f-n-i

Uusi vuosi on alkanut. Huomenna on tilattava Helsingin Sanomat!

N:Ol (16,687) 1939
Irtonumero Hinta 1:50
Helsingissä,
Sunnuntaina tammJk. 1 p.

Toimitussihteeri
Hiekkala 29 209, Niiniluoto
Uutisosasto .. 35 526, 35 451,
..
34 275
38 431
39 609
HELSINGIN SANOMAT
Taloudenhoito
Tili-ilmoitukset
Kätelsilmoitukset
............
33 881
62 643
33 733
Teräsklvi
Sivukonttorit: Eurantie 10
62 641
72 525
Turuntie 28, 42511, Turuntie 43 49 94S
46 508
..
SRJö NIINILUOTO
Päätoimittaja
puh. SS 431.
Ilmoitushinnat: arkipäivinä 1 mK 80 p mm tekstin jälk., 1 mk 90 p
tekst. ed., 2 mk ensi sivulla ja tekstisiv. Sunnuntaina 1 mk 90 p
mm t.J., 2mk t.e., 2mk 10 p ensi slv, ja tekstisiv Määrätystä
Helsingissä,
Sunnuntaina tamrnik. 1 p.

tilaushinta Helsingissä kotiin

| Kannettuna Ja maaseudulla
| Kokovuoslkerta 195;—, puolivuosiker-
62 652
ulkolinjat
Ulkomaiden osasto
36 848 ja 35 887
34 620
Ilmoitusten laskutus
Keijola 33 771
Runeberginkatu 30
Siltasaarenkatu 3 7S 022 palkasta 30 p korotusta mm:ltä. Sijoituksesta määrät slv. tai erikseen I ta 100:—, neljännesvuosikerta 55:—
j Kuukaudelta 19:—.
>

71 703 muista Um. 1 mk korotus mm:ltä, pienin koko 100 mm. Punaiset Um
Taloudellinen osasto 35 902 Tilaukset 28133 Hämeentie 23 TOIMITUS ja KONTTORI s: mm vähintään 1.000:—. Kuolemamlm. tekst, ed. hinta. Kihlaus-,
25 625 Ulkomaille: Smk 65: kuukaudelta,
Urheiluosasto 38474, Viikkoliite 39 345 Maaseututilaukset 36 433 Kapteeninkatu 26 Ludviginkatu 6—S. vihkimä- Ja gyntymäilm 40 mk. Osolteilm 600 mk riviltä vuodessa
32 162 Malmi, Pankintie 1 02 344 Irtonumeroiden hinta 1: 50.
Kirjap 23833, 23847, Tekn. joht, 33 789 Levikkipäällikkö

KUPONGIT JA ARVOTUT OBLIGATIOT HYVÄÄ

PER 2.1. 1959
jotka kuuluvat seuraaviin obligatiolainoihin UUTTA
iuit'»P'n a
'

Suomen Valtion
Helsingin Kaupungin
4% % 1/7 *1936
51/2 % 1/7 1934 100 :n estää VUOTTA
Helsingin Kaupungin 5 14 % 2/1 1935 toivotan kaikille asiak-
Helsingin Kaupungin
Viipurin Kaupungin 5
%
%
1/7 1935
1/1 1937
Uuku
aval Tit'- uu^Sv^
Satto^ lses
a'

kaille ja liiketuttaville
5 y2
.

Viipurin Kaupungin % 1/7 1935 täva, eu sydämellisin kiitoksin ku-

‘

Turun Kaupungin 5 % 1/1 1937 noä8,

Turun Kaupungin
J luneesta vuodesta.
6 % 2/1 1935
Rauman Kaupungin 6 % 1/7 1934 A
lunastaa «LJfflf
pinnoitettaviksi kelpaav
sileiksi kuluneet renkaannt
Tilatkaa HAKA-pinnai ensi
H. A. E kr o th. HELSINKI VIIPURI TAMPERE
x 275

WILH. BENSOW OY
tilassa, niin vältytte odottamiselta.
20821 16 36, 160 2396,2361
RENGASTALO OY. PUHELIMET
Niiden henkilöiden, jotka lähitulevai-
Heikinkatu 1. Vaihde 61081. H;ki Predrikink. 65 puh. 33228.
suudessa aikovat suorittaa Helsingin
Mx 65 x 146 Mx 36
suomalaisessa lyseossa yksityisoppi-
laina

KIITTÄEN KESKIKOUL keskikoulun tai

osaksemme tulleesta luottamuksesta kuluneena vuo-
tena toivotamme täten kaikille asiakkaillemme
ja yllopp. tutkintoon valm. kansakoulun ja V Ik. käyneet y.m. pienissä päivfi-
ja Utaryhmissä 10—12 kuukaudessa (tästä todist. nähtävinä), llm. 12—14, 18—
20. Kalevank. 7 A 3. Pii. tri v. Mend ja LESSIG-LAJANNE. x lukioluokkien tutkinnon, Onnekasta Uutta Vuotta
toivotamme kaikille liiketuttavillemme ja kiitämme Teitä kaikkia
jatkuvaa menestystä vuodelle 1959. tulisi tammikuun kuluessa ilmoittau- meidän osaksemme tulleesta luottamuksesta kuluneena vuonna.

Kunnioittaen i
|H
Muotf-Fox-Modes Heikink. 18. Erottaja 11.
Kiittäen kuluneen vuoden luottamuksesta, toivomme
tua allekirjoittaneelle tiistaisin tai
perjantaisin klo 6—7 ip. Samalla on
esitettävä papintodistus tai sivlilirekis-
teriote sekä viimeksi saatu koulutodis-
K. Törnbergin Liiketoimisto,
HELSINKI, VUORIKATU 4.

Oy. Purjetyö Hl
■
asiakkaillemme ONNELLISTA UUTTA VUOTTA.
HELMI JOKINEN-N AUMB RG.
tus. Lehtori V. J. Kallio. Helsinki,
Albertink. 19. B. 24. x 63809

HELSINKI.
Samalla kuin kiitämme kuluneesta vuodesta toivotamme ki
asiakkaillemme ja liikeystävlllemine menestyksellistä ja
Toivotamme kaikille arvoi-
Kiittäen kuluneen vuoden yhteistyöstä
HYVÄÄ
. .
UUTTA VUOTTA &&
sille asiakkaillemme ja lii*
,

Nopea ja täsmällinen konttorityö vaatii ehdottomasti ensiluol

toivottaa kaikille asiakkailleen
keystäviliemme menestyk-

utta Vuotta ALLEN WALES sellistä

YHTEEN- JA
VÄSBENNYSL,ASH f O.'E«T

i Lujia ja nopeita kot* v UUTTA

KATE
ta, joilla on

oy kaikki täydelliseltä laskukoneelta

vaadittavat ominaisuudet, m m. suo-
ra vähennys, portaittainen
mistö, voidaan laskea yhtä hyvin
ilman paperia ja värinauhaa. Sähkö-
näppäi-
VUOTTA
jä käsikoneita. Pitkä ikä. vähän
korjauksia.

H
uul! KONTTORIOPISTO
n

HELSINKI, Fredrikinkatu 51 B. Puhelin 28 9JfS, 28 533.

KEVÄTKURSSIT alkavat 16.1. 1959.

Vuodeksi
1939
A-k ur s s i ylioppilaille ja 8 Ik. käyneille. Kurssiaika 3 kk.
B-k urasi keskikoulun tiedot omaa ville, Kurssiaika 3 kk. KERTOLASKUKONE
C-kurssi kansakoulun käyneille. Kurssiaika 4 kk.
22 eri mallia eri liikkeille eri tarkoituksiin. Tunnetusti vahvoja, nopeita
ja hyviä koneita. Kannattaa tutustua
ILTAKURSSIT alkavat samoin 16.1. 1959.
UUSI suosittelemille m.m..'

I
Kirjoittakaa Pätevät opettajat ja nykyaikainen opetus ovat taan-
jo tänään neet oppilaille mahdollisuuden pankkien, teollisuus-
pa pyytäkää
ohjelma!
~
laitosten ja liikekonttorien toimiin. Kurssit päättjrvät
aikana, jolloin konttorihenkilökuntia lisätään kesä-
lomien johdosta.
L C. SMITH Konttorikirjoja ja amerikkalaisia
päiväkirjoja.
.

x 55
STANDARD IA SILENT
VISCARD-korttijärjestelmää ja
Vanha merkki. joka takaa laa-
dun. Uudet mallit ovat kaikkialla
saavuttaneet suurta suosiota. Kuu-
ASIAKAS- K 0 N T E K-palkkajärjestelmää
kansaneläkkeellepanon yhtey-
lalaakereilla varustettu. Erittäin nopeita ja kestäviä koneita
Kiittäen kuluneen vuoden yhteis-
työstä toivomme arvoisille asiak-
käillemme ja liiketuttavillemme
‘

;;
UUSI VIRTAVIIVAINEN IA
KAUNIS
PALVELUKSESTAMME dessä.
Rengaskirjoja, salkkuja ja myy-
Hyvää Uutta Vuotta \
CORONA olemme aina pitäneet erikoista huolta. jien laukkuja.
Nyt voimme tarjota asiakkaillemme m.m.
ASFALTTI-OSAKEYHTIÖ I Standard seuraavia etuja:
Kirje järjestäjiä ja kirjeenvaihto-
kansia.
LEMMINKÄINEN Sterling
HELSINKI, HAKANIEMENKATU 2. i! Siient 1. Verrattoman suuri valikoima valiolaatui- Värinauhoja ja hiilipaperia.
Maailman hienoin matkakone ja täy- sia kirjoitus-, konttori-, somiste- ja piirus-
dellinen kirjoituskone. Erittäin luja- tustarvikkeita. Kassalippaita, lävistäjiä, kynän-
x 62 rakenteinen. Päältä umpinainen ja
hyvin tomulta suojattu. Ihmeellisen kevyt kirjoittaa ja kestää suurem- teroittajia, nitomakojeita, kirje-
paa nopeutta kuin mitä konekirjoittaja voi saavuttaa. Hieno ja luja 2. Asiantunteva ja joustava henkilökunta, vaakoja, leikkuukoneita, kirjo- ja
KIITÄMME ARVOISIA ASIAKKAITAMME KULUNEESTA kotelo. joka on myös aina valmis antamaan
VUODESTA JA TOIVOTAMME
CORONA asiakkaille neuvoja ja tietoja. paperikoreja y.m.

Onnellista Uutta Vuotta ZEPHYR 3. Kuusi myyntipaikkaa Helsingissä: P. Esp-

lanaadinkatu 43 Tehtaank. 5 Yrjön-
Almanakkoja.

T. E* tfIITTYSEX LENINKILIIKE katu 6 Hesperiankatu 9 Snellmanin- Piirustustarviki vali-

ALEKSANTERINKATU 11. X Jokamiehen kirjoituskone. katu 15 Turuntie 25. koiraa käsittää nun. piirustus-
»
pöytiä ja -koneita, harpikkoja,
Painaa sievine 'koteloineen vain noin
Irtileikattava.
4 kg. Koko 28X30,5X7 sm. Stan- 4. Sarjapuhelin 2 0-171 joka yhdistää laskuviivaimia, piirustus-, kalk-
kaikkiin liikkeisiin.
KESKIKOULU-
dardikokoinen näppäimistö. Hyvä ja
nopea kone. Ihmeteltävän halpa kio- ja millimetripapereita, mai-
Suorittakaa työnne lyhyessä ajassa pienin kustannuksin.
5. Paketti- ja kuorma-autot sekä polkupyö- nostarvikkeita, taiteilijatarvik-
tutk, valin. Iltakursslt alk. jäll. 19.1. -39.
Kk.maks. 150:—, ilm. 50:— (vä- rälähetit, jotka toimittavat nopeasti tila- keitä y.m.
henn. ensimm. kk.maks.) Käykää tutustumassa näyteikkunaamme ja näyttelyssämme oleviin
Yht. 6 viikkot. Pääaineid. (kielet ja mat.) luku-
alka 1 v. ja myös kesällä. Tunnit: vasta-alk keskiv. 19—22 ja lauant 18 21 koneisiin.Pyytäkää esittelyä, tarkempaa selostusta ja tarjousta, sillä tut tavarat etäälläkin oleviin kaupungin-
ennen luk. joka päivä 17-18 paitsi lauant. 16—17. Viim.
koulutod. tuotava’ eihän oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä työnnä. osiin. Valo jäljentäminen.
Ilm. Liisank. 6 a 9; 16—20. Johtaja BRUNOU-PAJANNO .7,0
VÄINÖ KORPINEN Oy
X

Matematiikkaa KESKIKOUL JA YLIOPP.

ohj. fil. maist. (ausk.)
(Tunt. tarp. määr. led:— fck.)
HELSINKI LÖNNROTINK. 27.
Puh. 35 090 Ja 62 710.
Halutaan edustajia tärkeimpiin maaaeutukau-
th. wulff osakeyhtiö
MiI
Koululaisille
(myös - dlff.- ja integraalilask. approb.) Kielet (suom., ruots., saks.) I—VI ,1—VIII,
punkeihin ja -keskuksiin. Tiedustelut tästä
opettaa J. Väänänen. Tark. Lai- njatem. I—V (10 t. Smk. 120:—).
I pyydetään tekemään heti. Helsinki -

P. Esplanaadink. 43 Tehtaank. 5 Yrjönk. 6 Hesperiank. 9

-
-
-

15 Turuntie 25.
-
■

vanvarustajank. 9 D 47, klo ö—7 ip. Tav. varm. klo 5 jälk. ip. Ilmarink. 6
A 20. (Puh. 40 506.)
2 1939 N:o I mssm SANOMAT Sunnuntaina tammikuun 1 p.

arkisin klo 5.15, 7.15.

Sunnuntaisin
5.15. Ennak-

m
päivä klo 18 pv.

UUSI VUOSI on alettava -filmi TOINEN VIIKKO!

evän riemun merkeissä!
naurattanen kuningas jailonpitäjien keisari
Heinz mmi|aafarif
ROHNANN
istunnassa naurupommissaan, joka on
Aleksis Kiven
ja koko näytelmäkirjallisuutemme mesta-
rillisin komedia herkullisen elävänä ja kor-
torastaan ainutlaatuinen riemukkuudessaan keimmatkin vaatimukset täyttävänä huip-
puluokan elokuvana.
Käsikirjoitus Toivo SÄRKKÄ
mmMW MAjV ,
i«|j/
_

Ohjaus Wilho ILMARI

t
Wr
8
Muissa pääosissa:
Leny Marenlach 'k
Pääosissa:
★ Unto Salminen
★ —Siiri Angerkoski
★ Laila Rihte
Aku Korhonen ★
Eino Jurkka— ★
Ester Toivonen Joel ★
★ Rinne—Toppo Elonperä—Oke Tuuri ★
Pölynimurikauppias Peter Vera v. Langen * Oskar Sima ★ —Kaarlo Kartio —Yrjö Tuominen— ★
Peti peri B miljoonaa Ohjaus: Carl Boese. Musiikki: Lothar Briihne.
Hän joutuu mitä ihmeelli- ★ Jalmari Rinne Kaarlo Angerkoski ★
Valmistanut: Majestlc-Film, Ei lapsille!
iimptin seikkailuihin yrit •

täessään saada perinnön Lisänä: DONIN KASAKKAKUORO

haltuunsa. .
Loistava yleisö ja arvostelumenestysl
-

esiintyy Serge JaroJfin johdolla Valmistamo

Naurakaa, mutta kylläpä te naurattekin! SUOMEN FILMITEOLIISUUS (SF) lapsille l

WILLY FORSfin mestarifilmi

SERENADE
HILDE KRAHL * IGO SYM
ALBERT MATTERSTOCK
Tnninrikatn 16. Pnh. 46 095. El länsille
Näytännöt arkisin klo 7,15
ia 9,15 ip. Tänään myös
klo 3,15 ja 5,15 ip. Lauan-
taisin ia sunnuntaisin nu-
meroidut paikat. mM
Varsova Kapteenin
UFA:n loistavasti ku- joulupukki
vattu, mielenkiinto!- Loistelias väritetty pi-
lapiirros Kissalan poi-
nen lyhytfilmi Puolan kien ja kapteeni Mur-
pääkaupungista. sun joulusta.

VUOTTA!
~~—w ''H

eilistä
Uutta Vuotta
toivottaa kaikille asiakkailleen ja tuttavilleen

Asfaltti-osakeyhtiö
Peltonen & K:nlt

NEESTA VUODESTA
rivotamme kaikille aaiakkai ie ja liiketuttavillemme

llista Uutta Vuotta

. rC vaatehtimo
ATT U-KU LM A
Siltasaarenkatu 18. (Slrkuskadun kulma.)

Onnellista uutta vuotta

ja kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaille ja ystäville
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivomme asiakkaillemme toivoo K. A. Ko u h 1.

Hyvää Uutta Vuotta

RAVINTOLA BELLEVUE. Hyvää Uutta Vuotta
131 toivotamme arvoisille Vieraillemme ja liike-
ystävillemme kiittäen kuluneesta.
Kiittäessämme kuluneen vuoden miellyttävistä liikesuh- RAVINTOLA CENTRAL
teista toivotamme kaikille arvoisille liikeystävillemme

Onnellista Uutta Vuotta KIITTÄEN KULUNEESTA VUODESTA

O.Y. KARL WINQVIST A.B. RAKENNUSTOIMISTO. toivotamme asiakkaillemme ja liibeystävillemme

Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme

Onnellisia Uutta \uoiia
Parhainta Uutta Vuotta HELSINGIN MEIJERI OY.
Kolmas linja 84»
FRED KONTU», Uhaiiike, S. Puhdin 65 ML
Sunnuntaina tammikuun 1 p. HELSINGIN SANOMAT N» 1 1939 3

s 1Y

ABKIP.: 5.15—7.15—9.15
* LAPSILLE SALLITTU ★
P. Esplanaadi 31. P. 33 334.
TOINEK VIIKKO raikkaan amerik- -

S
sen huumorin merkeissä!

KULKURl-
miljonääri
Huumorinsa huippu-
kunnossa ovat pää-
osanesittäjät:
Warner
BAXTER
Marjone
WEA VER
Peter
LOR R E
.liian paljon rahoja ja liian köyhä
;unnes hän rupesi kulkuriksi ja löysi
fliMt
etsi vain rakkautta . .
.

H*TnT

«SM
NÄYTÄNNÖT;
TÄNÄÄN; .. klo 8.15-5.15-7.15-9.15
ARKIP.: klo 7.15-9.15
Hämeentie 8. Puh. 73 334. 7. VIIKKO * EI LAPSILLE ir
JOHANNES LINNANKOSKEN

Laulu tulipunaisesta kukasta

1 Uskalias ja kiehtova elokuva! Ensimmäisen kerran sm
OLAVINA: N AISPÄÄOSISS A:

Kille OOEN Rakel LIuIIAXHEIKO Nora MÄKINENSS.

-
-
mä!

KIITÄMME KULUNEESTA VUODESTA ASIAKKAITAMME

Kiittäen kuluneesta vuodesta ja toivotamme
toivotamme kaikille asiakkaillemme

Hyvää Uutta Vuotta jCiittäen Onnellista Uutta Vuotta

POHJOLA-KOITTO OY.
116

Onnellista kuluneesta vuodesta

mä^MORAMIM
rjr

I
Kiittäen kuluneena vuonna saamastaan luottamuksesta g toivotamme kaikille

Uutta Vuotta
toivottaa asiakkailleen ja tuttavilleen V-i vieraille ja suosijoille
Onnellista Uutta Vuotta E HYVÄÄ
128

ASFALTTILIIKE JOHAN H. LEHTINEN I Å%

Kiittäen päättyneestä vuodesta toivotamme kai-
Mlle arvoisille asiakkaillemme ja liikeystävillemmc

liikeystävilleen ja asiakkailleen
UUTTA
Kiittäen kuluneen vuoden yhteistoiminnasta,
toivotan kalkille asiakkailleni ja ystävilleni
toivottaa , VUOTTA Hj Hyvää Uutta Vuotta!
Onnellista Uutta Vuotta LENINKI- & KAPPA-AITTA
B. RIIHIMÄKI Annankatu 25
ravintola elite
Lapinlahdenkatu 19
HELSINGIN UUSI
Onnellista Uutta Vuotta
KIRJAPAINO OY. IsmilliIH ¥ I MTfll
n I U LHATI TUNTURI,
REGINA ’

Kiittäen kuluneesta vuodesta toivo- Kiittäen menneestä vuodesta ja onnea uudelle vuodelle toivottaa asiakkailleen.
tamme kaikille asiakkaille ja tuttaville
Kalevanh. 53, puh. 30 170.
Kalevanh. 38, puh. 38 396.

toivottaa kaikille asiakkailleen

KAPPA-AITTA, IDA RUUSKANEN, Kaisaniemenk. 13. Puh. 29864. Onnellista Uutta Vuotta Onnellista uutta vuotta kaikille arv. asiakkailleni
RAVINTOLA LOUHI
T:mi V. Maikki
Kiittäen kuluneesta vuodesta, toivotamme kaikille asiakkaillemme
ja liiketuttavillemme Onnellista Uutta Vuotta JTU 19.
143 Omlst. MANDI MALKKI.
204

I
Onnellista Uutta Vuotta toivoo asiakkailleen
Onnellista
UUSI TURKISTAVARALIIKE, Fredrlkinl itu 20. Uutta Vuotta
K. LEINO asiakkailleen toivottaa
NAISTEN JA HERRAIN JUH- ,t(i sydämellisin kiitoksin ku-
PERÄMIEHENKATU 2. Puhelin 38 218. LAPUKUVUOKRAAMO & PRÄS- 1
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme kaikille asiakkaillemme SÄÄMÖ ”AMARA” •• t)!* lumeesta toivotamme kai-
kiUe arvoisille asiakkaU-
Onnellista Uutta Vuotta Lönnrotinkatu 16. Puh. 39 026.
17 lemme ja miesystävillemme

Erottaja 9, p. 22 593 TUR '(KO OY,— Fredrlkink. 33, p. 33 071.

Hyvää Uutta Vuotta SALENIUS KIVEMÄISVESITEHDAS

Onnellista Uutta Vuotta HELSINGIN TURKIS O.Y. IPH

toivottaa asiakkaille en
toivotamme arvoisille asiakkaillemme.

Bulevardi 14
Kiittäen arv. asiakkaitamme kuluneesta vuodesta toivotamme
EROTTAJA 15 17.

•s. K. Lehtisen Sähköliike

FREDRIKINKATU 57
'
toivottaa kaikille reip-
paille tytöille ja pojille
Onnea Vuodelle 1939
T. E. VIRTASEN MAALAAMO OY.
Kiittäen kuluneesta vuodesta sekä heidän vanhem- Helsinki, Agrlcolank. 6. Puh. 73 747.
toivotamme arv. asiakkaillemme ja liiketuttavillemme
milleen oikein
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA
asiakkailleen ja liiketuttavilleen toivoo
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Kiittäen kuluneesta vuodesta
OY. SÄHKÖ-KORI, Runeberginkatu 36. KAIVOPUISTON LIHA- JA LEIKKELELIIKE Hyvää toivotamme kaikille asiakkaillemme Ja Uikeystävillemme

Kapteenink. 24. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA

* *
Uutta Vuotta! 117
Oy. PIANOTEHDAS ARTHUR ASKOLIN.
ONNELLISTA UUTTA NUOTTA
Oy.
toivottaa kaikille asiakkaillemme
Sähkötoim. ”Universal” Uudenmaank. 31. P. 38897.
Toivotamme kaikille asiakkaillemme 132 Menestyksellistä
Onnellista ja Menestyksellistä ONNELLISTA
ja hyvää uuttavuotta 1939
UUTTA VUOTTA
Arv. asiakkailleen
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA UUTTA VUOTTA toivotamme asiakkaillemme
Toivotamme

toivottavat KÄHERTÄJÄIN KAUPPA OY., O.Y. PAPERI PAPPER A.B.

.
Y. JANO IN AUTOMAALAAMO.
HELSINGIN SÄHKÖTYÖ O. Y. Mikonkatu 19. Puh. 39954. Etelä Esplanadinkatu N:o 2. Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme kaikille asiakkaillemme ja
SILTASAARENKATU 3. PUH. 72 857. SL4I 112 liiketuttavillemme
KYLPYLÄ SAVO
SILTASAARENKATU 3. PUH. 71 935.
* I *
Hyvää Uutta Vuotta Onnellista Uutta Vuotta
Kiitos kuluneesta vuodesta ja
Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkailleen ja liike-
tuttavilleen toivottaa Tapanilan Puu .
F. V. Lehtimäki
J
.

U Onnellista Uutta Vuotta

HELSINGIN TANSSIOPISTON KUI toivoo johtaja W. Salo.
Kukkakauppa SP I K A E A Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme kaikille
Turuntie 31. Puh. 45 654. 145
Onnellista Uutta Vuotta
asiakkaillemme

S5
toivotan kaikille asiakkailleni
Kiittäen kuluneesta vuodesta
ja onnea
,g3j Kiittäen kuluneesta vuodesta, toivotamme kalkille asiakkaillemme jgz uudelle vuodelle toivottaa asiakkail-
RAVINTOLA UUSIMAA UUTTA HYVÄÄ VUOTTA leen K. E. HINTSASEN JALKINE- K. SAARNION URA- JA RUOKATAVABAKAUPPA
HÄMEENTIE 12. jS
NAISTENPUKIMO AINI CH. SALMINEN,Kasarmlnb. 43. P. 54383. & KORJAAMO JA TOHVELILUKE Orionlnkatu 13. Puhelin 72 101. 127
•25 | Korkeavuorenkatu 3. 127
4 1939 N:o 1
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotan
I Hyvää Uutta Vuotta
Onnellista Uutta Vuotta
kalkille asiakkailleni.
SULO SAARI Liha- ja ieikkeleliikkeet
Dagmarink. 9 Puh. 41 561.
toivotamme asiakkaillemme ja Helsingin Sanomain tilaajille.
GRANKULLAN KEMIKALIKAUPPA, Kauniainen.
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivottaa asiakkailleen
A. R. KOSKISEN LIHAKAUPPA
Flemineinkatu 6.
X ONNELLISTA WTTA VUOTTA t
t t♦
J toivottaa
| NAHKA JA JALKINEKAUPP A,
-
4 Helsinki, Merimiehenkatu 18, J. E. Willberg.
Kiittäen arv. asiakkaitamme kuluneesta vuodesta toivotamme
Onnea Vuodelle 1939
VAATTURILIIKE E. LAITINEN
Tehtaankatu 18. Puhelin 31 497.
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme kaikille asiakkaillemme
MMsi omia im
Hiomalaikkatehdas, Munkkiniemi,
Hyvää Uutta Vuolla
toivottaa
ITÄMAINEN
City Kauppakuja
• Hyvää Uutta Vuotta
kaikille asiakkailleen ja liiketuttavilleen toivottaa
O/Y L. A. SALO A/B
E Makasiinink. 6, p. 30 188 Siltasaarenk. 20, p. 71154
-
KESKUSVARASTO: Toukola, Rantakortteli 1. p. 79 330.
HELSINGIN KONETAKOMO O/Y
Toukola, Rantakortteli 1, p. 79 461.
Toukola, Rantakortteli 1, p. 79 463.
KIITTÄEN KULUNEESTA VUODES-
ONNELLISTA
TA. toivottaa
Hyvää Uutta Vuotta UUTTA VUOTTA
kaikille asiakkailleen ja tutta»
/TN vlllecn EL Malmström, Piano-
f «81 tehdas, Helsinki. Helklnk, 16,
puh. 24 560-
HELSINGIN SANOMAT Sunnuntaina tammikuun 1 p.
Mx 202
Hyvää Uutta Vuotta
Fredrikink. 58. Puh. 42 864,
170
kaikille asiakkailleen ja liike-
tuttavilleen toivottaa Asfaltti!.
K. Pylkkä. Pietarinkatu N:o 14.
Onnellista Uutta
Vuotta
TIINA LEINO.
PARTIOJOHTAJAT
Yhteinen illanvietto tiistaina S p. tam-
mikuuta 1939 klo 20 KFUK:n huoneis-
toivotan kaikille tuttavilleni. tossa
Korkeavuorenk. 30. A.
Ilmoitukset osanotosta maanantaina
Sahajauhoja Kutteripurua
erittäin kuivia, halv. myy EIKAN
Suomen joukkue Gvarv-leirillä Norjassa. UUSI HALKOSAHA. Puh. 30230.
Koivuhalkoja
HTIÖKOKOUKSEN tekemällä päätöksellä
lyhennettiin yhtiömme nimi Suomen Sähkö
Osakeyhtiö Gottfr. Strömberg Finska
Elektriska Aktiebolaget Gottf. Strömberg
tai tiistaina puh. 45 166 Lindroos tai RULLAPUITA LEPPÄHALKOJA muotoon;
puh. 21 606 Hannila. kuivia, halvalla myy EIRAN UXJSI
Onnellista lulla 255
HALKOSAHA. Puhelin 30 220.
Vuotta
Puhelin 73 587.
asiakkailleen toivoo Katajanokan kyl-
pylaitos, Vyökatu 8, puhelin 27 168.
13
Helsingin Käsityö- ja
Tehdasyhrfistyksen
oy ftrömberq Ab
Onnellista Intia yleinen kokous
Tuotta pidetään yhdistyksen huoneistossa,
-
"rf . \
■ V‘
V
Kansakouluin 10 maanantaina tammi- virallisena käytäntöön
toivottaa kaikille asiakkailleen
kuun 16 p:nä 1939 kello 19, jolloin toi-
Lyhennetty nimi otetaan
♦
I. KAUHASEN VAATEAITTA mitetaan 12 valtuutetun, kolmen valt. v:n 1939 tammikuun 1 p;stä lähtien.
X Porthaninkatu 3,
varajäsenen ja kolmen tilintarkastajan
227
vaalit (säänt. 3 §, 3 kohta). Eroamis-
Hyvää Uutta Vuotta vuorossa ovat valtuutetut talousneu-
vos K. F. Puromies, tehtailija A. Hj.
Leppälä, rakennusmestari Toivo Back-
toivottaa asiakkailleen berg, sähköteknikko Juho Ojala, kirjan-
VERnOII.UI.IIKE V. LÄHTEINEN. sitoja V. Tim. Laine, johtaja Julius Su-
256
Välskärinkatu 9. Puh. 46 920.
Hyvää
tinen taloustirehtööri L. Niska, parturi
21 Karl Pinmberg, maalari K. Lehtinen,
sähköliikkeemharjoittaja K. Lehtinen, Tuloksellista opetusta matematii-
pelti- ja vesijohtoliikkeenharj. J. E. kassa abit. ja I—Vili Ik. 13 v:n koke-
Lähde ja valokuvaaja Lauri Peltonen; mus. Meritullink. 26 F 51, puh. 27722.
vaalivaliokunnan ehdokkaat ovat; teh- L. P. KUIVALAINEN.
Tyttönormaalllyseo
Runeberginkatu 20 24.
tailija A. Hj. Leppälä, rak.-mest Toivo
Uutta Vuotta! Backberg, kirjansitoja V. Hm Laine, Kevätlukukausi alkaa maanantaina tammikuun 9 p:nä klo 13 päivänä.
E. KOIVISTO ja KUMPP.
asiakkailleni.
Fredrikinkatu 49 C 21.
johtaja Julius Sutinen; taloustirehtööri MATEM. TUNT. antaa matem. nais-
L, Niska, maalari K. Lehtinen, sähköt ylioppilas. Humalistonkatu 1 A 5.
hari K. Lehtinen, pelti- ja vesijohto-
MIMMI HOLMBERG. liikkeenharj. J. E Lähde, valokuvaaja
L. Peltonen, kirjaoainon apulaisjohtaja
226
Opettajakandidaattien tulee ilmoittautua kirjallisesti ennen lukukauden
alkamista. Auskultoimlnen alkaa maanantaina tammikuun 16 p:nä.
TAIMI WUORINEN.
Kiitämme kuluneesta ja
E Puromies, insinööri Yrjö Vesa ja kä- HELSINGIN LEIKKUU-AKATEMIA ja
hertäiä neiti Lempi Kanervo sekä vara-
jäseniksi suutarimestari T. Mykkänen, MODISTIOPISTO
Onnea alkavalle vuodelle leipuri Lauri Heinonen ja rakennusmes-
tari F. A. Virta.
K. F. Puromies, ■ ••
§ •• •
i
Leikkuukurssit ja hattujen valmistamiskurssit alk. tammik. 9 p :nä klo 13.
Lyhyemmllle kursseille otetaan oppilaita kuukauden l:nä maanantaina. Puku-
ompelukursseja sopim. mukaan. Iltakurssit alk. tammik. 16 p:nä os. Vuorik. 4,
Laakerit
••
toivottaa kaikille asiakkailleen
puheenjohtaja. puh. 35 674.
LENINKILIIKE OY, SALLINEN, ST 62 268 Helsingin Lääkäriyhdistyksen kautta Haoin! Käyttämämme kaavapiirustusmenetelmä antaa suurimman käytän-
Museok. 5, puh, 48 198. Tri af Björkesten, Gunnar. Uusi os.: nöllisen hyödyn. Modistlopiston kursseja johtaa Tukholmasta saapunut
Topeliuksenk. 8. Puh. 91 405. Vast. ammattitaitoinen etevä opettaja. Tulkki löytyy. 205
HELSINGIN KÄSITYÖ- JA otto Va5—y 2 6. Yleislääkäri.
Tri Grotenfelt. Muutetut vastotto- VALMISTAMME KAIKISSA AINEISSA
TEHDASYHDISTYKSEN
SILKKIIJIKK
13—14. Puhelin 27 796.
•
Onnea v. 1939 VALTUUTETUT.
Kokous yhdistyksen huoneistossa tiis-
ajat: klo I—3 ja 6—7 ip. Erikois-
ala: Naistaudit ja synnyt.
Tri Pikkarainen, J. Vastaanottaa YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN
t. ILTA NIEMI O taina tammik. 3 p:nä 1939 klo 19. jälleen. (”reputtajille” maksuttomasti). SuullisUle kursseille ilm. 2—4/1 klo 17—20.
Puheenjohtaja.
Tri Sarparanta, L. Töölöntorihk. 6 KIRJEELLISTÄ OHJAUSTA MAASEUTUMAISILLE myös VI ja VII lk
229 TAIDE- SI 29 104 A puh. 41 333. Vastaanotto 18— Yksityisopettajain yhtymän p;sta E. J. Talvihallia, Cygnaeusk. 8, A. Puh. J^3793.
SEURA-TANSBIKVRSBEJA 19, muulloin aifcatilaus puhel.
143
• Yksityistuntoja
„ kurssi
Hyhmissä
40 mk
...
100
...
15
(avec)
(7 t)
„
(henk.)
RUUSU-RISTI
Yleislääkäri.
SI 67 266
LASTENHOITOKURSSIT.
„
Pekka Ervastin esitelmän ”Esoteeri-
Um. puh. 39059 klo 9—ll ja 17—18.
Henkilökohtaisesti. Maanant. klo set koulut ja okkultinen maailma”, lu- NAAM/OPUVUT Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto toimeenpanee valtion avustuk-
Hämeent. 3, p. 73 243 kee Hilda Pihlajamäki klo 12, Meri- vuokraa Teille Domino, Arkadiank, 21. sella kahdeksan kuukautta kestäviä lastenhoitokursseja Lasten Linnassa,
18—19, os.: Kansakouluk. 10 A 13.
tullinkatu 33. SI 38 100 Pub. 47 995. Toinen Linja 19, Helsinki. Opetus on maksuton Seuraava kurssi alkaa maalis-
Il kuun 1 päivänä 1939. Kätilöille, sairaanhoitajattanne ja diakonissoille kurssi
SUOMEN JÄÄNNÖSPAPERI O/Y
kestää neljä kuukautta. Hakemus ynnä paplntodistus, lääkärintodistus ja
hammaslääkärintodistus alkuperäisinä, koulu, ja työtodistukset jäljennöksinä
18
Onnellista Uutta Vuotta Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen
järjestämät
sekä suositukset lähetetään ennen tammikuun 15 päivää Kenraali Manner-
heimin lastensuojeluliiton kansliaan, Annankatu 16, Helsinki. Lääkärintodis-
tusta varten on määrätty kaavake, jonka saa Liiton kansliasta sekä Lasten
toivottaa asiakkailleen ja liike-
tuttavilleen
TOIVO BACKBERG, Rakennusliike.
Il pikakirjoitus- Linnasta.
Helsingissä, Liiton kansliassa, joulukuun 30 päivänä 1938.
päivät
•
••
218 Kansliapäällikkö: ERIK MANDELEV.
ONNELLISTÄ pidetään t.k. 5 ja 6 päivänä Eduskun- Helsingin Kartanpiirustus- ! a
UUTTA VUOTTA tatalossa (käynti pääovesta, V kerros).
toivotamme asiakkaillemme.
Päivien avajaiset on torstaina klo 19.
Toisena kokouspäivänä, Loppiaisena,
Kartoitlajakouluun
VIRTA & VAINIO OY. alkavat neuvottelut klo 12 ja kestävät otetaan uusia mies- ja naisoppilaita torstaina, tammikuun 19 päivänä klo 10
alkaville 3—B'/i kuukautta kestäville kevätkursseille. Pääsyvaatimus 5 tk.
113 klo 18.30 :een.
oppikoulua tai vastaavat tiedot. Oppiaineet: kartanpiirustus, tekstaus, pinta-
Päiville ovat kaikki pikakirjoitusta alojen lasku, asiakirjain laadinta y.ra. maanmittausalaan kuuluvat sisätyöt
Suomalainen ei usko harrastavat tervetulleita. sekä ulkotöinä kenttämittaus ja -punnitus. Koulussa valmistetaan kartanpiir-
täjiä ja kartoittajia valtion ja kuntien virastoihin sekä apulaisia virkamie-
ennenkuin näkee! Maaseudulta saapuville huomaute-
hille. Kurssimaksu 1.500—1.750 markkaa. Kirjalliset hakemukset todistus jäi
taan, että 25 % alennuksen saantia
-
asiakkailleen ja liiketuttavilleen Jennöksineen ja papinkirjan seuraamina lähetettävä koulun johtajalle, os. H:kl,
Umoittakaa maanantain leh- varten heidän on pyydettävä lähtöase- Kalsaniemenk. 5 A 11, tammikuun 15 päivään mennessä, jonka jälkeen hyväks.
toivottaa O. V, LINDGBfiN dessä. niin näette, että se kan- SUOMEN ENIMMIN malta kaavake P. N:o 118 A. lähetetään kutsu. Koulu aloittaa 15. toimlvuotensa ja on ainoa alempi oppi-
23 Castrénlnk. 7. LIHAKAUPPA. nattaa. LEVINNYT LEHTI **
168 laitos alallansa. Pyytäkää koulun työohjelma. 61
Sunnuntaina tammikuun I p. HELSINGIN smmj N» 1 1939 5

Toivotamme arv, yleisöllemme Onnellista Uutta Vuotia /~jBMUi^ ■

—»B

B*7^il““ J
2:nen
Rohkeaotteinen
menestysvilkko
4 tn
*
V
O otokar
VÄVRA
I5 ElEt/l
23670■ 9
Hallituskatu H
Dj Mikonkatu 9 - puh. ja Johannes Linnankosken, kuolematon
:
lk i ISILLE

M Kassa :nen

KILLE OKSANEN B
a 5.15, 7.15 ja 915 kaupungin vaaroja vaalaan** B

Suomen Leipurien
Tukkuliike O.Y. HAUTAUSTOIMISTOMME
t
Rakkaampamme
puolisoni, äitimme Ja
isoäitimme
(ent.
syntynyt
+
Surulla ilmoitan, että rakas
äitini
Anna Sofia Aarnio
Lindstén) o.s. Määttä,
Haukiputaalla 27/7 TEATTERI
Uudenvuodenpäivänä klo 2
Satunäytelmä

huolehti)

vistä.
tottuneesti kaikista
hautaukseen kuuluvista tehtä-
Kauniita arkkuja ja al- Softa Vilhelmina
1855, kuoli kotonaan Haaralassa
29/12 1938.
RAUHA,
Tänään Uudenvuodenpäivänä klo 15
N uniini suutarit
Trollet och dyrgriparna
PUHELIN: oma keskus 61 281. haiset hinnat Rahtlvapaastl PÄLSI Autuaat ovat puhtaat sydä-
Liput: 20, 18, 10, 7, 5 ja 3 mk,
Kirjoittanut Kai Voss.
rautateitse. Autoillamme so- mestä, sillä he saavat nähdä
pimuksen mukaan. Avoinna 8 o.s. Hermanson
Mo 19.30
AI annetuin hinnoin
Jumalan.
—lB, sunnunt 10—IA Puh. synt. Turussa 21.9. 186ö, Klo 8
46129, Jälk. Uikeajan 46159. kuoli Lopella 30.12. 1938. Hautaus toimitetaan Malmin Numero 72 SELMA LAGERLÖPIN
215 Syvästi kaivaten hautausmaalla keskiviikkona Liput: 30, 25, 12, 8, 6 ja 5 mk.
4 p:nä klo 1 junan saavuttua. huvinäytelmä
KALLE KORTISTO Kaarlo, Astrid ja Lauri Pälsi. Lippumyymälä avataan klo 13.
HAUTAUSTOIMISTO, Kerttu ja Urho Pälsi.

JiHßa HUOLEHDIMME
y I*B
J||||L Liisi RUNEBERGINKATU 38
Katri, Erkki ja Kerttu Pälsi.
Toini, Aarne, Jooseppi, Ahto
ja Jouko Pälsi.
Maanantaina klo 19.30
Voipune
Liput: 20, 18, 10, 7, 5 ja 3 mk.
DUNUNGEN
KAIKESTA Hautaiis-
jSRII ALALLAMME / \ toimisto
Lyyli ja Väinö Tammio.
+ Tiistaina klo 16. Lastennäytäntö YUoppUastesMemi

t
toimitetaan
Ruumiinsiunaus
Lepon kirkossa sunnuntaina tam- Rakas äitimme
Punahilkka Ylioppilastalossa tänään klo 12.30
Ha a taus toimisto VILHELMINA SOININEN Liput: 16, 14, 8,6, 4 ja 3 mk.
mik. 8 p:nä klo 13. Kaikkia saat- Lastermäytäntönä
Liisank. 39, Apteekkitalo.
HILJA KOOSTI
Yksit. pub. 33 392 ja »1 213.
Puh. 21949, yksit. 35 814
Aistikkaita arkkuja eri Raskaan surun murtamina il-
tajia pyydetään, vain käten kut-
suen, saapumaan hautauksen
Jälkeen Sajaniemen Askolaan
HELENAFELDT
*
2.10. 1847, t 30.12. 1938.
Mo 19.30
Itsevaltiaan TOTUUDEN HELMI
Kirj. Z. Topelius,
hintoihin. 0 Ajanmukaisin ja moitamme, että hyvä rakas vai- viettämään vainajan muistoa. kuolema
Et. Esplanadini 22. Puh. 39 480. edullisin palvelu kaikkina vuoro- moni, tyttäreni ja siskomme Surevat
tanssit järj. Irja Vilägos.
Runeberginkatu 53. Puh. 48944. 183 Liput: 30, 25, 12, 8, 6 ja 5 mlk.
kauden aikoina. 0 Kuljetuksia Lapset, lastenlapset ja Lippuja: ä 8 ja 10 mk. Ylioppilasta-
Kuopio, Puijoni 33. Puh. 16 68.
Riihimäki. Hämeeni 36. P. 4 74.
maaseudulle sopivimmin er i-
koisaut Oiliamme. 0 Lempi Heikkilä I llllfIM—H—-
lastenlastenlapset.
Agnes ja Ingrid Hede.
SI 63 267 lon kassasta tänään klo 11 alkaen.
Puh. 31 543. SI 58 238
Hyvinkää, Vaiveronk. 2. P. 2 47. o.s. Kantola j
On uupuneelle lepo, rauha hyvä,
Mx 56 Mx 200 synt. 26.9. 1904 Lammilla,
tiin pois luotamme odottamatta
otet-
+ vaikkakaipaus on meille syvä.

29.12. 38 lyhyet tuskat kär- Rakas puolisoni ja äitimme

sittyään. Tänään klo 16
Jalmari Heikkilä. Matilda Olivia
TUTU
Kuolleita Äiti, siskot ja
veljet perheineen.
pyykkö™
o.s. Hartzell,
Kiitämme lämpimästi kaikkia,
jotka ovat kunnioittaneet rak-
kaan vainajamme, kauppat. kand.
Liput: s;—, lapset 3:—.
Klo 19.30
Ei kukaan voi tulla Sinun ti- synt. 13/3 1883, .kuoli 28/12 1938.
lallesi muistossamme. AARNE LEHONKOSKEN ON N I
Rakas, uhrautuva äitimme ja mummumme
Lempi ei kukaan.
Jokainen ero voi olla iäinen,
Syvästi kaivaten:
Waldemar, Toivo ja Viljo ■ muistoa ja ottaneet osaa su-
ruumme.
Liput B;sta 12:— kassasta klo
14 alkaen ja puh. 73 210.
jokainen hyvästijättö viimeinen. Pyykkönen. Omaiset.
Vieno, Niilo jaMarja-Leena gj) l>oyag« Näyttämö "(g)
Augusta Amalia
Nikander.
Hautaus tapahtuu Loppiaispäi-
Anni, Paavo ja Martti
vänä 6.1. -39 klo 1 Malmin hau- Ojanen. Kirjan talossa, Siitavuorenkatu 10
tausmaalla, joka täten kutsuna tänään Mo 19.30
Kirkko- ja Kappellkoristelua
ilmoitetaan. | Ruumiinsiunaus tapahtuu Mal- AIKA ON OPETTAJA
milla Loppiaisena 6.1. 1939

Lahtinen HBHMHHI
klo 12, joka täten kutsuna su-
kulaisille ja ystäville ilmoite-
taan. Linja-autot lähtevät Rau-
Hautaseppeleitä
ja kukkavihkoja
gHEUINBIHPI.
Kirj. Paavo Pii
olhj. Helmer Adler
Liput 8 markkaa. 186

:|
(o.s. Helenius)
synt. 15 p. tammik. 1859 Orivedellä, kuoli rauhal-
lisesti kotonaan Tampereella 29 p. jouluk. 1938.
t
Rakas vaimoni ja äitimme
tatientorilta.
suorittaa nykyajan suurimpien
vaatimusten mukaan kohtuus-
hintaan
KANSANTEATTERI
Ylioppilastalossa
Tänään [klo 16 |
Koitossa
Tänään klo 15.30
KAUPUNGINORKESTERI
UUDENVUODENKONSERTTI
t
; Syvästi kaivaten Viimeinen kerta
PIKKU ANNIN
Alli, Paul, Anja ja Olli Saario,
(o.s. Lahtinen)
Hilja ja livari Lahtinen perheineen
Ida Sofia Vuokko
o.s. Hyyryläinen
SEIKKAILUT
Liput B—2o mk.
Viimeinen rooli
Liput 3—lo mk.
| tänään
KONSERVATORIOSSA
> U.30 |

Elsa ja Esa Lahtinen perheineen Klo 19.30 Johtaja; ARVO HANNIKAE

synt. 10.6. 1885 Mikkelissä, RAKKAAMME Klo 19.30
Elsa, Jukka ja Maija-Liisa Lahtinen. Solisti: INA KOKKO (laulu)
Kiitos rakkaudestasi, äiti.
kuoli 30.12. 1938 Helsingissä.
Kaivaten
Laine Kristina
Omist. C. T. Ward.
Et.-Esplanadink. 24. Puh. 38 189.
Macbeth ■ Leikkivänne Lippuja ä 5 mk ovella.

Ruumiinsiunaus tapahtuu torstaina 5 p:nä tammikuuta 1939

Väinö, Irma ja Jorma.
Sammui silmä, mi aina valvoi,
Aleksanterink. 38.
Kalevank. 2.
Puh. 29 855.
Puh. 35 165.
Liput 10—30 mk. Liput 6—20 mk.
196 r m i
kello 13 hautausmaan kappelissa. käsi toimekas raukesi. Manner Sähköos.; Ctward. Helsinki.
Jäähtyi sydän mi meitä palvoi synt. 14/8 1912, kuoli 24/12 1938. Mx 60

HOTELLI SEURAHUONE
ja rakkaudesta sykkäili.
Kiitos äiti rakkakin. Muistoansa siunaten;
Olkoon leposi rauhaisin. Äiti ja sisko.
Siunaus toimitetaan Pohjoisella tänään sunnuntaina klo 12—l5
hautausmaalla 8.1. 39 kello
m RAKKAAMME ||| 11.30, joka ainoastaan täten Ruumiinsiunaus toimitetaan lop- LOUNAS suurine voileipäpöytineen
i I
§
—

Hilda Emilia Nyman

(o.s. Rönholm)
I kutsuna ilmoitetaan.
———■
piaisena 6 pv. tammik. klo 11.30
Malmilla pikku kappelissa.
Mirjam Saarela
Aarne Koskinen
KONSERTTI klo 13—15.
PERHEPÄ IV »UINE N,
johon muun muassa kuuluu ruokalajit:
H Lohi-seljankaa Ja bliniltä smetanaan kera.
1 Synt. 27.2. 1880, nukkui kuolonuneen kotonaan Hyvinkää. Helsinki.
I1 +
t
30.12.1938. 'm Herkullisia TEATTERMLLALLISIA ä Smk 20:—.
t-s ■' Hannes ja Uuno Nyman,
Sanni Virtanen Vastasaapunut: Ostereita— Hummeria Kaviaaria
|| Kaino, Verneri ja Pirkko Mikkonen, Us Katkarapuja Aito Merianturaa,
H ■| (°- s Nyman)
- Ä Rakas isäni Erik Gustaf Hieta
I
Siskot ja veljet perheineen,
y.m. sukulaiset ja ystävät.
»

wt
EMT. TULLIKASÖÖRI
Rakkaamme Kemi, Helsinki. Päiväliismusiikkia ja ILTAKONSERTTI.
PÖYTIÄ puhel. 20441.
Herra sinun armosi on parempi kuin elämä. iS Jeremias
Ruumiinsiunaus tapahtuu vanhan hautausmaan kappelissa ||||
Maria Augusta Vuokko jokinen
H loppiaisena, 6 p:nä tammikuuta klo 2.30 i.p., mistä ainoastaan
täten kutsuna ilmoitetaan.
||ft
M
KUUSINEN ILMONEN Oiva Paananen
*
24.5. 1864, t 31.12. 1938. o.s. Laine Helsinki.
Poika. *
Kajaanissa 28.6. 1878
t Helsingissä 27.12. 1938 Siiri Talvinen
Hautaus tapahtuu uuden hau- Kaivaten:
RAKAS HELLÄ VAIMONI JA PIENEN
tausmaan kappelissa Porissa Omaiset Wäinö Kurko
6.1. 1939 klo 14.15, josta vain Helsinki. Koivisto.
ESIKOKSEMME ÄITI täten ilmoitetaan. Ruumiinsiunaus tapahtuu 4.1.
39 Malmilla klo 13.12 Junan saa-

Meeri Alice HHHnBHBI

vuttua. Ilmoitetaan vain täten. Annikki Järmi
Eino Viljanne

.
LAHTIYIRTA o.s. Alkio.
Syntynyt 24/1 1914 Helsingissä, kuoli 29/12 1938
Porissa. Sanomattomaksi suruksi meille sekä
t
Rakkaamme
Malja Mäkinen
Maisteri Sauli A. Seppälän ruu-
miinsiunaus toimitetaan Helsin-
gissä Hietaniemen kappelissa kes-
kiviikkona tammikuun 4 p:nä
Helsinki

Irma Salmela
Tauno Marvala
klo 11.30. Huom. muutettu kello-
omaisille ja tuttaville. o.s. Rajalahti määrä. Hautauksen jälkeen pyy- Hjkä. H:M.
JORMA JA PIKKU-TYTTÖ.
synt. 22/1 -06 Vilppulassa,
kuoli 27/12 -38 Marian sairaat.
detään kokoontumaan Nuorten
Naisten Kristill. Yhdist. Juhlasa-
liin Pohjois-Rautatienk. 23, mistä
207
TANSSIT Helsingin Marttayhdistyksen
Päiväkotikerhon
LASTEN7UHLÄ
Syvästi kaivaten ainoastaan täten kutsuna ilmoi- Mirjam Leppänen Uudenvuodenpäivänä 1/1 39.
pidetään Loppiaisena 6 p;nä tamraik,
Janne Mäkinen Arbetets Vännerillä, Hämeentie 3.
Hautaus tapahtuu Malmilla t. k. 6 p;nä klo 14, josta ainoastaan
ja lapset.
tetaan. Mauri Suominen Klo 19.30—1. Liput 7:—. klo 15 V:llä yhteiskoululla.. Apollonk. 11.
täten sukulaisille ja ystäville ilmoitetaan. Laati. Beaetoic- NELIÖ soittaa. Pääsymaksu S mk. 216
6 _
1939 N;o 1 HELSINGIN SANOMAT Sunnuntaina tammikuun i p.

@
Uuden Vuoden onnentoivotuksemme
Suomen kansalle.
ESITETTYÄMME syyskaudella 1938 elokuvamme "Syylllsiäkö?",
”Rykmentin murheenkryyni". "Vieras mies tuli taloon”
ja "Nummisuutarit”, joiden kaikkien yhteisenä tunnusmerkkinä
oli loistavat näytteiijäsuoritukset, pätevä taiteellinen ohjaus ja huo-
liteltu, korkeimmatkin vaatimukset täyttävä teknillinen taso,

TARJOAMME kevätnäytäntökaudella 1939 Suomen elokuvayleisölle

edelleen seuraavat 4 uutta SF-filmiä:

Ensiesitys Eteenpäin Elämään -

29/i Juhani Tervapään ioistavimman näytelmän ”Justiin an” pohjalta valmistettu

harvinaisen mielenkiintoinen ja vauhdikas filmi, täynnä kauneutta, jännittä-
vyyttä ja todellista elämän sykettä.
Pääosissa;

REGINA LINNANHEIMO * TAUNO PALO

★
Ensiesitys
19/
Helmikuun Manifesti
2 Kansakunnan tie itsenäisyyteen. Suurisuuntaisin ja valtavin elokuva mitä Suo-

k^ruz
messa milloinkaan on tehty, Mika Waltarin vartavasten elokuvaksi kirjoittaman

ASTORIso Robertink, 14 iPuta. 37456.

J£a ksois -

J^nsiesitys E. Hesperiank. 22 Puh. 49383.

käsikirjoituksen mukaan. Tässä elokuvassa kulkevat silmiemme ohi isänmaan
ihmeelliset vaiheet, alkaen Tilsitln päivistä, jolloin Napoleon ”lahjoitti” Suomen
Aleksanteri Irlle, ja Viaporin antautumisesta sekä jatkuen passiivisen ja aktii-
visen vastarinnan sekä jääkäriliikkeen kautta Vapaan Suomen valtakunnan
syntymiseen.

a mimimiu ■■■ ■■m. mu ..

Elokuva koko Suomen kansalle ja koko muullekin sivistyneelle maailmallel

SB5 ACT no
Tänään 3,15,5,15.7.15 ja 9,15
} ASTQR Arkip
i
5|157f15ja9|15
ruutuun ncrn
mKKOfISTD ,
..

molempiin tc»tter-
t
alk. klo ■*«
Tänään 5.15. 7,15 ja 9,15
4rfcff> 7,15 ja 9,16
R | TZ .
Pääosissa:
REGINA LINNANHEIMO TAUNO PALO
....
.
>t ..
*

sävelten ★
IlI8llll(00 bdltttciikdTi
llUlllitdM kaikuvan elokuvassa -

Ensiesitys
Jumalan Tuomio
lim S Q|P
1%

PjIE
Arvi Pobjanpään Klvi-kilpailussa palkitun näytelmän ”Jumalan käskyn-
haltijan” pohjalta tehty liikuttavan kaunis nuoren tytön elämäntarina. Suo-

HUOUSIOVA !|j
malaisen elokuvan suosituin tähtipari taas kanasta aikaa yhdessä!

,r ®
* °-
«sa ANSA IKONEN
Pääosissa;

★
* TAUNO PALO
- .

5*
/ 4

Halveksittu Mies
In ii
Ensiesitys
% Lauri Haarlan väkevän aiheen mukaan valmistettu jännittävä mutta samalla
runollisen herkkä kuvaus suomalaisen rahvaanmiehen kamppailuista voittaak-
seen itselleen aseman yhteiskunnassa ja samalla vaimokseen ylpeän ja kauniin
i& M vallasnaisen.
Pääosissa;

ESTER TOIVONEN * EINO KAIPAINEN

It 4 ii Tunnuksemme:

m
|g
&
M
Vain täyspätöisiä aiheita! Vain ensiluokkaisia näyttelijävoimia!
Suomen kansalle vain hyviä elokuvia!
Siis SF-filmejä!!

H g o/y SUOMEN FILMITEOLLISUUS (SF)

H M

m
(älkää sekoittako nimeä ja merkkiä muihin!)

H
• —— ——
♦

Kino Pylvässalr JÄTTILAISMENESTYS Ensiesitys lapsille !

Tänään 5.13, 7.15, 9.15.

VARIELOKUVA
Kultakuume
Suurpiirteinen elokuva.

REVY Museok. 44.

paikat.

iHCDA Näytäntö sunnuntaina alk. klo 3.15 I

g J A
78.
arkipäivisin „
7.15
■
Kaksoishäät!
«

Wmr
K PÄÄOSISSA:
WILLIAM POWELL ★ MYRNA LOY
IT JOHN BEAL ★ FLORENCE RICE I
Ennen tanas. klo 20.
1 Lastennäytäntö sunnuntaina klo 13
Tänään päiväkurssit klo 14.
Korttien hinnat alennetut.
BMh Mr KUMAUTIT SBQUA. pääosassa William Boyd. || KURSSILAISILLE 5 LAHJAILTAA.
Sunnuntaina tammikuun 1 p. HELSINGIN SANOMAT N» I 1939 7

/• 4 •

KUNINGATAR
•
»-- - - ■ - «
*
V IwiOllU
jTJ pääosissa ihana talteilijatähdlstö #

AdoIfWOHLBntiGK *
NEAGLE
Saksin-Koburgin Gothan prinssi Albertina Englannin Imperiumin kuuluisana kunlngattarena

194

TANSSIKSI!
H:gin nyk. suurin ja halvin tanaslkou-
lu Ulsank. 14 B 49, puh, 30 139. Uusi
kurssi vasta-alkaville, henkilökohtai-
nen opetus alkaa joka ilta 6—%9 sekä
yhteinen harj. 149—11 nyk. muotitans-
seissa Fox-trot, Slow-Fox,Tango, Vals-
si, Schottis, Lambeth-Walk y.m. Ter-
vetuloa, varmasti opitte, ilmoltt. sopii.
Huom! Opiskelijoille ja maaseudulla
as. 20 % alennus. A. O. THOMPSON.
251

f
Helsingin
Tanssiopisto
P. Bobertink. 14 C, pulu 30106.
Uusien vasta-alkavien opetus henkilö-
kohtaisesti alkaa Joka Ilta klo 18.30,
soiton mukana klo 20. HXJOM.! Koulu-
laisten JoululomaJkursseille otetaan
vastaan joka Ilta klo 18.30, TTTO M.!
2 joululahjailtaa annetaan 15:n illan
lisäksi. Kunnioittaen
W. SALO.

Aamulla
HEtSNGW SBNOMÄT

Illalla
ILTASANOMAT

TANSSIT
TYÖVÄENTALON JUHLASALISSA
TÄNÄÄN KLO 20—24.
Liput 7:—
Orkesteri PAGOD f oittaa.
lBB
8 1939 Nro 1 HELSINGIN SflrtOMAT Sunnuntaina tammikuun l p.

VäkiJuomalakl-
"

Ranskalainen Tänään klo 3.15—5.15—7.15—9.15 ip. s^jVgy,

g rikokset vähenevät.
hnUamitalielohnva Helsingissä, tammikuun 1 p. Viime vuoden 3. neljänneksel-
‘

Arkisin klo 7.15—9.15 ip.

taan klo
iio*
2n
.

joka ympäri Eurooppaa on herättänyt Numeroidut paikat. Ei lapsille. lä 36,9 % vähemmän kuin
i Helsingin Sanomat
ennenkuulumatonta huomiota vuoden 1937 vastaavana
>

....

Tänään klo 3.15—5.16—7.15—9.15 lp.

Arkisin klo 7.15—9.15 ip. Kiivasverinen ja aistillinen ei ilmesty huomenna, maanantaina, aikana.
uudenvuodenpäivän johdosta. Seu-
_

>

Numeroidut paikat. —Ei lapsille. wrS Vi raava numero ilmestyy tavalliseen

Pääkaupungissa on vastaava rikos-

Elokuva, joka teki ohjaajansa Leonide Viviane Romance tapaan tiistaina. luku alentunut 53,4 %.
Niiden tietojen perusteella, jotka oi-
Moguyn ja nuoret näyttelijättäret
Ilta-Sanomat keusministeriöp tilastotoimisto on so-
CorinneLUCHAIREN Tino Rossi Michel Simon ilmestyy maanantaina tavalliseen
siaaliministeriön sosiaaliselle tutkimus-
toimistolle antanut, on tutkimustoimis-
ranskalaisessa sensatioelokuvassa. aikaan.
to laatinut katsauksen poliisin vuoden
1938 kolmannella neljänneksellä to-
Ginette LECLERCIN Malml-Tapanllan teamiin väikijuomalakirikoksiin ja juo-
yhdessä yössä

RISTIKOT
maailmankuuluksi
Tuhoava yhdyskunnan
mittaus.
pumustapauksiin.
Väkijuomalakirikokset.
Väkijuomalaikirikoksia tuli v;n 1938

MURTUVAT liekki Kenttätyöt saatu loppuun.

Mittaustoimitus päätökseen ensi
kesänä.
lii neljänneksellä poliisin tietoon kaik-
kiaan 1,613 eli 4,8 % vähemmän kuin
edellisellä neljänneksellä ja 36,9 % vä-
hemmän kuin vuoden 1937 vastaavana
aikana.
Malmi—Tapanilan taajaväkisen yh- Kaupunkien osuus oli 111 neljännek-
dyskunnan mittaus rakennussuunnitel- sellä 27,0 % ja maaseudun 73,0 %•
maa varten, joka aloitettiin kevättal- Laskettaessa rikosten lukumäärä 10,000
vella 1935, on nyttemmin edistynyt niin asukasta kohden saadaan kaupunkien
suhdeluvuksi 5, maaseudun 4 ja koko
pitkälle, että kenttätyöt, joihin kuuluu maan 4.
vielä vaakitus, on saatu loppuunsuori- Vsn 1937 vastaavaan neljännekseen
tetuksi. Parhaillaan on karttojen pii- verraten puheenaolevat rikokset vähen-
rustus käynnissä. Kantakartta, joka on tyivät sel ontekonel j änneksel 1ä kaikissa
lääneissä, Ahvenanmaalla, jossa
laadittu mittakaavassa 1: 500 ja joka niiden lukupaitsipysyi entisellään. Huomat-
sisältää yhteensä 130 karttalehteä, on tavimmat laskuprosentit olivat Mikke-
valmis. Kantakartan lisäksi laaditaan lin ja Viipurin lääneissä, nim. 51,4 ja
46,7. Asukaslukua silmällä pitäen oli
kartta mittakaavassa 1:2000. Kartto- puheenaoleva
rikollisuus suurin Lapin
jen valmistuksessa, kiintopisteiden kor- läänissä, mutta absoluuttisesti suurin
tiston teossa ja työselostusten laatimi- se oli Uudenmaan läänissä, jonka osal-
sessa on vielä runsaasti tehtävää. To- le tuli 24,1 % koko maan väkijuoma-
dennäköistä on, että nämä valmistu-
Erilaatuisista väkijuomalakirikoksis-
vat ensi kesäkuun aikana, jolloin mit- ta muut vähentyivät 111 neljänneksellä
Laustoimitus voitaneen' lopettaa. Sen sekä edelliseen että v:n 1937 vastaa-
rinnalla suoritettujen rajankäyntitoimi- vaan neljännekseen verraten paitsi
myynti- ja maahantuontirikokset, jot-
tusten lopettaminen siirtynee kuiten- ka lisäytyivät edelliseen neljännekseen
kin myöhemmäksi. nähden, ja valmistusrikokset, jotka li-
Yhdyskunnan mittaus käsittää noin säytyivät kumpaankin neljännekseen
1,300 hehtaarin suuruisen alueen Mal- verraten. Hallussapitorikokset olivat
jatkuvasti suurimpana ryhmänä; niiden
min ja Tapanin kylissä Helsingin pi-
täjässä. Tätä ennen on viimeksi täy-
luku oli 690 eli 42,8 % kaikista.
Helsingissä saatiin 111 neljän-
dellinen uudismittaus näillä alueilla neksellä ilmi kaikkiaan 225 väkijuoma-
tehty isonjaonjärjestelyissä, jotka on lakirikosta. V:n 1937 vastaavaan nel-
toimitettu vuosina 1897—1906, ja tar- jännekseen % nähden rikosluku on alen-
tunut 53,4 ja edelliseen neljännek-
kasteltaessa näiden toimitusten kartto- seen nähden 12,1 %. Pääkaupungin
ja havaitaan nykyisen taajaväkisen osuus koko maan rikosmäärästä oli se-
yhdyskunnan alueella silloin olleen yh- -1 ontekoneljännekse 11ä 13,9 % ja kaik-
teensä 22 tilaa ja parikymmentä pals- kien kaupunkien rikoksista 51,6 %.
Keskimäärin 10,000 asukasta kohden
tatilaa. Nyt on tilamäärä hieman yli tuli siellä 8 rikosta.
kolmentuhannen ja asukasmäärä noin
Juupumustapaukset.
10,000. Yhdyskunta kuuluu niihin
alueisiin, jotka valmisteilla olevan Poliisin tietoon tulleita juopumus-
alueliitoksen mukaan tulevat liitettä- tapauksia oli v:n 1938 111 neljännek-
viksi Helsingin kaupunkiin, ja tämän sellä koko maassa 32,695 eli 7,0 Vo
johdosta on mittaus liitetty Helsingin enemmän kuin edellisellä neljänneksel-
lä, mutta 7,6 % vähemmän kuin v:n
kaupunginmittausten koordinaatistoon 1937 vastaavana aikana.
suorakulmaiseen akselistoon ja Juopumustapausten luku on jatku-
lehtijakoon. vasti ollut suurempi kaupungeissa kuin
maaseudulla; kaikista juopumustapau la-
sista tulee nyt edellisten osalle 64.7
Vii k irehujen % ja jälkimmäisen osalle 35,3 %.
10.000 asukasta kohden on niitä kau-
tuontikielto. pungeissa sattunut 256, maaseudulla
38 sek£. koko maassa 85. Lapin läänin
Maatalousministeriö ei ole juopumustapaukset ovat asukaslukua
sitä harkinnut. silmällä pitäen ensi sijalla, kun taas
absoluuttisesti suurin luku oli Uuden-
Huhuja oiotaan. maan läänissä, jioissa sattui 22,6 %
Kun eräät piirit yhä edelleen koetta- koko maan puheenaolevista juopumus-
vat sanomalehdistössä uskotella, että tapauksista.
Helsingissä tuli 111 neljänneksellä
maatalousministeriön eläinlääkintöosas- ilmi kaikkiaan 5,571 juopumus tapausta
to olisi päättänyt tyystin kieltää väki- eli 11,8 % enemmän kuin edellisellä
rehujen maahan tuonnin, tahtoo eläin- neljänneksellä, mutta 4,5 % vähemmän
lääkintäosasto vielä kerran ilmoittaa, kuin v;n 1937 vastaavana aikana. Koko
maan juopumus tapauksista nämä olivat
että mainitunlaiset suunnitelmat eivät 17.0 % sekä
kaikkien kaupunkien juo-
ole olleet eläinlääkintöosastossa edes pumustapauksista vastaavasti 36,3 %.
missään muodossa harkittavanakaan, 10.000 asukasta kohden on Helsingissä
vaan on eläinlääkintöosastossa päinvas-
todettu tällä neljänneksellä 190 juopp-
mustapausta, vastaten 176 lähinnä edel-
toin valmistettu väkirehukysymyksen lisellä.
ratkaisemista mitä pikimmin siten, että Kolmannella neljänneksellä poliisin
niin maatalouden kuin eläintautien tor- tietoon tulleista 32,695 juopumusta-
jumista koskevien seikkojen vaatimuk- pauksesta johti rikoslain 43. luvun 6.
§:n nojalla syytteeseen vain 10,093 eli
set mahdollisimman suuressa mittakaa- 30,9 %, muut
edustivat n.s. hiljaisia
vassa otetaan huomioon. Tiedot siitä, humalaisia. Syytteeseen johtaneista
että hallitus valmistelisi tuontikieltoa, juopumustapauksista tuli kaupunkien
raukeavat omaan mahdottomuuteensa osalle 4,127 ja maaseudun osalle 5,966,
jo siitäkin syystä, että maatalousmi-
erikseen Helsingissä niitä sattui 917.
nisteri, jota asia lähinnä koskee, ei nyt Eläinlääkärit. Eläinlääkärit H.
ede s ole pääkaupungissakaan. V. V e s t e r m a r c k ja K. E. V. Lii.
j ebe r g ovat saaneet oikeuden har-
KOMISARIO MARKUS ERONNUT joittaa eläinlääkärin ammattia maassa.
SAIRAUDEN TAKIA. Piirieläinlääkäri L. Uimoselle
on myönnetty virkavapautta tammi-
Tunnettu suomalainen poliisimies, kuun ajaksi, sijainen eläinlääkäri V.
Vaasan poliisilaitoksen rikososaston Nukander.
johtaja, komisario J. V. Markus jät- Eläinlääkäri E. Åström on iriää-
193 ti sairauden takia eilen virkansa. Ko- rätty hoitamaan Oulun piirin piiri-
misario Markus on toiminut Vaasan eläinlääkärinvirkaa kunnes se vakinai-
poliisilaitoksessa yli 30 vuotta ja taita- sesti täytetään.
TÄNÄÄN
vana poliisimiehenä häntä on käytetty Eläinlääkäri U. S u k s i on määrätty
useiden vaikeiden rikosjuttujen selvit- Ilmajoen kunnan vakinaiseksi kunnan-

Vuonna 1939 on
Uudenvuoden päivänä tämiseen eri puolilla maatamme. eläinlääkäriksi.

PÄIVÄ KONSERTTI KLO 15—17.

KOTIMAISTA

Emi
TANSSIVAN HELSINGIN
KOHTAUSPAIKKA EDELLEEN SOITTOA JOKA ILTA.
Tän.
Ark
.. 5.15—7.15—9.15
7.15—9.15 Juhlahetkiä koko perheelle ovat
Poikamieskerhon
Tenhon päivälliset ja illalliset. holhokki
É Helena Kara Tauno Majuri

Vain atk.
Mahtava värikuva
TMU HO
Helsinginkatu 15, Puhelin 73 526.
KÄPYLÄ.
Näyt. 4.30,
Lapsille sallittu.
6.30, 8.30.

\ rautaisten miesten
keskuudesta. VUODEN rwi «jTÄ NÄ ÄN
JÄTTILÄISTEN Tänään kah vitan salaiset 15—18.
Tanssia joka ilta alk, 20.
223
ENSIMMÄISET X Utit S Sl* KLO 20 1

LAAKSO
PÄÄOSISSA: Wayne Morris
Claire Trevor
ERKKI AHON
11-miehinen swingorkester!.
SI 56 257 Tanssiopisto
ANNANKATU 8. A. 2. PUH. 59 68S.
Valkoisessa Salissa Uusmaal. Osak.

LASTEN-
NÄYTANNdT:

Kippari Kalle
JA PERHE- Tän.: 1.15—8.16

Uusi jännä
sarja!
ir
—-

Hr Korkeavuorenk. 36. Espl. kulma. P.63044.

