgamesh of keessaa qaban iddoowwan guutummaa Baha Giddugaleessaa fi afaanota hundaan
qubeewwan kiyuunifoormii, qubeewwan boca wedge qaban kan suphee ykn dhagaa keessatti cicciramaniin argamaniiru” (Mack
12).
Epic kun adeemsa goota seeraa, Gilgamesh, Mootii Uruk, kan bulchaa garboomfataa fi of tuultuu ta'e dhiyeessa. Sabni isaa
waaqolii Sumeria irratti amala cunqursaa fi abbaa irree isaa ni komatu. Waaqoliin kun deebii kan kennan Enkidu, nama humna
guddaa qabuu fi amala namaa fi bineensotaa walitti makame kan bineensota bosonaatiin guddate uumuudhaani. Hawaasaaf balaa
ta'a garuu akka carraa ta'ee sagaagaltuun sossobdee jijjiirti. Sagaagaltuun kun yaada jalqabaa uumama isaaf qabu galmaan ga'uuf
Gilgamesh waliin waldhabdee uumuuf gara Uruk isa geggeessiti. Kan nama ajaa’ibu, waldhabdeen isaanii “...hidhata hiriyummaa
gadi fagoo” kan fidu yoo ta’u, lamaan isaanii iyyuu akka hiriyyootaatti ‘...humna ajaa’ibaa...gara bu’aa gootummaatti qajeelchu”
(Mack 13).
Nama, bineensotaa fi waaqolii waliin wal arguun adeemsa hedduu irratti hirmaachuun jaalalaa fi beekkamtii argatu.
Adventures akkasii keessaa tokko keessatti Ishtar, dubartii humna guddaa qabdu, Gilgamesh sossobuuf yaaltee fi fudhatama
dhabde waliin wal argan. Dubartiin sun diduu haqa qabeessa garuu cimaa taÿe kanaan ni aarti; kanaaf Re'ee Samii ummata
Uruk irratti ergiti. Gilgamesh fi Enkidu Bull balleessuuf dirqamu garuu Enikdu adeemsa keessa du'a.
Duuti hiriyyaa isaa “...qaawwa beekkamtii du’aa mul’isuun Gilgamesh iccitii hin duune barbaaduuf imala kophaa isaa akka
fudhatu taasisa” (Mack 25). Galmi addaa kun gara wal-duraa duubaan adeemsa fi wal-qunnamtii bineensota bosonaa, bineensota
bosonaa, lafa rakkisaa fi balaa qabutti isa geessa. Tarkaanfii hunda irratti abdii kutata garuu obsa dhumarratti Utnapishtim isa
dhaggeeffatee akka isa gargaaruuf waadaa seenu waliin wal argu. Kan nama dhibu qormaata lamaan Utnapishtim itti kenne ni
kufa. Qormaanni jalqabaa guyyaa jahaa fi halkan torba dammaqee turuudha garuu hin dandeenye; qormaanni lammaffaan biqiltuu
bara baraa dargaggummaa mirkaneessu argachuudha. Biqiltuu argate garuu of eeggannoo malee bofatti dhaba. Inni deebi'a, abdii
kutatee garuu jajjabeeffame sababiin isaasUtnapishtim bu'aan addunyaa isaa bara jireenya isaa ol akka turu waan isaaf
mirkaneesseef.
Seenaa sana gabaabsee dhiheesseen jira, garuu anthology ogbarruu gaarii kamiyyuu argadhuutii hubannoo fi
dinqisiifannaa gaarii argachuuf epic kanaa guutuu dubbisi. Seenaa of keessaa qaba garuu mallattoo asoosama asoosamaa
kan ta’e dhugaa (realism) osoo hin taane gara faantaasii (fantasy)tti kan xiyyeeffatedha.
3.3 Macaafa Qulqulluu
Hayyoonni tokko tokko Macaafa Qulqulluu asoosama asoosamaa ammayyaa dursee akka ta’e ni waamu. Gareen kun Seera
Uumamaa, macaafa Macaafa Qulqulluu isa jalqabaa akka qabxii wabii itti fayyadama. Kitaabni seenaa uumamuu fi kufaatii namaa
dhiyeessu kun hayyoota kanaan akka sheekkoo uumama Ibrootaatti ilaalama. Haa ta’u malee, Kiristaanonni fi hayyoonni biroo
tokko tokko akka seenaa dhugaa ta’etti cichanii dubbatu
24. 24.
herrega. Koorsii kana keessatti Macaafa Qulqulluu akka barreeffamaatti qo’achuuf osoo hin taane gara seenaa Macaafa Qulqulluu keessatti
hayyoonni garee isa boodaa keessa jiran akka bifa seeneffama asoosamaatti ilaalanitti isin eeruuf jirra. Kakuu moofaa keessatti
seeneffamawwan kun baayyinaan namoota dhuunfaa irratti kan xiyyeeffataniidha. Uumamaa fi kufaatiin namaa (Seera Uumamaa 1-3)
Addaamiifi Hewaan irratti giddu galeessa godhateera; ajjeechaan inni jalqabaa (Seera Uumamaa 4) Qaayinii fi Abeel irratti; akkasumas
bishaan badiisaa (Seera Uumamaa 6-9) Nohi irratti argama. Seenaawwan kun seeneffama hawwataa tokko tokko kan of keessaa qaban
ta’us seenaa dheerina guutuu qabu kan sirnaan guddina taphattoota gocha irratti bobba’an akka epic armaan olii keessatti mul’atu miti.
Tuutni seeneffama Macaafa Qulqulluu inni lammaffaan namoota dhuunfaa jalqaba, gidduu fi dhuma wajjin gocha tokko
tokko irratti bobba’an irratti kan xiyyeeffate dha. Isaan keessaa seenaa Yoseef (Seera Uumamaa 37-46); seenaa Iyoob (Iyoob)
seenaa Ruut (Rut). Kanneen kun guddina taphattootaa, guddina isaanii qulqullummaa irraa gara bilchinaatti akka taphattoota
geengootti, dhiheessi gochaa tartiiba sababa yerootiin jalqaba, giddu galeessaa fi xumura akka asoosama asoosamaa
ammayyaa keessatti nu mudatutti agarsiisu. Asoosamoonni jalqabaa tokko tokko daandii kana kan harkisan yoo ta’u mata
dureen asoosama akkasii maqaa taphattoota akkasii kan
calaqqisiisudha. Kanarraa ka’uun akkuma kitaabota Ruut fi Iyoob qabnu asoosama akka Robinson Crusoe fi Moll
Flanders illee qabna.
3.4 Jaalala
Jechi roman ykn romance jedhu asoosama keessatti maxxansa seenaa tokko tokkoo kan kibba Faransaay jaarraa 11ffaa fi
12ffaa (Wikipedia) irraa kan jalqabedha. Dhimmi giddu galeessaa jalqaba irratti barreessitoota seenaa Roomaa fi Giriikii
irraa kan argame yoo ta’u, boodarra dhuma jaarraa 12ffaa fi jalqaba jaarraa 13ffaatti warra Nezerlaandiifi Jarmaniin kan
madaqfame. Chaucer’s Troilus and Criseyde (1380–87) fakkeenya yeroo booda bifa barreeffama Awurooppaa kanaati.
Dhimmi jaalala jalqabaa seenaa Artar kan dhuma jaarraa 12ffaa keessa faashinii ta’e irratti kan hundaa’e ture sababiin isaas
sirna fiwudaalaa kaaba Awurooppaa akka bu’aa aadaa of danda’eetti ulfina kennuu danda’uu isaaniiti. Hojiiwwan Chretien de
Troyes fakkeenya ta’aniiru, ijaarsi plot isaa duudhaawwan epic kaaba Awurooppaa miidhagina Giriikii durii jalatti kan galche
ta’uu isaati. Jaalalli Arthurian idilee goota tokko irratti kan xiyyeeffate yoo ta'u, gara kutaalee dachaa kan inni akka farda of
danda'eetti dandeettii isaa fi akka nama mana mootummaa mudaa hin qabneetti mootii Artar jalatti hojjechuuf qophii ta'uu isaa
lamaan isaanii mirkaneessutti isa geessa.
Moodeelli kun akka elementoota bu’uuraa plot tti quest fi adventure kan of keessaa qabu ture: quest ergama naayitiin akka
hojii fi rakkoo dhuunfaa isaatti fudhatu ture; adventurepresents haala qormaanni Waaqayyo gara knight imala irratti
ergamu, kan inni (knight) kana booda adeemsa isaa to'achuuf hin yaalne. Bu’uurri dubbii kun ammallee qaama
fiilmiiwwan Hooliwuud addunyaa ammayyaa tokko tokkoo kan ammallee jaalalleewwan tokkoomsan, addaan ba’anii fi
walitti makuun adeemsa seenaa jaalalaa fi gatii isaanii mirkaneessuuf qophaa’e keessatti. Dubbiin kun asoosama
asoosamaa ammayyaa tokko tokko keessattis ni argama garuu fooyya’iinsa tokko tokkoon.
Jaalala beekamoo biroo kanneen adeemsa hin eegamnee fi adda ta’an qaban Sir Gawain fi The Green Knight (c.
1380) dha. Lamaan isaanii akka “...cream of Middle English metrical romances...told with a unity of narrative effect, a
vigorous style and highly poetic coloring kan jaalalaaf baay’ee hin baratamne...Instead of the usual manifold adventures that befall
the hero there are lama qofa, isaanis tokko isa kaan irratti akka hirkatan taasifamu” (Woods et al 171).
Taateewwan giddugaleessaa lamaan amala Gawain akka Naayitiitti akka qormaataatti tajaajilu. Tokko, taatee mataa muruu, ija
jabina qaamaa fi amanamummaa dubbii isaatiif qabu qorata; taatee giiftii kana keessatti...
25. 25.
castle of the Green Knight, qulqullummaa fi ija jabina naamusaa Gawain gaaffii keessa galcha. Kaayyoon jaalalaa inni dhumaa
didactic dha.
Jaalalli akka asoosama asoosamaa ammayyaatti ramadamuu baatus seenaa tartiiba yerootiin taphattoota waliin dhiyeessuun
bu’uura isaaf gumaacheera.
Gama didaktikii jaalalaa ammallee gama asoosama ammayyaa akka dubbisaa ammayyaatti, erga asoosama asoosamaa dubbisee
booda “...dhiisuu qaba...nama ogeessa hubannoo jireenyaa gadi fagoo qabu (Ezeigbo 24).s
Jaalalaan alatti, bifa barreeffamoota jalqabaa biroo kanneen amala tokko tokko qooddatan asoosama asoosamaa tarreessi.
3.5 Jiyoovaanii Bookaashiyoo (1313-1375) .
Giovanni Boccaccio barreessaa fi walaloo Xaaliyaanii ture. Oduu durii isaa Decameron keessatti “...bu’aa guddaa
asoosama asoosamaa afaan uummataa kibba Awurooppaatiin bara gidduu galeessaa” (Mack 1467) kan uumudha.
Bal'inni sirrii dhaloota isaa mirkanaa'aa miti. Maddoonni hedduun akka jedhanitti, inni Paaris keessatti akka dhalate fi haati
isaa lammii Paaris, abbaan isaas daldalaa lammii Firaansi akka ta'e ibseera. Firaansi keessatti guddate,
seera qajeelfama seeraa baratee boodarra fedhii isaa qorannoo saayinsii fi ogbarruu hordofe. (Maak 1468) jedhu. Waggoonni
isaa dhumaa dhukkubootaan kan rakkatan yoo ta'u, tokko tokko furdina garmalee fi yeroo baayyee akka dhiita'uu, dhiita'uu
cimaa har'a akka dadhabuu onnee dhiphinaatti ibsamu. Umurii isaa waggaa jaatamaa fi sadiitti Mudde 21 bara 1375 bakka
awwaalame Certaldo, Florence keessatti du'e. Boccaccio fuudhee hin beeku, garuu ijoollee sadii qaba ture.
Barumsi isaas carraa bal’aa imalaafi hayyoota isaa waliin qunnamtii gaarii akka qabaatu taasiseera. Yeroo kana keessatti
Filostrato fi Teseida (madda Chaucer's Troilus fi Criseyde fi The Knight's Tale akkaataa wal duraa duubaan) fi
Filocolo, prose version kan jaalala Faransaayii jiruu fi La caccia di Diana hojjete . Boccaccio is
renowned for hisDecameron which he wrote in 1352. Innis tattaaffii dhumaa Boccaccio ogbarruu keessatti fi hojiiwwan
isaa dhumaa keessaa tokko afaan Xaaliyaaniitiin, hojiin ijoo kan biraa Corbaccio qofa ture (kan bara
1355 yookaan 1365).
Boccaccio bara 1370-1371tti Decameron fooyyessee irra deebi’ee barreesse . Barreeffamni harkaa kun hanga har’aatti
jira.
Boccaccio seeneffama isaaf bu’uura diraamaa kan kennu yoo ta’u, seenaa himattoonni shamarran torbaa fi jajjaboo sadii
kanneen Firaansi irraa gara baadiyyaatti of ba’an, Du’a Gurraacha ykn dha’icha bara 1384 jalaa miliquuf.Isaan qulqullaa’anii
fi misooman dubartootaa fi jajjaboo murteessan dha turtii isaanii jiraachisuuf seenaa himuuf. Tokkoon tokkoon miseensa
garee sanaa guyyaa guyyaan oduu durii tokko akka himan ramadama. Yeroo tokko tokko, mata dureen waliigalaa tokko
ramadama
26. 26.
seenaa himaa yeroo biraa garuu seeneessaan “...mi’aa fi murtii mataa isaa hordofa” (Woods et al. 52).
Gumaan Boccaccio asoosama asoosamaa keessatti qabu marii isaa yoo ta’u hayyoonni dhugaadhaan kanneen biroo
caala jedhanii amanan. Seenaa dhibbaa isaa kan Decameron keessatti argamu keessatti , namootaa fi haalawwan
adda addaa guddaa “...sirritti fi yeroo baay’ee amala cimaa, fi marii baay’ee kan jireenya guddaa fi dhugaa ta’e kan
warra yeroo isaa hunda jechuun ni danda’ama caalaa” (Consoli 52) dhiheessa. Oduu durii keessaa muraasni: Seenaa
waa’ee Obboleessa Albartoo fi Ergamaa Gabri’eel fakkeessuu isaa; akkasumas seenaa Federigo fi Falcon.
Boccaccio oduu durii kana ibsa agarsiisaa ta’een kan dhiyeessu yoo ta’u, dubbisaan mul’atawwan walduraa duubaan
mul’atan bal’inaan ifa ta’een akka argu taasifama. Taatota yaadatamoo fi nama kofalchiisan kan uumu yoo ta’u,
taateewwan seeneffamichaa dhuunfaa taphattoota sanaa wajjin walitti dhiyeenyaan walqabsiisa. Kunniin amaloota
bu’uuraa asoosama asoosamaa yeroo ammaa ti.
3.6 Jeefri Chaasar Jeefri

Chaawsar (1343-1400) magaalaa Landanitti dhalate. Barreessaa, walaloo barreessaa, falaasama, birokraat, mana
murtii fi dippilomaatii ture. Hojiiwwan hedduu barreessus, kitaaba isaa The Cantebury Tales jedhuun caalaatti
yaadatama.Yeroo tokko tokko abbaa Ogbarruu Ingiliffaa jedhamee waamamuufi barreessaa Ingiliffaa
Giddugaleessaa isa guddaa ta'ee ilaalama. Chaucer hayyoota tokko tokkoon barreessaa jalqabaa seera
qabeessummaa aartii afaan Ingiliffaa afaan uummataa yeroo sanatti afaanota beekamoo turan Faransaayii ykn
Laatiin osoo hin taane kan agarsiise ta’uun galateeffama.
Maqaan isaa afaan Faransaayii chausseur jedhu irraa kan fudhatame yoo ta'u, hiikni isaas kophee kan hojjetu
jechuudha. Chaucerhad hojii barreessaa milkaa'aa kan qabu yoo ta'u, waa'ee jireenya isaa jalqabaa fi barnoota isaa
baay'ee kan hin beekamne ta'us meeshaaleen barreeffamaa gara dhibba shanii hojii isaaf ragaa ba'an. Kutaan jireenya
isaa kan galmaa'e kan aanga'ummaa ture: bakka bu'aa dippilomaasii, To'ataa Gumurukaa, itti gaafatamaa hojii
mootichaa fi akkasumas Miseensa Paarlaamaa Kent bara 1386. Inni hojii The Kantarbarii Taalesin jalqaba bara
1380moota keessa.
Chaucer waggaa itti aanutti akka qaama waraana waraanaatti gara Picardy imale, akkasumas bara
1373tti Genoa fi Florence daawwate.Ati tilmaamameera, imala Xaaliyaanii kana irratti, Petrarch fi Boccaccio waliin
wal qunname. Walaloo Xaaliyaanii bara gidduu galeessaa kan barreeffamoota isaa irratti keessumaa bifaafi seenaa
irratti dhiibbaa uume waliin isa wal barsiisan. Bara 1378tti Riichaard 2ffaan Chaucer ergamaa/erga dhoksaa ta’ee gara
Visconti fi gara Sir John Hawkwood, hogganaa loltoota kiraa sassaabdota Ingilizii Miilaanitti erge. Amalli naayitii
Oduu Durii Kaantarbarii keessatti nama Hawkwood irratti kan hundaa’e ta’uun isaa ni amanama, ibsi isaa kan
kondottiere jaarraa kudha afraffaa wajjin walsimu. (Woods
fi kkf, 92) .
Du’a: Sababni isaa hin beekamneen Onkoloolessa 25 bara 1400 akka du’e ni amanama, garuu guyyaa kanaaf
ragaan cimaan hin jiru, sababiin isaas boca awwaala isaa irratti bocamee, kan du’ee waggaa dhibbaa ol booda
dhaabame irraa waan argameef. Tilmaamni tokko tokko ni jira-yeroo dhiyootti kitaaba Teerii Joons Who
Murdered Chaucer?:A Medieval Mystery keessatti -diina Riichaard 2ffaatiin ykn ajaja nama isa bakka bu’ee
Heenrii 4ffaan illee akka ajjeefame, garuu dhimmichi guutummaatti haalaan kan walqabatedha. Chaucer kan
awwaalame Westminster Abbey London keessatti yoo ta'u, mirgi isaas sadarkaa kireeffataa Abbey's close ta'uu
isaatiin kan ka'e ture. Bara 1556tti reeffi isaa gara more
27. 27.
awwaala faayame, Chaucer barreessaa jalqabaa naannoo amma Poets' Corner jedhamuun beekamutti awwaalame taasiseera.
Hojii Ogbarruu :Hojiiwwan ogbarruu Chaucer haala mijataa ta’een yeroo sadiitti kan kufan yoo ta’u, akkaataa dhiibbaa
ogbarruu adda addaa hojii isaa keessatti adda baafamuu danda’uun moggaafamaniiru: bara Faransaayii, jalqaba isaa irraa kaasee
hanga1370tti; bara Xaaliyaanii, bara1370-1385; fi bara Ingilizii, bara1385-1385 irraa eegalee.
1400. Hojiin isaa inni guddaan inni jalqabaa, The Book of the Duchess, kan elegy Blanche of Lancaster (kan bara 1369tti
du’e) bara Faransaayitti barreeffame. Yeroo kana keessattis jechoota isaa irra caalaan fi jaalala fakkeenyaa tokko tokko
barreesse. “Hojiiwwan jalqabaa kun hundinuu moodeelota barreessitoonni yeroo sanaa duraanii kaa’an hordofu. Hamma tokko
hojiiwwan bara Xaaliyaanii hojiiwwan barreeffamoota barreessitoota Xaaliyaanii duraanii irraa kaka’umsa argatan ykn haala
aadaa Xaaliyaanii jaarraa kudha afraffaa yeroo imala isaa gara Xaaliyaaniitti godhetti wal bare irraa kaka’umsa
argataniidha.”(Woods et al 105) Chaucer’s ogummaan jalqabaa hojiiwwan bara Xaaliyaanii
keessatti mul’achuu jalqabe. Hojiiwwan
isaa keessaa muraasni:
• Paarlaamaan Simbirrootaa qoosaa hawwataadha, fakkeenya seenaa bineensotaa, kan paarlaamaa irratti
akkasumas bakka bu’ummaa namootaa;
• Manni Beekamtii guutuu ta’uu baatus, oduu, maqaa gaarii fi badhaasa “ga’umsa” irratti qoosaa caalaatti cimaa dha; •
Oduu durii Dubartoota Gaarii walitti
qabama seenaa jireenyaa gabaabaa keeyyata gootota beekamoo durii, duudhaa bara gidduu galeessaa keessatti kan jireenya
dhiirotaa fi dubartoota gurguddoo keessatti moodeelota amala ykn fakkeenya suukaneessaa irraa fagaachuu qaban
keessatti. Hojiin sun akka daawwitii jireenyaa bakka itti gaafatamummaa qabu hundi akka arguuf ol qabamee ture;
• Troilus fi Criseyde, walaloo seeneffama dheeraa haala jaalala bara gidduu galeessaatiin, seenaa sheekkoo Troy bara
gidduu galeessaa irraa. Hayyoonni tokko tokko ogbarruu Ingiliffaa keessatti asoosama xiinsammuu isa jalqabaa jechuun
kan waamu kaka’umsa namaa irratti hubannoo qabaachuu fi amala ogummaa qabaachuu isaatiin; the suave and worldly
go-between Pandarus and the enigmatic Cressida bara gidduu galeessaa yeroo xiinxalli lubbuu namaa kaayyoo didactic
caalaa hin beekamneef fakkiiwwan dinqisiisoo dha.
Troilus fi Criseydeis seenaa keessatti hawwataadha, akkasumas akka tasaatti wal'aansa sheekkoo Troy ogbarruu
Ingiliffaa Giddugaleessaa keessatti isa gaarii ta'e waan ta'eef.It is regarded as the finest work of Chaucer's Italian
period. Hojiiwwan isaa gurguddoon walitti qabama seenaa irraa ijaaraman yeroo dheeraa keessatti kan qindaa’an
ta’uu danda’u. • Kanneen biroo: Roomaunt of the
Rose,Kitaaba Duchess, Aneilida fi Arcite, Treatise on the Astroblefi kanneen biroo hedduudha.
Chaucer baay'ee kan yaadatamu barreessaa kitaaba The Canterbury Tales jedhamu yoo ta'u, kunis seenaa walitti qabama
namoota asoosama ta'aniin karaa kaatediraala Kaantarbarii jirutti himatamuudha. Oduu durii kun ogbarruu Ingiliffaa bocuu
keessatti gumaacha guddaa akka qaban amanama.
Amala: Oduu durii Kaantarbarii ogbarruu yeroo sanaa kan biroo wajjin kan wal fakkaatu sababa uumamaan seeneffama isaa,
seenaa adda addaa hajjii himan fi taphattoota adda addaa kanneen hajjii irratti bobba’an irraa kan ka’e dha.
Seenaawwan hajjii seenan hedduun isaanii taphattoota dhuunfaa isaanii fi ejjennoo hawaasummaa isaanii wajjin kan walsimu
fakkaatu, seenaan tokko tokko seeneessitoota isaaniif kan wal hin simne fakkaatus. Hayyoonni tokko tokko haala hojiin sun
guutuu ta’uu dhabuu isaati.
Chaucer jireenya dhugaa irraa kan fudhate kaastoota hujjaajota isaatiif: abbaan mana keessummootaa maqaa a
28. 28.
yeroo sanatti eegduu mana keessummootaa Saawuzwook keessatti argamu. Hayyoonni eenyummaa jireenya dhugaa Haadha
manaa Baat, Daldalaa, Nama Seeraa fi Barataa yaada dhiyeessan. Hojiiwwan hedduun Chaucer hawaasa bara gidduu galeessaa
keessatti qabate-fuula, loltuu, ergamaa, valet, birokraat, foreman fi bulchaa-gosoota namoota inni Tales keessatti agarsiise
hedduudhaaf isa saaxilee ta’uu hin oolu . Haasaa isaanii bocuu fi safuu isaanii qoosuu danda’eera.
Oduu durii Kaantarbarii akka siidaa olaanaa Chaucer ta'ee dhaabata. Tartiiba taphattoonni seensa kanaa keessatti “kuusaa
seenaa garaa garaa beekamaa fi aartii barreessaan bakka ol’aanaa mirkaneessuuf gahaa ture, akkasumas bal’inaan fi baay’ee
fayyadamuun seenaa mataan isaanii ogummaa isaaf kabaja dabalataati”(Woods et al 104). Piers Plowman irraa kan hafe
hojiin bara Ingiliffaa Giddugaleessaa kan biraa hubannoo wal fakkaatu kan haala hawaasummaa agarsiisu hin jiru.
Haa ta’u malee, The Canterbury Tales “tasgabbii, halluu, aartii tartiiba qabuu fi qoosaa”tiin dorgomaa isaa caala (Skeat
54). Iyyata addunyaa maraa kan qabuu fi umurii isaa kan caaludha.
Gumaacha Guddina Asoosama Asoosamaa: Chaucer daa’ima umrii isaa fi beeksisa ogbarruu Ingiliffaa Haaromsaati.
Hojiiwwan isaa namoota baay’ee biratti akka walalootti kan ilaalaman ta’us, dhimmoota yaaddoo dhala namaa ta’an ilaaluun,
tartiiba taateewwanii, tartiiba taateewwanii, bobba’iinsa taphattootaa bu’a qabeessaa fi gahumsaan, taateewwanii fi taateewwan
hojiiwwan isaa keessatti mul’atan ifaafi qabatamaa ta’een dhiyeessuun, akka tokkootti ramaduuf ulaagaa isa dandeessisa kan
ka’umsa asoosama asoosamaa ammayyaa. Beekumsi isaa umurii isaa, fi waldaadhaaf of kennuu isaatiin daangeffama, garuu
“...humni isaa bara ofii isaa irra darbuuf qoosaa madaaluu qabbanaawaa, gaalee ibsituu haala mijeessuu isaa, seeneffama cimaa,
hojii uumama namaa fudhachuu isaa ajaa’ibsiisaa ta’e keessa jira , fi kana irraa kan ka’e iyyanni inni namummaa barootaa akka
isa guddaatti isa mallatteessu”(Whiteman 8).
Afaan: Qubee sirrii hin taane irraa kan hafe, jechoonni hojiiwwan Chaucer keessatti argaman baay’een isaanii dubbisaa
ammayyaa biratti beekamaadha. Chaucer Galmee Jechoota Ingiliffaa Oxford keessattis galmaa'eera akka barreessaa
jalqabaa jechoota Ingiliffaa beekamoo ta’an hedduu barreeffamoota isaa keessatti fayyadame. Jechoonni kun yeroo sanatti
afaanicha keessatti yeroo baay’ee kan itti fayyadaman ta’uu hin oolan garuu Chaucer, gurra isaa kan dubbii waliigalaa ta’eef,
madda barreeffama harkaa isa jalqabaati. Fudhatama kan qabu, alkali,
altercation, amble, aariidhaan, annex, aarsuu, dhiyaachuu, arbitration, harka hin qabne, waraana, of tuulummaa, arsenic, arc, artillery
fi aspect jechoota Ingiliffaa hedduu jalqaba Chaucer (Internet) keessatti mirkanaa’an keessaa muraasa. Jechoonni kun ammallee itti
fayyadama irra kan jiran yoo ta’u, waggoota darban keessatti diction of prose fiction irratti dhiibbaa geessisaniiru.
Oduu durii Kaantarbarii akka dursaa asoosama asoosamaa ammayyaatti kan ilaalamu sababoota afur tarreessi .
3.7 Toomaas Maaloorii
Jireenya Isaa: Waa’ee jireenya Toomaas Maaloorii baay’een hin beekamu. Waraana dhiphina jaarraa kudha shanaffaa
Ingilizii Wars of the Roses jedhamuun beekamu keessatti hirmaateera. Bara 1445tti miseensa paarlaamaa yoo ta’u bara 1451tti
mana amantii lafa duraan harka isaa keessa ture garuu yeroo waldhabdee sivilii keessatti prelate garee mormituu tokkoon isa
irraa fudhatame weerare. Qabeenya sirrii dha jedhee yaade deebifachuuf yaale
29. 29.
isaa garuu qabamee, yakka saamichaa, saamichaa fi gudeeddiitiin himatamee mana hidhaatti ergame. Waggoota
digdama dhumaa jireenya isaa keessatti yakka dachaa himannaa sobaa ta’uu danda’u kanaan erga itti murtaa’ee booda
mana hidhaa keessatti dabarseera.
Gumaacha: Guddina asoosama asoosamaa keessatti gumaachi inni guddaan marsaa adda addaa sheekkoo
Authurian, “Knight, Prest, and Commoner” mata duree Morted’Arthur jedhuun walitti qabamanii
qindeessuu fi qindeessuu isaati. Hojiin kun osoo barreessaan mana hidhaa jiruu xumurame. Seenaawwan
Artar kan Faransaayitti fayyadamee, gabaabsee, bifa tokkummaa ta’een irra deebi’ee barreesse, fakkii
giddugaleessaa mootii Artar ofii isaatii irratti naannessuudhaan (Woods et al. 105) Akka waan inni baduu
isaa beeku fakkaata ture knighthood ta’ee seenaa keessatti fardeen akka hin duune gochuuf waan danda’u
hunda godhe.
Kitaaba Morted'Arthur jedhu kana keessatti, waan akka sheekkoo Arthurian isa gaarii ta'ee fi Afaan
Ingiliffaan qindaa'etti ilaalamu dhiyeesse. Maddoonni isaa, walumaa galatti, waa’ee Artar fi garee isaa kan bara
gidduu galeessaa kan jiran, keessumaa walaloo gurguddoo Faransaay waa’ee Lancelot, the Grail fi Tristram
turan. Haa ta’u malee, meeshaa jalqabaa kaayyoo isaa wajjin akka walsimutti gabaabsee, bal’isee ykn fooyyesse.
Bu’aan isaas oduu durii haala salphaa, al-kallatti jechuun ni danda’ama jedhamee himamudha. Salphaa ta'uun
isaa aartii kan ta'e yeroo inni pomp fi sirna hojii fardaa, ulfina hunda kan knight's high quests, fi pathos hunda
kufaatii isaanii ifatti dhiheessa.
Dubbisaan kitaaba isa dhumaa kuusaa keessatti argamu sirna durii bittinnaa’uu fi darbuu, sirna hawaasummaa
guddaa cabsuu isaa miira argata.
Gumaacha guddaa Toomaas Maaloorii guddina asoosama asoosamaa keessatti qabu ibsi.
4.0 GOOLABA Ka’umsa

asoosama asoosamaa hordofuun rakkisaa ta’us hojiiwwan barreessitoota jalqabaa tokko tokkoo gosa asoosama kana akkaataa
ogbarruu ammayyaa keessatti itti yaadameen dhiibbaa geessisan. Barreessitoonni kun walaloo barreessuudhaaf kan ka’an yoo
ta’u kunis bifa ogbarruu isa durii ta’us akkaataan itti dhiheessan seenaa isaanii fi fakkii taphattootaa hojiiwwan isaanii asoosama
asoosamaa wajjin baay’ee akka dhihaatan taasiseera. Kunis ka’umsa asoosama asoosamaa barreeffamoota isaanii irraa
hordofamuun isaa sirrii ta’a. Hojiiwwan wabii keessa jiran kan fakkeessaa fi asoosamaa dha.
5.0 GABAABAA
Gumaacha barreessitoonni bara gidduu galeessaa tokko tokko jijjiirama asoosama asoosamaa akka gosa ogbarruutti godhan irratti
mari’achuuf yaalneerra. Diraamaa warra dhihaa kan ka’umsi isaa ayyaana Diyoonisiyaan Giriik keessatti raawwatame irraa adda
ta’ee, asoosamni asoosamaa bu’aa taatee murtaa’e tokkoo ykn kalaqa nama tokkoo ykn
biyya tokkooti jechuun hin danda’amu. Haa ta’u malee, asoosama asoosamaa jaalala bara gidduu galeessaa wajjin
walqabsiisuuf yaalneerra.
30. 30.
7.0 WAABII/DUBBISA DABALATAA
Consoli, JP (1992).Giovanni Boccaccio: Bibliyoogiraafii Yaadannoo Qabu. Niiw Yoork: Garland.
Hopper, FV (1970) fi kanneen biroo. Oduu Durii Chaucer’s Canterbury (Filannoo): Hiikkaa Sarara Gidduu.London:
Barron’s Educational Series
Skeat, WW (1889) irraa kan fudhatame. Hojiiwwan Guutuu Geoffrey Chaucer. Oksifoord: Kilaarendoon Press.
Speirs, J.(1951).Chaucer kan hojjetu. Landan: Faaber fi Faaber.
Woods, George B, Home A. Watt &Geroge K. Anderson (1936).Ogbarruu Ingilizii
Jildii 1: Jalqaba irraa kaasee hanga Sochii Jaalalaa. Chikaagoo: Iskoott, Foresman.
KUTAA 3 AMALOOTA ASOOSAMA ASOOSAMA
QABIYYEE 1.0
Seensa 2.0
Kaayyoowwan
3.0 Qabiyyee Ijoo
3.1 Verisimilitude 3.2
Yeroo fi Bakka 3.3 Jildii
3.4 Haala
qilleensaa 3.5
Sagalee
4.0 Xumura 5.0
Cuunfaa 6.0
Ramaddii Mallattoo Barsiisaa 7.0
Wabiiwwan /Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA
Asoosama asoosamaa hiiknee jijjiirama isaa irratti mari’anneerra. Hiika keessatti hojiin barreeffamaa asoosama
asoosamaa ta’uuf ulaagaa guutuuf asoosama ykn yaadame ta’uu qaba, bifa asoosamaatiin dhiyaachuu qaba jennee turre.
Kutaa kana keessatti amala addaa asoosama asoosamaa adda taasisan irratti mari’achuuf jirra. Amaloonni isaas,
taateewwan hojiiwwan keessatti dhiyaatan ibsa ifa ta’een muuxannoo jireenyaa fakkaatu dhiyeessuu danda’uu isaa kan
dabalatudha.
31. 31.
2.0 KAAYYOO Xumura

kutaa kanaa irratti, danda’uu qabda
• Amaloota asoosama asoosamaa tarreessi. • Jecha
verisimilitude jedhu fi asoosama asoosamaa keessatti bakka inni qabu ni ibsu • Asoosama
asoosamaa keessatti qilleensaa fi sagalee addaan baasuu • Jechoota yeroo fi bakka asoosama
asoosamaa wajjin walqabatee ni ibsu • Ramaddii asoosama asoosamaa keessatti
barbaachisummaa jildii ni ibsu.
3.0.0. QABIYYEE GUDDAA

3.1 Verisimilitude
Verisimilitude in Prose fiction haala seenaan sun haala taateewwan qabatamaa ta’aniin itti dhiyaatu ibsuuf kan
gargaarudha. Haa ta’u malee jecha slice of life-tranche de vie jedhu kan sadarkaa dhugaa (realism) kan naturalism keessatti
leellifamu ibsuuf itti fayyadamu si mudachuu danda’a. Haa ta’u malee asoosama, asoosama gabaabaa fi
asoosama keessatti bakka guddaa qaba. Wanti namni dubbisu "dhugaa" ykn yoo xiqqaate dhugaa fi amansiisaa ta'uu isaa miira
kenna. Fakkeenyaaf, dubbisaan seenaa namfakkii tokko quba isaa itti kute, qubaan immoo dhiiga itti bahu yeroo dubbisu miira
dhugaa ta’uu qaba. Qubni taphataan kun murame dhiiga osoo hin taane ibsaa ibiddaa utuu fidee seenaan sun dhugaa ta’uu hin
qabaatu ture. Kanaaf seenaan faantaasii fi asoosama saayinsii taateewwan hin danda’amne dhiyeessan dhugaa ta’uu qabaachuun
rakkisaadha. Haa ta’u malee dubbisaan yaadame ta’uu isaa osoo beekuu waan dhiyaate dhugaa ta’uu isaa amanee dubbisuu yoo
danda’e qabaachuu danda’a. Kunis fedhiidhaan kufrii dhaabuu jedhamuun beekama.
Verisimilitude jechuun qulqullina dhugaa ykn dhugaa ta’ee mul’achuu qabaachuudha. Kana jechuun waan qulqullina dhugaa ykn
dhugaa qabudha.
Asoosamni asoosamaa bu’uuraan bashannanaaf waan ta’eef haala dubbisa walitti dhiyeenyaa keessatti ni gammada ykn
dinqisiifama. Dubbisaan, kophaa isaa addunyaa asoosamaa barreessaan uume keessatti cuuphama. Addunyaan kun caalaatti kan
dinqisiifamtu yoo elementiin dhugaa (verisimilitude) jiraatedha. Bara durii epics keeyyata daawwattoota filatamoo ta’aniif kan
dubbifamu yoo ta’u, agarsiisa walitti dhiyeenyaa kana keessatti tapha tiyaatira keessatti agarsiifamu caalaa daawwattootaa fi nama
raawwatu gidduutti walitti dhufeenyi guddaan ture.
Tapha waltajjii tiyaatira keessatti taphatamu ilaaltaniittuu? Waltajjiin yeroo baayyee daawwattoota irraa meetira tokko tokko fagaatee
kan kaa’amu yoo ta’u garuu dubbisa epics ykn seenaa himuu keessatti dhaggeeffattoonni nama sirba kana raawwatu sanatti baay’ee
dhihoo taa’anii isa tuquu illee danda’u turan. Kun walitti dhiyeenya guddaadha.
Asoosama asoosamaa keessatti walitti dhiyeenyi kan dhihaatu yoo ta’u dubbisaan kophaa isaa ta’ee dubbisaa jiruu fi yeroo
walfakkaatutti raawwii taphattootaa sammuu isaa keessatti yeroo seeneffamni sun itti mul’atu mul’isa.
Bara sanatti asoosama dubbisuun faashinii ture sababiin isaas taateewwan fakkeeffaman jireenya waan ta’aniif dubbistoonni taphattootaa
fi taateewwan waliin adda baasuu danda’aniiru. Akkasumas, sadarkaa jalqabaa guddina asoosama asoosamaa keessatti, verisimilitude
taateewwan qabatamaan bakka bu’uu akka danda’amu waan taasiseef, meediyaa iccitii banaa, oduu, oduu dhuunfaa fi ummataa ta’e.
Akkasitti “...faashiniin dhuunfaa, ilaalchi dhuunfaa, miira walitti dhiyeenyaa, yaaddoon dhoksaa, "gootummaa" fi "gootummaa"
asoosama waliin babal'ate. Jaalalli dirree muuxannoo addaa asoosama asoosamaa keessatti agarsiifamu ta’ee fi seensa asoosama qoosaa
wajjin bal’inni dhimmichaa jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessatti bal’ate” (Forster 15). Asoosama asoosamaa keessatti dubbisaan dhuunfaan
taphattoota asoosamichaa wajjin akka adda bahu kan affeeramuuf yoo ta’u, kunis kan galma ga’uu danda’u hojiin sun gama jireenyaa
amansiisaa ta’e yoo dhiheesse qofa.
32. 32.
3.1 Yeroo fi Bakka
Barreessaan asoosama asoosamaa keessatti akka barreessaa taphaatti yeroo fi bakka murtaa’e keessatti akkasumas marii keessatti seenaa
gabaabsuu irraa eegamu hin daangeffamu. Kana jechuun barreessaan waa’ee amalaafi gocha sanaa ibsa bal’aa giraafikii dhiyeessuuf
bilisummaa qaba. Kunis dandeettii barreessaan naannoo, gocha taphattootaa fi illee yaada keessa isaanii fi miira isaanii ibsuuf gargaara.
Yeroo: Yeroon maal akka ta’e hundi keenya ni beekna. Yeroo wanti tokko itti raawwatamuudha. Fakkeenyaaf amma barreessaa jira. Booda
yeroo barreeffamni sun itti hojjetame ibsuu danda’a. Yeroon sa’aatii sirrii akka sa’aatii, guyyaa guyyaa, ji’aa fi yeroo seenaatiin kan
dabalatudha.
Iddoo: Iddoon gama biraatiin yeroo yerooti. Lamaanuu addaan hin baane ta'uu isaanii argita kanaafidha yeroo tokko tokko kan
burjaaja'an. Innis hamma yeroo gocha murtaa’ee fi kan biraa gidduu jiru sanadha.
Akka AkachiEzeigbo jedhutti asoosama asoosamaa keessatti yeroo fi bakki baay’ee barbaachisaa waan ta’eef “...gochi namoonni
keessatti hirmaatan hundi yeroon hawaa keessatti darbuu ilaallata. ...fakkiin ijaarame...yeroo/bakka keessa darbuu isaatiin qabatamaa
ta’uu argata” (15). Yeroo gosa lama -yeroo dalagaa fi yeroo tartiiba akka armaan gadiitti dhiheessiti:
YEROO
An
Tartiiba yeroo Hojii kan qabu

