Clinical 3D Dosimetry in Modern

Radiation Therapy 1st Edition Ben

Mijnheer
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/clinical-3d-dosimetry-in-modern-radiation-therapy-1st-
edition-ben-mijnheer/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Radiation Therapy Dosimetry: A Practical Handbook 1st

Edition Arash Darafsheh

https://textbookfull.com/product/radiation-therapy-dosimetry-a-
practical-handbook-1st-edition-arash-darafsheh/

Radiochromic Film: Role and Applications in Radiation

Dosimetry 1st Edition Indra J. Das

https://textbookfull.com/product/radiochromic-film-role-and-
applications-in-radiation-dosimetry-1st-edition-indra-j-das/

Hendee's radiation therapy physics Fourth Edition

Hendee

https://textbookfull.com/product/hendees-radiation-therapy-
physics-fourth-edition-hendee/

Surface Guided Radiation Therapy 1st Edition Jeremy

David Page Hoisak (Editor)

https://textbookfull.com/product/surface-guided-radiation-
therapy-1st-edition-jeremy-david-page-hoisak-editor/
Clinical Radiation Oncology, 4e Fourth Edition Bogart

https://textbookfull.com/product/clinical-radiation-
oncology-4e-fourth-edition-bogart/

The 3D Printing Handbook Technologies design and

applications Ben Redwood

https://textbookfull.com/product/the-3d-printing-handbook-
technologies-design-and-applications-ben-redwood/

Gunderson & Tepper’s Clinical Radiation Oncology Joel

Tepper

https://textbookfull.com/product/gunderson-teppers-clinical-
radiation-oncology-joel-tepper/

Endodontic Keys and Cases A Clinical Guide to Modern

Root Canal Therapy Dr. Rico D. Short

https://textbookfull.com/product/endodontic-keys-and-cases-a-
clinical-guide-to-modern-root-canal-therapy-dr-rico-d-short/

Cyberjutsu Cybersecurity for the Modern Ninja 1st

Edition Ben Mccarty

https://textbookfull.com/product/cyberjutsu-cybersecurity-for-
the-modern-ninja-1st-edition-ben-mccarty/
 Clinical 3D
Dosimetry in
Modern Radiation
Therapy
IMAGING IN MEDICAL DIAGNOSIS AND THERAPY
Series Editors: Andrew Karellas and Bruce R. Thomadsen
Published titles
Quality and Safety in Radiotherapy
Todd Pawlicki, Peter B. Dunscombe,
Arno J. Mundt, and Pierre Scalliet, Editors
ISBN: 978-1-4398-0436-0
Adaptive Radiation Therapy
X. Allen Li, Editor
ISBN: 978-1-4398-1634-9
Quantitative MRI in Cancer
Thomas E. Yankeelov, David R. Pickens,
and Ronald R. Price, Editors
ISBN: 978-1-4398-2057-5
Informatics in Medical Imaging
George C. Kagadis and Steve G. Langer, Editors
ISBN: 978-1-4398-3124-3
Adaptive Motion Compensation in
Radiotherapy
Martin J. Murphy, Editor
ISBN: 978-1-4398-2193-0
Image-Guided Radiation Therapy
Daniel J. Bourland, Editor
ISBN: 978-1-4398-0273-1
Targeted Molecular Imaging
Michael J. Welch and William C. Eckelman,
Editors
ISBN: 978-1-4398-4195-0
Proton and Carbon Ion Therapy
C.-M. Charlie Ma and Tony Lomax, Editors
ISBN: 978-1-4398-1607-3
Physics of Mammographic Imaging
Mia K. Markey, Editor
ISBN: 978-1-4398-7544-5
Physics of Thermal Therapy:
Fundamentals and Clinical Applications
Eduardo Moros, Editor
ISBN: 978-1-4398-4890-6
Emerging Imaging Technologies in
Medicine
Mark A. Anastasio and Patrick La Riviere, Editors
ISBN: 978-1-4398-8041-8
Cancer Nanotechnology: Principles and
Applications in Radiation Oncology
Sang Hyun Cho and Sunil Krishnan, Editors
ISBN: 978-1-4398-7875-0
Image Processing in Radiation Therapy
Kristy Kay Brock, Editor
ISBN: 978-1-4398-3017-8
Informatics in Radiation Oncology
George Starkschall and R. Alfredo C. Siochi,
Editors
ISBN: 978-1-4398-2582-2
Cone Beam Computed Tomography
Chris C. Shaw, Editor
ISBN: 978-1-4398-4626-1
Computer-Aided Detection and
Diagnosis in Medical Imaging
Qiang Li and Robert M. Nishikawa, Editors
ISBN: 978-1-4398-7176-8
Cardiovascular and Neurovascular
Imaging: Physics and Technology
Carlo Cavedon and Stephen Rudin, Editors
ISBN: 978-1-4398-9056-1
Scintillation Dosimetry
Sam Beddar and Luc Beaulieu, Editors
ISBN: 978-1-4822-0899-3
Handbook of Small Animal Imaging:
Preclinical Imaging, Therapy,
and Applications
George Kagadis, Nancy L. Ford, Dimitrios N.
Karnabatidis, and George K. Loudos Editors
ISBN: 978-1-4665-5568-6
IMAGING IN MEDICAL DIAGNOSIS AND THERAPY
Series Editors: Andrew Karellas and Bruce R. Thomadsen

Published titles
Comprehensive Brachytherapy: Tomosynthesis Imaging
Physical and Clinical Aspects Ingrid Reiser and Stephen Glick, Editors
Jack Venselaar, Dimos Baltas, Peter J. Hoskin, ISBN: 978-1-138-19965-1
and Ali Soleimani-Meigooni, Editors
Ultrasound Imaging and Therapy
ISBN: 978-1-4398-4498-4
Aaron Fenster and James C. Lacefield, Editors
Handbook of Radioembolization: ISBN: 978-1-4398-6628-3
Physics, Biology, Nuclear Medicine,
Beam’s Eye View Imaging in
and Imaging
Radiation Oncology
Alexander S. Pasciak, PhD., Yong Bradley, MD.,
Ross I. Berbeco, Ph.D., Editor
J. Mark McKinney, MD., Editors
ISBN: 978-1-4987-3634-3
ISBN: 978-1-4987-4201-6
Principles and Practice of
Monte Carlo Techniques in Radiation
Image-Guided Radiation Therapy
Therapy
of Lung Cancer
Joao Seco and Frank Verhaegen, Editors
Jing Cai, Joe Y. Chang, and Fang-Fang Yin,
ISBN: 978-1-4665-0792-0
Editors
Stereotactic Radiosurgery and ISBN: 978-1-4987-3673-2
Stereotactic Body Radiation Therapy
Radiochromic Film: Role and
Stanley H. Benedict, David J. Schlesinger,
Applications in Radiation Dosimetry
Steven J. Goetsch, and Brian D. Kavanagh,
Indra J. Das, Editor
Editors
ISBN: 978-1-4987-7647-9
ISBN: 978-1-4398-4197-6
Clinical 3D Dosimetry in Modern
Physics of PET and SPECT Imaging
Radiation Therapy
Magnus Dahlbom, Editor
Ben Mijnheer, Editor
ISBN: 978-1-4665-6013-0
ISBN: 978-1-4822-5221-7
 Clinical 3D
Dosimetry in
Modern Radiation
Therapy

Edited by
Ben Mijnheer
CRC Press
Taylor & Francis Group
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300
Boca Raton, FL 33487-2742

© 2018 by Taylor & Francis Group, LLC

CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, an Informa business

No claim to original U.S. Government works

Printed on acid-free paper

International Standard Book Number-13: 978-1-4822-5221-7 (Hardback)

This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reasonable
efforts have been made to publish reliable data and information, but the author and publisher cannot
assume responsibility for the validity of all materials or the consequences of their use. The authors and
publishers have attempted to trace the copyright holders of all material reproduced in this publication
and apologize to copyright holders if permission to publish in this form has not been obtained. If any
copyright material has not been acknowledged please write and let us know so we may rectify in any
future reprint.

Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted, reproduced,
transmitted, or utilized in any form by any electronic, mechanical, or other means, now known or
hereafter invented, including photocopying, microfilming, and recording, or in any information storage
or retrieval system, without written permission from the publishers.

For permission to photocopy or use material electronically from this work, please access www.
copyright.com (http://www.copyright.com/) or contact the Copyright Clearance Center, Inc. (CCC),
222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923, 978-750-8400. CCC is a not-for-profit organization that
provides licenses and registration for a variety of users. For organizations that have been granted a
photocopy license by the CCC, a separate system of payment has been arranged.

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are
used only for identification and explanation without intent to infringe.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Names: Mijnheer, Ben, editor.

Title: Clinical 3D dosimetry in modern radiation therapy / [edited by] Ben
Mijnheer.
Other titles: Imaging in medical diagnosis and therapy ; 28.
Description: Boca Raton : Taylor & Francis, 2017. | Series: Imaging in
medical diagnosis and therapy ; 28 | Includes bibliographical references.
Identifiers: LCCN 2017023203 | ISBN 9781482252217 (hardback : alk. paper)
Subjects: | MESH: Neoplasms–radiotherapy | Radiometry–methods |
Radiotherapy, Conformal–methods | Radiation Oncology
Classification: LCC RC271.R3 | NLM QZ 269 | DDC 616.99/40642–dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2017023203

Visit the Taylor & Francis Web site at

http://www.taylorandfrancis.com

and the CRC Press Web site at

http://www.crcpress.com
Contents

Series Preface xi

Preface xiii

Acknowledgments xv

Editor xvii

Contributors xix

Section I Introduction

1 Introduction and Overview of the Contents of the Book 3

Ben Mijnheer
2 Accuracy Requirements for 3D Dosimetry in
Contemporary Radiation Therapy 15
Jacob Van Dyk, Jerry J. Battista, and Glenn S. Bauman

Section II Instrumentation

3 Detectors for Reference Dosimetry 65

Simon Duane and Ben Mijnheer
4 Point Detectors for Determining and Verifying 3D Dose
Distributions 79
Chester Reft
5 Polymer Gel Dosimetry 99
Yves De Deene

vii
 6 Radiochromic 3D Detectors 137
Mark Oldham, Titania Juang, and Suk Whan (Paul) Yoon
7 Electronic Portal Imaging Device Dosimetry 169
Boyd McCurdy, Peter Greer, and James Bedford
8 2D and Semi-3D Dosimetry Systems 199
Donald A. Roberts, Kelly C. Younge, and Jean M. Moran

