Collaborative Networks of Cognitive

Systems 19th IFIP WG 5 5 Working

Conference on Virtual Enterprises PRO
VE 2018 Cardiff UK September 17 19
2018 Proceedings Luis M.
Camarinha-Matos
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/collaborative-networks-of-cognitive-systems-19th-ifip-
wg-5-5-working-conference-on-virtual-enterprises-pro-ve-2018-cardiff-uk-september-1
7-19-2018-proceedings-luis-m-camarinha-matos/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Collaborative Networks and Digital Transformation 20th

IFIP WG 5 5 Working Conference on Virtual Enterprises
PRO VE 2019 Turin Italy September 23 25 2019
Proceedings Luis M. Camarinha-Matos
https://textbookfull.com/product/collaborative-networks-and-
digital-transformation-20th-ifip-wg-5-5-working-conference-on-
virtual-enterprises-pro-ve-2019-turin-italy-
september-23-25-2019-proceedings-luis-m-camarinha-matos/

Collaboration in a Hyperconnected World 17th IFIP WG 5

5 Working Conference on Virtual Enterprises PRO VE 2016
Porto Portugal October 3 5 2016 Proceedings 1st Edition
Hamideh Afsarmanesh
https://textbookfull.com/product/collaboration-in-a-
hyperconnected-world-17th-ifip-wg-5-5-working-conference-on-
virtual-enterprises-pro-ve-2016-porto-portugal-
october-3-5-2016-proceedings-1st-edition-hamideh-afsarmanesh/

Engineering Applications of Neural Networks 19th

International Conference EANN 2018 Bristol UK September
3 5 2018 Proceedings Elias Pimenidis

https://textbookfull.com/product/engineering-applications-of-
neural-networks-19th-international-conference-eann-2018-bristol-
uk-september-3-5-2018-proceedings-elias-pimenidis/

Technological Innovation for Industry and Service

Systems 10th IFIP WG 5 5 SOCOLNET Advanced Doctoral
Conference on Computing Electrical and Industrial
Systems DoCEIS 2019 Costa de Caparica Portugal May 8 10
2019 Proceedings Luis M. Camarinha-Matos
https://textbookfull.com/product/technological-innovation-for-
industry-and-service-systems-10th-ifip-wg-5-5-socolnet-advanced-
doctoral-conference-on-computing-electrical-and-industrial-
Technological Innovation for Cloud Based Engineering
Systems 6th IFIP WG 5 5 SOCOLNET Doctoral Conference on
Computing Electrical and Industrial Systems DoCEIS 2015
Costa de Caparica Portugal April 13 15 2015 Proceedings
1st Edition Luis M. Camarinha-Matos
https://textbookfull.com/product/technological-innovation-for-
cloud-based-engineering-systems-6th-ifip-wg-5-5-socolnet-
doctoral-conference-on-computing-electrical-and-industrial-
systems-doceis-2015-costa-de-caparica-portugal-april-13/

Technological Innovation for Cyber Physical Systems 7th

IFIP WG 5 5 SOCOLNET Advanced Doctoral Conference on
Computing Electrical and Industrial Systems DoCEIS 2016
Costa de Caparica Portugal April 11 13 2016 Proceedings
1st Edition Luis M. Camarinha-Matos
https://textbookfull.com/product/technological-innovation-for-
cyber-physical-systems-7th-ifip-wg-5-5-socolnet-advanced-
doctoral-conference-on-computing-electrical-and-industrial-
systems-doceis-2016-costa-de-caparica-portugal-april-11/

Computational Collective Intelligence 10th

International Conference ICCCI 2018 Bristol UK
September 5 7 2018 Proceedings Part I Ngoc Thanh Nguyen

https://textbookfull.com/product/computational-collective-
intelligence-10th-international-conference-iccci-2018-bristol-uk-
september-5-7-2018-proceedings-part-i-ngoc-thanh-nguyen/

Computational Collective Intelligence 10th

International Conference ICCCI 2018 Bristol UK
September 5 7 2018 Proceedings Part II Ngoc Thanh
Nguyen
https://textbookfull.com/product/computational-collective-
intelligence-10th-international-conference-iccci-2018-bristol-uk-
september-5-7-2018-proceedings-part-ii-ngoc-thanh-nguyen/

Lifelong Technology-Enhanced Learning: 13th European

Conference on Technology Enhanced Learning, EC-TEL
2018, Leeds, UK, September 3-5, 2018, Proceedings
Viktoria Pammer-Schindler
https://textbookfull.com/product/lifelong-technology-enhanced-
learning-13th-european-conference-on-technology-enhanced-
learning-ec-tel-2018-leeds-uk-september-3-5-2018-proceedings-
 IFIP AICT 534
Luis M. Camarinha-Matos
Hamideh Afsarmanesh
Yacine Rezgui
(Eds.)

Collaborative
Networks of
Cognitive Systems

19th IFIP WG 5.5 Working Conference

on Virtual Enterprises, PRO-VE 2018
Cardiff, UK, September 17–19, 2018
Proceedings

123
IFIP Advances in Information
and Communication Technology 534

Editor-in-Chief

Kai Rannenberg, Goethe University Frankfurt, Germany

Editorial Board
TC 1 – Foundations of Computer Science
Jacques Sakarovitch, Télécom ParisTech, France
TC 2 – Software: Theory and Practice
Michael Goedicke, University of Duisburg-Essen, Germany
TC 3 – Education
Arthur Tatnall, Victoria University, Melbourne, Australia
TC 5 – Information Technology Applications
Erich J. Neuhold, University of Vienna, Austria
TC 6 – Communication Systems
Aiko Pras, University of Twente, Enschede, The Netherlands
TC 7 – System Modeling and Optimization
Fredi Tröltzsch, TU Berlin, Germany
TC 8 – Information Systems
Jan Pries-Heje, Roskilde University, Denmark
TC 9 – ICT and Society
Diane Whitehouse, The Castlegate Consultancy, Malton, UK
TC 10 – Computer Systems Technology
Ricardo Reis, Federal University of Rio Grande do Sul, Porto Alegre, Brazil
TC 11 – Security and Privacy Protection in Information Processing Systems
Steven Furnell, Plymouth University, UK
TC 12 – Artificial Intelligence
Ulrich Furbach, University of Koblenz-Landau, Germany
TC 13 – Human-Computer Interaction
Marco Winckler, University Paul Sabatier, Toulouse, France
TC 14 – Entertainment Computing
Matthias Rauterberg, Eindhoven University of Technology, The Netherlands
IFIP – The International Federation for Information Processing
IFIP was founded in 1960 under the auspices of UNESCO, following the first World
Computer Congress held in Paris the previous year. A federation for societies working
in information processing, IFIP’s aim is two-fold: to support information processing in
the countries of its members and to encourage technology transfer to developing na-
tions. As its mission statement clearly states:

IFIP is the global non-profit federation of societies of ICT professionals that aims
at achieving a worldwide professional and socially responsible development and
application of information and communication technologies.

IFIP is a non-profit-making organization, run almost solely by 2500 volunteers. It

operates through a number of technical committees and working groups, which organize
events and publications. IFIP’s events range from large international open conferences
to working conferences and local seminars.
The flagship event is the IFIP World Computer Congress, at which both invited and
contributed papers are presented. Contributed papers are rigorously refereed and the
rejection rate is high.
As with the Congress, participation in the open conferences is open to all and papers
may be invited or submitted. Again, submitted papers are stringently refereed.
The working conferences are structured differently. They are usually run by a work-
ing group and attendance is generally smaller and occasionally by invitation only. Their
purpose is to create an atmosphere conducive to innovation and development. Referee-
ing is also rigorous and papers are subjected to extensive group discussion.
Publications arising from IFIP events vary. The papers presented at the IFIP World
Computer Congress and at open conferences are published as conference proceedings,
while the results of the working conferences are often published as collections of se-
lected and edited papers.
IFIP distinguishes three types of institutional membership: Country Representative
Members, Members at Large, and Associate Members. The type of organization that
can apply for membership is a wide variety and includes national or international so-
cieties of individual computer scientists/ICT professionals, associations or federations
of such societies, government institutions/government related organizations, national or
international research institutes or consortia, universities, academies of sciences, com-
panies, national or international associations or federations of companies.

More information about this series at http://www.springer.com/series/6102

Luis M. Camarinha-Matos Hamideh Afsarmanesh
•

Yacine Rezgui (Eds.)

Collaborative Networks
of Cognitive Systems
19th IFIP WG 5.5 Working Conference
on Virtual Enterprises, PRO-VE 2018
Cardiff, UK, September 17–19, 2018
Proceedings

123
Editors
Luis M. Camarinha-Matos Yacine Rezgui
Nova University of Lisbon Cardiff University
Monte Caparica Cardiff
Portugal UK
Hamideh Afsarmanesh
University of Amsterdam
Amsterdam
The Netherlands

ISSN 1868-4238 ISSN 1868-422X (electronic)

IFIP Advances in Information and Communication Technology
ISBN 978-3-319-99126-9 ISBN 978-3-319-99127-6 (eBook)
https://doi.org/10.1007/978-3-319-99127-6

Library of Congress Control Number: 2018951246

© IFIP International Federation for Information Processing 2018

This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part of the
material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation,
broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission or information
storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology now
known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this publication
does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from the relevant
protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this book are
believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the authors or the editors
give a warranty, express or implied, with respect to the material contained herein or for any errors or
omissions that may have been made. The publisher remains neutral with regard to jurisdictional claims in
published maps and institutional affiliations.

This Springer imprint is published by the registered company Springer Nature Switzerland AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
 Preface

Collaborative Networks and Cognition

Recent advances in artificial intelligence, specifically in the areas of machine learning,
sensorial perception, reasoning, communication capabilities, and human–machine
interaction, have led to a new generation of cognitive systems that fundamentally chal-
lenge the foundations of past information systems. Cognition becomes distributed across
networks of smart things, smart systems, organizations, and people. Simultaneously,
users are increasingly becoming connected and proactive participants in cyber-physical
ecosystems as opposed to being passive recipients of various top–down optimization
regimes, thus paving the way to a new generation of “user-in-the-loop” cognitive sys-
tems, leveraging on domain semantics and higher-order intelligence. With the explosion
of available data, cognitive systems can therefore learn, reason, and more effectively
interact with each other, the users, and their surrounding environments, hence enabling
higher levels of collaboration in networks of humans and systems.
Furthermore, the growing levels of hyper-connectivity among people, organizations,
smart things, systems, and machines offer new perspectives on user experience, col-
lective awareness, collective intelligence, and even collective emotions. This emerging
reality challenges the way collaborative networks and systems are designed and operate
with an increasing need to factor in a user-driven perspective. New forms of collab-
orative cognitive problem-solving can be devised, while the network’s evolutionary
nature and its resilience and sustainability perspectives become the key issues. On the
other hand, there is a need to better understand the potential for value creation through
collaborative approaches in this context.
The 2018 IFIP Working Conference on Virtual Enterprises (PRO-VE 2018) pro-
vided a forum for sharing experiences, discussing trends, identifying challenges, and
introducing innovative solutions aimed at fulfilling the vision of goal-oriented col-
laboration in networks of cognitive systems. Understanding, modeling, and proposing
solution approaches in this area require contributions from multiple and diverse areas,
including computer science, industrial and electrical engineering, social sciences,
economy, organization science, and technologies, among others, which are well tuned
to the interdisciplinary spirit of the PRO-VE Working Conferences.
PRO-VE 2018, held in Cardiff, UK, was the 19th event in this series of successful
conferences, including:
PRO-VE 1999 (Porto, Portugal), PRO-VE 2000 (Florianopolis, Brazil), PRO-VE
2002 (Sesimbra, Portugal), PRO-VE 2003 (Lugano, Switzerland), PRO-VE 2004
(Toulouse, France), PRO-VE 2005 (Valencia, Spain), PRO-VE 2006 (Helsinki,
Finland), PRO-VE 2007 (Guimarães, Portugal), PRO-VE 2008 (Poznan, Poland),
PRO-VE 2009 (Thessaloniki, Greece), PRO-VE 2010 (St. Etienne, France), PRO-VE
VI Preface

2011 (São Paulo, Brazil), PRO-VE 2012 (Bournemouth, UK), PRO-VE 2013
(Dresden, Germany), PRO-VE 2014 (Amsterdam, The Netherlands), PRO-VE 2015
(Albi, France), PRO-VE 2016 (Porto, Portugal), and PRO-VE 2017 (Vicenza, Italy).
This proceedings book includes selected papers from the PRO-VE 2018 Confer-
ence. It provides a comprehensive overview of major challenges that are being
addressed, and recent advances in various domains related to the collaborative net-
works and their applications. There was therefore a strong focus on the following areas
related to the selected main theme for the 2018 conference:
• Blockchain in Collaborative Networks
• Industry Transformation and Innovation
• Semantics in Networks of Cognitive Systems
• Cognitive Systems for Resilience Management
• Collaborative Energy Services in Smart Cities
• Cognitive Systems in Agribusiness
• Building Information Modeling
• Industry 4.0 Support Frameworks
• Health and Social Welfare Services
• Risk, Privacy, and Security
• Collaboration Platform Issues
• Sensing, Smart, and Sustainable Enterprises
• Information Systems Integration
• Dynamic Logistics Networks
• Collaborative Business Processes
• Value Creation in Networks
• Users and Organizations Profiling
• Collaborative Business Strategies
We are thankful to all the authors, from academia, research, and industry, for their
contributions. We hope this collection of papers represents a valuable tool for those
interested in research advances and emerging applications in collaborative networks, as
well as identifying future open challenges for research and development in this area.
We very much appreciate the dedication, time, and effort spent by the members of the
PRO-VE international Program Committee who supported the selection of articles for
this conference and provided valuable and constructive comments to help authors with
improving the quality of their papers.