45 tunnin kurssi 80: —. Yksityistunt.
Tanssikurssit vasta-alkaville alkavat tänään klo 19, huomenna sa-
moin. Täydellinen henkilökohtainen opetus joka ilta klo 19—20.30.
Me ohjaamme musiikin mukaan joka tanssin, siis Teillä el ole mi-
tään vaikeuksia, sillä meidän opetusmenetelmämme mukaan opitte
helposti. Yhteinen harjoitus jatkuu klo 20.30—23.30. TERVETULOA.
Uudet oppilaat voivat ilmoittautua kursseille joka ilta.
fy/fj
Balettia Steppiä. 5/1 ohj. vapaa-ilta. MYÖS YKSITYISTUNTEJA.
 Sunnuntaina tammikuun 1 p.
Voimalaitoksilla
riittävästi vettä
Sisävesien vedenkorkeusti-
lanne pysynyt joulukuussa
ennallaan.
•
Talven tullessa paraikaa on sisäve-
sistömme jo saanut jääpeitteensä. Vir-
taavissa vesissä saattaa tällöin esiintyä
ti.s. hyyteen muodostumista, joka voi
tuottaa haittaa voimalaitosten toimin-
nalle tukkimalla veden sisääntuloaukot.
Hyyde näet syntyy siten, että vesi jou-
tuu kosketukseen kylmän ilman kans-
sa, mutta ei pääse jäätymään siitä
syystä, että se on liikkeessä. Tämä
ilmiö esiintyy etupäässä virroissa ja
koskissa, mutta myös järvissä ja »lie-
rissä, jos on kova myrsky ja samalla
ankara pakkanen. Kun tällainen ali-
jäähdytetty vesi, jonka lämpötila on
jäätymispisteen alapuolelta, joutuu sy-
vemmälle, on sen liikunta pienempi, ja
se joutuu kosketuksiin kiinteiden kap-
paleiden kanssa. Jäätyminen sinänsä
on kiteytymisilmiö. Kiteytymistä edis-
tää se, että kiteytymiäkeskuksina on
joitakin kiinteitä kappaleita, joissa ki-
teytyminen alkaa. Pohjassa on tällai-
sia kiinteitä kappaleita ja sitäpaitsi on
vedessä irrallisia pikkuhukkasia, jotka
toimivat kiteytyraiskeskuksina. Jää-
hyyde on aivan ohutta, läpimitaltaan
millimetrin murto-osa. Se rikkoutuu
ja ajautuu alas pohjakerroksiin, missä
se löytää sopivan kiteytymispaikan.
Täten muodostuva jää en hyytelö-
mäistä, joka vähitellen käy paksum-
maksi ja voi täyttää kosken ja sen ala-
puolella olevat suvannot. Kun tällai-
nen massa tulee voimalaitokseen, on
olemassa vaara, että se täyttää turhiin
uit ja pai;ee pyörät seisomaan. Jää-
hyyteen muodostumista estävän kiin-
teän jääpeitteen aikaansaamiseksi on
kokeiltu eri men©te’miä ja parhaat tu-
lokset on saavutettu puomeilla, joilla
pintavesi saadaan pysähtymään ja si-
ten helpotetaan sen jäätymistä.
Hydrografisesta toimistosta tri H.
Renqvist ilmoitti tiedusteluumme,
että sisävesien jäätyminen sujui nor-
maalisti ja hänen tietääkseen hyyteen
esiintyminen, jonka muodostuminen on
sekin varhaistalven ilmiö, on ollut vä-
häisiä. Päävesistöissämme veden kor-
keudessa ei ole tapahtunut merkittäviä
muutoksia ja todennäköistä on, että ve-
sitilanne tulee jatkumaan suunnilleen
muuttumatt omana.
Kysy Imu; e eräiltä voimalaitoksilta
jäähyydetilanteesta ja miten sen muo- liittoja. Sitä paitsi näyttää jossakin
dostumien haittoja on ehkäisty. määrin vaikuttavan se seikka, että ne
ikäluokat, jotka ovat avioliittoiässä
Ahvenk o s k e. n voimalaitoksesta juuri näinä ja seuraavina vuosina, pää-
ilmoitettiin, että hyydettä ei ole esiin-
tynyt 8 vuoteen, vaan pintaveden jää-
tyminen o», tapahtunut tarpeellisen no-
peasti estäen hyyteen syntymisen. Ai-
kaisemman kyllä hyyteestä on ollut
haittaa,
Ä ets ä n ke-ku s vo ima l aitoksest a
saamiemme tiltojea mukaan vesitilanne
siellä on normaali, vettä on kuitenkin
vähanpuoleisesti, niin että kaikkia tur-
biineja ei voitu pitää käytännössä.
Jouiunpyhien aikaiia Äetsän voimakes-
kuksen yläpuolella olevat padot päät-
tivät vettä, joten veden vähyyttä esiin-
tyi. Kun sitten vettä saatiin riittä-
västi, muodostui samalla hyydettä, jo-
ka kuitenkin puomituksella saatiin pa-
rissa päivässä ehkäistyksi. Ilman puo-
mitusta olisi voinut aiheu'ua huomatta-
via vahinkoja runsaan veden takia.
Puopaitus toimi kuitenkin hyvin ja vesi
jäätyi, vaikka virta on vuolas. Jos
myöhemmin talvella ei tule sulia, voi-
daan talven turbiineille aiheuttamat
vaikeudet pitää ohitettuina. Hyyteen
muodostumisesta ja sen aiheuttamista
vahingoista vältytään puomituksella ja
ensiluokkaisilla koneiden suojuksilla.
Imatran voimalaitoksesta ilmoi-
tettiin meille, että hyydettä ei ole esiin-
tynyt vesien jäädyttyä normaalisti.
Tampereella jouiunpyhien aika-
na Yläkoski jäätyi. Kun pyhien jäl-
keen tehtaiden koneet pantiin käyntiin,
rikkoutui jää ja Jääpalaset tullessaan
Alakosken voimalaitoksen koneiden
imuluukkuihin vaikeuttivat koneiden
«yöskentelyä. Tilanne saatiin kuiten-
kin muutamassa tunnissa selvitetyksi.
Myllykoskella hyydettä esiin-
tyi noin viikon aikana ennen joulua,
mutta sanottavia häiriöitä koneille ei
»e a ;heuttanut. Jäätymistä edistettiin
puomeilla ja • tehdaslaitoksen yläpuo-
lelle sijoitetulla propsilautalla.
Kokemäenjoella Pahakosken
oleile muodostui jouluk. 23 p:nä
huomattava hyydepato, joka oli särjet-
tävä räjäyttämällä. Myös Oulujoen
Madetkoskessa suoritettiin räjäytyksiä,
jotka selvittivät väylän. Pyhäjoessa
hajoitettiin samalla tapaa noin viikko
sitten hyydepatoutuma.
Kansainvälisen oikeuden 1937 runsaasti 160 000 henkeä. Kau-
sanakirja.
Opetusministeriö on myöntänyt
Suomen osalta täksi vuodeksi 10.000
markan suuruisen avustuksen kansain-
välisen akateemisen unionin suunnitte- dun
leman kansainvälisen oikeuden sana-
kirjan valmistamista varten.
Hartolan kunnan Kirkonkylän pii- keen ja v. 1937 3.834.662 henkeen. Vii-
lin kätilöksi on valittu 3 hakijasta kä- meksi mainitusta väkiluvusta asui
tilö Aune Häkkinen Peräseinäjoelta, 825 848 eli 21.5 % kaupungeissa ja
ja varalta kätilö Lauha Partanen Il- 3.008.814 eli 78,5 % maaseudulla. Vi-
meeltä.
Sun- ja sorkkatauti-
.
tilanne.
Knuuttilassakaan ei ole
havaittu taudin oireita.
kielletty.
Maatalousministeriön eläinlääkintä-
osasto on eilen tehnyt Uudenmaan
lääninhallitukselle esityksen, että lää-
ninhallitus peruuttaisi litin Lyöttilän
kylän julistamisen suu- ja sorkkatau-
din saastuttamaksi ja sen johdosta an-
netut määräykset sillä poikkeuksella
kuitenkin, että saastutetuksi julista-
minen vielä toistaiseksi koskisi Knuu-
tilan tilaa. Eilen toimitetussa tarkas-
tuksessa ei Knuutilan yhtä vähän kuin
muillakaan tiloilla voitu havaita mi-
tään joka viittoisi suu- ja
sorkkatautiin, mutta halutaan Knuuti-
laa pitää edelleenkin saastutetuksi ju-
listettuna sen vuoksi, että kuten muis-
tettanee, sen eräs eläin oli ollut koske-
tuksissa Kurtin tilan erään eläimen
kanssa, ja tahdotaan päästä varmuu-
teen siitä, ettei mitään taudinvaaraa
paikkakunnalla enää ole olemassa.
Hämeen läänin lääninhallitus on
maatalousministeriön eläinlääkintä-
osaston esityksestä eilen tekemällään
päätöksellä kieltänyt eläinmarkkinain
pidon Lahden kaupungissa tammikuun
4 pnä y. 1939, mikäli markkinoilla
myydään sorkkaeläimiä. Sorkkaeläin-
ten myytäväksi tuominen tai myymi-
nen on kielletty 40 päiväsakon uhalla.
Yli 32.000 avioliittoa
v. 1937.
Maan väestö lisäytyi synty-
neisyyden kautta 25.000
hengellä.
Kuolleisuuteen nähden v:n 1935
suhdeluku suotuisin.
Sosiaalisessa tutkimustoimistossa on
valmistunut katsaus väestösuhleiden
kehitykseen vuosien 1936 ja 1937 ai-
kana.
Solmittujen avioliittojen luku
oli v. 1936 29.841 ja V. 1937 32.464.
Viimeksi mainittu avioliittojen luku on
suurin, mikä meidän maassamme on
minään vuonna saavutettu. On luon-
nollista, että avioliittojen luku on li-
säytynyt viime pula-ajasta, jolloin se
oli hyvin pieni. Lisäytyminen osoit-
taa, että on muodostunut taloudelliset
edellytykset normaalille avioliittolsuu-
delle ja että on suuressa määrin sol-
mittu pulan johdosta siirrettyjä avio-
sevät suurimpaan osuuteensa väes-
töstä.
Avioerojen luku, joka on kasva-
massa, oli v. 1936 1.435 ja v. 1937
1.649.
V. 1936 syntyi 68.895 ja v. 1937
72.319 lasta. Syntyneiden luvun kehi-
tyssuunta on kauan ollut laskeva.
Käänne tässä kehityksessä on kuiten-
kin tapahtunut v:ata 1934 lähtien.
Avioliittoisuus saavutti viime vuo-
sien pienimmän määränsä v. 1932, ja
syntyneiden luku oli pienimmillään
seuraavana vuonna, 1933. Sen jälkeen
on yhdenmukaisesti avioliittojen luvun
nousun kanssa tapahtunut myös synty-
neiden luvun kasvua, joka tosin kes-
keytyi v. 1936, mutta jatkui sitä voi-
makkaampana v. 1937. Syntyneiden
luvun kasvu on kuitenkin ollut paljon
heikompaa kuin avioliittoisuuden.
Syntyneistä oli kumpanakin vuonna,
1936 ja 1937, 7,0 % aviottomia.
Kuolemantapausten luku oli
v. 1936 49,723 ja v. 1937 47.150. Se
ilahduttava kuolleisuuden vähentymi-
nen, jota esiintyi vv. 1933—35. keskey-
tyi v. 1936, jolloin kuolemantapausten
luku kasvoi runsaasti 4.000 edelliseen
vuoteen verraten. V. 1937 vähentyi
kuolleisuus jälleen, saavuttamatta kui-
tenkaan v:n 1935 suhdelukua, joka on
suotuisin, mikä meidän maassamme on
todettu. Vähentyneeseen kuolleisuu-
teen ovat vaikuttaneet sekä terveydel-
listen olojen paraneminen että myös se
seikka, että väestön ikäjaoitus nyt on
erinomaisen suotuisa tässä suhteessa.
Nuoriso ja keski-ikäiset, joiden kes-
kuudessa kuolleisuus on vähäistä, ovat
lukuisasti edustettuina, kun taas las-
ten ikäluokat, joissa kuolleisuus on
suurin, vähäisen syntyneisyyden vuok-
si ovat väestössä heikosti edustettuina.
Kuolleisuuden vähenemiseen on ensi
sijassa vaikuttanut pikkulasten
kuolleisuuden supistuminen, jo-
ka on johtunut pikkulasten hoidon pa-
ranemisesta. Lapsista kuoli ennen en-
simmäistä ikävuottaan v. 1936 65.9 ja
v. 1937 68,6 »/oo- V:n 1936 luku on suo-
tuisin, johon tähän asti maassamme on
päästy. Vielä kymmenvuotiskautena
1921—30 oli pikkulasten kuolleisuus
91,9 °/no ja 1911—20 111,8 °/oo- Kau-
pungeissa on kuolleisuuden vähentymi-
nen tässä ikäluokassa ollut erikoisen
huomattava.
Maan väestöä on syntyneiden enem-
myys kuolleisiin nähden lisännyt 19.172
henkeä eli 5,0 °/oo v. 1936 ja 25.169 hen-
keä eli 6,6 °/0n v. 1937. Tämä ylijää-
mä on tullut pääasiallisesti maaseudun
osalle. Kaupunkien väestöä lisää ny-
kyisin hyvin heikosti luonnollinen väen-
lisäys.
Maan sisäiseen muuttoliikkee-
seen otti v. 1936 osaa n. 140.000 ja v.
pungit saivat sen avulla v. 1936 12.023
hengen ja v. 1937 19.620 hengen lisän.
Kaupungit saivat vielä väestön lisäys-
tä aluejärjestelyjen johdosta, v. 1936
65 ja v. 1937 10.342 henkeä. Maaseu-
väestön nettolisäys oli v. 1936
7.927 henkeä, kun taas v. 1937 voitiin
todeta 4.172 hengen nettovähennys.
Maan virallinen väkiluku
nousi v:n 1936 looussa 3.807.163 hen-
ralliseen väkilukuun sisältyy suuri
HELSINGIN SANOMAT N;o 1 1939 9
Onnen sivu kääntyy
helmikuun 4p:nä
Suoveuila
noutamaan
Suomelle
Mainetta on vaikea mitata rahalla,
mutta sitäkin on joskus yritetty.
Niinpä eräs amerikkalainen raha-
mies laskeskeli aikoinaan, kuinka
paljon Paavo Nurmi Ville Ritolan
avustamana osti Suomelle mainetta
juoksuillaan kolme kuukautta kes-
täneellä Amerikan-matkallaan. Tu-
lokseksi tuli 400.000,000 markkaa
Ja hän arvioi ainoastaan sen, mitä
Amerikan lehdistö teki tällöin
maamme tunnetuksitekemisessä.
Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia
numeroita saataisiin, jos samalla
tavalla laskettaisiin Suomen velan-
maksuista koitunut maine Yhdys-
valloissa. Voimme vain todeta, että
jos Suomen valtio joskus on tehnyt
oikein
loistavan rahansijoituksen,
niin ainakin se teki sen maksaes- pujgrl e on tosiaankin merkityksellinen päivä merkityksellinen kahdel-
saan velkansa Yhdysvalloille.
Yhdysvalloissa siis tiedetään, että
Suomessa osataan juosta ja että
iJiSL ia tavalla. Sinä päivänä saadaan ne rahat, joilla moni mies lähete-
tään Finlandia-kuoron mukana Amerikkaa valloittamaan laulun
siellä on rehellistä väkeä ainakin
määräävillä sijoilla. Ja tiedetään l|i voimalla tekemään Suomea tunnetuksi ja luomaan suopeaa
siellä jo muutakin: tunnetaan Sibe- mielialaa maatamme kohtaan sen onneksi ja menestykseksi.
liuksemme ja hänen työnsä, Saan-
eemme suuntaa antavana rakentaja- loiselta puolen: samana päivänä onni puuttuu monen asioihin tekemällä
nerona ja paljon, paljon muuta.
Kas, Amerikka osaa mainioista mie- heistä rikkaita yhdellä iskulla. Tammikuu oli vielä tuota entistä puutteen-
histä ja teoista tehdä maineikkaita. alaista punnertamista, mutta helmikuu on jo oikeaa elämää, huoletonta ja va-
(Ja Amerikka osaa myös maksaa
runsain käsin). paata! Kas, 300.000 markalla jo järjestyvät monet asiat. Kuvitelkaahan
Amerikkh on maineentekomaa. vain, eikö tämä summa riittäisi Teidänkin toiveittenne toteuttamiseen!
Ja koska näin on, niin siellä uudet
”maineet” peittävät helposti vanhat
varjoon.
Jollei Teillä ole perintöä tiedossa, nuo toiveet täyttyvät vain yhdellä ehdolla:
Tämän takia oli ajatus Finlandia- ostamalla arvan. Finlandia-arpaan tarvittava viisikymmenmarkkanen, jo-
kuoron Amerikkaan lähettämisestä ka varmaan kuluisi Teiltä johonkin joka tapauksessa, voi tässä tapauk-
mitä onnellisin. Voimme jo etukä-
teen olla varmoja sen menestyksestä sessa aiheuttaa elämänne täyskäännöksen! Mutta muistakaa: kun arpajai-
kaikin puolin niin New Yorkin sia on kannatettavanaan asia, jonka suuret kansanjoukot katsovat miellyt-
maailmannäyttelyssä kuin monissa
muissakin esiintymispaikoissa. Tai- täväksi velvollisuudekseen, niin arpoja ostetaan kilvan. Varmistautukaa sii-
teelliselta tasoltaan kuoro tulee ole-
maan paras mitä
tä, että ehditte kilpaan mukaan! Ostakaa Finlandia-arpanne mieluimmin jo Voitot suurimmista 5,000 mk;n voittoihin asti ovat
maailma yleensä
voi esittää "best in the World” tänään! palkinto-obiigatioita, pankki- y. m. osakkeita, jotka
seikka, josta amerikkalaiset pitävät voittaja saa itse valita, ja vaikka samalla sopia
niiden rahaksi muuttamisesta. 1,000
ja joka herättää siellä huomiota ja
Arvonta on helmik. 4 p. |
puheenaihetta. Kun Suomen sävel- markan voitot palkinto-obiigatioita. 400
taide muutenkin on Atlantin tuolla 200 ja 100 mk:n voitot ostokortteja.
puolen suursuosiossa, voimme sitä- Arpoja myyvät pankit, kirja- ja paperi-
kin paremmalla syyllä odotella
”Kuisman” ja meidän kaikkien kuo-
rolle tuloksiltaan onnellista matkaa.
PIENIN VOITTO 100 kaupat, useimmat osuusliikkeet y.
Jollette saa arpoja paikkakun
maitanne, postittakaa meille oheine
Laulun voimalla se lämmittelee en- kuponki!
tisiä sympatioja ja herättelee uusia.
Ja tätä jatkuu kauan. Jo kuukausia
Arvan hinta vain 50:- |
ennen kuoron lähettämistä on Yh-
dysvaltain sanomalehdistö kiinnittä- FINLANDiA-ARPAIAISI
FINLANDIA
nyt asiaan niin paljon huomiota, että
Helsinki, Aleksanterlnk. 19. Pub. 38 369.
monesta esiintymispaikasta on kon-
serttiliput myyty loppuun jo nyt.
Kun alku on tällainen, niin jotakin
sitä voidaan odottaa jatkoltakin!
iSbf o)
My/ >j a.
Lähettäkää minulle ....
kpl. Finlandia-arpoja.
Mutta siihen tarvitaan rahaa, ja
Nv~/y Mukana maksuksi mk ja postikuluiksi
<CT
sitä saadaan Finjandia-arpajaisista, V-l r
ARPAJAISET
4 mk sekä voittoluetteloa varten 2 mk. (Kir-
joilla osa Finlapdia-kuoron matka-
joittakaa kirjekuoreen sana: Kuponki).
kustannuksia peitetään. Emmeköhän J 4-n^
siis miehissä ja naisissa päätä ottaa
osaa näihin arpajaisiin? Sitten, kun Nimi
kuoro niittää voitonlaakereitaan,
meistä tuntuu ihan siltä kuin oli- Osoite
simme itse näihin voittoihin osalli-
sina niinkuin olemmekin. SII o m l-propagandan hyväksi! (Selvästi) Hels. San. 1.1. -39.
Kuoleman tuottanut yliajo Helsingin teoUisuuskoulnn kulku-
edessä poikittain
tiellä. Kuljettaja
yritti väistää, mutta kun keli oli liu-
Helsingin—Turun Federation Aeronatic laitososaston matemaattisten aineiden
Leppävaarassa. valtatie. Internationaiella (FAI) ylimääräiseksi opettajaksi opetuskie-
kas ja tie on erittäin kapea, ei onnet- lenä suomi on kauppa- ja teollisuus-
Toissayönä klo 1.45 tapahtui Lep-
tomuus enää ollut vältettävissä, vaan ministeri nimittänyt insinööri Kalle
pävaarassa kuoleman tuottanut ta- mies
jäi auton alle. Hänen pääluunsa Kunnostustöitä varten myönnettyjä on Parisissa, 5—7 p:nä tammikuuta, Ilmari Lehtisen t.k. 1 pstä lukien.
murtui ja muutenkin hän ruhjoutui määrärahoja. yleiskokous, jolloin m.m. lopullisesti
paturma. Eräs helsinkiläinen vuok-
ra-auto ajoi Turun maantieltä Lep-
niin pahoin, että kuoli sairaalaan vie-
täessä.
Kulkuiaitoaministeriö on asettanut
sovitaan v;n 1940 olympiakisojen pur-
jelentokilpailujen ohjelmasta. Kisojen
Ylen täynnä olon
pävaaraan n.s. Harakkaan johtavaa tie- ja vesirakennushallituksen käytet- säännöttömät käymisprosessit paksu-
Onnettomuuden uhri oli kirvesmies suomalaista järjestelykomiteaa edus-
kapeaa tietä pitkin ja oli juuri aja- täväksi 3,8 milj. markkaa Helsingin— suolessa, maksataudit, sappisalpaus,
Matti Kilkki, joka oli syntynyt
nut kauppias Niemen liikkeen kohdalla v. 1894 Turun valtatien Nummenkylän—Sauk-
taa mainitussa tilaisuudessa purjelen- pistokset, painostus rinnassa, sydämen-
ja naimaton. Hän oli onnetto- tojaoston puheenjohto ins. Gunnar tykytys parantuvat luonnollisella
olevan mäen yli, kun autonkuljettaja muuden tapahtuessa kolan välisen osan rakentamista var-
äkkiä huoma&i miehen makaavan auton
todennäköisesti
ten, Kaarelan—Perttulan välisen tie-
S t ä h 1 e.
Ilmaliikenneyiitiöitten kansainvälinen
”Franz-J osef”-
päihtynyt. karvasvedellä ja verentungos aivoihin,
osan kunnostamh.ta varten 960,000
(lATA) pitää 11—12 p:nä tam-
markkaa, Hyrylän—Järvenpään väli- liitto
silmiin ja keuhkoihin tai sydämeen vä-
joukko henkilöitä, jotka asuvat maan mikuuta tavanmukaisen aikataulu- ja henee. Lääkärien
rajojen
’
ulkopuolella, enimmäkseen sen tieosan kunnostamista varten mautetaan todella yllättävistä tuloksia
tariffikonferenssissa Berlinissä. Aero
Pohjois-Amerikassa. Maan todellinen Hartolan kmman sairaalan van- 500,060 markka* ja Tuusulan kirkon- ta, joita on saavutettu
väkiluku on arvioitu v:n 1936 lopussa hemmaksi sairaanhoitajattareksi on kylän ja Keravan välisen tieosan kun- Oy:tä edustavat konferenssissa yhtiön Franz-Josef-
3.602.700 hengeksi ja V:n 1937 lopussa valittu 3 hakijasta sairaanhoitajatar nostamista varten 140,000 markkaa. toimitusjohtaja, ins. Gunnar Ståhle se-
vedellä istumatöissä olevien henkilöi-
3.630.200 hengeksi. Sitä paitsi asui Tuulikki Tuomi Hyvinkäältä, ja va- kä konttoripäällikkö Birger Grön-
ralta sairaanhoitajatar Toiva Karo- den hoidossa.
maassa v. 1936 23.369 ja v. 1937 21,854 lund.
ulkomaalaista. liina Tähtinen Hämeenlinnasta. SI 10 x 100
 10 1939 N;o 1 HELSINGIN SUOMAT Sumumtaina tammikuun 1 p.

Kuten TIIKERINKYNNET Kasvullisesta metsämaa-alasta — rinr ui mi a'l uj a ————

tarrautuvat meillä valmistetut lumipirmat maahan liukkaimmalla-
kin kelillä.
Kokeilkaa myös Te uutta patentoitua kokoympyrä talvikulutus-
plntaamme.
omistavat yksityiset 55 pros. HUONEKALUKESKUS
HELSINKI: Fredrikinkatu 34 * Lönnrotinkatu 3 * Hämeentie 10 H
O/Y VILCAX A/B
Annankatu 16, puh. 21 649, 33 446. Metsätyöläisistä keskimäärin 56 prosenttia VIIPURI: Linnankatn 17 • Linnankatu 11 • Äyräpaänkatu 4 |||
Korjaamo, Lauttasaarentie 62, puh. 67 147.
talollisia ja pienviljelijöitä. Mx

Metsänomistajien kunniakysymykse- kaa. Kantohinnasta 2.750 milj. mk tuli

nä on hoitaa metsämaitansa siten, ettei
niitä järjettömillä hakkuilla pilata ja
ettei metsistä vuosittain oteta enem-
pää kuin mitä lisäkasvu kulloinkin
edellyttää, sillä metsissä on maamme
talouselämän tuki ja turva. Huolehti-
kaamme siksi, että tulevat sukupol-
vet saavat jatkuvasti nauttia tästä
kansallisomaisuudestamme, jonka arvo
Helsingin väkiluku
maan länsiosan osalle 647 milj. mk,
Itä- ja Keski-Suomen 1.460 milj. mk,
Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen 547
milj. mk ja ruotsinkielisen rannikkoseu-
dun 96 milj. mk. Vertailun vuoksi mai-
nittakoon, että yksityistilain omistajat
ovat saaneet kantohintoina hakkuukau-
tena 1936—1937 1.950 milj. mk, 1935
nyt 311.465 henkeä.
1936 980 milj. mk, 1934—1935 1.070

Lisäys v:n 1938aikana 11.286.

on meille korvaamaton. Suomen met- milj. mk ja 1933—1934 1.200 milj. mk.
sävarat, verrattuna Ruotsin ja Norjan Kun edellämainittuun kantohintaan
metsävaroihin, ovat meillä kaikista 2.750 milj. mk:aan lisätään tneteän-
suurimmat-. Metsää tuottavaa maa- hakkuissa ja puutavaran kuljetuksissa
alaa on Suomessa 23.5 milj. ha., Ruot- maksetut työpalkat arviolta yli 1.000 Virta maaseudulta kaupunkeihin sel-
sissa 23,2 milj. ha. ja Norjassa 7,6 milj. mk, niin metsistä saatiin siis vii-
milj. ha. Keskimäärin asukasta koh- meksi kuluneena hakkuu kautena rahoja västl havaittavissa.
den on metsää tuottavaa maa-alaa Suo- yhteensä lähes 4.000 milj. mk.
messa 6,5 ha., Ruotsissa 3,8 ha. ja Saadaksemme vielä käsityksen siitä, Pääkaupungin eri seurakun- 53 hengellä ollen vuoden päättyessä
Norjassa 2,7 ha. Laajoista mikä osuus puulla ja puujalosteilla on
VÄKILUKU KAUPUN- 3.010 henkeä.
tien kanslioista ja siviilirekisten-
metsistämme omistavat yksityi- kansainvälisessä kaupassamme, esi- viranomaisen kansliasta ellen
GEISSA. Helsingin juutalainen
set 55 prosenttia kasvullisesta tämme seuraavia vientilukuja . seurakunta: syntynyt 10 mp. ja 7
saamiemme tietojen mukaan oli Helsinki 311.465 np., yht. 17. Kuolleita 4 mp. ja 10 np.,
metsämaasta, valtio vastaavasti v. 1937: puutavaran ja pääteos- Helsingin väkiluku vuoden vaih- Viipuri 82.913 yht. 14. Seurakuntaan muuttaneita 10
35,3 pros., yhtiöt 8,0 pros., seu- ten vienti 4.157 milj. mk, pyö- teessa 311.465 henkeä. Nyt 6n Tampere 75.845 mp. ja 14 np., yht. 24. Seurakunnasta
rakunnat 1,1 pros, ja kunnat reän havupuun vienti 748 milj. siis kaupungin väkiluku komeas- Turku 73.700 muuttaneita 3 mp. ja 2 np., yht. 5.
0,7 pros. mk, sahatun puutavaran vienti Koko väkiluku vuoden vaihteessa
ti ylittänyt 300.000 rajan, josta Oulu 31.200 1.188 henkeä.
Mx 76 Huomaamme siis, että etenkin yksi- 2.759 milj. mk, paperijalosteiden se edellisessä vuodenvaihteessa Vaasa 31.136 Kreikkalai s-katolinen seu-
tyisten metsänomistajien tulisi suurim- vienti 3,630 milj. mk, puuhiok- vielä jäi hiukan alle. Väkiluvun Lahti 26.747 rakunta: synt. 20 Suomen kansa-
Turun ja Porin läänin läänin- pana metsäalojen omistajaryhmänä keen ja selluloosan vienti 2.347 laista, muita 11, yht. 31, kuoli. 39 Suo.
Hoipolan lossi Kitkassa kasvu on ollut suurempi kuin Kuopio 25.101
men kansal., muita 17, yht. 56, seura-
huolehtia puuvarastojen järkiperäisestä milj. mk ja paperin vienti 1.042
korvattava sillalla. hallituksen hoidossa olevat hoidosta. Tämä sitäkin suuremmalla milj. mk.
ehkä koskaan aikaisemmin, sillä Pori 20.700 kuntaan muuttaneita 294 Suomen kan-
vuoden 1938 kuluessa lisäytyi Kotka 20.218 sal., muita 78, yht. 372, seurakunnasta
Lossi väliaikaisesti muutettava
maantiet. syyllä, koska he kantohintojen lisäksi Puusta valmistetaan nykyisin lu- Helsingin väkiluku 11.286 hen- Kemi 19.276 muuttaneita 103 Suomen kansal., 12
saavat huomattavia ansioita metsätyö- kemattomia eri aineita ja tarvikkeita, muita, yht. 115. Väkiluvun lisäys oli
moottorilla kuljetettavaksi. Kustannusarvio v. 1939 nousee gellä. Kasvu johtuu luonnolli- Lappeenranta 13.114
mailla. Suomen Puunjalostusteollisuu- niistä vain mainitaksemme seuraavat: 172 Suomen kansa!., 58 muita, yht.
12,3 milj. mk:aan. sestikin pääasiassa muualta kau- Mikkeli 10.503 230. Väkiluku vuoden vaihteessa 4,171
Turun ja Porin lääninhallitus on tie- den Työnantajainliitosta saamiemme ensoniitti, insuliitti, puumassa, karton-
ja vesirakennushallitukselle lähettänyt
punkiin muuttaneiden suuresta Rauma 9.271 Suomen kansal., 1,589 muita, yht. 5,760
Turun ja Porin läänin lääninhallitus tietojen mukaan on nimittäin p.o. lii- kipahvi, puu ja uho, dynamiitti, oksali- henkeä.
asiakirjat, jotka koskevat Kiikan kun- on vahvistanut kustannusarvion läänin- määrästä eikä syntyväisyyden Hämeenlinna 9.170
nan anomusta Kiikan kunnassa sijait- ton jäsenyhtymien metsä- ja uittotyö- happo, natronsellulosa, rakennuspahvi, 8.650 Roomalais- katolinen seu-
hallituksen hoidossa olevien maantei- antamasta lisäyksestä. Voimak- Jyväskylä
rakunta: synt. 6, kuoli 13, seura-
sevan, Kokemäenjoen yli liikennettä den kunnossapitoa varten vuodeksi mailla olleiden työläisten ammatti ollut takoliitti, pergamiinipaiperi, symoli, me- kaimmin ovat viime vuonnakin Kokkola 8.452
välittävän Hoipolan maantielossin va- kuntaan muuttaneita 70, seurakunnas-
1939. Menoarvion kokonaissumma päät- vuosina 1935—1937 seuraava: Varsi- taooäi, furfuroli, alkoholi, liima, ase- kasvaneet suomalaiset seurakun- Savonlinna 7.859 ta muuttaneita 26, lisäys 37 ja väki-
rustamiseksi koneellisilla kuljetuslait- tyy 12,300,000 markkaan. Eri moment- naisia metsäityöläisiä on keskimäärin taattieellulosa, lentokonefaneeri, särky- 7.850 luku vuoden vaihteessa 659 mp. ja 498
teilla tai kiinteän sillan rakentamiseksi tien loppusummat ovat seuraavat: ke- nat ja eniten niistä suurin, Hanko
ollut työssä 31.2 pros. eli henkilöitä, mätön lasi, lakat, syttymätön filmi, 7.752 np., yhteensä 1,157 henkeä.
sanotun lossin sijalle. Samalla läänin- säkunnossapito 4,667,700 mk, taiivikun- 79.025 jäsentä käsittävä pohjoi- Kajaani
Helsingin Vapaakirkko:
hallitus on oheenliittänyt Turun tie- ja nossapito 711,300 mk, sillat ja lossit jotka eivät omista varsinaista viljelys- selluloidi, pyroksyliini, tekonahka, savu- nen suomalainen seurakunta, Porvoo 7.066 synt. 3, kuoli. 3, seurakuntaan muut-
vesirakennuspiirin piiri-insinööriltä ja 584.000 mk, soranottopaikat 61,400 mk, tilaa, vaan pääasiallisesti työskentele- ton ruuti, valo ku v ausf ilmi, tekstiilit, jonka väkiluku on kasvanut Pietarsaari 6.731 taneita 41, seurakunnasta muuttanei-
Tyrvään piirin nimismieheltä asiasta kansliatarpeet 9,500 mk, palkkiot vät metsä- ja uittotöissä, vähintäin 6 chardonnetsilkki, viskoosisilkki, keino- ta 23, lisäys 18 ja väkiluku 460.
3.935 hengellä. Toiseksi suurin Joensuu 5.620
hankitut lausunnot sekä Kiikan kunnan 134,100 mk ja satunnaiset menot kk. vuodessa; talollisia ja pienviljeli- tekoiset kuidut, sulfaattiselMosä, män- Töölön Vapaakirkko: väki-
kunnanvaltuuston viime marraskuun 109.000 mk eli edellämainittuihin tar- seurakunta, Sörnäisten ' suoma- Käkisalmi 5.000
jöitä on metsätyöläisistä ollut. keski- työljy, mäntysuopa, tärpätti, terva, luku vuoden vaihteessa 43,
14 päivänä pidetyn kokouksen pöytä- koituksiin yhteensä 6,277,000 mk. lainen seurakunta on kasvanut Sortavala 4.648 Muhamettilainen seura-
kirjanotteen, josta selviää, että sanottu Kaupungeille ja kauppaloille suori- määrin 55,8 pros. eli henkilöitä, jotka sysi, asetoni, etifckahappo, hiiva, 3.764 hengellä, ollen nyt 70.293 Hamina ....
• 4.403 kunta: synt. 12, kuoli. 1, lisäys 11,
kunta on sitoutunut 400,000 markalla tettava korvaus maantiejatkojen kun- lisäansiokseen tekevät muutamia kuu- sokeri, benslni, petroli, voiteluöljyt sekä 4.196 väkiluku vuoden vaihteessa 715 henkeä.
osallistumaan kosketellun sillan raken- nossapidosta on 275,000 mk. Kustan- jäsenen suuruinen. Kaikkien Raahe
nuskustannuksiin, mikäli rakennustöi- nukset erinäisten teiden ja tieosien kä- kausia (1—5 kk.) vuodesta metsä- ja naisten silkkisukat yjm. y.m. ruotsalaisten seurakuntien yhtei- lisalmi 4.055 Helsingin suomalainen
uittotöitä; tilapäisiä työläisiä on ollut Kuten edelläolevasta jo käy ilmi, on metodistiseurakunta:
hin ryhdytään ennen vuoden 1943 lop- sittelystä kalsimnkloridilla nousevat nen väestönlisäys on vain 947 Uusikaupunki ...... 3.964 synt. 3, kuoli. 2, seurakuntaan muut-
pua. 1,000,000 mk:aan ja vuoden kuluessa keskimäärin 13,0 pros. eli henkilöitä, metsämaissamme omaisuus, jota ei ra- henkeä ja yhteinen väkiluku Loviisa 3.815 taneita 4, seurakunnasta muuttaneita
Omasta puolestaan lääninhallitus on valtion hoitoon siirtyvistä uusista jotka eivät voi laskea kuuluvansa kum- haksi voida helposti arvioida. Hoita- 77.001 henkeä. Siviilirekisteriin Tammisaari 3.692 2, väkiluku vuoden vaihteessa 188.
tie- ja vesirakennushallitukselle ilmoit- maanteistä, noin 40 km 80,000 rak:aan. paankaan edellämainittuun ryhmään. kaamme siis tätä kansallisomaisuutta Yksityinen kreikkalais-
tanut pitävänsä erittäin tärkeänä lii- Moottorihöylien, kuorma-autojen, trak- kuului ellen saamiemme tietojen Kristiinankaupunki .. 3.166
Parina viimeisenä hakkuukautena, parhaan kykymme mukaan. Niinpä, katolinen kirkollinen yh-
kenneolojen parantamista puheenaole- torien ja polttomoottorien aiheuttamat mukaan 16.231 henkeä. Lisäys Maarianhamina 2.818
dyskunta: lisäys 30 henkeä, väki-
valla paikalla. Kun Kokemäenjoki ja- menot ovat 2,390,000 mk. Uusien tie- suoritettiin kaikkialla maassamme mec- vaikkei metsänhakkuita tänä vuonna edellisestä vuodesta 957 henkeä. Heinola 2.584 luku vuoden vaihteessa 725.
kaa Kiikan pitäjän kahtia siten, että koneiden, autojen ja työkoneiden han- sänhakkuita sangen runsaasti. tehdäkään yhtä laajassa mitassa kuin Tornio 2.332
muun muassa joen pohjoispuolella si- kintaan on varattu 600.000 mk. Läänin- i-Vt
jaitsevat rautatieasema ja kirkonkylä hallituksen hoidossa olevien maantei- Niinpä laskettiin hakkuukautena edellisinä hakkuukausina ja vaikkei •

Helsingin kaupunki. v-Ä

-C .
Kaskinen 1.819 Kaupunkien väkiluvut.
sinne keskittyneine laitoksineen jäävät den aiheuttamat tiemestarien konttori- 1.5. 1937—30. 4. 1938 yli 80.000 metsätulojakaan tjj£ sanottavammin Uusikaarlepyy 1.180
Viipurin tuomiokirkko-
ilman kiinteää yhteyttä joen etelä- menot, konttoriapulaisten palkat, tili- tilan metsät joutuneen hakkui- saada, niin onhan kuitenkin meillä tie- Pohjoinen suomalainen Naantali 806
seurakunta: synt. 496 mp. ja 445 seurakunta: Synt. 411 poikaa ja
puoleiseen asutukseen ja m.m. etelä- listat, tilastokaavakkeet y.m. ovat den alaisiksi. toisuus siitä, että metsiemme vuotuinen 416 tyttöä, yht. 827 lasta. Kuollut
rantaa kulkevaan Turun—Tampereen 98.000 mk. Tiemestarien laatimien np., yht. 941, kuoli. 356 mp. ja 329. np„ 399 mp. ja 403 np., yht. 802 henkeä.
valtatiehen, on luonnollista, että sillan Mainittuna hakkuukautena saatiin yk- kasvu jälleen ylittää hakkuut ja näin yht. 685, seurakuntaan muuttaneita kunnasta muuttaneita 186 mp. ja 281
suunnitelmien ja kustannusarvioiden sityismetsien hakkuista kantorahoina lisää puuvarastojamme tulevien suku- np., yht. 467. Seurakuntaan on siviili-
Seurakuntaan muuttanut 1,547 mp. ja
rakentaminen puheenaolevalle paikalle tarkastamisesta ynnä muusta tiemesta- 2.590 mp. ja 4.539 np., yht. 7.129, seu- 2.213 np., yht. 3,760 henkeä. Seura-
ennen pitkää liikenteen yhä kasvaessa rien toiminnan valvonnasta aiheutuu ja työpalkkoina lähes 4.000 milj. mark- polvien hyväksi. rakunnasta muuttaneita 1.099 mp. ja rekisteristä siirtynyt 2 mp. ja kirkos- kunnasta poismuuttanut 1,440 mp. ja
on välttämätöntä. Lisäksi on huomat- menoja (tiemestarien toimintaa valvo- 2.131 np., yht. 3.230, siviilirekisteriin ta on eronnut 17 mp. ja 16 np., yht. 33,
2,019 np., yht. 3,459 henkeä. Kirkosta
tava se suuri merkitys, mikä sillan ra- van insinöörin apulaisena toimivan muuttaneita 136 mp. ja 135 np., yht. Väkiluku on lisääntynyt 26 hengellä ol- eronnut 41 inp. ja 63 np., yht. 104 hen-
kentamisella tulisi olemaan myös kau- rakennusmestarin palkka) 30,000 mk. len vuoden päättyessä 5.852 mp. ja
koliikenteelle. Tyrvään asemanseudulta Uusien tientekoaineen ottopaikkojen lu-
2.090 autovahinkoa Kirjastojen lainaus- 271, uskonnollisiin yhdyskuntiin muut-
taneita 2 mp. ja 14 np., yht. 16, siviili- 6.635 np., yht. 12.487 henkeä.
keä. Kirkkoon takaisia
mp, ja 21 np., yht. 37 henkeä. Väki-
l6
ja yleensä Kokemäenjoen pohjoispuo- nastamiseen on varattu 100,000 mk, vuoden kolmannella liike. rekisteristä seurakuntaan muuttaneita Siviilirekisteriin on vuoden luku lisääntynyt 218 hengellä ollen
lelta idästäpäin tuleva, Lauttakylää rumpujen uusimiseen 250,000 mk ja neljänneksellä. 25 mp. ja 30 np., yht. 55,. uskonnollisis- kuluessa muuttanut 1.443 henkeä ja vuoden vaihteessa 64,893 henkeä.
kohti suuntautuva liikenne tulisi sillan tienviittojen ja liikennemerkkien lisä- Eduskunnan kirjastosta on v. 1938 ta yhdyskunnista muuttaneita 4 mp. siitä pois 541 henkeä, joten siihen kuu- Ruotsalainen seurakunta.
rakentamisesta huomattavasti hyöty- hankintaan 100,000 mk. Porin —Lautta- Lisäystä maaseudulla, vähen- annettu kotilainaksi 16.199 teosta, ja 10 np., yht. 14. Väkiluvun lisäys on luvien luku on kasvanut 902 hengellä. Väkiluku vähentynyt 71 hengellä ol-
mään matkan tuntuvan lyhenemisen kylän maantietä varten varataan tie- nystä kaupungeissa. 18.405 nidosta. (V. 1937: 17.644 teos- 1.522 mp. ja 2.415 np., yht. 3.935 ja vä- Syntyneitä on ollut 155 ja kuolleita len vuoden vaihteessa 2,413 henkeä.
johdosta samoinkuin Kiikoisista ja ja vesirakennushallitukselle 350,000 ta, 20.270 nidosta). Lukusalilainoja kiluku vuoden vaihteessa 31.790 mp, ja 100, joten lisäystä on 55 henkeä. Kaik- Saksalainen seurakunta:
Pohjois-Satakunnasta aina pääkaupun- mk. Lääninhallituksen käyttövarat ovat Alkoholin aiheuttamat vahingot v. 1938 5.758 teosta, 9.537 nidosta. 47.235 np., yht. 79.025 henkeä. kiaan on siviilirekisteriin kuuluvien Synt. 2 lasta. Kuollut 9 henkeä. Seu-
kiin asti suuntautuva liikenne tällä 750.000 mk. vähenevät. (V. 1937: 3.699 teosta, 6.500 nidosta). Eteläinen suomalainen luku lisäytynyt 957 hengellä ollen nyt rakuntaan muuttanut 20 henkeä. Seu-
tiellä, jota myöten elintarpeita kuorma- Päätöksensä sekä sen perusteena ole- Lukusalissa kävijöitä v. 1938 21.364 16.231 henkeä.
seurakunta: synt. 306 mp. ja 266 rakunnasta poismuuttanut 32 henkeä.
autoin on kuljetettu Helsinkiin saakka. vat asiakirjat on lääninhallitus lähet- Niiden ilmoitusten perusteella, joita henkilöä. (V. 1937: 20.050 henkilöä). np., yht. 572, kuoli. 243 mp. ja 255 np., Suomen babtistiyhdys- Väkiluku vähentynyt 19 hengellä ol-
Tämän johdosta lääninhallitus pu- tänyt kulkulaitosministeri ön tutkitta- poliisiviranomaiset kuukausittain lähet- Eduskunnan julkaisuvarastosta on yht. 498, seurakuntaan muuttaneita kunnan Helsingin seurakun- len vuoden vaihteessa 402 mp. ja 536
heenaolevasta anomuksesta on omana vaksi. tävät sosiaaliselle tutkimustoimistolle jaettu 95.991 asiakirjaa. (V. 1937: 1,237 mp. ja 2,121 np., yht. 3,358, seu- ta: vuoden alussa kuului seurakuntaan np., yht. 938 henkeä. Roomalais-
lausuntonaan esittänyt, 1) että jo ai- 57 miestä ja 60 naista yhteensä 117
kaisemmin puheenaolevan sillan raken- heidän tietoonsa tulleista auto- ja muis- 117.831 asiakirjaa). Kirjavarastoa on rakunnasta muuttaneita 764 mp. ja katolinen seurakunta; Synt. 4 las-
tamiseksi laaditun suunnitelman tar-
Uusla pappeja. ta moottoriajoneuvovahingoista, on tut-
v. 1938 lisätty 6.125 nidoksella. 1,326 np., yht. 2,090, siviilirekisteristä henkeä. Vuoden kuluessa muutti seura- ta. Kuollut 7 henkeä. Seurakuntaan
ja uskonnollisista yhdyskunnista seura- kuntaan 3 miestä ja 5 naista ja synty- muuttanut 8 henkeä. Seurakunnasta
kistamiseksi tarvittava tutkimus tie- Perjantaina vihki Oulun hiippakun- kimustoimisto laatinut ennakkokatsauk- Ylioppilaskunnan kirjastosta män kautta lisäytyi seurakunnan väki- poismuuttanut 9 henkeä. Väkiluku vä-
ja vesirakennushallituksen toimesta nan piispa J. A. Mannermaa Ou- sen kuluvan vuoden kolmannella nel-
kuntaan tulleita 22 mp. ja 21 np., yht.
lainattiin v. 1938 yhteensä 38.314 43, kirkosta eronneita 90 mp. ja 66 np., luku 1 tytöllä. Vuoden kuluessa muutti hentynyt 4 hengellä ollen vuoden vaih-
suoritettaisiin ensi tilassa; 2) että ny- lun tuomiokirkossa papeiksi sacr. min. teosta 41.659 nidoksena (v. 1937: yht. 156. Väkiluvun lisäys on 468 mp. pois 2 henkeä ja 1 kuoli. Vuo- Suomalai-
sattuneisiin vahinkoihin. teessa 414 henkeä.
kyinen Hoipolan lossi siksi ajaksi, mikä kandidaatit E. G. Ervam a a n, V. jänneksellä 39.962 teosta 43.301 nidoksena). Kes- den päättyessä kuului seurakuntaan kreikkalaiskatolinen
ja 761 np., yht. 1,229. Väkiluku vuo- nen
sillan rakentamiseen vielä kuluu, sii- Kumpulaisen, E. J. Häyrisen, Kun aineisto on vielä osittain puutteel- kimäärin lainattiin päivässä 192 nidos- den vaihteessa 21,804 mp. ja 31,128 np., 57 miestä ja 66 naista yli yhteensä 123 seurakunta: Synt. 17 lasta. Kuol-
hen tarkoitukseen myönnettävän mää- O. O. J. Karjalaisen ja J. K. linen, ei lukuja ole pidettävä lopulli- ta (v. 1937: 200). Opintosalin käyttä- yhteensä 52,932 henkeä. henkeä, joten seurakunnan väkiluku on lut 9 henkeä. Seurakuntaan muutta-
rärahan turvin muutettaisiin mootto- Koskimiehen. Vihityistä määrät- sina. jiä merkintäkirjan mukaan 6081 (v. Sörnäisten suomalainen lisäytynyt 6 hengellä. nut 218 henkeä. Seurakunnasta pois-
rilla kuljetettavaksi; ja 3) että puhee- tiin Ervamaa Tervolan seurakunnan 1937: 6160). Ruotsalaisessa metodi st i-
naolevalle paikalle sitä koskevan suun- kirkkoherran apulaiseksi, Kumpulainen sattuiSaapuneiden kaavakkeiden mukaan seurakunta: synt. 541 mp. ja 473 muuttanut 57 henkeä. Väkiluku li-
kolmannella vuosineljänneksellä Helsingin kaupungin kirjasto. np., yht. 1,014, kuoli. 380 mp. ja 294 seurakunnassa on vuoden aika- sääntynyt 159 hengellä ollen vuoden
nitelman tarkistamisen jälkeen ja hy- Pudasjärven seurakunnan kirkkoherran kaikkiaan 2.090 autovahinkoa, niihin yht. 674, seurakuntaan muuttanei- na syntynyt 1 miespuolinen ja kuollut 3 vaihteessa 1,371 henkeä. Ven ä 1.
väksi käyttäen Kiikan kunnan antamaa apulaiseksi, Häyrinen Utsjoen ja Ina- luettuna myös moottoripyörä- ja muut Vuonna 1938 annettiin kirjastolai- np., miespuolista ja 5 naispuolista. Seura- seu-
toksesta yhteensä 871,381 (881,070) ta
3,119 mp. ja 3,792 np., yht. 6,911, kreikkalaiskatolinen
sitoumusta kustannuksiin osallistumi- rin seurakuntain kirkkoherran apulai- moottoriajoneuv»vahingot. Viime vuo- seurakunnasta muuttaneita 1,029 mp. ja kuntaan on muuttanut 14 henkeä ja sii- rakunta: Synt. 16 lasta. Kuollut
sesta rakennettaisiin kiinteä silta. kirjalainaa, joista pääkirjastossa tä pois 4 henkeä. Vuoden vaihteessa oli
seksi, Karjalainen Oulun seurakunnan den vastaavana aikana luku oli miltei
483,173 (503,559), Kallion haarakir-
1,631 np., yht. 2,660, kirkkoon siviilire- 34 henkeä. Seurakuntaan muuttanut
papiston apulaiseksi ja Koskimies Yli- yhtä suuri. kisteristä ja uskonnollisista yhdyskun- seurakunnan väkiluku 430 henkeä, jos- 42 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
Papisto. vieskan seurakunnan kirkkoherran apu- Vahinkojen lisäys on tullut yksin- jastossa 238,051 (231,588), Töölön
nista tulleita 29 mp. ja 40 np., yht. 69, ta naisia 291 ja miehiä 139. tanut 132 henkeä. Väkiluku vähenty-
Temmeksen seurakunnan v.t. kirk- omaan maaseudun osalle, sillä kaupun- haarakirjastossa 67,169 (59,088). Val- Olaus Petri-seurakunta; nyt 108 hengellä ollen vuoden vaih-
laiseksi. kirkosta eronneita 325 mp. ja 231 np.,
koherra A. E. Poukkula on määrätty geissa vahkikoluku väheni 3.7 %, mut- lilan haarakirjastossa 50,207 (52,138), yht. 556. Väkiluvun lisäys on 1,794 mp. ja synt. 11 mp. ja 19 np., yht. 30, kuoli. teessa 4,380 henkeä. Metodis-
Kuusamon seurakunnan kirkkoherran ta maaseudulla kasvoi 5,1 % vai 1937 Käpylän haarakirjastossa 20,601 1,970 np., yht. 3,764. Väkiluku vuoden 23 mp. ja 9 np., yht. 32, seurakuntaan tien kaupunkiseurakunta;
apulaiseksi ja Kempeleen seurakunnan Avoinna olevaa Vaasan hovioi- vastaavista määristä. (20,630) ja Pasilan haarakirjastossa vaihteessa 32,515 mp. ja 37,778 np., muuttaneita 37 mp. ja 59 np., yht. 96, Seurakuntaan muuttanut 1 henki. Seu-
kirkkoherra K. I. Cajanus oman vir- keuspiirin valtionsyyttäjänvirkaa ovat Selontekoneljätmeksen autovahingois- 12,180 (14,067). yht. 70,293 henkeä. seurakunnasta muuttaneita 35 mp. ja rakunnasta poismuuttanut 4 henkeä-
kunsa ohessa hoitamaan Temmeksen joulukuun 31 päivänä umpeenmenneen sa on 108 henkilöä saanut surmansa ja Lainatuista kirjoista oli 611,404 Helsingin pohjoinen ruot- 58 np., yht. 93. Väkiluku on lisäänty- Väkiluku vähentynyt 3 hengellä ollen
seurakunnan kirkkoherran virkaa en- sitä paitsi 857 henkilöä joko tuntuvasti (609,771) suomenkielisiä, 237,057 nyt 1 hengellä ja oli vuoden päättyessä
määräajan kuluessa hakeneet v.t. salainen seurakunta: synt. 198 vuoden vaihteessa 81 henkeä. Ta-
si tammikuun 1 pstä toistaiseksi. valtlonsyyttäjä, varat. Teo Pöytä- tai lievästi loukkaantunut. Nämä lu- (248,430) skandinavisilla kielillä kir- mp. ja 149 np., yht. 347, kuolleita 178 1.220 mp. ja 1.394 np., yht. 2.614 hen- likkalan metodistiseurakunta: Synt. 1
Virkavapaa ylimääräinen pappi K. niemi, Viipurin hovioik. notaari vut osoittavat edellisestä vuodesta li- joitettuja ja 22,920 (22,869) muun- mp. ja 234 np., yht. 412, seurakuntaan keä. lapsi. Kuollut 2 henkeä. Seurakun-
K. V. Hulkko on määrätty sielunhoi- Väinö Herman Kotilampi, Vaasan säystä 2.9 ja 3.3 %. kielisiä. muuttaneita 566 mp. ja 984 np., yht. Helsingin saksalainen taan muuttanut 3 henkeä. Seurakun-
tajaksi Oulun hiippakunnan rajaseu- hovioikeuden notaari Arthur Bimert Sellaisia vahinkotapauksia, joista 321,059 (325,701) lainatuista kir- 1,550, seurakunnasta muuttaneita 402 seurakunta; synt. 35, kuoli. 41, nasta poismuuttanut 3 henkeä. Väki-
duille, tukkityömaille ja teollisuuskes- Spo o f ja saman hovioikeuden ak- aiheutui pelkästään omaisuusvaurioita, joista oli tietokirjallisuutta ja 550,322 mp. ja 629 np., yht. 1,131, kirkosta seurakuntaan muuttaneita 84, seura- luku vähentynyt 1 hengellä ollen vuo-
kuksiin tammikuun 1 pstä toistaiseksi. tuari Petter Vilhelm Rahkonen, sattui kuluvan vuoden kolmannella nel- (555,369) romaani- ja kertomakirjalli- eronneita 16 mp. ja 13 np., yht. 29. kunnasta muuttaneita 130, kirkosta den vaihteessa 141 henkeä. Juu- j» ; .

Leppävirran seurakunnan kirkkoher-
ran apulaiselle M. J. Torviselle on opin-
tojen jatkamista varten myönnetty
virkavapautta 6 kuukaudeksi tammi-
kuun 1 pstä, Samalla on Leppävirran
seurakunnan kirkkoherran apulaiseksi
määrätty Utajärven ja Muhoksen seu-
rakuntain kirkkoherrani apulainen P.
J. Martikainen.
A A
A VUOTTA 1939
A
Pvtoivottaa
A
asiakkailleen
Kalevankatu i -fr Muutama askel Ylioppilastalon aukealta.
♦ AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA ♦
Vaasa.n läänin poliisitarkastaja San-
teri Pimentola, Kuortaneen kihla-
kunnan kruununvouti Eino Emil Vi-
hervaara, Närpiön kihlakunnan
kruununvouti Lars Erik Åström ja
Jämsän piirin nimismies Arvo Aulis
Mäkelä sekä kolme henkilöä, jotka
ovat pyytäneet, ettei heidän nimiään
mainittaisi sanomalehdissä.
HYVÄÄ
A ko luvusta.
A ollut jollakin tavoin mukana, on selon-
A tekoneljänneksellä ilmoitettu sattuneen
taipausten osalle. Kuten aikaisemmin-
epäedullisempaan valoon kuin kaupun-
x33 git.
jänneksellä 1.386 eli 5.5 % enemmän
kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Autovahinkojen jako syidensä nojalla
osoittaa, että moottoriajoneuvojen kul-
jettajani tuottamus oli poliisiviran-
omaisten ilmoitusten mukaan yksin
syynä 47,3 %:iin sekä yhdessä muiden
syiden kanssa 18,5 %:iin kaikista va-
hingoista. Pelkästään puutteellisuudet
moottoriajoneuvoissa aiheuttivat 4,3 %,
tie- ja sääsuhteet 5,1 %, jalankulkijat
5,6 %, polkupyöräilijät 11,4 %, hevos-
miehet, eläimet y.m. 4,6 % sekä vihdoin
erilaiset syy-yhdistelmät, joihin ei si-
sältynyt moottoriajoneuvojen kuljetta-
jani tuottamusta, 3,2 % vahinkojen ko-
Vahinkotapauksia, joissa alkoholi on
181 eli melkoista vähemmän kuin viime
vuoden vastaavana aikana, jolloin tämä
luku nousi 265:een. Kaikista autova-
hingoista tulee nyt siis 8,7 % alkoholi-
joutuu maaseutu tältä kannalta
kin,
suutta. Väkiluvun lisäys on 168 mp. ja 277 np., eronneita 1. Väkiluku on lisääntynyt (Jatk. 18 :Ile siv.)
Lukusaleissa käyntien määrä oli yht. 445 ja väkiluku vuoden vaihteessa
pääkirjastossa 400,788 (419,669), Kal- 14,542 mp. ja 20,147 np., yhteensä
lion haarakirjastossa 386,974 (384,033), 34,689 henkeä.
Töölön
(177,405),
haarakirjastossa 185,182 Helsingin eteläinen ruot-
Vallilan haarakirjastossa salainen seurakunta: synt.
186,478 (178,389), Käpylän haarakir- 152 mp. ja 133 np., yht. 285, kuolleita
MUNKKINIEMELAISET!
Vuoden 1939 alusta alkaen on
jastossa 78,943 (76,739), Pasilan haa- 133 mp. ja 202 np., yht. 335, seurakun-
rakirjastossa 25,050 (26,882) ja Meri- taan muuttaneita 533 mp. ja 777 np.,
miehenkadun varrella sijaitsevassa lu- yht. 1,310, seurakunnaita muuttaneita
POHJOISMAIDEN YHDYSPANKIN
Munkkiniemen haarakonttori
kuhuoneistossa 201,595 (216,028). Lu- 292 mp. ja 495 np., yht. 787. Siviilire-
kusaleissa käyntejä oli siis kaikkiaan Msteristä muuttaneita 5 mp. ja 4 np.,
avoinna arkisin klo 9,30—15
1,465,010 (1,479,145). yht. 9 ja toisista uskonnollisista yhdys-
Suluissa olevat luvut ilmaisevat vas- kunnista muuttaneita
3 mp. ja 1 np., (lauant. 9,30—14) sekä joka kuu-
yht. 4. Siviilirekisteriin on siirtynyt 16
taavaa kirjastoliikettä v. 1937.
mp. ja 14 np., yht. 30 ja toisiin uskon-
nollisiin yhdyskuntiin muuttanut 9 np.,
kauden I—s päivinä lisäksi klo
16,30—18 (lauantaisin 15,30—17),
Puolustusministeriö. yht. 9. Seurakunnan väkiluku on lisään-
tynyt 260 mp. ja 213 np., yht. 473 ja on
Tasavallan presidentin 30.12. 38 ta- alustavien laskelmien mukaan vuoden
pahtuneessa esittelyssä on nimitetty vaihteessa 12,565 mp. ja 16,830 np.,
Pohjoismaiden Yhdyspankki
vanh. hallitussihteeri Kaarlo Rosen- yhteensä 29,395 henkeä. Munkkiniemen haarakonttori
-1 ö f puolustusministeriön esittelijäneu- Sörnäisten ruotsalainen
voksen virkaan ja everstiluutnantti seurakunta: syntyneitä 46 mp. ja Puh.: Joht. 81567, toimisto 81568
Uolevi Popp i u s puolustusministe- 67 np., yht. 113, kuolleita 90 mp. ja 70
riön kaasusuojelutoimiston toimisto- np., yht. 160, seurakuntaan muuttanei-
päällikön virkaan. ta 256 mp. Ja 315 np., yht. 571, seura- Xöo
 Sunnuntaina tammikuun 1 p. HELSINGIN SANOMAT N:o 1 1939 11

SÄHKÖN KÄYTTÖ HELSIN-

lidoinkin meiltä GISSÄ LISÄÄNTYNYT
kysytään! SUURESTI.
Vihdoinkin saamme itse jakaa
snurarpajaisten miljoonat mie-
23 kokonaan sähköistettyä
lemme mukaan!” taloa kuluneena vuonna.

uinka Te
Helsingin kaupungin sähkölaitoksen
voimankehitys on kuluneen vuoden
aikana jälleen kasvanut. Kuluneena
vuonna se oli 116.100.000 kilowattitun-

kaisitte tia edellisen vuoden vastaavan luvun

ollessa 107.919.000 kwt. Lisäys On siis
7,6 %.

500,000:-?
kysymyksen tekevät Teille tutut jokapäi-
jalvelijanne ”tiskin takaa” liikeapulai-
...
ta ovat kaikessa tottuneet asettamaan
;oiveet ensi sijalle. Heidän pian alkavat
ijaisensa ”Pinnebergien” Kansanarpa-
ovat maassamme ensimmäiset miljoona-
it, joissa kansan omat toiveet näin ote-
lomioon. Kun yleisön taholta usein on
iu nykyisten suurarpajaisten voittoluette-
ikoonpanoa ja toivottu niihin muutoksia
varmaan nyt tarjottu tilaisuus kiitolli-
vastaan.
Suurin kuormitus sattui 22 p:nä jou-
lukuuta, nimittäin 36.500 kilowattia
(1937 34.000 kw.)
Sähkölaitoksen pääasemalle hanki-
taan uusi turbogeneraattori, josta on
seurauksena, että koneteho tänä vuon-
na kaksinkertaistuu.
Sähkön käytössä kotitaloudessa on
kuluneen vuoden aikana ollut havait-
tavissa suurta kasvua. Vuoden päät-
tyessä oli Helsingissä 1.630 sähkökeit-
Mx 70
tiötä, kun niitä v. 1937 oli vain 964.
Kokonaan sähköistettyjä taloja on

”Ennätysjako” mahdollisimman
Helsingissä vuoden kuluessa rakennet-
tu 23, ja kun niitä v. 1937 päättyessä Aitiysavustustoimintamme Liikealalla toimineiden työt-
tömien oma-apu r.y:n
paljon voittoja!
Joka s:s arpa voittaa!
oli 21, on lisäys siis yli 100 %. Li-
säksi on yksityisiin yhden ja kahden
perheen huviloihin Käpylän omakoti-
järjestely herättää huomiota äskettäin pidetyssä varsinaisessa
syyskokouksessa hyväksyttiin v. 1939
v.A\2ati° lssa
ulkomailla.
'

1 ä 300.000: 300.000: alueella ja yksityisasuntoihin sekä tulo- ja menoarvio sekä valittiin yh-
3 100.000: 300.000: distyksen hallitukseen erovuorossa ole-
eräisiin ravintoloihin, kahviloihin ja
„

4 „
50.000: 300.000: va hra O. W. Salminen uudelleen
sairaaloihin eri puolilla kaupunkia
11 ”

I.oool—-
5
10
„

„
35.000:
10.000:
135.000:
100.000: asennettu sähköliesiä.
Viime vuoden tammi-kesäkuussa sekä samoin uudelleen nykyiset vara-
jäsenet. Tilintarkastajiksi valittiin
30 5.000: 100.000: Vaihtovirtaan siirtymissuunnitelma hrat Börje Forsström ja S. E.
1 atPa myönnettiin n. 25.000 avustusta.
„

. \ 50 1.000: 50.000:
*

Gröhn. Yhdistys päätti myydä yh-

-

a
on nyt suurin piirtein toteutettu. Tasa-
„

60 „ 500: 30.000: distyksen kesäsiirtolan alueella olevat

535 300: 105.000: virran jakelua ei tulla kokonaan lopet- rakennukset, mutta ellei se onnistuisi,
Helsingissä myönnettiin viime vuonna
„

6400 „ 100: 640.000: tamaan, vaan se pysytetään entisessä tulee yhdistyksen ensi kesänä ylläpitää
13000 50:— 650.000: suuruudessaan eikä siis tasavirtalait- kesäsiirtolaa.
„

1.002 äitiysavustusta.
30077 voittoa yht. 3.300.000: teita enää lisätä. Koska tasavirran Hra J. M. E k e b o m teki tämän jäl-
kulutus kasvaa vanhalla tasavirta- Äitiysavustustoiminnastaan ovat nitsemme muutamien kuntien osalle tul- keen selkoa sen tutkimuksen tuloksis-
Tai näin: Tai näin: alueella, näyttää siltä, että osia siitä kunnat velvolliset antamaan puo- leet avustusmäärät vuoden ensi puo- ta, jonka yhdistys kokouksessaan jou-
lukuussa 1937 oli päättänyt toimeen-
Pääpalkinnot jaetaan niiden paljon keski- 3. ”Omaisuasjako” paljon suuria on muutettava vaihtovirta-alueiksi, len vuoden kuluessa tiedot sosiaali- liskolla. Kankaanpään kunnassa panna yhdistyksen toiminnasta vuo-
„
”Tasainen jako”
kesken, jotka ovat äänestäneet voittoja! jotta tasavirran kulutus pysyisi sama- ministeriöön edellisen puolivuotis- myönnettiin avustuksia 39.500 markan teen 1938. Tutkimustoimikunta, johon
suuria voittoja!
eniten ääniä saanutta ehdotus- Joka 7:s arpa voittaa.: na kuin ennen. kauden ajalta. Eiliseen mennessä edestä. Avustusmäärä oli samaan ai- olivat kuuluneet varat. Henning von
ta. Palkintojen jako toimite- Joka 6:s arpa voittaa! Hertzen ja tilintarkastaja Väinö
taan virallisella arvonnalla. 1 ä 300.000: 300.000: 1 ä 300.000: 300.000: oli ilmoituksensa jättänyt 602 kaan Korpilahdella 30.500 mk, Sorta- Lindroos, oli havainnut, että yhdis-
Lohdutuspalkinnot arvotaan 1 100.000:
„
100.000: 9 „ 100.000: 900.000: Kaasunkulutus lisääntyi kunnastamme 566. Tri Rakel valan maalaiskunnassa 66.700 mk, Suo- tyksen asiain hoidossa on tapahtunut
kaikkien osanottajien kesken, 5 „50.000: 350.000: 3 „ 50.000: 150.000: 1,6 milj. m3 :llä. Jalas sosiaaliministeriöstä kertoi järvellä 53.050 mk, Heinävedellä 35.150 vakavalaatuista laiminlyöntiä. Yhdis-
huolimatta siitä, mitä ehdotus- 10 30.000: 300.000: 3 30.000: 100.000:
15
~

10.000: 150.000:
„

10.000: 100.000:
lehdollemme avustusmääristä sekä mk, lisalmen maalaiskunnassa 54.650, tyksellä on ollut käytettävänään mel-
ta olette äänestänyt pal- 10 Kaasunko lutus oli Helsingissä kulu-
kaksi osanottovaivasta! 30
„

5.000: 150.000: 10
„

5.000: 50.000: äitiysavustustoiminnasta saaduista Lapuan kunnassa 66.400 mk ja Rova- koisia varoja, joista suuria summia
on käytetty tai sijoitettu vähemmän
50
„

3.000: 100.000: 15
~

1.000: 15.000: neena vuonna 26.620.000 kuutiometriä. kokemuksista seuraavaa. niemen maalaiskunnassa 77.800 maini-
~ „

Vuonna 1937 oli vastaava luku hiukan tarkasti. Kirjanpidossa ja tilinteossa

100 ~ 1.000: 100.000:-r 30 „ 500: 15.000: taksemme vain eräiden keskikokoisten on ilmennyt puutteellisuuksia, ja ne
Merkitkää ehdottamanne jaon 75.000: yli 25.000.000 kuutiometriä. Kivihii- Avustusta myönnettiin tammi-
numero allaolevaan kilpaiiulip-
150 „ 500: 300 ~ 300: 60.000: tai sitä suurempien kuntien avustus- asioimistot ja kauppaliikkeet, joita yh-
550 300: 110.000: 3000 100: 300.000;
len kulutus oli viime vuonna 78.500
puun ja lähettäkää se meille 3150
„

100: 315.000: 13300

„

30:— 610.000: kesäkuussa 23.458 syn- määrät. Edelläluetelluissa kunnissa on distyksellä on ollut, ovat tavallisesti
tonnia. Koksia saatiin 62.000 tonnia, ollut melkoisen suuri. tuottaneet suuria tappioita. Koska ai-
„

suljetussa, 2 mk:n postimer- syntyväisyys

„

killä varustetussa kuoressa os.

13000 „
50:— 650.000: nytystapauksessa. kaisemmille hallituksille ja tilintarkas-
16003 voittoa yht. 3.500.000: 14583 voittoa yht. 3.500.000: kivihiilitervaa 2650 tonnia, ammoniak- Avustussummien määrä ei kuitenkaan
”Pinnebergien” K a n- tajille kuitenkin on sääntöjenmukaisis-
kia 200.000 kiloa, puhdistettua bentso- Tilastotietomme käsittävät nyt kuvaa oikein syntyväisyyttä, sillä raha- sa yhdistyksen kokouksissa myönnetty
sanarpajaiset, Helsinki, Arpajaiset alkavat 33/1 —l9 39,
Säästöpankinranta 4 C. Vas- lia 250.000 kiloa. siis vasta kuluneen vuoden ensimmäi- avustusten ohella on annettu avustus- vastuuvapaus, ei kokous katsonut ole-
mutta Te voitte' nyt jo varata itsellenne näitä Uusia kaasua kuluttavia kojeita on van syytä ryhtyä enempiin toimenpi-
taukset on lähetettävä vii- ”kansan omia arpoja” kilpailulippunne yhteydessä! sen vuosipuoliskon, eikä tämäkään ti- pakkauksia, jotka eri kunnissa ovat eri
meistään 10/1 1939. Tulokset viime vuosina asennettu seuraavat lastomme ole täydellinen, sillä vasta suhteessa raha-avustuksen määrään. teisiin asiassa.
julkaistaan 15/1, jonka jäl- Arvan hinta määrät: 1936 4.455, v. 1937 5.786 ja 566 kuntaa on jättänyt ilmoituksensa. Yleisenä havaintonaan Lopuksi päätti kokous hallituksen
keen palkinnot lähetetään vii- KILPAILULIPPU. ehdotuksesta anoa valtioneuvostolta,
”Pinnebergien” Kansanarpajaiset, Helsinki, viime vuonna 5.529. Saapuneiden ilmoitusten mukaan on lain soveltamisesta lausui tri Jalas, et-
pymättä voittajille. 50 mk. että yhdistys avustustoimintaansa var-
Säästöpankinranta 4 C. maassamme vuoden alkupuoliskolla tä lain täytäntöönpano on onnistunut ten pääsisi osalliseksi raha-automaa-
Äänestän jakoehdotusta N:o myönnetty äitiysavustus kaikkiaan erittäin hyvin. Huonoimmin ovat asiat teista kertyneestä voitosta.
Kiiruhtakaa Samalla tilaan jälkivaatimuksella
”Pinnebergien” Kansanarpoja ä 50 mk. (Älkää
kpl. Suomen Valtionarkisto 1938. 23.458 synnytystapauksessa, Tuo lu-
ku ei kuitenkaan merkitse sitä,
tässä suhteessa olleet niissä kunnissa,
joissa ei ole ollut ammattimaista huol-
kilpailu päättyy jo 10.1. 1939 lähettäkö rahaa tilauksenne mukana!) Valtionarkiston tutkijasalissa tapah- että äitiysavustuksesta olisi päässyt totyöntekijää. Tietenkin vuoden var-
• Arpojen tilaaminen ei ole osanoton ehtona;
tuneiden käyntien lukumäärä oli vuo- osalliseksi juuri noin monta lasta, sil- rella on sattunut yhtä ja toista, mutta Kansaneläkelain mukaiset
den 1938 kuluessa 14.918 (v. 1937, jol- lä emme ole saaneet tietoja mahdolli- yleensä voidaan katsoa lain toimeen-
Nimi
sesti tapahtuneista kaksosten tai kol- panon sujuneen erinomaisesti. Erikoi-
palkanpidätykset.
loin sali pidettiin avoinna kahdessa
Osoite erässä, 16.558). Tutkijain lukumäärä mosten syntymisistä. Siitä on tilasto sen onnistuneena toimenpiteenä on pi- Jokainen, joka käyttää palkattua työ-
(Helsingin Sanomat.) vasta tekeillä. Kuten tunnettua voi- dettävä sitä, ettei luontaisavustusten
oli 592 (642). Tutkijasalissa tilattiin voimaa, on velvollinen toimittamaan en-
daan avustus antaa joko raha-avustuk- suorittamista ole jätetty kuntien oman si vuoden alusta vuosina 1884—1920

PJ»
käytettäväksi 28.639 (29.512) asiakir-
janidosta tai -vihkoa. Tilausten luku- sena tai luontaisavustuksena aina sen toiminnan varaan, vaan että luontais- syntyneiden sekä henkisen että ruumiil-
mukaisesti, kuinka parhaaksi nähdään. avustus on aina annettava valtion stan- lisen työn tekijäinsä puolesta kansan-
määrä oli 11.477 (13.189). eläkelaissa säädetyn palkanpidätyksen.
Hallinnollisella osastolla on virasto- Meidän äitiysavustustoimirnallemme dardip akkauksena.
. Mx 52 Tarkemmat ohjeet, siitä, keitä palkanipi-
jen ja yksityisten puolesta tietoja et- on juuri ominaista mainittu luontais- Helsingissä myönnettiin viime dätys koskee ja keitä se ei koske, mitä
avustuksen antaminen, mikä ei ole käy- pidätyksenalaiseen palkkaan kuuluu ja
Daitti, icnorla(YnrricAf
ndllllU&peUctgUjjiaci kui »»i
kiri varsinaisen kansakoulun oppiainei- Illaksi oli Suomen Opettajain Rait- sivien lukumäärä ollut 1.474 (1.400).
tännössä muissa maissa. Tämä järjes-
vuonna 1.002 äitiysavustusta. mitä siihen ei kuulu, milloin palkanpi-
.

luet jeloon raittiusoppi.” tiusiiitto kutsunut kurssien osanottajat Jäljennöksiä, otteita ja todistuksia on dätys on tehtävä, mitä palkanpidätyk-
Päivällä kurssien osanottajat kävi- uudenvuoden vastaanottojuhlaan, jon- telmä on herättänyt huomiota laajalti Helsingin kaupungissa päättyneen
Raitti,,«liitin tni annettu 513 (448) Virastoihin on lai- vuoden aikana myönnetyistä äitiys- sen laiminlyömisestä seuraa, miten
vät tutustumassa vasta avattuun rait- ka ohjelmasta mainittakoon lehtori nattu 504 (462 ) asiakirjaa, tieteelli-
ja siihen on käynyt tutustumassa asian- työnantajan on tilitettävä pidättämänsä
aina Amerikkaa myöten. avustuksista olemme saaneet lasten-
luennoi
™
'selosti.Kurssilaisille teilija Piippa He li Ö-A nger v o n sille laitoksille kotimaassa 326 (256)
tuntijoita
suojelulautakuimasta seuraavia tie. erät ja mitä seurauksia palkanpidätys-
Iv *n •
t-- ij
vaimeista
n U
f
Ruotsin i i
■
a itUusopP e tus-
kouluissa.
Edellisenä päivänä pidetyn opettaja
Loikkanen
näytettiin näyttelyssä tuoremehua kä-
sfttelevä filmi.
Iltapäivän ohjelmassa olivat mais-
iausuntanumerot, laulajatar Ruth
Hangasjärven yksinlaulu sekä
pianisti Sirkka Pietarisen pia-
ja ulkomaisille laitoksille 1 (27) ar-
kistoyksikköä; tieteellistä tarkoitusta
M.m. Ruotsissa muutettaneen äitiys-
avustuslakia piakkoin siten, että luon-
taisavustusten antaminen tulee käytän-
loja.
Vuoden 1938 aikana jätettiin lasten-
todisteen katoamisesta on, sisältyvät
kansaneläkelaitoksen painattamiin pal-
kanipidätyslomakkeisiin. Näitä lomak-
Kärnän alustuksen johdosta nyky- varten on saatu lainaksi kotimaisilta suojelulautakunnalle kaikkiaan 1.119 keita saadaan vihkoihin koottuina pos-
teri K. D. J. Salosen esitelmät tie- nonsoittoesitykset ja taiteilija Roso- töön. Parhaillaan suunnitellaan Tans-
hetken vaatimuksista raittiustyössä teellisesti todettavissa olevista tosi- vaaran viulunsoitto, laitoksilta 294 (424) ja ulkomaisilta äitiysavustusanomusta. Niistä hyväk- toimistoista. Kansaneläkelaitoksen pii-
kassa lainsäädäntöä äitiysavustuksista riasiamiehet antavat maksutta neuvoja
hyväksyttiin vielä seuraava toivomus- asioista ehdottomuuden kannan perus- 48 (7) arkistoyksikköä. Lahjoituksia syttiin 1.002 anomusta ja hylättiin
lausunto: ”Samalla kokous lausuu har- tana. SUOSIKAA KOI IMAISTA ja sielläkin otettaneen meillä saadut kaikissa kansaneläkelakia koskevissa
ovat tehneet lukuisat yksityiset ja yh- 117. Hylkäämisen syynä on 70 tapauk- asioissa. Heidän nimensä ja osoitteen-
taan toivomuksen, että kansakoulu- Kursseille oli osanottajia ilmoittau- THf)i lellin I A kokemukset huomioon.
lakeja kodifioitaessa otettaisiin myös- tunut 146. .
/
tymät. sessa ollut se, että anojan verotettavat sa ovat nähtävinä postitoimistoissa ja
55.407 avustuspakkausta vuositulot ovat nousseet yli 10.000 kuntien ilmoitustauluilla.
lähetetty kunnille. markan; 35 tapauksessa on anomus
Päivän piirtoja 3417. Sovinnollista uutta vuotta! myöhästynyt ilman pätevää syytä;
'r-. \ ,
Koko vuoden aikana ovat kunnat ti- 8 tapauksessa el anomusta ole jätetty
lanneet ministeriöstä kaiken kaikkiaan viimeistään 30 vuorokauden kuluessa Se koskee
.