Section III Measurement and Computation

9 Small-Field Dosimetry in Photon Beams 225

Indra J. Das and Paolo Francescon
10 Special Delivery Techniques 251
Tomas Kron
11 4D Dosimetry 281
Emma Colvill, Jeremy T. Booth, and Paul Keall
12 Light-Ion Beam Dosimetry 301
Hugo Palmans
13 Monte Carlo Applications in Clinical
Three-Dimensional Dosimetry 329
Indrin J. Chetty and Joanna E. Cygler
14 Quantifying Differences in Dose Distributions 357
David Westerly and Moyed Miften

Section IV Clinical Applications

15 Acceptance Testing, Commissioning, and Quality

Assurance of Linear Accelerators 379
Michael Altman and Eric E. Klein
16 Commissioning and Quality Assurance of Treatment
Planning Systems 405
Nesrin Dogan, Ivaylo B. Mihaylov, and Matthew T. Studenski
17 Patient-Specific Quality Assurance: Pretreatment 3D Dose
Verification 433
Dietmar Georg, Catharine H. Clark, and Mohammad Hussein

viii Contents
 18 Patient-Specific Quality Assurance: In Vivo 3D
Dose Verification 457
Ben Mijnheer
19 Audits Using End-to-End Tests 487
David S. Followill, Catharine H. Clark, and Tomas Kron
20 Brachytherapy Dosimetry in Three Dimensions 509
J. Adam M. Cunha, Christopher L. Deufel, and Mark J. Rivard
21 Dose Outside the Treatment Volume in External Beam
Therapy 537
Stephen F. Kry, Rebecca M. Howell, and Bryan P. Bednarz
22 Imaging Dose in Radiation Therapy 553
Jonathan Sykes, Parham Alaei, and Emiliano Spezi
23 Dose Verification of Proton and Carbon
Ion Beam Treatments 581
Katia Parodi

Section V Emerging Technological

Developments

24 Dosimetry of Small Animal Precision Irradiators 609

Frank Verhaegen and Dietmar Georg
25 3D Dosimetry in Synchrotron Radiation Therapy
Techniques 625
Elke Bräuer-Krisch
26 3D Dosimetry in Magnetic Fields 643
Geoffrey S. Ibbott, Gye Won (Diane) Choi,
Hannah Jungeun Lee, Yvonne Roed, and Zhifei Wen
Index 659

Contents ix
Series Preface

Since their inception over a century ago, advances in the science and technology
of medical imaging and radiation therapy are more profound and rapid than
ever before. Further, these disciplines are increasingly cross-linked as imaging
methods become more widely used to plan, guide, monitor, and assess treatments
in radiation therapy. Today, the technologies of medical imaging and radiation
therapy are so complex and computer driven that it is difficult for the people (phy-
sicians and technologists) responsible for their clinical use to know exactly what
is happening at the point of care, when a patient is being examined or treated.
The people best equipped to understand the technologies and their applications
are medical physicists, and these individuals are assuming greater responsibili-
ties in the clinical arena to ensure that what is intended for the patient is actually
delivered in a safe and effective manner.
The growing responsibilities of medical physicists in the clinical arenas of
medical imaging and radiation therapy are not without their challenges, how-
ever. Most medical physicists are knowledgeable in either radiation therapy or
medical imaging, and expert in one or a small number of areas within their
disciplines. They sustain their expertise in these areas by reading scientific
articles and attending scientific talks at meetings. In contrast, their responsibili-
ties increasingly extend beyond their specific areas of expertise. To meet these
responsibilities, medical physicists periodically must refresh their knowledge of
advances in medical imaging or radiation therapy, and they must be prepared
to function at the intersection of these two fields. The challenge is to accomplish
these objectives.
At the 2007 annual meeting of the American Association of Physicists in
Medicine in Minneapolis, this challenge was the topic of conversation during
a lunch hosted by Taylor & Francis Group and involving a group of senior
medical physicists (Arthur L. Boyer, Joseph O. Deasy, C.-M. Charlie Ma, Todd
A. Pawlicki, Ervin B. Podgorsak, Elke Reitzel, Anthony B. Wolbarst, and Ellen
D. Yorke). The conclusion of this discussion was that a book series should be
launched under the Taylor & Francis banner, with each volume in the series
addressing a rapidly advancing area of medical imaging or radiation therapy of
importance to medical physicists. The aim of this series would be for each vol-
ume to provide medical physicists with the information needed to understand

xi
 technologies driving a rapid advance and their applications to safe and effective
delivery of patient care.
Each volume in the series is edited by one or more individuals with recognized
expertise in the technological area encompassed by the book. The editors are
responsible for selecting the authors of individual chapters and ensuring that the
chapters are comprehensive and intelligible to someone without such expertise.
The enthusiasm of volume editors and chapter authors has been gratifying and
reinforces the conclusion of the Minneapolis luncheon that this series of books
addresses a major need of medical physicists.
The series Imaging in Medical Diagnosis and Therapy would not have been
possible without the encouragement and support of the series manager, Lu Han,
of Taylor & Francis Group. The editors and authors, and most of all I, are indebted
to his steady guidance of the entire project.

— William R. Hendee
Founding Series Editor
Rochester, Minnesota

xii Series Preface

Preface

This book’s title, Clinical 3D Dosimetry in Modern Radiation Therapy, needs

some clarification with respect to its scope. Radiation dosimetry can have a range
of meanings, depending on context. In a narrow sense, it might be taken to mean
dose measurement, which could be all of absolute or relative dose measurements,
in phantom or in vivo, in standard or technique developmental situations. In
a clinical radiation oncology context, it is often also used to mean dose deter-
mination via computation, evaluation of dose distributions for treatment plan-
ning, and verification of radiation delivery. Dose determination also critically
depends on dose measurements providing the baseline dataset of beam charac-
teristics and machine performance required to execute each treatment. Equally it
depends on measurements, typically from image guidance, for determining the
relevant patient characteristics during therapy.
In some countries, dosimetrists may be employed under that specific job title
to carry out some of these activities, including quality assurance (QA) of several
stages in the preparation and delivery of a specific patient treatment. In some
other countries, these activities may be carried out by other professionals, for
example, specialized radiation therapists or medical physicists. In practice, in
radiation oncology departments and processes, there is a seamless continuum
between the many steps involving dose measurement and dose determination
using a variety of professional staff.
For the purposes of this book, clinical dosimetry has been taken in the widest
sense that covers a range of aspects of the radiation oncology process that can
affect the dose absorbed in tissues in the patient: (1) dose measurement and
requisite instrumentation; (2) dose delivery performance of the equipment
(including calibration and QA) and of other treatment-related procedures;
(3) dose prediction (e.g., treatment planning dosimetry); and (4) verification of
dose delivery using dosimeters or data from image guidance.
As to Clinical 3D Dosimetry in Modern Radiation Therapy, the rationale for a
book on this topic is based on the rapid recent expansion of new radiotherapy tech-
niques, delivering more sophisticated three-dimensional (3D) (and increasingly
for some treatment sites, four-dimensional [4D]) radiation dose distributions.
Therefore, more sophisticated 3D (and 4D) dosimetry methods are demanded
to support that push for more precision and accuracy. In principle, dosimetry

xiii
 has always been 3D in a real-world sense, and certain aspects of 3D dosimetry
have been used in clinical practice for several decades, such as in the commis-
sioning of accelerators and treatment planning systems. This has until relatively
recently been largely based on point (0D), one-dimensional (1D), and 2D practi-
cal approaches such as the use of ionization chambers and planar films or diode
arrays. The major recent advances in the field have demanded new and innova-
tive direct 3D or semi-3D dosimetric tools and methods to accurately character-
ize and validate hard- and software, and to determine and verify patient- and
organ-specific doses. This book aims to bring together these developments and
information to cover the state-of-the-art of the accuracy, instrumentation, meth-
ods, and clinical as well as preclinical applications of 3D dosimetry in modern
radiation therapy.
Thus, in summary, the topic is wide, but for the purposes of this book the main
focus is on dose measurement, although dose calculations are also discussed in
a restricted manner. Dose calculation algorithms will not be discussed in detail;
however, the verification of the algorithms and their clinical application is an
important part of the book. The theoretical physical aspects of the characteristics
of dose computation models and measurement devices can be found in many
textbooks and will only be discussed briefly. In this book, we focus on new devel-
opments of measurement techniques and 3D dosimetry of modern radiotherapy
techniques including those of new image-guided treatment modalities.
This book is divided into five sections dealing with various aspects related to
clinical 3D dosimetry. In the section entitled “Introduction,” after summarizing
the main topics discussed in the different chapters in this book, the clinical need
for accurate 3D dosimetry is elucidated from different points of view. In the sec-
ond section on “Instrumentation,” experts in the use of the many different types
of radiation detectors currently applied for dosimetry describe the specific appli-
cation of these detectors to 3D dosimetry. The emphasis is on the clinical applica-
tion of these detectors with a brief overview of the unique characteristics of the
detectors of importance to 3D dosimetry. In the third section on “Measurement
and Computation,” various 3D and 4D dosimetry methods required for special
treatment techniques, both already routinely applied or at the developmental
stage, are described. In the fourth section of the book on “Clinical Applications,”
a range of 3D dosimetry techniques are discussed extensively for a large variety of
treatment techniques and disease sites including intensity-modulated radiother-
apy (IMRT), volumetric-modulated arc therapy (VMAT), brachytherapy, and
proton/carbon ion therapy. In the final section, entitled “Emerging Technological
Developments,” 3D dosimetry techniques used for emerging technological devel-
opments in the field of radiotherapy are introduced.
The target audiences are primarily physicists involved in clinical radiotherapy.
These include medical physicists working in radiotherapy departments, medi-
cal physics residents, and graduate students training in the field of radiotherapy
physics. In addition, the book is intended to provide state-of-the-art information
on relevant dosimetry methods for basic scientists and other researchers working
on the development of new radiation detectors or sources. Finally, some chapters
of the book are suitable as background information for radiation oncologists and
radiation therapists, and may serve as teaching material for radiation oncology
residents and other students and trainees.

