Artist Management for the Music

Business Paul Allen

Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/artist-management-for-the-music-business-paul-allen/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Sourcebook for Research in Music Allen Scott

https://textbookfull.com/product/sourcebook-for-research-in-
music-allen-scott/

Business Management ANSWERS 3rd Edition Paul Hoang

https://textbookfull.com/product/business-management-answers-3rd-
edition-paul-hoang/

Theological Method A Guide for the Perplexed 1st

Edition Paul L. Allen

https://textbookfull.com/product/theological-method-a-guide-for-
the-perplexed-1st-edition-paul-l-allen/

Business Management Workbook ANSWERS 3rd Edition Paul

Hoang

https://textbookfull.com/product/business-management-workbook-
answers-3rd-edition-paul-hoang/
ALLEN PHYSICS HANDBOOK FOR NEET 2019th Edition Allen

https://textbookfull.com/product/allen-physics-handbook-for-
neet-2019th-edition-allen/

Designing the Music Business: Design Culture, Music

Video and Virtual Reality Guy Morrow

https://textbookfull.com/product/designing-the-music-business-
design-culture-music-video-and-virtual-reality-guy-morrow/

Allen Chemistry Handbook for JEE NEET 2017th Edition

Allen

https://textbookfull.com/product/allen-chemistry-handbook-for-
jee-neet-2017th-edition-allen/

Data Management Solutions Using SAS Hash Table

Operations : A Business Intelligence Case Study. Paul
Dorfman

https://textbookfull.com/product/data-management-solutions-using-
sas-hash-table-operations-a-business-intelligence-case-study-
paul-dorfman/

Effective Complaint Management: The Business Case for

Customer Satisfaction Bernd Stauss

https://textbookfull.com/product/effective-complaint-management-
the-business-case-for-customer-satisfaction-bernd-stauss/
 Artist Management for
the Music Business

Anyone managing an artist’s career needs to be well versed and have a savvy
understanding of the moving parts of the music business. You’ll learn how and
why those moving parts “move,” as well as how to manage and navigate a music-
based career.
Artist Management for the Music Business gives you a comprehensive view
of how to generate income through music and how to strategically plan for future
growth. The book is full of valuable practical insights. It includes interviews and
case studies with examples of real-world management issues and outcomes.
Updates to this new edition include the importance of online streaming to music
careers, how anyone can effectively network, tools for successful negotiation, ways
to identify and manage income sources, and guidance on the ever-changing social
media landscape of the music business.
This book gives you access to resources about artist management and the music
business at its companion website, http://www.artistmanagementonline.com. There
is no login, and the resources are updated regularly.

Paul Allen is Associate Professor in the Department of Recording Industry at

Middle Tennessee State University and co-author of Record Label Marketing,
published by Focal Press. He is also a frequent lecturer at other universities on
artist management and other music business subjects. His career includes service
in the US Air Force, and work in commercial radio and TV, political management,
the music business, academia, and as your author.
Artist Management for
the Music Business
Fourth Edition

Paul Allen
Fourth edition published 2018
by Routledge
711 Third Avenue, New York, NY 10017

and by Routledge
2 Park Square, Milton Park, Abingdon, Oxon, OX14 4RN

Routledge is an imprint of the Taylor & Francis Group, an informa business

 2018 Paul Allen

The right of Paul Allen to be identified as author of this work has been
asserted by him in accordance with sections 77 and 78 of the Copyright,
Designs and Patents Act 1988.

All rights reserved. No part of this book may be reprinted or reproduced or

utilised in any form or by any electronic, mechanical, or other means, now
known or hereafter invented, including photocopying and recording, or in
any information storage or retrieval system, without permission in writing
from the publishers.

Trademark notice: Product or corporate names may be trademarks or

registered trademarks, and are used only for identification and explanation
without intent to infringe.

Legal disclaimer: This book is not a substitute for legal advice. Information
presented in this book is intended to be general guidance for the reader, and
is not a substitute for advice and counsel from an attorney.

First edition published by Focal Press 2007

Second edition published by Focal Press 2011
Third edition published by Focal Press 2014

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Names: Allen, Paul, 1946- author.
Title: Artist management for the music business / Paul Allen.
Description: Fourth edition. | New York, NY : Routledge, 2018. |
Includes index.
Identifiers: LCCN 2017054718| ISBN 9780815392668 (pbk. : alk. paper) |
ISBN 9780815393993 (hardback : alk. paper) | ISBN 9781351186919
(ebook)
Subjects: LCSH: Performing arts—Management. | Music trade—United
States. | Music—Economic aspects. | Performing arts—Vocational
guidance.
Classification: LCC ML3790 .A45 2018 | DDC 780.68—dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2017054718

ISBN: 978-0-8153-9399-3 (hbk)

ISBN: 978-0-8153-9266-8 (pbk)
ISBN: 978-1-3511-8691-9 (ebk)

Typeset in Times New Roman

by Swales & Willis Ltd, Exeter, Devon, UK
Dedicated to Cindy
. . . for loving, giving, and sharing so much.
Contents
Acknowledgments................................................................................................... xiv
Introduction...............................................................................................................xv

CHAPTER 1 Professional Artist Management and

Its Principles.......................................................... 1
Considering Artist Management as a Profession............................1
Be Creative, Informed, and Connected.......................................2
Understand People and Business.................................................3
Functions of Management...............................................................4
Planning.......................................................................................4
Organizing...................................................................................5
Leading and Directing.................................................................5
Controlling..................................................................................6
Artist Management Skills: Networking Is a Key to Success..........6
Other Artist Manager Skills and Traits.........................................10
Understanding Human Nature...................................................10
Leadership.................................................................................11
Coaching....................................................................................11
Communication.........................................................................11
Other Skills................................................................................12
Building a Career in Artist Management......................................13

CHAPTER 2 Preparing to Manage.............................................. 16

Management Is Part of a Big Business..........................................16
Acquiring the Knowledge.............................................................18
Understanding the Nature of Artist Management.........................19
Making Decisions......................................................................19
Managing Pressure....................................................................20
Reality One............................................................................21
Reality Two...........................................................................22
Reality Three.........................................................................22
Reality Four...........................................................................22
Reality Five...........................................................................23
Reality Six.............................................................................23
Reality Seven.........................................................................23
Reality Eight..........................................................................24
Reality Nine...........................................................................24
Managers Are Inconspicuous....................................................24
viii Contents

An Understanding of Power in the Music Business......................25

The Power of Money.................................................................25
The Power of Access.................................................................26
The Power of Your Latest Success...........................................27
The Power of Your Body of Work............................................27
The Power of Hard Work..........................................................27
Power Carries a Responsibility to Give Back...........................28
Code of Practice........................................................................28

CHAPTER 3 Entrepreneurship and Basic Money Management......... 32

The Tools for the Artist Management Entrepreneur.....................33
Education...................................................................................33
Experience.................................................................................34
Vision........................................................................................35
Business Plan.............................................................................35
The Skills and Characteristics of the Entrepreneur Manager........37
Money Management: Yours and Theirs........................................38
Basic Money Management........................................................39
Tracking Your Company’s Money...........................................40
Funding Your Company at Startup...........................................41
Final Thoughts...............................................................................41

CHAPTER 4 The Artist Prepares to Be Managed......................... 43

Being Commercial Is Not Selling Out..........................................44
Know Who You Are Artistically..................................................45
Get Experience..............................................................................45
Social Media and Networking.......................................................47
Be Professional..............................................................................48
Be Prepared for Management........................................................50
Plan to Be Patient..........................................................................52

CHAPTER 5 Lessons in Artist Management................................ 54

Tom Parker: King Maker..............................................................55
Lessons Learned........................................................................55
Rene Angelil: Target Marketing...................................................56
Lessons Learned........................................................................57
Michael Jeffery: Conflicts of Interest............................................57
Lessons Learned........................................................................58
Peter Grant: A Shared Belief Between the Artist
and the Manager........................................................................58
Lessons Learned........................................................................59
Herbert Breslin: Promoting Your Artist........................................60
Lessons Learned........................................................................60
 Contents ix

Joe Simpson: Manage by the Boy Scout Motto............................61

Lessons Learned........................................................................61
Jon Landau: Keeping a Business Focus........................................62
Lessons Learned........................................................................62
Bob Doyle: Using Your Network..................................................63
Lessons Learned........................................................................63
Andrew Loog Oldham: Exploit Your Artist’s Talents..................64
Lessons Learned........................................................................64
Johnny Wright: A Matter of Timing.............................................64
Lessons Learned........................................................................65
Lou Pearlman: A Matter of Trust..................................................65
Lessons Learned........................................................................66
Sharon Osbourne: A Family Experience.......................................66
Lessons Learned........................................................................67
Lukasz Gottwald (Dr. Luke): Having It in Writing......................67
Lessons Learned........................................................................68
Jonnetta Patton: Managing an Artist’s Image...............................68
Lessons Learned........................................................................69
Tohme Tohme: “I Am Not in the Music Business”......................69
Lessons Learned........................................................................70
Scott Hinds: “What Can You Do for Me that I Can’t Do
for Myself?”..............................................................................70
Lessons Learned........................................................................71

CHAPTER 6 The Artist Management Contract............................. 74

Negotiating the Contract...............................................................75
The Length of the Contract...........................................................75
The Manager’s Services to the Artist............................................76
Exclusivity.....................................................................................77
Power of Attorney.........................................................................78
Payment for the Manager’s Services.............................................78
Earnings Following the Contract Period.......................................80
The Manager’s Expenses..............................................................81
Other Sections...............................................................................82
Contracting with a Minor..............................................................83
A Contract Example......................................................................84
Review Michael Jackson’s Final Artist Management Contract.......84

CHAPTER 7 A Planning Primer for the Artist Manager................. 89

Setting and Achieving Goals.........................................................90
Planning a Personal Budget for the Artist.....................................92
Planning and Budgeting an Event.................................................94
x Contents

An Event Plan................................................................................95
When and Where.......................................................................95
Invitations..................................................................................96
Food and Beverage....................................................................97
The Performance.......................................................................97
Promotion..................................................................................98
A Sample Budget..........................................................................98
Planning Tools.............................................................................100

CHAPTER 8 The Artist as a Business and a Brand.................... 101

Understanding Target Markets....................................................102
Defining an Artist’s Target Market.............................................102
Ways to View Market Segments.................................................102
Branding and Image....................................................................103
The Artist’s Support Team..........................................................105
Booking Agent........................................................................106
Attorney...................................................................................106
Publicist...................................................................................107
Manager of Digital Media.......................................................108
Manager of Promotion............................................................108
Business Advisors...................................................................109
Alternative Forms of Business for the Artist..............................110
Proprietorship..........................................................................111
Partnership...............................................................................111
Corporation..............................................................................111
Limited Liability Company or Partnership.............................112
The Internet and Worldwide Web: A Primer for the Artist
Manager and the Self-Managed Artist....................................112
The Importance of a Domain Name........................................112
A URL.....................................................................................114
Web Hosting Services.............................................................114
Content....................................................................................114
Mining Digital Media for Information....................................115