Näin se vain sivuutettiin onnellisesti Emmekä edes toivokaan.

suoden 1939 rajapyykki. Voimme kyllä olla ja meidän on 55.407 luontaisavostuspakkausta, joita synnytyksestä lukien. Annettujen
Voimme toivottaa toisillemme onnel-
lista uutta vuotta ja vastata; ”Kiitos,
sitä samaa.”
oltavakin hyviä demokraatteja ja
uskollisia tasavallan alamaisia, mut-
ta sosialistisen ja porvarillisen poliit-
on kolmea eri lajia. Pakkaus I sisältää avustusten kokonaismäärä noussee suun-
vaatetavaraa sekä äidille että lapselle
ja on 2.00 markan hintainen, pakkaus
nilleen 450.000 markkaan.
Puhtaassa rahassa on avustus an-
luihin ja
II sisältää täydelliset varusteet lapsel- nettu 559 anojalle, rahamäärän ollessa
Sovinnonviikosta ei ole erikoisia vi-
: allisia määräyksiä tämän vuodenvaih-

teen yhteydessä annettu, mutta, koska

Olemme siirtyneet uuteen vuoteen ja aikaisemman käytännön mukaan
sovinnollisuuden viikkoon, jota nytkin luonnollisesti haluamme viettää, vaik-
kapa alammeldn vaalivuoden.
kiksi yli* kuvatun laista sovinnollisuutta, kun alkava vuosi on myöskin
olympialaisten valmistelu- ja treenausvuosi.
sovinto on aina ja kaikissa olosuhteis-
sa kauniimpaa kuin riita ja tappelun
hangoittelu, niin voinemme alkaa tä-
mänkin vuoden sovinnossa.
Keritäänpä tässä vielä riidellä nu-
j auttaakin, jos eletään ja terveinä ol-
laan,"sillä ensi heinäkuun alussa suori-
tetaan Suomen tasavallassa taas kan-
sanedustajien vaali, missä on näytettä-
vä, kuka kukin on.
ennustelevan
Muutamat näkyvät
entistä sovinnollisempia vaalejakin.
Ainakin turkulaisen sosialistilehden
poliittinen vuoleskelija ennustelee sel-
laista, että heinäkuuhun mennessä hä-
viävät olemattomiin ainakin kaikki en-
tiset poliittiset taistelurintamat, jos ny-
kyistä menoa jatkuu. Hän näet kertoo
lukeneensa ”suunnista”, että sen jäl-
keen kuin kokoomus vallattuaan
7,"a.
iikooälliltä Hämeenlinnassa äänenkan-
nattajan on heitetty sivuun, el
”valkoisessa rintamassa” ole enää mui-
ta kuin ”pikimustuuttaan mustalla pai-
Miten herttaista olisikaan kuvitella esimer- dalla julistava iikolli.”
Me tosin emme tuota jaksa oikein kuun vaaleissa.
uskoa. Muuten toivotamme lukijalle sovin-
tisen elämänkatsomuksen ja tavoitteen
välillä on niin suuri ja sovittamaton
ero. että eri pusseihin on vaaleissa pu-
le sekä hiukan äidille tulevia varusteita 450 mk. Jos
anoja on saanut kakso-
ja on samaten 200 markan hintainen, set, on hänelle annettu kaksinkertainen
ytimiin!
huttava ja tarkasti eri kasoihin äänet- pakkaus 111 sisältää yksinomaan äidin
avustus. Ylläoleva anojain lukumäärä Kylmänraaka talvituuli aivan tunkee
kin luettava. varusteita ja on 100 markan hintainen. on kuitenkin laskettu siten, kuin jo- kautta luiden ja ytlmien, vaikka kuin-
Nämä kaksi rintamaa siis kuitenkin Eniten on luonnollisesti tilattu pak- kaista syntynyttä lasta kohti olisi yksi ka hyvin suojaamme itseämme paksuil-
on säilytettävä. kausta I, jota on mennyt 30.586 kap- anoja. Puhtaassa rahassa annettujen la talvivaatteilla!
paletta. Pakkausta 2 on mennyt 12.406 kokonaismäärä nousi
Vaikka ei tämän eri rintamiin kuu- avustusten Lukemattomat ovat siksi myös ihmi-
ja pakkausta ITI 12.415. Pakkaukset 251.550 markkaan.
lumisen tarvitse tietenkään merkitä
on yleensä valmistettu ministeriön toi- set, joiden on täytynyt kärsiä talviajan
sitä, että silmät killillä ja hampaat ir- mesta, mutta kuudella suurimmalla Vaatepakkauksina on avustus an-
tuskallisista taudeista, kuten kihti, is-
vessä nukuttaisiin toistemme tukassa. kaupungillamme on lain suoma oikeus nettu 447 anojalle. Pakkaus n:o I:n, kias. ja
reumatismi.
”Antaa asiain riidellä, miehet kuin johon kuuluu äidin ja lapsen vaatteet
työluvissaan valmistuttaa varusteet ja jonka raha-arvo on 200 mk, sai 120 Jos Teitäkin vaivaavat nämä tuskal-
veljekset.”
ministeriön vahvistamien mallien ja anojaa, pakkausten yhteisarvo siis liset taudit, tulisi Teidän joka
päivä
Yhteisiä asioita saatetaan hoitaa
määräysten mukaan. Edellä olleet lu- 24.000 mk. Pakkaus II (vaatteet vain käyttää Miradium-suolaa. Tämä on juu-
yhteisvoiminkin.
kumäärät käsittivät siis ministeriöstä lapselle, arvo 200 mk) annettiin 298 ri se kemiallinen valmiste, joka sisäl-
Sellainen yjiteinen asia on maan va-
tilatut pakkaukset koko vuoden aikana. anojalle, pakkausten yhteisarvo 59.000 tää radiumia ja kemiallisesti puhtaita
pauden ja itsenäisyyden puolustami- kivennäissuoloja samoissa suhteissa
nen ulospäin sekä kansanvaltaisen ja Lain täytäntöönpano onnis- mk. Pakkaus m (vaatteet vain äi-
kuin luonnolliset radium-lääkkeet.
parlamentaarisen valtiojärjestelmäm- dille, arvo 100 mk) sai 20 anojaa, pak-
tunut hyvin. kausten yhteisarvo 2.900 mk. Kaik- Radiumhoito on jo auttanut tuhansia
me ylläpitäminen.
Ja siinä sivulla on tietenkin monia Avustuksina maksetuista rahamää- kien jaettujen vaatepakkausten yhteis- ja taas tuhansia ja sitä suosittelevat
arvo nousi 86.500 markkaan. lääkärit kautta koko maailman.
muitakin asioita, joita voidaan hoitaa ristä saa jonkinlaisen kuvan kun mai-
Yksityiskohtainen kertomus ano-
yhdessä, jos kerran ollaan noihin edel- Miradium-suolaa on saatavana kai-
lämainittuihin nähden vilpittömästi nollista ja hyvää uutta vuotta sekä al- muksien käsittelystä ja avustusten ja-
kista apteekeista. Hinta Smk. 60;—
lekirjoittaneen kanssa hyvää yhteis- kamisesta annetaan sosiaaliministe-
yksimielisiä. putkesta 6 viikon sisälliseen radium-
riölle tammikuun aikana.
Me toivomme, että porvarillisen kan- ymmärrystä. hoitoon! Tehokas lääke myös unetto-
sanvallan rintama tänä vuonna voi- Lupaamme olla sovinnossa kaikkien muutta, huonoja hennoja ja vanhuu-
mistuisi ja että se voittaisi ensi heinä- niiden kanssa, jotka ovat kanssamme Auta suomalaista sivistystä denheikkoutta vastaan. Radium-pitoi-
samaa mieltä. kukoistukseen. Tue Suomen suus taataan.
Eero. Kulttuurirahastoa! SI 17 x 111
 12 1939 N:o 1 HELSINGIN SANOMAT tammikuun 1 p.
Vielä on nyt alkava vuosi merkittä-

HELSINGIN SANOMAT
Lndriginkatn 4—B. ‘
vä siiliäkin suhteessa, että se tulee
olemaan olympialaisten kisojen tärkein
valmisteluvuosi. Kisojen onnistumi-
Serpentiinejä,
nen maamme maineen kannalta edel- • UUDENVUODEN AAMUNA
Toimitus: lyttää koko. kansan myötämielisyyt- hra Unio heräsi.
Toimitussihteeri ....Pöh. 84 278 tä ja myötävaikutusta niiden apu- Jaha, hra Unio ajatteli, nyt on siis
Uutisosasto 35 887 uusi vuosi. Ja hän tunsi itsensä juhlal-
„

SS 451. 85 526, 86 848 na, joiden kannettavaksi on joutunut

liseksi sitä ajatellessaan.
Pääkonttori: ja joutuu toiminnan johtaminen ja
Hra Unio läksi ulos vetämään vuo-
ilmoitukset ....
Puh. 88 783 muodollinen vastuu. den ensimmäiset raikkaat henkäykset
28 133, 36 868
Tilaukset ..........
Puh. 33 788 Toivottaessamme maallemme ja itseensä. Ellen oli vielä ollut lunta ja
Taloudenhoitaja ....
„38 881 kansallemme sekä lukijakunnallemme taivas harmaanhämärä. Mutta nyt
Sivukonttorit: onnellista uutta vuotta emme katso paistoi aurinko, maa oli paljas, ruoho-
Siltasaarenk. 3. P. 73 022, Turun- kentät viheriät ja puissa näkyi selvästi
tie 28. P. 42 511, Runeberg!ok. SO, voivamme toivoa parempaa kuin yksi-
muhevia umppuja.
P. 46 508, Hämeentie 23, P. 71 708 mielisyyttä, toivorikasta ja reipasta Kovin nopeasti tämä maamme sää
Eurantie 10. P. 72 525, Kaptee- yrittäjämieltä sekä uskollisuutta kan-
nink. 26, P. 25 625, Malmi, Paa- nykyisin vaihtuukin, ajatteli hra Unio.
kint 1. P. 02 344. salaisvapauksia turvaavalle, kansan- Eikä hän sitä sen enempää ihmetellyt.
valtaiselle valtio- ja oikeusjärjestyk- Eduskuntatalon kalliolla seisoi Man-
1.11939. nerheimin uljas ratsastajapatsas, joka
sellemme, joka on kansallemme kyen-
ylevänä piirtyi vapaata taivasta vas-
nyt viimeksi elettyinä vaikeina seka- ten. Ja eduskuntatalon entinen aava
sorron vuosinakin turvaamaan yksilö- hiekka-aukea oli muuttunut viheriäksi,
Uudelle vapauden ja rauhallisen rakennustyön silmää ilahduttavaksi väriläikäksi.
Kampin entisillä kallioilla kohosi
mahdollisuudet. Näillä edellytyksillä
vuositaipaleelle. voimme toivorikkain mielin aloittaa
uuden vuositaipaleen.
uusi, komea konserttipalatsi. Päivä-
konserttiin näkyi vaeltavan ihmisiä
Vuoden 1938 tilinpäätös maailmassa mustina jonoina. Kas, kuinka nopeas-
ti lippujen myyntikin sujui!
ja myöskin meidän osoit-
Kansallisteatterin uusi, klassillisen
taa, että tänään alkavan uuden vuo- Helsingin Sanomain yksinkertainen palatsi kohosi kaupun-
den mahdollisuuksien arvioiminen ja Toimitukselle. ginmuseon takana ja taaempana näkyi
toimintasuunnitelmien rakentaminen Kansanteatterin Hakasalmen temppe-
on suoritettava monien epävarmojen Konservatorion lin pyöreä kupooli. Niin, ja Ooppera-
tekijöitten varassa. Viime päivinä täl- Espanja-tilaisuus. han onkin nyt entisessä, uudistetussa
Kansallisteatterissa, muisti hra Unio.
lä paikalla julkaistuista, eri aloja kä- Arvoisassa lehdessänne n:o 352 Mutta mitä ovatkaan nämä maan

Viisi Stalinia lääkärissä.

sittelevistä päättyneen vuoden tilan- ilmestyneessä kirjoituksessa "Kommu- alle vievät, kauniit kaakeliseinäiset
nlstitervehdys Konservatorion korok- käytävät? Hra Unio pysähtyi miet-
nekatsauksista on selvinnyt kansain-
keella” sanotaan m.m.: ”Tilaisuuteen teissään Ylioppilastalon aukealle. Ih-
välisen poliittisen tilanteen jännitys ja
lähetti sähkösanomatervehdyksensä G. misiä näytti painuvan niihin kiireesti
epämääräisyys, joka on ulottanut epä- Branting Ruotsista ja kenraalitar Aino
ja toisia nousi ylös tyytyväisen näköi-
edullisen vaikutuksensa myöskin ta- Ackté-Jalander.” senä. Aivan niin, tämähän on yksi nii-
loudelliseen, henkiseen ja yhteiskun- Väärinkäsitysten välttämiseksi pyy- Kysyin tulkiltani, oliko vielä kysy- tä Helsingin siisteydestään ja kauneu-
nalliseen kehitykseen, jotka
toutuvat läheisesti toisiinsa.
kaikki kie- dän saada ilmoittaa seuraavaa: Sain
kutsukortin saapua Espanjan suoma-
En tiedä, onko Stalin sairas vai onko
hän aivan terve, onko hänellä min-
käänlaista naarmuakaan. Luultavasti
Kuka heistä oli se oikea? myksessä saman viisikon tutkiminen.
Mutta hän ei näyttänyt ymmärtävän.
destaan kuuluisia mukavuuslaitoksia.
Kadut ja torit olivat kiiltäviä ja si-
laisten vapaaehtoisten tervetuliaisjuh- en tuntisi hänen äänensä sävyä. Kysellessäni sain tietää, että marsalk- leitä. Missään ei näkynyt paperin-
Oman maamme mahdollisuuksia laan, ja
kutsukorttia tulkitsin siten,
uudelle vuositaipaleelle lähdettäessä että oli kysymys tavallisesta juhlasta Ja kuitenkin minä jonkin aikaa sit- Voroshilov aaveena sinisessä
„
”
ka Voroshilov oli pyytänyt minua tut- palaakaan. Ja lasten leikkikenttiä oli
ten tutkin tarkasti Moskovan diktaat- kimaan itseään. Minua kuljetettiin joka puolella.
arvioidessamme voimme kuitenkin varattomien kotiutuneiden vapaaeh- torin terveydentilaa. Enkä ainoastaan valaistuksessa. autossa leveätä katua pitkin, jonka Hra Unlo tunsi aivan oikeutettua yl-
merkitä monia rohkaiseviakin saavu- toisten hyväksi. En mitenkään voi- tutkinut, vaan määräsin hänelle vielä nimi varmaankin oli Spiridonievka, sen peyttä kaupunkinsa puolesta.
tuksia ja kehitysilmlöltä. Meillä-omas- nut kuvitella juhlaa poliittiseksi tai hoitotavankin. Siitä olen varma. toiseen päähän aina Sverdlovin torille Rautatientori avautui vehmaan vihe-
kommunistiseksi, miksi se sanomaleh- Minut oli kutsuttu Kreraliin Neuvos- Lääketieteen professori Franz S c human kutsuttiin Moskovaan saakka, missä auto pysähtyi riänä puistona, jonka toisessa laidassa
ta puolestamme on vankkoja edelly-
tien selostuksista päättäen oli muodos- toliiton Bukarestissa olevan lähetystön tutkimaan Stalinin terveydentilaa, mutta hän saikin tutkia viittä Se sali, missä minun oli määrä tut- häämöitti Aleksis Kiven patsas. Ja
tyksiä jatkaa kansallista rakennustyö-
tunut. Ilmoitin kirjallisesti juhlan toi- välityksellä. Tiesin jokseenkin usein Stalinia samalla kertaa. Alla hän kertoo tästä oudosta tapauksesta kia marsalkka Voroshilovia, oli paljon keskellä suihkulähde, jonka värit vaih-
tämme suotuisissa merkeissä sillä laa- mikunnalle, että olin estetty saapu- sekä valkoisessa viitassa esiintyvästä marsalkka Voroshilovista. pienempi kuin Kremlin sali, mutta ylel- tuivat.
tapahtuvan, että erikoislääkäreitä kut- *

jalla rintamalla, millä sitä on edelli- masta tilaisuuteen, Ja sähkösanoma- suttiin Moskovaan, kuten muuallekin, lisempi. Seinillä oli mestarin tauluja, Kaisaniemi oli muuttunut Tivollpuls-
sen taloudellisen pulakauden ja yhteis- tervehdystä en ole lähettänyt. kun jonkun hallituksen korkean jäse- etsauksia ja suurenmoisia kuparipako- toksi. Siellä oli tyylikkäitä plkku-
nen terveydentilassa tapahtui häiriöitä tuksia. rakennuksia ja iso, komea kesäteatteri.
kunnallisen murroskauden jälkeen jo Aino Ackté-Jalander. saliin kaksi täysin harmaisiin puettua henkilökohtaista diagnoosia, jottei ku-
Tiedehän on kansainvälinen ja kor- Samat menot kuin aamullakin. Nuo- Hra Unlo käveli sitten Stadionin tie-
useiden vuosien aikana suoritettu. On- ovenvartijaa, joiden liivien rintakään- kaan saisi tietää mitään hänen tervey-
kealla rajojen yläpuolella, joten minul- ren upseerin saatettua minut huonee- noille. Kuinka mahtavaksi ja laajaksi
han kansamme elintaso saatu kohoa- Helsingin Sanomain nettä koristi vain punainen tähti. dentilastaan. Aivan tarpeeton varokei-
la ei ollut mitään syytä kieltäytyä hoi- seen valo sammui, ikkunaverhot sul- sen ympäristö olikaan tullut. Täällä
Salin kulmaukseen oli tuotu valmiik- no! Mutta minusta tuntui liian vai-
maan, tuotantoelämämme ripeästi ke- toimitukselle. tamasta miestä, jonka poliittiset mieli- si kaikki ne aineet ja työvälineet, joi- kealta koettaa syventyä tämän salape- keutuivat ja pieni sininen lamppu syt- oli parkeerauspaikkoja tuhansille au-
tyi levittäen heikkoa valoa. Tällä het- toille. Ja kuitenkin oli luonnonmetsää
hittymään laajuuteensa ja laatuunsa- piteet eivät ole samat kuin minun. Mi- ta saatoin tarvita, vieläpä täydelliset räisyyden syihin, Annoin siis ensim-
kin nähden. Onhan valtiotaloutemme ja Valtiokalenterin nulle on aivan yhdentekevää, hoidanko radiograafiset laitteetkin. mäiselle »herra Stalinille» meikin pyy- kellä astui sisään mies, jonka tunsin ja mäen nyppylöitä vieläkin jäljellä.
Sinne näkyivät myöskin velo-, melo- Ja
kansantaloutemme melkein kokonaan julkaisijalle. kansleria, diktaattoria vaiko president- Olin odottanut muutamia minuutteja, täen häntä riisuutumaan. marsalkaksi (tai ehkä hän oli joku hä-
Vuoron perään tutkin kaikki nämä nen kaksoisolentonsa, ajattelin). Ja hlppodroomien ja uimastadionin val-
vapautunut ulkomaisten velkojen pai- Olisiko mahdollisia saada aikaan tiä. kun eräs mies epäilemättä Josef
keat tornit.
sellainen parannus valtiokalenterissa, Tiede ihmiskunnan palveluksessa on Stalin astui huoneeseen. Hän oli viisi henkilöä. Heidän vetäessään vaat- odottaen koko ajan uuden henkilön il-
nolastista, pääomatilanne varmistunut Mutta mikä olikaan tuo mahtavan
että siihen voitaisiin sisällyttää myös asia sinänsä. Politiikka on toinen puettu tummanharmaaseen, hyvin yk- teita takaisin ylleen, kuulin kalinaa, mestymistä minä vastasin marsalkan
suuri, valkea rakennus tuolla metsän
ja omavaraisuus Ilahduttavassa mää-
vuoden lopulla tapahtuvat, monasti lu- asia... sinkertaiseen sotilaspukuun. Upseeri- josta selvästi havaitsin, että jokaisen tervehdyksiin, jotka lausuttiin melko
reunassa? Hra Union täytyi oikein
rässä lisäytynyt. Yhteiskunnallisessa kuisat ja tärkeät virkanimitykset? Neuvostoliiton hallitus toimitti mi- kauluksen käänteessä oli punainen käden ulottuvilla oli aina toimintaval- hyvällä saksankielellä.
Sitten seuralaiseni pyysi anteeksi ja kysäistä, sillä Helsinkiin oli ilmestynyt
ja valtiollisessa toiminnassa on kuljet- Tämä kävisi päinsä kolmella edellytyk- nulle lentoteitse vapaan matkalipun tähti. Hän kumarsi kevyesti ja ojensi mis ase. Hyvin rakastettavasti, jopa
poistui. Hän palasi valkoiseen viittaan olin vinhaa vauhtia uusia rakennuksia,
Moskovaan. Lentokentällä minut otet- minulle kätensä hymyillen ja lausumat- toisinaan hymyillen, potilaani tekivät
tu vakiintumisen merkeissä ja sivis- sellä. Ensinnäkin kai voitaisiin ilmes- ettei niistä enää voinut lukua pitää.
tymispäivä (20 p. jouluk.) lykätä, sa-
tiin vastaan niin kohteliaasti ku n suin-
!
ta sanaakaan. Minä kumarsin samoin ne liikkeet, joita heille määräsin. Jo- kietoutuneena. Heikossa valossa luu-
tyselämä on päässyt virkeään kehitys- Sehän on uusi lastensairaalamme,
nokaamme kymmenellä päivällä. Toi- kin voi toivoa. Minua seurasi aina ja kättelin. kainen heistä ojensi minulle lääkärin- lin jo olevani tekemisissä kummituksen
sanottiin hänelle. Siitäpä hra Unto
vauhtiin. Elinkeinoelämän vapaus ja kielitaitoinen opas, joka olematta ollen- Silloin avautui toinen ovi, se, josta kertomuksen, jossa tarkoin mainittiin kanssa ja kysyin, eikö olisi mahdollis-
seksi voitaisiin eduskunnan hyväksy- vasta ihastuikin. Sellainenkin oli siis
kansalaisvapaudet on meillä voitu män tulo- ja menoarvion mukaan pe- kaan tungettelevainen selvitteli minul- itse olin tullut sisään. Toinen mies häiriöiden ja kipujen aika ja toistumi- ta saada lisää valoa.
Mahdotonta, vastattiin minulle. kuitenkin, kaikesta huolimatta, saatu
kansanvaltaisen valtio- ja oikeusjär- rustettavat ja uudistettavat tärkeim- le muutamin sanoin sosiaalisia edistys- astui vuorostaan saliin. Hän oli tar- nen ja yleensä kaikki, mikä suinkin Helsinkiin! Urheiiukansalla pitää olla
askeleita maassaan, jossa vierailin ensi kalleen saman näköinen kuin ensim- saattoi kiinnostaa minua kunkin ta- En yrittänytkään ymmärtää, ja sa-
jestyksen turvin säilyttää kuluneenkin mät virat ja niiden valmiiksi suunni- terveitä lapsiakin.
kertaa. mäinen. Hän tervehti minua samalla pauksessa. manlaiselle paperilapulle kuin aamulla-
tellut haltijat ottaa mukaan jo ennen Sen hän kyllä tiesi, että tuo laaja
Kolme tuntia tutkittuani valmistin kin minä tein merkintäni tutkimuksen
vuoden aikana jokseenkin supistamat- Erään retken jälkeen, jonka oppaani
viimeisenä perjan- tavalla ja minä vastasin hänen terveh-
tomina samalla aikaa kuin useissa ehkä vaata vuoden osasi tehdä mahdollisimman mielenkiin- dykseensä. viisi lääkärnraääräystä sekä erikois- jälkeen.
valkea rakennusryhmä tuolla lasten-
taina tapahtuvaa tasavallan presiden- toiseksi ja miellyttäväksi, ohjeet herra Stalinin omalle lääkärille. Koetin kauan ja koetan vielä keksiä sairaalan takana oli ylloppilaskylä ja
muissa Europan maissa on noissa suh- minut vietiin Olisin kyllä kysynyt näiltä kahdelta,
tin esittelyssä suoritettua muodollista huoneistoon, kiikarilla hän näki Käpylän Olympia-
teissa ollut havaittavissa jatkuvaa joka minusta näytti sijait- kumpi heistä oli todellinen Stalin. Mut- Anatoomisesti katsoen nämä viisi syytä tähän siniseen valaistukseen ja
nimitystä. Kolmanneksi tulisi pitää laiskylänkln. Kaikki ne olivat jo val-
taantumusta, minkä seuraukset ovat sevan Kremlin takana. ta olin yksin, ilman tulkkia; oppaani tutkimaani henkilöä olivat kyllästin siihen valkeaan vaippaan, jossa mar-
silmällä virkaikälakia ja sen vaikutuk- miina. Ei ainoakaan roska- eikä laasti-
Siihen asti ei mielestäni mikään ol- oli nimittän jäänyt ulkopuolelle. melkoisesti erilaisia. Mutta vaikka hei- salkka esiintyi minun siellä käydessäni
vaikuttaneet epäedullisesti sia joulukuun loppupuoliskollakin. Jos lut tuntunut tynnöri ollut enää niiden hoidettuja
myöskin epätavalliselta tässä Mos- Herra Stalinilla on epäilemättä dän kasvoillaan ei ollut jälkeäkään Naamioimisyrityskö? Sitä en usko...
kansainvälisiin suhteisiin ja maailman. uutta valtiokalenteria täten voitaisiin kovassa, ympäristöjä pilaamassa.
josta niin paljon puhutaan, kaksoisveli, ajattelin juuri, kun kolmas naamioitumisesta, niin ne olivat sitten-
vastaisuudessa uudistaa, niin sen käyt- mutta joka ainakin näennäisesti elää ja kin niin samanlaiset, tahi pikemminkin Eräällä virkaveljelläni on ollut
Kuinka paljon me olemmekaan vä-
tilanteen yleiseen kehitykseen. henkilö astui vuorostaan huoneeseen.
töarvo olisi nykyistä suurempi ja sa- jonka asukkaat samanlainen tapaus. hässä ajassa saaneet aikaan, ajatteli
Nyt alkava vuosi tulee meillä ole- eivät tunnu yhtään Sama käytös, samat kasvot, samat viik- erosivat niin vähän toisistaan, että kun
malla vältettäisiin sellainen ikävä eroavan Parisin hra Unlo koko kansansa puolesta yl-
maan useissa suhteissa merkitykselli- ja Berlinin asujamista set, sama ihonväri, sama vaatetus... hotelliini palatessani katselin eteisau-
asiain tila, että "Suomen valtiokalente- Niinä muutamina tunteina, jotka mi- peili en. Kalkki on jo valmiina olym-
ellei ehkä ulkonäkönsä ja vaatetuk- vieläpä tervehdyskin. lassa olevaa suurta Stalinin kuvaa, niin pialaisia varten. Hän oli aamulla luke-
nen. Suoritetaanhan sen aikana sekä ri vuodeksi 1939” on jo alkavan vuo- sensa puolesta. en voinut sanoa, kuka potilaistani oli nulla oli vielä aikaa Neuvostoliitossa
Hetkisen arvelin jo olevani näköhar- nut lehdestä olympiakisojen majoitus-
eduskunnan että kunnanvaltuustojen den ensimmäisenä päivänä monelta Lukuunottamatta opasta ja yhtä ve- han vallassa. Katselin vuoronperään ollut todellinen Stalin. ennen lentokoneen lähtöä, ajattelin näi-
tärkeältä kohdalta vanhentunut. tä outoja joita toimikunnan kiitokset helsinkiläisille,
»amraattitapauksia»,
vaalit, jotka tulevat olemaan mielen- näläistä virkaveljeä, jotka olivat minua kutakin näistä kolmesta, jotka olivat
kiintoiset siitäkin syystä, että suuri
Helsinki, 31. XII. 1938. vastassa asemalla, en ollut vielä nähnyt seurassani, kun ovenvartija opasti si- Sinistä valoa marsalkka olin joutunut kokemaan niin harvinai- jotka olivat niin suurenmoisen auliisti
sissa olosuhteissa. luovuttaneet huoneistonsa käytettä-
osa vaalikaudesta on meillä toiminut
A. Tarjanne. yhtään hallituksen jäsentä. Ne sairaat, sään vielä kaksi aivan samanlaista V oroshiloville. väksi. Ja erikoisesti toimikunta oli
joita jouduin tutkimaan, olivat enim- miestä. Myöhemmin sain tietää, että wieniläi-
eduskunnan enemmistöön nojaava hal- Kun objektiivisesti harkitsee tuol- nen professori Eppurger oli joutunut siitä onnellinen, että kaikki huoneet
MUUT LEHDET; mäkseen korkeita virkamiehiä, jotka
olivat loistokunnossa ja taatusti lu-
litus ja hallitusyhtymä, jossa sosiali- olivat käyttäneet hyväkseen Stalinin Ja minä valmistan viisi laista menettelyä, ei voi olla hämmäs- kokemaan samanlaisen tapauksen, kun
tikkavapaita. Nyt saisi Helsinkiin tul-
demokraatit , nyt ensimmäistä kertaa Presidentti Kallion minulle lähettämää kutsua saapua Mos- reseptiä. tymättä. Palattuani huoneeseeni mie- hänet kutsuttiin Moskovaan tutkimaan
la vaikka miljoona ulkomaalaista. Kyl-
kovaan, muu- tiskelin parhaillaan tätä arvoitusta, kun tapausta, joka on minun erikoisalani
itsenäisyytemme aikana ovat olleet vastauksen johdosta suomalaisuusadres. ja antoivat minun tutkia lä kaikki hoidettaisiin, kaikki syötet-
Tiesin, että Moskovassa noudatettiin minulle tultiin ilmoittamaan, että op- ulkopuolella.
yhteistyössä porvarillisten puolueitten sin jättäjille kirjoittaa ”Göteborgs. tamia samanlaisia tapauksia. Hänenkin tutkiessaan neuvostodiktaat- täisiin Ja kaikkia huvitettaisiin.
äärimmäistä varovaisuutta ja harras- paani tahtoi tavata minua. Huonee-
kanssa. Nyt saadaan nähdä, mitä ja P o s t e n”: Lopuksi hra Unio meni uuteen Suo-
”Kyösti Kallio, Suomen tasavallan Viisi Stalinia on edessäni
tettiin salaperäisiä menetelmiä. Mutta seeni tultuaan hän jätti minulle kir- torin terveydentilaa oli noudatettu sa-
mi-ravintolaan. Se oli pyöreistä hirsis-
...

mihin suuntaan tämä kokeilu tulee
vaikuttamaan poliittisiin voimaryhmi-
tyksiimme. Edelleen tämän vuoden
alussa aletaan varsinaisesti soveltaa
käytäntöön yhtä kaikkein suurimmis-
ta yhteiskunnallisista uudistuksista!»-
mc, kansaneläkelakia, jonka säätämien
vakuutusmaksujen kantaminen nyt
sittenkin... jeen, jossa minulta tiedusteltiin, käyt- moja outoja menetelmiä.
presidentti, tietäköön, että hänen sa- Kuka heistä on oikea?
nansa ovat tehneet voimakkaan vaiku- Käsitin nyt heti, mistä oli kysymys; täisikö lähettäjä mahdollisesti väärin (Copyright Presse Actualite ja tä tehty, juhlallisen pitkä pirttiraken-
tuksen skandinavisissa maissa, kun ne Mutta lopulta minut eräänä sumui- Neuvostoliiton korkein johtomies ei hyväntahtoisuuttani pyytämällä minua Helsingin Sanomat. Osittainenkin nus, joka oli sisustettu ensiluokkaiseksi
luettiin radiossa, ja näin luonnollisesti sena aamuna vei suunnattoman suureen tahtonut lääkärin tekevän hänestä vielä yhteen tutkintoon. lainaaminen kielletään.) loistoravintolaksi. Sen sisustus, sen
aivan erikoisesti Ruotsissa. suurenmoinen ruokalista ja sen ihmeel-
Suuri oli levottomuus moniaalla, kun lisen kielitaitoiset ja uskomattoman
Kallio aikanaan valittiin Suomen presi-
dentiksi. Skandinavian kansoille hän ja senvuoksi, että hän on elänyt ja alt- pahtunut myöskin sisäisiä kysymyk- suuremman arvon niille yhdistäville hallituksen suunnitelmia selostettuaan nopeat ja kohteliaat tarjoilijat olivat
oli ja on yhä yksi suomalaisuuden en- tiiliä paikoilla vaikuttanut hänen isän- elämme arvosteltaessa Eihän kukaan ja kokoaville tekijöille, joita me ny- kirjoittaa m.m.: kuuluja ulkomaillakin. Hra Unlo ti-
simmäisiä miehiä. Niillä Pohjolassa, maalleen suurena ja vaikeana aikana ja voi enää kieltää esim. sitä, että se kyisin vallitsevissa olosuhteissa erikoi- JVL im näkökohtiin hallitus puheena- lasi herkkukalakukko-vol-au-ventln ja
jotka katsovat lainvahvistamaa kaksi- aina kestänyt ne kovat kokeet, joihin poliittisten olojen tervehtyminen. Joka sesti tarvitsemme. Yleensä meillä on “

hykerteli tyytyväisenä
ev n ,6 käsiään.
,

hänet on asetettu. 0 ®l perustaa, sula el

aloitetaan. On luonnollista, että alus- kielisyyttä Suomessa suureksi pohjois- maassamme on tapahtunut, on paria- siis sisäistenkin asiaimme arvostelua-
Ja silloin hra Unio heräsi. Ja taju-
,

sa tulee esiintymään tottumattomuu-
Presidentti Kallion sanat vahvistivat mentaarisen enemmistöhallituksen ansa alettu päästä siihen tasapainoon ja 01s toistaiseksi tietoa. Mutta nahdäk-
maiseksi vaaraksi, saattoi olla yytä ol- semmeei ole syytä mopua otaksumas-
la levottomia. Osaltamme teimme par- sitä suurta luottamusta, joka Pohjolal- siota. hallituksen, jota muodostettaes- tosiasiain asettamiseen kuvittelujen etta vakinainen palkkio voisi vai-
si. että vasta olikin vuosi 1939 eikä
haamme rauhoittaaksemme näitä pel- la on Suomen presidenttiin ja Suomen sa tunnettiin puolella niinkuin toisella- edelle, johon eräät muut kansanvalta!- mitään ollut vielä valmiina. Mutta hän
.

desta johtuvia vaikeuksia, mutta toi- ,

r3] o tt vastl istuntokausien pi-

koja. Kallion suomalaisuudella ei ole hallitukseen.” kin määrätynlaisia epäilyksiä. El voi- set maat ovat jo aikaisemmin ja pitkä- ; f
vottavaa on, että kaikki kansalaiset vihan leimaa, ja hänellä on liiaksi poh- dä kieltää slt&kään. ettA monet t&rkeät aikaisen kehityksen tuloksena pääs- tuuleen. Mikäli nam tapahtuisi, sikäli näki, että hämärällä aamutaivaalia
,

Tärkeitä opetuksia. s au'tua päteville henkl- loisti pieni tähtönen. Hra Unio apri-
suhtautuvat tähän suureen uudistuk- joismaista talonpoikaiskulttuuria, jotta
hän jatkuvasti voisi seurata sitä ruot-
K ratkaisut
ratkaisut
ja yleensä kaikki tärkeät
kahden vuoden aikana -
seet. Se, että näin on käynyt, on vai-
kuttanut ratkaisevasti sisäisten 010-
™f°. a^
IoU ?e Naisuutta nykjnsta enemmän koi unisissa aivoissaan: olisikohan ae
seen myötämielisyydellä ja avuliaisuu- Vuosien vaihtuessa toteaa Maa- ovat käyneet mahdollisiksi vain sen omis ttautua eduskuntatyolle
salaisvihollista natsionalismia, joka jos jemme tervehtymiseen samoinkuin se toivontähti...
della. sillä kysymyksessä on toimen- se voittaisi, uhkaisi ei ainoastaan ruot- kansa (ml) kansainvälisen tilanteen vaikutuksen kautta, joka enemmistö- tietenkin on parhaana takeena tule- Vuoslpalkkiojärjestelmä tuntuu muis-
Sern.
salaisuutta, vaan myös tekisi lopun sekavuuden ja Jännittyneisyyden sekä hallituksella on parlamenttipiireihin vastakin kehityksestämme. takin syistä mieluisammalta. Valtio-
pide, joka päätettiin toteuttaa edus- vanhasta suomalaisesta talonpoikaisva- ollut. Emme ryhdy luettelemaan näitä Kulunut vuosi on siis antanut kan- vallan arvonkin vuoksi on sopimatonta
iatk
J aa mm •

kuntamme täysin yksimielisellä pää- paudesta. Ja Kallio on pohjoismainen sallemme monia hyvin tärkeitä ope-
"

ratkaisuja, koska tarkoituksemme el rinnastaa ainakin periaatteessa vaati- kiosta, ei ehdotettuja palkkioita voita-
talonpoika ulkomuodoltaan ja ajatusta- Niin jännittäviä ja vaarallisia kuin ole laatia mitään ”historiaa” kuluneen tuksia, joiden merkitystä juuri nyt, via ja vastuunalaisia lainsäädäntäteh- ne pitää liiallisina siinäkään tapauk-
töksellä. Siis tässäkin mielessä on ky- valtaan. Jos Pohjolassa olisi valittava päättyneen vuoden tapahtumat ovat ajanjakson tapahtumista Toteamme vuoden vaihteen aikana, on erikoisesti täviä mihin tahansa päiväpalkkatyö- sessa, että uusi järjestelmä vaikuttai-
symyksessä koko kansan yhteinen mies talonpoikain riveistä, joka ennen olleetkin, ovat ne siis selvittäneet myös vain, että tapahtunut kehitys, joka korostettava. hön. Mitä tulee palkkioiden ehdotet- si työkausia lyhentävästi. Kohtuulli-
ponnistus, joka tähtää enemmän tu-
muita ruumiillistaisi pohjoismaisen ta- käsityksiä ja vapauttaneet meidät ku- maamme osalta on yleensäkin ollut tuun suuruuteen edellämainittujen en- selta tuntuu myös ajatus erityisen
lonpojan kunnallismiehenä ja kansan- vitteluista, joiden vallassa maailman- verrattain suotuisa, on ollut omiaan K3nSHfl6dUStfliSin OälkkiO- nakkotietojen perusteella arvioiden, on vuokrakorvauksen suorittamisesta
levien kuin nykyisen sukupolven olojen edustajana, olisi kaiketi Kallio itseoi- sodan jälkeiset vuodet niin meiHä kuin vapauttamaan kansamme pääainekset J
ne laskettu nykyisen päivärahan ja la- maaaeutuedustajlllc.
kySyiTlVStä
..

parantamiseen ja kansallisen elämän

keutettu. Hän olisi sitä senvuoksi, että mpaallakin elettiin. niistä ennakkoluuloista, joiden vallas- tuntokausien kesklmltan mukaan. Kaiken kaikkiaan, vakinaisiin vuosi-
hän on ensimmäinen pohjoismainen ta- Tällaista kuvitteluista ja ennakko- sa ne olivat itsenäisyysaikamme alku- Paitsi että kysymys on tärkeästä luot- palkkioihin siirtyminen on kannatetta-
lonpoika, joka on tullut valtionpääksi. Käsittelee Aamu.ehti (kok), joka
...

pohjan varmistamiseen. luuloista vapautumista *>n meillä ta- puolen eläneet, ja antamaan entistä tamustoimesta suoritettavasta palk- va asia.
Sunnuntaina tammikuun 1 p. HELSINGIN SANOMAT Nk> 1 1939 13

Ulisi VUOSi. Suurkirkon kello on lyönyt vuoden 193 S viimeiset lyönnit ja torin täyttävä yleisö
Vainajien muisto. Uudenvuoden aattoillaksi oli Vanhaan kirkkoon järjestetty vainajien mulstojumalanpalvelus, joka oli koonnut kynttilöin,
kuuntelee hartaasti arkkipiispan uuden vuoden puhetta.
laakeripensain ja valkoisin syreenein kauniisti koristetun kirkon täyteen harrasta yleisöä. Tasavallan presidentti kunnioitti muistojuhlaa läsnä-
olollaan. Dir. mus. John Sundbergln soitettua uruilla alkusoiton ja oopperalaulaja Arnold Tllgmannln esitettyä aarian Händelin "Mee-
siaasta” ja Kilpisen "Kuolon tyvenen” piti teol. tri Paavo Virkkunen vainajien muistolle omistetun puheen ja rukouksen. Harras Ja tunnel-

Suomalaisella Oopperalla mallinen muistohetki päättyi yhteisesti laulettuun virteen "Sinä elät, Herrani”. Tilaisuus oli järjestetty Suomen Krematorioyhdlstyksen toimesta.
\

rikas kevätkauden ohjelmisto. Venäjän kruunun- Englannilla 76.000 tonnia

Ensi-iltatilaussar jassa „Mestari Wibbel”, Respighin
baletti-ilta sekä operetti „Clivia 99
kalleuksia Puolan
pankissa.
sukellusveneitä. ***

suurooppera „Liekki”, .

Joutunevat Puolan valtiolle. Saksa pyrkii samaan, mutta

Runsaasti ulkolaista vierailijoita, uusintaesityksiä Ja ensi- Varsova, Berlinin kautta, 31.12. Pohjoismaiden • ••

esiintymisiä. (STT) Täkäläiset lehdet kertovat, että yhteistyö. rakentaa pienempiä.

osa Romanovien aarteita siirtyy vuoden
Uusi vuosi uusine suunnitelmineen on lettiä, niiden joukossa kotimainen
alkanut Suomalaisessa Oopperassakin, uutuus, jonka on säveltänyt Heidi
päättyessä Puolan valtion omistukseen.
Kysymys on Varsovassa Puolan val-
Ulkoministeri Erkko: ”Pohjo- Italialle vuoteen 1940 mennessä
jonka kevätohjelmisto on Jo varsin tar- Sundbla d-H alm e. Tämän yksinäi-
tionpankissa säilytettävinä olleista ko- lan rauhanpolitiikan tulee olla 170 vedenalaista
koin määrätty. Päättäen siitä, mitä sen pikku baletin nimenä on ”Lumottu .

oopperan Johtaja, kenraalitar Aino vyö”. Toinen baletti, jonka esittäminen

Ackté-Jalander eilen tästä ohjelmistos-
ta sanomalehtien edustajille ker-
toi, tulemme saamaan runsaasti sekä
arvokasta että mielenkiintoista ja aivan
uutta katsottavaa ja kuultavaa.
Kevätkaudella tulee meillä ole-
maan viisi ensi-iltaa, joissa esiintyy
myös ulkolaisia vierailijoita. Tähän ti-
laussarjaan olen koettanut saada mikäli
mahdollista kaiken aivan uutta, sellais-
ta. jota täällä ei ole aikaisemmin esi-
tetty. Ensimmäinen ensi-ilta on tammi-
kuun 19 päivänä, jolloin esitämme
Massenetln säveltämän ja Toivo Muro-
man kääntämän oopperan ”Manon”.
Vaativan nimiosan laulaa Irja Simolai,
tenorin osan Tukholman kuninkaallisen
oopperan tunnettu laulaja Einar Bey-
ron. joka aikaisemminkin, muutamia
vuosia sitten, on vieraillut Suomessa.
Seuraava ensi-ilta on helmikuun 9
päivänä, jolloin saatamme parrasvaloon
Paavo Kostioja.
saksalaisen Mark Lotharin modernin,
melodisen
oopperan.
ja iloisen "Mestari Wlbbel”- simmäisenä päivänä, on balettiensi-ilta,
Kaikki oopperan laulajat jolloin esitetään kolme lyhyempää ba-
Vangtshinvei vaatii rauhan-
neuvotteluja.
Kenraalitar
AINO ACKTÉ-JALANDER.
ovat siinä mukana. Itse räätälimestari meiden noitavainojen ilmapiirissä. Siinä
Wibbelinä vierailee Oiva Soini, naispää-
osan laulaa rouva Winter. Kummatkin
nämä oopperat asettaa näyttämölle
Heti maaliskuun alussa, jo sen en-
ruista, joilla on suuri historiallinen ar-
vo. Näiden esineiden joukossa On Niko-
jo on varmasti päätetty, on Rimski-
lai I:n kruunu, tsaaritar Maria Feodo-
Koraakovin tunnettu ”Scheherazade”.
rovnan timanttikoru, Venäjän tsaarien
Kolmannen suhteen ei toistaiseksi ole
tehty vielä varmaa päätöstä.
kruunausomena ja kruunausvaltikka,
Olen
ajatellut Lisztin "Karnevaali Pestissä”,
Aleksanteri II:n kruunu sekä joukko
vähäisempiä arvoesineitä. Näiden koru-
mutta luulen, että jätän sen kuitenkin
jen yhteisarvo on 15 milj. kultsruplaa.
ja otan modernin venäläisen säveltäjän
Nämä kalleudet joutuvat nyt Puolalle
Tscherepninin baletin ”Armidan huvi-
maja”. Se on nimittäin Lisztin balet-
Riiassa v. 1921 tehdyn ja Varsovassa
v. 1923 uusitun sopimuksen mukaan.
tia hiukan pidempi ja sopii siten hyvin
täydentämään kahta edellistä koko illan
Niissä nimittäin määrätään, että korut
joutuvat Puolalle korvaukseksi niistä'
ohjelmassa.
taideaarteista, jotka vietiin Puolasta
Maaliskuun 16 päivänä esitetään Venäjälle maailmansodan lähinnä edel-
Respighin suurooppera "Liekki”, jonka
lisinä vuosina. Neuvostohallitus oli pi-
minä olen suomentanut. Näin sen Ita-
dättänyt itselleen oikeuden lunastaa nä-
liassa ja ihastuin siihen aivan tavatto-
masti. Ooppera liikkuu keskiajan pi-
mä kalleudet 15 vuoden kuluessa. Tä-
mä määräaika päättyy tämän päivän
esiintyy vanha mies, joka on rr«ennyt
toisen kerran naimisiin alhaista synty-
kuluessa, mutta ainakaan aamupäivällä
ei neuvostohallituksen taholta ollut
perää olevan nuoren naisen kanssa.
Miehen anoppi vihaa uutta rouvaa, jon-
ilmoitettu niitä haluttavan lunastaa. tuksen alalla.
ka äidin huhutaan olleen noita, ja koet-
(Jatk. 17tlle siv.)
Amerikka ja Japani.
Saksa ja USA. Yhdysvallat eivät tunnusta „ja-
Suhteiden katkeaminen panilaista järjestystä Kiinassa”,
epätodennäköistä. Washington, SI. 12. (STT) Ul-
aktiivista puolustus-
politiikkaa.”
Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
(Bels.
Ber 11 n, 31.12. (UP) BerHnlssä
■fc]
Tukholma, 31.12. (STT)
parhaillaan vierailevan englantilaisen
Pohjoismaiden ulkoministerit ovat
lalvastovaltuuskunnan, johon kuuluvat
vuodenvaihteen johdosta ”Soclalde-
amiraali Cunningham, kapteeni Geng-
mokratenllle” antamissaan lausun-
worth ja komentaja Bell, tarkoituk-
noissa tähdentäneet Pohjoismaiden
sena el ole ollut päästä Saksan sukel-
yhteistyön merkitystä rauhan hy-
lusvenelaivastoa koskevassa kysymyk.
väksi. Suomen ulkoministeri Erkko huo- sessä lopulliseen ratkaisuun. Mikäli
mauttaa, että pohjoismaiden yhteisten
virallisessa saksalaisessa tiedonannos-
etujen mukaista on rauhan turvaaminen sa ilmoitetaan, tarkoituksena
on ollut
Pohjolassa. Suomi on pohjoismaista ai-
ainoastaan molemminpuolisten kat-
noa maa, joka tällä vuosisadalla on saa- santokantojen selvittäminen, kuten jo
nut kokea sodan. Tämän vuoksi olemme
me suomalaiset täysin tietoisia siitä,
että Pohjolan rauhan politiikan loppu-
jen lopuksi tulee olla aktiivista puolus-
tuspolitiikkaa jokaisessa pohjoismaas-
1.000 senegali-
sa, politiikkaa, joka on valmis uhrauk-
siin ja yhteistoimintaan myös puolus- laista tarkk-
ampujaa
Djiboutiin.
”Ei ainoastaan diplomaatti-
nen ele, vaan voimannäyte.”
(Hela. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
★] Marseille, 81.12.
(IIP) Täällä marssitettiin tä-
nään höyrylaivoihin ”Sphinx” ja
rikalta sen vanhan öikeuden yh- ”Chantilly” 1.000 senegalilaista
englanti laivastosQ.
pimuksessa heinäk. 17 p:ltä 1937 edet.
lytettiln. Silloin sovittiin ainoastaan
siitä, että Saksalla on oikeus saattaa
sukellusvenelaivastonsa tonnisto säe
malle tasolle kuin Englannin on. Mai-
nitussa sopimuksessa el määrätty mi-
tään Saksan sukellusveneiden luku-
määrästä. Näin ollen
Saksa voi yksityisten veden-
alaisten tonnlmäärää alenta-
malla rakentaa suuremman su-
kellusvenelaivaston kuin Eng-
lannilla on.
Näin ollen arvellaan, että kysymys
siitä, missä määrin Saksa tulee käyt-
tämään hyväkseen tätä mahdollisuut-
ta, on ollut juuri nykyisten neuvotte-
lujen* aiheena. Kuten tunnettua, Sak-
salla cm jo nyt koko joukko sukellus-
veneitä, jotka ovat pienempiä kuin
maailmansodassa käytetyt sukellus-
veneet.
Rajoittamattoman npotnssodaa
aikana v. 1917 Saksalla oli 149
vedenalaista. Nykyisen saksa-
lais-englantilaisen lalvastosopt-
mnksen nojalla Saksalla on oi-
keus säilyttämällä
keskimääräisen
nykyisen
tonnlstoluvon,
rakentaa 120 tai 190 sukellus-
venettä.
Berlinissä kuitenkin toivotaan voita-

Hämmästystä ja suuttumusta Yhdysvalloille uusi suur-

Tshungkin gissa.
Hongkong, Reuterin kautta, 31.
12. (STT) Kuomintang-puolueen vara-
puheenjohtaja Vangt shinvei on
Tahlangkaishekille lähettämässään
sähkösanomassa, jossa hän pyytää ryh-
lähettiläs Beriiniin?
(Hela. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
Tokio: Domein toimisto ilmoittaa,
että Vangtshinvei matkustaa Hong- ★] Washin g t o n, 31.12.
kongista Shanghaihin. Edelleen ilmoi- (UP) Yhdysvaltain ulkoministe-
tetaan, että Hojintshin on eronnut riö on asettunut odottavalle kan-
Kuomintangln hallituksesta. Poliitti- nalle saksalais-amerikkaiaisessa
koasiainministeriö ilmoittaa, että Yh-
dysvaltain ministeri Grew tulee jättä-
mään Japanin hallitukselle nootin.
”Associated Pressin” tietämän mukaan
ilmoittavat Yhdysvallat tässä nootissa
kieltäytyvänsä tunnustamasta ”japani-
laista järjestystä Kiinassa” sekä esittä-
vät jälleen avoimen oven politiikkaa
koskevan toivomuksen.
täläisiin mahdollisuuksiin.
Nootisea torjutaan Japanin lausunto
uudesta järjestyksestä Itä-Aasiassa ja
huomautetaan, että Amerikka ei suos-
tu siihen, että jokin valta hankkii itsel-
leen arvovallan alueilla, jotka eivät
sille kuulu. Amerikka on valmis neu-
vottelemaan Kiinaa koskevaan sopimuk-
seen tehtävistä muutoksista, mutta ei
tarkk’ampujaa, jotka Ranska
lähettää Somalimaahan.
Ennen joukkojen laivoihin marssimis-
ta pidettiin sotilasparaati, jonka otti
vastaan 15. armeijakunnan komentaja,
kenraali René Olry, joka piti lyhyen
puheen lähteville sotilaille. Hän selitti
m.m.: "Ranska lähettää teidät Somali-
maahan, koska te, vaikka teitä on ai-
van välttää tekemästä sellaista vaiku-
tusta, että Saksan uusi sukellusvene-
laivasto olisi tähdätty Englantia vas-
taan. Laivastopiireissä huomautetaan,
etteivät pienet sukellusveneet sovellu
kaappaussotaan avomerellä, vaan niitä
voidaan käyttää ainoastaan Pohjanme-
ren ja Itämeren rannikkovesillä, Vii-
meksimainitulla merellä etupäässä

tymistä rauhanneuvotteluihin Japanin sissa piireissä oletetaan, että hajaan-

kanssa, selittänyt, että Japanin päämi-
nisteri, ruhtinas Konoye vaatii Kiinalta
seuraavaa: Vapautta japanilaisille elää
ja toimia Kiinassa, yhteistyötä Japa-
nin ja Kiinan välillä kominterninvas-
talsen sopimuksen hengessä sekä talou-
dellista yhteistoimintaa. Vangtshlnvel
sanoo, että jos Kiinan hallitus hyväk-
nus Kiinan keskushallituksen keskuu-
dessa tulee jatkumaan.
Tshungking: Täkäläisissä po-
liittisissa piireissä on Vangtshinvein
lausunto herättänyt hämmästystä ja
suuttumusta eikä siihen uskota. Huo-
mautetaan, että Kiina ei voi hyväksyä
niitä "röyhkeitä” ehtoja, jotka ruhti-
diplomaattisessa selkkauksessa.
Tokio: Amerikan lähettiläs Grew
Virallisen saksalaisen tietotoimis- tänään ulkoministerin sijaiselle
ton lausuntoja ei Valkoisessa
jätti
Sakvadaile hallituksensa vastauksen
talossa pidetä Saksan hallituksen Japanin marraskuun 18 p;nä antamaan,
selityksenä, vaikkakin ollaan va-
avoimen oven politiikkaa Itä-Aasiassa
kuutettuja siitä, että mainitun
koskevaan noottiin.
toimiston lausunnot vastaavat Nootissa huomautetaan, että sellaiset
Saksan hallituspiireissä vallitse-
toimenpiteet kuin valuutan valvonta,
vaa käsitystä.
valuutan pakollinen liikkeessäpitäminen,
voi hyväksyä Japanin yritystä avoimen
oven politiikan poistamiseksi Kiinasta.
Ensimmäinen askel ristiriidan
selvittämiseen.
(Hela.Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
*] Tokio, 81.12. (UP) Koko Ja-
panin sanomalehdistö julkaisee suurin
otsikoin Kiinan keskushal-
i
noastaan yksi pataljoona, sotilaallisessa
toiminnassa vastaatte muiden armeijain
useita pataljoonia. Teidän tulonne on
osoittava Ranskan Somalimaan väes-
tölle, ettei Raiska aio luopua mistään
oikeuksistaan ja ettei kenenkään, joka
elää Ranskan lipun suojassa tarvitse
pelätä mitään vaaraa. "Aivan äsket-
täin”, selitti kenraali kääntyen upsee-
Neuvostoliittoa" vastaan.
Italiassa myötä-
mielisyyttä.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.f
★] Kooma, 31.12. (UP> Koomas-
sa ei lainkaan salata, että Italia suhtau-
tuu suopeasti Saksan aikomuksiin lisätä
sukellusvenelaivastoaan. Ulkoministeri,

syy nämä kolme kohtaa keskustelujen
pohjaksi, on neuvottelujen tie avoinna.
Ensimmäisen kohdan mukaan on mah-
dollista saada takaisin pohjoiset maa-
kunnat ja säilyttää Kiinan suvereni-
suus. Toisen kohdan ei välttämättä
tarvitse koskea Kiinan suhteita Neu-
vostoliittoon, ja kolmas kohta on peri-
aatteessa hyväksyttävissä. Vangtshin-
vei lisää kuitenkin, ettei rauhaa voida
tehdä ennenkuin Japanin armeija ko- teri Ciano ja Tanskan Roomassa oleva jollei Saksa puolestaan ota aloitetta
konaisuudessaan poistetaan Kiinan lähettiläs allekirjoittivat lauantaina tässä suhteessa, mitä täällä ei kuiten-
alueelta.
nas Konoye on esittänyt ja joita Mutta ull yhtä vähän kuin
Vangtshinvei on kannattanut. Kuo- presidentti Rooseveltkaan a sisäminis-
mintangin ylimääräinen kongressi, jo- teri Ickesin puhetta ja sitä seurannutta
ka pidettiin viime keväänä, valtuutti Saksan vastalausetta koskevassa kysy-
ainoastaan Tshiangkaishekin puhu- myksessä aio ryhtyä mihinkään uusiin
(Jatk. 22;11e siv.)
toimenpiteisiin niin kauan kuin Saksan
puolelta ei mitään tapahdu. Asiain ny-
Italia Tanska. kyisessä tilassa ei siis ole odotettavissa
Saksan valtakunnan ja Yhdysvaltain
Rooma, 31.12. (STT) Ulkominis- diplomaattisten suhteiden katkeamista,
kauppasopimuksen. .(Jatk. 22;11e siv.)
tullimäärien muutokset ja eräiden Kii- reitten puoleen, ”ranskalaista emämaa- kreivi Cianolle ilmoitti Englannin suur-
lituksen poliittisen neuvoston puheen-
nan alueiden yksinoikeudelliiien hyväk- johtajan Vangtshingvein selityksen, jos- ta uhkasi vaara. Nyt tämä vaara koh- lähettiläs, lordi Perth eilen virallisesti
sikäyttäminen, eivät ainoastaan ole epä- distuu siirtomaavaltaamme vastaan. uusien saksalais-englantilaisten laivas-
sa puolletaan Japanin rauhanehdotusten
oikeutettuja, vaan ne ovat ristiriidassa hyväksymistä. Japanin hallitus on jo Teidän tehtävänänne on itse paikalla toneuvottelujen alkamisesta.
myöskin useiden vapaaehtoisesti sol- pitänyt useampia istuntoja, joissa on seistä tätä uhkaa vastaan. Olemme näh- Täkäläisissä brittiläisissä piireissä se-
mittujen kansainvälisten sopimusten käsitelty kysymystä rauhanneuvotte- neet teidän taistelevan maailmansodas- litetään, että Italialle annettu tiedon-
kanssa. lujen mahdollisesta alkamisesta Kiinan sa. Tunnemme senvuoksi teidän kunton- anto on käsitettävä Kohteliaisuudeksi
ei ole ainoas-Italian hallitusta kohtaan, ja on se
Amerikan kansa ja hallitus eivät kanssa. Vangin selitystä pidetään, en- ne. Teidän Ia
diplomaattinen ele, vaan voiman- myöskin cnglantilais-italtalaisen laivaa-
voi suostua siihen, että kolman- simmäisenä askeleena koko japanilais- taan
kiinalaisen ristiriidan selvittämiseksi. näyte.” tosopimuksen mukainen, joka sopimus
nen maan määräyksestä ja sen
osoittivat edellyttää keskinäisten tietojen vaihta-
tarkoitusperien hyväksi otetaan Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vielä var- Tuhannet telakkatyöläiset
käytäntöön hallintojärjestelmä, maa. ryhtyykö Japani jo välittömiin mista molempien maiden varustuksista,
joka mielivaltaisesti riistää Ame- * / (Jätit. 22:11 siv.) e Uaflc. 22:Ue SivJ
 14 1939 N;o 1 HELSINGIN SUOMAT Sunnuntaina tammikuun 1 p.

60-vuotias.
Hyviä hedelmiä Älkää unohtako
ERKKI VUORELA:
mutta halpoja suurta valikoimaamme

Makeita ja mehukkaita Jaffa muodikkaita Talvitakkeja

kg 5: nahkakauluksin, eri laatuja.
appelsiineja —

Omenoita „ 7:— Turkkeja

Lundstenin kahvisekoitus on erit- monista eri nahkalaaduista
täin pidetty ja suosittu, hinta
vain 36:—. kauniita Leninkejä
villasta, silkistä, jerseystä ar-
F. W. LUNDSTEN. kipäivä-, vierailu- ja juhla-
Mx käytäntöä varten.

Erä pienempikokoisia talvikappoja myy-

dään tuntuvasti alennettuihin hintoihin.

PÄIVÄSTÄ. PÄIVÄÄN
Leninki- & Kappa-Aitta
Tammikuun 1 p.
Tänään: Uuden vuoden p.
Huomenna: Aap e 1 L Insinööri
Käykää katsomassa
näyteikkunoitamme! Annankatu 9E
Jm m

0
EUGEN LANDSDORFF.
Aurinko nousee klo 9.27 ja las-
kee klo 15.20. 60 vuotta täyttää tänään Viipurin
_
• _

Kaasu- ja Sähkö Oy;n toimitusjohtaja, lastamme puhdistua. Mutta sitä emme

insinööri Eugen Johan Mikael Lands- Mitä odotamme
Herkillä £1 varustettuihin kirjoi- voi itse aikaansaada, meidän täytyy
tuksiin ja kuviin pidättää Helsingin d o r f f Viipurissa. alkavalta vuodelta? yhtyä virren sanoihin: »Mutt’ ah, ei
Sanomat yksinoikeuden. Insinööri Landsdorff on syntynyt
Arkkipiispan uudenvuoden veren’, kyynelen’, mua päästä synneis-
•
Riiassa, päättänyt siellä koulunkäyn-
puhe. täni. Ylhäältä, Jumalalta täytyy avun
Kaupp. Viktor Rämö tinsä 1898 ja suorittanut insinööritutkin-
Arkkipiispa Saila piti uudenvuo- tulla.» Sentähden sanomme:
»Jumala,
non Altenburgin Teknikumissa 1902. puhdas mi-
60-vuotias. Senjälkeen hän toimi Sähkö Oy;n, ent.
denyönä radiossa suomeksi ja ruot- luo minuun sydän, anna
siksi seuraavan puheen: nulle uusi vahva henki.» Jeesuksella
60 vuotta täyttää Paul Wahl & Co:n sähköosaston nuor.
tänään kauppias konstruktöörinä Viipurissa Ja valittiin Mitä odotamme ja toivomme alka- oli puhdas sydän, ja vuorisaarnassa hän
massa olevalta vuodelta? lausuu: »Autuaat ovat puhdassydämi-
Viktor Rämö Rai- 1909 tämän yhtiön johtokunnan jäse-
votessa.
Näin vuoden vaihtuessa suuntautuu set, sillä he saavat nähdä Jumalan.»
Kaupp. neksi. Seuraavana vuonna hän siirtyi
Rämö on syntynyt A.E.G;n palvelukseen ja johti Viipurin katseemme sekä taaksepäin että eteen- Mekin voimme saada puhtaan sydä-
päin. Maailman menoa tarkastellessa men, kun Jeesus saa siinä suorittaa
Muolaassa. Koulun, sähkölaitoksen ja raitioteiden rakennus- Hänen pyhä hen-
käyntinsä jälkeen työt 1910—12. A.E.G:n omistamien Vii- ei mennyt vuosi tarjoa lohdullisia nä- puhdistustyönsä.
köaloja. Valtiollinen taivas on ollut kensä voi meistäkin karkoittaa itsek-
palvéltuaan eri liik- purin sähkölaitoksen ja raitioteiden
täynnä uhkaa, ja alkusyksystä näytti kyyden, kateuden ja himokkuuden voi-
keissä rajaseudulla johtajana hän oli 1913—19, jolloin nämä luomista, se ei
siltä' kuin seisoisimme valtavan maail- mat. Tämä on uutta
hän perusti yhdes- laitokset siirtyivät Viipurin Kaasu- ja ole uuden kerroksen rakentamista van-
manpalon edessä. Armollinen Jumala
sä toisen osamiehen kanssa sekatavara- Sähkö Oy:Ile. Siitä lähtien hän on ol- han päälle, vaan vanha puretaan pois
kuitenkin esti purkauksen ja ihmis-
kaupan Kaivolaan 1905. Seuraavana lut Viipurin sähkö- ja kaasulaitoksen tilr’le,
kunta sai ainakin hengitystauon. Mutta ja uusi rakennetaan vanhan
vuonna hän osti kahden muun osakkaan sekä raitioteiden johtajana. Sen ohessa lopullista rauhoittumista ei laukeami- Sentähden tämä muutos ei ole helppoa,
kanssa V. Ikävalon Perillisten kaupan hän on kuulunut Suomen Vuolukivi ja tottumuk-
nen kuitenkaan merkinnyt, vihan ilma- kun vanhat huonot tavat
Kaivolassa. V. 1915, jolloin sanottu Oy:n hallintoneuvostoon ja Suomen set on poistettava. Se on vanhan ih-
piiri on edelleen vallalla kansojen kes-
kauppa lopetettiin hän aloitti siellä Sähkötarvike Oy;n johtokuntaan sekä misen jokapäiväistä upottamista ja
oman sekatavarakaupan, jota hoitaa toiminut Ylä-Säiniön Sähkö Oy:n ja 70 v. täyttää tänään opettaja Juho sinaisen toimensa ohessa t;mi E. Lah joituksia sota-arkistolle. kuudessa.
kuolettamista,
Kustaa Tuura Riihimäellä. Hän on 'Janssonin prokuristina hän on iitnok- Miten on sitten oman sydämemme niinkuin Luther sanoo:
edelleenkin. Hän on Viipurin Tukku- Osuusliike Possen hallituksen puheen- syntynyt Isossakyrössä ja valmistunut jkaasti osallistunut kunnalliseen ja yh- Sota-arkisto on vuoden 1938 aikana »Se mitä Jumala meille näin antaa,
ja omien vaikeuksiemme laita ? Täy-
liike Oy:n perustajia ja ollut sen toimi- opettajaksi Jyväskylän seminaarista distyselämään. Hän on kuulunut kau- saanut lahjoituksina vapaussotaa ja
johtajana. Edelleen insinööri Lamds- tyyhän meidän tunnustaa, että olemme on uusi vahva henki.»
1889. Toimittuaan sen jälkeen opettaja- punginvaltuustoon useat vuodet sekä
I

heimosotia koskevia asiakirjoja y.m.

tusjohtajana 1918—27. V. 1922 hän pe- dorff on kuulunut Sähköjohtotyönanta- Luonnostamme olemme häälyvii! ja
kaukana sydämen puhtaudesta ja rak-
1 i

na Isossakyrössä ja Lempäälässä hän ollut kaupunginhallituksen jäsenenä, ve- arkistoaineksia sekä painotuotteita
rusti Kaivolan Kotelotehdas Oy:n, jon- jainliiton ja Suomen Sähkölaitosyhdis- tuli Riihimäen rautatien kansakoulun roluslautakunnati puheenjohtajana y.m. seuraa viita henkilöiltä ja laitoksilta: kaudesta. Sielumme on usein kuin suo epävakaisia, teemme hyviä päätöksiä,
;

ka hän nykyään omistaa kokonaan ja tyksen hallituksiin sekä Suomen Työn-
jonka toimitusjohtaja ja johtokunnan antajain Keskusliiton ja Rakennusteol-
puheenjohtaja hän on edelleen. Kaupp. lisuuksien Keskusvaliokunnan valtuus-
Rämö on ollut Kivennavan Telefooni kuntiin.
Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja-
• -
opettajaksi 1891. V. 1929 hän täysin ■Tammisaaren sk:hon hän on kuulunut tuomari Harry Brotherus, toimittaja ja räme, josta nousee myrkyllisiä us- mutta unohdamme ne pian. Olemme
palvelleena erosi opettajan to:mesta. |sen perustamisesta lähtien, toimien ny- Ragnar Eklund, herra Paul Erickson,
Opett. Tuura on toiminut yli neljännes- kyisin ikämiesryhmän päällikkönä ja kenraalimajuri E. Hanell, majuri E. via ja höyryjä. Äkkiarvaamatta koh- kenties joskus päättäneet kotielämäs-
vuosisadan Henki vak. Suomen asiamie- sk:n esikunnan jäsenenä. Tammisaa- Hannula, ylioppilas Jaakko Heikinhei- distuvat meihin tulinuolet, jotka herät- sämme vastedes olla ystävällisiä, huo-
henä. Riihimäen kansakoulujen talou- ren purjehdusseuran kommodoorina hän mo. vuoflen 1918 Helsingin Valkokaar- tävät eloon milloin likaisia, milloin taas maavaisia, kiitollisia ja kärsivällisiä,
denhoitajana hän on toiminut vsta 1922 on ollut pitkät ajat sekä kuulunut Tam- tin Työvaliokunta, nimineuvos K. Hä- katkeria ajatuksia. Monesti ne ovat mutta koetuksen tullen emme olekaan

na 1914 —27, jolloin valtio otti sanotun 80 v. täyttää tänään talollinen Juho lähtien. misaaren urheiluseuraan, vapaaeht. mäläinen, majuri Huugo Kahva, kihla-
70 v. täyttää tänään leipuri Abraham palokuntaan yjn. päässeet sielussamme myllertämään kestäneet. Tyytymättömyyden ja pa-
liikkeen haltuunsa. V:sta 1917 hän on Kustaa Lindström Orimattilassa. kunnantuomari J. Kalha, toimitusjoh-
Haapa Bromarvissa. 50 v. täyttää huomenna tulli vart. Ju- taja Akseli Kivialho, herra Ville Korri, työntäen esiin kauan ehkä piilossa ol- hansuopuuden henki saikin vallan. Äl-
80 v. täyttää tänään maanviljelijä
kuulunut suojeluskuntaan ja ollut jon- Kalle 70 v. täyttää tänään leskirouva ho Ken 1 1 ä Kaulirannan Juoksengissa.
Anttila Länsi-Teiskossa, rautatievirkamies Verner Koskinen, leita inhoittavia pohjamutia. käämme silti pitäkö hyvän asiaa me-
kin aikaa paikallispäällikkönä ja myö- Sandra N i e m i.u e n Tikkurilassa. 50 y, täyttää huomenna Tohmajärven liikemies Rafael Krook, rintamamies netettynä. Jumala voi luoda meille
75 v. täyttää tänään isäntä Kustaa Ja mitä lähimmäisrakkauteen tulee,
hemmin rahastonhoitajana. Myöskin Ahola Janakkalan Uhkoilassa. 70 v. täyttää huomenna herastuomari .piirin piirilääkäri, lääket. lis. Kalle Juho Fr. Kurra, rouva Agnes Käpy, kuinka vähän sitä onkaan elämässä ha- uuden vakaan hengen, sellaisen hengen,
75 v. täyttää tänään talollinen Vil- Nikolai Ri n t a-F flpp u 1 a Kauha- Kusti R u u s k a n e n. Tri Ruuskanen on herra Elias Laakso, suojeluskuntavete-
!

Kivennavan kunnan taksoituslautakun- joella. Maanviljelyksen ohella an hä- syntynyt Maan ngalia, tullut ylioppi- vaittavissa. Inhimillisestikin katsoen joka koetuksissakin pysyy suunnassaan
helm Viktor Heikkilä Orimattilassa. raani M. Latvala, eläinlääkäri Yrjö A.
neltä riittänyt harrastusta moniin yh- laaksi 1910, lääket. kandidaatiksi 1914
i

taan hän on kuulunut pidemmän aikaa. Lehtinen, herra Erik Lindqvist, neiti on velkapuoli voitolla, ja jos Jumalan ja kulkee lakkaamatta päämääräänsä
75 v. täyttää tänään August Valfrid
teiskunnallisiin ja taloudellisiin tehtä- Ija lääket. lisensiaatiksi 1920. Sen jäl-
|

_
• .
Eklöf Sannäsuddissa Bromarvissa. Eeva Läärä, luutnantti Paul Marttina, eteen asetumme, emme voi mitään vas- kohti. Ihmismaailma on varmaan al-
85 v. täyttää tänään maanviljelijä 70 v. täytti eilen maanviljelijä Alfred viin. Hän cii ollut mm. lautamiehenä keen hän toimi kunnanlääkärinä Maa- toimitusjohtaja P. H. Molander, raken-
vuodesta 1906. kuulunut kunnan vero- ningalla 1920—21. Kerimäellä ja Enon- tata, meidän on yhdyttävä huokauk- kavanakin vuonna oleva kuin aaltoileva
Matti Kaijansinkko Memillä. Herrala Haapavedellä. Hän on ollut nusmestari V. H. Mäkelä, reservivän-
85 v. täyttää tänään maanvilj. Robert vsta 1918 alkaen Haapaveden kunnan tuslautakuntaan useat kerrat ja kuuluu koskella 1921—22, Alahärmässä, Yli- rikki Bruno Niska, kunnanlääkäri U. seen: mua syntistä armahda herra. meri, mutta joa elämämme on kiinni-
K y 1 ä-P a a v o Padasjoen Maakeskessä. köyhäinhoitolautakunnan esimiehenä ja kirkkovaltuustoon sekä seurakunnan härmässä ja KortesjärveJlä 1922—25 Nortala, arkkitehti Vietti Nykänen, Kun menneisyys näin painaa meitä, tetty siihen perustukseen, jonka muo-
hautaustoimistoon. sekä Kerimäellä ja Enonkoskella 1925
85 v. täytti eilen leski Maria Kris- sittemmin huoltolautakunnan puheen- herra Antti Pakarinen, kapteeni E. emme voi toivossa ja ilolla lähteä uu- dostaa Jumalan maailmansuunnitel-,
tina Peltola Artjärvellä. johtajana, jota tointa hän edelleen hoi- 70 v. täytti eilen rouva Josefina —36. Viimeksimainitusta vuodesta läh- Polön, Posti- ja lennätinhallitus, pai-
Sohlb e r g. tien hän on Tohmajärven piirin piiri- delle taipaleelle. Sitä varten meidän ma, silloin on turvamme ikiaikojen
80 v. täyttää tänään rouva Ida B o- taa. Lisäksi hän on ollut monissa muis- kallispäällikkö Jussi Punamäki, kun-
lin täällä. sa kunnallisissa luottamustehtävissä. 70 v. täyttää tänään. ent. emäntä lääkäri. täytyy painoistamme päästä ja saas- Jumalassa.
Fredrika Peltomaa Lapin pitäjäs- 50 v. täyttää tänään talonemäntä An- nallisneuvos Armas Raitio, herra Elis
na Mattila Kalannin Peteksessä. Rissanen, pankkiylitarkastaja Hannes
sä (T.1.).
tänään maanviljelijä Saarinen, pankinjohtaja Sten Selin,
-70 v. täyttää
Juho Vehkalahti Lavian- Tänään vihitään avioliittoon Vaa- rouva Ruth Snellman, opettaja Niilo
Suihko, pankinjohtaja Carl Sundman,
sa. Vehkalahti on tunnettu maan- sassa fil. maist. Helge Högström
viljelijä ja karjamies ja on aikoi- ja fil. kand. Sirkka Huovinen. everstiluutnantti Paavo Susitaival, toi-
naan ollut puuhaamassa pa:kka- Kihlauksensa julkaisivat Kuopiossa mittaja A. A. Tienheimo, Viitasaaren
kunnalle ensimmäistä osuuskun- eilen lääket. kand. Astri J aurela rintamamiesyhdistys, reviisori V. Väi-
nailista meijeriä ja toiminut sen halli- (ent. Jack) Kuopiosta ja lääket. kand. nönhelmo, herra Kalle Yrjänä, kenraa-
tuksen jäsenenä ja puheenjohtajana pit- Matti Takala Turusta. liluutnantti H. öhquist ja kenraaliluut-
kät ajat. Samoin hän on toiminut mo- Kihlauksensa ovat eilen julkaisseet nantti Hugo Österman.
Kaikkia arvoisia asiakkaitamme kiitäm- m.m. nissa kunnallisissa luottamustoimissa, neiti Saga Sjö m a n
kunnanvaltuuston puheenjohtajana Harju, molemmat Helsingistä.
ja Jorma Sota-arkiston haltuun tällä tavoin
kertyneestä aineistosta mainittakoon
me siitä suosiosta mitä kuluneen vuoden ja manttaalikunnan puheenjohtajana. Kihlauksensa ovat julkaisseet Hel-
,
Seinäjoen krenatööripataljoonan kk.
Niinikään hän on ollut Laviaa Säästö- singissä 31.12. tefcn. ylioppilas Jouko komppanian miehistöluettelo, Savitai-
aikana olemme saaneet nauttia sekä us- pankin perustajia ja toiminut sen hal- Erva n n e ja ylioppilas Irja Sal- paleen valtausta koskeva taistelumää-
lituksen puheenjohtajana parinkymme- minen. räys, joukko Ruoveden I pataljoonan 1.
koen asiakaspiirimme edelleenkin luot- nen vuoden aikana. Samoin hän on ol- Kihlauksensa ovat julkaisseet neiti komppanian asiakirjoja, muistiinpano
tavan palveluumme toivotamme kaikille lut Mustajoen Osuuskassan perustajia Svea Sa 11 mé n ja Aarne Konst neuvotteluista Viipurin Rotanpesässä
sekä sen hallituksen puheenjohtajana Helsingistä. 26.4. 1918, pieni määrä Selinin eska-
toiminut parikymmentä vuotta. Lavian Kihlauksensa ovat julkaisseet likka droonan asiakirjoja, eräät patterinmä-
Onnekasta ja menestyksellistä uutta vuotta Osuuskaupan hallitukeen jäsenenä hän Gebhard ja Mirjam Koivukorpi
on myös toiminut pitkät ajat.
keläisiä koskevat asiakirjat, Savon
Airaksinen Runebergink. 51 Kihlauksensa ovat julkaisseet neiti ryhmän esikunnan saniteettiosaston
Alma 60 v. täytti eilen jalkinetyöntekijä Hiili Hakkarainen ja rakennus- erinäiset asiakirjat, eräät Repolan suo-
Eurantie 2—6 Parturi-Kampaamo Tyyne Tenhunen Otto Läntinen Suomusjärvellä.
Elise Carlson Vaasank. 25 mestari Aarne Parviainen. jeluskunnan asiakirjat, muutamat va-
60 v. täyttää tänään varastonhoitaja Kihlauksensa ovat julkaisseet kaupp. paussodassa ja heimosodissa pidetyt
Kalevank. 6, puh. 39 158. Parturiliike Aino Vaaja Toivo Rannikko Salossa.
Parturi-Kampaamo M. Välisalmi Runebergink. 30 kand. Harald Willberg ja neiti päiväkirjat sekä jäljennös 27. Preussll.
60 v. täyttää huomenna apteekkari Martta Ferm. jääkäripataljoonan sotapäiväkirjasta
Yrjönä. 27, puh. 23 014. Kampaamo Mirja Vilske Apt.
{Gustav Gruneberg Runebergink. 53 B
Seth Heiskanen ja
Kihlauksensa ovat julkaisseet teol. ajalta 30/5 1916—14/2 1918.
Heiskanen on syntynyt Säämingissä yliopp. Eino Mäkinen Loimaalta ja
kalevank. 42 Parturi-Kampaamo Fanny Leinonen käynyt 5 Ik. lyseota. V. 1897 hän tuli neiti Saara Tamminen Helsingistä.
Taimi Heponen Kauppiask. 5, puh. 62 716 aipteekinoppiiaaksi, v. 1900 farmaseu- kahvia. Mieskuoron esityksen jälkeen
Kihlauksensa ovat julkaisseet neiti
II linja 11 Mayly Lindström tiksi ja v. 1905 proviisoriksi. Sen jäl- Hertta Alanko Helsingistä ja yli- alkoivat johtaja Borgin 60-vuotispäl-
Elna Hervanto Runebergink. 42, puh. 45 295 keen hän on palvellut Hämeenlinnassa, opp. Heikki Merimaa Tampereelta. väonnittelut. Metsähallituksen onnitte-
Vrjönk. 32 Parturi-Kampaamo Hilma Luntinen Nivalassa, Kankaanpäässä ja Porissa. Kihlauksensa ovat julkaisseet Per N y- lut esitti metsäneuvos V. R. Toijala.
Lilly Holm Kaivok. 10, puh. 31 834 V :sta 1924 hän sai apteekkioikeudet be r g ja neiti Elvi Keso. Ähtärin suojeluskunnan ja lettien lähe-
Ullanlinnank. 1 Lasipalatsi, puh. 62 141 Nilsiän apteekkiin. Apt. Heiskanen en Kihlauksensa ovat julkaisseet maa- tystö ojensi päivänsankarille kukkia,
Aili Holmström Parturi-Kampaamo Kaisu Luopajärvi toimensa ohessa ollut Tampereen
Runebergink, 50. puh. 41 827. taloust. kand., agronomi Tauno Ant- samoin Kenraali Mannerheimin Lasten-
Runebergink. 55 Osake-Pankin valvojana Kankaanpääs- tila Ylöjärvellä ja maatalous!. kand., suojeluliiton lähetystö. Onnitteluja
Parturiliike Hj. Ikonen sä ja Suomen Maatalous-Osake-Pankin agronomi Aina Koivisto Kärkö-
Parturiliike Aino Manninen esittivät edelleen Tuomarniemen Met-
Lönnrotink. 27, puh. 37 767. Vilhovuorenk. 5 valvojana Nilsiässä. Apt. Heiskanen on lästä. säkoulun Toveriseura, metsäkoulun
Olga Jaala Parturi-Kampaamo Tyyne Norstedt kuulunut Nilsiän suojeluskunnan esi- •
opettajatoverit, entisten ja nykyisten
Flemingink. 2 Mikonk. 3, puh. 29 355 kuntaan ja kunnanvaltuustoon. Hän on harjoittelijain ja metsänhoitajani edus-
Parturi-Kampaamo Lempi Kanervo kenttäapteekkari. Ylimetsänhoitaja Borgin
Kaisaniemenk. 5, puh. 29 329 kansakoulun- taja. Ähtärin Metsänhoitoyhdistys,
Erottajak. 3, puh. 35198 Unionink. 32, puh. 62 714 60 v. täyttää huomenna 60-vuotispäivä. Ähtärin Seudun Metsämiehet r.y„ Äh-
Parturi-Kampaamo Oskari Katajainen Kampaamo Nyberg & Terho opettaja Juho Alarik Saarikivi tärissä olevien nykyisten ja entisten
P. Robertink. 9, puh. 24 389 Tuulossen Juttilassa. Hän on syntynyt Tuomarniemen metsäkoulun johtaja,
Tykislök. 9, puh. 49 481 ystävien lähetystö, joka jätti lahjana
Parturi-Kampaamo Tyyne Karell Heimolan Parturi-Kampaamo Tuuloksessa ja valmistunut kansakou- ylimetsänhoitaja A. Borg joutui per- ”laiskanlinnan”. Edelleen onnittelivat
Sepänk. 19 HaUitusk. 15, puh. 31551 lunopettajaksi Sortavalan seminaaris- jantaina täyttäessään 60 vuotta lukuis-
päivänsankaria Ähtärin Osuuskauppa,
Parturi-Kampaamo Alma Kariniemi Parturiliike Amanda Ojala ta 1904. ten kunnianosoitusten kohteeksi. Sai-
Messeniuksenk. 7 60 v. täyttää tänään ent. ajuri Akseli koulun entisten oppilaiden lähetystö,
4 linja 8 rauden vuoksi päivänsankari kuiten- entisten työnjohtajien lähetystö, entis-
Parturi-Kampaamo ”Kutri” Parturi-Kampaamo Ilmi Niminen Salminen täällä. kin vietti merkkipäiväänsä perheen
Vänrikki Stoolink. 6. puh. 45 621 60 v. täyttää huomenna tilallinen Toi- ten metsänhoitokurssilaisten lähetystö
Caloniuksenk. 3, puh. 47 445 piirissä. ja lukuisat paikkakuntalaiset.
Parturi-Kampaamo Maria Koskinen vo Lemmikki Rauhala Artjärvellä. Klo 13 paljastettiin metsäkoulun puis-
Tehtaank. 12 Parturi-Kampaamo Robert Nevalainen 60 v. täyttää huomenna rouva Matil- Sähkösanomia olivat lähettäneet
tossa ylimetsänhoitaja Borgin muis- pääministeri ja rva Cajander, Suomen
Parturi-Kampaamo Pirkko Koskinen Hämeentie 20, puh. 74 649 da Salo täällä. :
Parturiliike Meri Ojala 60 v. täytti ei im emäntä lida Sofia tomerkki lukuisan yleisöjoukon läsnä- Metsänhoitaialiitto, Keskusmetsäseura
Tehtaank. 13, puh. 26 432, ollessa. Muistomerkin on muovaillut
Ludvigink. 3—5, puh. 35154 Runebergink. 26 Suominen Perhossa. Tapio, Föreningen for skogskultur,
taiteilija Lauri Leppänen ja on sii- Metsätaloudellinen Seura.
Parturiliike Kalle Kärnä Parturi-Kampaamo Helmi Pyykkö 50 v. täyttää tänään talonomistaja Suomen
nä harmaaseen graniittipatsaaseen Suomen Metsänhoitoyhdistys, Metsä-
Hämeentie 38 Turuntie 29, puh. 43 581 Antti Raunio Uudessakaupungissa. kiinnitetty pronssilaatta, jossa on ko-
Rampaamoliike Helmi Laamanen Kerttu Rajala 50 v. täyttää tänään Aapeli Rautio tieteellinen tutkimuslaitos, Metsämies-
V ilhovuorenk. 7—9 Pääskylänrinne 7 hokuva johtaja Borgista omistuskirjoi- ten Keskusseura, metsähallinnon Itä-
Tmi Helmi Lampen Parturiliike Eliaa Rautava 50 v. täyttää tänään kirjaltaja Berndt tuksineen. Johtaja Joel Pekkanen Suomen piirikuntakonttori, Metsäta-
Kapteenink. 26, puh. 28 428 Museok. 28, puh. 46 677 S i v é n Lahdessa. piti patsaan paljastuspuheen ja luo- loudellinen valistu stoimisto, SOK :n
vutti sen metsähallituksen edustajin
-1