xiv Preface
Acknowledgments

The idea for this book originated about four years ago. Since that time both
original editors (Ben Mijnheer and David Thwaites) had many exciting discus-
sions about the concept of the book, its outline and content, finding authors and
discussing with them about their chapters and developing the chapter outlines.
Also, both spent a lot of time in responding to the questions and comments up
to the point that draft chapters started to come in and the editing process began.
Unfortunately, around that time, it became clear that it was not possible for
David Thwaites to continue to put in the time to this project that he had expected
and intended. He therefore had to withdraw as a coeditor, which was a setback for
both of us and for the book timing. The editor (BM) very much appreciates that
David has helped enormously to initiate and support such a book, for which we
felt a clear need in our clinical practice and research community.

xv
Editor

Ben Mijnheer got his PhD at the University of Amsterdam,

Netherlands, on a study concerning standardization of
neutron dosimetry. After working on a neutron therapy
project in the Netherlands Cancer Institute (NKI) in
Amsterdam, he joined this institution as a clinical physicist.
Later, he became head of the Physics Department, professor
at Inholland University of Applied Sciences, Hoofddorp,
Netherlands, and is until now involved in research proj-
ects and teaching activities at the NKI. He served for many
years on the editorial board of Radiotherapy and Oncology
and Medical Physics Journal, is (co-)author of about 250 articles and chapters
in books, and was supervisor of about 25 PhD theses. He was involved in the
organization of the physics program of many international scientific meetings,
and faculty member of numerous courses dealing with various aspects of radio-
therapy for medical physicists, radiation oncologists, and radiation therapists,
both at the national and international level. He received the ESTRO Breur Gold
Medal and Emmanuel van der Schueren Award.

xvii
Contributors
Parham Alaei
Department of Radiation
Oncology
University of Minnesota
Minneapolis, Minnesota
Michael B. Altman
Department of Radiation
Oncology
Washington University
St. Louis, Missouri
Jerry J. Battista
Departments of Oncology and
Medical Biophysics
Western University
London, Ontario, Canada
Glenn S. Bauman
Division of Radiation
Oncology
Department of Oncology
Western University
London, Ontario, Canada
James L. Bedford
Joint Department of Physics
The Institute of Cancer Research
and The Royal Marsden NHS
Foundation Trust
London, England, UK
Bryan P. Bednarz
Department of Medical Physics
University of Wisconsin
Madison, Wisconsin
Jeremy T. Booth
Northern Sydney Cancer Centre
Royal North Shore Hospital
St. Leonards, New South Wales,
Australia
and
School of Physics
University of Sydney
Sydney, New South Wales, Australia
Elke Bräuer-Krisch
Experiments Division
ESRF-The European Synchrotron
Grenoble, France
Indrin J. Chetty
Department of Radiation Oncology
Henry Ford Hospital
Detroit, Michigan
Gye Won (Diane) Choi
Department of Radiation Physics
The University of Texas MD Anderson
Cancer Center
Houston, Texas
xix
 Catharine H. Clark
Department of Medical Physics
St. Luke’s Cancer Centre
Royal Surrey County Hospital
Guildford, Surrey, UK
and
Metrology for Medical Physics
National Physical Laboratory
Teddington, UK
Emma Colvill
Sydney Medical School
University of Sydney
Sydney, New South Wales, Australia
J. Adam M. Cunha
Department of Radiation Oncology
University of California
San Francisco, California
Joanna E. Cygler
Medical Physics Department
The Ottawa Hospital Cancer Centre
and
Department of Radiology
University of Ottawa
and
Department of Physics
Carleton University
Ottawa, Ontario, Canada
Indra J. Das
Department of Radiation Oncology
New York University Langone
Medical Center
New York, New York
Yves De Deene
Department of Engineering
Faculty of Science and Engineering
Macquarie University
Sydney, New South Wales, Australia
Christopher L. Deufel
Department of Radiation Oncology
Mayo Clinic
Rochester, Minnesota
xx
Nesrin Dogan
Radiation Oncology Department
Sylvester Comprehensive Cancer
Center
University of Miami
Miami, Florida
Simon Duane
Division of Acoustics and Ionizing
Radiation
National Physical Laboratory
Teddington, United Kingdom
David S. Followill
Department of Radiation Physics
The University of Texas MD Anderson
Cancer Center
Houston, Texas
Paolo Francescon
Department of Medical Physics
San Bortolo Hospital
Vicenza, Italy
Dietmar Georg
Division Medical Radiation Physics
Department of Radiation Oncology
Medical University of Vienna
Vienna, Austria
Peter B. Greer
Department of Radiation Oncology
Calvary Mater Newcastle
Waratah, New South Wales,
Australia
and
Mathematical and Physical
Sciences
University of Newcastle
Newcastle, New South Wales,
Australia
Rebecca M. Howell
Department of Radiation Physics
The University of Texas MD Anderson
Cancer Center
Houston, Texas
Contributors
Mohammad Hussein
Department of Medical Physics
St. Luke’s Cancer Centre
Royal Surrey County Hospital NHS
Foundation Trust
Guildford, Surrey, UK
Geoffrey S. Ibbott
Department of Radiation Physics
The University of Texas MD Anderson
Cancer Center
Houston, Texas
Titania Juang
Department of Radiation
Oncology
Stanford Cancer Center
Stanford, California
Paul Keall
Sydney Medical School
University of Sydney
Sydney, New South Wales,
Australia
Eric E. Klein
Department of Radiation
Oncology
Washington University
St. Louis, Missouri
Tomas Kron
Department of Physical Sciences
Peter MacCallum Cancer Centre
Melbourne, Australia
Stephen F. Kry
Department of Radiation Physics
The University of Texas MD Anderson
Cancer Center
Houston, Texas
Hannah Jungeun Lee
The University of Texas MD Anderson
Cancer Center
UT Health Graduate School of
Biomedical Sciences
Houston, Texas
Contributors
Boyd McCurdy
Division of Medical Physics
Department of Physics & Astronomy
CancerCare Manitoba and University
of Manitoba
Winnipeg, Manitoba, Canada
Moyed Miften
Department of
Radiation Oncology
University of Colorado School of
Medicine
Aurora, Colorado
Ivaylo B. Mihaylov
Radiation Oncology Department
Sylvester Comprehensive Cancer
Center
University of Miami
Miami, Florida
Jean M. Moran
Department of Radiation
Oncology
University of Michigan
Ann Arbor, Michigan
Mark Oldham
Department of Radiation Oncology
Duke University Medical Center
Durham, North Carolina
Hugo Palmans
Department of Medical Physics
EBG MedAustron GmbH
Wiener Neustadt, Austria
and
Division of Acoustics and Ionizing
Radiation
National Physical Laboratory
Teddington, United Kingdom
Katia Parodi
Department of Experimental
Physics—Medical Physics
Ludwig-Maximilians-Universität
München
Munich, Germany
xxi
 Chester Reft Jonathan Sykes
Department of Radiation and Cellular Radiation Oncology Medical Physics
Oncology Sydney West Cancer Network—
University of Chicago Blacktown Hospital
Chicago, Illinois Blacktown, New South Wales, Australia

Mark J. Rivard Jacob Van Dyk

Department of Radiation Departments of Oncology and
Oncology Medical Biophysics
Tufts University School of Western University
Medicine London, Ontario, Canada
Boston, Massachusetts
Frank Verhaegen
Donald A. Roberts Maastro Clinic
Department of Radiation Maastricht, the Netherlands
Oncology
University of Michigan Zhifei Wen
Ann Arbor, Michigan Department of Radiation Physics
The University of Texas MD Anderson
Yvonne Roed Cancer Center
Department of Physics Houston, Texas
University of Houston
Department of Radiation David Westerly
Physics Department of Radiation Oncology
The University of Texas MD Anderson University of Colorado School of
Cancer Center Medicine
Houston, Texas Aurora, Colorado

Emiliano Spezi Suk Whan (Paul) Yoon

School of Engineering Department of
Cardiff University Radiation Oncology
Cardiff, Wales, UK Duke University
Medical Center
Matthew T. Studenski Durham, North Carolina
Radiation Oncology
Department Kelly C. Younge
Sylvester Comprehensive Cancer Department of
Center Radiation Oncology
University of Miami University of Michigan
Miami, Florida Ann Arbor, Michigan

xxii Contributors
S ECTION I
Introduction
 1
Introduction and Overview of
the Contents of the Book
Ben Mijnheer

1.1 Dosimetric Issues in 1.4 Clinical Applications

Modern Radiation 1.5 Emerging
Therapy Technological
1.2 Instrumentation Developments
1.3 Measurement and
Computation

1.1 Dosimetric Issues in Modern Radiation Therapy

In the last two decades of the twentieth century, radiotherapy showed a
fundamental change in approach by the transition from conventional two-
dimensional radiotherapy (2DRT) to three-dimensional conformal radiother-
apy (3DCRT). In 2DRT, tumor volume and critical structures were drawn on
orthogonal simulator films or on a few computed tomography (CT) images,
simple setups with a few fields were used, treatment planning was performed
with isodose plans in only one or a few planes, and generally broad margins
were used. When implementing 3DCRT, tumor volume and critical structures
were drawn on slice-by-slice CT or magnetic resonance (MR) images in combi-
nation with beam’s eye views created from digitally reconstructed radiographs.
Furthermore, complex setups of four or more fields with rigid immobilization
were used, 3D treatment planning was introduced with 3D visualization and
3D plan analysis, while tight margins became general practice. The additional
efforts for a clinic when starting 3DCRT have been elucidated in many reports
published by national and international organizations such as the International
Commission on Radiation Units and Measurements (ICRU, 1993, 1999) and
the International Atomic Energy Agency (IAEA, 2008). The consequences with
respect to dosimetric issues when introducing 3DCRT were enormous. The
possibilities of the newly developed 3D treatment planning systems (TPSs) had
to be well understood and extensive sets of commissioning and validation mea-
surements were required to ensure the safe introduction of 3DCRT techniques