July 2018 Luis M. Camarinha-Matos

Hamideh Afsarmanesh
Yacine Rezgui
 Organization

PRO-VE 2018 – 19th IFIP Working Conference on VIRTUAL

ENTERPRISES
Cardiff, UK, September 17–19, 2018

Conference Chair

Yacine Rezgui, UK

Program Committee Chair

Luis M. Camarinha-Matos, Portugal

Program Committee Co-chair

Hamideh Afsarmanesh, The Netherlands

Program Committee

Antonio Abreu, Portugal Rosanna Fornasiero, Italy

Hamideh Afsarmanesh, The Netherlands
Cesar Analide, Portugal
Beatriz Andres, Spain
Dario Antonelli, Italy
Américo Azevedo, Portugal
Frédérick Bénaben, France
Peter Bernus, Australia
Peter Bertok, Australia
Xavier Boucher, France
Jeremy Bryans, UK
Luis M. Camarinha-Matos, Portugal
Wojciech Cellary, Poland
Naoufel Cheikhrouhou, Switzerland
Rob Dekkers, UK
Filipa Ferrada, Portugal
Adriano Fiorese, Brazil
Gary Fragidis, Greece
Cesar Garita, Costa Rica
Ricardo Gonçalves, Portugal
Ted Goranson, USA
Paul Grefen, The Netherlands
Jairo Gutierrez, New Zealand
Dmitri Ivanov, Germany
Tomasz Janowski, Portugal
Eleni Kaldoudi, Greece
Dimitris Karagiannis, Autria
Adamantios Koumpis, Germany
Leandro Loss, Brazil
António Lucas Soares, Portugal
Laura Macchion, Italy
Patricia Macedo, Portugal
Nikolay Mehandjiev, UK
VIII Organization

Thomas Meiren, Germany Yacine Rezgui, UK

Kyrill Meyer, Germany
Istvan Mezgar, Hungary
Arturo Molina, Mexico
Ovidiu Noran, Australia
Paulo Novais, Portugal
Adegboyega Ojo, Ireland
Ana Inês Oliveira, Portugal
Eugenio Oliveira, Portugal
Martin Ollus, Finland
Angel Ortiz, Spain
A. Luis Osório, Portugal
Hervé Panetto, France
Iraklis Paraskakis, Greece
Adam Pawlak, Poland
Jorge Pinho Sousa, Portugal
Raul Poler, Spain
Ricardo Rabelo, Brazil
João Rosas, Portugal
Hans Schaffers, The Netherlands
Jens Schütze, Germany
Weiming Shen, Canada
Volker Stich, Germany
Chrysostomos Stylios, Greece
Stefania Testa, Italy
Klaus-Dieter Thoben, Germany
Lorna Uden, UK
Paula Urze, Portugal
Katri Valkokari, Finland
Rolando Vallejos, Brazil
Agostino Villa, Italy
Antonio Volpentesta, Italy
Lai Xu, UK
Christian Zinke, Germany
Peter Weiß, Germany

Special Session Organizers

Special Session on Cognitive Systems for Resilience Management

Yacine Rezgui, UK
Wanqing Zhao, UK

Special Session on Semantics in Networks of Cognitive Systems

Yacine Rezgui, UK
Thomas Beach, UK

Special Session on Collaborative Energy Services in Smart Cities

Gari Fragidis, Greece
Martina Occelli, Germany

Special Session on Cognitive Systems in Agribusiness

Mareva Alemany, Spain
Angel Ortiz, Spain
Jorge Hernandez, UK
Lynne Butel, UK

Organizing Committee

Thomas Beach (OC chair), UK Andrei Hodorog, UK

Yacine Rezgui (OC chair), UK Ioan Petri, UK
Muhammad Ahmad, UK Wanqing Zhao, UK
Jean-Laurent Hippolyte, UK
 Organization IX

Technical Sponsors

IFIP WG 5.5 COVE

Co-Operation infrastructure for Virtual Enterprises
and electronic business

Society of Collaborative Networks

Organizational Co-Sponsors
 Contents

Blockchain in Collaborative Networks

The Relevance of Blockchain for Collaborative Networked Organizations . . . 3

Hans Schaffers

Industry Transformation and Innovation

Collaborative Transformation Systems - Path to Address the Challenges

Around the Competitiveness of Mature Countries . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Americo Azevedo

Need and Solution to Transform the Manufacturing Industry in the Age

of Industry 4.0 – A Capability Maturity Index Approach . . . . . . . . . . . . . . . 33
Volker Stich, Gerhard Gudergan, and Violett Zeller

Collaborative Networks and the ‘Five Regions of the Future’ . . . . . . . . . . . . 43

Andrew Crossley

Promoting SME Innovation Through Collaboration and Collective-

Intelligence Network in SMEs: The PMInnova Program . . . . . . . . . . . . . . . 53
Agostino Villa, Teresa Taurino, Gianni Piero Perrone, Andrea Villa,
and Enrico Borgo

Risk, Privacy and Security

Bank Branches as Smart Environments: Introducing a Cognitive Protection

System to Manage Security and Safety . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
Salvatore Ammirato, Francesco Sofo, Alberto Michele Felicetti,
and Cinzia Raso

A Proposal for Risk Identification Approach in Collaborative Networks

Considering Susceptibility to Danger . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
Jiayao Li, Frédérick Bénaben, Juanqiong Gou, and Wenxin Mu

A Framework to Navigate the Privacy Trade-offs

for Human-Centred Manufacturing . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
Sobah Abbas Petersen, Felix Mannhardt, Manuel Oliveira,
and Hans Torvatn
XII Contents

Cognitive Systems for Resilience Management

Optimizing Humanitarian Aids: Formulating Influencer Advertisement

in Social Networks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
Nastaran Hajiheydari, Masoud Salehi, and Arman Goudarzi

Supporting SOA Resilience in Virtual Enterprises . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111

Roque O. Bezerra, Ricardo J. Rabelo, and Maiara H. Cancian

Formalization and Evaluation of Non-functional Requirements: Application

to Resilience. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
Behrang Moradi, Nicolas Daclin, and Vincent Chapurlat

Nurturing Virtual Collaborative Networks into Urban Resilience

for Seismic Hazards Mitigation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
Giulia Cerè, Wanqing Zhao, and Yacine Rezgui

Sensing, Smart and Sustainable Enterprises

Sensing, Smart and Sustainable S^3 Enterprises: Principles,

Goals and Rules . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147
Fábio Müller Guerrini, Thales Botelho de Sousa,
and Juliana Suemi Yamanari

Open Innovation Laboratory for Rapid Realisation of Sensing, Smart

and Sustainable Products: Motives, Concepts and Uses
in Higher Education . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
Arturo Molina Gutiérrez, Jhonattan Miranda, Dante Chavarría,
Julieta Noguez, Miguel Ramírez, Manuel E. Macías, Edgar O. López,
Martín R. Bustamante, Martín Molina, Pedro Ponce,
Daniel Cortés Serrano, and José Ramírez

In-Store Proximity Marketing by Means of IoT Devices . . . . . . . . . . . . . . . 164

Jarogniew Rykowski, Tomasz Chojnacki, and Sergiusz Strykowski

Users and Organizations Profiling

Open Innovation Participants Profiling: An Archetypes Approach . . . . . . . . . 177

João Rosas, Paula Urze, Alexandra Tenera,
and Luis M. Camarinha-Matos

Research Investigation on Food Information User’s Behaviour . . . . . . . . . . . 190

Antonio Palmiro Volpentesta and Alberto Michele Felicetti
 Contents XIII

Predicting the Relationship Between Virtual Enterprises in an Agile Supply

Chain Through Structural Equation Modeling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
Alan Eardley, Ariunbayar Samdantsoodol, Hongnian Yu,
and Shaung Cang

Collaborative Business Processes

The Need for Compliance Verification in Collaborative

Business Processes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
John Paul Kasse, Lai Xu, Paul deVrieze, and Yuewei Bai

Enhancing Robust Execution of BPMN Process Diagrams:

A Practical Approach. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
Hodjat Soleimani Malekan, Mohammad Shafahi, Naser Ayat,
and Hamideh Afsarmanesh

Complex Collaborative Physical Process Management: A Position on the

Trinity of BPM, IoT and DA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
Paul Grefen, Heiko Ludwig, Samir Tata, Remco Dijkman,
Nathalie Baracaldo, Anna Wilbik, and Tim D’Hondt

Collaboration Platform Issues

Using Chatbots to Assist Communication in Collaborative Networks . . . . . . . 257

Christian Frommert, Anna Häfner, Julia Friedrich, and Christian Zinke

Exploring the CIMO-Logic in the Design of Collaborative Networks

Mediated by Digital Platforms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266
Eric Costa, António Lucas Soares, and Jorge Pinho de Sousa

Development of a Collaborative Platform for Closed Loop

Production Control . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
Ben Luetkehoff, Matthias Blum, and Moritz Schroeter

Reducing Information Load to Enhance Collaborative Awareness Thanks

to a Pre-selection of Information . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
Audrey Fertier, Aurélie Montarnal, Anne-Marie Barthe-Delanoë,
Sébastien Truptil, and Frédérick Bénaben

Information Systems Integration

On Reliable Collaborative Mobility Services. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297

A. Luis Osório, Luis M. Camarinha-Matos, Hamideh Afsarmanesh,
and Adam Belloum
XIV Contents

A Plug and Play Integration Model for Virtual Enterprises . . . . . . . . . . . . . . 312

Juan D. Méndez, Ricardo J. Rabelo, Fabiano Baldo,
and Maiara H. Cancian

Assessment of IS Integration Efforts to Implement the Internet

of Production Reference Architecture. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
Günther Schuh, Jörg Hoffmann, Martin Bleider, and Violett Zeller

Collaborative Business Strategies

Business Impacts of Technology Disruption - A Design Science Approach

to Cognitive Systems’ Adoption Within Collaborative Networks . . . . . . . . . . 337
Katri Valkokari, Tuija Rantala, Ari Alamäki, and Katariina Palomäki

A Modeling Framework to Assess Strategies Alignment Based

on Collaborative Network Emotions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
Beatriz Andres, Filipa Ferrada, Raul Poler,
and Luis M. Camarinha-Matos

Adaptive Sales & Operations Planning: Innovative Concept

for Manufacturing Collaborative Decisions? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
Jean-Baptiste Vidal, Matthieu Lauras, Jacques Lamothe,
and Romain Miclo

Industry 4.0 Support Frameworks

Awareness Towards Industry 4.0: Key Enablers and Applications

for Internet of Things and Big Data. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377
Myrna Flores, Doroteja Maklin, Matic Golob, Ahmed Al-Ashaab,
and Christopher Tucci

A Framework to Support Industry 4.0: Chemical Company Case Study . . . . . 387

Daniel Cortés Serrano, Dante Chavarría-Barrientos, Arturo Ortega,
Belén Falcón, Leopoldo Mitre, Rodrigo Correa, Jaime Moreno,
Rafael Funes, and Arturo Molina Gutiérrez

Collaborative Design of Warehousing 4.0 Using the Concept

of Contradictions. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
Dmitry Kucharavy, David Damand, Marc Barth, and Ridha Derrouiche

Health and Social Welfare Services

The Robot Who Loved Me: Building Consciousness Models for Use in
Human Robot Interaction Following a Collaborative Systems Approach. . . . . 409
Adamantios Koumpis, Maria Christoforaki, and Siegfried Handschuh
 Contents XV

Services Evolution in Elderly Care Ecosystems. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417

Thais A. Baldissera and Luis M. Camarinha-Matos

Towards a Cognitive Linked Public Service Cloud . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430

Santiago Salem, Adegboyega Ojo, Elsa Estevez, and Pablo R. Fillottrani

Cognitive Services for Collaborative mHealth: The OnParkinson

Case Study. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
Patricia Macedo, Rui Neves Madeira, and Luis M. Camarinha-Matos

Semantics in Networks of Cognitive Systems

Ontology-Based Semantic Modeling for Automated Identification

of Damage Mechanisms in Process Plants . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457
Andika Rachman and R. M. Chandima Ratnayake

Cognitive Based Decision Support for Water Management

and Catchment Regulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467
Ioan Petri, Baris Yuce, Alan Kwan, and Yacine Rezgui

Achieving Smart Water Network Management Through Semantically

Driven Cognitive Systems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
Thomas Beach, Shaun Howell, Julia Terlet, Wanqing Zhao,
and Yacine Rezgui

Collaborative Network for District Energy Operation and Semantic

Technologies: A Case Study. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
Corentin Kuster, Jean-Laurent Hippolyte, and Yacine Rezgui

Dynamic Logistics Networks

Control Charts to Support Trust Monitoring in Dynamic

Logistics Networks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
António Abreu, José Requeijo, J. M. F. Calado, and Ana Dias

A New Approach for Supply Chain Management Monitoring Systems

Adapted to Crisis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512
Quentin Schoen, Sébastien Truptil, Matthieu Lauras, Franck Fontanili,
and Aurélie Conges

An Approach for Surfacing Hidden Intentions and Trustworthiness

in Logistics Resource Sharing Networks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524
Morice Daudi, Klaus-Dieter Thoben, and Jannicke Baalsrud Hauge
XVI Contents