Runebergink. 49, puh. 46 660 Kampaamo Maiju Santanen 50 v. täyttää tänään rva Ida Petra- johtokunta, Pelastusarmeijan pääma-
Pursimiehenk. 1, puh. 29 886 Vuorik. 14 a 10 k o f f Pitäjänmäellä. välityksellä Tuomarniemen metsäkou- ja, Ähtärin kunta. Oy. Inha, Kuopion
Kampaamo Charme Parturiliike Armas Sarkanen 50 v. täyttää tänään Matti Kinnu- lun hoitoon. Metsähallituksen puolesta kaupungin hallitus. Metsäliitto, Etelä-
Aleksanterink. 50 Unionink. 45 nen Los Angelesissa, Cal. otti patsaan vastaan metsäneuvos V. Hameen, Itä-Hämeen, Satakunnan ja
Rautatieaseman Parturi-Kampaamo Kampaamo Kaino Seppälä 50 v. täyttää tänään emäntä Mäki- R. Toijala. Lääninrovasti Th. von Etelä-Karjalan metsänhoitolautakun-
Puhelin 23 328 Unioninkatu 39, puh. 27 035 niemi Alajärven Aukeanpäässä Pfa 1 er piti känniin, mieliinpainuvan nat, Etelä-Pohjanmaan ja Keskl-Suo-
Tmi O/Y Stockmann Kampaamo Lilja 50 v. täyttää tänään Elna Alexandra puheen. Ähtärin mieskuoro esitti lau- men metsänholtajavhdistykset, Vasa
Parturi-Kampaamo Unionink. 15, puh. 63 085 Eske 1 i n täällä . lua. skogsvärdnämnd. Jyväskylän seudun
Parturiliike Sylvi Siren 50 v. täyttää tänään prokuristi Si- Patsaalta siirryttiin koulurakennuk- metsämiehet sekä yli 100 kansalaista
Parturiliike HJördls Söderström Runebergink. 60 x 201 tpird Martelin Tammisaaressa. Var-seen, jossa tarjottiin lottain toimesta eri puolilta Suomea.
Sunnuntaina tammikuun 1 p.
Tasavallan presi-
dentin tervehdys
maanpuolustusväelle
uuden vuoden alkaessa.
Tasavallan presidentti on sotilaskäs-
kyssään ja yleisradion välityksellä
osoittanut maanpuolustusväelle seuraa-
van tervehdyksen:
Vuosi 1938 on siirtynyt historiaan
jättäen jälkeensä muiston vakavasta
ajasta, joka uhkasi Europpaa raskail-
la koettelemuksilla. Tämä jännitys lau-
kesi tosin rauhallista tietä, mutta ta-
valla joka velvoittaa jokaista kansaa
varustautumaan suojaamaan itseään.
Tästä tietoisina ovatkin maamme
hallitus ja eduskunta suuremmalla yk-
simielisyydellä kuin koskaan ennen
myöntäneet varoja puolustuslaitoksen
tarpeisiin ja varusteihin. Nurkumatta
on koko kansamme ollut valmis entistä
suurempiin uhrauksiin. Tällainen puo-
lustustahto innostakoon armeijaa ja
suojeluskuntia herpautumattomasti
jatkamaan työtään itsenäisyytemme
turvaamiseksi.
Kiitän puolustuslaitoksen ja suoje-
luskuntain päällystöä, alipäällystöä ja
miehistöä sekä kaikkia puolustusvoi-
missamme palvelevia henkilöitä vuoden
1938 saavutuksista sekä toivotan heil-
le hyvää uutta vuotta.
Tervehtiessäni puolustuslaitosta ha-
luan samalla lausua myös tervehdykse-
ni ja kiitokseni Lotta Svärd-yhdistyk-
sen keskusjohdolle ja koko Lotta-jär-
jestölle sekä Suomen Sotilaskotiliiton
ja Sotilaskotiyhdistyksien johtajille ja
toimihenkilöille. Te, arvoisat johtajat,
ja Teidän järjestönne olette taas viime
vuoden aikana tehneet verrattomia
palveluksia armeijalle ja suojeluskun-
nille. Teen kunniaa tälle aseettomalle kauppaneuvoksen arvonimen
armeijalle, jonka vapaaehtoinen uh- johtaja Ewald Rentulle Viipurista.
rautuva työ on esimerkillinen kaikille
kansoille.
Kiitän Teitä kaikkia suuriarvoisesta
Isänmaallisesta työstänne ja toivotan
kaikille hyvää uutta vuotta.
•
_
_
Kagaalinaisten mitalit.
Eilisessä lehdessämme olleessa uuti-
sessa, joka koski kagaalinaisille jaettua
kunniamerkkiä, olivat tri Tekla Kul-
ti n i n ja nti Dagmar Neoviuksen
nimet jääneet pois mitalinsaajien luet-
telosta.
~
Unkarin Ystävien Kerhon
torstaisessa illanvietossa kuultiin ar-
vokasta jouluaiheista, unkarilaista tai-
demusiikkia, jota esittivät Suomessa
parhaillaan konserttimatkalla olevat
unkarilaiset taiteilijat Te les (viulu)
ja Szabados (piano). Unkarilaisten
joulunviettoon liittyvistä, mielenkiin-
toisista tavoista kertoi maist. S. Ku-
1a i. Suomen ja Unkarin valtiollisten
kohtaloiden eräistä samankaltaisista
piirteistä puhui arkkitehti V. Nykä-
nen. Sen johdosta, että äskettäin
on ilmestynyt ”Északi Fény” (Revon-
tulet) niminen unkarinkielinen suoma-
lainen antologia, päätti kerho lähettää Päivien ohjelmassa on luentojen ja alus-
sen julkaisijalle La Fontaine-seuralle tusten lisäksi
Budapestiin parhaimmat onnittelunsa nille on myönnetty 50 %:n ja muille 25
ja tervehdyksensä.
ei työskennellä -39.
Valtioneuvostossa
loppiaisen jälkeisenä lauantaina t.k. 7
pnä. Ainoastaan kirjaajainkonttorit
ovat silloin yleisöä varten avoinna tun- sen sosiaalinen jaosto pitää vuosiko-
nin ajan klo 11—12.
Kaupunkilähetyksen jumalanpalveluk. tyksen huoneistossa, Simonk. 12. Ohjel-
siä on tänään uudenvuodenpäivänä Be- maan sisältyy keskustelukysymys, jon-
tanlankirkossa klo 11 ja Harjun rukous- ka jälkeen esitetään pieni näytelmäkap-
huoneessa klo 13.
yydämme kiittää Ritaripukimiin koh-
distuneesta luottamuksesta v:n 1938
aikana. Sen luottamuksen vahvistami-
nen on oleva tärkein päämäärämme nyt-
kin 20:nnen toimintavuotemme alkaes-
sa. Siinä mielessä toivotamme kaikille
Ritaripukimien käyttäjille ja myyjille
Eliötä
TAMPEREEN
piTkitf.hdas o.v
c- i ———
:
——
ou
HELSINGIN SANOMAT N:o 1 1939 —l5
Ikkunastani . Pilvistä pakkassääta Sen johdosta, että rautatiehallituksen
talousosaston johtaja K. A. Wah 1-
Castrén katsoi olevansa valtion edusta-
jana oikeutettu lausumaan kiitokset us-
Yleiset pikakirjoituspäivät. tuksen asemasta oppikouluissa ja kaup.
paoppilaitoksissa. toim. Leo Valkonen
s t e d t eilen siirtyi eläkkeelle, pidettiinkollisesti ja hyvin suoritetusta työstä selostaa eduskunnan pikakirjoitus-
/. I. —39. eilen aamupäivällä rautatiehallitukses- Suomen Pikakirjoittajayhdistys jär-
Lopuksi hän ojensi joht. Wahlstedtiile jestää t.k. 5—6 pnä toiset yleiset pika- kanslian työtä ja leht. Kallioniemi pi-
sa yleisistunto, jossa pääjohtaja Jalmar jetongin, joka oikeuttaa vapaisiin mat- kirjoituspäivät, kokoontumispaikkana tää esitelmän pikakirjoituksen alku-
Castrén lausui jäähyväiset eroa- koihin valtionrautateillä ja jonka hän Eduskuntatalo. Torstaina 5 pnä klo vaiheista maassamme. Klo 16.15 op.
Uusivuosi. valle. Puheessaan pääjohtaja Castrén toivoi muodostuvan jatkuvaksi siteeksi 19 on päivien avajaiset sekä leht. K. A. Heinonen pitää näytetunnin, jonka
Elo uhkapeli m.m. huomautti, että joht. Wahlstedt joht. WaMstedtin ja rautateiden kes- Kallioniemen esitelmä pikakirjoitus- johdosta keskustellaan, ja klo 20 on
voi tyytyväisenä katsella taaksepäin ken. järjestelmän kehittämisestä ja kes- yhteiset ohjelmalliset illalliset HOK:n
taikka arpajaiset palveluskauttaan, kerhohuoneessa, Turuntie 30.
pitkää joka kokonai- Joht. Wahlstedt vastasi puheeseen ja kustelua. Perjantaina, lopplaispäivänä
kuka kuvitteli suudessaan on ollut omistettu rauta- lausui kiitoksensa siitä ymmärtämyk- ohjelma alkaa klo 12, jolloin asema- Päivien osanottajiksi ovat tervetul-
vuodet vaihtuvaiset teille ja josta ajasta hän on viimeiset sestä, mikä hänen osakseen oli viras- pääll. H. Salokannel esitelmöi pika- leita kaikki pikakirjoittajat, pikakir-
vilttatleksi voittoon, 16 vuotta ollut rautatiehallituksessa ta- saan tullut ja vetosi saamansa tunnus- kirjoituksen tunnetuksi tekemisestä ja joituksen harrastajat sekä myös ne,
uuden ajan koittoon'; lous- ja tili asiain johdossa. Tänä aika- tuksen johdosta hyviin apulaisiinsa, jot- reht. V. Raevuori kokemuksista pakol- jotka tahtovat ryhtyä sitä opiskele-
na ovat rautateiden liikennetulot ka ovat uurastaneet hyvän tuloksen saa- lisesta pikakirjoitusopetuksesta Li- maan.
kasvaneet kaksinkertaisiksi. Pääjoht. miseksi. säksi tulee esille kysymys pikakirjoi-
Joka vuosi uusi
Säätila joulukuun 31 p:nä klo 15.
ABC ■PIIRUSTUSKOULUN
kääntyy tiimalasi.
Tuopi silmää kuusi ~IQ O i i
voiton toivomasi, P 1 • * “
’
5-S
l'“
Suunt*
Voima S8• 1«g®
Tutustukaa koulun oppilai-
arpa "uutta antaa
lßeaul.l
den saavutuksiin oppilastöi-
STIPENDIT JAETTU f
tiimalasin santaa
Helsinki 4 SE 3 pilv. 0.1
Näet kultajyvän Hanko
Turku
4 SE
5 ESE
5
4
lunta
lunta
0.3
0.2
den näyttelyssä Taidehallissa!
sannassa sa, milloin Utö 1 SE 5 lunta 0.1 Sinne töitään näytteille panneet oppilaat ovat suorittaneet vasta
koet vuoden hyvän, Mananh 1 SSE 2 lunta 10
keskimäärin 4 koulun kahdestatoista oppijaksosta, mutta silti se jo an-
pelkkää hiekkaa silloin, Kotka 4 SE 4 pilv.
Viipuri 0.1 Niinkuin jo sanomalehdissä jul- taa hyvän käsityksen, mihin tuloksiin A.8.C.-menetelmällä päästään.
7 ESE 2 pilv.
kun ei arpa lankee 0.3 kaistuistakin uutisista selviää, on Siellä Te varmasti myös huomaatte, että opiskelu A.8.C.-menetelman
Säppi 6 SE 5 lunta
ja on aika ankee. A.8.C.-piirustuskoulun stipendit jaet-
Tampere 7 SE 2 pilv. 1 makaan on hauskaa että
Heinola 7 SE 1 pilv. tu seuraavasti:
Peli alkoi juuri Jyväskylä 7 SSE 2 pilv. 1 15.000 mk:n Parisin stipendin sai piirtäminen yleensä on hauskimpia
Savonlinna— 8 SSE 2 pilv. kansanopiston
kello kaksitoista, Lahden opettaja,
7 E
panos ompi suuri,
Sortavala
Vaasa 7 SE
5 pilv.
pilv.
1
1
maisteri Aulis Kautto. ja mielenkiintoisimpia harrastuksia!
5
vuoden päivät, joista Kuopio 8 SE 1 lunta 0.2 7.000 mk:n Antwerpenin stipendin
toiset ehkä kultaa Joensuu 7 SE 4 lunta 0.2 sai näyteikkunasomistaja Oiva Nie- Mitä sanomalehdet sanovat näyttelystämme.
Kajaani 7 SE 2 pilv. minen Siurosta.
tuovat, toiset multaa. HELSINGIN SANOMAT
Oulu 6 SE 3 pilv. 5.000 mk:n Kööpenhaminan sti-
Sodankylä —ll SSE 2 lunta pendin sai ammattimaalari Rolf kirjoittaa m.m.: "Nämä työt ovat riittäviä osoittamaan, että tämän
Ota arpas, noppas heitä, Inari —l3 SSE 2 lumihiut. A.8.C.-menetelmän avulla todellakin voidaan herättää jokaisessa yksi-
Stegars Helsingistä.
nousi mitä nousi: Vailolahti 8 S 2 pilv. lössä piilevät piirtäjän lahjat ja kehittää niitä edelleen. Työt on pantu
3.000 mk:n Tukholman stipendi
kuka tiesi rauhan teitä, Tukholma 2 ESE 3 lunta 1 näytteille siten, että kunkin oppilaan ajan mittaan tapahtunut kehitys
Kööpenb -f 1 SW 1 sumua 3 annettiin liikeapulaiselle Veikko viivanvedon varmuudella ja ”silmän” terästymisessä on selvästi havait-
ehkä sodan jousi! Lontoo Koskelle Helsingistä. tavissa. Tämän kehityksen olemassaolon huomaa ehkä parhaiten juun
-f 6 W 4 kirk. 0.1
Mutta älä uhmaa suotta; Berlin + 2 WSW 3 pilv. 4 Tämän lisäksi koulu päätti jakaa nuorimman oppilaspolven töitä tarkasteltaessa.”
toivo hyvää vuotta! Parls + 5 W 4 m. pilv. ylimääräisinä kehoituspalkintoina
Riika 5 SE 2 pilv. 5.000 mk. Tämä summa jaettiin seu- UUSI SUOMI
Leikari. Moskova 9 SE 4 lunta 0.1 raavasti: Aulis Kautto (n:o 189): Muotokuva. kirjoittaa m.m.; ”Taidehallin seinillä riippuu näin joulutuimaan muu-
1.000 mk:n kehoituspalkinto an- takin kuin vanhoja muotokuvia. Siellä on erään verhon takana uusia-
Norjan länsirannikolla on edelleen nettiin kansakoulunopettaja Valtte-
hoitajatar Lea Heickelille Fiskar- kin kuvia tai ainakin uusien ja aloittavien kuvienpiirtäjien, A.8.C.-
Kauppaneuvoksen arvonimi. matala. Sen verrattain heikko sadealue ri Aunesluomalle Hauholta.
sista, ylietsivä Emil Janhuselle Hel- koulun oppilaiden töiden näyttely Oli siellä pieniä ja suuria päitä,
...
singistä, muusiheri Veikko Lappa- epäröiden piirretystä alusta kasvaneita ruukkuja, kukkia, lehtiä, lap-
liik-
Tasavallan presidentti on suonut on saapunut Lounais-Suomeen ja 500 mk:n kehoituspalkinto annet- laiselle Joensuusta, työmies Antti sia. Oli eläimiä, humoristisia tilannekuvauksia, mielikuvituksellisia
toimitus- kuu edelleen hitaasti itäänpäin. tiin kahdelle oppilaalle ammatti- Louhistolle Hämärältä, lastentarhan
maalari Kalle Niemiselle Helsingis-
pilapiirroksia liikettä ja lentoa, siis sitä kaikkea mitä asianomaiset
opettaja Ester Melanderille Turusta, näkevät elämässä ympärillään ja mitä he kuvatessaan oppivat rakas-
Odotettavissa; tä ja Untamo Pulkkiselle Salosta. sokerileipuri Holger Munckille Hel- tamaan ... Johtaja Alanko kertoi siitä innostuksesta ja kiitollisuu-
Kauppaneuvoksen arvonimen on saa- Heikkoja ja kenialaisia kaakkoistuu- 400 mk:n kehoituspalkiunon sai singistä, kutoja Aili Oksaselle Tik- desta, mikä tulvii oppilaiden kirjeistä, sillä monet heistä saavat kau-
nut konsuli Edgar Grönblom. lia. Pilvistä. Paikoitellen vähäisiä mylläri Jalo Olli Pyhäjärveltä. kurilasta, tehtaan työntekijä Eva kana maaseudun sydämessäkin toteuttaa kalleinta haavettaan,”
• -
lumisateita. Lämpötila ennallaan. 300 mk:n kehoituspalkinto annet- Suhoselle Tampereelta ja rouva Eli-
tiin neiti Liisa Kalskeelle Helsingis- na Vainikalle Hinner joelta. AJAN SUUNTA
Retkeilyneuvontapäivät tä ja kemigrafi Osmo Vennolalle 100 mk:n kehoituspalkinnon antoi kirjoittaa m.m.: ”Sen 1700—1800 oppilasta kenties vielä aikanaan tu-
Helsingistä.
Helsingissä t.k. 5—S p:nä. Uusi synteettisesti valmis- koulu koululaisille Airi Kiviselle levat vaikuttamaan taiteemme kehitykseen. Mutta siitä voimme vasta
Tampereelta ja Ulla Plekäiselle Nur-
myöhemmin lausua arvostelumme. Nyt voimme ainoastaan todeta, että
300 mk;n kehoituspalkinto annet-
Opetusministeriön retkeilylautakuntai tettu kuitu, tiin seuraaville oppilaille: sairaan- men asemalta. tämän menetelmän kautta on usein hämmästyttävällä tavalla onnis-
ja Suomen Opintoretkeilykerhojen Liit- tuttu vetämään esiin kykyjä, jotka varmastikin toisissa oloissa olisi-
to r.y. järjestävät retkeilyneuvontapäi- Wilmin g t o n. E. I. du Pont
de Neumours & Co on tehnyt ensim-
Ajatelkaapas jos Parisin stipendi osuisi ,
vat jääneet kehittymättöminä unohduksiin. Ja toiseksi: kuinka suuri
merkitys onkaan puheenaolevalla menetelmällä yksinkertaisissa maa-
vät Helsingissä Punavuorenkadun kan-
sakoulussa t.k. s—B p;nä. Päivien oh- mäisen virallisen ilmoituksen synteet- ensi vuonna Teille! laisoloissa eläville henkilöille, jotka kaipaavat sisällystä elämälleen.
jelma käsittää paitsi retkeilyasiamies- Tämänkin Järjestelmä tarjoo paljon varsinkin henkilöille, joilla on taiteellisia
tisestä kuidusta, josta tulee huomatta- Se on täysin mahdollista tie- A.8.C.-plirustuskoulussa.
taipumuksia.”
ten ja SOL;n jäsenkerhojen edustajain
va silkin kilpailija sukkateollisuuden tenkin sillä edellytyksellä, että aivan takia:
neuvottelukokouksia, luentoja ja alus- ensi tilassa aloitatte opintonne
tuksia suunnistamiseen, retkeilyvarus- alalla. Se on valmistettu uudesta ai-
teiden valmistamiseen y.m. liittyvistä
kysymyksistä. Myöskin neuvotteluko-
kouksiin ovat kaikki asianharrastajat
neesta, ”nylonista”.
Ilmoitus vahvistaa uuden kuidun
ominaisuudet, joista on näkynyt uuti-
tehkää siis hyvä uudenvuoden päätös
ruvetkaa opiskelemaan piirustusta!
tervetulleita. Neuvontapäivien avajai-
set ovat torstaina klo 18, jolloin retkei- sia jo vähän aikaa sitten.
lylautakunnan puheenjohtaja, vanh. Jo puolen vuoden ajan on kemiallista
hallitussihteeri Antti Inkinen pitää ava-
jaispuheen, minkä jälkeen alkavat luen-
teollisuutta ja kudonnaisteollisuutta
tuntevissa piireissä liikkunut huhuja SANOMALEHTILAUSUNTO3A NÄYTTELYSTÄMME. Sitä päätöstä ette missään tapauk-
i
not. Klo 20 on illanvietto, jonka ohjel-
massa on m.m. kotiteollisuusneuvos ”kuidusta 66”, mutta uuden kuidun • Svenska Pressen kirjoittaa m.m.: "Täytyy tunnustaa, että näytte- sessa kadu, vaikkette kehittylsikään
Yrjö Laineen esitelmä kansallisista ret- olemassaolosta ei ole tehty virallista lystä saa mitä parhaan vaikutelman. Ottaen huomioon, että esitteillä niin eteväksi piirtäjäksi, että Parisin
keilyvarusteista ja retkimuistoesineistä, ilmoitusta, vaikka kuten nyt ilmoi- olevat työt olivat eri ikäisten, erilaisista yhteiskunnallisista oloista ]a stipendi annettaisiin Teille joka
retkeilyaiheisten kaitaeiokuvia sekä eri paikkakunnilta olevien oppilaiden tekemiä, saa sen käsityksen, että
tetaan Wilmingtonissa on toiminut tapauksessa piirtäminen on tavatto-
palkintojen jako SOL: n retkeilykilpai- koulun opetusmenetelmä on sekä sopiva että tehokas. Mikä näytte-
pieni tehdas, joka on valmistanut uut- lyssä erikoisesti viehättää, on se ajatusrikkaus, jota työt osoittavat ja man hauskaa ja mielenkiintoista
luista kuluneelta vuodelta. Mainitta-
koon, että aamulla klo 10 on samassa ta kuitua pienissä määrissä. maun ja tunteen puhtaus. Siitä huolimatta, että systeemiä on tarkoin hommaa, verraton, aina innostava
paikassa ulkoilujärjestöjen edustajain Uusi kuitu on monen kemistin työn noudatettu, ei se näköjään estä persoonallisuuden esiinpääsyä. Sanalla harrastus, josta riittää iloa loputto-
neuvottelukokous, jolloin keskustellaan sanoen, näyttely vaikuttaa mitä suurimmassa määrin miellyt-
tulos, mutta sen tuotantopatenttl on miin. Käykääpä Taidehallissa tutus-
retkeilyviikon viettämisestä keväällä tävältä ...”
edesmenneen de Pontin kemistin tri W. tumassa parhaillaan avoinna ole-
1939 ja uudesta retkeiiyohjesäännöstä. m.m.; ”A.8.C.-koulun oppilastöiden
H. Carothersin nimissä. Patentin nu- 9 Hufvudstadsbladet kirjoittaa vaan oppilastöidemme näyttelyyn
näyttely osoittaa niin hämmästyttävän nopeasti saavutettua edistystä,
myös retkeilyjä. Neu- mero on 2.130.948, ja siinä selostetaan se kertoo Teille paljon! Ja jos ha-
että katsoja tulee vakuutetuksi menetelmän tehokkuudesta. Kumma
vontapäiviin osallistuville SOL: n jäse- kahdeksan eri valmistustapaa. kyllä, ei menetelmä tunnu vaikuttavan oppilaihin kaavoittavasti. Ehkä luatte tarkempia tietoja itse opetus-
Nylonikuidut ovat kemiallisesti poly- juuri siitä syystä, että he opittuaan kuvaamataiteen perussäännöt, menetelmästä ja kaikesta muusta
%:n alennus rautatielippujen hinnoista. amideja. Niiden rakenne on munan-
joita muuten nykyisin niin suuresti laiminlyödään, saavat työskennellä sitä koskevasta, lähettäkää meille
Alennus on voimassa 30.12. -38—14.1. täysin vapaasti oman persoonallisen käsityksensä mukaan. Taiteellista
valkuaisaineitten kaltainen niinkuin tämän ilmoituksen alakulmassa ole- OI
lahjakkuutta omaavat voivat saada erinomaisen pohjan myöhemmille Lapsi.
-
• -
luonnonsilkin. Silkkiä tai keinosilkkiä opinnoilleen A.8.C.-koulun ohjauksella . va kuponki!
Suomen Sairaanhoitajataryhdistyk- hienompia säikeitä voidaan kehrätä.
kouksensa keskiviikkona t.k. 4 pnä klo
Säikeet ovat hämmästyttävän kimmoi- Käykää näyttelyssämme Taidehallissa -
Pääsy vapaa!
Katsokaapa tätä pikku-
sia ja erittäin kestäviä. Nämä ominai-
19.30 Suomen Sairaanhoitajataryhdis-
suudet sekä se, että ne voidaan helpos- tytön kuvaa näyttääkö
ti värjätä tavallisilla väreillä, takaa- sellaisen tekeminen
vat ennakolta, että kemistit saavutta- «
TEILLÄKIN ON SUURET MAH- NIMENOMAAN TEITÄ VAR-
pale.
vat päämääränsä; heidän tarkoituk- DOLLISUUDET ONNISTUA! TEN LAADITTU OPPIKURSSI! kovin vaikealta?
xt?Mian»
(Q «
|uuln lailaantisnaitsj»
kehuiksi! kanan arkin tunnetun mu-
.Mitan vaivattomasti Ja taidokkaasti k C oop"^
’
0 ov*' p**»»
‘►>’
4a to!o * vuonre tSkMm mtzl/vij Ettekö uskoisi voivanne piirtää
sensa on valmistaa ohuita, kaksilan- W
LiiilnU laolta.
syntynyt kuin llsas
onkiin tshlyl Voi nlhdi. »tU si on »«loin. hetkaiUiin
A.l).Vj.”nnst»onpotatetto kalkki lonka hyöty» ai vU piti»
I I tffJ
..
Uin, itu ti maaliatta Uvattoman varmoin aivan kllsUttoman» Ja Mtty yhtaniin aaUalsta. (onka apatlaj.:
samanlaista muutaman kuukauden
kaisia sukkia, jotka kestävät yhtä pal- .pirSlmitUl» ovat kokamaksenaa peruataaUa
hyviksi Ja hyödylltoaksl havainneet
•Sellatocltahaa s» saalin niytiti». vasun
miti niitti sllmlannr idissä, ti on hiottu
«asian,
»sali ss,
ja vllm*Ul»lly tulo», Eitän n» - »eriinkin kun kalkki takljit ovat tunnelmia UIUI tolk» Mm «ma .ai aateass
harjoituksen jälkeen? No niin, mik-
jon kuin nelilankainen laatu. ta sika hyvi salltlnin. myftnnSn Mutta Jos voisitta polsUa Ulotu Ja pedagogeja -
muodostava» verrattoman piiru«tukaan
si ette sitten ryhtyisi harjoittele-
eppflttrlan. Jonka paruataaUa Jo kuka tahansa
voisi optokaß»
icoi‘a muutamia »trlkerroksla. kunnia laitoitta kankaalla bll-
Mutta uutta nylonikuitua ei voida telia viditlylhin luonnosvllvolhln. Joa oikuitta kalkki
korjauk- tuloksekkaasti ornmkm pata, MutU erikois», arvon Umi oppi
sat. kalkki virlkokillul. kalkki muulnkact. loila olin
«lin» tehnyt.
«r* «a (« oppilas saayttii kalkki tilhen
Itttlyv»» suomu- maan? A.8.C.-menetelmää seuraten
käyttää vain sukkateollisuudessa. Kos- «Un puhuisitte lotatn •
mania la epetUl.n konaareat
uhtivtl Ja kirjaat. yhd«U aa
muodostavat .rtSr. I.ai Ulien henkilökohtaisen applkursatn. laaea
opitte piirtämään vaivattomasti,
hauskalla tavalla, ja muutaman kuu-
§
ka sen läpimitta voidaan määrätä Tarvitaan uskoa! nimasamtan |t ankoin madaan aalUe sa. mikä luun
Olaa» appllarta kUanoetM ia tuiki on tuottanut Mitoita aalke
kysaeasi
I
/
I|||gg|a»
Hormin Ojalillaan valmtsUvta IMU Kai» «tri. .puutta aika»» Uta taUkta miu «Httan «ua koulu kauden kuluttua hallitsette jo piir-
N impi nlm
mielin määrin, sitä voidaan käyttää »Oinaan .valmtoU. Ult.llljaa. niin harvaln Juolahtaa mietoon,
ntal hin aina ola pyalynyl sillalaUn teihin koin nyt. Monet luu
„e.l tarjota. Ja Jonka arvoa Jokalnao .»hinkin
ajatutov» vol ~T 'Wm
rintänne niin hyvin, että voitte
Irval tosissaan, alt» hin oli maalari hitl »yhtyeisiin. attal hinir. kisltUi Pamin iät -kaato onkin sanoa» «neiti, lotat» »T®- y
hyvin monenlaisiin tuotteisiin kuten tarvinnut muuta koin tarttua kyniin la ilvtllimian luodakseen maacnkia vuotU «Hien opintoni» paattinasi anL *-B
C--»ppl-
sanoa;
harjaksiin,
.lina paikassa monien tornia taideteoksia. ett» hin tali
maalimaan Uydclttatni kuin Minerva Jupttartn paisti,
Uhin
atu hin ►tai karta vai opetullensa vanhoin
airjerti .alaillaaaain liytl «as
verkkopallomailan jäntei- vana alisti aina lolakta hyödyUtoU I» apetuvaa
siin, kalastussiimoihin, kudottuihin ■ .Man »*»fc.aa a<in.i’)
kuuluu kokonaan telsain luokkaan kum tuvalliset. Ihmiset.
Kutu Jos niin a]atulaval Uimisel voisivat nihditiimien»*
a»tn sa talttllljan enslmmilsel piirrokset. Jos hellii olisi
Ihan»-
IdherrykilsU. he Ilse olisivat
•Annan A.aC-koolufle parhaimmat .o«m.ksa« Ja yhdy»
Uydsll.n tilhen. mIU olin monta muutkin ovat minun, sano- a
kyllä, minäkin osaan
en r.tln aina lisa latoen
“
HmU jokin hinin alkualkoirnso opatuttaantaelm»
vaatetavaroihin, sametteihin, neulot- entlmmltota sanomaan, nti h» pystyvät tekemiin
;a paljon parempaakin Tili»kertaa he ajatuttolval oikein.
«amanlato!*
SH!»
mautkin,
reet» A. B.C.-koulun
aiyUnrSlltnta I» helppoujulnen. »tU sUI» »n H rt» »aad»
suurta hyöty» J» hyvi «»»tel» »Uhon
eljallotulla rahodlas «ta
piirtää!
««. Jota h» nyt Ihailevat, on alentanut, niinkuin kalkki ylioppilas
tuihin ja kudottuihin alusvaatteisiin. alkeellisin )s epävarmoin piirustuksin
epitUyl
Lukemattomia kertoja
kykyjisn Ja hin.n
mitta» munan Innostanut norjalainen f
1
erehdyksiä, hän
hin on tehnyt on
on tiytynyt opiskella paljon korjaukseen virftelUin. SUU oßaat»
Onka Teli!» lodenakta um piteli aaaUvilte. inni. parar.
il. .ie. »•!•< ■nhaesi pdltTt
*
tXAUCItI v»
Sitä voidaan myöskin käyttää läpinä- a„, .1— — «• . »AtmiCilSltlll » i
»täydellinen.
tirtimittamli. Se mlki hinessa nthdtin nyt. on taidostaan
j—, taiteilija, vanna naesUin. kykyjensä herra Ja tietoinen
kyvänä kääreaineena, plastillisissa yh- [ TK
'■v
Taide on kllpaUu. Johon oaanotujat
laisin edellytyksin MutU suuri Joukko
lihtevit melkein saaan-
|li Jo lähtöviivalla.silli
y ky
distyksissä, kudonnaisten viimeistely- Vv hellii el ele Kulu»Uemusta, uskoa, he F lle l
* * “
{J‘ J^ ß
j
l
VV uskaltavat
töissä ja kankaitten pintakäsittelyssä. Te otelle «Uoman, tunnet-
.
\ /INÖ*
Tuntuuko Teista, otti
I
2arl
lako vetoa taiteeseen 1
SUni Upauk.essar seuratkaa
inkemallomirn muidenA onnistuneiden esimerkkiä rvh-
W
il
Hammasharjoja, joissa on synteetti- »Vk»» opiskelemaan B-C.-me!oodln mekeanl
sesti valmistetut harjakset, on jo
markkinoilla.
Du Pont-yhtiö ilmoittaa, että raken-
nustyöt 8 miljoonan dollarin tehdasta
varten aloitetaan tammikuussa Sea-
<5
-
'V*
M <*
fordissa Delawaressa. Tämä tehdas
alkaa tuottaa luultavasti suunnilleen
vuoden kuluttua.
- •
Suomen joukkueen partiojohtajat
Gvary-leirillä Norjassa. Yhteinen illan- Tässä on aukeama uudesta eslttelyteoksestamme, joka sisältää
vietto ensi tiistaina klo 20 KFUK:n
huoneistossa, Korkeavuorenk. 30 A. yli sata kuvaa ja 44 sivua mielenkiintoista tekstiä.
Ilmoitukset osanotosta maanantaina tai Se selostaa laajasti ja perusteelli- lumlesten lausunnot. Itse teksti on
tiistaina. sesti A.8.C.-menetelmää ja -koulua kirjoitettu mukaansatempaavaan
-
• -
Kansainvälisen rukousviikon johdos- ja sisältää useiden huomattujen tai- tyyliin, ja se antaa Teille täydellisen
teilijoiden ja taiteentuntijain ja kou- käsityksen siitä, mikä ehtymätön
ta järjestää Kaupunkilähetys hartaus-
hetkiä tammik. I—B p. suomeksi. Al-
ilon ja tyydytyksen lähde piirustustaito on jokaiselle.
kajaiset ovat Suurkirkossa tänään
klo 18. Huomenna maanantaina klo 19 Jos A.8.C.-menetelmä Teitä kiinnostaa, niin
on hartaushetki Johanneksen kirkossa
POSTITTAKAA JO T N N
*
sekä tiistaina klo 19 Vanhassa kirkos-
sa. Päättäjäiset ovat Suurkirkossa
sunnuntaina, tammik. 8 p. klo 18.
x 134
Kalliolassa on tänään klo 18 jumalan-
palvelua,
TAMA KUPONKI!
 16 1939 Nro l HELSINGIN SANOMAT tammikuun 1 p.
liikenneteknilliset syyt, jotka käyvät
”Hattu ei ole sitä mitä se oli ennen.” Tielle pääluo- Matkalta Saksan vuosi vuodelta tärkeämmiksi. Mahdol-
kalle on, ettei
niitä voi pi- halki. lisesti ' sen takana on multakin sylta,
mutta niihin ei tarvitse tässä yhtey-
Kuuluisa amerikkalainen sanomalehti- tää päässä. Ne
dessä kajota.
täytyy jolla- Muutamia pikakuvia. Katujen leventäminen ja uusien kau-
nainen arvostelee naisten hattuja. kin kummalli-
punginosien suunnitteleminen ja ra-
sen käsittämät- (Hels. Sanomille)
kentaminen niin, että kaduilla on tu-
tömällä tavalla levaisuudessakin riittävästi leveyttä Ja
Kun nykypäivinä matkustaa Saksan
kll nm il l ä ä ettei vaarallisia kadunristeyksiä pääse
halki pohjoisesta etelään Berlinin
päähän moni- Kautta ja Saksan pääkaupungista läh- muodostumaan, merkitsee kyllä kau-
mutkaisilla lait- punkiasutuksen hajoittamista ja väli-
dettyään muistelee matkaa Berlin —

teilla, nauhoil- matkojen pidentämistä, mutta tämä ei

la, koukuilla
tai Jonkinlaisel-
la rlstikkolalt-
teella niin, että
hattu peittää
toisen silmän Ja
jättää koko-
Sulka hatussa antaa Pal Jaaksl
pirteän itseluotta- takaraivon. Ky-
musta mitä kor- ay®l mikä on
keampi, se on, sitä tämänlaisen ha-
enemmän. tun tarkoitus ?
Koristeena käytetään erikoisella
mielihalulla Joko kamelikurjen sulkia
tai sitten tuollaisia pitkiä, peloittavan-
näköisiä tikarimaisia sulkia, jotka
kiinnitetään hattuun matemaattisella
tarkkuudella niin, että ne mahdolli-
simman varmasti osuisivat puhkaise-
maan kanssamatkustajien silmät rai-
tiotievaunussa tai bussissa.
Paitsi lautasta, pannukakkua ja
linnunpesää, jonka sisältö saattaa kä-
sittää miltei kaiken mitä voi löytää
isoäidin ullakolla olevasta arkusta ai-
na vierashuoneen nurkassa seisovan ko-
ruhyllyn porslilnleslnelhln saakka, on
vielä olemassa eräänlainen korkea kal-
'
Muodikas turkiskaan, jonka vahvin puoli on koristeellisuus. teva hattulajl, joka on kaltevampi kuin
konsanaan surullisenkuuluisa Pisan
kean reportterin menestymisen salai- kalteva torni. Eräs muunnos tästä on
laji, joka lähinnä muistuttaa vanilja-
suus piilee, hän itse vastaa.
Maailma on täynnä epäkohtia ja ris- Jäätelötötteröä, joka on koristettu päh-
tiriitaisuuksia Ja se, että ihmiset ovat kinöillä. •
Milano ennen maailmansotaa, sodan
jälkeisinä vuosina ja nyt, ei voi olla
huomaamatta, että matkustaminen on
ainakin rataosalla Berlin—Basel käy-
nyt paljon mukavammaksi kuin ennen
sen tähden, että höyryveturin sijaan
on tullut sähköveturi ja höyryveturin
aiheuttama savu ja epämiellyttävä no-
kinen pöly ovat jääneet pois. Mitä tä-
mä merkitsee matkustajan mielialalle-,
sen käsittää jokainen, joka on tehnyt
pitkiä rautatiematkoja, joita vielä len-
toliikenteenkin aikana sangen lukuisat
Ihmiset joutuvat silloin tällöin teke-
mään. Sitäpaitsi ilmakin sähköjunls-
sa on paljon puhtaampaa kuin höyry-
veturin kuljettamissa junissa, minkä
lisäksi näkyväisyys vaunun akkunasta
sekä mahdollisuus katsella luonnon
vaihtelulta ja Ihmisten hyörinää on
myöskin parempi. Vuosina 1927—1936
on Saksan rautateitä sähköistetty noin
3,000 kilom. ja viimeisimpien tietojen
mukaan Saksalla pitäisi olla sähköva-
loja niin paljon, että yksistään kauko-
junaratoja on noin 3.200 km.
■Suoranaisen taloudellisen säästön
ohella sähköjuna merkitsee myöskin
välillistä säästöä höyryveturin kuljet-
tamaan junaan verraten sen kautta,
että sähköjunan matkustaja voi vapau-
tua suuremmitta haitoitta nautti-
maan siitä suurenmoisesta näköalasta.
Joka avautuu vaunun akkunasta junan
moottoriajoneuvojen aikakaudella, jol-
loin kuljetusmaksut ovat suhteellisen
alhaiset ja nopeus suuri, ilmeisesti
muodostune suureksi haitaksi, kun
toiselta puolen ottaa huomioon, että
sen kautta on mahdollisuus saada ai-
kaan ajonopeuden tisäytyminen ja il-
man puhdistuminen.
Suurkaupungeissa yhä suuremmiksi
kehittyvät lilkennevaikeudet ja keino-
jen keksiminen niiden vähentämisek-
si ja poistamiseksi antavat paljon
ajattelemisen aihetta niille, jotka suun-
nlttelevat asemakaavoja suurkau-
pungin uusille osille sekä vanhojen
osien uudestaan järjestämiseksi yhä
kasvavan liikenteen vaatimuksia huo-
mioonottaen. Mutta pienissäkin mais-
sa, joiden pääkaupungit pyrkivät ke-
hittymään tavallaan jonkinmoisiksi
suurkaupungeiksi, voidaan myöhem-
min joutua ratkaisemaan hyvin vai-
keita liikenteen järjestelykysymyksiä,
jos kaupungin asemakaavaa suunnitel-
taessa ja kehitettäessä el kasvavan lii-
kenteen vaatimuksia oteta asianmu-
kaisesti huomioon. Liiallinen vapaan
tilan säästäminen kaupungin kehityk-
sen alkuvaiheissa voi myöhemmin
osoittautua suureksi tuhlaukseksi. Nii-
den, jotka huolehtivat liikenteen tar-
peiden tyydyttämisestä, on siis valp-
paasti seurattava maan moottoriajo-

neuvotilaston kéhitystä. joka myöskin

Dorothy Thompson Amerikan
kuuluisin sanomalehtinainen.
Dorothy Thompsonia, jota oikealla
etevä kuvamme esittää, pidetään
Amerikan kuuluisiinpana sanomaleh-
tlnaisena tällä hétkellä. Kolme
kertaa viikossa hän kirjoittaa artikke-
lin, joka sitten julkaistaan yhteensä
noin 160 lehdessä. Kerran viikossa
hän puhuu radiossa kuuntelljajoukolle,
Jbkä nousee n, 30 miljoonaan ja joka Surullisen
päivä esitetään hänelle keskimäärin
ti. 7 kutsua tulla pitämään esitelmä sii-
tilaisuudessa.
nä ja siinä
Sitäpaitsi ehtii hän vielä valvoä ko- ta asiasta, joka koskee kaikkia naisia,
tiaan ja leikkiä 7-vuotiaan pikku poi- jotka ovat täyttäneet Viisitoista vuot-
kansa kanssa. Dorothy Thompson on ni- ta. Tämän asian todellinen vakavuus
mittäin el kenenkään kävi minulle kaikessa kouraantuntu-
muun kuin Sinclair Lewisin, kuuluisan vaisuudessaan ilmi mennessäni tällä
kirjailijan ja Nobel-palkinnon saajan viikolla ostamaan itselleni uutta hat-
känssa.
Missä on Dorothy Thompsonin ainut-
laatuisen menestyksen ja maineen sa- hatusta, että se on kapine, jonka tar-
laisuus? Siinä, missä jokaisen oi-
kiitäessä hyvällä vauhdilla suuren
onnettomia, johtuu siitä, että useimmat Hyvät naiset, minne oikeastaan
maan läpi. Saksassa matkustaessa, ilmaisee maan llikennevaatimusten
heistä ovat lilan velttoja ja kykene- olemme menossa? Eihän ole pitkä Uusiin toimipaikkoihin. Eilen klo 10 lähtivät maastamme hl. Nordlandissa
kävipä matka mihin suuntaan tahan- kasvamisen. Tämä on tärkeätä eten- Romanian lähettiläs, ministeri Bredlceano sekä Tshekkoslovakian asiainhoi-
mättömiä katkeroitumaan osakseen aika siitä, kun leiKkasimme hiuksemme sa, ei voi olla panematta merkille, että kin pääkaupungin liikenteen kannalta, taja, tri Karel Dvoråcek, jotka kumpikin siirtyivät uusiin toimipaikkoihin.
tulleista vääryyksistä ja epäkohdista. Ja lyhensimme hameemme, niin ettei- koska tilasto osoittaa, että maan
maassa on paljon suuria kaupunkeja Paitsi Romanian ja Tshekkoslovakian lähetystöjen henkilökuntia, olivat poisläh-
Ihmiset alistuvat melkein mihin tahan- vät ne enää laahanneet katuklvityksel- moottorlajoneu voliiken teestä melkoi-
V:n 1933 tilaston mukaan Saksassa oli teviä diplomaatteja saattamassa ulkoministeri Erkko, diplomaattikunnan van-
sa sensijaan, että he reagoisivat epä- lä, ja meistä tuli tennlstähtiä Ja kanaa- silloin 53 suurkaupunkia. Joissa oli nen osa tulee pääkaupungin osal- hin, Tanskan ministeri, kamariherra Lerche, diplomaattikunta, ulkoasiainmi-
kohtiin terveellisellä suuttumuksella ja linuijattaria ja ennätyslentäjiä. Nyt enemmän kuin 100,000 asukasta 9.n le. Liikenteen Saksalle ja varsinkin
jollemme pane vastalausetta, on nisteriön kansliapäällikkö, ministeri Voionmaa, lähetystöneuvos Pajula,
vastalauseilla, Jotka juuri vievät maail- sen pääkaupungille asettamia vaati-
kaupungin asukasluku oli suurempi Romanian pääkonsuli Gösta Sa 11 ngr e, valtioneuvos Hakkarainen, päär
maa eteenpäin. On niin paljon vaivat- kohta muodikasta jälleen pyörtyä ja
kuin 500,000. Berlinin asukasluku oli muksia kuvaa osittain Saksan liiken- johtaja Rydman, prof. J. Kalima, teatterinjohtaja E. Kalima, prof. Man-
tomampaa antaa kaiken olla niin kuin maata vampyyrlmäisesti tlikeritaljoil- nevälinetilasto, jonka mukaan autojen
suurempi kuin koko Ruotsin. sikka sekä suuri joukko ulkoasiainministeriön virkamiehiä y.m. Tläkuva»-
se on! la ja viedä hajusuolapullo nenämme se, luku siellä on v:n 1932 jälkeen kaksin-
Saksan asutukselle on ominaista s a ministeri Erkko puristaa jäähyväisiksi tri Dvoräcekin kättä. Alakuvassa:
Näin puhuu Dorothy, nainen jonka eteen hermokohlauksen jälkeen. Ja kertaistunut, moottoripyörien luku on
että Länsi-Saksassa kaupunkeja on ti- valtioneuvos Hakkarainen hyvästelee ministeri Brediceanoa.
jokaisen sanan sadat lehdet kokoavat paljon muuta, jonka jo luulimme on- noussut 1,3 milj:aan ja polkupyörien
heämmässä kuin Itä-Saksassa. Mutta
talteen kuin kultajyväsen. nellisesti sivuuttaneemme aikaa sitten.
myöskin Itä-Saksassa kaupunkien vä- 17 milj.aan.
Eräs hänen viimeisimpiä hyökkäyk- Koko maailman naiset, yhtykääm- maaseutuyh- Matkustaja joutuu pitkällä matkal- Suomen Taiteilijaseuran taidearpa-i nittu, pitää olla n:o 5632. Voitot jär-
kiluku on suurempi kuin
siään kohdistui me! Meillä ei ole mitään kadotettavaa
dyskuntien. Kaupunkiasutuksen ja la tavallisesti kiinnittämään huomiota 1
jäisten arvonnassa t.k. 29 pnä oli leh- taan tiistaisin ja perjantaisin klo 17.30
naisten nykyai- muuta kuin ulkonäkömme. ylivaltaa ku- myöskin kanssamatkustajiinsa. Kun dessä voitto n;o 6532 virheellisenä mai- •—18.30 seuran kansliassa Taidehallissa.
kaupunkilaisen väestön
kaista hattumuotia vaa se. että tuskin kolmasosa Saksan matkustaa Saksan halki pohjoisesta
vastaan. Hän esitti
väestöstä asuu kunnissa, joissa on vä- suoraan etelään, ei voi olla huomaa-
tämän hyökkäyk- matta, että ne matkustajat, jotka ete-
hemmän kuin 2,000 asukasta. Toinen
sensä radiossa ja kolmasosa väestöstä asuu pienissä ja lässä astuvat vaunuun, eroavat ulko-
alla julkaisemme
keskisuurissa kaupungeissa ja kolmas naisten ominaisuuksiensa puolesta jon-
tämän radiopuheen kolmannes suurkaupungeissa, joissa on kin verran niistä, jotka ovat tulleet
hieman lyhenne- asukkaita 100.000 tai enemmän. vaunuun pohjoisessa. Kieli julistaa vie-
muodossa-
Ajat muuttuvat ja me niiden muka- lä enemmän tätä eroa ja kuta useam-
kuuluisa
Näin se kuului; min matkustaja voi lyöttäytyä puhei-
Pisan kalteva torni. na, sanoo vanha suomalainen sanan-
Hyvät kuulijani. Tahdon tällä lasku. Ennen maailmansotaa ja vielä siin vaunuun matkan varrelta, eri
kertaa puhua eräästä todella vakavas- parisen vuotta sodan jälkeen oli suur- osista maata saapuneiden matkusta-
kaupungeilla ei ainoastaan Berlmil- jien kanssa, sitä selvemmin hän huo-
maa, että jo tavallisissa arkipäiväisis-
lä, vaan myöskin Parts Lila ja Lontoolla
toinen leima kuin nykyisin Unter sä asioissa eivät ainoastaan pohjois-
den Ltndenin. samoin kuin Rue Roya- saksalainen ja eteläsaksaiainen eroa
len ja Oxford Streetin poikki
pääsi toisistaan ajatus- ja käsitystapansa
parikymmentä vuotta sitten paljon hel- puolesta, vaan on myöskin kuten
pommin ja nopeammin kuin nykypäi- asiaa ajatellessa helposti käsittääkin
tua.
vinä, Jolloin liikenne suurkaupunkien todettavissa huomattava ero sekä
No niin, minulla on sellainen ajatus
vilkasliikkeislmmlllä palkoilla käy pohjoissaksalaisen että eteläsaksalal-
Viehättävää mutta vaarallista en- sen kaupunkilaisen ja maaseutulaisen
vuosi vuodelta vaikeammaksi ja
koitus edes jossakin määrin on suoja- teisten silmille! Moottoriajo välillä. Jos voisi tarkemmin syventyä
nenkaikkea hitaammaksi.
ta Ja peittää omistajansa päätä. Mutta näiden elämän tapoihin ja kuvata nii-

(ut&cUv toto, iwiraCfo]

Vatsa kuntoon koeteltuani päähäni yli kolmeakym-
mentä hattua olen tullut siihen tulok-
seen. että minun täytyy joko alkaa
helposti ja taistella hatuttoman muodin puolesta
tai sitten käyttää kiltisti viime vuotis-
99
No nijn, sillä tavalla. Mitä sanovat
arvoisat naiset? (Miesten mielipiteen
luulemme tietävämme ennestään: noin
neuvojen aiheuttama liikenteen tava-
ton kasvu asettaa varsinkin suurkau-
pungeille yhä uusia suuria vaatimuk-
den yhteiskohtia. voisi varmaankin
esittää paljon mielenkiintoisia eroavai-
suuksia, mutta matkustajalle, iolla si-
sia jo katujen leventämisen muodossa

mukavasti!
Pettämätön ulostusaine.
"Pitäkää vatsanne kunnossa”, sanoo vamaan
lääkäri. Se on terveyden säilymisen sa, en ole
ensimmäinen ehto. Jos Teillä on um-
koettakaa tri Brand-
xnetusvalvoja,
rettain kuuluisia pillereitä, Joiden vai-
kutus on pettämätön. Kun ruoansula-
siin!)
prosenttia heistä yhtynee sydämen
lämmöllä varmasti Dorothyn ajatuk- Autoliikenne vaatii tilaa ja ennenkaik-
kea näkyväisyyttä, jotta
vahingot
tä paitsi on verraten vähän alkaa
tettävänä. ei se ole mahdollista
käy-
Hä-
HIIHTOVARUSTEITA HIIHTOPUVUSTOA
ta hattuani.
Mutta nainen ehkä vastaa: muoti on
muoti ja luotu naista varten. Eivätkä
eivät pääse kasvamaan kovin suuriksi.
Kun suurkaupungin liikennekeskuk-
nen tävtyy rajoittua vain siihen, mitä
ulkonuolisesti on havaittavissa Tässä Lampisen koivusuksia, täydel- Suosituin yhdistelmä on tänä
vuonna tummansiniset golf-
Koska en sa\
siin samanaikaisesti eri tahoilta kii- suhteessa on osansa rakennustaiteella- linen valikoima, kalkkia koko-
syntymään ja
johdonmukaisuus, loogilltauus ja jä ke-
kin. joka kuvaa ei ainoastaan mennei-
ja uutta valmistetta! housut ja valkoiset, pitkät su-
vyys koskaan ole olleet naisten perus- tää kymmeniä autobusseja, kuorma-
Anda! syyden ja nykyajan kuluessa Ilmen- kat. Erittäin pukeva! Housut,
luonteenominalsuuksia ainakin niin autoja. yksityisiä henkilöautoja, moot- ”Sivakka” uusi suomalai-
neitä eroavaisuuksia, vaan myöskin nen splitkeinsuksi, Schauma- vahvaa urhellukangasta, nais-
sanotaan. Siksi ei naisten muotikaan toripyöriä ja polkupyöriäkin. Joiden
kantamaan ja säilyttää kuvansa nin valmistama. Murtomaa-, ten ja miesten,maksavat 215:
koskaan voi olla johdonmukainen, loo- viivytyksittä pitäisi saada jatkaa mat- yhtäläisyyksiä,
tunturi- ja slalommallla.
ni hedelmäkoria,
kaansa, niin tarvitaan hyvänkin liiken- tulevillekin sukupolville. Valkoisia nrbeOusnkkia
gillinen ja järkevä. Vollä! Snksisiteitä, erikoisen suuri 45;
linnunpesän
'

nejärjestyksen ohessa tilaa, jotta kul-

Matkailija. alk.
Teresa. valikoima. Uutnus on tänä Tavallisia, pitkiä hiihtohousu-
tuselimistö on kunnossa, tunnette it- minun käsittääkSv. kuneuvo, jolla on kiire, pääsee aikaa vuonna ”Pallas”, kotimainen
senne uudeksi Ihmiseksi. Väsymys ja on puussa Ja crépe
haluttomuus häviävät, Teistä tulee pir- suzette-piiraan keit- 0n arvoitukseniB
.

hukkaamatta sivuuttamaan sellaisen Kasvat s- ia onptii sopin nauhaside, jossa takana on

spiraali jousi 90:—
ja, sinistä urhellukangasta
alle 195:
teä Ja reipas.
tiössa. Ja salaatti- mat hatut
mnuta-
pysy- ja
Antoliikenncluvat. Autonkuljetta-
Frans Vihtori Heinimaa on äaanut
kulkuneuvon. Joka kulkee hitaasti Ka-
leveitä
kiHois+a imute. Erittäin hienoja hiihtoliivejä,
Tri Brandrethin pillerit valmistetaan kuihon ruokasalissa. tujen tulee siis olla tarpeeksi Kansakoulunopettajien joululoma- ”Kandahar”, norjalainen sla-
päässä. luvar. yhdellä henkilöautolla harjoittaa risteyksissä, lomslde 225: naisten, säämiskä- ja mokka-
yksinomaan viidestä kasvisalneesta, ja näkyvälsyys. etenkin kurssit päättyneet.
jollia on lievä, mutta tehokas ulostava Tämän vuoden hatut voidaan jakaa ammattimaista liikennettä Porin maa- Mutta suur- ”Mono”, varvasside 22: jälj 150:—. 160:—, 170:
laiskunnassa. Pienviljelijä Onni Jo- mahdollisimman hyvä Yliopettaja Matilda Sirkkola
....

vaikutus. Ne vaikuttavat vain pak- kolmeen pääkategoriaan: lautasiin,

hannes Valtanen on saanut luvan yh- kaupunkien vanhoissa osissa, loissa lii- esitti uuden koulun työtapoja ja piti Sauvauutuuksia: ”Ingab” ton- Käytännöllisin miesten hiihto-
sussa suolessa, joten ne eivät häiritse pannukakkuihin ja linnunpesiin. Jokai- dellä henkilöautolla harjoittaa ammat- näh- kinsauvoja, päällystetyt ns.
ruoansulatusta. Ehdottoman vaaratto- kenne useinkin on Ilikennetilaan havaintolunnin. Kansakoulun uudista- pusero on liivimalllnen tuuli-
mina voitta ottaa niitä vaikkapa joka nen
pääkategoria voi tietenkin hieman timaista liikennettä Rauman maalais- vilkkaampi kuin mista vaikeuttaa uudenaikaisten kas- kangassukalla, maalatut kirk-
kangaspusero, valkoinen tai
kunnissa. Vahtimestari Vänö Armas den suhteellisesti kain värein 175:
elämänne Ostakaa vaihdella. Linnunpesä esimerkiksi voi Hu vatus- ja opetusopin kirjojen puute
yäivä koko ajan. da on saanut luvan yhdellä henkilö- uusissa osissa, on kadut rakennettu beige 250:
tmslalUncn jo tänään! Ilman tääkärln- olla Joko lintujen ja kukkien kera tai autolla harjoittaa ammattimaista lii- sekä opettajien heikko taloudellinen Samoja, päällystetyt kestävällä
Uäär&ystä kaikista apteekeista. 36 pil- vuosikymmeniä takaperin, jolloin lii- asema. Yhteiskunnan tulisi enemmän Uutuus naisille; "Hocosa”-hiih-
ilman niitä. kennettä Suodenniemen, Lavian ja Kii- selluloidilla 160:
leriä rasiassa, hinta mk 19:—. Vält- koisten kunnissa. Tilallisenpoika Erik kennevälineet olivat toiset kuin nyt, tukea uudislusharrastuksia ja opetta- toalushousuja, täysvillaisla,
täkää jäljittelyjä! x 49285 Luonteenomaista kaikille näille kol-
eikS nykyaikaista suurkaupungin
ka- jien ammattitaidon kohottamispyrki- Hiibtokenkiä, ”Mono”, uutta
André Hölisten on saanut luvan yh- tnyksiä. slalommallia. Sekä naisille että pitkiä, harmaita, sinisiä ja
dellä kuorma-autolla harjoittaa am- tuliikennettä voitu edes kuvitellakaan Maisteri T. I. Vuorenrinne piti miehille: valkoisia.
mattimaista liikennettä Kemiön nimis- Kaduista tuli niin ahtaita, että nyky- No 37—41
miespiirissä. Autoilija Väinö Oskari kaksi luentoa suomalaisen kerronnan 360: N:o 3 maksaa 74:
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme kai- Hakala on saanut luvan yhdellä kuor- aikainen liikenne niistä varsin työlääs- mestareista. Suomalaisen kansanrunou- „ 42—46 &s: »
4 Ja 5 76:
ma-autolla harjoittaa ammattimaista ti selviytyy ja tulevaisuuden liikenteen den nimettömät kerlojameslarit ovat
kille arvoisille asiakkaillemme ja liiketuttaville liikennettä Harjavallan, Kokemäen ja laskeneet pohjan suomalaiselle sivis- Urheiluosasto, 2 kerr. Urheilupuvusta, J kerr.
mahdollisuuksia täytyy merkitä monin tykselle. Puhuja esitti varsin ansiok-
Kaavataan kunnissa. Autoilija Eero
kysymysmerkein. Kun tontit on kaik- kaan selonteon kirjallisuutemme suu-
Ilmari Mäntyvaara on Turun ja Porin rimpien kertojien Kiven, Ahon, Linnan-
ki rakennettu, ei kadun leventämistä

it sli ii i li
lääninhallitukselta saanut luvan yh-
dellä kuorma-aatolla harjoittaa am- voida suorittaa muuten kuin purka- kosken ja Sillanpään pääteoksista.
mattimaista liikennettä Harjavallan, Opettaja Lauri Elimäki luennoi
malla talot Tämä tulee tavattoman sellaisista opetusmenetelmistä, jotka
Kokemäen ja Kauvatsan kunnissa. kalliiksi, mutta se on tehtävä, sillä sopivat supistettuun kouluun.
Nimismiehet. Turun ja Porin lää- muutaman vuosikymmenen kuluttua Klo 20 aikoi kurssien lopettajais-
ninhallitus on määrännyt hovioikeuden- juhla, jossa puheen piti kouluneuvos
se tulee suhteellisesti paljon kalliim-

auskultantti Panu Erland Untamo P i i-
risen virkaatoimittavana hoitamaan
Liedon piirin nimismiehen tointa tam-
mikuun 1 päivästä 1939 lukien toistai-
W. LINDFORS Teknokemialffnen Tehdas. seksi sinä aikana, jolloin toimen vaki-
nainen haltija, varatuomari Paavo Vii-
Hämeentie 4. Puh. 72 028 —O2 283. tanen hoitaa läänin verotueneuvojan
X2OS tointa.
maksi. puhumattakaan siitä, että liian
kapea katu on liikennettä haittaamal-
la aiheuttanut melkoisia kansantalou-
dellisia tappiolta. Saksan suurkaupun-
kien osittaisen uudestaanrakentamisen
riittävät siis selittämään jo puhtaasti
STOCKMANN
J. M. Mikkola ja laulajatar Aune
Varmavuori-Poijärvi lauloi.
Lausuntaa esitti taiteilija Einar Ki-
viranta. Ambomaan kouluoloista
esitelmöi opettajatar Saima Teit-
tinen.
Koulutarvikeliikkeet olivat järjestä-
neet vapaan kahvitarjoilun. sm
 Sunnuntaina tammikuun 1 p.
Moottorialan
SUOMEN MOOTTORILEHTI
Lehden toimituksen muodostavat ins. A. 1. Walli, ins.
Y. Wänttinen, ins. Arvo Aalto ja ins. O. Pohjanen.
jyräämme ainoana itsenäi-
senä moottoriaikakaus-
julkaisuna Suomen Moot-
torilehti tarjoaa pätevän ja
selkeän yleiskuvan auto- ja
moottorialan uusimmasta
kehityksestä.
T ukijat pääsevät yleista-
kirjoitusten avul-
la monipuolisesti perehty-
mään moottorialan ajankoh-
taisiin kysymyksiin, sen eri-
koisuuksiin, viimeisiin näytte-
lyihin, uusimpiin vuosimallei-
hin ja moottorikaupan uutisiin.
Todelleen Suomen Mootto-
esittää virkistä-
vän matkailun moninaisia
mahdollisuuksia matkailu-
reittiselostuksina ja matka-
kuvauksina. tiestöä koskevia
crikoiskirjoituksia, jännit-
täviä selostuksia
suurista
kilpailuista sekä ennätystavoit-
Uluista.
Lisää Oxford-väkeä.
Eilen saapuivat tanskalaiset
Hämeehlinnan kokoukseen.
Hämeenlinnan Oxford-kokoukseen
saapui eilisaamuna 15-henkinen jouk-
ko tanskalaisia, jotka edustavat eri
yhteiskuntaluokkia ja Tanskan eri
seutuja aina Etelä-Jyllantia myöten.
Joukossa on m.m. ”Berlingske Tiden-
den” toimittaja, neiti Gudrun Ege-
bje r g, everstiluutnantti, tilanomis-
taja H. A. V. Hansen, tukkukaup-
pias J. G. Just, maisteri Per M on-
s t e d, joka opiskeluaikanaan on toimi-
nut Köpenhaminan ylioppilaskunnan
esimiehenä ja nykyisin on yllopistoko-
missionin jäsen, sekä neiti Anne-Lene
Bruhn, joka on Etelä-Jyllannin sak-
salaisia.
Tanskassa on Oxford-liike voitta-
nut paljon jalansijaa, ei vain Köpenha-
jninassa, vaan myös maaseudulla, ker-
toi toimittaja Egebjerg Liike alkoi
voittaa alaa keväällä 1935, jolloin
Frank Buchman suuren kansainvälisen
ryhmän kanssa saapui ensimmäisen
kerran maahamme. Tanskassa liik-
keen piiriin lukeutuvat ovat enimmäk-
seen käytännöllisten alojen väkeä, kun
taas eräissä muissa maissa siihen kuu-
luu paljon esim. kirjailijoita Parhail-
laan on ylioppilaiden keskuudessa
käynnissä voimakas työ liikkeen hyväk-
si. Työskentelemme kotona ja kaikkial-
la, mihin tulemme viimeksi eilen il-
lalla laivassa maailman henkisen ja
moraalisen varustautumisen hyväksi.
Työmme lähtökohtana on tietoisuus sii-
tä, että vasta silloin jokainen maa ja
kansakunta voi uudistua ja täyttää
korkeimman tehtävänsä, kun me yksi-
tyiset kansalaiset löydämme Jumalan
meitä varten laatiman suunnitelman.
Ne Etelä-Jyllanmn saksalaiset,
jotka ovat joutuneet Oxford-liikkeen
vaikutuksen alaisiksi, ovat oppineet
rakastamaan Saksaa entistä enemmän,
mutta samalla he ovat oppineet myös
jotakin uutta, nimittäin rakkauden
Tanskaa kohtaan, lausui nti Bruhn.
Ymmärrämme, että meidän rajalla
asuvien tehtävänä on rakentaa silta
saksalaisten ja tanskalaisten välille.
Samaten on Oxford-liikkeen piiriin liit-
tyneet saiksalaisseuduilla asuvat tans-
kalaiset oppineet uuden ajattelutavan.
Huveja tänään.
Kansallisteatteri: ”Nummisuutarit”
klo 15 ja ”Numero 72” klo 19.30.
Ooppera: ”Onnen linna” klo 19.30.
Kansanteatteri, Ylioppilastalossa:
"Pikku Annin seikkailut” klo 16 ja
"Macbeth” klo 19.30. Koitossa: ”Vii-
meinen rooli" klo 15.30 ja ”Leikkivai- lauantaina iltapäivällä kutsunut pääkau-
mo” klo 19.30.
Ruots. Teatteri; ”Trollet och dyr- reportterit järjestön toimitaloon, missä
griparna” klo 14 ja ”Dunungen”
klo 20.
H:gin Työv. Teatteri: ”Tutu” klo 16 ja kaasunaamari. Tilaisuudessa SKJ:n
ja ”Onni” klo 19.30.
Ylioppilasteatteri: ”Totuuden hel- lehtimiehiä ja heidän kauttaan koko
mi” klo 12.30.
Työv Näyttämö: "Aika on opetta- maan sanomalehdistöä
ja” klo 19 30.
Kaup orkesterin uudenvuodenkon- misessä kansan syvien kerrosten tietoi-
sertti klo 14.30.
Huveja huomenna.
Kansallisteatteri: ”Volpone” klo
19.30.
Kokouksia huomenna.
■
S.V.U.Lrn H:gin piiri klo 19.
Kiitämme kuluneesta vuodesta. Toivotamme
kaikille
Siunausrlkasta Uulia Vuotta
asiakkaillemme, liiketuttavillemme ja ystävillemme
RAITTIUSRUOKALA AIK A L A
Lönnrotlnk. 21. Puh. 39 015, 34 680. J. VIROLAINEN
upeasyväpainolehti:
A siantuntevia ja antoisia
ovat
kirjoitukset erilaisista moot-
torialan tarvikkeista, renkaista,
huollosta, korjauksista y.m.
Myös ammattiautoilun kysy-
myksiä seurataan tarkoin.
Erikoisuuksiin kuuluvat lo-
puksi lehden julkaisemat
erityyppisten veneiden pii-
rustukset, moottorihuumorisivut
y.m.
g yväpainolehtenä Suomen
on ver-
raton tilaisuus julkaista
parhaita koti-ja ulkomai-
sia uutiskuvia moottorialal-
la sekä valaista kaikki kir-
joitukset runsain kuvituksin.
Vuosikerran hinta kirja-
kaupoissa ja postikontto-
rissa tilattuna on 100 mk
Kustantaja on Werner
Söderström Osakeyhtiö.
Karlisi kieltää
syyllisyytensä Vuoksenniskan
ryöstömurhaan.
Hänet on passitettu Viipurin läänin-
vankilaan.
Vuoksenniskan ryöstömurhasta pidä-
tetty Johannes Kä r h ä, jonka kuulus-
teluja on tähän saakka jatkettu Viipu-
rin rikospoliisiosastossa, julistettiin ei-
len vangituksi ja passitettiin Viipurin
lääninvankilaan odottamaan jutun oi-
keudellista käsittelyä. Kärhä on edel-
leen kieltänyt syyllisyytensä tekoon,
vaikka häntä vastaan puhuvia näytök-
siä, kuten aikaisemmin on kerrottu, on
pidettävä täydellisinä. Murhajuttu
tulee käsiteltäväksi Ruokolahden varsi-
naisilla käräjillä, jotka alkavat tammi-
kuun 24 päivänä.
Yliopiston kirjastosta lainattu
73.715 nidosta v. 1938.
Kokoelmat karttuneet 9,603 numeroa.
Vuoden 1938 kuluessa on Yliopiston
kirjaston yleisestä osastosta kotilai-
noina annettu 14,337 teosta 18,230 ni-
doksena. Lukusalissa on kirjaston ko-
koelmista käytetty 55,485 nidosta. An-
nettujen lainojen kokonaismäärä on
siis ollut 49,788 teosta 73,715 nidokse-
na. Ulkomailta on tutkijain käytettä-
väksi lainattu 222 teosta. Lukusalin
merkin täkirjaan on merkitty 27,597
käyntiä vuoden 1938 kuluessa. Luku-
salin kirjatilausten kokonaismäärä oli
19,357. Kirjaston venäläisestä osastos-
ta on annettu vuoden 1938 kuluessa
kotilainoina 6,342 nidosta ja lukusali-
lainoina 6,525 nidosta, eli yhteensä
12,907 nidosta.
Kirjaston kokoelmien kasvu vuoden
1938 kuluessa on kotimaisella osastol-
la kirjapainojen vapaakappalelähetys-
ten lisäksi, joihin Suomen vuotuinen
klrjapainotuotanto sisältyy, ollut
1,453 hankintakirjaan merkittyä nu-
meroa, ulkomaisella osastolla 6,501
luetteloa ja valmiiksi käsiteltyä nume-
roa eli enemmän kuin koskaan ennen
sekä venäläisellä osastolla 1,648 nume-
roa. Kirjaston saamien monilukuisten
lahjojen joukossa on huomattavimpi-
muita maittava Ranskan
na ennen
hallituksen lahjoittama kokoelma ar-
vokasta ranskalaista kirjallisuutta eri
aloilta, yhteensä n. 1,100 nidosta sekä
aivan vuoden lopussa kirjaston saama
suuri tanskalainen lahja; kustannus-
liike Levin & Hunksgaardin johtaja,
tri Ejnar Munksgaard tarjosi kir-
jastolle tilaisuuden valita liikkeen kus-
tantamasta kirjallisuudesta kaikki
teokset, jotka kirjasto katsoi voivansa
tarvita. Täten kirjasto sai n. 560 ni-
dosta käsittävän kokoelman sille erit-
täin tervetullutta sekä tieteellistä että
muuta, kirjallisuutta.
Suomen Kaasusuojelujärjestö
ja sanomalehdet.
Suomen Kaasusuojelujärjestö oli
pungin lehtien ja STT:n väestönsuojelu-
heille luovutettiin järjestön pienoislippu
yliasiamies, ratsumestari Jun 1 1 o kiitti
hyvästä yhteis-
työstä väestöusuojeluajatuksen levittä-
suuteen.
_
• _
Aero Oy:n toimitusjohtajalle, dipl.-
insinööri Gunnar S*.åh 1 e 1 1 e on suo-
tu Norjan Pyhän Olavin ritarikunnan
ritarimerkki
Finlandia Made Choir, joka radioteitse laulaa tänään ensimmäisen kerran amerikkalaiselle yleisölle.
Suomi esittäytyy Amerikan radiokuuntelijoille.
Presidentti KYÖSTI KALLIO
Suomalai-...
(Jatk. I3:sta siy.)
taa kaikin voimin saada ihmiset usko-
maan myös häntä noidaksi. Kun anoppi johtaa Andante festivonsa. Tasavallan
sitten huomaa, että miehen ensimmäi-
sestä avioliitosta syntynyt poika on ra- käännetään englanniksi. Toisena puhu-
kastunut äitipuoleensa ja että tämä jana on ulkoministeri Eljas Erkko,
vastaa pojan tunteisiin, kiirehtii hän joka esittää englanninkielisen terveh-
kertomaan asian vanhalle miehelle, joka dyksen. Maailmannäyttelyyn keväällä
tiedon järkyttämänä kuolee. Nyt nos-
taa anoppi oikeudenkäynnin nuorta rou-
vaa vastaan, väittäen tämän noituudella esittämään Finlandiaan.
houkutelleen Itselleen nuoren pojan
rakkauden. Poika, joka aluksi yrittää dysvaltojen
urheasti puolustaa rakastamaansa nais-
ta, muuttuu lopulta kuitenkin epäröi-
väksi, ja kun nainen huomaa tämän, ja Australiaan.
tulee elämä hänelle arvottomaksi, hän
tunnustaa olevansa noita ja joutuu ro-
violla poltettavaksi.
Tämän jylhän oopperan ohjaa Wäinö
Sola. Lavastuksen laatii Ragnar Wes-
terholm. Nuoren naisen vaativan osan
laulaa Irja Aholainen, vanhan miehen
osassa esiintyy Teddy Björkman ja
nuoren tenorin saanen nyt lopultakin
kaikkien vaikeuksien jälkeen Varsovas-
ta. Hän on vielä varsin nuori mies,
latvialainen Leonid Saschodnik. jolla on
oikein kaunis ääni. Saschodnik on jo
usean vuoden ajan laulanut vuorotel-
len Riian ja Varsovan oopperoissa.
Kevään lähestyessä annamme sit-
ten keveämpääkin ohjelmaa, Maalis-
kuun 29 päivänä on Dostalin ”Clivia”-
operetin ensi-ilta. Tämä wieniläinen
uudenaikainen operetti esittää filmitäh-
den edesottamuksia, jotka tapahtuvat
etupäässä Brasiliassa. Glory Leppänen
asettaa kappaleen näyttämölle, huoleh-
tien myös lavastuksesta.
Siinäpä ovatkin tilaussarjaan kuu-
luvat ensi-iitamme. Enempää ei mieles-
täni oopperalta voi yhtenä lukukautena
vaaliakaan. Toivon vain, että kaikki
menisi nyt suunnitelmien mukaisesti.
Mikäli se meistä riippuu, en ole lain-
kaan huolestunut, mutta aina, kun vie-
railijoista on kysymys, saattaa viime
hetkessä lähetetty sähkösanoma hyvin
helposti tehdä kaikki hyvät aikomuk-
semme tyhjiksi. Mutta nythän on
uudenvuoden alkuhetki pian käsillä, jo-
ten ei auta muu kuin vai toivoa, että
kaikki menee, kuten on suunniteltu.
Uusintaesityksistä ja debyteerauksis-
ta voin vielä mainita mielenkiintoisim-
mat. Sirkku Rinne tulee laulamaan
tammikuun 6 päivänä esitettävässä
”Faustissa” Margaretan osan. Hänhän
on pidemmän aikaa opiskellut Italiassa,
etupäässä Milanossa, jossa hän on myös
esiintynyt eräillä näyttämöillä. Jorma
Huttunen laulaa samalla kertaa ensim-
mäisen kerran Faustin osan.
Sitten esitämme ”Trubaduurin”, jossa
Jaakko Sola kokeilee ohjaajana, Saga
Standertskjöld laulaa Leonoran osan ja
Antonina Komaroff esiintyy Azucenana.
Edelleen esitämme ”Rigoletton”, jossa
HELSINGIN SANOMAT
Presidentti ja ulkoministeri puhuvat.
Sibelius johtaa ja Finlandia-kuoro
laulaa.
Maallamme kunnia aloittaa maailman-
näyttelyyn osallistuvien maiden lähetykset.
New Yorkissa järjestetään tänä men Valkoisen
vuonna mittasuhteiltaan ennen näke-
mätön maailmannäyttely, ja nyt ke-
vään kuluessa näyttelyyn osallistuvat
17 Europan maata esittäytyvät radio-
lähetyksin amerikkalaisille kuunteli-
joille. Suomi on saanut aivan erikoi- gell puheessaan (18.50) julistaa olym-
sen kunnian aloittaa tänään tämän esi- pialaisten aattovuoden alkaneeksi. Esi-
tysten sarjan, jonka maailmannäytte- tys aloittaa samalla uuden sarjan
lyn järjestäjät ja kolme Yhdysvaltain "Olympiakuulumlsia”,
suurinta yhtymää ovat yhdessä tilan- vasti sunnuntaisin tulee kertomaa»! ki-
neet. sojen valmistelujen edistymisestä ja
Suomen ohjelma alkaa klo 20.30.
Prof. Jean Sibelius on itse tarttunut
kuulumisista.
”Kehdosta hautaan” on maist. Kos-
Radio-orkesterin johtajapuikkoon ja
presidentti puhuu, ja hänen puheensa
lähtevä Finlandia-kuoro esiintyy myös,
ja lähetys päättyy Radio-orkesterin
Lähetyksen välittää edelleen 342 Yh-
ja 42 Kanadan radioase-
maa, ja lisäksi se lyhytaaltoteitse le-
vitetään Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan
Uudenvuodenpäivän
perinteellisessä päiväohjelmassa (klo
12.00) tasavallan presidentti esittää
uudenvuoden tervehdyksensä ja Suo-
Erkki Eirto esiintyy nimiosassa, ja
”Aidan”, jossa pidemmän aikaa Berll-
nissä opiskellut neiti Eva Renfors esiin-
tyy Amnerlksena.
Helmikuun loppupuolella tulee "Ma-
dame Butterfly” jälleen parrasvaloon,
Pia Ravennan resettinä. Hän laulaa
ensimmäistä kertaa nimiosan, minkä
jälkeen saamme jälleen Telko Kiwan
tänne kahdeksi illaksi laulamaan. ”Ma-
dame Butterflyssä” debyteeraa samal-
la kertaa tenori Olavi Rahkonen. Pää-
siäisenä esitämme jälleen ”Parsifalin”,
jossa Alfons Almi laulaa nimiosan en-
simmäistä kertaa.
Tässä kalkki, mikä toistaiseksi on
päätettyä. Lisäksi on meillä vielä jol-
takin suunnitelmia vireillä koetam-
me esim. saada Lea Piltin tänne laula-
maan mutta niistä myöhemmin,
kun asiat ovat varmistuneet, päätti työ-
intoa ja tarmokkuutta uhkuva kenraali-
tar Ackté-Jalander selostuksensa.
Onnettomuus turvepehku-
myllyä käytettäessä
Karinaisissa.
Mylly ruhjoi hoitajan käden.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
Viime perjantaina aamupäivällä sat-
tui Karmaisten pitäjän Kyrössä Kar-
vian tilalla järkyttävä onnettomuus.
Pienviljelijä Väinö M a n n e r oli käyt-
tämässä turvepehkumyllyä ja tällöin
käsittämättömällä tavalla hänen oikea
kätensä luiskahti myllyn sisään, jol-
loin mylly repi hänen kätensä kyynär-
taipeesta poikki. Ankara verenvuoto
heikensi kovasti onnettomuuden uh-
riksi joutunutta. Ensiavun saatuaan
paikan päällä tuotiin Manner hyvin
heikossa tilassa Turun keskussairaa-
laan, boukkautunut on noin 35-vuo-
tias
N:o 1 1939 17
UUSI VUOSI
vastaanotettiin perinteel-
lisin menoin.
Juhlatilaisuus Suurtorilla.
Uusi vuosi otettiin pääkaupungissa
vastaan perinteiksi muodostunein me-
noin. Suurimmaksi juhlallisuudeksi
muodostui keskiyön hetkeksi Suur-
torille järjestetty juhlatilaisuus. Vähän
ennen 24 virtasi paikalle sankkoja ylei-
sö] ookk oja. Kun vuoden vaihtoa ilmoit-
taen Suurkirkon kellot olivat lyöneet
24 lyöntiä ja niitten kumahteleva ääni
oli häipynyt, virittivät yhdistetyt soti-
lassoittokunnat ylikapellimestari Lauri
Näreen johdolla koraalin »Jumala
ompi linnamme», -jota yleisö paljaste-
tuin päin kuunteli. Tämän jälkeen sota-
rovasti A. Malin piti rukouksen, jon-
ka päätyttyä sotilassoittokunnat esitti-
vät v. Kothenin »Hymnin», Klemetin
»Oi kallis Suomenmaa» ja Paciuksen
»Sotilaspojan». Ohjelmassa seurasi vie-
lä arkkipiispa E. Kailan puhe, j ka
on julkaistu toisessa paikassa lehdes-
sämme. Lopuksi torille kokoutunut kan-
sanjoukko lauloi soittokunnan säestyk-
sellä »Maammes-laulun.
Auto ympäri
Pulkkilassa.
Siinä ollut mies menetti
henkensä.
Lauan lainvastaisen a yönä tapahtui
Pulkkilassa ihmishengen vaatinut on-
nettomuus. Vihannin osuuskaupan hen-
kilökunnan ollessa paluumatkalla
Pulkkilan Junnonojalle tekemällään
inventoimismatkalta lensi auto, vaik-
ka vauhti oli hiljainen, jostakin syystä
ympäri noin 3 kmn päässä Karhukan-
kaasta Pulkkilaan päin n.s. Pöyryn-
ojan sillan luona. Auton lavalla olleet
suistuivat tiepuoleen. Heistä sai maan-
Kaartin soittokunta viljelijä Jaakko Kankaala Vihan-
musiikkiohjelmaa. Tavanmukaisen kat- nin Alpuasta pahan pääluunmurtuman.
sauksen menneeseen vuoteen on laati- Hänet toimitettiin kiireesti Pulkkilan
nut prof. Häivin Linkomies (18.00), kun lääkärin luo, mutta tämä voi vain to-
taas Olympiakisojen järjestelytoi- deta Kankaalan jo kuolleeksi. Muut
mikunnan puheenjohtaja J. W. Ran- autossa olleet selviytyivät melkein
vammoitta, Kankaala oli 56-vuotias ja
jätti jälkeensä vaimon ja seitsemän
Ministeri ELJAS ERKKO. lasta.
joka jatku-
kiluoman (21.00) järjestämä ihmiselä-
män pyhästä ja arjesta kertova kuulo- USA:n
kuva. Musiikkiohjelmassa kuulemme oikeusministeri
Kaupunginorkesterin uudenvuodenma-
eroaa.
tlnean (14.30), kansakoulupoikien ja
-tyttöjen laulua (18.25) sekä äänile- Washington, 31.12. (STT)
vyiltä suomalaista musiikkia (17.00) ja Oikeusministeri Cummings eroaa tam-
Sibeliuksen Voces intimae (19.25). mikuun 2 p:nä toimestaan.
PRO F. JEAN SIBELIUS.
Merentutkimuslaitoksen
jäätiedoitus
joulukuun 31 p:nä 1938.
Kiintojään ulkoreuna kulkee Viipu-
rinlahden edustalla Alvatinniemestä yh-
den meripeninkulman päässä Ruonnin
sisäpuolella ja sieltä edelleen Onsaarta
kohden. Jäänreunassa on yli yhden meri-
peninkulman levyinen ahtojäävyö, mis-
sä väylä painuu umpeen. Verkkomata-
lan reitti on suljettu. 'Tarmo”, joka
nyt on matkalla sisäänpäin laivoja mu-
kanaan, ylläpitää Koiviston ja Uuraan
meriliikennettä. Kotkan edustalla on
kiintojäätä, jossa on laivaväylä, jonkin-
verran Kukourin eteläpuolelle; Kukou-
rin ulkopuolella on jäätöntä; meriliiken-
ne koneellisilla aluksilla on esteetön.
”Murtaja” ja ”Sampo” ovat Kotkassa.
Helsingin edustalla on jäätä Suomen-
linnaan, meriliikenne beikkokoneisilla
aluksilla on vaikeutunut, kaupungin
jäänsärkijä ”Otso” avustaa tarvittaes-
sa; Suomenlinnan ulkopuolella on jää-
töntä. Tammisaaren reitissä jää loppuu
Ekön seuduilla. ”Apu” on Skogbyssä.
Hangossa on jäätöntä. Hangosta Tur-
kuun johtavassa reitissä on jäätä vain
Parai stenport lila ja Turun satamassa;
meriliikenne koneellisilla aluksilla on es-
teetön. Ahvenanmaalle johtavassa rei-
tissä on vain Degerbyn seuduilla jäätä;
liikenne koneellisilla aluksilla on estee-
tön. Rauman edustalla on saaristossa
kiintojäätä; jäässä on laivaväylä, saa-
riston ulkopuolella on jäätöntä. Mänty-
luodossa on jäätöntä. Kaskisten edustal-
la on kiintojäätä Sälgrundiin Sälgrun-
din ulkopuolella on jäätöntä. Vaasan
edustalla on Ensteniin kiintojäätä, jääs-
sä on laivaväylä; Gloppetilla jää on
liikkeessä; Rönnskärin ulkopuolella oli
meri eilen jäätön. ”Voima”, joka yllä-
pitää Vaasan meriliikennettä, on Enste-
nin luona.
Auta suomalaista sivistystä
kukoistukseen. Tue Suomen
K ulttuurirahastoa!
 18 1939 N:o 1 HELSINGIN SfINOMÄT Sunnuntaina tammikuun 1 p.

