General Chemistry 10Th Edition Ebbing Solutions Manual Full Chapter PDF

General Chemistry 10th Edition Ebbing
Solutions Manual
Visit to download the full and correct content document: https://testbankdeal.com/dow
nload/general-chemistry-10th-edition-ebbing-solutions-manual/
CHAPTER 8
Electron Configurations and Periodicity
■ SOLUTIONS TO EXERCISES
Note on significant figures: If the final answer to a solution needs to be rounded off, it is given first with
one nonsignificant figure, and the last significant figure is underlined. The final answer is then rounded to
the correct number of significant figures. In multistep problems, intermediate answers are given with at
least one nonsignificant figure; however, only the final answer has been rounded off.
8.1. a. Possible orbital diagram.

b. Possible orbital diagram.
c. Impossible orbital diagram; there are two electrons in a 2p orbital with the same spin.
d. Possible electron configuration.
e. Impossible electron configuration; only two electrons are allowed in an s subshell.
f. Impossible electron configuration; only six electrons are allowed in a p subshell.
8.2. Look at the periodic table. Start with hydrogen and go through the periods, writing down the
subshells being filled, stopping with manganese (Z = 25). You obtain the following order:
Order: 1s 2s2p 3s3p 4s3d4p
Period: first second third fourth
Now fill the subshells with electrons, remembering that you have a total of twenty-five electrons
to distribute. You obtain
1s22s22p63s23p64s23d5, or 1s22s22p63s23p63d54s2
8.3. Arsenic is a main-group element in Period 4, Group VA, of the periodic table. The five outer
electrons should occupy the 4s and 4p subshells; the five valence electrons have the configuration
4s24p3.
8.4. Because the sum of the 6s2 and 6p2 electrons gives four outer (valence) electrons, lead should be
in Group IVA, which it is. Looking at the table, you find lead in Period 6. From its position, it
would be classified as a main-group element.
8.5. The electron configuration of phosphorus is 1s22s22p63s23p3. The orbital diagram is

258 Chapter 8: Electron Configurations and Periodicity
8.6. The radius tends to decrease across a row of the periodic table from left to right, and it tends to
increase from the top of a column to the bottom. Therefore, in order of increasing radius,
Be < Mg < Na
8.7. It is more likely that answer a, 1000 kJ/mol, is the ionization energy for iodine because ionization
energies tend to decrease with atomic number in a group (I is below Cl in Group VIIA).
8.8. Fluorine should have a more negative electron affinity because (1) carbon has only two electrons
in the p subshell, (2) the 1− fluoride ion has a stable noble-gas configuration, and (3) the electron
can approach the fluorine nucleus more closely than the carbon nucleus. This follows the general
trend, which is toward more negative electron affinities from left to right in any period.
■ ANSWERS TO CONCEPT CHECKS

8.1. The second-period elements are those in which the 2s and 2p orbitals fill. Each orbital can hold
only one electron, so all four orbitals will be filled after four electrons. Therefore, the second
period will have four elements.
8.2. The s orbital fills in the first two elements of the period (Groups IA and IIA); then the p orbital
starts to fill (Group IIIA). Thus, the first element is in Group IIA (Mg), and the next element is in
Group IIIA (Al).
8.3. From the information given, the element must be in Group IIA. These elements have positive
electron affinities and also have large third ionization energies.
8.4. A metalloid is an element near the staircase line in the periodic table (the green elements in the
periodic table on the inside front cover of the text). The formula R2O5 suggests a Group VA
element. There are two metalloids in Group VA, arsenic and antimony. That this is an acidic
oxide indicates this metalloid has considerable nonmetal character. So, of the two metalloids, the
one nearer the top of the column, arsenic, seems more likely. This agrees with the text, which
notes that arsenic(V) oxide is acidic, whereas antimony(V) oxide is amphoteric.
■ ANSWERS TO SELF-ASSESSMENT AND REVIEW QUESTIONS

8.1. In the original Stern-Gerlach experiment, a beam of silver atoms is directed into the field of a
specially designed magnet. (The same can be done with hydrogen atoms.) The beam of atoms is
split into two by the magnetic field; half are bent toward one magnetic pole face and the other
half toward the other magnetic pole face. This effect shows that the atoms themselves act as
magnets with a positive or a negative component, as indicated by the positive or negative spin
quantum numbers.
8.2. In effect, the electron acts as though it were a sphere of spinning charge (Figure 8.3). Like any
circulating electric charge, it creates a magnetic field with a spin axis that has more than one
possible direction relative to a magnetic field. Electron spin is subject to a quantum restriction to
one of two directions corresponding to the ms quantum numbers +1/2 and −1/2.
Chapter 8: Electron Configurations and Periodicity 259
8.3. The Pauli exclusion principle limits the configurations of an atom by excluding configurations in
which two or more electrons have the same four quantum numbers. For example, each electron in
the same orbital must have different ms values. This also implies that only two electrons occupy
one orbital.
8.4. According to the principles discussed in Section 7.5, the number of orbitals in the g subshell
(l = 4) is given by 2l + 1 and is thus equal to 9 Because each orbital can hold a maximum of two
electrons, the g subshell can hold a maximum of eighteen electrons.
8.5. The orbitals, in order of increasing energy up to and including the 3p orbitals (but not including
the 3d orbitals), are as follows: 1s, 2s, 2p, 3s, and 3p (Figure 8.7).
8.6. The noble-gas core is an inner-shell configuration corresponding to one of the noble gases. The
pseudo-noble-gas core is an inner-shell configuration corresponding to one of the noble gases
together with (n − 1)d10 electrons. Like the noble-gas core electrons, the d10 electrons are not
involved in chemical reactions. The valence electron is an electron (of an atom) located outside
the noble-gas core or pseudo-noble-gas core. It is an electron primarily involved in chemical
reactions.
8.7. The orbital diagram for the 1s22s22p4 ground state of oxygen is
Another possible oxygen orbital diagram, but not a ground state, is
8.8. A diamagnetic substance is a substance that is not attracted by a magnetic field or is very slightly
repelled by such a field. This property generally indicates the substance has only paired electrons.
A paramagnetic substance is a substance that is weakly attracted by a magnetic field. This
property generally indicates the substance has one or more unpaired electrons. Ground-state
oxygen has two unpaired 2p electrons and is therefore paramagnetic.
8.9. In Groups IA and IIA, the outer s subshell is being filled: s1 for Group IA and s2 for Group IIA. In
Groups IIIA to VIIIA, the outer p subshell is being filled: p1 for IIIA, p2 for IVA, p3 for VA, p4
for VIA, p5 for VIIA, and p6 for VIIIA. In the transition elements, the (n − 1)d subshell is being
filled from d1 to d10 electrons. In the lanthanides and actinides, the f subshell is being filled from
f1 to f14 electrons.
8.10. Mendeleev arranged the elements in order of increasing atomic weight, an arrangement that was
later changed to atomic numbers. His periodic table was divided into rows (periods) and columns
(groups). In his first attempt, he left spaces for what he believed to be undiscovered elements. In
his row 5, under aluminum and above indium in Group III, he left a blank space. This Group III
element he called eka-aluminum, and he predicted its properties from those of aluminum and
indium. Later, the French chemist de Boisbaudran discovered this element and named it gallium.
8.11. In a plot of atomic radii versus atomic number (Figure 8.16), the major trends that emerge are the
following: (1) Within each period (horizontal row), the atomic radius tends to decrease with
increasing atomic number or nuclear charge. The largest atom in a period is thus the Group 1A
atom, and the smallest atom in a period is thus the noble-gas atom. (2) Within each group
(vertical column), the atomic radius tends to increase with the period number.
In a plot of ionization energy versus atomic number (Figure 8.18), the major trends are that (1)
the ionization energy within a period increases with atomic number, and (2) the ionization energy
within a group tends to decrease going down the group.
8.12. The alkaline earth element with the smallest radius is beryllium (Be).
8.13. Group VIIA (halogens) is the main group with the largest (and most negative) electron affinities.
Configurations with filled subshells (ground states of the noble-gas elements) would form
unstable negative ions when adding one electron per atom. Group VIIIA (noble gases) is the
group of elements having only unstable negative ions.
8.14. The Na+ and Mg2+ ions are stable because they have the same electronic configuration as the
noble gas neon. If Na2+ and Mg3+ ions were to exist, they would be very unstable because they
would not have the same electronic configuration as a noble-gas structure and because of the
energy needed to remove an electron from an inner shell.
8.15. The elements tend to increase in metallic character from right to left in any period. They also tend
to increase in metallic character down any column (group) of elements.
8.16. A basic oxide is an oxide that reacts with acids. An example is calcium oxide, CaO. An acidic
oxide is an oxide that reacts with bases. An example is carbon dioxide, CO2.
8.17. Rubidium is the alkali metal atom with a 5s1 configuration.
8.18. Atomic number equals 117 (protons in last known element plus those needed to reach Group
VIIA).
8.19. The following elements are in Groups IIIA to VIA:
Group IIIA Group IVA Group VA Group VIA
B: metalloid C: nonmetal N: nonmetal O: nonmetal
Al: metal Si: metalloid P: nonmetal S: nonmetal
Ga: metal Ge: metalloid As: metalloid Se: nonmetal
In: metal Sn: metal Sb: metalloid Te: metalloid
Tl: metal Pb: metal Bi: metal Po: metal
Yes, each column displays the expected increasing metallic character.

