Kent S Technology of Cereals Fifth Edition An Introduction For Students of Food Science and Agriculture Kurt A. Rosentrater

Kent s Technology of Cereals Fifth
Edition An Introduction for Students of

Food Science and Agriculture Kurt A.
Rosentrater
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/kent-s-technology-of-cereals-fifth-edition-an-introducti
on-for-students-of-food-science-and-agriculture-kurt-a-rosentrater/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Experimental Methods For Science And Engineering

Students An Introduction To The Analysis And
Presentation Of Data Les Kirkup
https://textbookfull.com/product/experimental-methods-for-
science-and-engineering-students-an-introduction-to-the-analysis-
and-presentation-of-data-les-kirkup/
Encyclopedia of Information Science and Technology

Fifth Edition Mehdi Kosrow
https://textbookfull.com/product/encyclopedia-of-information-
science-and-technology-fifth-edition-mehdi-kosrow/
Handbook of food science and technology Volume 3 Food

biochemistry and technology 1st Edition Jeantet
https://textbookfull.com/product/handbook-of-food-science-and-
technology-volume-3-food-biochemistry-and-technology-1st-edition-
jeantet/
Water science and technology : an introduction Fourth

Edition Gray
https://textbookfull.com/product/water-science-and-technology-an-
introduction-fourth-edition-gray/
Handbook of Food Science and Technology 1 Food
Alteration and Food Quality 1st Edition Romain Jeantet
technology-1-food-alteration-and-food-quality-1st-edition-romain-
jeantet/
Handbook of research on food science and technology.

Volume 2, Food biotechnology and microbiology Aguilar
https://textbookfull.com/product/handbook-of-research-on-food-
science-and-technology-volume-2-food-biotechnology-and-
microbiology-aguilar/
Handbook of Food Science and Technology 2 Food Process

Engineering and Packaging 1st Edition Romain Jeantet
technology-2-food-process-engineering-and-packaging-1st-edition-
romain-jeantet/
Food and Drink Good Manufacturing Practice A Guide to

its Responsible Management 6th Edition Institute Of
Food Science And Technology
https://textbookfull.com/product/food-and-drink-good-
manufacturing-practice-a-guide-to-its-responsible-management-6th-
edition-institute-of-food-science-and-technology/
Handbook of Research on Food Science and Technology:

Volume 1: Food Technology and Chemistry 1st Edition
Monica Chavez-Gonzalez (Editor)
https://textbookfull.com/product/handbook-of-research-on-food-
science-and-technology-volume-1-food-technology-and-
chemistry-1st-edition-monica-chavez-gonzalez-editor/
KENT’S TECHNOLOGY
OF CEREALS
Related titles
Kent’s Technology of Cereals, 4th Edition; Woodhead Publishing
(ISBN 978-1-85573-660-3)
Cereal Biotechnology; Woodhead Publishing
(ISBN 978-1-85573-498-2)
Woodhead Publishing Series in Food Science,
Technology and Nutrition
KENT’S
TECHNOLOGY OF
CEREALS
AN INTRODUCTION FOR
STUDENTS OF FOOD SCIENCE
AND AGRICULTURE
FIFTH EDITION
Kurt A. Rosentrater
A.D. Evers
Woodhead Publishing is an imprint of Elsevier
The Officers’ Mess Business Centre, Royston Road, Duxford, CB22 4QH, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, OX5 1GB, United Kingdom
Copyright © 2018 Elsevier Ltd. All rights reserved.
No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any

means, electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information
storage and retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on
how to seek permission, further information about the Publisher’s permissions policies
and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance Center and the
Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright
by the Publisher (other than as may be noted herein).
Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and
experience broaden our understanding, changes in research methods, professional
practices, or medical treatment may become necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in
evaluating and using any information, methods, compounds, or experiments described
herein. In using such information or methods they should be mindful of their own safety
and the safety of others, including parties for whom they have a professional
responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or
editors, assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a
matter of products liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any
methods, products, instructions, or ideas contained in the material herein.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress
British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library
ISBN: 978-0-08-100529-3 (print)

ISBN: 978-0-08-100532-3 (online)
For information on all Woodhead Publishing publications

visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals
Publisher: Andre G. Wolff

Acquisition Editor: Nina Rosa Bandeira
Editorial Project Manager: Karen R. Miller
Production Project Manager: Debasish Ghosh
Cover Designer: Matthew Limbert
Typeset by TNQ Books and Journals

K. Rosentrater would like to dedicate this book to his family, Kari, Emma and
Alec, and to thank them for their constant support, especially as he has pursued
grain and food issues in various far-flung locales.
A. Evers would like to dedicate this book to his wife, Tessa, in recognition of the
support she has provided, and tolerance she has shown, through 53 years of
married life.
Tony Blakeney (1948–2015) was to have been a coauthor to this edition. Sadly,
after a period of ill health he died before contracts were signed. Tony did much to
promote education and exchange of knowledge about cereals, both in his native
Australia and worldwide. It is appropriate and a pleasure that we recall here the
generous scientist that Tony was.
This page intentionally left blank

Contents
Biography xi
Preface to the fifth edition xiii
Preface to the fourth edition xv
Preface to the third edition xvii
Preface to the second edition xix
Preface to the first edition xxi
Acknowledgements xxiii
1. Introduction to cereals and pseudocereals and their production

1.1 Cereals and Pseudocereals 3
1.2 Characteristics of individual cereal types 34
1.3 Pseudocereals 68
References74
Further reading 75
2. Production, uses and trade of cereals by continental regions

2.1 Maize (corn) 79
2.2 Rice 103
2.3 Wheat 127
2.4 Barley 155
2.5 Sorghum 173
2.6 Millet 183
2.7 Oats 190
2.8 Rye 195
2.9 Triticale 198
2.10 Buckwheat 201
2.11 Quinoa 202
References203
Further reading 204
3. Botanical aspects
3.1 Taxonomy 206
3.2 Plant reproductive morphology 208
3.3 Caryopsis initiation and growth 224
vii
viii Contents
3.4 Germination 253

3.5 Breeding 254
References263
Further reading 266
4. Chemical components and nutrition

4.1 Introduction 269
Part 1. Chemical composition 269
4.2 Carbohydrates 269
4.3 Proteins 292
4.4 Lipids 307
4.5 Minerals 312
4.6 Vitamins 312
Part 2. Nutritional aspects 324
4.7 Recommendations 326
4.8 Cereals in the diet 327
References360
Further reading 367
5. Storage, handling and preprocessing

5.1 Storage facilities 370
5.2 Deterioration during storage 382
5.3 Storage and preprocessing treatments 398
References419
Further reading 420
6. Dry-milling technology
6.2 Milling processes 424
6.3 Processes in which the main process is decortication 427
6.4 Dry milling in which the main process is roller milling 453
References510
Further reading 513
7. Flour treatments, applications, quality, storage and transport

7.2 Treatments of wheat flour 517
7.3 Flours for various purposes 522
7.4 Quality control and flour testing 542
7.5 Storage and transport of flour 558
References562
Further reading 563
Contents ix
8. Bread-baking technology
8.1 Principles of baking 567
8.2 Commercial processes for making white bread 588
8.3 Other kinds of breads 603
8.4 Bread staling and preservation 605
8.5 Use of cereals other than wheat in bread 608
8.6 Bread quality 616
8.7 Bread machines for home use 617
References619
Further reading 621
9. Breakfast cereals
9.2 Cooking of cereals 624
9.3 Hot cereals 625
9.4 Ready-to-eat cereals 629
9.5 Flaked products from maize 630
9.6 Flaked products from wheat and rice 632
9.7 Puffed products 633
9.8 Shredded products 638
9.9 Granular products 639
9.10 Sugar-coated products 640
9.11 Keeping quality of breakfast cereals 640
9.12 Nutritive value of breakfast cereals 641
9.13 Consumption of breakfast cereals 651
References653
Further reading 654
10. Extrusion processing of pasta and other products