mp. ja 149 np., yht. 244 henkeä. Avio- den vaihteessa 11.826 henkeä, josta Sipoo: synt. 54 poikaa ja 35 tyttöä,

Helsingin väkiluku... liittoon vihitty 41 paria. Väkiluku li- 5.830 mp. ja 5.996 np. yht 89 henkeä. Kuollut 57 mp. ja 59

S
sääntynyt 32 hengellä ollen vuoden Riihimäen kauppala: lisäys np., yht. 116 henkeä. Seurakuntaan
vaihteessa 2.893 henkeä. Porvoon 96 henkeä ja oli vuoden päättyessä muuttanut 100 mp. ja 164 np., yht. 264
ruotsalainen seurakunta: Synt. 30 9.729 henkeä. henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut
(Jatk. 10;ltä siv.) yht. 1.449 henkeä. Eri kirkkokun- poikaa ja 30 tyttöä, yht. 60 lasta. Kuol- Nokian kauppala: Synt. 107 139 mp. ja 184 np., yht. 323 henkeä.
tiin kuului 363 henkeä. Koko kaupun- lut 24 mp. ja 46 np., yht. 70 henkeä. poikaa ja 90 tyttöä, yht. 197 lasta. Avioliittoon vihitty 57 paria. Väkiluku
talaisseurakunta: Synt. 4 las- gin väkiluku oli siis 31.499 henkeä. Seurakuntaan muuttanut 104 mp. ja Kuollut 48 mp. ja 45 np., yht. 93 hen- vähentynyt 42 mp. ja 44 np., yht. 86
ta. Kuollut 2 henkeä. Seurakuntaan Oulu: lisäys 748 henkeä ja oli vuo- 144 np., yht. 248 henkeä. Seurakun- keä. Seurakuntaan muuttanut 318 mp. hengellä. Koko väkiluku on 7,052 hen-
muuttanut 19 henkeä. Seurakunnasta lopussa 27,138 henkeä. Kun edellä- nasta poismuuttanut 143 mp. ja 149 np., ja 496 np., yht. 814 henkeä. Seurakun- keä.
poismuuttanut 2 henkeä. Väkiluku li- den
mainittuun määrään lisätään vielä esi- yht. 292 henkeä. Avioliittoon vihitty nasta poismuuttanut 300 mp. ja 414
sääntynyt 19 hengellä ollen vuoden kaupunkiliitosalueella Mäntsälä: synt. 79 poikaa ja 67
asuvat noin 43 paria. Väkiluku vähentynyt 54 hen- np., yht. 714 henkeä. Väkiluku lisään- tyttöä, yht. 146 henkeä. Kuollut 48

3
vaihteessa 289 henkeä. Siviili-
3,300, siviilirekisterissä olevat noin 550, gellä ollen vuoden vaihteessa 4.141 hen- tynyt 204 hengellä, ollen vuoden vaih- mp. ja 48 np., yht. 96 henkeä. Seura-
rekisteri: Synt. 13 poikaa ja 18 vapaakirkkoyhdistykset y.m. noin 200 keä. Koko Porvoon kaupungin väki- teessa mp. 4.576 ja np. 5.333, yht. 9.909 kuntaan muuttanut 192 mp. ja 267 np.,
tyttöä, yht. 31 lasta. Kuollut 13 mp. sekä edelleen jokin määrä kreikkalais-
ja 11 np., yht. 24 henkeä. Rekisteriin
muuttanut 107 mp. ja 26 np.,
henkeä. Rekisteristä poismuuttanut 65
yht. 203 katolilaisia
31,200 henkeä.
on
luku on vuoden vaihteessa 7.066 hen- henkeä.
kaupungin koko väkiluku keä osoittaen vähennystä 22 henkeä. Forssan kauppala: Synt. 62 muuttanut 231 mp. ja 273 np., yht.
Joensuu: luteril. seurakunta synt. poikaa ja 59 tyttöä, yht. 121 lasta. 504 henkeä. Avioliittoon vihitty 72 pa.
yht. 459 henkeä. Seurakunnasta pois-
HELSINGIN SANOMAIN
Lahti: lisäys 1.033 henkeä eli vuo- 33 poikaa ja 53 tyttöä, yht. 86 lasta. Kuollut 42 mp. ja 50 np., yht. 92 hen- ria. Väkiluku lisäytynyt 2 hengellä.
mp. ja 71 np., yht. 136 henkeä. Väki-
den päättyessä 25,747. Lisäksi
luku lisääntynyt 74 hengellä ollen vielä siviilirekisterissä olevat noin 1,000 keä. Seurakuntaan muuttanut 208 mp.
tulee Kuollut 28 mp. ja 31 np., yht. 59 hen- keä. Seurakuntaan muuttanut 151 mp. Koko väkiluku on 4,034 mp. ja 4,340
ja 250 np., yht. 401 henkeä. Seurakun- np., yht. 8,374 henkeä.
vanhat tilaajat Hesing ssä :

vuoden vaihteessa 1.068 mp. ja 825 henkeä, joten siis kaupungin koko vä- ja 325 np., yht. 533 henkeä. Seurakun-
np., yht. 1.893 henkeä. nasta poismuuttanut 175 mp. ja 230 Sammatti: synt. 10 poikaa ja 7
kiluku on noin 26,747 henkeä. nasta poismuuttanut 202 mp. ja 328 np., yht. 405 henkeä. Avioliittoon vi- tyttöä, yht. 17 henkeä. Kuollut 8 mp.
Edelläolevien seurakuntien ja siviili-
Kuopio: Väkiluku lisääntynyt np., yht. 530 henkeä. Avioliittoon vi- hitty 69 paria. Väkiluku lisääntynyt 25 ja 8 np., yht. 16 henkeä. Seurakun- Ellette vielä tähän mennessä ole ehti-
rekisterin väkiluku on siten vuoden
kuluessa lisääntynyt 264 hengellä, ol- 121 hengellä ollen vuoden vaih- hitty 66 paria. Väkiluku lisääntynyt
25,101 henkeä, josta Kuopion 30 hengellä ollen vuoden vaihteessa mp. ja 4.266 np., yht. 7.602 henkeä.
hengellä, ollen vuoden vaihteessa 3.336 taan muuttanut 27 mp. ja 65 np., yht.
neet uudistaa lehtenne vuositilausta,
len yhteensä 76.813. Lisäksi on Viipu- teessa 82 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
rin kaupungissa pienempien eriusko- Ev.
Luth, srk:ssa 23,418 henkeä, 10,545 5,040 henkeä. Kreikkalaiskat. seura- Salon kauppalan seura- tanut 40 mp. ja 50 np., yht. 90 henkeä. olemme, vanhojen vuosi tilaa jäim-
jäseniä noin 600, min- mp. ja 12,873 vp. kunta: synt. 5. Kuollut 1 mp. Seura- kunta: Synt. 16 poikaa ja 17 tyttöä, Väkiluku vähentynyt 7 hengellä. Ko-
laisseurakuntien Kotka: lisäys 561 ja oli vuoden lo- kunnasta poismuuttanut 24 mp. Väki- yht. 33 lasta. Kuollut 13 mp. ja 11 np., ko väkiluku on 543 mp. ja 594 np., me vaivoja säästääksemme, järjestäneet
kä lisäksi kaupungin väkilukuun on
pussa 20,218. luku lisääntynyt 9 hengellä ollen vuo- yht. 24 henkeä. muutta- yht. 1,136 henkeä.
laskettava Uuras, joka kirkollisesti ei
Porin kaupunkiseurakun- den vaihteessa 445 henkeä.
Seurakuntaan
Siviili- nut 73 mp. ja 117 np., yht. 190 hen- Hausjärvi: Synt. 79 poikaa ja 73 tilaisuuden puhelimitse toimittaa tämän
ole yhdistetty kaupunkiin ja jossa on tyttöä, yht.
ta: Synt. 115 poikaa ja 134 152 henkeä. Kuollut 44 konttoriaikana n;oon
asukkaita noin 5.500. Näin ollen Vii- rekisteriin
240 lasta. Kuollut 100 mp. ja 97 np., kuuluu noin 140 henkeä, joten kau-
ja eriuskolaisseurakuntiin keä. Seurakunnasta poismuuttanut 75 tyttöä,
mp. ja 98 np., yht. 173 henkeä. Avio- mp. ja 49 np., yht. 93 henkeä. Seura-
yht. Soittamalla
asian.
purin kaupungin asukasluku oli eilen yht. muutta- mp. 356
kaikkiaan 82.913. 197 henkeä. Seurakuntaan pungin koko väkiluku on noin 5.620 liittoon vihitty 13 paria. Väkiluau li- kuntaan muuttanut 289 ja
Tampereen tuomiokirkko- nut 696 mp. ja 970 np., yht. 1,666 hen- henkeä. sääntynyt 26 hengellä, ollen vuoden np., yht. 645 henkeä. Seurakunnasta 28133 tai 62382
Seurakunnasta poismuuttanut Kemi: Väkiluvun lisäys oli 50 hen- vaihteessa 826 mp. ja 1.078 np., yht. poismuuttanut 301 mp. ja 375
seurakunta: Synt. 435 poikaa ja keä.
389 tyttöä, yht. 824 lasta. Kuollut 299 635 mp. ja 661 np., yht. 1,296 henkeä- keä ja väkiluku on vuoden vaihteessa 1.904 henkeä. np., yht. 676 henkeä. Avioliittoon vi-
mp. ja 389 np., yht. 688 henkeä. Seu- Kirkosta eronnut 13 mp. ja
2 np., yht. 19.276
henkeä. Hyvinkään kauppalan vä- hitty 81 paria. Väkiluku lisäytynyt 23 kiusallisilta
vältytte keskeytyksiltä leh-
liittynyt
rakuntaan muuttanut 1.673 mp. ja 15 henkeä. Kirkkoon takaisin Käkisalmen kaupunkiseurakun- kiluku oli lisääntynyt 6 hengellä ja mp. ja 4 np., yht. 27 hengellä. Koko tenne saapumisessa. Tilausmaksu suori-
2.347 np., yht. 4.020 henkeä. Seura- 9 mp. ja 6 np., yht. 15 henkeä. Väkilu- ta: Synt. 92 lasta. Kuollut 48 henkeä. vuoden lopussa 9. 767 h. väkiluku on 3,610 mp. ja 3,793 np.,
ku lisääntynyt 422 hengellä ollen vuo- 7,403
kunnasta poismuuttanut 1.197 mp. ja
Repo- Seurakuntaan muuttanut 399 henkeä. Keravan kauppala: lisäys 230 yht. henkeä. tetaan seuraavana päivänä pääkontto-
1.425 np., yjit. 2.622 henkeä. Avioliit- den vaihteessa 18,418 henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut 507 hen- henkeä, oli vuoden lopussa 4.541. Myrskylä; Synt. 32 poikaa ja
toon vihitty 774 paria. Kirkosta eron- saaren seurakunta: Synt. 13
Kuol- keä. Väkiluku väheni vuoden lopussa kulues- Loimaan kauppala: Synt. 43 19 tyttöä, yht. 51 henkeä. Kuollut 21 riimme. Se voidaan myös periä tilaajalta
nut 119 mp. ja 69 np., yht. 188 hen- poikaa ja 21 tyttöä, yht. 34 lasta. sa 64 hengellä ja oli vuoden poikaa ja 32 tyttöä, yht. 75 lasta. Kuol- mp. ja 20 np., yht. 41 henkeä. Seura-
keä. Kirkkoon takaisin liittynyt 25 lut 13 mp. ja muuttanut 8 np., yht. 21 henkeä. 4.492. Siviilirekisterissä oli vähän lut 18 mp. ja 20 np., yht. 38 henkeä. kuntaan muuttanut 71 mp. ja
90 np., tammi k. 5 päivään mennessä.
35 mp. ja 47
mp. ja 32 np., yht. 57 henkeä. Väki- Seurakuntaan yli 200 ja kreikkalaiskatolisessa seu- Kuolleiksi julistettu 12 mp. ja 1 nainen, yht. 161 henkeä. Seurakunnasta pois-
luku lisääntynyt 1.403 hengellä ollen np., yht. 82 henkeä. Seurakunnasta 53 92 rakunnassa noin 30 jäsentä, joten kau- yht. 13 henkeä. Seurakuntaan muutta- muuttanut 91 mp.
ja 107 np., yht. 198
poismuuttanut 39 mp. ja np., yht. Avioliittoon vihitty 31 paria.
vuoden vaihteessa 24.735 mp. ja 35.020 pungin koko asukasluku on jotenkin nut 121 mp. ja 173 np., yht. 294 hen- henkeä.
Harjun henkeä. Väkiluku lisääntyi 3 hengellä tasan 5.000. keä. Seurakunnasta poismuuttanut 165 Väkiluku vähentynyt 23 hengellä. Ko-
np., yht. 59.755 henkeä.
seurakunta; Synt. 122 poikaa ja ollen vuoden vaihteessa 2,282 henkeä.
HELSINGIN SANOMAT
Koko kaupungin väkiluku on kirkon- Sortavala; luterilainen seura- mp. ja 199 np., yht. 364 henkeä. Väki- ko väkiluku on kirkonkirjojen mukaan
91 tyttöä, yht. 213 lasta. Kuollut 53 kunta: Synt. 34 poikaa ja 32 tyttöä, luku vähentynyt 44 hengellä, ollen vuo- 1.334 mp. ja 1.349 np., yht. 2.683 hen- on
Jokaiselle välttämätön suurlehti
mp. ja 50 np., yht. 103 henkeä. Seu- kirjojen mukaan 20.700 henkeä. yht. 66 lasta. Kuollut 32 mp. ja 21 np., den vaihteessa 1.262 mp. ja 1.459 np., keä.
rakuntaan muuttanut 600 mp. ja 745 Lappeenranta: Väkiluku oli ei- mp. ja 18
yht. 53 henkeä. Seurakuntaan muut- yht. 2.721 henkeä. Liljendal: Synt. 14
np., yht. 1.349 henkeä. Seurakunnasta len 12.614 osoittaen lisäystä 138. Kau- tanut 214 mp. ja 358 np., yht. 532 hen- Lohjan kauppala: Synt. 123 np., yht. 32 henkeä. Kuollut 12 mp. ja
poismuuttanut 309 mp. ja 417 np. pungin kreikkalaiskatolisessa seura-
eriuskolaisseura- keä. Seurakunnasta poismuuttanut poikaa ja 107 tyttöä, yht. 230 lasta. 8 np., yht. 20 henkeä. Seurakuntaan
yht. 723 henkeä. Avioliittoon vi- kunnassa ja pienissä 264 ja 336 np,, yht. 600 henkeä. Kuollut 69 mp. ja 55 np., yht. 124 hen- muuttanut 16 mp. ja 40 np., yht. 56
hitty 140 paria. Kirkosta eronnut 46 kunnissa sekä siviilirekisterissä
on ar- mp.
violta noin 500 henkeä, niin että väki- Avioliittoon vihitty 34 paria. Väkilu- keä. Seurakunnasta poismuuttanut 429 henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut
mp. ja 39 np., yht. 85 henkeä. Kirk- 500 poismuuttanut 392 mp. ja 467 np., yht. Synt. 80 poikaa ja 90 tyttöä, yht. 170
mp. ja np., yht. 929 henkeä. Avio- 49 mp. ja 62 np., yht. 111 henkeä.
koon takaisin liittynyt 8 mp. luku on todellisuudessa noin 13.114. ku vähentynyt 55 hengellä ollen vuoden
liittoon vihitty 122 paria. Väkiluku li- Avioliittoon vihitty 12 paria. Väkiluku 859 henkeä. Avioliittoon vihitty 87 lasta. Kuollut 63 mp. ja 59 np., yht.
ja 5 np., yht. 13 henkeä. Väki- Mikkeli: lisäys 102 henkeä, väki- vaihteessa 4.075 henkeä. Kreikka-
sääntynyt 256 hengellä. Koko väki- paria. Väkiluku lisäytynyt 246 mp., ja 122 henkeä. Seurakuntaan muuttanut
mp. ja laiskat. seurakunta: Synt. 1 poika. hengellä, ollen vuoden vähentynyt 43
luku lisääntynyt 651 hengellä ollen luku vuoden vaihteessa 4.809 Kuollut 1 mp. ja 2 np., yht. 3 henkeä. vaihteessa 12.418 henkeä. luku on 927 mp. ja 958 np., yht. 1.885 luku on 5.214
267 np., yht. 513 hengellä. Koko väki- 245 mp. ja 259 np., yht. 504 henkeä.
vaihteessa 10.668 hen- 5.614 np., yht. 10.503 henkeä. mp. ja 5.630 np., yht. Seurakunnasta poismuuttanut 191 mp.
vuoden Hämeenlinnan kaupunki- Seurakuntaan muuttanut 11 mp. ja 39 Vammalan kauppala: Synt. henkeä.
keä. Ruotsalainen seura- seurakunta; Synt. 59 poikaa ja np., yht. 50 henkeä. Seurakunnasta 6 poikaa ja 5 tyttöä, yht. 11 lasta. Hyvinkää
:
Synt. 78 poikaa ja 10.844 henkeä. ja 207 np., yht. 398 henkeä. Väkiluku
kunta: Synt. 10 poikaa ja 7 tyttöä, Pyhtää: Synt. 37 poikaa ja 41 lisääntynyt 154 hengellä, ollen vuoden
tyttöä, yht. 103 lasta. Kuollut 39 poismuuttanut 15 mp. ja 23 np., yht. 38
Kuollut 3 mp. ja 5 np., yht. 8 henkeä. 80 tyttöä, yht. 158 henkeä. Kuollut henkeä. Kuollut 40 mp. vaihteessa 3.929 mp. ja 3.990 np., yht.
yht. 17 lasta. Kuollut 7 mp. ja 7 np. 44 Seurakuntaan muuttanut 31 mp. ja 56 57 mp. ja 52 np., yht. 109 henkeä. tyttöä, yht. 78
yht. 14 henkeä. Seurakuntaan muut- mp. ja 42 np., yht. 81 henkeä. Seura- henkeä. Väkiluku lisääntynyt 10 hen- ja 25 np., yht. 65 henkeä. Seurakun- 7.919 henkeä.
ja
tanut 40 mp. ja 61 np., yht. 101 hen- kuntaan muuttanutSeurakunnasta 334 mp. ja 511 np., gellä ollen vuoden vaihteessa 523 hen- np., yht. 87 henkeä. Seurakunnasta Seurakuntaan muuttanut 324 mp.
poismuuttanut taan muuttanut 82 mp. ja 100 np., yht. Tyrvää: Synt. 80 poikaa ja 80 tyt-
pois- 20 mp. ja 38 np., yht. 439 np.. yht. 763 henkeä. Seurakun-
keä. Seurakunnasta poismuuttanut 39 yht. 845 henkeä. np., yht. 830 keä. Siviilirekisteriin kuuluu noin
58 henkeä. Väkiluku lisääntynyt 29 nasta poismuttanut 333 mp. ja 455 182 henkeä. Seurakunnasta poismuut- töä, yht. 160 lasta. Kuollut 58 mp. ja
rap. ja 502
mp. ja 58 np., yht. 97 henkeä. Väki- muuttanut 328 50 henkeä, joten kaupungin koko väki-
mp. ja 1 luku on 4.648 henkeä. hengellä, ollen vuoden vaihteessa 328 np., yht. 788 henkeä. Kirkosta eronnut tanut 111
mp. ja 161 np.. yht. 272 hen- 43 np., yht. 101
henkeä. Seurakuntaan
luku lisääntynyt 7 hengellä ollen vuo- henkeä. Kirkosta eronnut keä. Kirkosta eronnut 2 mp. ja 6 np.,
1 henkeä. Kirkkoon takaisin mp. ja 450 np„ yht. 778 henkeä. 7 mp. ja 11 np., yht. 18 henkeä. Avio- muuttanut 155 mp. ja 178 np., yht. 333
np. yht. Hamina: Lisäystä 64 henkeä ja kirk-
den vaihteessa 1.122 henkeä. Si-
3 mp. ja 3 np., yht. 6 henkeä- oli vuoden lopussa 4.403 henkeä, Karkkilan kauppala: Synt. liittoon vih. 86 paria. Väkiluku lisäy- yht. 8 henkeä. Sivillirekisteristä henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut
viilirekisteri: Synt. 30 poikaa liittynyt lisääntynyt ollen 48 poikaa ja 47 tyttöä, yht. 95 lasta. tynyt 5 ja 1 yht. 6 hengellä. koon takaisin siirtynyt 1 henkilö 142 mp. ja 207 np., yht. 349 henkeä.
42 hengellä mp. np.,
ja 15 tyttöä, yht. 45 lasta. Kuollut 14 Väkiluku Raahe: Väkiluku vähentyi 27 hen-
henkeä. gellä ja oli 4.196 henkeä. Kuollut 39 mp. ja 26 np., yht. 65 hen- Koko väkiluku on 4 368 mp. ja 5,399 Avioliittoon
vihitty 49 paria. Väkiluku Väkiluku
lisääntynyt 43 hengellä, ollen
mp. ja 9 np., yht. 23 henkeä. Avio- vuocten
vaihteessa 8.781 vähentynyt 33 mp. ja 51 np., yht. 84
Vapaa ev. lutk seurakun- Uusikaupunki: keä. Seurakuntaan muuttanut 148 mp. np., yht. 9.767 henkeä. Numeroihin si- väkiluku on 2.586 mp. vuoden vaihteessa 4.367 mp. ja 4.265
j j

liittoon vihitty 125 paria. Väkiluku li- vuoden vaihteessa 9 mp. lasta, kuollut 50 henkeä.
Synt. 32 ja 158
np., yht. 306 henkeä. Seurakun- sältyy sekä kauppalan että maalais-
hengellä. Koko np., yht. 8-632 henkeä.
sääntynyt 233 hengellä ollen vuoden; ta: väkiluku 18 Kreikk.
Seu-
nasta poismuuttanut 140 mp. 154 kunnan
ja 2.581 np., yht. 5.167 henkeä. Ä y rä p ä ä : Synt. 50 poikaa ja 42
ja 9 np., yht. henkeä. -

rakuntaan muuttanut 239 henkeä. Seu- ja väkiluku. Ruotsinpyhtää Synt. 26 poi-

vaihteessa 3.600 henkeä.
:

seurakunta: väkiluku 101 np., yht. 294 henkeä. Avioliittoon vi- Nurmijärvi: Synt. 67 poikaa tyttöä, yht. 92 lasta. Kuollut 39 mp.
Suurien seurakuntien ja kirkonkin- kat S i-
rakunnasta poismuuttanut 205 hen- kaa ja 42 tyttöä, yht. 68 henkeä.
ja 22 np., yht. 61 henkeä. Seurakun-
np., yht. 202 henkeä. hitty 39 paria. Kirkosta eronnut 9 mp. ja 69 tyttöä, yht. 136 henkeä. Kuollut
jojen ja siviilirekisterin mukaan on mp. ja 101
i

mp. keä. Avioliittoon vihitty 25 pa- Kuollut 35 mp. ja 30 np., yht. 65 hen- taan muuttanut 74 mp. ja 99 np., yht.
viilirekisteri: väkiluku 96 ja 6 np., yht. 15 henkeä. Kirkkoon ta- 49 mp. ja 63 np., yht. 112 henkeä.
•

kaupungin väkiluku 32.107 mp. ja; ria. Väkiluku lisääntynyt 16 hen- kaisin keä. Seurakuntaan muuttanut 65 mp
ja 73 np., yht. 169 henkeä. Koko gellä liittynyt 1 mp. ja 1 np., yht. 2 Seurakuntaan muuttanut 276 mp. ja 173 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
43.038 np., yht. 75.145 henkeä.
den lisäksi kuuluu pieniin kirkkokun-
Näi-1 kaupungin väkiluku on lisään- ollen vuoden vaihteessa*2.o46 mp. henkeä. Väkiluku
ja 1.918 np. yht. 3.964 henkeä.
lisääntynyt 27 hen- 358 np., yht. 634 henkeä. Seurakun-
ja 106 np., yht. 171 henkeä. Seurakun-
poismuuttanut 101 mp. ja 134 tanut 163 mp. ja 201 np., yht. 364 hen-
hengellä ollen vuoden vaih- gellä, ollen vuoden vaihteessa 5.378 nasta poismuuttanut 261 mp. ja 333 nasta keä. Avioliittoon vihitty 52 paria. Vä-
tiin, kuten kreikk.katoliseen, vapaa- tynyt 49
;

Loviisa: Synt. 36 poikaa ja 20 henkeä, josta 2.706 mp. ja 2.672 np. np., yht. 235 henkeä. Avioliittoon vi-
y.m. teessa 9.170 henkeä. np., yht. 594 henkeä. Väkiluku lisäy- hitty 34 paita. Väkiluku vähentynyt kiluku vähentynyt 160 hengellä, ollen
kirkolliseen,
yht. n. 700 henkeä.
muhamettilaiseen
Kaupungin väki- Rauma; Synt. 76 poikaa ja id tyt tyttöä, yht. 56 lasta. Kuollut 32 mp.
.

Kouvolan kau.ppala; lisäys tynyt 33 mp. ja 31 np., yht. 64 hengel-

45 mp. ja 16 hp., yht. 61 hengellä.
vuoden vaihteessa 5.939 henkeä.
ol- töä, yht. 151 lasta. Kuollut 55 mp ja ja 29 np., yht. 61 henkeä. Seurakun- 127 ja oli vuoden lopussa 6.425 henkeä. lä. Koko väkiluku on 3.764 mp. ja 2.044 1.987 Käkisalmen maaseurakun-
luku on lisääntynyt 2.303 hengellä Koko väkiluku on mp. ja
henkeä. Seurakuntaan taan muuttanut 52 mp. ja 99 np„ yht. Nurmes; Synt. 142 poikaa ja 136 3.938 np. yht. 7.702 henkeä. ta: Synt. 100 lasta. Kuollut 58 henkeä.
len vuoden vaihteessa 75.845 henkeä. 53 np., yht. 108mp. ja 330 np., yht. 618 151 henkeä. Seurakunnasta poismuut- tyttöä, yht. 278 lasta. Kuollut 76 mp. np., yht. 4.031 henkeä.
Seurakuntaan muuttanut 332 henkeä.
Turun tuomiökirkkoseurak.: Synt. muuttanut 283
Pohja: Synt. 54 poikaa ja 47 tyt- Pusula: Synt. 38 poikaa ja 39
henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut tanut 70 mp. ja 119 np„ yht. 189 hen- ja 79 np., yht. 155 henkeä. Seurakun- töä, yht. 101 henkeä. Kuollut 31 mp. Kuollut 21 mp. Seurakunnasta poismuuttanut 285
204 poikaa ja 191 tyttöä, yht. 395 las- tyttöä, yht. 77 henkeä.
Kuollut 164 mp. ja 170 np., yht. 324 mp. ja 355 np., yht. 679 heakea. keä. Avioliittoon vihitty 29 paria. taan muuttanut 132 mp. ja 178 np., ja 36 np., yht 67 henkeä. Seurakun-
np., yht. 44 henkeä. Seurakun- henkeä. Väkiluku lisääntynyt 89 hen-
ta. ja 23
vihitty 69 paria. Väkilu- Väkiluku vähentynyt 43 hengellä ollen yht. 311 henkeä. Seurakunnasta pois- taan muuttanut 163 mp ja 173 np., gellä, ollen vuoden vaihteessa 5.238
334 henkeä. Seurakuntaan muuttanut Avioliittoon 18 hengellä ollen vuo- vuoden vaihteessa 3.815 henkeä. taan muuttanut 60 mp. ja 68 np., yht henkeä.
hen- ku vähentynyt muuttanut 134 mp. ja 204 np., yht. 338 yht. 336 henkeä. Seurakunnasta pois- poismuut-
845 mp. ja 3 385 np., yht. 2.230
4.426 mp. ja 4.840 np., lisalmi: Väkiluku vähentynyt 50 henkeä. Avioliittoon vihitty 106 paria. muuttanut 155 128 henkeä. Seurakunnasta Säynätsalo; Synt. 39 lasta.
keä. Seurakunnasta poismuuttanut den vaihteessa hengellä ollen vuoden vaihteessa 4.055 Väkiluku lisääntynyt 95 hengellä, ollen henkeä. Väkiluku lisäytynyt 17
mp. ja 195 np., yht. 350 tanut 106 mp. ja 143 np., yht. 249 hen-
648 mp. ja 965 np., yht. 1.613 henkeä. yht. 9.271 henkeä. hen- keä. Väkiluku vähentynyt 29 mp. ja Kuollut 14 henkeä. Seurakuntaan muut-
Jyväskylä: Synt. 61 poucaa ja 6b henkeä, josta 2.071 mp. ja 1.984 np.
.
..

Väkiluku lisääntynyt 678 hengellä ol- vuoden vaihteessa 11.516 henkeä, gellä. Koko väkiluku on 2.654 mp. ja 59 np., yht. 88 hengellä. Koko väki- tanut 169 henkeä. Seurakunnasta pois-
vaihteessa 34.310 henkeä, tyttöä, yht. 127 lasta. Kuollut 48 mp. Tammisaari: Synt. 19 poikaa, 23 josta 5.864 mp. ja 5.652 np. 2.645 np., yht. 5.299 henkeä. mp. ja 1883 np., yht. muuttanut 95 henkeä. Väkiluku lisään-
len vuoden luku on 1.856
Har- ia 41 np., yht. 89 henkeä. Seurakuntaan
tyttöä, yht. 42 lasta. Kuollut 16 mp. ja Kirkkonummi : Synt. 77 poi- tynyt 99 hengellä, ollen vuoden vaih-
joista 15.190 mp. ja 19.120 np. np., yht. np., 3.739 henkeä.
tin srk.: Synt. 81 poikaa ja 63 tyttöä, muuttanut 544
mp. ja 718 22 yht. 38 henkeä. Seurakuntaan Uudenmaan lääni. kaa ja 62 tyttöä., yht. 139 henkeä. ;
Tu usu 1 a Synt. 102 poikaa ja teessa 1.755 henkeä.
yht. 144 lasta. Kuollut 78 mp. ja 72 1.262 henkeä.
Seurakunnasta poismuut. muuttanut 95 mp. ja 190 np., yht. 285 Kuollut 47 mp. ja 47 np., yht. 94 hen- yht. 206 henkeä. Kuollut Jämsänkoski: Synt. 87 lasta.
np., yht. 90a hen- henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut Huopalahden seurakunta: keä. Seurakuntaan muuttanut 258 mp. 104 tyttöä,
np., yht. 150 henkeä. Seurakuntaan tanut 375 mp. ja 520 ja 74 np., yht. 152 henkeä. Kuollut 52 henkeä. Seurakuntaan
vihitty 95 pana. Vä- 182 mp. ja 257 np., yht. 439 henkeä. synt. 40 poikaa ja 35 tyttöä, yht. 75 ia 320 78 mp.
muuttanut 317 mp. ja 440 np„ yht. keä. Avioliittoon lisääntynyt 395 hengellä ollen Väkiluku vähentynyt 154 hengellä ollen lasta. Kuollut yht. 51 henkeä. Seura- nasta poismuuttanut 269 mp. ja 362
np., yht. 578 henkeä. Seurakun- Seurakuntaan muuttanut 625 mp. 3a muuttanut 175 henkeä. Seurakunnasta
poismuuttanut 202 henkeä. Väkiluku
757 henkeä. Seurakunnasta poismuut- kiluku np., yht. 1.500 henkeä. Seurakun-
tanut 197 mp. ja 278 np., yht. 475 hen. vuoden vaihteessa 8.650
henkeä. vuoden vaihteessa 3.692 henkeä. kuntaan muuttanut 389 mp. ja 543 np., np., yht. 631 henkeä. Avioliittoon vi- 875 poismuuttanut 465 mp. ja 572 lisääntynyt 8 hengellä, ollen vuoden
nasta
keä. Avioliittoon vihitty 110 paria. Kokkolan suomal. 62seura- tyttöä
Kristiinankaupunki: Synt. yht. 932 henkeä. Seurakunnasta pois- hitty 44 paria. Väkiluku vähentynyt
8 np., yht. 1.037 henkeä. Avioliittoon vaihteessa 3.180 henkeä.
Väkiluku lisääntynyt 276 hengellä ol- kunta: Synt. 60 poikaa 29 mp. ja 24 18 poikaa
ja ja 24 tyttöä, yht. 42 lasta. muuttanut 227 mp. ja 231 np., yht. hengellä. Karjaa: Synt. 40 poikaa ja 43 tyt-
Koko väkiluku on 3.674 mp. vihitty 131 paria. Väkiluku lisäytynyt •

vuoden vaihteessa 11.470 henkeä, vht 122 lasta. Kuollut Kuollut 15 mp. ja 22 np., yht. 37 hen- 458 henkeä. Väkiluku lisääntynyt 78 ia 3.916 np., yht. 7.590 henkeä.
np„ yht. 617 hengellä töä, yht. 83 lasta. Kuollut 33 mp. ja
len 234 mp. ja 383
josta 5.126 mp. ja 6.344 np. Mikae- np.' yht. 53 henkeä. Seurakuntaan keä. Seurakuntaan muuttanut 42 mp. hengellä ollen vuoden vaihteessa 3.743 Elimäki; Synt. 84 poikaa ja 64 Koko väkiluku on 6.233 mp. ja 6.784 33 np., yht. 66 henkeä. Seurakuntaan
tyttöä,; muuttanut 131 mp. ja 200 np.. yht 336 ja 59 np., yht. 101 henkeä.. Seura- henkeä. Lauttasaaren muuttanut 170 mp. ja 244 np., yht. 414
lin srk.: Synt. 76 poikaa ja 83 liittymisen ta- tyttöä, yht. 148 henkeä. Kuollut 36 np., yht. 13.017 henkeä. Tästä mää-
yht. 159 lasta. Kuollut 89 mp. ja 81 henkeä. Seurakunnasta
poismuuttanut kunnasta poismuuttanut 51 mp. ja 72 kia Helsingin kaupunkiin väheni väki- rap. ja np., henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut
344 henkeä np.. yht. 123 henkeä. Avioliittoon vi- luku 420 31 yht. 67 henkeä Seura- rästä tulee kirkollisessa suhteessa
np., yht. 170 henkeä. Seurakuntaan 136 mp. ja 208 np., yht, pana. Kirkosta hitty 24 paria. Väkiluku vähentynyt
hengellä. kuntaan muuttanut 154 mp. ja 212 np., Tuusulan yhteydessä olevan Kera- 190 mp. ja 268 np., yht. 465 henkeä.
muuttanut 335 mp. ja 505 np., yht. Avioliittoon vihitty 64 takaisin 17 hengellä ollen vuoden vaihteessa 17 tyttöä, yht. 82 Oulunkylä: Synt. 15 poikaa ja yht. 366 henkeä. Seurakunnasta pois-
van kauppalan osalle 2.171 mp. Väkiluku vähentynyt 34 hengellä, ollen
840 henkeä. Seurakunnasta poismuut- eronnut 9 henkeä. Kirkkoon lisäänty- henkeä. Kuollut 20 muuttanut 192 mp. ja 250 np., yht. ja 2.370 np., yht. 4.541 henkeä. vuoden vaihteessa 2.530» mp. ja 2.681
tanut 247 mp. ja 365 np., yht. 612 hen- liittynyt 9 henkeä. Väkiluku 1.572 mp. ja 1.594 np., yht. 3.166 hen- mp. ja 17 np., yht. 37 henkeä. Seura- 442 henkeä. Avioliittoon vihitty 62 pa-
Karjalohja: Synt. 16 poikaa ja
np., yht. 5.211 henkeä.
keä. Avioliittoon vihitty 151 paria. nyt 61 hengellä ollen vuoden vaihteessa keä. kuntaan muuttanut 138 mp. ja 186 np., ria. Väkiluku lisäytynyt 5 hengellä. yht. 36 henkeä. Kuollut 11 Suojärven Ev. 1. srk.: Synt. 91
yht. 4.827 hen 20 tyttöä,
Väkiluku lisääntynyt 217 hengellä ol- 2.277 mp. ja 2.550 np., Maarianhamina: Synt. 30 poi- yht. 324 henkeä. Seurakunnasta pois- Koko väkiluku on kirkonkirjojen
mu- mp. ja 11 np., yht. 22 henkeä. Seura- poikaa ja 95 tyttöä, yht. 186 lasta.
len vuoden vaihteessa 13.806 henkeä, keä. Ruotsal. seurakunta: yht. 54
kaa ja 26 tyttöä, yht. 56 lasta. Kuol- muuttanut 113 mp. ja 179 np., yht. 298 kaan 3.411 mp. ja 3.433 np„ yht. 6.844
kuntaan muuttanut 48 mp. ja 72 np., Kuollut 32 mp. ja 23 np., yht. 55 hen-
josta 6.165 mp. ja 7.641 np. Ruot- Synt. 30 poikaa ja 24 tyttöä, lut 16 mp. ja 17 np., yht. 33 henkeä. henseä. Kirkosta eronnut 7 mp. ja 4 henkeä. keä. Väkiluku lisääntynyt 52 hengellä,
np., yht. 41 Seurakuntaan muuttanut 90 mp. ja 175 op., yht. 11 henkeä. yht. 120 henkeä. Seurakunnasta pois-
sal. srk.: Synt. 61 poikaa ja 43 tyt- lasta. Kuollut 15 mp. ja 26 Avioliittoon vihit- Pukkila: Synt. 23 mp. ja 19 np., muuttanut 79 mp. ja 99 np., yht. 178 ollen vuoden vaihteessa 5.757 henkeä.
töä, yht. 104 lasta. Kuollut 50 mp. henkeä. Seurakuntaan muuttanut oi np., yht. 265 henkeä. Seurakunnasta ty 24 paria. Väkiluku lisäytynyt 13 yht. 42 henkeä. Kuollut 14 mp.
ja 13 henkeä. Avioliittoon vihitty 13 paria Laitila: Synt. 109 poikaa ja 3
Seura-
ja 79 np., yht. 129 henkeä. Seurakun- mp. ja 92 np., yht. 143 henkeä. poismuuttanut 69 mp. ja 106 np., yht. mp. ja 3 np., yht. 16 hengellä. Koko np., yht. 27 henkeä. 26 mp. ja 18 np., tyttöä, yht. 212 lasta. Kuohut 74 mp.
mukaan muuttanut 19 mp. ja 51Seurakuntaan
78 mp. ja lUd 175 henkeä. Väkiluku vähentynyt
taan muuttanut 180 mp. ja 328 np., kunnasta poismuuttanut Avioliittoon vihitty 39 väkiluku on kirkonkirjojen np„ yht. Koko väkiluku on ja 61 np., yht. 135 henkeä. Seurakun-
vihit- 70 yht. 44 hengellä.
yht. 508 henkeä. Seurakunnasta pois- np., yht. 181 henkeä. Avioliittoon paria. Väkiluku lisääntynyt 113 hen- 1.085 mp. ja 1.372 np., yht. 2.457 hen- henkeä.
Seurakunnasta poismuuttanut 968 mp. ja 1.043 np., yht. 2.011 henkeä., taan muuttanut 104 mp. ja 106 np., yht.
muuttanut 168 mp. ja 283 np., yht. ty 31 paria. Kirkosta eronnut 3 hen- gellä ollen vuoden vaihteessa 2.818 keä. Lisäksi on Helsingissä kirkon- 35 mp. ja 60 np., yht. 95 210 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
441 henkeä. Avioliittoon vihitty 31 pa- keä. Väkiluku vähentynyt 25 mp.
hengellä kirjoissa n. 1.400 henkeä. henkeä. Avio-
ria. Väkiluku lisääntynyt 40 hengellä ollen vuoden vaihteessa 1.750
ja
henkeä.
Heinola; Väkiluku lisääntyi 112 Helsingin pitäjän
liittoon vihitty 23 paria. Väkiluku vä- Maaseutu. tanut 113 mp. ja 157 np., yht. 270 hen-
keä. Avioliittoon vihitty 65 paria. Vä-
Kau- hentynyt 6 mp ja 4 np., yht. 10 hen-
ollen vuoden vaihteessa 10.353 henkeä, 1.875 np., yht. 3.625 henkeä. 36 hen hengellä ja oli vuoden päättyessä 2.584 seurakunta: Synt. 125 poi- gellä. Koko väkiluku on i.052 mp. Rovaniemen kauppala ja maa- kiluku lisääntynyt 17 hengellä, ollen
josta 4.206 mp. ja 6.147 np. pungin väkiluku on lisääntynyt kaa ja 137 tyttöä, yhteensä 262 ja
hen- henkeä.. 1.083 np., yht. 2.135 henkeä. laiskunta: lisäys 570 henkeä ja oU vuoden vaihteessa 4.936 mp. ja 5.032
Seurakuntien yhteinen väkiluku on gellä ollen vuoden vaihteessa 8.452 Tornio: Lisäys 22 henkeä, väki- henkeä. Kuollut 105 mp. ja 77 np., yht. päättyessä yhteensä 21.140 np., yht. 9.968 henkeä.
74.861. Lisäys edellisestä vuodesta keä. , . luku vuoden vaihteessa 2.332 henkeä. 182 henkeä. Avioliittoon vihitty 174 töä, yht. .Vihti: 138
Synt.
henkeä.
67 poikaa ja 71 tyt- vuoden
henkeä. Tästä määrästä oli Rovanie- Kalanti: Synt. 47 poikaa ja 36
Kuollut 50
.

1.349. Hanko; Synt. 55 poikaa ja 46 tyt- paria, joista 4 siviiliavioliittoon. Seu- mp.
42 Kaskinen: Synt. 15 poikaa ja 5 ia 50 np., yht. 100 henkeä. Seurakun- men kauppalan kauppala-alueella 6.886 tyttöä, yht. 83 lasta. Kuollut 26 mp. ja
Vaasan suomalainen seu- töä, yht 91 lasta. Kuollut 53 mp. ja tyttöä, yht. 20 lasta. Kuollut 3 mp. ja rakuntaan muuttanut 1,290 mp. ja
1,428
taan muuttanut 31 np., yht. 57 henkeä. Seurakuntaan
rakunta: Synt. 145 poikaa ja 160 np., yht. 95 henkeä. Seurakuntaan 7 np., yht. 10 henkeä. Seurakuntaan np., yht. 2,718 henkeä. Seurakunnasta yht. 521 henkeä. 212 mp. ja 309 np.
hfinkfiß
159 np., yht. 281 Seurakunnasta pois- Ikaalinen, kauppala ja maalais- muuttanut 55 mp. ja 93 np., yht. 148
tyttöä, yht. 305 lasta. Kuollut 82 mp. muuttanut 122 mp. ja muuttanut 31 mp. ja 37 np., yht. 68
poismuuttanut 453 mp. ja 564 np., yht. ja 105 tyttöä, henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut
poismuuttanut 1,017 muuttanut 299 mp. ja 415 np., kunta; Synt. 96 poikaa
ja 106 np., yht. 188 henkeä. Seurakun. henkeä. Seurakunnasta henkeä. Kirkosta eronnut 28 mp. yht. 714
henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut ja 17 np., yht. 45 henkeä. Siviilirekis- henkeä. Avioliittoon vih. 62 paria yht. 201 lasta. Kuollut 69 mp. ja 80 79 mp. ja 103 np., yht. 182 henkeä.
taan muuttanut 324 mp. ja 509 np.. 154 mp. ja 178 np., yht. 332 henkeä. 24 mp. ja 39 np., yht. 63
yht. 833 henkeä. Seurakunnasta pois- Väkiluku vähentynyt 45 hengellä ollen henkeä. teristä kirkkoon takaisin liittynyt 6 Väkiluku vähentynyt 63 mp. ja 73 np., np., yht. 149 henkeä.136Seurakuntaan Avioliittoon vihitty 23 paria. Väkiluku
Avioliittoon vihitty 12 paria. Kirkos- mp. ja 10 np., yht. 16 henkeä. Seura- yht. 136 hengellä. Koko väkiluku on muuttanut 72 mp. ja np., yht. 208 vähentynyt 8 hengellä, ollen vuoden
muuttanut 320 mp. ja 486 np., yht. vuoden vaihteessa 7.850 henkeä, josta ta eronnut
806 henkeä. Avioliittoon vihitty 198 3.729 mp. ja 4.121 np. 1. Väkiluku lisääntynyt 15 kunnan väkiluku on lisäytynyt 829 mp. 3.814 mp. ja 3.964 np.. yht. 7,778 hen- henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut vaihteessa 1.979 mp. ja 2.069 np., yht.
paria. Kirkosta eronnut 31 henkeä Savonlinna: Lutherilaisen seura- hengellä ollen vuoden vaihteessa 945 ja
907 np., yht. 1,736 hengellä. Koko keä. 201 mp. ja 238 np,, yht. 439 henkeä. 4.048 henkeä.
41 henkeä. lisääntyi 94 hengellä mp. ja 874 np., yht. 1.819 henkeä. väkiluku on kirkonkirjojen mukaan litti; Synt. 67 poikaa ja 75 tyttöä, Väkiluku vähentynyt 181 hengellä, ol- Rauman maalais k.: Synt. 64
Kirkkoon takaisin liittynyt kunnan väkiluku Uusikaarlepyy; Synt. 9 poikaa 7,847 mp. ja mp. ja poikaa ja 51 tyttöä, yht. 115 lasta.
Väkiluku lisääntynyt 144 hengellä ol- ollen nyt 7.659. Siviilirekisteriin ja 8,409 np., yht. 16,256 yht. 142 henkeä. Kuollut 61 mp. ja 39 len vuoden vaihteessa 6.115
seurakuntaan ja 7 tyttöä, yht. 16 lasta. Kuollut 7 henkeä. np., yht. 100 henkeä. Seurakuntaan 5.245 np., yht. 11.360 henkeä. Ikaa- Kuollut 25 mp. ja 32 np., yht. 57 hen-
len vuoden vaihteessa 7.498 mp. ja kreikkalaiskatoliseen
9.808np., yht. 17.306 henkeä. Ruot- kuuluu lisäksi noin 200 henkeä, joten mp.
ja 4 np., yht. 11 henkeä. Seura- Todellisuudessa Helsingin maalais- muuttanut 183 mp. ja 240 np., yht. listen kauppalassa asuu näistä n. 280 keä Seurakuntaan muuttanut 218 mp.
ja 214 np., yht. 432 henkeä. Seurakun-
salainen seurakunta; Synt. 93 kaupungin koko väkiluku on 7.859 hen- kuntaan muuttanut 15 mp. ja 25 np., kunnan väkiluku on huomattavasti suu- 423 henkeä. Seurakunnasta poismuut- henkeä.
poikaa ja 106 tyttöä, yht. 199 lasta. yht. 40 henkeä. Seurakunnasta pois- rempi, sillä kunnassa asuvista henki- tanut 254 mp. ja 358 np., yht. 612 hen- Viipurin maaseurakunta: nasta poismuuttanut 163 mp. ja 162
muuttanut 39 mp. ja 34 np., yht. 73 hen- keä. 127 poikaa ja 134 tyttöä, yht. 261 np., yht. 325 henkeä. Avioliittoon vi-
Kuollut 68 mp. ja 80 np., yht. 148 hen- Kajaani: Väkiluvun lisäys oli 41 löistä on useita tuhansia kirkonkirjois- Avioliittoon vihitty 70 paria. Väki- Synt.
keä. Seurakuntaan muuttanut 252 mp. henkeä ja oli vuoden vaihteessa 7.752 keä. Avioliittoon vihitty 8 paria. Kir- sa Helsingin kaupungin seurakunnissa. luku vähentynyt 65 mp. ja 82 np., yht. lasta. Kuollut 114 mp. ja 84 np., yht. hitty 43 paria. Väkiluku lisääntynyt
ja 382 np., yht. 634 henkeä. Seurakun- henkeä, josta 3.752 mp. ja 4.027 np. kosta eronnut 3 henkeä. Väkiluku vä- Askola: synt. 31 poikaa ja 24 147 hengellä. Koko väkiluku on kirkon- 198 henkeä. Seurakuntaan muuttanut 165 hengellä, ollen vuoden vaihteessa
nasta poismuuttanut 167 mp. ja 244 Pietarsaari: Synt. 63 poikaa ja hentynyt 31 hengellä ollen vuoden tyttöä, yht. 55 henkeä. Kuollut 24 mp. kirjojen mukaan 4.139 mp. ja 4.176 492 mp. ja 540 np., yht. 1.032 henkeä. 3.286 mp. ja 3.202 np., yht. 6.488 hen-
np. yht. 411 henkeä. Avioliittoon 48 tyttöä, yht. 111 lasta. Kuollut 177 vaihteessa 559 mp. ja 621 np., yht. ja 23 np., yht. 47 henkeä Seurakun- np., yht 8.315 henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut 460 mp. keä.
vihitty 102 paria. Kirkosta eronnut mp. ja 80 np., yht, 257 henkeä. Seura- 1.180 henkeä. taan muuttanut 170 henkeä. Seurakun- Orimattila Synt. 95 mp. ja 84 ja 525 np., yht. 985 henkeä. Kirkosta
: Eurajoki: Synt. 120 lasta. Kuol-
12 henkeä. Kirkkoon takaisin liitty- kuntaan muuttanut 157 mp. ja 229 np., Naantali: Synt. 5 poikaa ja 3 nasta poismuuttanut 213 henkeä. Avio- np., yht. 179 henkeä. Kuollut 58 mp. eronnut 6 mp. ja 2 np., yht. 8 henkeä. lut 80 henkeä. Seurakunnasta muutta-
nyt 9 henkeä. Väkiluku lisääntynyt yht. 386 henkeä. Seurakunnasta pois- tyttöä, yht. 8 lasta. Kuollut 9 mp. ja liittoon vihitty 38 paria. Väkiluku vä- ja 58 np., yht. 116 henkeä. Seurakun- Aluevaihdossa kaupungin kanssa tuli nut 151 henkeä. Seurakunnasta pois-
274 hengellä ollen vuoden vaihteessa muuttanut 145 mp. ja 201 np.> yht. 346 10 np.. yht. 19 henkeä. Seurakuntaan hentynyt 35 hengellä. Koko väkiluku taan muuttanut 263 mp. ja 357 np., seurakuntaan 74 henkeä. Väkiluku li- muuttanut 225 henkeä. Avioliittoon vi-
5.524 mp. ja 6.857 np., yht. 12.381 hen- henkeä. Avioliittoon vihitty 71 paria. muuttanut 40 mp. ja 63 np., yht 103 on 1,565 mp. ja 1,601 np., yht. 3,166 yht. 620 henkeä. Seurakunnasta pois- sääntynyt 176 hengellä, ollen vuoden hitty 62 paria. Väkiluku vähentynyt
keä. Siviilirekisteri; Synt. Väkiluku lisääntynyt 54 hengellä ol- henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut henkeä. muuttanut 315 mp. ja 417 np., yht. vaihteessa 16.408 henkeä. 34 hengellä, ollen vuoden vaihteessa
7 poikaa ja 14 tyttöä, yht. 21 lasta. len vuoden vaihteessa 3.134 mp. ja 26 mp. ja 40 np., yht 66 henkeä. Avio- Pornainen: synt. 18 poikaa ja 25 732 henkeä. Avioliittoon vihitty 85 pa- Terijoensuomal. seurakun- 5.881 henkeä.
Kuollut 6 mp. ja 9 np., yht. 15 henkeä. 3.597- np., yht. 6.731 henkeä. Siviili- liittoon vihitty 3 paria. Väkiluku li- tyttöä, yht. 43 henkeä. Kuollut S mp. ria. Väkiluku vähentynyt 15 mp. ja 34 ta: Synt. 43 poikaa ja 48 tyttöä, yht. Eura: Synt. 84 lasta. Kuollut 50
Rekisteriin muuttanut 50 mp. ja 68 rekisterissä oli 800 henkeä, joten kau- sääntynyt 26 hengellä ollen vuoden ja 14 np., yht. 22 henkeä. Seurakun- np., yht. 49 hengellä. Koko väkiluku 91 lasta. Kuollut 53 mp. ja 52 np., yht. henkeä. Seurakuntaan muuttanut 162
np., yht. 118 henkeä. Rekisteristä pungin väkiluku on 7.531 henkeä. Vaihteessa 342 mp. ja 464 np., yht. taan muuttanut 30 mp. ja 44 np., yht. on 4.836 mp. ja 5.164 np., yht. 10.000 105 henkeä. Seurakuntaan muuttanut henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut
poismuuttanut 45 mp. ja 52 np., yht. Porvoon suomalainen seura- 806 henkeä. Ti henkeä. Seurakunnasta poismuutta- henkeä. 126 mp. ja 139 np., yht. 265 henkeä. 189 henkeä. Avioliittoon vihitty 28 pa-
97 henkeä. Avioliittoon vihitty 16 pa- kunta: Synt. 30 poikaa ja 23 tyttöä, nut 3® mp. ja 49 np., yht. 88 henkeä. Espoo : Synt. 117 poikaa ja 96 Seurakunnasta poismuuttanut 167 mp. ria. Väkiluku lisääntynyt 7 hengellä,
ria. Rekisteristä eronnut 41 henkeä yht. 43 lasta. Kuollut 17 mp. ja 18 np., Kauppaloiden väkiluvut. Avioliittoon vihitty 19 paria. Väkiluku tyttöä, yht. 213 henkeä. Kuollut 86 ja 222 np., yht. 389 henkeä. Väkiluku ollen vuoden vaihteessa 4.289 henkeä.
Rekisteriin liittynyt 48 henkeä. Väki- yht. 35 henkeä. Seurakuntaan muutta- lisäytynyt 1 mp. ja 6 np., yht. 7 hen- mp. ja 68 np., yht. 154 henkeä. Seura- vähentynyt 138 hengellä, ollen vuoden Uudenkaupungin maalais-
luku lisääntynyt 34 hengellä ollen vuo- nut 118 mp. ja 150 np., yht. 268 hen- Varkauden kauppala: Väki- gellä. Koko väkiluku on 1,015 mp. ja kuntaan muuttanut 607 mp. ja 706 np., vaähteessa 7.235 henkeä, kunta; Synt. 24 lasta. Kuollut 10
den vaihteessa 759 mp. ja 690 np., keä. Seurakunnasta poismuuttanut 95 luku lisääntynyt 58 hengellä ollen vuo- 1.089 np.. yht. 2.104 henkeä. yht. 1.313 henkeä. Seurakunnasta Sääksmäki—Valkeakoski;, henkeä. Seurakuntaan muuttanut
23
 sunnuntaina tammikuun 1 p. HELSINGIN SfINOMÄT N:o 1 1939 19

henkeä. Seurakunnasta poismuuttanut KAAMEA MURHA. KONSERTIT.

46 henkeä. Avioliittoon vihitty 5 paria.
Väkiluku vähentynyt 9 hengellä, ollen
Kaarinan esikau-
punki liitetty
Yli 500 verkkoa Ristiriitoja Tanskassa. Truba d u u r i-i it a. Konservato-
vuoden vaihteessa 1.057 henkeä. Mieleenpinttymä johti
Vehm a a: Synt. 82 lasta. Kuollut
64 henkeä. Seurakuntaan muuttanut
Turkuun. jäissä Laatokassa. Puolueet potevat sisäistä rikkinäisyyttä. veritekoon.
riossa tammikuun 4 p:nä esiintyy kak-
si ruotsalaisen laulutaiteen tunnettua
edustajaa, Åke Claesson laulaa,
205 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
tanut 192 henkeä. Väkiluku lisäänty-
Liitosta valmisteltu asteittain ”

Aallokasta” pyydetään (Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.) luutullaan säestäen, Hellmanin lauluja,

nyt 40 hengellä, ollen vuoden vaihtees-
sa 4.275 henkeä.
Äänekoski, Suolahti, Ääne-
kosken mlk.: Synt. 232 lasta. Kuollut
113 henkeä. Seurakuntaan muuttanut
680 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
tanut 418 henkeä. Väkiluku lisäänty-
nyt 381 hengellä, ollen vuoden vaih-
teessa 10.249 henkeä
Ähtäri: Synt. 144 lasta. Kuollut
103 henkeä. Seurakuntaan muuttanut
183 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
tanut 372 henkeä. Väkiluku vähenty-
nyt 148 hengellä, ollen vuoden vaih-
teessa 7.964 henkeä.
Huittinen: Synt. 197 lasta. Kuol-
lut 115 henkeä. Seurakuntaan muutta-
nut 285 henkeä. Seurakunnasta pois-
muuttanut 357 henkeä. Avioliittoon vi- puolella onkin puhuttu ja kaupunki puo- läiseltä Hatakalta ja Salmin Lun-
hitty 75 paria. Väkiluku lisääntynyt
10 hengellä, ollen vuoden vaihteessa
8.708: henkeä.
Mj nämäki: Synt. 82 lasta. Kuol-
lut 48 henkeä. Seurakuntaan muutta-
nut 184 henkeä. Seurakunnasta pois-
muuttanut 338 henkeä. Avioliittoon
vihitty 32 paria. Väkiluku vähentynyt
105 hengellä, ollen vuoden vaihteessa kunnassa olevat esikaupungit, joista
4.451 henkeä.
Viitasaari; Synt. 250 lasta. Heikkilä. Tämän ohella on liitosalueel- vaa kalastusseuran pelastusmoottoria
Kuollut 141 henkeä. Seurakuntaan
muuttanut 261 henkeä. Seurakunnasta
poismuuttanut 350 henkeä. Väkiluku
lisääntynyt 30 hengellä, ollen vuoden
vaihteessa 10.658 henkeä.
Laukaa: Synt. 247 lasta. Kuollut
107 henkeä. Seurakuntaan muuttanut
373 henkeä. Seurakunnasta poismuut-
tanut 410 henkeä. Väkiluku lisäänty-
nyt 110 hengellä, ollen vuoden vaih-
teessa 9.349 henkeä.
Saarijärvi: Synt. 173 lasta.
Kuollut 97 henkeä. Seurakuntaan vioida nykyään 13.000—15.000:ksi. Esi- leen sotilasviranomaisten puoleen ja
muuttanut 201 henkeä. Seurakunnas-
ta poismuuttanut 212 henkeä. Väki-
luku lisääntynyt 66 hengellä ollen vuo-
den vaihteessa 10.013 henkeä.
Sortavalan mlk.: Synt. 236
poikaa ja 219 tyttöä, yht. 455 lasta.
Kuollut 133 mp. ja 113 np., yht. 246
henkeä. Seurakuntaan muuttanut 428
mp. ja 530 np., yht. 958 henkeä. Seu-
rakunnasta poismuuttanut 480 mp. ja
590 np., yht. 1.070 henkeä. Avioliit-
toon vihitty 172 paria. Väkiluku li-
sääntynyt 97 hengellä ollen vuoden
vaihteessa 19.052 henkeä, josta mp.
9.377 ja np. 9.675. Kr. kat. srk.:
Synt. 16 poikaa ja 13 tyttöä, yht. 29
lasta. Kuollut 12 mp. ja 4 np., yht.
16 henkeä. Seurakuntaan muuttanut
21 mp. ja 35 np., yht. 56 henkeä. Seu- kokonaan toisenlaisiin puitteisiin, mi- kustannuksia varten tarvittavia määrä-
rakunnasta poismuuttanut 23 mp. ja
29 np., yht. 52 henkeä. Väkiluku li-
sääntynyt 17 hengellä ollen vuoden
vaihteessa 1.526 henkeä. Seurakun-
tien yhteinen väkiluku oli vuoden 10,
pussa 20.578 henkeä.
,
kun taas taiteilija Lille Bror Sö-
usean vuoden ajan. avuksi verkkoja fj usia puolueita, uusia lehtiä perustetaan. Eilen aamulla klo 7 tienoissa saapui derlundh kitaroineen tulkitsee
Sääksmäen pitäjän Saarioispuolen ky- uudempaa runoutta.
Torun väkiluku kasvaa esikaupunki- nostamaan. Kaupunginorkesterin
liitoksen johdosta 15.000 henkeä. Levottomuutta kirkonkin piireissä. lään leskivaimo Amanda Karolii-
na Vuorisen mökille samassa kyläs-
uudenvuodenkonsertti on tä-
(Hela. Sanomain kirjeenvaihtajalta.) nään klo 14.30 Konservatoriossa Arvo
(Hela. Sanomain kirjeenvaihtajalta.) sä asuva talonisäntä Arvo Henrik Hannikaisen johdolla. Solistina avustaa
Sen lisäksi, mitä eilen kerroimme Helsingin Sanomille Saari herättäen Vuorisen sekä hänen Ina Kokko, joka laulaa Melartinin Koi-
Turku saa tämän vuoden alusta huo-
Laatokan kalastajista on kirjeenvaihta- kanssaan nukkuneen 12-vuotiaan Vuo- vun valituksen oopperasta Aino. Or-
mattavan alue- ja väestölisäyksen, kun Sven Dalhoff-Nielsen kesteri ohjelma on seuraava; Mielck;
Kaarinan esikaupunkialue liitetään janne saanut tietää heidän vaikeasta ti- risen tyttärenpojan. Heti sisään pääs-
Dramaattinen alkusoitto, Sibelius: Tuo-
★] Kööpenhamina, joulukuun työväenpuolueessa, joka tähän saakka tyään Saari löi Vuorista läheisestä va- nelan Joutsen, Kaski: Preludi, Me-
kaupunkiin. Tämän johdosta edustajan- lanteestaan seuraavia lisätietoja:
lopulla. Jos voitaisiin uskoa kaikkea on ollut niin lujasti yhteenliittynyt ja jasta ottamallaan kirveellä päähän niin lartin; Scherzo, Palmgren: Ilta, Ma-
ne on pyytänyt Turun kaupunginjohta- Salmin rannikolla on paitsi eilemnai-
sitä, mitä Tanskan sanomalehdet ny- ankaran puoluekurin hallitsema, esiin- ammottavan haavan, että vaimo heti detoja: Hypyt, Järnefelt: Korsholma.
jalta Arvi Hällforsilta tietoja nitulta meteäpirttiläieeltä Hämäläi- kyään kertovat sisäisistä riitaisuuksis- tyy nykyään vakavia erimielisyyksiä. kaatui lattialle kuolleéna. Tämän jäl-
niistä toimenpiteistä, joita liitos Turun sen venekunnalta, muiltakin kalasta- ta eri poliittisissa leireissä, niin suurin Ei ole enää mikään salaisuus, että mo- keen murhamies sammutti valon ja KUOHITA.
kunnalliselle toiminnalle aiheuttaa. jilta jäänyt lohiverkkonsa veteen. Hä-
osa Tanskan kansasta olisi täydelli- net vaikutusvaltaiset sosiaalidemokraat- poistui kaikessa rauhassa mökistä. Run- Joulukuun 27 p:nä kuoli Viipurin
esikaupunkilii- mäläisen venekunnalla on vedessä vielä
Turun kaupungin sessä kapinassa niitä näkökantoja ja tien johtomiehet ovat viime aikoina saan tunnin kuluttua hän kotiin pääs- lääninsairaalassa vaikean sairauden jäl-
tos, niin vähän kuin siitä Turun ulko- 52 verkkoa. Sitäpaitsi on metsäpirtti- puolueita vastaan, joiden puitteissa se esittäneet sen mielipiteen, että puo- tyään meni naapuritaloon pyytäen ta- keen kansakoulunopettaja Emil Alek-
56 ikävuodellaan.
lestaan esiintynyt varsin pienin vaati- kulan saarelta kotoisin olevalta Ala- tähän saakka on viihtynyt. lueen pitkäaikainen vääjäämätön johta- lon väkeä ilmoittamaan nimismiehelle santeri Nikkonen
muksin valtion apuun nähden esakau- Op. Nikkonen oli syntynyt Kiteen Pu-
Kaikilla puolueilla on meidän päivi- ja hra Stauning on alkanut käydä liian teosta. Vuorisen tuvassa olleen pojan
puhkiliitoksen toimeenpanossa, on koko voitulta
jäänyt yhteensä 30 lohi- Kan-
hoksessa, jossa kävi kansakoulun.
nämme sisäisiä vastakohta!suuksiansa, vanhaksi ja ettei hän kykene käsittele- toimesta oli nimismies kuitenkin aikai-
merkittävä tapaus kaupungin elämässä verkkoa, joten vedessä on vielä aina- ajankohtaisia pulmakysymyksiä sakoulunopettajaksi hän valmistui Sor-
ja vaikuttaa epäilemättä varsin syvälli- kin 82 lohiverkkoa, joiden rahallinen ar- joita ei enää edes yritetä salata. Pa- mään semmin saanut tietää asiasta ja saapui
tavalan seminaarista ja tuli opettajaksi
sesti monessa suhteessa kaupungin kun- vo lasketaan noin 16.000 markaksi. Ei- himmin on tässä suhteessa Tans- sillä lujuudella ja tarmolla, jota olo- pian poliisin kanssa Saaren taloon, perustettuun kotipitä-
nallistoimintaainkiin. Kaupunkiin liite- lispäivän kuluessa ei voitu tehdä mi- kan vanhan talonpoikaispuolueen, suhteet vaativat. Ohimennen sanoen jossa hän pidätti isännän. Tämä ker- samana vuonna
tään nyt vuoden vaihteessa Kaarinan tään jänsä Kiteenlahden kansakouluun, jon-
näiden verkkojen pelastamiseksi. perinnerikkaan Venstren laita, joka jo se kuuluisa puhe, jonka hra Stauning toi tehneensä teon kostoksi siltä, että
ka opettajana toimi kuolemaansa asti.
Nyt on pyydetty Salmin Uuksulla ole- puolue lähes neljännesvuosisadan oli piti Lundissa ja joka herätti niin pal- Vuorinen oli aiheuttanut erimielisyyttä
suurimmat ovat Nummenmäki ja Vähä- Opettajatoimensa ohessa op. E. A.
hallitsevassa asemassa Tanskan politii- jon pahaa verta ruotsalaisissa, antoi Saaren ja hänen viikko sitten kuolleen
La pari muutakin pienempää esdkaupun- avustamaan, mutta epätietoista on, saa- kassa. Nyt on koko joukko tunnettuja aihetta moniin erimielisyyksiin puo- äitinsä välille ostamalla äidiltä viime Nikkonen otti huomattavalla tavalla
kimuodostumaa. Liitettävän alueen asu- daanko sitäkään kuljetetuksi sulaan ve- maanviljelijöitä, m.m. kuuluisan jyllan- lueen keskuudessa. Hra Stauning on kesänä mökkinsä tonttimaan. Saari, joka/ osaa paikkakuntansa edistys- ja vaill*-
kasluvun määrää ei käy tarkalleen vie- teen. tilaisen ”talonpoikaispäällikön” ja nyt mies, joka ennenkaikkea tahtoo on luonteeltaan hyvin omituinen, lienee tusrientoihin, mm. hän oli Kiteenlah-
lä sanominen, koska se tilasto, jota sel- perustaja ja pitkä-
vittelymies aikoinaan käytti, on nyttem- Sortavalan ympäristöllä on Laatokan maanviljelysneuvosten monivuotisen rauhaa, ja senvuoksi hän näyttää ole- saanut tästä asiasta itsepintaisen mie- den Nuorisoseuran
puheenjohtajan P. Pinstrupin poika ot- van taipuvainen suuremmassa määräs- lenpiintymän, jonka johdosta on tehnyt aikainen esimies. Samoin hän kuului
min jo vanhentunut ja kokemus on Kalastajaseurojen Liiton toimistoon
sopivaksi tekemään tekonsa. Hän on 46 vuoden ikäinen ja myös Kiteenlahden Osuuskassan perus-
muutenkin osoittanut, että henkikirjoi- saapuneiden tietojen mukaan vedessä tanut aloitteen uuden puolueen perus- sä ktiin katsotaan
tustiedot esikaupunkialueista ovat puut- myös yli 500 siikaverkkoa, joiden luok- tamiseksi, joka saisi nimekseen ”talon- myönnytyksiä hallitusta tukevalle pie- perheetön. Murhattu Vuorinen oli iäl- tajiin ja hoiti sitä, lyhyttä väliaikaa lu-
teelliset. Tämän tilaston mukaan olisi poikaispuolue” ja joka suuremmassa nelle radikaaliselle puolueelle, mikä tään 73-vuotias. kuunottamatta, kuolemaansa asti. Eri-
Kaarinan pitäjän esikaupungeissa jon- se kalastajat eivät tällä hetkellä ole tyisenä harrastuksena hänellä oli mu-
kin verran yli 11.000 asukasta, mutta päässeet. Senvuoksi onkin kalastajaseu- määrässä kuin Venstren katsotaan teh- seikka on ruvennut hermostuttamaan
täytynee lukumäärä hyvällä syyllä ar- rojen liiton toimesta käännytty uudel- neen, tulisi ajamaan maanviljelijäin monia kyvykkäitä työväenjohtajia. siikki. Hän kuului aikoinaan Kiteen
Samaan aikaan on maassa ruvennut
Teatterit. torvisoittajiin ja johti useita eri laulu-
yksipuolisia etuja kaupunkien kasvavaa
kaupunkiasukkaat muodostaisivat näin pyydetty jäänsärkijäalus »Aallokasta» vaikutusvaltaa vastaan sekä taloudelli- ilmestymään lukemattomia uusia sano- Kansallisteatteri. kuoroja aina viime aikoihin asti.
olen Vs ensi vuoden Turun väestö- jotka edus- Op. Nikkosta käytettiin myös useissa
avustamaan verkkojen pelastamisessa. sessa elämässä että politiikassa. Tä- ma- ja aikakauslehtiä, Tänään uudenvuodenpäivänä klo 15
määrästä. Tämä ensimmäinenkin esi- Niitä Niinpä hän
kaupunkiliitog on siis merkittävä niin- »Aallokasta» odotettiin eilen illalla män uuden puolueen arvellaan sulatta- tavat uusia liikkeitä ja ryhmiä. esitetään alennetuin hinnoin Aleksis eri luottamustoimissa.
Eskona toimi Kiteen Opettajayhdistyksen sih-
kuin pari vuotta sitten tapahtunut Tam- myöhään saapuvaksi Sortavalaan, jos- van itseensä nykyisen ”vapaan kansan- painetaan sekä pääkaupungissa että Kiven Nummisuutarit
Unto Salminen ja klo 19.30 Frantiäek
pereen esikaupunkiliitos ja asukasmää- sa sen täytyy viipyä muutaman päivän puolueen”, joka on maanviljelijäin ää- maaseudulla ja niillä on sellaisia merkil- Langerin teerinä, Kiteen Osuuskaupan ja eri
näytelmä Numero 72.
rältään vastaa suunnilleen puolta Viipu- toimettomana kattilanpuhdistuksen ja rimmäisyysryhmä ja jolla on nykyi- lisiä nimiä kuin ”Myrsky’ ”Kolmas Lippumyymälä avataan klo 13. osuuskuntien sekä yhdistysten tilintar-
riin liitetyistä esikaupungeista, mikä näkökohta”, ”Hakaristi Tanskan yllä”, 19.30 esitetään
viimeksimainittu liitos tapahtui kuiten- erinäisten korjausten vuoksi. Sen jäl- sillä viisi
kansankäräjillä edustajaa, Maanantaina klo kastajana.
sekä vetävän puoleensa myöskin tyyty- ”Tanskan kansayhteys”, ”Ajan ääni”, Stefan Zweigin renesanssikomedia Vainajaa jäivät lähinnä kaipaamaan
kin kolmessa osassa. Turku tulee tä- keen »Aallokas» voinee ryhtyä kalas- o 1p o n e Teuvo Puro nimiosassa ja
män liitoksen jälkeen Viipurin jälkeen tajia avustamaan. mättömät talonpojat, jotka tähän saak- ”Tanskalaisen tie” j.n.e., puhumatta- V puoliso, o.s. Jaatinen, kolme poikaa ja
Kalastusseurojen Joel Rinne Moscana.
asukasmäärältään kolmanneksi maan Liitto on asiassa kääntynyt myöskin
ka ovat jakautuneet Venstren, konser- kaan kansallissosialismin ja kommunis- Tiistaina esitetään klo 16 halvoin yksi tytär.
kaupungeista.
Viipurin läänin maaherran ja maata- vatiivien ja radikaalien riveihin. min politiikkaa ja aatteita ajavista puh- hinnoin Punahilkka ja klo 19.30 Rouva Lempi Heikkilä, o.s. Kan-
Tällaisen huomattavan alueen liitok-
loushallituksen puoleen selostaen kalas- Myöskin toinen oppositiopuolue, taasti virallisista julkaisuista, jotka Itsevaltiaan kuolema; keski- tola. kuoli täällä v.k. 29 p:nä 34 v. ikäi-
sen toimeenpano ei ole tietenkään yh-
Martta; tors-
dyskunnalle, jonka kunnalliset olosuh- tajani vaikeaa asemaa ja pyytänyt konservatiivit, potee syvälle käy- saavat avustusta ulkomailta. Näillä kii- viikkona Tuomari Punahilkka ja klo senä.
taina klo 16
teet ovat vuosien kuluessa sopeutuneet »Aallokkaan» käyttämisestä aiheutuvia vää sisäistä hajaannusta useissa hoituslehdillä on ilmeisesti oma lukija- 19.30 .Pieni hovikonsertti; V.k. 27 p:nä kuoli täällä rva Maria
periaatteellista laatua olevissa kysy- piirinsä, koska ne, päinvastoin kuin ai- perjantaina, loppiaisena klo 16 Kyp- Augusta Ilmonen, o.s. Laine, 60
kään yksinkertainen asia. Turun kau- rahoja myksissä, kuten valtiosääntökysymyk- kaisemmat samanlaiset yritykset, voi- syyskoe ja klo 19.30 Itseval- ikäisenä.
punki on kuitenkin jo useita vuosia sit- kuolema; lauantaina klo
ten taipunut ratkaisun välttämättömyy- Nykyinen Laatokan kalastajien vai- sessä, jonka konservatiivisen puo- vat ilmestyä kuukausi toisensa perästä. tiaan 19.30 Numero 72; sunnuntaina klo
Eilen kuoli täällä rouva Ollvia Val-
teen ja ennakolta ryhtynyt toimenpitei- kea tilanne johtuu siitä, että joulun lueen nykyinen johtaja Christmass Missä määrin tämä levottomuus on 16 Punahilkka ja klo 19.30 Tuo- ro s, o.s. Söderström. Hän oli syntynyt
siin esikaupunkiliitoksen vastaanottami- edellä sää äkkiä kylmeni, jolloin ranta- Mollcr haluaa ratkaista yhteistoi- voinut vaikuttaa kansan laajojen pii- mari Martta. v. 1884.
seksi. Siten esim. Kaarinan kunta on vedet jäätyivät. Heikon jään päälle py- minnassa molempien hallituspuoluei- rien poliittiseen asenteeseen, on vielä Ooppera. Rouva Augusta Amalia Lahtinen,
Turun kaupungin avustamana saatta-