CHAPTER 9 Income from Live Performance.............................. 118

Booking the Performance............................................................120
Business Management of Live Performances.............................122
Tour Management.......................................................................124
Promoting the Performance.........................................................126
The Promoter...........................................................................127
The Performance Contract..........................................................129
 Contents xi

Merchandise................................................................................130
International Touring...................................................................133
College Tours..............................................................................134

CHAPTER 10 Income from Songwriting...................................... 137

Copyright.....................................................................................138
Song Publishing...........................................................................139
Songwriting Income from Sales of Recordings..........................140
Songwriting Income from Song Performance.............................142
Songwriting Income from Streaming..........................................144
Publishing as a Negotiating Asset...............................................145

CHAPTER 11 Income from Recording........................................ 147

Recording for Full-Service Labels..............................................148
Income and Expenses for the Artist from a Recording
Contract...................................................................................149
Creating and Paying for the Recording...................................150
Artist’s Income........................................................................151
The Role of the Producer............................................................153
Other Expenses Charged to the Artist.........................................153
Things for Which the Label Customarily Pays...........................154
360 Recording Contracts.............................................................155
Labels and Artist Management...................................................156
Artists Who Own or Record for Independent Labels..................157
It’s Business................................................................................158
The Role of Traditional Radio in the Recording Artist’s
Income.....................................................................................158
The Business of Terrestrial Radio...........................................159
The Business of Streaming Services and Satellite Radio........161
The Charts...............................................................................161
College Radio..........................................................................162
Sponsorships, Endorsements, Television, and Motion
Pictures....................................................................................163
Unions and the Recording Industry.............................................164

CHAPTER 12 Conducting Business for the Artist......................... 167

Time Management.......................................................................167
Going for the Contract.............................................................168
Know the Purpose of the Meeting and Do the Homework......168
Prepping for the Meeting.........................................................170
Planning for Results................................................................171
xii Contents

Budget the Time......................................................................172

Practice the Meeting................................................................173
The Meeting............................................................................173
Should the Artist Attend the Meeting?....................................174
Ending the Meeting.................................................................175
Negotiating..................................................................................176
Ethics and Payola........................................................................178
Ethics.......................................................................................178
Payola......................................................................................178

CHAPTER 13 The Artist Career Plan.......................................... 181

An Introduction to the Plan.........................................................181
Recording Artist Business Plan...............................................183
About the Artist...........................................................................184
Musical Genre.........................................................................184
Biography................................................................................184
Talents.....................................................................................184
Experience...............................................................................185
Uniqueness of the Artist..........................................................186
Evaluation of the Artist...............................................................186
Strengths and Weaknesses of the Artist..................................186
Opportunities and Threats.......................................................186
Action Points Based on This Evaluation.................................187
Evaluation of the Manager..........................................................187
Strengths and Weaknesses of the Manager.............................187
Opportunities and Threats.......................................................187
Conflicts of Interest.................................................................188
Establishment of Goals and Timelines........................................188
Major Goals for the Artist and Sample Strategies and
Tactics to Achieve Them.....................................................188
Goals Supporting Major Goals (Subordinate to Major Goals)
and Sample Strategies and Tactics to Achieve Them.........189
Setting Timelines.....................................................................189
Development of a Marketing Plan..............................................190
The State of the Industry.........................................................191
The Target Market for the Artist.............................................192
Detailed Plans to Reach the Target.........................................192
Business Framework...................................................................193
Form of the Business...............................................................193
Personnel Requirements..........................................................193
Insurance.................................................................................194
Other........................................................................................194
 Contents xiii

The Financial Plan.......................................................................194

A Personal Budget for the Artist.............................................194
Budget for Career Plan............................................................194
Exit Strategy................................................................................195
The Artist in a Mature Career.................................................195
Planning by the Manager to End the Relationship..................196
The Plan Outline..........................................................................197
Recording Artist Business Plan...............................................197

CHAPTER 14 Coaching, Leadership, and Final Advice................ 201

Coaching......................................................................................202
Leadership...................................................................................204
Final Advice................................................................................206

APPENDIX A Artist Management Contract Form......................... 209

APPENDIX B Partnership Agreement for Members of a Band...... 225

APPENDIX C Recording Contract.............................................. 251

APPENDIX D Kesha’s Artist Management Contract..................... 302

APPENDIX E Code of Conduct: Music Managers Forum

in Australia.......................................................... 308
INDEX ........................................................................... 310
 Acknowledgments
I extend my personal and deepest thanks to industry professionals and colleagues who
helped guide my work on this book. This group of special people includes Cosette
Collier, Mike Milom, John Beiter, Tom Baldrica, David Ross, Hal M. Newman,
Jeff Green, Amy Macy, Christopher Palmer, Paul Fischer, Chad Campbell, Trudy
Lartz, David Bakula, Jeff Walker, Troy Festervand, Geoff Hull, Tom Hutchison,
Chris Taylor, Richard Barnet, Todd Cassetty, Jon Romero, Jeff Leeds, Lee Logan,
Bill Mayne, Larry Pareigis, Mike Dungan, Jamie Starling, Charlie Monk, Gloria
Green, Joni Foraker, Tandy Rice, Denise Nichols, Clarence Spalding, Jim Beavers,
Dan Franz, Nathan Brenner, Paul Stumb, Catharine Steers, David Corlew, Mike
Alleyne, Melissa Wald, Shelia Biddy, John Dougan, David Bowers, Lara Zoble,
Matthew O’Brien, Craig Bann, Stuart Dill, Scott Hinds, Timothy R. W. Kappel,
R. J. Curtis, and career managers in the music business who have been so generous
with their time, their candor, and their insight—plus the countless others I have
encountered during my career who have allowed me to learn by being involved in
their careers, especially Cindy.

xiv
Introduction
This book is intended to be the definitive guide to the student of management of
artists in the music business, those artists who choose to manage their own careers,
as well as to those seeking to become professional artist managers. Some of the tools
developed for this book are found nowhere else, and active artist managers will find
them to be helpful planning and organization tools. The companion website for this
book, www.artistmanagementonline.com, is a continuing resource for both the artist
manager and artists. The site includes a free directory of artist management firms,
advice, and links to help the manager be a more effective manager in the music
business. And most importantly, the website is the portal to an online course on art-
ist management based upon this book. Music business veteran and professor at the
Frost School of Music at the University of Miami Christopher Palmer developed the
course with assistance from videographer Jon Grimson. It is an interactive multime-
dia experience with you as a student. You learn at your own pace. Visit the website
for more information.
Information from this book has been drawn from the experiences of many who
work or who have worked as artist managers, as well as from the author’s career
managing people, assets, companies, organizations, projects, performers, and per-
formances. My wish is that the words that follow will be your guide to a successful
experience and career in the music business.

xv
 CHAPTER

Professional Artist
Management and Its
Principles
1

CONSIDERING ARTIST MANAGEMENT AS A PROFESSION

Whatever your title—manager, personal manager, artist manager, music manager,
brand manager, or representative—managing an artist in the music business means
that you are becoming a part of every facet of someone else’s life. As a self-managed
artist, all of that goes without saying. There is virtually no aspect of the professional
and personal corners of an artist’s life that a manager doesn’t encounter on a regular
basis. Helping direct the career success of an artist requires significant involvement
in their life. A manager who is new to the profession will find it to be immensely
time-consuming and slow to deliver rewards, yet energizing with its fast pace and
regular challenges.
The music business swirls in its own continuous change. Before streaming
became the primary earning source for the recording industry, managers were at the
hub of the artist’s career, providing many of the services formerly handled by labels.
Labels have traditionally cornered the distribution of music and still do, but online

1
2 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles

sales significantly reduced the need for a distribution system designed to deliver
pallets of boxed physical product to warehouses. As traditional labels see their roles
revived, they share a partnership with the artist manager with the goal of success
for the artist in all aspects of their career. A career in artist management requires a
continuing—almost daily—education by paying attention to what is happening in
the music business and other industries and events that affect it, and what that means
to the artists they manage.
Artists in the music business are sometimes managed by attorneys. But there
is a reason why professional managers are the best choice for artists to manage
their careers. A top entertainment attorney once said over lunch that attorneys are
not necessarily the best choices to provide career management to artists, primarily
because of their conservative nature as practicing professionals. Lawyers are dis-
posed to advise their clients on ways to conduct business without creating conflict.
Today’s artist manager, in order to stand as the strongest advocate possible for
an artist in a highly competitive industry, must be able to push that advocacy to
the limit—without overstepping the boundary of business ethics. Attorneys have
become effective managers, but doing so generally requires that they step away
from practicing law.

Be Creative, Informed, and Connected

Today’s artist managers must be willing to encourage their artists to take calcu-
lated risks and then support their clients when they do. This doesn’t mean they take
chances with an artist’s career. Rather, they involve the artist in promotional ideas
that get the artists outside of their comfort zone and encourage them to be open to
opportunities to help them reach their goals.
While you’re managing someone else’s career, you also must manage your
own. That means you must keep up to date on the entire music business. Certainly
technology and changes in the legal environment of the music business create
new directions and challenges for artists, but they also provide opportunities. As
a manager, you must be aware of trends and how they affect artists on your man-
agement roster. That means regularly reading publications and the websites for
Billboard and Pollstar Pro, attending industry conventions, and subscribing to
online industry headline services like those provided by http://Billboard.biz and
http://AllAccess.com.
Veteran artist manager Ken Kragen titled a book he co-wrote Life Is a Contact
Sport; in it, he discusses the importance of developing and servicing a personal net-
work of contacts. Being able to get that telephone call returned is among the most
important assets an artist manager has. Without the connections—either direct or
indirect—it is difficult to get business done on behalf of the artist. For the aspiring
artist manager and self-managed artist, yesterday wasn’t too soon to begin building
that network. We’ll have more on that later in this chapter.
 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles 3

