Applied Nanophotonics Sergey V

Gaponenko
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/applied-nanophotonics-sergey-v-gaponenko/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Potato Seed Production Sergey V Zhevora Editor Boris V

Anisimov Editor

https://textbookfull.com/product/potato-seed-production-sergey-v-
zhevora-editor-boris-v-anisimov-editor/

Nanophotonics in Biomedical Engineering Xiangwei Zhao

https://textbookfull.com/product/nanophotonics-in-biomedical-
engineering-xiangwei-zhao/

Diffractive Optics and Nanophotonics 1st Edition So■fer

https://textbookfull.com/product/diffractive-optics-and-
nanophotonics-1st-edition-soifer/

Business Cycles in BRICS Sergey Smirnov

https://textbookfull.com/product/business-cycles-in-brics-sergey-
smirnov/
Optical MEMS, Nanophotonics, and Their Applications 1st
Edition Guangya Zhou

https://textbookfull.com/product/optical-mems-nanophotonics-and-
their-applications-1st-edition-guangya-zhou/

Science and Technology of Polymers and Advanced

Materials Applied Research Methods 1st Edition Omari V.
Mukbaniani (Editor)

https://textbookfull.com/product/science-and-technology-of-
polymers-and-advanced-materials-applied-research-methods-1st-
edition-omari-v-mukbaniani-editor/

Novel Thermoelectric Materials and Device Design

Concepts Sergey Skipidarov

https://textbookfull.com/product/novel-thermoelectric-materials-
and-device-design-concepts-sergey-skipidarov/

Nanophotonics and Plasmonics: An Integrated View 1st

Edition Ching Eng (Jason) Png

https://textbookfull.com/product/nanophotonics-and-plasmonics-an-
integrated-view-1st-edition-ching-eng-jason-png/

Great Power Conduct and Credibility in World Politics

Sergey Smolnikov

https://textbookfull.com/product/great-power-conduct-and-
credibility-in-world-politics-sergey-smolnikov/
Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

Applied Nanophotonics

With full color throughout, this unique text provides an accessible yet rigorous introduction
to the basic principles, technology, and applications of nanophotonics. It explains key physical
concepts such as quantum coninement in semiconductors, light coninement in metal and
dielectric nanostructures, and wave coupling in nanostructures, and describes how they can be
applied in lighting sources, lasers, photonic circuitry, and photovoltaic systems. Readers will
gain an intuitive insight into the commercial implementation of nanophotonic components, in
both current and potential future devices, as well as challenges facing the ield. The fundamen-
tals of semiconductor optics, optical material properties, and light propagation are included,
and new and emerging ields such as colloidal photonics, Si-based photonics, nanoplasmonics,
and bioinspired photonics are all discussed. This is the “go-to” guide for graduate students
and researchers in electrical engineering and physics interested in nanophotonics, and students
taking nanophotonics courses.

Sergey V. Gaponenko is a professor and Head of the Laboratory of Nano-optics at the National
Academy of Sciences of Belarus. He is also the author of Optical Properties of Semiconductor
Nanocrystals and Introduction to Nanophotonics (Cambridge University Press, 1998, 2010).

Hilmi Volkan Demir is a professor at the Nanyang Technological University, Singapore, and a
founder and director of the University’s Luminous! Centre of Excellence for Semiconductor
Lighting and Displays. He is also a professor at Bilkent University UNAM of Turkey, his alma
mater.

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

Applied
Nanophotonics

SERGEY V. GAPONENKO
National Academy of Sciences of Belarus

HILMI VOLKAN DEMIR

Nanyang Technological University, Singapore
Bilkent University UNAM, Turkey

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

University Printing House, Cambridge CB2 8BS, United Kingdom

One Liberty Plaza, 20th Floor, New York, NY 10006, USA
477 Williamstown Road, Port Melbourne, VIC 3207, Australia
314–321, 3rd Floor, Plot 3, Splendor Forum, Jasola District Centre, New Delhi – 110025, India
79 Anson Road, #06–04/06, Singapore 079906

Cambridge University Press is part of the University of Cambridge.

It furthers the University’s mission by disseminating knowledge in the pursuit of
education, learning, and research at the highest international levels of excellence.

www.cambridge.org
Information on this title: www.cambridge.org/9781107145504
DOI: 10.1017/9781316535868
© Cambridge University Press 2019
This publication is in copyright. Subject to statutory exception
and to the provisions of relevant collective licensing agreements,
no reproduction of any part may take place without the written
permission of Cambridge University Press.
First published 2019
Printed and bound in Great Britain by Clays Ltd, Elcograf S.p.A.
A catalogue record for this publication is available from the British Library.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Names: Demir, Hilmi Volkan, author. | Gaponenko, S. V. (Sergey V.), 1958– author.
Title: Applied nanophotonics / Hilmi Volkan Demir (Nanyang Technological
University, Singapore), Sergey V. Gaponenko (National Academy of Sciences, Belarus).
Description: Cambridge, United Kingdom ; New York, NY : Cambridge University
Press, 2018. | Includes bibliographical references and index.
Identiiers: LCCN 2018016271| ISBN 9781107145504 | ISBN 1107145503
Subjects: LCSH: Nanophotonics.
Classiication: LCC TA1530 .D46 2018 | DDC 621.36/5–dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2018016271
ISBN 978-1-107-14550-4 Hardback
Cambridge University Press has no responsibility for the persistence or accuracy
of URLs for external or third-party internet websites referred to in this publication
and does not guarantee that any content on such websites is, or will remain,
accurate or appropriate.

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

To our wives and parents:

To Olga, Vasily, and Alina Gaponenko,
To Çiğdem Gündüz, Rahşan, and Salih Demir

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

CONTENTS

Preface page xi
Notation xii
Acronyms xv

1 Introduction 1
1.1 From passive vision to active harnessing of light 1
1.2 What is nanophotonics? 3
References 5

Part I Basics 7

2 Electrons in potential wells and in solids 9

2.1 One-dimensional wells 9
2.2 Tunneling 19
2.3 Centrally symmetric potentials 22
2.4 Periodic potential 27
2.5 Energy bands in semiconductors and dielectrics 31
2.6 Quasiparticles: electrons, holes, and excitons 35
Conclusion 49
Problems 49
Further reading 50
References 51

3 Quantum confinement effects in semiconductors 52

3.1 Density of states for various dimensionalities 52
3.2 Electron coninement in semiconductors and in metals 57
3.3 Quantum wells, nanoplatelets, and superlattices 61
3.4 Quantum wires and nanorods 70
3.5 Nanocrystals, quantum dots, and quantum dot solids 73
Conclusion 88
Problems 89
Further reading 90
References 90

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

viii Contents

4 Lightwaves in restricted geometries 92

4.1 Light at the interface of two dielectrics 92
4.2 Light in a periodic medium 104
4.3 Photonic crystals 111
4.4 Metallic mirrors 122
4.5 Tunneling of light 124
4.6 Microcavities 126
4.7 Light in metal–dielectric nanostructures: nanoplasmonics 129
4.8 Optical antennas 134
4.9 Non-periodic structures and multiple light scattering 136
4.10 Useful analogies of electronic and optical phenomena 140
Conclusion 142
Problems 143
Further reading 144
References 145

5 Spontaneous emission of photons and lifetime engineering 147

5.1 Emission of light by matter 147
5.2 Photon density of states 154
5.3 The Purcell effect 157
5.4 Photon density of state effects in optics 160
5.5 The Barnett–Loudon sum rule 162
5.6 Mirrors and interfaces 164
5.7 Microcavities 168
5.8 Photonic crystals 169
5.9 Nanoplasmonics 172
5.10 Nanoantennas revisited 180
5.11 Controlling emission patterns 182
Conclusion 183
Problems 185
Further reading 186
References 186