Jaakkima: Synt. 138 poikaa ja rytti vahvasti lunta, niin että jää ei den kanssa. Tanskalaiset ovat Tampereella v.k. 29
112 tyttöä, yht. 250 lasta. Kuollut 68 nut kansakoululaitoksensa esikaupunki- vaikea ratkaista. Tänään klo 19.30 esitetään Väinö o.s. Helenius, kuoli
mp. ja 72 np, yht. 140 henkeä. Seu- alueella vastaamaan kaupunlpkuntien kannata rekeä eikä ihmistä, mutta ka- Puolueen kapinoitsevien ainesten joh- yleensä sangen hitaita muuttamaan po- Hannikaisen baletti Onnen linna. p:nä 80 v. ikäisenä.
rakuntaan muuttanut 277 mp. ja 355 kansakoululaitokselle asetettavia vaati- lastajaan moottorit eivät kykene sitä taja, konservatiivisen puolueen henki- liittista kantaansa. Uskomattomalla sit- kainen, Koskinen,
Pääosissa esiintyvät Nifontowa, Marti- Toissapäivänä kuoli rouva Helena
np., yht. 632 henkeä. Seurakunnasta muksia. Kaupunki puolestaan taas on murtamaankaan. Näin ollen kalastaja* Säilä Salin ja Nik-
poismuuttanut 234 mp. ja 315 np., viime aikoina laajentaessaan laitok- moottorit aivan yleisesti joutuivat jäi- nen päällikkö, Purschel, joka on maa- keydellä valitsijat ovat tähän saakka ko. Koko balettikunta avustaa. Feldt 91 v. ikäisenä.
yleisissä vaaleissa aina kannattaneet jo V.k. 22 p;nä kuoli täällä Maija Mä-
yht. 549 henkeä. Avioliittoon vihitty siaan pyrkinyt ottamaan huomipon esi- han muuttaneitten saksalaisten vanhem- Keskiviikkona esitetään lastennäy-
k&upunkiliitoksen asettamat vaatimuk- den saartamiksi, eikä kalastajilla o.s. Rajalahti, 32 v. ikäisenä.
ole maailmansotaa olemassa olleita täntönä klo 18 Prinsessa Ruu-
110 paria. Väkiluku lisääntynyt 193 pien poika, on katsonut parhaaksi erota ennen kinen,
hengellä ollen vuoden vaihteessa set. Myös alueen kaupunkimaiseen jär- sen vuoksi ollut mahdollisuuksia pääs- konservatiivien riveistä ja monet luul- perinnäisiä puoluemuodostuksia, mutta sunen. Ent. tullikasööri Jeremias Kuusi-
10.178 henkeä, josta 5.077 mp. ja 5.101 jestelyyn on Turun kaupunki kiinnittä- tä verkkojensa luokse. Monien verkot ehkäpä ensi keväänä uuden valtiosään- Torstaina kk» 19.30 Sahan ku- v.k. 31 p:nä 74 v. Ikäisenä.
tavasti seuraavat hänen esimerkkiään. ningatar viimeinen kerta. Nimi- nen kuoli
np. nyt erikoista huomiota. Kaupungin ovat nyt olleet vedessä jo kolmisen
Impilahti: Synt. 64 poikaa ja 73 toimesta on laadittu rakennussuunnitel- viikkoa, jopa kauemminkin, ja on ole- Ne syyt, jotka hra Purschel kansankä- nön voimaan saattamisesta toimitetta- osassa Greta von Haartman. Rouva Meeri Alice Lahtivlrta,
tyttöä, yht. 137 lasta. Kuollut 56 mp. räjillä esitti menettelynsä puolustami- vat vaalit tuovat mukanaan jonkinlais- Loppiaispäivänä klo 14 esitetään o.s. Alkio, kuoli Porissa v.k. 29 p:nä 34
mat Nummenmäen ja Vähä-Heikkilän
ja 53 np., yht. 109 henkeä. Seurakun- esikaupunkeja varten, joista ensin- massa vaara, että verkot, .jos ne jou- seksi, kuvastivat silmiin pistävällä ta- ta selvyyttä tässäkin suhteessa. Onnen linna. v. ikäisenä.
taan muuttanut 79 mp. ja 128 np., yht. Loppiaispäivänä klo 19.30 uusinta-
mainittu jo pari vuotta sitten vahvis- tuvat olemaan vedessä yli kuukauden, valla sitä vaikutusta, jonka eteläisen Kaikeksi onneksi Tanskassa vallit- esityksenä Gounodin Faust. Mar- Vapaaherratar Sally Maria Pai-
207 henkeä. Seurakunnasta poismuut- tettiin. Jälkimmäisen vahvisti taasen mätänevät käyttökelvottomiksi. Viime verrattain suotuisat ta-
tanut 237 mp. ja 267 np., yht. 504 naapurimaamme viimeaikainen kehitys sevat nykyään garethana esiintyy Sirkku Rinne. men, o.s. Skog, kuoli eilen täällä 65
maaherra toissapäivänä. Kun näitä ra- vuonna koitui Laatokan kalastajille yli
on tehnyt häneen. Hän lausui m.m.: loudelliset suhdanteet.
henkeä. Avioliittoon vihitty 55 paria. Valtiobudjetti Lauantaina 7 p. klo 19.30 Prin- vuoden Ikäisenä. Häntä jäivät lähinnä
kennussuunnitelmia noudatetaan siihen puolen milj. markan vahingot menetet- tulojen ylijäämää, ja rahami- sessa Ruusunen.
Väkiluku vähentynyt 273 hengellä ol- asti kuin asemakaavat ehditään vahvis- ”Olen katsonut oikeaksi uhrautua sille osoittaa suremaan puoliso, laamanni Eskil
len vuoden vaihteessa 7.929 henkeä, vuoksi, ja nyt on jäl- vakuuttanut, että uusia vero- Sunnuntaina 8 p. klo 19.30 Tra-
taa, on esikaupunkien järjestelyllä heti tyjen pyydysten työlle, joka minun mielipiteeni mukaan nisteri on v i a t a. Paimen ja pojat sekä iäkäs äiti, hovl-
joista 3.974 mp. ja 3.955 np.
Värtsilä: Synt. 72 poikaa ja 61 alusta alkaen riittävät perusteet. Tä- leen tuntuva vahingonvaara uhkaa- on nykyään välttämättömästi suoritet- ja ei tällä kertaa tarvita. Tilastollisen oikeudenneuvoksetar Alma Skog Ja
män ohella kaupunki on uhrannut mel- massa, Helsingin Kansanteatteri.
tyttöä, yht. 133 lasta. Kuollut 43 mp. tava täällä Tanskassa. Tanska elää nyt päätoimisten äskettäin julkaisemien sisar.
koisesti varoja suorien valtaväylien Eilispäivänä lähti Valamon lähellä Ylioppilastalossa.
ja 26 np., yht. 69 henkeä. Seurakun-
avaamiseksi Nummenmäen ja Korppo- olevasta Bajonxiom saaresta moottori- samanlaista aikaa kuin Saksa ennen numeroiden mukaan osoitti viime vuosi Rouva Sofia Vilhelmiina Pälsi,
taan muuttanut 140 mp. ja 169 np., Tänään klo 16 esitetään 2. kerta ja
yht. 309 henkeä. Seurakunnasta pois- laistenmäen esikaupunkien kautta, jo- vuotta 1933. Sitä todistaa se voimakas veronmaksajain sekä tulojen että omai- alennetuin hinnoin Reiän kirjoittama o.s. Hermanson, kuoli Lopella v.k. 30
veneellä kolme kalastajaa, nimittäin
muuttanut 151 mp. ja 180 np., yht. ten vastaavien asemakaavojen toteutta- kuohunta, joka nykyään vallitsee kaik- suuden huomattavaa kasvua. Taloudel- ja Georg Malmsténin säveltämä nuo- p;nä 73 v. ikäisenä.
minen voidaan suorittaa asteittain ke- Pekka Lankinep, joka omisti moot-
331 henkeä. Avioliittoon vihitty 82 pa. kien puolueiden valitsijain keskuudessa. listen suhdanteiden huonontuminen oli- risonäytelmä Pikku Annin seik- Toissapäivänä kuoli täällä rouva
hityksen vaatimusten mukaisesti. Tästä torin, Juho Tit o ff ja Eino Metso
ria. Väkiluku lisääntynyt 54 hengellä Minä tahdon nyt keskittyä siihen suu- si päinvastoin nykyisissä olosuhteissa kailut, pääosassa Martta Kinnunen, Ida Sofia Vuokko, o.s. Hyyryläinen,
ollen vuoden vaihteessa 5.915 henkeä, huolimatta kaupungin edessä on epäile- kokeilemaan verkkojaan. Ulkona Laa- tanssisolisteina Orvokki Siponen ja
joista 2.934 mp. ja 2.977 np. mättä varsin suuria tehtäviä ja vastaa- reen tehtävään, jota nykyinen hallitus vakavana vaarana poliittisen rauhan Klaus Salin. Klo 19.30 esitetään 2. 53 v. ikäisenä.
tokalla ollessaan heidän moottorive- säilymiselle, ja se antaisi varmaankin
Pielisjärvi: Synt. 238 poikaa ja via sijoitusmenoja esikaupunkien vuok- ei kykene suorittamaan. On historialli- kerta William Shakespearen näytelmä
226 tyttöä, yht. 464 lasta. Kuollut 130 si. Parhaillaan rakennetaan uutta suur- neensä kone meni epäkuntoon eivätkä sesti selvää, että muutamat niistä yri- erilaisille hajapuolueille tuulta purjei- Macbeth, pääosissa Kaarlo Kytö ja
halvoin hinnoin ja viimeinen kerta un-
ta lastenkotia Vähä-Heikkilän alueen kalastajat saaneet sitä käyntiin. He
mp. ja 123 np., yht. 253 henkeä. Seu- tyksistä, joita nykyään tehdään uusien siin, mikä tuskin helpottaisi valtiopäi- Elsa Rantalainen. Lippuja klo 13 al- karilaisen Lajos Zilahyn mielenkiintoi-
rakuntaan muuttanut 194 mp. ja 245 läheisyyteen, ja erikoisen lastentalon joutuivat koko yöksi ajelehtimaan lumi- kaen Ylioppilastalosta.
puolueiden perustamiseksi ovat tuomi- vien työskentelyä. näytelmä Viimeinen rooli
np., yht. 439 henkeä. Seurakunnasta rakentaminen Nummenmäellekin käy- sateessa. mutta onnistuivat päivän sa-
Omituista kyllä tämä yleinen levotto- Tiistaina esitetään Pikku An- nenklo 19.30 Edit Wallinharjun menes-
poismuuttanut 238 mp. ja 272 np., yht. nee välttämättömäksi. Sairaanhoidon tut epäonnistumaan, mutta minä toivon nin seikkailut: keskiviikkona
ja
maih: n Pellotsalon
510 henkeä. Avioliittoon vihitty 177 alalla on myös tehtävä laitosten laajen- rastaessa pääsemään voivani myötävaikuttaa siihen, että on- muus on levinnyt myöskin uskonnon ja Macbeth; torstaina Julia; lop- tyksen saanut
näytelmä Leikki-
paria. Väkiluku lisääntynyt 135 hen- nuksia, vaikka kaupunki onkin viimeksi saareen. kirkon Eräs maalaispappi Jyl- vaimo. Lippuja klo 13 alkaen Koi-
nistutaan kokoamaan Tanskan kansa alalle. piaispäivänä klo 15.30 Vetoketju
gellä ollen vuoden vaihteessa 18.877 kuluneiden vuosien aikana osoittanut
sellaisen liikkeen ympärille, jonka lannissa sai äskettäin aatteen perustaa ja klo 19.30 Kerjäläisooppera; tosta.
henkeä. erikoista huomiota sairaalalaitoksensa lauantaina Julia ja sunnuntaina Tiistaina esitetään Leikkivä i-
päämääränä on todellisen kansanhalli- n.s. refugiumin, joka olisi turvapaikka mo; torstaina Neropatti; perjan-
Seinäjoki (kauppala ja maalais, saattamiseksi ajanmukaiselle kaimalle. Pikku Annin seikkailut ja
kunta): Synt. 66 poikaa ja 70 tyttöä, Kulkutautisairaala on lopultakin uudis- Muistakaa lahjoituksilla tuksen voimaan saattaminen maassa, miehille, jotka haluavat joksikin aikaa Macbeth. taina, loppiaispäivänä Ihmisiä
vetäytyä pois maailmasta. Tämä jäälautalla ja Leikki vaimo;
yht. 136 lasta. Kuollut 38 mp. ja 46 tettava, ja pantaneen sen rakennustyöt ja jälkisäädöksillä Suomen niin että Tanskan kansa voi vapautua on
Koitossa. lauantaina Neropatti; sunnuntaina
np., yht. 84 henkeä. Seurakuntaan alulle jo kuluvana vuonna. Samoin on kulttuurirahastoa! puoluevallasta ja puoluetyranniudesta, ilmeisesti vaikuttanut Keski- ja Länsi- Tänään klo 15.30 esitetään erikois- Ihmisiä jäälautalla ja Leik-
muuttanut 226 mp. ja 305 np., yht. 531 sekä mielisairaalaa että keuhkotautisai. Jyllannin suurissa osissa vallitsevaan
henkeä. Seurakunnasta poismuutta- raalaa lähiaikoina laajennettava, vii- joka on johtanut harhaan ja väärentä- kiväin! o.
nyt tämän maan poliittisen kehityk- sisälähetysliikkeeseen pisaran tavoin,
nut 203 mp. ja 293 np., yht. 500 hen- meksimainittua m.m, rakentamalla eri- Ylioppilasteatteri.
keä. Avioliittoon vihitty 64 paria. Vä- koinen lastenosasto. Jokseenkin koko- sen ”. joka saattoi maljan vuotamaan yli vi, niin Lutherin perintö meidän
nyt 3 hengellä ollen vuoden vaihtees- Tänään uudenvuodenpäivänä klo
kiluku lisääntynyt 83 hengellä ollen naan järjestämättömien esikaupunkien sa 8.452 henkeä.
reunojansa. Heti syntyi vastalauseliike maassamme on kokonaan tuhottu.” 12.30 esitetään Vanhassa Ylioppilasta-
vuoden vaihteessa 4.053 mp. ja 4.215 varustaminen lokaviemärilaitokscn kan- Voidaan tuskin ajatella suurempaa ns, ”kirkon katolilaistamista” vas-
Karstula; Synt. 244 lasta. Kuol- Monet muutkin merkit osoittavat, et- lossa lastennäytäntönä Z. Topeliuksen
np., yht. 8.628 henkeä. taverkostolla, joka varsinkin Nummen- lut 110 henkeä. Seurakuntaan muut- poliittista vastakohtaisuutta kuin kon- taan ja ryhdyttiin kokoamaan allekir- tä sopusointu on rikottu. Tunnettu kan- kaunis ja opettavainen 3-seikkailuinen
Jyväskylän maaseurakun- mäen esikaupunkialueella on välttämä- tanut 143 henkeä. Seurakunnasta servatiivisen puolueen aikaisemman joituksia julistukseen, jossa m.m. sano- sanrunoilija Thorkild Gravlund teki äs- satunäytelmä Totuuden helmi.
ta: Synt. 126 poikaa ja 139 tyttöä, tön, on pikaisesti suoritettava. poismuuttanut 216 henkeä. Väkiluku Näytelmään Intetyt tanssit on ohjan-
Esikaupunkien lopullisesti tuottamat johtajan hra Purschelin ja hänen seu- taan; kettäin eräässä kööpenhaminalaisessa nut Irja Vllägos, jonka pienet oppilaat
yht. 265 lasta. Kuollut 103 rap. ja 81 lisääntynyt 61 hengellä ollen vuoden
np., yht. 184 henkeä. Seurakuntaan rasitukset eivät näin ollen olekaan vie- vaihteessa 10.283 henkeä. raajansa Christina&s Millerin välillä ”Huolestumisella saamme nähdä sen päivälehdessä kiivaan hyökkäyksen nelivuotisesta alkaen muodosta-
muuttanut 626 mp. ja 704 np., yht. lä kaupungin talousarviossa todettavis- Keuruu: Synt. 185 lasta. Kuol- nykyään vallitsee, sillä viimeksimainittu pyrkimyksen jatkuvan, jonka tarkoi- ”hulluja pappeja” vastaan, jotka saar- vat herttaisen tanssijajoukon. Lippuja
1.390 henkeä. Seurakunnasta pois- sa. Alkavan vuoden talousarvio tosin lut 119 henkeä. Seurakuntaan muutta- on täydellisesti kansanvaltaisen valtio- tuksena on oikean Lutherin uskon naavat kirkot tyhjiksi, koska heillä ei saatavana Ylioppilastalon kassasta klo
muuttanut 357 mp. ja 417 np., yht, saatiin verraten helposti lukkoon nykyi- nut 357 henkeä. Seurakunnasta pois- 11 lähtien.
käsityksen pohjalla ja epäilemättä hävittäminen ja jonkinlaisen similikato- ole mitään yhteyttä ”tässä maassa val-
774 henkeä. Avioliittoon vihitty 199 sen 10 markan veroäyrin puitteissa, muuttanut 419 henkeä. Väkiluku vä-
konservatiivisen puolueen valtava lilaisuuden voimaan saattaminen ilman litsevan syvän ja voimakkaan kansan- Helsingin Työväen Teatteri.
paria. Väkiluku lisääntynyt 682 hen- mutta tämä tulos oli seuraus suhteelli- hentynyt 4 hengellä ollen vuoden vaih-
gellä ollen vuoden vaihteessa 16.048 sesti edullisista verotusmahdollisuuk- teessa 8.056 henkeä. enemmistö on hänen takanaan. Hra oikean katolilaisuuden johdonmukai- uskon kanssa”, joka kristinopin maa- Tänään päivällä esitetään lastennäy-
henkeä. sista ja siitä, että useilla aloilla vielä Koivisto (kauppala ja kunta): Purschel tahtoo nyt luultavasti yrittää suutta. Ajatus, että usko yksin tekee han tuonnin jälkeen on ollut yhtyneenä täntö Tutu. Illalla on Martta Sal-
Jämsä: Synt. 166 lasta. Kuollut täytyi turvautua väliaikaiseen järjeste- Synt. 212 lasta. Kuollut 123 henkeä. muodostaa uuden puolueen sen äsket- autuaaksi kärsi haaksirikon jo silloin kirkon oppiin. mela-Järvisen Onnin esitys.
105 henkeä. Seurakuntaan muuttanut lyyn. Tästä huolimatta kohosi verotet- Seurakuntaan muuttanut 272 henkeä. Torstaina esitetään Anu ja Mik-
343 henkeä. Seurakunnasta poismuut- täin syntyneen uuden liikkeen pohjalla, kuin pietismi (1700-luvulla) asetti hy- Tanskassa alkua todellakin kuohua, ko; loppiaisena Tutu, Kukkais-
tava määrä noin 14 milj. markkaa, eli Seurakunnasta poismuuttanut 373 hen-
tanut 401 henkeä. Väkiluku vähenty- pyöreissä luvuissa 57 milj. markasta keä. Avioliittoon vihitty 84 paria. Kir- joka nimittää itseänsä ”tanskalaiseksi vät työt jälleen niin korkealle. Sen jäl- tässä maassa, joka on alttiimpi vierail- tie ja Miss Miami; lauantaina
■o«a ■ ■■■ ■■■■■■■ 71 milj. markkaan. Veroäyrien kasvu
kosta eronnut 3 henkeä. Kirkkoon ta- kokoomukseksi” ja joka ajaa selvästi keen me olemme ottaneet käytäntöön le virtauksille kuin muut pohjoismaat Onni; sunnuntaina Tutu sekä Anu
Väittäkää vatsahamoita kaisin liittynyt 4 henkeä. Väkiluku vä-
.

on ollut kuitenkin niin huomattava, et- fascistisia ja parlamenttaxisminvastai- ripin ja messukasukan, vieläpä muuta- ja jossa kansanuskon ja vieraiden vai- ja Mikko.
tä kaupunki on voinut laskea niissä nel- hentynyt 12 hengellä ollen vuoden Työväen Näyttämö.
vaihteessa 11.988 henkeä. sia katsantokantoja, jotka sitäpaitsi min paikoin latinalaisen liturgiankin ja kutusten välinen vastakohtaisuus on
ottamalla ruoan jälkeen kaksi tai nel- jän viimeksi kuluneen vuoden aikana Suonenjoki: Väkiluku lisäänty- voimakkaasti lähentelevät Saksan nat- Tänään klo 19.30 esitetään Kirjan
jä tablettia Biserirte Magnesia. Bise- noin 3 milj. äyrin lisäyksen. On selvää, nyt tahdotaan pelastaa uudesta-ji luos- kautta vuosisatojen esiintynyt niin voi-
nyt 25 hengellä ollen vuoden vaihtees- talossa Siltavuorenk. 10 kotimainen
rirte Magnesia laimistaa liikahapon että verotus olisi esikaupunkiliitoksen sismia. tarielämäkin. Tämän jälkeen meidän makkaana ja saanut usein kovan ja pula-aikakuvaus Aika on opet-
sa 7.989 henkeä, joista 4.054 mp. ja
joka ärsyttämällä arat vatsaelimet ai- jälkeen ylivoimaisesti rasittava, jos 3.935 np. Myöskin sosiaalidemokraattisessa tarvitsee vain tunnustaa Rooman paa- katkeran luonteen. taja.
heuttaa sydänklpuja, ähkyä sekä kram- vain se äyrimäärä olisi käytettävänä,

suuressa murroshaudessa!
pin. Jos kärsitte haponnoususta, kaa- jovVa pohjalla kaupungin puolesta ai-
susta, painostavasta tunteesta ruoan koinaan laskelmat alueliitoksen vaiku-

Elämme
Wöru
jälkeen tai jostain toisesta ruoansula- tuksesta tehtiin. On mitä toivottavinta,
tushäiriöistä, auttaa Biserirte Magne- ettei suurempaa laskukautta maan ta-
sia teitä nopeasti. Älkää laiminlyökö louselämässä lähivuosina tapahdu, jotta
hoitaa näitä ruoansulatushäiriöitä, sillä nyt tapahtunut alueliitos saataisiin sie-
Marxilaisuus, rahavalta, juutalaisuus paljastuneet ihmiskunnan verivihollisiksi!
né voivat aiheuttaa vakavia tauteja, dettävin edellytyksin toteutetuksi. Mis-
kuten: gastritis, dyspepsi ja ulcers. sään tapauksessa ei Maarian, kunnassa Tutustu TYÖRINTAMA AN!
Alkakaa jo tänään ottaa Biserirte •olevia esikaupunkeja ole syytä liittää Tilaushinnat 1/1 v. 30:—, 1/2 v. 20;—. Tilauksia ottavat vastaan kaikki postikont-
Magnesiaa sitä on saatavana joka kaupunkiin aivan lähimpinä vuosina, torit, kirjakaupat ja TYÖRINTAMAN toimisto, H:ki, p. 42682. Näytenumerotta
apteekista hintaan mk. 28:40. ennekuin tulokset tästä ensimmäisestä
x 66 liitoksesta on saatu selville. lähetetään pyydettäessä. Asiamiehiä otetaan. Kansallisen herätystyön taistelulehti.
 äo
'22 lys» N;o 1
Hiihtovalmennuksemme kehitys Sarja alkaa!
ja sen nykyaikaiset päämuodot. HPS—VIFKkloPallokentällä
13.
Helsingin Sanomille
Tauno Lappalainen.
Silmätessään parikymmentä vuotta
ajassa taaksepäin ja seurattuaan kiin-
teästi koko ajan hiihtourheilun eri puo-
lia, täytyy antaa ihaileva tunnustus
niille miehille, jotka vuodesta vuoteen
yrittivät toistuvista tappioista huoli-
matta Norjankin tuntureilla viedä
Suomen värejä voittoon ja saada tän-
ne tavallaan maailmanmestaruus, jo-
ta sen aikainen Holmenkollen-hiihto
varmaankin vastasi, kun muualla ei
järjestetty mitään sitä vastaavaa kil-
pailuni Vasta kun talvlolympialais-
hiihdot ja viralliset MM-hiihdot, sekä
Salpausselän- ja eräät Ruotsissa pide-
tyt suurhiihdot tulivat näiden lisäksi,
voivat eri maiden hiihtäjät useammas-
sa paikassa ratkaista välejään saman-
kin talven aikana, eikä Holmenkollen
ole enää ehdoton ykkönen hiihtokamp-
pallujen joukossa. Silti Holmenkollen
tulee kyllä edelleenkin säilyttämään
paikkansa todellisena suurhiihtona, ja
sen voittaminen kestää arvostelun
minkä hiihdon kanssa tahansa.
Luonnollista oli, että kun meillä
vielä kilpailtiin jäähiihdossa, muodos-
tui kilpailu Norjan tuntureilla meikä-
läisille varsin epätasaiseksi taisteluk-
si, mutta on kuitenkin todettava, että
suomalaisella itsepäisyydellä tässäkin
asiassa oli valo- ja varjopuolensa.
Äärettömät määrät voimaa
kulutettiin hukkaan
yksinkertaisesti sen takia, ettei halut-
tu ottaa oppia norjalaisista edes siinä,
että olisi kilpailtu tunturimaastoihin
sopivilla välineillä. Takaliukkailla ja
liian pitkillä suksilla, heikoilla sau-
voilla sekä ilman kiintositeltä muo-
dostui meno sellaiseksi kuin se muo-
dostui.
Mainittakoon sivumennen, että sa-
manaikaisesti saatiin Ruotsin kilpala-
dullla huomattavia voittoja, mutta
kilpareitit siellä olivat helpompia kuin
Norjassa.
Jos Holmenkollenilla käydessä olisi
älytty tai tahdottu käyttää murto-
maasuksia ja niiden pohjissa murto-
maarasvoja sekä kiintositeltä, olisi jo
sekin hiihtoharjoitus, jonka meikäläi-
set hiihtäjät suorittivat tasamaillaan,
silloin tällöin tuottanut voiton, niin si-
sukkaasti miehemme yrittivät. Mutta
kun ei niin ei. Omilla hilhtovehkeillä
yritettiin vuodesta vuoteen.
Aliarvioimatta Collinin ja Nikun en-
simmäistä Suomeen tuomaa Holmen-
kollen voittoa, täytyy kumminkin to-
deta, etteivät miehemme olleet vielä
silloin läheskään valmiita jatkuvaan,
tasaväkiseen kamppaUuun norjalaisten
suurhiihtäjien kanssa murtomailla. Se
nähtiin pari vuotta myöhemmin liian-
kin hyvin Chamonix’in talviolympia-
laisissa. Mutta siitä myöhemmin.
Vuoden 1922 Holmenkollen-voitto,
vaikkakin sen saamisessa näytteli
suurta osaa onni raskaan kelin ja hel-
pohkon radan muodossa, antoi joka
tapauksessa ratkaisevan sysäyksen
murtomaahiihdon (oikeampi nimitys
muotiin tulolle
olisi maastohiihto)
maassamme. Sattui vielä niin, että
samanaikaisesti organisoi vapaussodan
yhteydessä syntynyt sk.järjestömme
toimintaansa, liittäen liikuntakasva-
tusohjelmaansa myös murtomaahiih-
don yhtenä sen tärkeimpänä osana.
Ja näin laskettiin varma pohja murto-
maahiihdolle.
Kun hiihdon kaikinpuolinen edistä-
minen oli maanpuolustuksen kannalta
sekä kansainvälisiin kilpailuihin me-
nestykselliseen osanottoon katsoen en-
siluokkaisen tärkeätä, tehtiin varsin-
kin sk.järjestössä melko intensiivistä
työtä tämän hyväksi ja niinollen voi-
tiin myönteisiä tuloksia odottaa jo lä-
hivuosina. Odotusaika ei jäänytkään
pitkäksi, kun ottaa huomioon sen, että
suuntautuminen oli niinkin vastakoh-
tainen tasamaa- ja maastohiihtojen
välillä. Nekin hiihtäjämme, jotka voi-
Noidan-
nuoli
Pistäviä kipuja, tuskallista jäyk
kyyttä tehkää loppu niistä! Ei
millään pitkällä, kalliilla ja tus-
kallisella käsittelyllä vaan pa-
nemalla Allcock’in laastaria ki-
peälle kohdalle. Laastari vaikuttaa
automaattisen hieronnan tavoin,
lievittää kuin voimakas, lämmin
käsi ja saa kivut häviämään. Mikä
niin nopea ja
erinomainen apu
täydellinen! Allcock’in laastari lie-
vittää ja parantaa myöskin reu-
matismia, iskiasta ja hermokipuja.
Sataan vuoteen ei ole valmistettu
laastaria, jolla olisi niin Ihmeitä-
tekevä vaikutus. Irtoaa helposti
ja kivuttomasti. Pitäkää sitä
aina kotona. Saatavana aptee-
keista. hinta mk 15:—.,
x 46498 käyttäneet
Sunnuntaina tammikuun 1 p.
HELSINGIN SANOMAT
Olympialaisten aatto-
vuosi
aloitetaan puhein ja elokuva-
TOIVOTAMME-
näytännöin.
t
Tänään klo 13
pannaan tämän tal- Tänään, u adenvuodenpäi vä3}ä klo
ven mestaruussar- 18.80 puhuu olyropialaiskdsojen jär-
jamylly pyörimään. jestelytoimikunnan puheenjohtaja, J.
tokkaasti kilpailivat jäähiihdoissa, on- HPS ja Vaa- W. Rangell yleisradiossa aiheesta
nistuivat vielä aika hyvin lisäämään san IFK suoritta- ”Olympialaisvuoden alkaessa”.
vat sarja-avauksen Loppi ai sp äivänä, tammikuun 6:ntena
voittojensa sarjaa vaikeillakin murto- pääkaupungin koh- klo 12 järjestetään oiympialaisrahaston
mailla. dalta. Joukkueiit- hyväksi elokuvateatterissa Bio Rex pie-
Ensimmäinen Holmenkollen voitto ten ennakolta mää- ni juhlatilaisuus, jossa puhuvat herrat J.
saatiin v. 1922 ja ensimmäiset talvi- riteltävä tasavä- W. Rangell (suomeksi) ja E. von
kisyys ** kunullan Frenckell (ruotsiksi), ja jossa esitetään
‘
olympialaiset pidettiin kahta vuotta Sijcn Sinikan
HPS:„ jääpalloihin “» Leni Riefenstahlin olympialaisfilmin II
myöhemmin Chamonixin alpeilla. Pää- ÄJ"** osa ”Kauneuden juhla”. Lena Riefen-
asiassa Holmenkollen-voiton innoitta-
mana lähetettiin meiltäkin Chamo-
"pääjohtaja”.
SfcÄTJf srtahl ja Tobis-filmi ovat luovuttaneet
nevat nytkin sen, että helsinkiläisillä fibnin ilmaiseksi tähän tilaisuuteen,
palloihmystäviliä on luvassa riuska ja josta kaikki bruttotulot jäävät olympla-
nlxiin joukkue, jossa oli sekä hiihtä- loppuun saakka jännittävä sarjakamp-
jiä että mäenlaskijoita Ja näiden li- laisrahastoon.
pailu heti alkajaisiksi. HPS valitsi eilen Olympialaisfilmin II osa on vielä val-
säksi kilpaili vielä nuoren armeijam- miehistönsä. Puolustajaparina nähdään tavampi kuin täällä aikaisemmin nähty
me sotilaspartio mainituissa kisoissa. nyt Lahti ja Stenberg, joten L Sinikari ensimmäinen osa. Se tutustuttaa meidät
Norjalaiset alppihiihtäjät, niiden pääsee tukimieslinjaan sitä vahvista- kaikkiin kisojen ohjelmassa oleviin ur-
etunenässä kaikkien aikojen hiihtoku- maan. Eturivi on entisensä. heiluihm, joista monet ovat täällä vielä
Kokoonpanot eri kenttäpuoliskoilla melkein tuntemattomia suurelle yleisöl-
ningas Thorleif Haug, leikkivät kis- ovat: le, mutta jotka tulevat ensi vuonna Hel-
saa ja hiirtä meikäläisten kanssa. Mä- HPS singin olympialaisten ohjelmaan. Pääsy-
klmiestemme ei käynyt sen paremmin, Tiiri lippujen ennakkomyynti loppiaisnäytän-
mutta sotilaspartiomme tuli sentään Stenberg Lahti töön alkaa Bio Rexin kassassa huomen-
toiseksi, niin järjestelyn alaisesta ar- L. Sinikari S. Sinikari Saarinen na, maanantaina.
Koponen Sotiola
meijasta kun se oli koottukin. Koko- Ellenberg Kirsi Laine
naistulos ei ollut siis odotetunlainen
lainkaan, mutta niinpä hyvään loppu-
Suomen nuorlsoväellä
tul 'kseen vaikuttavat edellytykset
Hagström E. Malmlund Thölix voimlstelujohtajakursslt.
K. Malmlund Wessberg
puuttuivatkin hiihtäjiltämme koke- Pietilä Lagerbohm Malmgren Artjärvellä pidetyssä Suomen Nuori-
neen. Se huomattiin vasta parhaiden Sand Nyberg son Liiton vuosikokouksessa päätettiin
kisoista palattua. Borgar ryhtyä enfstä tarmokkaammin edistä-
VIPK mään voimislelutoknintaa nuoriso-
ChamonixMn jälkeen vasta HPSm varamiehiä ovat Savolainen ja seuroissa- Liitto valitsi erityisen lii-
Sarve. Ottelun tuomitsee Einar Lund- kuntakasvatus valiokunnan ja liikunta-
huomattiin mitä meiltä ström. kasvatusohjaajan sekä hankki voimis-
teta- ja kansan tanhuohj e imat. Ohjel-
puuttui. mien harjoituttamista sekä johtaja-ai-
Muttei niin pahaa, ettei siinä jota-
Lahjoitus olympialais- neksen kasvattamista varten nuoriso-
seuroihin, joista on suuri puute, pää-
kin hyvääkin. Näiden kisojen parhaa- rahastoon. tettiin järjestää vuoden vaihteessa
na tuloksena voidaan pitää sitä, että Toiminimi Paulig, joka aina pn osoit- Suomen Urheiluopistossa viikon kestä-
niiden jälkeen vasta oikein huomat- tanut lämmintä harrastustaan maamme vät johtajakurssit.
tiin, mitä meu.ä puuttuu m.m. val-
urheiluelämää kohtaan, on päättänyt Kurssit alkoivat joulukuun 30 p:nä,
vuoden alusta alkaen lahjoittaa osan ja niissä ovat edustettuina maan
mennuksesta, hiihtovälineistä ja tie- kahvinsa ja teensä hinnasta Olympia- kaukaisimmatkin keskusseurat aina Pe-
kilpailukokemuksesta esim. laisurheilijoittemme va! merara»rahas- rä-Pohjolaa myöten. Ilahduttavaa on
tenkin
norjalaisiin verraten, joita siihen ai- toon ja heti myöntänyt tarkoitukseen erikoisesti se, että monia opettajia on
50.000 mk. kursseilla. Heille näin joululoman ai-
kaan oli pidettävä ehdottomasti esi- kana kursseista muodostuukin virkistä-
merkkinä. Koripallotuomarikurssit järjeste- vä tilaisuus. Vierumäki tarjoaa erin-
Paitsi jo mainittua hiihtovälineit- tään NMKY ;n voimistelusalissa Vuo- omaisia hiihtomahdollisuuksia kurssi-
temme primitiivisyyttä, oli räikein ero rik. 17 huomenna, maanantaina, ja kes- työn lomassa. Kurssit kestävät tammi-
vielä Chamonixin kisoissa meikäläis- kiviikkona klo 19. Luennoivat hrat Ei- kuun 5 päivään.
no Kureniemi ja Putte Vestlin. Seuroja
ten ja norjalaisten välillä mäkien las- kehoitetaan lähettämään edustajiaan
kuissa ja nousuissa tarvittavassa hiih- tilaisuuksiin. Pikaluistelua Norjassa.
totekniikassa. Tasamaathan meillä
Oslossa on pidetty harjoituskilpailut
osattiin hiihtää. Kun norjalaiset sen yhtenä muotona kävelyharjoituk- pikaluistelussa 500 m matkalla. Aage
Haug, Strömstad ja Gröttumsbraaten sia. He ovat tähän pakotetut osaksi Johansen voitti latvialaisen Berzinin
vyöryivät tankin varmuudella mäkiä sen takia, että lyhyen Pohjolan kesän Vt» sek. Tulokset;
ylös ja laskivat pyrynä alas alppien 50Q m: 1) A. Johansen 45,7, 2) Ber-
aikana ei ehditä saada tarpeeksi kes- zin, Latvia 45,8, 3) J. Elvigen 45,9, 4)
rinteitä, tarpoivat meikäläiset suurel-
tävää kuntoa, jollei kevättalvella jo H. Kvibom 46,8.
la vaivalla ylöspäin ja kompastelivat suoriteta kävelylenkkejä, jotka on 500 m juniorit: O, C. Quale 47,7-
kymmeniä kertoja pisimmissä alppi- huomattu varmaksi kunnon kohotta-
laskuissa. Tosin Chamonixin puolit- jaksi.
tainen jääkeli antoi norjalaisille taval- Heti Moritzin olympialaisten jäl- Jääpallorintamalla köysirata, joka vie Dunajets-joen laak-
lista suuremman etumatkan jo etukä-
teen, mutta sittenkin oli ero liian sil-
miinpistävä.
keen heräsi rajoitetuissa hiihtäjäpii-
reissä ajatus, eikö voitaisi • myös
- om i :• •
on tänään vilkasta toimintaa suoma-
lais-ruotsalaisten ottelujen jatkuessa
Zakopane valmistautuu soa pohjoispuolella olevalle 1.400 met-
riä korkealle Gubalowkan kukkulalle.
hiihtovalmennuksessa käyttää apuna
Chamonixin ja Moritzin kisojen vä- kävelyä,
livuodet käytettiin ahkeraan harjoitte-
kun vielä myöhästyneet
talventulot yhtä mittaa viivästyttivät
ja oman mestaruussarjamme lähtiessä
käyntiin.
Viipurissa VPS saa vuorostaan
hiihdon MM-kilpailuihinsa. Tämän köysiradan teknilliset laitteet
on hankkinut eräs sveitsiläinen toimi-
luun m.m. tekniikan parantamisessa suksille pääsyä niin, että harjoitus toimia örebron SK:n isäntänä ja vas- nimi, ja tämä köysirata on tekniikan
sekä muissakin harjoittelunikseissä, ja pakostakin näytti jäävän keskeneräi-
tustajana. ”Peltolan pojilla” lienee Helsingin Sanomille viimeisin saavutus alallaan. Radon
tarkoitus olla yhtä epäkohtelias isäntä
välimatka norjalaisiin alkoi silmiin- seksi, Kokeilu kävelyharjoituksilla kuin Örebro oli viime vuonna. Silloin HENRI BLUMER. nousu on 406 metriä, ja matka kestää
nähtävästi pienetä. ÖSK nimittäin voitti 4—2. Elleivät 6 min. Gubalowka-kukkulalta, jonka
johtikin myönteisiin tuloksiin, ja se
Murtomaasukset norjalaiseen ta- muutti hiihtovalmennuksen luonnetta ruotsalaiset kohenna eilistä peliään, ärj Varsova, joulukuulla. Za- määrä lisäytyy vuosi vuodelta, »«m- huipulle on rakennettu uusi suuri ra-
niin uskoisi ViPS:n onnistuvan epä- kopane, joka helmikuussa 1939 tulee -mikuussa 1929 Zakopanessa pidettiin vintola ihanine näköaloilleen, avautuu
paan, kovapohjaiset hiihtokengät nii- aika paljon. ystävällisissä aikeissaan.
hin kuuluvine siteineen sekä suksi- olemaan Europan talviurheilun pää- hiihdon maailmanmestaruuskilpailut, mitä kaunein näköala yli Zakopanen ja
Voidaankin liioittelematta sanoa, Tukholmassa on AIK:n ja joihin otti osaa urheilijajoukkueita
sauvat käsilenkkeineen y.m. parannuk- että nykyaikaisesta hiihtovalmennuk- IPK:n uusintaottelu. Viime vuonna kaupunki, sijaitsee Korkean Tatran, Dunajetsin laakson sekä kukkulan toi-
set hiihtovälineissä levisivät kuloval- IPK voitti Pallokentällä 4—3. Ruotsa- Puolan ainoan kalliovuoriston juurella. Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Sak- sella puolella kohoaville Korkean Tah-
sesta suoritetaan 3/4 osaa muina kuin
kean tavoin. Samalla ryhdyttiin hiihtoharjoituksina. Vain laisissa lehdissä on viime aikoina kir- Tämä paikkakunta, joka jo ennen sasta, Englannista, Tshekkoslovakiasta ran huipuille. Gubalowkan loivat rin-
n.s. tekniik- joitettu AIK;n jääpalloilusta melko ja Sveitsistä. Suurinta menestystä
omassa maassa valmistamaan suksi- kaharjoitus jää suoritettavaksi lumen maailmansotaa oli Itä-Europassa hy- saa- teet tarjoavat sitäpaitsi erinomaisia
ironiseen sävyyn, mutta hermoherkän
voiteita murtomaalle ajan vaatimus- HlFKmkaan pelistä ei rohkene eili- vin tunnettu vuoristokylpylä, sijaitsee vuttivat silloin suomalaiset, jotka val- laskuja hiihtäjille aina 40 km:iin aati-
aikana. Näinollen ei aikainen lumen-
ten mukaisesti sen takaiskun jälkeen liikoja odottaa. luonnonihanalia paikalla Valkean Du- loittivat kaikki ensimmäiset paikat Zakopanen kansainvälisiin hiihtomee-
tulo ole niin suuresta merkityksestä Mutta pettymys olisi, ellei IPK voit-
Toisiin talviolympialaisiin Moritzia kuin sUloin, kun ei tiedetty kävelyhar- najets-joen leveässä ja pitkässä laak- varsinaisen hiihdon eri matkoilla. Hyp- taruuskllpailuihin saapuvat kotimaiset
taisi edes tätä otteluaan. sossa. Se on 900—1000 metriä meren- pykilpailuissa olivat norjalaiset ja
varten valmistauduttiin jo paljon joitusten käyttämisestä mitään. On Helsingissä aloittavat HPS ja
ja ulkomaalaiset matkailijat voivat en-
määrätietoisemmin ja siiloni käytet- itsestään selvää, että kun niinkin tär- pinnan yläpuolella. Laakson oikea si- syöksyhiihdoissa sveitsiläiset ja eng- nakolta tilata huoneita Puolan mat-,
Vaasan IFK mestaruussarjan. Kum-
vusta rajoittuu välittömästi Korkean lantilaiset etevimpiä.
tiin ensimmäisen kerran n.s. leirival- keä ja aikaa vievä harjoitusvaihe mallakin joukkueella lienee kannatta- kailijaliikenteen edistämisliiton tahi
jansa ja kumpikin saattaa kunton- Tatran mahtaviin kallionharjanteisiin, Tulevia maailmanmestaruuskilpailuja kansainvälisten matkatoimistojen, kur
mennusta. Tätä siten, että parikym- kuin mitä mäkien nousua varten tar-
sa perustella suunnilleen yhtä hyvin. joiden korkein kohta on 2.663 m me- varten on Zakopanessa nyt ryhdytty ten Cookin ja kansainvälisen makuu-
mentä parasta hiihtäjäämme kokoon- vitaan, voidaan korvata syksyisillä Niukka voitto puolin tai toisin, mikäli
tui Rovaniemelle, saadakseen metsä- kävelylenkeUlä, mitenkä paljon se jo renpinnan yläpuolelle kohoava Gerls- monenlaisiin valmisteluihin erittäinkin vaunuyhtiön välityksellä. Tällaisia en-
ei tule tasapeliä.
töiden lomassa harjoitella Lapin tun- auttaa lopullista kuntoutumista. Ja Vaasassa uskoisi VPS;n selviy- dorfim huippu. liikenteen järjestämiseksi. Jo huhti- nakkotilauksia otetaan kuitenkin nyt
tyvän alakuntoisesta Porvoon Akil- Laakson vasemmalla puolella on met- kuussa 1936 valmistui Kasprowy
tureilla itsensä sellaiseen hilhtokun- sellaista maastoa, jossa voidaan mäen- vaataan ainoastaan siinä tapauksessa,
toon, jota alpeille kilpailemaan meno laskutekniikkaa opetella, löytyy mel- leesta. säisiä harjanteita, jotka kohoavat Wierch -huipulle vievä ilmarata, joka että matkustaja aikoo viipyä Zakopa-
Varkaudessa ovat itälohkon huippu muodostaa lähtökohdan Tatra-
edellytti. kein joka kolkassa maatamme. Ei tulevaisuuden joukkueet VP 35 ja 1.400—1.500 m merenpinnan yläpuo- nesea vähintään 10 päivää (helmik.
lelle. Zakopane on siis asemansa puo- vuoristoon tehtäviä hiihtoretkiä var-
Voi sanoa, että useimmat jouk- niinkään mäkien suuruus kuin ahkera Ilves vastakkain. Innostus ottelua koh- 11 p:stä 20 p:ään). Huoneiden hinnat
taan on Varkaudessa suuri ja kaikille lesta ihanteellinen talviurheilupaikka, ten. Nyt on rakennettu lisäksi sähkö-
kueemme miehet olivatkin hyvässä harjoittelu tee miehestä hyvää mäkien (täysihoitoineen) vaihtelevat riippuen
kunnossa myös mäkitekniikkansa puo- olisi täällä pettymys, jos VP3S häviäi- sillä sen lähimmässä ympäristössä, en- voimalla käyvä kelkkarata, joka sa- huoneen laadusta ja ruoka järjestyk-
laskijaa. si, ilmoitettiin eilen illalla Varkau-
lesta, mutta kisojen ajaksi sattunutta Sulien maiden aikana suoritetut nenkaikkea Gasienica-tunturilla, on moin vie Kasprowy Wierohille, koska sestä 9:75 zlotystä 19:90 zlotyyn vuo-
desta. Viime vuonna Ilves setvisi heti
ja alpeilla kilpailevia aina uhkaavia juoksu-, kävely- ja voimisteluharjoi- alkajaisiksi tasapelillä eikä suinkaan erinomainen maasto syöksy- ja pujot- oli pelättävissä, ettei ilmarata kykenisi rokaudelta henkeä kohti (100 mk =
sään muutoksia vastaan ei osattu val- tukset yhdessä raskaan ruumiillisen ole vailla mahdollisuuksia nytkään, teluhiiihtoa varten, kun taas laakson enää tyydyttämään tavattomasti kas- 11 zl.). Sitäpaitsi on hankittava xjean-
vaikka saakin hieman epäoikeudenmu-
mentautua, eikä tultane sitä koskaan työn kanssa muodostavat rungon, toisella puolella loivarinteinen maasto vavaa liikennettä. Sähkökelkkamäen pi- ottokortti», joka maksaa 8 zl. Tämä
kaisesti taaskin otella vieraalla ken- tuus on noin 300 metriä ja nousu noin
tekemäänkään. Hiihtokilpailussa voi jolle lopullinen hiihtokunto rakenne- tällä. on erinomaisen sopiva pitkänmatkan kertakaikkinen meno oikeuttaa kuiten-
muuallakin kuin alpeilla tulla hiihtä- taan. Savonlinnassa selvittävät vä- hiihtoja varten. Zakopanessa on myös- 125 metriä. kin osanottokortin omistajan saamaan
linsä SaPKo ja Sudet. Viimeksimainit- Edelleen on Kalatowki-kuibkulalle
jän eteen vastustajia, jotka ovat en- Vanhemmat edustushiihtäjämme kin jo useita vuosia ollut erinomainen kaikilla Puolan rautatielingoilla mat-
nakolta aavistamattomia ja joiden ovat parinkymmenen vuoden ajan suo- tu saa tänäkin talvena tulla toimeen hyppymäki Krokiew-harjanteella. Tämä Zakopanen välittömään läheisyyteen kalipun alennusta 76 % paluumatkaa
ilman entistä ”keisariaan” Ati När-
voittamiseksi inhimillinen etukäteis- rittamiensa kokeilujen jälkeen saaneet
suunnittelu saa turhaan tehdä suunni- selville oikeat harjoitustavat ja näyt-
telmia. Nämä vastustajat ovat taval- tää siltä, että pääkohdista ollaan jo
lisesti muodossa tai toisessa esiintyvät selvillä. Tietysti aika tuo tullessaan
västä, vaikka hänen mukaantuloaan
pidettiinkin jo varmana.
pelaa häikäilemättömän kovaa peliä
ja Sudet on varmaankin lujemmalla
Savonlinna
harjanne on jo luonnostaan sellainen,
että tarvitsisi hakata pois ainoastaan
muutamia puita hyppymäkeä raken-
nettaessa. Tätä mäkeä on viime kuu-
rakennettu uudenaikainen matkailu-
hotelli, joka sisältää 40 kahden vuoteen
huonetta, ruokasaleja, kerho- ja seu-
rusteluhuoneita. Tämä hotelli kuuluu
varten.
Liikenneyhteys Zakopaneen
järjestäjien suurin pulma.
ilmastovaihtelut. Niille ovat hävin- yhtä ja toista uutta pienemmässä mit-
neet suomalaiset, norjalaiset, ruotsa- takaavassa hiihtovalmennukseenkin,
laiset y.m. hiihtäjät, kukin vuoronsa mutta, kuten sanottu, pääkohdista tie-
mukaan. Moritzin olympialaisissa se- täneen selvillä. Harjoitustavat aikai-
kuin luulisänkään. ,
Porvoossa suoritetaan ensim-
mäinen välieräottelu Helsingin piirin
mestaruudesta PU;n ja Jukolan Poi-
kien välillä. PU on varsinkin Akilles-
kausina laajennettu ja parannettu, niin
että siinä voidaan nykyään teoreetti-
sesti suorittaa aina 80 metrin pituisia
hyppyjä.
Tatra-yhdistykselle. Kun on odotetta-
vissa, että monet ulkomaalaiset vieraat
Kuten huomaamme, cm Zakopane
saapuvat omilla autoillaan, on Zakopa-
valmistautunut hyvin tuleviin kansain-
nen keskustaan rakennettu suuri auto-
välisi in hiihtomestaruuskilpailuihin.
voittonsa jälkeen varma voittajaeh-
kä suomalaiset että norjalaiset menet- sempiin vuosiin nähden ovat muuttu- vaja, jonne kylpy- ja urheiluvieraat
Kilpailujen järjestäjäin ainoana huo-
tivät äkillisen ilmanmuutoksen takia neet tavallaan helpommiksikin, vaik-
dokas. Talviurheilulle suotuisat voivat jättää autonsa säilytettäväksi
lena on nyt se seikka, etteivät liikenne-
Turussa alkaa myös piirin mes-
jo kilpailun alkuvaiheissa mahdolli- ka kiristyneen kilpailun takia ollaan taruussarja monine otteluineen. olosuhteet pientä maksua vastaan, ja jossa ne voi-
yhteydet Zakopanen kanssa ole erittäin
suutensa kamppailla tasaväkisesti taipuvaiset luulemaan päinvastaista. Ensossa YVPS ja LUM iskevät ovat tehneet Zakopanesta Puolan daan puhdistaa ja korjata. hyvät. Sinne vie ainoastaan yksi 1-
uudelleen yhteen jatkaakseen viikko
ruotsalaisten hiihtäjien kanssa. Silti Tämä johtuu siitä, että nykyään jae- vipääkaupungin». Joka vuosi asuu sen raiteinen rautatie, joka lisäksi on jok-
Sitten s—ö-tulokse n5—ö-tulokseen päättynyttä ys- Köysiradalla kohoaa 6:ssa seenkin
emme saa väheksyä ruotsalaishiihtä- taan harjoitus kokonaisuudessaan pi- tävyysotteluaan. hotelleissa ja täysihoitoloissa tuhansia vanhanaikainen ja kohoaa mo-
jien voittoa, kadehtimatta se heille
temmällä ajalla tapahtuvaksi, kuin Myös maaseudulla on otteluja kylpy- ja urheiluvieraita Puolan kai- minuutissa 400 m. nin paikoin sangen jyrkästi, niin että
suotakoon, mutta olisimme silloinkin, niinä aikoina kun pohjavalmennusta eri puolilla Suomea, etupäässä ystä- kista osista. Mutta Zakopane on ny- Huomattavin Zakopanen uusista lai- junat voivat useinkin kulkea hitaasti.
niinkuin aina, halunneet ratkaista vä- vyysluontoisia.
ei osattu käyttää. Tällä saavutetaan Kaikilla tahoilla on yritys kova ja kyään jo tunnettu ulkomaillakin. Ul- toksista on epäilemättä juuri tässä Kun päivittäisten junien lukumäärää
limme paremmuudesta heidän kans- sekin etu, että saadaan kestävämpi totinen. Näin vuoden vaihteessa tekisi komaalaisten kylpylävieraiden luku- joulukuussa liikenteelle avattu uusi lisätään, mikä hi ihtomestaruuekilpai-
saan ulkonaisesti tasavertaisissa olo- hiihtokunta, kuin aitojaan sukslharjoi- mieli toivottaa joka joukkueelle voi-
1.1 n P
tollista esiintymistä otteluissaan, mut-
■
suhteissa. tuksilla, joita suoritetaan lyhyenä ai-
Kävely hiihtovalmennuk-
semme suurtekijä.
kana.
Voimme katsoa luottamuksella tule-
ta valitettavasti se on sula mahdotto-
muus. Joko on kummankin tyydyttävä
yhteen pisteeseen tai sitten toisen jää-
ifIHH Hv
UII PMM
mII Hb HK
MESTARUUSSAR,AN
kio 15 |
vaisuuteen, sillä tuntui} siltä, että ol- tävä tyysten ilman. Mutta siinäpä se
Yleisurheilijamme, lähinnä pitkän-
pohjavalmennuksessaan
laan jo selvillä suunnasta, jota on tu-
matkan juoksijat, ovat jo kauan alkaa levaisuudessakin seurattava hiihtoval-
mennuksessa.
palloilu-urheilun vetovoima
pysyy!
juuri on ja
Entistäkin parempaa pelikautta toi-
111 IV ■ ■ Il pallokentällä
■
vottaen *•
Xl3B
 Sunnuntaina tammikuun 1 p. HEtSINGIN SANOMAT N» 1 1938 21

Jääkiekkomestarit Se suurin kysymys, Olympialais ■

Hitlerin
tänään Johanneksen kentällä. Olympialaisliput. kisojen uudenvuoden
Vuoden ensimmäisenä päivänä, tänään ”Vuoden alussa aloitetaan olympia-
klo 18 alkaa jääkiekon mestaruussarja laislippujen myynti voimistelukilpailujen järjes-
Johanneksen kirkon kentällä. Mestari-
.”

Muistamme mainiosti tuon ilmoituk-

Joukkueella, Ilveksellä on aikomus vie- sen. Vähävaraiset ovat raapineet pää-
. .

tely hahmolttuu. julistus.

Voimisteluliitto ehdottaa kansain-
dä molemmat pisteet mukanaan Tam- tään saatuaan sitten kuulia, että
pereelle, matta vastustaja HSK on taas aluksi myydään vain kokoajan lippuja,
välisiä arvostetlntnomariknrsseja. ”Saksan historian
suunnitellut aivan toista. Kaikesta jotka tietysti maksavat hirveästi. Myö- Vuoden 1940 olympialaiskisojen vaiheikkain”.
paattaan tästä siis muodostuu ankara hemmin sekautui leikkiin toinen epä- voimistelukilpailujen suunnitelmat ovat
osapuilleen jo valmUt kertoi eversti- Paras satovuosi.
ja jännittävä kamppailu pisteistä. miellyttävä tekijä, ehto, että ensin luutnantti K. E. Levälahti tiedus- Berchtesgaden,
Joukkueiden kokoonpanot ovat: otetaan huomioon niiden pääsylipputi- tellessamme häneltä kuinka pitkällä 31. S
laukset, jotka ovat taveilla tai toisella voimistelukilpailujen järjestelyissä ol- (STT) Valtakunnankansleri Hitler
Ilves. laan.
edistäneet urheilun asiaa maassamme. on vuoden vaihteessa antanut Ju-
Castren Jaosto, johon minun lisäke listuksen, jossa m.m. sanotaan, että
Sutinen Jaakkola Jos nyt ajattelisin ihan tavallisena kuuluvat varatuomari V. J. Niiniluoto,
R. Tiitola Rintala Vasama kansalaisena, että jos jotenkin lehtorit Y. Nykänen ja V. Lahtinen, vuosi 1938 on satohin vuosiin ollut
satein-
Majanen J. Tiitola Huhti kin herrat olymplalatejärjestäjät usko- tri B. Stenman, prokuristi V. Salonen Saksan kansan historian vaiheikkain.
maan olevan! urheilun edistäjä niin ja Ja toimittaja E. Palolampi sekä sih- "Menneitten 12 kuukauden aikana on
teerinä Ilmari Sinisalo, ehdotti ensi
H. Lauren Westerlund Hilden niin monen vuoden tai vuosikymmenen Pallo helähti neljästi Örebron pömpeliin. töikseen kilpailupaikaksi stadionia se- meidän onnistunut ratkaista suurin ul-
B, Lauren R. Lauren Sundqvist ajalta, niin millä ihmeellä minä saisin kä harjoituspaikkoja olymplalalskylän kopoliittinen probleemamme. Luodes-
Bergman Apelberg

HJK voitti komeasti

yhteyteen, jotta kaikilla osallistuvilla sani tämän parhaan satovuoden päät-

4-0.
Bäckström sille Amandalle lipun, se kun selitti,
joukkueilla olisi hyvät harjoitusmah- tyessä silmäyksen historiaamme, täyt-
HSK. että meidän perheestä ei sitten lähde dollisuudet. Syksyllä laadittiin yksi-
ainoaakaan sielua niihin olympialai- tää minut syvä kiitollisuus sallimusta
Erotuomarina toimii R. Mikalunas, tyiskohtainen esitys ja kustannuslas-
ja puoluettamme kohtaan. Kansallis-
ajanottajina ovat Ahlskog ja Lehtinen, siin, ellei toista lippua hommata hä- kelmat kalkista niistä välineistä ja
sekä maalituomareina Kanerva ja Blom. nelle. rakennelmista. Jotka tarvitaan kisojen sosialistinen liike on saanut tämän ih-
Niinkuin aikaisemmin on mainittu,
Tuska siinä on, ennenkuin Amandal-
tulevat HSK;n ”jääprinsessat” tämän le hankitaan täysin vedenpitävät
pape-
Helsinkiläisten luja toinen aikapuolisko nitisti volmistelukilpailuissa.
Samanaikaisesti ryhdyttiin
maan ehdotusta kisojen voimistelukil-
meen aikaan, mutta kun Herra Jumala
laati- on sallinut sen onnistuvan, on puo-
lisäksi esiintymään väliajoilla.

Pikaluistelua tänään
rit urheilun edtetämteasiassa, jollei
kenties hyväksyttäisi perusteeksi sitä,
örebron Pallokentällä. pailujen pakollisiksi tehtäviksi. En- lueemme ollut Hänen välikappaleensa.
nen sen valmistumista kuitenkin kan- Mutta ennen kaikkea on minun osoitet-
sainvälisen voimistelu Uiton teknillinen tava kiitokseni Saksan koko kansalle.
että hän on riittävän monta vuotta
Kaisaniemen
SL HSK
ja järjestävät
radalla.
tänään kio 11
pitänyt herra penkkiurheilijaa niin hy- Jobin posti Västeråsista: IFK hävisi I—s! komitea

ehdotus
ilmoitti laatineensa jo pakolli- Erikoisesti kiitän niitä
set tehtävät kisojamme varten. Tämä
el miellyttänyt jaostoa, jonka
satojatuhansia,
jotka ovat luoneet valtakunnan länsi-
pikalu:stelukilpailut vissä ruumiinvoimtesa, että tämä on
jäsentenväliset Suomalais-ruotsalaisen jääpallosar- joista velttojen edeltäjäinsä jälkeen Max Viinioksa tuomitsi ottelun vuoksi se laati uuden ehdotuksen, joka rintamalle sellaisen panssari- ja betoni-
Kaisani«nen luistinradalla. Rata or, hy- jaksanut pitää täysvoimateta suoraa jän, taas saadaan käyttökelpoista edustus- hyvin. kuvapiirroksin selvennettynä lähetet- muurin, ettei sitä mikään maailman
vässä kunnossa, joten tuloksia syntyy. huutoa Suomen voittaessa Eläintarhas- kuten tätä viime talvena viritettyä
ainesta. Lamppu oli kuitenkin ei- Lila. tiin kansainvälisen voimisteluliiton mahti milloinkaan kykene murta-
Wasenius, Ojala,
Siitä pitävät huolen sa, Stadionilla, Messuhallissa tai Bollik- naapurimaitten välistä yhteistoimintaa len ketjun positiivisin yllätys. Loisti teknillisen komitean hyväksyttäväksi.
Skutnabb, Ekman y .rn. Kentälle Kanne- jääpalloilun alalla hieman harhaan- nopeudellaan ja esitti syöttötaitoakin. Pakolliset tehtävät ovat aiheutta- maan.”
tpa n vain rata makso. sella, tai ainakin silloin, kun Suomi on
johtavasti kutsutaan, toisen valheen Vuorio teki varsinkin ensimmäisellä
Ottelun jälkeen. neet Jatkuvaa erimielisyyttä. Kysymys Vi lieri lausuu julistuk-
näyttänyt olevan voitolla.
ensimmäiset ottelut suoritettiin eilen. alkapuoliskolla karkeita sijoitusvirhei- ruotsalaiset olivat oikeastaan hieman tulee lopullisesti ratkaistuksi Baselissa sessaan tuonnempana: ”Tulevaisuuden
Ipjen aikana on ehdottoman tarpeel- Niin, leikilläänhän tästä asiasta mo- tä vetäytyen säännöllisesti liian »alas» hiljaisia poikia. Eivät ehkä sittenkään tässä kuussa pidettävässä kongres- tehtävät ovat seuraavat:
Helsingissä sai viime talvena Seppoina
seuraten eikä ollut senvuoksi vain tappiostaan, vaan että HJK yllät- sissa. Lähin tehtä-
lista, voi sattua, että junat myöhästy- netkin puhuvat, mutta jonkinlainen Ruotsissa vieraillut HJK vastustajak- valmiina edelleen kehittämään vierus- ti heidät pelillään. He kehuivat suo- vä on ja tulee olemaan kansamme kas-
epätietoisuus kuitenkin kaivertaa miel- Voimistelukilpailujen päiväohjelma
vät huomattavastikin. seen örebron joukkueen, joka vuosi sit- toverinsa hänelle kovasta vauhdistaan malaisten luistelutaitoa ja meikäläisten on jo valmiina. Maanantaina, heinä- vattaminen kansallissosialistiseen yh-
Viime kesän aikana Krakowin ja tä. Ja kuitenkin on kisoihin aikaa yk- ten voitti kotikentällään VIPS:n 4—2, tulkkaamia läpipalloja, joista harmit- mailankäyttöä joutuisana. Varsinkin kuun 29 p:nä voimistellaan Stadionil- dyselämään. Toinen tehtävä on raken-
Zakopanen välistä maantietä kuitenkin si kokonainen vuosi ja yli seitsemän ja Helsingin IFK taas matkasi Ruot- tavan useat joko joutuivat turhan ta- oli HJK:n hyökkääjistön peli toistuvi- la klo 8.00—16.00. Silloin suorittavat taa ja lujittaa puolustusvoimaamme.
kia vastapelaajalle tai ylittivät peli- na rynnistyksinään uuvuttava. Ruot- joukkueet pakollisen hypyn sekä pa-
korjattiin Ja levennettiin, niin että kuukautta. Kaikesta tästä saattaa pää- siin, jossa sillä eilen oli yhteenotto vii-
alueen rajat. Tuktmiesllnjassa teki salaisten puolustuksen oli sen edessä kolliset lilkeet hevosella ja ren- Kolmas tehtävä on mielestäni nelivuo-
Kuuri osa matkailijaliikenteestä voi- tellä, että kansamme keskuudessa elää me vuonna HJK;n 7—3 voittaneen Valio keskellä hyvän päivätyön.
vihdoin lannistuttava. Viipurissa pa- kailla ja pakollisen vapaaliikkeen tissuunnitelman toteuttaminen, työn-
daan suorittaa autobusseilla. Tämä varsin vakavana käsitys „nähdä olym- Västeråsin kanssa. Kummassakin Sivutuet olivat liian liikkumattomia ja laamme uudenvuodenpäivänä parem- Tiistaina, heinäkuun 30 p:nä suorite- puutteen torjuminen Ja varsinkin val-
riippuu kuitenkin siitä, sataako kilpai- pialaiset ja sitten kuolla”. Puro lisäksi oudon epävarma pallon- min, tuumivat ruotsalaiset lohdutuk- taan klo 8.00—16.00 omavalintaiset
ottelussa lopputulos jäi todistamaan hallinnassa toisella aikapuoliskolla seksi. Lagerström kylläkin varoit- hypyt ja vapaaliikkeet sekä pakolli- takunnan uusien osien talouselämän
lujen aikana lunta vai ei. Jos, kuten Nyt joka tapauksessa odotetaan
kotikentän joukkueen ehdotonta pa- nähtiinjcin entinen LUM:n sarjapelaaja ti liian herkistä voitontuumalluista. set liikkeet liittäminen valtakunnan talouselämän
ja rekillä. Kes-
talvella on mahdollista, sattuu run- olympialaisten pääsylippujen myynnin remmuutta; HJK voitti mieluisasi! yl- Vartiainen hänen tilallaan. Vii- VlPS;illä on nuoria, kestäviä pelaajia, kiviikkona, nojapuilla heinäkuun 31 p:nä suori- piiriin. Ulkopoliittisesti on Saksan ase-
saita lumisateita, niin tuon yhden ai- alkamista ja lippujen jakautumista lättäen Pallokentällä 4—o ja Väster- meksimainitusta el ehtinyt saada mi- tuumi Lake. tetaan omavalintaiset liikkeet noja- ma tarkoin määrätty. Ymmärtämyk-
noan rautatielinjan täytyy välittää melko tavalla suuremmalla jännityk- åsissa olivat maalit s—l isäntäseuran tään varmaa käsitystä. Puolustajapari Muuten tähtäävät örebrolaiset kaik- puilla, renkailla, hevosella ja rekillä.
ylläpiti tehokkaasti järjestystä maa- mestaruus- semme Mussolinin historiallista tehtä-
koko liikenne. sellä kuin kansaneläkevakuutuksen en- eduksi. Yhtä mieluisa kuin meikäläi- linsa edustalla, jota Risto Rinne var- kensa talven Se ensimmäiseen Klo 8.00 alkavat liikasuorituksensa
otteluunsa. on tammikuun 8 pnä kaikki muut Joukkueet, paitsi ne, jot- vää kohtaan rauhan säilyttäjänä pakot-
simmäisten maksuerien suorittamte- selle jääpalloväelle oli HJK;n voitto, tioi lupaavaa kuntoa ja varmuutta ja silloin on örebro kotikentällään vas- ka ovat kahden edellisen
päivän kilpai- taa meidät syvään kiitollisuuteen. Kii-
hetkeä, joka sekin osaa oudokseltaan yhtä pettyneinä useat ottivat vastaan osoittaen. takkain Karlstadin Götan kanssa. Näi- lujen perusteella selviytyneet neljän tämme kuitenkin myös muita valtio-

Uudenvuodenlahja olla varsin jännittävää.

Hei, hei, HJK!