Collaborative Energy Services in Smart Cities

A Virtual Collaborative Platform to Support Building Information

Modeling Implementation for Energy Efficiency . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
Ioan Petri, Ali Alhamami, Yacine Rezgui, and Sylvain Kubicki

Decentralised District Multi-vector Energy Management:

A Multi-agent Approach . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
Joelle Klaimi and Meritxell Vinyals

A Real-Time Energy Management Platform for Multi-vector District

Energy Systems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560
Muhammad Waseem Ahmad, Jonathan Reynolds,
Jean-Laurent Hippolyte, Yacine Rezgui, Michael Nikhil Descamps,
Christian Merckx, Jasper van Dessel, and Mathieu Lessinnes

Cognitive Systems in Agribusiness

Towards Virtual Biorefineries . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571

Michelle Houngbé, Anne-Marie Barthe-Delanoë, and Stéphane Négny

FIWARE Open Source Standard Platform in Smart Farming - A Review . . . . 581

Maria Angeles Rodriguez, Llanos Cuenca, and Angel Ortiz

A Collaborative Model to Improve Farmers’ Skill Level by Investments

in an Uncertain Context . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590
Ana Esteso, Maria del Mar E. Alemany, Ángel Ortiz, and Cecile Guyon

Value Creation in Networks

Chinese Collaborative Software in Digital Transformation Era . . . . . . . . . . . 601

Juanqiong Gou, Nan Li, Wenxin Mu, Qinghua Liu, and Xiyan Lv

Business Roles in Creating Value from Data in Collaborative Networks. . . . . 612

Ari Alamäki, Tuija Rantala, Katri Valkokari, and Katariina Palomäki

Smart Tourism Destinations: Can the Destination Management

Organizations Exploit Benefits of the ICTs? Evidences from a Multiple
Case Study. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
Salvatore Ammirato, Alberto Michele Felicetti, Marco Della Gala,
Cinzia Raso, and Marco Cozza

Building Information Modeling

Innovative Enterprise Architectures for Deploying Product-Service Systems

in SME . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637
João Vilas-Boas and João Simões
 Contents XVII

Integrated Framework to Manage Building’s Sustainability Efficiency,

Design Features and Building Envelope . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 650
Tala Kasim, Haijiang Li, Yacine Rezgui, and Thomas Beach

Meta-Standard for Collaborative BIM Standards: An Analysis of UK BIM

Level 2 Standards . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
Mohamed Binesmael, Haijiang Li, and R. Lark

Author Index . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669

Blockchain in Collaborative Networks
 The Relevance of Blockchain for Collaborative
Networked Organizations

Hans Schaffers(&)

Adventure Research, 7231 GL Warnsveld, The Netherlands

hs@adventureresearch.nl

Abstract. Blockchain, a distributed secure digital ledger technology, is a rel-

atively recent development with potentially transformational implications for
economy and society. Its specific characteristics enable new decentralized
models of distributed and trusted transactions. This position paper explores the
implications of blockchain for collaborative networked organizations. In par-
ticular we aim at understanding the implications for companies in various
economic sectors, and how new forms of networked organizations and new
business models will be enabled. We also will focus on enablers of blockchain
innovations, in particular with respect to governance of blockchain-based plat-
forms and business networks. The paper results in a discussion of research
challenges in the field of blockchain-enabled collaborative networked
organizations.

Keywords: Blockchain
Organizations
Collaboration
Networks

Governance

1 Introduction

Over the last years, blockchain technology and its applications received a lot of
attention in business, academia and society at large [1]. According to a recent survey,
77% of FinTech companies expect to adopt blockchain as part of a production system
or process by 2020 [2]. A lot of innovation is going on, mostly in the domain of
financial services and payments systems, however use case experimentation and
piloting is proceeding in many other sectors including logistics and supply chains,
education, healthcare, government services and energy.
Key players in the blockchain ecosystem are diverse [3]. Blockchain platforms such
as Ethereum, Hyperledger, NEO, Coinbase, the R3 consortium and Ripple enable
developers to develop smart contract and distributed applications. Large financial
institutions are involved, including large banking and insurance companies, as well as
accountancy firms, venture capitalists, and computing firms such as IBM who offer
blockchain platform and enterprise solutions. Increasingly there is interest from the side
of national and global regulators, governments and standardization organisations.
Blockchain technologies and current developments are explained in many publi-
cations such as [1, 3–5]. In addition, there exist a variety of lively blogs discussing
blockchain technological developments, use cases, governance issues and more.
Blockchain technology is based on distributed digital ledger technology, recording

© IFIP International Federation for Information Processing 2018

Published by Springer Nature Switzerland AG 2018. All Rights Reserved
L. M. Camarinha-Matos et al. (Eds.): PRO-VE 2018, IFIP AICT 534, pp. 3–17, 2018.
https://doi.org/10.1007/978-3-319-99127-6_1
4 H. Schaffers

cryptographic secured transactions in chains of chronologically connected, stored and

timestamped blocks. As such blockchain is based on a new form of distributed con-
sensus of transactions and in principle enables peer-to-peer economies. Its importance
goes far beyond its most prominent application, the cryptocurrency called Bitcoin.
Blockchain has the wide-ranging potential to enable radically new decentralized forms
of organization and radically new business models.
Based on a review of literature, this paper aims to explore, examine and discuss
how blockchain affects forms of collaborative networked organisations and to under-
stand the determinants of adoption and transition towards blockchain economies. The
precise impacts of blockchain on economy and society are still unclear. Internationally
a range of blockchain pilots are being carried out to understand these impacts as well as
their business models, governance frameworks and other key factors for adoption,
scaling up and success. Section 2 presents an overview of blockchain technology and
impacts.
At the intersection of blockchain technology and organizational change several
challenging issues come together. Section 3 therefore aims to understand the under-
lying conditions for blockchain-enabled forms of collaborative organizations. Section 4
takes a closer look at the relevance of blockchain for collaborative networked orga-
nizations and how these are enabling new ways of working and doing business.
A central adoption issue, addressed in Sect. 5, is the governance and decision-making
mechanisms in blockchain-enabled decentralized organizations. Finally, challenges and
research opportunities for the future are being discussed in Sect. 6.

2 Blockchain Technology and Impacts

2.1 Blockchain as Technological Innovation

The origin of blockchain technology lies in a protocol for peer-to-peer transactions
developed by Satoshi Nakamoto, a pseudonym [4]. Nakamoto describes the digital
currency bitcoin as ‘peer-to-peer electronic cash system, allowing online payments to
be sent directly from one party to another without going through a financial institution’.
The underlying blockchain technology is based on applying peer-to-peer distributed
timestamps to generate computational proof of the chronological order of transactions.
As [4] explains, blockchain is a collection of blocks which are chronologically linked
and cryptographically secured, and its data are stored immutable in a shared database,
the digital ledger. The software system enables the validation of transactions by con-
sensus mechanisms within the network of all participants. This way blockchain tech-
nology allows parties to engage in transactions directly, whereas the integrity of the
data involved in the transactions is ensured without the need for a trusted third party.
All participants to a blockchain have access to and can store and modify a copy.
A key innovation for blockchain has been the possibility of smart contracts, which
are based on software rules for execution of blockchain transactions, contingent on
events or conditions, as explained in [6, 7]. Such smart contracts can be stored as
transactions in the distributed ledger. This principle has a wide range of application
possibilities varying from automated execution of contingent claims (insurance and
 The Relevance of Blockchain for Collaborative Networked Organizations 5

finance [8]) to, in the future, industrial applications in the scope of Internet of Things
and big data. Smart contract tools are offered for example by the Ethereum and
Hyperledger Fabric platforms. A related development pursued by Ethereum is that a set
of smart contracts creates a so-called Decentralized Autonomous Organization [9]. An
example is The DAO crowdfunding platform created in 2016 upon the Ethereum
blockchain, functioning as investment fund for start-ups where funding comes from the
Ether cryptocurrency functioning as shares. The DAO subsequently experienced an
infamous hack, which reminds us of the complexities of such systems and of the
vulnerabilities in using the in itself extremely secure blockchain and smart contracts
technology.

2.2 Blockchain Platforms

Blockchain applications normally require collaboration among parties involved e.g. for
trading and supply chain management. Blockchain applications can be implemented
through existing blockchain platforms; alternatively, parties can decide to build and
operate their own blockchain system [10]. The different options available are connected
to the operating models and governance frameworks of existing blockchain platforms
[11]. In addition, these choices are dependent on the business model and trade-offs in
terms of control and ownership on the side of the application owner (user).
In this context, the distinction between private and public blockchain platforms is
essential and a lot of debate is going on regarding this issue [12]. A public (‘permis-
sionless’) blockchain platform such as Bitcoin and Ethereum is completely open in
terms of participation and access agreements. However, Ethereum is also an infras-
tructure which enables building distributed organizations based on smart contracts [8].
A private (‘permissioned’) blockchain builds on permission for modifying the ledger
and access agreements. Examples of permissioned blockchains are Ripple and
Hyperledger Fabric (hosted by The Linux Foundation).
A specific form of private blockchain is consortium blockchain, where participants
for a consortium which is governed by consortium agreements. For example, IBM
Blockchain Platform, making use of Hyperledger technologies, is a service for com-
panies to help creating, operating and governing their private blockchain applications.
Setting up private consortium blockchains implies a variety of important issues, such as
the process of consortium building, partner selection, consortium composition and
extension, dispute settling, rules for network governance, and legal and regulatory
aspects. There is an interesting relationship with the field of collaborative networked
organizations where comparable type of issues are in discussion [13].

2.3 Blockchain Applications and Business Models

As such, blockchain goes far beyond cryptocurrency bitcoin payments as it records and
keeps track of all kinds of transactions and mutations. Think of use cases in financial
transactions, insurance claim process, transfer of all kinds of asset ownership, and
making changes in complex contracts and records. Given its emphasis on value
ownership and exchange, blockchain is sometimes called the ‘Internet of Value’ [1].
6 H. Schaffers

The first and most prominent application of blockchain technology has been the
Bitcoin blockchain, which has a wide range of implications for the economy and
financial system as explained in [14, 15]. The precise reasons why bitcoin as digital
currency system represents value are analysed in [16], although there is definitely some
controversy in this matter. However, the underlying blockchain technology is of wider
relevance for the economy [17] as it provides a platform for decentralized secure
economic transactions in general, affecting the financial industry, insurance, supply
chain management, energy markets, healthcare and many more. Interestingly, block-
chain applications are often crossing the borders of sectors and probably it is there
where the most attractive and innovative use cases lie. Some examples of potential
blockchain applications discussed in literature are the following:
• Financial transactions. New financial instruments such as micro-payments, peer-to-
peer lending, trading records and smart contracts can be built upon blockchain [18].
• Business process management. Applications of blockchain technology for business
process management are described in [19], demonstrating its application potential in
interorganizational transaction settings and discussing governance and account-
ability aspects and how smart contracts may provide solutions. In [20], a prototype
blockchain application for cross-organizational workflow management in a financial
institution is presented applied to document workflow for letter of credit. The
prototype was implemented on a private Ethereum blockchain enabling smart
contracts. The paper concludes that blockchain increases auditability, trust, effi-
ciency and improves workflow management. However, remaining challenges
include process and document standardization and regulation.
• Insurance. Given the event-driven nature of insurance use cases, blockchain and
smart contracts may have considerable implications. Examples presented in [8]
include claim processing and automatic refund, crop insurance in relation to
weather data, identity verification and fraud prevention, and pay-per-use insurances.
• Auditing. Blockchain technology provides much opportunity for auditing. [21]
discusses automated audits based on correctness analysis of statements. Given the
opportunities for fraud in the software environment the paper states that security of
the underlying environment and IT systems controls is critical for adoption.
• Education. A Joint Research Centre study provides an overview of blockchain
education opportunities [22]. Examples are the issuing of certificates, storing ver-
ified e-portfolios, and managing intellectual property rights. An interesting use case
is storage of qualifications on a blockchain. An example, elaborated in the report, is
how the Open University in the UK is working on standards for badging, certifi-
cation and reputation with the use of blockchain as a trusted ledger. The report also
states that educational business models might very well change in using blockchain
technology, as administration costs will decrease and fraud reduced. In the future,
students could benefit from increased flexibility in selecting courses á la carte.
• Supply chain management. Blockchain technology may increase transparency and
traceability of supply chains. In [23], blockchain adoption bottlenecks are addressed
both on the supplier and consumer sides. In [24] a case study of supply chain
integration based on blockchain is presented, concluding that functionalities such as
 The Relevance of Blockchain for Collaborative Networked Organizations 7