6 Stimulated emission and lasing 188

6.1 Stimulated emission, absorption saturation, and optical gain 188
6.2 Lasers 192
6.3 Semiconductor lasers 196
6.4 Double heterostructures and quantum wells 199
6.5 Surface-emitting semiconductor lasers 202
6.6 Quantum dot lasers 203
6.7 Quantum cascade lasers 204
6.8 Semiconductor lasers on the market 206

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

Contents ix

Conclusion 206
Problems 207
Further reading 208
References 208

7 Energy transfer processes 210

7.1 Introduction 210
7.2 Radiative and nonradiative energy transfers 211
7.3 Basic processes of energy transfer 212
7.4 Förster resonance energy transfer 215
7.5 Dexter energy transfer, charge transfer, exciton diffusion,
and exciton dissociation 218
7.6 Nanostructures of mixed dimensionalities 220
7.7 Assembly of nanostructures 222
Conclusion 224
Problems 225
Further reading 225
References 225

Part II Advances and challenges 227

8 Lighting with nanostructures 229

8.1 Human vision and photometry 229
8.2 Quantum dot emitters and light sources 234
8.3 Quantum well-based blue LEDs 245
8.4 Quality white light with nanocrystals 251
8.5 Colloidal LEDs 260
8.6 Possible plasmonic enhancement of LED performance 265
8.7 Challenges and outlook 270
Conclusion 273
Problems 274
Further reading 275
References 275

9 Lasers 278
9.1 Epitaxial quantum well lasers 278
9.2 Epitaxial quantum dot lasers 294
9.3 Colloidal lasers 300
9.4 Lasers with photonic crystals 305
9.5 Q-switching and mode-locking with quantum dots and quantum
well structures 312

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

x Contents

9.6 Quantum well and quantum dot lasers with an external cavity (VECSELs) 322
9.7 Challenges and outlook 332
Conclusion 336
Problems 337
Further reading 337
References 338

10 Photonic circuitry 342

10.1 Photonic crystal waveguides 342
10.2 Coupling lightwaves through tunneling 347
10.3 Optical switching 348
10.4 Challenges and outlook 358
Conclusion 359
Problems 360
Further reading 360
References 361

11 Photovoltaics 363
11.1 What can nanophotonics suggest for photovoltaics? 363
11.2 Colloidal quantum dots in solar cells 367
11.3 Removing relections with periodic structures 374
11.4 Increasing absorption with metal nanostructures 375
11.5 Challenges and outlook 376
Conclusion 377
Problems 378
Further reading 378
References 378

12 Emerging nanophotonics 380

12.1 Colloidal technological platform 380
12.2 Nanoplasmonics 388
12.3 Sensors 392
12.4 Silicon photonics 402
12.5 Quantum optics 408
12.6 Metamaterials 412
12.7 Bioinspired nanophotonics 418
Conclusion 422
Further reading 422
References 423

Index 429

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

PREFACE

Nanophotonics looks at light–matter interactions at the nanoscale – covering all of the

processes of light propagation, emission, absorption, and scattering in complex nanostruc-
tures. We found that looking at nanophotonics starting from the very basics and taking it
all the way to the applications, which would be important and very useful for practitioners
of nanophotonics, has been missing from the literature. The idea for this book, Applied
Nanophotonics, was born at NTU Singapore as a result of our long discussions of how
academic education and technical training in the ield of nanophotonics should be. This
book is therefore intended to be a self-contained textbook that can be used for both grad-
uate and undergraduate students as well as engineers, scientists, and R&D experts who
would like to have a complete treatment of nanophotonics.
This book was made possible as a result of the research work carried out by the authors
over the period 2000–2018 at Stanford University, Bilkent University, NTU Singapore,
and the Belarussian National Academy of Sciences. For that we are grateful to all of
our colleagues, collaborators, and students, with whom we have explored the world of
nanophotonics and learned a great deal in this joyful and fun adventure. To this end,
special thanks go to Prof. D. A. B. Miller and Prof. J. Harris of Stanford University. At
the inal stage of this book project the critical reading of the selected chapters by Dr. A.
Baldycheva, Dr. P. L. Hernandez-Martinez, Dr. S. Golmakaniyoon, and Dr. R. Thomas
was of great help, as was the assistance of K. Güngör, who helped to produce the cover
design. S. V. G. gratefully acknowledges the creative atmosphere and promotional support
from NTU in 2014–2016.
Also, we would like to thank the publishing house of Cambridge University Press, for
the excellent and fruitful cooperation, without which this book would never have been
accomplished. In particular, we bestow our thanks to Heather Brolly, Anastasia Toynbee,
Gary Smith, and Jane Shaw from Cambridge. We are also indebted to the referees and
colleagues for their encouraging comments and helpful advice in the early stages of this
book project.
Last but not least, we thank our wives, families, and friends for their never-ending
encouragement and support.

H. V. Demir and S. V. Gaponenko

Singapore, Ankara, Minsk
May 2018

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

NOTATION

A spontaneous emission probability (rate), the Einstein coeficient

A size of a quantum well; length; period in space
a acceleration
a *B exciton Bohr radius
aB = 5.2917… · 10−2 nm, electron Bohr radius
a, b, c periods of a three-dimensional lattice
aL crystal lattice period
B magnetic induction vector
B stimulated emission factor (the Einstein coeficient)
C concentration
c = 299,792,458… m/s, speed of light in vacuum
D electric displacement vector
D density of modes, density of states
D optical density (–lg(transmission))
d dipole moment; unit vector along dipole moment
d dimensionality of space; thickness
e = 1.6021892 … · 10−19 C, elementary electric charge
E electric ield vector
E kinetic energy
EF Fermi level (energy)
Eg band gap energy
F force
f volume-illing factor; fraction
fBE Bose–Einstein distribution function
fFD Fermi–Dirac distribution function
G Green’s function
h = 6.626069… · 10−34 J·s, Planck constant
ħ ≡ h / 2π
H Hamiltonian
H magnetic ield vector
I intensity
i imaginary unit
J electric current density
k, k wave vector, wave number

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

Notation xiii

kB = 1.380662 … · 10−23 J/K, Boltzmann constant

l orbital quantum number
L, L angular momentum
L, l thickness
ℓ mean free path
M magnetic polarizations
M exciton mass
M mass
m0 = 9.109534 · 10–31 kg, the rest mass of an electron
m* effective mass
n unit vector
N, n concentration; integer number
nr refractive index; real part of complex refractive index for absorbing
materials
P electric polarization
P hole concentration in a semiconductor
p, p momentum, quasi-momentum
Q quantum eficiency; quantum yield
R relection coeficient for intensity
r relection coeficient for amplitude
r radius vector
R, r radius, distance
r, ϑ, ϕ spherical coordinates
Ry = 13.605 … eV, Rydberg energy
Ry* exciton Rydberg energy
S pointing vector
T translation vector
T time period; temperature; transmission coeficient
t time; transmission coeficient for amplitude
U potential energy; energy
u spectral energy density per unit volume
V volume
v, v velocity
vg, vg group velocity
W emission rate
x, y, z coordinates
α absorption coeficient
Γ dephasing rate
γ decay rate
vacuum
γ rad ≡γ0 radiative (spontaneous) decay rate in vacuum
ε relative dielectric permittivity; molar absorption coeficient

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

xiv Notation

κ imaginary part of the complex refractive index; evanescence parameter

in tunneling
λ wavelength
µ reduced mass; chemical potential; relative magnetic permeability
μ0 permeability of a vacuum
ν frequency
ξ set of all coordinates of the particles in a quantum system
ρ electric charge density
σ absorption cross-section
τ time constant in various processes (decay, transfer, scattering)
Γϑ, ϕ spherical coordinates
χ dielectric susceptibility
χnl roots of the spherical Bessel functions
Ψ wave function, time-dependent
ψ wave function, time-independent
ω circular frequency
ωp plasma circular frequency