Understand People and Business

Developing meaningful interpersonal relationships can be challenging, but it is more
important for the artist manager than any other skill or talent. The work of an artist
in the music business is a web of negotiated deals that requires the manager to have
patience, an understanding of human nature, great communication skills, and a solid
reputation of dependability. Each of these traits requires cultivation, but each will
also become the foundation of a successful career in management.
Aside from the music, business is the other constant in the career of an artist
manager. As surely as music connects with an individual’s passion, it doesn’t become
commercial until it’s good for business. To conduct business on behalf of the art-
ist, the artist manager must develop an understanding of team-building, marketing,
budgeting, and sales as they apply to the income streams available to the artist.
There are frequent references in this book to a 360 deal, also known as a multiple-
rights recording contract. This term means that a company/label is entitled to a per-
centage of some or all of the income streams of an artist in the music business. It is
most often applied to recording contracts that give labels part of the non-traditional
earnings of new artists that they sign, such as part of their merchandise or ticket sales
in addition to profits from marketing their recorded music. Similar arrangements are
part of some artist management contracts that provide the manager a small percent-
age of ownership in an artist’s songwriting. As you read this book, you will see that
the artist manager in today’s music business is actually in the best position to direct,
profit from, and control the 360 degrees of the artist’s career.
Let’s begin with a look at the business and science of management. For the
reader who is relatively new to management science, this chapter is the starting
point. It puts the balance of this artist management book into the context of the
basic principles of management. As you will see in the chapters that follow, man-
aging an artist in the music industry—whether it is your own band or an artist—
uses science, business, and a good measure of creativity to achieve success. This
is especially true of the music business because of its nature as an industry that
can offer high rewards for those who have a measure of success—where success is
often measured by affluence.
As we consider principles of management, it is important to understand that
the goals of artist management are different from those of other areas of the music
business. Record companies are in the business of marketing and selling recorded
music and related products, and promoting online streams of the company’s audio
products. Traditional radio companies are in the business of building audiences to
lease to advertisers. Advertisers then purchase spot advertising from the radio sta-
tion that airs within the programming. Concert promoters present live entertainment
experiences. Online streaming services like Pandora and Spotify sell access to mas-
sive song databases, and earnings from those subscriptions are shared with everyone
associated with a recording. Artist managers are in the business of developing long-
term careers for their artists, which includes touring, merchandising, sponsorships,
4 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles

licensing, recording, songwriting, and the full exploitation of all of their talents.
Some artist management companies combine all of these functions for the artist
under one umbrella.
As we look at management principles, it is important to understand that the work
of an artist manager in the music business is somewhat different from other kinds
of managers. The traditional relationship a manager has with an employer is one
that has a reporting hierarchy, and by definition is very structured and “corporate”
in nature. For example, a copy writer reports to a creative services manager, who
reports to the director of marketing, who reports to the VP of sales, who reports
to the president; an artist manager only reports to the artist. Traditional managers
use the resources of owners of a company to ultimately sell their goods or provide
services for a profit, and, in many ways, that is what the artist manager does.
Much of the work of an artist manager is product development, sales and promo-
tion, planning, and managing the work of the team around the artist. The relationship
between the artist (employer) and the manager (employee) is considerably closer
than that of typical managers in business, and is much more like a partnership. The
level of trust and the strength of the relationship between the two are often compared
to those found in successful marriages. This kind of association of a manager with
an employer can also be found in politics but is rarely found in the business world.
However, there are times when an artist manager takes on most of the traditional
roles of management as he or she oversees the management of the artist as a brand,
with the artist being a creator of art and entertainment experiences.

FUNCTIONS OF MANAGEMENT
Nearly every text, research paper, and discussion on the topic of management
embraces four classic functions: planning, organizing, directing, and controlling.
These functions all apply to the work of the artist manager in the music business.

Planning
The difference between success and failure in any endeavor can often be tied to
planning. Luck by itself can sometimes deliver success, but coupling it with a well-
designed plan can put the manager in a position to take advantage of opportunities
when they present themselves. It is very satisfying when opportunity opens a door to
implement an active plan to take advantage of it. For example, a young Josh Groban
was asked by award-winning producer David Foster to replace an ailing Andrea
Bocelli in the 1999 Grammy television rehearsals with Celine Dion. His performance
at the rehearsal was powerful enough to help launch his multiplatinum recording
career as an artist. Groban’s planning and preparation for a career as an artist put him
in a position to benefit from the lucky timing of Foster’s telephone call. Eight years
later, he had the top-selling album in the US, and by 2017 the U.S. career sales of his
recorded music were well over a quarter-billion dollars (SoundScan 2017).
 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles 5

When a leader or manager identifies worthy goals, he or she often collaborates with
stakeholders (those who stand to profit or lose from an endeavor) to develop a set of
logical steps to achieve them. Those steps, or plans, become the framework for success-
fully meeting goals. I credit Dr. Carter McNamara with saying, “Planning is identifying
where you want to go, why you want to go there, how you will get there, what you need
in order to get there, and how you will know if you’re there or not” (McNamara 2014).
His ideas on planning in this simple sentence are the best guides you will find. His cur-
rent website is a treasure trove about planning and is listed at the end of this chapter.
It is easy to see why planning is often viewed as a road map that helps define
the route to success. A career plan results from collaboration between the manager
and the artist, which provides direction and milestones to reach goals. This book
frequently addresses career planning essentials.

Organizing
Organizing the manager’s work is closely tied to the planning function. Organizing
is assembling the necessary resources to carry out a plan and to put those resources
into a logical order. It also involves defining the responsibilities of the artist’s team,
hiring those people, and managing everyone’s time for efficiency—especially the
artist’s. The manager allocates the amount of time necessary to follow each step of a
plan to get the intended results.
The manager of any enterprise also seeks the funding or financing necessary to
pay for the plan. The grandest example—long before the great recession—is Chrysler
Chairman Lee Iacocca’s successful plan to pursue hundreds of millions of dollars in
loans from the U.S. government in the late 1970s to save his ailing company from
bankruptcy. It was a never-before solution he negotiated to save the company. The
same creative initiative is often necessary for the artist manager on behalf of artists.
For the artist manager, financing and funding the plan for a new artist’s career could
include a combination of an accelerated touring schedule, finding sponsors, relying
on assistance from fans who offer financial help, asking for help from friends and
family, and helping the artist secure loans. Managers also recruit and employ labor
and expertise to put the plan into operation and to see it through to its success.
The manager of an artist in the music business forecasts the need for members of
the artist’s team, and plans for the time when their services will become an expense
to the operating budget for the artist. The manager also draws any other necessary
resources together, creates a logical structure for the organization of those resources,
develops a career plan, and executes it. An artist looks to the manager to take the
chaos of a prospective career and organize it into the prospect for success.

Leading and Directing

Managers provide a leadership function for the artist and their team by ensuring that
the talents and energy of the team are directed toward the career success of the artist.
6 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles

The work of a manager in directing activities is to take the resources needed to reach
goals and use them efficiently to achieve success. For example, an artist manager
often hires a company or an employee to oversee the successful application of digital
media strategies to the promotional plan for the artist’s career. (Promotion and mar-
keting are elements of the overall career plan.) This means the manager coordinates
the energies of the professional team members working toward the artist’s career
goals, monitors income and the expenditure of funds, and plans and manages time.
All of this work requires that the artist manager keeps everyone directed toward
achieving the career plan objectives.
Some of the team members chosen for the artist are on the active payroll and
others are used to support the plan on an “as needed” basis. The term “team” as
applied to the group of professionals who support the artist is indeed a group with
a common goal: a successful career for the artist. However, it is rare that the team
as a group will assemble for a meeting about the artist. Instead, the artist manager
provides each with continuous communication about the activities of the artist, and
draws expertise or assistance from each member of the artist’s support team as their
help is needed. Members of the team communicate with each other as necessary. For
example, the artist’s booking agent forwards budgets and performance offers from
promoters to the artist’s manager, business manager, and perhaps accountant, and
then waits for feedback.

Controlling
Any manager who has created a plan follows its implementation by controlling all
of the resources required to achieve the goals of the plan. When the resources (time,
people, equipment, financing) have been assembled and the plan is underway, the
manager monitors how effectively the plan is being carried out and makes any neces-
sary adjustments in order to be efficient with the use of resources and to be effective
in advancing the plan.
The business of managing an artist in the competitive world of the music business
means developing plans and an implementation strategy in an effort to control as much
of the artist’s developing career as possible. The manager must be realistic in what he
or she feels able to control, but it also means that he or she must be flexible enough in
encounters with reality to adjust to the circumstances. For example, a manager should
anticipate that a new and promising artist will not be able to give a powerful performance
at each audition, and should be prepared to put the most positive “spin” on the result.

ARTIST MANAGEMENT SKILLS: NETWORKING IS A KEY

TO SUCCESS
Getting any career started—especially as a manager of an artist in the music business—
requires a functioning network of contacts of people who you can do business
with. Without that network, you truly don’t have a path to any measure of success.
 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles 7

You can’t get phone calls or messages returned. People simply are not connecting
with you, your career, or your management company. To build a network, a manager
must be willing to become involved in both the business and the social sides of the
music industry. An Austin, Texas restaurant posted this message on their outdoor
sign: “I’m a social vegan. I avoid meet” (El Arroyo 2017). That amusing message
resonates with more than half of those who read this chapter as well as many stu-
dents of the music business. The thought of entering a business-social gathering and
making new contacts is on par with a visit to your dentist.
But, whether you consider yourself and introvert or an extrovert, you will learn
specific strategies in this section to develop the skills needed to build yourself a
useful network as an artist manager or band manager.
Long-lasting business relationships are built on face time, not Facebook, and
a few of those will turn into genuine friendships over time. There is nothing that
replaces building meaningful relationships like eye contact and conversation do. It
becomes very personal on that level, and if there is a meaningful reason to include
that person in your network’s contact list, it can become a lasting relationship. Seek
out those opportunities to network at that level. Social media sites work well when
the objective is to generally keep up with contacts and let them know about what
you’re doing, but they are no substitute for meetings and phone calls that build a
business bond based on personal chemistry.
From your author’s perspective, my personal network has opened career oppor-
tunities in political management, the music business, academia, and becoming an
author. Each of these opportunities came as a result from someone in my network
contacting me about an opportunity. I’ve learned, and you will too, that networking
is hard work. It doesn’t just happen. But . . . it could be the most important element
of your own career development.
Some career networking opportunities can actually become what Rachel Ginder
refers to as “shallow socializing” and small talk (Ginder 2017). This is why you
should be planning your networking time to be in the company of music industry
people who you can bring into your network. Where are they? Among the first
sources I suggest is a book that details over 100 U.S. colleges and universities that
host courses and degrees in the music business, and likely one is near you. They
often have networking events and conferences for students that you (perhaps as a
potential student) could attend for networking. The Directory of Music Business
Degrees by Dr. Richard Barnet on Amazon.com lists those degree programs.
Conventions and seminars have price tags in the US$400–700 range, but have some
of the best opportunities to network. They include the Conclave in Minneapolis;
the Music Biz conference for all genres in Nashville; the Billboard Latin Music
and Touring Conferences; the two annual National Association of Music Merchants
(NAMM) conventions; local songwriter associations in New York, LA, London,
and Nashville; Canadian Music Week; the Canadian Urban Music Conference;
the Canadian Country Music Association convention and awards; and the Country
Radio Seminar in Nashville.
8 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles

As you begin your personal venture into music business networking, a good part
of your development has to do with your mind-set—the way you are looking at the
idea of networking. This means, how are you planning to approach events and meet-
ing people you should know? One of the first things to do is to truly believe that
business networking is an opportunity for personal and professional growth. There is
no risk, just opportunity. It’s an effective way of viewing networking. I’ve found that
being social in the business world is very much like playing a role, and that role in
that meeting, for that moment, is merely a business tool. You look around the room
and everyone else is doing the same thing even though they try to make it look like
they’re having fun. It is work and it is part of the job of networking, bottom line.
Not every artist or band manager enjoys social settings, but being a part of them and
looking the part are the requirements of the job.
Amy Cuddy offers her often-quoted take on business networking: “Don’t fake
it till you make it, fake it till you become it” (Cuddy 2015). She is saying to fool
yourself (not others) in small increments to be in that moment, and grow your com-
fort level with networking with each subsequent opportunity until it becomes part of
your nature. By taking small steps, you actually grow into a comfortable place with
music business networking. I was hired to become the producer for a 2,000-person
annual music business seminar/convention for nearly ten years, and seeing my first
year’s crowd of 2,000 guests at a cocktail reception gave me pause. I welcomed
small groups gathered in parts of the room, but began greeting attendees who were
standing by themselves. I introduced myself to a radio personality named John from
a western state, who I had never met. He told me about his hassles at the airport
Transport Security Administration screening because of the metal pins in his leg
that resulted from an accident. We chatted briefly and I thanked him for being at
the event. He attended the convention for several years, and I thanked him for his
attendance each time I saw him. He once said, “The reason I come to your events is
because you made me feel welcome the first time you introduced yourself.” Over
the years I had often “faked it,” but it was a nice feeling to know that also I had
“become it.”
When you meet someone for the first time, it’s always comfortable to put the bur-
den on them to open the conversation with standard things like, “How are you enjoying
the (event)?” or “Tell me about the best part of your week so far,” or “What are your
takeaways from this event?” Putting them in the position of replying to an open-ended
question gives you the opening to know what’s important to them at the moment.
Likewise, Kio Stark spoke at a TED conference, and gave some good networking
advice on what she refers to as “Triangulation.” She says,

(A strategy) is triangulation. There’s you, there’s a stranger, there’s some third

thing that you both might see and comment on, like a piece of public art or some-
body preaching in the street or somebody wearing funny clothes. Give it a try.
Make a comment about that third thing, and see if starts a conversation.
(Stark 2016)
 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles 9

Nearly everything written about business networking covers the importance of

listening—truly listening—to the individuals you are connecting with. This means
a lot of things. Focus on the other person using good eye contact and don’t let your
eye stray over their shoulder, which sends the message that what they’re saying
isn’t interesting to you. Let them talk so you can discover something you can use to
continue the conversation. Avoid the temptation to begin planning what you will say
next while they are still talking. And wait to talk about yourself until the moment
seems right.
Two things that can be overdone are exercises at remembering names, and
exchanging business cards at networking opportunities. I can always detect a novice
networker when he or she mentions my name a half-dozen times during a brief con-
versation. It is certainly a commonly suggested way to remember someone’s name,
and it is a sure sign someone is new at this—and perhaps at their career. Remember,
you’re playing a role and making impressions. Your success at networking meetings
isn’t scored by the number of new business cards you have collected. Your success
is measured by the cards you’ve exchanged with people who have a purpose in your
network. It is okay when you meet someone, invest a little time in conversation, and
find that there isn’t enough in common with them to go any further. That’s when you
reach for your phone, look at it, and say, “Look, I have to take this. It’s really been
nice talking with you.”
Dave Delaney points out, “Nobody likes the obnoxious guy at the networking
event handing out business cards as quickly as a Las Vegas dealer” (Delaney 2013).
His advice in his book New Business Networking is not to use your card as a pro-
motional tool during a conversation. Rather, he says, ask for a card from someone
you’ve met only if it is truly a connection you want to make and remember. If the
feeling is mutual, the other person will ask for your card. Of course, your card should
have all of your pertinent contact information. Include only the social media sites
that you regularly interact with.
There are a couple of points about etiquette at business networking meetings that
should be mentioned. The music business has a variety of settings for business-social
events, and how you should dress for them will depend on how others are dressed.
Often the event will be the current “business casual,” which the music business rede-
fines every year or two. But other occasions require a bit more formal approach. Keep
in mind that you’re making some important first impressions. Another matter of eti-
quette specifically directed to men is always offer to shake hands with women that
you meet. It’s the world of the music business, not the genteel, Antebellum South.
Be creative and aggressive in building a music business network because the
relationships you develop are keys to your personal career success and to the suc-
cess of your band, yourself as an artist, or your clients. In Chapter 4 we’ll look at the
effective ways to use social media networking to advance music business careers.
An example of a starting place for someone new to artist management is to
join an existing artist management firm as a junior associate, or to join as an
assistant tour manager. You won’t earn a lot of money, but you’ll be exposed to
10 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles

those important people who need to be a part of your network. Drawing from the
networking resources of an established management company is a convenient
springboard for your own independent career.

OTHER ARTIST MANAGER SKILLS AND TRAITS

The other management skills discussed in this section are an indication of the breadth
of the practical understanding of people and the music business required by an artist
manager. For the prospective artist manager and new self-managed artist, these skills
constitute a guide to learning; for the active manager, they are an affirmation of the
truly special talents of management professionals who guide the careers of artists in
the music business.

Understanding Human Nature

Managing an artist’s career requires interaction with people of all personality types
and under many pleasant—and some unpleasant—circumstances. Studying why
people react as they do to events in their lives is the best way for the prospective art-
ist manager to learn. Members of bands who serve as the manager can have an espe-
cially big challenge because of differences in personalities and expectations, and the
fact that human nature isn’t the same for everyone. Among the most challenging can
be those times when it is necessary to manage around the ego of another. The long-
time manager of a platinum-selling, Grammy-winning group tells me of a time when
one of the members refused to carry his bag from the airport, apparently expecting
another band member to carry it. So the manager took it himself rather than have an
argument break out in the next band meeting. Because satisfying the needs and egos
of a band that is also an artist requires so much work, many professional managers
don’t want groups as clients. And frequently a band won’t keep itself together long
enough for a manager to exploit their talent, thus wasting the time the manager has
invested in them.
The music business is one in which egos thrive, with many trying to be “some-
body” or trying to assert that they already are somebody, and often these very
people can be the gatekeepers to the next step in the artist’s career. Carefully play-
ing into the ego in this circumstance is an effective way of using human nature
to the manager’s advantage. Before playing into a gatekeeper’s ego, though, the
manager will need to know enough about the individual and his or her ego driv-
ers. That is, learning about the individual from your network or online search will
give you some insight into his or her human nature. For example, if the manager
is trying to recruit the services of a top publicist who is reluctant to take on an
additional client, that conversation must include references to a specific artist’s
promotional campaign in which the publicist was a key component in that artist’s
success. Explain that you want nothing less for your client. The manager should
also acknowledge any awards or special recognition the publicist has received
 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles 11

resulting from their recent work. An understanding that personal achievement is

important to professionals gives the manager an opportunity to service the gate-
keeper’s ego and open a conversation.

Leadership
Leadership is an important skill, or trait, of an artist manager at the beginning of
an artist’s career or at the beginning of the relationship. The influence of an artist
manager on the early planning and development of an artist’s career is what helps
the artist to develop a focus and an organized purpose. At this point, we are merely
acknowledging the importance of leadership skills to help direct an artist’s career,
but we take a deeper look into both leadership and coaching and how they apply to a
career in artist management in Chapter 14.

Coaching
Coaching skills for the artist manager are closely related to those of leadership.
Leadership seeks to guide the broader, long-term goals of the artist’s career, but
coaching involves short-term work toward an outcome that improves the artistry of
the artist. For example, the manager-coach helps the artist improve a competency
such as being able to develop more animation in his or her stage presence. Acquiring
the skills of a coach requires that the artist manager study others who coach (regard-
less of the sport or profession), and draw from observed styles and techniques.
Certainly, most managers will be unable to coach an artist in all of the creative and
technical areas necessary, so it is important that the manager has a good network
of specialists who might include vocal coaches, physical trainers, stage direction
coaches, interview coaches, and more.

Communication
Having good communication skills means the manager knows how to continuously
connect using the other person’s favorite methods, which are likely a combination
of the written letter, email, tweets, instant and text messaging, telephone, fax, social
networks, and every wireless device that will ever be invented. The manager will be
interacting with all parts of the music business and must understand and be prepared
to use those various communication tools. As an example of an industry sector that
favors certain communication tools, radio promotion people who work for record
labels or management companies depend on wireless devices to continuously com-
municate with their office and the radio stations in their region. Managers must also
be advisors to their artists on which forms of communication they should use, and
how, when, and with whom they should use them.
Each form of communication has its own protocol when used in the business
setting, and the artist manager should be sensitive about when and how to use each.
12 CHAPTER 1 Artist Management and Its Principles

The late Sony music executive Jack Lameier, for example, championed a universal
voice mail courtesy that urges callers to office phones to leave their telephone num-
ber twice to prevent having to play a long message more than once to retrieve the
number. Wireless phones display telephone numbers, but many office systems do
not. If you don’t know which type of device you are calling, leave your name and
phone number twice. Email is another communication tool that sometimes takes
on the loosely written style of a text message, but it is important to understand that
email is a semiformal medium of business communication that doesn’t require smi-
ley faces. As author of this book, I receive frequent emails from aspiring artists, and
it is easy to tell from their email style which ones are prepared for the business of
music and which are not.

Other Skills
Artist managers spend much of their time planning and organizing on behalf of their
artists. Later chapters in this book describe in great detail the ways these skills are
applied to the manager’s work.
The best managers also work creatively. The hugely competitive nature of the
music business requires that managers must push their own creative skills to their
limits in order to advocate on behalf of their clients. Simply doing what every other
manager does is not enough to gain recognition for an artist’s talents and potential.
An example of using creativity on behalf of artists is a bold idea by Big Machine
Records CEO Scott Borchetta. Early in his career, his idea to attract attention for one
of the artists he was promoting at an industry convention was to hire an entire high
school band to march into Nashville’s Wild Horse Saloon. He and his artist received
considerable attention and left much of his competition saying, “Why didn’t I think
of that?” Fast forward to today: his creative skills now guide the career of one of the
biggest stars on the planet, Taylor Swift.
Artist managers are persistent. Persistence in this environment is defined as a
quiet determination without being pushy. Remember that to be effective, the manager
must navigate around gatekeepers, and an overly aggressive style can be offensive
to some of those whose help is needed on behalf of the manager’s artists. However,
the manager who quietly waits for an email or for the telephone to ring has clients
whose careers will never ignite.
The best managers understand salesmanship and use those skills to create the
interest of others in the music business in the manager’s clients. Specifically, they
are the chief advocates, promoters, and cheerleaders in the music business for
their artists. Through salesmanship, they use persuasion to influence and motivate
industry gatekeepers on behalf of their artists.
Artist managers have a good sense of business, and are good at budgeting the
two resources that are not unlimited: time and money. Effective and efficient use of
time can keep goals, strategies, and tactics on track. Planning the financial aspects
Another random document with
no related content on Scribd:
Dianaa vaiko Antiopea. 'Sinä lanko, tulet todistajaksi; kosin kaikkien
sääntöjen mukaan'.

»'Eihän toki', huudahti Ascanio kauhuissaan. 'Ei Astorrea

mitenkään, ota minut!'