An An
Kun yeroo safaramuu ykn lakkoofsifamuu Yeroon kun yeroo guddinaan hin
danda’uudha; fakkeenyaaf, 20, 2016 irratti. madaalamnedha. Dha

Toom hojii jalqabeat 25 guddina sadarkaa tokko irraa dhiise
Mana, fi umurii 35tti haala haala biraa (kan ol’aanaa) fuudhe .
Yeroon asitti kan madaalamu ykn kan murtaa’u
muuxannoon hammam akka ta’edha
argate; yeroon hammam akka darbe ykn
darbeen osoo hin taane.
Kanaaf yeroon tartiiba yeroo fi hojiidhaan barbaachisaa dha. Yeroo fi iddoon 'gaarummaa' ykn adeemsa taphattootaa ykn kan biraa
murteessuuf gargaara. Taatotni dhumarratti muuxannoo yeroo fi bakka keessa darban keessa darban irratti hundaa’uun madaalamanii
waan ta’an ta’u.
Fakkeenya: Fakkeenyaaf Chinua Achebe's Things Fall Apart yoo fudhanne , Okonkwo yeroo (yeroo) sirna awwaalchaa dhaqee rasaasni
qilleensa irratti dhukaase osoo hin beekin nama rukutee miidhamaan du'e nama ajjeese jechuu dandeessa. Hojiidhuma kana keessatti
taateewwan yeroo inni baqattummaa irra jiruu fi yeroo inni deebi’u gidduu jiru keessatti raawwataman ni
yaadattu. Kana jechuun gochi kan raawwatamu yeroo yeroon darbu qofa. Bakki sun dheeraa ykn gabaabaa ta’uu danda’a. Bakki
hirriba irraa dammaquu kee fi fudhachuu kee gidduu jiru
33. 33.
ciree gabaabaa ta'us bakki yunivarsiitii kana keessatti waggaa tokkoffaa fi eebba keessan gidduu jiru yeroo dheeraa dha.
Asoosama asoosamaa keessatti garaagarummaa yeroo fi bakka gidduu jiru ibsi.
3.3 Jildii Miira

jecha jechaatti, jildii asitti argamu guddina hojii agarsiisa. Guddinni kun dheerina hojiitiin kan murtaa’u yoo ta’u kunis dabaree
isaatiin baay’ina fuula gosa asoosamaa murtaa’een kan madaalamudha. Asoosamni gosa asoosamaa seeneffama dheeraa ta’ee
asoosama fi asoosama gabaabaa itti aanee argama. Yeroo tokko tokko, barattoonni asoosamni tokko dheerina hangamii
qabaachuu akka qabu gaafatu – asoosama ykn asoosama gabaabaa caalaa ta’uuf. Gaaffiin kun baay’ee barbaachisaa ta’us
addatti, baay’ina fuula tokkoon tokkoon gosa keessatti argamu mirkaneessuun rakkisaadha. Ulaagaa dheerina akka aadaa yaada
asoosamichi “ga’umsa dheerina epic kan waliigala jireenyaa dandamachuuf yaalan” (Lubbock 30) dhiyeessa jedhu waliin
walqabatee ture. Nooveelaan faallaa kanaatiin qabxii tokko irratti kan xiyyeeffate yoo ta’u, asoosamni gabaabaan haala
dubbisaan adeemsa hiikkaa walxaxaa hin taane keessatti dimenshinii isaa guutuu qabachuu qabu irratti. Ulaagaa dheerina
qabatamaan barbaachisummaa ilaalcha murtaa’aa jireenyaa irraa sadarkaa lammaffaa qaba. Garaagarummaan epic Homeric
durii fi asoosama ammayyaa gidduu jiru, akka Lukács jedhutti, gosti haaraan kun muuxannoo nama dhuunfaa ammayyaa
addunyaa kana calaqqisiisuuf bifa guutuu ta'uu isaati: "Madaallii, walitti dhufeenyaa fi tokkummaa" amala epic durii ta'ee ture.
"Uumamni caasaa addunyaa ciccitaa" faallaa kanaatiin muuxannoo addaa asoosamni ammayyaa kennudha” (Lubbock 23). Akka
qajeelfama volumii asoosama asoosamaa keessatti, kanneen armaan gadii interneetii irraa dhiyeessina.
• Asoosamni gabaabaan hojii yoo xiqqaate jechoota 2,000 ta’us jechoota 7,500 gadi ta’aniidha. (fuula
5-25) • Novelette hojii yoo xiqqaate jechoota 7,500 qabu garuu jechoota 17,500 gadi ta’eedha. (fuula 25-60)
• Nooveelaan hojii yoo xiqqaate jechoota 17,500 garuu jechoota 50,000 gadi ta’eedha. (fuula 60-170) •
Asoosamni hojii jechoota 50,000 fi isaa ol of keessaa qabuudha. (gara fuula 170+)
Barbaachisummaa jildii ramaddii asoosama asoosamaa keessatti qabu ibsi.
3.4 Haala qilleensaa

Asoosama asoosamaa keessatti qilleensi miira hojii sana keessatti babal’atudha. Innis miira miiraa namni tokko hojii murtaa’e
tokko yeroo dubbisu argatudha. Miirri kun hojiiwwan tokko tokko keessatti kanneen biroo caalaa cimaadha. Hojii addaa
kamiyyuu keessatti ciminni miiraa dandeettii barreessaan bal’ina ibsituu “...cimina qilleensaa olkaasu.
Asitti afaan gahee guddaa qaba. Filannoon jechootaa barreessaan haala barbaadamu dabarsuudhaaf gargaara. Haalli jiru
daran kan olka’u saffisa gochichaa, qulqullinaa fi ifa mariin (Ezeigbo 23). Barreessitoonni asoosama hedduun hojii isaanii
keessatti haala baayyee gaarii ta’een kaasu. Fakkeenyaaf, Feestus Iyayi asoosama isaa Jeequmsa jedhu keessatti haala
jeequmsaa fi jal’ina kan kaasu yoo ta’u kunis kan argamu marii fi ibsa ifa ta’e taateewwan kitaabicha keessatti
raawwatamaniin. Haalli hojii tokko keessatti mul’atu taatee ykn haala tokko irraa gara isa kaaniitti jijjiiramuu danda’a.
Kanaafidha qilleensa akka miira/miira yeroo sanaatti kanan ilaalu.
34. 34.
3.5 Sagalee
Sagaleen qilleensaa wajjin walitti dhiyeenyaan kan walqabatu ta’us akka qilleensaa ifa miti. Ilaalcha barreessaan mata duree
irratti qabutu qoratamaa jira. Yeroo baay’ee barreessaan osoo hin akeekin ykn kallattiin yaada osoo hin kennin seeneffama
keessatti kan baafamudha. Barreessaan gaariin seenaa sana osoo gama hin fudhatiin haala qabatamaa ta’een dhiheessa garuu
sagaleen isaa ifaadha. Sagaleen kan tuffii, qoosaa, balaaleffachuu, dinqisiifannaa, gorsaa fi kkf ta’uu danda’a.Akkuma qilleensaa
keessatti sagaleen adeemsa seeneffama tokkoo keessatti jijjiiramuu danda’a.
Fakkeenyaaf, sagalee barreessaan tokko taphattoota gaariidhaaf qabu kan dinqisiifannaa fi kan nama jallaa
balaaleffachuu ta’uu danda’a.
Asoosama asoosamaa keessatti qilleensaa fi sagalee addaan baasuu.
4.0GOOLABA
Barreessaan asoosama asoosamaa keessatti seenaa hawwataa ta’e dhiyeessuuf kan yaalu yoo ta’u, kunis taateewwanii fi
taateewwan jireenya fakkaatanii agarsiisuudhaan argama. Kunis verisimilitude jedhama. Kanas kan galmaan ga’u afaan
sirnaan too’achuudhaan haala mijaawaa fi amanamaa ta’e uumuudhaani.
5.0 GABAABAA
Kutaa kana keessatti amala bu’uuraa asoosama asoosamaa dhiheessineerra. Asoosama, asoosama, fi asoosama gabaabaa,
bu’uuraan tokko ta’us baay’inni isaanii garaagarummaa qabu, nu yaaddessa.
6.0 BARNOOTAA – RAMADDII MALLATTOO QABATE

Kutaa armaan gadii dubbisiitii haalaa fi sagalee barreessaa adda baafadhu.
OsimeIyere fuula dhiirota kanaa yeroo maqaan isaanii dubbifamu ilaalee akkamitti akka wal ilaalan arge,
jalqaba irratti tasgabbii dhabuudhaan, akkasumas yeroo maqaa isaanii dhaga’an boqonnaa argate. Sana booda
tuuta maqaa dhumaa dhufe. Isaan keessaa sagal yoo ta'an Obbo Ohialiin isaan keessaa tokko turan. Sagal
dhumaa addaan baasanii warra hafan akka deeman itti himan.
Osimeen namoota walitti qabaman keessaa bahee yeroo isaan of gidduutti wal-dhiibanii fi ariitiin
deeman. Osime gara fuulduraatti tarkaanfatee leetenaantii lammaffaatti dhiyaate.
'Dhiifama gooftaa' jedhee loltoonni hundi fuula isaanii rurrukutanii isa ilaalan.
'Ani kireeffataa dhiirota keessaa tokko dubbate, dhiirota amma qabdan keessaa tokkodha'.
'Eeyyee?' 'Dhugaa dubbachaa akka ture mirkaneessuu

barbaada'... 'Ati immoo haala kamirraa dhufte?' Namichis gaafate.
'Iam from this state'
'Kutaa isaa isa kami?'
Osime itti hime.
'Hojiin kee immoo maali'
'Ani gulaalaa Daily News
ti' 'Gaazexeessaa?'
'Eeyyee' 'Ani arga,...waraana kana keessatti gaazexeessitoota waliin

rakkoon hedduu nu mudateera' 'Ani rakkina tokkollee uumuuf as hin jiru'
jedhe Osime.
35. 35.
Garuu gaazexeessitoonni yeroo hunda rakkoo kan fidan yoo ta'u, waraana kana keessatti isaan keessaa tokko tokko
waliin baay'ee cimaa ta'uu qabna'.
Koorporaal! Letenaantiin lammaffaan bilbile.' Eeyyee

Yaa Gooftaa!
'Nama kana gara daandii cufaatti
argi' Garuu Dhiifama naaf
godhi...' 'Isaan keessaa tokko ta'uu yoo barbaadde malee hojiirraa ...
ari'amte'
Dhukaasni ni dhaga'amee achiis kan biraa achiis sadii dabalataan Osimeen reeffa lama fagootti lafa ciisee
arguu danda'e dallaa irraa ka’ee loltoonni shan qawwee isaanii qabatanii torba hafan keessaa tokko dallaa
irraa fagaatee, gara iddoo qarqara lagaa geessutti dhiibaa turan, sana booda dhukaasni afur dabalataan
rukutamee reeffi biraa lafa ciisee ture.
Osoo ilaalullee,Osime abbaan manaa isaa garee hafe irraa addaan bahee gara lagaatti fiigicha akka godhu arge.
Iyyi battalumatti dhaga'ame garuu loltoonni yeroo muraasaaf akka fiigu isa dhiisan...sana booda qarqara lagaa
ga'uu qofa, dhukaasni akka tasaa dhaga'ame. Obbo.Ohialiin laga akka tolchu yeroo muraasaaf ilaale. Sana
booda rasaasni isa rukute jalqaba gara fuulduraatti isa sochoosee booda dugda isaa cabsee gara
fuulduraatti
osoo hin taane dugda isaa irratti kufe, fuulli isaa qaxxaamuree, harki isaa rifachuudhaan garuu osoo hin
beekin garaacha isaa gara kan isaatti deebisee dhiibuuf yaalaa ture garaa isaa yeroo boolla guddaa qaawwa
qabu keessaa ba’an.
Osime ilaalaa ija isaa amanuu dadhabee akka tasaa baay'ee dhukkubsatee garaa isaa qabatee marga irra
jilbeenfatee garaa kaasaan afaan isaa keessaa bahee bishaan ija isaa keessaa ba'e. Lance corporal isa
ilaalee fuula isaa garagalchee marga irratti si'a lama tufe.
'Hanga ammaatti Kaapteenicha arguu barbaaddaa?' jedhee gaafate.

'Eeyyee.' Osime mataa isaa rukutee cirracha harka lama walitti qabee garaa kaasaa sana ittiin haguugee
dugda harkaatiin ija isaa haxaa'ee ka'e. 'Amma isa arguu danda'aa (Festus Iyayi,Heroes 55-57. Haala qilleensaa fi
sagalee isaa guutummaatti hubachuuf asoosama ykn boqonnaa torba qofa dubbisuu dandeessu)
7.0 WAABII/DUBBISA DABALATA Ezeigbo, A.

(1998).Hiriyaa Asoosama.Lagos :Vista Books.
Forster, E. M. (1981).Gama Asoosama.Harmondsworth, Middlesex: Penguin.
Iyayi, F.(1986).Gootota.Harlow Essex: Longman
Lubbock, P. (1921).Ogummaa Asoosama. Landan: Joonaataan Keep. Roscoe, A.
(1981).Haati Warqeedha. Landan:Yuunivarsiitii Kaambiriij Press.
36. 36.
KUTAA 4: GOSA ASOOSAMA ASOOSAMA
QABIYYEE 1.0
Seensa 2.0
Kaayyoowwan
3.0 Qabiyyee Ijoo 3.1
Asoosama 3.1.1
Asoosama Pikaareeskii 3.1 2
Asoosama Gootik 3.1.3
Ergaa 3.1.4 Seenaa
3.1.5 Hawaasummaa/
Hawaasummaa 3.1.6
Bildungsroman 3.1 7
Saayikoloojii 3.1.8.
Siyaasaa/Asoosama Yaada 3.1.9
Dhugaa Sihrii/Sihrii 3.2 Asoosama
3.3 Asoosama
Gabaabaa 4.0 Xumura
5.0 Cuunfaa 6.0
Ramaddii
Barsiisaa- Mallattoo 7.0 Wabiiwwan/
Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA
Asoosamni asoosamaa gosoota asoosamaa biroo irraa kan adda ta’u ga’umsa aartii, bu’uura asoosamaa, fi dizaayiniin isaa waliigala
jireenyaa epic uumuuf, seenaa, dhimmoota yeroo fi nama dhuunfaa irratti hundaa’uun isaati. Fakkiin jireenyaa asoosama asoosamaa
keessatti sadarkaa adda addaatti barreessitoota adda addaatiin akkaataa adda addaa fayyadamuun gosoota asoosamaa adda addaa kan
uumudha. Gosoonni bu’uuraa asoosama asoosamaa asoosama, asoosama xiqqaa, asoosama gaggabaaboo, asoosama, [oduu durii,
oduu durii] of keessatti qabatu. Tokko tokko keessatti
37. 37.
ramaddii,“fiilmoonni, kitaabota baacoo fi taphoota viidiyoo” akka asoosama asoosamaa tokkootti ilaalamu(McKeon 30). Gosoota
bu’uuraatiin alatti kanneen biroo kan akka saayinsii fi asoosama falaasama qabna.
• Asoosama Saayinsii: Kunis damee asoosama asoosamaa kan bashannanaa fi
tilmaama saayinsii.
• Asoosama Falaasama: Asoosamni falaasama amalgamof asoosama fi falaasama yeroo tokko tokko gara ololaatti kan
garagaludha.
Gosoonni asoosamaa kun yaalii yaada bu’aa teeknooloojiiwwan ykn falaasama murtaa’an qoratan uumu. Gosoonni biroo jiraachuu
danda’u garuu koorsii kana keessatti asoosama, asoosama xiqqaa fi asoosama gabaabaa gosoota bu’uuraa fi jaallatamo ta’an of
ilaalla.
2.0 KAAYYOOTA
Xumura kutaa kanaa irratti, • Gosoota asoosama

asoosamaa tarreessuu • Tokkoon
tokkoon gosa gurguddoo adda baasuu
• Gosoota asoosama adda addaa tarreessuu fi ibsuu danda’uu qaba
3.0 QABIYYEE GUDDAA 3.1

Asoosama
Hiika:Galmeen jechootaa Oksifoord Twentieth Century Dictionary asoosama kana akka seeneffama asoosamaa ykn oduu durii
asoosama ta’ee fi fakkii jireenya dhugaa, keessattuu rakkoo miiraa seenaa jireenyaa dhiiraa fi dubartoota fakkeeffaman keessatti mul’atu
kan dhiyeessu ta’uu ibsa. Galmee Jechoota Ogbarruu keessatti asoosamni kun “seenaa as oosamaa fakkeessaa dheerina guddaa qabu,
,.
taphattoota, gochaalee ykn mul’atawwan jireenya dhugaa bakka bu’an kan agarsiisu yoo ta’u, dubbii xiqqaa fi guddaan walxaxaa ta’e
keessatti” (Harmsworth 78) jedhamee hiikama. Innis seeneffama dheeraa asoosama ogbarruu keessatti kan hundee seenaa isaa jaalala bara
gidduu galeessaa fi ammayyaa jalqabaa fi duudhaa
asoosamichaa keessaa qaba. Jechi waliigalaa ammaa “asoosama” jecha Xaaliyaanii novellawhich irraa kan uumame yoo ta’u, hiikni isaas
oduu durii asoosamaa kompaaktii dheerina asoosama gabaabaa caalaa hamma
“
tokko dheeratu” (Kayode-Iyasere
113). Biyyoota Awurooppaa hedduu keessatti asoosamni kun roman jedhamuun kan beekamu yoo ta’u kunis haaraa ykn jaalala
jalqabaa wajjin kan walqabatu jechuudha.
Meeshaan qunnamtii asoosama fi gosoota asoosama biroo maxxansaa fi waraqaa yoo ta’u kunis jijjiirama fi babal’ina gosa ogbarruu
kanaa saffisiise.
Ka’umsa: Jechi asoosama jedhu oomisha asoosama gaggabaaboo kan qaama aadaa afaaniin seenaa himuu Awurooppaa keessaa hafe
bifa oduu durii, qoosaa, seenaa qoosaa xixiqqoo haasawa keessatti qabxii tokko ibsuuf qophaa’an kan agarsiisudha; exemplum lubi tokko
lallaba keessatti galchu kan duudhaa kanaati. Seenaawwan kun booda walitti qabamaniiru, barreeffamanii fi oomishaalee bal’aa ta’aniin kan
naanna’an yoo ta’u, kuusaa qabatamaa fakkeenyota itti fayyadama abbootii amantiitiif qophaa’an irraa kaasee hanga marsaa walaloo akkasii
kan akka Boccaccio’s Decameron yknThe Canterbury Talesas kutaa isa dhumaa keessatti argineetti.
Ka’umsi asoosamichaa yeroo baay’ee barreeffamoota jalqabaa kana irraa kan hordofamudha. Akkasumas, duudhaan Awurooppaa
asoosama akka gosa asoosama asoosamaa bal'aa ta'etti hundee isaa duudhaa "jaalala" bara gidduu galeessaa irraa kan maddedha.
Asoosamni gosa hedduu qaba garuu gurguddoo waliin fakkeenyaan ni dhiheessina.
3.1.1 Asoosama Piikaareeskii.
38. 38.
Hiika: Asoosamni picaresque jecha Ispeen "picaresca" jedhu irraa kan fudhatame yoo ta'u, "pícaro" jedhu irraa kan
fudhatame yoo ta'u, hiikni isaas "rougue" ykn "rascal".Haa ta'u malee addunyaa Afaan Ingiliffaa -dubbatu keessatti jechi
"picaresque" jedhu caalaatti tooftaa ogbarruu ykn gosa sirrii Ispeen picaresco jedhanii waamu caalaa moodeela
ta’e(Mckeon 20). Jechi afaan Ingiliffaa jedhu, yeroo yeroon irra deebi’amee kan himamu kan agarsiisu yoo ta’u,
kunis seenaa nama giddugaleessaa ta’e kan agarsiisudha.
Ka’umsa: Gosti asoosama kanaa Ispeen irraa kan madde yoo ta’u, ogbarruu Arabaa irraa dhiibbaa kan argate ta’uu hin oolu,
kunis faayidaa episodic nama gowwaa tokkoo kan agarsiisu ture. Jaarraa kudha torbaffaa fi kudha saddeet keessa Awurooppaa
keessatti kan dagaage yoo ta’u, ogbarruu ammayyaa irratti dhiibbaa uumuu itti fufeera.
Akkasumas addunyaa Kilaasikaa keessatti jaallatama kan ture yoo ta’u, “Satyricon” kan Petronius fi “The Golden Ass” kan
Apueius, “Milesian tales” jedhamuun kan beekamu, fakkeenyota gosa bara sanaa keessaa kanneen dhumaa lamaan hafan
(Burgess 32).Akkasumas, ogbarruu Arabaa bara gidduu galeessaa asoosama mata duree fi caasaa walfakkaataa qaban kan
asoosama picaresque Awurooppaa boodaa wajjin wal madaalu qabu.
Bara Ammayyaa: Ingilizii keessatti, Daniel Defoe’s Moll Flanders (1722) hayyoonni tokko tokko “...miira furmaata amantii
yakka” kan Ispeen keessatti murteessaa ta’ee fudhatame akka hin qabne itti dhaga’amus akka picaresquetti ilaalama (Price 16).
Akkasumas asoosamni Chaayinaa beekamaan Imala gara Dhihaatti elementoota picaresque guddaa akka qabutti kan ilaalamu
yoo ta’u bara 1590 waan barreeffameef kan yeroo ta’us “ kallattiin gosa Awurooppaatiin dhiibbaa irra ga’uu dhiisuu danda’a”
(Ezeigbo 6).
Qabiyyee: Innis gosa xiqqaa asoosama asoosamaa beekamaa ta’ee fi yeroo baay’ee qoosaa kan ta’ee fi, bal’ina qabatamaa fi
yeroo baay’ee qoosaa ta’een, adeemsa goota roguish gita hawaasummaa gadi aanaa kan hawaasa malaammaltummaa qabu
keessatti ogummaa isaatiin jiraatu kan agarsiisudha. Gootichi yeroo baayyee rascal, yeroo baayyee mischievous, shrewd
wickedand roguish, garuu charming fi haala kamiinuu likablein karaa inni ykn isheen yeroo dheeraa walduraa duubaan
adventures fi escapades keessatti hirmaatu.
Fakkeenyota: Heenrii Fiildiing bifa kana irratti dandeettii isaa kan mirkaneesse Jooseef Andireews (1742), Jireenya
Joonaataan Waayild Guddicha (1743) fi Seenaa Toom Joons, Faawundling (1749) keessatti, garuu, asoosama kana bara
akkaataa Cervantes, barreessaa Don Quixote fakkeessuun malee asoosama picaresque fakkeessuun miti.
Ilaalchi isaa qabaatus hojiiwwan kun amala picaresque qabu. Akkasumas, Chaarlis Diikeens kan Fiildiingiin dhiibbaa irra gahe,
asoosama isaa jalqabaa ja’a bifa picaresque tiin barreesse. Mark Twain's Adventures of Huckleberry Finn
fiNkemNwankwo'sDandaa fakkeenya biroo asoosama picaresque.
3.1.2 Asoosama Gootik
Hiika/Ka’umsa: Jechi “Gothic” jedhu jalqaba irratti gosa Jarmanii ykn Teutonic beekamaa Awurooppaa bara gidduu
galeessaa keessatti Goths jedhamu agarsiisa. Barreessitoonni Ingilizii Gootik yeroo baay’ee gamoolee bara gidduu galeessaa
yeroo dukkanaa’aa fi sodaachisaa, seera cimaa dararaan raawwatamuun kan beekamu, sirna dhoksaa, dinqisiisaa fi amantaa
sobaa wajjin walqabsiisu turan. Asoosama Gothic barreessaa Ingilizii Horace Walpole, asoosama isaa bara 1764,The Castle of
Otranto jedhuun akka kalaqame amanama . Ogbarruun Gootik “ifaan ifaafi rationalism akkaataa neoclassical kan Dhaabbata
Ifa Ba’e diduu” (Bloom 68) ta’ee mul’ate.Asoosamni kun diigama gamoo gootik kan bakka bu’iinsa manca’uu fi kufaatii hin
oolle ta’uun kan amanamu waliin walqabatee jira uumama namaa. Akkasumas guddina miiraa akka
39. 39.
akkasumas waaqeffannaa dhoksaa, jibbisiisoo, hammeenya guutuu bara dukkanaa wajjin. Yoo elementiin verisimilitude hojii asoosamaa
akka asoosamaatti ramaduu keessatti bu’uuraa ta’e, taateewwanii fi taphattoonni tokko tokko dhugaa waan hin taaneef asoosama gothic
hambisuuf qoramuu danda’a.
Amaloota: Melodrama fi parody (of-parody dabalatee) amala asoosama gothic keessaa muraasa. Innis dinqisiifannaa gammachuu miira
garmalee, miira sodaa fi sodaa isa ol aanaa keessatti uumame bakka bu’a. Yakka hamaa kan akka sodaachisaa, faantaasii, butamuu,
gudeeddii, saalqunnamtii saala walfakkaataa, shororkeessummaa fi ajjeechaa of keessaa qaba. Wantoonni beekamoo asoosama Gothic
keessatti mul’atan shororkeessummaa (saayikoloojii fi qaamaa) fi haalawwanii fi taateewwan dhoksaa agarsiisuudha.Asoosamni gootik
yeroo tokko tokko sodaachisaa gootik jedhamee waamamu gosa ogbarruu elementoota sodaachisaa fi jaalalaa walitti fiduudha. Akka
dhiheessi gosa shororkeessummaa nama gammachiisutti, dheerina gammachuu ogbarruu Romantic fi jaarraa 18ffaa keessatti
jaallatamaadha .
Mata dureewwan: Mata dureewwan ilaalaman dukkana, du’a, manca’iinsa, maraatummaa, iccitii fi abaarsa dhalootaa kan
dabalatudha. Asoosamoonni tokko tokko qoosaa waan ta’aniif “...garmalee, ilaalcha dogoggoraa, fi abshaalummaan yeroo baay’ee kan
aadaa Gootik naannoo qoosaaf badhaadhaa taasiseera” (Skarda,32).
Arfiilee: Arfiileen irra caalaa arfiilee istookii ti. Isaanis abbootii irree, jalloota, baandota, maraattota, gootota Baayiroonik, durba
ari’atamanii, femme fatales, monoksota, abbootii amantii, dubartoota maraattota, falfaltoota, vaampaayeroota, jinniiwwan, ergamoota,
ergamoota kufanii, revenants, lafee naanna’an, Yihudii karaa irra naanna’uu fi Diyaabiloos ofii isaatii kan dabalatudha. Asoosama
akkasii keessatti kanaaf taphattoonni namoota, uumamtoota ajaa'ibaa, uumamtoota hin mul'anne fi nama rifachiisan, bineensota,
bineensota uumamaa ol ta'anii fi hafuurota irraa kan ijaaraman ta'uu isaanii argachuu dandeessu.
Haala: Arkiteekchariin gothic bara gidduu galeessaa gosa asoosama kanaa akka kakaase himama. Kanarraa kan ka’e, asoosamni kun
yeroo baay’ee bara gidduu galeessaa bara Dukkanaatti kan kaa’amedha.
Gochoonni kun kan raawwataman gamoo baay’ee dheeraa kan akka masaraawwan mana hidhaa qaban, manneen mootummaa,
karaa dhoksaa, golee dhokataa sodaachisoo, mana amantii, yeroo baay’ee fagoo, caccabaa, fi diigamaa fi iddoowwan dukkanaa’oo
biroo bara gidduu galeessaa keessatti.
Dubbii: Dubbiin bu’uuraa asoosama gootik iccitii sodaachisaa fi abaarsa abbootii, akkasumas kiyyoowwan lakkoofsa hin qabne kan
akka darbiinsa dhokataa fi gootota dubaraa of wallaaluu dhiheessa. Shirri kun gidiraa gootittii qulqulluu jallaa hamaa fi xuraa’aa ta’een
cunqurfamees kan mul’atudha.
Amaloonni biroo dubbii kanaa hafuuronni jiraachuu, taateewwan dhoksaa fi dhabamuu kanneen booda asoosamicha keessatti ibsi
amanamaa kennamuu danda’u. Gochoonni sun dubbisaa keessatti shororkeessummaa fi sodaa kakaasuuf kan too’atamanidha.
Dhiibbaa: Asoosamni gootik barreessitoota asoosama boodarra dhiibbaa karaa lamaa uume: parody fi imitation.
Paaroodii: Barreessitoonni asoosama tokko tokko asoosama Gootik irratti paroodii kan barreessan yoo ta’u inni beekamaan immoo kan
Jeen Oostiin kan ta’e Northanger Abbey (1818) yoo ta’u, kan naive protagonist, erga asoosama Gothic garmalee dubbistee booda,
gootittii jaalala Radcliffian of ulfooftee ajjeechaa fi hammeenya hunda irratti tilmaamti gara. Fakkeenyi biraa kan Gothic parody haala
walfakkaatuun The Heroine kan Eaton Stannard Barrett (1813) dha. Asoosama kana keessatti, Cherry Wilkinson, dubartii fatuous
protagonist seenaa asoosama dubbisuu qabdu, akka gootittii Gothic of fakkeessiti
40. 40.
jaalala. Akkaataa stereotypes fi caasaa plot typical asoosama Gothic tiin dhugaa jiru hubattee fi moodeela taasifti, kunis
taateewwan abshaalummaa walduraa duubaan balaa guddaadhaan fiixeetti geessu.
Erga kuftee booda, dhiibbaan ishee fi yaadni garmalee ishee dhuma irratti sagalee sababa bifa Stuart, nama abbaa ta’een, kan
qajeelfama isaa jalatti protagonist barnoota sirrii fi sirreeffama mi’aa ishee dogoggoraa argattu (Skarda 31) tiin gadi qabama
(Skarda 31).
Fakkeenya: Asoosamni gothic barreessitoota asoosama tokko tokko kan akka Charles Dickens fi kanneen biroo hedduu irratti dhiibbaa uumeera.
Dhiibbaan kallattiin asoosama gootik jallaa dukkanaa’aa, mana mootummaa dhorkaa, fi gootittii ari’atamaa Sheridan Le
Fanu’sUncle Silas (1864) fi akkasumas Bram Tsker’sDracula (1897) keessatti argamtu keessatti mul’ata . Chaarlis Diikeens
dargaggummaa isaatti asoosama gootik dubbisee haala dukkanaa'aa fi melodrama isaanii hojiiwwan isaa
keessatti hammateera garuu gocha kana yeroo ammayyaa fi haala magaalaa keessatti akka argate himama. Hojiiwwan kunniin
Oliivar Twiist (1837-8) fi Bleak House (1854) kan inni qaroomina sooressaa, tartiiba qabuu fi sooressaa jeequmsaa fi
barbarummaa hiyyeeyyii magaalaa guddittii tokko keessa jiran cinatti wal bira qabedha. Keessattuu Bleak House awwaara
magaalaa asoosama kana keessatti seensa arguu isaatiin kan galateeffamu yoo ta’u, kunis amala yeroo baay’ee ogbarruu fi fiilmii
Gothic magaalaa ta’e (Mighall 22). Miirrii fi mata dureen asoosama gootik warra Viktooriyaadhaaf hawwata addaa qaba ture, sirna
gaddaa, yaadannoowwanii fi walumaa galatti du'a irratti obsession morbid qaban.
Fakkeenya:The Castle of Otranto (1764) yeroo baay’ee akka asoosama Gothic isa jalqabaatti ilaalama garuu fakkeenya
gaarii fi beekamaa ta’e keessaa tokko Ann Radcliffe’s The Mysteries of Udolpho dha. Barreessitoonni kun ijaarsa Gootik
irraa kan kakaafaman siÿa taÿu, tarii gamoo akkasii keessatti maaltu taÿuu akka qabu tilmaamaniiru. Diigama gamoo yeroo
tokko dinqisiisaa akkasii kana yaaddoo keessa galchuun jireenya dhala namaa yeroo tokkotti daraaree booda umurii fi du’aan
diigamee wajjin walqabsiisaniiru.
Fakkeenyaaf, Horace Walpole, kanThe Castle of Otranto (1764) yeroo baayyee akka jaalala dhugaa gothic isa jalqabaatti
ilaalamu, ijaarsa Gothic irraa kaka'umsa argate. Inni akka jedhetti, ijaarsa gootik bara gidduu galeessaa irratti baay’ee waan
qabameef “mana mataa isaa, Istiraaberii Hill, bifa sanaan ijaaree, faashinii haaromsa gootikii kakaase” (Punter 177). Asoosama
keessatti, elementoota jaalala bara gidduu galeessaa, kan inni garmalee fakkeessaa ta’ee ilaalu, fi asoosama ammayyaa, kan inni
garmalee dhugaa cimaa keessatti daangeffame jedhee fudhatu walitti makuu akka barbaadu labseera (Punter178). Kun ammoo,
gama dhugaa (realism) asoosama keessatti, asoosamni gothic akkasitti ramadamuu akka hin qabne, kan ani armaan olitti dubbadhe
mirkaneessa.
Ameerikaatti barreessitoonni beekamoo lama dhuma jaarraa 19ffaa duudhaa Gootikiin barreessaniiru.
Isaanis Ambrose Bierce fi Robert W. Chambers kan hojii isaanii keessatti duudhaa suukaneessaa, abdii kutannaa fi kufaatii
ta’e dhiyeessan.
3.1.3 Asoosama Ergaa.
Hiika: Asoosamni ergaa (epistolary novel) asoosama akka sanadoota walduraa duubaan barreeffamuudha. Unkaan barame xalayaa
yoo ta’ellee, galmee guyyaa galmee, ciccitaa gaazexaa fi sanadoota biroo yeroo tokko tokko fayyadamu. Dhiheenya kana
"documentiiwwan" elektirooniksii kanneen akka waraabbii fi raadiyoo, biloogii fi iimeeliis hojiirra oolaniiru. Jechi epistolary jedhu
jecha Laatiin epistola jedhu irraa kan dhufe yoo ta’u, hiikni isaas qubee jechuudha.
Bifa ergaa seenaa tokkotti dhugaa guddaa dabaluu danda’a, sababiin isaas hojii dhugaa fakkeessa
41. 41.
jireenya. Haala kanaan meeshaa seeneessaa waan hunda beekutti osoo hin fayyadamin ilaalcha adda addaa agarsiisuu
danda’a.
Ka’umsa: Ka’umsa asoosama ergaa irratti manneen barnootaa yaada lamatu jira. Inni jalqabaa gosti kun asoosama qubeewwan
galfaman irraa kan madde yoo ta’u, kutaan seeneffama nama sadaffaa qubeewwan gidduutti of keessaa qabu suuta suutaan hir’ateera
jedha.(Doody 76)
Ilaalchi inni biraan immoo asoosamni ergaa xalayaa fi walaloo adda addaa kan qubeewwan tokko tokko walitti hidhamanii gara
(baay’inaan jaalala) dubbii (mostly amorous) tti kan ka’e ta’uu hima.(McKeon 65)
Asoosamni dhugaa ergaa jalqabaa kan Ispeen "Mana hidhaa Jaalalaa" (Cárcel de amor) (c.1485) kan Diyeegoo de San Pedro
barreesse yoo ta'u qubeewwan galfaman baay'een seeneffama irratti ol'aantummaa qaban. Ka'umsi gosa kanaa asoosama Ingiliffaa
keessatti kan hordofamu James Howell(1594–1666) irraa "Familiar Letters" jedhuun. Waa'ee mana hidhaa, adeemsa biyya alaa fi
jaalala dubartootaa barreessa.
Guddina: Asoosamni ergaa akka gosa tokkootti jaarraa 18ffaa keessa hojiiwwan barreessitoota akka Saamu’eel Riichaardan keessatti
jaallatamaadha, asoosama isaa Paameelaa milkaa’ina guddaa argate
(1740) fi Kilaariisaa (1749) jedhaman. Faransaayitti, LettresPersanes (1721) kan Montesqui, itti aansee Julie ou la Nouvelle
Heloise (1761) kan Jean-Jacques Rousseau ture. Barreessitoonni kun bifa ergaa bu’aa diraamaa guddaa ta’eef fayyadamaniiru,
sababiin isaas tartiiba taateewwanii yeroo hunda kallattiin ykn ifatti kan walqabatu waan hin turreef.
Jarmanitti, kitaaba Johann Wolfgang von Goethe kan Die Leiden des JungenWerther (1774) (Gadda dargaggeessa Werther)
fi Friedrich Holderlin’sHyperion jedhamu ture. Asoosama Ameerikaa Kaabaa isa jalqabaa, Seenaa Emily Montague
(1769) kan Firaansis Biruukii barreesse bifa ergaa barreeffamaatiin barreeffame.
Gosoota: asoosamni epistolary gosa sadii qaba: monologic, dialogic fi polylogic.
• Monologic: Akkaataa kanaan xalayaan akka Maariyaamaatti amala tokko qofaaf kennama Ba's
Xalayaa Akkas Dheeraa.
• Marii: Haala kana keessatti seeneffamni, bifa xalayaatiin taphattoota lamaatiin kan dhiyaatu yoo ta’u, akkuma Mme Marie
Jeanne Riccoboni’sLetters of FanniButlerd (1757) keessatti. • Polylogic: Kun akkuma
asoosama akka Clarissa, fi Dangerous Liaisons keessatti qabnutti taphattoota xalayaa barreessan sadii fi isaa ol qaba . Wanti
adda ta’e gosa kanaa tokko “meeshaa diraamaa ‘dammaqiinsa addaan hin baane’ kan yeroo tokkotti garuu adda ta’ee
walsimsiisuun gootota dubartootaa fi jalloota dhiphina diraamaa uumuudha” (McKeon 52).
Fakkeenyonni Yeroo Ammaa: kan asoosama ergaa AliceWalker’s the Color Purple(1982) kan dabalatudha. The Perks of Being a
Wallflower (1999) kan barreesse Stephen Chobsky bifa xalayaa nama maqaan isaa hin beekamne irraa gara fakkeenya dhoksaa gosa
tokkootti. Richard B Wright's Clara Callan(2001) xalayaa fi galmee joornaalii fayyadamuun seenaa dubartii umrii giddu galeessaa bara
1930moota keessa turte hodha. The Boy Next Door (2002) kan Meg Cabot barreesse asoosama qoosaa jaalalaa yoo ta’u, guutummaatti
bifa iimeelii taphattoota gidduutti ergamuun kan dhiyaatudha. Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography (2002) kan
Lemony Snicket Daniel Handler qubee, sanadootaa fi iskiriiptii biroo fayyadamuun sarara dubbii ijaara. Waa’ee Keevin Haasa’uu Nu
Barbaachisa (2003) asoosama epistolary monologic yoo ta’u, akka xalayaa walduraa duubaan abbaa warraa seeneessaa Firaankiliniif
barreeffame dha.
42. 42.
Qeeqa: Hayyoonni tokko tokko asoosama ergaa keessatti xalayaawwan keessa jiraachuun isaanii dubbistoota ilaalcha kutaa
hojii kenname tokkoo irratti burjaajessu danda’a jedhanii amanu.
3.1.4 Asoosama Seenaa
Hiika: Asoosamni seenaa akkuma maqaan isaa ibsutti taateewwan seenaa tokko tokko irratti kan hundaa’edha. Gosa asoosama
kana keessatti taphattoonni fi taateewwan seenaa irraa kan fudhatamanGosa dubbiin taateewwan seenaa gidduutti kan kaa’ame
yoo ta’u, ykn walumaa galatti, barreessaan taateewwan dhugaa fayyadamee garuu taphattoota ykn taateewwan asoosamaa
tokkoo fi isaa ol, ykn jijjiiramni itti dabaluudha tartiiba taateewwan seenaa.
Asoosamni seenaa taphattoota seenaa yookaan asoosamaa irratti giddugaleessa ta’uu danda’a, garuu yeroo baay’ee yaaliin
amanamaa qorannoo guddaa (ykn yoo xiqqaate dubbisa cimaa) irratti hundaa’ee seenaa seenaa darbe keessatti kaa’ame akka
namoonni bara barreessichaa hubatanitti himuuf godhamu bakka bu’a.
Ka’umsa: Ka’umsi asoosama seenaa kanaa kan hordofamu kitaaba LuoGuanzhong’s 14th-Century Romance of the Three
Kingdoms, kan seenaa Chaayinaa keessatti yeroowwan barbaachisoo ta’an keessaa tokko kan hammatedha. Awurooppaa Dhihaatti,
qajeelchaan gosa kanaa barreessaa Jarmanii BenedikteNaubert (1756-1819) yoo ta'u, asoosama seenaa 50 barreesse. Tooftaan isheen
nama hiika seenaa xiqqaa qabu irratti xiyyeeffachuu fi taateewwan ija isaatiin arguu ishee kan liqeeffame Sir Walter Scott kan
hojiiwwan ishee dubbisee ture. Haa ta’u malee, hayyoonni tokko tokko ka’umsa asoosama seenaa ammayyaa kan hordofan
Ivaanhoo kan Iskootii irraati .
Guddina/Bu’aa: Asoosamni seenaa kun jaarraa 19ffaa keessa artistoota Romantics jedhamuun ramadamaniin jaallatamaadha .
Baayyeen isaanii Sir Walter Scott akka barreessaa asoosama jalqabaa mala kana fayyadameetti ilaalu, asoosama isaa seenaa
Iskootilaandii kan akka Waverley (1814) fi Rob Rob (1818) keessatti. Ivanhoe isaa (1820) fedhii bara giddu galeessaa
haaromsuu isaatiin galata argata. Victor Hugo’s The Hunchback of Notre Dame (1831) fi Leo Tolstoy’s War and
Peacearefakkeenyota jalqabaa asoosama seenaa biroo. Bu’aan asoosama seenaa jalqabaa fedhiin ummataa Awurooppaa seenaa
bara giddu galeessaa irratti akka guddatu gahee guddaa qabaachuu isaaniiti.
Fakkeenyaaf, Hugo's Hunchback , sochii ijaarsa Gothic Faransaayitti baraaruuf boba'aa ta'eef akka kaka'umsaatti galatni
kennama. Kunis akka hundeeffamu Monuments historiques, mootummaa Faransaayiin kunuunsa seena qabeessaaf.
Akkasumas, asoosamni Iskootii fedhii ummataa seenaa Iskootilaandiif qabsiisee ammallee kan ibsu yoo ta’u, Sigriid Undset’s
Kristin Lavransdatter seenaa Noorweeytiif hojii walfakkaatu raawwatee boodarra badhaasa Noobeelii ogbarruu (1928)
injifatte.
Barreessitoonni asoosama seenaa tokko tokko taatee seenaa tokko asoosama ta’ee osoo odeessanii ilaalcha hawaasaa fi
haala dhala namaa argachuuf jecha yeroo fi bakka ofii irraa of fageessuu danda’aniiru. Kidnapped
kan Robert Stevenson irra caalaa kan dhuunfaa rakkina Jacobite Scotland keessatti uumame irratti kan raawwatame yoo ta'u
Charles Dicken'sA Tale of Two Cities ammoo Warraaqsa Faransaay irratti kan hundaa'edha.
3.1.5 Hawaasummaa/Hawaasummaa
Ka’umsa: Asoosamni hawaasummaa ykn hawaasummaa, asoosama rakkoo hawaasummaa ykn asoosama dhugaa jedhamuunis
kan beekamu, jaarraa kudha saddeetffaa Ingilizii keessatti kan jalqabe yoo ta’u, jaarraa kudha sagalffaa keessa garuu ka’umsa
Bara Viktooriyaa wajjin jaalala argateera. Akkasumas karaa hedduudhaan dhimmoota fi sochiiwwan industirii, hawaasummaa,
siyaasaa fi dinagdee irratti deebii ta’ee ilaalama ture. Asoosamoonni rakkoo
hawaasummaa Ingilizii qofa keessatti kan daangeffaman osoo hin taane guutuu Awurooppaa fi Yunaayitid keessatti barreeffamaniiru
43. 43.
Naannoolee. Fakkeenyi isaa barreessaa Raashiyaa, Liyoo Tolstooyi, kan biyya isaatiif haaromsa, keessumaa barnoota
irratti falme, asoosama isaa War and Peace fi Anna Karenina itti dabale.
Amaloota: Asoosamni hawaasummaa kun irra caalaa dhiibbaa haalli dinagdee fi hawaasummaa yeroo tokkoo
taphattootaa fi taateewwan naannoo isaa jiran irratti qabu ilaala. Aadaa ummata tokkoo fi akkaataa jireenya isaaniis kan
ilaallatudha. Fakkeenyaaf, biyya Ingilizii Victoria keessatti asoosamni hawaasummaa meeshaa mormii fi miidhaa
mootummaa, industirii fi miidhaa biroo gita hojjetaa Ingilaandi mudate irratti hubannoo uumuuf ta’e. Asoosamni kun
seenaa fi seenaa hiyyeeyyii gita hojjetaa miira namaa kakaasan kan dhiheesse yoo ta’u, mararfannaa gita giddu galeessaa
hawaasa keessatti jijjiirama seeraa fi naamusaa leellisuuf gargaaruu danda’u horachuuf yaadamee ture.
Gosoota: Asoosamni hawaasummaa gosoota gurguddoo lama qaba: gosoota industirii fi gosoota naamusaa.
Asoosamni industirii kun gita hojjettoota biyyattii magaalota baadiyyaa fi magaalaa irratti xiyyeeffate. Haala gaddisiisaa
warshaalee fi albuuda keessatti mul’atu, rakkina hojii daa’immanii fi dubartoota balaa jala jiran, fi balaa yakka yeroo
hunda dabalaa jiru, weerara sababa garmalee walitti qabamuu fi qulqullina qulqullina dhabuutiin dhufu dabarseera.
Asoosamoonni naamusaa elementii naamusaa ykn uumamaa ol ta’e kan “haaromsa Kiristaanummaa wajjin walqabsiisu
fi ilaalcha gita giddu galeessaa dinagdeen caalaatti sirrii ta’uu fi akkasumas amantii isaaniif caalaatti kan of kennan ta’uu
isaanii, kanaaf gita gadi aanaa aristokraasii dura gargaaruuf caalaatti saaxilamoo ta’uu isaanii irratti taphate”(Davis 66).
Fakkeenyi kanaa Charles Dicken’sChristmas Carol kan taphataan adda duree Scrooge jireenya kiristaanaa akka jiraatu
fi ollaa fi hojjettoota isaa carraa hin qabne akka gargaaru hafuurota hedduudhaan qajeelfama itti kenname ture.
Fakkeenyota: Barreessitoonni asoosama hawaasummaa fi hojiiwwan isaanii tokko tokko; Kan Chaarlis Diikeens
kan Oliivar Twiist(1838) Yeroo Rakkoo (1854),kan Joorji Eliyoot kan Adam Bede (1859), kan Toomaas Haardii
kan Kantiibaa Kaasterbiriij(1883), kan Joon Isteenbeek kan Wayinii dheekkamsaa (1939), kan Chinua Achebe's
Things Fall Apart (1958) ,NgugiWaThiongo’sWeep Not Child (1964), fi kanneen biroo hedduu.Haa ta’u malee,
asoosamni tokko gosa lama jalatti ramadamuu danda’a, fakkeenyaaf, Chinua
Achebe’s Things fall Apart elementoota seenaa of keessaa qaba kanaaf akka asoosama seenaa tokkootti darbuu danda’a.
Dhimma ijoo asoosama hawaasummaa ibsi.
3.1.6. Bildungsroman jedhamuun beekama
Ka’umsa: Bildungsroman kan afaan Jarmaniin “asoosama uumamuu” ykn “asoosama barnootaa“ jechuudha, gosa
asoosama kanaa yoo ta’u, guddina xiinsammuu fi naamusa nama ijoo ta’e dargaggummaa irraa kaasee hanga
ga’eessotaatti kan xiyyeeffatudha. Bara ifa Jarmanii kan mul’ate yoo ta’u, oduu durii afoolaa dunce ykn ilma quxisuu
qabeenya isaa barbaaduuf addunyaa ba’uu irraa kan maddedha. Yeroo baayyee jalqaba seenaa irratti kasaarri miiraa kan
jiru yoo ta’u kunis namni ijoo ta’e imala isaa akka fudhatu akka murteessu taasisa.
Amaloota: Gosti kun amala sirnaa, yeroo fi mata duree hedduudhaan kan beekamudha. Seenaa waa’ee guddachuu ykn
dhufaatii umrii nama miira namaa hubatu kan deebii fi muuxannoo barbaadu hima. Kaayyoon asoosamichaa bilchina
dhiheessuu waan ta’eef jijjiiramni barbaachisaa dha. Protagonist bilchina suuta suutaan fi rakkinaan galmaan gaha
akkasumas jira
44. 44.
yeroo baay’ee waldhabdee guddaa isa fi hawaasa gidduu jiru. Akkaataa idileetti, gatiiwwan hawaasaa suuta suutaan nama ijoo
dubbiitiin fudhatama kan argatan yoo ta’u, dhumarratti hawaasa keessatti fudhatama argata. Fudhatama argachuun kun
dogoggoraa fi mufannaa protagonist xumura. Hojiiwwan tokko tokko keessatti, namni ijoo ta’e bilchinaan erga argamee booda
namoota biroo bira ga’ee gargaaruu danda’a.
Dubbii: Yeroo baay’ee, dubbiin (plot) akkaataa murtaa’e kan hordofu yoo ta’u, asoosama keessatti namni ijoo ta’e daa’ima
irraa gara nama guddaatti guddata. Sadarkaa jalqabaa irratti kasaarri ykn quufa dhabuun gosa tokkoo manaa ykn haala maatii
irraa akka fagaatu isa dhiiba, kunis imala akka jalqabu kaka’umsa argamsiisa. Namfakkiin inni guddaan kun yeroo baayyee
karaa "of-dhugoomsuu"tiin guddata. Adeemsi bilchinaa “yeroo dheeraa, cimaa fi suuta suutaan kan of keessaa qabu yoo ta’u,
fedhii fi fedhii protagonist fi ilaalchaa fi murtii sirna hawaasummaa hin jilbeenfanne dirqisiisu gidduutti walitti bu’iinsa irra
deddeebi’amee kan of keessaa qabudha”. (Minden) Asoosamni tokko tokko kan dubbiin isaanii bildungsroman wajjin wal
fakkaatu jiru. Fakkeenyaaf, seenaan waraanaa tokko namni haaraan bobbaafame tokko ibiddaan cuuphamee loltuu lolaaf
jabaate ta’uu isaa agarsiisuu kan danda’u yoo ta’u, seenaan barbaacha faantaasii immoo nama dargaggeessaa keessatti nama
ijoo ta’e irraa gara nama guddaa hidda dhaloota isaa ykn humna isaa beekutti jijjiirama agarsiisuu danda’a . Haa ta’u malee
gosootni seenaa kun lamaan bildungsroman wajjin sirriitti wal hin simne (Jeffers 16). Charles Dicken’sDavid Copperfield fi
Robert Louis Stevenson’s Treasure Island fakkeenya gaarii ykn kalaasikaa gosa asoosamaa kanaa ogbarruu Ingiliffaa
keessatti.
Fakkeenyota bildungsroman fi barreessitoota isaanii sadii tarreessi.
3.1.7 Asoosama Xiin-sammuu