10.2 Principles of extrusion cooking 658
10.3 Pasta 669
10.4 Other extrusion-cooked products 687
10.5 Recent trends 695
References695
Further reading 697
11. Other food products

11.2 Products made from wheat 700
11.3 Products made from maize 711
11.4 Products made from sorghum and the millets 714
11.5 Rice substitutes 718
x Contents
11.6 Parboiled rice 720

11.7 Recent trends 723
References725
Further reading 726
12. Malting, brewing, fermentation, and distilling

12.2 Malting 735
12.3 Brewing 753
12.4 Distilled spirits 760
12.5 Fuel ethanol 769
12.6 By-products of brewing and distilling 779
References782
Further reading 784
13. Feed and industrial uses for cereals

13.1 Raw materials used for feed and industrial products 787
13.2 Animal feed processing and ingredients 788
13.3 Production of biochemicals from cereals 823
13.4 Other industrial uses for cereals 827
References834
Further reading 836
14. Wet milling: separating starch, gluten (protein) and fibre

14.1 Purpose of wet milling 840
14.2 Wheat 840
14.3 Maize 843
14.4 Sorghum 855
14.5 Millet 857
14.6 Rice 857
References858
Further reading 859
15. Conclusions
References868
Abbreviations, units, equivalents 869

Index 881

Biography
Norman L. Kent
My father, Norman Kent, was born and brought up in South London,

attending Battersea Grammar School. He won a scholarship to Emmanuel
College, Cambridge, where he took a first in botany, and went on to carry
out research into the diseases of celery, which led to a lifelong reluctance
to eat it. He had gone up to Cambridge in 1934 and continued there, after
being awarded his PhD, under the team led by Professor Robert McCance
and Dr. Elsie Widdowson, on their work that was devoted to nutrition and
in particular to the provision of adequate nutrients to the British nation
during a time of shortage in World War II.
Sometime after the war, the United States government provided grants
to distinguished scientists outside the United States, and my father
received one of them. At the completion of the work he was invited to
present his results in America, and this enabled him to visit a number of
labs in that country.
My parents married in 1941 and moved to St. Albans, Hertfordshire,
when my father took up a post at the British Flour Millers laboratory
there, where he remained for the rest of his working life.
The same nutritional priority existed at the St. Albans labs and my
father made a significant contribution to the collaborative work there. His
own publications were on the occurrence of individual mineral elements
in wheat and its milling products. As a botanical microscopist, he also
studied the fine structure of the wheat grain and the fates of different cells
during milling.
xi
xii Biography
Besides being a meticulous scientist, he was a fine writer, and while at

the St. Albans lab produced the Bulletin describing the work there. When
the labs merged with the British Baking Industries Research Association at
Chorleywood to form the Flour Milling and Baking Research Association,
my father took charge of the information department, and as well as pro-
ducing some of the publications himself, he oversaw the production of
many of the periodicals that emanated from Chorleywood at that time. He
continued in this role until he retired.
His writing skills were internationally valued for his participation in the
drafting of many Standards for the International Standards Organisation,
and he worked, too, for the Food and Agriculture Organisation.
While still at St. Albans, my father received a call from the University
of Nottingham, which realized that it had inadequate expertise on its
permanent staff to cover cereals and cereals processing. They asked for a
series of lectures that he delivered to food science students to fill this gap.
These lectures formed the basis for this book when another call came, this
time from a publisher, for a student textbook. It was an immediate suc-
cess, combining as it did, readability with concentrated information and
insight. He produced the first three editions and then collaborated with
former colleague Tony Evers on the fourth edition of the book after retire-
ment. There are now few mills and cereals laboratories in which a copy of
this book cannot be found.
For a scientist, my father was a surprisingly artistic man – an inspired
gardener who created delightful gardens at the houses we lived in, an
excellent photographer who delighted in the photographic opportuni-
ties travel afforded, and very musical. He played the piano well and was
an accomplished singer, for many years a member of the Royal Choral
Society in London.
He was also very active, rowing for Emmanuel College while at
Cambridge, taking climbing holidays in North Wales with a group of
friends every year, and cycling to and from the labs as long as they were
in St. Albans. Walking in the Hertfordshire countryside with my mother
became a regular activity after retirement and kept him fit well into his
eighties.
I know he would have been gratified that his book continues to be
valued by food scientists and to learn of this further revised edition. My
mother and I are very grateful to Tony Evers and Kurt Rosentrater for
undertaking to bring this seminal book up to date.
My father died in 2006.
Celia Kent
Preface to the
fifth edition
With the publication of the first edition of this book in 1966, Dr. Norman
Kent initiated what would become a classic text in the cereal grains litera-
ture. His intent was to provide a comprehensive introduction to all major
aspects of cereal grains, their production and their processing, with the
express intent to educate students. Since that time, the industry has seen
many changes and new technologies. Even so, on a fundamental level, cereal
grains, their chemistries and their processing operations, have changed
only a little over the decades. The fourth edition was published in 1994, and
while that version of the book has been a useful text for many students over
the years, an updated version is necessary for a new generation of students.
During a beautiful April day a few years back we met with Celia Kent,
daughter of the late Norman Kent, in the Royal Horticultural Society’s
garden at Wisley in Surrey, England, to discuss this undertaking and to
plan a new edition of this work.
The new version of this classic book has been thoroughly updated and
revised throughout, both in terms of trends and statistics and also process-
ing operations. We have also rearranged some of the topics for what we
hope is a better flow. It should serve as a timely and expansive resource that
will be useful for students, researchers and industrial practitioners alike,
covering the full spectrum of cereal grain production, chemistry, processing
and uses in foods, feeds, fuels, industrial materials and other applications.
Kurt A. Rosentrater A.D. Evers

May, 2017
xiii
xiv Preface to the fifth edition
Maize and soybean artwork by E. Rosentrater.

Preface to the
fourth edition
The principal purpose of the fourth edition is to update the material –

including the statistics – of the third edition, while maintaining an empha-
sis on nutrition and, in particular, the effects of processing on the nutritive
value of the products as compared with that of the raw cereals.
However, some new material has been introduced, notably sections
dealing with extrusion cooking and the use of cereals for animal feed,
and the section on industrial uses for cereals has been considerably
enlarged.
A change in the fourth edition, which readers of earlier editions will
notice, is the order in which the material is presented. Instead of devot-
ing a separate chapter to each of the cereals, other than wheat, chapters
in the fourth edition are devoted to distinct subjects, e.g., dry milling, wet
milling, malting, brewing and distilling, pasta, domestic and small-scale
processing, feed and industrial uses, in each of which all the cereals, as
may be appropriate, are considered. Besides avoiding a certain degree
of repetition, we feel that this method of presentation may give a better
understanding of the subject, particularly as to how the various cereals
compare with each other.
xv

Preface to the
third edition
The general plan of the third edition of this textbook, intended for the
use of students of food science and of agriculture, closely follows that of
the previous edition.
An attempt has been made to show the importance of the various cere-
als and cereal products as staple items in the diet, relating their nutri-
tive value to their chemical composition. The structure of cereal grains
is described in order to provide a basis for understanding their process-
ing, and consideration is given to the effects of processing on the nutritive
value of the processed products.
By-products and their uses are also mentioned, and reference is made
to relevant food legislation and standards. At the time of writing, new
regulations to replace the (UK) Bread and Flour Regulation 1963 are still
awaited.
The sections dealing with sorghum and the millets have been further
expanded, with the introduction of some information about the domestic
processing of these cereals. A new section on wet milling processes to pro-
duce gluten and starch from wheat or wheat flour is included in Chapter 7.
The valued assistance I have received from many of my erstwhile
colleagues at the Flour Milling and Baking Research Association is
gratefully acknowledged. My particular thanks are due to Mrs. Connie
French, Librarian, who went to considerable trouble in searching out
information; to Dr. Norman Chamberlain, whose crisp comments on
Chapter 10 were most valuable; and to Mr. Brian Stewart, who provided
hitherto unpublished data from which Fig. 32 was constructed.
I would like to thank the firms who most generously provided the data
for Tables 59 and 60; the firms who have willingly supplied pictures; and
the editors of journals, other individuals and publishers who have kindly
allowed me to reproduce pictures and data from their publications.
The picture of ergotized rye (Fig. 39) is Crown Copyright and is repro-
duced with the permission of the Controller of Her Majesty’s Stationery
Office. The Controller of H.M.S.O. has also kindly given permission for
data from Crown Copyright publications to be quoted.
St. Albans, Herts N. L. Kent