8.20. The oxides of the following elements are listed as acidic, basic, or amphoteric:
Group IIIA Group IVA Group VA Group VIA
B: acidic C: acidic N: acidic O: amphoteric (H2O)
Al: amphoteric Si: acidic P: acidic S: acidic
Ga: amphoteric Ge: acidic As: acidic Se: acidic
In: basic Sn: amphoteric Sb: amphoteric Te: amphoteric
Tl: basic Pb: amphoteric Bi: basic Po: amphoteric
8.21. 2K(s) + 2H2O(l)  2KOH(aq) + H2(g)
8.22. Barium should be a soft, reactive metal. Barium should form the basic oxide, BaO. Barium metal,
for example, would be expected to react with water according to the equation
Ba(s) + 2H2O(l)  Ba(OH)2(aq) + H2(g)
8.23. The two oxides of carbon are carbon monoxide, CO, and carbon dioxide, CO2.
8.24. a. White phosphorus

b. Sulfur
c. Bromine
d. Sodium
8.25. The answer is c, 3.
8.26. The answer is b, [Ne]3s23p3
8.27. The answer is a. For Be, you would expect the first two ionization potentials to be successively
getting larger with the third ionization energy much larger than the first two. The first two
electrons are taken from the valence shell; the third electron is much harder to ionize because it is
removed from the core.
8.28. The answer is b, II only.

■ ANSWERS TO CONCEPT EXPLORATIONS

8.29. a. Since there is a big jump between the second and the third ionization energies, X be most
likely to belong to Group IIA.
b. An ion of element X would be most likely to have a +2 charge.
c. Element Y would not be in the same period as element X. The elements belong in the same
group, with Y above X in the group.
d. An atom of Y is smaller than an atom of X. Both elements are in the same group, and Y is
above X, so it is smaller.
8.30. a. Removing an electron from a 1− ion is the reverse of electron affinity. Since X has a higher
electron affinity, it will require more energy for the reverse process. Thus, it is harder to
remove an electron from X−. It would require less energy to remove an electron from a Z−
ion.
b. Electron affinity is inversely related to the size of the atom. Since Z has a smaller electron
affinity, it has the larger atomic radius.
c. The trend for ionization energy parallels the trend for electron affinity. A smaller electron
affinity (harder to do) means a smaller positive ionization energy (easier to do). Thus, Z has
the smaller first ionization energy.
d. The valence electrons in element Z feel a weaker effective nuclear charge than those in
element X. The smaller electron affinity and smaller first ionization energy mean electrons
are not attracted as much to the nucleus in an atom of Z compared to an atom of X.
■ ANSWERS TO CONCEPTUAL PROBLEMS

8.31. This statement of the Pauli principle implies there can be two electrons with the same spin in a
given orbital. Because an electron can have either one of two spins, any orbital can hold a
maximum of four electrons. The first six elements of the periodic table would have the following
electron configurations:
(1) 1s1
(2) 1s2
(3) 1s3
(4) 1s4
(5) 1s42s1
(6) 1s42s2
8.32. The first period of the periodic table would have the following allowed quantum numbers: n = 1;
l = 1; ml = 0, +1, −1; ms = +1/2, −1/2. There are six different possible combinations. Therefore,
there would be six elements in the first period.
8.33. The elements are in Group IIA (only s electrons) and IIIB (d electrons). They are also in Period 5.
Therefore, the elements are strontium (Sr) and yttrium (Y).
8.34. The elements are in Group IIA. They must also be in Periods 4 (no d electrons) and 5 (d
electrons). Therefore, the elements are calcium (Ca) and strontium (Sr).
8.35. Keeping in mind that a filled orbital is usually a stable configuration for an atom, an element in
this universe with five electrons would probably lose the two electrons in the second orbital and
form a cation with a charge of positive two. The other possible option is for the atom to gain
seven additional electrons to fill the second orbital. However, this is unlikely given that the
nuclear charge would be relatively small, and electron-electron repulsions in such an atom would
be large.
8.36. Keep in mind that the ionization energy of an atom provides a measure of how strongly an
electron is attracted to that atom. The electron affinity of an atom provides a measure of how
strongly attracted an additional electron is to the atom. Both electron affinity and ionization
energy provide information about the strength of the attraction between electrons and a particular
nucleus. An element that forms an anion easily has an electron affinity much less than zero and a
very large first ionization energy. Examples are the elements on the upper right of the periodic
table, such as fluorine, with an electron affinity of −328 kJ/mol and a first ionization energy of
1681 kJ/mol.
8.37. The elements that form oxides of the form RO2 are in Groups IVA and VIA. However, the
metalloid oxide in Group VIA is amphoteric. Therefore, the elements are in Group IVA. The
metalloid is germanium (Ge), and the metal is tin (Sn). GeO2 is the acidic oxide, and SnO2 is the
amphoteric oxide.
8.38. Oxides of Groups IIIA and VA have oxides of the form R2O3. However, Group VA oxides can
also be of the form R2O5, so the element is in Group IIIA. It is also acidic. Therefore, it must be
boron oxide, B2O3.
8.39. a. Only heavier elements of Group IIA form slightly stable negative ions whereas the lighter
elements do not form negative ions; thus, elements in Group IIA have small electron
affinities as a rule. The only other main group of elements that would be in question here
would be the noble gases in Group VIIIA. Noble gases do not form negative ions.
b. The large difference between the second and third ionization energies means this would be
a Group IIA element.
c. Luster and conductivity are properties of metals. Group IIA is the only main group that
contains just metallic elements.
Considering the above, element “E” must be a Group IIA alkaline earth metal.
8.40. a. These elements would form +2 ions and have oxides with formula AO.
b. 2A + O2  2AO
c. The oxides with formula AO would be basic. The reaction with water would be
AO + H2O  A(OH)2
■ SOLUTIONS TO PRACTICE PROBLEMS

Note on significant figures: If the final answer to a solution needs to be rounded off, it is given first with
one nonsignificant figure, and the last significant figure is underlined. The final answer is then rounded to
the correct number of significant figures. In multistep problems, intermediate answers are given with at
least one nonsignificant figure; however, only the final answer has been rounded off.
8.41. a. Not allowed; the paired electrons in the 2p orbital should have opposite spins.
b. Allowed; electron configuration is 1s22s22p4.
c. Not allowed; the electrons in the 1s orbital must have opposite spins.
b. Not allowed; the 2s orbital can hold at most two electrons, with opposite spins.
8.42. a. Not allowed; the two electrons in the 1s orbital must have opposite spins.
b. Allowed; 1s22s22p4.
c. Not allowed; the 2s orbital can hold at most two electrons, with opposite spins.
b. Not allowed; the unpaired electrons in the 2p orbitals should have parallel spins.
8.43. a. Impossible state; the 2p orbitals can hold no more than six electrons.
b. Possible state.
c. Impossible state; the 3s orbital can hold no more than two electrons.
d. Possible state; however, the 3p and 4s orbitals should be filled before the 3d orbital.
8.44. a. Possible state; however, if a ground state configuration is desired, the 2s orbital should be
filled with two electrons before the 2p orbitals are filled.
b. Impossible; the 2p orbitals can hold no more than six electrons.
c. Possible; however, if a ground state configuration is desired, the 4s orbital should be filled
with two electrons before the 3d orbitals are filled.
d. Impossible; the 2s orbital can hold no more than two electrons.
8.45. The six possible orbital diagrams for 1s22p1 are

8.46. The twelve possible orbital diagrams for 1s12p1 are
8.47. Iodine (Z = 53): 1s22s22p63s23p63d104s24p64d105s25p5
8.48. Arsenic (Z = 33): 1s22s22p63s23p63d104s24p3
8.49. Manganese (Z = 25): 1s22s22p63s23p63d54s2
8.50. Nickel (Z = 28): 1s22s22p63s23p63d84s2
8.51. Bromine (Z = 35): 4s24p5
8.52. Bismuth (Z = 83): 6s26p3
8.53. Zirconium (Z = 40): 4d25s2
8.54. Manganese (Z = 25): 3d54s2
8.55. The highest value of n is six, so thallium (Tl) is in the sixth period. The 5d subshell is filled, and
there is a 6p electron, so Tl belongs in an A group. There are three valence electrons, so Tl is in
Group IIIA. It is a main-group element.
8.56. The highest value of n is six, so iridium (Ir) is in Period 6. The 5d subshell is not completely
filled, so Ir belongs to a B group. There are nine valence electrons, so Ir is in Group VIIIB.
Iridium is a d-transition element.
8.57. Cobalt (Z = 27): [Ar]
8.58. Samarium (Z = 62): [Xe]