3
 in the clinic. Capabilities of a 3D TPS that had to be tested included the use of
irregularly shaped treatment fields, 3D dose calculation algorithms, display of
3D anatomy and 3D dose distributions, and treatment plan evaluation tools.
For all these activities, new dosimetric approaches were introduced, often
based on the use of the same type of dosimeters as applied in conventional
2DRT, but measurements were now required in many more points in multiple
planes.
Gradually, 3DCRT became more complicated with the use of techniques
having small fields shaped by multileaf collimators (MLCs) or special cones,
for instance, for stereotactic radiotherapy. With the introduction of intensity-
modulated radiotherapy (IMRT) and volumetric-modulated arc therapy
(VMAT), as well as with the clinical use of proton and carbon ion beams, numer-
ous other new possibilities for creating complex treatment plans became avail-
able. All these new treatment modalities needed, however, additional efforts in
assessing the accuracy of the various steps in the radiotherapy process as dis-
cussed in many reports (e.g., Ezzell et al., 2003; ESTRO, 2008; ICRU, 2010). This
book aims to discuss the many aspects related to 3D, or even 4D, that is, includ-
ing the time variation, dosimetry techniques needed to determine very accu-
rately the 3D dose distributions involved in modern radiotherapy using these
novel planning and delivery tools. It is intended to explain the many issues
involved in the design and clinical implementation of these newly developed 3D
dosimetry tools required for the introduction of new treatment technology. It
should enable readers to select the most suitable dosimetry approaches, as well as
equipment and methods for their application, based on numerical data, exam-
ples, and case studies provided.
In the first section of this book, diverse aspects related to the accuracy that
is required and can be achieved in modern radiotherapy are elucidated. The
need for accurate 3D dosimetry is clarified in Chapter 2 from different points
of view, starting with the physical aspects followed by the biological and clini-
cal context for accuracy and precision in contemporary radiation therapy. After
discussing the basic metrology terminology and the relationship between
dosimetry and geometry, a historical perspective on accuracy in radiotherapy
is given, followed by a summary of recent data on uncertainties associated with
3D dosimetry and 3D dose delivery. The drive for dosimetric accuracy needs,
however, to be considered in context with the inherent uncertainties associated
with complex biological environments. It is shown in Chapter 2 that in many
cases, biological and clinical uncertainties may predominate over uncertainties
associated with the physical delivery of therapeutic radiation. These biological
and clinical sources of uncertainties are associated with underlying tissue
biology and with target delineations as determined by human observers. The
impact of systematic and random uncertainties on clinical response has been
used to formulate accuracy requirements for planning target volumes and
organs at risk. Furthermore, it is discussed how these uncertainties can influ-
ence the design and interpretation of clinical trial outcomes incorporating
radiation treatments. Strategies to deal with uncertainties in the clinic, such as
quality management, clinical audit, and risk analysis, are also briefly discussed
in this chapter. On the basis of this review of uncertainties in modern radio-
therapy, recommendations regarding accuracy requirements are given, espe-
cially in the context of 3D dosimetry, which were partially taken from a recent
report published by the IAEA (2016).

4 1. Introduction and Overview of the Contents of the Book

1.2 Instrumentation
In the second section of the book, experts in the use of the many different types
of radiation detectors currently applied for dosimetry describe the specific appli-
cation of these detectors to 3D dosimetry. The emphasis is on the clinical use of
these detectors with an overview of the unique characteristics of the detectors
of importance to 3D dosimetry for specific applications. The latest developments
of dosimeters that can be used for applications in modern radiotherapy have
recently also been discussed by Kron et al. (2016), with special attention to spatial
resolution and dimensions for measurement as sorting criteria.
Detectors for reference dosimetry are reviewed in Chapter 3. After discussing a
number of properties of reference-class ion chambers, the traceability of a calibra-
tion of these chambers, that is, the link to primary standards of absorbed dose, is
discussed in detail. Special attention is paid to the use of various types of calorim-
eters for reference dose measurements. Details of the absorbed dose calibration
and measurement process, including the calibration in flattening filter-free (FFF)
beams, as well as a number of practical issues related to reference dose measure-
ments, are also given in this chapter. New developments in reference dose
measurements of treatment modalities for which it is difficult to meet the refer-
ence conditions described in dosimetry protocols, such as in photon beams in the
presence of strong magnetic fields, are also briefly discussed in this chapter.
Point detectors (0D devices) are also very often used in the IMRT/VMAT/4D
era, for instance, for measuring input data for a TPS and data sheets for quality
assurance (QA) purposes as well as for validation of software/hardware/plans at
multiple points. Some of these point detectors can also be configured into arrays
to provide simultaneous multidimensional dose information. In Chapter 4, dosi-
metric characteristics and properties of commercially available point detectors,
divided into active and passive detectors, are described. The specific application
of a dosimeter depends upon the type of measurement: in vivo or in vitro, in-field
or out-of-field, single point or multipoint, and whether an immediate measure-
ment result is required or if off-line analysis may be performed. Some types of
detectors, such as thermoluminescent dosimeters, supply also information on
the linear energy transfer (LET) of particle beams. The information provided in
Chapter 4 may give guidance to medical physicists in selecting a specific detector
for a specific purpose.
The complex dose distributions produced by today’s treatment equipment and
delivery techniques require advanced dosimetry systems to provide confidence
that the delivered distribution is consistent with the planned distribution. 3D
dosimetry techniques are valuable to enable acquisition of volumetric informa-
tion with a single irradiation. 3D dosimetry can be performed using a large vari-
ety of dosimeters, which can be divided into full-3D, pseudo-3D, or semi-3D
systems. The only types of dosimeter currently available that are able to measure
a full-3D dose distribution are polymer gel dosimeters and radiochromic 3D
detectors. In Chapters 5 and 6, the rationale and methods of using these types of
3D dosimeters are discussed in detail, with particular attention to the prepara-
tion and dose readout of the various systems. The advantage of these dosimeters
over pseudo-3D and semi-3D dosimetry systems is that they are tissue equivalent
and can be molded into an anthropomorphic shape. They are therefore used as
benchmarking tool for the commissioning of treatment plans of specific treat-
ment techniques, and several examples of such applications of full-3D dosimetry

1.2 Instrumentation 5
 are presented. After discussing the uncertainties in the dose determination due
to variation in the preparation of these dosimeters and in the readout procedure,
guidelines for the implementation of polymer gel dosimetry and radiochromic
3D detectors are provided.
In addition to their original use for patient setup verification, electronic portal
imaging devices (EPIDs) are also used for many other purposes including dosi-
metric applications. Some EPID-based approaches are able to reconstruct the 3D
dose distribution in the patient anatomy from EPID images and can therefore be
considered as pseudo-3D dosimetry systems. Amorphous silicon (a-Si)–type
EPIDs possess useful dosimetric characteristics such as the (almost) linearity of
the response with dose and dose rate, good long-term stability, high spatial reso-
lution, and real-time readout. These characteristics, and their applications in
radiation therapy, have been described in detail in Chapter 7. Technical chal-
lenges to the routine use of a-Si EPIDs, such as improvements to signal acquisi-
tion and clinical software, are also explained. The remaining discussion in this
chapter focuses on updating the literature review on EPID dosimetry provided
by van Elmpt et al. (2008) to include publications between 2008 and mid-2016,
numbering more than 100 additional references.
In Chapter 8, the use of multidimensional (2D and semi-3D) dosimetry sys-
tems is discussed. These systems, whether in a 2D or other array of detectors,
provide real-time feedback at the time of measurements, and an overview of the
basic characteristics of planar and semi-3D systems is provided. It is essential
that these multidimensional detectors are adequately characterized for clinical
use, and guidelines for performing these types of measurements are given. How-
ever, when superior spatial resolution is required, passive detector systems such
as radiochromic films are often the preferred method, and their dosimetric char-
acteristics are also provided in this chapter. Furthermore, novel 2D or semi-3D
dosimetry systems are discussed in this chapter, including detectors to measure
Cherenkov radiation during delivery, plastic scintillators, which can be set up in
arrays similar to other multidimensional systems, and devices that provide real-
time feedback of a patient’s plan delivery based on the exit fluence from the
collimator of the linear accelerator (linac).

1.3 Measurement and Computation

In the third section of the book, various dose measurement and dose computa-
tion techniques required for special treatment methods, both already routinely
applied or at the developmental stage, are described. These techniques differ
because of the use of particular field sizes, varying from very small to total body
irradiation conditions, are changing with time (4D approaches), or apply special
treatment machines, including proton and carbon ion facilities. Quantifying dif-
ferences of measurements and computations such as Monte Carlo (MC) calcula-
tions are also discussed in this section of the book.
Many modern irradiation techniques have changed the paradigm on the limit
of radiation fields using very small fields for patient treatment; up to subcentime-
ter dimension. In large fields, dosimetric parameters are well defined and can be
accurately measured. However, with shrinking field size, lateral electron equilib-
rium cannot be established and traditional dosimetry techniques cannot be
utilized. Manufacturers provide many types of detectors whose characteristics in
small fields are, however, often not well known. Chapter 9 provides detailed

6 1. Introduction and Overview of the Contents of the Book

Another random document with
no related content on Scribd:
 — Millainen hän sitten on? — kysyi Aljoša. — Onko hän kantelija?

Pojat katsahtivat toisiinsa ja olivat nauravan näköisiä.

— Tehän olette menossa samaan suuntaan, Mikaelinkadulle? —

jatkoi sama poika. — Ottakaapa hänet kiinni… Kas, tuolla, näettekö,
hän pysähtyi taas, hän odottaa ja katselee teitä.

— Teitä katselee, teitä katselee! — yhtyivät pojat.

— Kysykääpä häneltä, pitääkö hän pesurievusta, hajalleen

revitystä niinihoskasta. Kuulkaa, kysykää juuri noin.

Kaikki alkoivat nauraa hohottaa. Aljoša katseli heitä ja he häntä.

— Älkää menkö, hän paukauttaa teitä, — huudahti Smurov

varoittaen.

— Pojat, minä en kysy häneltä mitään pesurievusta, sillä

luultavasti te jollakin tavoin ärsyttelette häntä sillä sanalla, mutta
minä saan häneltä tietää, miksi te häntä niin vihaatte…

— Koettakaa vain, koettakaa vain saada tietää, — nauroivat pojat.