Hiika: Asoosamni xiin-sammuu, kan saayikoloojii dhugaa (psychological realism) jedhamuunis waamamu, hojii asoosama
asoosamaa yoo ta’u, kaka’umsa, haalawwanii fi gocha keessoo keessoo namfakkii irraa burqu, fi kan mul’atu irratti xiyyeeffannoo
kan kennudha tarkaanfii alaa.
Asoosamni xiinsammuu kun waan ta’u kan ibsu yoo ta’u, kana malees kaka’umsa gocha kana duuba jiru ibsa.
Ka’umsa: Oduu durii Geenjii, jaarraa 11ffaa Jaappaan keessatti barreeffame, yeroo baay’ee asoosama xiinsammuu isa
jalqabaa ta’ee fudhatama ture. Biyyoota dhihaa keessatti hayyoonni tokko tokko ka’umsa asoosama xiinsammuu Giovanni
Boccacio’sElegia di Madonna Fiammetta (1344) irraa kan hordofan yoo ta’u, kaan immoo asoosamni xiinsammuu jalqabaa
akka gosaatti asoosama miiraa kan akka Pamela kan Samuel Richardson irraa akka jalqabe cimsanii dubbatu.(Bayam
1697).
Amaloota: Gosa barreeffama kana keessatti amalaafi amala baay’ee barbaachisaa waan ta’eef, barreessitoonni asoosama
yeroo baay’ee gosoota asoosama biroo caalaa sammuu nama tokkoo keessa gadi fageenyaan lixu. Asoosamni xiinsammuu
asoosama "nama keessaa" jedhamuu danda'a, sababiin isaas inni gama qaamaatiin ykn dhugaa alaa taphattoonni keessatti
socho'an osoo hin taane sammuu taphattootaa qorata. Yeroo tokko tokko, yaa’a dammaqaa, flashbacks fi interior monologues
tooftaalee hojii keessoo sammuu namaa haala gaariin agarsiisuuf qacaramuu danda’an keessaa muraasa. Tooftaan yaa’a
dammaqaa barreessitoonni ammayyaa waan sammuu amala isaanii keessatti deemaa jiru bal’inaan yeroo ibsanitti fudhatameera.
Kun kan dhiyaatu “dhangala’aa yaada, miiraa fi hubannoo sammuu dammaqaa hin taane taphattoota asoosamicha keessatti hin
cabne” (Ezeigbo 10).
45. 45.
Fakkeenyota: Fakkeenyota barreessitootaa fi hojiiwwan isaanii keessaa muraasni: Jeems Joyce’s Ulysses(1922), Virginia
Woolf’s Mrs.Dalloway(1952) fi Dostoevsky’s Crime and Punishment.
3.1.8 Siyaasa/Asoosama Yaada
Akkuma maqaan isaa ibsutti asoosamni siyaasaa siyaasa ykn saayinsii fi aartii mootummaa ilaallata.
Innis “aartii waan danda’amu, tooftaa fi tooftaalee bulchiinsa, fi daldala guutuu shira jaarmiyaa: aangoo fi faayidaadhaaf socho’uu
fi wal-tapha humnootaa fi taphattoota Maakiiyaaveeliin” (Ezeigbo) dhiyeessa. Asoosamoonni kunniin dhimmoota gaarii fi hamaa,
haqaa fi jal’ina, jibbaa fi jaalalaa kan ilaallatu yoo ta’u, taphattoonni kun shira xaxanii fi ejjennoo siyaasaa barbaadan.
Barreessitoonni asoosama kun jecha Aristootil namni 'bineensa siyaasaa' waan ta'eef tapha siyaasaa keessaa baafamuu hin
dandeenye, tapha aangoo of eeggannoodhaan qindaa'een.
Gosa asoosama kana keessatti taphattootaa fi bakki itti hojjetamu bakka guddaa kennama.
Fakkeenyota: Fakkeenyonni gosa asoosama kanaa muraasni kitaaba Nostromo kan Jooseef Konraad(1904), kan Piitar
Abrahaams A Wreath for Udomo(1956), CyprianEkwensi'sBeautiful Feathers (1963), Chinua Achebe's A Man of the
People (1966), fiTimothy Aluko' dha. sChief the Kabajamoo Ministira (1970).
Xiyyeeffannoo asoosama siyaasaa ibsi.
. Asoosamoonni maqaa kana jala jiran

dhugaa fi faantaasii walmakaa of keessaa qabu. Jecha biraatiin, isaanis bakka bu’iinsa giraafikii taateewwan idilee fi
muuxannoowwan ibsa bal’aa ta’een dhiyaatan, elementoota faantaasii fi surrealism wajjin. Wantoonni biroo gosa
asoosama kanaa haala abjuu fakkaatu, qaamolee sheekkoo fi humnoota uumamaa ol ta’an, akkasumas oduu durii ti.
Shaakaltoonni gosa kanaa beekamoo ta’an Gabri’eel Garsiyaa Maarkez kan Kolombiyaa kan One Hundred Years of
Solitude (1967) barreesse; Ijoollee Halkan Walakkaa (1981) fi Keeyyata Seexanaa (1988) kan Salmaan Rushdii (Hindii) ;
fi kitaaba Ben Okiri (Naayijeeriyaa) Daandii Beela’e (1991) jedhu.
Asoosama dhugaa sihii (magical realism) keessatti amaloota afur tarreessi.
3.2 Asoosama Afaan Oromoo
Novella jechuun salphaatti jecha asoosama xiqqaa ykn gabaabaa ta’eef itti fayyadamudha. Amaloota asoosamichaa hunda kan
qooddatu yoo ta’u, gosoota asoosamichaa kamiyyuu keessatti kufuu danda’a. Haa ta’u malee akka asoosamichaa jaallatama
waan hin taaneef yeroo tokko tokko dubbistoonni asoosama fi asoosama adda baasuu hin danda’an. Innis seeneffama asoosamaa
asoosamaa barreeffamaa asoosama xiqqaa caalaa dheeraa ta’us asoosama caalaa gabaabaa dha. Badhaasni Asoosama Saayinsii fi
Faantaasii Ameerikaa Nebula Awards asoosama saayinsii irratti kennamu nooveela kana lakkoofsi jechootaa 17,500 hanga
40,000 gidduutti akka qabu ibsa. Hiikoonni biroo jechoota 10,000 gadi bu'anii kan jalqaban yoo ta'u, hanga jechoota 70,000 ol
fiigu (Wikipedia).
46. 46.
Nooveellaan kun bifa ogbarruu keessaa isa badhaadhaa fi badhaasa guddaa qabu keessaa tokko ta’ee kan ilaalamu “.gaaffii caasaa bal’aa
dheerina guutuu osoo hin godhin, asoosama gabaabaa caalaa mata duree fi amala bal’inaan akka guddatu waan hayyamuuf” kitaaba –
asoosama . Kanaaf xiyyeeffannoo xiyyeeffannoo asoosama gabaabaa fi bal’ina asoosamichaa hamma tokko kennuudhaan qorannoo
cimaa fi bal’aa dhimma isaa ni kenna.
Caasaa: Asoosamni akka waliigalaatti asoosama caalaa waldhabdee xiqqaa qaba, ammas asoosama gabaabaa caalaa
walxaxaa qaba. Waldhabdeen kunis yeroo dabalataa kan guddatan yoo ta’u, xumurri isaanii yeroo baay’ee qarqara
jijjiiramaatti kan argamudha. Yeroo tokko tokko, boqonnaatti hin qoodaman garuu haala akkasii keessatti, yeroo baay’ee
bakka adiin kutaalee daangeessuuf itti fayyadama (Barnet 312). Asoosamni yeroo baay’ee bu’aa tokko waan qabaniif akkuma
asoosama gabaabaa taa’umsa tokkotti akka dubbifamuuf yaadame.
Yeroo baay’ee, subplots ykn ilaalchi dachaa hin jiru. Yeroo baayyee damee hawaasummaa guddaa osoo hin taane guddina dhuunfaa fi
miiraa ilaallata. Asoosamni kun “akka waliigalaatti tokkummaa yaada (impression) kan mallattoo asoosama gabaabaa ta’e tokko qabata,
garuu amala caalaatti guddate fi ibsa caalaatti qananiin guutame of keessaa qaba” (Obstfeld 40). Jarmanoonni barreessitoota Novelle
( afaan isaaniitiin) baay’ee sochii qaban yoo ta’u, isaaniif seeneffama asoosamaa dheerina hin murtoofne-fuula muraasa hanga dhibbaatti-
taatee tokko, kan nama dhiphisu, haala, ykn waldhabdee gara garagalchuu hin eegamnetti geessu qofa irratti daangeffame dha qabxii,
xumura loojikii, garuu nama ajaa’ibsiisu kakaasuun.
Ka’umsa: Jechi Ingiliffaa “novella”jecha Xaaliyaanii “novella” jedhu irraa kan argame yoo ta’u, dubartiin “novello” kan jedhu yoo
ta’u hiikni isaas haaraa jechuudha. Jarmanootaaf “Novelle” dha ; dacha: “Novellen” jedhu.
(Wikipedia) Novella afaanota Awurooppaa hedduu keessatti gosa ogbarruu barame yoo ta’u yaadni novelas kan jalqabe jaarraa 10ffaa
seeneffama asoosamaa, halkan Arabaa garuu akka gosa ogbarruutti ka’umsi isaa hojii ogbarruu jalqabaa akka Giovanni Boccaccio’s
hordofama . Decameron jedhamu. Dhuma jaarraa kudha saddeetffaa fi jalqaba jaarraa kudha sagalffaatti nooveelaan gara gosa ogbarruu
ajajaa fi seeraan caaseffameetti fashion ta’e (McKeon 24).
Fakkeenyaaf: Asoosamoonni afaan Ingiliffaa kanneen akka Qonna bineensotaa kan Joorji Orwell , kitaaba The Old Man
and The Sea kan Ernest Hemingway , kan Charles Dicken’sA Christmas Carol, kan Joseph Conrad’s Heart of
Darkness kan jedhamanidha. Haa ta’u malee hojiiwwan kunneen asoosama osoo hin taane nooveela jedhamee ramadamuu
irratti yaadonni addaan qoodama.
3.3 Asoosama Gabaabaa
Asoosamni gabaabaan gosa asoosama asoosamaa yoo ta’u, yeroo baay’ee asoosamaadhaan kan barreeffamu yoo ta’u, yeroo baay’ee
bifa seeneffamaatiin kan barreeffamudha. Akkaataan kun hojiiwwan asoosamaa dheeraa ta’an kan akka asoosamaa fi asoosama ykn
kitaabota caalaa qabxii kan qabu ta’uu danda’a. Asoosamni gabaabaan dheerina isaa irratti hundaa’uun ibsama garuu kun
barreessitoota ogummaa qaban birattillee hamma tokko garaagarummaa qaba. Akkaataan
asoosama gabaabaa gosootaafi akkaataa bal’aa waan of keessatti hammateef dheerinni qabatamaan filannoo barreessaa dhuunfaatiin murtaa’a.
Dheerinni asoosama gabaabaa kan murteessu guddaan kan biraan qajeelfama dhiheessuu kan gabaa qabatamaa seenaa sanaa wajjin
walqabatudha. Qajeelfamni babal’istoota gidduutti garaagarummaa guddaa qaba. Barreessitoonni asoosama gabaabaa hedduun hojii isaanii
kan ibsu kalaqaa, ibsa dhuunfaa fi qulqullina aartii walitti makamuudhaani. Kanarraa kan ka’e hiikoonni asoosama gabaabaa dheerina
irratti hundaa’an illee addaan ciccitu
47. 47.
caalaatti yeroo adeemsi barreessuu ilaalcha keessa galfamu. Asoosamni gaggabaaboo yeroo baay’ee dorgommii ogbarruutiif
kan oolu waan ta’eef yeroo baay’ee qindeessitoonni qajeelfama akka dhiyaatan ni kaa’u.
Hiikni asoosama gabaabaa kalaasikii namni tokko taa’umsa tokkoon dubbisuu danda’uu qaba, qabxiin kun barreeffama Edgar
Allan Poe, “The Philosophy of Composition” (1846) keessatti baay’ee kan ka’edha. Fayyadama yeroo ammaa keessatti jechi
asoosama gabaabaa jedhu yeroo baay’ee hojii asoosama asoosamaa jechoota 20,000 hin caalle fi 1,000 gadi hin taane agarsiisa.
Ka’umsa: Asoosamni gaggabaaboo hundee isaa duudhaa seenaa afaaniin himuu fi oduu durii asoosamaa, haala saffisaan
sketched ta’ee fi dafee gara yaada isaatti kan dhufudha.Aartiin seenaa himuu galmee qaroomina caalaa dulloomaa ta’uun isaa
shakkii hin qabu. Tarii akaakayyuun asoosama gabaabaa kanaa inni durii fi kallattiin seenaa oduu durii fi fakkeenya ta’uu
danda’a, kallattiin gara yaadaatti. Fakkeenyi durii fi oduu durii, seenefamni gabaabaan dhugaa naamusaa ykn hafuuraa tokko
tokko dirqisiisuuf itti fayyadamu, asoosama gaggabaaboo yeroo sanaa hedduu keessatti calaqqisa.
Seenaan gabaabaan bifa barreeffamaatiin kan jalqabe duudhaa seenaa afaaniin himuu kan jalqaba irratti epics kan akka Homer’s
Iliad fi Odyssey oomishanii ture. Seenaan afaaniin dubbatamu yeroo baay’ee bifa caqasa faaruu ykn sirbaatiin kan himamu
yoo ta’u, yeroo baay’ee kutaalee irra deddeebi’aman ykn, haala Hoomer keessatti, maqaa Hoomeer kan dabalatu ture.
Meeshaaleen istaayilistikii akkasii yaadachuu, hiikuu fi seenaa madaqsuuf gargaaran. Kutaaleen keeyyata gabaabaan seeneffama
dhuunfaa taa’umsa tokkotti himamuu danda’u irratti xiyyeeffachuu danda’u. Manni barumsaa yaada biraa ka’umsa isaa oduu
durii Dh.K.D jaarraa 6ffaa garba Giriikii Aesop jedhamu kalaqame hordofa. Oduu durii kun har’a Oduu Durii Aesop jedhamuun
beekamu. Bifa asoosama gabaabaa durii inni
biraan oduu durii yoo ta’u isaanis akka fakkeenyaatti kan hojjetan yoo ta’u, seeneffama dhugaa gabaabaa barumsa of keessaa
qabu.
Amaloota: Asoosamni gaggabaaboon asoosama caalaa walxaxaa kan hin taane ta’uu danda’a. Yeroo baay’ee asoosamni
gabaabaan taatee tokko irratti kan xiyyeeffatu, dubbii tokko, haala tokko, taphattoota muraasa kan qabu yoo ta’u, yeroo
gabaabaa kan uwwisudha. Asoosama gabaabaa keessatti akkaataan idilee tokko akkuma bifa asoosamaa dheeraa ta’etti ibsa,
walxaxaa, fiixee fi furmaata waliin dhiyaachuu danda’a. Haa ta’u malee, asoosamni gaggabaaboo tokko tokko akkaataa kana
hordofuu dhiisuu kan danda’an yoo ta’u, tokko tokko ammoo tasumaa akkaataa tokkollee kan hin hordofne ta’uu danda’a.
Fakkeenyaaf, asoosamni gaggabaaboo ammayyaa darbee darbee qofa ibsa qaba. Caalaatti kan mul’atu garuu, jalqaba tasa
ta’eedha, seenaan gocha gidduutti (in medias res)
kan jalqabudha. Akkuma asoosama dheeraa, dubbiin asoosama gabaabaas fiixee, muddama ykn jijjiirama guddaa qaba.
Haa ta’u malee, xumurri asoosama gaggabaaboo hedduu tasa fi banaa dha. Akkuma gosa aartii kamiyyuu, amala sirrii asoosama
gabaabaa uumaa isaatiin garaagarummaa qaba.
4.0 GOOLABA
Asoosamni asoosamaa gosa hedduu qaba. Gosti kun duudhaa seenaa himuu hawaasa adda addaa addunyaa, seeneffama epic,fi
jaalalaa irraa gara bifa amma jiruutti guddate. Asoosama asoosamaa ammayyaa keessatti asoosamni, asoosama fi asoosama
gabaabaa gosoota baay’ee jaallataman. Asoosamni kun kanneen hafan keessaa adda ta’us asoosamni asoosamaa kamiyyuu akka
asoosamaatti ramaduuf elementii dhugaa (verisimilitude) dhiyeessu qaba. Kunis maaliif akka asoosama thriller fi melodramatic
prose fictions tokko tokko akka asoosamaatti akka hin ramadamne ibsa. Asoosamni gabaabaa fi asoosamni asoosama waliin
amala tokko kan qaban yoo ta’u dheerinni isaanii garuu gabaabaa dha. Dheerinni isaas asoosama gabaabaa irraa adda kan baasu
yoo ta’u, inni lammaffaan isa duraa caalaa gabaabaa waan ta’eef.
48. 48.
5.0GABAABAA
Kutaa kana keessatti asoosamni, asoosama gabaabaa fi asoosamni gosoota asoosama asoosamaa ijoo ta’uu isaanii
ilaalleerra. Asoosamni kun kan baay’ee jaallatamu yoo ta’u, gosootni asoosama hedduu qaba.
Bu’uuraan gosootni kun hundinuu gama dhiheessiin gama jireenyaa tokkootiin tokko ta’us akkaataa akkaataatiin
garaagarummaa qabu. Akeekni barreessaa, hamma guddaa hojii sana irratti dhiibbaa qaba. Barreessaan asoosama seenaa
tokko hojii sana yeroo seenaa isaa keessatti haala sirrii ta’een kaa’uu akka danda’uuf qorannoo tokkotti seena ture. Gama
biraatiin, barreessaan asoosama picaresque seenaa hawwataa
adventurous kan yaada isaa/ishee irraa ykn taateewwan ykn muuxannoo irratti hundaa’e ta’uu danda’u qofa himuu qaba.
7.0 WAABII/ DUBBISA DABALATAA
Abraams, MH (2005) fi kanneen biroo. Galmee Jechoota Ogbarruu (8ffaa). Booston: Toomsan Waadswort.
Alexander, AP (2009).Ogbarruu fi Yakkamaa: Asoosama Pikaareeskii Ispeen keessatti
fi Awurooppaa, 1599-1753. Maadriid: Visor Libros.
Barnet, S., Morton Barman fi William Burto (1987).Ogbarruu Qindeessituu.

Maxxansa 2ffaa. Glenview, Illinois: Iskoott, Foresman& Kubbaaniyyaa.
Bloom, C. (2007).Sodaachisaa Gothic : Qajeelfama Barattootaa fi Dubbistootaaf. Baasiingstook: Paalgireev

Maakmiilaan.
Heera Badhaasa Faantaasii Biriteen(Wikipedia Accessed 17 Sept 2009).
Burgess, A. () jedhamuun beekama.
Ezeigbo, A. (1998) fi kanneen biroo. Hiriyyaa Asoosama.Leegoos : Vista.
Fuchs,B.(2004).Jaalala.London: Routledge.
Kaayode-Iyaasere, W. (1997) fi kanneen biroo. “Asoosama fi Gosoota Isaa” RA Masagbored keessatti. Karaa Asoosama
Asoosamaa: Ilaalcha Qorannoo. Magaalaa Beeniin: Mallattoo.
Magill, F. (1997).Barreessitoota Asoosama Gabaabaa.4 thed. Kaalifoorniyaa: Saaleem Press.
McKeon, M. (1987).Ka’umsa Asoosama Ingiliffaa, 1600-1740. Baaltimoor: Joons
Yuunivarsiitii Hoopkins Press.
49. 49.
McKeon, M. (2000)Ti’oorii Asoosama: Mala Seenaa.Baltimore : Johns
Yuunivarsiitii Hoopkins Press.
Mighall, R. (2003).Ji’ograafii Asoosama Gootik Viktooriyaa: Abjuu Hamaa Seenaa Kaartaa.

Oksifoord: Yuunivarsiitii Oksifoord Press.
Mighall, R. (2007) fi kanneen biroo. "Magaalota Gootik", C. Spooner fi E. McEvoy, qopheessitoota, The Routledge Companion to
Gothic keessatti. Landan: Ruutledge.
Morrell, JP (2006) fi kanneen biroo. Sararoota Gidduu: Qaamolee Haxxummaa Barreeffama Asoosamaa Keessatti Hojjechuu.
Cincinnati, OH: Kitaabota Barreessaa Daayijeestii.
Galmee Jechoota Merriam-Webster Online.(7 Mar 2010 kan argame)
Obstfeld, R. (2002) fi kanneen biroo. Asoosama Gargaarsa Jalqabaa: Qoricha Battalaa Asoosama, Seenaa fi Iskiriiptii.
Punter, D. (2004).Qabxii Gootik. Landan: Wiilii-Bilaakwel.
Price, Liyaa (2003) jedhamuun beekama. Anthology fi Ka’umsa Asoosama: Richardson irraa hanga
Joorji Eliyoot. Landan: Yuunivarsiitii Kaambiriijii Press.
Sanderson, Mark (4 Adoolessa 2003).“Piikaareeskii Bal’inaan”. Telegiraafii (UK). http:/www.telegraph.co,uk/aadaa/kitaabota/

3605787/The-picaresque-in-ballinaan.html.
Badhaasa Barreessitoota Asoosama Saayinsii fi Faantaasii Ameerikaa FAQ.(Accessed 16 May 2009).
Selgin, P. (2007) fi kanneen biroo. By Cunning & Craft: Gorsa Sagalee fi Ogummaa Qabatamaa Barreessitoota Asoosamaatiif.
Skarda, P. (1986)."Paaroodii Gootik".Jaak Suuliivaan qopheessaa keessatti. (1986) Insaayikilooppiidiyaa Peenguwaanii

Sodaachisaa fi Uumamaa Ol’aanaa, 178-9.
Sullivan J. qopheessaa. (1986) Insaayikilooppiidiyaa Peenguwaanii Sodaachisaa fi Uumamaa Ol’aanaa, 178-9.
Wuuds, Joorji, Hoomer A. Waatii fi Joorji K. Anderson (1936) Chikaagoo: Iskoott, Foresman & Company
50. 50.
KUTAA 5 KA’UU/MISOOMAA
QABIYYEE
1.0 Seensa 2.0
Kaayyoowwan
Kutaa Dubbisuu 3.2 Mana
Kitaabaa Naanna’aa 3.3
Boqonnaa
3.4 Jijjiirama Mi’aa Dubbisuu
3.5 Maxxansaa 3.6
Dhiibbaa Koloneeffataa (asoosama Afrikaatiif) .
4.0 Xumura 5.0
Cuunfaa 6.0
Wabiiwwan/Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA Asoosamni

asoosamaa bu’aa yaada namaa fi kalaqa ogbarruu yoo ta’u, bifa amma jiruun guddachuuf jaarraa hedduu fudhate. Innis
seenaa aadaa himuu irraa eegale, epic through romance kan asoosama keessatti seeneffama sobaa isa jalqabaati. Jaalalli
Faransaayii barreeffamoota Awurooppaa jaarraa hedduuf dhiibbaa kan uume yoo ta’u, “...
Asoosama Ingiliffaa kennaa bifa itti fufiinsa qabuu fi walxaxaa fi bareedina ijaarsaa”(Ezeigbo 2) fide. Gumaacha namoota akka
Geoffrey Chaucer, Malory, Boccaccio fi kanneen biroo kanneen duudhaa seeneffama asoosamaa keeyyataan yookaan
asoosamaa keessatti jalqabaniifi itti fufan irraa kan hafe, dhiibbaan biroo bifa seeneffama kanaa gara gosa asoosama asoosamaa
ammaa, keessattuu, abidda qabsiiseera asoosama kan gosa baay’ee jaallatamu ta’e.
2.0 KAAYYOO
Xumura kutaa kanaa irratti: .
51. 51.
• Guddina asoosama asoosamaa hordofuu • Ka’umsaa

fi guddina asoosamaa keessatti wantoota gumaachan tarreessu • Gumaacha tokkoon tokkoon dhiibbaa irratti
mari’achuu
3.0 QABIYYEE GUDDAA

Jijjiiramni asoosama asoosamaa miidiyaalee geejjibaa gatii salphaa barbaada ture. Keeyyata irraa adda ta’ee, asoosamni sirritti
yaadatamuu hin danda’u. Duudhaan afaaniin dubbatamu seeneessitoota asoosamaa akkaataa seeneffama istookii akka oduu durii caasaa
dubbii walxaxaa qabuu fi hin qabne keessatti qacaramaniitti gargaaree ture. Haa ta’u malee, seenaan kun akka asoosama asoosamaa
dheeraa kan hin turre yoo ta’u, kunis meediyaa seenaa himaa seenaa sana sirritti akka himu dandeessisu barbaada ture. Seenaawwan
duudhaa afaaniin dubbataman fi asoosama asoosamaa gidduutti addaan baasuun nuuf barbaachisaa dha. Seenaan afaaniin dubbatamu
hawaasa murtaa’e tokko keessatti afaaniin kan dhiyaatudha. Asoosamni Asoosamaa nuti meeshaa kana keessatti mari’achaa jirru gama
biraatiin, barreeffamanii fi maxxanfamanii waan ta’aniif bakka hedduutti naanna’uu waan danda’aniif naannoo dhiyeenya barreessaa
bira darbee dubbifama jedhamee eegama. Armaan gaditti wantoota ka’umsaa fi guddina gosa haaraa kanaa gargaaran keessaa muraasa.
3.1Argamuu Waraqaa
Bara 1450moota dura jildiileen epics caqasoota gogaadhaan kan dhiyaatan yoo ta’u, abbootiin qabeenyaa isaaniis ayyaana irratti
dubbisaa turan. Gogaan sun baayyee qaala'aa waan tureef seenaa namni tokko boqonnaaf dubbisu garuu kabaja guddaa qaba ture.
Kanarraa kan ka’e, manneen kitaabaa fi namoota dureeyyii muraasa qofatu bitachuu danda’a.
Boodarra, adeemsa jaarraa 14ffaa fi 15ffaa keessatti, sheekkoowwan asoosamaa dubartoota elite magaalaa keessaa faashinii ta’anii
kitaabota kana irra deddeebi’anii dubbisuu kan qaban kaayyoo kaka’umsaaf waan ta’eef barbaachisummaan oomisha baay’ee uumame.
Akka carraa ta’ee waraqaan akka meeshaa baattuutti kan dhiyaate yoo ta’u, kunis waraqaan kitaabota gatii salphaadhaan oomishuuf
waan dandeessiseef guddina asoosamaa asoosamaa saffisiise. Kanarraa kan ka’e, namni tokko sana booda kitaaba dhuunfaa isaatiif qofa
bitachuu danda’ee, hamma danda’ametti akka dubbifamu gochuu danda’a. Kunis waraqaan bifaafi guddina adda addaa qabu jiraachuun
isaa kitaabota namni tokko baatee deemuu danda’u ykn dhuunfaan mana keessatti ykn ummata duratti deeggarsa minjaala malee
salphaatti dubbifamuu danda’u oomishuuf waan gargaareef kitaabota baay’inaan oomishuuf karaa uume . Namoonni mana bunaa
keessatti ykn imala irratti asoosama dubbisuun akka qaama aadaa dubbisuu ammayyaa jalqabaa ta’ee faashinii ta’e. Dubbisaan biyya
asoosama keessatti of cuuphamu osoo hin jeeqamin turuu ykn jeeqamuu kan barbaadu dubbisa isaa ilaaluu qofaan asitti dursa
ammayyaa jalqabaa kan imaltuu ammayyaa asoosama dubbisuu ykn turuuf yaada qabuun bilbila mataa kaa’uudha dhuunfaa ummata
keessatti.
3.1 Dubbisuu fi barreessuu/Kutaa Dubbisuu
Dubbisuu fi barreessuu ummata magaalaa Awurooppaa keessatti sababoota hedduu irraa kan ka’e babal’ate: Dubartoonni maatii
dureeyyii ta’an jaarraa 14ffaa fi 15ffaa keessa dubbisuu kan baratan yoo ta’u, fayyadamtoota asoosama asoosamaa
ta’aniiru. Haaromsi Pirootestaantii lola ololaa fi pireesii hanga jaarraa 18ffaatti ture kan qabsiise waan ta’eef namoonni
barreeffamoota dubbisuudhaan taateewwan sana hordofan.
Kanarraa kan ka’e broodsheet fi gaazexoonni miidiyaa haaraa odeeffannoo ummataa ta’an. Maamiltoonni ammayyaa jalqabaa illee
karaa maxxansaalee fi barreeffama kanaan dubbisuu fi barreessuu barataniiru
52. 52.
dandeettii leenjifamtootaa fi dubartoota gita giddu galeessaa gidduutti babal’ate. Xalayaan dhuunfaa kun meeshaa walqunnamtii
dhiiraa fi dubartoota jaarraa 17ffaa biratti jaallatamu ta’e.
Mata dureewwan beekamoo ta’an baay’ee gurguraman akkuma namoonni bitanitti sababa mata duree sanaaf osoo hin taane “...sababni
isaas kitaabota namni hundi dhaga’e, ykn kitaabota gatii bara baraa qaban yoo namni tokko dandeettii murteessuu isaa irratti garmalee
mirkanaa’aa hin taane filatamuu qabu waan ta’aniif. Seensawwan tasgabbii dhabuu kana fayyadamuun gatii jabaa mata dureewwan
durii fi beekamoo ta’an faarsan” (Woods et al 456).
Asoosamni asoosamaa haala kana keessatti meediyaa iccitii ifa ta’e, oduu, oduu dhuunfaa fi ummataa, dhimma dubbisaa dhuunfaa,
saayinsii hin taanee fi barbaachisaa hin taane, ammas kitaabni dubbisaa jiru akka qaama tokkootti ummata bira ga’uu isaa ifatti arguu
waan danda’uuf kan barbaachisummaa ummataa qabu ta’e kan maxxansa guddaa ta’e.
Jaappaan jaarraa 11ffaa keessas ta’e Awurooppaa jaarraa 15ffaa keessattis, asoosamni asoosamaa haala dubbisaa walitti dhiyeenyaa
horachuu barbaada ture. Faashinoonni dhuunfaa, ilaalchi dhuunfaa, miira walitti dhiyeenyaa, yaaddoon dhoksaa, "gootummaa" fi
"gootummaa" asoosama waliin babal'atee namoonni qaama aadaa haaraa kanaa ta'uu barbaadan. Jaalalli dirree muuxannoo addaa kan
asoosamni asoosamaa qoratu ta’e. Dubbisaan dhuunfaan taphattoota asoosamichaa wajjin akka adda bahu kan affeeramuuf yoo ta’u,
ummanni dubbisaa kana keessaa baay’een isaa magaalotaa fi magaalota sadarkaan dubbisuu fi barreessuu baay’ee itti dabale keessatti
caalaatti mul’ateera.
3.2 Manneen Kitaabaa Naanna’aa