8.59. Potassium (Z = 19): [Ar]
All the subshells are filled in the argon core; however, the 4s electron is unpaired, causing the
ground state of the potassium atom to be a paramagnetic substance.
8.60. Zn (Z = 30): [Ar]
All of the occupied valence subshells, the 4s and 3s subshells, are filled, so the ground state of a
zinc atom is diamagnetic.
8.61. Atomic radius increases going down a column (group), from S to Se, and increases going from
right to left in a row, from Se to As. Thus, the order by increasing atomic radius is S, Se, As.
8.62. Atomic radius increases going down a column (group), from F to Cl, and increases going from
right to left in a row, from Cl to S. Thus, the order by increasing atomic radius is F, Cl, S.
8.63. Ionization energy increases going left to right in a row. Thus, the order by increasing ionization
energy is Na, Al, Cl, Ar.
8.64. Ionization energy increases going up a column (group), from Ca to Mg, and increases going left
to right in a row, from Mg to S. Thus, the order by increasing ionization energy is Ca, Mg, S.
8.65. a. In general, the electron affinity becomes larger going from left to right within a period.
Thus, Br has a larger electron affinity than As. When Br gains an electron it also results in a
stable noble gas electron configuration.
b. In general, a nonmetal has a larger electron affinity than a metal. Thus, F has a larger
electron affinity than Li. When F gains an electron it also results in a stable noble gas
electron configuration.
8.66. a. In general, the electron affinity becomes larger going from left to right within a period.
Thus, Cl has a larger electron affinity than S.
b. In general, the electron affinity of a nonmetal is larger than that of a metal. Thus, Se has a
larger electron affinity than K.
8.67. Chlorine forms the ClO3− ion, so bromine should form the BrO3− ion, and potassium forms the K+
ion, so lithium should be Li+. Thus, the expected formula of lithium bromate is LiBrO3.
8.68. The expected positive oxidation states of selenium are +4 and +6. The corresponding oxides have
the simplest formulas of SeO2 and SeO3.
■ SOLUTIONS TO GENERAL PROBLEMS

8.69. Strontium: 1s22s22p63s23p63d104s24p65s2
8.70. Tellurium: 1s22s22p63s23p63d104s24p64d105s25p4
8.71. Polonium: 6s26p4
8.72. Lead: 6s26p2
8.73. The orbital diagram for arsenic is
8.74. The orbital diagram for selenium is
8.75. For eka-lead: [Rn] 5f146d107s27p2. It is a metal; the oxide is eka-PbO or eka-PbO2.
8.76. For eka-bismuth: [Rn] 5f146d107s27p3. It is a metal; the oxide is eka-Bi2O3 or eka-Bi2O5.
8.77. The ionization energy of Fr is ~370 kJ/mol (slightly less than that of Cs).
8.78. The ionization energy of ununseptium is ~810-840 kJ/mol (between the ionization energy of Po
and At and likely closer to that of Po).
8.79. Niobium: [Kr]
8.80. Rhodium: [Kr]

8.81. a. Cl2
b. Na
c. Sb
d. Ar
8.82. a. F2
b. Ba
c. Ga
d. O2
8.83. Element with Z = 23: 1s22s22p63s23p63d34s2. The element is in Group VB (three of the five
valence electrons are d electrons) and in Period 4 (largest n is 4). It is a d-block transition
element.
8.84. Element with Z = 33: 1s22s22p63s23p63d104s24p3. The element is in Group VA (five valence
electrons, none of them d electrons) and in Period 4 (largest n is 4). It is a main-group element.
8.85. Nuclear magnetic resonance depends upon the property of nuclear spin. Modern NMR uses the
frequency range 300 MHz to 900 MHz.
8.86. Chemical shift depends on the chemical environment of the proton, so the external magnetic field
needed to bring a proton into resonance with the radiation varies with the chemical (bonding)
environment.
8.87. When an electron in the cathode ray hits a metal atom in the target, it can (if it has sufficient
energy) knock an electron from an inner shell of the atom. This produces a metal ion with an
electron missing from an inner orbital. This electron configuration is unstable, so an electron from
an orbital of higher energy drops into the half-filled orbital, and a photon is emitted. The photon
corresponds to electromagnetic radiation in the x-ray region.
8.88. Instead of irradiating a sample with an electron beam and analyzing the frequencies of emitted x
rays, you irradiate a sample with x rays and analyze the kinetic energies of ejected electrons.
When you scan the various kinetic energies of ejected electrons, you see a spectrum with peaks
corresponding to the different occupied orbitals. These ionization energies are approximately
equal to the positive values of the orbital energies, so this spectrum provides direct experimental
verification of the discrete energy levels associated with the electrons of the atom.
8.89. When you place a diamagnetic material in an external magnetic field, its electrons move so as to
induce, or generate, a smaller magnetic field that is opposite in direction to the external field. This
results in a repulsive force between the diamagnetic material and the external field. This repulsive
force can be made upward to balance the downward force of gravity so the diamagnetic material
can be levitated by a magnetic field.
8.90. A frog was used.

■ SOLUTIONS TO STRATEGY PROBLEMS

8.91. Diagram (a) violates Hund’s rule in the 2p sublevel by not having all the spins in the same
direction. Diagram (b) violates Pauli’s principle in the 2s sublevel with both electrons having the
same spin in the same orbital. Diagram (c) violates Pauli’s principle in the 2p sublevel with one
orbital having two electrons with the same spin. Diagram (d) does not violate either condition.
Diagram (e) violates Pauli’s principle in the 3p sublevel with one orbital having two electrons
with the same spin.
8.92. Identification of the element is made by counting the number of electrons in the given
configuration (i.e., adding the superscripted numbers up gives the total electron occupancy) and
then equating this result to Z.
a. 30 electrons, Z = 30, element = Zn, ground state configuration = 1s22s22p63s23p63d104s2
b. 17 electrons, Z = 17, element = Cl, ground state configuration = 1s22s22p63s23p5
c. 19 electrons, Z = 19, element = K, ground state configuration = 1s22s22p63s23p64s1
d. 12 electrons, Z = 12, element = Mg, ground state configuration = 1s22s22p63s2
e. 34 electrons, Z = 34, element = Se, ground state configuration = 1s22s22p63s23p63d104s24p4
8.93. The element is in Group IA, so it is rubidium. The ground-state electron configuration is [Kr]5s1.
8.94. The element is in Group VA, so it is phosphorus. The ground-state valence-shell configuration is
3s23p3.
8.95. The element is in Group VIA, so it is tellurium. The valence-shell configuration is 5s25p4.
8.96. The element is in the sixth period and is the tenth element from the left, which is platinum. Its
symbol is Pt.
8.97. The element is in Period 5, so it is tellurium. Its symbol is Te. The value of b must be 4.
8.98. The main-group element in Period 5 with five valence electrons is antimony. Its symbol is Sb.
The oxide with the most oxygens is Sb2O5.
8.99. If the electron configuration 1s22s22p53s23p2 is for a neutral atom (M), it must be an excited
state atom (M*) because there are only 5 electrons in the 2p sublevel. Allowing one of the 3p
electrons to transition (by way of relaxation) to the 2p sublevel results in the following change:
M* (1s22s22p53s23p2)  M (1s22s22p63s23p1) + hv
The resulting electron configuration 1s22s22p63s23p1 is the electron configuration for an atom in
period 3 and group IIIA. The element is aluminum, Al. The second electron configuration given
in the problem statement, i.e., 1s22s22p63s23p5, has no partly filled sublevels below the last
sublevel so it is a ground state electron configuration associated with an atom in period 3 and
Group VIIA. The element is chlorine, Cl. Since Al forms the 3+ ion and chlorine forms the 1-
ion, the formula of the compound of these elements is AlCl3.
8.100. If the electron configuration 1s22s22p63s13p2 is for a neutral atom (M), it must be an excited state
atom (M*) because there is only 1 electron in the 3s sublevel. Allowing one of the 3p electrons to
transition (by way of relaxation) to the 3s sublevel results in the following change:
M* (1s22s22p63s13p2)  M (1s22s22p63s23p1) + hv
The resulting electron configuration 1s22s22p63s23p1 is the electron configuration for an atom in
period 3 and Group IIIA. The element is aluminum, Al. Since Al forms the 3+ ion and the oxide
ion is a 2- charged ion, the formula of the metal oxide is Al2O3.
8.101. The alkaline earths in Group IIA are moderately reactive metals. The element in this group that
has a referenced melting point near 850 oC is calcium, Ca. An element that is a green gas under
normal conditions is chlorine, Cl2. When Cl2 reacts with Ca, calcium chloride, CaCl2 forms as a
white solid.
Ca(s) + Cl2(g)  CaCl2(s)
Calcium chloride dissolves in water to form Ca2+(aq) and Cl-(aq) ions.
CaCl2(s) + xH2O  Ca2+(aq) + Cl-(aq)
When carbon dioxide gas, CO2(g), is bubbled into water, it forms a solution of carbonic acid, a
polyprotic acid which dissociates stepwise to form some carbonate ions.
CO2(g) + H2O(l)  H2CO3(aq)
H2CO3(aq) + H2O(l)  HCO3-(aq) + H3O+(aq)
HCO3-(aq) + H2O(l)  CO32-(aq) + H3O+(aq)
The presence of Ca2+(aq) produces a reaction with the carbonate ions yielding a white precipitate
of calcium carbonate, CaCO3.
Ca2+(aq) + CO32-(aq)  CaCO3(s)
In summary, the white solid is CaCl2(s) and the white precipitate is CaCO3(s).
8.102. All alkali metals and some alkaline earth metals are known to react vigorously with water to
produce H2 gas. The clue that an excited state atom of the unknown element has a 3p  3s
electronic transition to the ground state producing a 589 nm (yellow) photon limits the choice to
only period 3 elements, i.e., either sodium (Na) or magnesium (Mg). Sodium is known to react
vigorously with water yet magnesium doesn’t. Thus, Na is the identity of the metallic element. It
is further noted that many street lamps utilize sodium vapor lamps which produce the yellow
color associated with atomic Na’s 3p  3s electronic transition.
8.103. Element 120 is expected to be associated with the alkaline earth metal family in Group IIA.
Applying the Aufbau principle, element 120 should have a ground state electron configuration of
[Uuo]8s2. Here, [Uuo] represents the shorthand e- configuration of element 118. Note the
similarity in the valence shell configuration with the other alkaline earth metals (ns2).
8.104. Plotting the atomic number on the x-axis and density on the y-axis gives the following result. A
linear trend line has been fit to the data using Microsoft Excel.
Indium’s atomic number is 49. Projecting vertically from x = 49, the linear trend line crosses In’s
Z value at ~8.3 g/cm3. A quick online search will yield a consistently lower range of In density
values ranging from 7.2 to 7.4 g/cm3. Refitting the data with a polynomial trend line (order 3)
results in a better fit to the data and yields a lower estimate of about 7.7 g/cm3.
8.105. The main-group atom in Period 5 with the smallest radius is xenon. The trend in atomic radius is
to decrease as you go from left to right across a period. This is because electrons are being added
to the same valence shell, but the charge on the nucleus is increasing. The net effect is to pull the
valence electrons closer to the nucleus. The orbital diagram for xenon is
8.106. Hydrogen is the smallest atom. All of the other atoms are in the fourth period. The trend is the
atomic radius increases from right to left in a period. Thus, K (potassium), which is in Group IA,
has the largest radius.
8.107. The element in Period 6 that forms the ion R2+ and forms the oxides RO and RO2 is lead (Group
IVA). The element that immediately follows lead is bismuth (Z = 83) and is in Group VA. The
orbital diagram for the ground-state valence-shell electrons is
8.108. In order of increasing ionization energy, Se < Br < Cl.