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

ACRONYMS

Terms
2DPC two-dimensional photonic crystal
3DPC three-dimensional photonic crystal
AFM atomic force microscope
CCD charge-coupled device
CCT correlated color temperature
CD compact disk
CD-ROM compact disk read-only memory
CFLs compact luorescent lamps
CIS copper indium sulide
CMOS complementary metal-oxide-semiconductor (technology)
CQD colloidal quantum dot
CQS color quality scale
CRI color rendering index
CVD chemical vapor deposition
CW continuous wave
DBR distributed Bragg relector
DFB distributed feedback
DOM density of modes
DOS density of states
DVD digital versatile disk
DWDM dense wavelength division/multiplexing
EBL electron blocking layer
EQE external quantum eficiency
ESU electrostatic unit
ETL electron injection layer
FCC face-centered cubic
FMN lavin mononucleotide
FRET Förster resonance energy transfer
FTTH iber to the home
HOMO highest occupied molecular orbital
HTL hole injection layer
ICP inductively coupled plasma

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

xvi Acronyms

IJE injection eficiency

IQE internal quantum eficiency
IR infrared
ITO indium tin oxide
LAN local area network
LCD liquid crystal display
LDOS local density of states
LED light-emitting diode
LEE light extraction eficiency
LER luminance eficacy of optical radiation
LUMO lowest unoccupied molecular orbital
MBE molecular beam epitaxy
MDM mode division multiplexing
MEG multiple exciton generation
MIXSEL mode-locked integrated external-cavity surface-emitting laser
MOCVD metal–organic chemical vapor deposition
MOVPE metal–organic vapor-phase epitaxy
NP nanoparticle
NW nanowire
OLED organic light-emitting diode
PC personal computer
PC photonic crystal
PECVD plasma-enhanced chemical vapor deposition
PL photoluminescence
PON passive optical network
PSS patterned sapphire substrate
RDE radiative eficiency
RET resonance energy transfer
RIE reactive ion etching
RIU refractive index unit
ROM read-only memory
SAM saturable absorber mirror
SDL semiconductor disk laser
SEM scanning electron microscope
SERS surface enhanced Raman scattering
SESAM semiconductor saturable absorber mirror
SOI silicon-on-insulator
TAC time-to-amplitude converter
TCO transparent conducting oxide
TEM transmission electron microscope
TNT trinitrotoluene

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

Acronyms xvii

UV ultraviolet
VCSEL vertical cavity surface-emitting laser
VECSEL vertical external-cavity surface-emitting laser
VTE voltage eficiency
WDM wavelength division/multiplexing
WPE wall-plug eficiency
XRD x-ray diffraction
YAG yttrium aluminum garnet

Companies and Organizations

AAAS American Association for the Advancement of Science
ACS American Chemical Society
AIP American Institute of Physics
APS American Physical Society
CIE Commission Internationale de l’Éclairage
EPFL École Polytechnique Fédérale de Lausanne
ETHZ Swiss Federal Institute of Technology at Zurich
IBM International Business Machines
MIT Massachusetts Institute of Technologies
NREL National Renewable Energy Laboratory
NTSC National Television System Committee
OSA Optical Society of America
RCA Radio Corporation of America
RSC Royal Society of Chemistry

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

Cambridge University Press
978-1-107-14550-4 — Applied Nanophotonics
Sergey V. Gaponenko , Hilmi Volkan Demir
Frontmatter
More Information

© in this web service Cambridge University Press www.cambridge.org

 1 Introduction

1.1 FRoM passIVE VIsIoN to actIVE haRNEssING oF LIGht

Light plays a major role in our perceptual cognition through vision, which occurs in the
very narrow spectral range of electromagnetic radiation from approximately 400 nm
(violet) to approximately 700 nm (red), whereas the whole wealth of electromagnetic
wavelengths extends from picometers (gamma rays) to kilometers (long radiowaves) and
beyond. In the early stages of technology, humans strived for enhancement of visual per-
ception. Major highlights are: the invention of eye glasses (Salvino D’Armate, Italy, at
the end of the thirteenth century); the invention of the microscope c.1590 by two Dutch
spectacle makers, Zacharias Jansen and his father Hans; and the invention of the telescope
in 1608 by Hans Lippershey, also a Dutch eyeglass maker (Figure 1.1). These devices only
enhanced our passive vision by means of light coming from the sun or another source,
e.g., a candle or an oven, and scattered toward our eyes. At that time no attempt had been
made to generate light other than through the use of fire, or to store images in any fashion.
Much later, in 1839, Louis Daguerre introduced the first photocamera (daguerreotype) in
which a light-sensitive AgI-coated plate was used for image recording. This was the first
manmade optical processing device. In 1873–1875, Willoughby Smith in the USA and
Ernst Werner Siemens (Siemens 1875) in Germany described the remarkable sensitivity of
a selenium film conductivity to light illumination, thus creating a basis for photoelectric
detectors. Very soon after, in 1880, using a selenium plate as a photodetector, Alexander
Bell in the USA ingeniously demonstrated wireless optical communication over 200 m
using a sunbeam modulated by a microphone membrane (Bell 1880). The modulated sig-
nal was received by a photodetector, converted into an electric signal and eventually into
acoustic vibrations by a telephone. Later, during World War I, this idea was implemented
in a communication across a few kilometers for military purposes, using modulated incan-
descent lamp radiation. This is the approach to wireless optical communication that has
more recently gained the notation “Li-Fi” (light fidelity). For a practical, far-reaching
implementation of optical communication, reliable light sources with fast modulation
were needed. Notably, at this time, Charles Fritts (1883) in New York developed a solar cell
with 1% efficiency using selenium on a thin layer of gold, thus introducing the possibility
of industrial-scale photovoltaics.

06:52:59
.002
2 Introduction

Figure 1.1 Milestones of photonics technologies.

Systematic experiments with electric gas discharge resulted in the first electric gas lamps
being introduced in Europe and the USA around the early 1900s. These were the first
devices directly converting electricity into light without heating. The emergence of televi-
sion (TV) in the USA in 1923–1930 was allowed by the iconoscope, invented by Vladimir
Zworykin (1988–1982), a brilliant Russian mind, at the time working at Westinghouse and
RCA. His TV transmitter and receiver were both based on cathode ray tubes. The advent
of the TV marked the beginning of the optoelectronic era in which humans attempted to
transmit, receive, store, and reproduce optical data using electrical processes.
Notably, in the same period the light-emitting diode was invented (see Zheludev 2007).
In 1907, in a brief 22-line letter to the Electric World editor, Henry J. Round reported on
curious observations of visible light starting from 10 V applied to a crystal piece of SiC,
at that time referred to as carborundum (Round 1907). This preliminary report was not
noticed at the time, and in the period 1928–1933 Oleg Losev (Losev 1928) from Nizhniy
Novgorod (Russia) performed a systematic study of electroluminescent properties of
metal–semiconductor junctions with a carborundum crystal, thus marking the emer-
gence of semiconductor light-emitting diodes. His works were published in Philosophical
Magazine and Physikalische Zeitschrift. Sadly, Oleg Losev died in 1942 at the age of only
39 in Leningrad, suffering from severe hunger during the time of the fascists’ siege. His
works were forgotten for decades. Only much later, in 1961, were the modern generation of
III–V LEDs reported by J. R. Biard and G. Pittman from Texas Instruments (USA), and
the first visible LED was made by N. Holonyak at General Electrics in 1962.
The first lasers appeared in 1960 in the USA (solid-state lasers with optical pumping,
T. H. Maiman; P. Sorokin and M. Stevenson; a gas discharge laser, A. Javan, 1960). The
term LASER (light amplification by stimulated emission of radiation) was introduced by
G. Gould, the author of the first patent of an optically pumped laser (1957). In 1962–1963
the first semiconductor laser diodes was reported (USA: R. Hall et al.; M. Nathan et al.;

06:52:59
.002
 1.2 What is nanophotonics? 3

T. Quist et al.; USSR: V. S. Bagaev et al.). Semiconductor lasers enabled modern fiber opti-
cal communication, which now reaches almost every building and home. These lasers have
also made it possible to develop laser disk (CD-ROMs, and also rewritable CDs) systems
for data processing and audio/video recording/reproduction. Owing to double heterostruc-
tures with quantum wells, modern semiconductor diodes have achieved unparalleled wall-
plug efficiency levels exceeding 50%, the exceptionally high direct conversion of electric
current into light.
Thanks to quantum well InGaN semiconductor structures, blue LEDs have made a rev-
olutionary step toward all-solid-state lighting. The detector components have also made
great progress, with outstanding performance of familiar charge-coupled device (CCD)
arrays in modern digital photo- and video-cameras. Progress in semiconductor optoelec-
tronics was marked by the three Nobel prizes awarded to Zh. Alferov and R. Kremer
(2000, double heterostructures), W. S. Boyle and G. E. Smith (2009, CCD array), and
I. Akasaki, H. Amano, and S. Nakamura (2014, blue LEDs).
To emphasize the merging of optics, optoelectronics, and laser technologies, the notion
of photonics was coined a couple of decades ago. Photonics embraces all technologies and
devices in which electromagnetic radiation of the visible, infrared, and ultraviolet ranges
is harnessed for our needs.