timestamps and smart contracts were beneficial. The paper also identifies a need for
standards and interoperability, which blockchain itself does not offer.
• Assets sharing. Blockchain technology combined with Internet of Things creates
interesting application opportunities in the sharing economy [25]. Blockchain could
avoid dominance of dominant platform players such as Airbnb and Uber [3].
• Real estate transactions. Many intermediary parties are involved, and blockchain is
supposed to transform the role of intermediaries such as notaries and cadastre.
These actors are looking for new roles and services in the blockchain-enabled value
chain.
• Open innovation, co-creation and IP management. Blockchain could support the
tracking, management and exchange of intellectual property rights. This has also
been an issue since long in the Collaborative Networked Organizations community.
Of high interest is the potential of blockchain within the domain of Industry 4.0.
Industry 4.0 focuses on applying the concept of Internet of Things within the smart
factory and emphasizes how smart factories are connected within a wider business
ecosystem [26]. Different layers of applying smart technologies can be distinguished:
the smart plant built around autonomously operating and interconnected cyber-physical
systems, the smart factory enabling responsive and adaptive manufacturing automation
and the smart business network or ecosystem enabling demand-driven flexible supply
chain management. Industry 4.0 enables network-centric production methods, smart
product and service concepts and responsive business models in collaborative
ecosystems.
Blockchain and smart contracts fits well into the network-centric Industry 4.0
paradigm. Applications to supply chain management, product tracking and auditing are
currently being worked on. [27] describes a number of applications, including a pilot in
which IBM and Maersk tested the application of blockchain in logistics and supply
chain management focusing on the tracking of containers during shipping movements.
Foreseen are also applications of blockchain smart contracts in combination with data
analytics and smart sensor systems (Internet of Things). The paper also identifies
technical and organizational issues to be resolved, such as scalability and latency, lack
of standards, and establishing the appropriate legal and regulatory conditions.
Probably the most interesting applications of blockchain in Industry 4.0 will be
found in logistics, asset management and supply chain management. A particular
interesting possibility could be how blockchain technology could support the response
to unexpected disturbances within the supply chain. Given the lack of satisfactory
interoperability among enterprise systems manual interventions are often required.
Application of blockchain and smart contracts technology could facilitate rescheduling,
replanning and contracting, making supply chains more resilient, responsive and
adaptive.
Adoption of blockchain technologies will have profound impacts on the company
business model, including the structure of partnerships, the corporate governance
model, the financial model and the technical infrastructure and there is a growing
literature in this field. For example [28] examines the different ways how key elements
of corporate business models are affected. For example, the support of micropayments
8 H. Schaffers

and the increased transaction security alters the revenue model, simplifies delivery
processes and facilitates extension of the business network.
As a conclusion so far, blockchain will not only affect the business models of
individual corporations but will require modified business models at the level of col-
laborative networks. Blockchain changes the coordination of economic activities in
business networks, and blockchain applications require new forms of partnerships and
collaboration networks established in consortia or other forms of networked organi-
zation. This also implies the need to establish appropriate governance models not only
at the level of individual organizations but at the level of collaborative networks.

3 Blockchain and Economics of Governance

3.1 Blockchain as Governance

We now turn to understanding the nature of blockchain-enabled organizations.
Blockchain can be understood as one form of governance, the same way markets,
hierarchies and networks are forms of governance suitable in different situational
contexts. This perspective originates mostly from the influential paradigms of trans-
action cost economics [29] and theory of the firm [30], where organizations are seen as
‘nexus of contracts’. Williamson’s organizational failures framework [29] looks at
economics of organization from the perspective of contracts and transaction costs and
analyses how both environmental factors (uncertainty and complexity, small numbers
exchange relations) and human factors (bounded rationality and opportunism, also in
relation to exploitation of trust) require ‘governance’. Situationally different generic
governance mechanisms can be identified with generic forms, markets, hierarchies and
relational contracts. This has been explored not only in finance but also in organiza-
tional science studies in relation to network governance [31].
Of interest is the relation of these concepts to the characteristics of blockchain
technology. In [32], building on transaction cost economics and public choice econ-
omy, blockchain is presented as alternative governance model, a specific type of
decentralized organization. Given its transformational potential [32] considers block-
chain not just as a new type of information technology but more institutional as a
‘technology of governance’ The paper argues that blockchain-enabled smart contracts
and Decentralized Autonomous Organization will, through their transparency and
decentralization characteristics, modify transaction costs. However, blockchain relates
to complete contracts in the sense of anticipating to all potential future states, whereas
in reality organizations address incomplete contracts characterized by uncertainties, so
that most organizations are built upon governance arrangements to provide incentives
and trust for cooperation. Clearly this implies that there are limits to blockchain-
enabled decentralized autonomous organizations.
Interestingly [32] also addresses the role of collective decision-making rules and
procedures. Blockchain is considered as ‘trustless commons’ where rules are embedded
in smart contacts. This discussion bridges to the concept of peer production and sharing
as developed in [33] and one direction for future innovation could be to understand the
potential of blockchain for such commons-based models. [32] also refers to the
 The Relevance of Blockchain for Collaborative Networked Organizations 9

importance of the governance of common pool resources as explored by Eline Ostrom,

who proposed ‘design rules’ for successful commons self-governance. It can be
expected that insight in how these governance-related issues are relevant for blockchain
will be highly relevant for wider scale adoption of blockchain.

3.2 Impact on Intermediaries

Blockchain enables companies to decrease their transaction costs, with profound effects
on the nature of companies: how they are funded and managed, how they create value
and how they perform basic functions such as marketing, accounting, human resources,
procurement, legal affairs [1]. Blockchain’s technological characteristics enable
extremely decentralized and self-organised forms of organization, aimed at creating,
executing and managing transactions. Given the blockchain impact on transaction
costs, blockchain-enabled organizational networks constitute an alternative with
respective to traditional structures such as firms, supply chains and markets [34].
This may lead to disintermediation: intermediaries such as financial institutions and
lawyers might no longer be needed in the future [32] and are exploring different roles
and business models, as business networks based on blockchain could be better suited
for creating products and services than traditional vertical integration [35]. For
example, the role of intermediary platform organizations such as banks, insurance
companies, auditors will be strongly affected, in particular through blockchain-enabled
smart contracts, as blockchain enables bypassing such intermediaries through enabling
peer-to-peer transactional relations.
Whereas these intermediaries will be affected structurally, the business models of
many other organizations, supply chains and business networks will be affected due to
the mentioned new technical opportunities for trustless secure transactions enabled by
blockchain technology. Also, traditional platform models where large intermediaries
owning the platforms capture the vale may become affected by blockchain applications
[17]. Blockchain-based applications such as the OpenBazaar marketplace are able to
coordinate the common activities of a large number of individuals without the help of a
third party, in a secure and decentralized manner [17]. New cooperative models are
emerging where users are contributors as well as shareholders.

4 Blockchain and Collaborative Networked Organizations

4.1 Collaborative Networked Organizations
The previous section looked into the fundamentals of blockchain-enabled organiza-
tions. We now take a closer look to how blockchain relates to collaborative networked
organizations. The latter concept focuses on collaboration for value creation across the
boundaries of teams and organizations and within communities and associated forms of
distributed collective intelligence. In [36], a collaborative network is defined as ‘a
network consisting of a variety of entities (e.g. organizations and people) that are
largely autonomous, geographically distributed, and heterogeneous in terms of their
operating environment, culture, social capital and goals, but that collaborate to better
10 H. Schaffers

achieve common or compatible goals, thus jointly generating value, and whose inter-
actions are supported by a computer network’. A diversity of forms exists; examples of
types of collaborative networks are the professional virtual community, the extended
enterprise, a business ecosystem, a virtual team, a virtual enterprise a supply chain. Key
issues determining the success of collaborative networks are the building and main-
taining of trust [37], the system of incentives, rules of fairness and sharing benefits,
transparent governance principles [38], and alignment of values of participants [13].
Since long, issues such as trust, governance and culture have been important in
connection with collaboration-oriented technological innovations. Over time, discus-
sion has moved from technologies enabling collaborative working and e-business to
technologies, business models and governance principles for business networks and
more recently platform-based ecosystems [39].

4.2 Blockchain-Enabled Collaborative Organizations

The issue is now how blockchain could contribute innovative elements to collaborative
networked organizations, and how blockchain applications could benefit from collab-
orative networks organizations. This is an area which is open for new research, and the
below aims to provide some initial views based on some available studies.
As regards trust and governance mechanisms, blockchain technology pursues
trustless transaction environments. The fundamental approach of public, open block-
chain technology developed by Nakamoto [4] is to enable secure peer-to-peer trans-
actions, and in this perspective, ‘blockchain is governance’. Still, blockchain has some
security challenges as mentioned in Sect. 2. However, these vulnerabilities seem to be
part of the technical and organizational environment of blockchain applications rather
than to the blockchain and smart contracting technologies.
Within collaborative networked organizations research, mechanisms to build and
maintain trust among participants and to create governance mechanisms have received
attention [36, 38, 40]. Also, ownership and control issues as well as business models
are important to address, otherwise partnering will fail. Consortium formation, defi-
nition of governance principles, partner selection and role definition are important
activities in setting op and evolution of such networks. For example, [13] discusses the
alignment of values of participants in the formation and evolution of collaborative
networks. Therefore, an interesting research issue would be how tools for partner
selection and other aspects of governance could be designed applicable in the lifecycle
management of blockchain-enabled collaborative networks.
Trust, control and governance mechanisms remain particularly relevant at the level
of private and consortium blockchains, where business networks and consortia are
building and operating a blockchain application. Blockchain solutions require a col-
laboration among many different players in a viable ecosystem. Selection of partici-
pants and establishing a clear governance model is therefore important, already in the
development phase [10]. Here comes in a number of the same issues as in collaborative
networked organizations: participant selection, consortium sizing, joining and leaving
procedures, consortium goals agreement, consensus building, liability, KPI’s, platform
management and decision making.
 The Relevance of Blockchain for Collaborative Networked Organizations 11

Blockchain could have implications not only for e-business transaction processes
but also for human-oriented collaboration environments and virtual teams. Think of
collaboration platforms which support distributed teams, such as shared workspace
BSCW, having a wide range of functionalities such as document sharing, versioning,
calendaring, presence, project management, conferencing and many more. Blockchain
technology provides the opportunity to facilitate groupwork in terms of immutable
project-related transactions to be registered on a blockchain. Here we see the distinction
between blockchain as a formal procedural solution and the social trust-based system of
group collaboration.
The view of organizations as sets of transactional contracts has great value but also
its limits. Organizations are complex socio-technical systems, where we see a variety of
formal and informal, even spontaneous, structures and processes mediated through
human interactions, team work, organizational procedures and rules, governance
structures, leadership, and organizational culture. Organizations understood as nexus of
contracts is a valuable perspective, focusing on transaction processes between parties
that can be automated based on data such as orders, reservations and payments, on the
other hand, the context of such transactions is human, social and cultural.

5 Governance of Blockchain Ecosystems

Governance is an issue to be considered in different contexts and at different levels of

abstraction. Blockchain as a structural form of governance (as alternative for markets
and hierarchies) was discussed in Sect. 3. This should be distinguished from gover-
nance as a process, to be applied to blockchain applications, platforms and ecosystems
and at the global level comparable with internet governance, as discussed in [1, 3].
At a fundamental, global level [3] takes a point of departure in how governance of
the internet is currently arranged (with entities such as ICANN, IETF, the WWW
Consortium and other) in order to learn about implications for global blockchain
governance. This level of governance agrees on general rules, is setting standards,
agrees on and maintains policies, engages in knowledge development, implements
watchdog functions, and builds out the global infrastructure. In [3] a self-organised
multi-stakeholder governance structure for blockchain as a global resource – Internet of
Value - is discussed, made up of various types of networks and institutions. The vision
is that as a global resource, and from the need to protect consumers, citizens and
companies in relation to the involved risks, blockchain requires global ‘stewardship’,
which also includes legal frameworks and standardization.
Besides at the global ecosystem level, [1] envisions governance at the level of
platforms and applications. At the level of blockchain platforms such as Ethereum,
Ripple and Hyperledger, governance challenges include issues such as scaling, the
creation of shared views within the blockchain community, the incentives for mass
collaboration on innovations, how to agree on standards enabling interoperability, and
how to address threats such as The DAO hack. At the level of blockchain applications,
[1] proposes governance mechanisms in relation to assets and tools that run on plat-
forms such as digital currencies and smart contracts, and applications such as
12 H. Schaffers

payments, smart contracts, insurance which raise specific governance issues. Also,
attention to platform and application interoperability will be important according to [1].
In this context, a debate is ongoing in relation to the need for blockchain control
and governance. One of the controversies is whether governance should be imple-
mented through blockchain code, or whether blockchain is part of a wider socio-
technical system requiring governance and legislation. Given the apparent legal chal-
lenges and risks of blockchain-enabled transactions in the societal domain, such as
liability, responsibility and enforceability, governance and regulatory challenges will
require more attention [1]. This vision is also shared in [41], stating that blockchain
technology operates independently from any centralized institutions or trusted
authorities and implements their own internal system of rules, almost exclusively
governed by the rules of code. This discussion actually raises the fundamental debate
about autonomy and self-organization vs control and regulation, about whether indi-
vidual freedoms are restrained rather than enhanced, and whether regulation constrains
innovation opportunities, as raised in [32, 42].
For example, [43] asserts that although blockchain governance is encoded in the
blockchain protocols, it is still necessary to trust the functioning of the code as
expected. We already referred to the hack of The DAO, where a vulnerability allowed
for diverting a large amount of funds, while this did not violate Ethereum’s of The
DAO’s rules or legal frameworks itself. In words of [46]: ‘Code is law for machines,
law is code for people’. A related view is [44], stating that when rules embedded in
blockchain software could favour some companies at the expense of others, the
authority to change the underlying rules becomes critically important. Governance
mechanisms in order to agree on software changes, including dispute resolutions,
sanctions, and enforcement of penalties will be needed. In a private or permissioned
blockchain this could be similar to agreeing on a partnership agreement. In the same
line of argument [45] states that the vision of ‘Blockchain as governance’ which indeed
can lead to completely different ways of organizing economies has its limits: block-
chains are part of a development and change process of a social nature, and thus are
complex socio-technical systems. It is asserted that blockchains, by regulating human
exchange, have serious distributional, ethical, and political consequences. Governance
rules will be needed and this will raise difficult issues.
There is also ongoing work to resolve governance issues through technical
mechanisms. In [46] an interesting blockchain-powered blueprint for a shared and
public programmable economy is presented focusing on digital identities, blockchain-
based trust, programmable money and marketplaces. Interestingly, some researchers
working on blockchain applications for business process management are aware of
governance issues. In [19] agency problems and incentives are found of high impor-
tance. The paper states that smart contracts could establish new governance models
such as in decentralized Autonomous Organizations. However, in the light of our
discussion it remains to be seen whether this approach is appropriate in terms of
overcoming agency issues in business networks.
Governance in Blockchain platforms may learn from governance of network
governance and governance of platform ecosystems in general. [39] discusses platform
governance in terms of decision rights partitioning, control, and ownership, and
identifies a central governance challenge in retaining sufficient control to ensure the
 The Relevance of Blockchain for Collaborative Networked Organizations 13

platform integrity while relinquishing enough control to encourage innovation by

developers. It would be an interesting topic for research to study the mechanisms of
platform governance and governance in collaborative networked organisations and
examine what is relevant for blockchain governance, given the situational context and
the specific architectural and technological system embedded in the blockchain
ecosystem.