Aljoša meni sillan yli ja lähti kulkemaan aidan vierustaa mäkeä

ylös suoraan poikaa kohti, joka oli toisten epäsuosiossa.

— Katsokaa, huudettiin hänen jälkeensä varoittavasti, — hän ei

pelkää teitä, hän saattaa äkkiä pistää, aivan kavalasti… niinkuin
Krasotkinia…

Poika odotti häntä liikahtamatta paikaltaan. Kun Aljoša oli tullut

aivan hänen luokseen, niin hän näki edessään lapsen, joka ei ollut
yhdeksää vuotta vanhempi, oli heikko ja pienikokoinen, kasvot laihat
ja pitkulaiset, silmät suuret ja tummat, ja ne katselivat Aljošaa
häijysti. Hänen yllään oli jokseenkin vanha ja huono päällystakki,
joka oli jäänyt hänelle naurettavan pieneksi. Paljaat kädet pistivät
ulos hihoista. Housujen oikeassa lahkeessa oli polven kohdalla iso
paikka ja oikean jalan saappaan kärjessä isonvarpaan kohdalla iso
reikä, jota oli kovasti voideltu musteella. Hänen päällystakkinsa
molemmissa pullottavissa taskuissa oli kiviä. Aljoša pysähtyi hänen
eteensä parin askelen päähän katsoen häneen kysyvästi. Poika,
joka heti arvasi Aljošan silmistä, että tämä ei aio lyödä häntä, tuli
myös rohkeaksi ja alkoi itse puhua:

— Minä olen yksin ja heitä on kuusi… Minä yksin annan selkään

heille kaikille, — sanoi hän äkkiä, ja hänen silmänsä salamoivat.

— Yksi kivi taisi sattua teihin hyvin kipeästi, — huomautti Aljoša.

— Mutta minäpä osasin Smurovia päähän! — huudahti poika.

— Ne sanoivat minulle siellä, että te tunnette minut ja jostakin

syystä heititte minua kivellä? — kysyi Aljoša.

Poika katsoi häneen synkästi.

— Minä en tunne teitä. Tunnetteko te sitten minut? — jatkoi Aljoša

kyselyään.

— Antakaa minun olla rauhassa? — huudahti äkkiä poika äreästi,

mutta ei liikahtanut paikaltaan, vaan näytti yhä odottavan jotakin, ja
hänen silmänsä kiiluivat taas häijysti.

— Hyvä on, minä menen, — sanoi Aljoša, — mutta minä en tunne

teitä enkä ärsytä teitä. He sanoivat minulle, kuinka teitä ärsytetään,
mutta minä en tahdo teitä ärsyttää. Hyvästi.
 — Munkki silkkihousuissa! — huudahti poika katsoen edelleen
yhtä häijyn ja uhmailevan näköisenä Aljošaa ja asettuen
puolustusasentoon, koska hän näytti luulevan, että Aljoša nyt aivan
varmasti hyökkää hänen kimppuunsa, mutta Aljoša kääntyi, katsoi
häneen ja meni pois. Hän ei ollut ennättänyt astua kolmea
askeltakaan, kun hänen selkäänsä kipeästi sattui pojan heittämä
kaikkein suurin mukulakivi, mikä tällä oli ollut taskussa.

— Te siis heitätte takaapäin? Ehkäpä he ovatkin oikeassa, kun

sanovat teidän käyvän kimppuun salakavalasti? — sanoi Aljoša
kääntyen taas päin, mutta nyt poika raivostuneena taas heitti Aljošaa
kivellä suoraan kohti kasvoja. Aljoša ennätti kuitenkin ajoissa nostaa
kätensä suojakseen, ja kivi sattui hänen kyynärpäähänsä.

— Ettekö häpeä! Mitä minä olen teille tehnyt? — huudahti hän.

Poika odotti ääneti ja uhmailevana vain sitä, että Aljoša nyt toki
välttämättömästi hyökkäisi hänen kimppuunsa. Kun hän näki että
tämä nytkään ei aio sitä tehdä, niin hän vimmastui kuin peto: hän
syöksyi paikaltaan ja hyökkäsi Aljošan kimppuun, eikä tämä
ennättänyt liikahtaakaan, kun ilkeä poika taivuttaen päänsä alas ja
tarttuen molemmin käsin hänen vasempaan käteensä puraisi
kipeästi hänen keskisormeaan. Poika pureutui siihen hampaineen
eikä noin kymmeneen sekuntiin päästänyt sitä irti. Aljoša huudahti
kivusta ja nyki kaikin voimin sormeaan. Poika päästi sen viimein irti
ja juoksi pois entisen välimatkan päähän. Sormea hän oli purrut
kipeästi aivan kynnen kohdalta syvälle luuhun asti, ja siitä virtasi
verta. Aljoša otti taskustaan liinan ja kääri sen tiukasti haavoitetun
käden ympäri. Käärimiseen meni melkein kokonainen minuutti. Poika
seisoi kaiken aikaa ja odotti. Viimein Aljoša kohotti häneen
rauhallisen katseensa.
 — No, hyvä, — sanoi hän, — näette, kuinka kipeästi olette minua
purrut, kai se jo riittää? Sanokaa nyt, mitä minä olen teille tehnyt?

Poika katseli häntä ihmetellen.

— Vaikka minä en ollenkaan tunne teitä ja näen teidät

ensimmäisen kerran, — jatkoi Aljoša yhä yhtä rauhallisesti, — niin
onhan minun täytynyt teille jotakin tehdä, ettehän te syyttä kiusaisi
minua tällä tavoin. Mitä minä siis olen tehnyt ja miten olen rikkonut
teitä vastaan, sanokaa?

Vastauksen asemesta poika alkoi yht'äkkiä kovalla äänellä itkeä ja

juoksi pois Aljošan luota. Aljoša lähti hiljaa kulkemaan hänen
jäljessään Mikaelinkadulle ja näki vielä pitkän aikaa, kuinka poika
juoksi etäällä vauhtiaan hiljentämättä, taakseen katsomatta ja
luultavasti yhä täyttä kurkkua itkien. Hän päätti ehdottomasti heti,
kun saisi aikaa siihen, etsiä pojan käsiinsä ja selvittää tämän
arvoituksen, joka häntä suuresti hämmästytti. Mutta nyt ei ollut aikaa.

4.

Hohlakovien luona

Hän saapui pian rouva Hohlakovin talon luo. Se oli kivitalo,

kaksikerroksinen, kaunis, parhaita taloja kaupungissamme. Vaikka
rouva Hohlakov enimmäkseen asui toisessa kuvernementissa, missä
hänellä oli maatila, tai Moskovassa, missä hänellä oli oma talo, niin
hänellä oli meidänkin kaupungissamme isiltä ja isoisiltä peritty oma
talonsa. Myös se maatila, jonka hän omisti meidän
kihlakunnassamme, oli suurin kaikista hänen kolmesta maatilastaan,
mutta tähän saakka hän oli varsin harvoin käynyt meidän
kuvernementissamme. Hän juoksi Aljošaa vastaan ulos eteiseen.

— Saitteko, saitteko kirjeen uudesta ihmeestä? — alkoi hän puhua

nopeasti ja hermostuneesti.

— Sain kyllä.

— Levitittekö tietoa, näytittekö kaikille? Hän antoi äidille jälleen

pojan!

— Hän kuolee tänään, — sanoi Aljoša.

— Olen kuullut, tiedän, oi kuinka haluan puhua kanssanne! Teidän

taikka jonkun muun kanssa kaikesta tästä, ei, teidän kanssanne,
teidän kanssanne! Kuinka ikävää, etten mitenkään saa häntä nähdä!
Koko kaupunki on jännityksessä, kaikki ovat odotuksen vallassa.
Mutta nyt… tiedättekö, että nyt meillä istuu Katerina Ivanovna?

— Ah, se kävi onnellisesti! — huudahti Aljoša. — Nyt tapaankin

hänet teillä, hän käski eilen minua tulemaan välttämättömästi
luokseen tänään.

— Minä tiedän kaikki, tiedän kaikki. Olen kuullut yksityiskohtaisesti

kaikki, mitä eilen tapahtui hänen luonaan… ja kaikista noista
kauheista asioista tuon… elukan kanssa. C'est tragique, ja minä
hänen sijassaan — en tiedä mitä tekisin hänen sijassaan! Mutta
veljennekin, tuo Dmitri Fjodorovitš, onpa hänkin vasta — voi, hyvä
Jumala! Aleksei Fjodorovitš, minä olen aivan pyörällä päästäni,
ajatelkaahan: siellä istuu nyt teidän veljenne, ei se kauhea eilinen,
vaan toinen, Ivan Fjodorovitš, istuu ja puhuu hänen kanssaan: heillä
on juhlallinen keskustelu… Ja jospa te vain uskoisitte, mitä heidän
kesken nyt tapahtuu, — se on kerrassaan kauheata, se on, sanon
minä teille, mullerrus, se on mitä kamalin satu, jota on aivan
mahdotonta uskoa: he molemmat saattavat käsittämättömästä
syystä toisensa turmioon, he itse tietävät sen ja itse nauttivat siitä.
Olen odottanut teitä! Olen hartaasti halunnut tavata teitä! Pääasia,
en jaksa kestää tätä. Kerron teille kohta kaikki, mutta nyt on toinen ja
aivan kaikkein tärkein asia, — ah, minähän unohdinkin, että se on
kaikkein tärkein: sanokaa, miksi Lise on saanut hysteerisen
kohtauksen? Kun hän vain kuuli teidän olevan tulossa, niin hän sai
heti hysteerisen kohtauksen!

— Maman, teillähän nyt on hysteerinen kohtaus eikä minulla, —

sipisi äkkiä oven raosta Lisen ääni viereisestä huoneesta. Rako oli
hyvin pieni ja ääni oli tukahtunut, aivan sellainen kuin syntyy, kun
hirveästi tekisi mieli nauraa, mutta kaikin voimin hillitsee itsensä.
Aljoša huomasi heti tuon raon, ja varmaankin Lise katseli sen läpi
lepotuolistaan häntä, mutta sitä hän ei kylläkään voinut nähdä.