»Germano pudisti päätään. 'Ystäväni', sanoi hän, 'sinä et ole

siihen sopiva. Sinusta ei ole vakavaksi todistajaksi avioliittoasioissa.
Veli Astorrelle kuuluu oikeus saada kosia puolestani, enkä usko
hänen luovuttavan sitä oikeuttaan muille. Asiahan koskee suureksi
osaksi juuri häntä. Eikö niin, Astorre?' Munkki nyökäytti päätään.
'Valmistaudu matkalle, lanko. Laita itsesi koreaksi, ota vitjat
kaulaasi'.

»'Ja kun kuljet pihan läpi, niin kasta pääsi kaivossa', laski Ascanio
väkinäistä leikkiä. 'Entä sinä itse, Germano, panssari päälläkö? Noin
sotaisassa asussa? Sopiiko noin lähteä kosiomatkalle?'

»'En ole pitkään aikaan ollut muussa puvussa, ja tämä sopii

minulle hyvin. Miksi tarkastat minua noin kiireestä kantapäähän,
Ascanio?'

»'Ihmettelen vain, miten tämä panssaroitu mies voi olla niin varma
siitä, ettei häntä heitetä rynnäkköportaineen vallihautaan.'

»'Se ei voi tulla kysymykseenkään', arveli Germano tyynesti.

'Häväisty ja lyötykö ei huolisi ritarista? Silloinhan hän olisi vielä
hullumpi kuin äitinsä. Onhan asia päivänselvä. Tule Astorre!'

»Ascanio jäi kädet ristissä rinnalla miettimään tapahtumien uutta

käännettä, tietämättä veisikö se nämä kukoistavat lapset kisakentälle
vai kalmistoon. Sillaikaa astuivat hänen lapsuudentoverinsa
Canossan palatsiin, jonne ei ollut pitkä matka.

»Pilvetön päivä sammui heleänä hehkuvaan rusoon kellojen

soidessa Avea. Munkki yhtyi hiljaa tavanmukaiseen rukoukseen. Kun
kaikki muu kellon soitto oli jo ilmassa vaiennut, kajahti sattumalta
vielä pari kertaa hänen verrattain korkealla sijaitsevan luostarinsa
kellojen rauhallinen, surunvoittoinen ääni. Kaikkialla vallitseva rauha
täytti myös munkin mielen.

»Hänen katseensa sattui nuoren soturin kasvoihin, ja hän alkoi

tarkastaa tämän karaistuneita piirteitä. Niiden ilme oli valoisa ja
iloinen ja se johtui epäilemättä velvollisuudentunnon tyydytyksestä
mutta varmaan myöskin ilman harkintaa ja laskelmia sattuneesta
onnesta, joka kuljetti häntä autuaitten saaren satamaan, kunnian
paisuttaessa ritarillisuuden purjetta: 'Suloinen viattomuus', huokaili
soturi.

»Munkki ymmärsi tuossa tuokiossa, että Dianan veli petti itseään

kuvitellessaan olevansa epäitsekäs, hän huomasi, että Germano
alkoi rakastaa Antiopea, ja että he siis olivat kilpailijoita. Hän tunsi
terävän pistoksen sydämessään, sitten toisen niin repivän, että hän
oli huutaa. Oli kuin kokonainen pesä kiukkuisia käärmeitä olisi
piehtaroinut hänen rinnassaan. Arvoisat ystäväni, varjelkoon Jumala
meitä kaikkia, sekä miehiä että naisia, mustasukkaisuudesta! Se on
tuskallisin kaikista kärsimyksistä ja ketä se kalvaa, hän on
onnettomampi kuin ne, jotka komediassani ovat joutuneet
kadotukseen.

»Tuska väänsi munkin kasvoja ja hänen sydäntään kouristi, kun

hän itsetietoisen kosijan perässä astui palatsin rappusia. Talo oli
autio ja oman onnensa nojaan jätetty. Kreivitär Olympia oli kaikesta
päättäen sulkeutunut huoneeseensa. Palvelijoita ei näkynyt, ja ovet
olivat auki. Munkki ja Germano kulkivat useampien jo hämärtyvien
huoneiden läpi kenenkään ilmoittamatta heidän tulostaan. Viimeisen
huoneen kynnykselle he pysähtyivät, sillä he näkivät nuoren
Antiopen istuvan ikkunalla.

»Apilaanlehden muotoon kaartuvasta ikkunasta heloitti voimakas

iltarusko verhoten puoliympyräisenä valovyönä viehättävän olennon
rintaa ja niskaa. Päälaelle koottu hiussykkyrä muistutti
orjantappurakruunua, ja riutuvat huulet joivat taivaan kirkkautta.
Lyöty tyttönen istui häpeän taakasta väsyneenä, silmät ummessa ja
kädet hervottomina, mutta syvällä sisimmässään hän riemuitsi ja kiitti
kärsimäänsä solvausta, sillä se oli iäksi yhdistänyt hänet Astorreen.

»Eikö vielä tänäkin päivänä, kuten maailmanloppuun asti, korkein

rakkaus syty syvimmästä säälistä? Kuka voi kylmänä nähdä kauniin
syyttömästi kärsivän. En ole mikään pilkkaaja, osaan kyllä eroittaa
asiat toisistaan, mutta häväistiinhän Vapahtajaakin, ja me
suutelemme hänen naarmujaan ja haavojaan.

»Antiope ei vaivannut päätään sillä, rakastiko Astorre häntä vai

eikö. Hän tiesi sen, hänen ei tarvinnut epäillä. Hän oli siitä vielä
varmempi kuin rintansa hengityksestä tai sydämensä sykinnästä.
Astorre ja hän eivät olleet vaihtaneet ainoatakaan sanaa koko
matkalla, jonka he olivat kulkeneet yhdessä. Kädet eivät puristaneet
toisiaan lujemmin erotessa kuin matkalle lähtiessäkään;
pusertamatta toisiaan ne kasvoivat yhteen. Ne yhtyivät kuin kaksi
kevyttä henkistä liekkiä, mutta erotessa oli niitä yhtä vaikea riistää
toisistaan kuin juuria maasta.

»Antiope oli kajonnut luvattomasti toisen omaisuuteen ja ryöstänyt

Dianalta, mikä tälle kuului milteipä viattomuudessaan, sillä rakkaus
oli vienyt häneltä sekä omantunnon että arvostelukyvyn. Padua, joka
torneineen avautui hänen eteensä, äiti, Astorren munkkilupauksen
hylkääminen, Diana, koko maailma oli häipynyt hänen näkyvistään.
Oli olemassa vain pohjaton taivas täynnä valoa ja rakkautta.

»Astorre oli vielä viimeisellä portaalla käynyt sisäistä taistelua,

jonka hän nyt luuli voittaneensa. 'Minä uhraan kaikki', kerskaili hän
itselleen, 'ja olen Germanolle kosinnassa apuna'. Viime hetkellä
huusi hän vielä avukseen kaikki pyhimyksensä, ennen kaikkea
pyhän Fransiskuksen, itsekieltämyksen sankarin. Astorre painoi
käsiään rintaansa vasten ja uskoi taivaan avulla surmanneensa
käärmeet ja olevansa vahva kuin Herkules. Mutta neliarpinen
pyhimys oli hyljännyt uskottoman opetuslapsensa, joka ei ollut
pitänyt kaapuaan eikä munkkiköyttään kunniassa.

»Germano suunnitteli puhettaan, mutta ei päässyt niitä kahta

perustetta pitemmälle, joista hän jo alussa oli ollut selvillä. Hän ei
muuten vähääkään arkaillut — olihan hän jo usein sodassa saanut
puhua saksalaisilleen — eikä tyttö häntä peloittanut. Odottamista
hän vain ei voinut sietää enemmän nyt kuin taistelun edelläkään.
Hän kilisytti miekkaa hiljaa panssaria vasten.

»Antiope lyyhistyi pelosta, katsahti ovelle ja nousi äkkiä

seisomaan selkä ikkunaa vasten ja hämärään peittyvät kasvot
kääntyneinä pimeässä tervehtiviä miehiä kohti.

»'Tuon lohdutusta Antiope Canossalle', alkoi Germano. 'Astorre

Vicedomini, jota munkiksi kutsutaan, sisareni Dianan puoliso, on
tullut mukaani päteväksi todistajaksi. Tulen nimittäin pyytämään
sinua vaimokseni sinulta itseltäsi, koska isäsi ei ole elossa ja äitisi on
siinä tilassa, missä hän on. Sisareni on loukannut sinua' — Germano
ei saanut sanotuksi voimakkaampaa, Dianalle epäedullisempaa
sanaa, sillä hän kunnioitti sisartaan — 'ja minä olen tullut veljenä
sisareni tekoa sovittamaan. Kun lähestytte toisianne, Diana Astorren
omana ja sinä minun vaimonani, voitte helpommin ojentaa toisillenne
sovinnon käden'.

»Munkin herkkää mieltä loukkasi, että solvaus ja kärsimys, lyöjä ja

lyöty näin häikäilemättä asetettiin samalle tasolle — vai kiemurteliko
käärme? 'Germano, niin ei kosita', kuiskasi hän panssaroidulle
toverilleen.

»Germano kuuli sen, ja kun Antiope varjossa pysyi vaiti, yrmistyi

hän. Nuori soturi tunsi, että olisi pitänyt puhua hellemmin, mutta siitä
huolimatta hän jatkoi vieläkin tylymmin. 'Koska isänne on kuollut ja
äitinne on siinä tilassa', toisti hän, 'tarvitsette te miehen turvaa. Sen
saitte nähdä tänään, nuori ruhtinatar. Ette kaiketi halua toista kertaa
tulla häväistyksi ja lyödyksi koko Paduan nähden. Tulkaa omakseni
heti empimättä ja minä suojelen teitä kiireestä kantapäähän'.
Germano ajatteli panssariaan.

»Astorren mielestä oli kosinta pöyristyttävän karkea. Hänestä

Germano kohteli Antiopea kuin sotavankia — vai sihisikö käärme?
'Niin ei kosita, Germano', läähätti hän. Soturi kääntyi häneen
puoleksi. 'Jos osaat paremmin, niin kosi minun puolestani', sanoi hän
nyrpeänä ja astui syrjään antaen tilaa Astorrelle.

»Silloin munkki lähestyi Antiopea, laskeutui toiselle polvelleen,

nosti rukoilevasti kätensä ja katseli arasti kysyen herttaista päätä
kuulakkaa kultataustaa vasten. 'Löytääkö rakkaus sanoja', mumisi
hän. Hämärää ja äänettömyyttä.

»Vihdoin kuiskasi Antiope: 'kenelle kosit, Astorre?'

 »'Veljelleni, Germanolle', sanoi munkki tukahdetusti. Tyttönen peitti
käsillään kasvonsa.

»Germanon kärsivällisyys loppui. 'Puhun teille saksaa. Suoraan

asiaan,
Antiope Canossa', tokaisi hän kömpelösti, 'tuletko vaimokseni vai
etkö?'

»Antiope huojutti pientä päätään vienosti ja hiljaa mutta kuitenkin»

selvästi, vaikka huone yhä pimeni.