Jiran Jaarraa 18ffaa keessa Biriteen keessatti manneen kitaabaa naanna’an hundeeffamuun isaaniis asoosama asoosamaa akka guddatu
gumaacheera. Reetiin maallaqa maallaqaan bitamuu gatii salphaa fi gatii madaalawaa kan ture yoo ta'u, asoosama asoosamaa adda
addaa bal'inaan kuufatanii turan. Hojiiwwan maxxanfaman hunda bitachuun nama rakkisaa waan ta’eef namoonni baay’een mana
kitaabaa kana gargaaraa turan. Akkasumas daldaltoonni, haadhotii manaa, qonnaan bultoonni, abbootiin suuqii kitaabota kana bitachuu
hin dandeenye tokko tokko carraan mana kitaabaa irraa liqeessuun fedhiin asoosama asoosamaa akka dabalu taasiseera.
3.3 Boqonnaa
Asoosamni Asoosamaa kana booda naannoo bara 1700tti Ingilizii keessatti bashannana baay'inaan aristokraatawaa ta'e hin turre.
Kitaabonni maxxanfaman dubbistoota kutaa hunda jechuun ni danda’ama bira ga’uuf humna yoo argatan, namoonni baay’een daree
osoo hin ilaalin kitaabota baay’ee dubbisuudhaan “faashinii hordofuuf” waan yaalaniif amala dubbisuu garaagarummaa qaba ture.
Faransaayitti hojiiwwan isaanii waljijjiirraa haaraa, fuula irraa bilisa, gootummaa saala gidduutti akka hundee jireenyaa mana murtii
Faransaayitti barsiisan. Maamiltoonni aristokraasii fi burjaajjii barreessitoota Faransaay addatti barbaadan akkaataa haasawa dhugaa
bara 1660moota keessa akka dhiyeessan.
Yeroo kana keessatti biyya Ingilizii keessatti ogbarruun hojii dubartootaa isa jalqabaa ta’e. Isaan barachuu fi dubbisuu irratti
guutummaatti kan hirmaatan ”yeroo boqonnaa baay’ee harka isaanii irratti waan qabaniif, akkasumas jireenya taa’umsaa caalaa
waan jiraataniif...” (Joseph Addison Guardian 1713. No 155 qouted in Obstfield). Dubartoonni gita aristokraasii fi giddu galeessaa
yeroo baay’ee ofuma isaaniitiin kan hafan “dhiironni baay’een isaanii jireenya guutuu fi hojiin itti baay’atu kan jiraatan yoo ta’u,
ogummaa isaanii irratti hundaa’uun guyyaa, torban ykn ji’oota illee irra caalaan mana keessa turan” (Ezeigbo 5). Dubartoonni kun
sochii boqonnaa abbaa warraa isaanii irratti waan hin hirmaanneef, yeroo isaanii boqonnaa isaaniif jecha fedhii guddaadhaan
dubbisuu irratti dabarsu turan. Kana malees maatiin sooreyyii kun daa’imman kunuunsitoota, valets fi tajaajiltoota kanneen
53. 53.
hojii manaa hunda waan hojjetuuf dubartoonniifi ijoolleen durbaa isaanii asoosama hamma danda’ametti dubbisuuf yeroo
argataniiru.
Dubartoonni gita gadii hin hafne. Warraaqsa industirii booda dubartoonni kunneen amma meeshaalee warshaa keessatti
hojjetaman kanneen akka saamunaa, daabboo, huccuu fi meeshaalee mana keessaa kanneen biroo kanaan dura harkaan
oomishaman waan argataniif yeroo boqonnaa isaanii caalu argatu turan.
Kanaaf yeroo boqonnaa isaanii ogbarruu dubbisuun of bashannansiisuuf kan dabarsan yoo ta’u, asoosamni asoosamaa walaloo fi
diraamaa caalaa dubbisuuf salphaa fi salphaa waan ta’eef fedhii ummata dubbisaa kanaaf asoosama fi asoosama gaggabaaboo
hedduun oomishame.
3.4 Jijjiirama Mi’aa Dubbisuu

Bara jiddu galeessaa keessa namoonni dubbisuu fi barreessuu danda’an irra caalaan isaanii Biriteen keessatti yeroo boqonnaa
isaaniitti Macaafa Qulqulluu fi hojiiwwan waaqeffannaa biroo dubbisu. Warraaqsi industirii jijjiirama dinagdee fi hawaasummaa
akkasumas fedhiin sekulaarii dabaluu kan fide yoo ta’u namoonni fedhii amantii isaanii fi mi’aa sekulaarii walitti fidaniiru.
Kanarraa kan ka’e namoonni baay’een yeroo boqonnaa isaanii kitaabota amantii dhiisanii ogbarruu dubbisuuf kan kennan yoo
ta’u, barreessitoonni yeroon darbaa deemuun mi’aa ummata dubbisaa jijjiiramaa jiru guutuuf kalaqa itti fufaniiru. Dubbistoonni
asoosamaa jireenya biraa iccitii asoosamaa walitti dhiyeenyaa keessatti akka mudatan taasifameera. Dhimmoonni yeroo ammaa
mata duree asoosama ta’an. Fakkeenyaaf, Chaarlis Diikeens asoosamni isaa seenaa hojii daa’immanii fi yakka ijaan dhiheessuun
kitaaba Fyodor Dostoevsky’s Crime and Punishment (Barnet et al 98) jedhuun dhugaa dhuunfaa ta’ee waan jiruuf
dhaggeeffattoota gara mana hojii Biriteen yeroo ammaatti geggeesse.
Qorannoon hubannoo nama dhuunfaa dhuma irratti haalawwan asoosama barreessuu irratti warraaqsa fide. Gootni adda
baafamuu danda’u kan bara giddu galeessaa irraa eegalee giddugala asoosama jaalalaa ta’ee dhaabbate asoosama(la) jalqabaa
seenaa ofii isaa giddu galeessa godhateef bakka kenne: seenaa ta’uu mannaa, dubbiidhaan, taatee fi tasaatiin kan oofu ture kan
lakkoofsa jireenyaa caalaa guddaa ta’e tokkoo. Haa ta'u malee, namni dhuunfaa kun taphattoota akka Robinson Crusoe, Moll
Flanders, Pamela, fi Clarissa waliin deebi'ee mul'ate kunis xiyyeeffannoo jaalalaa durii nama dhuunfaa irratti akka wiirtuu
asoosama ammayyaa ta'uuf jiruutti deebisee seensise.
Biyyoonni addunyaa biroo dhimma hawaas-siyaasaa isaanii calaqqisiisuuf asoosama mataa isaanii kan oomishanii fi gariin
ogbarruu biyyoolessaa asoosama akka “oomisha barbaachisaa kan ammaa fi kan darbee walitti hidhuu danda’u” (Obstfeld 23)
jedhanii hawwaniiru. Chinua Achebe Things Fall Apart akka barreessetti Afrikaanonni hin hafne, kunis asoosama kanaan dura
namoota biyya alaatiin barreesse keessatti Afrikaanota dogoggoraan agarsiisuu isaaf deebii kennuudha.
Barbaacha akkaataa dhuunfaa ofii barreessitoota gidduutti dorgommii giddu galeessa ta’ee dhaabbate, amma barreessitoonni
asoosama sammuu ummata duratti kabajamaa ta’anii fi barreessitoonni asoosama yeroo ammaa
hubannoo haaraa keessa tarkaanfachaa, badhaasaafi badhaasa beekamaa injifachaa jiru. Waldaalee adda addaa kan akka waldaa
barreessitoota addunyaa PEN Barreessitoonni tokko tokko biyya isaanii keessattis ta'e biyya alaa
keessatti kan beekaman yoo ta'u, 'barreessaan biyyaa baqate', kan dhaggeeffattoota addunyaa biratti kabajamu garuu biyya
keessatti ari'atamaa jiru yeroo ammaa keessatti waanuma barame ta'eera yeroo. Barreessaan akka nama qalbii saba isaa eegutti
ilaalamu mallattoo aadaa haaraa bara giloobaalayizeeshiniiti.
54. 54.
Dhimma mata duree barreessitoonni asoosama jaarraa 20ffaa keessaa babal’atee yaaddoo dhuunfaa, abjuu guyyaa, falfala, yakka, tartiiba gitaa,
waldhabdee siyaasaa/waraanaa fi muuxannoowwan hallucinatory fi kkf of keessatti hammateera. Jechi "Kafkaesque" jedhu jecha "Orwellian"
jedhutti makamee afaan waliigalaatiin gama ogbarruu qofa osoo hin taane, addunyaa irratti haalawwan barreessaan asoosama hojii isaanii
keessatti agarsiise waliin wal fakkaatu agarsiisuuf itti fayyadama.
Kanneen hunda keessatti barreessitoonni mi’aa dubbisaa dubbistoota isaanii guutuuf carraaqu.
3.5 Maxxansa Maxxansaa
Kalaqni maxxansaa battaluma sanatti gabaa haaraa bashannanaa fi beekumsa wal bira qabamee yoo ilaalamu gatii salphaa ta’e uume – gabaa
kitaabota boqonnaa. Kitaabonni boqonnaa oomisha caalaatti bareedaa ta’e kan barreessitoonni jaarraa 17ffaa fi 18ffaa akka belleslettrestti
babal’isan dhiyeessan.
Boodarra, damee bal'aa gareen ammayyaa "gosoota ogbarruu" walaloo fi asoosamaa dhuma jaarraa 18ffaatti walitti dhufeenya guddaa itti
argate ta'e. Boodarra qubeewwan belle jechuun gosoota barreeffamootaa addaan baasuuf bakka kenne. Istaatistiksii gosoota maxxanfamanii
akka agarsiisutti asoosamni asoosamaa isa olaanaa ta’uu isaati. Fakkeenyaaf, “Oomishni pireesii fi maallaqni asoosamaan hojjetamu jaarraa
18ffaa irraa eegalee haala walmadaaluu hin dandeenyeen dabaleera” (Barnet 132).
3.6 Joornaalii Ogbarruu/Qeeqa
Gamaaggamni asoosamaa adeemsa jaarraa 18ffaa keessatti haala hojii asoosamaa jijjiire. Namoonni asoosama keessatti
qabatamaan maal dubbisaa akka jiran marii ummataa uume. Yeroo walfakkaatutti gabaa kana damee irratti mari'atamuu fi
oomisha gadi aanaa qeeqxonni akeekkachiisa qofa ta'etti qooduuf dandeettii qaba ture.
Aadaan xiqqaan asoosama xiqqaa fi gosoota kaawuntarii jalatti gurguramuu qaban poornoogiraafii akka dirree dhiibbaa guddaa
qabuutti qeeqni ogbarruu bara 1740 fi 1750 keessa dhufuu isaa hordofee ture. Qeeqni ogbarruu gaazexaa fi barruulee ogbarruu
irratti maxxanfamu hojiiwwan jaallatamuuf ykn gadi buusuuf kan gargaare yoo ta’u kunis dabaree isaatiin naanna’iinsa
hojiiwwan akkasii irratti dhiibbaa uumeera.
Qeeqni ijaarsaa erga jalqabarraa kaasee addunyaa asoosamaa keessaa hin baane. Biriteen keessatti qeeqni
ogbarruu jalqaba jaarraa 18ffaa irratti barruulee bashannansiisaa haaraa kanneen akka The Spectator fi The Tartler keessatti
mul’ateera . Joornaalonni ogbarruu biroo walakkeessa jaarraa kanaa keessa gamaaggama haaraa, saayinsaawaa aartii fi
asoosamaa dhiyeessuun mul’atan. Bara 1780moota keessa simannaa ummataa qeequun waltajjii gabaa haaraa asoosamaa kan
uume yoo ta’u, barreessitoonni fi maxxansitoonni akkasitti beekamtii kennaniiru. Namni tokko gabaa durii quubsuuf
barreessuu danda’a ykn barreessitoota qeeqa sadarkaa lammaffaa irratti dubbatee marii isaaniitiin dhaggeeffattoota horachuu
danda’a. Boodarra asoosamni asoosamaa kaarikulamii barnoota mana barumsaa fi yunivarsiitii keessatti kan jalqabame yoo
ta’u, kunis oomisha asoosama asoosamaa argamuun meeshaan maxxansaa argamuun gargaarame daran guddiseera. Dhuma
jaarraa 18ffaatti, ilaalchi ummanni bakka asoosama murtaa’e tokkoo ilaalchisee qabu sadarkaa hawaasummaa fi madda
teessuma lafaa faashinii qofaan osoo hin taane, xiyyeeffannoo miidiyaa qeeqaatiin kan dhihaatu ture.
3.8 Dhiibbaa Koloneeffataa (asoosama Afrikaatiif) .

Asoosamni asoosamaa Afrikaa kan uumame erga ardii kana koloneeffattee booda. Gooftotni koloneeffataa barnoota isaanii fidanii
Afrikaanonni hedduun dubbisuu fi barreessuu danda’an. Hojiiwwan maxxansan keessatti warri alagaa waa’ee Afrikaa barreessan dubbisuu
jalqaban kan isaan dhiheessan itti dhaga’ame
55. 55.
Afrikaa haala baayyee xiqqeessuudhaan. Kanarraa kan ka’e, Afrikaanonni jalqaba baratan kun, hojiiwwan mataa
isaanii barreessuudhaan suuraa dhugaa hawaasa Afrikaa osoo koloneeffannaan hin dhufin dura ture jedhanii
dhiyeessan barreessuudhaan suuraa Afrikaa gama garaa gara ta’e sirreessuuf yaalan. Dabalataanis dhiibbaa
hamaan koloneeffatni Afrikaa irratti qabu hojiiwwan jalqabaa sana keessattis dhiyaateera. Hojiiwwan akkasii
keessaa muraasni kitaaba CamaraLaye’sAfrican Child, Chinua Achebe’s Things Fall Apart fi
FerdnandOyono’sThe Old Man and The Medal kan jedhamanidha.
4.0 GOOLABA
Asoosamni asoosamaa akka gosa ogbarruu socho’aa bifa amma jiruun jaarraa hedduuf guddachaa dhufe.
Barreessitoota, maxxansitoota isaanii, ummata dubbisaa, qeeqa ogbarruu fi kaarikulamii manneen barnootaa
keessatti hammatamuu isaa gidduutti walqunnamtii walxaxaa ta’een kan mul’atudha. Kanneen lammaffaa karaa
damee qeeqa barnootaa isaaniitiin mata dureewwan hedduu, haala marii fi hamma gaarii ogeeyyii ofii isaanii
manneen barnootaa fi miidiyaa irratti ogbarruu barsiisuu fi irratti mari’atan hedduu dhiyeessan. Gabaa asoosamaa
ammayyaa walqunnamtii walxaxaa kana hubannoo sagalee addaa mata dureen haaraan tokko dhaggeeffattoota
bal’aa bira ga’uuf argachuu qabu calaqqisiisa.
5.0 GABAABAA
Kutaa kana keessatti wantoota guddina asoosama asoosamaa keessatti gumaachan irratti mari’anneerra. Umurii, aadaa fi
dhimmoonni hawaas-siyaasaa biroo asoosama asoosamaa keessatti akka calaqqisan ifaadha. Barreessitoonni gaariin badhaasaafi
gatiidhaan kan kabajaman yoo ta’u qeeqni hojii asoosamaa asoosama ta’e hojjechuu ykn marsuu danda’a. Kanaaf barreessitoonni
akkaataa dhuunfaa isaanii fooyyessuudhaan olaantummaaf carraaqu. Kunis fudhatama fi jaalala hojii isaanii mirkaneessa.
7.0 WAABII/DUBBISA DABALATAA Barnet, Sylvan,

Morton Barman fi William Burto (1987).Literature For Composition.Maxxansa Lammaffaa. Glenview, Illinois: Iskoott,
Foresman& Kubbaaniyyaa.
Ezeigbo, A. (1998) fi kanneen biroo. Sahaba Asoosama. Leegoos: Vista.
Obstfeld, R. (2002) fi kanneen biroo. Asoosama Gargaarsa Jalqabaa: Qoricha Battalaa Asoosama, Seenaa fi Iskiriiptii.
Cincinnati, OH: Kitaabota Barreessaa Daayijeestii. http://om.wikipedia.org/org/wiki/Asoosama Afaan Oromoo
Woods, George, Homer A. Watt fi George K. Anderson (1936).Ogbarruu Ingilizii.
Jildii 1: Jalqaba irraa kaasee hanga Sochii Jaalalaa. Chikaagoo: Iskoott,Foresman&Dhaabbanni.
56. 56.
MOODULII 2 ELEMENTOTA ASOOSAMA ASOOSAMA
Kutaa 1ffaa: Plootii
Kutaa 2: Mata duree /Dhimma

Kutaa 3: Amala
Kutaa 4ffaa: Haala
Kutaa 5: Afaan
57. 57.
KUTAA 1: PLOOT
QABIYYEE
1.0 Seensa 2.0

Kaayyoowwan 3.0
Qabiyyee Ijoo 3.1
Plootii
3.1.1Plootii Salphaa
3.1.2Plootii Walxaxaa
4.0 Xumura 5.0
Cuunfaa 6.0
Wabiiwwan/Dubbisa Dabalataa
1.0SEENSA Asoosama
asoosamaa keessatti barreessaan haala dhala namaa fi hariiroo dhala namaa diraamaa gochuun seenaa tokko hima. Kana gochuu
keessatti taphattootatti fayyadamuun muuxannoowwan hojii keessatti dhiyaatan gochoota murtaa’an irratti bobba’uu fi
taateewwanii fi taateewwan walduraa duubaan tartiiba addaatiin qindaa’an keessatti of hirmaachisuun jiraachisa. Kun shira.
Seenaan haala gaariin qindaa’e haala aartiin quubsaa ta’een dhiyaata. Plot qaamolee asoosama asoosamaa keessaa isa tokko.
Qaamonni biroo mata duree, mata duree, amala, haala, ilaalchaa fi afaanii dha.
Barreessaan qaamolee kana haala bu’a qabeessa ta’een bobbaase hojii bu’a qabeessa ta’e ni oomisha. Elementiin
jalqabaa, plot kutaa kana keessatti ni ilaalama.
2.0 KAAYYOO Xumura

kutaa kanaa irratti: • Plootii hiikuu danda’uu qabda. •
Gosoota bu’uuraa
dubbii ibsuu • Hojii asoosamaa
asoosamaa keessatti gosa dubbii tokkoon tokkoon adda baasuu
58. 58.
• Hojii asoosama asoosamaa keessatti dubbii xiqqaa adda

baasuu • Seenaa fi dubbii adda baasuu
3.0 QABIYYEE GUDDAA
3.1 Plootii
Yeroo baay’ee dubbiin ykn seenaan, wantoota bu’uuraa asoosamaa keessaa tokko ta’ee tarreeffama. Innis
taateewwanii fi gochoota seenaa tokkoo hiikuu fi tartiiba qabaachuudha. Meeshaalee koorsii biroo kan akka
Elements of Drama fi Creative Writing I. Yeroo baayyee, plot jalqaba, gidduu fi xumura qaba. Plot haala
hariiroo namoota gidduu taphattootaa agarsiisuun kan jalqabu yoo ta’u yeroo baay’ee walii isaanii wajjin ykn
humna alaa wajjin wal dhabaniiru. Seenaan kun akkuma itti fufetti waldhabdeen gadi fageenya, cimee fi olka’aa
deemuun gara walxaxaa gochaatti kan geessu yoo ta’u, gara fiixeetti ol ka’ee gara furmaataatti gadi bu’a. Kunis
akka armaan gadiitti akka Oakley Hall (64) dhiyaatetti agarsiifamuu danda’a:
CLIMAX
Mul'ata Beekamtii
(Burjaaja'iinsa)
WALTAA'INSA DENOUEMENT
Mormii gadi fageessuu Irra deebiin madaaluu
Waldhabdee cimsuu Showdown
Dhiphina cimsuu
(Dhiba ni furdata)
HAALA
Hariiroo XUMURA
Dirqama
(Jijjiirama waliin
Mormitoota
tasgabbii)
Waldhabdee
(Tasgabbii dhabuu) .
M. H. Abrams,hiika isaa keessatti, “dubbiin hojii ...seenaa keessatti argamu taateewwanii fi gocha isaatiin kan
ijaaramu yoo ta’u, isaan kun gara bu’aa miiraa fi aartii addaa galmaan ga’uuf kan dhiyaataniifi tartiibaman waan
ta’aniif” (Abrams 159) jechuun ibsa.Gumaacha mataa isaa keessatti, EM Forster seenaan tokko seeneffama
‘tartiiba yeroo isaaniitiin kan qindaa’e’ ta’uu kan ibsu yoo ta’u, dubbiin immoo seeneffama taateewwan “cimsichi
sababa irratti kufe” ta’uu isaati. Itti fufee fakkeenyaan akkas jechuudhaan ibsa: “Mootiin du’e sana booda
Mootittiin du’e’ seenaa ta’us ‘mootiin du’ee mootittiin gadda
irraa du’e’ jechuun shira. Tartiiba yeroo eegameera garuu miirrii sababa ta’uu isa golgaa (87). Kanaafuu maaltu adda baa
59. 59.
seenaa dubbii irraa taateewwan dubbii keessatti mul’atan gocha kanaan duraa irratti kan hundaa’an ta’uu isaaniiti. Haa ta’u
malee, kun gosoota pilaatota hunda irratti raawwatiinsa hin qabu. Plootiin gosa bu’uuraa lama qaba: pilaatota salphaa fi
walxaxaa.
3.1.1 Plootii Salphaa

Plootii salphaa keessatti akkuma maqaan isaa ibsutti taateewwan haala salphaa qajeelaa ta’een dhiyaatu. Gosa dubbii kana
keessatti taateewwan ykn taateewwan walitti dhiyeenyaan kan walitti hidhamanii fi tartiiba sararaan walitti hidhamaniiru. Kana
jechuun taateewwanii fi taateewwan tartiiba yerootiin kan dhiyaatan taateewwan tokko gara isa kaaniitti kan geessu yoo ta’u
taateewwan itti aanu immoo isa duraa irratti hirkataa ta’uu isaaniiti. Fakkeenyi baayyee gaariin Chinua Achebe's Things Fall
Apart dha. Irra caalaan keessan asoosama kana akka dubbiftan nan beeka yoo hin dubbisne garuu hatattamaan dubbisaa.
Asoosama, abbaa Okonkwo, Unoka nama dadhaboo waan ta'eef ilmi isaa hiree abbaa isaa irraa fagaachuuf cimee hojjeta.
Okonkwo osoo hin beekin sirna awwaalchaa irratti nama tokko ajjeesee baqaatti ergama. Osoo nama sana hin ajjeesin baqatti
hin deemu ture. Kun asoosama baayyee salphaa fi jaallatamaadha, kanaaf, fudhadhuu dubbisi taateewwan jalqabaa hanga
dhumaatti wal duraa duubaan akka hordofan ni argita.
Dubbiin salphaan, yeroo baay’ee, adeemsa nama tokkoo, yeroo baay’ee goota, jalqabaa hanga dhumaatti dhiheessa.
Fakkeenyonni gaariin biroo ammoo Roobinsan Kiruusoo kan Daani'eel Deefoo , Toom Joons kan Heenrii Fiildiingii fi Efuru
kan Filooraa Nwapaati.
3.1.2 Plootii Walxaxaa

Plootiin walxaxaa akkuma maqaan isaa ibsutti pilaatoo salphaa caalaa walxaxaa dha. Seenaan asitti jiru jalqabaa hanga
dhumaatti tartiiba yerootiin hin fiigu. Yeroo baay’ee seenaan sun haala wal hin simneen kan dhiyaatu yoo ta’u dubbisaan
tartiiba loojikii uumuuf irra deebi’ee qindeessuun dirqama ta’a. Gosti dubbii kun, akka Ezeigbo jedhutti “disentanglement
barbaada” fi itis gosa "ilaalchi barreessaa haalawwan ykn taateewwan irra deebi'anii qindeessuu fi irra deebi'anii qindeessuu
tokko tokko barbaachisa" (11) hiika akka qabaatuuf. Ammas Chinua Achebe ni qoranna garuu yeroo kana asoosamni isaa, No
Longer at Ease Boqonnaan Kitaabichaa inni jalqabaa Obi Okonkwo gocha malaammaltummaatiin qabamee kan dhiyeessu
yoo ta’u, kunis taatee asoosama kana xumuruu qabudha taatee fi seenaan sun sana booda mul’achuu kan jalqabu yoo ta’u,
kanarraa kan ka’e dhuma asoosamichaa irratti dubbisaan kutaalee adda addaa akka walitti makuuf dubbii akka dhiyaatetti irra
deebi’ee bocuu qaba.
Asoosama tokko tokko keessatti, dubbiin xiqqaan (subplot) kan jiru yoo ta’u, kunis seenaa lammaffaa kan mataa isaatiin
guutuu fi hawwataa ta’e garuu dubbii ijoo keessatti haala qaama seenaa ijoo ta’een walitti makamee jira. Sub plot kan akka
gaariitti walitti makame ilaalcha dubbisaan dubbii ijoo irratti qabu bal’isuuf gargaara kanaaf bu’aa waliigalaa seenaa babal’isuu
mannaa concretises ta’a.
Subversion of Plot: Asoosama seera dubbii (plot) kan hanga ammaatti ilaalle kan hin hordofne argachuu waan
dandeessaniif kutaa kana dabaluudhaaf murteesse. Yaad-rimeen aadaa dubbii (plot) kutaa jalqabaa Jaarraa 20ffaa irraa eegalee
keessumaa Waraana Addunyaa Tokkoffaa booda yeroo barreessitoonni ijaarsa dubbii barame irraa maqanitti garagaleera.
Barreessitoonni kun muuxannoo dhala namaa irra deebi’anii uumuuf yaalan, bifa qabatamaa ta’een cimsanii osoo hin taane
ilaalcha biroo haala ogbarruu kan akka absurd, modernism, structuralism post colonialism fi bifa biroo hedduu irraa.
“Akka tilmaamameetti, yaadotni qeeqa dhiyeenya kanaa yaad-rimeewwan aadaa hedduu ramaddii dubbii keessatti hundee
irraa kan manca’an, gaafataniiru, fi fooyyessaniiru” (Ezeigbo 12).
60. 60.
Gosoota dubbii adda addaa tarreessuun isaan keessaa tokko ibsi.
4.0 GOOLABA Plot

jechuun taateewwan hojii ogbarruu tokko keessatti raawwataman tartiibaan qindeessuudha. Hojiiwwan tokko tokko keessatti
taateewwan tartiiba sababa yerootiin qindaa’uu danda’u. Kunis shira salphaa jedhama. Hojiiwwan biroo tokko tokko keessatti
taateewwan haala wal hin simneen qindaa’uu danda’u. Haala kana keessatti seenaan sun jalqabaa hanga dhumaatti haala gaariin
hin yaa’u, kanaa mannaa dubbisaan kutaalee wal hin qabanne walitti qabee irra deebi’ee qindeessuun guutummaa walitti hidhame
kennuu qaba. Hojiiwwan tokko tokko sub plots kan of keessaa qaban yoo ta’u isaanis seenaa ijoo keessaa ta’an garuu dubbii ijoo
keessatti walitti makamanii dubbisaan taateewwan hojii sana keessatti raawwataman ilaalcha bal’aa akka qabaatan taasisa.
5.0GABAABAA
Kutaa kana keessatti, gosoota bu’uuraa lama akka ta’an baranneerra – plot salphaa fi walxaxaa.
Barreessitoonni ammayyaa tokko tokko haala ijaarsa dubbii aadaa ykn barame irraa maqanii
gosoota biroo kalaquu isaaniis baranne.
7.0WAABII/DUBBISA DABALATAA
Abraams, MH (1993) fi kanneen biroo. Galmee Jechoota Ogbarruu. Poortsmaawuz: Haarkoort Birees
Joovaanooviich.
Ezeigbo, A, T. (1998).Hiriyaa Asoosama.Leegoos : Vista.
Forster, E. M. (1981) fi kanneen biroo. Gama Asoosamichaa. Saala Giddugaleessaa: Peenguwaanii.
Harmsworth, JR (1968) fi kanneen biroo. Galmee Jechoota Ogbarruu. Landan: Kools
Morrell, JP (2006) fi kanneen biroo. Sararoota Gidduu: Qaamolee Haxxummaa Barreeffama Asoosamaa Keessatti
Hojjechuu. Cincinnati, OH: Kitaabota Barreessaa Daayijeestii.
61. 61.
KUTAA 2 MATA DUREE/ DHIMMOOTA
QABIYYEE 1.0
Seensa 2.0 Kaayyoo
3.0 Qabiyyee Ijoo
3.1 Mata duree 3.2
Mata duree
3.3 Mata duree 4.0
Xumura
5.0 Cuunfaa 6.0
Ramaddii
Mallattoo Barsiisaa 7.0 Wabiiwwan/
Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA
Wanti bu’uuraa ykn bu’uuraa asoosamichaa akkuma beeknu seenaa himuu waan ta’eef seenaan
kun bu’aa yaada barreessaa akka ta’e nutti himameera. Yeroo baay’ee seenaan sun yaada addaa
barreessaan dubbistoota isaaf dabarsuu barbaadu tokkotti kan hodhamedha. Yaadni kun kan nuti
mata duree jennee waamnudha. Yaada barreeffama kalaqaa osoo hin taane jecha ykn garee
jechootaa qofa fuula tokko irratti barreessuun qofti gahaa miti. Silaa hiika hin qabu ture.
Barreessaan yaada tokko irratti murteessee seenaa naannoo isaa ijaara.Taatotni fi gochoonni yaada
kana diraamaa taasisuuf uumamu. Akkaataan kun itti ilaalamu dhimma yeroo tokko tokko mata
duree keessatti calaqqisuudha. Kunis akkaataa yaadni kun bifa itti fayyadama afaanii, boqonnaa fi
kkfn itti dhiyaatu irraa adda.Kana booda bal’inaan ibsina.
2.0 KAAYYOO
62. 62.
• mata duree ibsuu •
mata duree ibsuu • mata duree fi mata

duree adda baasuu
3.0 QABIYYEE GUDDAA
Barattoonni yeroo baay’ee dinqisiifannaa ogbarruu keessatti mata duree fi mata duree burjaajessu. Kanaaf lamaan isaanii akka gaariitti
fakkeenyaan ibsuuf yaalla, akka isinitti ifa ta’uuf. Akkasumas meeshaa koorsii keessanii, ENG 162, Elements of Drama bakka ani
tokkoon tokkoon isaanii diraamaa wajjin walqabatee adda baasuuf yaale ilaaluu dandeessu.
3.1 Mata duree
Mata dureen hojii ogbarruu keessatti yaada giddugaleessa olaantummaa qabuudha. Innis wanta Alternbernd fi Lewis “mul’ata waliigalaa
jireenyaa ykn yaada caalaatti ifa ta’e waa’ee muuxannoo namaa kan ogbarruun dabarsu” jedhanii waamudha. (79) Akka
J. R. Harmsworth jedhutti, “asoosama asoosama hin taane keessatti, akka mata duree marii waliigalaa, mata duree haasaa, barruu qorannoo
(thesis) jedhamee yaadamuu danda’a .” Hojiiwwan ogbarruu keessatti mata dureen “yaad-rimee abstraaktii kan qaamaan, gochaan fi fakkiin hojii
keessatti bakka bu’uu isaatiin qabatamaa ta’u” dha. (123) jedhu. Hiika mataa isheetiin AkachiEzeigbo mata dureen akka bakka bu’utti ilaalti “...
dubbisaa seenaan tokko maal akka ta’e ykn walitti qabama yaada asoosamni waa’ee jireenyaa kennu...It is something deeper than subject matter:
indeed it is the vision of the asoosama fi gaaffiiwwan gadi fagoo inni waa’ee jireenyaa kaasu” (20). Morrell hiika kana nuuf gabaabsee ibsa. Inni
mata dureen inni “yaad-rimee seenaa distilleeshinii ta’e, yeroo baay’ee akka qaamolee bu’uuraa asoosamaa keessaa tokkotti tarreeffama jedhee
falma. Innis yaada ykn hubannoo giddugaleessaa akka qaama tokkoomsutti tajaajilu, walitti hidhamiinsa uumuu fi gaaffii 'Asoosama irraa maal
baratte?' Yeroo tokko tokko mata dureen seenaa tokkoo elementii beekamaa fi hamma tokko kan hin dogoggorredha” (263).
Hiikoonni kun hundinuu ilaalcha adda addaatiin kan dhiyaatan ta’us, waan tokko akka walfakkaatu hubattaniittu ta’a. Hojii ogbarruu waa’ee
muuxannoo namaa ilaalchisee mata duree akka yaada giddugaleessaa ykn ol’aantummaa qabuutti dhiyeessu. Mata dureen yeroo baay’ee akka
yaada abstraaktii kan akka jaalalaa, gaa’ela, malaammaltummaa, hoggansa badaa, yakka, haqaa fi dhimmoota biroo hedduu muuxannoo dhala
namaa calaqqisiisanitti ilaalama. Kana jechuun mata dureen hojii sana keessatti bakka kamittuu waan hin barreeffamneef mata duree sana
hiikuuf asoosama, asoosama ykn asoosama gabaabaa baay’ee gaarii dubbisuu qabda. Yoo kitaaba Jane Austen's Pride and Prejudice
dubbisteetta ta'e , fakkeenyaaf yaadni giddu galeessaa achi jiru gaa'eladha. Gaa’elli bifa adda addaa kan qabu yoo ta’u, hiriyoonni gaa’elaa
sababoota adda addaatiin wal fuudhan. Akkasumas,
of tuuluun fi loogiin gaaÿela murtaaÿe tokko irratti dhiibbaa akkamii akka geessisu ni argita.
Asoosama Baha Afrikaa irraa dhufan irra caalaan isaanii mata dureewwan lafa qabachuu fi buqqisuu kan argannu yoo ta’u, asoosamni Afrikaa
Kibbaa ammoo hanga yeroo dhiyootti mata dureewwan Appaartaayidii, sanyummaa kan dhiyeessan ta’uu ibsameera. Mata dureewwan
cunqursaa fi bitamuu asoosama asoosamaa naannoo lamaan irraa dhufan keessatti kan baay’eedha.
3.2 Dhimma Dhimmi

asoosama asoosamaa keessatti gosa gabaabduu waan hojii keessatti dhiyaateeti. Innis waan seenaan sun waa'ee
isaati. Hojii keessatti mata duree irraa adda ta’ee mata duree marii ta’eedha. Mata dureen yaadota abstraaktii
ta’anii ibsaman garuu yaadonni abstraaktii karaa mata dureetiin diraamaa ta’an kan agarsiisudha. Mee
fakkeenyaaf kitaaba NugiwaThiong'o's A Grain of Wheat haa fayyadamnu . Mata
dureen gootummaa fi gantummaa muuxannoo taphattoota tokko tokkoo dhiyeessuun diraamaa ta’ee hojjetama
63. 63.
kanneen ummata biratti gootota jedhamanii fudhataman. Kan nama ajaa'ibu karaa tokkoon ykn karaa biraatiin yeroo Yeroo
Muddamaa kaayyoo isaanii gantaniiru. Jala bultii Uhuruthese taphattoonni kun yakka, salphina fi hinaaffaan kan guutaman.
Miirri kun fedhii fi kutannoo isaan Uhuruf qaban balleessuuf sodaachisa. Miiraa fi ilaalcha wal lolan kana furuu fi araarsuun,
hariiroo tokkoon tokkoon isaanii wajjin qaban irra deebi’anii ibsuu qabu
kaan immoo guutummaatti qaama ayyaana Uhuruu ta’uuf. Tokkoon tokkoon taphattootaa sababa tarkaanfii isaa Lola
Bilisummaa Mau-Mau keessatti fudhate xiinxaluu fi waldhabdee, shakkii fi sodaa keessoo isaa furuuf, akkasumas mala yakka
isaa itti aarsaa fi hariiroo taphattoota biroo wajjin qabu irra deebi’ee ibsuuf yaala. “Tokkoon tokkoon taphattootaa gara of
beekuutti karaa isaa dhukkubsataadhaan qaqqabaa jira. Haati Gikonyo kan taate Wangari, ilma isheetiin baay'ee gabaabsitee
akkas jetti: 'Ati garuu amma dhiira ta'eera. Laphee ofii dubbisi, of beeki”’ (Paalmer 26).
3.3Mata
duree Mata dureen hojii kamiyyuu maqaa adda baasu hojii sanaati. Hojiin maqaa sanaan beekama. Fuula kitaabichaa irratti fi
yeroo baay’ee fuula fuula kitaabichaa booda jiru irratti ni mul’ata. Fuulli kun lakkoofsa hin qabu garuu sirritti fuula mata duree
jedhama. Yeroo baay’ee mata dureen fuula fuula duraa fi fuula mata duree irratti kan mul’atu yoo ta’u maqaan barreessaa
battalumatti gadi ykn fuula jalaa irratti isa hordofa. Mata duree fi maqaa barreessaa malees, fuulli mata duree maqaa maxxansaa
of keessaa qaba. Mata dureen qubee guddaa ykn qubee xiqqaa ta’uu danda’a. Waa’ee kanaa seera cimaan hin jiru garuu
barreessaan fi maxxansaan maaltu isaan caalaa filatamaa akka ta’e murteessu. Mata dureen jecha tokko, gaalee tokko irraa gara
hima tokkootti garaagarummaa qaba. Yeroo baay’ee mata dureen mallattoo addaan kutuu hin qabu.
Yeroo tokko tokko, maqaan nama asoosamicha keessatti argamu akka mata dureetti fayyadama. Haala kana keessatti seenaan
guutuun amala addaa kana irratti akka naanna’u ni hubattu. Asoosamni asoosamaa akkasii muuxannoo jireenyaa ykn adeemsa
nama kanaa kan dhiyeessudha. Asoosamoonni Ingiliffaa jalqabaa hedduun mata duree akkasii qabu. Isaan keessaa muraasni:
Roobinsan Kiruusoo fi Mool Flanders kan Daani'eel Deefoo, Toom Joons kan Heenrii Fiildiing , Oliivar Twiist kan
Chaarlis Diikeens fi kanneen biroo hedduudha.
Mata duree fi dhimmichi walitti dhufeenya qaba. Yeroo baayÿee mata dureen sun dhimmicha calaqqisiisa. Festus Iyayi's
Heroeseyaad-rimee gootummaa waraana biyya keessaa Naayijeeriyaa keessatti qorata. Kunis muuxannoo gaazexeessaa
namoota nagaa, qondaaltota waraanaa fi loltoota sadarkaa idilee sadarkaa adda addaatti waraana kana keessatti hirmaatan
qunnamuun ibsama. Asoosamni kun haala ummanni bal’aan namoota dureeyyii fi humna qaban muraasaan itti fayyadaman
dhiheessa.
Qondaaltonni waraanaa olaanoo duubatti hafan, naannoo nagaa dubartoota, nyaataa, dhugaatii fi affeerraa waliin kan gammadan
yoo ta’u, qondaaltonni xiqqaan ammoo gara fuula waraanaatti ergamuun lolanii du’u. Ijoolleen hiyyeessaa akka du'aniif gara
fuuldura waraanaatti ergamuun ijoollee dureeyyii ammoo biyya alaa ergamuun akka baratan ta'a. Qondaaltonni waraanaa
waraana keessatti hin lolle akka gootaatti beekamtii kan argatan yoo ta’u, kan dirree waraanaa keessatti du’an eenyullee hin
ilaallatu. Kan lammaffaa qabatamaan gootota ta’uu qabu.
Asoosama Asoosamaa keessatti walitti dhufeenya mata duree fi mata duree gidduu jiru ibsi?
4.0GOOLABA Dhimmi
asoosama asoosamaa gama lama kan ilaallatu yoo ta’u isaanis tokko fakkaatu garuu adda adda. Dhimmichi yaadni sun
akkamitti akka ibsamu seenaa sana uumuudha. Fakkeenyaaf, mata dureen Chinua Achebe’s Things Fall Apart koloneeffannaa
yoo ta’e, dhimmichi seenaa Okonkwo fi bittinnaa’uu hawaasa yeroo tokko walsimsiisaa ture sababa
64. 64.
Koloneeffannaa. Hamma tokko, tileen bittinnaa’uu sana akka calaqqisu, kanarraa ka’uun hawaasni Umuofia akka kufe arguu
dandeessu. Kanaafidha mata dureewwan baay’een dhimma isaanii waan dhageessisan waan ta’eef mata duree fi mata duree
gidduu walitti dhufeenyi cimaan jira kan jennu Barreessaan dhimma mata dureen odeeffannoo argatu caalaatti kan yaadda’udha.
Gama biraatiin dubbisaan qeeqxu waa'ee mata duree, yaada bu'uuraa asoosamicha keessatti..
5.0GABAABAA
Asoosama asoosamaa keessatti wantoota barbaachisoo lama kanneen tokkoon tokkoon isaanii adda ta’anis, walitti dhufeenya
qaban irratti mari’anneerra. Mata dureen mata duree keessatti kan ibsame yoo ta’u mata dureen immoo yeroo baay’ee
dhimma sana mul’isa.
6.0 RAMAA MALLATTOO BARNOOTAA Mata

dureewwan asoosama kudhan tarreessi. Isaan keessaa tokko dubbisiitii mata duree, mata duree fi walitti dhufeenya mata
duree fi mata duree gidduu jiru barreessi.
Alternbernd, L. &Leslie, LL (1966).Kitaaba Qo’annoo Asoosama. Landan:

Macmillan jedhamuun beekama.
Ezeigbo, AT (1998).Hiriyaa Asoosama.Leegoos : Vista.
Forster, E. M. (1981) fi kanneen biroo. Gama Asoosama.Harmondsworth,Middlesex: Penguin.
Iyayi, F. (1986).Gootota. Harlow, Essex: Loongmaan.
Harmsworth, JR (1968) fi kanneen biroo. Galmee Jechoota Ogbarruu. Landan: Kools.
Paalmer, E. (1972) fi kanneen biroo. Seensa Asoosama Afrikaa.London : Heinemann.
65. 65.
KUTAA 3: AMALOOTA
QABIYYEE
1.0 Seensa 2.0

Kaayyoowwan
Amala (protagonist/antagonist/foil) .
3.2 Amala 3.3 Gosoota
Arfiilee 3.3.1 Arfiilee diriiraa
3.3.2 Arfiilee geengoo
3.3.3 Isteeriyaatotaayipoota/
Istookii 3.3.4 Arfiilee fakkeenyaa.
4.0 Xumura 5.0

Cuunfaa 6.0
Ramaddii Mallattoo Barsiisaa 7.0 Wabiiwwan/
Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA Amalli bu’uuraa

asoosama asoosamaa gosoota ogbarruu biroo irraa adda isa godhu seenaa tokko bifa seeneffamaatiin kan himu yoo ta’u, seenaan
tokkoon tokkoon isaa asoosama ta’us jireenya namoota dhuunfaa kan agarsiisu ta’uu isaati. Asoosama keessatti namoonni
dhuunfaa kunniin taphattoota jedhamanii waamamu. Seenaan kun hariiroo namoota gidduu jiruu fi walqunnamtii
taphattootaatiin kan mul’atudha. Kanaaf asoosama asoosamaa keessatti taphattoonni baay’ee
barbaachisoodha. Yuunitiin kun mata duree amala kan jedhu yoo ta’u kunis amala wajjin kan walqabatu ta’us amala wajjin
tokko miti. Garaagarummaan jechoota lamaan adeemsa marii keenyaa keessatti qabiyyee ijoo kutaa kanaa
keessatti ni argattu.
2.0.0. KAAYYOO
66. 66.
• Asoosama asoosamaa keessatti amala ibsuu •

Taatota ibsuu • Amalaafi
amala adda baasuu • Gosa taphattoota adda addaa tarreessuu
3.0.0. QABIYYEE GUDDAA

Taatotni asoosama keessatti argaman namoota, bineensota ykn uumamtoota uumamaa ol ta’an kanneen seenaa hojii keessatti
dhiyaate taphachiisaniidha.
3.1Amala
Barreessaan taphattoota uumuun seenaa isaa gochaa fi jechoota taphattoota kanneeniin dhiheessa. Barreessaan asoosama,
ilaalcha inni itti fayyadamu irratti hundaa’uun, taphattoota hojii sana keessa jiran keessaa tokko seenaa sana akka himu
hayyamuu danda’a, yoo kana hin taane, ofii isaatii seenaa sana odeessa, namfakkiin kun maal akka godhe ykn akka hin
hojjenne dubbisaatti hima seenaan sun ni tarkaanfata. Kanaafuu, asoosama asoosamaa bifa kamiinuu hojiin sun hammam
sketchy ykn gabaabaa ta’us taphattoonni barbaachisoo dha. Bu’uuraan seeneffama asoosamaa asoosamaa keessatti,
taphattoonni gurguddoon lama, protagonist fi antagonist dha.
Taatotni biroos ni jiru. Isaanis taphattoota xiqqaa ykn deeggarsa of keessatti qabatu.Taatotni xiqqaan ykn deeggarsa hojii
keessatti gocha ykn taateewwan muraasa keessatti hirmaatu. Gaheen isaaniis taphattoota gurguddoo dubbii seenaa sanaa
sochoosuu keessatti deggeruu qofa. Taatotni kan guddatan bifa, jecha, miiraa fi deebii namoota birootiin.
3.1.1 Protagonist
Yeroo baay’ee namfakkiin tokko hojii sana keessatti adda kan ba’ee fi dhugumatti xiyyeeffannaa dubbisaa kan harkisudha. Seenaan
sun akka waan isa/isheetti naanna’utti ykn seenaa isaa/ishee ta’ee kan himamaa jirutti mul’ata. Namfakkiin sun
seenaa keessatti konkolaachisaa gochaa ta’a. Kanaaf kaayyoo ykn galma seenaa sanaa galmaan ga’uuf itti
gaafatamummaa qabdi. Duudhaa seenaa himuu baay’ee keessatti, yeroo baay’ee
nama ijoo ta’e ykn goota/gootittii ta’a.
Hayyoonni tokko tokko nama ijoo dubbii (Potagonist) jechuun amala Ilaalcha (Pot-of-view character)
jedhanii waamu, sababni isaas inni/isheen namfakkii ilaalcha isaatiin dhaggeeffattoonni seenaa sana mudatan
waan ta’eef. Kun amala “ilaalcha dhaggeeffattoonni itti mararfatan, ykn yoo xiqqaate, itti mararfatan bakka
bu’udha. Kanaaf kun Amala “Ijoo” dha” (Ezeigbo 23).
3.1.2 Mormituu
Maqaa irraa mormituu eenyu akka ta’e hubachuu dandeessa. Jecha jechaatti nama mormudha. Miira jecha jechaatti
hin fudhannu. Namfakkiin yeroo hunda mormii protagonist dhaabbatu mormituu dha. Inni protagonist morma ykn
haalaa fi haala hunda keessatti isa/ishee irratti pitted ta’a. Mormituu yeroo tokko tokko foolii jedhamee waama .
Haa ta’u malee, fooliinis akka amala dhuunfaa ykn amala isaanii ibsuun nama ijoo dubbii (protagonist) irraa faallaa
ta’ee dhaabbatutti ilaalama. Fooliin asitti argamu wal bira qabamee yoo ilaalamu malee haala waldhabdeetiin nama
protagonist waliin wal bira qabamee ilaalamuu dhiisuu danda’a.
67. 67.
3.2 Amala amala Yeroo

baay’ee amala bu’uuraa asoosamaa keessaa tokko ta’ee tarreeffama. Akkaataa barreessaan tokko mata duree isaa ibsuuf
taphattoota hojii sana keessatti argaman itti uumuu fi too’atu agarsiisa.
Namni tokko hirmaataa seenaa sanaa yoo ta’u yeroo baay’ee nama ta’us, eenyummaa dhuunfaa kamiyyuu, bineensa
ykn qaama jiraachuun isaa hojii asoosamaa irraa madde ta’uu danda’a. Barreessaan yeroo baay’ee filannoo taphattoota kanaa
irratti of eeggannoo kan godhu yoo ta’u, gaheen taphattoota tokkoon tokkoon isaanii ifa ta’uu isaa mirkaneessa. Taatotni tokko
tokko kan itti fayyadamanii fi kan irraa fagaatan yoo ta’u, kaan immoo jalqaba irraa kaasee hanga dhumaatti seenaa keessatti
hirmaattoota cimaa dha. Kanneen duraa arfiilee xixiqqoo yoo ta’an, kanneen boodaa immoo taphattoota gurguddoodha.
Barreessaan namfakkicha haala dubbisaan dubbii fi gocha taphatichaatiin maalummaa namfakkii sanaa akka wal barutti
mul’isa. Namfakkiin tokko hariiroo taphattoota biroo wajjin qabuu fi haalawwanii fi taateewwan irratti deebii
kennuudhaanis mul’ata.
Yeroo tokko tokko yaadni taphatichaa haala seeneffama ykn ilaalcha irratti hundaa’uun barreessaan mul’ata.
3.2.1 Gosa Arfiilee Arfiileen gosa

adda addaa kan qaban yoo ta’u, barreessaan ergaa fi bu’aa isheen uumuu barbaadu irratti hundaa’uun kanneen itti fayyadamtu
murteessiti.
3.2.2Taatota Diriiraa
Taatotni diriiraa jechuun adeemsa seenaa keessatti jalqaba hanga dhumaatti akkasuma ta’anii hafan. Hayyoonni tokko tokko
arfiilee hin jijjiiramne jedhanii waamu. Adeemsa seenaa tokkoo keessatti jijjiirama guddaa hin argatan. Miira dhugaatiin haala
naannoo isaanii jiruun kan hin tuqamne yoo ta’u yeroo baay’ee amantii isaanii irratti baay’ee jajjaboodha. Baay’een isaanii
yeroo baay’ee taphattoota gaddisiisaa ta’u sababiin isaas galma itti amanan kamiyyuu lubbuu isaanii dhabuudhaaf balaadhaaf
saaxilamanillee hanga xumura loojikii isaa (akka itti dhaga’amutti) hordofuuf qophaa’aniiru.
Fakkeenyi gaariin amala diriiraa Okonkwo Chinua Achebe's Things Fall Apart keessatti. Yoo asoosama dubbistee jirta ta’e,
nama baay’ee cimaa fi cimaa ta’ee fi hiyyeessaa fi dadhabaa obsa hin qabne ta’uu isaa ni hubatta. Hojiitti malee dubbiitti hin
amanu. Duudhaa isaa cimsee kan hordofu yoo ta’u, nama ykn dhaabbata jiraachuu duudhaa sanaa balaadhaaf saaxilu kamiyyuu
kabachiisuuf qophaa’ee jira. Kanaaf koloneeffattoota morma, qaroomina warra Adii keessaa gama tarkaanfataa kamiyyuu arguu
didee yeroo warri kaan qilleensa jijjiiramaaf jilbeenfatan illee amantii kana irratti jabaa ta’ee hafa. Dhumarratti lubbuu ofii
fudhata.
Arfiileen diriiraa guddinaa fi sochii isaanii irratti jijjiiramni waan hin jirre fakkaata waan ta’eef baay’ee tilmaamamuu
danda’u.
3.2.3 Taatota geengoo Taatotni

geengoo jechuun taphattoota adeemsa seeneffama keessatti guddatan. Yeroo baay’ee qulqullummaa irraa gara bilchinaatti
guddachuun haalawwan haala kanaan walmadaalan. Jijjiirama naannoo isaaniitti dhufuuf deebii kan kennan yoo ta’u, haala
adda addaa irrattis deebii adda addaa kennu. Meka in FerdinandOyono'sOld Man and the Medal fakkeenya amala
geengooti.
3.2.3 Stereotype/Stock
Amala keessatti, stereotype amaloota addaa kan namni dhuunfaa, gareen ykn sanyii murtaa’e tokko ittiin beekamu agarsiisa.
Asoosama asoosamaa keessatti, taphattoota tokko ykn lama ta’uu danda’u kan
68. 68.
(is) kanneen akka stereotypes dha. Barreessaan taphattoota akkasii kan uumu bu’aa addaatiif ykn yaada tokko ibsuuf. Amalli
stereotype kun dhugaa ta’uu danda’a ykn ta’uu dhiisuu danda’a garuu yaada ykn yaada namoonni garee sanaa irratti qaban yoo
ta’u gareewwan biroo irrattis walqixa hojiirra ooluu danda’a. Fakkeenyaaf, Naayijeeriyaa keessatti akka waliigalaatti Namichi
Igboo maallaqa argachuuf hiriyyaa ykn fira isaa gurguruu ykn ajjeesuu dabalatee waan hunda hojjechuuf qophaa’aa ta’a jedhamee
amanama.Kana jechuun maallaqa obsessively jaallatu jechuudha.Kanaaf barreessaan tokko nama Igbo kan isaa keessatti uumuu
danda’a yaada kana calaqqisiisuuf hojjechuu.
Gidduu kana kun dhugaa miti. Yoo dhugaa ta'e kana booda hiyyeeyyiin Igboland keessa hin jiraatan ykn irra caalaan isaanii
dureeyyii muraasaan ajjeefamuu qabu. Kana malees gosti ykn sabni maallaqa obsessively hin jaallanne waan hin jirreef sirna
ajjeechaa Igbos qofa irratti kan daangeffame miti.
Amalli istookii tokko stereotype wajjin walitti dhiyeenyaan kan walqabatu yoo ta’u asitti garuu namfakkichi bakka bu’iinsa
dhugaa garee murtaa’e tokkoo keessattuu ogummaa tokkoo ti. Yeroo baayyee, taphattoonni istookii kaayyoo qoosaatiif
uumamu. Fakkeenyaaf, loltoonni fi ogeeyyiin kanaan walqabatan tokko tokko keessumaa Naayijeeriyaa keessatti humnaa fi
gara jabummaa wajjin walqabatee jira. Kanaaf barreessaan tokko gara jabummaa, hammeenya, gara jabummaa fi gocha isaanii
irra caalaan isaanii sababa malee ta’uu isaanii irratti xiyyeeffannaa harkisuudhaaf amala(wwan) akkasii uumuu danda’a.
Barreessitoonni asoosama irra caalaan isaanii hoggantoota waraanaa irratti qoosan, hoggantoota akkasii akka abbaa irree, abbaa
irree fi abbaa irreetti agarsiisu.
Asoosama asoosamaa keessatti amala stereotype ykn stock character jedhamuun maal akka hubattu ibsi.
3.2.4 Arfiilee fakkeenyaa Arfiileen

fakkeenyaa arfiilee nama hin taane dha. Taatotni akkasii barreessaan qacaramee kan too’atu sadarkaa jechaa fi sadarkaa gadi
fagootti hiika dachaa dhimmichaa dabarsuudhaaf. Hojiiwwan akkasii keessatti taphattoonni hundi fakkeenya ta’u. Hojiin akkasii
“yeroo idilee sadarkaa tokkoffaa akkasumas sadarkaa lammaffaa irratti kan hojjetu tureof significance. seeneffamni
barreessaan dhimma tokko dhimma kan biraa dahoo godhatee ibsuu fi kanaanis mata
duree isaa keessatti wal-xaxaa akka ta’uuf carraa ni kenna”( Ezeigbo24).
4.0 GOOLABA Taatotni

asoosama kamiyyuu keessatti bakka bu’iinsa dhala namaati. Taatotni nama, bineensa ykn amaloota abstraaktii ta’uu danda’u
garuu amala namaa agarsiisu. Kana jechuun arfiileen gosa adda addaa qabu jechuudha. Characterization jechuun gocha
taphattoota barreessaan uumuudha. Hojii amala ibsuun gaarii ta’e keessatti taphattoonni walsimaa, gochi isaanii sirnaan
kaka’umsa qaba. Barreessaan akkasii taphattoota gocha, jechaa fi walqunnamtii taphattoota biroo wajjin qabaniin mul’isa.
Barreessaanis ilaalcha fudhate irratti hundaa’uun adeemsa seeneffama keessatti taphattoota ofuma isaatiin mul’isa.
5.0 GABAABAA
Kutaa kana keessatti amala ibsuun asoosama asoosamaa keessatti waan hin hafne ta’uu isaa argineerra.
Taatotni gocha seeneffamichaa hariiroo namoota gidduu isaaniitiin diraamaa taasisuudhaan ergaa barreessaa dabarsu. Barreessaan
gosa amala kamiyyuu kaayyoo isaaf mijatu uumuuf bilisummaa qaba garuu amala bu’a qabeessa ta’eef garuu ni mirkaneessa
69. 69.
arfiileen walsimaa ta’uu isaanii. Namfakkiin hirmaataa seenaa bifa nama, bineensa ykn qulqullina abstraaktii ta’eedha. Wanti
barbaachisaan amala qaama jiraachuun isaa hojii ykn raawwii asoosamaa irraa madde ta’uu isaati.
6.0 RAMAA MALLATTOO BARSIISAA Asoosama

asoosamaa keessatti amalaafi amala adda baasuu.
Card, OS (1988).Amala fi Ilaalcha. Cincinnati, OH: Kitaabota Barreessaa Daayijeestii. Ezeigbo,
A. T. (1998) fi kanneen biroo. Hiriyyaa Asoosama.Leegoos : Kitaabota Vista.
KUTAALEE 4FFAA HAALA
Qabiyyee 1.0
Seensa 2.0 Kaayyoo
3.0 Qabiyyee Ijoo
3.1 Hiika 3.2
Barbaachisummaa
Saagi 3.3 Saagiinsa adda baasuu 3.4
Gosa qindaa’ina 3.4.1
Haala seenaa 3.4.2
Haala fiizikaalaa 4.0 Xumura
5.0 Cuunfaa 6.0 Ramaddii
7.0 Wabii dabalataa/
Dubbisa dabalataa .
1.0 SEENSA
Asoosama keessatti haalli bakka fi yeroo seenaa tokkoo kan of keessatti hammate yoo ta’u, yeroo baay’ee akka wantoota
bu’uuraa asoosamaa keessaa tokkotti tarreeffama. Bakka fi yeroo seenaan itti raawwatamuudha.
Yeroo tokko tokko setting milieu jedhamee waama, haala (kan akka hawaasaa) naannoo dhiyeenya seenaa sanaa bira darbee
hammachuudhaaf. Yeroo tokko tokko, teessumni mataa isaa amala ta’ee sagalee seenaa tokkoo kaa’uu danda’a (Morrell 2).
Seenaan hojii murtaa’e tokko keessatti himamu bakka murtaa’ee fi yeroo murtaa’e tokkotti raawwatamuu waan qabuuf
asoosama keessatti bakki barbaachisaa dha.
Arfiileen kutaa dhumaa keessatti mari’ataman vaakiyuumii keessatti hojjechuu hin danda’an. Iddoo fi yeroo jiraachuu fi walitti
dhufeenya qaban kan isaan barbaachisu yoo ta’u bakki fi yeroon sun ogbarruu keessatti haala kan uumudha.
2.0 KAAYYOO Xumura

kutaa kanaa irratti danda’uu qabda
70. 70.
• Asoosama asoosamaa keessatti haala

ibsuu • Hojii asoosamaa keessatti haala adda baasuu
• Gosoota haala adda addaa tarreessu
• Mallattoolee lafaa fi dhimmoota biroo haala agarsiisan adda baasuu
3.0 QABIYYEE GUDDAA
3.1 Hiika Haalli

haala “duuba qaamaa, yeroo tokko tokko immoo hafuuraa, kan gochi seeneffama tokkoo irratti raawwatamu” jedhamee hiikama
(Harmsworth 108).Bu’uuraan, teessuma gosa lamatu jira-haalli qaamaa fi haala teessuma lafaa.
Dubbisaan bakkeewwan adda baafamuu danda’anii fi guyyoota tokko tokko kaasuun haala salphaatti setting adda baasa garuu
yeroo tokko tokko barreessaan maqaa dhugaa iddoowwanii ykn guyyoota seenaa beekaman waan hin
kaasneef maqaan hundinuu fakkeessaadha. Haala isa lammaffaa keessatti hojii keessatti haala adda baasuun
rakkisaadha. Haa ta'u malee agarsiistonni dubbisaan qindaa'ina adda baasuu dandeessisuu danda'an jiru. Agarsiistonni
kun maqaa taphattootaa, dhimmoota isaan irratti mari’ataniifi taateewwan biroo hojii keessatti raawwataman of
keessatti qabatu.
3.2 Barbaachisummaa Setting

Seensa keessatti setting maal akka ta’e gabaabsee ibsuuf yaaleera, waa’ee sanaa caalaatti ni dubbanna. Kana malees,
gosoota teessuma adda addaa fi barreessaan maaliif fi akkamitti setting akka fayyadamu gabaabinaan ilaalla. Setting
qaamolee barbaachisoo asoosama asoosamaa keessaa isa tokko yoo ta’u barreessaan galmoota adda addaa galmaan ga’uuf
itti fayyadamu kan akka
• Enhancement of Verisimilitude: Settingin bifa ibsa yeroo, bakka, haala qilleensaa, meeshaalee manaa fi
qaamolee biroo haala yeroo baay’ee kan hammatamaniif miira dhugaa fi amanamummaa dubbii seenaa sanaaf
kennuudhaaf waan gargaaraniif.
• Miira: Saagiinsa miira nama tokkoo cimsuu danda’a. Fakkeenyaaf guyyaan roobaa miira gadda namoota keessatti
mul’atu baasuu ykn cimsuu danda’a. Gama biraatiin haalli kun taateewwan seeneffama tokko keessatti ta’aa
jiraniif mijachuu danda’a.
• Bu’aa Addaa: Barreessaan tokko haala addaa “...bu’aa barbaachisaa gocha nama tokkoo irratti (akkuma lagaa fi
gabaan Nwibe irratti godhan “The Madman” Achebe keessatti” fayyadamuu danda’a.(Adeleke52).
3.3 Haala Adda Baafachuu Seenaan

tokko akkaataa barreessaa irratti hundaa’uun adda ykn ifa hin taane ta’uu danda’a. Haalli hojii tokko keessatti karaa adda
addaa ykn mallattoolee lafaa adda baafamuu danda’a. Hojiiwwan tokko tokko keessatti guyyoonni fi bakkeewwan adda
ta’an kan ibsaman yoo ta’u tokko tokko keessatti garuu al-kallattiin kan ibsamanidha. Setting karaa arfii tokkoo kan
ibsame yoo ta’u maqaa adda addaa, bifa qaamaa, amala fi afaan arfiilee akkasii wajjin walqabatan keessatti ifa ta’a.
Seenaan ilaalcha ykn amala ykn amantii murtaa’e tokko cimsee ibsu, dubbisaan bakka teessuma lafaa seenaan sun itti
argamu adda baasuuf gargaaruu danda’a. Fakkeenyaaf, taphattoonni garmalee gara masjiida yoo deeman, koolaa daakuun,
Babaringa uffachuun ranka-dede yoo jedhan , egaa, bakki itti raawwatamu Kaaba Naayijeeriyaa keessatti yoo ta’u,
asoosamoonni Achebe irra caalaan isaanii Igboland keessatti kan raawwataman yoo ta’u, karaa maqaa hawaasaatiin ifaadha
, taphattoota, mammaaksa, akkasumas haala waliigalaa ummanni.
71. 71.
Yeroo tokko tokko, seeneffamni yeroo murtaa’e kennuu dhiisuu danda’a garuu akkuma kanaan dura ibsame karaa al- kallattiin
kenna. Seenaan Naayijeeriyaa keessatti kaa’ame fakkeenyaaf, guyyoota kennuu dhiisuu danda’a garuu waa’ee WAI,Better Life
For Rural Women ykn SAP dubbata, dubbisaan kamiyyuu guddina seenaa Naayijeeriyaa beeku haala qaamaa fi seenaa hojii
sanaa ni hubata.
3.4 Gosoota Saagi Gosoota

sajoo gurguddoo lamatu jira. Isaanis haala qaamaa fi seenaa ti.
3.4.1 Haala Fiizikaalaa

Naannoo waliigalaa hojii tokkoo haala teessuma lafaa ykn fiizikaalaa isaati. Kana jechuun bakka mul’ata sanaati. Teessumni
teessuma lafaa hojiin tokko bakka itti barreeffame waliin wal hin fakkaatu. Fakkeenyaaf, Soyinka Du'aa fi Farda Mootii
Biritaaniyaa Guddittii keessatti barreesse garuu bakki ykn bakki tapha kanaa Yorubaland (ykn addatti yoo dubbanne magaalaa
Oyo) dha. Bakka waliigalaa hojii tokkoo malees, bakkeewwan addaa gochoonni adda addaa itti raawwatamanis jiraachuu
danda’u. Things Fall Apart Naayijeeriyaa keessatti, Igboland keessatti, Umuofiafi bakkeewwan addaa biroo hedduu kan akka
mooraa Okonkwo keessatti kan argamudha; bosona fi kkf. Kanaafuu haalli qaamaa bakka gochi itti raawwatamuudha (Abrams,
157).
3.4 .2 Haala Seenaa

Barreessitoonni tokko tokko guyyaa fi bakka gocha hojii isaanii kan kennan yoo ta’u, kaan ammoo al-kallattiin odeeffannoo
kennu. Kunis haala yeroo, haala yeroo ykn haala seenaa jedhamee waama. Gosti qindaa'ina hojii tokko keessatti battalumatti
ykn fagoo ta'uu danda'a. Yeroon hojii tokkoo elementii yeroo kan yeroo hunda jechuun ni danda’ama (garuu dirqama miti)
yeroo hojiin sun barreeffame irraa adda ta’e of keessaa qaba. Yaad-rimeen yeroo kaa’uu (time setting) jedhus waan inni kakaasu
fi waliin baatu akkuma dhimmoota aadaa, hawaasummaa, dinagdee fi amantii hojii keessatti ka’anis of keessatti hammata.
Yeroon haala barreeffamaa fi mata duree irrattis dhiibbaa
qaba. Fakkeenyaaf, Things Fall Apart bara 1958 kan maxxanfame yoo ta’u, koloneeffatni Naayijeeriyaa keessatti ifatti osoo hin
xumuramin waggaa lama dura garuu taateewwan seenaa kanaa waggoota muraasa dura ta’uu waan danda’aniif seenaan sun
mataan isaa guyyaa maxxanfame dura barreeffamuu qaba. Haalli yeroo waggaa lama booda dhiyaate suuraa dhugaa taateewwan
asoosamicha keessatti mul’atan waan hin dhiheessineef kun baay’ee sirrii dha. Hawaasni Naayijeeriyaa kolonii boodaa
Achebean kan idilee A Man of the People andNo Longer at Easebarreeffame keessatti kan agarsiifame battaluma abbootiin
koloneeffataa Naayijeeriyaa deemanii booda, kanaaf asoosamni lamaan kun taateewwan kolonii boodaa kan of keessaa qaban
yoo ta’u, haala walabummaa boodaa isaaniif sababa ta’a.
Asoosama asoosamaa keessatti gosoota haala adda addaa tarreessuun ibsuu.
4.0 GOOLABA Asoosama

keessatti bakka gochi seenaa itti raawwatamuudha. Hawaasa aadaa keessattillee seenaan gaalee akka “yeroo
tokko...biyya...” jedhu irraa akka jalqabu ni beektu.
Lafti waanuma fedhe sun bakka gochi itti raawwatamu waan ta’eef setting jedhama. Abrams (157) naannoo waliigalaa fi yeroo
seenaa gochi sun itti raawwatamu akka ta’e ibsa; bakki taatee ykn kutaa hojii tokko keessatti raawwatamu bakka addaa
fiizikaalaa inni itti raawwatamuudha. Bakka fi yeroo seenaa tokkootiin alatti, teessumni “...elements of a
72. 72.
seenaa bakka ykn yeroo irraa maddu (kan akka haala qilleensaa, taateewwan seenaa namoota seenaa sana keessa
jiran irratti dhiibbaa geessisan, ykn gosa naannoo taphattoonni keessa jiraatan)(Adeleke52).
5.0 GABAABAA
Kutaa kana keessatti seenaan tokko yeroo fi bakka bakka tokkotti argamu waan qabuuf, haala asoosama asoosamaa keessatti
akka waan barbaachisaa ta’etti ilaalleerra. Gosoonni qindaa’ina gurguddoon lamaan haala qaamaa fi haala yerooti. Akkasumas,
haalawwan tokko tokko barreessaan ifatti kan ibse ta’us hojiiwwan tokko tokko keessatti dubbisaan meeshaalee tokko tokkoon,
maqaawwanii fi mallattoolee lafaa biroo iddoo fi yeroo addunyaa asoosamaa hojii sana keessatti agarsiifame agarsiisaniin haala
sana adda baasuuf akka hafu dubbanneerra.
7.0 WAABII/ DUBBISA DABALATAA Abrams, MH (1993).

Galmee Jechoota Ogbarruu.Port Worth: Harcourt Brace Jovanovich
Ezeigbo, AT(1998).Hiriyaa Asoosama.Leegoos : Vista
Harmsworth, JR (1968) fi kanneen biroo. Galmee Jechoota Ogbarruu. Landan: Kools.
Adeleke, T “Plootii fi Haala” R. A. Masagbor ed.(1997) keessatti. Karaa Asoosama Asoosamaa:

Ilaalcha Ibsituu. Beeniin: Mallattoo mata duree.
73. 73.
KUTAA 5: QABXII ILAALCHA
QABIYYEE
1.0 Seensa 2.0

Kaayyoowwan
3.0 Qabiyyee Ijoo
3.1 Ilaalcha 3.2
Ilaalcha hunda beeku 3.3 Ilaalcha
Nama Tokkoffaa 3.4 Ilaalcha Nama
Lammaffaa 3.5 Ilaalcha Dachaa 4.0
Xumura 5.0 Cuunfaa 6.0 Ramaddii
Mallattoo Barsiisaa
7.0 Wabiiwwan/ Dubbisa
Dabalataa
1.0 SEENSA Barreessaan

tokko seenaa tokko akka himu ammatti barachuu qabna garuu seenaan sun akkamitti akka himamu hin mari’anne. Seenaa himaa
tokko seenaa sana akka waan hirmaataa seenaa sanaa ta’eetti himuu danda’a ykn haala waan ta’e namoota birootti gabaasuu isaa
ifa ta’een dhiyeessu danda’a. Akkaataan seeneffama kanaa bu’uuraan ilaalcha (point of view) jedhama. Kutaa kana keessatti
ilaalcha kanaa fi gosoota adda addaa asoosama asoosamaa keessatti qabnu irratti ni ilaalla
2.0 KAAYYOO Xumura

kutaa kanaa irratti • Ilaalcha ibsuu • Gosoota ilaalchaa adda
addaa tarreessuun •
Ilaalcha addaa hojii tokko keessatti fayyadamu
adda baasuu danda’uu qabda.
74. 74.
• Faayidaa fi miidhaa ilaalcha addaa tokkoo ni ibsu.
3.0 QABIYYEE GUDDAA
3.1 Hiika Ilaalcha Seenessaa

asoosamaa keessatti barreessaan tokko seenaa sana karaa adda addaatiin dhiyeessu danda’a. Kunis ilaalcha (point of view)
jedhama. Abrams point of view jechuun haala (modes) barreessaan tokko hundeesse kan dubbisaan taphattoota, marii, gochoota,
haalawwanii fi taateewwan hojii seeneffama asoosamaa uumuun ittiin dhiyaatu jechuun ibsa (165). Ilaalchi akkaataa barreessaan
tokko seenaa isaa itti himu agarsiisa. Dubbisaan taphattoota adda ta’aniif akka mararfatuu fi yaadota murtaa’an akka hubatu
gargaara. Kana jechuun, ilaalchi (point of view) ejjennoo taateewwan barreessaan dhiyaatee dubbisaan ilaalu mul’isa. Seenaan
sun afaan taphattoota keessaa tokkoo fi isaa ol ykn barreessaan dhiyaachuu danda’a ture. Seenessaan tokko hariiroo barreessaan
ofii isaa, seeneessaa, namfakkii ilaalchaa fi dubbisaa gidduu jiru yaadame irratti hundaa’uun kan nama dhiphisu yookaan kan
nama hin dhibne ta’uu danda’a. Ilaalchi kanaaf ilaalcha dubbisaan seenaa sana irraa dhaga’u, argu fi itti dhaga’amudha (Kennedy
62).
Ilaalcha ibsuu fi asoosama asoosamaa keessatti barbaachisummaa isaa ibsuu.
3.1 Gosoota Ilaalcha Ilaalchi

gosoota baay’eedha. Seenaan sun taphattoota seeneffamicha keessa jiran keessaa tokkoon yommuu himamu,
seeneffama nama tokkoffaa jedhama. Barreessaan seenaa sana ofumaan himuuf murteessuu danda’a. Haala kana
keessatti ilaalcha waan hunda beeku jedhama. Gosoonni haalawwan seeneffamaa biroon seeneffama nama
lammaffaa fi ilaalcha dachaa ykn walmakaa of keessatti qabatu. Kanaaf barreessaan seeneessaa seenaa isaa
ilaalchisee filannoo hedduu qaba garuu haala seeneffama hunda beeku barreessitoota baay’een itti fayyadama.
3.1.1 Ilaalcha Waan hunda beeku
Ilaalchi nama sadaffaa haala seeneffama barreessaan lamaan isaanii iyyuu taateewwanii fi haalawwan karaa
seeneffamaatiin, akkasumas karaa miiraa fi yaada amala tokkoo ol kan dhiyeessudha. Barreessaan gocha, abdii,
hawwii fi haalawwan xiinsammuu fi miiraa biroo taphattootaa “ilaalcha waaqa fakkaatu kan hunda galeessa ta’ee fi
waan ta’u hundumaa fi waan taphattoonni yaadan hunda arguu fi beeku” (Kennedy62) tiin dhiheessa.
Kanaafidha ilaalchi kun seeneffama waan hundumaa beeku ykn ija Waaqayyoo jedhamee kan waamamu. Maaliif
ija waaqayyoo akka jedhamu beektuu? Waaqayyo waa'ee nama hundumaa yaadaa fi miira isaa dabalatee waan
hundumaa ni arga, ni beeka. Gosa seeneffama kana keessatti barreessaan yaada keessa isaanii dabalatee waa’ee
taphattootaa waan hunda akka argu fi beekutti fudhatama.
Akkasumas seeneessaan waan hunda beeku dubbisaaf wantoota namfakkiin inni guddaan hin beekne, ykn wantoota
taphattoonni tokkollee hin beekne, ykn wantoota namni addunyaa asoosamaa keessa jiru kamiyyuu beekuu hin
dandeenye dubbisaatti himuu danda’a. Kana jechuun seeneffamni kun barreessaan yaadaafi miiraa fi naannoo hojii
sana keessa jiru qorachuu fi ibsuu waan dandeessisuuf beekumsaa fi muuxannoo taphattootaa bira darbee kan
deemudha.
75. 75.
Seenaa nama sadaffaa waan hunda beeku irraa kan hafe, ilaalchi nama sadaffaa daangeffame , kan seeneffama ilaalcha
namfakkii tokkootiin waan beekamuu, mul’achuu, yaadamuu ykn murtaa’uu danda’u qofa irratti daangeessa.Seeneessaan
seenaa himaa, the dubbataa, duudhaa afaaniin dubbatamu keessatti, ykn maxxansa keessaa kan isaa wajjin wal gitu. Seenaan
kun nama sadaffaatiin kan dhiyaatu ta’us seeneessaan yaadaafi miira taphattootaa hin dhiyeessu.
Barreessaan lammii Naayijeeriyaa Chinua Achebe asoosama isaa irra caalaan qabxii kana ogummaadhaan fayyadama.
Asoosama isaa keessaa tokko, Xiyya Waaqayyoo, Achebeen akka seeneessaatti, bu’uura seenaa keessatti humnoota seenaa fi
hafuuraa to’annaa namaatiin ala ta’an waliin walqabatee daangaa humna namaa calaqqisiisuuf gocha, yaadaafi miira
taphattootaa ibsa. Asoosamni kun kan xumuramu barreessaan sammuu Ezeulu, nama giddu galeessaa, keessa seenuudhaan
dubbisaaf “...baffling contradictions in which Ezeulu is trapped in which his actual experience has run to his most strongly held
expectations and his life, . kanaaf, wiirtuu hiika isaa dhabeera” (Adepoju 90).
Barreessitoonni baay’een ilaalcha nama sadaffaa akka fayyadamaniif sababoota lama ibsi.
3.4 Ilaalcha Nama Tokkoffaa Ilaalcha