— Tuo ei ole viisasta, Lise, ei ole viisasta… sinun oikkusi tuottavat

minullekin hysteerisen kohtauksen, mutta muuten hän on niin kovin
sairas, Aleksei Fjodorovitš, hän on koko yön ollut niin sairas,
kuumeessa, on vaikeroinut! Tuskin jaksoin odottaa aamua ja
Herzenstubea. Tämä sanoo, että hän ei ymmärrä tautia ensinkään ja
että pitää odottaa. Tuo Herzenstube tulee aina ja sanoo, että hän ei
ymmärrä ensinkään. Heti kun te tulitte talomme luo, Lise huudahti ja
sai kohtauksen ja käski kuljettamaan itsensä tänne omaan
huoneeseensa…

— Äiti, en minä ollenkaan tietänyt, että hän oli talon luona, en

minä ollenkaan hänen tähtensä tahtonut siirtyä tähän huoneeseen.
 — Se ei ole totta, Lise, juoksihan Julia sinulle sanomaan, että
Aleksei
Fjodorovitš on tulossa, sinä olit pannut Julian vahtimaan.

— Ystäväiseni, äitikulta, tämä ei ole ensinkään älykästä teidän

puoleltanne. Mutta jos tahdotte olla mieliksi ja sanoa nyt heti jotakin
oikein älykästä, niin sanokaa, rakas äiti, nyt sisään astuneelle
armolliselle herralle Aleksei Fjodorovitšille, että hän jo sillä on
osoittanut olevansa kaikkea muuta kuin älykäs, että hän on katsonut
voivansa tulla tänään meille eilisen tapahtuman jälkeen ja siitä
huolimatta, että kaikki nauravat hänelle.

— Lise, sinä otat itsellesi liian paljon vapauksia, ja minä vakuutan

sinulle, että ryhdyn lopulta ankariin toimenpiteisiin. Kuka hänelle
nauraa, minä olen niin iloissani, että hän tuli, hän on minulle
tarpeellinen, aivan välttämätön. Oh, Aleksei Fjodorovitš, minä olen
tavattoman onneton!

— Mikä teitä sitten vaivaa, äitikulta?

— Ah, nuo sinun oikkusi, Lise, epävakaisuus, sairautesi, tämä

kauhea yö kuumeessa, tuo kamala ja ikuinen Herzenstube, ennen
kaikkea ikuinen, ikuinen ja ikuinen! Ja lopuksi kaikki, kaikki… Ja
vihdoin viimein myöskin tuo ihme! Oi, kuinka tämä ihme minua
hämmästytti, kuinka se minua järkytti, rakas Aleksei Fjodorovitš! Ja
tuo tragedia nyt tuolla vierashuoneessa, jota en voi kestää, en voi,
sanon Sen teille edeltäpäin, en voi. Kenties se on komedia eikä
tragedia. Sanokaa, elääkö luostarinvanhin Zosima vielä huomiseen
asti, elääkö? Voi hyvä Jumala! Miten onkaan laitani, minä suljen
tavantakaa silmäni ja näen, että kaikki on roskaa, kaikki on roskaa.
 — Pyytäisin teitä, — keskeytti Aljoša äkkiä, — antamaan minulle
jonkin puhtaan vaatetilkun, jotta voisin sitoa sormeni. Olen saanut
siihen pahan haavan, ja sitä kivistää nyt kovin.

Aljoša paljasti näkyviin purrun sormensa. Liina oli paksulta veren

tahrima. Rouva Hohlakov huudahti ja siristi silmiään.

— Herra Jumala, millainen haava, se on kauheata!

Mutta heti kun Lise näki raosta Aljošan sormen, hän avasi oven
selko selälleen.

— Tulkaa, tulkaa sisään tänne luokseni, — huudahti hän

innokkaasti ja käskevästi, — ei mitään tyhmyyksiä nyt enää. Voi
hyvä Jumala, miksi te seisoitte ja olitte vaiti niin kauan? Veri olisi
voinut juosta hänestä kuiviin, äiti! Missä te noin, miten te! Ennen
kaikkea vettä, vettä! Täytyy pestä haava, pistää se suorastaan
kylmään veteen, jotta kipu lakkaisi, ja pitää siinä, pitää yhä… Pian,
pian vettä, äiti, huuhtelumaljaan. No pian nyt, — lopetti hän
hermostuneesti. Hän oli hyvin pelästynyt, Aljošan haava saattoi
hänet pahasti hermostumaan.

— Eikö olisi lähetettävä hakemaan Herzenstubea? — huudahti

rouva
Hohlakov.

— Äiti, te tapatte minut. Teidän Herzenstubenne tulee ja sanoo,

että ei ensinkään ymmärrä! Vettä, vettä! Äiti, Jumalan tähden,
menkää itse, hoputtakaa Juliaa, joka on jäänyt jonnekin
kuhnailemaan eikä koskaan voi tulla nopeasti! Pian nyt, äiti, muuten
minä kuolen…
 — Tämähän on aivan mitätöntä! — huudahti Aljoša pelästyen
heidän säikähdystään.

Julia kiiruhti sisälle tuoden vettä. Aljoša pisti siihen sormensa.

— Äiti, Jumalan tähden, tuokaa haavasidettä, haavasidettä ja sitä

väkevää sameata vettä haavoja varten, no, mikä sen nimi nyt taas
onkaan! Meillä on sitä, on on… Äiti, te tiedätte itse, missä pullo on,
teidän makuuhuoneenne kaapissa oikealla, siellä on iso pullo ja
haavakangasta…

— Minä tuon heti kaikki, Lise, älä vain huuda äläkä ole levoton.
Näetkö, kuinka lujana Aleksei Fjodorovitš kantaa onnettomuutensa.
Missä te olettekaan voinut niin kamalasti haavoittua, Aleksei
Fjodorovitš?

Rouva Hohlakov poistui kiireesti huoneesta. Sitä juuri Lise olikin

odottanut.

— Ennen kaikkea vastatkaa kysymykseen, — alkoi hän nopeasti

puhua Aljošalle, — missä te olette tuolla tavoin haavoittunut? Sitten
minä puhun kanssanne aivan toisesta asiasta. No!

Aljoša tunsi vaistomaisesti, että äidin poissaoloaika oli Liselle

kallista, ja hän kertoi tälle nopeasti, jättäen pois ja lyhentäen paljon,
mutta kuitenkin täsmällisesti ja selvästi arvoituksellisesta
kohtauksestaan koulupoikien kanssa. Kuultuaan kertomuksen Lise
löi käsiään yhteen:

— No, kuinka te voittekaan, kuinka te voittekaan ryhtyä tekemisiin

poikanulikoitten kanssa ja vielä tuossa puvussa! — huudahti hän
vihaisesti aivan kuin hänellä olisi ollut jonkinmoinen oikeus Aljošaan.
— Tehän olette itse tämän jälkeen poika, kaikkein pienin poika mitä
voi olla! Ottakaa kuitenkin kaikin mokomin jotenkuten selvä tuosta
ilkeästä pojannallikasta ja kertokaa minulle kaikki, sillä tässä on jokin
salaisuus. Nyt toiseen asiaan, mutta sitä ennen kysymys: voitteko te,
Aleksei Fjodorovitš, kivun tuottamasta kärsimyksestä huolimatta
puhua aivan tyhjänpäiväisistä asioista, mutta puhua järkevästi?

— Voin varsin hyvin enkä tunne enää niin suurta kipuakaan.

— Se johtuu siitä, että sormenne on vedessä. Vettä on heti

vaihdettava, sillä se lämpenee yht'äkkiä. Julia, tuo heti palanen jäätä
kellarista ja uusi huuhdemalja vettä täynnä. No, nyt hän meni, minä
käyn asiaan: heti paikalla, rakas Aleksei Fjodorovitš, suvaitkaa antaa
minulle kirjeeni, jonka lähetin teille eilen, — silmänräpäyksessä, sillä
äiti voi tulla heti enkä minä tahdo…

— Minulla ei ole kirjettä mukanani.

— Se ei ole totta, se on mukananne. Minä arvasin, että vastaatte

näin. Se on tuolla taskussanne. Minä olen suuresti katunut tuota
tyhmää pilaa koko yön. Antakaa kirje heti takaisin, antakaa!

— Se jäi sinne.

— Mutta te ette voi pitää minua tyttösenä, pikkuisena tyttösenä,

kirjeeni jälkeen, jossa oli niin typerä pila! Pyydän teitä antamaan
anteeksi tyhmän pilani, mutta kirje teidän on välttämättömästi minulle
tuotava, jos se todellakaan ei ole mukananne, — tuokaa jo tänään,
ehdottomasti, ehdottomasti!

— Tänään se on aivan mahdotonta, sillä minä menen luostariin

enkä tule luoksenne pariin kolmeen tai ehkäpä neljään päivään,
koska luostarinvanhin Zosima…

— Neljään päivään, mitä roskaa! Kuulkaa, nauroitteko te minulle

hyvin paljon?

— Minä en nauranut hituistakaan.

— Minkä tähden?

— Sen tähden, että minä uskoin kaiken täydellisesti.

— Te loukkaatte minua!

— En vähääkään. Luettuani kirjeen ajattelin heti, että niin kaikki

käykin, sillä minun on heti luostarinvanhin Zosiman kuoltua
poistuttava luostarista. Sen jälkeen jatkan lukujani ja suoritan
tutkinnon, ja kun lain sallima aika on tullut, niin me menemme
naimisiin. Minä tulen teitä rakastamaan. Vaikka minulla ei vielä
olekaan ollut aikaa ajatella, niin olen kuitenkin tuuminut, että en voi
löytää parempaa vaimoa kuin te, ja luostarinvanhin on käskenyt
minua menemään naimisiin…

— Mutta minähän olen raajarikko, minua kuljetetaan lepotuolissa!

— alkoi Lise, ja hänen poskensa alkoivat punoittaa.

— Minä itse kuljetan teitä lepotuolissa, mutta olen vakuutettu siitä,

että te siihen mennessä tulette terveeksi.

— Mutta tehän olette hullu, — lausui Lise hermostuneesti. —

Semmoisesta pilasta te yht'äkkiä teitte moisen jonninjoutavan
johtopäätöksen!… Ah, tuossa on mammakin, taisi tullakin hyvin
sopivaan aikaan. Äiti, kuinka te aina myöhästytte, miten voi niin
kauan viipyä! Tuossa jo Juliakin tuo jäätä!
 — Ah, Lise, älä huuda, pääasia on, ettet huuda. Tuosta huudosta
minä… Minkä minä sille voin, että sinä itse olit pistänyt
haavakankaan toiseen paikkaan… Minä etsin ja etsin… Luulenpa,
että teit sen tahallasi.