»'Sain kauniisti rukkaset', sanoi Germano kuivasti, 'tule lanko!' Ja

hän läksi salista yhtä varmoin askelin, kuin oli tullutkin. Mutta munkki
ei seurannut häntä.

»Astorre pysyi yhä hartaasti rukoilevassa asennossaan. Vihdoin

hän tarttui vavisten Antiopen käsiin, jotka myös vapisivat, ja irroitti ne
hänen kasvoiltaan. En tiedä kummanko huulet ensiksi lähenivät, sillä
huoneessa oli aivan pimeä.

»Hiljaisuus oli myös niin syvä, että rakastavat olisivat helposti

voineet eroittaa rukousten supatuksen seinän takana, jollei heidän
korviinsa olisi vyörynyt vain rajattoman riemun ja taivaallisen onnen
paisuttamia säveleitä. Antiopen huoneen vieressä oli pari porrasta
alempana kotikappeli, ja seuraava päivä oli kolmas vuosipäivä
Canossan kreivin kuolemasta. Heti sydänyön kuluttua oli pidettävä
sielumessu lesken ja orvon läsnäollessa. Pappi oli jo saapunut ja
odotti apulaistaan.

»He eivät kuulleet maanalaista muminaa eikä myöskään kreivitär

Olympian tohvelien sipsutusta. Kreivitär haki tytärtään ja katseli nyt
lamppunsa niukassa valossa rakastuneita ääneti ja tarkkaavasti.
Nähdessään heidän syleilevän toisiaan kreivitär ei ollut ollenkaan
ihmeissään siitä, että hänen hillittömän mielikuvituksensa rohkein
valloitus oli nyt todellisuutena hänen silmäinsä edessä, eikä hän
myöskään — olkoon se hänelle kiitokseksi sanottu — tuntenut
minkäänlaista vahingoniloa. Hän ei iloinnut katkerasta
kärsimyksestä, joka tästä koituisi rajulle Dianalle, sillä kaikista
tunteista oli vienyt voiton äidin vilpitön ilo, kun hän sai nähdä
lapsensa oikeaan arvoonsa asetettuna, rakastettuna ja haluttuna.

»Astorre ja Antiope jäivät ihmeissään katsomaan valoa, joka

kirkkaana säteenä sattui lyhdystä suoraan heihin. Silloin mielipuoli
kreivitär kysyi, äänessä herkkä, koruton sävy: 'Astorre Vicedomini,
rakastatko sinä Antiope Canossaa?'

»'Yli kaiken', vastasi munkki.

»'Oletko valmis häntä puolustamaan?'

»'Koko maailmaa vastaan', huudahti Astorre uljaana.

»'Niin pitääkin, mutta tarkoitathan täyttä totta? Ethän hylkää häntä

niinkuin Dianaa? Et kai petä minua? Ethän tahdo tehdä
onnettomaksi heikkopäistä raukkaa, joksi minua kutsutaan? Etkä
salli kenenkään enää häväistä lastani? Ethän hae verukkeita tai
koeta siirtää asiaa tuonnemmaksi? Sinä olet valmis näyttämään
minulle, miten hurskas kristitty ja kelpo aatelismies heti vie Antiopen
alttarin eteen? Pappeja ei tarvitse hakea kaukaa. Kuuletko
supatusta? Tuossa alhaalla on pappi polvillaan rukoilemassa'.

»Hän avasi matalan oven, josta pari jyrkkää porrasta vei alas
kodin pyhäkköön. Astorre näki kömpelön holvikaton alla
paljasjalkaisen munkin rukoilevan alttarin edessä, kynttilän
lepattavassa valossa. Polvillaan olevan munkin vartalo ja ikä
muistuttivat häntä itseään. Hänellä oli yllään pyhän Fransiskuksen
kaapu ja vyötäisillä köysi, samoin kuin Astorrellakin oli ollut.

»Tuo paljasjalkainen munkki oli siinä polvillaan kuin Jumalan

lähettämänä juuri tänä hetkenä viimeisen kerran varoittamassa
Astorrea. Lääke muuttui kuitenkin myrkyksi Astorren polttavissa
suonissa. Nähdessään entisen luostarielämänsä kuin
ruumiillistuneena edessään valtasi hänet raivoisan uhman henki.
Tallasin jalkoihini ensimäisen pyhän lupaukseni, miksi en tallaisi
toista? Pyhät antoivat minun sortua. Ehkäpä he nyt auttavat ja
suojelevat minua syntisenä. Hurjistuneena hän tarttui Antiopeen ja
pikemmin kantoi kuin talutti hänet portaita alas; mutta kreivitär
Olympia, jonka järki lyhyen selkeyden jälkeen taas oli sekaantunut,
läimähytti oven kiinni, ikäänkuin ottaen vangikseen kauan
pyydystetyn ja vihdoin tavoitetun otuksen, ja jäi kuuntelemaan
avaimenreiästä.

»Mitä hän näki, ei tiedä kukaan. Tarinan mukaan olisi Astorre

paljastanut miekkansa, uhannut paljasjalkaista ja vihdoin hänet
surmannut, mutta se on mahdotonta, koska hänellä ei milloinkaan
ollut miekkaa kupeellaan. Luultavampaa on, että paljasjalkainen —
surullista kyllä — turmeltuneena munkkina pisti poveensa
rahapussin, jonka Astorre oli ottanut mukaansa mennessään
ostamaan Dianalle kihlasormusta.

»Ovella kuuntelevan kreivittären kasvoista huomaan kuitenkin,

että pappi vastusteli, että munkit joutuivat käsikähmään, ja
raskaassa holvissa tapahtui iljettävä kohtaus. Kreivitär ymmärsi, että
kysymyksessä oli rikos, ja että lain koura ja petetyn morsiamen kosto
tulisivat uhkaamaan häntä, koska hän oli tämän rikoksen
alkuunpanija ja siis osallinen siihen. Sitä paitsi oli hänen
miesvainajansa mestauksen vuosipäivä tulossa, ja hän arveli siksi,
että hänen oma mieletön päänsä voisi joutua mestauslavalle. Hän oli
jo kuulevinaan Ezzelinon askelten lähenevän ja karkasi pakoon
huutaen 'auttakaa! Murhaaja!'

»Tuskissaan hän syöksyi käytävän ikkunaan, josta näkyi palatsin

ahdas piha. 'Muulini, kantotuolini', huusi hän pihalle. Palvelijat
nauroivat ristiriitaiselle käskylle — sillä muulia käytettiin maalle ja
kantotuolia kaupunkiin lähdettäessä — ja alkoivat nousta veltosti
nurkastaan, jossa he olivat kurpitsalyhdyn valossa juoneet ja
pelanneet arpapeliä. Vanha tallimestari, ainoa palvelijoista, joka oli
pysynyt emännälleen uskollisena, satuloitsi huolestuneena pari
muulia ja talutti ne portista kadunpuoleiselle pihalle; hän oli
seurannut kreivitär Olympiaa jo monelle turhanpäiväiselle retkelle.
Muut palvelijat kuljettivat hänen takanaan pilaa tehden kantotuolia.

»Palatsin komeissa portaissa törmäsivät vastakkain kreivitär, joka

heikkopäisillekin ominaisesta, voimakkaasta itsesäilytysvaistosta oli
unohtanut rakkaan lapsensa, ja levoton Ascanio, joka ei ollut kuullut
mitään asiain menosta ja rauhattomaksi tulleena oli siksi lähtenyt
saamaan tietoja.

»'Signora, mitä on tapahtunut', kysyi hän kiireesti.

»'Onnettomuus', vaakkui kreivitär kuin lentoon pyrähtävä korppi,

juoksi alas portaita, istuutui muulinsa selkään, kannusti sitä
vimmatusti kantapäillään ja katosi pimeään.

»Ascanio kulki pimeiden salien läpi etsien ihmisiä ja tuli lopuksi

Antiopen huoneeseen, jota valaisi kreivitär Olympian jättämä lyhty.
Hänen siinä silmäillessään ympärilleen avautui kappelin ovi, ja kaksi
ihanaa, aavemaista olentoa astui esiin ikäänkuin maan alta. Rohkea
nuorukainen alkoi vavista. 'Astorre, teidät on vihitty!' Munkin
sointuisa nimi kajahti holveissa kuin sotatorvi samana päivänä oli
kajahtanut. 'Ja sormessasi on vielä Dianan sormus!'

»Astorre tempasi sen sormestaan ja viskasi menemään.

»Ascanio riensi avonaiseen ikkunaan, josta sormus oli hävinnyt.

'Se on vierähtänyt kahden katukiven väliin', kuuli hän kadulta ja näki
turbaneja ja rautahaarniskoja välähtävän. Voudin yövartiasto oli
alkanut yöllisen kierroksensa.

»'Pari sanaa, Abu Muhamed', huusi Ascanio päättävästi

valkopartaiselle, joka avuliaasti vastasi: 'toivomuksesi on minulle
käsky' ja samalla katosi palatsin porttikäytävään kahden saraseenin
ja saksalaisen seuraamana.

»Abu Muhamed-al-Tabib ei ainoastaan valvonut katujen

turvallisuutta, vaan hän tuli talojen salaisimpiinkin huoneisiin
vangitsemaan maankavaltajia — tai niitä, joille vouti suvaitsi antaa
tämän nimen. Keisari Fredrik oli lahjoittanut hänet vävylleen
tyrannille, jolle Abu Muhamedin oli pitänyt hankkia saraseenilainen
henkivartiasto. Itse oli Abu Muhamed jäänyt Paduaan sen johtajaksi.
Hän oli arvokkaan näköinen ja hänellä oli sulava käytös. Abu
Muhamed otti osaa niiden perheiden suruun, joiden jäseniä hän vei
vankilaan tai mestauslavalle, ja lohdutti onnettomia lausuen huonolla
italiankielellään arabialaisten runoilijain lauseita. Liikanimen 'al
Tabib', joka merkitsee lääkäriä, oli hän luullakseni saanut pikemmin
muutamain hänelle ominaisten lääkärimäisten, rohkaisevien
kädenliikkeiden ja rauhoittavain lauseiden takia kuin kirurgisesta
taidostaan. Sanalla sanoen Abu Muhamed koetti lempeydellään
lieventää elämän traagillisuutta, eikä hän kovasta ja säälimättömästä
virastaan huolimatta ollut Paduassa mikään vihattu henkilö.
Myöhemmin, kun tyranni alkoi huvikseen kiduttaa ihmisiä, jota sinun,
Cangrande, on mahdoton uskoa, erosi Abu Muhamed hänestä ja
palasi lempeän keisarinsa luokse.