June 1982
xvii

Preface to the
second edition
The second edition of Technology of Cereals closely follows the plan of

the first edition, with the addition of some new material, the deletion of
sections that are no longer relevant, and a general updating of information
to take account of the changes that have occurred during the past 10 years.
Sorghum has been covered more comprehensively, and material
on triticale and millet has been introduced. Chapter 10, Bread-baking
Technology, has been largely rewritten, and includes new sections on
chemical development processes and microwave baking. I am greatly
indebted to my colleague Dr. N. Chamberlain, who reviewed Chapter 10
and offered valuable suggestions.
Since the publication of the first edition, the United Kingdom has
joined the “Common Market”, and opportunity has been taken to men-
tion EEC Regulations and Directives that concern the flour-milling and
baking industries and the EEC standards for intervention and denatur-
ation. The new French and the new Canadian wheat-grading systems are
also mentioned.
It is again a pleasure to express my thanks to those firms and individu-
als who supplied pictures or data, and to the authors, editors and pub-
lishers who have kindly allowed reproduction of illustrations, including
the Controller of H.M.S.O. for permission to reproduce Crown copyright
material.
Flour Milling and Baking Research Association, N. L. Kent

Chorleywood
Rickmansworth, Herts
January 1974
xix

Preface to the
first edition
This introduction to the technology of the principal cereals is intended,

in the first place, for the use of students of food science. A nutritional
approach has been chosen, and the effects of processing treatments on
the nutritive value of the products have been emphasized. Throughout,
both the merits and the limitations of individual cereals as sources of food
products have been considered in a comparative way.
I am greatly indebted to Dr. T. Moran, C.B.E., Director of Research,
for his encouragement and advice, and to all my senior colleagues in the
Research Association of British Flour Millers for their considerable help
in the writing of this book. My thanks are also due to Miss R. Bennett of
the British Baking Industries Research Association and Mr. M. Butler of
the Ryvita Co. Ltd who have read individual chapters and offered valu-
able criticism, and particularly to Professor J. A. Johnson of Kansas State
University and Professor J. Hawthorn of the University of Strathclyde,
Glasgow, who have read and criticized the whole of the text.
I wish to thank the firms that have supplied pictures or data, viz. Henry
Simon Ltd, Kellogg Co. of Great Britain Ltd, and also the authors, editors
and publishers who have allowed reproduction of illustrations, including
the Controller of H.M.S.O. for permission to reproduce Crown copyright
material (Fig. 38, and data in Tables 1, 22, 26, 55 and 72).
Research Association of British Flour Millers N. L. Kent

Cereals Research Station
St Albans, Herts
July 1964
xxi

Acknowledgements
We would like to extend our appreciation to Celia Kent and to the

estate of Dr. Norman Kent for allowing us to proceed with this new
edition. Many thanks to Nina Bandeira at Elsevier and Heather Dean at
Iowa State University for helping to initiate this project and to breathe
life back into this book. We could not have undertaken this endeavour
without their efforts and support. We also would like to thank Karen
Miller and Debasish Ghosh at Elsevier for working closely with us
as we developed the text and for coordinating the translation of our
manuscripts into the finished product.
During the preparation of this edition the authors have called upon
many people and organizations, seeking their cooperation. We wish
to acknowledge the generous responses to our requests for advice and
permission to reproduce published and in some cases unpublished find-
ings and illustrations. Special thanks are due to Drs. Sinead Drea, Ulla
Holopainen-Mantila, John King, Mark Nesbitt, Mary Parker, and John
Taylor. Among the companies and organizations consulted, we would
like to thank Buhler AG, CPM-Roskamp Champion, FluidQuip, Grain
Milling Federation (RSA), Prosea Foundation, and Satake (Europe Ltd.),
who were particularly helpful.
xxiii

C H A P T E R
1
Introduction to cereals and
pseudocereals and their
production
O U T L I N E
1.1 Cereals and pseudocereals 3

1.1.1 General characteristics of grasses 5
1.1.1.1 Vegetative features 5
1.1.1.2 Reproductive features (inflorescence) 7
1.1.1.3 Grain 11
1.1.2 Yield of grain 12
1.1.3 Growing cereals 13
1.1.3.1 Growth degree days 15
1.1.4 The importance of cereals 16
1.1.5 Multicropping 25
1.1.6 Efficiency of production 25
1.1.7 Seed certification 27
1.1.8 Pests, diseases and weeds 27
1.1.8.1 Invertebrate pests 30
1.1.8.2 Vertebrate pests 31
1.1.8.3 Genetic modification 31
1.1.8.4 Integrated pest management 31
1.1.8.5 Effects of pests and diseases on grains 33
1.1.9 Test weight 33
Kent's Technology of Cereals, Fifth Edition

http://dx.doi.org/10.1016/B978-0-08-100529-3.00001-3
1 © 2018 Elsevier Ltd. All rights reserved.
2 1. INTRODUCTION TO CEREALS AND PSEUDOCEREALS
1.2 Characteristics of individual cereal types 34

1.2.1 Maize (corn) 34
1.2.1.1 Origin and types 34
1.2.1.2 Cultivation 36
1.2.1.3 Diseases and pests 36
1.2.1.4 Uses 37
1.2.1.5 Global production 37
1.2.2 Rice 37
1.2.2.4 Uses 42
1.2.3 Wheat 43
1.2.3.4 Uses 50
1.2.4 Barley 51
1.2.4.4 Uses 53
1.2.5 Sorghum 55
1.2.5.4 Uses 56
1.2.6 Millets 58
1.2.6.1 Origin 59
1.2.6.4 Uses 60
1.2.7 Oats 60
1.2.7.4 Uses 62
1.1 Cereals and Pseudocereals 3
1.2.8 Rye 64
1.2.8.4 Uses 65
1.2.9 Triticale 66
1.2.9.4 Uses 67
1.3 Pseudocereals 68
1.3.1 Buckwheat 69
1.3.1.2 Uses 69
1.3.2 Quinoa 70
1.3.2.2 Uses 71
1.3.3 Grain amaranth 72
1.3.3.2 Uses 73
References 74
Further Reading 75
1.1 CEREALS AND PSEUDOCEREALS
Cereals are cultivated grasses that grow throughout the temperate and
tropical regions of the world.
Broad characterization into two categories serves to distinguish most types
of true cereals. Warm-season cereals are produced and consumed in tropi-
cal lowlands year-round and in temperate climates during the frost-free sea-
son. Warm-season cereals vary in their water requirements, for example, the
majority of rice is grown in flooded fields for at least part of its growth period
while sorghum and millets can be grown in arid conditions.
4 1. INTRODUCTION TO CEREALS AND PSEUDOCEREALS
Cool-season cereals are well-adapted to temperate climates. Most