1.2 What Is Nanophotonics?

Nanophotonics makes use of a wealth of size-dependent phenomena arising when space

and matter feature confinement at a nanoscale. First, since the wavelength of electromag-
netic radiation used in photonics is of the order of 1 µm in air and reduces to a few hundreds
of nanometers in dielectric and semiconductor media, fractioning of matter and space on
the scale of the order of 100 nm changes conditions for electromagnetic radiation propaga-
tion and the related lightwave confinement phenomena appear. Light–matter interaction in
photonics mainly reduces to the interaction of electromagnetic radiation with electrons in
atoms, molecules, and solids. Therefore, optical absorption and emission rates and spectra
are defined to a large extent by electron properties of the matter. Owing to the wave proper-
ties of electrons featuring de Broglie wavelength of the order of 10 nm in semiconductors,
the confinement of matter on this scale gives rise to a number of size-dependent phenom-
ena referred to as quantum confinement effects. The term “quantum” here highlights that
these phenomena result from quantum mechanical consideration.
Nanophotonics studies light–matter interactions at the nano scale and makes use of the
aforementioned lightwave confinement and electron confinement phenomena in various
structures and devices. Each of the two types of the confinement effects suggest a number
of ways to improve and/or modify the parameters of existing optoelectronic devices, includ-
ing light-emitting diodes, laser diodes, solid-state lasers, solar cells, and optical commu-
nication circuitry. Because of the different scales of lightwave and electron confinements,

06:52:59
.002
4 Introduction

both groups of phenomena can be applied simultaneously in the same device, as often
occurs, e.g., in modern semiconductor lasers.
This book represents the authors’ attempt to introduce engineers and researchers to
the realm of nanophotonics. It is broken down into two parts: Part I, Basics; and Part II,
Advances and Challenges.
Part I presents the minimal tutorial description of electron and lightwave properties
in nanostructures and the basic physical principles of nanophotonics, namely: properties
of electrons in various potential wells (Chapter 2); electron properties of semiconductor
nanostructures (Chapter 3); properties of electromagnetic waves under size confinement
(Chapter 4); modification of spontaneous emission rates in nanostructures (Chapter 5);
principles of optical gain and lasing (Chapter 6); and energy transfer phenomena (Chapter
7). The content of this part implies knowledge of solid-state theory and optics at the under-
graduate and introductory graduate levels. The interested reader can find more special-
ized works (e.g., Miller [2008], Gaponenko [2010], Joannopoulos et al. [2011], Klingshirn
[2012], Novotny and Hecht [2012], and Klimov [2014]) if they wish to dive deeper into the
basics of nanophotonics. In Part I, references to the plentiful original publications are
reduced to the reasonable minimum while focusing at the physical essence of the phenom-
ena involved and experimental prerequisites for their implementation.
Part II describes current advances of applications of the principal electron confinement
and light confinement phenomena in various practical devices. This part of the book cov-
ers applications of nanostructures in lighting (Chapter 8); lasers (Chapter 9); optical com-
munication circuitry (Chapter 10); and photovoltaics (Chapter 11). Each of these chapters
ends with a list of challenges the designers face, and a tentative forecast for the near-fu-
ture progress. The very last chapter, Chapter 12, explores emerging nanophotonics. Here,
new trends in nanophotonics are traced that offer promise of new photonic components
(densely integrated optical chips, subwavelength lasers, various sensors, bioinspired and
biocompatible devices) and technological platforms (colloidal photonics, silicon photon-
ics). In Part II, we attempt to overview the principal achievements in nanophotonic devices,
which makes it necessary to extend the list of references to the original publications.
The style and materials covered meet the level of graduate students. Advanced readers
can skip Part I and consider only Part II. Since students in engineering may lack an optical
background, all necessary introductory data from semiconductor optics, material optical
properties, light propagation in inhomogeneous media and nanostructures are included.
Challenges discussed in the textbook show modern trends and emphasize that nanopho-
tonics is an open and active field bordering optical engineering, materials science, electron-
ics engineering, and sometime colloidal chemistry and even biophysics.
This book highlights the basic principles of nanophotonics and their successful imple-
mentation in photonic devices, and will be a good companion book for a number of special-
ist publications devoted to specific types of optoelectronic devices that have been published
lately: Chow and Koch (2013), Liu (2009), Cornet et al. (2016), Schubert (2006) with the
summarized and emphasized role of nanostructures in existing and emerging photonics.

06:52:59
.002
 References 5

References
Bell, A. G. (1880). On the production and reproduction of sound by light. Amer J Sci, 118, 305–324.
Chow, W. W., and Koch, S. W. (2013). Semiconductor-Laser Fundamentals: Physics of the Gain
Materials. Springer Science & Business Media.
Cornet, C., Léger, Y., and Robert, C. (2016). Integrated Lasers on Silicon. Elsevier.
Fritts, C. E. (1883). On a new form of selenium cell, and some electrical discoveries made by its use.
Amer J Sci, 156, 465–472.
Gaponenko, S. V. (2010). Introduction to Nanophotonics. Cambridge University Press.
Joannopoulos, J. D., Johnson, S. G., Winn, J. N., and Meade, R. D. (2011). Photonic Crystals: Molding
the Flow of Light. Princeton University Press.
Klimov, V. (2014). Nanoplasmonics. CRC Press.
Klingshirn, C. F. (2012). Semiconductor Optics. Springer Science & Business Media.
Liu, J. M. (2009). Photonic Devices. Cambridge University Press.
Losev, O. V (1928). Luminous carborundum detector and detection effect and oscillations with
­crystals. Phil Mag, 6, 1024–1044.
Miller, D. A. B. (2008). Quantum Mechanics for Scientists and Engineers. Cambridge University Press.
Novotny, L., and Hecht, B. (2012). Principles of Nano-Optics. Cambridge University Press.
Round, H. J. (1907). A note on carborundum. Electrical World, 49, 308.
Schubert, E. F. (2006). Light-Emitting Diodes. Cambridge University Press.
Siemens, W. (1875). On the influence of light upon the conductivity of crystalline selenium. Phil Mag,
50, 416.
Zheludev, N. (2007). The life and times of the LED: a 100-year history. Nat Photonics, 1, 189–192.

06:52:59
.002
 06:52:59
.002
Part i

Basics

07:12:07
07:12:07
Part i

Basics

06:49:06
.003
 06:49:06
.003
 2 electrons in potential wells and in solids

Absorption and emission of light by atoms, molecules, and solids arise from electron tran-
sitions. When in a potential well, an electron has discrete energy spectra; when in a peri-
odic potential it has energy bands separated by gaps. This chapter presents an introductory
overview of electron confinement phenomena and electron properties of crystalline solids. A
summary of the data for real semiconductor materials used in photonics is provided.