8.109. Applying Hess’s law, we add the thermochemical equation associated with the dissociation
process given in the problem statement to the thermochemical equation associated with Cl’s
electron affinity as follows:
Cl2 (g)  2Cl(g) H = +240 kJ/mol
2Cl(g) + 2e−  2Cl−(g) 2  (H = −349 kJ/mol)
Cl2(g) + 2e−  2Cl−(g) H = −458 kJ/mol
The net result in line 3 above shows that 2 electrons are being added to a Cl2 molecule to produce
two Cl- ions. The negative enthalpy change of 458 kJ/mol shows the process to be exothermic.
8.110 The problem statement describes the following process:

Lu- + Ephoton  Lu + e- (with Ekinetic)
Removing an electron from the neutral Lu atom requires energy which is the electron affinity
of Lu, E.A.. Applying the law of conservation of energy,
Ephoton = Ekinetic + E.A.
The free electron has kinetic energy, Ekinetic, 0.825 eV. Converting eV units to joules,
1.602 x 1019 J
Ekinetic  0.825 eV( )  1.322 x 1019 J
1 eV
The energy of the 1064 nm photon is
J·s
(6.626  1034 )(2.998  108 m/s)
hc photon J
Ephoton = hv = =  1.8670  1019
 1064  10 m9
photon
Finally, the electron affinity of Lu, E.A., can be calculated.
E.A = E photon  Ekinetic  1.8670 x 1019 J  1.322 x 1019 J = 0.5449 x 1019 J
This result is on a per event or per atom basis. Converting to kJ/mol requires multiplication by
Avogadro’s number and converting J to kJ:
J  6.022  1023 atoms   1 kJ 
E.A.  0.5449  1019    3   32.8 = 33 kJ/mol
atom  mol   10 J 
■ SOLUTIONS TO CUMULATIVE-SKILLS PROBLEMS

8.111. The equation is
Ba(s) + 2H2O(l)  Ba(OH)2(aq) + H2(g)
Using the equation, calculate the moles of H2; then use the ideal gas law to convert to volume.
1 mol Ba 1 mol H 2
mol H2 = 2.50 g Ba   = 0.018204 mol
137.33 g Ba 1 mol Ba
nRT (0.018204 mol)(0.082057 L  atm/K  mol)(294.2 K)

V= = = 0.44651 L (447 mL)
P (748/760) atm
8.112. The equation is

2Cs(s) + 2H2O(l)  2CsOH(aq) + H2(g)
Use the ideal gas law to calculate moles of H2 from 48.1 mL (0.0481 L). Then use the equation to
convert moles of H2 to moles and mass of Cs.
n=
PV
=
(768/760) atm (0.0481 L) = 0.002027 mol H2
RT (0.082057 L  atm/K  mol)(292.2 K)
2 mol Cs
mol Cs = 0.002027 mol H2  = 0.004054 mol Cs
1 mol H 2
132.9 g Cs
mass Cs = 0.004054 mol Cs  = 0.5387 = 0.539 g Cs
1 mol Cs
8.113. Radium is in Group IIA; hence, the radium cation is Ra2+, and its oxide is RaO. Use the atomic
weights to calculate the percentage of Ra in RaO.
226 amu Ra
Percent Ra =  100% = 93.38 = 93.4% Ra
226 amu Ra  16.00 amu O
8.114. Tellurium is in Group VIA; hence, its anion is Te2−, and its hydrogen compound is H2Te. Use the
atomic weights to calculate the percentage of Te in H2Te.
127.60 amu Te
Percent Te =  100% = 98.4447 = 98.445% Te
127.60 amu Te  (2)(1.00794 amu H)
8.115. Convert 5.00 mg (0.00500 g) Na to moles of Na; then convert to energy using the first ionization
energy of 496 kJ/mol Na.
1 mol Na
mol Na = 0.00500 g Na  = 2.174  10−4 mol Na
22.99 g Na
496 kJ
2.174  10−4 mol Na  = 0.1078 = 0.108 kJ = 108 J
1 mol Na
8.116. Convert 2.65 mg (0.00265 g) Cl atoms to moles of Cl(g); then convert to energy using the
electron affinity of 349 kJ/mol Cl(g).
1 mol Cl
mol Cl = 0.00265 g Cl  = 7.4753  10−5 mol Cl
35.45 g Cl
349 kJ
7.4753  10−5 mol Cl  = −2.608  10−2 = −2.61  10−2 kJ
1 mol Cl
8.117. Use the Bohr formula, where nf =  and ni = 1.

 1 1 2.179  1018 J
E = −RH  2  2  = −RH[−1] = RH =
 1  1 H atom
2.179  1018 J 6.022  1023 H atoms 1.31219  106 J

I.E. =  =
1 H atom 1 mol H 1 mol H
I.E. = 1.312  103 kJ/mol H
8.118. Use the Bohr formula, where nf = , ni = 1, and Z = 2.

 22 22  4  2.179  1018 J
E = −RH  2  2  = −RH[−4] = 4RH =
 1  1 He + ion
4 x 2.179  1018 J 6.022  1023 He+ ions 5.2487  106 J

I.E. =  =
1 He + ion 1 mol He + 1 mol He +
I.E. = 5.25  103 kJ/mol He+
8.119. Add the three equations after reversing the equation for the lattice energy and its H:
Na(g)  Na+(g) + e− H = +496 kJ/mol
Cl(g) + e−  Cl−(g) H = −349 kJ/mol
Na+(g) + Cl−(g)  NaCl(s) −1(H = 786 kJ/mol)
Na(g) + Cl(g)  NaCl(s) H = −639 kJ/mol
8.120. Add the three equations after reversing the equation for the lattice energy and its H:
K(g)  K+(g) + e− H = +419 kJ/mol
Br(g) + e−  Br−(g) H = −325 kJ/mol
K+(g) + Br−(g)  KBr(s) −1(H = 689 kJ/mol)
K(g) + Br(g)  KBr(s) H = −595 kJ/mol

Another random document with
no related content on Scribd:
Katsellessaan miestä, joka niin kauan kuin hän saattoi muistaa, oli
ollut osa hänen omasta elämästään, ja joka nyt oli sen maan rajalla,
josta hän ei enää koskaan saattaisi palata, ymmärsi Kitty Reid sen
totuuden, joka on suurempi kuin mikään tieto, minkä ihmiskäden
pystyttämässä koulussa voimme oppia. Hän ymmärsi sydämensä
suurimman totuuden. Hän ei ollut oppinut sitä kirjoista eikä koulusta,
ei opettajiltaan eikä tovereiltaan. Hän oppi sen Elämän Herralta, joka
rajattomassa viisaudessaan opettaa opetuslapsiaan koulussa, joka
on kaikkia muita kouluja suurempi, Luonnon Koulussa. Tänä
hetkenä, kuoleman läheisyyden peittäessä varjoonsa jokapäiväisen
elämän tavalliset ja turhat arvot, tiesi Kitty Jumalan kirjoittamattoman
lain nojalla, että tämä mies oli ainoa, joka oli määrätty hänen
elämäntoverikseen. Ympäristö, olosuhteet, kaikki mitä sanomme
sivistykseksi, kenties kuolemakin, saattoi erottaa heidät toisistaan,
mutta mikään ei saattanut muuttaa sitä tosiasiaa, että Phil oli ainoa,
jonka hänen sydämensä saattoi valita. Kumartuen miehen yli, joka
hiljaa makasi vuoteessaan, kuiskasi Kitty hänelle sydämensä
syvimmän tunteen.
»Tule takaisin, Phil — rakastan sinua, Phil — tarvitsen sinua —

tule takaisin luokseni!»
Hitaasti Phil heräsi heikkoudestaan ja tuskastaan luoden tyttöön