— Enhän minä voinut tietää, että hän tulee tänne sormi purtuna,
muutenhan tosiaankin olisin voinut tehdä sen tahallani. Enkelini,
äitikulta, te alatte puhua tavattoman teräväjärkisesti.

— Olkoon vain teräväjärkistä, mutta millaiset tunteet, Lise, Aleksei

Fjodorovitšin sormen ja kaiken tämän johdosta! Oh, rakas Aleksei
Fjodorovitš, eivät minua yksityiskohdat tapa, ei joku Herzenstube,
vaan
kaikki yhdessä, tämä kokonaisuus, sitä minä en jaksa kestää.

— Riittää, äiti, riittää Herzenstubesta, — nauroi Lise iloisesti. —

Antakaa pian haavaside ja vettä, äiti. Tämä on yksinkertaisesti
lyijyvettä, Aleksei Fjodorovitš, nyt muistin sen nimen, mutta se on
mainiota haudevettä. Äiti, ajatelkaahan, hän on tapellut
poikanulikoitten kanssa kadulla ja joku poika on häntä purrut, no,
eikö hän ole itse pieni, pikkuinen poika ja voiko hän, äiti, tämän
jälkeen mennä naimisiin, sillä ajatelkaahan, äiti, hän tahtoo mennä
naimisiin. Kuvitelkaahan hänen olevan naimisissa, no, eikö se
naurata, eikö se ole kauheata?

Ja Lise nauroi kaiken aikaa hermostunutta hiljaista nauruaan

katsellen viekkaasti Aljošaa.

— No, miksi ei menisi naimisiin, Lise, ja miksi sinä tuommoista ja

aivan sopimattomia… kun tuo poika kenties on hullu.

— Ah, äiti. Onko olemassa hulluja poikia?

 — Miksi ei olisi olemassa, Lise, aivan kuin minä olisin sanonut
tyhmyyden. Tuota poikaa on purrut vesikauhuinen koira ja hänestä
on tullut hullu poika ja nyt hän vuorostaan puree jotakuta lähellään
olevista. Mutta kylläpä hän laittoi teille hyvän siteen, Aleksei
Fjodorovitš, minä en olisi osannut. Tunnetteko nyt kipua?

— Hyvin vähäistä enää.

— Pelkäättekö te vettä? — kysyi Lise.

— No, riittää jo, Lise, kenties minä tosiaankin olin liian kärkäs
puhumaan hullusta pojasta ja sinä teit jo omat johtopäätöksesi. Heti
kun Katerina Ivanovna sai kuulla teidän tulleen, Aleksei Fjodorovitš,
hän syöksyi luokseni, hänellä on hirveä, hirveä halu nähdä teitä.

— Ah, äiti! Menkää sinne yksin, hän ei voi nyt heti lähteä, hän
kärsii kovin.

— En minä ensinkään kärsi, minä voin varsin hyvin lähteä… —

sanoi
Aljoša.

— Kuinka! Menettekö te pois? Niinkö te? Niinkö te?

— Mikäpä siinä? Kun olen siellä toimittanut asiani loppuun, niin

tulen tänne takaisin ja me voimme taas puhella niin paljon kun vain
tahdotte. Mutta tahtoisin mahdollisimman pian tavata Katerina
Ivanovnan, sillä joka tapauksessa tahdon palata tänään niin pian
kuin mahdollista luostariin.

— Äiti, ottakaa ja viekää hänet pian pois. Aleksei Fjodorovitš,

älkää vaivautuko poikkeamaan minun luokseni Katerina Ivanovnan
puheilta palatessanne, vaan menkää suoraan luostariinne, menkää
vain menojanne! Minä käyn nukkumaan, en ole nukkunut koko yönä.

— Ah, Lise, tuo on vain leikkiä sinun puoleltasi, vaan mitäpä, jos
tosiaankin nukkuisit! — huudahti rouva Hohlakov.

— Minä en tiedä, millä olen… Minä jään vielä noin kolmeksi tai, jos
niin tahdotte, viideksi minuutiksi, — mutisi Aljoša.

— Ihan viideksikin! Viekää hänet pian pois, äiti, tuo hirvitys!

— Lise, sinä olet menettänyt järkesi. Lähtekäämme, Aleksei

Fjodorovitš, hän on liian oikukas tänään, en uskalla häntä ärsyttää.
Oi, surkeata on hermostuneen naisen olo, Aleksei Fjodorovitš! Mutta
ehkäpä häntä tosiaankin alkoi nukuttaa teidän siellä ollessanne.
Miten te niin pian saitte hänet uneliaaksi, ja miten onnellista se
onkaan!

— Ah, äiti, miten rakastettavasti te olette alkanut puhua, minä

suutelen teitä siitä, mammakulta.

— Ja minä sinua, Lise. Kuulkaahan, Aleksei Fjodorovitš, — sanoi

rouva Hohlakov salaperäisen ja tärkeän näköisenä nopeasti
kuiskuttaen, poistuessaan huoneesta Aljošan kanssa, — en tahdo
antaa teille mitään ennakkokäsityksiä enkä kohottaa tuota verhoa, te
menette sisälle ja näette itse kaiken, mitä siellä tapahtuu, se on
kauheata, se on mitä kummallisin komedia: hän rakastaa veljeänne
Ivan Fjodorovitšia ja koettaa kaikin voimin vakuuttaa itselleen
rakastavansa veljeänne Dmitri Fjodorovitšia. Se on kauheata! Minä
tulen sisälle teidän kanssanne, ja jos minua ei sieltä ajeta pois, niin
katson, minkälaiseksi asia kehittyy.
 5.

Mullerrus vierashuoneessa

Vierashuoneessa oli keskustelu jo päättynyt. Katerina Ivanovna oli

voimakkaan mielenliikutuksen vallassa, vaikka olikin päättäväisen
näköinen. Sillä hetkellä, jolloin Aljoša ja rouva Hohlakov astuivat
sisälle, oli Ivan Fjodorovitš jo noussut seisomaan lähteäkseen pois.
Hänen kasvonsa olivat hieman kalpeat, ja Aljoša katsahti
levottomana häneen. Seikka oli semmoinen, että Aljoša tässä nyt sai
selvyyden erääseen epäluuloonsa — erääseen levottomuutta
tuottavaan arvoitukseen, joka jo jonkin aikaa oli häntä kiusannut. Jo
noin kuukauden ajan oli hänelle silloin tällöin eri tahoilta koetettu
antaa se käsitys, että veli Ivan rakastaa Katerina Ivanovnaa, ja mikä
oli tärkeintä, todellakin aikoo »lyödä laudalta» Mitjan. Aivan
viimeiseen asti tämä oli tuntunut Aljošasta aivan luonnottomalta,
vaikka olikin herättänyt hänessä suurta levottomuutta. Hän rakasti
kumpaakin veljeään, ja häntä peloitti tuommoinen kilpailu heidän
kesken. Mutta Dmitri Fjodorovitš itse oli äkkiä eilen hänelle suoraan
selittänyt, että veli Ivanin kilpakosinta oli hänelle suorastaan mieleen
ja että se auttaa häntä, Dmitriä, monessa suhteessa. Mihin se
auttaa? Menemäänkö naimisiin Grušenjkan kanssa? Mutta tätä
tekoa Aljoša piti epätoivoisena ja vihoviimeisenä. Kaiken tämän
lisäksi Aljoša oli ehdottomasti uskonut aivan eiliseen iltaan asti, että
Katerina Ivanovna itse intohimoisesti ja järkähtämättömästi rakastaa
hänen veljeään Dmitriä, — mutta uskoi sitä vain eiliseen iltaan asti.
Lisäksi hänen mielessään jostakin syystä kangasteli, että Katerina
Ivanovna ei voi rakastaa sellaista kuin veli Ivan, vaan rakastaa
hänen veljeään Dmitriä ja juuri semmoisena kuin tämä on, niin
kummalliselta kuin tuommoinen rakkaus näyttikin. Mutta eilen
Grušenjkan kanssa sattuneen kohtauksen aikana oli hänen
mieleensä alkanut kangastella jotakin muuta. Sana »mullerrus», jota
rouva Hohlakov äsken oli käyttänyt, sai hänet melkein vavahtamaan,
sen tähden että juuri viime yönä hän puoleksi heränneenä
aamuyöstä oli äkkiä, luultavasti vastaten omaan unennäköönsä,
lausunut: »Mullerrus, mullerrus!» Kaiken yötä hän oli unissaan
nähnyt eilisen kohtauksen Katerina Ivanovnan luona. Nyt äkkiä
rouva Hohlakovin suora ja itsepintainen vakuutus, että Katerina
Ivanovna rakastaa veli Ivania ja että hän vain itse, tahallaan,
jonkinmoista leikkiä leikkien, sydämen »mullerruksen» vaikutuksesta
pettää itseään ja itse kiduttaa itseään teeskennellyllä rakkaudellaan
Dmitriä kohtaan, joka rakkaus johtuu muka jonkinmoisesta
kiitollisuudesta, — hämmästytti Aljošaa: »Kenties todella juuri näissä
sanoissa onkin täydellinen totuus. Mutta millainen on sitten näin
ollen veli Ivanin asema?» Aljoša tunsi vaistomaisesti, että sellaisen
luonteen kuin Katerina Ivanovnan täytyi saada vallita, mutta hän voi
vallita ainoastaan Dmitrin kaltaista eikä ollenkaan sellaista kuin Ivan.
Sillä vain Dmitri saattoi (olkoonpa, että vasta pitkän ajan kuluessa)
lopulta alistua hänen edessään »omaksi onnekseen» (jota Aljošakin
olisi toivonut), mutta Ivan ei, Ivan ei voisi hänen edessään alistua,
eikä tuo alistuminen tuottaisi hänelle onnea. Tämmöisen käsityksen
oli Aljoša jostakin syystä tahtomattaan muodostanut itselleen
Ivanista. Ja nyt kaikki nämä epäilyt ja mietteet välähtivät hänen
mielessään ja kulkivat sen läpi sillä hetkellä, jolloin hän oli menossa
vierashuoneeseen. Välähtipä vieläkin yksi ajatus, äkkiä ja
vastustamattomasti: »Entäpä jos hän ei rakasta ketään, ei
kumpaakaan?» Huomautan, että Aljoša ikäänkuin häpesi tämmöisiä
ajatuksiaan ja moitti itseään niistä, kun ne sattuivat, kuten viime
kuukauden aikana oli tapahtunut, nousemaan hänen mieleensä:
»Mitäpä minä ymmärrän rakkaudesta ja naisista ja kuinka minä voin
tehdä tuommoisia päätelmiä», ajatteli hän itseään soimaten joka
kerta tuollaisen ajatuksen tai arvelun noustua hänen mieleensä.
Mutta hän ei kuitenkaan voinut olla ajattelematta. Hän ymmärsi
vaistollaan, että esimerkiksi nyt hänen kahden veljensä kohtalossa
tuo kilpailu oli hyvin tärkeä kysymys, josta riippui paljon. »Toinen
iljettävä olento syö toisen», oli veli Ivan eilen lausunut puhuessaan
suuttuneena isästään ja veljestään Dmitristä. Siis veli Dmitri oli
hänen silmissään iljettävä olento ja oli kenties jo kauankin ollut?
Eiköhän siitä asti kun veli Ivan oli tutustunut Katerina Ivanovnaan?
Nuo sanat olivat eilen tietysti päässeet Ivanin suusta hänen
tahtomattaan, mutta juuri siksi niillä oli sitäkin suurempi merkitys. Jos
niin on, niin kuinka tässä voi olla kysymys rauhasta? Eikö
päinvastoin ole ilmaantunut yhä uusia vihamielisyyden ja
vihollisuuden syitä heidän perheessään? Mutta tärkeintä oli, ketä
hänen, Aljošan, tuli sääliä? Ja mitä hänen piti kullekin toivoa? Hän
rakastaa heitä kumpaakin, mutta mitä pitää toivoa heille kummallekin
tämmöisten kauheitten ristiriitojen vallitessa? Näissä sekavissa
oloissa saattoi joutua aivan neuvottomaksi, mutta Aljošan sydän ei
voinut sietää epätietoisuutta, sillä hänen rakkautensa oli luonteeltaan
aina toimivaa. Hän ei voinut rakastaa passiivisesti; kun hän jotakuta
rakasti, niin hän heti ryhtyi myös tätä auttamaan. Mutta tätä varten
täytyi asettaa itselleen päämäärä, täytyi varmasti tietää, mikä
kummallekin heistä oli hyvää ja tarpeellista, ja kun oli päässyt
varmuuteen, että päämäärä oli oikea, tuli luonnollisesti auttaa heitä
kumpaakin. Mutta varman päämäärän asemesta oli kaikkialla vain
epäselvyyttä ja hämmennystä. »Mullerrus», lausuttiin nyt! Mutta mitä
hän saattoi ymmärtää edes tuon mullerruksen laadusta? Hän ei
ymmärrä edes ensimmäistä sanaa koko tästä sekamelskasta!