varieties of a particular species are either winter or spring types.
Winter varieties are sown in the autumn. Some types may require a
period of low temperature at a suitable moisture content before germi-
nation can occur; this condition is known as seed dormancy. When ger-
mination occurs seedlings grow vegetatively until they enter a resting
phase induced by low temperatures. Although growth is suspended,
the young plants need to be capable of withstanding low temperatures.
They resume growing in the spring and mature to bear fruit in late
spring or early summer. Dormancy is a condition that is declining in
abundance through selective breeding, and it can be overcome artifi-
cially by a process of ‘stratification’ whereby seeds are subjected to the
required conditions of moisture and cold temperature without being
in the soil. Winter varieties do not flower until spring because they
require vernalization (exposure to low temperatures for a genetically
determined length of time).
Spring cereals do not require vernalization; they are planted in early
spring and mature later in the same year. They are selected for cultivation
where winters are either too warm to meet the vernalization requirements
of winter varieties or too cold for the winter varieties to survive. Spring
cereals typically yield less than winter cereals.
There are some varieties, described as ‘facultative’, that can be sown
either in autumn or spring because they exhibit good cold tolerance but
no dormancy. Dormancy is also an important factor in determining grain
quality since absence of dormancy can lead to premature germination
known as preharvest sprouting (see Chapter 3).
For flowering to occur in some varieties it is also necessary for
growing plants to experience an appropriate period of daylight. Such
varieties are described as photoperiod-sensitive, and among the cere-
als both long-day and short-day species exist. Wheat is an example of
a long-day plant (Dubcovsky et al., 2006) and African rice is an exam-
ple of a short-day type (Brink and Belay, 2006). Even in less-sensitive
types, day-length and temperature exert an influence on the time of
flowering.
Some plants, including buckwheat, quinoa and species of amaranth,
may sometimes be referred to as cereals but, as they are not grasses or
even monocotyledons, they cannot be classed as true cereals. Their fruits
are capable of replacing those of cereals for some purposes but they are
more correctly described as pseudocereals. Although they represent an
important food source in some countries, world production of individual
pseudocereals is less than a quarter of that of the least grown true cereal.
The range of latitudes over which some cereals and pseudocereals can
be grown are shown in Fig. 1.1.
Another random document with
no related content on Scribd:
"Osakeyhtiö on siis minä ja kokki", sanoi Sam. "Lyö tuohon
kourasi."
Näin yksinkertaisesti perustettiin "Osakeyhtiö kapteeni Gethingin

etsimistä varten", ja osakkaat, luullen mainion keksinnön tehneensä
alkoivat karttaa tovereitaan ja pitää salaperäisiä neuvotteluja missä
kulloinkin. Uhrattiin shillinki salapoliisikertomukseen "Jälillä", ja
miesten elämä oli saanut uuden, seikkailuhaluisen suunnan, joka piti
heitä polttavassa jännityksessä.
Seuraavana päivänä työskenteli laivuri uutterasti, mutta iltapäivällä

muisti hän kilpakosijansa juuri samalla hetkellä istuvan kahden
kesken Anniksen kanssa. Teen jälkeen seurasi purkaus ja kiitokseksi
osanotostaan, jonka perämies osasi sovittaa oikeaan kohtaan, sai
hän tietää kaikki. Sama onni tuli Henrynkin osaksi, jonka ei tarvinnut
muuta kun vaijeten kuunnella.
"Onni että laiva on omanne", sanoi perämies, "nyt voitte mennä

mihin haluatte. Jos te isän löydätte, ei ole mikään mahdottomuus,
että tyttö antaa matkapassin toiselle."
"En juuri sitä tarkoittanut" sanoi laivuri. "Etsin isää ainoastaan

tuottaakseni tytölle iloa."
Kadehtien katseli yhtä ja toista Henryltä kuullut miehistö laivurin

maallemenoa iltapäivällä. Tämä poikkesi ensin parturiin ja lähti sitten
parta ja tukka siistittynä astelemaan rouva Gethingin asunnolle.
Rouva oli kotona ja ihastui äärettömästi kuultuaan miehistönkin
ottavan osaa etsimiseen, antoipa vielä toisen valokuvankin laivurille.
"Miss Gething jaksaa luultavasti hyvin", sanoi laivuri,

huomatessaan rouvan asettavan vain kahdet teekupit pöydälle.
"Kyllä. Hän matkusti Lontooseen", sanoi rouva Gething.
"Tiedättehän hänellä olevan tuttavia siellä."
"Herra Glover", ajatteli laivuri synkkänä. "Tapasin täällä eilen erään

hänen tuttavansa."
"Niin, herra Gloverin", sanoi vanha rouva huomattavalla

äänenpainolla.
"Hän on hyvin komea mies. Eikö totta?"
"Erinomaisen", vastasi laivuri välinpitämättömästi.
"Tytön takia tekisi hän vaikka mitä", jatkoi tunteellinen äiti. "On
oikein liikuttavaa nähdä miten hän huolehtii hänestä."
"No, menevätkö he piankin naimisiin?" kysyi laivuri kyllä tietäen

kysymyksensä olevan tungettelevan, mutta voimatta hillitä
uteliaisuuttaan.
"Kun mieheni on löytynyt", sanoi vanha rouva ja pudisti päätään

surullisena. "Tyttäreni ei ennen ole suostunut menemään."
Laivuri keikutteli tuolillaan, laski teekupit kädestään pöydälle ja

alkoi tuumia kuulemaansa asiaa. Ensin käsitti hän kaikki
halpamaiseksi loukkaukseksi itseään ja vaivojaan kohtaan, mutta
tuskin oli tämä ajatus saanut vallan hänessä, kun hän unohti sen
kelpaamattomana ja päätti miehuullisesti tehdä parhaansa
etsimisessä. Tunnin istui hän vielä ja kuunteli vanhan rouvan
asiatonta lörpötystä, nousi sitten ylös — Anniksesta kun ei kuulunut
— otti hyvästit ja palasi "Merilokkiinsa."
VI LUKU.
Kokki huokasi helpotuksesta kuultuaan "Merilokin" purjehtivan

Bymouthin kautta länsirannalle Cocklemouthiin. Samille sanoi hän
kiven putoavan rinnaltaan päästessään näiltä seuduilta, ja selvästi
näytti hän luottavan siihen, että ainakin osakeyhtiö uskoi hänen
kertomuksensa matkastaan. Suurimman osan ajasta vietti tämä yhtiö
nyt keittiössä, koska oltiin varmempia, ettei rahan ahneita
kuuntelijoita siellä löytynyt. Perunoita kuorittaessa ja patoja
puhdistettaessa kypsyivät aatteet kokonaisuudeksi. "Jälillä" oli
merkillisen jännittävä ja siitä saatiin useita mainioita ohjauksia,
vaikkakin Henryn lyijykynällä tuhrimat rivit aikaansaattivat monta
päänvaivaa.
Illalla Bymouthiin saavuttua lähti osakeyhtiö maalle. Kaikkien

tuumiskelujen ja keskustelujen tulokseksi oli tullut se, että ravintolat
olivat ainoat paikat, missä tällainen entinen merimies taisi viettää
iltaansa ja siksi päätettiin ne perinpohjaisesti tarkastaa.
"Pahinta", sanoi Sam, kun hiljakseen asteltiin kaupunkiin, "on se

juominen. Kun olen saanut päähäni viisi, kuusi lasia, pidän joka
ihmistä kapteeni Gethinginä."
"Älkäämme juoko", sanoi kokki. "Tehdään niinkuin mies
romaanissakin teki. Onko sinulla kuutta penceä?"
"Mitäs niillä tekisit?" kysyi Sam varovasti.
"Ulosmenoja", vastasi kokki itsetietoisesti korottaen ääntänsä.
"Siitä tulee kolme penceä mieheen", sanoi Sam ja katseli

epäluuloisesti kokkia.
"Kuusi penceä mieheen", sanoi tämä. "Arvaappas mitä nyt

teemme?"
"Tuhlaamme rahaa", murisi Sam ottaen vastenhakoisesti

taskustaan kuparirahan ja antoi sen kokille. "Missä on sinun 6
penceäsi?"
Kokki näytti rahaansa ja Sam, jonka usko ihmisen rehellisyyteen,

viime aikoina oli suuresti heikentynyt, purasi kiukkuisesti lanttiin.
"Ravintolaan emme muuten voi mennä, ellemme tavalliseen

tapaan siellä nauti" sanoi kokki. "Sentähden teemme toisen tempun.
Me ostamme kengän nauhoja ja kaupittelemme niitä. Ymmärrätkö
nyt?"
"Miksemme jotain halvempaa voi aluksi yrittää?" murisi Sam.