6 Challenges of Blockchain in Collaborative Environments

Clear benefits of blockchain technology are the highly secure transactions made pos-
sible by blockchain technology. However, many literature sources point to challenges
in terms of vulnerabilities, scale and performance, interoperability and standardization,
new business models, governance mechanisms, legal and regulatory issues, and
associated with all these issues, adoption, upscaling and acceptation of blockchain.
Interoperability and standards across different blockchain platforms and applica-
tions will be required. ITU, ISO and other organizations are working on standards
terminology, reference architecture, identity management, security and many other
topics. The Blockchain Interoperability Alliance has been set up in 2017 as a collab-
oration between parties aiming to connect various blockchain protocols and establish
industry standards. Interoperability could help creating a richer ecosystem of and
enable the creation of cross-blockchain smart contracts.
Now that blockchain technology has become more mature, also academic research
has addressed various aspects of blockchain. Several publications have highlighted the
new research issues associated with blockchain. For example, [47], in their introduction
to a special issue of Business & Information Systems Engineering, emphasizes the
relevance of blockchain technology for information systems research. Potential chal-
lenging research areas are disruption of existing and creation of new business models;
technical, economic and environmental sustainability of blockchain applications;
standards and interfaces related to blockchain; organizational implications and legal
issues. Also, [18] point to research needs regarding trust and collaboration in block-
chain platform ecosystems. Research questions include how both trust and anonymity
can be guaranteed in blockchain-mediated networks, how risks can be identified and
mitigated, and how organizational and managerial issues in blockchain platforms such
as financial structure, business models and pricing strategies can be resolved, how
blockchain platforms function without central authority, how open these platforms are
for contributions and participation, and which incentives are effective for participating
developers. In [20], a research agenda for blockchain applications to business process
management is proposed, including the development of appropriate execution and
monitoring systems, the feasibility of using blockchain for process-aware information
systems, the application of design science approaches combined with software engi-
neering; and the impact on strategy and governance of blockchains.
There is also attention for legal and regulatory issues in relation to blockchain.
Apart from the issues addressed by [1, 3] in this respect, and the very useful overview
of legal and regulatory issues in [6, 48] studied the legal aspects of smart contracts as a
specific application of blockchain. It appears that complex legal questions surround
Another random document with
no related content on Scribd:
tietysti melkein aina jossakin määrin konnamaisesti. Sofia Ivanovna
oli »orpolapsi», ilman omaisia lapsuudesta asti, jonkun
hämäräperäisen diakonin tytär, joka oli kasvanut hyväntekijänsä,
kasvattajansa ja kiduttajansa, erään ylhäisen eukon, kenraali
Vorohovin lesken rikkaassa talossa. En tunne yksityiskohtia, mutta
olen kuullut vain sen, että tämä hiljainen, hyväluontoinen ja säyseä
kasvatti kerran otettiin irti silmukasta, jonka hän oli laittanut
säilytyshuoneen naulaan, — niin vaikeata hänen oli kestää tuon
näennäisesti ei ollenkaan ilkeän, mutta joutilaisuudessaan
sietämättömän tyhmän ja itsepäisen eukon omapäisyyttä ja alituisia
soimauksia. Fjodor Pavlovitš kosi, hänestä hankittiin tietoja ja hänet
ajettiin tiehensä. Silloinpa hän taas, aivan niinkuin ensimmäisenkin
kerran naidessaan, esitti orvolle karkaamista. On hyvin luultavaa,
että tyttö ei millään ehdolla olisi mennyt hänelle, jos olisi aikanaan
saanut hänestä yksityiskohtaisempia tietoja. Mutta asia tapahtui
toisessa läänissä, ja mitäpä saattoi kuudentoista vuoden ikäinen
tyttö ymmärtää muuta, kuin että oli parempi mennä vaikkapa jokeen
kuin jäädä hyväntekijättärensä luo. Ja niin tyttö raukka vaihtoi
hyväntekijättären hyväntekijään. Fjodor Pavlovitš ei tällä kertaa
saanut penniäkään, sillä kenraalinleski suuttui, ei antanut mitään ja
lisäksi vielä kirosi heidät molemmat. Mutta tällä kertaa hän ei ollut
laskenutkaan mitään saavansa, häntä viehätti vain viattoman tytön
huomattava kauneus ja ennen kaikkea tämän viattomat kasvot, jotka
olivat vaikuttaneet häneen, irstailijaan, siihen saakka vain epäkainon
naisellisen kauneuden paheelliseen rakastajaan. »Nuo viattomat
sulosilmät viilsivät silloin sydäntäni kuin partaveitsi», kertoili hän
sittemmin nauraa hihittäen iljettävällä tavallaan. Muuten saattoi
tämäkin irstaalle miehelle olla jonkinmoista intohimon tyydyttämistä.
Koska Fjodor Pavlovitš ei ollut saanut puolisonsa mukana mitään
omaisuutta, niin hän ei liioin kursaillut vaimonsa kohtelussa, vaan
käyttäen hyväkseen sitä, että vaimo hänen edessään tavallaan oli
»syyllinen» ja että hän oli melkein »hirttosilmukasta pelastanut»
tytön, sekä käyttäen sitäpaitsi hyväkseen vaimonsa ilmiömäistä
nöyryyttä ja lempeyttä hän polki jalkojensa alle kaikkein
tavallisimmankin avioelämän vaatiman säädyllisyyden. Taloon tuli
vaimon kotona ollessa pahamaineisia naisia, ja siellä pantiin toimeen
hurjasteluja. Kuvaavana piirteenä mainitsen, että palvelija Grigori,
synkkä, typerä ja itsepäinen lavertelija, joka oli vihannut entistä
rouvaa Adelaida Ivanovnaa, tällä kertaa asettui uuden rouvan
puolelle, puolusti häntä ja riiteli hänen puolestaan Fjodor Pavlovitšin
kanssa miltei palvelijalle sopimattomalla tavalla, vieläpä kerran
väkivoimin hajoitti juomingin ja koko siihen kerääntyneen
kevytkenkäisten naisten joukon. Myöhemmin onneton, jo
lapsuudesta asti säikähtynyt nuori nainen sai eräänlaisen
hermotaudin, jota enimmän tavataan rahvaan keskuudessa
maalaiseukoilla, minkä taudin vuoksi noita sairaita naisia nimitetään
riivatuiksi. Tämän taudin ja sen aiheuttamien hirveitten hysteeristen
kohtausten vaikutuksesta sairas ajoittain menetti järkensäkin.
Kuitenkin hän synnytti Fjodor Pavlovitšille kaksi poikaa, Ivanin ja
Aleksein, edellisen avioliittonsa ensimmäisenä vuonna ja
jälkimmäisen kolme vuotta myöhemmin. Kun hän kuoli, oli poikanen
Aleksei neljännellä ikävuodellaan, ja niin omituista kuin se onkin,
poika, tiedän sen, muisti sitten äitinsä koko elämänsä ajan, joskin
tietysti kuin unessa. Äidin kuoltua kävi molemmille pojille miltei
täsmälleen samoin kuin oli käynyt ensimmäiselle, Mitjalle: isä heidät
kokonaan unohti ja hylkäsi, ja hekin joutuivat samaisen Grigorin
huostaan ja hänen luoksensa pirttiin. Sieltä heidät löysi vanha,
typerä kenraalinleski heidän äitinsä hyväntekijä ja kasvattaja. Hän oli
yhä elossa eikä koko aikaan, kahdeksaan vuoteen, voinut unhottaa
kärsimäänsä loukkausta. »Sofiansa», elosta ja olosta hänellä oli mitä
tarkimmat tiedot, ja kuultuaan, miten sairas Sofia oli ja miten
inhoittavat olot tätä ympäröivät hän lausui kerran, kahdesti tai
kolmasti eläteilleen: »Se on oikein hänelle, sen on Jumala lähettänyt
hänelle kiittämättömyyden tähden.»