örebron Ja HJK:n välinen jääpallo- kanssa kuin omalla kentällään sivallel-
ottelu oli hyvin jännittävä, mutta mi-
kään loistotilaisuus se el ollut. Jää keen
Pallokentän tavan mukaan aaltoileva,
vaikkakin sillä vasta tästä päivästä al-
tiedon mestariemme roimasta tappios-
ta. On kuitenkin toista otella vieraal-
la kentällä tunnetun suur joukkueen
la
palloja tuttujen ja harjoittelussa jäi- { ti vahva joukkue ei täysin vastannut
jääneitten vastustajain verkkoon! I siihen kiinnitettyjä odotuksia. Alku-
HJK:n syöksyhyök-
Örebro ei pelannut
”ruotsalaisesta.
den joukkueiden viimetalvinen ottelu ensimmäisen joukkoon. Nämä neljä
päättyi suureen mellakkaan, kuten joukkuetta suorittavat loppuliikkeensä ni lehiä, jotka tänä vuonna yhdessä
muistettaneen. vasta klo 18.00. meidän kanssamme ovat ryhtyneet et-
Jaoston pyrkimyksenä on saada simään rauhanomaisia ratkaisuja ky-
sihteeristö ja tulostenlaskijat sellai- symyksille, joiden ratkaisua ei voida
örebron keltapaitainen Ja fyyaillises-
Västerås—HlFK seen vireeseen, että heti suorituksen lykätä.”
jälkeen saadaan tiedotetuksi asian-
s—l. omaisen voimistelijan saavuttama pis-
otteet todistivat, että vierailijat tunte-
vat hyvin jääpalloilemisen taidon, mut- temäärä ja heti joukkueen suoritettua Englantilainen lentäjä
ta koneistoa ei saatukaan käyntiin sil-
lä tasaisuudella, tavallisesti
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)

Helsingin IFK;n ja Västerås in Sport-

liikkeensä, joukkueen pistemäärä ja
sijoittumisjärjestys kunkin lajin jäl- Grover tuomittu
joka lyö
kaen virallisesti on uusi isäntä: Hel-
singin kaupunki. Tuuli ruokottoman
käykset mursivat leimansa ruotsalaisten jääpallojouk- klubbenin välinen jääpallo-ottelu Väs- keen.
Voimistelukilpailujen arvostelutuo-
Moskovassa.
kueitten peliin ja joka on osoittautunut teräsissa jouduttiin pelaamaan epä-
Kartoitetaan Venäjältä.
ensimmäiselle viileä ja paikoitellen kovakin. Ruotsa-
laiset näyttivät aluksi paremmilta,
mikä johtui etupäässä vahvan Wasber-
Örebron vastarinnan .
suomalalspuolustuksille
hillittäväksi pelitavaksi.

vasemmalla puoliskolla toimiva vir-

gln työskentelystä. Mutta kun hänen tiin olosuhteiden pakosta aloittamaan kaveljensä Lindberg pääsivät alus- että vielä vähän
vaikeimmin
Nimikuulut
HJK ja örebro SK:n ottelu joudut- välihyökkääjät Waaberg ja hänen tuisku oli tuonut kentälle lunta niin,
edullisen sään vallitessa. Voimakas
marien tehtäviä vaikeuttavat erilaiset
katsantokannat eri maissa. Jotta
rinkäsityksistä vältyttäisiin jaosto eh-
ennen kilpailun alkua dottaa kansainvälisten arvostelutuo-
vää- Moskova,
(STT)
Reuterin kautta, 31. li
Englantilainen
marikurssien järjestämistä. Kansain- kettäin teki jnksinlennon Tukholmasta
Grover, joka äs-
Myymme nyt erikoisen edullises-
oli jäänpinnalla useita senttejä paksu välisen voimisteluliiton teknillinen ko-
ti hyviä, kunnostettuja autoja ja ”varma maalinsa” kimmahti kuin uk- jo niin aikaisin, että se esti monen ha- sa kovin helpolla ilahduttamaan ylei- Moskovaan noutaakseen venäläisen puo-
lukkaan söä taidokkailla ja pitkillä pujotteluil- lumikerros. Lumi luotiin pois ennen mitea saisi huolehtia näistä kursseista.
annamme ilmaiseksi uudenvuo- kosenpaukaus Rinteen maalin tolpan- saapumisen katsomoon. Siitä lisonsa Englantiin, tuomittiin lauantai-
juureen, huolimatta oli maksaneita katselijoita laan ja riehautuivat viljelemään tätä ottelun alkua, mutta pelin kestäessä Näillä kursseilla sovittaisiin yhteisis- na 1.500 ruplan sakkoihin sekä kartoi-
denlahjana 30:lle ensimmäiselle tuntui hänenkin uskonsa sam- aivan liiallisuuksiin saakka. Tulosta satoi uutta lunta. Pelaajat joutuivat tä arvosteluperusteista ja jokainen
tänä vuonna meiltä autonsa os- muvan. Kuta enemmän sohittiin, sitä kaikkiaan 904, mitä määrää on pidet- siitä ei syntynyt, ja kun hjk-laispuolus- osanottaja pitäisi kotimaassaan ar- tettavaksi Neuvostoliitosta viiden vuo-
näinollen työskentelemään kentällä, jo- vostelutuomareille kurssit, joilla hän
taneelle H-lumiketjut, jotka so- määrätietoisemmaksi klubilaisten peli tävä näissä puitteissa hyvänä saavu- tus hieman lämmettyään sai valmiiksi ka kysyi den ajaksi sen johdosta, että hän oli
tuksena. Ottelu alkoi vauhdikkaana ja tehokkaan reseptinsä tällaisten tunkei- erikoisesti voimia. selostaa saamansa ohjeet ja suunta-
pivat ostettuun autoon. kehittyi ja puoliajan päättyessä Lam- Västerås voitti ottelun yllättävän yli- viivat. loukannut Neuvostoliiton aluetta. Sitä-
tiukkana, joskaan se tasoltaan ei eri- lujen tyrehdyttämlseksi, ei hyökkäys-
pun oivallista keskitystä seurasi raju toiminnassa tahdottu päästä puuta pi- voimaisesti s—l, johdettuaan puoli- Jaoston työskentelyä on, kuten jo paitsi hänen lentokoneensa takavarikoi-
Varastossamme on paljon autoja,
rytinä örebron maalissa, mikä aukaisi koisempia korkeuksia tavoitellut ja temmälle. Välillä yritettiin rakentaa aikaisemmin mainitsin, viivästyttänyt tiin. Groverill aon oikeus vedota kor-
uudemptmallisia m.m.: tarjosi lopputulosta »jännittävälle» kunnollista yhteispeliäkin, mutta kon- ajalla I—o. IFK ei esittänyt parasta se että kisojen pakollisia tehtäviä ei
tien niille neljälle HJK:n voittomaalil-
katselijalle mielenkiintoista seuratta- septit olivat jo ehtineet mennä liiaksi peliään. Sen eturivi purjehti kentällä ole saatu vielä ratkaistuiksi. Tämän keimpaan oikeuteen.
Plymouth Custom 5-heng. 1938 le, jotka tauluun myöhemmin nostet-
vaa koko ensimmäisen ajan sekaisin. Ketjun tuloksellisin mies oli eikä ollut heti tilaisuuden tullen lau- vuoksi voimistelijat eivät ole vielä
pelijakson
Plymouth Custom 5-
Chrysler Royal 5-
„ 1938
1938
tiin.
hyökkäyksen seuratessa toistaan vuo-
oikea laitahyökkääjä Granstedt, kalsuvalmis. Ruotsalaiset luistelivat päässeet liikkeitä harjoittelemaan. "Karolina Thordén"
Hi.
joka järjesteli maaliluukulle monta hy-
Dodge 7-
„

„ 1935 örebro ei pystynyt olemaan ”ruot-

roin kohti kumpaakin maalia. Joitakin vää palloa. Tukimieslinjassa ö s t- suoraviivaisesti ja
joukkueen eturivi ollut
ankaran myrskyn
Dodge salaisluokkaa”,
Chevrolet Master 5-
2- „ 1937
1938
kun sen
nousi kurkkuun toisella puoliajalla. vihdoin
sisu minuutteja ennen taukomerkkiä HJK -1 i n g raatoi keskellä kuin Saarijärven oli kärkäs laukaisemaan.
Englannin jalka» kourissa Atlantilla.
„

sai aikaan ottelun ensimmäi- Paavo keskihalmeUlaan. Vasen vierus- Kentällä oli 2,285 maksanutta katse- Tukholma, 31.12. (STT)
Terraplane
Ford V-8
5
5-
„ 1937
1934
Mutta samalla oli havaittavissa, että sen täysosuman, toveri Karlsson vaikutti vielä aivan lijaa.
ja kun valkomekkoi- pikkupojalta, mutta
palloilu .

Perjantaina saapui suomalainen moot-

„

jääpalloilu on aika lailla tuuripeliä. set teki silti miehen Ensimmäisellä puoliajalla peli oli
j 1

Ford Eifel 4- 1938 keinon keksittyään uudelleen ken- töitä. Puolustajaln rauhallinen peli- Lontoo, torlalus ”Karolina Thordén” Tukhol*
„

Nyt kävi klubilaisilla myötätuuli kah- 31.12. (STT) Englannin

Opel Olympia 4- „
1938 tälle päästyään jo vajaassa kymmenes-; tapa ja heidän maltilliset syöttönsä melko tenkin
tasaväkistä. Västerås teki kui-
lauantaisten jalkapallo-ottelujen tu- man lähellä olevaan Augusten-
Citroen 5- 1937 dessakin merkityksessä, niin eteenpäin tukimiehistölle ja hyök- yritti vaarallisempia hyökkäyksiä ja
toisella sä minuutissa enensivät etumatkansa! XFK;n uusi lokset;
„

Nash 5- 1936 usein laukauksia. daliln lastinaan autoja Ruotsia

niin nukahtivat vieraili joitten taaksepäin kuin
„
puoliajalla näet tuuli oli selän takana, 3—o;ksi, kääjilleen kiperissä tilanteissa maalivahti Birger liiga:
Nash 7- 1934 omalle maalivahdilleenkin Söderberg pelasi I autotehtaille. Alas oli matkallaan jou-
\

sillä ruotsalaisten heikkouden sel- tasoitustoiveet ja samalla myös

Hupmobile 5- „ 1936 lopahti oli oiva oppitunti suomalaisille puolus- puoliajan hyvin siepaten muutaman Arsenal—Huddersfield Town I—o. tunut ankaran myrskyn käsiin Atlantil-
|

ja on edelleen tänään erittäin vaikean

Studebaker 5- 1935 vään todettuaan tuli toiseksi myötäi- heidän pelinsä tuloksettomaksi pallon. N. 20 minuu- Birmingham—Manchester United
touhui-j tuspelaajille
niin voimakas, etti
„

Bulck 5- „ 1935 seksi usko voittoon, mikä olisi kenties luksi. Viipurissa Maalivahti Dahl oli siep- tin kuluttua sai IPK mainion tilaisuu- 3—
3. la. Aallokko oli
Fargo 4-tonn. 1938 HJK jatkoi syöksähtelevää den maalintekoon. Grönlund pujottau- Blackpool— Woiverhampton Wande- useat paksut lasiventtiilit rikkoutuivat
voinut olla vieläkin suurempi. pauksissaan kärppämäisen nopea, mut-
Oldsmobile 3- „
1937 hyökkäilyään ja sai tehdyksi vielä nel- ta jaloilla varmistaminen puuttuu ko- tui Västeråsin puolustuksen lävitse. rers I—o. ja ruokasalin kalustoa rikkoutui. Lai-
Chevrolet 3- „ 1937 Voitaneen sanoa, että örebro olisi jännenkin täysosuman hämäytyneen ja konaan Muutaman metrin päässä maalista hän Soiton Wanderers—Portsmouth s—l. va oli eräässä Amerikan satamassa ka*
Chevrolet 3- 1936 ansainnut yhden maalin lohdutukseksi uupuneen Eilen emme siis saaneet örebron kuitenkin kaatui Västeråsin toisen puo- Brentford—Everton 2—o.
„
vastustajansa verkkoon. lustajan toimesta. Erotuomari ei kat- jättävänä.
Chevrolet 3- „ 1936 yllä kuvatun tolppalyönnin ansiosta, Myötätuuleen täysin purjein lasketel- SK rata varmaan oikeaa kuvaa. Tuntui sonut tekoa Derby Country—Aston Villa 2—l.
Chevrolet 3- 1936 siltä kuin nämä sympaattiset keltapai- laittomaksi. 37 minuutin Grimsby Town —

Sunderland I—3.
3-
„

1935 mutta eipä juuri muusta syystä, lessaan HJK hallitsi toisen alkupuolis- dat olisivat etukäteen ajatelleet tehtä- kohdalla IFK;lla oli vapaalyönti 8 m Leeds United—Carlton Athletic 2—l.
Chevrolet
Studebaker 3-
„

„ 1936 Luistelutasoltaan molemmat jouk- kon loppuun saakka. vänsä helpommaksi kuin se sitten oli-
päässä maalista. Sen ampui S Ironi-
Leicester City—Chelsea 3—2.
Tukholman väkiluku.
Studebaker 3- 1936 kueet olivat yhtä hyviä. Ihmeellistä kaan. Joutuuko nyt »ViPS-parka» sten. mutta pallo meni erään västeråsi- Liverpool—Preslon Northend 4—l. Tukholma, 31.12. (STT) Kulu-
„
laisen luistimesta ulos. Pari minuut-
Ford V-8
Ford V-8
3-
3-
„ 1937
1937 Mitä
HJK ei ole silti vieläkään kärsimään tästä erehdyksestä? tia ennen puoliajan loppua Västeråsin
Middieebrough—Stoke City s—l.
neen vuoden aikana on Tukholman vä-
3-
„

1935 toivoisin ...

lopullisessa kunnossaan vasen laitahyökkääjä Magnusson pääsi II liiga: kiluku kasvanut 15.949 hengellä vastaa-
Ford V-8
3-
„

1935
Pelin vaiheista hyökkäyksen jälkeen ampumaan joh- Blackbum Rovers—Chesterfield 3—o. van luvun viime vuonna ollessa noin
„

Minä toivoisin, että tänä olympia- niin määrittelevä kuin lopputulos jouk- toon I—o. Coventry City—Totteniham Hotpurs
laisten aattovuonna Suomen urheilijat kueelle olikin. Odotettua ylivoimai- mainittakoon, että kesken HJK;n alku- Toteen puoliajan alkuminuuteilla pu- 4—o. 13.200. Kaupungin väkiluku oli vuoden
I

Te voitte luottamuksella ostaa

painostuksen Lindberg pääsi lävitse ja jottautui Västeråsin keskushyökkääjä Fulham—Tranimere vaihteessa 573.566.
I

meiltä käytetyn auton. Ne ovat saisivat perusteellisesti selkään joka semmat maalinumerot johtuivat suu- Ro vers I—o.
ainoassa rimmaksi osaksi odotettua pienemmäs- ampui terävästi, mutta pallo osui vasemmalta puolustuksen lävitse ja Manchester City—Bradford s—l.
urheilulajissa. Mutta samalla
perusteellisesti tarkastettuja ja
tä vastuksesta. Tuntuvasti paremmin poikkirivan tyveen. Peli tasautui, ja työnsi pallon läheltä maaliin. Peli nyt Millwall Swansea Town I—l.
Newcastle United—Sheffield United Arsenal—H3K maanantaina
—

kunnostettuja.
Kaikki SPJ-autot myydään ta-
kauksella.
Myymme ja vaihdamme myös-
kin sopivilla vähittäismaksueh-
doilla.
Tulkaa nyt ostamaan auto. Jos
pidätte kiirettä, saatte vielä os-
tamaanne autoon ilmaiset H-ket-
jut. Te saatte tehokkaat lumi-
ketjut, jotka purevat kyntensä
myöskin arvokkaita kokemuksia ja kuin debyyttiottelussaan Tapaninpäi- kumpikin maalivahti sai tämän tästä 2—o. 13 min. kohdalla oikea laita-
puuttua kulkuun ja tekikin sen —o
paljon sisuvarastoa. vänä HJK kyllä pelasi ja antoi yhä sen niin hyökkääjä
hyvin, että maalia ei päässyt synty- pian sen jälkeen sai Västerås
jatkoi tulokseen 3 ja o—o. klo 19.
Urheilun alalla käy kaikki valtame- lisävahvistusta jo silloin esittämällem- mään ennenkuin vasta 38. minuutin ta neljännen maalin. 20 min. ruuhkas- kuluttua
Norwich City—Unton Town 2—l.
me olettamukselle, että sarjan alkuun Nottingham Forest—Burnley 2—2.
ren maininkien malliin. Tänä vuonna päästäessä joukkue
ehtii hioutua peli- kohdalla. Silloin HJK kehitti kauniin Hana Bym a n rikkoi kauniilla työn- Sheffield W ednesday— Westhaxn Uni- Kampin Maanantaina 2.1. klo 19 pelataan
olemme ylivoimaisia, ensi vuonna tasa- teholtaan ainakin entisensälaiseksi, ja nopean hyökkäyksen. Lagerström nöllään IFK:n nollan. IFK innostui ted I—4. kentällä Arsenalin ja HJK:n
pallon pitkällä syötöllä Lampul-
väkisiä, sitä seuraavana huonompia. mutta parantamisen varaa vieläkin on. lakaisi nyt yrittämään, muttei pystynyt pie- Southampton—Bury o—o. välinen jääkiekko-ottelu. Ottelu kuu-
Mitä tahansa urheilun alaa tarkkal- Yhteispeli eturivissä on vielä liiaksi le laitaan. Lamppu tavoitti sen komeal- nentämään välimatkaa. Västerås sai Westbromwich Aihion—Plymouth luu piirin I-luokan sarjaan. Viime
sattumanvaraista. Lagerström on la syöksyllä aivan päätyrajalta, kuljet- tilaisuuden ja pallo meni vielä kerran Argyle 4—2. vuonna voitti HJK ylivoimaisesti Hel-
lemmekaan, aina joudumme toteamaan mies paikallaan jakelemaan palloja ta- ti ja työnsi pallon sitten keskustaan IFK:n rysään. Peli päättyi siis s—l. singin jääkiekkomestaruuden. Arsenal
tämän saman seikan. Mutta häviön- kaapäin viisikon muille pelaajille, mut- Seppolalle, jonka sauvan heilah- Skotlanti: hävisi silloin ”klubille” kokonaista
dettua se oli örebron maalissa. Tämä
tolvotukset eivät sitä asiaa kyllä hluk- ta jatkuvan yhteispelin viljelemiseen I—o oli ensimmäisen pelijakson tulos. Västeräsin joukkue Arbroath—Queens Park 3—l. I—7.1—7. Maanantaina saattavat keltapai-
pyrähtelyihin mieltyneen raisun väli- Ayr United— Rangers 3— i. dat, jos heidän yhteispellnsä sujuu
kaistakaan auta. Kun menee, niin on hyökkääjänsä Seppolan kanssa hän on Jo 2 minuutin pelin jälkeen myötä- oli luja ja tasainen. Koko hyökkääjä- Celtic—Hearts 2—2. yhtä hyvin kuin harjoituksissa, tarjota
mennäkseen, kuten suomalaisilla liian hidas se on myönnettävä. tuuleen luisteleva HJK sai toteen maa- linja ja erikoisesti vasen siipi Magnus- Falkirk—Raith Rovers 6—l, HJK:IIe kovaa vastusta. Joukkueiden
•

linsa. Seppola kuljetti ja laukaisi ko- son—Hytise pelasi erinomaisesti. Puo- Hibernian—Clyde I—l.
liukkalmmankin tien pintaan, ja hiihtäjillä viime talvena. Eipä heitä Asian korjautuminen on kuitenkin ensi vaa, jolloin kokoonpanot ovat seuraavat:
}

sijassa Seppolan asia. Nuori V i k- maalivahti pudotti pallon lustus pelasi kovaa peliä. Joukkue oli Motherwell—Aberdeen 2— 2. Arsenal: Vaprinsky, Sundqvist
silloin tarvinnut ”kärmessopalla” ruok-
j

ja autonne kulkee kuin kesä- ber g, joka pääsi kouristaan

varamiehenä mu- tuli parahiksi kentälle. Lagerström kokonaisuudessaan seuraava: Rob- Partick Thistle— Albion Rovers I—3.
kia, sahm, Eklund, Hammar,
Huldin, Halen, Eldman, Askelin, Nord-
he osasivat voittamisen taidon. kaan, osoitti paikalle ja pamautti pa- Andersson: St Johnstone—Kilmamock I—3.
■

kelillä. jälleen, että hänelle on berg, Stenfors ja Colliander.

Tänä vuonna meidän katkerimmat kil- varattava paikka edustusjoukkueeseen lautuspallon verkkoon. 7 minuuttia bäck, Hellström, Thelin; E. Bergström,
1 1 -1 i

St Mirren—Queen of the South 2—o. HJK: Salo, Lindholm, Mikakin»?,

Kun ostatte luotettavan SPJ- lukuisista kilpailijoistaan huolimatta. myöhemmin peli oli 3 —o. Seppola oli Kolström, »Lotta» Lindblom, Hyttse, Third Lanark—Hamilton Academi- Lappalainen,
paveikkomme, ruotsalaiset, ovat nytkin pallon Ihalainen, Lehtinen,
auton ja varastatte sen H-ket- Tämä hyvin luisteleva ja rauhallisesti hilannut öSK:n maali. Magnusson. cal 2—2. Kiianlinna, Kanerva ja Hakulinen
"maanneet treeningissä” Vålådalenlssa pelaava nuorukainen on sen myöhäi- luukulle, jossa syötti ruuhkautuman
juilla, niin veitte olla vakuutettu Erotuomarina J. Holmström.
,

monet ajat ja varmaa lienee, että simmän jääpalloilijapolven edustajia. lomitse Vikbergille. Poika am- IFK.n eturivi pettymys.
;

tehneenne hyvät kaupat. pui riuakasti ja täysosuma tuli! 25 mi-

Ruotsin taholta joudumme tänä vuon- —■ JPm 1. joukkue kokontuu asemal- Piirin jäakiekbosarjat.
i

S. P. J. KEINÄNEN O.Y.
Helsinki. Puh. 30 000.
Henkilöautot: Lönnrotinkatu 16.
Kuorma-autot: Lönnrotinkatu 28.
nuutin kohdalla irtonaisesti petaava IFK:n hyökkääjistä, joka viikko sit- le tänään Klo 8.50 (eikä klo 9.25, kuten
na kokemaan varsin kovia kamppailu- Eikä silloinkaan häviämisen toivo- HJK sai jälleen maalin. Lehtosen syö- ten onnistui HJK:ta vastaan, ei pysty- eilen mainittiin). Tiistaina pelattavista otteluista pe-
ja. Mutta voi käydä niinkin, että se tukset muita pelasta. tön Lagerström jatkoi maaliin. nyt odotettuun tulokselliseen 'peliin. ruutetaan edellinen ottelu (HJK Et—
Pimeys alkoi jo haitata pahoin. Aivan Tukimiesketju pelasi puo-
ei pääse valmiiksi vielä tänä vuon- Näitä vain aattelin kuullessani tari- loppupuolella ottelua ruotsalaiset olivat liajan hyvin, mutta ensimmäisen Karhu-K. I).
pysytteli toisella kealle laidalle ja Forstedt hänen pai- HPS El—Unitas I alkaa täsmälleen
Jälkimmäinen ottelu
na, vaan vasta olympialaisiin 1940, noita suomalaisten suurhiihtäjien ny- saada kavennusmaalinsa, mutta Rinne aikapuoliskolla liian ylhäällä. IFK pe- kalleen
vaaemmaksi välihyökkääjäksL klo 20. Keskiviikkona pelattavat otte
olympialaisiin, joissa se on ollut mai- kyisestä harjoitusvauhdista. pelasti vaarallisen kjerrelaukauksen lasi suurimman osan aikaa tavallisessa Ottelun tuomitsi Hyttan Karlsson lut HSK El KEF Et ja Arsenal H—-
i

tyylikkäästi. 4—o oli ja pysyi ottelun kokoonpanossaan. Toisen alkapuolis- puolueettomasti. Tänään IFK pelaa HT I peruutetaan samanaikaisen me*
aio voittaja Koukku. tuloksena kon keskivaiheilla aurrettiin Åberg oi- AXK:ta vastaan,
 li
1939 N:o I
Brittiläisen
teräksen kustannus-
rakennetta sään-
nöstellään.
Sulattimokoksin hinta sido
taan takkiraudan hintaan.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
Lontoo, 31.12. (UP) Käytän-
nöllisesti katsoen loppuun saatettujen
neuvottelujen perusteella tulee britti-
läinen sulattimokoksi uuden vuoden
alkaessa olemaan sidottu voimassa
olevaan suunnitelmaan, joka tarkoittaa
teräksen ja raudan hintojen säilyttä-
mistä vakaina.
Asianomaisissa teollisuuspiireissä on
vallalla käsitys, että ehdotetun suun-
nitelman mukaan metallurgisen koksin
iinta tulee nousemaan ja laskemaan
takkiraudan hinnan mukaisesti liuku-
en asteikon perusteella. Lukuun otta-
matta ulkomaista malmia ja romurau-
taa, joiden hinnat edelleen jäävät vie-
raille vaikutteille alttiiksi, joutuu näin (Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.) rentunut enemmän kuin kaksinkertai-
ollen brittiläisen teräksen kustannus-
rakenne kokonaisuudessaan säännös-
telyn alaiseksi.
Ison-Britannian koksin valmistajat
kuuluvat nykyisin kansainväliseenmauttavat, että hänen selityksensä on sh:iin 8 p:een tonnilta, niiden vuosi
koksikartelliin, mutta heillä on jo
jonkin aikaa myös ollut voimassa sopi-
mukset Ison-Britannian rauta- ja te-
räsliiton sekä Foundry Pig-Iron Pro-
ducers’ Associationin kanssa. Nämä
sopimukset ovat kuitenkin suuresti
katsoen paremminkin johtaneet kok-
sin hintojen vakaina säilymiseen kuin
niiden vaihtelemiseen raudan hintojen
mukaisesti. Uusi sopimus aikaansaa
tässä suhteessa muutoksen.
Durhamin koksin tuottajat, jotka
takkiraudan valmistajien
kannalta
ovat maan koksin tuottajista tärkeim-
mät, ovat jo suostuneet alentamaan
hintansa 3 sh. 3 penc. tonnilta.
Amerikka ...
(Jatk. 13:sta siv.)
toimenpiteisiin tässä suhteessa. Halli- vat, että Saksalla, jos se korottaa
tuspiireissä pidetään todennäköisenä, lusveneittensä tonniston samalle tasolle visöljyjen taholta aiheuttaa kulutuksen
ettei marsalkka Tshiangkaishek ole vielä kuin Englannin, tulee olemaan enem-
muuttanut kantaansa ja että hän aina- män sukellusveneitä kuin Englannilla, saavutettava etu
kin neuvottelujen alussa tulee noudat- koska saksalaiset uudet
tamaan mitä suurinta varovaisuutta, ovat suurimmaksi osaksi pienempää
niin että aivan lähituievaisudessa ei
voida odottaa mitään ratkaisevia ta-
pahtumia.
Suurta mielenkiintoa
Lontoossa.
Lontoo, 31.12. (STT) Reuterin
diplomaattinen toimittaja kirjoittaa, et-
tä Amerikan Japanille viimeksi jättä-
mä nootti on herättänyt suurta mielen-
kiintoa Lontoossa. Vaikka mitään viral-
lisia selityksiä nootin johdosta ei ole
annettu, ovat täkäläiset huomioitsijat
sitä mieltä, että Amerikan kanta on
pääasiassa sama kuin Englannin.
Saksa ja
...
(Jatk. 13:sta siv.)
fcaan pidetä todennäköisenä. Ainoas-
taan Ickesin puheen kaltainen uusi vä-
likohtaus voisi aiheuttaa sellaisen tilan-
teesi kehityksen. Washingtonissa oleva
Saksan asiainhoitaja Hans Thomson on
selittänyt, ettei hän tiedä mitään
Berlinistä saapuneista huhuista, joiden
mukaan hänet kutsuttaisiin takaisin
Berliniin, Toiselta puolen Washingtonin
diplomaattisissa piireissä arvellaan, et-
tei Yhdysvaltain suurlähettiläs Wilson
palaa lakaisin toimipaikkaansa Berli-
niin, vaan pikemminkin Saksan ja Yh-
dysvaltain
suhteet saatetaan jälleen
säännölliselle kannalle nimittämällä uusi
suurlähettiläs Berliniin. Mutta ennen-
kuin tämä on tapahtunut, ei Saksani
suurlähettiläs Dieokhoff täkäläisten pii- set viralliset piirit
rien arvelun mukaan tule palaamaan ymmärtää, että
Washingtoniin. Täkäläisten poliittisten
piirien käsityksen mukaan ei nykyinen
Yhdysvaltain ja Saksan valtakunnan
välinen ristiriita ole ainoastaan diplo- miin. Missä määrin Ranskan
maattinen asia, vaan riippuu se lähei- tulee
sesti niistä moitteista, joita Yhdysval-
loissa on esitetty Saksan kauppamenet-
telytapojen johdosta s.en kilpaillessa komuksista tässä suhteessa.
Yhdysvaltain kanssa.
"feaa 1 ..
■
■■ y siitä, tuleeko Saksa kaikessa laajuu-
CT"
koko-, puoli- Ja
neljännesviiosi-
se k ä kuukausi-
tilaajiamme huo-
mautamme tilauksen
uudistamisesta!
Japanilaiset etene-
vät Shansissa.
Tokio, 31.12. (STT) Tajuamista
saapuneiden tietojen mukaan jatkuu ja-
panilaisten eteneminen sHuimitelman-
m ulkoisesti Shansin maakunnan länsi-
osassa. Japanilaiset joukot vahasivat
lauantaiaamuna Kihsienin, joka on ollut
kiinalaisten joukkojen toimintakeskuk-
sena tässä maakunnassa. Japanilaisten
eri joukko-osastot jatkavat etenemis-
tään pohjoista ja etelää kohti.
Vangtshinvei...
(Jatk.
13:sta siv.)
maan Kiinan puolesta. Ilmoitetaan,
ettei Kiinan kannassa tule tapahtu-
maan mitään tärkeitä muutoksia.
Shanghain ja Hong-
kongin kiinalals-
lehdet vastustavat.
★1 Shanghai, 31.12. (UP) Tä- seksi, ollen vuotuinen lisäys paljon suu-
käläiset kiinalaiset sanomalehdet ar- rempi kuin muiden maiden kasviöljy-
vostelevat hyvin harmistuneina Vang- jen.
tshingvein ”rauhanehdotuksia” ja huo-
jyrkässä ristiriidassa kuomingtangin sitten oltua 17 puntaa. Tuotantokustan-
ja marsalkka Tshiangkaishekin viime- nukset kaukoidässä
aikaisten kannanottojen kanssa. Myös-
kin Hongkongin kiinalaiset sanomaleh- tuina
det asettuvat jyrkästi vastustamaan si tonnilta. Näinmuodoin on kustannus-
mainittuja rauhanehdotuksia ja teke-
vät sen paljastuksen, että Japanin
rauhanehdot oli ilmoitettu Vangtshing-
veille jo ennenkuin Japanin pääminis-
teri, ruhtinas Konoye esitti ne viralli-
sesti jouluk. 22 p:nä. Kiinan kulkulai-
tosministerin sijainen Pengsuepei on
pidätetty, koska väitetään hänen kan-
nattavan Vangin suunnitelmia. Hänen
on kuitenkin onnistunut pagta Hanoi-
hin ja sieltä Hongkongiin, jossa hän
on kohdannut Vangin.
Englannilla ...
(Jatk. 13:sta siv.)
Meriasiain erikoistuntijat huomautta-
sukel- mahdollisuus, että kilpailu toisten kas-
sukellusveneet alaiseksi.
tyyppiä kuin englantilaiset. Nykyään
Saksalla on jokseenkin sama määrä su-
kellusveneitä kuin Englannilla, mutta
molempien maiden sukellusvenelaivas-
tojen välillä on melkoinen erotus.
Englannin sukellusvenelaivaston
tonnisto on 76.000 t., mutta Sak-
san ainoastaan 38.000 t. Italialla
on nykyään 130 sukellusvenettä,
joiden kokonaistonnisto on 100.000
t., mutta Italia aikoo vuoteen 1940
mennessä rakentaa uusia sukel-
lusveneitä, niin että sillä tulee
olemaan 170 yksikköä.
Italia ja Saksa tulevat silloin omista-
maan yhdessä enemmän sukellusveneitä
kuin Englanti ja Ranska, mutta niiden
yhteenlaskettu tonnisto tulee olemaan
ainoastaan vähän suurempi kuin mai-
nittujen demokraattisten valtojen.
Hyvin asioita tuntevien piirien ilmoi-
tuksen mukaan käydään Mussolinin ja
Chamberlainin välillä viimdksimainitun
Rooman-vierailun aikana mahdollisesti
neuvotteluja varustuskilpailujen rajoit-
tamisesta ilma-aseen ja merivarustus-
ten alalla. Senvuoksi otaksutaan Sak-
san juuri nyt herättäneen kysymyksen
sukellusvenelaivastonsa lisäämisestä,
ettei sen toimintavapautta rajoitettaisi
myöhemmin solmittavan yleisen sopi-
muksen kautta, jolla varustukset rajoi-
tetaan nykyiselle tasolle.
Ranskan pakko lisätä
sukellusvenetonnistoaan.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
★ ] Paris, 31.12. (UP) Täkäläi-
antoivat tänään
Saksan sukellusvene-
laivaston huomattava lisääminen tulee
vaikuttamaan myöskin Ranskan sukel-
lusvenelaivaston rakentamissuunnitel-
hallitus
lisäämään sukellusvenelaivas-
toansa, voidaan ratkaista vasta sitten,
kun on saatu täysi selvyys Saksan ai-
Ennen-
kaikkea täytyy saada varma selvyys
dessaan käyttämään hyväkseen sopi-
muksen mukaista oikeuttaan lisätä su-
kellusvenelaivastoansa Englannin su-
kellusvenelaivaston tasolle tai onko se
jo aloittanut suuremmassa määrin
uusien sukellusveneiden rakentamisen.
Ranska odottaa senvuoksi mitä suu-
rimmalla mielenkiinnolla nykyisten nisteriön antamassa virallisessa tie-
saksalais-englantilaisten lalvastokes- donannossa sanotaan, että neuvotteluja
kustelujen tuloksia ja on päättänyt ot- käytiin Berlinissä hyvin ystävällisessä
taa viipymättä sukellusveneiden ra- hengessä. Saksan hallitus tulee piakkoin
kennusohjelman uuden tarkistuksen kirjallisesti vastaamaan Englannin ta-
alaiseksi, jos Saksan ja Englannin vä- holta esitettyihin, suunnitellun Saksan
lillä mahdollisesti tehtävien sopimus- sukellusvenelaivaston lisäämisen aihet-
ten kautta Ranskan sukellusvcnease ta ja tarkoitusta koskeviin tiedustelui-
joutuisi takapajulle. Ranskan tulee i hin. Reuterin toimiston kirjeenvaihta-
myöskin ottaa huomioon voimakkaan jan käsityksen mukaan Saksa ei kui-
italialaisen sukellusvenelaivaston ole- tenkaan ole halukas muuttamaan pää-
massaolo Välimerellä, joka laivasto on
jo voimakkaampi kuin Ranskan sukel- misesta Englannin sukellusvenelaivas-
lusvenelaivasto näillä vesillä. Tonnis- ton vahvuiseksi.
TÄLOUPEUJNEN
ELÄMÄ
Palmuöljyn tuotan-
non rajoittamista
suunnitellaan.
Rajoitukset kuitenkin
vaikeasti toteutetta-
vissa.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
★] Lontoo, 31.12. (UP) Pahniu-
ölj-yn tuotantoakin uhkaa v.,1939 ”sään-
nöstelykysymys”.
Rajoittamaton kiljpailu kaukoidän
ja Afrikan etenkin Nigerian
lillä on lisännyt tuotantoa vuosi vuo-
delta. V. 1938 maailman tuotanto las-
ketaan 525,000—550,000 tonniksi sen v.
1929 oltua 238,000 tonnia. Kuluneen
vuosikymmenen aikana se on siis suu-
Hinnat ovat alentuneet 13 puntaan 5
viljelys, ja teh-
dasvalmistuskustanmukset mukaanluet-
lasketaan likimain 12 punnak-
ten ja myyntihintaan välillä eroa, vaik-
ka ero ei olekaan suuri. Keskimääräiset
hinnat olivat v. 1937 —22 punt., 1936
29 punt. ja 1935 noin 16 puntaa ton-
nilta.
Tuotannon rajoittaminen kohtaa huo-
mattavia vaikeuksia. Vaikka Nigerian
hallituksen ja Hollannin Itä-Intian
jotka ovat verrattomasti suurimmat
palimuöljyn tuottajat voisikin ajatel-
la pääsevän sopimukseen tuotannon ra-
joittamisesta, min rajoitu ssuunnitel-
naan on saatava mukaan Belgian Kon-
go ja Ranskan Afrikassa olevat alus-
maat, jotta se onnistuisi. Jos taas
saadaan aikaan kaikkia näitä maita
koskeva sopimus, niin on jäljellä se
siirtymistä, jolloin rajoituksen kautta
joutuu kysymyksen-
Helsingin Suomalainen
Säästöpankki.
Säästäjäin saamiset lisäytyneet
ennätysmäärän 38,94 milj. mk.
Joulukuulla talletettiin Helsingin
Säästöpankkiin säästötl-
Suomalaiseen
leille mk 9,860.223:08 ja tileiltä nos-
tettiin mk 11.012.484:54. Koko vuo-
den aikana tuotiin säästöön mk
123.587.784:65 ja säästöstä otettiin
mk 94.036.418:45. Säästöönpanot oli-
vat siis mk 29.551.366:20 suuremmat.
Kun säästötileille hyvitettiin korkoa
yhteensä mk 9.388.960:58, lisäytyivät
säästäjäin saamiset mk 38.940.326:78.
mikä on ennätysmäärä koko säästö-
pankin tähänastisen toiminnan aikana.
Säästäjäin saamiset ovat nyt mk
269.730.033:27.
Juokseville tileille on vuoden 1938
tuotu mk 75.885.632:99 ja ti-
aikana
leiltä nostettu mk 75.164,605:53. Vuo-
den päättyessä olivat juoksevan tilin-
pitäjien saamiset korkoineen mk
10.789.950:75.
Kymin Osakeyhtiö.
Kymin Osakeyhtiön osto-osaston joh-
tajaksi tästä päivästä lähtien on va-
littu insin., vapaaherra Curt Ceder-
Creutz, joka aikaisemmin on toimi-
nut Kymin paperitehtaan apulaisinsi-
nöörinä.
töitään Englannin sukellusvenelaivas-
ton veroinen Saksan sukellusvenelai-
vasto pakottaisi Ranskankin huolehti-
maan samalla tavoin Pohjanmeren ja
Atlantin rannikoiden Suojelemisesta
kuin Välimeren rannikkojenkin suoje-
lemisesta. Tämä on meriministeriön
mielipiteen mukaan mahdollista ai-
noastaan huomattavassa määrässä li-
säämällä Ranskan sukellusvenelaivas-
ton nykyistä vahvuutta.
Neuvottelut Englannin
kanssa.
Lontoo, 31.12. (STT) Sukellusve-
nehysyimystä 'käsittelevän englantilaisen
valtuuskunnan johtaja, amiraali Cun-
ningham palasi lauantaina iltapäi-
vällä Berlinistä Lontooseen. Heti tänne
saavuttuaan hän esitti hallitukselle se-
lostuksen neuvotteluistaan. Ulkomi-
töstään sukellusvenelaivaston rakenta-
HELSINGIN SANOMAT Sunnuntaina tammikuun 1 p.
Suomi-yhtiössä apulaisjohtajan Brittiläisten arvo-
paperien koko
Valuuttakurssit.
Dollari päättyi kiinteänä.
vaihdos. markkina-arvo.
Ranskan frangi oli 130:
Samassa tasossa kuin v;n —.
Uudeksi apulaisjohtajaksi W. Ingmanin sijaan 1933 huhtikuussa. Valuuttamarkkinat olivat vuoden vil*
hra Akseli Valio.
,
meisenä päivänä melko vilkkaat dolla-
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
Lontoo, 31.12. (UP) ”Ban-
rin ja muidenkin dollariryhmän valuut-
tojen noustessa puntaan nähden.
kers’ Magazine”-lehdén kuukausittain
Lontoon doliarinoteerauksen oltua
suorittaman laskelman mukaan 500 :n
_
toissapäivänä dollarille 4:65% nousi «e
edustavan brittiläisen arvopaperin ko-
eilen edelleen 4:64% :een. Florini nousi
ko markkina-arvo oli tämän kuun 15
B:64%:aan, belga 27:57 :ään ja Sveitsin
v;n
p:nä samassa tasossa kuin 1933
frangi 20:58% :een. Myös Ranskan
huhtikuussa.
Kaikki sen jälkeen saavutetut voi-
frangin
punnan
kiinteneminen
aletessa
jatkui frangi-
176:T6:een.
tot on siis menetetty.
Mutta tappiot ovat olleet hyvin epä- Kultakurasi kohosi 149 shillinki un
penceen (+2 d.).
tasaisia. Vuoden 1938 aikana neljän 7%
noteerattiin seuraavat loppu-
suuren rautatieyhtiön etuoikeutettujen Täällä
vä- osakkeiden markkina-arvo on alentu- kurssit New York 48:96 (+5 p.), Berlin
nut 42 pros., jota vastoin niiden muut- 1.961 (+3 mk), Paris ISO (+25 p),
tuvakorkoisten obligatioiden kurssien Amsterdam 2.662 (+4 mk), Zurich
heikentyminen on noin 11,5 pros. Brit- 1.106 (+1 mk), Rooma 258 (+1 mk),
tiläisten valtio-obligatioiden kurssit Warsova 926 (+2 mk) ja Montrea1
ovat heikentyneet 3,5 pros. 48:46 (+lO p).
Eronnut apulaisjohtaja Uusi apulaisjohtaja Viime vuoden loppuun verrattuna
Helsingin markkinakurssit.
W. INGMAN. AKSELI VALIO. ”Bankers’ Magazinen” listalla olevien
nyt 7,2 pros. Helsingissä ulkomaiden valuut*
arvopaperien kurssit ovat
Eläkeiän saavuttaneena erosi Suomi- tain markkinakurssit olivat eilen SI. 12.
alhaisemmat. Vuoden 1936 joulukuun
yhtiön palveluksesta vuodenvaihteessa (edell. noteeraus):
Juuten hinta apulaisjohtaja W. Ingman.
loppuun verrattuna aleneminen on 15,5 Lontoo 227: (227:—), New York
pros. Niiden koko markkina-arvo, 48:95 (48:90), Tukholma 1.171:
laskenut. Yhtiön pääkonttoriin johtaja Ing- 6,24 miljardia puntaa, on siis, kuten jo (1.171: —), Berlin 1.961: (1.958: —),
(1.100: —), Pa-
man tuli v. 1895, joten hän erotessaan
mainittiin, samassa tasossa kuin v:n matkamarkka 1.100: Bryssel 826:
—
Bengalissa ei supisteta tuli olleeksi yhtiön palveluksessa lähes ris 130: (129:75),
—
1933 huhtikuussa. Moni niistä on roh- (826: —), Amsterdam 2.661:
tuotantoa. 44 vuotta. Toimittuaan aluksi yhtiön kean sijoittajan mielestä erinomaisen (2.658: —), Basel 1.105: (1.105:—),
kirjanpitäjänä hänet v. 1898 nimitet-
Englannin hallitus tilannut Dundeen halpa, mutta voimakasta ostotoimin- Oslo 1.141: (1.141;—), Kööpenhami-
juutetehtailta 275 milj. hiekka-
tiin yhtiön kamreeriksi, jota tointa taa sijoitustarkoituksessa voidaan na 1.014: (1.014:—), Praha 169:
hän hoiti parikymmentä vuotta eli (169: —), Rooma 258: (257: —),
odottaa vasta sitten kun poliittinen ti-
säkkiä. clearing 256:41 (256:41), Tallinna
v:een 1917, jolloin hänet nimitettiin lanne ulkomailla on rauhoittunut. (1.255: —), Riika 910:
1.255:
—
(jSeis. Sanomain kirjeenvaihtajalta.) yhtiön apulaisjohtajaksi.
(910; —), Madrid (nimellisesti) 350;
—•
Lontoo, 31.12. (UP) Bengalin Uudeksi apulaisjohtajaksi on yhtiön
(350:—), Varsova 926: (924:—) j»
hallitus on selittänyt perättömiksi valtuuskunta ottanut yhtiön johtokun-
markkinoilla liikkuneet tiedot, että nan sihteerin, hra Akseli Valion.
Torihintoja Helsingissä Montreal 48:45 (48:35).
Tukholmassa dollari 4:18,5.
hallitus on suunnitellut juutetuotan- Johtaja Valio on syntynyt v. 1893. Joulukuun 31 pmä 1938.
non supistamista ensi vuonna; tämän Kauppakorkeakoulun kurssin suoritet- Ruisleipä, kuiva, kilo Tukholman val uuttamarkkinoil 1*
5: 6:—
eilen seuraavat kurssit
—
noteerattiin
..
oikaisun johdosta ovat ”ensiluokkais- tuaan hän v. 1915 tuli Suomi-yhtiön puolikuiva, kilo
» 4:50 ..
s: (edell. noteeraus):
ten merkkien” hinnat alentuneet. palvelukseen pääkonttoriin. Vuodesta Ruisjauhot, kilo 3;— 3:50
Helsinki 8:60 (8:60), New York
Kaurat, hehtol. 62:— 65;
Kalkutasta lähteneet huhut kohotti- 1923 hän on toiminut johtokunnan sih- Kauraryyr.it,kilo 4;— s: Berlin (4:18),
4:18,5 Lontoo 19:42,5 (19:43),
vat hinnan viime kuussa 18 punnasta teerinä. 168: (168: —), Paris 11:05
Ohraryynit, kilo 5: 5:50
—
(11:05), Bryssel 70:75 (70:75), Basel
—
12 sh:stä 6 pencestä 19 puntaan 12
sh;iin 6 penceen, mutta peruutus on
Maltaat, kilo
Herneet, vihreät, litr.
Perunat, 5 litr.
..
6:60
4:
4:50
—
7: —
4:50 94:75 ( 94:75),
s: (227:85), Kööpenhamina
Amsterdam 227:85
86:80 ( 86:75),
nyt alentanut hintaa 5 sh. Vuoden päät-
tyessä myydään kuitenkin juustoa noin
Rautatierahtien Porkkanat, 5 litr 5: —
6:— Oslo 97:70 (97:75), Barcelona
(63:—), Milano 22:25 (22:10), Praha
—:
—
Maito, kuorimaton, litr. 1:00
alennuksia puunjalostus-
—: —
20 sh. tonnilta korkeampaan hintaan Kerma, litr 13:— 24: 14:60 (14:50), Varsova 79:75 (79:75),
16:— Wien —(73:75), Tallinna 107:50
kuin vuoden alkaessa, jolloin hinta oli tuotteille. Rakva, lard, kilo
Margariini, kilo
14;—
14: 15:— (107:50), Riika 77:25 (77:25), Kaiunar
—
18 puntaa 5 sh. 32: 71:— (71: —) ja Montreal 4:13
Alennukset tähän saakka Voimassa- Voi, tuore, meijeri, kilo 31; —
(4:14/4).
Juuten hinta on tänä vuonna ollut maalais, Mlo 29: 30:
olleiden pidennyksiä.
>
—
....
alimmillaan 16 puntaa 7 sh. 6 penc., Juusto, kpl 3:50 5: —
dollari
anomusten johdosta on Munat, tiu 20: 26: Lontoossa kallistunut.
kesäkuun 17 pnä, ja korkeimmillaan 20 Tehtyjen — —
puntaa, heinäkuun IS pnä, ollen ylim- kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- Naudanliha, tuore, kilo 7:— 12:— Lontoon valuuttamarkkinoilla no-
nisteriö myöntänyt seuraavät alennuk- savustettu, kilo 12:—: 15:— teerattiin eilen seuraavat kurssit (edell.
män ja alimman hinnan erotus siis
»
set eri tavaralajien kuljetusmaksuista Lampaanliha, tuore, kilo 9:— 12:— noteeraus):
2 puntaa 12 sh. 6 penc., mikä vaihtelu valtionrautateillä: savustettu, kilo
» 18: —
21: —
New York. 4:64,78 (4:65,28), Mont-
tapahtui neljän viikon sisällä. Lukuun tammik. 1 pstä lukien seuraavan ke- Sianliha, tuore, kilo 11; 16:— real 4:6914 (4:69%). Amsterdam
—
....
savustettu, kilo 22: 28:— 8:54%
ottamatta mainittua nopeaa nousua on säkuun loppuun saakka voimassa ole- »
(8:557,.), Paris 176 82
van 15 pros. alennuksen kaiken sellu- Vasikka, juotettu, kilo .. 10; 16:— (176:84), Bryssel 27:57% (27:62'. \
—
hinta tänä vuonna ollut verraten va-
loosan ja 10 pros. alennuksen kaiken Kanat, kpl 10: 15: Rooma 88:35 (88:47), Berlin 11:5 i
—
puuvanukkeen kuljetusmaksuista, kun Teeret, kpl 15:
kaa, huolimatta Kalkutassa tapahtu- —
23;—
(11:60), Basel 20:60y 2 (20:62
Metsot, kpl 35: 45: Madrid (nimellisesti) 100: (100:
neista ristiriitaisuuksista, jotka aiheu- niitä kuljetetaan vähintään 10 tonnin /
—
-
Pyyt, kpl 10: 12:— Kööpenhamina 22:40 (22:40), 1
tuivat siitä, että ”yhdistykseen kuulu- vaunukuormaluokkien mukaan Tahdi-
mattomat tehtaat” kieltäytyivät yh- tettavina lähetyksinä, mikä alennus Jänis, kpl 18: 25: holma 19:42 (19:42), Oslo 19:90
edellämainituilla ehdoilla on, jos kulje- Peltojänis, kpl 25: 35: (19:90%), Helsinki 226:78 ( 226:
teistyöstä työtuntien supistamiseksi. Kukkakaali, kpl 3:— 7;—
Vart 3
2:50 Praha 135:37
tusmatka valtionrautateillä on 400 km. Kupukaali, kilo (135:56),
Hintojen ääriarvojen erotus oli tänä 2: —
24:62 (24:62), Buenos Aires (nim
tai pitempi taikka jos kuljetusmaksu
Omenat, kilo
lasketaan 400 km. matkalta, selluloo- Puolukat, litra
10: 12:—
sesti) 17: (17; —) ja Rio de Janeiro
vuonna pienempi kuin vuosina 1937 ja 2:50 3:50 3:03 (3:03).
—
1936, jolloin se vastaavasti oli 5 pun- salle 20 pros. ja puuvanukkeelle 15
Sipulit, kilo 6:— 6:—
pros.;
taa ja 4 puntaa 1 sh. 3 penc. Lohi, tuore, Laatok., kilo 25: —
30:—
tammik. 1 pstä lukien seuraavan Hauki, tuore kilo 10: 15:
Dundeen juutetehtaiden työskentely
— —
kesäkuun loppuun saakka voimassa Ahven, tuore, kilo 8: 12:
Viikkokatsaus tavara-
—
on vain kohtalaista, vaikka hallitus on olevan 10 pros. alennuksen maasta vie- Lahna, tuore, kilo 8: 12:—
—
tilannut niiltä 2 milj. hiekkasäkkiä tävän kirjoitus-, paino-, silkki- ja voi- Kuha, tuore, kilo 12: —
16:— markkinoihin.
mapaperin kuljetusmaksuista, kun sa- Säynävä, tuore, kilo 7:— 10:
viikkoa kohden. Parlamentissa ilmoi-
—
....
nottuja paperilajeja kuljetetaan 5 tai Särki, tuore, kilo s: 7:— Vehnä,
tettiin äskettäin, että syksyn poliitti- 10 tonnin vaunukuormaluokkien mu- Siika, tuore, kilo 12:—
10: —
sen pulan aikana oli toimitettu noin kaan Tahditettavina lähetyksinä: Ankerias, tuore, kilo 25:
—
30:— Chicago. Vehnämarkkinat ovat
..
88 milj. hiekkasäkkiä, joista 66 milj. tulevan helmi-, maalis- ja huhtikuun Kampela, tuore, kilo .. 10: —
16;— viikon kuluessa olleet rauhalliset hin-
ajan voimassa olevan 10 pros. alen- Silakka, tuore, kilo 3: 4: tojen hieman noustessa. Viikon nousu
oli luovutettu paikallisille viranomai-
— —
nuksen sahattujen ja höylättyjen lank- Made, tuore, kilo 15:— 18: on ollut I—l % senttiä termiiniltä.
sille ja loput armeijalle ja ilmavoimil-
kujen, lautojen ja soirojen, myös sär- Turska tuore, kilo 3:— 5:— Viikon korkein hinta noteerattiin vers-
....
le. Tilaukset, joita edelleen suorite- määmättömien, niin myös hylkylank- ■Siika, suolattu, kilo •« 15:— 20;— taina, mutta tarjonta alensi perjan-
....
taan, nousevat kaikkiaan 275 milj. kujen sekä hylky- ja pintalautojen kul- Lohi, suolattu, kilo .... 35: 50;—
taina hintoja. Maanantaina olivat no-
säkkiin. jetusmaksuista, kun sanottuja puuta- kellari-, kilo
» 60:— 70:
—
teeraukset: Toukokuu 67i1, heinäkuu
....
varoita kuljetetaan vientisatamiin vä- Kilohailit, lekkeri .... .8:
—
11: 67% ja syyskuu 67%. Torstain» oli
hintään 10 tonnin vaunukuormaluok- Silakat, ladotut, kilo 5:
—
6:— 'kysyntä vilkasta ja esiintyivät myös
..
kien mukaan Tahditettavina lähetyksi- Heinät, nurmi-, 10 kiloa 7:— mylly-yhtiöt ostajina. Loppunoteers ik-
6:50
set olivat: toukokuu 69%, heinäkuu
Puola larioniini tänä nä; sekä
tulevan helmi-, maalis- ja huhtikuun
Halot,
koivuiset, 4 m 3, syli 340: 350: 68% ja syyskuu 69% senttiä. Perjan-
—
vuonna hankittavaa ajan voimassa olevan 10 prosentin maut. ja kuusiset, 4
m 3, syli 280: 300:
taina ilmennyt laskusuunta oli vähäi-
nen ja aiheutui siitä, että hintojen
alennuksen lankarullien kuljetusmak- — —
puutavaraa. suista, kun lankarullia kuljetetaan vä- Saimapuut, koiv., 1,4 nousu lisäsi tarjontaa. Hintataso aleni
hintään 5 tonnin vaunukuormaluokkien m 3, syli 105: 180: noin puoli senttiä ja suunta oli tuskin
— —
Englantiin sitä myyty jo mukaan Tahditettavina lähetyksinä. vakaa. Noteeraukset: toukokuu 68%
huomattavasti. heinäkuu 68% ja syyskuu 69% senttiä.
(Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta.)
Kulutushintaindek-
Tavaranoteerauksia.
Vilja.
Winnipeg. Täällä ovat hintavaih-
telut olleet varsin vähäisiä. Viikon
keskivaiheilla olivat noteeraukset kor-
★] Lontoo, 12, (OP) Puolan keimmillaan, mutta laskivat perjan-
ai.
valtiometsien hallitus on kaikessa hil- sii ennallaan. Chicago, 30.12. (cent. bush.).
Vehnä: toukok. 68% —%, heinäk.
taina lähennellen maanantain tasoa.
jaisuudessa sivuuttanut Neuvostoliiton
Viikon nousu oli vain %—% senttiä
Suhdanneherkkä indeksi 116,3. 6814 —%, syysk. 69% —69, suunta tus- termi inalta. Maanantaina oli pörssi
ja kiiruhtanut puutavaramarkkinoille kin vakaa.
rauhallinen, mutta tiistaina kysyntä
Maissi; toukok. 52%, heinäk. 53%,
esittämään omat bintaluettelonsa ensi Sosiaalisen tutkimustoimiston Suo- vilkastua ja hinnat nousivat. Keski-
syyak. 54%, suunta tuskin vakaa. viikkonakin oli pörssissä optimistinen
laivauskauden aikana hankittavasta men Pankkia varten laskema suhdanne- Kaura: toukok. 29%, heinäk. 28%,
mieliala vallalla, mikä lähinnä aiheutui
puutavarasta. herkkä kulutushintaindeksi oli joulu- syysk. 28%, suunta kiinteä. siitä, että ilmojen sanottiin huononta-
Ruis: toukok. 46%, heinäk. 46%,
Puolalaisten viejien toimenpide tulee kuun 24 pnä 116,3 ja kokonaisindeksi neen. Vielä torstainakin oli kysyntä
syysk. 46%. tasaista.
yllätyksenä, sillä kauan aikaa on Itä- 109,1. Luvut olivat samat kuin edelli- Perjantaina lisääntyi tar-
Rahti; Engl. (sh. qu.) 29—3, man- jonta ja kun kysyntä ei kohonnut edel-
meren maiden puutavaranviejien tapa- sellä viikolla. Viime vuoden vastaaval- (c. 100 Ib.) 14—18.
nerin.
listen päivien tasalle, laskivat hinnat
na ollut pysyttäytyä poissa markkinoil- la viikolla oli kulutushintaindeksi 117,4 Winnipeg, 20.12. (c. bush.). jälleen. Maanantain noteeraukset oli-
Vehnä: jouluk. 60%, toukok. 62%,
ta siksi kunnes venäläiset ovat esittä- ja kokonaisindeksi 108,6. vat: joulukuu 60%, toukok. 62% j*
neet hintaluettelonsa ja markkinain ke-
heinäk. 63%, suunta tuskin vakaa. heinäk. 62% sekä perjantain notee-
hitysmahdollisuuksia sen jälkeen voi-
daan arvostella.
Mikäli kerrotaan, on puolalaisten
Helsingin laivaliikenne.
Buenos Aires, 30.12. (pesoa
100 kg:lta).
Vehnä; helmik. 700.
Kahvi.
raukset; jouluk. 60%, toukok. 62% ja
heinäk. 63% senttiä.
Metallit,
yritteliäisyydestä ollut tuloksia, sillä Saapunut: 30.12. hl:t ”Slask” New York, 30.12. (cent. Ib.) Keskiviikosta perjantaihin on kupa*
Gdyniasta, tuoden kappaletavaraa, ”Co. Rio n;o 7: loko 5%, maalisk. 422, nm hiiltä noussut
Puolan metsähallitus on myynyt puuta- rona” Middlesbroughista, tuoden kivi-
puntaa loippuno-
;*
varaa melkoisia määriä Ison-Britan- hiiltä, ”Poseidon” Viipurista ja ”Orion” toukok. 426, heinäk. 430, syysk. 430. teerauksen ollessa perjantain* 44H,
Santos n:o 4; loko 8. Samaan aikaan nousi elektrolyytin
nian tuontiiiikkeiUe. Tolkisista sekä ”Walma” Kotkasta, ku- hinta ’/* puntaa 50 puntaan.
Suurin piirtein katsoen hinnat ovat kin lastaamaan ja 31.12. hl:t ”William” Tinan hinta, joka keskiviikkona oli
Tallinnasta, New York, 30.12. (cent. Ib.).
olleet noin 2 puntaa stand :ita alhaisem- New Yorkista,tuoden öljyä, ”Scanmail”
tuoden kappaletavaraa, Tammik. 183, maalisk. 193, toukok,
210%, oli perjantaina 217, ja myöskin
yijyn hinta nousi, sillä
mat kuin vuosi takaperin. Paikallinen ”Notraco” Viipurista tyhjänä, ”Raimo 198, heinäk. 201, syysk. 206, jouluk, keskiviikon
kysyntä on ollut ajoittaista ja hajanais- Ragnar’ 1 Blythistä ja ”Kaleva” Gdy- 210. Kuuba (heti) 285, suunta kiinteä. ~
noteeraus oli 14% ja perjantain 15'/,»
Sinkin hinta on viikon kuluessa käy-
ta, sillä muutamissa piireissä on raken- niasta, tuoden kivihiiltä ja ”Oihonna”
Tallinnasta, tuoden matkustajia ja las-
Sianrasva. tännöllisesti ymmärtäen pysynyt muut-
nussuumiitelmia tumattomana.
esitetty hyväksyttä-
väksi huomattavasti, kun taas toisissa
tia. Chicago, 30.12. (doll. 100 Ib.).
Tammik. 650, maalisk. 710, toukok,
Lähtenyt: 30.12. hl:t ”Erpel” ja Sokerin
niitä on ollut hyvin vähän tai ei ole ”Argo” Viipuriin, ”Harriet” ja 'Care-
727%, suunta kiinteä.
hinta joulukuun hankintaan on
esiintynyt lainkaan. Kaikkialla Euro- lia” Kotkaan sekä ”Emä” Turkuun, ollut
kukin lastaamaan ja 31.12. hl. ”Nord- Avustakaa koko maata käsit- vakaa perjantain
pan mantereella on kysyntä vientiä var-
ten hyvin epäsäännöllistä.
land” Stettiniin, vieden matkustajia ja
lastia. tävää Suomen Sokeain Liittoa fos.:
ollessa 6.3.
Kahvi
Odotetaan: 1.1. hl:ja ”Virgo” ja
Hintojen väitetään kuitenkin kehitty- Helsinki Sokeainkoulu) I Perus- (Rio loco n;o 7) on
tiistaista perjan-
vän nousu suuntaan, vaikka nousun odo- Russ”,”Polaris”,.
2.1. ”Rigel”, ”Walter L. M.
takaa Ompeluseuroja sokeain hy-
tetaankin tapahtuvan vähitellen.
”Lumme”, ”Acavus” ia ”Sim- tainPer^antain
muuttumatta noteerattu luotaan
l°bDunoteerauB di va-
nia”. väksi! ka*
Sunnuntaina tammikuun I p. HELSINGIN S/WOMAT N:o 1 1939
i
tehokkaasti estettävissä. Vesialuekin pi», tuumii Serp. Sanokaas muuta. Kiitos. VIRKOJA HAETTAVANA
Kysymyksiä
11. dsxe6 LcBXe6
SHAKKIA. 12. Lfl—e kyllä voidaan jakoasetuksen nojalla Onpas siinä lintu lajiaan! Muuten-
han kyyhkysten kaunis, enetallihohtei- Kiitokset kuluneesta vuodesta sekä

2
jakaa, jos omistajat sitä vaativat ja KAUPPALAN
Varmempi kuin 12. Ld3, jota seurai- kalastuskunnan säännöissä voidaan tie- nen höyhenpuku niiden epäsuotuisista onnea alkavalle vuodelle toivottaa
1. 1. 1939. Rds. la tenkin määrätä asiasta siten, että toi- elämänoloista huolimatta tavallisesti Meijeriliike Veljet Ollila.
si 12. —, .

Kouluhammas-
Shakkitehtävä n:o 1.
Yrjö Rassi, Kangasala.
12. Rf6—ei
13. Dc3—c 2 Le6—fs
vastauksia. sen rannalla ”kärkkyminen” estyy.
Rakennuskaaren 17 luvun 16 §:n mu-
kaan taasen kalastusoikeuden haltijal-
näyttää siistityltä ja puhtaalta.
Täsmälleen samana päivänä 24.11.
kertoo Hblissa nimim. Octavia mieli- Iaaakann
■■■ ■ ■■ ■

Kantapainos.
14. Le 2—d3 korvaus. la ja hänen apulaisillaan cm valta pahalla katselleensa harhaan johdettua KIITOKSIA.
Uhkasi 14, Rg3 j.n.e. Kysymys: Voidaanko palkastani pyydyksien nostamista, laskemista ja ja paheksuttavaa kyyhkysten ruokin- VIRKA
—,

kokemista varten astua toisen rannal- nassa ilmenevän eläinystävällisyyttä, Sydämellinen kiitos As. Oy. Antink.
ulosmitata kunnan avustusta, jota vai-
Bitt-ija m 14. De6—b4 +
moni vanhemmat ovat saaneet B;n le, ei kuitenkaan tontille, puutarhaan kyyhkyset kun ovat monella tavalla
haittana ja ihmisten aamu-unen häirit-
17 Isännöitsijälle Ja osakkaille joulu- julistetaan täten pätevien hammaslää-
lahjoista. kärien kauppalanvaltuustolta haetta-

ly# m
15. Kel—e2 kunnalta? Olenko yleensäkään velvol- eikä kylpypaikkaan, sekä panna pyy-
1 * Varmempi olisi ollut 15. Rd2 ja joa linen heistä huolta pitämään? Vaimoni
tällöin 15. TfeB, niin 16. a 3 j.n.e., kautta en ole saanut mitään perintöä.
dyksiään kuivamaan rannalle muualla,
paitsi vastamalnituilla alueilla, va-
sijöitä. Hänkin hväksyy täydesti niitä
vastaan julistettavan tuhoamissodan,
kuitenkin ehdolla, että sitä käydään in-
Talonmiehen perhe. vaksi 30 päivän kuluessa tätä päi-
Parhaat kiitoksemme As. Oy. Fred- vää lukuunottamatta.
—,

Vaimollani el ole omia tuloja emmekä rastopaikassa, puistossa tai viljel-

ja mustan hyökkäys on lyöty, ja val- lyillä tiluksilla, kuitenkin on himillisesti. rikink. 71 :n ja Arkadiank. 14:n isän- tehtäviin kuuluu hoitaa kansakoululas-
yhteisestikään omista kiinteistöä ja Nykyisin ilmestymästä lakanneessa nöitsijälle ja osakkaille joulurahoista. ten hampaita arkipäivisin 4 tuntia päi-
kea jää sotilaan voitolle. omatkin vanhempani ovat vielä elossa. rannanomistajalla oikeus saada arvion
mukainen täysi korvaus kaikesta kär- »Suomen El ain suo jeluswi imisessä ai- Hyvää uutta vuotta! vässä 8 kuukauden aikana kauppalan
TfB—eB
15. Tiedosta kiitollinen.
simästään haitasta ja vahingosta. Ran- kakauslehdessä vuodelta 1912, toku. C. Keskuskeittiön henkilö-
hammasklinikassa. Vuosipalkka on
16. Rf3 —h 4
nanomistajan pitää niinikään, kor-
Ullner, tu!'n sattumalta nähneeksi suu- kunta.
Vastaus; Kesäkuun 1 p:nä 1922 resti ansioituneen ruotsalaisen kirjai- 42.000 mk.
Pakottaa mustan seuraavaan uh- vausta vastaan, sallia kalastusoikeuden Sydämellinen kiitos Hämeentie 6:n
annetun köyhäinhoitolain 3 §:n mu- lijan ja lintujentuntijan Gustaf Kolt- Hammaslääkärillä on tilaisuus käyt-
raussommitelmaan. Voimakkaampi kaan kukin on tarvittaessa kykynsä haltijan kulkea maansa kautta kala- isännälle, asukkaille ja liikke;lle_ joulu-
vedelle milloin tämä muutoin ei voi hoffin laatiman kirjoituksen »Kyyhky- tää hammasklinikkaa ja sen kaikki*
olisi luultavasti 16. Res. mukaan velvollinen pitämään huolta nen». »Surkeata sanoa», kirjoittaa lahjoista. Hyvää uutta vuotta toivottaa
16. vanhemmistaan, siis myöskin vaimon- sinne soveliaasti päästä. Kolthoff, »ei ihana kyyhkysemme enää talonmies. työvälineitä yksityispraktiikkaa var-
Lfs—g4+ E. S.
Musta on tähän uhraussommitel- ne äidistään. Vakiintuneen käytännön ole niin suosittu kuin se menneinä ai- Parhaat kiitokset Asunto Oy. Mu- ten, josta korvauksena lasketaan
pal-
a bcdefgb mukaan, johon uusi avioliittolakikaan
maan melkein pakotettu, koska siirto ei tässä suhteessa ole aiheuttanut muu- koina oli. Se on muudan euloisimpia seok. 29 :n asukkaille joululahjasta. kasta pois 12.000 mk vuodessa.
lintujamme, kaunis kuin vain harvat ja Talonmies. Kouluhammaslääkärin ohjesääntö on.
16. g 6 ei tunnu houkuttelevalta. tosta, olette Te vaimonne edusmiehenä kenties kaikkia kesytettyjä lintuja _hy-
Valkea: Kfl, Tb3, g4, LbB, d 5, Rbl,
—,
. r» c
~

väsävyisempi. Silti on se viime aikoi- Hakemukset lähetettävä Terveyden-

•
Uhraus tuskin on virheetön, mutta an- ja yhteisen pesänne vallitsijana velvol- Kiitos As. Oy. Ilmarink. 8:n osak-
b 6 sc2, c3. taa kuitenkin mustalle hyvät mahdol- linen vastaamaan vaimonne äidin ela- VEEISCJILXA na monin paikoin joutunut epäsuo-
Aikakautena, jolloin
kaille ja asukkaille saamistamme jou- hoitolautakunnalle, Lauritsala.
Musta: Ke3, Tbs, cB, LeB, f6, Rb7, sikäli kuin vallitsette sellais- sioon. Lauritsalassa, joulukuun 28 p:nH
lisuudet, koska valkean on vaikea ai- tuksesta eläinsuojelu kukoistaa ja tehdään kaik-
lulahjoista, hyvää uutta vuotta.
6b4. d 6, g5, g6, h3. ta omaisuutta, jota voidaan käyttää Lehdessämme on pyydetty tilaia seu. Talonmiehen perhe. 1938.
na keksiä parhaita jatkoja. vaimon velan maksamiseen, mutta raavalle. ki mikä on mahdollista ulottaaksemme
Matti kahdessa (2) siirrossa. Terveydenhoitolautakunta.
17. f2—f3 Re4—f6! muutoin ja muulla tulolla tai omaisuu- rakkautemme villeiho lintuihin ja eläi- Parhaat kiitoksemme Oy. Porvoonk.
Lopputehtävä n;o 2. 18. f3Xg4 della ette. miin ja pyrimme niitä suojelemaan, vi- 18 :n isännöitsijälle, osakkaille, asuk-
E. S. Kokous Konservatoriossa. hataan ja vainotaan monin paikoin niis- kaille ja liikkeille saamastamme joulu-
Valkea vastaanottaa tyynesti tarjo- tä kaikkein viehättävintä. lahjasta.

Kunnankätilön
R. K. Guy, Cambridge. Pesänositus Ja perinnönjako. Herrg, toimittaja. »Kyyhkynen on sitä paitsi lintu, jota Talonmies perheineen.
tun uhrauksen. Kysymykseen tuli
»Chess» 1938. Täten pyydän Teitä hyväntahtoisesti kohtaan ihnvsellä on suuremmat vel- 83
myöskin jatko 18. Kf2. Kysymys: Menin vuonna 1925 suomaan tilaa lehdessänne muutamille vollisuudet kuin villejä lintuja koh-
18. Db4Xd4 naimisiin lesken kanssa. Hän omisti lyhyille huomautuksille selostuksenne taan», sanoo Kolthoff». Itsehän olem- Parhaat kiitokset As. Oy. Nissilän
isäonistölle, isännöitsijälle ja asukkail-
Torniuhraus 18. TXe3 olisi liian silloin entisen avioliiton aikana hanki- johdosta tervetuliaisjuhlasta kotiinpa- me huviksemme tehneet kyyhkysestä
toimi
—,

hurjaa, vaikkakin se aluksi antaisi tun

tilan, jonka jäännöskauppahintaa
laavien rintamasotilaiden kunniaksi, kesyn linnun, suurelta osalta meistä le saamistamme joulu- ja uuden-
vielä yhdessä maksoimmekin. Miehel- juhlassa allekirjoittaneella oli ilo riippuvaisen,■ ja silloin minusta tuntuu vuodenlahjoista. Hyvää uutta vuotta
mustalle kaikenlaisia hyökkäysmah- läni oli lapsia entisestä avioliitostaan, jossa ktrn meidän myöskin olisi sitä hoidet- toivottaa
puhua. Virtain kunnan 1. eli pohjoisessa pii-
dollisuuksia, jotka kuitenkin lopuksi mutta äidin osa näille maksettiin jo 12 Ensiksi tahtoisin huomauttaa, että tava ja valvottava, että se ei, kuten talonmiehen perhe. rissä, asuinpaikkana Killinkosken seu-
tyrehtyisivät materiaalin vähyyden ta- vuotta sitten, ja olivat lapset tähän espanjalaisen armeijan tervehdys, nykyään joka talvi tapahtuu, sadottani Hakaniemenä. tu, julistetaan täten haettavaksi 30
Parhaat kiitoksemme
kia.
tyytyväiset. Nyt isän kuoleman jäl- nyrkkiin puristettu käsi vietynä otsal- kuolisi nälkään ia viluun. Se likaa ny-ja s;n isännille ja asukkaille saamistam- päivän kuluessa tästä päivästä lukien.
keen tahdotaan kalkki tehdä mitättö- le, on sekoitettu kommunistiseen pu- kyajan hienoja palatseja, sanotaan, Palkkaetuihin kuuluu 12.000 markan
19. Rh4—fs! mäksi ja vaaditaan uudelleen äidin jossa siksi sitä en vihattava ja vainottava
me joululahjoista. Hyvää uutta vuotta.
Valkean ainoa jatko. Muut siirrot osaa, vaikka on todistettavissa, että he naiseen
rintamatervehdykseen,
pidet- Talonmiehen perhe. vuotuisen peruspalkan lisäksi vahvis-
nyrkkiin puristettu käsi pidetään suo- eikä vähimmässäkään määrin ole joka tetun ohjesäännön mukaiset korvauk-
johtaisivat häviöön. ovat jo osansa saaneet. Olenko oikeu- raan ylöspäin (rintamasotilaat tekivät tävä sen huolenpidon arvoisena, Sydämelliset kiitokset Ab. Unions- set synnytyksistä ja synnytysten hoi-
tettu jotakin pesästä saamaan, vai vain espanjalaisen kunnialervehdyk- kohdistetaan viilenin lintuihin, jotka gatän 45:n taion niille asukkaille ja dosta, sekä laissa säädetyt luontais-
19. Db4Xg*+ avatta
jäänkö osattomaksi. sen, joka suoritetaan nyrkkiin puriste- sitä paitsi hyvin tulevat meidän liikkeille, jotka muistivat meitä joulu- edut.
20, Ke2—fl ? H. S. toimeen
tulla kädellä). ,

hyvinkin
...

na. Toivomme onnellista uutta vuotta Toimi on vastaanotettava kutsu*

Paremmalta tuntuu 20. Kf2. Jos Että edelleen demokraattinen lehti »Minun mielestäni meilläsuurempia talonmies perheineen. saatua. Hakupaperit on edellä mai-
Vastaus: Koska se kiinteistö, leimaa Espanjan demokraattisen halli- olisi varaa rakentaa joitakin
musta vastaisi tähän siirrolla 20. —, josta nyt on kysymys, on miehen en- kaupunkiin tai niiden 161 nitun ajan kuluessa jätettävä tai lähe-
abcdefgh tuksen ja sen puolesta taistelevien kyyhkyslakkoja tettävä kunnallislautakunnan esimie-
TadB, uhaten 21. —. Txd3 22. Dxd3, nen Teidän kanssanne solmittua avio- kunniaksi pidetyn juhlan ”kommunisti- läheisyydessä oleville avopaikoille. Parhaat kiitokset Oy. Härmälän, Ka-
Valkea; KeB, Tgl, LgB, hB.
Re4+ 23. Kgl, Dxfs j.n.e., seuraisi liittoa hankkima, ei Teillä ole siihen seksi”,
tuntuu lievimmin sanoen omi- Kyyhkyset pysyisivät silloin siellä ja levamk. 27, yhtiölle, isännöitsijälle, helle.
naimaosaa, ettekä siis osituksessa voi niistä vapautuisivat». Virrat, joulukuun 30 päivänä 1938.
Musta: Kai, Lei, sa2, b2, d sitä yksinkertaisesti 21. Thfl! ja mus- siitä tuiselta. Se on myönnytys natsilehdis- hienot talot asukkaille ja liikkeille saamistani jou-
mitään saada. Jos välillänne oli Luulisin, että Kolthoff n käytänne
2

Valkea alkaa ja voittaa.