"Mittailla jalanjälkiä tai kuunnella jos ihmiset jotain tietäisivät. Sinä
kokki vaadit aina sitä mikä on kalleinta."
Kokki katsoi ylenkatseellisesti toveriaan. Sam tuli ensin vaaleaksi,

sitten hävyttömäksi ja lopetti pyytämällä rahojaan takaisin.
"Älä hulluttele", sanoi kokki suuttuneena. "Anna minun hoitaa tämä
asia."
"Ja minä ehkä lopulta joudun sidotuksi tuoliin omilla

kengännauhoillani", sanoi julmistunut merimies. Kokki ei viitsinyt
vastata, katseli vaan ympärilleen ja huomattuaan kenkäkaupan astui
hän sisään ja osti shillingin edestä kengänrihmoja.
"Mitä minä sitten sanon?" kysyi Sam, kun miehet uudestaan

seisoivat ulkona ja kokki ripusti hänen käsivarrelleen tusinan
nauhoja.
"Eihän sinun mitään tarvitse sanoa", selitti kokki. "Menet sisään

vaan ja pidät niitä ihmisten nenän edessä. Jos joku tarjoo lasin niin
juot."
"Laseista ei vielä kannata kiittää", tuumi Sam profeetallisesti

ennustaen.
"Ota sinä kaikki ravintolat tältä puolelta katua, minä otan toiselta
puolelta", sanoi kokki. "Ja jos noin surkealta näytät, tulet tekemään
hyvät kaupat."
Kokki varoitti vielä kerran juopottelemisesta, mutta paksu merimies

kohautti olkapäitään, otti nauhat käteensä, kirosi itsekseen uutta
ammattiaan ja poikkesi pieneen, mutta hyvin äänirikkaaseen
ravintolaan. Iso sali oli väkeä täynnä. Samin sydän pamppaili
kurkussa koettaessaan kokin neuvoa seuraten parhaansa mukaan
pitää tavaroitaan vieraitten nenän edessä. Useimmat eivät hänestä
välittäneet mitään; ainoa mies, joka jotain virkkoi, oli punanenäinen
merisotilas, joka huomattuaan tusinan kengännauhoja luikertelevan
puseronsa hihalla laski varovasti lasinsa pöydälle. Samassa selvisi
hänelle Samin yhteys niiden kanssa ja puhe, mikä nyt syntyi
muistutti kaikkein vähimmän olutlasin tarjousta.
Seuraavassa ravintolassa tapasi Sam ihmisystävän, joka osti koko

hänen varastonsa. Paksu merimies ei ollut ollenkaan ottanut
laskuihinsa tällaista hyväntekoa ja sentähden seisoikin hän nyt suu
ammollaan, huulet kiukusta väristen.
"Kas niin! Kas niin!" puheli hyväntekijä ystävällisesti. "Ei mitään

kiittelemisiä, ei ensinkään."
Sam tottelikin halusta, poistui vitkaan ja poikkesi kiukuissaan

lähimpään puotiin ostamaan uusia nauhoja. Kokemuksesta
viisastuneena pisti hän nyt osan uudesta varastostaan taskuunsa;
kädessään vain kaksi paria astui hän seuraavaan kahvilaan.
Huone oli täälläkin väkeä täpötäynnä, mutta Sam työntäytyi

joukkoon välinpitämättömänä tarjoten tavaroitaan, mutta sitä
tarkemmin etsien kapteeni Gethingiä.
"Korjatkaa luunne täältä", sanoi närkäs tarjoilijaneiti keikauttaen

niskaansa, huomattuaan Samin.
"Kyllä, kyllä minä menen, neiti", vastasi Sam häpeästä

purppuranpunaisena. Tähän saakka olivat useimmat tarjoilijattaret
kohdelleet häntä ystävällisesti, ja kapakoissa, joissa hän oli
enemmän tunnettu, kutsuneet häntä herraksikin.
"Olette varmaan huonoissa varoissa?" kuului ääni, kun Sam

kääntyi mennäkseen.
"Näen nälkää, sir", vastasi Sam luottaen vanhaan sananparteen:

ulkomuoto pettää.
"Istukaa tänne", sanoi uusi ystävä iskien silmää tarjoilijattarelle.
Sam istui ja siunasi ajatuksissaan hyväntekijää sekä maksutonta

kestitystä. Hänen silmänsä kiilsivät kiitollisuudesta — osaksi
naurunhalustakin, kun toveri palasi tarjoilupöydän luota toisessa
kädessä olutlasi, toisessa suuri limpun puolikas.
"Syö ystäväni", sanoi mies ojentaen leivän Samille. "Tuolla kyllä

löytyy enemmänkin."
Hän istui vastapäätä Samia, ryyppäsi lasistaan ja odotti

hyväntahtoisesti hymyillen nälkäisen pikkukauppiaan syömistä.
Merkillisenä omituisuutena huomautti hän, että nälkäiset ihmiset
tavallisesti nyppivät muutamia muruja leivän kuoresta ja sitten syövät
pienen pieniä suupaloja sisällyksestä; se varmaankin on enemmän
vaisto kuin ymmärrys, joka varoittaa heitä liian nopeasta syömisestä.
Toinen silmä toverinsa lasissa, toinen ovessa, ponnisteli Sam

hetkisen osansa näyttelemisessä. Sitten nousi hän ylös, kuiskasi
joitakin katkonaisia sanoja kiitokseksi, sanoen vievänsä lopun
leivästä kotiin vaimolle ja lapsille.
"Älkää heistä huolehtiko", sanoi hyväntekijä ja laski tyhjän lasinsa

pöydälle. "Syökää tuo pois vaan, niin annan teille pari kappaletta
kotiinkin vietäväksi."
"Sydämeni on liian täynnä voidakseni syödä", sanoi Sam koettaen

päästä ovelle.
"Vatsansa — hän tarkoittaa", kuului samassa nuorenpuoleinen

ääni, jonka onneton merimies tunsi liiankin hyvin. Hän kääntyi ympäri
ja huomasi Henryn nauravan naaman ja Dickin irvistelevän vieressä.
"Laivassamme hän kävi iltapäivällä", jatkoi nuori kiusanhenki,
osoittaen sormellaan uudestaan tuolille vaipunutta Samia, "sai hyvän
aterian ja kiitokseksi hiipi pois erään toverimme vaatteissa."
"Siten se juuri kävi, hyvät ystävät", sanoi ihastunut Dick,

nyökäyttäen päätään kuuntelijoille.
"Erään toverimme Samin", jatkoi Henry. "Parhaan ja

hyväsydämisemmän ihmisen koko maailmassa."
"Oikein kunnian miehen", säesti Dick.
"Pitkä, komea, kaunis mies", sanoi Henry, "ja tällä miehellä ovat
nyt hänen vaatteensa."
Vieraat katsoivat vihaisesti suu selällään ylistystä kuuntelevaa

Samia. Jokaisessa väkikokouksessa tavallisesti löytyy yksi tai kaksi,
joiden sisällinen oikeudentunto pakottaa heidät sen palvelijoiksi ja
niin tässäkin. Eräs vaati vaatteet heti toimitettaviksi takaisin. Ehdotus
otettiin vastaan mielihyvällä ja tusina miehiä kokoontui onnettoman
Samin ympärille.
"Menkää ulos, herrat!" kuului samassa tarjoilijattaren käskevä