Täsmälleen kolmen kuukauden kuluttua Sofia Ivanovnan

kuolemasta ilmestyi kenraalinrouva itse yhtäkkiä kaupunkiimme ja
meni suoraan Fjodor Pavlovitšin asuntoon. Vaikka hän viipyi
kaupungissa vain puolen tunnin verran, niin hän sai paljon aikaan.
Oli ilta. Fjodor Pavlovitš, jota hän ei ollut nähnyt kahdeksaan
vuoteen, tuli häntä vastaanottamaan hutikassa. Kerrotaan, että
eukko heti paikalla hänet nähtyään antoi mitään selittämättä hänelle
kaksi voimakasta ja läiskähtävää korvapuustia ja vetäisi häntä kolme
kertaa hiustöyhdöstä, minkä jälkeen hän sanaakaan sanomatta meni
suoraan pirttiin kahden pojan luo. Huomattuaan ensi silmäyksellä,
että pojat olivat pesemättä ja likaisissa alusvaatteissa, hän paikalla
antoi vielä korvapuustin itse Grigorille ja ilmoitti hänelle vievänsä
molemmat lapset omaan kotiinsa, jonka jälkeen hän vei heidät ulos
siinä asussa missä olivat, kääri heidät matkapeitteeseen, asetti
istumaan vaunuihin ja vei omaan kaupunkiinsa. Grigori otti tuon
korvapuustin vastaan uskollisen orjan tavoin eikä lausunut
ainoatakaan röyhkeätä sanaa, ja kun hän saattoi vanhan rouvan
vaunuihin, niin hän kumarsi hänelle syvään ja lausui, että hänet
»Jumala palkitsee orpojen puolesta». — »Pölkkypää sinä olet!»
huudahti hänelle kenraalinrouva lähtiessään. Päästyään selville,
mistä oli kysymys Fjodor Pavlovitš huomasi, että asia oli hyvä, eikä
kieltänyt kenraalinrouvalta muodollista suostumustaan lasten
kasvatukseen missään kohdassa. Saamistaan korvapuusteista hän
taas itse kulki kertomassa ympäri kaupunkia.
 Kävi niin, että kenraalinrouvakin pian tämän jälkeen kuoli, mutta
määräsi testamentissaan pienokaisille tuhat ruplaa kummallekin,
»heidän opetustaan varten ja jotta kaikki nämä rahat ehdottomasti
käytettäisiin heidän hyväkseen, kuitenkin niin, että ne riittäisivät
heidän täysi-ikäiseksi tuloonsa asti, sen tähden, että tämmöisessäkin
lahjassa on kylliksi tuommoisille lapsille, ja jos ken haluaa, niin
höllittäköön itse kukkaronsa nauhoja», j.n.e., j.n.e. Minä en itse ole
lukenut testamenttia, mutta olen kuullut, että siinä oli juuri jotakin
tämäntapaista omituista ja perin omintakeisella tavalla lausuttua.
Eukon pääperilliseksi tuli kuitenkin rehellinen mies, sen läänin
aatelismarsalkka Jefim Petrovitš Polenov. Oltuaan kirjeenvaihdossa
Fjodor Pavlovitšin kanssa ja ymmärrettyään heti, että tältä oli
mahdotonta saada rahoja lastensa kasvatukseen (vaikka Fjodor
Pavlovitš ei koskaan kieltäytynyt maksamasta, vaan tämmöisissä
tapauksissa aina vain pitkitti asiaa, heittäytyipä toisinaan
tunteelliseksikin), hän ryhtyi itse pitämään huolta orvoista ja mieltyi
varsinkin nuorempaan heistä, Alekseihin, niin että tätä pitkät ajat
kasvatettiinkin hänen perheessään. Tämän pyydän lukijaa
huomaamaan jo alusta asti. Ja jos kenellekään nämä nuoret miehet
olivat kasvatuksestaan ja sivistyksestään koko elämänsä ajan
kiitollisuudenvelassa, niin juuri tälle Jefim Petrovitšille, niin jalolle ja
humaaniselle miehelle, että semmoisia tapaa harvassa. Hän säilytti
kenraalinrouvan pienokaisille jättämät tuhannet koskemattomina, niin
että ne poikien tullessa täysi-ikäisiksi korkoineen olivat kasvaneet
kahdentuhannen määrään kummallekin, ja kasvatti heitä omilla
varoillaan kuluttaen tietysti paljon enemmän kuin tuhat ruplaa
kumpaakin kohti. Yksityiskohtaisesti en taaskaan ryhdy kertomaan
heidän lapsuudestaan ja nuoruudestaan, vaan mainitsen vain
tärkeimmät seikat. Vanhemmasta, Ivanista, mainitsen muuten vain
sen, että hän kasvavassa iässä oli omituisen juro ja umpimielinen
luonteeltaan, ei ollenkaan arka, mutta häneen näytti jo
kymmenennestä ikävuodesta lähtien imeytyneen se käsitys, että he
joka tapauksessa kasvoivat vieraassa perheessä ja vieraitten
armoilla ja että heillä on sellainen isä, josta on häpeä puhuakin,
j.n.e., j.n.e. Tämä poika alkoi sangen pian, miltei jo lapsena (niin on
ainakin kerrottu), osoittaa harvinaisia ja loistavia lahjoja opiskelussa.
En tiedä tarkoin, mutta jollakin tavoin asiat järjestyivät niin, että hän
erosi Jefim Petrovitšin perheestä melkeinpä kolmentoista vuoden
ikäisenä ja siirtyi erääseen lukioon Moskovaan sekä jonkun taitavan
ja siihen aikaan kuuluisan pedagogin hoitoon, joka oli Jefim
Petrovitšin lapsuudenystävä. Itse Ivan kertoi myöhemmin, että kaikki
oli tapahtunut niin sanoakseni »koska Jefim Petrovitš oli hanakka
tekemään hyviä töitä» ja häntä innostutti ajatus, että nerokkaan
pojan piti saada nerokas opettaja. Muuten eivät Jefim Petrovitš eikä
nerokas opettaja enää olleet elossa, kun nuori mies lopetti lukion ja
tuli yliopistoon. Koska Jefim Petrovitš ei ollut huolellisesti järjestänyt
asioitaan ja kenraalinrouvan perinnöksi jättämien lasten omien,
tuhannesta ruplasta kahteentuhanteen ja siitä ylikin kasvaneitten
rahojen saanti viivästyi erinäisten muodollisuuksien ja viivyttelyjen
vuoksi, joita meillä ei mitenkään voida välttää, niin nuoren miehen
ensimmäiset kaksi vuotta yliopistossa olivat sangen vaikeat, sillä
hänen oli pakko kaiken aikaa hankkia toimeentulonsa ja samalla
opiskella. On huomattava, että hän silloin ei yrittänytkään ryhtyä
kirjeenvaihtoon isänsä kanssa, — kenties ylpeydestä, kenties
halveksimisesta, kenties myös siksi, että kylmä terve järki sanoi
hänelle, ettei hän voinut saada isältään minkäänlaista vakavampaa
avustusta. Nuori mies ei kuitenkaan ollenkaan jäänyt neuvottomaksi,
vaan hänen onnistui hankkia itselleen töitä, ensin opetustunteja
kahdenkymmenen kopeekan maksusta ja sitten työtä siten, että
juoksenteli sanomalehtien toimituksissa ja sepitteli niille kymmenen
rivin pituisia kirjoituksia katutapahtumista käyttäen nimimerkkiä
»Silminnäkijä». Sanotaan näitten pätkien olleen aina niin hauskasti
ja nasevasti kirjoitettuja, että ne pian herättivät yleistä huomiota, ja jo
yksistään tällä nuori mies osoitti olevansa käytännöllisempi ja
älyllisesti etevämpi kuin se lukuisa, alati puutetta kärsivä ja onneton
osa opiskelevaa nuorisoamme kumpaakin sukupuolta, joka
pääkaupungeissa tavallisesti aamusta iltaan kuluttaa eri
sanomalehtien ja aikakauskirjojen kynnyksiä kykenemättä
keksimään mitään parempaa kuin ikuisesti toistuvan ja aina saman
pyynnön, että saisivat käännöstyötä ranskankielestä tahi
kirjeenvaihtotyötä. Tutustuttuaan toimituksiin Ivan Fjodorovitš ei
sitten koko aikana katkaissut yhteyttään niihin ja alkoi viimeisinä
ylioppilasvuosinaan julkaista varsin älykkäitä erikoiskysymyksiä
käsittelevien kirjojen arvosteluja, niin että häntä alettiin jo tuntea
kirjallisissa piireissä. Mutta vasta aivan loppuaikoina hänen onnistui
sattumalta yht'äkkiä kiinnittää itseensä paljon suuremman lukijapiirin
erikoinen huomio, niin että sangen monet yhdellä kertaa hänet
huomasivat ja muistivat. Se oli jokseenkin mielenkiintoinen tapaus.
Lopetellessaan jo opintojaan yliopistossa ja valmistautuessaan
lähtemään kahdellatuhannellaan ulkomaille Ivan Fjodorovitš äkkiä
julkaisi eräässä suuressa sanomalehdessä omituisen kirjoituksen,
joka herätti myös ei-ammattimiesten huomiota, vieläpä käsitteli
asiaa, jota olisi luullut hänelle aivan tuntemattomaksi, koska hän oli
yliopistossa suorittanut tutkinnon luonnontieteissä. Artikkeli oli
kirjoitettu sen johdosta, että kaikkialla silloin oli tullut
päiväjärjestykseen kysymys kirkollisista tuomioistuimista.
Tarkastellessaan joitakin tästä kysymyksestä jo annettuja lausuntoja
hän toi ilmi myös oman persoonallisen käsityksensä. Tärkeintä oli
kirjoituksen sävy ja merkillisen yllättävä johtopäätös. Monet kirkolliset
pitivät tekijää ehdottomasti omana miehenään. Mutta äkkiä alkoivat
heidän rinnallaan ei vain epäkirkolliset, vaan ateistitkin puolestaan
osoittaa mielihyväänsä kirjoituksen johdosta. Loppujen lopuksi jotkut
tarkkasilmäiset ihmiset tulivat siihen johtopäätökseen, että koko
kirjoitus oli vain törkeätä ilveilyä ja pilaa. Mainitsen tämän tapauksen
varsinkin sen tähden, että tuo kirjoitus aikanaan tuli myös
kaupunkimme luona olevaan kuuluisaan luostariin, jossa keskustelun
alaiseksi joutunut kysymys kirkollisista tuomioistuimista oli herättänyt
mielenkiintoa, — tuli ja sai aikaan täydellisen ällistyksen. Kun saatiin
tietää tekijän nimi, niin oli mielenkiintoista sekin, että hän oli kotoisin
kaupungistamme ja »juuri tuon samaisen Fjodor Pavlovitšin» poika.
Ja juuri samoihin aikoihin saapui luoksemme itse tekijäkin.

Miksi Ivan Fjodorovitš silloin saapui luoksemme — sen

kysymyksen muistan jo silloin tehneeni melkeinpä jonkinmoisen
levottomuuden valtaamana. Tuo niin kohtalokas tulo, joka oli alkuna
niin moniin seurauksiin, jäi minulle pitkiksi ajoiksi sen jälkeen,
melkeinpä ainaiseksi, hämäräksi asiaksi. Ylimalkaisesti arvostellen
oli omituista, että nuori mies, joka oli niin oppinut ja joka näytti niin
ylpeältä ja varovaiselta, äkkiä oli saapunut noin iljettävään kotiin,
tuommoisen isän luo, joka koko elämänsä aikana ei ollut hänestä
välittänyt, ei tuntenut eikä muistanut häntä ja joka ei tietysti millään
ehdolla missään tapauksessa antaisi pojalleen rahoja, jos tämä niitä
pyytäisi, mutta kuitenkin sitten koko loppuikänsä pelkäisi, että myös
toiset pojat, Dmitri ja Aleksei, joskus tulevat pyytämään rahoja. Mutta
nytpä nuori mies asettuu semmoisen isän taloon, asuu hänen
kanssaan kuukauden ja toisen ja molemmat tulevat keskenään
toimeen mitä parhaiten. Viimeksimainittu seikka hämmästytti
erikoisesti ei vain minua, vaan monia muitakin. Pjotr Aleksandrovitš
Miusov, josta jo aikaisemmin olen puhunut, Fjodor Pavlovitšin
kaukainen sukulainen hänen ensimmäisen vaimonsa puolelta, sattui
taas olemaan luonamme kaupungin lähistössä olevalla maatilallaan
saavuttuaan Pariisista, jonne hän oli jo kokonaan asettunut
asumaan. Hänenpä juuri muistan ihmetelleen kaikkein enimmän, kun
hän oli tutustunut nuoreen mieheen, joka hänessä herätti
mielenkiintoa ja jonka kanssa hän joskus tietojaan näyttääkseen
väitteli saaden tästä pistelystä kokea sisäistä mielipahaa. »Hän»,
puhui hän silloin meille Ivan Fjodorovitšista, »saa kyllä aina
ansaituksi kopeekan ja hänellä on nytkin rahoja ulkomaanmatkaa
varten — mitä tekemistä hänellä täällä on? Kaikille on selvää, että
hän ei ole tullut isän luo rahaa pyytämään, sillä rahaa ei isä hänelle
missään tapauksessa anna. Viinan juonti ja irstailu eivät häntä
miellytä, mutta ukko ei näy tulevan toimeen ilman häntä, niin hyvissä
väleissä he ovat!» Se oli totta. Nuorella miehellä oli ilmeisesti
vaikutusvaltaakin ukkoon. Tämä alkoi miltei totella häntä toisinaan,
vaikka olikin suuressa määrin ja välistä ilkeällä tavallakin itsepäinen.
Alkoipa hän toisinaan käyttäytyäkin säädyllisemmin…

Vasta myöhemmin selvisi, että Ivan Fjodorovitš oli tullut osaksi

vanhemman veljensä Dmitri Fjodorovitšin pyynnöstä ja asioissa,
veljensä, jonka hän ensimmäisen kerran elämässään oli tullut
tuntemaan ja nähnyt niinikään melkein tähän samaan aikaan, tällä
samalla matkalla, mutta jonka kanssa hän kuitenkin erään tärkeän,
enemmän Dmitri Fjodorovitšia koskevan asian vuoksi oli ollut
kirjeenvaihdossa jo ennen Moskovasta tuloansa. Mikä asia se oli,
sen saa lukija aikanaan yksityiskohtaisesti tietää. Siitä huolimatta
silloinkin, kun minä jo tunsin tämän erityisen asianhaaran, minusta
Ivan Fjodorovitš yhä tuntui arvoitukselliselta ja hänen tulonsa meille
sittenkin selittämättömältä.

Lisään vielä, että Ivan Fjodorovitš silloin oli välittäjänä ja

sovittajana isän ja vanhemman veljensä Dmitri Fjodorovitšin välillä,
joka silloin oli pannut alulle suuren riidan ja nostanut laillisen
kanteenkin isäänsä vastaan.

Tämä perhe, toistan sen, yhtyi silloin kokonaisuudessaan

ensimmäisen kerran elämässään ja muutamat sen jäsenet näkivät
silloin ensimmäisen kerran toisensa. Vain nuorin poika, Aleksei
Fjodorovitš, oli jo vuoden asunut luonamme ja siis joutunut
luoksemme aikaisemmin kuin muut veljet. Juuri tästä Alekseista
minun on kaikkein vaikeinta puhua tässä esipuheena olevassa
kertomuksessani, ennenkuin tuon hänet näyttämölle romaanissa.
Mutta täytyy kirjoittaa hänestäkin esipuhe, ainakin jotta edeltäkäsin
tulisi selitetyksi eräs varsin omituinen seikka, nimittäin: tuleva
sankarini minun täytyy esittää lukijoille romaanin ensimmäisestä
kohtauksesta alkaen munkinalokkaan viitassa. Niin, jo vuoden hän
oli elellyt luostarissamme ja näytti valmistautuvan sulkeutumaan
siihen koko elämänsä ajaksi.

4.