2.1 one-DimenSionAl WellS

2.1.1 Wave properties of electrons

In the macroscopic world, a mass point particle features mass, m; velocity, v; momentum,
p = mv (boldface type corresponds to vectors); and kinetic energy, E,which reads
mv 2 p2
E= = . (2.1)
2 2m
A classical wave is described by wavelength λ, which is the distance a wave travels in a sin-
gle period of oscillations, T, i.e.
λ = vT , (2.2)

where v is the speed. Wavelength is related with wave vector k as

2π
k= k = , (2.3)
λ
where k is referred to as the wave number. Wave vector direction coincides with the direc-
tion of the phase motion, i.e., it is normal to the wave front propagation direction.
In the microscopic world − on the atomic and molecular scale measuring lengths of
the order of nanometers − quantum particles, e.g., electrons, exhibit wave properties with
wave vector and wavelength related to momentum p in accordance with the relations first
proposed by Louis de Broglie in 1923:
h
p = k, λ= . (2.4)
p

06:49:06
.003
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Aseeton
kaksintaistelu
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Aseeton kaksintaistelu

Romaani Suuresta Lännestä

Author: Charles Alden Seltzer

Translator: Paavo Kesäniemi

Release date: November 16, 2023 [eBook #72136]

Language: Finnish

Original publication: Jyväskylä: K. J. Gummerus Oy, 1926

Credits: Timo Ervasti and Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ASEETON

KAKSINTAISTELU ***
ASEETON KAKSINTAISTELU

Romaani Suuresta Lännestä

Kirj.

CHARLES ALDEN SELTZER

Suomentanut

P. K. [Paavo Kesäniemi]

Jyväskylässä, K. J. Gummerus Oy, 1926.

Ensimmäinen luku.

Huolimatta innostaan päästä kolmipäiväisen matkansa päähän,

lauhtui Josephine Hamiltonin mieli jonkinverran siitä rauhasta, minkä
junan pysähtyminen aikaansai. Syvä äänettömyys muistutti miltei
avaruuden hiljaisuutta ja kohtaloonsa alistuen vaipui Josephine
peittojen ja pielusten nojaan, jotka avulias junapalvelija oli hänelle
varannut.
 Hieman sotaisen katseen loi hän kuitenkin osastonsa akkunasta.
Ulkona näkyi tummanruskea, kuolleennäköinen seutu, tasainen ja
synkkä erämaa, puuton ja autio. Niin pitkälle kuin hänen silmänsä
kantoivat, ei näkynyt taivaanrantaa ensinkään. Hänestä tuntui kuin
sellainenkin olisi pitänyt näkyä jossakin, ja hän koetti tunkea
katseensa vaakasuoraan etäisyyteen säilyttääkseen aivojensa
tasapainon. Mutta aivan huomattavan lähellä näytti tummanruskea
maa yhtyvän kuparinkarvaiseen taivaaseen muodostaen harson
tapaisen autereen. Tarkatessaan vakaana outoa luonnonilmiötä,
huomasi hän, että harson muodostivat kiiltävät hiutaleet, jotka
hiljalleen leijailivat maan ja taivaan välillä — tomua, ajatteli hän,
runottoman käytännöllisesti.

Ja kuitenkin loistivat hänen silmänsä ihastuksesta, sillä näky oli

majesteetillisen kaunis. New Yorkista lähdettyään ei hän ollut nähnyt
mitään siihen verrattavaa. Hän painoi kasvonsa ruutua vasten ja
katseli innokkaana ilmiötä.

Vähän myöhemmin kaikui hänen korviinsa yksityisiä, kaukaisia

ääniä, jotka suljettujen ovien läpi kuuluivat vaimennettuina —
askeleita, ihmisääniä, vasaran kumahtelua metallia vastaan,
koneesta tulevan höyryn pihinää ja ovien pauketta.

Mutta hän ihaili yhä harsoverhoa. Hän huomasi, että sen värit
hitaasti vaihtuivat. Kullanväriset soihdut loimusivat kilpaa
kimallelevien läikkien kanssa nousten ja laskien, suurentuen ja
pienentyen keskeymättömässä liikkeessä ja värit olivat niin
sopusointuisia ja herkullisia, että ne olisivat kelvanneet parhaimman
taiteilijamestarin kankaalle kiinnitettäviksi. Hän ei huomannut
katselleensa sitä kylliksi, ennenkuin hän näki erään häpeämättömän
näköisen miehen röyhkeästi katselevan häntä radan viereltä aivan
hänen akkunansa alla. Kostonhimoisena veti hän uutimen akkunan
eteen ja harmin tuli leimahti hänen silmissään.

Ollen kahdenvaiheella kutsuako junapalvelijan luokseen,

tiedustellakseen pysähtymisen syytä, seisoi hän hetkistä
myöhemmin kehystetyn peilin ääressä ja järjesteli muutamia
vallattomia kiharoita tummanruskeassa, runsaassa tukassaan, jota
hänen naisystävänsä Idän yliopistossa aina olivat kadehtineet.

Peilistä kuvastuivat hämmästyttävän sievät kasvot. Leuka saattoi

ehkä näyttää hieman pelottavalta sille, joka ei kyllin kauan ollut häntä
tarkannut huomatakseen hänen somat huulensa, joissa piili ilmeinen,
ankaran siveellisyyden vartioima leikillisyys. Hänen jättämänsä
vaikutus oli pikemmin henkistä kuin ruumiillista laatua.

Vaikka hän epäilemättä oli tietoinen viehättäväisyydestään, ei

hänen kirkkaissa, ilmeikkäissä silmissään ollut rahtuakaan
turhamaisuutta hänen katsoessaan kuvaansa peilissä. Näytti siltä,
kuin hän ei olisi antanut yksinomaan ruumiillisen kauneuden pettää
itseään. Hänen harkitsevat silmänsä tunkivat syvälle, ikäänkuin
etsien sielua, joka henkevöittää ruumiin.

Hetken perästä kääntyi hän taas akkunaan. Häpeemättömän

näköinen mies oli mennyt. Hän nosti uutimen ja katseli taas
moniväristä verhoa, joka näytti riippuvan junan ja kaukaisen
taivaanrannan välillä.

Hän näki matkustajien kulkevan ohi akkunan — miehiä ja naisia.

He olivat menossa junan takaosaan päin. Muutamat juttelivat ja
nauroivat, mutta hän huomasi, että kaikki olivat kiihtyneitä. Eräs
mies, joka kiirehti akkunan ohi, otti kaulastaan valkoisen
tärkkikauluksen. Hän työnsi sen taskuunsa ja pyyhki hikeä
kasvoiltaan jo ennestään kostealla nenäliinalla.

Miehen näkeminen herätti Josephinessä tietoisuuden siitä, että

hänen osastonsa oli hyvin kuuma. Hän avasi parhaaksi oven
kohdatakseen kahden miehen katseet, heidän kiiruhtaessaan
käytävää pitkin puhuen ja nauraen. Heidän silmistään näki, että he
olivat poikamaisesti huvitettuja siitä asiasta, joka hoputti heitä
rientämään. "Lehmäpaimenia", kuuli hän toisen heistä sanovan
heidän sivuuttaessaan hänen osastonsa oven. Hänestä tuntui kuin
mies olisi kohdistanut sanansa hänelle jonkinlaisena
personattomana huomautuksena, että hän oli keksinyt jotakin, joka
saattoi kiinnittää hänenkin mieltään.

Oliko sitten lehmäpaimen hänestä mielenkiintoinen. Tuskin. Hän

otaksui luonnollisesti näkevänsä paljonkin lehmäpaimenia, tultuaan
matkansa päämäärään, Betty Lawsonin karjatalolle, joka Bettyn
kirjeistä saadun vaikutelman mukaan sijaitsi jossakin Willetin takana
olevissa koskemattomissa erämaissa. Mutta mitään mielenkiintoa
hän tuskin oli huomannut —

"Ethän luule, että he todella aikovat hirttää hänet?" kuuli hän

äskeisen äänen kysyvän käytävällä. "Se ei näytä —"

Oven sulkeminen tukahdutti lopun äänestä, mutta miehen sanojen

merkitys kiusasi Josephineä siinä määrin, että hän asettui ovelleen
jäykän näköisenä kuulostamaan.