»Tultuaan salin kynnykselle antoi Abu Muhamed kolmelle

seuralaiselleen merkin jäädä siihen odottamaan. Saksalainen, uljas
mies, jolla oli kädessään soihtu, ei siinä kauan pysynyt. Hän oli
saattanut Germanoa iltakellojen soidessa Vicedominien palatsiin ja
tämä oli hänelle nauraen sanonut: 'nyt saat mennä! Minä kihlaan
täällä siskoni Dianan munkille.' Saksalainen tunsi päällikkönsä
sisaren ja oli jollain lailla salaisesti kiintynyt häneen, hänen
kookkaaseen vartaloonsa ja rehellisiin silmiinsä. Nähdessään nyt
munkin seisovan käsi kädessä pienen, siron naisen kanssa, joka
hänen mielestään muistutti nukkea Dianan komean kuvan rinnalla,
aavisti saksalainen uskottomuuden tapahtuneen, heitti vihoissaan
loimuavan soihdun kivilattialle, mistä toinen saraseeneistä sen
varovasti nosti, ja riensi ilmoittamaan Germanolle munkin petosta.

»Ascanio aavisti, mitä saksalaisella oli mielessä, ja pyysi Abu

Muhamedin kutsumaan hänet takaisin. Mutta saraseenipäällikkö
kieltäytyi. 'Hän ei kuitenkaan tottelisi, vaan surmaisi minut tai jonkun
muun seurastamme, sanoi saraseeni rauhallisesti. Voinko mitenkään
muuten palvella sinua? Pitääkö minun vangita tämä kukoistava nuori
pari?'

»'Astorre, meidät tahdotaan eroittaa', valitti Antiope etsien turvaa

munkin syleilyssä. Yhtä helposti kuin Antiope alttarin ääressä oli
langennut rikokseen, oli hän myös menettänyt luontaisen
rohkeutensa. Munkki, jota rikos päinvastoin oli rohkaissut ja
kiihoittanut, astui askeleen saraseenipäällikköä kohti ja tempasi
huomaamatta miekan hänen kupeeltaan. 'Varovasti, poika, muuten
voit haavoittaa itseäsi', varoitti vanhus häntä hyväntahtoisesti.

»'Kuulehan, Abu Muhamed', alkoi Ascanio selittää, 'tämä raju

nuorukainen on lapsuuteni leikkitoveri, sittemmin tunnettu munkki
Astorrena: hänet olet varmaan nähnyt Paduan kaduilla. Hänen oma
isänsä on petoksella toimittanut hänelle vapautuksen
munkkilupauksesta ja kihlannut hänelle naisen, jota hän ei rakasta.
Muutama tunti sitten vaihtoi hän sormusta morsiamensa kanssa ja
nyt on hän tässä edessäsi toisen aviopuolisona'.

»'Sallimus', arvosteli saraseeni leppeästi.

»'Petetty morsian', jatkoi Ascanio, 'on Germanon sisar, Diana

Pizzaguerra. Sinä tunnet Germanon ja tiedät, ettei hän suinkaan ole
luulevainen. Hän päinvastoin luottaa mahdollisimman kauan, mutta
jos hän kerran selvästi huomaa olevansa petetty, veristyvät hänen
silmänsä, ja silloin hän surmaa'.

»'Niin on', vahvisti Abu Muhamed, 'hän polveutuu äitinsä puolelta

Saksasta, joka on uskollisuuden koti'.

»'Neuvo minua, saraseeni. Tiedän yhden ainoan keinon, se ehkä

pelastaa. Annetaan asia voudin ratkaistavaksi. Tuomitkoon Ezzelino.
Väkesi vartioi sillaikaa munkkia hänen omassa palatsissaan ja minä
kiirehdin setäni luokse. Tämän nuoren naisen viet sinä, Abu
Muhamed voudin sisaren, kreivitär Cunizzan, hurskaan ja
hyväntahtoisen valtiattaren luo, joka on hovineen ollut täällä jo
muutamia viikkoja. Ota huostaasi tuo pieni, syntinen kaunotar. Uskon
hänet sinun valkean partasi turviin'.

»'Voit sen tehdä', vakuutti Muhamed.

 »Antiope kietoi kätensä munkin ympärille ja valitti vielä
epätoivoisemmin kuin äsken: 'meidät tahdotaan eroittaa. Astorre, älä
jätä minua! Älä edes hetkeksikään, älä silmänräpäykseksikään,
muuten kuolen!' Munkki kohotti miekkaa.

»Ascanio, jolle väkivalta yleensä oli vastenmielistä, katsoi

kysyvästi saraseeniin. Abu Muhamed silmäili isällisesti nuorta paria:
'syleilköön varjot toisiaan', sanoi hän sitten suopeasti, siksikö ehkä
että oli filosofi ja elämä hänestä oli vain harhanäky, vai ajatteliko hän
kenties näin: huomenna Ezzelino voi tuomita heidät kuolemaan,
suotakoon rakastuneille perhosille heidän lyhyt hetkensä.

»Ascanio ei epäillyt elämän todellisuutta ja oli siksi sitä

taipuvaisempi ymmärtämään saraseenin sanat jälkimäisessä
merkityksessä. Ei ainoastaan kevytmielisyytensä — jos kohta hän
olikin kevytmielinen — vaan myös hyvän sydämensä ja
inhimillisyytensä vuoksi hänen oli mahdoton eroittaa rakastuneita
toisistaan.

»'Astorre, tunnetko minut', kysyi hän.

»'Olit ystäväni', vastasi munkki.

»'Ja olen vieläkin. Uskollisempaa sinulla tuskin on'.

»'Älä eroita minua Antiopesta', rukoili munkki niin liikuttavalla

äänellä, ettei Ascanio voinut vastustaa. 'Olkaa sitten yhdessä,
kunnes joudutte oikeuden eteen'. Ascanio ja Abu Muhamed
kuiskailivat keskenään.

»Saraseeni lähestyi munkkia, irroitti hänen kätensä sormi sormelta

miekankahvasta ja antoi miekan liukua tuppeen. Sitten hän meni
ikkunan luo, antoi väelleen merkin, ja saraseenit tarttuivat kreivitär
Olympian kadulle jääneeseen kantotuoliin.

»Paettiin kiireesti pitkin pimeää katua, ensimäisenä Antiope neljän

saraseenin kantamana, hänen vieressään munkki ja Ascanio, heidän
jälessään turbanipäiset miehet ja viimeisenä Abu Muhamed.

»Riennettiin pienen torin yli, sitten valaistun kirkon ohi. Kun

pakolaiset olivat tulleet pimeän kadun päähän, törmäsivät he yhteen
toisen kulkueen kanssa, joka tuli heitä vastaan. Syntyi kiivas kina.
'Tilaa Sposinalle', huusi vastaantuleva joukko. Lähellä olevasta
kirkosta saapui paikalle kuoropoikia, kädessä pitkät kynttilät, joiden
lepattavaa liekkiä he koettivat toisella kädellään suojata. Kynttilöiden
kellertävässä valossa näkyi kallellaan oleva kantotuoli ja kumoon
menneet paarit. Sposina oli nuori, kuollut morsian, kansan lapsi, jota
vietiin hautaan. Kuollut ei liikahtanut vaan antoi tyynesti jälleen
nostaa itsensä paareille. Koolla oleva kansanjoukko näki munkin
kiertävän kätensä Antiopen ympärille, joka oli hypännyt kantotuolista,
ja tiesi samalla, että munkki sinä päivänä oli kihlannut Diana
Pizzaguerran. Abu Muhamed palautti järjestyksen. Muitta
onnettomuuksitta saavuttiin Vicedominien palatsiin.

»Astorren ja Antiopen tulo herätti palvelijoissa ihmettelyä ja

säikähdystä. Sanomatta jäähyväisiä Abu Muhamedille ja Ascaniolle
katosivat puolisot porttiholviin. Ascanio kääriytyi tiukemmin
vaippaansa ja seurasi vielä vähän matkaa saraseenia, joka kiersi
valvottavanaan olevaa linnaa, lukien sen torneja ja mitaten silmillään
sen muureja.

»'Tehty päivätyö', sanoi Ascanio.

 »'Autuas yö', vastasi saraseeni katsellen kimmeltävää
tähtitaivasta. Tähdet kulkivat äänettöminä ratojaan, ihmiskohtaloita
ohjaten tai ohjaamatta,— kunnes uusi päivä, Astorren ja Antiopen
viimeinen, sytytti jumalaisen soihtunsa.

»Päivän sarastaessa oli tyranni veljenpoikansa kanssa noussut

linnantorninsa pienen pyöreän ikkunan ääreen kuuntelemaan torille
kerääntyneen ihmisjoukon kiihtynyttä sorinaa, joka kuohui ja kohisi
kuin aaltoileva meri.

»Huhu kantotuolin ja paarien yhteentörmäyksestä edellisenä

päivänä ja siitä syntyneestä mellakasta oli nuolen nopeudella
levinnyt yli koko kaupungin. Sekä valveilla että unessa ajateltiin vain
munkkia ja hänen häitään, miten tuo jumalaton ei ollut tyytynyt
taivaallisen lupauksensa rikkomiseen, vaan oli rikkonut maallisenkin,
pettänyt morsiamensa, heittänyt pois kihlasormuksensa ja suoraa
päätä syttynyt toiseen naiseen ja kosinut häntä, viisitoista-vuotiasta
tyttöstä, elämän keväimessä olevaa kukkaa. Revitystä kaavusta oli
lentänyt ilmoille ahne petolintu.

»Arveltiin oikeudenmukaisen tyrannin jättävän huomioon ottamatta

syyllisten korkean aseman ja panevan saraseeninsa vartioimaan
taloa, johon puolisot olivat piiloutuneet. Luultiin hänen jo tänään
ottavan käsiteltäväkseen näiden kahden ylhäisen rikoksen — nuori,
rikollinen Antiope oli Canossan sukua, — saattavan siveän Dianan
oikeuksiinsa ja heittävän syyllisten veriset päät ikkunasta kunnon
kansalle, jota aateliston huono esimerkki oli loukannut.

»Silmäillen kiihtynyttä ihmisjoukkoa, antoi tyranni Ascanion kertoa

edellisen päivän tapahtumat. Munkin rakastuminen ei näyttänyt
ollenkaan liikuttavan Ezzelinoa; vain sormuksen vierähtäminen
sillalle kiinnitti hetkeksi hänen huomiotaan uutena kohtalon
ilmenemismuotona. 'Lausun paheksumiseni siitä, ettet eilen
erottanut heitä toisistaan, kiitokseni taas, että vartioit heitä. Dianan
kihlaaminen pysyy voimassa. Väkivallalla tai rahapussilla hankittu
vihkiminen on kaikkea muuta kuin pätevä. Pappi, joka antoi
säikäyttää itseänsä tai ei kestänyt rahan houkutusta, ansaitsee
hirsipuun; roikkukoon siinä heti kun on saatu kiinni. Kysyn vielä
kerran, minkätähden sinä et asettunut syyntakeettoman ja lapsen
väliin, minkätähden et temmannut hoipertelevaa miestä
huumaantuneen naisen sylistä? Annoit heidät toisillensa. Nyt he ovat
aviopuolisoja'.