Kolmas poika Aljoša

Hän oli silloin vasta kahdenkymmenen vuoden ikäinen (hänen

veljensä Ivan oli silloin neljännelläkolmatta ikävuodellaan ja heidän
vanhin veljensä Dmitri kahdeksannellakolmatta). Ensiksikin ilmoitan,
että tämä nuorukainen, Aljoša, ei ollenkaan ollut fanaatikko eikä
ainakaan minun käsittääkseni ollenkaan mikään mystikkokaan.
Sanon edeltäkäsin koko ajatukseni: hän oli yksinkertaisesti aikaiseen
kehittynyt ihmisrakkaaksi, ja jos hän oli joutunut luostariuralle, niin se
oli johtunut vain siitä, että tuohon aikaan ainoastaan se tie vaikutti
hänen mieleensä ja oli hänestä niin sanoakseni ihanteellinen
pääsytie hänen maallisen pahuuden pimeydestä rakkauden valoon
pyrkivälle sielulleen. Ja tämä tie viehätti häntä vain sen tähden, että
hän sillä kohtasi olennon, joka silloin oli hänen mielestään
harvinainen, — luostarimme kuuluisan munkin Zosiman, johon hän
kiintyi tyydyttämättömän sydämensä koko hehkuvalla ensilemmellä.
En kiellä, että hän jo silloin oli hyvin omituinen, niinkuin hän oli
muuten ollut kehdosta asti. Olenhan jo maininnut hänestä, että hän
jäätyään äitinsä kuollessa vasta vain hiukan yli kolmen vuoden
ikäiseksi sittemmin muisti hänet koko elämänsä ajan, hänen
kasvonsa, hänen hyväilynsä, »aivan kuin hän seisoisi edessäni ilmi
elävänä». Tämmöiset muistot voivat säilyä mielessä (sen kaikki
tietävät) aikaisemmaltakin iältä, jopa kahden vuoden iältä, mutta ne
esiintyvät koko elämän aikana ikäänkuin valopisteinä pimeydestä,
ikäänkuin irti reväistynä kulmana suuresta kuvasta, joka tätä kulmaa
lukuunottamatta on kokonaan sammunut ja kadonnut. Aivan samoin
oli hänenkin laitansa: hänen muistossaan oli säilynyt yksi ilta,
kesäinen ja tyyni, avoin ikkuna, vinosti lankeavat laskevan auringon
säteet (vinot säteet olivatkin kaikkein parhaiten jääneet mieleen),
huoneen nurkassa jumalankuva, sen edessä palava lamppu ja
jumalankuvan edessä polvillaan itkemässä aivan kuin hysteerisen
kohtauksen vallassa itkua, johon sekaantui uikutusta ja kiljahduksia,
äitinsä, joka oli tarttunut häneen molemmin käsin ja syleili häntä niin
kovasti, että se teki kipeätä, sekä rukoili hänen puolestaan
Jumalanäitiä, ojensi hänet sylistään molemmin käsin jumalankuvaa
kohti ikäänkuin antaen hänet Jumalanäidin suojelukseen… ja äkkiä
juoksee huoneeseen lapsenhoitaja ja tempaa pelästyneenä hänet
äidiltä. Kas siinä kuva! Aljoša muisti äitinsä kasvotkin, sillä hetkellä:
hän sanoi, että ne olivat raivoisat, mutta kauniit, mikäli hän saattoi
muistaa. Mutta harvoin hän uskoi kenellekään tämän muistonsa.
Lapsena ja nuorukaisena hän ei juuri ollut avomielinen eikä edes
puhelias, ei epäluuloisuudesta, ei arkuudesta eikä ihmisiä
karttavasta juroudesta, pikemminkin päinvastoin, vaan jostakin
muusta syystä, jostakin ikäänkuin sisällisestä huolesta, joka oli
hänen eikä kuulunut muihin, mutta oli hänelle niin tärkeä, että hän
sen takia ikäänkuin unohti toiset. Ihmisiä hän rakasti: hän näytti koko
elämänsä ajan täydellisesti uskoneen ihmisiin, eikä kuitenkaan
kukaan koskaan pitänyt häntä yksinkertaisena tai naiivina. Hänessä
oli jotakin, mikä sanoi ja vakuutti (ja sittemmin koko elämän ajan),
että hän ei tahdo olla ihmisten tuomarina, että hän ei ota
tuomitakseen eikä missään tapauksessa tuomitse. Näyttipä siltä, että
hän salli mitä tahansa ollenkaan tuomitsematta, vaikka usein hyvin
katkerasti murehtien. Eikä siinä kyllin, vaan hän meni tässä
ymmärtämyksessään niin pitkälle, että häntä ei kukaan voinut
hämmästyttää eikä pelästyttää, ja tähän hän pääsi jo aivan nuorena.
Kun hän kahdennellakymmenennellä ikävuodellaan saapui isänsä
luo tuohon kotiin, joka oli ehdottomasti likaisen irstailun pesä, niin
hän pysyi siveänä ja puhtaana ja vain poistui ääneti, kun katsominen
kävi sietämättömäksi, mutta ei vähimmässäkään määrässä
osoittanut halveksimista eikä tuominnut ketään. Isä taas, joka oli
aikoinaan elänyt toisten armoilla ja sentähden oli herkkä ja helposti
loukkautuva, suhtautui häneen aluksi epäluuloisesti ja jurosti (»kovin
paljon hän, näes, on vaiti ja ajattelee paljon mielessään»), mutta
alkoi pian, jo noin kahden viikon kuluttua, häntä hirveästi syleillä ja
suudella, tosin itkien humalaisen kyyneliä ja juopuneen
tunteellisuudella, mutta ilmeistä oli, että hän rakasti poikaa
vilpittömästi ja syvästi ja sillä tavoin, että hänen kaltaisensa ei
koskaan ollut voinut ketään niin rakastaa…

Kaikki rakastivat tätä nuorukaista, tulipa hän minne tahansa, ja niin

oli ollut hänen lapsuudestaan saakka. Jouduttuaan hyväntekijänsä ja
kasvattajansa Jefim Petrovitš Polenovin taloon hän sai kaikki tässä
perheessä ystävikseen siinä määrin, että häntä pidettiin perheessä
aivan omana lapsena. Kuitenkin hän oli tullut tähän taloon niin
pienenä lapsena, että siinä iässä on lapsessa mahdotonta otaksua
olevan harkittua viekkautta, juonien punontaa tai kykyä mielistellä ja
herättää mieltymystä, taitoa herättää rakkautta kohtaansa. Niin että
rakkauden herättäminen oli hänessä niin sanoakseni synnynnäinen
lahja, välitön eikä keinotekoinen. Samoin oli asian laita hänen
ollessaan koulussa, vaikka olisi luullut hänen olevan juuri niitä lapsia,
jotka herättävät tovereissa epäluottamusta, toisinaan naurua,
ehkäpä vihaakin. Niinpä hän esimerkiksi usein oli omissa
mietteissään ja tavallaan eristäytyi. Lapsuudestaan saakka hän oli
mielellään vetäytynyt nurkkaan ja lukenut kirjoja, mutta kuitenkin
toverit pitivät hänestä niin paljon, että häntä saattoi empimättä sanoa
kaikkien suosikiksi koko kouluaikanaan. Harvoin hän oli vallaton,
harvoin edes iloinen, mutta toiset huomasivat heti, että se ei ollut
mitään juroutta, vaan että hän päinvastoin vain oli tasainen ja selkeä.
Samanikäisten joukossa hän ei koskaan tahtonut herättää huomiota.
Ehkäpä juuri tästä syystä hän ei koskaan ketään pelännyt, mutta
pojat ymmärsivät heti, että hän ei ollenkaan ylpeillyt
pelottomuudellaan, vaan oli sen näköinen kuin ei ymmärtäisikään
olevansa rohkea ja peloton. Loukkauksia hän ei koskaan muistanut.
Tapahtui, että tunnin kuluttua loukkauksen jälkeen hän vastasi
loukkaajalle tai alkoi itse puhua hänelle niin luottavan näköisenä ja
kirkkain kasvoin kuin ei mitään olisi ollutkaan heidän välillään. Eikä
hän tällöin ollenkaan ollut sen näköinen, kuin olisi tilapäisesti
unohtanut tai nimenomaan antanut anteeksi loukkauksen, vaan hän
yksinkertaisesti ei pitänyt sitä minään loukkauksena, ja tämä sai
lapset ihastumaan ja kiintymään häneen. Hänessä oli vain yksi piirre,
joka kaikilla lukion luokilla alimmasta alkaen ylimpään saakka herätti
hänen tovereissaan halua tehdä hänelle kiusaa, ei ilkeästä pilanteon
halusta, vaan koska se heistä oli hauskaa. Hän ei voinut kuunnella
eräänlaisia sanoja ja eräänlaisia puheita naisista. Näitä
»eräänlaisia» sanoja ja puheita ei valitettavasti saa kitketyksi pois
kouluista. Sielultaan ja sydämeltään puhtaat pojat, miltei lapset vielä,
hyvin usein mielellään puhelevat koulussa keskenään ja ääneenkin
sellaisista asioista, kuvista ja tavoista, jommoisista eivät
sotamiehetkään aina puhu, minkä lisäksi sotamiehet eivät tunne
eivätkä ymmärräkään monia niistä asioista, jotka siltä alalta ovat
tuttuja sivistyneitten ja korkeimpien yhteiskuntaluokkiemme
tämänikäisille lapsille. Siveellistä turmelusta tuossa ei vielä liene,
kyynillisyyttä ei siinä myöskään ole, nimittäin todellista, lihallista,
sisällistä, mutta kyllä ulkonaista, ja tätäpä he usein pitävätkin jonakin
hienostuneena, uljaana ja jäljittelemisen arvoisena. Nähdessään,
että »Aljoška Karamazov» aina, kun alettiin puhua »siitä», heti tukki
korvansa sormillaan, he toisinaan asettuivat tahallaan joukolla hänen
ympärilleen, ottivat väkisin hänen kätensä pois korvilta ja huusivat
hänen kumpaankin korvaansa rivouksia. Hän rimpuili, heittäytyi
lattialle pitkälleen ja meni piiloon eikä puhunut koko aikana
sanaakaan, ei torunut, kärsi ääneti loukkauksen. Lopulta hänet
sentään jätettiin rauhaan eikä herjattu »tyttöseksi», vieläpä hän
tässä suhteessa herätti sääliäkin. Opinnoissa hän aina oli luokkansa
parhaita, mutta ei koskaan arvosanojen puolesta ensimmäinen.

Kun Jefim Petrovitš kuoli, jäi Aljoša vielä kahdeksi vuodeksi

sikäläiseen lukioon. Jefim Petrovitšin puoliso lähti katkeran surunsa
vallassa melkein kohta miehensä kuoltua pitkäksi aikaa Italiaan koko
perheensä kanssa, johon kuului vain naisia, ja Aljoša joutui kahden
rouvashenkilön taloon, joita hän aikaisemmin ei ollut koskaan
nähnytkään ja jotka olivat Jefim Petrovitšin kaukaisia sukulaisia,
mutta millä ehdoilla hän sinne oli joutunut, sitä hän ei itsekään
tietänyt. Luonteenomaisena, vieläpä erittäin luonteenomaisena
piirteenä hänessä oli sekin, että hän ei koskaan vaivannut itseään
ajattelemalla, kenen varoilla hän eli. Tässä hän oli vanhemman
veljensä täydellinen vastakohta, sillä Ivan Fjodorovitš kärsi kaksi
ensimmäistä vuotta yliopistossa puutetta ja elätti itseään omalla
työllään sekä tunsi katkerasti aivan lapsuudestaan asti elävänsä
toisten leivissä hyväntekijän armoilla. Mutta tätä omituista piirrettä
Aleksein luonteessa ei voinut tuomita kovin ankarasti, sillä jokainen,
joka hiukankin tuli häntä tuntemaan, tuli heti, kun tämmöiset asiat
olivat puheena, vakuutetuksi siitä, että Aleksei ehdottomasti oli noita
tavallaan vajaamittaisia nuorukaisia, jotka, vaikka saisivat yht'äkkiä
kokonaisen pääoman, arvelematta antaisivat sen ensimmäiselle
pyytäjälle tai hyvään tarkoitukseen tai kenties vain ovelalle
petkuttajalle, jos tämä pyytäisi. Yleensäkään hän ei näyttänyt
tuntevan rahan arvoa — tätä ei tietysti ole käsitettävä kirjaimellisesti.
Kun hänelle annettiin taskurahoja, joita hän itse ei koskaan pyytänyt,
niin hän joko ei viikkokausiin tietänyt, mitä niillä tekisi, tai tuhlasi niin
kauheasti, että ne menivät häneltä yht'äkkiä. Pjotr Aleksandrovitš
Miusov, joka rahaan ja porvarilliseen rehellisyyteen nähden oli varsin
arkatuntoinen, lausui myöhemmin kerran Alekseista, tultuaan
tuntemaan hänet, seuraavan mietelmän: »Tämä on kenties ainoa
ihminen maailmassa, jonka voitte yht'äkkiä jättää yksin ja
rahattomana tuntemattoman miljoonakaupungin torille, ilman että
hän mitenkään joutuu hunningolle tai kuolee nälkään ja viluun, sillä
hänet ruokitaan heti ja sijoitetaan johonkin, ja jos ei sijoiteta, niin hän
itse heti kohta sijoittuu, eikä se kysy häneltä mitään ponnistuksia
eikä minkäänlaista alentumista eikä se rasita sitä, joka hänestä pitää
huolen, vaan päinvastoin kenties on tästä mieluisaa.»