katseen, joka oli täynnä ihmetystä ja epäröintiä. Mutta Kittyn
kasvoista loisti kirkkaus, joka karkoitti hänen epäilyksensä. Hän ei
lausunut sanaakaan — sanat olivat tarpeettomia. Hän ei liioin
liikahtanut, sillä hänen täytyi olla hiljaa ja pitää kiinni elämästä, joka
äkkiä oli muuttunut hänelle arvokkaaksi. Mutta Kitty tiesi sanoittakin,
mitä Phil olisi tahtonut hänelle sanoa, ja Philin sulkiessa jälleen
silmänsä kumartui hän hiljaiseen kiitokseen.
Sitten hän nousi ja hiipi ikkunan luo. Hänen täytyi luoda katseensa
maailmaan, joka nyt oli uusi ja ihana.
Pähkinäpuiden alla hän näki Rovastin keskustelevan miehen

kanssa, jonka vaimoksi hän oli luvannut tulla.
Hiukan myöhemmin toi herra Reid lääkärin taloon, ja auton surina

keräsi koko kartanon väen kuulemaan hänen tuomiotaan.
Rovastin ollessa Philin huoneessa lääkärin mukana ja kaikkien

muiden kokoontuessa pihalle seisoi Jim Reid hiukan syrjässä muista
keskustellen matalalla äänellä Bobin kanssa. Patches, joka seisoi
auton takana, kuuli Bobin korottavan hiukan ääntään ja sanovan
selvästi: »Siitä ei ole epäilystäkään. Siellä on vastamerkitty vasikka
maassa. Hän varmaan unohti säikähdyksissään päästää sen irti tai
kenties hän ajatteli, ettei siitä olisi mitään hyötyä, jos Phil pääsisi
kertomaan siitä, mitä oli tapahtunut. Minun luuloni on, että Phil yllätti
hänet teossa ja niin äkkiä, että hän ampui lainkaan ajattelematta;
tehän tiedätte, miten harkitsematta hän toimii. Ja sitten, kun hän
näki, mitä oli tehnyt ja luuli, ettei Phil kuitenkaan saattaisi jäädä
henkiin, hän arveli parhaaksi jäädä tänne ja koettaa pelastautua
jollakin valheella. Jos hän olisi koettanut karata, olisi asia ollut ilman
muuta selvä, mutta hän on kyllin kylmäverinen pelatakseen
uhkapeliä.»
Patches liikahti kuin rynnätäkseen miesten luo, mutta samassa

astui lääkäri pihalle. Hänen tullessaan odottavan joukon luo hymyili
Patches ivallisesti itsekseen. Sitten hän astui eteenpäin kuullakseen
lääkärin sanat.
Phil voi parantua, vaikkakin se oli hyvin epävarmaa, arveli lääkäri.

Haavoittuneen erinomainen terveys ja voima saattoivat pelastaa
hänet, mutta ennen kaikkea oli huolellinen hoito välttämätön.
Helpotuksesta huoahtaen joukko hajaantui. Patches lähti yksinään

pois.
Herra Reid, joka aikoi viedä tohtorin Prescottiin, sanoi tyttärelleen:
»Tule, Kitty, ajamme kodin kautta ja viemme sinut ja rouva
Manningin
äidin luo.»
Mutta Kitty pudisti päätään. »Ei, isä. En minä tule kotiin. Stella
tarvitsee minua. Helen kyllä ymmärtää sen, eikö niin, Helen?»
»Hyvä», vastasi herra Reid, jolla näytti olevan kiire. »Sano

Stellalle, että äiti tulee käymään myöhemmin illalla.» Ja auto lähti
liikkeelle.
Yöllä, kun herra Baldwin ja Kitty istuivat Philin vuoteen ääressä ja

Patches makasi unettomana vuoteessaan ajatuksiensa vallassa,
ratsasti muutamia naapurikartanon miehiä äänettömästi halki pimeän
yön. Ennen kuin uusi päivä oli karkottanut tähdet taivaalta, keräytyi
Pata-Koukku-S-kartanon veräjille äänetön, vakava ratsastajajoukko.
Aamuhämärissä he seurasivat Jim Reidiä, joka tuli talostaan, ja
ratsastivat laakson poikki Risti-Kolmiota kohti. Muuan miehisiä
kuljetti hevosta, jolla oli selässään tyhjä satula. He pysähtyivät
lähelle kartanon veräjää pienen kukkulan luo, Jim Reidin ja kahden
muun miehen jättäessä hevosensa toisten huostaan ja piiloutuessa
suuren vesialtaan taakse, niin ettei heitä saattanut nähdä kartanosta.
Helenin ja Rovastin ollessa neljännestuntia myöhemmin

pihamaalla, he näkivät Curlyn juoksevan täyttä vauhtia taloon päin.
Kun Rovasti kiiruhti häntä vastaan, huusi paimen kalpeana
kiihtymyksestä ja vihasta: »He ovat vieneet hänet — he yllättivät
hänet, kun hän oli lähdössä laitumelle.»
Helen ymmärsi heti, mitä oli tapahtunut.
Kiihtyneenä hän selitti Rovastille, miten Kitty oli kertonut Philin

selostaneen tapahtuman, sekä lisäsi kuiskaten Rovastille jotakin,
joka sai tämän kokonaan hämmästyksen valtaan.
»Hevoseni, Curly», huusi Rovasti ja juoksi satulavajaan päin

Helenin seuratessa. »Mitä tietä he ratsastivat?» kysyi hän
hypähtäessään satulaan.
»Setrimetsikköä kohden, sinne, missä se tapahtui», vastasi mies.

»Tarvitsetteko minua?»
»En. Älkää sanoko mitään muille. Rouva Manning, teidän

läsnäolonne voisi nyt olla tarpeen.» Ja he ratsastivat kohden
setrimetsikköä.
Ratsastajajoukko, joka vei Patchesin, oli ehtinyt pienelle

aukeamalle ja tehnyt lyhyet valmistelunsa. Siitä hetkestä lähtien, kun
he olivat yllättäneet ja vanginneet hänet, ei Patches ollut virkkanut
sanaakaan.
»No, herra», virkkoi mies, joka johti puhetta, »onko teillä mitään
sanottavaa, ennen kuin käymme toimeen?»
Patches pudisti päätään ja ihmeekseen he näkivät ivallisen hymyn

hänen huulillaan.
»Enpä luule niiden huomautusten, joita minulla saattaisi olla

tehtävänä, tekevän suurtakaan vaikutusta herroihin», vastasi hän
tyynesti. »Olisi joutavaa viivyttää teitä tarpeettoman kauan.»
Miesjoukko ei saattanut pidättää ihailun mutinaa. He olivat miehiä,

jotka osasivat arvostaa tällaista horjumatonta rohkeutta.
Lyhyen hiljaisuuden aikana, joka seurasi Patchesin sanoja,

syöksähtivät Rovasti ja Helen äkkiä keskelle miesjoukkoa. Ennen
kuin kukaan ennätti estää, seisoi Helen Patchesin vieressä ja tarttui
häntä käteen. Nopealla liikkeellä tempasi Rovasti lassonsilmukan
miehen kaulasta. Vielä hetkinen, ja hän oli leikannut poikki nuoran,
joka kahlehti miehen kädet.
»Kiitos», virkkoi Patches rauhallisesti.
»Älä tee sitä, Will», huudahti Jim kiivaasti. »Tämä on meidän

asiamme.» Ja samaan hengenvetoon hän huusi tovereilleen:
»Sitokaa hänet uudelleen, pojat», ja ryntäsi eteenpäin.
»Paikoillenne», karjaisi silloin Rovasti, ja nähdessään ankaran

päättäväisyyden ilmeen rakastamansa ja kunnioittamansa miehen
kasvoilla miehet pysähtyivät.
»Minä teen tämän ja teen vielä enemmänkin, Jim Reid», sanoi

Rovasti varmana, ja hänen äänessään oli sointu, joka muinaisina
villin lännen päivinä oli pakottanut hurjimmatkin miehet tottelemaan.
»Tämä teidän kokouksenne liikuttaa nähdäkseni myöskin minua.
Minä vastaan tästä miehestä. Te, pojat, tarkoitatte hyvää, mutta te
olette tällä kertaa hiukan liian kärkkäitä toimimaan.»
»Me aiomme vihdoin tehdä lopun näistä Tailholt Mountainin

karjavarkauksista, Will», vastasi Reid, »ja me aiomme tehdä sen nyt
juuri.»
Piiristä kuului hyväksymisen murinaa.
Rovasti seisoi järkkymättömänä. »Tällä tavoin ette tee loppua

mistään! Te aiotte tehdä jotakin, joka on paljon pahempaa kuin
muutamien vasikoiden varastaminen. Se aika on ollut ja mennyt
Arizonassa, jolloin täällä yksistään epäluulon perusteella piestiin
miehiä pahanpäiväiseksi. Luulenpa, että Risti-Kolmiolla on enemmän
sellaisia lehmiä, joiden polttomerkkiä on muutettu, kuin teillä kaikilla
yhteensä, ja se antaa minulle nähdäkseni oikeuden olla mukana
asiasta keskusteltaessa.»
»Hän on oikeassa, pojat», sanoi muuan vanhemmista miehistä.
»Tiedät minun olevan oikeassa, Tom», vastasi Rovasti nopeasti.