Hetkeksi jäi hän siihen seisomaan, hämmästyneenä,

epätietoisena, mielessään toistaen kuulemiaan sanoja
"lehmäpaimenet" ja "hirttää." Ne tuntuivat hänestä vakuuttavilta, sillä
sanat olivat jollakin tavalla yhteydessä keskenään ja hän muisti, että
Bettyn kirjeessä kerran oli viitattu lynkkaukseen, vaikkei hän
varsinaisesti voinut palauttaa mieleensä, miksi hän sen oli maininnut.
Joka tapauksessa oli kirjeen lukeminen aiheuttanut hänessä
jonkinlaisen loukkaantumisen tunteen, vaikka hän jo ennenkin oli
tiennyt, että sellaisia asioita kuin lynkkaus, tapahtui Lännessä. Ero
oli siinä, että tiedon tullessa suoraan Bettyltä, sanat näyttivät saavan
läheisemmän ja samalla surullisemman sävyn, kuin miltä ne
tuntuivat sanomalehtien lyhyissä sähkösanomissa.

Tuntui uskomattomalta, että sellaista saattoi tapahtua Amerikassa,

että sellainen tapahtuma voi sattua juuri nyt, aivan hänen
lähettyvillään. Ja kuitenkin, ajatellessaan sen seudun julmaa
ulkonäköä, jonka läpi hänen junansa oli kulkenut viime päivät, ja kun
hän muisteli niitä suunnattomia taipaleita, jotka jäivät kaupunkien
välille, toinen toisensa perässä, ja itse kaupunkien tyhjänpäiväistä
asua, tuntui hänestä olevan ilmeistä, että paljon sellaista saattoi
näillä mailla tapahtua, josta yleensä tunnustettu laki ei voinut tietää
mitään.

Hän huomasi, että syntyi uusi hiljaisuus, mutta se oli syvempi ja

jollakin tavalla juhlallisempi kuin äskeinen, muutamia minuutteja
sitten junan pysähtymisestä aiheutunut. Hiljaisuus vaunussa näytti
tulleen merkillisenä enteenä, aivan kuin se, joka käy uhkaavan ja
odotetun onnettomuuden edellä. Ja nyt hän tiesi mitä matkustajien
kiiruhtaminen junan peräpuoleen merkitsi.

Hän pani päähänsä Bettyn käytettäväksi suositteleman

huopahatun, pukeutui kepeään matkatakkiinsa, paiskasi osaston
oven kiinni ja kiiruhti vaunun rappuja alas.

Näytti siltä kuin hän olisi ollut viimeinen junasta poistuja, sillä
hänen perässään ei tullut ketään ja kaikkinielevä hiljaisuus korosti
hänen liikkeittensä kuulumista hänen astuessaan vaunusta
rataviereen.

Hänet valtasi outo kiihko, joka pohjautui pelonsekaiseen

uteliaisuuteen ja vastenmielisyyteen tulla todistajaksi tapahtumaan,
joka tulisi julkisuuteen, mutta hän kiiruhti junan takaosaa kohti, jonne
hän näki muittenkin matkustajien kokoontuvan.

Ei kukaan näyttänyt huomaavan häntä, kun hän yhtyi muuhun

joukkoon ja hän livahti sopivaan väliin ja tunki eteenpäin kunnes oli
tilaisuudessa näkemään, mikä oli saanut matkustajien mielenkiinnon
heräämään.

Siinä oli monta mielenkiintoista esinettä. Seitsemän kappaletta,

ollaksemme tarkkoja. Noista seitsemästä oli kuusi lehmäpaimenia.
Siitä ei saattanut olla epäilystä. Sillä vaikkei Josephine koskaan ollut
nähnyt lehmäpaimenta, tunsi hän, ettei hän voinut erehtyä.

He olivat ryhmässä rautatien vieressä olevalla pienellä kentällä,

noin pari, kolmekymmentä jalkaa viimeisestä vaunusta ja oli selvää,
että he olivat olleet siinä jo ennen junan pysähtymistä, sillä
Josephine huomasi lähellä nuotion hiipuvan hiilloksen, josta vielä
savu laiskasti tuprusi. Siellä täällä, hajallaan, oli satuloita ja peittoja.
Vähän matkan päässä oli useita hevosia, jotka söivät
vihreänruskeaa nurmea.

Josephinelle olivat satulat, peitot ja hevoset merkityksettömiä

seikkoja. Hän näki ne, mutta hänen mielenkiintonsa oli kokonaan ja
lopullisesti keskittynyt lehmäpaimeniin, sillä heistä piti tulla
päähenkilöt siinä murhenäytelmässä, jonka hän hengessään oli
nähnyt sinä silmänräpäyksenä, jona hän oli kuullut noitten kahden
miehen keskustelun junasillalla.
 Hän tarkasti heitä innokkaasti, kiihkeästi, paheksui heitä yhtä
paljon kutakin, selvästi osoittaen vastustavansa heitä ja
halveksijansa heitä aivan yli hyveellisyyden määräysten.

Eräs aivan lähellä häntä seisova nainen puheli kookkaalle

miehelle, joka oli puettu ruskeaan, pehmeään takkiin, matkalakkiin,
ryppyisiin housuihin sekä tohveleihin ja jolla oli lihavat, sileät kasvot
ja pilkalliset, itsekylläiset silmät ja jonka huulet hyväilivät paksua
sikaria.

"Eivätkös he ole runollisen näköisiä?", huomautti nainen.

"Hm, hm", röhki mies epäillen. "Saa nähdä — ehkäpä. Riippuu

asianhaaroista."

Josephine ei kuunnellut hänen selvityksiään "asianhaaroista."

Hänen mielestään lehmäpaimenet näyttivät kertakaikkiaan
roistomaisilta. Hän ei voinut ajatella, että runollisuus saattoi viihtyä
pistoolien mustien naamioitten takana eikä niitten matalalla
riippuvissa koteloissa, ei hän myöskään voinut kuvitella, että heidän
rohkeitten, häikäilemättömien kasvojensa taakse saattaisi kätkeytyä
sitä, johon miestä puhutteleva nainen viittasi.

Sillä Josephinen valtasi ennakkoluulo. Miehen vaununkäytävässä

lausumat sanat "luuletko heidän todella hirttävän hänet" olivat
etukäteen luoneet mielikuvan, joka oli täydessä ristiriidassa niitten
opetusten kanssa, joihin hänet koko elämänsä aikana oli totutettu —
mielipiteitä, jotka jyrkästi paheksuivat kansanjoukon harjoittamaa
väkivaltaa. Ja jokainen teloitustapaus, joka ei ollut lain mukaan
toimitettu, oli näinollen vääjäämättömästi laiton teko.
 Josephine oli vakuutettu siitä, että nyt kyseessä oleva hirttäminen
oli laiton. Hän ei epäillyt, että hirttäminen tapahtuisi, sillä sillä aikaa
kun tuo suuri ruskeatakkinen mies puhui, olivat hänen silmänsä
löytäneet todennäköisen uhrin.

Tämä istui pienellä kummulla lehmäpaimenten takana. Hän oli

lakitta ja takitta. Hänen tukkansa oli epäjärjestyksessä ja hänen
otsassaan oli haava, josta vuotanut veri oli hyytynyt. Hänen likaiset
kasvonsa ja pitkä parransänkensä tekivät hänestä roiston näköisen.
Hänen kätensä olivat sidotut selän taakse ja vaikka hän irvisteli
häijynilmeisesti matkustajajoukon kyselyihin, tunsi Josephine häntä
kohtaan todellista ja syvää myötätuntoa. Hän oli varma siitä, ettei
vanki voinut olla yli kahdenkymmenen — viisikolmatta korkeintaan.
Varmaankaan ei vanhempi. Ja kuitenkin odottaa tuossa sellaista
loppua! Ja ehkä aivan viattomana! Keitä ne miehet olivat, jotka
rohkenivat tuomita hänet — tuomita sivuuttamalla lailliset muodot?