Lukiota hän ei käynyt loppuun. Kouluaikaa olisi vielä ollut vuosi

jäljellä, kun hän yht'äkkiä ilmoitti holhoojarouvilleen, että hän lähtee
isänsä luo erään asian vuoksi, joka oli tullut hänen päähänsä.
Rouvista se oli hyvin ikävää, eivätkä he olisi tahtoneet päästää
häntä. Matka ei maksanut paljoa, eivätkä rouvat sallineet hänen
pantata kelloaan — sen oli hyväntekijän perhe hänelle lahjoittanut
ulkomaille lähtiessään. He varustivat hänet runsailla matkarahoilla ja
teettivät hänelle puvunkin ynnä liinavaatteita. Mutta hän antoi heille
puolet rahoista takaisin ilmoittaen, että hän välttämättömästi tahtoi
mennä kolmannessa luokassa. Tultuaan kaupunkiimme hän ei isän
ensimmäisiin kysymyksiin: »Miksi tulit käymättä koulua loppuun?»
antanut suorastaan mitään vastausta, vaan oli, kuten kerrotaan
omituisen miettiväinen. Pian kävi selville, että hän etsi äitinsä
hautaa. Hän tunnusti silloin itsekin tulleensa vain sen takia. Mutta
tokkohan vain tämä oli syynä hänen tuloonsa? Luultavinta on, että
hän ei silloin itsekään tietänyt eikä mitenkään olisi voinut selittää,
mikä oikeastaan oli ikäänkuin noussut hänen sielustaan ja
vääjäämättömästi johtanut häntä jollekin uudelle ja tuntemattomalle
tielle, jolle hän ei enää voinut olla astumatta. Fjodor Pavlovitš ei
voinut näyttää hänelle paikkaa, mihin oli haudannut toisen vaimonsa,
koska ei milloinkaan ollut käynyt tämän haudalla, sen jälkeen kuin
hauta oli luotu umpeen, ja oli vuosien vieriessä kokonaan unohtanut
haudan paikankin…

Sananen tässä Fjodor Pavlovitšista. Tätä ennen hän oli pitkän

aikaa ollut poissa kaupungistamme. Noin kolmen tai neljän vuoden
kuluttua toisen vaimonsa kuolemasta hän lähti Etelä-Venäjälle ja
joutui lopulta Odessaan, missä sitten asui muutamia vuosia yhtä
päätä. Hän tutustui aluksi, omien sanojensa mukaan, »moniin
juutalaisiin, juutalaispahasiin, juutalaisretkuihin ja juutalaispentuihin»
ja pääsi lopulta niin pitkälle, etteivät vain juutalaiset, vaan »myös
heprealaiset ottivat seuraansa» hänet. Täytynee otaksua, että hän
juuri tuona elämänsä kautena kehitti itsessään erikoisen kyvyn
saada kokoon ja nylkeä rahoja. Hän palasi jälleen kaupunkiimme
lopullisesti vasta noin kolme vuotta ennen Aljošan tuloa. Entisten
tuttujen mielestä hän oli hirveästi vanhentunut, vaikka hän ei vielä
suinkaan ollut kovin iäkäs. Hänen käyttäytymisensä ei ollut juuri
jalompaa, vaan jollakin tavoin julkeampaa. Tuossa entisessä
narrissa ilmeni esimerkiksi hävytön halu laittaa toisista narreja.
Naisväen kanssa hän elosteli ei vain entiseen tapaan, vaan
ikäänkuin inhoittavammin. Ennen pitkää hän perusti pitäjään joukon
uusia kapakoita. Ilmeisesti hän omisti ehkä noin satatuhatta tai
ainakin jokseenkin sen verran. Monet kaupungin ja pitäjän
asukkaista velkaantuivat kohta hänelle, tietysti hyviä vakuuksia
vastaan. Aivan viime aikoina hän ikäänkuin pöhöttyi, alkoi ikäänkuin
menettää tasapainoaan ja arvostelukykyhän, tulipa tavallaan
kevytmieliseksikin, aloitti yhdestä ja lopetti toiseen, ikäänkuin
häilähteli ja joi yhä useammin itsensä juovuksiin, ja jos ei olisi ollut
olemassa yhä tuota samaista lakeijaa Grigoria, joka siihen aikaan
myös oli melkoisesti vanhentunut ja joka piti hänestä toisinaan huolta
aivan kuin holhooja, niin kenties Fjodor Pavlovitš ei olisi elänyt niin
verraten huoletonta elämää. Aljošan tulo näytti tavallaan vaikuttavan
hänen moraaliseenkin puoleensa. Oli kuin tässä ennenaikaisessa
vanhuksessa olisi herännyt eloon jotakin, mikä jo kauan sitten oli
hänen sielussaan kuihtunut. »Tiedätkö», alkoi hän usein puhella
Aljošalle katsellen häntä tarkasti, »että sinä olet hänen näköisensä,
nimittäin tuon riivatun?» Näin hän nimitti vaimovainajaansa, Aljošan
äitiä. »Riivatun» haudan näytti Aljošalle viimein lakeija Grigori. Hän
vei Aljošan kaupungin hautausmaalle ja näytti hänelle siellä
syrjäisessä nurkassa valurautaisen, halpahintaisen, mutta siistin
laatan, jossa oli myös vainajan nimi, sääty, ikä ja kuolinvuosi, vieläpä
siihen oli alemmaksi piirretty neljä säettä jotakin sentapaista kuin
entisaikaiset, keskisäätyyn kuuluvien haudoilla tavalliset hautarunot.
Ihmeeksi muille selvisi, että laatta oli Grigorin hommaama. Hän oli
sen omalla kustannuksellaan pystyttänyt onnettoman »riivatun»
haudalle, sen jälkeen kuin Fjodor Pavlovitš, jota hän jo monta kertaa
oli närkästyttänyt muistuttamalla tuosta haudasta, oli lähtenyt
Odessaan antaen palttua sekä haudoille että kaikille muistoilleenkin.
Aljoša ei osoittanut äidin haudalla mitään erikoista tunteellisuutta.
Hän vain kuunteli Grigorin tärkeätä ja asiallista kertomusta laatan
hankinnasta, seisoi pää alas painettuna ja lähti pois virkkamatta
sanaakaan. Senjälkeen hän ei luultavasti kokonaiseen vuoteen
käynyt hautausmaalla. Mutta Fjodor Pavlovitšiin tämä pieni episodi
teki myös vaikutuksensa ja sangen erikoislaatuisen. Hän otti äkkiä
tuhat ruplaa ja vei ne luostariimme vaimonsa sielun muistojuhlaa
varten, mutta ei toisen vaimonsa, Aljošan äidin, »riivatun», vaan
ensimmäisen vaimonsa Adelaida Ivanovnan, joka pieksi häntä.
Saman päivän iltana hän joi itsensä päihinsä ja haukkui Aljošalle
munkkeja. Itse hän ei ollut ollenkaan uskonnollinen ihminen eikä
liene koskaan pannut edes viiden kopeekan arvoista kynttilää
jumalankuvan eteen. Tuommoisilla ihmisillä on omituisia äkillisten
tunteitten ja äkillisten ajatusten puuskia.

Sanoin jo, että hän oli hyvin pöhöttynyt. Hänen kasvoissaan oli
siihen aikaan jotakin sellaista, mikä räikeästi todisti hänen koko
eletyn elämänsä laadusta ja olemuksesta. Paitsi pitkiä ja lihaisia
pusseja hänen pienten, ikuisesti julkeitten, epäluuloisten ja ivallisten
silmiensä alla, paitsi monia syviä ryppyjä hänen pienillä, mutta
lihavilla kasvoillaan, riippui hänen terävän leukansa alla vielä iso
aataminpala, lihainen ja pitkulainen kuin kukkaro, mikä teki hänet
iljettävän hekumallisen näköiseksi. Kuvitelkaa tähän lisäksi lihallinen
pitkä suu ja tursistuneet huulet, joiden alta näkyivät melkein
mädäntyneitten hampaitten mustat tyngät. Sylki pärskyi hänen
suustaan joka kerta, kun hän alkoi puhua. Muuten hän itsekin
mielellään laski leikkiä kasvoistaan, vaikka luultavasti oli niihin
tyytyväinen. Erityisesti hän osoitti nenäänsä, joka ei ollut kovin iso,
mutta hyvin hieno, ja kaareva: »Aito roomalainen», sanoi hän,
»yhdessä aataminpalan kanssa todellinen roomalaisen patriisin
fysionomia rappeutumisen aikakaudelta.» Siitä hän näytti ylpeilevän.

Jokseenkin pian äidin haudan löytymisen jälkeen Aljoša yht'äkkiä

ilmoitti isälleen haluavansa mennä luostariin ja munkkien suostuvan
päästämään hänet alokkaaksi. Hän selitti samalla, että häntä ajoi
tähän erityinen halu ja että hän pyysi isän juhlallista suostumusta.
Isä tiesi jo, että vanhus Zosima, joka oli löytänyt pelastuksen
luostarin erakkomajasta, oli tehnyt hänen »hiljaiseen poikaansa»
erikoisen vaikutuksen.

— Tuo vanhus on tietysti heidän kaikkein rehellisin munkkinsa, —

lausui hän kuunneltuaan Aljošaa ääneti ja mietteissään ja
hämmästymättä juuri ollenkaan hänen pyynnöstään. — Hm… kas
vain, minne mielesi tekee, hiljainen poikani! — Hän oli puoleksi
päissään ja alkoi yht'äkkiä hymyillä pitkää, puoli juopuneen hymyä,
joka ei ollut vailla viekkautta ja juopuneen kavaluutta: — Hm…
minäpä aavistinkin, että sinä päädyt johonkin tuontapaiseen, voitko
kuvitella? Sinua veti sinnepäin. No, mikäpä siinä, onhan sinulla omat
kaksituhattasi, siinä sinulla on perintöä, mutta minä en jätä sinua,
enkelini, koskaan ja nytkin maksan puolestasi, mitä on tarvis, jos
pyytävät. No, jos taas eivät pyydä, niin mitäpä me menemme
tyrkyttämään, eikö niin? Sinähän kulutat rahoja niinkuin kanarialintu
siemeniä, kaksi jyvää viikossa… Hm… Tiedätkö; eräässä luostarissa
on vuoren juurella pieni esikaupunki, ja kaikki siellä tietävät, että
siinä asuu vain »luostarivaimoja», niin heitä siellä nimitetään,
kolmisenkymmentä vaimoa luullakseni… Minä olin siellä ja, tiedätkö,
se on kiintoisaa, tietysti tavallansa, vaihtelun kannalta. Se vain on
kehnosti, että siellä on kauheasti venäläisyys vallalla, ranskattaria ei
vielä ole ollenkaan, vaikka voisi olla, varat kun ovat melkoiset.
Kunhan saavat tietää, niin tulevat. No, täällä ei ole mitään, täällä ei
ole luostarivaimoja, mutta munkkeja on pari sataa. Rehellistä peliä.
Paastoavat. Myönnän… Hm… Sinä siis haluat munkkien pariin?
Mutta minunpa on sääli sinua, Aljoša, toden totta, uskotko, minä
rakastan sinua… Muuten tämä sopii hyvin: saat rukoilla meidän
syntisten puolesta, kovin paljon olemmekin täällä tulleet tehneeksi
syntiä. Olen aina ajatellut: kukahan joskus rukoilee minun
puolestani? Onko maailmassa semmoista ihmistä? Sinä olet armas
poika, minähän olen tässä asiassa hirveän tyhmä, kenties et
uskokaan? Hirveän tyhmä. Katsohan: niin tyhmä kuin olenkin, niin
yhä ajattelen, yhä ajattelen, tietysti harvoin, mutta kuitenkin. Onhan
mahdotonta, ajattelen, että pirut jättäisivät vetämättä minut koukuilla
luokseen, kun kuolen. No, ajattelen näin: koukuilla? Mistä he sitten
ovat ne saaneet? Mistä ne on tehty? Raudastako? Missä sitten niitä
taotaan? Onko niillä siellä ehkä tehdas? Siellä luostarissahan munkit
varmaankin otaksuvat, että helvetissä esimerkiksi on katto. Minä
puolestani olen valmis uskomaan helvettiin, mutta katottomaan. Se
on ikäänkuin hienompaa, valistuneempaa, ikäänkuin luterilaista.
Mutta eikö itse asiassa ole samantekevää, onko siellä katto vai eikö?
Kas siinähän on juuri tuo kirottu kysymys! No, jos ei ole kattoa, niin
kaiketi ei ole koukkujakaan. Mutta jos ei ole koukkuja ja kaikki on
kallellaan, niin taas näyttää epätodenmukaiselta: kuka minut sitten
koukuilla vetää, sillä jos minua ei vedetä, niin miten sitten käy, missä
on totuus maailmassa? Il faudrait les inventer, nuo koukut
nimenomaan minua varten, yksistään minua varten, sillä jospa
tietäisit, Aljoša, kuinka rivo mies minä olen!…

— Eihän siellä ole koukkuja, — lausui Aljoša hiljaa ja vakavasti

katsoen isäänsä.
 — Niin, niin, on vain koukkujen varjot. Tiedän, tiedän. Näinhän
eräs ranskalainen kuvasi helvettiä: J'ai vu l'ombre d'un cocher, qui
avec l'ombre d'une brosse frottait l'ombre d'une carosse. Mistä sinä,
ystäväni, tiedät, että ei ole koukkuja? Kunhan olet jonkin aikaa
munkkien luona, niin on toinen ääni kellossa. Muuten mene vain, ota
siellä totuus selville ja tule kertomaan: onhan kuitenkin helpompi
mennä toiseen maailmaan, kun varmasti tietää, mitä siellä on. Ja
onhan olosi munkkien luona säädyllisempääkin kuin täällä minun,
humalaisen ukkorahjuksen, ja tyttöjen parissa… vaikkakaan sinuun
aivan kuin enkeliin ei mikään tartu. No, ehkäpä ei sielläkään mikään
sinuun tartu, ja siksipä suostunkin pyyntöösi, koska luotan tuohon
viimeksi mainitsemaani seikkaan. Sinulla on järki tallella. Palat ja
sammut, pääset taudistasi ja tulet takaisin. Minäpä odotan sinua:
tunnenhan, että sinä olet ainoa ihminen maan päällä, joka ei ole
tuominnut minua, minun armas poikani, tunnenhan sen, enhän voi
olla sitä tuntematta!…

Ja hän alkoi oikein nyyhkyttää. Hän oli herkkätunteinen. Hän oli

ilkeä ja herkkätunteinen.

5.

Luostarinvanhimmat

Kenties joku lukijoista luulee, että nuorukaisemme oli

sairaalloinen, intoileva, kehittymätön luonne, kalpea haaveilija,
raihnainen ja kuihtunut ihminen. Mutta Aljoša oli päinvastoin siihen
aikaan pulska, punaposkinen, kirkaskatseinen, terveyttä uhkuva
yhdeksäntoistavuotias nuorukainen. Olipa hän siihen aikaan sangen