»Sinä ja minä olemme eläneet naapureina melkein kolmekymmentä
vuotta vaihtamatta milloinkaan pahaa sanaan keskenämme, ja me
olemme yhdessä kestäneet monta pahaa päivää. Sinä myöskin,
George, ja sinä, Henry ja sinä, Bill. Teidät muut minä olen tuntenut
siitä saakka, kun olitte pikku poikia, — ja minä ja teidän isänne
olemme taistelleet rauhan ja laillisten olojen saavuttamiseksi, ennen
kuin te olitte edes syntyneet. Sen me teimme lastemme vuoksi. Ja
nyt te luulette voivanne jättää minut kaiken tämän ulkopuolelle. Te
luulette voivanne hiipiä tänne salaa, ennen kuin minä olen edes
noussut vuoteestani, ja hirttää yhden paimenistani — pojan, joka on
miesten parhaita. Sanomatta minulle sanaakaan te väijytte minun
aitauksessani ja nostatte hitonmoisen jutun. Minä olen tullut tänne
sanoakseni teille, että siitä ei tule mitään. Siitä ei tule mitään, sillä
minä en salli sitä.»
Katseet maahan luotuina istuivat miehet vaieten hevostensa

selässä. Jotkut murahtivat hyväksyvästi. Jim Reid virkkoi vakavasti:
»Mutta kuulehan, Will. Me tiedämme, miltä se sinusta tuntuu, mutta
tahdoimme säästää sinut enemmältä harmilta. Tailholt Mountainin
varkaat menivät liian pitkälle tällä kertaa. Me emme voi antaa sinun
vapauttaa tuota miestä.»
»Minä en aiokaan vapauttaa häntä», vastasi Rovasti.
Miehet katsoivat toisiinsa.
»Mitä sinä siis aiot tehdä?» kysyi Reid.

»Minä aion saada teidät vapauttamaan hänet», kuului yllättävä
vastaus.
»Tehän hänet vangitsittekin, teidän on siis vapautettava hänet.»
Tilanteen vakavuudesta huolimatta nauroivat useat Rovastin

vastaukselle — se oli niin hänen kaltaisensa.
»Panenpa parhaan härkäni vetoon, että hän sen myöskin tekee»,

kuiskasi muuan.
Rovasti kääntyi vieressään seisovan miehen puoleen. »Patches,

kerro näille miehille, miten asia tapahtui.»
Paimenen kerrottua yksityiskohtaisesti tapahtumasta siihen

hetkeen saakka, jolloin Phil ilmestyi paikalle, keskeytti Rovasti hänet.
»Menehän nyt sinne ja näytä meille tarkalleen, miten kaikki tapahtui
sen jälkeen, kun Phil oli tullut sinun ja Yavapai Joen luo.»
Patches totteli. Ja hänen näyttäessään heille, missä Phil oli seissyt

laukauksen kajahtaessa, keskeytti Rovasti hänet uudelleen:
»Odotahan hetkinen. Tom, asetu seisomaan siihen, missä Phil
seisoi.»
Karjanhoitaja noudatti hänen käskyään.
Hänen asetuttuaan paikoilleen jatkoi Rovasti: »No Patches, asetu

nyt siihen, missä itse olit.»
Patches totteli.
»No, ja mistä suunnasta laukaus tuli?» kysyi Rovasti.
Patches osoitti suunnan.

Rovastin ei tarvinnut kehoittaa miehiä seuraavaan
toimenpiteeseen.
Kolme miestä oli jo hypännyt satulasta ja rynnännyt pensaikkoon,
jota
Patches oli osoittanut.
»Täällä on tosiaan jälkiä», huusi joku. »Ja täällä», lisäsi toinen

muutamia askelia etäämpänä, »tähän hän oli jättänyt hevosensa.»
»Ja nyt», jatkoi Rovasti miesten palattua pensaikosta, »minä

kerron teille jotakin. Philin kertomus on täydelleen yhtäpitävä
Patchesin äskeisen selostuksen kanssa. Sitä paitsi Phil sanoi
minulle heti, kun kysyin sitä hänellä, ettei hän voi sanoa, kuka ampui
laukauksen.»
Hän vaikeni hetkeksi antaakseen sanoilleen suuremman

painavuuden.
Sitten hän esitti selityksensä, johtopäätökset.
»Asian näin ollen ei meillä ole selviä todisteita ketään vastaan. Ei

voida todistaa, ettei vasikka ollut Nickin omaisuutta. Ei voida
todistaa, kuka ampui laukauksen. Se saattoi olla Yavapai Joe tai joku
toinen aivan yhtä hyvin kuin Nick. Phil itse pilasi hätäilemisellään
koko jutun. Jollei Phil olisi ollut niin kärkäs syyttämään tätä miestä
pelkkien epäluulojen nojalla, olisimme varmasti saaneet Yavapai
Joelta tarvitsemamme todisteet ja voineet vihdoinkin selvittää asiat
noiden varkaiden kanssa. Mutta nyt seisomme sen sijaan täsmälleen
samalla paikalla kuin ennenkin. No, mihin aiotte nyt ryhtyä?»
Miehet hymyilivät häpeissään, mutta iloitsivat yhtäkaikki siitä, että

uhkaava murhenäytelmä oli vältetty. He eivät suinkaan olleet
kokonaan varmoja Patchesin viattomuudesta, mutta he tunnustivat,
että erehdys heidän puoleltaan oli mahdollinen.
»Luulenpa Rovastin lykänneen kokouksen toiseen kertaan, pojat»,

arveli muuan.
»Tulkaa», virkkoi toinen. »Lähdetään kotiin.»
Viimeisen miehen hävittyä metsikköön pyyhki Rovasti hikipisarat

otsallaan ja katsoi miettiväisenä Patchesiin. Sitten syttyi
hyväntahtoinen väike hänen sinisiin silmiinsä, jotka hetkistä
aikaisemmin olivat näyttäneet niin ankarilta ja teräksisiltä.
»Tulkaa», virkkoi hän hilpeästi, »lähdetään aamiaiselle. Stella

ihmettelee varmaan, missä me viivyttelemme.»
XVI LUKU.
Taivaanrannan taa.
Iltapäivä oli jo kulunut pitkälle, kun Curly palasi laakson toisesta

päästä tuoden mukanaan erään naisen, joka vapauttaisi rouva
Baldwinin taloushommista, ja Helen arveli nyt voivansa palata
Reidien luo.
»Minä käsken Patchesin saattamaan teitä kärryillä», sanoi

Rovasti. »Olitte hyvin ystävällinen jäädessänne tänne, te olette ollut
meille korvaamattomaksi avuksi.»
»Älkää puhuko mitään kärryistä, herra Baldwin. Käveleminen tekisi

minulle varmasti hyvää. Mutta olisin todellakin iloinen, jos Patches
tulisi saattamaan minua — tuntisin itseni paljon turvallisemmaksi»,
lisäsi hän nauraen.
Rouva Baldwin nukkui, ja Kitty istui sairasvuoteen vieressä

Helenin lähtiessä kartanosta, mutta Rovasti itse saattoi häntä ja
Patchesia hiukan matkaa. Sanottuaan hyvästi Rovastille ja
luvattuaan palata huomenna Helen sanoi seuralaiselleen: »Oi, Larry,
minä olen iloinen tästä tilaisuudesta, tahdoin välttämättä tavata sinua
kahdenkesken, enkä ymmärtänyt, miten se kävisi laatuun. Minulla on
jotakin sanottavaa sinulle, Larry, jotakin, joka minun täytyy sanoa
sinulle, ja sinun on oltava hyvin kärsivällinen kuunnellessasi.»
»Sinähän näit, mitä tänä aamuna tapahtui. En löydä sanoja, joilla

voisin sinua kiittää!» sanoi mies vakavasti.
»Se oli kauheata — kauheata, Larry! Miksi et sanonut heille, kuka

olet?
Miksi annoit heidän —» Hän ei saattanut lopettaa lausettaan.
Mies naurahti lyhyesti. »Sehän olisi ollut turhaa sanojen

haaskausta. Luuletko, että he niissä olosuhteissa olisivat ottaneet
uskoakseen sellaisia juttua?»
Hetkisen he kulkivat vaieten. Sitten Patches kysyi: »Jim Reidin

epäluulojenko takia sinä tahdoit tavata minua, Helen?»
»En, Larry, vaan Kittyn tähden», vastasi Helen.
»Kittyn?»
»Kitty kertoi kaiken minulle tänään», jatkoi Helen. »Lapsiraukka on

miltei suunniltaan.»
Mies ei vastannut. Helen katsoi häneen äidillisesti.
»Rakastatko sinä häntä niin suuresti, Larry? Sano minulle

rehellisesti, onko niin?»
Patches ei saattanut — ei uskaltanut — katsoa häneen.
»Sano minulle, Larry», intti Helen. »Minun täytyy saada tietää se.
Rakastatko sinä Kittyä, niin kuin miehen tulee rakastaa vaimoaan?»
Nyt Patches vastasi ääni liikutuksesta väristen. »Miksi kysyt
minulta sellaista? Sinähän tiedät vastauksen. Mitä oikeutta sinulla on
pakottaa minut sanomaan sinulle se, minkä jo tiedät — että minä
rakastan sinua — toisen miehen vaimoa?»
Helen kalpeni. Tahtoessaan auttaa Kittyä ei hän lainkaan ollut

tullut ajatelleeksi, mihin tilanteeseen hän tällä kysymyksellä oli
saattanut itsensä.
»Larry!» hän sanoi ankarasti.
»Niin», vastasi tämä intohimoisesti, »sinähän vaadit minua

sanomaan totuuden.»
»Minä vaadin sinua sanomaan minulle totuuden Kittystä», vastasi