Hän oli katsellut lehmäpaimenia kokonaisuutena. Nyt,

kiivastuttuaan, alkoi hän tutkia heitä yksitellen, mutta niin
pahansuovasti että se sulki häneltä kaiken mahdollisuuden edullisen
vaikutuksen saamiseen heistä.

Neljää heistä selvästi ja kieltämättä harmitti ja vaivasi matkustajien

toimeenpanema kysely. Viimemainitut osoittivat selvästi erikoista
mielenkiintoa asiaan, seikka, joka tosin sanattomasti, merkitsi sitä,
että lehmäpaimenet heidän mielestään olivat harvinaisuuksia; jotka
he rinnastivat intiaanien, korkeitten vuorien, erämaitten,
kalkkarokäärmeitten, sarviniekkojen kilpikonnien, skorpionien ja
muitten seudulla tapaamiensa nähtävyyksien kanssa ja joita
myöhemmin muistelivat ja vetivät esille merkillisinä erikoisuuksina.
 Nuo neljä koettivat peittää harmistumistaan. He kohtelivat
kokoontuneita matkustajia huonosti salatulla paheksunnalla ja
pilkallisin hymyin, joka kuitenkin oli niin heikkoa, että suuttumus
selvästi kuulsi sen alta.

Josephine arvasi pian, että nuo neljä saattoi jättää

huomioonottamatta, huolimatta heidän rohkeasta ilmeestään,
ahavoittuneista kasvoistaan ja heidän huomattavan suorasta
katseestaan — ja heidän suurista pistooleistaan. Paitsi ympäristöä,
joka oli toinen, olivat he vain samanlaisia nuoria miehiä, jotka
palkkaa vastaan olivat lainanneet ruumiinsa toisen palvelukseen,
kuin Idänkin miehet, kuten maataloudessa esimerkiksi rengit. He
tekivät sen, mihin heidät käskettiin.

Josephine ei tarvinnut pitkää aikaa löytääkseen lehmäpaimenten

joukosta johtavan sielun, miehen, jolla oli ne ominaisuudet, jotka
itsestään nostavat hänet johtajan asemaan.

Hän istui litteällä kivellä vähän matkaa muista. Hän nojasi hieman
eteenpäin, kyynärpäät polvia vasten ja kädet ristissä. Hän oli
työntänyt suuren huopahattunsa takaraivolle ja tarkatessaan
matkustajia hämmentymättömin, lujin katsein, kiilsi hänen silmistään
hyväntahtoinen leikki, johon sekaantui hieman halveksumisen
sekaista ilkamoimista.

Hän oli pitkä, saappaat jalassa ja pistooli vyöllä. Saappaat olivat

pölyiset ja niitten pehmeät kärjet kuluneet. Housut, jotka verhosivat
hänen pitkiä sääriään, olivat kuluneet ja kärventyneet. Hänen
harmaassa villapaidassaan oli pitkät hihat ja ne olivat napitetut
tiukasti ranteen ympäri. Kaulan seutu paidassa oli avara ja sitä
korvasi sininen kaulahuivi.
 Mutta se ei ollut miehen ulkonäkö, joka herätti Josephinen
huomiota, vaikka hänen harmitellen täytyi myöntää, että hän oli
kaunis.

Se oli jotakin muuta tuossa miehessä — jokin erikoinen

turvallisuuden ja rauhallisuuden tunne, joka säteili hänestä ja joka
kuului kokonaan hänen olentoonsa, aivan kuin hän olisi ollut
tietoinen voimasta, käskyvallasta, jota hän saattoi osoittaa
omaavansa silloin kuin halusi.

Sellainen oli Josephinen ensi vaikutelma hänestä. Ja se pysyi

kunnes mies, katsellessaan matkustajia mies mieheltä, siristi
silmiään hieman ja niistä loisti veitikkamainen vakavuus. Silloin
Josephine oli vakuutettu siitä, että tuon voiman ja käskyvallan takana
piili häijynilkinen pirullisuus.

Josephine vihasi häntä. Miehen hitaan katseen pysähtyessä

hetkiseksi häneen, jäykistyi hän ja rypisti silmäkulmiaan. Jos mies
lienee huomannut sitä, ei hän ainakaan sitä näyttänyt. Katse solui
hitaasti eteenpäin muihin matkustajiin kohdistuakseen.

"Siinä miehessä on luonnetta", kuuli Josephine ruskeatakkisen,

kookkaan miehen kuiskaavan vieressään olevalle naiselle. "Voit
selvästi nähdä, että nuo muut tuntevat itsensä hieman levottomiksi
meidän keskeyttäessämme heidän aikeensa, mutta tuo mies ei ole
millänsäkään. Se poika on yhtä rauhallinen ja syvämietteinen kuin
ennenkin. Pyhä Yrjö! En tahtoisi olla hänen tiellään!"

Josephine tunsi äkkiä syvästi halveksivansa tuota kookasta

miestä, joka ei sen paremmin osannut arvostella edes oman
sukupuolensa edustajaa. Eikö tuo kookas mies huomannut, että
toinen oli vain verenhimoinen paholainen, joka tuossa iloitsi ja
mahtaili tilaisuudesta, jossa saattoi näyttää voimaansa onnettomaan
kurjimukseen nähden, jonka hän ja hänen toverinsa olivat aikeissa
hirttää.

Siinä seisoi paljon matkustajia. He olivat asettuneet puoliympyrään

vaunusta alkaen radan yli menevää polkua pitkin siten, että aivan
lehmäpaimenten ryhmän kohdalle muodostui säännötön, mutta
selvästi huomattava mutka — varovaisuutta tai ehkä pelkkä sattuma.

Oli kuuma. Poroksi kuivunut polku aivan hehkui tukahuttavia ilma-

aaltoja ja useimmat matkustajat pyyhkivät hikeä kasvoiltaan
nenäliinoillaan.

Josephine ei huomannut kuumuutta. Kylmä raivo oli vallannut

hänet, suuttumus, joka kokonaan kuoletti ruumiillisen pahantunteen,
suuttumus siitä, että hän näki matkustaja-joukon tylsästi alistuvan
hirmutapahtumaan, joka oli aivan ovella ja jota varmastikaan ei
viivytettäisi toteuttamasta heti junan lähdettyä. Paikalla oli ainakin
sata miehistä matkustajaa eikä yhdelläkään näyttänyt olevan
rohkeutta käydä tapausten kulkua muuttamaan.

Hän siirtyi hieman eteenpäin tietoisena siitä, että niin pian kuin hän
puhuisi, tulisi hän kaiken keskipisteeksi, kuten puhuja lavalla. Hän oli
myös varma siitä, että hän joutuisi arvostelun esineeksi, ehkäpä
pilkankin. Mutta hän oli sittenkin päättänyt sekaantua asiaan.

Mutta ollessaan juuri avaamaisillaan suunsa, kuuli hän äänen

puhuvan:

"Meidän tulemme on sammunut, arvoisat naiset ja herrat. Toivon,

että huomaatte, että emme olleet odottaneet seuraa
aamiaiseksemme, muussa tapauksessa olisimme antaneet sen
savuta edelleen. Muutenkin on ruokavarastomme verrattain pieni. Te
näytätte kaikki kovin nälkäisiltä! Eikö junassa enää ehkä
kuljetetakaan ruokaa?"

Se oli hieno puhe. Matkustajilla oli nälkä — seikkailun nälkä,

kaiken sellaisen nälkä, mikä vain pystyi keskeyttämään
matkustamisen väsyttävää yksitoikkoisuutta. Ja heidän kasvoillaan
kuvastuikin kiitollisuus hetken oudosta jännittävyydestä ja miehen
ystävällisestä äänensävystä, jonka heidän häpeämättömän
uteliaisuutensa vuoksi olisi odottanut olevan tuiman ja raa'an.