nama tokkoffaa keessatti seeneessaan kallattiin muuxannoo mataa isaa irraa kan dubbatu yoo ta’u, yeroo baay’ee kan bakka
bu’u seeneessaan bakka bu’aa nama tokkoffaa “Ani” jedhu wal irraa hin cinne fayyadamuu isaatiin.
Seenessaan 'ani' jedhu kun yeroo baay'ee taateewwan seenaa sanaa keessatti hirmaataa dha. Inni /isheen taajjabduu, nama ijoo
ykn nama xiqqaa ta’uu danda’a garuu seeneessaan xiqqoo gama tokkotti dhaabatee, seenaa baay’inaan ofii isaa ykn nama
biraa ilaallatu tokko yeroo mul’atu ilaalaa waan jiru fakkaata.
Ilaalchi nama tokkoffaa deebii namfakkiin muuxannoo fi naannoo isaa guddachaa dhufe akka adeemsa seeneffamaatiin
agarsiifamutti walitti dhiyeenyaan mul’isuu isaatiin faayidaa qaba. Seenaan seeneffama ijaan mul’atu kun walitti dhiyeenya fedhii
dubbisaa caalaatti booji’uuf gargaaru uuma. Akkasumas, akkuma seenaa keessatti mul’atutti, fageenya walqunnamtii dubbisaa fi
muuxannoo taphattootaa gidduu jiru hir’isuuf gargaara.Seeneessaan nama tokkoffaa hojii sana keessatti nama ijoo ykn taphataan
ijoo yeroo ta’u, seenaa mataa isaa ni hima, . akkuma kitaaba Robinson Crusoe kan Daniel Defoe fiCamaraLaye kanThe African
Child keessatti.
Seenessaan ilaalcha kanaan mul’ata bal’aa gochaa fi hubannoo taphattoota biroo dhiyeessuun rakkisaadha. Odeeffannoon sun
daangeffamaadha sababiin isaas inni seenaa sana ija dhuunfaa isaatiin dhiyeessaa jira garuu “daangeffamni kun battalumatti
walqunnamtii akkaataa seeneffama kanaan uumamuun kan guutamudha”(Adepoju 96).
Faayidaa fi Miidhaa Walitti dhiyeenyi

armaan olitti ibsame hirmaataa tokko irraa seenaa ijaan argamu waan ta’eef seeneffama dhugaa ta’ee akka dhaga’amu waan
godhuuf faayidaa qaba. Seenaa taateewwan arge qofa dhiyeessu ykn madda odeeffannoo isa hin mudanne ibsuu danda’a.
Faayidaan isaas seeneffama akka“akkuma seeneessaan seenaa sana miira qabatamaa ta’een guututti dhugaa ta’ee” (Ezeigbo
22) ilaalama. Dubbisaan ragaa qabatamaan taatee sana arge akka waan dhaggeeffachaa jiruuti. Kanaaf, seeneffamni sun
ifaadha.
76. 76.
Faayidaan biraa dubbisaan haala seeneffama kana keessatti miira hirmaannaa guddaa kan argatu ta’uu isaati. Haala
kanaan, nama ijoo dubbii (protagonist) muuxannoo fi adeemsa isaa dubbistoonni qooddataniif gara laafina
qabaachuun guutummaatti guddata.
Miidhaan haala kanaa kan qabu seeneessaan waan hin ilaalamne gabaasuu waan hin dandeenyeef akkasumas
dhuunfaa keessoo taphattootaa qorachuu waan hin dandeenyeef odeeffannoo kennuu danda’u irratti
daangeffamuu isaa qofa.
3.4 Ilaalcha Nama Lammaffaa Ilaalchi

kun barreessitoonni yeroo muraasaaf itti fayyadama. Akkuma maqaan isaa ibsutti, seeneffama bakka bu’aa nama lammaffaa,
“ati” jedhu keessatti dhiyaateedha. Seenaa namni sun keessa hin jirre nama tokkotti himuun 'kana goote ...akkas goote'
jechuun rakkisaa ta'uu isaa na waliin walii galta. Haa ta'u malee, asoosama gabaabaa AkachiEzeigbo keessatti itti
fayyadamaa tureera. Ilaalchi kun qabatamaa miti.
3.5Ilaalcha Dachaa Kun kan

uumamu yeroo taphattoonni baay’een seenaa sana himanidha. Seenessaan giddu galeessaa jiraachuus dhiisuu danda’a; garuu
yeroo baay’ee sagalee/seenessitoonni seenaa sana fuulduratti tarkaanfachiisan baay’eedha, tokkoon tokkoon isaanii gocha
sanaaf gumaacha kan godhanii fi murtii kan kennan.
Tooftaan seeneffama kun dubbisaan seenaa sana ilaalchaa fi kofa adda addaatiin akka “dhaga’u” kan taasisu faayidaa qaba.
Kanaaf, seenaan kenname bal’inaan, guutummaatti kan guddate, kan diimeshinii sadii qabudha.
4.0 GOOLABA
Ilaalchi (point of view) ilaalcha seenaan sun irraa itti himamudha. Innis“ bakka hubannoo
(vantage point of awareness) taateewwan seenaa sanaa irraa itti mul’atan bakka bu’a.
Walumaagalatti, ilaalchi waan hunda beeku barreessaan seenaa sana karaa ibsa gochootaa fi
taphattoota ilaalcha isaa irraa akka uumaa seenaa sanaa kan jireenya taphattootaa gama hundaan
beekuu fi adeemsa seenaa seenaa taphattoonni ofii isaanii hin beekne. Ilaalchi nama tokkoffaa
seenaa seeneffama asoosama asoosamaa keessatti caalaatti dhugaa fakkaatu dhiheessa
5.0 GABAABAA
Ilaalchi ilaalcha seenaan asoosama asoosamaa keessatti ittiin dhiyaatu ta’uu isaa ilaalleerra. Ilaalchi gosa afur qaba garuu
barreessitoonni baay’een isaanii ilaalcha tokkoffaa fi sadaffaa fayyadamu. Inni duraa seeneffama afaan hirmaataa seenaa sanaatiin
kan dhiyeessu yoo ta’u, seeneessaan sunis taateewwan inni/isheen arge ykn odeeffannoo namni biraa isa biraa wajjin walqabatu
qofa dhiheessa. Seenessaan ilaalcha nama sadaffaatiin taateewwanii fi taphattoota hojii sana keessatti argaman hunda caalaa waan
arguuf beekee fi dhiheessa.
77. 77.
Adepoju,T. (1997) jedhamuun beekama. “Point of View or Vocalisation” in RA Masagbored.Akkaataa Asoosama

Asoosamaa: Ilaalcha Qorannoo. Magaalaa Beeniin:Mallattoo mata duree.
Ezeigbo, A. (1998) fi kanneen biroo. Hiriyyaa Asoosama.Leegoos :Vista.
Keeneedii, XJ (1976) jedhamuun beekama. Seensa Asoosama. Booston: Xiqqaa Braawuun.
Card, O. S (1988).Amala fi Ilaalcha. Cincinnati, OH: Kitaabota Barreessaa Daayijeestii.
Harmsworth, JR (1968) Galmee Jechoota Ogbarruu. Landan:Kools.
KUTAA 6:AFAAN
Qabiyyee 1.0
Seensa 2.0 Kaayyoo
3.0 Qabiyyee Ijoo
3.1 Afaan/Akkaataa
1.0SEENSA
Ogbarruun aartii afaaniin hojjetamuudha. Kana jechuun afaaniin wal qunnamsiisa. Afaan walqunnamtiidhaaf akka
waliigalaatti bifa dubbii, haasawa, odeessa, gorsa, lallabaa fi barsiisuu fi mala afaaniin walqunnamtii biroo hedduu keessatti
akka fayyadamu ni beekna.
Asirratti afaaniin cimsinee kan kenninu bifa walqunnamtii biroo kan akka mallattoo, ibsa fuulaafi
kanneen biroo waan jiraniif. Walqunnamtiin kun jechoota fayyadamuu of keessaa qaba. Afaan ogbarruu
keessatti sammuu barreessaa, muuxannoo dhuunfaa fi ilaalcha mata duree fi mata duree hojii murtaa’e
tokkoo irratti qabu waan mul’isuuf adda fi ibsituu dha. Kutaa kana keessatti asoosama asoosamaa
keessatti itti fayyadama afaanii kan hanga guddaa akkaataa barreessaa murteessu ni ilaalla.
2.0 KAAYYOO Xumura

kutaa kanaa irratti, danda’uu qabda
• Fayyadama afaanii asoosama asoosamaa keessatti ni
ibsu • Asoosama asoosamaa keessatti walitti dhufeenya afaanii fi akkaataa gidduu jiru ni ibsu
78. 78.
• Jechoota qilleensaa fi sagalee asoosama asoosamaa wajjin walqabatee ni ibsu • Hojii asoosama
asoosamaa murtaa’e keessatti itti fayyadama fakkii sirrii ta’e murteessuu • Asoosama asoosamaa keessatti
mallattoo fi fakkeenya ibsuu
3.0 QABIYYEE GUDDAA

Afaan ogbarruu keessatti adda kan ta’eef barreessaan jechoota miira agarsiisaa fi hiika isaaniitiin waan fayyadamuuf. Kun ergaa
hojii murtaa’e tokkoo qofa osoo hin taane miira barbaadamu dabarsuudhaaf baay’ee barbaachisaadha.
Kanaaf hojiiwwan keessatti akka haala isaatti miira, qilleensaa fi sagalee sirrii ta’e uumuuf itti fayyadama mallattoo fi fakkii
fayyadama. Barreessaan jechoota miira isaanii isa baratameen fayyadamuu dhiisee jechoota kaayyoo murtaa’eef mijatan illee
kalaquuf bilisummaa qaba. Kunis hayyama walaloo jedhama.
. Asoosama asoosamaa
keessatti barreessaan yeroo fi bakka baay’ee qaba. Marii yeroo fi bakka irratti taasifne Moojuulii 1. Barreessaan seenaa qofa osoo hin
taane taateewwan, taateewwanii fi haalawwan ilaallatan osoo hin taane seeneffama waan hunda beeku keessatti, hojii/miira keessaa
nama tokkoo qorata. Kun hundinuu afaan adda ta’een kan dhiyaatudha. Barreessaan jechoota
hundarra gaarii taÿanii fi ergaa isaa haala sirrii taÿeen dabarsan filata. Akkasumas afaan addaa qunnamtii filata. Fakkeenyaaf, afaan
uummata isaatiin ykn afaan waliigalaa akka Ingiliffaatiin barreessuu murteessuu danda’a. Akkaataan inni seenaa isaa afaaniin itti
dhiheessu nuti akka akkaataa barreessaatti ilaalludha.
Kanaaf akkaataan hamma waan barreeffame osoo hin taane, akkamitti akka barreeffamuu fi hiikamudha. Asoosama asoosamaa
keessatti akkaataan (style) walgahii afaanii seenaa ijaaruuf itti fayyadaman agarsiisa. Barreessaan asoosamaa tokko akkaataa isaa
uumuuf diction, caasaa himaa, gaalee, marii fi gama afaanii biroo too’achuu danda’a. Bu’aan walqunnamtii akkaataa barreessaan
uumamu yeroo tokko tokko sagalee seenaa jedhamee kan waamamu yoo ta’u barreessaan kamiyyuu akkaataa addaa, ykn sagalee mataa
isaa qaba.
Akkaataan yeroo tokko tokko akka wantoota bu’uuraa asoosamaa keessaa tokkotti tarreeffama. Namoonni akkaataan barreessaa murtaa’e
tokkoo dhaqqabamaa, kan isa kaanii immoo kan hin beekamne akka ta’e yeroo dubbatan dhageessanii ta’a. Barreessitoonni beekamoo
Naayijeeriyaa lama Chinua Achebe fi Wole Soyinka ramaddii kana keessa seenu.
Akkaataan Achebeen afaan isaa salphaa ta'uu isaa irraa kan ka'e dhaqqabamaa akka ta'e himama. Dubbisaan dubbisuu fi barreessuu
danda’u giddu galeessaan kamiyyuu dubbisa jalqabaa irratti asoosama isaa dubbisuu, hubachuu fi itti gammaduu
danda’a. Gama biraatiin dubbisaan tokko asoosama Soyinkaa irra caalaan isaa dubbisa jalqabaa irratti hubachuun baay’ee rakkisaadha.
Dubbisaan sun galmee jechootaa cinaa isaa waan barbaaduuf barreessaan sun maal akka ta’e hubachuuf yeroo hedduu dubbisuu qaba
ta’a.
3.2 Haala qilleensaa fi Sagalee

Haalli qilleensaa “miira waliigalaa hojii ogbarruutiin hundeeffame” jedhamee hiikama (Harmsworth 12). AkachiEzeigbo salphaatti
“miira babal’atu...” asoosama ykn seenaa kamiyyuu jechuun ibsa(24). Innis miira waliigalaa yeroo seenaa murtaa’e tokko dubbisnu
argannudha. Haala jeequmsaa, waldanda’uu, nagaa, sodaachisaa fi kkf ta’uu danda’a.
Hojii tokko keessatti qilleensi kan kakaafamu barreessaan afaan too’achuudhaani. Barreessaan dandeettii ibsituu isaatti fayyadamee
cimina qilleensaa hojii keessatti mul’atu dabarsuu ykn ol kaasuu danda’a.
79. 79.
Tooniin qilleensaa wajjin walitti dhufeenya guddaa qaba. Ilaalcha barreessaan yaada/dhimma hojii keessatti dhiyaateef qabu
agarsiisa. Sagaleen barreessaa hamma guddaa hubannoo yaadotaa fi taateewwan hojii keessatti qorataman irratti dhiibbaa qaba.
Jireenya dhugaa keessatti dirqama waan jedhame osoo hin taane akkamitti akka dubbatamu – sagalee itti dubbatamu ta’uu
dubbanna. Sagaleen barreessaa tokkoo kanneen armaan gadii keessaa kamiyyuu ta’uu danda’a: tuffii, balaaleffachuu,
diinummaa, dinqisiifannaa, ceepha’uu, galateeffachuu ykn gorsa.
Sagaleen asoosama murtaa’e tokko keessatti tokko ykn walitti makamuu lamaa fi isaa ol ta’uu kan danda’u yoo ta’u, yeroo
baay’ee, ilaalcha barreessaan taphattoota adda addaatiif qabu keessatti kan adda baafamudha.
3.3 Mallattoo
Mallattoo jechuun wanta tokko kan biraa wajjin bakka bu’uu kan isa jalqabaa wajjin kallattiin walitti dhufeenya qabaachuu
dhiisuu danda’udha. Mallattoon mallattoo, boca ykn wanta nama, yaada ykn gatii bakka bu’uudha. AkachiEzeigbo akka
ibsutti mallattoon tooftaa ogbarruu kan artistiin hiika fakkeenyaa meeshaalee adda addaa, jechootaa fi sagalee irratti
maxxansiisu ... hiika addunyaa maratti hubatamuu danda’u maddisiisuudhaaf isa dandeessisu ta’uu isaati” (25) fi fudhatama
qabu. Mallattoon addunyaa maratti fudhatama qabu inni beekamaan fannoo yoo ta’u kunis aarsaa furuu Kiristoos dhala
namaatiif kan argisiisu waan ta’eef bakka bu’iinsa kiristaanaati.
Maaliif kana afaan jalatti mari'achaa jirra jettanii yaaddu ta'a. Barreessaan dandeettiin isaa mallattoo haala sirrii ta’een
fayyadamuu bareedina akkaataa isaatiif gumaacha waan qabuuf qaama itti fayyadama afaanii ti.
3.4 Fakkeenya
Fakkeenyi akkaataa ogbarruu barreessaan taphattoota, gochaalee fi haala haala itti to’achuun hiika dachaa kan dabarsudha.
Hiikni dachaa wanti itti fayyadame hiika isaa isa jecha jechaatti akkasumas hiika bu’uuraa ykn gadi fagoo ta’e akka
dabarsu agarsiisa. Barreessaan bineensota akka taphaatti fayyadamuu fi akka namaatti akka dubbataniifi akka hojjetan kan
isa dandeessisuu danda’u afaan itti fayyadamuudha.
Barreessaan dhimma tokko dahoo godhachuun dhimma tokko irratti mari’achuu danda’a. Irra caalaa qoosaa keessatti kan itti
fayyadamu akkuma George Orwell's Animal Farm kan sirna komunistii Raashiyaa irratti haleellaa qoosaa ta'e. Asoosama kana
keessatti Orwell bineensota fayyadamuun haqa dhabuu fi ulaagaa dachaa kanneen garaa qulqulluu dhabuu sirna mootummaa
komunistii calaqqisiisan agarsiisa.
Shaakala Of Madaaluu Mallattoo

fi fakkeenya addaan baasuu.
3.5 Afaan Istaandardii fi Istaandardii Hin Taane Afaan

istaandaardii akkuma maqaan isaa ibsutti bifa idilee fi fudhatama qabu afaan kamiyyuu ti.
Barreessitoonni afaan filannoo isaanii kamiinuu ni barreessu garuu tokkoon tokkoon afaan caasaa akka sirrii ta’etti fudhatama
qabu qaba. Vershiniin sirrii kun afaan istaandaardii jennee waamnu yoo ta’u, barreessitoonni hojiiwwan ogbarruu keessaa
tokko barsiisuu waan ta’eef, asoosama gaarii barreeffame dubbisuudhaan itti fayyadama afaan Ingiliffaa irratti caalaatti barata.
Haa ta’u malee, barreessaan tokko seera kana irraa maquu danda’a garuu yeroo baay’ee bu’aa addaatiif. Yuunitii isa dhumaa
keessatti jijjiirama kana maal jenne? Akka yaadattan abdiin qaba...Heyyama walaloo. Kunis bakka afaan istaandaardii hin
taane itti dhufa.Afaan istaandaardii hin taane bifa slangs, transliterations, colloquialisms, pidgin, infusion of vernacular fi
kanneen biroo caaslugaa hin qabneen dhufa
80. 80.
ibsa hojiiwwan asoosamaa keessatti sababa addaatiin fudhatamuu danda’an. Fakkeenyaaf, namfakkiin tokko naannoo ykn gosa kam
keessaa akka ta’e, ykn gita hawaasummaa ykn sadarkaa dubbisuu fi barreessuu isaa agarsiisuuf itti fayyadamuu ni danda’ama.
Fakkeenyaaf, mucaan manaa Naayijeeriyaa tokko akka afaan pidgin dubbatu gochuun ni dandaÿama.
Mudaa fiiziyoloojii kan akka ququnca’uu illee afaanicha keessatti agarsiifamuu danda’a akkuma kutaa kana keessatti hubannu
kan Wole Soyinka’s The Interpreters (9):
Ththat is why wwe acc-c-cept the universal dd-dome, bb-sababni isaas ththere ddd- direction
waan hin jirreef. bb-riqichi dd-dome rreligion fi bb-bridges dd-hin jjjust gg-gofaan hhere irraa
gara ththere dhaqi; riqichi tokkos gara duubaatti kan ilaaludha.
Isaan kun hojii sanatti dhugaa (realism) fiduuf kan yaadamanidha (Teilanyo 32). Kanaafuu hojii asoosama asoosamaa kamiyyuu
dubbisaa jirtuu fi bifa afaanii tokko tokko kan caaslugaan sirrii hin taane yeroo si mudatu kaayyoo murtaa’eef akka ta’e beekta. Kun
hojii gadhee barreeffame irraa adda ta’uu hubadhu. Hojiiwwan gadhee akkasii Naayijeeriyaa yeroo ammaa namoonni hedduun galtee
gulaalaa sirrii malee of barreessanii maxxansuuf yeroo rakkisaa ta’een dirqisiifaman keessatti arganna.
Shaakala Of Madaaluu Afaan

Naayijeeriyaa keessatti istaandaardii hin taane ibsi, asoosama asoosamaa keessatti karaalee itti fayyadamuu danda’amu sadii tarreessi.
3.6 Fayyadama Afaanii

Ergaa dabarsuu bira darbee, afaan taphattoota sararuu, qoosaa (comic relief) itti naquuf, haala haalaa fi duubbee hawaasummaa, amantii
ykn aadaa ykn sadarkaa/ gita taphattoota tokko tokkoo ykn hunda agarsiisuuf illee ni fayyadama. Fakkeenyaaf, afaan yeroo baayyee
qoosaa kan agarsiisu yoo ta’u barreessitoonni baay’een amala xixiqqoo akka taphattoota qoosaa ta’anitti fayyadamu, sababiin isaas
dhimmoonni ciccimoon yeroo baay’ee taphattoota gurguddoon akka ilaalaman waan amanamuuf.
Afaan hayyoonni tokko tokko halluu naannoo jedhanii waamu keessatti duubbee aadaa galchuuf illee itti fayyadama. Barreessitoonni
Afrikaa baay’een “jechoota ykn ibsa afaan uummataa kallattiin gara afaan uumama isaatti hiikuu jechaatti, Ingiliffa jedhaa” (Teilanyo
33) fayyadamu. Fakkeenyaaf, Achebe’sArrow of God (55) keessatti, Ezeulu Angafni Luba akkas jechuu isaa argina: “Ilmaan koo
keessaa tokko namoota kanneenitti makamee achitti ija koo akka ta’u nan barbaada”. Jechi ija jedhu duubbee aadaa Igboo calaqqisiisuuf
kan hiikamedha. Silaa ilmi isaa akka isa bakka bu’u ykn achitti bakka bu’aa isaa akka ta’u akka barbaadu salphaatti dubbata ture.
4.0 XUMURA Afaan

meeshaa barreessaan meeshaa walqunnamtii isaa waan ta’eef. Barreessaan afaanitti fayyadamuun ergaa dabarsuu akkasumas hojii
keessatti bu’aa barbaadamu uuma. Hojii keessatti hiika gubbaa fi gadi fagoo dabarsuudhaaf afaan fakkeenyaa fi fakkeenyaan
fayyadama.
Afaan barreessaan arfii tokko isa kaan irraa adda baasuuf ykn haala namfakkii murtaa’e tokkoo akka agarsiisu gargaara. Afaanis haala
teessuma agarsiisuuf, haala qilleensaa fi sagalee uumuuf itti fayyadama.
Artistoonni ogbarruu istaandaardii fi istaandaardii hin taane fayyadamuuf bilisummaa waan qabaniif kunis hayyama walaloo jedhama.
5.0 GABAABAA
81. 81.
Kutaa kana keessatti waa’ee itti fayyadama afaanii asoosama asoosamaa keessatti ilaalleerra. Barreessaan ergaa isaa
dabarsuudhaaf akka itti fayyadamutti meeshaa walqunnamtiidha. Afaan asoosama asoosamaa keessatti karaalee adda addaa itti
fayyadamuu danda’an irratti mari’achuuf yaalne. Ergaa dabarsuu irraa kan hafe afaan bu’aa addaa uumuuf kan itti fayyadamu
yoo ta’u, akkaataa barreessaa kan murteessudha.
6.0 RAMAA MALLATTOO BARNOOTAA Asoosama

asoosamaa keessatti walitti dhufeenya afaanii fi akkaataa gidduu jiru ibsi.
.
Ezeigbo, A. (I998) fi kanneen biroo. Sahaba Asoosama. Leegoos: Vista
Harmsworth, JR(1968) fi kanneen biroo. Galmee Jechoota Ogbarruu.Toronto : Coles
Teilanyo, DI (1997).“Afaan Asoosama Asoosamaa.”In R. A Masagbor,ed. Karaa ProseFiction: Ilaalcha

Qorannoo. Beeniin: Mallattoo mata duree
82. 82.
MOODULII 3: XIINXALA BARREEFFAMA
QABIYYEE
Kutaa 1 Asoosama Gabaabaa: “Liqii Haaloo Ba’u” Chinua Achebe.

Kutaa 2ffaa Asoosama: Xalayaa Akkas Dheeraa Maariyaamaa Ba.
Kutaa 3 Asoosama Afaan Ingilizii: Boonsaa fi Loogii Jeen Oostiin.
Kutaa 4ffaa Asoosama Afrikaa: AyiKweiArmah'sWarri Bareedduu Amma Hin Dhalanne.
83. 83.
KUTAA 1: ASOOSAMA GABAABAA – CHINUA ACHEBE’S “LIQA HAALAA” .
QABIYYEE
1.0 Seensa 2.0
Kaayyoowwan
3.0 Qabiyyee Ijoo
3.1 Seensa Barreessaa/Hojii 3.2 Mata duree/
Mata duree 3.3 Plootii 3.4 Haala
3.5 Amala
3.6 Afaan/
Sagalee/Haala 4.0
Xumura 5.0 Cuunfaa 6.0 Ramaddii
Barsiisaa- Mallattoo
7.0 Wabiiwwan/
Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA
Kutaa kana keessatti asoosama gabaabaa tokko akka qo’annoo bakka bu’aa fakkeenya amala asoosama gabaabaa tokko
tokkootti ni ilaalla. Mata duree, haala, sagalee adda baasnee amala irratti mari’anna. Asoosamni gaggabaaboo baay'ee
gabaabaa waan ta'eef daqiiqaa muraasa keessatti tokko jalqabdee xumuruu dandeessa jedheen ture yaadadhu. Inni kun,
daqiiqaa kudha shan keessatti yeroo jalqabaaf dubbise, kuusa asoosama gaggabaaboo kudha lamaa dhibba tokkoo fi
digdamii keessatti maxxanfame fuula 48-69 irraa fuula 22 qofa
waan qabuuf intala koo ishee yeroo wal fakkaatu keessatti jechuun ni danda’ama keessatti dubbisteef kenne fuula sadii
qaba. Seenaa kudha lama qabaachuun illee jildichi asoosama isaa beekamooThings Fall Apart fi Anthills of the
Savanah caalaa xiqqaa ta’uu isaa arguu dandeessu. Kunis asoosamni gabaabaan sun hangam gabaabaa akka ta’e
yaada siif kenna.
Maaloo, barreeffamoota moojuulii kana keessatti xiinxallu hunda argachuun hojiiwwan irratti yeroo mari’annu
hubannoo gaarii argachuuf baay’ee gaarii dubbisaa. Barreeffamoota gabaa irraa salphaatti argachuu dandeessanii fi
kanneen seenaa dubbisuu fi itti gammaduu dandeessan itti yaadee dabaleera.
2.0 KAAYYOOTA
84. 84.
Xumura kutaa kanaa irratti,:
• Mata duree/mata duree seenaa keessatti adda

baasuu • Dubbii seenaa dhiyeessu •
Haala seenaa ibsuu • Walitti
dhufeenya afaanii fi taphattoota seenaa keessatti argaman murteessuu.
3.0 QABIYYEE GUDDAA
3.1 Duubbee Barreessaa/Hojii
Chinua Achebe seensa guddaa hin barbaadu. Innis nama naannoo Naayijeeriyaa amma Anambraa keessa jirtu Ogidi irraati.
Achebeen walaloo barreessaa ta'us adda durummaan barreessaa asoosama ta'uun beekama. Asoosamni
isaa Things Fall Apart jedhamu bara 1958 maxxanfame asoosama Afrikaa keessaa isa barbaachisaa ta’ee fudhatama. Hojii isaa
keessatti asoosama gaggabaaboo muraasa barreessee jira, garuu kuusaan isaa Girls at War and Other Stories akkuma
asoosama isaa, qeeqxota irraa gamaaggama gaarii guddaa argateera. Kun seenaan isaa, "Vengeful Creditor" jalqaba bara
1971 maxxansa eebbaa Okike: A Nigerian Journal of New Writing, kan Achebe'n hundeeffame keessatti kan ba'e yoo
ta'u, boodarra walitti qabama seenaa isaa, Girls at War and Other Storiesfrom kan nuti filanne keessatti irra deebi'amee
maxxanfame asoosama gabaabaa qo’annoodhaaf kutaa kana keessatti.
3.2Mata duree/Dhimma Mata

dureen ijoo asoosama gabaabaa gantummaadha. Obbo fi AaddeEmenike hojjettuu manaa isaanii Veronica gara mana
barumsaatti akka erganiif waadaa galan garuu dhuma irratti hin ergine. Kanaaf amantaa Veeroo fi haati ishee osoo
Veeroon ganda sana dhiistee isaan waliin hin jiraatin isaan irratti qaban gantu. Haalli mana barumsaa ishee erguuf ta'u
guddinaa fi bilchina Goddy, (daa'ima isheen isaaniif kunuunsuu qabdu) akka ta'e akka hubattu taasifame. Kan nama
dhibu tilmaama mataa isheetiin Goddy akka isheen barbaaddetti saffisaan guddachaa waan hin jirreef gantummaan itti
dhagahama. Mana barumsaatti ishee erguun liqaa isaan irraa qaban akka ta'e itti dhaga'ama garuu kan nama dhibu hanga
gurbaan isheen kunuunsitu sun hin jirretti 'liqiin' kaffalamuu hin dandeenye. Naivety ishee keessatti yoo gurbaan du'e
gara mana barumsaatti ishee ergu jettee abdattee gurbicha summii itti naquuf yaalti. Boomerangs ta'ee isheen bakka isaa
gara manaatti ergamti.
Dhimma kana keessatti Achebe shamarree hiyyeettii abdiin mana barumsaa deemuuf qabdu diigamee fi mufachuudhaan,
daa’imni, Goddy “saffisaan guddachaa waan hin turreef” mana barumsaa akka deemtu waan ta’eef, daa’ima isheen
kunuunsitu summii itti naquuf yaalti dhiheessiti . Seenaan kun naannoo jeequmsaa biyya Afrikaa akka tasaa
ammayyeessaa jirtu keessatti qaawwa dureeyyii fi hiyyeeyyii gidduu jiru irratti xiyyeeffata. Dhimmi siyaasaa ifa ta’e kan
balaa irra jiru dhaabbata mootummaan barnoota sadarkaa tokkoffaa bilisaan daa’immaniif kennu yoo ta’u, imaammanni
Emenikes qabeenya gaarii qaban tajaajiltoota isaanii tursiisuuf rakkatu jechuu waan ta’eef ni aaru. Daa'ima isaaniif narsii
argachuuf jecha, Obbo Emenike intala hiyyeettii tokkoof dhuma irratti mana barumsaa deemuu akka dandeessu waadaa
seena – carraan isheen jireenya fooyya'aa ofii isheetiif argachuuf qabdu tokkicha. Isheenis tole jettee isa hordoftee gara...
85. 85.
magaalattii daa’ima isaa kunuunsuuf. Suuta suutaan, “torban dabalataa darbee Goodiin xiqqaan jechoota muraasa dubbachuu
jalqabe garuu ammas namni waa’ee Veeroo mana barumsaa deemuu ishee dubbate hin jiru”(63) waan ta’eef abjuu mana
barumsaa deemuu dhugoomsuu dhiisuu akka dandeessu Veerootti bari’a. Maatiin Emenikes waadaa isaanii kana raawwachuuf
akka hin deemne akkuma ifa ta'etti, hojjettuun manaa Veronica jedhamtu, aarii guddaa keessa galtee, daa'imni sun du'uu
danda'a jettee abdattee inkii diimaa daa'imaaf kennuudhaan mufannaa ishee Emenikes fi mucaa isaanii irratti taphatti
akkasumas mana barumsaa deemuuf bilisa taÿa turte.
3.3Plootii
"Vengeful Creditor" kan banamu yeroo Aadde Emenike, dubartii Naayijeeriyaa barattee fi qabeenya gaarii qabdu, suuqii guddaa
keessaa ba'aa jirtutti. Erga mootummaan barnoota sadarkaa tokkoffaa bilisaa hundeessee as sadarkaan tajaajila mana daldalaa
kanaa gadi bu'uu isaatiin aarsiteetti. Hojjettoonni mana ishee yeroo dhiyoo asitti hojii dhiisanii, gara ganda dhaloota isaaniitti
deebi'anii mana barumsaa deemuu isaanii komatti.
"Dubartiin hojjettuu daa'ima ji'a torbaa qabdu" akkamitti akka dandamatu irraa eegama jettee yaaddi.
Gaazexaan kun xalayaa namoota barnoota olaanaa qabaniin imaammata mootummaa qeequun barreeffaman hedduu
maxxanseera. Maatiin Emenikes bakka bu'oota qeeqxota kanaati: inni birokraat sadarkaa giddu galeessaa yoo ta'u, isheen ammoo
qondaala walgargaarsa hawaasummaati. Sagantaa kana kan morman siÿa taÿu, tajaajiltoonni isaanii hedduun mana barumsaa
deemuu waan barbaadaniif yeroo hojii gadhiisan kallattiidhaan kan isaan miidhudha. Daa'ima-narsii isaanii irraa bahuun isaanii
keessumaa Aadde Emenike akka aarsu taasisa. Haa ta’u malee, daa’imman kan mootummaan tilmaame dachaa lamaa ol mana
barumsaatti galmaa’uu isaaniitiin, faayinaansii iskimichaaf oolu rakkoo ta’ee, turtii barnootaa tokko booda sagantichi addaan
citeera.
Ganda hiyyeettii tokko keessatti, namoota barnoonni bilisaa addaan cituu isaatiin "garaa cabe" keessaa tokko Veeroonika, intala
ganna kudhanii kan haati ishee abbaan manaa irraa du'e Maartaa ijoollee afur kunuunsuuf rakkachaa jirtudha. Maartaan barumsa
kan qabdu siÿa taÿu, mana barumsaa misiyoonotaatti kan baratte taÿus, duÿa abbaan manaashee mukaa taÿe garuu rakkina akka
taatu ishii godheera. Kanaaf intalli ishee Veeroo Obbo Emenikeen gara magaalattiitti akka geeffamtu daa'ima isaaf nyaata akka
dhiheessitu hayyamti garuu mana barumsaa akka deemtu waadaa galte.
Vero daa'ima kunuunsiti garuu guyyaa darbaa deemuun abdiin ishee mana barumsaa deemuu akkuma daa'imaatti ni
dukkanaa'a, tilmaama isheetiin saffisaan guddachaa hin jiru. Kanaaf gurbaa sana summii itti naquudhaan mana barumsaa akka
deemtuuf bakka itti kennuuf murteessiti. Warra ishee guddisan fi haadha isheetiin akka yakkamaa waan ilaalamtuuf
tarkaanfiin ishee boomerangs.
3.4Haala
Seenaan kun biyya Afrikaa walaba maqaan ishee hin ibsamne keessatti kan raawwatamedha. Haa ta’u malee, maqaan
taphattootaa fi ibsitoonni hiikkaman tokko tokko akka agarsiisanitti, Igboland, Kibba-Baha Naayijeeriyaa
keessatti kan kaa’ame ta’uu isaati. Chinua Achebe Anambra State irraa ta'uun isaa dhugaa sanaaf amanamummaa kenna.
3.5 Amala amala Taatotni

daangaa yeroo fi bakka barreessaan qabu keessatti kan guddatan ta’uu ibsameera.
Taatotni gurguddoon muraasni kan jiran yoo ta’u, taphattoonni xixiqqoo haala sirrii ta’een kan dhiyaataniifi kan gataman
yoo ta’u.Asoosama gabaabaa kana keessatti amala hawwataa ta’e tokko sarara
86. 86.
arfiilee karaa afaanii. Taatotni barnoota olaanaa warra dhihaa argatan Ingiliffa Istaandardii kan dubbatan yoo ta’u, warri dubbisuu fi
barreessuu hin dandeenyee fi walakkaa dubbisuu fi barreessuu hin dandeenye ammoo afaan pidginiin walqunnamsiisu.
3.6 Afaan
Afaan Oromoo salphaa fi kallattiidha. Fakkii ykn mallattoo fayyadamuun xiqqaadha.Afaan miira qoosaa seenaa keessatti
babal’ate dabarsuudhaaf haala sirrii ta’een itti fayyadama. Dhimmi seenaa keessatti dhiyaate dhimma cimaa ta’us sagalee
qoosaa haala qoosaa seenaa sanaa wajjin walsimuun ilaalama. Keessattuu “Liqii Haaloo Ba’u”
“dubartootaa fi hawwii isaanii, hawaasaa fi haala isaan marsee jiruun ... manca’an” agarsiisuudhaan amaloota qoosaa qabaachuu
isaatiin beekama. () Haalli gaddaas ilaalcha gadda Veeroo mana keessatti Goodii wajjin qabu keessatti argama. Maatiin isheen
hojjechaa turte barnoota waadaa galaniif yeroo ishee dhorkan yaada intala xiqqoo fi miira ishee dhuguma akka gaariitti agarsiisa.
4.0 GOOLABA
“Vengeful Creditor” jechuun waa’ee intala xiqqoo abdiin mana barumsaa deemuuf qabdu wal-hin simne Mootummaa sagantaa
barnoota bilisaa jalqabee battalumatti jechuun ni danda’ama ulfa baasuun ishee caccabeedha. Siyaasa tokkoo fi gama
hawaasummaa daa'ima ofii ilaaluuf daa'ima barbaaduuf deemuun osoo yaada kennituu qoosaa baay'ee of keessaa qaba. Kan
nama ajaa’ibu, kun hundi fuula muraasa qofa keessatti kan dhiyaatan yoo ta’u, ergaa sagalee guddaa qabuun kan guutamedha.
5.0 GABAABAA
Asoosama gabaabaa kana keessatti Chinua Achebe oduu gaddisiisaa intala xiqqoo carraa barnootaa dhorkamte dhiheessiti.
Kun asoosama gabaabaa yoo ta’u, gosa xiqqaa asoosama asoosamaati. Daqiiqaa muraasa keessatti dubbisuu dandeessu.
Qoosaa fi hawwataa waan ta'eef hubannoo guutuu seenaa sanaaf dubbisuu keessan mirkaneessaa. Afaan salphaa fi
dhimmichi, kan yeroo.
6.0 Ramaddii Barsiisaan Taatota seenaa fi garee

keessa jiran hunda akkaataa xixiqqaa fi gurguddootti tarreessuun .
7.0 WAABII/DUBBISA DABALATAA Achebe, Chinua

(1977).Shamarran Waraana Keessanii fi Seenaa Biroo,2 nd Maxxansa. Landan: Heinemann.
87. 87.
KUTAA 2: NOVELLA – MARIAMA BA'S XALAYAA DHEERAA TA'E
QABIYYEE
1.0 Seensa 2.0