Helen.
»Ja sen sinä nyt tiedät», vastasi mies nopeasti.
»Oi, Larry», huudahti tyttö, »kuinka sinä saatoit — kuinka sinä

saatoit pyytää vaimoksesi naista, jota et rakasta? Kuinka sinä
saatoit, Larry? Ja juuri kun minä olin niin ylpeä sinusta, niin iloinen
siitä, että vihdoin olit löytänyt oman itsesi, että sinä olit niin kelpo
mies!»
»Kitty ja minä olemme hyvät ystävät», vastasi Patches matalalla,

synkällä äänellä, »ja hyvät toverit. Viime vuonna olen oppinut
pitämään hänestä hyvin paljon — meillä on niin paljon yhteistä. Minä
voin antaa hänelle sen elämän, jota hän kaipaa — elämän, johon
hänet on luotu. Minä teen hänet onnelliseksi, minä olen hänelle
uskollinen, minä tarjoan hänelle kaiken, mitä mies voi tarjota
vaimolleen.»
»Ei, Larry», sanoi Helen hellästi miehen äänen avuttomuuden
liikuttamana, sillä Patches oli puhunut aivan kuin itsekin olisi ollut
selvillä siitä, että hänen yrityksensä puolustaa kihlaustaan Kittyn
kanssa olivat turhia. »Ei, Larry, sinä et voi tarjota Kittylle kaikkea,
mitä miehen tulee tarjota vaimolleen. Ilman rakkautta et voi olla
hänen miehensä.»
Jälleen he kulkivat äänettöminä kappaleen matkaa. Sitten Helen

kysyi: »Ja oletko varma siitä, että Kitty rakastaa sinua — niinkuin
naisen tulee rakastaa, tarkoitan.»
»En olisi pyytänyt häntä vaimokseni, jollen olisi uskonut sitä»,

vastasi Patches hiukan innokkaammin.
»Et tietenkään», virkkoi Helen hilpeämmin, »eikä Kitty olisi voinut

sanoa 'kyllä', jollei hän olisi uskonut sinun rakastavan häntä!»
»Tarkoitatko luulevasi, ettei Kitty rakasta minua, Helen?»
»Minä tiedän, että hän rakastaa Phil Actonia, Larry. Minä luin sen
hänen kasvoistaan, kun hän ensin kuuli onnettomuustapauksesta.
Hän on aina rakastanut häntä, Larry, siitä saakka, kun he lapsina
leikkivät yhdessä. Kitty on koettanut tukahduttaa sydämensä tunteen
— hän on koettanut voittaa rakkautensa, mutta nyt hän tietää, että
se on mahdotonta. Olipa onni teille molemmille, että hän huomasi
rakastavansa Actonia, ennen kuin oli ehtinyt pilata sekä omansa että
sinun elämäsi.»
»Mutta kuinka hän saattoi lupautua vaimokseni, jos hän rakasti

Philiä?» kysyi Patches.
»Mutta kuinka sinä saatoit pyytää häntä vaimoksesi, vaikka —»,
vastasi Helen nopeasti lainkaan ajattelematta itseään. Sitten hän
jatkoi urheasti syrjäyttäen itsensä: »Sinä johdatit hänet suureen
kiusaukseen, Larry. Sinä et kenties tarkoittanut sitä, mutta sinä teit
sen joka tapauksessa. Sinä houkuttelit häntä rikkaudellasi — kaikella
sillä ylellisyydellä ja loistolla ja hienoudella, mitä saatoit hänelle
tarjota. Sinä sait hänet vaihtamaan rakkauden kaikkeen tähän. Minä
tiedän, Larry — minä tiedän, sillä minäkin olin kerran samassa
kiusauksessa.»
Patches teki eleen kuin väittääkseen vastaan, mutta Helen ei

antanut hänen keskeyttää. »Sinä et tiennyt sitä, mutta vain muisto
isävainajani opetuksista pelasti minut tekemästä hirveätä erehdystä.
Nyt sinä olet mies, Larry. Sinä olet minulle rakkaampi kuin kukaan
muu mies maailmassa paitsi yhtä, ja enemmän kuin ainoatakaan
muuta miestä — paitsi tuota yhtä — minä kunnioitan ja ihailen sinua
saavuttamasi miehuuden takia. Mutta Larry, etkö ymmärrä: kun mies
on mies, on olemassa asia, jota hän ei koskaan voi tehdä — hän ei
koskaan voi käyttää hyväkseen naisen heikkoutta. Hän ei voi
johdattaa häntä kiusaukseen, joka on suurempi kuin hänen
voimansa. Hänen täytyy olla voimakas sekä omasta että hänen
puolestaan. Hänen täytyy pelastaa hänet hänestä itsestään
huolimatta.»
Patches kohotti päänsä ja loi katseensa kauas Granite Mountainia

kohden. Kerran ennen oli tämä nainen herättänyt hänessä uinuvan
miehuuden, ja nyt hän jälleen vetosi siihen, mikä hänen
sisimmässään oli hienointa ja parhainta.
»Sinä olet aina oikeassa, Helen», hän sanoi miltei nöyrästi.

»Ei, Larry», vastasi Helen nopeasti, »mutta sinä tiedät minun tällä
kertaa olevan oikeassa.»
»Minä vapautan heti Kittyn hänen lupauksestaan», virkkoi Patches

ikäänkuin päättääkseen keskustelun.
Mutta Helen vastasi nopeasti: »Juuri sitä sinä et saa tehdä.»
Mies hämmästyi. »Miksi — mutta minä luulin — mitä ihmettä sinä

oikeastaan tarkoitat?»
Helen nauroi onnellista naurua vastatessaan: »Tuhma Larry, etkö

ymmärrä? Sinun täytyy saada Kitty itse antamaan sinulle rukkaset.
Sinun on pelastettava hänen itsekunnioituksensa. Etkö käsitä,
kuinka se nöyryyttäisi häntä, jos hän hetkenkään kuvittelisi, että sinä
et rakastakaan häntä? Ajattelehan, mitä hän kärsisi tietäessään, että
sinä olit yksinkertaisesti vain yrittänyt ostaa hänet rikkauksillasi ja
kaikella, minkä omistat?»
Patches-raukan vastaväitteet kaikuivat jälleen kuuroille korville.
»Juuri sitä sinun kosintasi oli, Larry. Ja Kittyn kaltainen tyttö, jos
hän tietäisi, mitä itse asiassa on tehnyt, pitäisi sen jälkeen varmasti
itseään arvottomana ottamaan vastaan onneaan silloinkin, kun se
todellakin kolkuttaa hänen ovelleen. Sinun täytyy saada hänet
ylpeänä ja iloisena antamaan kätensä miehelle, jota hän rakastaa.»
»Mutta — mitä voin tehdä?» kysyi Patches alakuloisena.
»Sitä minä en tiedä, Larry. Mutta sinun täytyy yrittää — Kittyn

tähden sinun täytyy.»
»Jollette sinä ja Rovasti aamulla olisi sekaantuneet asiaan, olisi
kaikki ollut paljon yksinkertaisempaa!» arveli Patches, ja Helen
huomasi hänen taas nauravan itselleen.
»Sinä et saa sanoa noin — et saa, Larry!» huudahti hän.
Tämä katsahti kysyvästi Heleniin. »Tahdotko minun valehtelevan

hänelle — suorastaan valehtelevan?» kysyi hän.
Helen vastasi rauhallisesti: »En luule, että ottaisin sitä huomioon,

jos olisin sinun sijassasi, Larry — näissä olosuhteissa.»
Matkalla Risti-Kolmioon päätti Patches käydä käsiksi vaikeaan

tehtäväänsä niin pian kuin mahdollista.
Illallisen jälkeen hänen onnistui puhutella Kittyä, kun kukaan muu

ei ollut lähellä.
»Minun täytyy saada tavata sinua kahdenkesken tänä iltana», hän

kuiskasi kiireisesti. »Niin pian kuin mahdollista. Minä odotan sinua
puiden alla hevosuittamon rannalla. Tule sinne heti, kun tulee pimeä
ja sinä pääset pujahtamaan talosta kenenkään näkemättä.»
Tyttö hämmästyi hänen ilmeestään. Hän puhui nopeasti ja näytti

hermostuneelta.
»Mutta Patches —»
»Sinun täytyy!» keskeytti mies katsahtaen Rovastiin, joka lähestyi

heitä. »Minulla on jotakin sanottavaa sinulle, jotakin, joka minun
täytyy sanoa tänä iltana.»
Hän kääntyi puhumaan Rovastin kanssa; ja Kitty lähti pois. Tuntia
myöhemmin, kun oli tullut pimeä, meni hän Patchesin mainitsemalle
paikalle, jossa tämä jo odotti häntä.
»Kuulehan, Kitty», alkoi tämä viivyttelemättä, ja äänestään ja

ilmeestään päättäen hän oli suuren levottomuuden vallassa. »Minun
täytyy lähteä pois täältä. En uskalla enää jäädä tänne päiväksikään,
minun täytyy lähteä vielä tänä iltana.»
»Mitä, Patches?» sanoi Kitty pakottautuen puhumaan tyynesti