ääni.
Mentiin ulos, koko joukkio, paksu merimies keskellä huitoen

ympärilleen kuin hullu. Pari iskuista sattui kolmeen sivu kulkevaan
sotilaaseenkin. Näistä oli kaksi Murphyä ja yksi O'Sullivan, ja nyt
tarvittiin kolme poliisia ja apulainen, ennenkuin saatiin loppumaan
syntynyt elämä. Sam ei ehtinyt näkemään kuin alun, sillä iloisena,
päästessään syntyneessä sekamelskassa pakoon, pysähtyi hän
juoksustaan vasta kun puoli tusinaa katuja oli hänen takanaan.
Hetken hengähdettyään ja pyyhkittyään hikeä otsaltaan lähti hän
uudestaan jatkamaan matkaansa, tuumien menisikö takaisin laivaan
vai yrittäisikö etsimistä uudestaan. Päämäärättä samoili hän ympäri,
mutta päätti lopulta olla huolimatta Dickin ja pojan koirankujeista,
pysähtyi erään ensi luokan ravintolan eteen ja astui sisään. Kaksi tai
kolme pöydän ääressä istuvaa hyvin puettua herrasmiestä pudistivat
päätään hänen tavaroilleen, ja hän oli juuri aikeissa poistua, kun
pitkä mustapartainen mies astui sisään.
"Tuo varmaan on huono elinkeino", sanoi pitkä ja katsoi kengän

nauhoja.
"Kyllä", vastasi Sam nöyrästi.
"Eipä juuri ammatti näytä miestänsä synnyttäneen", sanoi toinen

kovaa.
"Näyttää vaan siltä", sanoi Sam ja pudisti päätään läheten ovea.
"Juotte varmaankin?"
"En."
"No, koska viimeksi maistoitte ruokaa?"
"Aamulla", vastasi Sam ja koetti kielellään irroittaa

leivänkappaletta hampaistaan.
"Ehkä haluatte jotain virkistävää?" kysyi toinen.
Sam hymyili odottavana ja istui tuolille. Hän kuuli uuden ystävänsä

tilaavan lasin olutta ja vesi solahti hänen suuhunsa. Mutta verensä
jähmettyi kun ystävä palasi ja ojensi hänelle puolikkaan suurta
kakkua.
"Kas tässä, ystäväni", sanoi hän hyväntahtoisesti. "Alkakaa nyt

tälläkin."
Sam otti leivän ja koetti sovittaa sitä taskuunsa toistaen juttunsa

vaimosta ja lapsista.
"Syökää tuo yksin vaan", sanoi toinen. "Saatte sitten pari

lapsillennekin vietäväksi."
Leipä putosi Samin voimattomista hyppysistä lattialle. Eräs

viereisessä pöydässä istuja otti sen ylös ja pyhittyään ojensi sen
Samille.
"Jatkakaa", sanoi pitkä ja joi kulahduksen lasistaan. "Syökää,

kuuletteko!"
"Minun pitää ensin nähdä lapseni syövän", sanoi Sam

katkonaisella äänellä.
"Syökää tuo leipä tai kutsun poliisin ja annan vangita teidät", sanoi
toinen ääntänsä korottaen. "Taidatte ollakin joku petturi. Missä on
lupakirjanne?"
Tavalla joka parhaiten muistutti mielenvikaisuutta, puri Sam leipää

ja koetti niellä, ryypäten aina palan päälle siemauksen vesiastiasta.
Viiden minuutin kuluttua oli leipä vähentynyt yhtä monella suupalalla.
"Antakaa mennä vaan", sanoi antaja kiivaasti. "Minä en syö",

sanoi Sam vimmoissaan, "vieköön minut vaikka piru, mutta minä en
syö."
Toinen nousi ja meni ovelle. "Konstaapeli, tännepäin", sanoi hän
levollisesti.
Samassa astuivat sisään Dick ja Henry, pudistivat päätään ja

katselivat suruissaan leipä kourassa istuvaa Samia. Pitkä istuutui
uudestaan tuolille ja nauroi katketakseen. Nyt selvisi asia Samillekin.
Kiivaasti heitti hän Henryä kakulla päähän, ryntäsi kadulle ja
päättäen lujasti että hän ei enää koskaan tarvitse kengännauhoja
viskasi hän ne yli läheisen puutarha-aidan.
"Halloo, Sam!" kuului samassa ääni toiselta puolen katua. "Käykö

hyvin?"
Sam pudisti mykkänä päätään.
"Sinä olet ryypännyt", sanoi kokki astuen yli kadun.
"En", sanoi Sam. Samassa sai hän mielestään mainion

päähänpiston ja tarttui kokkia käsivarteen.
"Tuossa ravintolassa", sanoi hän vapisevalla äänellä, "on eräs

ukko, josta minä en ollenkaan ole varma. Mitäs jos sinä menisit
katsomaan sinne?"
"Missä?" kysyi viaton ystävä.
Vahingoniloisena vei Sam kokin piinapaikan ovelle ja kun kokki oli

päässyt kunnollisesti sisälle, kyykistyi hän oven taakse
kuuntelemaan.
"No. Minkätähden ne eivät riitele?" kysyi hän ihmeissään, kun

pitkä epäselvä mumina kuului sisältä. Hän höristi korviaan, mutta
mahdotonta oli eroittaa sanoja. Kärsivällisyytensä loppui, ja hän aikoi
juuri raottaa ovea, kun samassa kuului äänekäs naurunrähäkkä.
Toinen naurunpuuska seurasi toista, kunnes koko ravintola kaikui
yhtenä nauruna. Samin naama sai onnellisen levollisuuden leiman
ajatellessaan sisälläolijoita.
"Ei, ei…" kuului kokin heikko ääni.
Uusi naurunrähäkkä, johon Samkin hiljaisella mielihyvällä yhtyi.
"Viette hengen minulta", sanoi taas kokki sammuvalla äänellä.
"Saman ne minullekin olivat tehdä", myhäili Sam sisäisellä

tyytyväisyydellä.
Taas kaikui nauru ja Sam kuuli kokinkin yhtyneen siihen. Hän

kuunteli hämmästyksellä. Aivan oikein! Kokin ääni kuului.
"Vanha Sam raukka", sanoi kokki aivan selvästi. "Vanha Sam

raukka. Saakeli, ettei minun pitänyt nähdä sitä! Vuoden elämästäni
olisin luovuttanut sellaisesta näytelmästä."
Kuuntelija oven takana ojentautui yht'äkkiä suoraksi ja pidätti

henkeään. Varpaillaan hiipi hän kadulle, kiusaavan naurun yhä
soidessa korvissaan. Ajatukset pyörivät villeinä hänen aivoissaan,
mutta kaksi vakaata päätöstä niissä kuitenkin syntyi: tehdä ensin
loppu osakeyhtiöstä ja sitten kokista. Nämä ajatukset valmiiksi
kypsyneinä saapui hän laivaan, astui tyhjään hyttiin ja kiipesi
kojuunsa haudaten surunsa uneen — uneen niin sikeään, että
toisten, saavuttuaan tuntia myöhemmin laivaan, oli mahdoton saada
häntä hereille. Vasta kun Henry viimeisenä apukeinona heitti
leivänkappaleen hänen kojuunsa, karkasi hän pystyyn ja nosti
sellaisen raivoisan rymäkän, että toiset huomasivat viisaimmaksi
pysytellä koko yön valveilla, ollakseen varmoja hengestään.
VII LUKU.
Etsinnälle Bymouthissa ei Samista enää ollut apua. Loppuajalla,

minkä laiva täällä vielä viipyi hän tuskin poistui laivasta. Piippunsa
polttamista rauhassa kannella piti hän parempana, kuin
kengännauhoja haluavain irvistelijäin kohtaamista. Dickin ja pojan
kanssa kieltäytyi hän keskustelemasta kokonaan, ja vasta
Cocklemouthissa suvaitsi hän täyttää piippunsa kokin kukkarosta.
Cocklemouth on pieni syrjäinen paikkakunta Walesin rannikolla.