Niin, puhuja oli sama mies, joka istui litteällä kivellä,

lehmäpaimenten johtaja. Hänen äänensä oli ollut matala ja
arvoituksellisen vakava ja siihen oli sekaantunut pilkallisen naurun
sävy. Ja hänen silmänsä loistivat kirkkaina.

"Enkös sanonut sinulle!" kuiskasi ruskeatakkinen, kookas mies.

"Tuo poika on terävä. Hänellä on aivot pääkopassa."

Kookas mies vastasi äskeiseen puheeseen. Toiset matkustajat

ilmaisivat mikä milläkin tavalla ilonsa lehmäpaimenen puheen
johdosta, yksi naureskeli, toinen kuiskutteli jotakin ja kolmas
nyökäytti hyväksyvästi päätään. Mutta ruskeatakkinen kääntyi
suoraan lehmäpaimenen puoleen.

"Junissa ei tarjota sellaista ruokaa, kuin meillä tässä on tarjolla."

"Hyvä", virkkoi toinen, nauraen leveästi ja työntäen lakkinsa vielä

enemmän takaraivolle niin, että kiiltävän musta tukan tupsu tuli
näkyviin, "poikia ei oikein maita ruoka nyt juuri, olkoon se sitten
saatua tai ostettua. Muutamat heistä saattaisivat tulla suorastaan
myrkyllisiksi, he kun ovat sitä mieltä, että näin suuren, nälkäisen
joukon läsnäolo heitä jossakin määrin häiritsee."

"Se ratkaisee asian", naurahti kookas mies. "Asia on selvä.

Omasta puolestani pyydän anteeksi."

"Tervetuloa vain", sanoi toinen ystävällisesti. Hän katsoi muihin

matkustajiin siristäen kiiluvia silmiään, ja hieno hymy karehti hänen
huulillaan, kun hän huomasi, että matkustajajoukko työntäen toisiaan
rupesi valmistamaan peräytymistään.

Mutta vaikka Josephine oli tietoinen siitä, mitä lehmäpaimenen

sanojen alla piili hänen kehoittaessaan matkustajia kiinnittämään
huomiotaan vähemmän henkilökohtaisiin asioihin, ei hänellä ollut
vähintäkään aikomusta peräytyä — ainakaan ei ennemmin kuin oli
tehnyt edes yrityksen pelastaa mustatukkaisen miehen takana
istuvan kurjimuksen hengen.

Hän astui esiin tungoksesta ja huomasi heti, että kaikkien

matkustajien huomio kääntyi kokonaan häneen, ja samalla myös
mustatukkaisen lehmäpaimenen tutkivan vakava silmäys.

"Mitä aiotte tehdä tuolle miehelle?" kysyi Josephine viitaten

vankiin, joka pilkallisesti nosti ylähuultaan kuullessaan kysymyksen.

"Arvatenkin tarkoitatte Les Artwellia?" sanoi mustatukkainen mies

hitaasti. "Sekö se toikin teidät kaikki tähän ympärillemme? No niin.
Olette siis arvanneet asian. Me aiomme hirttää hänet."

Toinen luku.
 Mustatukkaisen miehen ääni oli lempeä. Mutta Josephinestä
tuntui, kuin olisi tuo lempeys ollut vain pinnallista, ja että sanojen alta
uhkui raudankova taipumattomuus, joka ei luvannut paljoakaan
toiveita hänen välitysyrityksensä onnistumiselle.

Mutta sensijaan, että olisi hämmästynyt, tunsi Josephine outoa

taistelunhalua ja katkeraa suuttumusta, joka oli kokonaan
henkilökohtaista ja jolla ei ollut mitään tekemistä hänen aatteittensa
kanssa, kaikkein vähimmän sen aatteen kanssa, joka alunperin oli
saanut hänet sekaantumaan asiaan.

Josephine oli täydelleen unohtanut, että hän oli ryhtynyt estämään

hirttämistä sen vuoksi, että se oli omavaltaista ja laitonta. Hän oli nyt
vain intohimoisen harmistunut siitä taipumattomuuden sävystä,
minkä hän oli ollut huomaavinaan mustatukkaisen miehen äänessä.
Hän tahtoi saada hänet taipumaan! Häntä halutti astua hänen
ohitseen ja vapauttaa vanki. Hän halusi näyttää hänelle, ettei hän
voinut noudattaa mielihalujaan, vaikk'ei lain voima tuntunutkaan
satojen mailien päässä!

Mutta hän ei kuitenkaan antautunut noitten villien, alkuperäisten

mielihalujensa valtaan. Ja hän tiesi mikä peloittava vaikutus
mustatukkaisen miehen silmissä oli. Jollakin erikoisella tavalla nuo
silmät jäähdyttivät häntä, kehoittivat häntä olemaan tutkimatta tuon
pinnallisen ystävällisyyden alla olevaa tekstiä. Hän tunsi, että jos hän
yrittäisi noita alkuperäisiä mielessään pohtimia keinoja, joutuisi hän
varmasti tappiolle. Ja häviötä hän ei olisi voinut kestää koko
matkustajajoukon silmien edessä.

Hän näki jotakin muutakin mustatukkaisen miehen silmissä —

rehellistä, rohkeaa ihailua. Lisäksi näytti tuo ihailu puhuvan. Se näytti
sanovan, että Josephine oli erittäin rohkea nuori nainen, joka ei
pelännyt astua joukosta esiin asettuaksensa vankia puolustamaan.
Toisilla ei ollut sitä rohkeutta!

Mutta tuossa ihailussa oli myöskin ivaa. Hänen rohkeutensa oli

raukeava turhaksi. Huolimatta hänen hyvästä tarkoituksestaan
sekaantuessaan asiaan, olisi kuitenkin parasta, että hän painautuisi
junaan ja menisi matkoihinsa.

Hän näki sen selvästi mustatukkaisen miehen silmistä. Mutta

hänpä ei aikonutkaan mennä! Mustatukkainen ei saisi kerskua
teräsmäisellä ystävällisyydellään. Eikä saisi myöskään hänen
ihailunsa häntä luopumaan päätöksestään pelastaa ihmiselämä. Hän
ei sallisi hänen tehdä murhenäytelmästä huvinäytelmää!

Hänen huomionsa miehen teräsluonteesta oli varoittanut häntä

käyttämään kaiken älynsä hänen kukistamisekseen. Hän ei voinut
toivoa voittavansa häntä iskemällä suoraan asiaan. Se tuottaisi
hänelle varman tappion ja nöyryytyksen.

"Mitä tuo mies on tehnyt?"

Hän puhui tyynesti. Hän riemuitsi itsehillinnästään, hän onnitteli

itseään siitä, ettei ollut ryhtynyt puhumaan niin kauan kuin hän oli
kiihkonsa vallassa.

"Hän varasti hevosen, madame."

"Ja te aiotte hirttää hänet sen vuoksi?"

"Se on tarkoitus."

"Kenen tarkoitus?"
 "Minun tietysti, madame, meidän kaikkien. Me tapasimme hänet
hevosen kimpussa."

"Tarkoitatte, että tapasitte hänet itse teossa?"

"Niin juuri."

"Kuka sen lain on laatinut?"

"Enpä tiedä, että sitä kukaan olisi laatinut. Luulen, että se on

johtunut tavasta. Emme voi kaikki matkustaa junissa ja näillä mailla
sattuu usein, että ihmisen henki riippuu siitä, onko hänellä hevonen,
vai ei. Tämä on liian suuri maa jalkaisin astuttavaksi."

"Mutta onhan muita hevosia. Eihän tämä mies niitä kaikkia ole
varastanut."

"Siitä ei ole kysymys. Hän varasti yhden ja hän joutui kiinni

ratsastaessaan sillä."

"Milloin saitte hänet kiinni?"

"Viime yönä."

"Täälläkö?"

"Pari mailia pohjoisempana."

"Miksi toitte hänet tänne?"

"Nämä seudut kärsivät vähän puitten puutetta, madame.

Ajattelimme käyttää lennätinpylvästä tarkoitukseen."