Kaayyoowwan
Seensa Barreessaa/Hojii 3.2 Mata duree/ Mata
duree 3.3 Karoora 3.4
Haala
3.5 Amala
3.6 Akkaataa 4.0 Xumura
5.0
Cuunfaa 6.0
Ramaddii
Mallattoo Barsiisaa 7.0 Wabiiwwan/
Dubbisa Dabalataa
1.0 SEENSA
Hojiin, So Long a Letterby Mariama Ba, novella yoo ta'u, gosoota asoosama asoosamaa keessaa isa tokkodha.
Kana jechuun asoosama gabaabaa kutaa darbe keessatti mari’anne caalaa dheeraa ta’us asoosama kutaa lamaan itti
aanan keessatti ilaallu caalaa gabaabaa dha. Akkaataa ergaa barreeffamaatiin barreeffameera. Akkaataa epistolary
qo’annoo gosoota asoosama asoosamaa irratti mari’anne akka yaadattan abdiin qaba. Seenaan seenaa Ramatoulaye
Fall, dubartiin abbaan manaa irraa du'e dhiheenya kana bifa xalayaa Ramatoulaye irraa Assiatou hiriyyaa isheetiif
barreeffameen barreeffameera. Abbaan warraashee Moudou hiriyyaa intala isaanii fuudhee akkamitti gaa'ela isaanii
akka gante himti. Ramatoulaye aarii ishee Moudou fi aadaa Islaamaa kan haadha manaa tokkoo ol fuudhuun
dhiirotaaf mirga akka kennu fi dubartoota bakka hin qabne keessa kaa'u hayyamu irratti galmeessiti.
2.0 KAAYYOOTA
Xumura kutaa kanaa irratti • Seenaa hojii keessatti dhiyaate irra

deebitee himuu danda’uu qabda
88. 88.
• Bakka itti raawwatame

ibsi • Gosa asoosama asoosamaa akka ta’e
ibsi • Mata duree fi sababa hojiin sun ergaa (epistolary) jedhamee waamame ibsi
• Taatota gurguddoo fi xixiqqoo hojii sana keessatti tarreessu
3.0 QABIYYEE GUDDAA
3.1 Duubbee Barreessaa/Hojii
Maariyaamaa Baa, lammii Senegaal bara 1929 kan dhalatte yoo ta'u, barnoota ishee warra dhihaa Senegaal keessatti
argatte. Barsiisaa fi falmituu mirga dubartootaa turte. Akkuma amala ishee Aissatou wal hiikte, dhaabbilee dubartootaa
hedduu Senegaal keessatti argamanitti makamte. Xiyyeeffannaan ishee rakkoo dubartoonni gaa'ila haadha manaa
hedduu keessatti mudatan irratti. So Long a Letter kan asoosama ishee jalqabaa ta'e bara 1980 kan maxxanfame yoo
ta'u bara 1981,So Long a Letter badhaasa Noma Award for Publishing in Africa kan jalqabaa badhaafamte. Kitaabni
kun gumaacha guddaa dubartoonni Afrikaa ijaarsa hawaasa isaanii keessatti godhaniifi itti fufanii jiraniif ragaadha.
Kitaabni kun kanaan dura afaanota kudhan ol ta’aniin kan hiikame yoo ta’u, tarii kana caalaas ni mul’ata.
Maariyaamaan kitaabota hedduu barreessitee yaadaafi miira ishee ifatti qooddatteetti.Hojiiwwan ishee biroo kanneen
akka:Scarlet Songs (1986), fi La FonctionPolitique des LitteraturesAfricainesEcrites (The Political Function of African
Written Literatures) (1981).
MariamaBâ yeroo hunda dubartoota Afrikaaf nama kakaasu ta'a. Duudhaa fi aadaa keenya kan ammayyummaa faallaa fi
fayyaa dubartootaa faallaa ta’e duubatti deebisuuf tarkaanfiiwwan fudhatamuu qaban ni eegdi.
3.2 Mata duree/Dhimma
Hojii kana keessatti mata dureen haadha manaa tokkoo ol fuudhuu bakka guddaa qaba. Xalayaa dheeraa hiriyyaa ishee
umurii guutuu Aissatou'f barreessite keessatti, Ramatoulaye akkamitti gaa'elli Aissatou akkuma kan ishee haadha manaa
tokkoo ol fuudhuun akka diigame irratti xiinxalti. Ramatoulaye fi Aissatou, lamaan isaanii iyyuu dubartoota barnoota
olaanaa qaban,aada aadaa dubartoota sadarkaa dhiirota waliin wal gitu dhorkuun miidhamaniiru. Haa ta’u malee, akkuma
Ramatoulaye seeneffama keessatti ibsutti, tokkoon tokkoon dubartii ejjennoo bitamuu haadha manaa aadaa isaaniitiin
isaan irraa eegamu fudhachuu waan didaniif milkaa’inaan of danda’uu danda’u.Mata dureen kun xalayaa isheen
Daoudaaf barreessite keessatti ifa ta’eera“ Rakkoon jiru akkas jettee yaadda kan haadha manaa tokkoo ol fuudhuu
salphaadha. Warri keessatti hirmaatan danqaa, soba, jal’ina gammachuu jijjiirama yeroo muraasaaf deebi’ee qalbii
isaaniitti ulfaatu beeku...” (68)
Mata dureen feminizimii hojii keessatti walqixa adda baafama. Dhiironni aangoo hawaasa keessatti loogiidhaan
dubartoota salphisuuf itti fayyadamuun isaaniiRamatoulaye bu’aa isaa akka ilaaltu dirqisiisa.
Aangoon loogii kun bifa ol’aantummaa dhiiraatiin kan dhiyaatu yoo ta’u, kunis kan
89. 89.
hawaasni ilaalcha abbaa manaa (patriarchal ideology) ijaaruu isaati. Set up kana keessatti Ramatoulaye akka dubartiitti,
hiree ishee murteessuuf mirga waan hin qabne fakkaata. Aissatou yaada kana diddee abbaa warraa ishee Mawdo kan
haadha manaa dargaggeettiis fuudhee jireenya mataa ishee osoo hin dhorkin jireenya mataa ishee filatti.
Qorannoon cimaan feminizimii kun tarii asoosama kana dubartii cunqurfamtuu Afrikaa keessatti sagalee cimaa akka ta’u kan
godhu ta’uu danda’a. Dubartiin aadaa fi ejjennoo isheetiin cunqurfamti. Aissatou kana didde suuta suutaan
Ramatoulayerealises isheen aadaa ishee baay'ee ilaaluu akka hin dandeenye.Akkamitti dhiironni miira hin qabne agarsiisuuf,
Ba projects female rationality and responsibility. Akkasumas itti gaafatamummaa dhabuu dhiironni fedhii saalqunnamtii
isaaniitti fayyadamuudhaan agarsiifti.
3.3 Plootii
Novelaan kun nagaa idilee xalayaa al-seerummaatiin kan jalqabu yoo ta’u, deebii kan hiriyyaan ishee Aissatou isheef
barreessuudha. Innis “ DearAissatou, xalayaan kee argadheera. Akka deebii kootti, ani diary kana jalqaba jira, prop koo
dhiphina koo keessatti. Hiriyaan keenya yeroo dheeraaf iccitii namoota birootti himuun dhukkubbii akka salphisu na
barsiiseera”(1). Akkuma eegametti ta’ee seenaan kun taateewwan darban kan yaadachiisudha. Kanaaf taateewwan tartiiba
loojikii tartiiba yerootiin osoo hin taane flashback walduraa duubaan dhiyaataniiru. Haa ta’u malee flashbacks haala gaariin
qindoomina kan qaban yoo ta’u seenaan ammallee guutummaa orgaanikii tokko uumu.
Du'a abbaa warraa ishee fi sirna awwaalchaa du'a sana booda raawwatame bal'inaan hiriyyaa isheetiif kenniti. Hojii kana
kan jalqabdu akkaataa du'a kanaa itti himamee fi adeemsa keessa, taateewwan gurguddoo jireenya
ishee fi Aissatou keessatti ijoollummaa isaanii irraa kaasee, hanga mana barumsaatti, jaalala jaalalaa, gaa'elaa fi gantummaa
abbaa warraa isaaniitiin raawwataman yaadatti.
Abbaan warraa Ramatoulaye Moudou Fall dhukkuba onneetiin akka tasaa du'e. Cimina amantii Musliimaa ishee hordofuun
Ramatoulaye yeroo dheeraaf kophaa ishee turuu qabdi. Kophaa ta’uun kun garuu, firootaa fi hiriyyoota nama du’ee sirnaan
daawwachuudhaan kan cabedha. Guyyoota jalqabaa Ramatoulaye mana ishee Binetou, haadha warraa ishee waliin hojjetan
waliin qooddachuu qabdi. Shamarreen kun umriin ishee intala hangafaa Ramatoulaye wajjin wal qixa. Xalayaa kana
odeeffannoo qormaata ijoollee umrii kurnanii keessa jiran guddisuu fi fayyaa waliigalaa ijoollee ishee irratti hundaa’uun
xumurti.
3.4 Saagi
Haalli asoosama kanaa Senegaal, hawaasa Musliimaa baay'inaan keessa jiraatudha. Maqaan taphattootaa fi maqaawwan
beekamoo fi taateewwan biroo dhugaa kanaaf ragaa ba’u. Fakkeenyaaf, waa’ee “urgaa lakh kaalaash keessatti qabbanaa’u” (5)
dubbatti. Lakh akkuma yaadannoowwan dhuma hojii kanaa irratti ibsame nyaata
Senegaal kan daakuu midhaanii tilmaamaan daaku irraa qophaa'ee fi bishaan keessatti bilcheefamee daaku waliin
nyaatamudha.
3.5 Amala ibsuu
Taphattuun ijoo Ramatoulaye, hiriyummaa Aissatou waliin qabduu fi amala kutannoo rakkina keessatti qabdu irraa kaka'umsa
argatti. Jalqaba seenaa kanaa irratti Ramatoulaye dhiphina keessa ture.
Dhiphina kana hir'isuuf hiriyyaa isheef barreessiti. Akka Muslimaatti Waaqayyoon eerti yeroo isheen
90. 90.
abbaan warraa isaa Modou Fall du'e. Akkasumas waa’ee isaa fi seera Shari’aa waa’ee haadha manaa tokkoo ol fuudhuu ilaalchisee, yeroo
abbaan warraa ishee waggaa digdamii shan erga fuudhee booda hiriyyaa intala ishee Binetou fuudhu eerti. Modou ishee dhiisee maallaqa
isaanii Binetou irratti baatus, Ramatoulaye sababa amantii isheetiin isa bira turuuf murteessiti. Jireenyi itti fufuu waan qabuuf, filannoo
akka hin qabne itti dhagahama. Kanaaf mana ishee keessatti wantoota bu’uuraa barbaachisan akka jiraatan ni mirkaneessiti.Maatii ishee
kunuunsiti, dirqamaa fi kaffaltii kaffaltee nyaata ni argatti garuu kophaa taatee abbaa warraa ishee “ho’aa” ta’e ni dhabdi. Suuta suutaan
qaanii ykn salphina ishee mo'achuuf yaalti, kophaa ishee gara sinimaa deemti. Amantii, hiriyoota, kitaabota, barreeffamootaa fi sinimaa
keessatti nagaa fi ho'ina argatti.
Ramatoulaye ijoolleen durbaa ishee bilisa ta'uu ishee calaqqisiisuuf suutaa fi uffata ammayyaa akka uffatan hayyamti.
Ramatoulaye waa'ee rakkina jireenya ishee keessatti mudate Aissatou waliin haasa'uu keessatti dhugumatti muuxannoo mataa ishee
irratti xiinxalaa jirti. Lamaan isaanii haala haadha manaa baay'ee abbaa warraa isaanii irratti deebii adda addaa kennaniiru;Ramatoulaye
contemplates the merit of gatting the marriage and in the end stays.
Isheen bakka bu'iinsa ifa ta'e kan dubartii garbummaa duudhaa jalaa of baasuuf dhukkubsatteedha. Gama biraatiin murtoon Aissatou
dhumarratti dabarsite kan Ramatoulaye abbaa warraa ishee dhiisuu irraa duubatti waan hin jennef murteesse caalaa hundee kan qabudha.
Murtoon tokkoon tokkoon dubartii ofii isheetiif goote sirrii ta’uu fi dhiisuu isaa dubbisaaf dhiifamuu danda’a, garuu kitaabni kun kanas
ta’e sana akka waliigalaatti muuxannoo waliigalaa dubartoonni addunyaa guyyaa guyyaan mudatan ofumaan ibsuuf tajaajila.
Aissatou aadaa cunqursaa fashaleessuuf ejjennoo ishee keessaa kaatee jirti. Dubartii hundee qabeettii fi Ramatoulaye fi intala ishee
Dabaaf kaka'umsa taateetti. Aissatou jireenya ishee itti gaafatamummaa fudhattee hariiroo haadha manaa hedduu keessaa baatee
deemti. Isheen hiriyyaa guddaa Ramatoulaye ti. Abbaan manaa ishee haadha manaa lammaffaa yeroo fudhatu Aissatou gocha isaa
kana fudhachuu dide. Isa hiiktee aangoo mataa isheetiin barbaadde. Ramatoulaye yeroo barreessitu Aissatou Ameerikaatti imbaasii
Senegaal keessatti hojjechaa, barnoota ilmaan ishee to'achaa, walabummaa ishee mirkaneessaa jirti. Isheen intala warqee hojjetuu
waan taateef duubni kabajamaan sun yeroo
hundaAissatouproud fi defiant godhe. MawdoBâ, nama gosa ol’aanaa qabu, maatiin isaa fudhatama dhabus fuute. Boodarra warra
naysayers ilmaan ishee wal hiikuu isheetiin haala hin deebineen miidhamu jedhan dhaggeeffachuu didde.
Barnoota kan qabdu yoo ta'u abbaa warraa malees ammallee jireenya itti qabattu, amanamummaa ittiin sochootuu fi aadaa gabroomsaa
mormuu qabdu akka qabdu amanta. Kun ergaa asoosama barreessaan karaa namfakkii kanaan walqabsiisu keessaa isa barbaachisaa dha.
Kanaaf dubartii fedhii aadaa jalatti ukkaamfteef kaka'umsa taatee hojjetti.
DaoudaDieng taphattoota dhiiraa keessaa warra tarkaanfataa ta'an keessaa tokko So Long a Letter dha. Ilaalchi inni dubartootaafi
jireenya waliigalatti qabu nagaa fi waldanda’uu maatii isaa marsee jiruu fi milkaa’ina nama siyaasaa ta’uu isaatiin calaqqisa. Ilaalchi inni
gahee dubartootaa fi bilisummaa dubartootaa irratti qabu hidhata siyaasaa fi labsii isaa qajeelcha. Ilaalcha kanaaf, Yaa’ii Biyyaalessaatti
“feminist” jedhamee waamamee jira garuu haqa hawaasummaaf baqachuu isaa keessatti osoo hin sodaatin jira” (fuula 61), kana cimsee
dubbata
Dubartoonni kana booda meeshaalee faaya, meeshaalee socho’an, hiriyyaa itti

jajjabeessan ykn waadaa galanii tasgabbaa’an ta’uu hin qaban.
Dubartoonni hundee sabaa isa jalqabaa, bu’uuraa, kan biraa hundi irraa
91. 91.
guddatee daraara. Dubartoonni hiree biyyattiif fedhii guddaa akka qabaatan jajjabeeffamuu qabu.
(fuula 61-2)
Karaa Daouda, Mariama Ba foormulaa bal’aa ida’amuu biyyaalessaa, dubartoota guddina biyyaalessaa fi siyaasa
keessatti hirmaachisu ni ibsa. Daouda akkuma Ramatoulaye ibsutti, dubartoonni sochii isaanii abbaa warraa isaanii,
kutaa isaanii fi ijoollee isaanii kunuunsuu qofa irratti daangeessuu akka hin qabne, jireenya hawaasaa keessatti
walqixa bobba’uu akka qaban ni amana (fuula 62).
Abou, abbaan warraa Daba Fall, hojii kana keessatti amala dhiiraa tarkaanfataa ta'e kan biraati. Walqixxummaa
hiriyoottan gaa'elaa gidduutti kan amanu yoo ta'u, Dabaan qabeenya abbaa ishee tokko tokko erga Moudou Fall du'ee booda akka
deebifatu gargaara.
Taatotni So Long a Letter keessatti tarkaanfata hin taane Modou Fall, Mawdo Ba, Tamsir, Binetou fi
haadha ishee fi Aantee ishee Nabou,haadha warraa Aissatou kan gaa'ela Mawdo isa lammaffaa qopheessitu fi
akkasitti Aissatou isa hiikuun isaa akka hin oolle taasisa. Jeequmsaa fi waldhabdee maatii Modou Fall fi Madou Ba
keessatti uumamu kan fidu kaka’umsa baay’ee ofittummaatiin haadha manaa tokkoo ol fuudhuuf deggersa cimaa
isaan godhanidha. “Waldhabdeen hadhaawaan maatii keessatti uumamu haala hawaasummaa fi dinagdee
taphattootaa irratti dhiibbaa qaba. Garuu dhiibbaan isaa inni guddaan jireenya Modou Fall keessatti mul'ata.
Maallaqaan kufee liqaa keessa galuu qofa osoo hin taane, fayyaa isaas waan dhabeef, gaa’ela isaa lammaffaa
booda waggaa shan keessatti dhukkuba onneetiin du’a” (Ezeigbo,12).
3.6 Akkaataa
Kitaabni kun bifa xalayaa, ykn daayaariitiin, dubartii abbaan manaa irraa du’e Ramatoulaye jedhamtu irraa jaalallee
ishee ijoollummaa ishee Aissatou kan Ameerikaa jiraattutti barreeffame. Xalayaan kun deggersa, hiriyummaa fi gatii
dubartoota iccitii, tokkummaa fi waldanda’uu irraa akka argatte agarsiisa. Seenaan kun seeneffama nama
tokkoffaatiin dhiyaateera. Sababni kanaa ifaadha. Yeroo xalayaa barreessitu akka waan nama xalayaan sun itti
barreeffame sanaa wajjin haasoftutti. Asirrattis akkasuma. Haa ta’u malee, xalayaa keessatti haala adda ta’een,
taateewwan tokko tokko haala ifa ta’een waan dubbatamaniif, haasawa hirmaattoota gurguddoo gidduutti godhamu
tokko tokko ni hammatama. Taateewwan, taphattoonniifi taateewwan ibsa bal’aa fi ifa ta’een dhiyaataniiru. Wanti
guddaan taateewwan ifa ta’ee fi fakkii ta’e kana gargaaru tokko hima gabaabaa fayyadamuu yoo ta’u kunis
taateewwan adda ta’an irratti miira ariifannaa kan kaa’udha. Fakkeenyaaf, ibsi isheen yeroo abbaan warraashee
du’u bilbila doktora irraa bilbilameef deebii kennite haala kanaan dhiyaateera:
Taaksiin tokko dafee jajate! Ariifataa! Ariifataa! Ammas saffisaan! Qoonqoon koo
goge. Garaa koo keessaa citaa jabaan tokkotu jira. Saffisaa: Ammas saffisaa.
Dhumarratti, hospitaala: urgaa walmakaa suppurations fi ether. Fuulli hospitaala-
jallate, baaburri namoota imimmaan dhangala’an, beekamaa fi hin beekamne, balaa
hamaa kanaaf ragaa ba’u. Koridoorii dheeraa, kan dhuma hin qabne diriire
fakkaatu.Dhuma irratti kutaa tokko.Kutaa keessatti siree. Siree
irratti, Modou diriirsee, addunyaa warra jiraatan irraa firaasha adii guutummaatti itti
marfameen addaan cite (2).
92. 92.
Hariiroo dhiiraa fi dubartii hawaasa keessatti mul’atu irratti bilisaan yaada waan kennituuf ejjennoo feminiizimii barreessituu
shakkii keessa hin jiru. Addunyaa kana irratti dhiironni qofti barbaachisaa akka hin taane waan ta’eef dubartoonni gatiiwwan
aadaa isaan jala galchuu barbaadanitti osoo hin malle jireenya isaanii of danda’anii jiraachuuf carraaquu akka qaban agarsiifti.
Barbaachisummaa dubartootaa, gahee maatii guddisuu fi yeroo balaa walitti qabuu keessatti qaban ibsiti.Kitaabni kun akka
“... ibsa humna guddaa qabu kan sagalee dubartii kanaan dura callistee turte kan xiyyeeffannaa hin arganne kan Afrikaa
keessatti. Ba dhugumatti dubartoonni asoosama guutuu keessatti itti gaafatamummaa jireenya isaanii akka fudhatan waamicha
gochaa jira” (Azodo, 21).
Ramatoulaye ilaalcha Ba asoosama kana keessatti ibsa. Yeroo hedduu barnoota dubartootaa deeggaruun cimsitee dubbatti.
Gaaffiin ishee “Barumsi ijoolleef bu’uura saalaa osoo hin taane dandeettii irratti yoom murtaa’a?” (fuula 16), yaada isheen
Daoudaaf kenniteen jabeessa:“Nuti akkuma ati qabdu, barnootaaf mirga qabna, kanas hanga daangaa dandeettii sammuu
keenyaa isa fagootti boorsaa gochuu dandeenya. Hojii kaffaltii gaarii qabu walqixa argachuuf, carraa walqixa argachuuf mirga
qabna”(16).
Ramatoulaye haalli itti aanaa dhibba keessaa dubartoonni afur qofti Mana Maree Biyyaalessaa keessa jiran guddina biyyaaf
baay’ee fayya-dhabeessa ta’ee ilaalti. Bakka bu’ummaan dubartootaa baay’ee qabaachuun barbaachisaa ta’uu isaa garmalee
cimsuu hin danda’u sababiin isaas yeroo sana qofa ilaalchi dubartootaa qilleensarra ooluu fi babal’achuu danda’a.
Akkasumas jal'ina kaabinee dubartoonni guutummaatti marginalised ta'an irratti iyyiti.
4.0 GOOLABA
Bifa asoosamichaa jalqabaa keessaa tokko asoosama ergaa (epistolary novel) ture. Kana jechuun gochi
seeneffamichaa guutuun xalayaadhaan kan dabarfamuudha. Dhimma Xalayaa So Long a Letter keessatti,
seeneffamni kun karaa xalayaa baayyee dheeraa Ramatoulaye irraa hiriyyaa ishee Aissatou irraa barreesse tokko qofaan himama.
Asitti xalayaan sun akka daayaariitti jechuun ni danda’ama. Ramatoulaye miira ishee fi taateewwan naannoo ishee
raawwataman galmeessiti. Waan darbe irratti xiinxaltee gara fuulduraa hawwiidhaan eeggatti. Xalayaa dheeraa tokko keessas
xalayaa barreessiti. Dubbiftuun sagalee abbaa warraa ishee du'e Moudou kan dhageessu xalayaa inni osoo isaan hin fuudhin
dura Ramatoulaye'f barreesse keessaa muraasa. Dubbisaan Aissatou gantummaa abbaa warraa ishee irratti aarii guddaa akka
qabdu xalayaa isheen itti barreessiteen hubatti.
5.0 GABAABAA
Kutaa kana keessatti asoosama dubartii hiree ishee irratti osoo arrabsituu illee gatiiwwan aadaa hedduu keessatti
jajjabina argattu tokko waliin ilaalleerra. Addunyaa aadaa durii keessaa inni gaariin fi bilisummaan haaraan walitti makamuu
danda'u abdii qabdi. Barreeffamichi addunyaa dubartoonni wal morkatan calaqqisiisa. Ba garaagarummaa
hawaasummaa, amantii fi koorniyaa ummata tokko saba haaraa cimaa bocuuf carraaqullee addaan qoodu danda’u sirritti ibsa.
Dubartoota hundaaf, diina asoosamicha keessatti fudhataman illee keessattuu haadhotii manaa haaraa dargaggoota
dubartoota umrii giddu galeessaa buqqisan illee ni mararfatti. Dubartiin tokko dhiphina garaa ishee cabsu haala gaariin
akka himtu gochuu keessatti, Ba dubartoonni hundi seenaa barbaachisaa ta’e akka himan fi rakkinni isaanii sagalee akka
kennamu yaada dhiheessa.
93. 93.
6.0 RAMADDII BARSIISAAN MAALLATTOO TA’E
Qaamolee hojii kana akka nooveelaatti ulaagaa guutan akkaataa ergaa barreeffamaatiin tarreessi.
7.0 WAABII/DUBBISA DABALATAA Ba, Mariama (1981).

Xalayaa Akkas Dheeraa. Hiikkaa. Modupe Bode-Thomas irraa kan barreesse. Ibadan: Haaraa
Gaanfa Press.
Ezeigbo, A. T.(1994) fi kanneen biroo. “Dubartoota Aangomsuu fi Ida’amuu Biyyaalessaa: Xalayaa Akkas Dheeraa
Maariyaamaa Baa fi Juletane Warner-Vieyra”.In Ernest Emenyonu and Charles Nnolim, eds. Adeemsa Yeroo
Ammaa Qorannoo Ogbarruu fi Afaanii Afrikaa Dhihaa.
Ibadan: Kitaabota Kraft
Azodo, Adaa Uzoamakaa (ed.)(2003). Ilaalcha Maariyaamaa Baa Irratti Mul’achaa Jiru: Kolonii Boodaa, Feminizimii fi
Boodamodernizimii. Trenton: Afrikaa Addunyaa Press.
Feemii (2006) jedhamuun beekama. Giddugala Qorannoo Aadaa Qaxxaamuraa Dakar. June 30 2006 http://www.litency.com irraa kan
fudhatame
94. 94.
KUTAA 4: ASOOSAMA AFAAN OROMOO – JANE AUSTEN’S BONNAA FI LOGUMA
1.0 Seensa 2.0

Kaayyoowwan
3.0 Qabiyyee Ijoo
3.1 Seensa Barreessaa/Hojii 3.2 Mata duree/
Mata duree 3.3 Plootii 3.4 Haala
3.5
Amala 3.6
Afaan 4.0 Xumura 5.0
Cuunfaa 6.0
Ramaddii Mallattoo
Barsiisaa 7.0 Wabiiwwan/Dubbisa
Dabalataa
1.0SEENSA
Pride and Prejudiceis asoosama Jeen Oostiin. Guyyaa jaarraa hedduu dura barreeffame irraa hubachuu dandeessu, jalqaba
bara 1813 maxxanfamuu isaa, akka asoosama ishee lammaffaatti. Marii keenya asoosama jalqabaa keessatti seenaan tokko
namfakkii guddaa giddu galeessa godhachuu danda’a jennee turre ni yaadattu. Kanatu asitti qabnu.Seenaan kun namfakkii
ijoo Elizaabeet Beeneet hawaasa ishee aristokraasii jalqaba jaarraa 19ffaa Ingilaandi keessatti dhimmoota safuu, guddina,
naamusa qajeelchuu, barnootaa fi gaa’ilaa yeroo ilaaltu hordofa.
Elizabeth ijoollee durbaa shan Obbo fi Mrs.Bennet nama biyyaa magaalaa asoosamaa Meryton Hertfordshire, London irraa
fagoo hin taane keessa jiraatan keessaa hangafa lammaffaati.
2.0KAAYYOO
Xumura kutaa kanaa irratti • Mata duree asoosamichaa adda
baasuu • Dubbii asoosamichaa
dhiyeessuu • Haala asoosamichaa ibsuu •
Xiinxala taphattoota tokko tokkoo
dhiyeessuu dandeessu.
3.0 QABIYYEE GUDDAA
95. 95.
3.1 Seensa Barreessaa/Hojii Jeen Oostiin (1775 –

1817) barreessituu asoosama Ingilizii turte. Isheen kan dhalatte Stevenson, Hampshire keessatti yoo ta'u, abbaan ishee reektara ture. Maatii
walitti dhiyeenyaa jireenya ishee guutuu jiraatte keessaa intala lammaffaa fi mucaa torbaffaa turte. Isheen adda durummaan abbaa ishee fi
obbolaa ishee angafaa akkasumas dubbisa mataa isheetiin baratte. Deeggarsi cimaan maatiin ishee godhan akka barreessituu ogummaatti
guddina isheef gumaacha guddaa godheera. Asoosamoonni ishee irra caalaa warra lafa qaban gidduutti kan kaa’aman yoo ta’u, herplots,
bu’uuraan qoosaa ta’us, hirkattummaa dubartoonni ejjennoo hawaasummaa fi wabii dinagdee mirkaneessuuf gaa’ela irratti qaban kan
calaqqisiisudha. Asoosamoonni ishee qoosaa salphaa, qoosaa fi jireenya biyya Ingilizii bara ishee agarsiisuu isaanii qofa osoo hin taane,
amaloota ciccimoo bu’uuraa ta’aniin gatii guddaa argatu. Dhugaa ta’uu fi yaadni hawaasummaa ishee ciniinuu barbaachisummaa seenaa
ishee hayyootaa fi qeeqxota biratti cimsa.
Hojiin barreessuu ishee umurii 35tti gadhiifame Sense and Sensibility(1811) waliin ibseera. Asoosamoonni ishee biroon Pride and
Prejudice (1813), Mansfield Park (1814) fi Emma (1816) dha. Asoosama dabalataa lama, Northanger Abbey fi Persuasion, lamaan
isaanii du'a booda bara 1818 maxxanfaman barreessitee , sadaffaa jalqabde, dhuma irratti mata duree Sanditon jedhu qabate, garuu osoo
hin xumurin duute.
Hojiin ishee bara jireenya ishee keessatti beekkamtii dhuunfaa xiqqoo fi gamaaggama gaarii muraasa qofa isheef fide, garuu maxxansi
ilma obboleessa ishee A Memoir of Jane Austenin1869 ummata bal'aa wajjin ishee beeksise, bara 1940moota keessa akka barreessituu
Ingiliffaa guddittii barnoota keessatti fudhatama guddaa argatte .
Dhimma Dhimma
Dhimmi asoosamichaa gaa’ila ijoollee durbaa Obbo fi Aadde Beeneet kan naannoo fi maatii isaaniitiin ittifamuu danda’udha.
Elizaabeet fi Jeen irraa kan hafe, maatiin Bennet guutuun gosa of kabajuu kan bifa adda addaa garmalee ykn laafummaa isaanii
guddisu haala nama gaddisiisuun hanqina qaba. Jecha Gail Cunningham Seensa asoosamichaa keessatti “ Aadde Bennet’s
irredeemable vulgarity and garrulous silliness intala ishee irra deddeebiin qoosaa hawaasummaaf saaxila; Maariyaam of
tuuluun ishee, barumsa ykn galma gaÿiinsa hin malle akka argisiisutti ishee geessisa; Kiiti, fi Liidiyaa illee, of beeksisuu qaanii
hin qabne kan Liidiyaa qarqara badiisa hawaasummaatti ergu agarsiisu”(ix) asoosama keessatti.
Akkasumas, Daarsi xalayaa Elizaabeetiif barreesse keessatti kana ‘total want of propriety’ jechuun gabaabsee ibseera. Of tuuluu fi ofitti
amanamummaa sirrii hin qaban. Kanarraa kan ka’e yeroo baay’ee ofii isaaniis ta’e namoota biroo salphisu. Dhumarratti, boonsaa fi
loogiin gama protagonists, Elizabeth fi Darcy gaa'ila ulfa baasuutti dhihaate Jeen fi Elizabeth keessatti gumaacha guddaa qabu turan.
Mata dureewwan
Qeeqxonni hedduun mata dureewwan gurguddoo Boonsaa fi Loogii yeroo xiinxalan mata duree asoosamichaa akka ka’umsaatti fudhatu ;
Theantithesis fi alliteration mata duree keessatti kan nama dinqisiisu yoo ta’u akka mata duree guddaa asoosamichaatti ilaalamuu danda’a.
Haa ta’u malee, mata dureewwan asoosamicha keessatti adda baafamuu danda’an tokko tokko akka
armaan gadiitti dhiyaataniiru:
96. 96.
• Barbaachisummaa naannoo fi guddinni guddina amala fi safuu dargaggootaa irratti.Kun mata