Kun suurempi laiva saapuu sen pieneen satamaan, rientävät
kaupungin asukkaat katsomaan sitä, ja pienempäin alusten laivurit
riitelevät kajuuttainsa ovista sen mahdollisesta ankkuripaikasta.
"Täältä emme häntä löydä, kokki", sanoi Sam, kun osakeyhtiö taas
sovinnossa istui kannella ja katseli harvoja pimeän tultua ilmeneviä
valopilkkuja kaupungissa.
"Minä en toivo löytäväni häntä mistään", vastasi kokki.
"Ellen pelkäisi Dickin tai pojan löytävän häntä", sanoi Sam,

"jättäisin minäkin etsimisen hiiteen."
"Jos joku hänet löytää, on se laivuri itse", sanoi kokki ja alensi
ääntänsä, nähdessään kysymyksessä olevan henkilön tulevan
kajuutasta ja menevän maalle. "Joka satamassa menee hän
suoraan poliisikamariin, näyttää valokuvan ja ajaa 'koirat' liikkeelle.
Mitä toiveita meillä sitten enää on?"
Matruusi pudisti päätään, ja istuttuaan hetkisen ääneti nousi hän

ylös ja meni maalle, mistä vasta myöhään palasi takaisin pää
merkillisen "kuumana." Tuumien päiviensä nyt olevan lopussa antoi
hän auliisti anteeksi vihollisilleen, tekipä testamenttinsakin —
antamalla yksinkertaisesti veitsensä Dickille ja kaksi shilling'iä
seitsemän penceä Henrylle.
Oli kaunis ja kirkas päivä, kun hän seuraavana aamuna heräsi pää
kipeänä ja mielessä selvä tuntumus siitä millaiseen kurjuuteen
ihmisluonto-raukka maailmassa voi vaipua. Kaupungin kirkonkellon
taukoamaton räminä ja kahden virsikirja kainalossa sivutse kulkevan
tytön näkeminen selvittivät hänelle päivän olevan sunnuntain.
Laivuri harjotteli uusia tapoja ja seurasi kellon kutsuntaa. Perämies

lähti pitemmälle kävelymatkalle, ja miehistö istui kannella katsellen
kokin päivällis-valmistuksia. Vasta kun ruoka-annokset olivat
vatsassa, etsittiin sunnuntai-vaatteet ja mentiin maalle.
Dick läksi ensimäiseksi ja otti kaikille yhteisesti annetun valokuvan

mukaansa. Hetkisen asteli hän katuja, mutta suljetut kauppapuodit ja
autiot kadut tekivät mielensä pian alakuloiseksi ja hän kääntyi
ympäri, lähtien kädet housuntaskuissa astelemaan takaisin
satamaan. Sattumalta joutui hän puheisiin erään vanhanpuoleisen
miehen kanssa, ja keskustelu, mikä alkoi ilmasta, sai yht'äkkiä toisen
suunnan, kun Dick veti esiin valokuvan ja alkoi kysellä kapteeni
Gethingiä.
"Olen ainakin nähnyt hyvin tämän näköisen miehen", sanoi uusi
tuttava, pitkän ja tarkan katselemisen perästä.
"Missä?" kysyi Dick ihastuneena.
"No niin, minä en ymmärrä miksi minun pitää sekoittautua koko

asiaan", sanoi mies. "Eihän se minuun kuulu."
"Ehkä shillingi voisi…?"
"Jaa, se kylläkin voi", vastasi mies ja pisti hymyillen rahan

taskuunsa. "Hän asuu… Piggotin lahdella."
"Missä sellainen on?" kysyi merimies.
"Seuratkaa tuota tietä suoraan eteenpäin", sanoi mies ja osoitti

vuorenrinnettä kiertelevää kivistä polkua.
"Miten pitkälle?"
"Toisille on matka pitempi, toisille lyhempi", kuului oraakkelimainen

vastaus. "Sanokaamme vaikka kuusi penikulmaa."
Dick toivoi kolmen riittävän.
"No, lähemmä kuusi", sanoi mies ja hymyili hyväntahtoisesti.

"Hyvästi."
"Hyvästi", sanoi Dick ja alkoi astuskella kivistä ja routaista polkua.
Onnettomuudeksi sattuivat Sam ja kokkikin lähtemään ulos; he

olivat olleet vähän matkan päässä Dickin keskustelun
huomaamattomina näkijöinä. He riensivät nyt vuorostaan vanhan
miehen luokse ja lyhyen ristikuulustelun jälkeen oli heillä selvillä syy
Dickin kiireeseen.
"Mikä tie se on?" kysyi Sam.
"Seuratkaa vaan häntä", sanoi vanha mies ja osoitti vuoren

rinnettä parhaansa mukaan kiipeävää Dickiä, "niin saavutte yhtä
pian sinne kuin hänkin."
Aikeissa ollut vähäinen huvimatka sai jäädä sikseen, ja miehet

alkoivat kunnioitettavan matkan päässä seurata Dickiä. Päivä oli
tavallista kuumempi, ja tietä, mikä toisinaan nousi vuorten harjalle,
laskeutuakseen jälleen laaksoihin, eivät tie- ja vesihallituksen herrat
useinkaan olleet tarkastaneet. Ainoatakaan ihmistä ei näkynyt;
muutamat lampaat vaan nyppivät niukkaa ravintoaan kalliolla ja
jokunen lokki leijaili korkealla ilmassa.
"Pitäisi välttämättä päästä perille ennen häntä", sanoi Sam ja

sipsutteli varovasti kuoppaista tietä.
"Kyllä, mutta jos rannan puolelta yritämme sivutse, huomaa hän

heti meidät", sanoi kokki.
"No ei suinkaan meitä se hyödytä, että tulemme perille vaan

nähdäksemme hänen löytäneen kapteenin."
"Vartokaamme tilaisuutta", sanoi kokki.
Sam murisi.
"Ja kun se tulee, tartumme siihen lennosta", sanoi kokki, jota

Samin murina ei ollenkaan miellyttänyt.
Kuljettiin taas hetkinen; Sam kiroili kuumaa ilmaa ja huonoa tietä.
"Nyt menee hän rantaan", sanoi kokki yht'äkkiä. "Kiiruhda, Sam!