»Ascanio, jonka mieli yön levon jälkeen taas oli kevyt ja valoisa,
koetti pidättyä hymähtämästä. 'Sinä, epikurolainen», soimasi
Ezzelino häntä. Mutta nuorukainen alkoi imarrella tyrannia: 'siinä nyt
ollaan, ankara setäni! Kunpa vaan ottaisit jutun ratkaistaksesi, olisi
kaikki pelastettu. Olen kutsunut asianomaiset tuomioistuimesi eteen
nyt yhdeksän aikaan.' Vastapäätä olevassa kirkontornissa löi kello
yhdeksän. 'Jos vain tahdot, Ezzelino, niin luja ja taitava kätesi avaa
solmut; sinullehan se on leikkiä. Rakkaus on valmis tuhlaamaan, ja
itaruudelle on kunnia vierasta. Rakastuneelta munkilta saa tuo vanha
saituri, joksi me kaikki tunnemme arvoisan Pizzaguerran, mitä ikänä
hän pyytää. Germano tosin kyllä vetää esiin miekkansa, mutta
käsket hänen pistämään sen takaisin tuppeen. Hänhän on sinun
väkeäsi ja tottelee, vaikkakin kiristelee hampaitaan'.

»En tiedä, onko minulla oikeus suojella munkkia Germanon

miekalta. Astorre viskasi ensin sandaalinsa menemään, sitten hän
tallasi ritarikengät länttään ja antoi munkin cantus firmuksen vaihtua
pahanpäiväiseen katurenkutukseen. Saako hän enää elää? Voiko
hän? Minä kyllä puolestani suon tuon häilyvän miesparan säilyttää
henkensä. Mutta hänen kohtaloonsa en voi vaikuttaa mitään. Jos
Germanon miekka on tuleva hänen osakseen, voin ainoastaan
lykätä onnettoman hetken tuonnemmaksi. Joskus se kuitenkin on
tuleva. Olen siitä varma. Senkaltaista olen kokenut.» Ja tyranni
vaipui syviin mietteisiin.

»Ascanio katsoi arasti syrjään. Hän muisti kaamean jutun.

»Ezzelino oli kerran valloittanut linnoituksen ja tuominnut

mestattaviksi linnaa puolustaneet kapinoitsijat. Lähinnä saapuvilla
ollut sotilas sai käskyn heiluttaa mestauskirvestä. Kun erään nuoren,
kauniin pojan vuoro tuli polvistua kuoloniskua saamaan, herättivät
hänen kasvonpiirteensä tyrannin huomiota. Ezzelinosta hän näytti
tutulta, ja hän kysyi nuorukaiselta, ketkä hänen vanhempansa olivat.
Pojan äiti oli nainen, jota Ezzelino nuoruudessaan oli luvattomasti
rakastanut. Tuomittu nuorukainen sai armahduksen. Mutta sekä oma
uteliaisuus että mestattujen omaisten alituiset pistosanat yllyttivät
poikaa ottamaan selon, miksi juuri hänet oli armahdettu, eikä hän
saanut rauhaa ennenkuin pääsi arvoituksen perille. Kerrotaan hänen
uhanneen äitiään tikarilla ja niin vihdoinkin saaneen tietää
kammottavan salaisuuden. Häpeällinen syntyperä myrkytti hänen
nuoren mielensä. Hän yhtyi uudelleen salaliittoon tyrannia vastaan,
hyökkäsi kadulla hänen kimppuunsa ja sai surmansa saman sotilaan
kädestä, joka oli surmannut kapinoitsijat ja saapui nyt ensimäisenä
Ezzelinon avuksi. Hän siis kuoli kuitenkin tuon miekan lävistämänä.

»Ezzelino peitti hetkeksi kasvonsa kädellään, sillä hän näki jälleen

poikansa kuoleman. Sitten hän nosti hitaasti päätään ja kysyi: 'mikä
tulee Dianan kohtaloksi?'

»Ascanio kohotti olkapäitään. 'Dianaa seuraa onneton tähti. Hän

on menettänyt jo kaksi miestä, toisen on vienyt Brenta, toisen häntä
viehättävämpi nainen. Sitäpaitsi on hänellä kitsas isä. Hän menee
luostariin. Mikäpä muu tulisi hänen osakseen'.

»Torilta alkoi samassa kuulua huutoja, kirouksia ja uhkauksia.

'Tappakaa munkki', yllyttivät muutamat, ja kun oltiin jo joka suunnalta
yhtymäisillään tähän huutoon, muuttuikin kansan viha äkkiä kuin
ihmeen kautta hämmästykseksi ja ihailuksi. Kuului vain: 'ah' ja 'miten
kaunis'. Tyrannin ja Ascanion oli helppo ikkunasta seurata mitä torilla
tapahtui. He näkivät Astorren ja hänen nuoren puolisonsa lähestyvän
muulien selässä, siroilla berberihevosilla ratsastavien saraseenien
ympäröiminä. Nuori ruhtinatar Vicedomini ratsasti hunnutettuna.
Mutta kun tuhansia nyrkkejä väkijoukosta kohosi munkkia kohti,
heittäytyi hän kiihkeästi miehensä eteen kuullen vain rakastavan
sydämensä ääntä. Silloin repeytyi hänen huntunsa. Ei ainoastaan
Antiopen kasvojen sulo ja hänen vartalonsa kukkeus, vaan ennen
kaikkea sielun välitön kuvastuminen, tunteen täysi ilmehikkyys ja
elämän palava sykintä saivat väkijoukon kokonaan lauhtumaan ja
hurmaantumaan, kuten munkin edellisenä päivänä. Kukoistavana
voittajana ratsasti nyt munkki lämpimän saaliinsa kanssa, varmana
ja ikäänkuin lumottuna.

»Ezzelino seurasi miltei halveksien tätä kauneuden riemukulkua.

Sen sijaan hän kääntyi myötätuntoisesti katsomaan seuruetta, joka
saapui torille toiselta kadulta. Kolme ylhäistä henkilöä, kuten Astorre
ja Antiopekin, koetti lukuisan saattojoukon seuraamana raivata tietä
väkijoukon läpi. Keskellä nähtiin vanhan Pizzaguerran arvokas,
lumivalkea pää, hänen vasemmalla puolellaan ratsasti Germano.
Nuori soturi oli edellisenä päivänä joutunut vihan vimmaan, kun hän
yövartiastoon kuuluvalta saksalaiselta oli kuullut munkin petoksesta.
Suin päin oli hän syössyt kostamaan munkille, mutta saraseeni oli
saavuttanut hänet ja kutsunut kaikki kolme Pizzaguerraa Ezzelinon
tuomioistuimen eteen seuraavaksi aamuksi. Germanon oli täytynyt
ilmoittaa Dianalle munkin uskottomuudesta, vaikka hän olisi sen
tehnyt mieluummin vasta kostettuaan häpeän, ja hän oli ihmetellyt
sisarensa mielenmalttia. Diana ratsasti isänsä oikealla puolella
samanlaisena kuin ennenkin, jokin raskas ajatus vain näytti
painaneen leveän niskan entistä syvemmäs.

»Kansa, joka hetki sitten olisi tervehtinyt petettyä naista myrskyisin

suosionosoituksin ja vaatinut hänelle oikeutta, oli nyt niin kokonaan
Antiopen silmien häikäisemä ja ymmärsi niin hyvin munkin
menettelyn, että tyytyi ainoastaan säälien mumisemaan sorretulle:
'voi poloinen! Raukka! Ainainen uhri!'

»Kaikki viisi asianomaista ilmestyivät nyt tyrannin eteen, joka istui

autiossa salissa, kaksi porrasta lattiaa ylempänä olevalla tuolilla.
Kunnioittavan näköisinä seisoivat kantajat ja vastaajat Ezzelinon
edessä: Pizzaguerrat, isä ja poika vierekkäin, vähän syrjempänä
kookas Diana, ja munkki ja Antiope käsi kädessä. Ascanio nojasi
tyrannin korkeaan istuimeen kuin tahtoen näyttää ottaneensa
puolueettoman kannan kumpaankin lapsuudenystäväänsä nähden.

»'Jalosukuiset läsnäolijat', alkoi Ezzelino, 'en aio käsitellä teitä

koskevaa juttua valtiollisena, jolloin rikottu lupaus olisi petosta ja
petos merkitsisi majesteettirikosta, vaan anteeksiannettavana
perheasiana. Oikeastaan on Pizzaguerrain, Vicedominien ja
Canossain veri yhtä jaloa kuin minunkin; minun on ainoastaan
kiittäminen ylevää keisaria siitä, että olen täällä voutinanne.' Ezzelino
taivutti päätään mainitessaan hallitsijan nimen, hän ei voinut sitä
paljastaa, koska oli muinaiseen tapaan aina ilman päähinettä —
paitsi sotavarustuksissaan, — olipa sää millainen tahansa. 'Kaikki
kaksitoista sukua muodostavat suuren perheen, johon minäkin erään
kantaäitini kautta kuulun. Mutta miten onkaan tämän perheen jäseniä
vähentynyt, muutamien joukkoomme kuuluneiden sokeuden ja
rikollisen kapinoitsemisen tähden korkeinta maallista valtaa vastaan.
Jos seuraatte neuvoani, niin koetamme me parastamme
säilyttääksemme, mitä vielä on jäljellä. Tätä silmällä pitäen tahdon
estää Pizzaguerroja kostamasta Astorre Vicedominille, vaikkakin
periaatteellisesti pidän sitä oikeutettuna. Jos teidän on vaikea
arvostella asiaa yhtä lempeästi», hän kääntyi Pizzaguerrain puoleen,
'niin ottakaa huomioon eräs seikka: minä, Ezzelino roomalainen,
olen ensimäinen ja siis suurin syyllinen. Ellen sinä päivänä ja sillä
hetkellä olisi ratsullani kiitänyt pitkin Brentan rantaa, olisi Diana nyt
säätynsä mukaisessa avioliitossa ja munkki supattaisi rukouksia
messukirjastaan. Ellen minä olisi komentanut saksalaisiani
tarkastukseen eräänä määrättynä päivänä ja määrätyllä hetkellä,
Germanoni ei olisi nostanut munkkia niin onnettomaan aikaan
hevosen selkään, ja munkki olisi saanut ottaa Antiopelta sormuksen,
jonka hänen paha henkensä saattoi vierimään juuri Antiopen eteen'.

»'Hyvä henkeni', riemuitsi munkki.

»'Jalosukuiset läsnäolijat, pyydän senvuoksi teidän apuanne

tämän monimutkaisen kysymyksen selvittämiseen, sillä jos vaaditte
ankaruutta, täytyy minun tuomita myös itseäni — ja ensi sijassa juuri
itseäni'.

»Tästä harvinaisesta puheesta ei vanha Pizzaguerra joutunut

ollenkaan hämilleen, ja kun tyranni kääntyi hänen puoleensa
sanoen: 'jalosukuinen herra, teillä on oikeus syyttää', vastasi vanhus
jurosti ja lyhyesti: 'hänen ylhäisyytensä Astorre Vicedomini kihlasi
julkisesti ja säännönmukaisesti lapseni, Dianan, ja vaikkei Diana
millään tavoin rikkonut häntä vastaan, purki hän kihlauksensa