häntä rauhoittaakseen. »Mikä nyt on hätänä?»
»Sinähän tiedät, mitä he aikoivat tehdä minulle tänä aamuna.»
Kitty oli hämmästynyt. Oli totta, että hän ei voinut rakastaa tätä
miestä niin kuin hän rakasti Philiä, mutta hän oli pitänyt häntä
parhaana ystävänään ja kunnioittanut ja ihaillut häntä. Hänestä
tuntui pahalta nähdä hänet tällaisena — arkana ja pelästyneenä.
Hän ei voinut ymmärtää.
»Mutta Patches», hän sanoi vakavasti, »sehän on nyt ohitse, —

sitä ei enää uudelleen voi tapahtua.»
»Sinä et tiedä», vastasi tämä, »silloin et olisi niin varma siitä. Phil
saattaisi —», hän vaikeni, ikäänkuin ei olisi uskaltanut päättää
lausettaan.
Kitty arvasi nyt, että hänen pelollaan mahtoi olla syvemmät syyt
kuin hän oli luullutkaan.
»Mutta ethän sinä ole karjavaras», väitti hän. »Sinun tarvitsee vain
selittää kuka olet. Kukaan ei luulisi hetkeäkään Lawrence Knightiä
varkaaksi. On naurettavaa ajatellakaan sellaista.»
»Sinä et ymmärrä», virkkoi Patches jälleen. »On kysymys aivan
muusta kuin varkaudesta.»
Kitty hämmästyi. »Ethän sinä voi tarkoittaa, Patches — ethän

tarkoita, että Phil —», sopersi hän.
»Kyllä, minä tarkoitan Philiä», kuiskasi Patches. »Minä — me

olimme riidassa — minä kiivastuin. Hyvä Jumala — tyttö, etkö
ymmärrä, että minun täytyy lähteä täältä? Minä en uskalla jäädä
tänne. Kuule nyt, Kitty! Se on kaikkein parasta. Kunhan vain pääsen
pois täältä ja voin jälleen ottaa oman nimeni, niin olen turvassa.
Myöhemmin sinä voit tulla luokseni. Tulethan sinä, etkö tulekin,
rakkaani? Sinä tiedät, kuinka minä ikävöin sinua. Tämä ei millään
lailla muuta suunnitelmiamme. Jos rakastat minua, niin sinä —»
Kitty keskeytti hänet hiljaa huudahtaen. »Ja sinä — sinäkö siis teit
sen?»
»Mutta minähän sanoin sinulle, että me olimme riidassa», yritti

Patches selittää.
»Ja sinä luulet, että minä nyt lähtisin kanssasi?» Tyttö vapisi
suuttumuksesta. »Oh, sinä erehdyt suuresti! Ja minä luulen itsekin
erehtyneeni. En voinut koskaan kuvitella, että sinä! Ei mikään, mitä
ikinä tekisitkin, voisi saada minua unohtamaan sitä, minkä juuri
kerroit minulle. Sinä saat lähteä.»
»Tarkoitatko, ettet tahdo seurata minua?» sopersi Patches.
»Luuletko minun voivan tehdä sitä?» kysyi Kitty.
»Mutta Kitty, ajatko sinä näin minut pois? Ethän sinä voi hylätä
minua?»
»Se on ainoa, mitä saatan tehdä», vastasi tyttö kylmästi. »Kuolisin
häpeästä, jos joku saisi tietää, että aioin kerran olla sinulle enemmän
kuin tähän saakka olen ollut. Mutta sinun on välttämättä lähdettävä
tänä iltana.»
Ja näin sanoen Kitty juoksi takaisin kartanoon jättäen Patchesin

seisomaan paikalleen.
Mutta yksinään pimeässä hymyili Patches itsekseen.
Aamun koittaessa joutui koko Risti-Kolmion-Kartano kuohuksiinsa.

Patches oli hävinnyt. Ja lisäksi oli paras Rovastin hevosista — suuri
täpläotsainen ori — myöskin poissa.
Tämä uutinen levisi nopeasti koko laaksoon etäisimpiä

karjakartanoita myöten. Ja moni viisas pää nyökkäsi ymmärtävänä,
ja monet huulet virkkoivat: »Minähän tiesin sen.» Mies, joka niin
salaperäisellä tavalla oli ilmestynyt heidän keskuuteensa ja joka
vuoden ajan oli ollut koko seudun puheenaiheena, oli viimeinkin
ilmaissut oikean luonteensa. Mutta karjanhoitajat tiesivät Rovastin
päättävästä esiintymisestä heidän kokouksessaan, että asia nyt oli
jätettävä hänen hoidettavakseen. He tarjosivat hänelle apuaan ja
neuvojaan. He laskivat leikkiä hevosen hinnasta, mutta Rovasti
nauroi heidän leikinlaskulleen, kuunteli heidän neuvojaan ja sanoi
sitten aikovansa antaa asian Yavapai Countyn sheriffin huostaan.
Helen oli ainoa, jolle Kitty kertoi viimeisestä keskustelustaan

Patchesin kanssa. Ja hämmästyneenä ja liikutettuna siitä uhrista,
jolla
Patches oli ostanut Kittyn vapauden ja mielenrauhan, Helen pyysi
tyttöä
unohtamaan ja olemaan onnellinen.

General Chemistry 10Th Edition Ebbing Solutions Manual Full Chapter PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

General Chemistry 10Th Edition Ebbing Solutions Manual Full Chapter PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

General Chemistry 10th Edition Ebbing

8.1. a. Possible orbital diagram.

8.5. The electron configuration of phosphorus is 1s22s22p63s23p3. The orbital diagram is

■ ANSWERS TO CONCEPT CHECKS

■ ANSWERS TO SELF-ASSESSMENT AND REVIEW QUESTIONS

Another possible oxygen orbital diagram, but not a ground state, is

8.17. Rubidium is the alkali metal atom with a 5s1 configuration.

8.19. The following elements are in Groups IIIA to VIA:

Group IIIA Group IVA Group VA Group VIA

B: metalloid C: nonmetal N: nonmetal O: nonmetal

Al: metal Si: metalloid P: nonmetal S: nonmetal

Ga: metal Ge: metalloid As: metalloid Se: nonmetal

In: metal Sn: metal Sb: metalloid Te: metalloid

Tl: metal Pb: metal Bi: metal Po: metal

Yes, each column displays the expected increasing metallic character.

Group IIIA Group IVA Group VA Group VIA

B: acidic C: acidic N: acidic O: amphoteric (H2O)

Al: amphoteric Si: acidic P: acidic S: acidic

Ga: amphoteric Ge: acidic As: acidic Se: acidic

In: basic Sn: amphoteric Sb: amphoteric Te: amphoteric

Tl: basic Pb: amphoteric Bi: basic Po: amphoteric

8.21. 2K(s) + 2H2O(l)  2KOH(aq) + H2(g)

8.24. a. White phosphorus

8.25. The answer is c, 3.

8.26. The answer is b, [Ne]3s23p3

8.28. The answer is b, II only.

■ ANSWERS TO CONCEPT EXPLORATIONS

■ ANSWERS TO CONCEPTUAL PROBLEMS

■ SOLUTIONS TO PRACTICE PROBLEMS

8.45. The six possible orbital diagrams for 1s22p1 are

8.46. The twelve possible orbital diagrams for 1s12p1 are

8.47. Iodine (Z = 53): 1s22s22p63s23p63d104s24p64d105s25p5

8.48. Arsenic (Z = 33): 1s22s22p63s23p63d104s24p3

8.49. Manganese (Z = 25): 1s22s22p63s23p63d54s2

8.50. Nickel (Z = 28): 1s22s22p63s23p63d84s2

8.51. Bromine (Z = 35): 4s24p5

8.52. Bismuth (Z = 83): 6s26p3

8.53. Zirconium (Z = 40): 4d25s2

8.54. Manganese (Z = 25): 3d54s2

8.57. Cobalt (Z = 27): [Ar]

8.58. Samarium (Z = 62): [Xe]

8.59. Potassium (Z = 19): [Ar]

8.60. Zn (Z = 30): [Ar]

■ SOLUTIONS TO GENERAL PROBLEMS

8.70. Tellurium: 1s22s22p63s23p63d104s24p64d105s25p4

8.71. Polonium: 6s26p4

8.72. Lead: 6s26p2

8.73. The orbital diagram for arsenic is

8.74. The orbital diagram for selenium is

8.79. Niobium: [Kr]

8.80. Rhodium: [Kr]

8.90. A frog was used.

■ SOLUTIONS TO STRATEGY PROBLEMS

8.108. In order of increasing ionization energy, Se < Br < Cl.

8.110 The problem statement describes the following process:

■ SOLUTIONS TO CUMULATIVE-SKILLS PROBLEMS

nRT (0.018204 mol)(0.082057 L  atm/K  mol)(294.2 K)

8.112. The equation is

8.117. Use the Bohr formula, where nf =  and ni = 1.

2.179  1018 J 6.022  1023 H atoms 1.31219  106 J

8.118. Use the Bohr formula, where nf = , ni = 1, and Z = 2.

4 x 2.179  1018 J 6.022  1023 He+ ions 5.2487  106 J

Na(g) + Cl(g)  NaCl(s) H = −639 kJ/mol