Pyyhkäsemme hänen ohitsensa."
Paksu merimies teki parastaan ja kun saavuttiin paikkaan, josta

Dick oli kadonnut, heittäytyi hän maahan ja veti syvään henkeään.
Samassa pääsi kokilta heikko huudahdus.
"Ylös Sam", sanoi hän innokkaasti. "Se menee Guineaan."
Ystävä nousi maasta ja lähestyi varovasti vuoren rinnettä. Pieni

läjä vaatteita oli melkein hänen allaan ja Dick asteli alastomana,
pitkin askelin, santaista rantaa mereen.
"Tule nyt", sanoi kokki kiiruhtaen. "Nyt jätämme hänet."
"Nauraisinpa jos joku varastaisi hänen vaatteensa", sanoi Sam

häijynilkisesti ja katseli vaateläjää.
"Olisipa se hyvä meille, jos joku sen tekisi", sanoi kokki. "Silloinhan
voisimme rauhassa tarkastaa Piggotin lahtea." Samassa luki hän
Samin silmistä pahan aikomuksen. "Ei, ei", sanoi hän kiireesti.
"Ei, varastaa niitä en aio", sanoi Sam puolustellen. "Ainoastaan

piilottaa kivien alle. Kysymys on vaan kuka sen tekee."
Kuusikymmentä sekuntia taisteli kokki urhoollisesti viettelijää

vastaan.
"No, leikkiä se vaan on", sanoi Sam. "Dick puolestaan olisi

ensimäinen mies nauramassa, jos jonkun toisen vaatteet täten
katoaisi."
Samassa otti hän taskustaan kuparirahan, heitti sen ilmaan,
sieppasi sen sieltä uudestaan kouraansa ja ojensi suljetun kätensä
kokille.
"Kruuna", sanoi tämä.
"Klaava", huudahti Sam iloisesti. "Kiiruhda, kokki."
Kokki ryömi alas puhumatta sanaakaan, kaivoi vaatteet

kiviröykkiöön, tuontuostakin arasti vilkaisten kylpevää miestä
rannalla, ja kiipesi sitten rinnettä ylös riemuitsevan rikostoverinsa
luokse.
"Kauppa on kauppaa", sanoi hän hetken kuluttua, kun

äänettöminä matkaa jatkettiin. "Miksei yhtynyt osakeyhtiöön!"
"Hän oli ahne; toivoi yksin saavansa koko summan", sanoi Sam
jyrkästi.
"Ehkäpä tämä on pieni opetus hänelle", tuumi kokki

vahingoniloisena. "Panin merkille paikan, ellei hän sattuisi löytämään
niitä. Sitäkään eivät kaikki olisi tehneet."
Miehet marssivat vielä tunnin ja lopulta päästiin pieneen

kalastajakylään pitkän, kapean lahdelman rannalla. Pari kolme
vähäistä alusta oli ankkuroituna kivilaiturin ääressä, ja muutamia
lapsia pyhäpukimissaan asteli hartaan näköisenä rannalla.
"Tässä sen täytyy olla", sanoi Sam. "Pidä varasi, kokki."
"Mikä tämän paikan nimi on?" kysyi hän samassa vanhalta

ohitsekulkevalta "merikarhulta."
"Stonepen Quay", vastasi ukko.
Samin naama venyi pitkäksi.
"Missä sitten on Piggotin lahti?" kysyi hän.
"Mikä?" kysyi ukko, otti piipun suustaan ja jäi silmät selällään

katselemaan miehiä.
"Piggotin lahti."
"Ettehän totisesti vaan aikone Piggotin lahteen", sanoi mies.
"Ja miksikä ei?"
Vastaamatta löi ukko kädet reisiinsä ja nauroi oikein ukkosnaurua.
"Ettekö jo pian lopeta nauruanne", kysyi kokki viimein arvokkaasti.
"En, sitä en vielä ajattelekaan", sanoi vanhus ja otti piipun

suustaan, saadakseen nauraa esteettömästi. "Ne etsivät Piggotin
lahtea, Joe", lisäsi hän kääntyen kahteen paikalle saapuneeseen
kalastajaan.
"Mitä koiruutta se on?" sanoi Joe kasvot loistaen ihastuksesta.

"Tuletteko kaukaakin?"
"Cocklemouthista", vastasi Sam näyttäen hyvin tyhmältä. "Jahka

olette tarpeeksenne nauranut, niin selvittäkää syy meillekin."
"Kyllä. Katsokaas, sen nimistä paikkaa ei löydy koko maailmassa",

sanoi hän. "Koko nimi on vaan leikillinen sanantapa tällä
paikkakunnalla."

Kent S Technology of Cereals Fifth Edition An Introduction For Students of Food Science and Agriculture Kurt A. Rosentrater

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Kent S Technology of Cereals Fifth Edition An Introduction For Students of Food Science and Agriculture Kurt A. Rosentrater

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Kent s Technology of Cereals Fifth

Edition An Introduction for Students of

Experimental Methods For Science And Engineering

Encyclopedia of Information Science and Technology

Handbook of food science and technology Volume 3 Food

Water science and technology : an introduction Fourth

Handbook of research on food science and technology.

Handbook of Food Science and Technology 2 Food Process

Food and Drink Good Manufacturing Practice A Guide to

Handbook of Research on Food Science and Technology:

Copyright © 2018 Elsevier Ltd. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

British Library Cataloguing-in-Publication Data

ISBN: 978-0-08-100529-3 (print)

For information on all Woodhead Publishing publications

Publisher: Andre G. Wolff

Typeset by TNQ Books and Journals

1. Introduction to cereals and pseudocereals and their production

2. Production, uses and trade of cereals by continental regions

3.4 Germination 253

4. Chemical components and nutrition

5. Storage, handling and preprocessing

7. Flour treatments, applications, quality, storage and transport

10. Extrusion processing of pasta and other products

11. Other food products

11.6 Parboiled rice 720

12. Malting, brewing, fermentation, and distilling

13. Feed and industrial uses for cereals

14. Wet milling: separating starch, gluten (protein) and fibre

Abbreviations, units, equivalents 869

My father, Norman Kent, was born and brought up in South London,

Besides being a meticulous scientist, he was a fine writer, and while at

Kurt A. Rosentrater A.D. Evers

Maize and soybean artwork by E. Rosentrater.

The principal purpose of the fourth edition is to update the material –

St. Albans, Herts N. L. Kent

The second edition of Technology of Cereals closely follows the plan of

Flour Milling and Baking Research Association, N. L. Kent

This introduction to the technology of the principal cereals is intended,

Research Association of British Flour Millers N. L. Kent

We would like to extend our appreciation to Celia Kent and to the

1.1 Cereals and pseudocereals  3

Kent's Technology of Cereals, Fifth Edition

1.2 Characteristics of individual cereal types 34

1.1 CEREALS AND PSEUDOCEREALS

Cool-season cereals are well-adapted to temperate climates. Most

Näin yksinkertaisesti perustettiin "Osakeyhtiö kapteeni Gethingin

Seuraavana päivänä työskenteli laivuri uutterasti, mutta iltapäivällä

"Onni että laiva on omanne", sanoi perämies, "nyt voitte mennä

"En juuri sitä tarkoittanut" sanoi laivuri. "Etsin isää ainoastaan

Kadehtien katseli yhtä ja toista Henryltä kuullut miehistö laivurin

"Miss Gething jaksaa luultavasti hyvin", sanoi laivuri,

"Herra Glover", ajatteli laivuri synkkänä. "Tapasin täällä eilen erään

"Niin, herra Gloverin", sanoi vanha rouva huomattavalla

"Erinomaisen", vastasi laivuri välinpitämättömästi.

"No, menevätkö he piankin naimisiin?" kysyi laivuri kyllä tietäen

"Kun mieheni on löytynyt", sanoi vanha rouva ja pudisti päätään

Laivuri keikutteli tuolillaan, laski teekupit kädestään pöydälle ja

Kokki huokasi helpotuksesta kuultuaan "Merilokin" purjehtivan

Illalla Bymouthiin saavuttua lähti osakeyhtiö maalle. Kaikkien

"Pahinta", sanoi Sam, kun hiljakseen asteltiin kaupunkiin, "on se

"Mitäs niillä tekisit?" kysyi Sam varovasti.

1. Introduction to cereals and pseudocereals and their production

2. Production, uses and trade of cereals by continental regions

3.4 Germination 253

4. Chemical components and nutrition

5. Storage, handling and preprocessing

7. Flour treatments, applications, quality, storage and transport

10. Extrusion processing of pasta and other products

11. Other food products

11.6 Parboiled rice 720

12. Malting, brewing, fermentation, and distilling

13. Feed and industrial uses for cereals

14. Wet milling: separating starch, gluten (protein) and fibre

Abbreviations, units, equivalents 869

Kurt A. Rosentrater A.D. Evers

1.1 Cereals and pseudocereals 3

1.2 Characteristics of individual cereal types 34