Nähtyään Aljošan lausui Katerina Ivanovna nopeasti ja ilomielin

Ivan
Fjodorovitšille, joka jo oli noussut paikaltaan lähteäkseen:

— Hetkiseksi vielä! Jääkää vielä hetkeksi. Minä tahdon kuulla,

mitä mieltä on tämä mies, johon minä luotan koko sydämestäni.
Katerina Osipovna, älkää tekään menkö, — lisäsi hän kääntyen
rouva Hohlakovin puoleen. Hän pyysi Aljošaa istuutumaan
viereensä, ja rouva Hohlakov istuutui vastapäätä, Ivan Fjodorovitšin
viereen.

— Tässä ovat kaikki ystäväni, kaikki, mitä minulla on maailmassa,

rakkaat ystäväni, — alkoi hän kiihkeästi äänellä, jossa värisivät
todellisen kärsimyksen kyynelet, ja Aljošan sydän taipui taas heti
hänen puoleensa. — Te, Aleksei Fjodorovitš, te näitte eilen tuon…
kauheuden ja näitte, millainen minä olin. Te ette ole nähnyt sitä, Ivan
Fjodorovitš, hän näki. Mitä hän ajatteli minusta eilen, sitä en tiedä,
tiedän vain sen, että jos sama toistuisi tänään, nyt juuri, niin minä
lausuisin ilmi aivan samat tunteet kuin eilen, — aivan samat tunteet,
samat sanat ja tekisin samat liikkeet. Te muistatte minun liikkeeni,
Aleksei Fjodorovitš, te itse estitte minulta yhden niistä… (Kun hän
sanoi tämän, hän punastui ja hänen silmänsä alkoivat säkenöidä.)
Sanon teille, Aleksei Fjodorovitš, että minä en voi tehdä minkään
kanssa sovintoa. Kuulkaa, Aleksei Fjodorovitš, minä en edes tiedä,
rakastanko häntä nyt. Minusta hän on säälittävä, se on huono
rakkauden todistus. Jos minä rakastaisin häntä, edelleenkin
rakastaisin, niin minä kenties nyt en säälisi häntä, vaan päinvastoin
vihaisin…

Hänen äänensä alkoi väristä, ja kyynelet kimaltelivat hänen

silmäripsissään. Aljoša vavahti sisimmässään: »Tämä tyttö on
totinen ja vilpitön», ajatteli hän, »eikä… eikä hän enää rakasta
Dmitriä!»
 — Niin se on! Niin! — huudahti rouva Hohlakov.

— Odottakaa, rakas Katerina Osipovna, minä en ole vielä sanonut

pääasiaa, en ole sanonut mitä minä tänä yönä lopullisesti päätin.
Minä tunnen, että päätökseni kenties on kauhea — minulle itselleni,
mutta minä aavistan, että en muuta sitä enää millään ehdolla, en
millään ehdolla koko elämäni aikana, vaan niin tapahtuu. Minun
rakas, hyvä, ainainen ja jalo neuvonantajani ja syvä sydänten tuntija
sekä ainoa ystäväni, mikä minulla maailmassa vain onkin, Ivan
Fjodorovitš, hyväksyy ajatukseni kaikissa suhteissa ja pitää
päätöstäni hyvänä… Hän tuntee sen.

— Niin, minä hyväksyn sen, — lausui Ivan Fjodorovitš hiljaisella,

mutta lujalla äänellä.

— Mutta minä tahdon, että myös Aljoša (ah, Aleksei Fjodorovitš,

anteeksi, että nimitin teitä yksinkertaisesti Aljošaksi), — minä tahdon,
että myös Aleksei Fjodorovitš sanoo minulle juuri nyt, molempien
ystävieni läsnäollessa, olenko oikeassa vai enkö? Minulla on
vaistomainen aavistus, että te, Aljoša, olette rakas veljeni (sillä te
olette minun rakas veljeni), — lausui hän taas innostuneesti ja tarttui
Aljošan kylmään käteen kuumalla kädellään, — minä aavistan, että
teidän ratkaisunne, teidän hyväksymisenne on kaikista tuskistani
huolimatta antava minulle rauhan, sillä teidän sanojenne jälkeen
minä rauhoitun ja tulen sovintoon, — aavistan sen!

— En tiedä mitä te minulta kysytte, — lausui Aljoša, ja hänen

kasvonsa punastuivat, — tiedän vain, että rakastan teitä ja toivon
tällä hetkellä teille onnea hartaammin kuin itselleni!… Mutta enhän
minä ollenkaan ymmärrä näitä asioita… — kiiruhti hän äkkiä jostakin
syystä lisäämään.
 — Näissä asioissa, Aleksei Fjodorovitš, näissä asioissa on
tärkeintä nyt kunnia ja velvollisuus ja en tiedä mikä vielä, jokin
kenties velvollisuuttakin korkeampi. Sydämeni puhuu minulle
vastustamattomasta tunteesta, ja se vetää minua
vastustamattomasti mukanaan. Kaiken voi muutoin sanoa lyhyesti,
minä olen jo tehnyt päätökseni: jos hän naikin tuon… elukan (alkoi
hän juhlallisesti), jolle minä en koskaan, en koskaan voi antaa
anteeksi, niin minä kumminkaan en jätä häntä! Tästä lähin minä en
enää koskaan, en koskaan jätä häntä! — lausui hän niin, että se oli
kuin kalpean, kiusaantumisesta syntyneen innostuksen purkaus. —
Ei niin, että minä kuljeskelisin hänen jäljessään, joka hetki
laittautuisin hänen näkyviinsä, kiusaisin häntä, — oi ei, minä menen
toiseen kaupunkiin, minne tahansa, mutta koko ikäni, koko elämäni
ajan minä seuraan hänen vaiheitaan väsymättä. Kun hän tulee tuon
kanssa onnettomaksi, ja niinhän ehdottomasti käykin aivan kohta,
niin tulkoon hän minun luokseni ja hän on kohtaava ystävän,
sisaren… Vain sisaren tietysti, ja niin on oleva ainaisesti, mutta
tulkoon hän lopultakin vakuutetuksi, että tämä sisar on todella hänen
sisarensa, rakastaa häntä ja on uhrannut hänelle koko elämänsä.
Minä pääsen siihen, minä pidän sen järkähtämättömästi
päämääränäni, että hän viimein oppii tuntemaan minut ja kertoo
minulle kaikki häpeilemättä! — huudahti hän aivan kuin
raivostuneena. — Minusta tulee hänen jumalansa, jota hän rukoilee,
— ja sen hän on minulle vähintään velkaa uskottomuudesta ja siitä,
mitä sain eilen hänen tähtensä kärsiä. Ja nähköön hän koko
elämänsä ajan, että minä läpi elämäni olen uskollinen hänelle ja
kerran antamalleni lupaukselle siitä huolimatta, että hän oli uskoton
ja petti. Minä… minä muutun vain hänen onnensa välikappaleeksi
(vai kuinka sen sanoisin), hänen onnensa työkaluksi, koneeksi, ja
koko elämäni ajaksi, koko elämäni ajaksi, ja jotta hän näkisi sen niin