duree guddaa asoosama kanaa fi hojiiwwan ishee irra caalaan isaaniiti.Ejjennoo hawaasummaa fi qabeenyi
addunyaa ishee keessatti faayidaa ta’uun dirqama miti. • Warra bu’aa hin qabne. Pride and Prejudice
keessatti ,
Obbo fi Aadde.Bennet (keessattuu kan lammaffaa) akka warraatti kufaatiin isaanii murtii naamusaa dhabuu
Liidiyaan kan komatamudha; Daarsiin garuu, seera bu’uuraa fi of eeggannoodhaan kabajamaa akka ta’u
kan barsiifamte ta’us, kan boonsaa fi of tuulummaas kan qabudha. Dhiibbaa hamaa Liidiyaa irraa
baraartee obboleettota ishee gurguddoon erga fuudhanii booda yeroo dabalataa waliin dabarsitu Kiitiin
hawaasa isaanii isa olaanaa keessatti fooyya'iinsa guddaa akka argattu himama. • Of tuuluu fi Loogii
mata
duree asoosama kana keessatti mul’atu kan biraati. Yoo asoosama dubbistee jirta ta’e, amaloonni mata duree (of
tuuluu fi loogii) namoota ijoo keessaa tokkoof ykn isa kaaniif qofa akka hin ramadamne ni hubatta;
Elizaabeet fi Daarsiin lamaan isaanii iyyuu wantoota of tuulummaa fi loogii agarsiisu. Of tuuluun fi loogiin
asoosamicha keessa fiiga. Of tuuluun hiika of kabajuu sirrii qabaachuu danda’a garuu yeroo baay’ee “ofitti
amanamummaa garmalee fi sababa hin qabne” (Miles 42) bakka bu’uuf tuffiidhaan itti fayyadama.
Loogiin Elizaabeet Darcy irratti qabdu yeroo inni snobbish kubbaa irratti ishee waliin shubbisuu dide
irraa eegalee hanga dhuma asoosamichaatti jechuun ni danda'ama.
Kanarraa kan ka'e kun yeroo inni mul'atu Wiikhaam fayyaduudhaaf loogii ishee qopheessa. Dhimma
Darcy irratti, loogii inni battalumatti hawaasa Meryton irratti qabu bu’aa gitaa fi guddina isaati.
Waldhabdee fi walxaxiinsa of tuulummaa fi loogiitiin dhufu caalaatti argachuuf asoosama dubbisi.
Asoosamicha boqonnaa 35 dubbisiitii: •
Dhimma boqonnaa sanaa ibsi • Yoo xiqqaate
haasaa shan kanneen of tuulummaa fi loogii calaqqisiisan tarreessi
3.3 Ilaalcha
Asoosamni kun ilaalcha nama sadaffaatiin ykn tooftaa seeneffama waan hunda beekuun kan dhiyaatudha. Jeen Oostiin
marii bal’aa fi bu’a qabeessa ta’een fayyadamti. Kana malees, tooftaa seeneffama dubbii al-kallatti bilisaa kan "bakka
bu'iinsa bilisaa dubbii namfakkii tokkoo, kan namni tokko jechoota qabatamaan namfakkiin dubbate osoo hin taane,
jechoota yaada namfakkii sanaa fakkeenya ta'an, ykn kan akkaataa namfakkiin sun itti yaaddu ykn dubbatu, yoo yaadde
ykn dubbatte" (Palmer 52). Haala kana keessatti, nama sadaffaatiin yeroo gabaastu, seeneffama addaa kan sagalee fi
jechoota amala addaa tokkoo fudhatu keessumaa haala Elizaabeet irratti fayyadamti. Haala kanaan, Oostiin dubbisaan
taateewwan ilaalcha Elizaabeet irraa akka hordofan afeera, loogii fi hubannoo dogoggoraa ishee qooddati. Haala kanaan
dubbisaan odeeffannoo irra caalaan isaa ilaalcha Elizaabeet qofaan argata
3.4 Plootii
97. 97.
Asoosamni kun maatii Bennet irratti kan naanna’udha. Obbo Bernet ijoollee durbaa fi haadha shan kan fuudhan yoo ta’u,
erga Obbo Bennet du’anii booda manaa fi galii malee hafu. Kun haala Obbo Bennet ittiinLongbourn
dhaaledha. Yeroo sanatti biyya Ingiliziitti seerri dubartoonni qabeenya akka hin dhaalne dhorku ture. Kanaa mannaa, hariiroo
dhiiraa Obbo Beeneet keessaa tokko yeroo du'an qabeenya kana ni dhaala. Kun ammallee aadaa Naayijeeriyaa hedduu
keessatti kan mul’achaa jiru yoo ta’u, dhiirri tokko ilma malee yeroo du’u ijoolleen durbaa fi haati manaa isaa dhaala irraa
dhabanii obbolaan isaa qabeenya isaa ni fudhatu. Uumamaan dubartoonni dhimmi ilaallatu yaaddoo keessa seenu. Asoosama
kana keessatti Aadde.
Bennet rakkoo kanaan kan yaaddofte yoo ta'u, daftee ijoollee durbaa isheef abbaa warraa argachuuf carraaqqii ishee irratti abdii
kutattee jirti. Barbaachisummaan gaa’ela shamarran fi jaalalleewwan hawaasa keessatti yeroo sanatti hima jalqabaa
asoosamichaa keessatti qabamee jira: “DHUGAA DHAAN akka addunyaatti beekamtii argate dhiirri qofti qabeenya gaarii
qabu tokko haadha manaa dhabuu akka qabu” .
(3) jedhu. Dubbiin asoosamichaa hima jalqabaa kana irratti kan naanna’u yoo ta’u, xumura asoosama/hojiitiin kan
haqamudha.
Obbo Beeneet tasumaa waan yaadda'an hin fakkaatu, Elizaabeet, gootittii, akkamitti maallaqaan akka jiraattu yaada qabatamaa
hin qabne ta'us, jaalalaaf qofa fuudhuuf murteessiteetti. Bareedinni obboleettii ishee, gaarummaa fi amala gaariin abbaa warraa
ishee fayyaa qabu akka fidu itti dhagahama.
Asoosamni kun oduu guddaa Obbo Bingley, dargaggeessi sooressaa, Netherfied naannoo Bennets keessatti lafa baadiyyaa
kireeffachuu isaaniitiin banama. Obboleettiiwwan isaa faashinii ta'anii fi hiriyyaa isaa gaarii Obbo Daarsii waliin magaalaa
ga'a. Bingley hawaasa keessatti simannaa gaarii kan argatu yoo ta'u, Darcy wal baruu isaa kan jalqabu of tuulummaa of
tuulummaa fi jibba boonsaa namoota 'biyya' hundaaf qabuun. Bingley fi Jane, obboleettiin guddittii Elizabeth Bennet, wal
baru.Wanti nama dhibu hariiroon kun akka hin daraaramne kan dhorke Darcy kan akkasumas kubbaa irratti Elizabeth
xiqqeessudha. Elizaabeet shubbisa naannoo sanaa irratti of tuulummaadhaan
Daarsiin ishee diduu isaatiin kan ciniinamte yoo ta'u, qorra isaa ogummaa ishee wajjin walsimsiisuuf murteessiti hanga
mul'atni murtaa'e godhamee fi uumama isaa isa dhugaa argattutti baattee deemti. Kan nama ajaa'ibu, osoo
isheen hin beekin, Daarsiin suuta suutaan gara Elizaabeettti harkifamuu of arga.Akkuma Bingley Jeen Beenetiif gaa'ela
akka dhiheessuuf jiru fakkaatutti, Netherfield dhiisee, Jeen burjaaja'ee fi mufattee dhiise. Elizaabeet obboleettiin Biinglii
Daarsii waliin shira xaxee Jeenii fi Biinglii addaan baasuuf akka ta'e mirkaneeffatteetti.
Bingley osoo hin deemin dura, Mr. Collins, firri dhiiraa Longbourn dhaaluuf jiru, akka tasaa mul'atee maatii Bennets bira hafee
jalqaba Jane, boodarra Elizabeth'f gaa'ela akka godhan yaada dhiheesse. Lamaan isaanii iyyuu yaada kana kan didan siÿa taÿu,
kunis haadhashee baayÿee dhiphateera. Kooliins dafee fayyee hiriyyaa dhiyoo Elizaabeet kan taate Shaarlote Luukaasitti
gaa'elaaf dhiheessee, isheen immoo battaluma sanatti isa fudhatti. Gaaÿelli erga qophaaÿee booda, Shaarloon Elizaabeet
daawwannaa dheeraadhaaf akka dhuftu gaafatti.
Birraa keessa, ElizaabeetChaarloot fi obboleessa obboleessa ishee waliin waldaa isaa Keent keessatti argamutti makamti.
Paarishiin kun Rosings Park, mana guddaa akkoo Mr. Darcy, Lady Catherine de Bourgh, bakka Elizabeth yeroo baayyee itti
affeeramtutti dhihoo dha. Obbo Daarsiin Giiftii Kaatiriin osoo waamaa jiranii Elizaabeet waliin
wal argan. Biinglii fi Jeen kan adda baase isa akka ta'e ilma obboleessa Daarsii tokko irraa hubatti. Utuu baayÿee hin turin,
Daarsiin jaalala Elizaabeetiif qabu amanee gaaÿela gaaÿelaa isheef dhiheesse.
Akkaataa gaa'elaaf dhiyeessuun harka olka'aa fi arrabsoo ta'een kan arrabsamte Elizaabeet isa didde. Maaliif isa diduu akka
qabdu yeroo gaafatu, hariiroo Bingley Jeen waliin qabu sabotage gochuun isaa fi Wickham seenaa walitti dhufeenya isaanii
irratti dubbate waliin isa qunnamti.
98. 98.
Daarsiin ciminaa fi himannaa Elizaabeet isheetiin baayÿee kan raafamte siÿa taÿu, xalayaa gocha isaa kanaaf sababa taÿu isheef
barreessa. Xalayaan kun akka mul’isutti Wiikham yeroo muraasa booda qubsuma hambaa isaa (qabeenya abbaa Darcy irraa) akka
balleesse, achiis gara Darcytti deebi’ee gargaarsa dhaabbataa gaafate; akkasumas yeroo fudhatama dhabamu akka aaru, Daarsiin akka
isa gowwoomse himate. Haaloo ba’uufi qabeenya maatii Daarsii keessaa gar tokko waliin wal irraa fagaachuuf, obboleettii Darsii
dargaggeettii Joorjiyaanaan sossobuuf yaale—harkaa fi qabeenya ishee argachuuf, akka isa waliin baqattu amansiisuuf jechuun ni
danda’ama—osoo inni hin baramnee fi hin dhaabbatin. Gara Bingley fi Jane tti, Darcy gocha isaa kanaaf sababa kan ta’u, Jeen
hiriyyaa isaaf fedhii wal-faana akka hin agarsiifne ilaalcha isaa irratti hundaa’uun; kanaaf kaayyoon isaa isaan addaan baasuu irra
caalaa Bingley dhukkubbii garaa irraa eeguu ture.Darcy maatii Elizaabeet, keessumaa haadha ishee qaanfachiiftuu fi obboleettiiwwan
ishee quxisuu bosona ta'an waliin walitti dhufeenyi miidhaa hin qabne akka isa yaaddesse ni amana. Xalayaan kun amala maatii ishee
fi amanamummaa Wiikhaam caalaatti ija ishee bana.
Ji'oota muraasa booda, daawwannaa Daarbiishaayer keessatti akkoo fi adeera ishee waliin taasiftu, Elizaabeet Permberley, estate Darcy
daawwachuu fi osoo hin eegin, Darcy Pemberley geessee tolaafi simannaa isaaniif ta'uuf carraaqqii gooti, kanaanis yaada Elizaabeet
haaraa gaarii isa irratti qabdu cimti. Sana booda Daarsiin Elizaabeet obboleettii isaa Joorjiyaanaan wal barsiisa. Adeeraa fi akkoo
ishee baay’ee gaarii ta’ee ilaala, firoota ishee kanneen biroo kanneen kanaan dura hawaasummaan gadi aanaa ta’an jedhee hojii irraa
ari’e caalaa amala gaarii akka qaban arga.
Elizaabeet fi Daarsiin haaromfamuun isaanii yeroo oduu obboleettiin quxisuun Elizaabeet Liidiyaa Wiikhaam waliin baqachuu ishee
ga'u gabaabfama. Kun amala Wiikhaam caalaatti Elizaabeetiif saaxila. Ishee fuudhuuf yaada akka hin qabne ni argama. Darcy
gidduu seenee gaa'ela sana dirqisiisa. Utuu baay'ee hin turin Bingley fi Darcy gara naannoo sanaatti deebi'u. Bingley Jeen gaa'ela
akka godhatu kan dhiheesse yoo ta'u, oduun kun Darcy Elizabeth'f gaa'ila akka dhiheessitu oduu jalqaba. Giiftiin Kaatiriin gara
Loongboornitti kan imalan kaayyoo Elizaabeet yaada akkasii gonkumaa akka hin fudhanne dirqisiisuu qofaan. Elizaabeet gaaffii
Giiftii Kaatiriin dhiheessiteef fudhachuu diduu ishee irratti cimtee jirti. Darcy waa'ee mata jabina Elizabeth dhaga'ee yaadni isheen
isa irratti qabdu akka jijjiirame isa amansiisa.
Kanarraa kan ka'e, Elsaabeex isheen fudhatteef ammas gaaffii gaa'elaa dhiheessee, lamaan isaanii kaadhimaman.
Murtee kana keessatti Bingley fi Jane wal fuudhanii boodarra Derbyshire, Pemberley bakka Darcy fi Elizabeth erga gaa'ela isaanii
booda qubatanitti dhihoo ta'etti qubatu. Elizaabeet fi Jeen Kiitii ayyaana hawaasummaa guddaa barsiisuu kan danda'an yoo ta'u,
Meeriinis garaagarummaa ofii ishee fi bareedina obboleettiiwwan ishee gidduu jiru fudhachuu barattee addunyaa alaa wajjin caalaatti
makamti. Liidiyaa fi Wiikhaam yeroo baayÿee sochoÿuu isaanii itti fufaniiru, liqaa isaanii Jeeniifi Elizaabeet akka kaffalan
dhiisaniiru. Pemberley keessatti Elizabeth fi Georgiana walitti dhihaatu.
Guutuu asoosama kanaa kan ani itti yaadee armaan olitti dhiheesse irraa, dubbiin jalqabaa hanga dhumaatti tartiiba yeroo fi sababa-
qabeessa ta’ee akka fiigu hubachuu dandeessu.
Taateewwan asoosamicha keessatti tartiiba yeroo fi sababa-qabeessa ta’an shan tarreessi.
3.4 Saagi.
99. 99.
Seenaan kun jijjiirama jaarraa 19ffaa keessatti haala adda ta’een kan kaa’amedha. Haa ta’u malee, taateewwanii fi gochi hawaasa yeroo
ammaa keessatti barbaachisaa ta’ee waan itti fufuuf dubbistoota ammayyaatiif hawwata qaba. Haalli
qaamaan mul’atu Ingilizii waan ta’eef mallattoolee beekamoo tokko tokko kan akka Landan, Keent fi magaalonni beekamoo biroo
asoosama keessatti caqafamaniiru.
3.5 Amala ibsuu
Asoosama kana keessatti, Jeen Oostiin dhimma dhala namaa irratti hubannoo gadi fagoo dhiyeessuun ishee galateeffanna. Taatota
asoosama kana keessa jiran hunda keessattuu kanneen gurguddoof haala isheen qabdu ogummaa amala adda baasuu irratti ogeettii
ogummaa harkaa ta’uu ishee agarsiisa. Taatota hedduu walitti qabdi, tokkoon tokkoon isaanii seenaa sana akka diriiru keessatti gahee
isaanii taphatu. Taatotni geengoo hariiroo namoota gidduu jiru irraa akkuma baratanitti asoosama waliin guddatu. Fakkeenyaaf, ilaalchi
qajeelaan Elizaabeet dhugaa manaa tokko tokko Darcy, Lady Catherine fi Collins'f akka geessuuf mirga isheef kenna. Sararri guddinaa
dhaabbataa ta’e jira, kunis bu’uura Jeen Oostiin jalqaba asoosamichaa irratti hundeessite waliin haala gaariin kan walsimudha. Jijjiiramni
taphattoota gurguddoo of eeggannoodhaan kan karoorfame yoo ta’u, jalqabarraa kaasee hanga dhumaatti sadarkaa loojikii fi ifatti ibsame
keessa darba. Taatotni dhuma asoosamichaa irratti haala sirrii ta’een qubamaniiru. Uumamni Jeen mi'aawaa ta'e waggaatti kuma afur ykn
shan Bingley'n badhaafama; Darcy waggaatti kuma kudhanii fi qabeenyi Pemberley dinqisiisaa ta’e, Elizaabeet ogummaa fi hubannoo
ol’aantummaa qabaachuu isheetiif meeshaa malu ta’a; akkasumas Liidiyaa fi Wiikaam jireenya hiyyummaa godaantootaaf akka namoota
hawaasummaan ala ta’anitti akka malutti dabarfamaniiru; Aadde Bennet Pemberley akka daawwatan hin hayyamamu; fi The haughty
Miss Bingley gaa'ela Darcy Elizabeth waliin qabuun 'deeply mortified' dha. Mee xiinxala gabaabaa taphattoota armaan gaditti dhiyaatan
tokko tokko haa qorannu.
Elizabeth Bennet taphattuu fi protagonist ijoodha. Dubbiftuun dubbii mul’achaa jiruu fi taphattoota biroo irra caalaa muuxannoo ishee
fi hariiroo namoota gidduutti taphattoota biroo wajjin qabdu irraa argiti. Isheen ijoollee durbaa Bennet keessaa waggaa digdamaatti ishee
lammaffaadha; isheen sammuu, jireenya qabeettii, hawwattuu fi qoosaa kan qabdu yoo ta’u, garuu yaada jalqabaa irratti murteessuu fi
tarii ragaa murtii ishee irratti hundaa’e xiqqoo filachuu qabdi. Asoosama kana keessatti of tuulummaa fi loogii fakkeenya ta’a.
Obbo Fitzwilliam Darcy taphataan dhiiraa ijoodha. Darsiin umuriin isaa waggaa 28 fi kan hin fuudhin, abbaa qabeenyaa qabeenya
maatii beekamaa Permberley kan Darbyshire keessatti argamuuti. Inni bareedaa, beekaa, garuu of tuultuu fi sadarkaa hawaasummaaf
garmalee of tuuluu fi yaaddoo kan qabu fakkaata. Ilaalcha ofirraa fageessuu fi of tuulummaa isaatiin namoota hin beekne irratti
yaada gaarii hin qabu.
Haa ta'u malee warra sirriitti isa beekaniin gatii guddaa qaba.
Chaarlis Biinglii dargaggeessa gaarii qabeenya isaa dhiheenya kana argate garuu qabeenya hin qabnee fi mana dhaabbataa
barbaada. Yeroo asoosamni kun banamu naannoo Longbourn estate Netherfield kireeffata. Xumura asoosamichaa irratti gara
Darbiishaayeritti ce'a. Inni michuu Darcy ta'us amala gaarii isaatiin caalaatti michuudha. Inni bareedaa gara laafessaa fi nama
hawwata. Salphaatti namoota birootiin dhiibbaa irra gaÿa.
Jeen Beeneet, obboleettiin Beeneet hangafti shamarree naannoo sanaa keessaa bareedduu taatee fudhatamti. Amalli ishee kan
Elizaabeet wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu akka mi'aawaa, qaana'aa fi walqixa sammuu qabdutti, garuu akka qaroo miti.
Amalli ishee inni guddaan namoota kaan keessaa waan gaarii qofa arguuf fedhii qabaachuudha.
100 irratti kan argamu

Mr.Bennet haadha warraa fi ijoollee durbaa shan kan qabu yoo ta'u, hiree mucaa dhiiraa dhabuu isaatiif waan of gadhiise fakkaata.
Amala safuu hin qabne haadha warraa isaa fi ijoollee durbaa isaa quxisuu sadii hin raggaasisu garuu sirreessuu irratti dandeettii kan hin
qabne fakkaata. Isaanitti qoosaa fi kolfa qofa. Intaloota isaa warra angafaa lamaan Jeen fi Elizaabeet wajjin caalaatti dhihaata. Isaan waliin
walitti dhufeenya gaarii kan qabuu fi jaalalaa fi kabaja hin fakkaanne isaanitti agarsiisa.
Aadde.Bennet haadha warraa Mr.Bennet fi haadha Elizabeth fi obboleettota isheeti. Isheen nama waan salphaa, kan nama
gammachiisu fi sammuu dhiphoodha. Haleellaa raafamuu fi dha’annaa onneef saaxilamti; safuu isheen ummata biratti qabduu fi
hawaasummaan ol bahuun ishee Jeeniifi Elizaabeet kan nama qaanessudha.
Intalli isheen jaallattu ishee quxisuu Liidiyaa dha.
Joorji Wiikham ijoollummaa isaa irraa kaasee nama durii Darcy beeku yoo ta'u, kutaa milishaa naannoo Meryton buufate keessatti
qondaala. Inni gubbaadhaan nama hawwata kanaaf salphaatti hiriyyaa horadhu. Elizaabeet fuudhuu waan barbaaduuf boodarra Liidiyaa
wajjin baqata. Waa'ee Darcy oduu hamaa babal'isa kanaanis dhuunfaa fi fakkii Darcy hawaasa keessatti jallisa. Dhuma irrattis oduu durii
kun jallisuu akka ta’e, akkasumas Darcy nama isaan beekan keessatti nama jal’ate ta’uun isaa ifa ta’a.
Giiftiin Kaatiriin de Bourgh dubartii soorettii, of tuultuu, olaantummaa qabduu fi of tuultuu fi baayyee gita irratti
xiyyeeffatuudha. Isheen Daarsii wajjin firooma kan qabdu yoo ta'u, gaa'ela Elizaabeet fi Daarsii gidduu jiru fashaleessuuf yaalti.
Elsaabeex kabaja akka qabdu garuu sodaachisuu akka hin dandeenye ishee agarsiifti.
Daarsiin walitti dhufeenya maatii waliin qaban kan kabajju ta'us, amala dhabuu isheetiin, keessumaa Elizaabeet irratti, ni mufatti.
Wiliyaam Kooliins ilma obboleessa luba Mr.Bennet yoo ta'u, MrBennet ilma waan hin qabneef dhaaltuu qabeenya isaati. Inni nama
sammuu hin qabu, yeroo hunda nama kunuunsaa isaa, Giiftii Kaatiriin de Bough gammachiisuuf fedhii guddaa kan qabuu fi ishee wajjin
wal baruu fi ishee irraa gargaarsa faayidaa qabuun of jaja.MrBennet, Jane, and Elizabeth consider him pompous and lacking in common
sense. Elizaabeet gaaffii gaa'ela Kooliins dhiheesse diduu isheetiin, faayidaa maallaqaa gaa'ela gaa'elaaf dhihaate maatii isaaniif qabu osoo
hin ilaalin abbaa ishee biratti simatamaadha. Booda Elizaabeet hamma tokko dhiphattee jirti, yeroo hiriyyaan ishee dhiyoo Shaarlote
Lukaas Kooliins fuudhuuf hayyamte. Haa ta'u malee sheappreciatesher barbaachisummaa hiriyyaa bakka qubsumaa fi sadarkaa gadi aanaa
fi ofiin of bulchuu dhabuu hojjettuu manaa dulloomtuu irraa fagaachuuf.
Taatotni asoosama kana keessatti argaman biroo:
Meerii Beeneet obboleettii Beeneet ifa ta'e qofaadha.
Catherine "Kitty" Bennet obboleettii Bennet afraffaadha.
Liidiyaa Beeneet obboleettii Beeneet quxisuudha
Kaarooliin Biinglii obboleettii Chaarlis Biinglii kan snobbish taate.
Mr Gardiner obboleessa MrsBennet ti. Nama gaarii sammuu qabuu fi daldalaa dha.
Joorjiyaanaan Daarsi obboleettii quxisuu Mr Daarsii callistee fi jaalala qabeettiidha.
101. 101.1
3.6 Afaan
Afaan asoosamichaa salphaa, kallattiifi hawwataadha. Mariin jireenyaaf dhugaadha.

Jeen Oostiin mata dureewwan ishee haala sirrii ta’een tarkaanfachiisuuf akkasumas ibsa ifa ta’e naannoo, taateewwanii fi
taphattootaaf afaanitti fayyadamti. Loogiin taphattootaa waljijjiirraa sirrii ta’een sirritti dabarfama. Mee afaan yaada Miis
Biinglii waa'ee Elizaabeet dubbatte kana keessatti haa ilaallu:
Eliza Bennet ganama kana akkam baay'ee dhukkubsattuu fakkaata, Mr Darcy,' jettee boosse; 'Jireenya koo keessatti
erga qorraa kaasee nama akka ishee akeekkachiifame argee hin beeku.' Isheen akkasitti bunni fi gurguddaa taatee
guddatte! Aniifi Luwiisaan lammata ishee beekuu akka hin qabne walii galchaa turre'...
Gama kootiin,’ jettee deebitee itti makamte, ‘Ishee keessatti bareedina tokkollee arguu akkan hin dandeenye
himachuun qaba. Fuulli ishee garmalee qallaadha; bifti ishee calaqqisa hin qabu; akkasumas bifti ishee tasumaa
bareedaa miti. Hidhiin ishee amala barbaada; sarara isaa irratti wanti mallatteeffame hin jiru. Ilkaan ishee kan
dandamatu ta’us karaa barame irraa kan ba’e miti; ija ishee yeroo tokko tokko akkas gaarii jedhaman immoo, waan
addaa isaan keessaa hubachuu hin dandeenye.
Isaan ilaalcha qaraa, shrewish qabu, kunis tasumaa hin jaalladhu; qilleensa ishee keessattis walumaa galatti, faashinii
malee of danda’uun jira, kunis kan hin danda’amnedha’ (181).
Asoosama kana keessatti mallattoon afaanii inni biraan sagalee qoosaa, qoosaa fi qoosaa fayyadamuudha. Isaan kana keessaa tokko
yookaan lamaa fi isaa ol walitti makame fuula asoosamichaa kan biraa hunda jechuun ni danda’ama keessatti argachuu dandeessa. Mee
deebii Obbo Beeneet xalayaa jalqabaa Obbo Kooliins maatiidhaaf barreessan irratti kenne haa yaadannu. Obbo Kooliins akkaataa inni
barreesseen nama sammuu qabu ta’uu isaa gaaffii Elizaabeet gaafatteef deebii
kennuudhaan akkas jedhee labsa: “Lakki jaalallee koo; Hin ta'u jedheen yaada. Faallaa kanaa isa argachuuf abdii guddaan qaba.
Xalayaa isaa keessatti ofitti amanamummaa wal makaa kan jiru yoo ta’u, kunis waadaa gaarii kan seenudha”(44). Dhimma
walfakkaataa kana irratti deebii biraa kennuudhaan, gaaffii haati warraa isaa kan histerical ta'e, sagalee qoosaa fi qoosaa
kanaan Elizaabeet Dirqisiisuun Kooliins akka fuudhuuf qabdu kuta:
Filannoo gammachuu hin qabne si dura jiru, Elizaabeet. Guyyaa kana irraa eegalee warra kee keessaa
tokkoof Orma ta'uu qabda- Haati kee yoo Mr. Collins hin fuudhin lammata si hin argitu, yoo akkas ta'e
immoo deebitee si hin argu . (78) .
4.0 GOOLABA Kitaabni

Boonsaa fi Loogii Jeen Oostiin asoosama jalqabaa Ogbarruu Ingiliffaa keessaa tokko yoo ta’u, asoosama baay’ee jaallatamu
keessaa tokko ta’uun adda baatee mul’ata. Itti yaadee kanan filadhu tooftaalee seeneffamaa salphaa ta’us badhaadhaa ta’uu
isaaniiti. Amalli asoosamicha keessatti ibsame ibsa mata dureewwanii fi guddina dubbii sanaaf haala sirrii ta’een qabama. Darcy
fi Elizabeth of tuulummaa jalqabaa irraa gara salphina fi of beekuu qofatti kufu.
Adeemsi barumsaa dhukkubsataa ta’us dhumarratti milkaa’ina qaba. Isaanis “muddama hubannoo, murtii fi miira isaanii of
tuulummaa fi loogii duraan ture irratti qoratan” (Le Faye 67) keessa geggeeffamu.
5.0 GABAABAA
102. 102.
Kitaaba Boonsaa fi Loogii Jeen Oostiin dubbisnee mata duree fi akkaataa isaatiin xiinxalleerra. Jaarraa 19ffaa keessa kan
barreeffame ta’us akkaataa dhimmoonni ka’an itti ilaalamanii fi taphattoonni itti dhiyaatan irraa kan ka’e yeroo ammaa kanas
barbaachisaa kan ta’e hojii guddaa ta’uu isaa xumuraa jirra .
6.0 RAMADDII BARSIISAA- MARKED Xiinxala arfiilee

ja’a armaan olitti tarreeffaman dhiyeessu- Mary Bennet irraa kaasee hanga Georgiana Darcy.
Austen, J. (1992) fi kanneen biroo. Boonsaa fi Loogii.Maxxansa Wordsworth. Hertfordshire: Kilaasikii Woordswort.
Le Faye, D. (2002) fi kanneen biroo. Jeen Oostiin: Addunyaa Asoosama Ishee. Niiw Yoork: Haarii N. Adams.
Maayils, R. (2003) fi kanneen biroo. Jeen Oostiin: Barreessitootaa fi Hojii Isaanii. Niiw Yoork:Mana Noorzkoot
Paalmer, E. (1986) fi kanneen biroo. Qo'annoo Asoosama Afaan Ingilizii.Ibadan : African University Press.
103 irratti
KUTAA 4: ASOOSAMA AFAAN OROMOO – AYI KWEI ARMA'S KAN BAREDDAA

HIN DALATE
QABIYYEE
1.0 Seensa 2.0

Kaayyoowwan
Seensa Barreessaa/Hojii 3.2 Mata duree/
Dhimma 3.3 Akkaataa/Teeknika
seeneffama 3.4 Karoora 3.5 Haala
3.6
Amala 3.7
Afaan 4.0 Xumura 5.0
Cuunfaa 6.0
Ramaddii Barsiisaa-
Marked 7.0 / Dubbisa
Dabalataa
1.0 SEENSA
Barreessaan asoosama Gaanaa, AyiKweiArmah, asoosama kana keessatti, The Beautyful Ones are not
Born, abdii kutannaa saba isaa keessatti argate jedhamee fudhatamuuf deebii ifa ta’e dhiheessa. Warra
bareedduu doonii guddina hawaas-siyaasaa fi aadaa biyya isaa gara bakka nageenyaatti geessuuf gargaaran waan arge hin
fakkaatu ture. Haala malaammaltummaa fi kufaatii hawaasummaa haala fakkii,
fakkeenyaa fi fakkeenyaan dhiheessa. Hammeenya kana akka garaa kaasaa, manca’uu fi bakka dhuunfaa fi ummataa
keessatti farting jechuun agarsiisa.
2.0 Kaayyoowwan
dhuma kutaa kanaa irratti, dandeettii • plootii asoosamichaa irratti
mari’achuu danda’uu qabda •
Asoosama keessatti arfiilee adda baasuu • Mata
dureewwan asoosama keessatti adda baafaman murteessuu •
Mallattoolee asoosama keessatti argaman tokko tokko tarreessi .
3.0 QABIYYEE GUDDAA
104. 104.
3.1 Seensa Barreessaa/Hojii AyeiKweiArmah

bara 1939 Gaanaa magaalaa Takoradi keessatti kan dhalate yoo ta’u, mana barumsaa sadarkaa lammaffaa Achimota,
mana barumsaa Groton fi Yunivarsiitii Harvard keessatti barate. Yuunivarsiitii Biyyaalessaa Lesotho keessatti hiikkaa,
gulaalaa, barreessaa iskiriiptii televijiinii fi barsiisaa ta’uun hojjetee jira. Asoosamni isaa maxxanfame
keessaa:Ciccitaa, Maaliif akkas Eebbifamna,Waggaa Kuma Lama, Fayyisaa fi
Warri Bareedduu Amma Hin Dhalanne.
Asoosama isaa jalqabaa The Beautyful Ones Are Not Yet Born (1968) jedhu keessatti, Armah araadaa fi malaammaltummaa
siyaasaa saba Afrikaa haaraa walaba ta'e keessatti yaaddoo guddaa akka qabu agarsiiseera. Asoosama isaa lammaffaa Fragments
(1970) keessatti dargaggeessi lammii Gaanaa tokko Ameerikaa keessa erga
jiraatee booda gara biyyaatti deebi’ee, qabeenya jaallachuu fi manca’iinsa naamusaa warra dhihaa irraa kaka’umsa argate kan
naannoo isaa arguun abdii kutata.
Mata dureen asoosama kanaa inni guddaan malaammaltummaadha. Barreessaan asoosama kun qabsoo fi mufannaa nama
hawaasa malaammaltummaan liqimfame keessatti jireenya amanamaa jiraachuuf murteesse dhiheessa. Sadarkaa
malaammaltummaa fi kufaatii naamusaa hawaasa keessatti mul’atu ija nama asoosama kana keessatti nama ijoo ta’e
kanaan argina. Inni salphaatti Nama jedhamee waama. Dhimmichi seenaa Nama yeroo namoonni naannoo isaa jiran
hundi 'marga'uuf harka kennatan qulqulluu ta'ee turuuf rakkatu tokkooti.Dhuma irratti sirna jijjiiruu hin dandeenye kanaa
mannaa qondaaltota mootummaa malaammaltummaadhaan hojjetan keessaa tokko akka miliquuf gargaara. Kunis mata
duree asoosamichaa kan bareedoon ammallee akka hin dhalanne ibsu daran guddisa. Lammiileen amanamoo amala jabaa
qaban kan sirna jijjiiruu danda’an hin jiran jechuudha.
Mata dureen biraa asoosama kana keessatti adda baafamuu danda’u hoggansa badaa fi bu’aa badaa kaappitaalizimii ti.
Sirni kaappitaalistii dhuunfaan qabeenya garmalee akka horatu jajjabeessa. Hoggantoonni xiqqaa keessa jiran guddina
dhuunfaa isaaniif qabeenya walitti qabu yoo ta’u, lammiileen harka caalu keessa jiran ammoo hiyyummaa hamaa
keessatti wallow. Kanaaf karaa sobaatiin maallaqa ariifataa argachuuf carraa hunda qoratu. Konkolaachisaan otobusii
gowwoomsuuf qophaa'ee hojjetaan waajjira keessa jirus malaammaltummaa daldalaa irraa waan fudhatuuf ija hin
jaamsuu fi daldalaan sun waan hamaa sana hin argu. Faallaa kanaatiin Nama malaammaltummaa isa irraa fudhachuu dide
irratti ni jibba.Dhibeen hawaasaa malaammaltummaa kan hoggantoonni haxaa'a jedhanii himan, hoggantoonni araadaafi
malaammaltummaan waan xuraa'aniif, yeroo baay'ee, yeroo kamiyyuu caalaa, liqimsee xumurama .
3.3.3. Teeknika Akkaataa/Seenaa

AyiKweiArmah naannoo isaa kan yeroo ammaa Gaanaa fayyadamee, suuraa xuraa’aa manca’iinsaa fi kufaatii
dubbatamuu hin dandeenye kan haala siyaasaa fi hawaasummaa Afrikaa akka waliigalaatti gadi fageenyaan nyaate dibe.
Seenaan kun guutuun suuraa sammuutti mul’atu kan kufaatii fi malaammaltummaa furmaata hin qabne, keessumaa
Gaanaa fi walumaa galatti Afrikaa keessatti, dubbisaaf dhiheessa. Barreessaan mata duree isaa dhiyeessu keessatti haa
ta’u malee akkaataa barreeffamaa dubbii tartiiba yeroo hin fayyadamu. Kutaan seeneffama kanaa harki caalaan isaa
taateewwan suuraa dhiigaan guutame kan kufaatii, malaammaltummaa, manca’iinsa, amanamummaa dhabuu sirnicha
keessatti mul’atu dhiyeessuuf too’ataman keessatti dhiyaata.
Isaan kun bifa adda addaatiin kan akka xurii banister irratti argamu, phlegm fi xurii daandii irratti mul’atu.
105 irratti
Barreessaan asoosama ilaalcha dachaa kan fudhatu yoo ta’ellee kutaan seeneffamichaa inni guddaan ilaalcha waan hundumaa beeku
keessatti ta’us. Taateewwan flashback keessatti yaadataman dhiyeessuuf ilaalcha nama jalqabaa fayyadama. Kana boqonnaa ja’affaa
keessatti arguu dandeessu. Armaan odeeffannoo barbaachisaa ta’e kennuufis marii haala adda ta’een fayyadamti. Mariin asitti taasifamu
interjeekshiniiwwan baratamoo hojii asoosamaa keessatti argannu osoo hin taane marii keessatti boqonnaa tokko jechuun ni danda’ama
dhiheessuudha. Fakkeenyi gaariin haasawa Barsiisaa fi Nama gidduutti boqonnaa shanaffaa kan boqonnaa sana fuula kudha jaha keessaa
fuula kudhaniin dhiyaateedha
3.4Plot
Warri Bareedduu Amma Hin Dhalanne asoosama barreessaa lammii Gaanaa AyiKweiArmah. Ture
published in 1968. Seenaa nama maqaa hin qabnee fi dhugaa walabummaa boodaa Gaanaa waliin of araarsuuf rakkatu kan ibsudha.The
unnamed protagonist, referred to as "the man" referred at a railway station and is approached with a bribe; yeroo inni didu haati manaa
isaa waan aartee qulqullummaa ta’us yakka itti dhaga’amuu irraa of qusachuu hin danda’u.
Asoosamni kun mufannaa lammiileen biyyoota Afrikaa haaraa walaba ta’an hedduun erga walabummaa siyaasaa argataniin booda itti
dhaga’ame ibsa. Mootummoonni Afrikaa akka Gaanaa hedduun daandii walfakkaataa hordofuun malaammaltummaan fi araadni elitoota
Afrikaa itti babal’ate. Malaammaltummaan dabaree isaatiin hawaasa hafeetti kan calalamee fi 'marga'uun waggoota dhumaa Nkrumah
keessatti Gaanaa walabummaa boodaa amala ture kitaabicha keessatti mata duree olaantummaa qabuudha.
3.5 Haala
Naannoo Naannoon Gaanaa yoo ta’ellee ergaan kufaatii hawaasaa kan addunyaa maraa waan ta’eef haala naannoo fiizikaalaa addaa
kamiyyuutti pin down gochuu dhiisuu dandeenya. Yeroon asoosama kanaa Gaanaa walabummaa boodaa ti. Dhukkubni hawaasaa
malaammaltummaa hoggantoonni Afrikaa haxaa’uu isaanii himan, akka fakkeenyaaf “waraana” farra malaammaltummaa Naayijeeriyaa
keessatti, hoggantoonni malaammaltummaa fi ofitti amanamummaa miira hin qabne keessatti yeroo baay’ee liqimsa.
3.6 Amala Taatotni ijoo The

Man, Oyo dha. Barsiisaa, Jooseef Koomsan, Isteelaa Koomsan. Taatotni kun guutummaatti hin guddatan. Asoosamni boqonnaa kudha
shan qabu kun taphattoota guddatan hin qabu, kanaa mannaa moggaasni maqaa ifa hin taanee fi yaadame karaa barreeffamichaatti
fayyadama. Fakkeenyaaf, gootichi asoosama kanaa nama jedhamuun kan beekamu yoo ta’u, (aka), ‘the Watcher’, ‘The Calless One “The
Giver,’ jedhamuunis kan beekamu yoo ta’u, maatiin isaas “The Loved Ones” jedhamu. Kana malees maqaan nama tokkoo, dhugaas ta’e
kan yaadame, jecha jechaattis ta’e fakkeenyaan, dhiibbaan yoo itti dhaga’ame ykn sadarkaa antonomasia ykn meetaafooraatti yoo ol
kaafame malee karaan ‘barsiisaa’ ta’uu danda’u hin jiru, kunis asoosamicha keessatti walakkaa – goota’ dha. Kanaaf mallattoon ifa ta’uu
dhiheessiifi guddina amala osoo hin taane, hojii ogbarruu bareedaa malaammaltummaa fi malaammaltummaa irratti xiyyeeffate kana
keessatti xiyyeeffannaa Armah bobbaasa.
3.7 Afaan Ammas

afaanichi salphaa ta’us, fakkii baay’ee mul’ataa ta’e kan manca’aa ta’e dhiheessuu isaatiin rawwaa fi kan hin
qulqulloofnedha.Barreessaan asoosama namicha dulloomaa keessa ciisee akka ibsutti mul’ata baniinsa asoosamichaa dubbisuu
dandeessu otobusii imaltootaa ukkaamsee buufata konkolaataa ga’u.
Konkolaachisaan of eeggannoo kan hin qabnee fi imaltoota doonii keessa jiranii fi konkolaachisaa irrattis afaan arrabsoo
fayyadama.
106. 106.
Amalli akkaataa barreessaa kanaa inni biraan seenaa Chichidodo, qabxii tokko ibsuuf itti fayyadamuudha. Chichidodo
simbirroo manca'aa jibbitu ta'us raammoo irratti kan jiraattu yoo ta'u, jireenyi ishee mana fincaanii keessatti kan itti fufudha.
Seenaa himuu, kanaaf fi mammaaksa badhaadhaa asoosama keessatti baay’eedha. Asoosamni kun bal’ina giraafikiitiin kan
badhaadhe yoo ta’u, kunis tooftaalee ogbarruu armaan gadiitiin kan cimsudha.
3.8 Fakkii/Mallattoo Meeshaan

dubbisuu fi barreessuu kun girgiddaa hojiin guutuun irra naanna’uudha. Barreessaan kun otobusii fayyadamuun walabummaa
booda yeroo muraasa booda haala Gaanaa kan agarsiisu yoo ta’u malaammaltummaa fi tartiiba dhabuu fi safuu dhabuu
keessumaa kan hoggantoota dhiheessa. Barreessaan dubbii asoosamichaa akkuma ijaaraa deemuun malaammaltummaa akka mata
duree ijoo kitaabichaatti qabata. Hiyyummaan ummata Gaanaa koloneeffannaa jalaa bilisa ta’us rakkoo guddaa isa mudate ta’uus
barreessaan agarsiisa. Barreessaan kun walabummaa booda ummanni hiyyeessa akka ta’ee fi mootummaan xuraa’aan sadarkaa
kufaatii kan agarsiisu ta’uu fi dureeyyii irraa gara hiyyeessaatti akka darbu mirkaneessa. Namaa fi Barsiisaan qalbii sabaa kan
agarsiisan ta'us humna ol ta'u.
Asoosamni kun fonqolcha mootummaa, warraaqsa akka furmaata rakkoo hawaas-dinagdee dabalaa jiruun xumurama. Haa
ta'u malee, poolisiin tokko warraaqsa booda yeroo muraasa booda malaammaltummaa fudhachuun waan mul'atuuf sun furmaata
barbaadamu dhiyeessu dhiisuu mala.
4.0GOOLABA Asoosamni
kun dhimmoota bara 1960 Afrikaa ykn Afrikaanota ilaallatan, tapha aangoo sadarkaa ummataa fi dhuunfaatti, hammeenya
kaappitaalizimii, warraaqsa, fi hoggansa kan ilaalu yoo ta’u, dhimmoonni kun ammallee hawaasa Afrikaa hedduu keessatti kan
yeroo ta’an.Taateewwan asoosama kanaa fudhata bakka torbee Passion Week bara 1965 fi Fulbaana 25, 1966 gidduutti, guyyaa
pirezidaantiin Gaanaa jalqabaa Kwame Nkrumah kuffifame booda. Sadarkaa siyaasaatti, mootummaan sooshaalistii jedhamu,
dhugaa dubbachuuf, akkuma sirna koloneeffataa warra adii bakka buuse sanaa kaappitaalistii ta’e, kufaatii isaa ibsu.
Hoggantoonni gurraachonni haaraan lubbuu adii qaban akka AyiKweiArmah jedhutti ejjennoo aangoo isaanii faayidaa dhuunfaaf
itti fayyadamaniiru. Malaammaltummaan kun sadarkaa hawaasaa hundatti gadi calaluun hariiroon dinagdee sodaachisaa fi
malaammaltummaa irratti kan hundaa’e ta’uu ibsameera.
5.0 GABAABAA
Kutaa kana keessatti asoosama Afrikaa dhimmoota hawaas-siyaasaa mootummoota Afrikaa hedduu mudatan ilaalu
dhiheessineerra. Barreessaan kun dhimmoota kana fooyyessuu fi haqni hawaasummaa hidda gadi fageessuuf ammallee abdiin
akka hin jirre cimsee dubbata sababiin isaas kanneen babbareedoo ammallee waan hin dhalanneef.
6.0 RAMADDII BARSIISAAN MAALLATTOO TA’E
Asoosama dubbisiitii taphattoota hunda tarreessi. Taatota Man fi Koomsom xiinxali.
Armah, AyiKwei (1969).Warri Bareedduu Amma Hin Dhalanne. Landan: Heinemann.
Palmer, E. (1972).Seensa Asoosama Afrikaa. Landan: Heinemann.
107 irratti

ENG 181 AO Introduction To Prose Fiction

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

ENG 181 AO Introduction To Prose Fiction

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Machine Translated by Google

YUNIVARSITI BANAA BIYYOOLESSAA NAAYJEERIYAA

MANNI BARNOOTA AARTII FI SAAYINSII HAWAASAA

KOODDII KOORSII: ENG 181

MATA DUREE KOORSII: SEENSA ASOOSAMA ASOOSAMA

ENG 181. OROMO

SEENSA ASOOSAMA ASOOSAMA

Garee Koorsii Dr. OnyekaIwuchukwu (Misoomsaa) – MAQAA

Yuunivarsiitii Banaa Biyyaalessaa Naayijeeriyaa

14/16 Ahmadu Bello Way Odoola Viiktooriyaa

5 Daandii Daar es Salam

Off Aminu Kano Ji'a Ji'aa

Wuuse 2. Afaan Oromoo

URL:www.nou.edu.ng irraa kan fudhatame

Yuunivarsiitii Banaa Biyyaalessaa Naayijeeriyaa 2010

Jalqaba Bara 2010 Maxxanfame

MIRGA HUNDI KAN EEGAME

Yuunivarsiitii Banaa Biyyaalessaa Naayijeeriyaa

Karaa Koorsii Hojjechuu....................................................6. 6.

Ramaddii Mallattoo Barsiisaa (TMA)....................................................7. 7.

Qormaata Xumuraa fi Sadarkaa Kennuu 8. 8.

Iskimii Mallattoo Koorsii......................................................................8. 8.

Haala Waliigalaa Koorsii 8. 8.

Koorsii kana irraa akkamitti bu’aa guddaa argachuu dandeenya..................................................9

Welcome to ENG 181: SEENSA ASOOSAMA ASOOSAMA

Koorsiichi ka’umsa, guddinaa fi qaamolee gurguddoo asoosama asoosamaa si beeksisa.

kunis gosoota asoosama asoosamaa adda addaa akka calaqqisiisaniif filatamaniiru.

barnootaa bitattee dubbisuu qabda. Koorsii kana yeroo xumurtu: 1.1.

c. Marsaa gurguddoo guddina Asoosama Asoosamaa irratti mari’adhaa Qaamolee

Karaa Koorsii kanaan hojjechuu

dhiyeessuun si irraa eegama. Xumura barnootichaa irratti qormaata xumuraa ni barreessita.

Meeshaaleen gurguddoon koorsii kanaaf isin barbaachisan:

Koorsii kana keessatti kutaaleen qo’annoo 15 akka armaan gadiitti argamu:

Moojulii I: Asoosamni Asoosamaa maali?

Kutaa 1 – Hiika /Hiika

Kutaa 2ffaa – Ka’umsa

Kutaa 3ffaa – Amaloota Asoosama Asoosamaa

Kutaa 4 – Gosoota Asoosama Asoosamaa

Kutaa 5 – Ka’umsa /Guddina Asoosama Asoosamaa

Moojulii II: Qaamolee Asoosama Asoosamaa

Kutaa 1ffaa – Plootii

Kutaa 2 – Mata duree/ Mata duree.

Kutaa 3ffaa – Amala

Kutaa 4ffaa – Haala.

Kutaa 5ffaa – Ilaalcha.

Moojuulii III: Xiinxala barreeffamaa

Kutaa 1ffaa – Asoosama Gabaabaa : Chinua Achebe’s “The Vengeful Creditor” .

Kutaa 2ffaa - Asoosama : Xalayaa Akkas Dheeraa Maariyaamaa Ba

Kutaa 3ffaa – Asoosama Afaan Ingilizii: Boonsaa fi Loogii Jeen Oostiin

Ramaddii Mallattoo Barsiisaa (TMAs) .

Qormaata Xumuraa fi Qabxii Kennuu

Iskimii Mallattoo Koorsii

Qormaata Xumuraa =70%

Haala Waliigalaa Koorsii

Safartuu Mata duree Hojii Madaallii (Dhuma

Torbee kan... Safartuu)

Moojulii 1: Asoosamni Asoosamaa maali?

3. 3. Amaloota Asoosama Asoosamaa 4. 4.

Moojulii 2: Qaamolee Asoosama Asoosamaa

5. 5. Ilaalcha 11. 11.

Moojulii 3:Xiinxala Barreeffamaa

Liqii Haaloo Ba’u”

Bareedduun Noy Ammallee Dhalate