-

lu ja uudenvuoden rahasta ja lahjoista. Kunnallislautakunta.

talle jää tosin hyökkäys jäljelle, mutta toisin määräävä avioehto taikka keski- tön sävylle.
Minun kuvaukseni Espanjan sodan Imen asiantuntemus voi taata jonkin Toivotamme tervettä ja reipasta uutta 118
Ratkaisut
tarkalla pelillä pitäisi valkean kyetä näinen testamentti, muuttaa se kyllä
luonteesta näyttää myös ihmetyttä- lintulajin oikeamman arvostelun kuin vuotta
torjumaan hyökkäys, jonka jälkeen asian. Sitävastoin voitte mielestämme neen Teidän arv. lehtenne edustajaa. todellisuustaiua vailla ole- talonmiehen perhe.
tehtäviin n:o 95 ja n;o 96. ylivoima ratkaisee pelin valkean voi- esittää pesää ositettaessa vastike- selostukset Francon van kirjailijan henkilökohtaseen nur- 174
Sairaanhoitajattaren
N:o 95. K. C. Ramar atnam. vaatimuksen siihen nähden, mitä olette ”Yksipuoliset” peuteen perustuvat mielijohteet jos
toksi. Siirtoa 20. —, Txe3 ei valkean yksityisellä omaisuudellanne maksa- pommituksista olivat otetut englanti- nyt kerran tässä kysymyksessä on Parhain kiitos joululahjasta. Pääs- toimi
'"'alkea; Kb6, Dal, Lb2, hl, Rh6,
ea a3. c2. d2. e2. e6, f2. g5. myöskään tarvitse pelätä, koska se neet tilan kauppahinnasta Irtaimessa laisesta konservatiivisesta ”Times”- asiantuntijoiden lausuntoihin turvau- kylänrinne 8;n
lehdestä. Minun väitteeni italialaisten Viitasaaren kunnan sairaalassa ilmoi-
Musta: Kh7, sb3, g6. voi lyödä tornin kuninkaallaan tai eh- omaisuudessa Teillä tietenkin on nai- mielenkiinnosta espanjalaisiin eloho- duttava. talonmies. tetaan haettavaksi tulevan tammikuu*
Matti kolmessa (3) siirrossa. kä vielä paremmin välttää kaikkia yl- mansa ja siitä olette oikeutettu saa- peakaivoksiin ja saksalaisten mielen- Tukholmaan on jo joitakin vuosia
1. LaB, bxa2 2. Dhl, aID maan puolet. Se, pttä lapset aikoinaan sitten rakennettu kyyhkyslakka ja Ko- Sydämelliset kiitoksemme Vilhovuo- 13 päivään mennessä. Toimesta makse-
800; markkaa kuukau-
3. Db7+ ja matti
lätyksiä ja pelata 21. —, Thel, jonka kiinnosta Biscaya-rautaan kuuluu Eu-
luopuivat äidinperinnöstä tiesi vain ropan demokraattisen lehdistön com- nenhanroan raatihuoneen puistikossa renk. s:n isännöitsijälle, asukkaille ja taan palkkaa
jälkeen upseerin ylivoima kahta soti- sitä. että isä yksin jäi pesän omista- ja on kenties vieläkin liikkeille joululahjoista. dessa, sekä asunto, ruoka ja työpuku.
1. —,
bxc2 2, LhB, cID oli v. 1932
bonumäin. Olosuhteet ovat niin työvälinekioski, Samalla ilmoitetaan haettavaksi
3. Dg7 -f ja matti, lasta vastaan riittää lopulliseen voit- jaksi, mutta hänen kuoltuaan tieten- mune jonka yläkerta oli luo- Talonmies perheineen.
tunnetut, ettei kukaan niitä tunteva kyyhkysten oiopaikaksj. suosit-
Tehtävän ovat ratkaisseet herrat toon. Tekatisiirron jälkeen näyttää kin hänen (isän) perilliset perivät hä- vutettu
Einar Parviainen. A. Paikkanen. Ola- musta selviytyvän remissiin, niin ih- netkin.
aseta niitä kysymyksenalaiseksi. Että tuna huvina oli sekä täysi-ikäisille että Parhaat kiitokset lahjoista ja onnel- Kiertävän ja Kulkutautisai-
saksalaiset ja italialaiset Espanjan so- lapsille kesyjen lintujen ruokkiminen lista uutta vuotta. Nordenskiöldini 4:n
vi Heino ja Olavi Fri Helsingistä, A.
meelliseltä kuin se tuntuukin.
E. S dan avulla koettavat vallata itselleen ja raatihuoneen vahtimestarit pitivät talonmies. raalan hoitajattaren toimi
Outinen Kotkasta, P. E Aalto Tampe-
sotilaallisia avainasemia Länsi-Välime- kvvhkvsiä varten kaupan pieniä her- palkkaeduin ja saman ajan
reelta, Johannes Nyrkiö Haminasta, 20. Taa—dB Köyhäinhoidon korvaus.
rellä, on myös tunnettu, todistettu ja neillä täytettyjä pusseja 10:stä äyristä Kiitos Pitkänsillanranta 17:n johto- samanlaisinjossa
Reino Ljungman ja V. Kulmala Poris- Koska valkea toistaiseksi pelaa tor- kunnalle ja asukkaille, onnea uudelle kuluessa, toimessa on noudatet-
Kysymys: Olin naimisissa vuon-
ta, Y. Ovaskainen Kanneljärveltä ja nia vähemmällä, voi musta rauhassa na 1926. Vaimoni lähti luotani pois ja eittämätön tosiasia. Nämä näkökohdat kpl. E :köhän meilläkin joitakin tuon- vuodelle. tava vahvistettua ohjesääntöä. Toimet
Kauko Nikkilä Killinkoskelta. eivät niin muodoin ole minun subjektii- tauaisia suojia voitaisi järjestää aina- Talonmies. ovat vastaanotettavat sopimuksen mu-
jätti minut asuen sen jälkeen toisen
N;o 96. R. Bianchetti. kehittää peliään. visen mielikuvitukseni tuotteita. kin niille kyyhkysille, iotka pelastuvat kaan. Hakemukset todistuksineeu Ä
miehen kanssa, mutta otti köyhäin-
Valkea; Kai, Td4, Loi. 21. Ld3 —e 2 Dg4—b4! hoitoapua kunnalta. Tätä köyhäinhoi-
Todella valittaen, herra toimittaja, aiotusta tuhoamisesta 7 Sydämelliset kiitokset Topeliusk. 33 ;n mahdollisine suosituksineen lähetettä-
näen lehtenne tässä tapauksessa jou- Väite, että kyyhkyset levittäisivät isännöitsijälle ja niille vä osoitteella: kunnanlääkäri, Viita-
Musta: KhB, Tf6. 22. a2—a 3 Db4 —b 6 toa yritetään nyt minulta periä. Olen- tuvan samalle linjalle kuin fascistileh- aiheuttavia syöpäläi-
omistajille,
Valkea alkaa ja voittaa. 23. Dc2 —c 3!
tarttuvia asukkaille, jotka muistivat meitä joulu- saari.
1. Lei b 2 Tf6 —f8 ko velvollinen maksamaan hänen te- distö Antanette anteeksi, jos täten siä on varmaankin pidettävä joko har- lahjoin. Hyvää uutta vuotta toivottaa Viitasaarella, joulukuun 30 pnä 1938.
Jos 1. —, Tfl-j-, niin 2. Tdl-j- j.n.e. Estää mustan ratsun siirtymisen ja kemänsä velan kun sain hänestä eron torjun epäilyksen, että minä vieraana haluulona tai tahallisena vääränä syy- talonmies.
ja jos 1. —, Ta6 + . niin Ta4-j- ja val- suojaa samalla sotilaan e3. lainvoimaisella tuomiolla vuonna 1934 Teidän maassanne olisin väärinkäyttä- töksenä. Onhan paljon ihmis-ä, jotka
eikä minua tällöin tuomittu maksa- nyt vieraanvaraisuutta ja harjoittanut päivittäin tulevat käsittelemään kyyh- Parhaat kiitokset As. Oy. Messeniusk. 115
kea voittaa. Jos taas 1. —, Tf7. niin 23. g7—g6
2. Th4-(-, KgB 3. ThB+ ja matti ja maan hänelle mitään elatusta. Avioliit- laitonta propagandaa. Minun ja mai- kysiä ilman että siitä heille on min- 3b:n isännöitsijälle ja asukkaille joulu-
jos 1. —, Tg6, niin 2. TdB-f, Kh7 24. Rf5 —h6-f- tomme oli lapseton. nitun juhlan käsityskanta oli pohjois- käänmoista terveydellistä haittaa koi- lahjasta. Hyvää uutta vuotta.
3 ThS-f ja matti. Siirtoa 1. —, Th6 Valkealla tuskin on muuta siirtoa, Tiedosta kiitollinen maisen demokratian kanta. tunut. Aikakauslehden »Djurens Talonmiehen perhe.
seuraa 2. Tg4 + Kh7 3. Tg7 + , KhB koska uhkaa Rds j.n.e., ja musta saa- Suuresti kunnioittaen Rätt»in mukaan on Ruotsissa eräs Val-
Vastaus: Koska vaimonne on Parhaat kiitokseni Vanajantie 4—l4:n
,

4. Kbl ja valkea voittaa. vuttaa erinomaisen hyökkäyksen. Per Meurling. tion tutkintalaitos tarkastanut suuren
—g saanut köyhäinhoitoa Teidän vielä nai- joukon kyyhkysiä ja tullut kokonaan Asunto Osuuskunnan asukkaille saa-
2. Td4—d7 + Kh8 8 24. Kg8 —fBl misissa ollessa, olette Te köyhäinhoito- Edellisen johdosta huomauttaa kielteiseen tulokseen. mastani uudenvuoden lahjasta.
3. Td7—g7+ KgB -h8 §:n nojalla verrattuna saman Talonmies.
Kg 7, koska seur lain 2

4. Kal —a 2 Tf8 —f
5 Tg7—f7 ja valkea voittaa.
Tehtävän ovat ratkaisseet herrat
Einar Parviainen (myös tehtävät 93
ja 94), A. Paikkanen. Olavi Heino,
P E. Aalto. Johannes Nyrkiö, Reino
Ljungman, Y. Ovaskainen, Kauko tan pelin.
Nikkilä, E. Eklund, V. Kulmala ja Ola-
Fri.
vi
Lokakuun ratkaisukilpailun
herra E. Eklund Kotkasta 293 pisteel-
lä ja marraskuun ratkaisukilpailun
herra A. Outinen Kotkasta 288 pisteel-
lä (112). Muiden ratkaisijain piste- asemesta 26. Dcs-(-, seuraisi sitä Kg kalastukseen ja rantamatalaan näh- sen
KUULUTUS
6 Huono olisi 24. —, toimitus, ettei uutisessamme leimattu Ja mitä vihdoin tulee kyyhkysten
lain 51 §:ään riidattomasti korvaus- väitettyyn ruoan puutteesta kärsimiseen,
raisi 25. Rg4 j.n.e. velvollinen. Sanotun lain 52 §:n nojal- p.o. tilaisuutta kommunistiseksi, ai- Täten lausumme parhaat kiitokset
Rf6—ds! on sekin nykyään koko lailla liioiteltu. saamistamme jou’urahasta ja -lahjasta,
25. Tal— cl la voi kuitenkin huoltolautakunta ha- noastaan todettiin siellä tehdyn kom-
Sillä kyyhkysillä on paljon ystäviä, jot-
Nyt on mustan ratsu viimeinkin kemuksestanne ja jos katsoo syytä sii- munistinen tervehdys. Hra Meurlingin ka kyllä osaavat varata suojateillaan Vuorimiehenk, 12 ;n
talonmies,
päässyt vapaaksi ja se pelastaa mus- hen olevan, vapauttaa Teidät korvaus- selostus espanjalaisen tervehdyksen ja runsaampia ruoka-annoksia kuin mitä
velvollisuudesta. Avioeropäätös ei vai-
kuta tähän asiaan. kommunistisen punarintamatervehdyk- vanhat ystävälliset naiset ryynipusseis- Kiitokseni joululahjasta Eerikinkatu Lainaehtojen 3 §:n perusteella irti-
taan voivat niille tarjota. 44:n asukkaille. sanotaan täten heinäkuun 1 p:nä 1930
E. S, sen erosta on hiuksen halkomista. Mi-
26. Dc3—hB-f KfB—e7 Hiljattain on kiinteistölautakunta Talonmies. ottamamme obligatiolalnan jäännös-
tään vääristelyä ei hra Meurling väitä- uuteen poliisijärjestykseen ehdottanut
voitti 27. DhB—es+ Ke7—fB '
Kalastusoikeus. määrä lunastettavaksi huhtikuun 1
kään puheensa selostuksessa tapahtu- armottoman lisäyksen; että kyyhkysiä Sydämellinen kiitos joulu- ja uuden- p:nä 1939, jonka jälkeen korkohyvitys
28. De5 —hB+ ja tasapeli
kiinteistön omis- neen. Uutisemme laatijalla on ollut ei saa ruokkia, koska on aikomus niitä vuoden lahjoista Hämeentie 20 :n omis- obligatioista lakkaa. Obligatiolden lu-
Kysymys: Onko
On toisin sanoen aikomus isännöitsijälle, liikkeille ja nastus
Jos valkea pelaisi siirron 26. DhB-f tajalla peltonsa ja niittynsä kohdalla täysi oikeutus huomauttaa selostuk- hävittää. tajalle,
tapahtuu Suomen Pankin ja
rannassa mitään erikoisia oikeuksia lopettaa ne nälkäkuolemaan, mikä jo asukkaille.
yksipuolisuudesta, koska hra olisi rikkomus eläinsuojelulain perus- Talonmiehen perhe.
Helsingin Osakepankin pääkonttorissa.
7

määrät ovat P. E Aalto. Tampere 281 27. Dxb6, cx*>6 28. Rg4, h 5 j.n.e., ja Helsingissä, joulukuun 31 p:nä 193?.
vai onko yhteisen kalaveden jako- Meurling on Barcelonan hallituksen määräystä vastaan. Voitaisiinko sitten
p. (80), E. Hinkka Helsinki 252 p. musta voittaa uhraamansa upseerin den, Parhain kiitos As. Oy. Fridhemin O/Y. ARABIA A/B.
(57), Johannes Nyrkiö, Hamina 225 p.
valkea haluaa pe-
kunnan osakas oikeutettu panemaan palveluksessa.
pyydyksensä aivan maasta lähtien kil-
käytännössä tuollaista
lävitse keskellä suurta
menetelmää ajaa
kaupunkiyhteis- osakkaille ja vuokralaisille joululah- SIS 108
(98), Reino Ljungman. Pori 193 p. takaisin, taikka jos
kuntaa. tuntuu kuitenkin melko epäilyt- joista.
(89), Einar Parviainen, Helsinki 88 p. lata voittoa ja siirtää 29. Rf2, saavut- paa rannanomistajan kanssa, jopa val- Talonmiehen perhe.
(141), A. Paikkanen, Helsinki 77 p. taa musta jatkolla RXe3-f- 30. Kgl. loittamaan talonrannan kokonaankin, nyt kyyhkysten käy? tävältä.
Miten
(77), Olavi Heino, Helsinki 50 p. (145), Td2 j.n.e. luultavasti voittoon riittä- jos vain ennen ehtii
Olavi Fri, Helsinki ja Y. Ovaskainen,
vän loppupelin.
den osakas
ja saako kalave-
kulkea, pitää teitään ran- Senjälkeen kuin kaupungin talon-
taan toisten viljelysten läpi mistä vain omistajat marraskuun alussa pyysivät hemmäksi ja
Kuinka sitten käyneekään —■_ vanna
on, että kaupunkielämä muuttuisi köy-
kolkommaksi, jos siitä
Sydämellinen kiitos Perämiehenk. 7:n
vuokralaisille. Hyvää uutta vuotta. Lastenhoitajattaan toimi
Patru, kummallakin 41 p., E. Saari- Talonmies perheineen. Helsingin kaupungin ylläpitämässä
nen, Helsinki 17 p. (17), E. Eklund, Huomautukset tehnyt J. Terho. sekä laittaa venevalkamansa ja kui- kiinteistölautakuntaa hävittämään kau- kyyhkyset häviäisivät. 274 Kullatorpan lastenkodissa lastentarha-
vata pyydyksiään missä haluaa? A. v. K.
Kotka 15 p. (108), Kauko Nikkilä, pungin kyyhkyset ja eräs täkäläinen iässä oleville lapsille julistetaan täten
Killinkoski 10 p. (10) ja P. Hero, Hel- Kalastaja. eläinsuojeluyhdistys sanomalehdissä 22, Kiitos Mäkelänk. 22;n asukkaille jou- haettavaksi ensi helmikuun 1 päivään
sinki 5 p. (5). Shakkiuutisia. Vastaus: Jos kalavesiä ei ole kul- 11. olleen uutisen mukaan esitti saman- Kattolumenluojien lulahjasta. Hyvää uutta vuotta.
Talonmies.
mennessä. Peruspalkka on 1600:
Peli n:o I. lekin kylän tilalle jaettu manttaalinsa laisen anomuksen perustaen sen siihen, turvallisuus.
kk:ssa, josta vähennetään nykyään
15. liittoturnaus. mukaisesti, on kalastusoikeus jakama- että kyyhkyset kärsivät ruoan puutet- 539: kk:ssa täysihoidon korvauksena.
Parhaat kiitoksemme Runebergink, Ikälisiä maksetaan 3, 6, 9, 12 ja 18
Ortodoksinen avaus. ton ja jokaisella jakokunnan osak- ta, ja sitäpaitsi ovat vaarallisia ter- Kun jälleen ehkä tultaisiin näke- 28 :n isännöitsijälle ja asukkaille saa- vuoden palveluksesta 128 mk kk:ssa
ja likaavat seiniä ja kattoja,
Valkea Musta Liittoturnauksessa on .tähän asti 4 kaalla on talonsa mukainen oikeus ka- veydelle pari sanoimalehtikronikoitsijaa lau- mään monien katoilla työskentelevien mistamme joululahjoista. Hyvää uutta kullakin kerralla. Lisäksi tulevat Hel-
kierrosta saatu loppuunpelatuksi. Kos- lastukseen. Tällaisen järjestelyn valli- on
B. Rasmusson. K. Ojanen.
ka useita pelejä on kesken, on vai- tessa, elleivät yhteisen kalaveden sunut vakuuttavat mielipiteensä asiassa. lumenluojien liikkuvan niillä kuin ko- vuotta. singin kaupungin kunnallisille viranpi-
tarkempia Hels. San. 24.11. nim. Serp arvos- tonaan ilman turvallisuusvä- Talonmiehen perhe. täjilie varatut eläke- y.m. edut. Etu-
Pelattu 15. liittoturnauksen 1. kier-
keaa vielä tehdä mitään osakkaat ole keskenään kalastussään-
kyyhkysiä' tavalla, joka varmasti li nei t ä, olisi viranomaisten kerta
johtopäätöksiä tuloksien suhteen. nön 22 §:n mukaisesti sopineet kalas- telee Sydämelliset kiitoksemme As. Oy. sija sellaisilla hakijoilla, jotka lasten-
roksella Helsingissä 27.12. 1938. Mestariluokassa johtaa turnausta K. tuksen hoidosta ja järjestämisestä, ei saa osakseen kaikkien
eläinvihaajien kaikkiaan ankarasti kiellettävä mai- hoitajatarpätevyyden lisäksi omaavat
1. c2—c4 RgB—f 6
.

Ojanen, jolla on 3ti pistettä neljästä kertomanne tapainen menettely liene vilpittömän hyväksymisen. nittu uhkarohkea ja kevytmielinen Euraclinnan isännöitsijälle, johtokun- kelpoisuuden myös lastentarhanopet-
—e mahdollisesta ja joka kaiken luulta- Hän on lukenut mitä Maeterlinck, temppuilu ja saatettava määräysten nalle ja asukkaille saamastamme joulu- tajattaren virkaan. Lastensuojelulauta-
2. Rbl—c3 e7 6 kauniisti kirjoittanut lahjasta sekä toivotamme menestyksel-
tur- »joka on mehiläis- rikkojat, niin työnantajat kuin -teki- kunnalie osoitetut hakemukset, joihin
3. d2—d4 d7—d 5 vuuden mukaan tulee voittamaan listä uutta vuotta
nauksen. Kaila on ainoa, joka tois- nauksen 5. kierros pelataan kello 19,30. ten, muurahaisten ja kukkien elämäs- jätkin, edesvastuuseen. (Sama on
per koulu- y.m, todistuksien -lisäksi on lii-
4. Lei—gs Lf8 —e 7 taiseksi voi päästä samaan pistemää- Mestariluokka on tänään vapaa, mut- tä», sanoo kyyhkysten monista huo- muuten asianlaita ulkoikkunain pese- talonmies h.
tettävä lääkärintodistus hakijan ter-
5. e2—e 3 Rb8 —d 7 rään, Hänellä on vasta % pistettä, ta sensijaan on katselijoille järjestet- noista ominaisuuksista, joita kirjoituk- misen suhteen). Työntekijäin tapa- veydentilasta, jätetään mieluimmin
6. Rgl—f3 o—o mutta kaksi peliä kesken, joissa kum- ty pikakilpailu tehtävien laadinnassa. sessa luettelee. Maeterlinök oli kerran turma- ja henkivakuuttaminen ei suin- henkilökohtaisesti allekirjoittaneelle
massakin hänellä on jonkinlaisia voit- Kilpailua johtaa tehtävämestari Pent- saanut kyyhkysparin. Sille sikisi niin kaan tässä yksin riitä. Tehokas val- lastenkodin johtajattarelle, os. Oulun-
7. Ddl —c 2 tomahdollisuuksia. Rasmusson on tois- ti Sola ja on se tarkoitettu aloitteli- runsaasti jälkeläisiä, että hän niiden vonta on välttämätöntä. On kiusallista kylä, jolta saa toimesta lähempiä tie-
Tavallisempi ja voimakkaampi on taiseksi pelannut hyvin, kun taas joille. Palkinnoiksi jaetaan shakki- ruokintaa kauhistuneena ajatellen toi- nähdä toisen olevan ilmeisessä hengen- toja.
Candolin on tähänastisissa peleissään kirjallisuutta. Tehtäväkilpailu alkaa voi jonkun onnettomuuden kohtaavan vaarassa ja järkyttävää todeta pahim-
Pillsburyn siirto 7. Tel. Oulunkylässä, 31 pmä jouluk. 1938.
Rf 6 ei täydellisesti epäonnistunut. kello 20. Turnaus pelataan ravintola hänen kyyhkyslakkaansa. Kävikö tä- man tapahtuvan tai tapahtuneen.
?
mä hänen miehekäs toivomuksensa Silminnäkijäinkin puolesta Vastaavan ALLI OROLA.
—

I-luokan 1. ryhmässä johtaa tur- Mikadon yläsalissa. T.

Sotllasuhraus, joka tuskin on kor- nausta ylivoimaisesti K. E. Lager- muodossa tai toisessa toteen, sitä ei SI 51 282
rekti. Oikea siirto on 7.
musta helposti tasoittaa pelit.
—, e 5, jolla stam 4 pisteellä. Hän on siis voittanut
kaikki pelinsä. Lähinnä E. Johans-
son 3 pistettä ja 1 peli kesken sekä G.
Loppupeliniekat huom.! tiedetä, mutta ainakin hän
meniksi eteenpäin on tuottanut onnet-
Virittääkseen harrastusta loppu- tomuutta tuhansille turvattomille lin-
vuosikym-
Kiitos. hoitajattaren
8. LgsX®7 DdBxe7 Stude 3 p. pelien laadintaan ja tutustuttaakseen nuille, joita kohtaan hän kirjoituksil- Sydämellinen kiitoksemme Armas toimi
9. c4X<l5- Re4Xc3 I-luokan 2. ryhmässä on pelejä niin tehtäväshakin ystäviä kotimaiseen laan on herättänyt vääriä ennakkoluu- Koskisen Etsivä- ja Vartiotoimiston
vaikea mitään loppupelituotantoon, ovat loppupeli- loja ja vastenmielisyyttä. johtajalle Armas Koskiselle, saamis- julistetaan haettavaksi 15.1. 39 men-
paljon kesken, että
Pakko, koska siirtoa 9. —, eX<JS tuloksista ilmoittaa. onRyhmää johtaa niekkamme suunnitelleet kotimaisia va- Serpin on onnistunut omaltakin koh- tamme joululahjoista, samalla toivot- nessä Joroisten uudessa, ajanmukai-
seuraisi 10. RX d5 ja valkea voittaa. toistaiseksi L. Korström 3 pisteellä. lioloppupelejä esittelevän kirjasen jul- daltaan saada vahvistusta kannalleen. taen hyvää uutta vuotta. sessa, 14 sairassijaa käsittävässä kun- Maanantaina alkaen klo 12 suuri
10. Dc2xc3 V. U. Mustonen kiireellisten töiden kaisemista. Kun olen lupautunut ko- Silloin tällöin ilmestyy hänen parvek- Vartijamiehistö. nansairaalassa. Palkka 1000 mk kuu- HUUTOKAUPPA,
takia ollut pakotettu lopettamaan tur- koamaan aineistoa tätä varten, pyy- keelleen muudan kyyhkynen, joka ah- 185 kaudessa ynnä tavanmukaiset luon-
Siirtoa 10. bxc3 seuraisi yksinker- lähettä- naasti syö pikkulinnuille aiotut mu- taisedut, sekä 1 kk:n kesäloma. Hake- jolloin myydään sekal. uutta ja vanhaa
nauksen. dän loppupeliniekkojamme tavaraa. Kiittäen kuluneesta vuodesta
taisesti eX<JS ja pelit olisivat jokseen-
H. 1-luokkaa johtavat G. Lindholm mään minulle loppupelejään. On suo- ruset. Se on laiha, ränsistyneen näköi- Kiitos. mukset todistuksineen ja suosituksi-
toivotamme kaikille asiakkaillemme
kin tasan. Nyt voittaa valkea soti- ja S. Svensson kummallakin 3 pistet- tavaa, että loppupelit on merkitty ku- nen olento, sen höyhenpeite on risainen neen lähetettävä os. Kunnanlääkäri,
Onnellista Uutta Vuotta 1939.
Jaan. tä ja H. 2,-luokkaa R. Nuotio myöskin violle ja että ne on varustettu mahdol- ja kiilloton ja se katselee luihusti ym- ffiitynny Oy. Helsingin Meijerilii- Joroinen.
Yleinen Huutokauppakamari Oy,
3 pisteellä. lisimman täydellisin ratkaisuin. Aar- pärilleen. Ja jos joku muu sen hei- lahjasta. Joroisissa joulukuun 15 pnä 1938.
10. Rd7 —f6! 16, muruille, se ajaa kettä suurenmoisesta Fabianink. 8. Puh. 23 578.
Turnauksen keskenjääneitä pelejä ne Dunder. Os.: Troilinkatu mosta pyrkii samoille 269 Sairaalan johtokunta. SI 61 241
Jos 10. —, exds, niin 11. Dx°7. jatketaan tänään kello 13.30 ja tur- Port. ne vihaisesti pois. »Oikein ikävä tyyp- Leipomon kuljettajat-
 M
1939 N:o 1 HELSINGIN SANOMAT Sunnuntaina tammikuun 1 p.
HUUTOKAUPPOJA HYYTÄVÄNÄ MYYTAVåNå MYYTÄVÄNÄ HALUTAAN OSTAA halutaan ostaa

RADIO, Tarpeettomaksi käyneet

Maataiousirtaimen, karjan ja viljan

HUUTOKAUPPA.
• inventoimisalennusmyynti!
Leninkihän kai ta, alusvaatteita,
sukkia.
myytävänä. Puhelin 46 754.
METALLIVERSTAASTA myydään
puoli osuutta sairauden tähden, pien.
pääomalla. Vast. Hels. San. kontt.
Sähkö- KIRJANNE
myytte tai vaihdatte meillä edullisesti.

moottoreita
Kangas-, verho- ja lyhyttä- a ANTIKV. KIRJAKAUPPA,
Lauantaina, tammikuun 7 p:nä, alkaen klo 10 myydään huutokaupalla Kar- varaliike, Ruoholahdenkatu 12, nimim. ”Hyvin hoidettu verstas.”
™

Korkeavuorenk. 2, B. Puh. 36 952.

jalohjan pitäjän Tölmän tilan kaikki tilalla oleva elävä ja kuollut irtaimisto, Abrahaminkatu 17.
kuten lehmiä, hevosia, nuorta karjaa, sikoja ja kanoja. Kaikki talossa oleva 11 11111 H:gistä, 900 m asemal-
maatalousirtaimisto koneineen ja kalustoineen, rukiita, vehnää, kauroja, her- M Hutia ta.
neitä, perunoita, kylvöheiniä, kauran- ja rukiinolkia y.m. Karja on tiettävästi
nUflla N. 4.000 m 2, Ih. keitt.
45.000 mk. Laakso. Annank. 10 B 20.
vapaa tarttuvista eläintaudeista. Suuremmista huudoista myönnetään tunnus-
tetta vastaan 2 kuukauden maksuaika. OMISTAJAT. Dnlin ~fn 105 10/1, maalle ennak. 115.
ndlld dlUip. 74357, Pengerk. 18 C 65.
Eliläntähti niininen palsta myytävänä, Siisti matkagramof. 475:- ja
jossa on asutuskunnossa oleva raken-
nus, Keravalla, Aleksis Kiventien var-
Myytävänä rella, Bergan omakotialueella.
LOHKOTILA myytävänä Nurmi-
järven pitäjän Perttulan kylässä. Lä-
hemmin omistajalta Turuntie 70 b, ovi
14, Helsinki.
LASTENVAUNUT myyd. H. 300:—,
Vaasank. 3. A. 20., klo I—2.
NOJATUOLEJA, uusia, 200 mksta alk.
Kapteeninkatu 26. B. 29.
HYVÄ HUVILA,
Singer kabln., uusi malli, halv. myös L. Juselius, Fleminginkatu 21 a.
6h. hirsistä, peltikatto, otoa tontti 2.400 muita kon. 1,000:-. Eerikink. 21 D 84.
m2 Kiinnelainaa 35.000: hyvät mak-
LIIKETALO Forssassa myydään tai
vaihdetaan huvilatilaan. Läh. E.
Kivinen, os. Forssa, Kuusto.
Puh. Forssa 247.
UUSI HUVILA,
jossa on maito, ja siirtomaata-
varaliike. Puh. 04 205.
3 riv.
Dallapé haitari 550:-. Kalevank. 19 A 1.
Pukuja ja palttoita
tosihalvalla. Näht. tänään klo 11—14.
Unioninkatu 16. Heilsberg.
187
Kauniita, pienirot. KOIRANPENTUJA
halvalla. Töölönkatu 27. A. 5.
NOJATUOLIA
y.m. huonekaluja erikoisen halvalla.
2h- keitt aUI J'a 2h-
änuiätaln keitt.
MAASEUTUA VARTEN
ostetaan huonekaluja, ompelu-
eri suuruisia, ostetaan heti koneita, vaatteita y.m. P. 74 289.
O.Y. ELEKTRO-SÄHKÖ A.B. KUNNOLLISET KAASUHITSAUS-
Kalevankatu 3, puh. 33 660. LAITTEET ostetaan, Vast, Hels.
SI 13 105 San. kontt. nimim.; ”Heti kätö-
sellä 14902”.
HALUTAAN OSTAA HUVILA lähel-
tä Helsinkiä tai asunto osak., jos osa-
maksuna otetaan lyhyttavaraliike Hel-
singistä. Vastaukset Hels. San. kontt.
Maksetaan parhaiten
huonekalut, ompelukoneet, vaatteet.
nimim.: ”Huvila 490”. Haet. kotoa Perämiesk. 11. Sek. liike.
Sekalaisia ilmoituksia
m m
-
-

suehdot. Tapanila, Päätie 55. P. 02 490.
PUKUJA ja PALTTOITA halvalla.
Vaatturi A. Salenius, Franzenmk. 12
A 3. 81
SIANPORSAITA
myydään Sandbackan talo, A. Träsfk-
man. (Puh. 03 612.)
H-hokkia halvalla, katkeamattomia,
isomm. ja pienemm. erissä. Hakanie-
men kengitys®ajassa, Söm. Rantat. 2.
2 t, kuorma-auto, kippi ja peltipohja. adlifidldlU ylh. autotalli,
Näht. Kirstink. 8 (Hämeent. 25) E 20, sauna, pesutupa y.m. Lainat 94.000;—.
45.000 mk :sta. Laakso. Annank. 10 B 20.
KRISTALLIKRUUNUJA ant. ja kap.
nätit. 2—6. Arkadiankatu 20 B KONTTORIKIRJOITUSKONE
31.-Puhelin 41 701. 248 vähän käytetty. Puh. 28 664.
Pieni helppohoitoinen liike, sop. yksin,
HYVÄÄ ELÄINRAK. KOTIA ETSIT.
2:lle sok. paimenk. penikalle. Ru- naiselle. Vast. H. S. k. nim. »Heti 4863».
neberginkatu 28 B 39. Erittäin pitkä, suuri ja hieno kengu-
ru-, hilleri- ja biisami turkki, myös
naisten, polkuhint. P. Esplanaadinka-
HALVALLA! tu 35. D. 49.

RnUn nrn 10.1. Smk 103:—. O.Y. HIRVAS, Porthanink. 9.

itdiltudl |). Myös maaseud. P. 38 810.
Flanellipaitoja alk. 22:
Hyvin tunnettu
KULJETUSLIIKE Kaulaliinoja „ 6:50
myydään halvalla. Vast. Hels. San. k. Yöpukuja „50:—
Etu-Kruununhaassa ■K||
nimim.: ”2 autoa 4529”. Maneilla 7:

Rakennukset Sepänk, 15 tlnfln~nlll äsken korjattu huon.

—

tänäänkin P. 24 608. Planellihousuija 20: käsittävä

D/thfl nfll Kampaamo
—

Lönnrotink. Päällyskenkiä 55: 3 huon., hallin, palv.huon. ja keittiön

HullU Ul|l. 23. Maalle p.-enn. 115:-.
„

Kalosseja, miest. 36: mukavuuksilla.

myyd. poiskuljetett. maan tasalle 15 p;stä tammik. Talot ovat osaksi tiilestä ja
„

KPL. RADIOITA
2 Kerrastoja Pinta-ala 95 m 3 Vuokra 8:—.
.

puusta rakennetut. Tarj. lähetett. Eino Korkeamäki, Munkkiniemi, Perustie 17. Joulukuu vuokra vapaa
uusia 39 v. mallia puolella hintaa. Puh. Suuri valikoima pumpulikankaita,
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA vanhoille ja uusille asiakkaille. 72 729. Heti vapaa.
tukutt. ja vähitt.
1939 vuoden alusta 5 tuottavaa Vallilan-taloa, hienoja kaupunki- ja tonttitaloja ¥>••
H:gin keskustasta myydään. Koko vanhan tunnetun liikkeen osakkeisto. Kuo-
lin- ja konkurssipesiä ja yksityisiä huutokauppoja toimitetaan. Meklareita ja
g m 1
Piirrettyjä käsitöitä
•••

arvioimismiehiä. Läh. Välitysliike Kauno, Fabianink. 23. B. 10. Puh. 35 788. haiv., myös piirretään, Eerikink. 20 A 2.
••

Myytävänä käytettyjä
Parruja
Telineiankkuja
6"x 12"
2" B
Tarkemmin
Helsingin Kiinteistötoimista O.Y.
Aleksanterinkatu 36.
Puh. 20 511.
214
■H:gin KONEKIRJOITUSKOULU
Oppilaita otetaan
taan joka päivä.
vas- a KIRJOITUS-, MONISTUS- ja KÄÄNNÖS
*

TÖITÄ halvalla ia nopeasti Lähetti noutaa.

-

SI 44 235 MAATILA kauniilla rantakumm., pa. Piiruja 4"x 4"

FORD A-malli henkilöauto v. 1929 malli 4-ov.
342 ha, pelt. 80 ha karjaa seur. n. 40 Lautoja %"x 4" OMA KOTI KULLAN KALLIS nyt
kannattaa ostaa; Huone, alkoovi, keit-
■■■■■ Fredrikink. 51 B, p. 22 533, 22 943 Runebergink. 44 A, p. 47 495.
78
BEO henkilöauto v. 1935 malli 4-ov. lehm. ja 9 hev. ja paljon muuta irt. SUOMI YHTIÖ, tiö Kalevank. 47.000: vuokra lämpöi-
Sähkövalo on, hinta 1.900.000: sekä Lönnrotinkatu 5.
—

Tilanomistajat
—

CITROEN henkilöauto v. 1937 maili 4-ov. neen 420: Huone ja keittiö I. Rober-
PACKARD 1929 7-heng. täydessä pirssikunnossa 60 ha tila Kyyveden rann. 176.000:
—, —.

„ „ „ „

Voikosken as. 3 huon. Suurempia ja pienempiä tink. 40.000:—, 15.000; kät. Huone,
asuinkart.
—

NASH 1930 keittiö Kalliossa v. lämpöineen 380:—,

16,000:-- ja Luumäen asemalla 11,000:
„ „ „

STUDEBAKER

FORD (4-syl.)
„

„
~
„

1936
1934
„

CHEVROLET kuorma-auto v. 1938 malli 157”

»

„
„

„
„

„
y.m. Kaup. taloja Mikkelin keskust.
15 huon. 550.000; sekä 50 huon.
1.000.000: sekä 5 h. 135.000:—. Läh.
Kiinteistövälitysliike Keskus, Mikkeli,
kaupunkitaloja, 31.000: —, 17 kät. Huone, alkovi, keit-
tiö Albertink. kaikki mukavuudet v.
380; 49.000: osa kät. 2 huonetta,
—,

keittiö Urheiluk. v. 720:

—

Autohalli Mechelininkatu 27 Puutarhat 8. Puh. 156. Hj Hyyryläi-
nen.
hinta —
Halutaan yhteyttä tilanomistajaan, joka voi vastaanottaa ”maksavia vie-
raita” metsästyskaudeksi. Hyvät metsästysmaat ja ennen muuta tilaisuus
tuottavia, Helsingin kaupungissa, on 85.000: hirvenmetsästykseen pääseikkoja. Vastaukset Hels. San. konttoriin nimim.:
88
3 huonetta, keittiö Albertink.
meillä heti myytävänä. Tarkemm. hen- mukavuuksilla 75.000:
—.

Huoneistoja
kilökoht. K. Törnbergin Liiketoimisto, kaikilla mukavuuksilla Töölössä v.
—.
190 ”Tilaisuus metsästykseen”.
Puh. 45 260. 126
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme entisille ja uusille asiakkaillemme
Kappoja, Ulstereita 100: alkaen
uusia. Unioninkatu 41 B 17.
kuin —
Vuorikatu 4 A.
Sähkömoottoreita
10: m2 . Huone, keittiö Kalliossa v.
250: hinta 43.000: uunilämpö. Hel-
—
—
NAISHENKILÖLLE f
lahuone Töölössä v. 115: saadaan
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA Pöytäompelukone hyvä 250:—, potku- ainutlaatuinen tilaisuus, myydään paikkakunnalta poismuuton takia yli 16 ▼,
—

jg,
keik., paltt., halv. Perämiesk. 11, liike. käytettyjä, ensiluokkaisessa kunnossa, 450: uunilämpö hinta 38.000;—. Osan
-

keskikaupungilla toiminut naisille sopiva liike. Alan tunteminen ei ole tarpeel-

O. LAMROTH, Predrikink. 12, Runebergink. 37, Porvoonk. 14. parkettllevyjä vii- myydään aina runsaasta varastosta. myytävistämme näette aina ikkunas- lista liikkeen hoidossa Hinta 150.000: kät. A rv. tiedot Hels. San. Tööl.
100 m- käytettyjä samme. Suomi Amerikka Toimisto.
VALLILAN ALI'S VAATELIIKE, Hauhontie 8, Eurantien kulma. -

kontt. nim.: ”Kauneushoitola”.

kon ajalla. Intiank. 40 A 2. Vuoden takuu myönnetään.
Fredrikink. 51. puh. 63 717.
Vähän käytetty MIESTEN TURKKI OfY Elektro-Säjikö A/B.
SS Helpostihoidettu erikoisliike SS myydään. Yrjönkatu 4 B 25. Kalevankatu 3. Puh. 33 660. Suuri hellahuoneen osake
SI. 12 106
myydään. L. Brahenk. 10 B 49. Radio koneita
ruokatavara-alalla, erinomaisella liikepaikalla Taka-Töölössä ja pienin käyttö- TU B M-keitin keittämiseen, Kaunis 3 h. keittiö Etu-Tööl. ja kaksio myös vähittäismaksulla.
kustannuksin, on heti saatavana halvalla hinnalla. Liikkeeseen kuuluu uusi ja lämpöön! Kulutus 12—15 p.
UUSI KIVITALO Kali. 48,000. Läh. Kalevank. 19. A. 1.

® Räjähtämä- Sähkötarvikkeita, valaisimia y.m. Sähkö, ja

nykyaikainen sisustus kuin myöskin tarpeellinen koneellinen asennus ja sopii tunti. Äänetön!
tön! Oy. Hjelt & Lindgren, nri ••••¥••
Hellahuone osake hyvässä yhtiössä,
••
radiokorjauksia.
myös leikkele liikkeelle. Vast. nimim.; ”Litet kapital n:o 810” Hbl:n kontt.
155 E. Ranta 18 ja Varuboden. 1 oolossu
,
pienet lainat, yhtiöv. 1:27 m2. Kätei-
SÄHKÖ-RADIO
I. Robertinkatu 17. Puh. 32 714.

■INyt
67 kas. 7000 m 3, tontti
.1049 m 2, huoneita sellä, suor. omistaj. Hämeentie 17 B 1.
Erinomainen paikka. Ensiluokkai-
60,

II luok. KAHVILA Kuolemantapauksen johdosta myydään

KEMI KALI LII KE

rakennettu ammattimiehen joh- 1 HUONE JA KEITTIÖ.
set
dolla. Vuokria 380.000:—. Hinta 3.6 Läh. V linja 5 A 9, klo 11—1.
Asianajotoimisto O/Y AVIOERO-, pesänselvitys-,
testamentti- y.m. perhe-
maaseutukaupungissa myydään. Vast. Hels. San. kontt. nimim.: Helsingissä.
”Tosi kannattava 4781”. Viipurissa PARTURI KAMP AAMO |% i
—
milj. mk. Tark. henkilökoht. K. Törn-
Lähemmin puh. 62.983. bergin Liiketoimisto, Vuorikatu 4.
toini. postin ktta. 115
6 n. la k. talia.
£ SI: Perheasiainhuolta
Hämeentie 4 A. Puh. 73 734. Vastaan-
asiain erlkoistoimisto. AJe.
taan muitakin juttuja. Laki-
miehet: varatuomari Väinö
hyv. kunnossa omistajan paikkakunnal- Haha-arn
lUI3IU Uip.
mk °y -
c&y-Bazar KESKUSTASSA otto 10—18 ja sopim. mukaan.
Aili,
pänen.
asianajaja Sven Lep-

HERRAIN ASUSTELIIKE ta pois muuton takia. Lähemm. omista-

Karjaportinkatu 12, Viipuri. 64106
4() Puhelin 36 898. 3 h. k, mukav., p.a. 95 m 2 V. 880:-.
3 h. k. puul., p.a. 100 mä. V. 380:-.
.

HALUT. LAINAKSI 10,000 MK.

HYVÄ MIEST. PUKU sekä naist. uls- Teille tarpeettomat, myytavaksi kel- KAIVOPUISTOSSA

keskustassa sattumalta myytävänä käteisostajalle, halvalla,
5 A 27. paavat esineet voitte helposti muut-
hyvä, velaton. Varasto 35.000: ja erittäin siisti kalusto. Vast. teri ja kettu. Caloniuksenkatu
taa rahaksi
Hels. San. kontt. nimim.: ”Tuottava liike 4704”.
Kauppavarasto.
ilmoittamalla Helsingin
4 h. k„ p.a. 130 m 2 . V. 264:- puul.
3 h. k. p.a. 80 m 2 V. 600:- mukav.
.
Lang
kiinn. vastaan. Vast. 3 pv. kul. H. San.
kontt. nim. "Vakuus 2-kert., 4909”.

Sanomissa. Kirstinkatu 7. B. 6. Puhelin 72 512. ovat

nl I I I I HELSINGIN TRIKOO O/Y, Siitasaarenk. 12, Korkeavuorenk. 4
il II
nnLinLLAja Runebergink. 30. Sukkia, alusvaatteita. Muotivillakankalta 22;-. Miesten pukuja, palttoita y.m. Smk joulukirjat sidottavat.
Silkkikankaita 20:- alk. Samettia ja pesusamettia 14:-. Paita- ja esiliinakank.
40.000: arvoinen.
—

Hintamme ovat 10 mk. alk. niteeltä.

LIESIÄ (Tarkkuus y.m.) Lucr u m, Pikku Roobertink. 2.
4:50. Flanellia 6:50. Aamutakkikank. 8:-. Lakanakank. 9:50. Viilapuser. 18:-.
Villatakkeja. Villalankoja 2:50. Lukunuttuja 18:-. Paksuja kaulahuiv. 6:50.
Käsin. 4:50 alk. Naisten paitoja 6:-. Kretonkeja 5:-. Silkkinenäliinoja 3:-.
eri kokoa myydään myös kappaleittain,
kaikki tavarat myydään erikoisen hal-
Halutaan ostaa (Vastap. Sähkölaitosta).
SI 53 234 ®
Solmioita. Tukuttain ja vähittäin. x 63706 valla. Lähemmin V. Lakima, Lohja, m m

Hyvä macrnviljelys- ja metsätila

puh. on.
LUMIKETJUT, 1 pari, käyttämättö- LEIPOMOLIIKE JA KAHVILA
AMTPNMIT
rtll I bIMIXI I
asennetaan
asiantunte-
muksella. Töölön Radio- ja Antennlkes-
HILVA9
radio koneita myy:
mät (6”X20”) ruostumattomat, myyd. kus, Nordenskiöldini 3a. Puh. 49 917.
Lounais-Suomessa, merenrannalla, lähellä kaupunkia. Paljon halvalla. P. Esplanaadink. 21, Metalli-
kysyttyä liike- ja huvilatonttimaata. Myydään rahalliselle osta- ruiskutus Oy. 273 kalusteineen halutaan vuokrata tai ostaa maaseutukaupungista
tai tehdasseudulta. Pikaiset tarjoukset lähemp. tietoineen nim.:
150
TURUSEN
MUUTAMIA NAISTEN KAPPOJA
jalle heti halvalla. Tiedustelut maksukykyisyysilmoituksineen lä- isomp. ja pien. numeroita, tämän vuo-
hetettävä Uuden Suomen konttoriin, Helsinki, tammik. 7 p:vään den mallia, halvalla. Ruusank. 2 A
”Koneineen”, os.: Mikkeli, Länsi-Savon kontt. ASTROLOGI Sv. A. Unelma
(salanimi ”Lecabel”).
SÄHKÖLIIKE
3. Myös sunnuntaisin. RATAKATU 1.
mennessä nimim.: ”Vanha Rustholli 8928”. 64218 ilaillj» hopeatavaroita, rahoja Käytetty mutta hyvässä kunnossa oleva Helsinki, Bulevardi 17, B, 12, antaa tar-
AJOKOIRA, KIIII Q hammaskultaa, kelloja, kat tiedot 1939 :n joka kuukaudesta,
HUHTOKENKIÄ pilahintaan. Hä-
Lastenvaunuja Lllsank.
meentie 2. B. 28.
OMPELUKON. suuri valik., 2 nahka- iJ/thD.Dtn 105: 10/1. maalle p.enn.
12 C 15. 2Yz v. uros,myyd. tai annet. hoitoon,
e. ”Kaisa” 12556 XXI, i. ”Ajo” 11225
XX. Läh. E. Veistola, Pyhtääntie 17.
111 1 n
)S
'IIIIIU
koiuja y.m. ostetaan.
"OCCASION”
A nnank. 15, Bulevardin
halonhakkuukone. yrityksistä, onnistumisista tai koko elä- SAKSAA opetetaan lI—TV Ik. oppilail-
mästänne y.m. asioista. 220 le. Puhelin 49 586. 208

TodiStUS-
-

nojat., vaihtov. radio, naist. turkkeja, noilfl fll |i, p. 73%g. SHtas.k. 4810 b. VIIPURIN FANEERITEH DAS, OIKAISU,
Puhelin 79 343. 164 kulma. Suomen Taiteilijaseuran taidearpajais-
2 seinäkelloa, urheilukenkiä erik, halv. Viipuri.
Myydään halvalla naisen TURKKI.
Eerikinkatu 1. Osto- ja Myyntil.
ruokah.-kalusto,
Läh, Pursimiehenkatu 23 A 7. 2 autoni, vaakaa ,
Tyttöjen kaunoluisteliikengät n:o 38.
Vast. H. S. Siltaa, kontt. n. ”Heti 15”.
Vähän käyt. parturin tuolit ja pellit
ten arvonnassa ti. 29 p:nä oli Lehdes-
sä voitto N:o 6532 virheellisenä jul- jäljennöksiä kirjoitetaan.
jvoKurammea Kaupunki- ja esikaupunkitaloja: hinnat Naisten turkki ja hyvä ruokahuoneen- ost. Vast. Hels. San. Hämeentien kontt. kaistu, sen tulee olla N:o 5632.
y.m. huonekaluja
Rokokoo-sohva,
halvalla. Uuden- 300.000—8.000.000:—. Myllylaitoksia
juuri kruunattua, halvalla. Ple-
minginkatu 15 B 32. kalusto halutaan ostaa. Vast. Hels. nimim. ”13907”.
Voitot jaetaan tiistaisin ja perjan-
taisin fclo 17.30—18.30 seuran kans-
Kirjoituskoneita
maankatu 11. A. Nyysti. Etelä-Suomessa 150.000—1.400.000:—. San. kontt. nim. ”Heti 149”. annetaan vuokralle kotiin.
Hirsihuvila Puistolassa mukavuuksilla ■■■■ liassa Taidehallissa.
LYHYTTAVARALIIKE Hakaniemen Konekirjoituskoulu, Silta-
Konttorikalustoja halvalla. Kirjoitus- 120.000:—. Palstoja Pakilassa 30:— ms
ja laskukon. Kassakaappeja, lippaita Tuottava talo Vallilassa 275.000:—.
.
Hai. ost. 2 huon. osake Kalliosta, suor.
kiireellisesti edullisella paikalla Helsin- omist. Vast. Hels. San. Siltas. kontt. MYYKÄÄ nyt kun on kysyntää SAATAVA-, avioero- yn, jutt. ajet.
tarmokk. Varatueni. L. Pohjanheimon saarenkatu 11 B, 3. kerr. Puh. 72 613.
y.m. Erikoisliike Oy. Rebuilt Ab., Pohj. Leipomoliike Helsingissä 28.000:—, gistä, maksuna otetaan huvila Helsin- 4.1. -39 meim. nim. ”Hyvä, halpa”. tilanne voi muuttua päinvastaiseksi. Lakias.toimistossa. Penust. v. 1910. 1 /O hinnalla ka un. muotihattuja suuri
Esplanadink. 39. Puh. 31 936, 31 906. kät. 10.000:—. Ruokala 30.000:—. Kul- gin lähistöllä tai asuntoosake sekä Huoneistoja, huviloita, palstoja, kau- Kaisaniemenk. 3. B, 14. Puh. 28 578. 1/Zr Valikoima.
Siltasaarenk. 24,2. krs
124 jetusliike 20.000:—. Taloja ja liike-
Singer kabinetti ja krim. kaul. miest. taloja eri puolilla maata. Maatiloja,
metsätila välirahaa käytetään. Vas-
taukset Hels. S. k. nim.; ”Liike 4901”.
SETTERI, punki. ja esikaupunkitaloja, maatiloja,
liikkeitä välitämme jatkuvasti. Suomi 50,000:
169 268
halut, lainata eläkek. + henki-
enint. 2-vuot. Vast. Hels,
—

palttoo. Tehtaankatu 18 A 6, hinnat 130.000—2.500.000; —.Suomi puhdasrot.,

VILLA-, SILKKI- ja MUITA TILKKU- San. kontt. nim. ”Ennen 5.1. -39”. Amerikka Toimisto, Fredrikink. 51. vakuutusk. vast. Arv. vast. H. S. kontt. S m m A luodaan katoilta
Amerikka Toimisto, Predrikink. 51,
NORJAL. PIKALUISTIMET niklatut puh. 63 717. JA myyd. halv. Uudenmaank. 26 A 7. Puh. 63 717. nimim. "Lainaus 4/1 mennessä, 4903”. L> UIm■sHIHI
■
J a antenneja a.se-
tetaan P 74 906.
» ”

N:o 42—43 halv. Meritullink. 32 A 3. 5 krs. 144 Leka, Contax. Rolieiflex Ostetaan FORD 30 tai 31 malli ja JUHLAKAMPAUS-, PER.MAN.-
ttah3_9m 105 10/1. Köyd.punojank.
ndild dl|J. 3 D 38. Maas. p.enn. 115:-. MORSIAMEN KIRSTU tai jokin muu käytetty, hyvässä kun- MOOTTORIPYÖRÄ. Vast. Hels. S.
Herrasväki Rintala, tilauksia myös sunnunt. ja Etäi-
Lastenvaunuja 30. Puhelin 75U961. 49X78, taiteellisesti raudoitettu, nossa oleva valovoimainen kamera. Tar- Tampere. Kiittäen viimeisestä toivotam- sin. P. 37 535. Siltavuorenk. 4 A
224 Dnhn nm joukset selostuksineen ja hintailmoituk- Siltas. k. nim. ”Alle 350 cm
10/1 Paperikauppa. Lii. Puh. 33 512. 3 .” me hyvää uutta vuotta. Kaija Helmer.
sank 14 p 39 747 - 3. (Kruununhaka). LeLk. irti!!!
MIEHEN MUSTA KRIMINNAHKA- HUHU Ul||. Myös maaseudulle.
-

5 hev. voim, käyt. tasavirtamoottori sineen Hbl:n kontt. 5 pv. aikana nim. KERTO- JA YHTEENLASKUKONE. HUVILOIDEN MAALAUS tehdään hy- Huom.! Hienoja kotitakkeja! Huom.!
PALTTOO ja frakkipuku halvalla. Kul- halv. Maneesik. 4, B. Puusepänliike. 177 »Käteisostaja N:o 81». Tarj. os. Monio Oy., Helsinki, vin ja talvihinnoin. Puh. 71687. Herroille, pitkille ja lyhyille, myydään
AIVAN UUSI VESTA-KONE Kampink. 4 B, puh. 30 305.
makatu 12. Vaatturiliike. Velkakirjaa vastaan HALUTAAN LAI- nyt puolella hinnalla. Annank 8 A 4
Lämmin, |>aksu talvipalttoo (käyt.) pit-
källe, hoikalle herralle; melkein uusi
hieno engl. knallihattu N :o 56. Halvalla!
myydään 3 linja 14. A. 29.
RAHA-ARP. 105:- 10/1, maalle
ennak, 115:-. Munkkisaarenk. 16. A. 21.
Parturi ja kampaamo Hopeakettuja
y.m. raakoja nahkoja päivän korkeim-
KULTAA JA HOPEAA ostetaan. NATA 6,000: Vast. Hels. San. kontt.
Kultasepänliike, Korkeavuorenkatu 1. nimim. "Kiireellinen, 1391”.

fcramofooni. gj-
7
£“®; KAMPAUSKUBSSIT
—.
Puh. 30 287.
Huom.! Tammik. aikana käännetään
puvut, palttoot ja kapat erittäin halval-
Pension Central, huone 5 klo 2—6. huomaa: Useita vuosia hyvin hoidettu piin hintoihin ostaa aloitet. jälleen. Kotikamp., Siltavuoren- la. Hyvä työ. Tehtaank. 34, myymälä.
SI 57 239
Ostakaa suksenne halvimmalla, Teht. liike keskustassa myydään heti, TUE KIS LIIKE Käytetty vasarakone (autokoria vart.) katu 4 A' 3. Sekä päivä- että iltakurs- 271
n a ma ”Loewe” vaihtovirta edustaja U. Manninen, Korkeavuoren- Läh. sunnuntaina klo 15—18 Helsinki, Kasarmikatu 44. Vastaus hintoineen Hels. San. kontt sit. Sopii myös päivätoimen ohessa! MAAIiAUSTYöT tehdään halvalla.
KMtllU 450; puh. 35278. katu 9 C 6, puh. 26 671. 221 nim. ''Vasara”. I kk. 300:—. Puh. 38 687.
Sunnuntaina tammikuun 1 p. HELSINGIN SANOMAT N:o 1 1939

SEKALAISIA ILMOITUKSIA SEKALAISIA ILMOITUKSIA sekalaisia ilmoituksia SEKALAISIA ILMOITUKSIA VUOKRALLE TARJOTAAN VV OKRALLE TARJOTAAN VUOKRALLE TARIOTAAN

■ «e E. NYQVIST KALUSTAM. HUONE heti 1 tai 2 nei- Kurni, mies tai nainen saa as., miel.om. 2 RAITISTA JA SIISTIÄ nuorta mies-
IL ■ MIESHIEROJA
~

Kua
i
-

MIILU Annankatu 29.

tav. maanani alk. klo V 2 10. Fabianink.
dille Sturenk. 40 K 119. Klo 9—12. vuodev., eri huone nukk. 3 linja 20 B 47. tä saa asunnon heti 4 linja 20 A 3.
ja sairaanhoitajatar. A. 11. Hellahuone kahdelle työssäkäyvälle 3 siistiä, vak. työssäk. miestä saa I—2 SIISTIÄ NEITIÄ saa asunnon.
63812 30. Matk. koti Lotta. Puh. 22 972.
iyuää uutta uusita KÄTILÖ K. Wikman.
tu 25. A. 8.
Pengerka-
Fredrikinkatu 41
•
vapaa, v. Valli-
henkilölle heti
lantie 25.
400:—, asunn. 1/1 1939- Hämeentie 5. A. 6 b.

Keski-ikäinen mies saa asunn. yksin, TYTTÖ saa asunnon.

ALK.HUON. Kalusi tai ilm. kaik. luona. Castréninkatu n:o 10, prs D, 48. Siltasaarenkatu 15 A 14.
Fleminginkatu 6 B 14.

flierojatax A 9 (4 kerros). ISO

i__

toivotamme k; Eerikink - 2°. A 2- ( py- mukav. Ei keittomahd. 2 heng. Omilla Juopot älkööt vaivautuko. Siisti työssäkäyvä mies saa asunnon
Hiprniatar >

liinavaatl Heti Vaasank. 4 B 21.

IllGl Ufdldl
arv. asiakkain
ja liiketuttaviin
hänä klo 12 jälk.).
Kk> -I ®' 2®» pyh. 9-15, dö-
Hierojatar. P. 62 747,
Siisti huone l:lle tai 2:Ue heti.
2 miesvirk. tai opisk. saa as. hyv. täy-
sih. heti tai myöh. Ehd. siisti ja valoi-
heti. Hämeentie 26 B 28. Klo 9 jälk.
2 KUNNOLLISTA MIESTÄ saa as.
Miorn'at?r
TUCIUJdidi belnink. 6 C 61. Huneb.-
Vallininkuja 4, A, 12.
sa huone. Mukav. on. Hämeentie 2 A 9. kalust. huon. Hakaniemenkatu 9 A 14.
katu 49 kohd. Ennen Maneesik. 2 a C. HIEROJATAR Mies saa tilap. asunnon I—2 viik.
Hämeentie 2, A, 9.
Keski-ik., työssäk. neiti saa as. muk, MIES SAA ASUNNON.
Turkkeja 3 jälkeen. Kalevankatu 53, B, 52. 4 linja 14 A 6. Jälkeen klo 12.
TILAVA KAUNIS HUONE vuokr. 2 miesopiskelijaa saa asunnon heti tai
Peileriinejä Hierolatar y ■ 1/1 -39 tai 15/1 -39.
Flemingink. 21 A
15/1 -39. Fabianinkatu 30, E, 29. TYÖSSÄKÄYVÄ MIES saa asunnon
Ruuhkia Liisank 27 A 4 kr 20. Näht. klo 9. perheessä. 5 linja 18 E 101,
lATAD
UICDf) -

HIEROJATAR
-

KALUSTETTU HUONE
Tammikuin! -uLiuudet: muuttoihin halvalla. Ro- ALKOVIHUONE vuokrataan ilman

9
Myös pyhänä. ■
Kettuja y.m ehdott. kunnoll. nuor. mieh. Kaikki MIES SAA ASUNNON.
f\UtO|3 bertink. 3—5, puh. 38454. kcittomahdollis. Siltasaarenk. 15 C 96. 2mukav.
. .

Fleminginkatu 20, A, 2. Hämeentie 5 C 45.

Hierojatar Ida Korhonen, Turuntie 43,

1
PwiniaH suuri valikoitu;
ja hienot laadul
Myös ulkomai
B, 20, sunhunt. koko päivä, ark. 5 jälk.
ui ro n lATAD Kalevankatu 47, D,
Hi LKU JA I nti 5. Myös pyhänä.
Anf.jn muutt. ja kulj. halvalla, KALUBTAMATON HUONE vuokrat. Tyttö saa siistin ja halvan asunnon.
nUIUJct pyhinäkin. Puh. 74 352. Hakaniemenkuja 6, A, 26.
Uudenmaankatu 23, C, 18.
Kalustamaton huone vuokrattavana 2 SIISTIÄ MIESTÄ saa as. miel. to-
Huone valoisa ja tilava 2 tai 3 siiat.
miehelle 1/1 -39. Hämeentie 22 A 2.
KALUSTETTU HUONE kahdelle siis-
siä malleja. ..van Hyv. hier. Erottaja 15 HIIDEN HIRVI heti. Hakaniemenk. 9, A, 31. verukset, Kulmak. 2 G 74. tille miehelle vuokr. 4 linja 26 A 9.
HIEROJATAR Hotellihuone 4.
—«• Kalustamaton huone kahdelle 1/1 Fle- TYTTÖ
toivottaa asiakkailleen me- minginkatu 20, A, 20, klo B—lo.8—10.
saa asunnon yksinäisen luona. NEITI SAA ASUNNON.
ja £ugen itlaimstén Muodistamme H 3 linja 3 E 16. Kulmak. 3 B 58. Tav. 11 jälk.
nyin, tanssi naura ja korjaamme
vanhat turk-
HIEROJATAR STaÄ-Ä Kaunis kamarihuone makuualk. Heti
nestyksellistä Uutta Vuotta, vapaa. Pengerk. 29. C. 62. MIES saa asunnon 1/1. Merimiehenk. Kalust, iso huone alkov. vuokr. kahdelle
UUI4 LAULA, foxtrott. Poh i- Hesperiank. 13 51.59 236
31, C, 38. Kylpy on. herralle, SHtasaarehk. 15 B 35, Santala.
kinne niin, et- llirnn lirun HUONE, uudisra-
KUIN ENNEN, valssi. tä niistä tu- HIEROJATAR a i p h. «s on. U
\ ,
muutt. Helsingink. 11 B,
•
KALUSTAMATON
kennuksessa, heti vuokrattavana. Valoisa kaluat, huone 1 tai 2 toim. olev.
herralle tai opiskelijalle. Heti.
Heti tai 15 p.
lee täysin Arkadiankatu 16 B 48. /\UtO]d ovi 50, puh. 72 368. Pääskylänrinne N:o 4. B. 54. Tilava kalust. huone uudessa talossa
ny m SINÄ YKSIN TIEDÄT muodikkaan
U
niCiUldldl
ap
Puh. 42753, pyh. myös. Albertinkatu 7, C, 32. 1/1 -39. 2 herralle. Hakaniemenkuja 8.
UI LIJ SEN, valssi. näköiset.
Hierojatar, tav. 12—6, myös sunn. Me- KIITO O/Y.
Huone 1/1 (ei keittomahd.). Ainoas-
taan B—9.8—9. Pääskylänrinne B C 85. RAITIS MIES saa asunnon. Ruoholah- A. 38.
SUN SILMÄS ILA- ritullink. 23 B 14. Liisankin läliellä. denkatu 19, M, 4. Kaksi miestä saa asunnon tammik. 1 p.
KOI, tango. Paketti- ja kuorma-autoja sekä lähettejä Siisti mies tilavaan kalustett. huon. to- Hakaniemenkuja 8, as, 24.
halv. tuntimaksuilla. P. 65100 39303.
I^^
-°HERMELINi
HIEROJATAR. Hyvää hierontaa. Val-
&
veriksi. Malmink. 24, B, 25. Kunnollinen miesh. saa hyvän as. vir-
ET SAA KYSYÄ SIL-
M LOIN, valssi,
VIIMEINEN TAN.
lilanne 15 B 3.
'lin-nlfltnr Kivelänk. 3 111 k. h. 12,
O jdldfp, 48 007, Turunt. 26 kohd.
m
AU I
a i a parhaat KANTAJAT
'Majakalta”. P. 43 335.
137

Munkkiniemessä Perustie 21
Kalust. huone eri sisäänk., sopiva kah-
dellekin. Vuorik. 7, A, 5. Puh. on.
kat!. tov., mukav. Kaarlenk. 15 B 51.
NEITI SAA ASUNNON pienessä perh,
GONI. 63950 3 H., HALLI, KEITTIÖ, PALV. Huonetoveriksi halutaan sivist. neiti. Torkkelinkuja 26, B, 41.
Fradrlkmk. T E Hierojatar fiffT. HUONE. Kaikki mukavuudet. Meritullin-
RAMBLERS Puh. 34333. Il U teiususiviuP Fredrikink. 22 B 11,
*|T
U■ V
MUUTT. n
KULJET. F ■
39 641.
48 096.
Kaikki mukavuudet. Vuokra
1.250: kk. Läh. puh. 81402.
—
katu 15, E, 34. Puh. 63 119.
Kalust. huone vuokr. 2. vakit. toim.olev.
SIISTI MIES SAA ASUNNON.
Hakaniemenkuja 6, A, 12.
ja Matti Jurva nierUjdlfi? 3 kerros, puh. 39 010. 64192 206
mieshenkilölle 1/1 -39. Turun- RAITIS MIES SAA ASUNNON.

M HURJAA KYYTIÄ,
polkka. mmmmmwmmm 179
3 HUONETTA JA KEITTIÖ
uudessa talossa nykyaik. mukav.
Käpylässä, litintie 6. Puh. 79 564.
tie 65, A, 7, klo 10—12.
Kruununh. kai. huone 2 kuun. herralle.
Rauhankatu 2, B, 19.
Vilhovuorenkatu 7, A, 11.
Neiti saa siistin ASUNNON.
Lönnrotinkatu n:o 11, H, 20.
HEILANI KUTSUT,
jenkka.
i v. vanha poika onnet. hc,id. maalle
tai kaup. Vast. Hels. San. kontt. ni-
Vuokra-ilmoituksia 184 Ehd. siisti, rauhall. ja hyv. kai. huone
1. herralle. Messeniuksenk. 5, B, 38.
KALUSTETTU HUONE l:\le herralle.
Puh., keskus!,, kylpyh. Iso-Robertin-
HUVILA 2 HUONETTA JA KEITTIÖ

m LEIKKISÄ LIKKA,
jenkka.
MAAILMAN LAULA-
puin.: ”Palj. kuussa 150”.
frAMPAUSKURSSIT (iltaisin). Hyvä
<ppetus, Puh. 24 016 (maanantaina). Vuokralle tarjotaan
m m
1 p. tammikuuta. Porvoontie
119. Puistola.
2 h. ja keittiö vuokr. heti tai 15.1. -39.
Raitis nuorimies saa as. tover. mukav.
var. huon. M imiehenk. 28, C, 37.
Kalustettu, kaunis huone vuokrataan
katu 33, katuporr., ylin krs.
Kunn., työssäk. nainen saa ASUNNON
tover., omilla vuodevaatt., miel. vuoro-
JAT, jenkka. Kiittäen luottamuksesta kuluneelta Munkkiniemessä Perustie 34 näht. työ. Näht. 5 jälk. ip. Vuorimiehen-
uudenvuoden päivänä klo I—3.1—3. siistille nais- tai mieshenkilölle halval- katu 17, A, 11.
vuodelta, toivotamme entisille ja la. Lauttasaari, Gunvorintie 12.

I
uusille asiakkaillemme
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA.
LEA NYYTÄJÄ.
ERIKOISEN HALVALLA
talossa Iso-Puistotie 16, Munkkiniemi;
IiS||
3 h. ja keitt. vuokr. heti Pakilassa, Ko-
tipeltotie
Kohonen.
2. Lähellä linja-autoteitä, Siisti mieshenkilö saa asunnon toverina.
Lönnrotink. 38, A, 8, klo 9 jälk.
Siisti mies saa rauhall. asuna, toverina.
Siisti, kalustettu huone miel. 3:lle siist.
miestover. Snellmaninkatu 19. E. 13.
Siisti miestoveri heti tai 15 p:vä. Fle-
minginkatu 2, B, 20.
Muotiliikkeessä Vuorik, 4, C, 31, 2 HUONETTA, KEITTIÖ Mmiemi, Iso Puistotie 16, B, 36,
kaunis valikoima naisten turkis-, 3 Hl OX„ HAULI, PALV.H. JA KEITTIÖ. fÄ ■ KAUNIS, TILAVA JA VALOISA
huopa- ja samettihattuja. Korjauk- 2 —•

PALV.H. JA KEITTIÖ. £.l ja palvelijanh. sekä 3 huon., keittiö ja RAITIS MIES saa asunnon heti.
E HUONE melk. Bulev. kulmassa. Ti-
RAVESTOLAHUOXEISTO, 3 MYYMÄLÄÄ. ;|| palvelijani!, kaik. lurk. mukav. vap. Tehtaankatu 20 B 36,
'

sia suoritetaan huolellisesti ja koh-

Huoneistoja näytetään arkisin työaikana ja sunnunt. klo ||p näköala ja edull. vu#kra heti. Poikkitie ■ laisuus kieliharjoitt. Albertinkatu 21,
tuullisilla hinnoilla.
8. Munkkiniemi. Läh. talonmiehelle 1/1. KALUSTETTU HUONE kahdelle I C, 18. Puh. 62 072.
herralle. Helsinginkatu 23 B 46, k. 9-11.
puh. 81305. I^s Miesh. saa as. tov. alkovihuon. Vaasan-
1 ilinpaatoksia Tehdashuoiieisto Huone ja keittiö ?
1/1 NEITI saa asunnon neitosten luona,
laman, vesi, kaasu. Malmink. 22 A 8.
katu 14, C, 63, 6 kerros.
SHSTI MIES saa asunnon tover. heti
Liisankatu 14 A 13. Puhelin 62 962. valoisa ja tilava, n. 180 m-, vuokrattavana. Tavarahissi on. Tark.
täysin korj. Vuokr. Mechelininkatu 12, B, 56.
konttoriajalla puh. 72 255. 279 suuret ja aurink., KALUSTETTU HUONE yhdelle tai
heti ehdottom. siist. henkilöille. Näht. kahdelle raitt. siist. mieh. Luotsik. 14 Iso kalust. huone vuokr. heti 2 kunn.
Suuri inventolmis Tähtitie 6, Käpylä. G 27.

Myymälähti on eusto i a Tilava huone eri sisäänk. halv. Läh.

Kalust. huone 2 neidille tai herralle.
miehelle Et. Hesperiank. 26, E, 53, 11-1.
KALUSTETTU HUONE kahdelle her-

Jalkineiden
alennusmyynti
Erinomainen tilaisuus ostaa
halvalla. Huom.! Hiihto- ja
retkeilykenkiä. J. I. LAAK-
PERFECTA Korkeavuorenkatu 2.
SOSEN KENKÄKAUPPA, teydessä oleva maito- ja sekatavara- toim. olevalle herralle. Snellmaninka- 8. B 16.
terveysside.
51.12759 59528 TURKKEJA, KAPPOJA ja
I puvf halvalla. Uutuuksia. Myös LENINKEJÄ
uutisrakennuksella 3:s linja 5. Läheffimin työaikana. lämm. huone vtiokr. kai. tai ilman nuor. NEIDILLE siisti rauhall, as.
Siisti, valoisa, keskuksessa oleva
Ravintolahuoneista
kalusteineen (n. 80 hrlle) sekä sen yh- VA HUONE eri sisäänkäyt. 1 tai 2 paa heti. Munkkiniemi, Lehtisaärentie
kauppa, joko molemmat yhdessä, tai ra- tu 27, D, 27. Puhelin 34 518.
vintola erikseen, vuokrataan. Vuokraa-
jalla tilaisuus saada asuinhuoneisto p.o.
Lauttasaaressa
Pukinmäki, Sinivuorentie 17.
1 iso, valoisa, keskus-
Miel. omat liinavaatf. Caloniuksenkatu
5. A. 27.
tover.
ralle. Läh. puh. 23 753, klo 2 jälkeen.
NEITI saa asunnon perheessä. Pu-
hel. 37 623, klo 10 jälk.
156
parille tai 2:lle työssä olev. neitoselle. (Uusi talo.) Pursiini ehenk. 16 B 21.
Lauttasaarentie 55, h. 7. Aurink. kalust. huone 2 toim. olevalle,
Tupakoitsematon, siisti nuorimies pää-
KALVSTAM ATON KEITTIÖHUONE, Iso yksit, huone vapaa heti. Tursontie see as. tover. Harjutori 10 A 14. Klo Arkadiank. 18, h. 2, klo 12—3 ja 5—7.
halpa, kuun. nuor. miehelle. Lähem- Siivo nuorimies saa asunnon nyt heti
16, ovi 5. Käpylä. 10—12,;
min puhelimella 64 023. tai 15 p. Malminkatu 22, B, 32.
Iso kalustan», keskusl. huone,
Vuokrataan heti KALUSTAM. TILA- kylpyh. ja lämminv. on, ei keittona., va- TYTTÖ omalla vuot. saa asunnon. Kalustettu iso huone 2 :lle mieh., vapaa
Siltasaarenkatu 15, B, 62.
NEITI saa asunnon huonetoverina. Fle-
ming! nk. 12 b, A, 11, Näht. klo 14 jälk.
heti. Fabianink. 8 A 6, puh. 62 424.
Kunnollinen NUORIMIES saa asunnon
HUONE keittomahdollisuudella. Läh. toverina Museokatu 30, A. 7.
KALUSTAMATON HUONE Siisti tyttö saa asuun, toverina heti tai
Pakila, Alkutie 64 b. Ranta. SIISTI NEITI saa asunnon 2 heng.
naisille kaik. mukav. Minna myöhemmin. Harjutorinkatu 1, A, 1.

(PERUSTIE
JjC Vy vaihdetaan. Unioninkatu 45.
I ommeli, ja korj. halvalla. Temp-
liikehuoneiden vierestä. Kaikki
sä kunnossa uudessa keskuslämmityk-
hyväs- Canthinkatu 7 A, 11. 15 KALUST. HUONE 2:lle kuun. miehel-
perh. nyt heti tai 15/1 -39. Läh. tänään
MUNKKINIEMI klo 11—14 Unioninkatu 6, B, 35.
pelikatu 8. Naistenräätäli. sellä ja muilla mukavuuksilla varuste- KALUSTAMATON HUONE vuokr. Yksityinen huone erill. keittokoni.
le. IV linja 26, A, 8.
Lähemmin nimim.: 2:lle mieh. Albertink. 9 B 29. Klo 4 j. HUONE vuokrat, kalustettuna tai il-
Kirjanpitoja ISOHKO
KANALA
tussa talossa.
”Kohtuullinen vuokra”, Vaasa. Postitoi- Kalustamaton kamarihuone naishen-
misto. 47 kil. Snellmanink. 16. B 16, klo 9—12.
ja kylpyhuone.
3 huonetta, palv.-huone ja keittiö.
Lähemmin talonmies.
.

257
Työssäkäyvä mies saa asunnon Penger-
katu 31, D, 88. man. Munkkisaarenk. 12 A 24.
63563 Raitis mies saa asunnon nuoren pojan KUNNOLLINEN SIISTI TYTTÖ TAI
n. 10.000 kanalle kuin myöskin asuin- Lämmin KARL. HUONE vuokrataan. toverina. Flemingink. 7, B, 27- TOVERUKSET saa asunnon toverina.
huone ja keittiö. Mahdoll. 7 t. peltoa, Bulevardink. 28, E, 27.

Hammasteknikko
L. NYKÄNEN.
6 km Kauklahden asemalta. Vast. Hbl :n
kcntt. nim.: »Kalla Hönsfarm».
Avio- ja perheoikeus-,
157 Siisti hellah. pien. siiat. perh. Vapaa
heti Pursimiehenk. 22. Isännöitsijä.
HUONE, lämm. NUORIMIES
huimeeT^l
Siisti, raitis mies saa as. toisen toverina
heti. Pengerk. 27, B, 51, B—l2.
saa asunnon pienessä
Pursimiehenkatu 23 B 28 b.
2 SIISTIÄ TYTTÖTOVERUSTA saa
asunnon. Uudenmaank.
20 J 39.
Simonkatu 8, B, 22. Puh. 23 853, I / SIISTI VALOISA perh. Pengerk. 4, A, 8 a. Siisti huone 2:Ue opiskelij. Me-
ja rauh.
I li
perintö-, pesänselvitys-, elatusapu- ja
perimisasiat ajetaan sekä muutkin
Tehtaankatu 14 Töölö
kylpy. Turuntie 60. A. 20.
NUORIMIES saa asunnon. Helsingin- ritullink. 20 A 8. Puh. ja hissi.
3.000—5.000 MARKKAA asianajoteht. ja virastoasiat hoide- 4 HUONETTA JA KEITTIÖ. Vapaa Suuri, kaunis huone herroille, ennen klo katu 21, D, 108. TOIMESSA OLEVA MIES saa as.
12, maanani. 12 jälk. Kapteeninka-
Halutaan lainata varmaa vakuutta taan varmasti, viivytyksettä ja huo- 1.3. 1939. Talonmies näyttää maa-
tu 4—6, G, 28. Siisti, rauhallinen huone mieshenki- keitt. Iso Robertinkatu 35 G 88.
vastaan. Arv. vast. Hels. San. kontt. kealla. LAKI. ja VIRASTOASIAIN- nantaina klo 14—17. PÄIVÄRINNANKATU 5 A, löille. Harjutori 10, A, 4.
vuokrattavana kaunis huoneusto as. toisen tovar, omilla
1 MIES saa asunnon heti.
nimim.: ”Hyvä korko 4815”. TOIMISTO OY. (Orasmaa y.m.) Hki, Nuorimies saa nainen saa as., omat Lapinlahdenkatu 29 C 44.
LENINKIOMPELIJA Kaisaniemenk. 4, A, 13, puh. 35 471.
Useita lakimiehiä; yli 30-v. ammat-
Arkadiankatu 15 2 huonetta, halli ja keittiö. Ta-
lonmies näyttää. Puh. 47 530.
liinavaatt. Vuokra 300:-, eri sisäänk.
Tarkkämpujank. 4 B 24, 9—ll ap.
Toimessaoleva
vuodevaatt. Pengerk. 22, A, 10. KALUSTETTU HUONE
mukavuuks.
Turuntie 60 as. 16. tikokemus. Neuvoit, maksuttomia. 3 HUONETTA JA KEITTIÖ. Vapaa
15.1. 1939 tai 1.2. 1939. Talonmies 2 huonkeitt. Raitis mies saa as. toisen tov. heti. NAINEN saa asunnon perii. 1 tai 15 Viiskulrnassa. Puh. 64 806.
TALONMIEHET p:stä. Porvoonk. 29, a, 2.
näyttää maanantaina klo 10—12 ja Vilhonkatu 6, F, 28, klo 9—12. AUR. KALUST. H. SIVIST. MIESEL
isännöitsijät ja talonomistajat tilatkaa ja kylpyh., uudenaik. kaunis kulmahuo- Kalustettu huone vuokr. 1/1 -39 mie- Kruunuvuorenk. 9 A 2. Puh. 26 844.
v
Talonmies”-lehti v:Ile 1939. Til. vast. 275: TALVIKAPPOJA 14—17.
neisto puistoa vastap. Läh. talonmies, Siisti tyttö saa asunnon heti tai 15. p:nä.
15
hille. Harjutorikatu 1, A, 8.
Iso-Robertinkatu 20, C, RAITIS MIES saa asunnon siist. per-
ott. Rautatienkirjakauppa, postitoim. tämän vuoden malleja, kaikki silkkivuo- Stenbäckinkatu N:o 3.
Työssäkäyvä mies saa as. 1/1. Ei juop- heessä eri huone nukkua. Uudenmaan-
ja puh, 63 224 ja 48 698, tiist., torst. klo risia ja erilaisine nahkakauluksineen, KALUSTAMATON KAMARIHUONE TYÖSSÄKÄYVÄ MIES SAA ASUNN.
10—12. Tilaushankk. hyvä palkkio. myydään pilahintaan suoraan tehtaan- 3. Linja 31, B, 42. poja, Vaasank. 21, G, 55. katu 29 D 43.
LIISANKADUN VARRELLA vuokrattavana kunnollisille nei-
varastosta, 4 eri hintaa: 375:—, 400:—, Neiti saa as. toverina kalust. huoneessa. Siisti työssäkäyvä nuorimies saa as.
Köyhä nuori mies pyytää löytyisikö 450: ja 500;
3 huon., halli, palv.huone deille. Turuntie 67, A, 27. saa astuin. tov., omat
Työssäk. neiti
ketään, joka haluaisi lahj. vaatteita. KAPPATEHDAS, Robertin kauppakuja vuodev. Lönnrotinkatu n:o 21. E. 39. Säariniemenk. 8, F, 84, puh. 72 482. nuoren paria luona. Vaasank. 20 b, B 32.
& keittiö
HUONE vuokr. Etu-Töölössä. Eri si-
Arv. v. H. S. Hämeent. k. n. ”13905”. (I. Robertink. 3—5), porr. C. huon. 43, säänkäynti. Läh. puh. 91 551, klo 10-11. 2 siistiä tyttöä saa asunnon yksinäisen Neitonen saa as. heti tai 15 p., kaikki Klo 12 jälk.
klo 9—5. 252 mukavuuksineen vuokr. 1/1 -39. Hy- mukav. uudessa talossa. Hakaniemen- TYTTÖ saa asunnon perheessä.
Tilava kalustamaton huone 2:lle. Läh. luona. Ruoholahdenkatu 22, C, 19.
Huonekaluliikkeet! vässä kunnossa. Vuokra 1.500:—.
Päivärinnank. 7a, A 20. Klo 10 jälk. 3 työssäk. tyttöä kaa as. heti, omat
kuja 8, A, 16. Näkinkuja 5. A. 6.
Tilatkaa halvat nojatuolinne Helsingis-
tä, Castrénink. 28. Verhoomo, Hattuhuopia Tarkemmin
Helsingin Kiinteistötoimisto O.Y.
Aleksanterinkatu 36. Puh. 20 511.
HUONE
Näht. B—ll,
keittokomerolla mukav. vuodev. Merimiehenkatu 37. B. 35.
Nordenskiöldink. 9 B 35. Toim. käyvä neiti saa kalust. huon. 1/1
Kaksi siistiä miestä saa as. 1/1 tai MIES saa asunnon toverina, 1.1. -39.
15/1. Aleksis Kivenk. 56, B, 47, 6 krs. Viipurinkatu 9 A 14.
LAPSI annetaan hyvään hoitoon. Lä- 20:— ja 23: mk kpl.
Hieno felbi 213 Ehd. raitis nuorim. saa as. toisen tove- KUNN. NUORIMIES saa as. tois. tov.
Wesén, Huone vuokrattavana kaik. mukav. -39. Näht. suun. 10-12, Messeniuksen-
hemm. Bulevardink. 28 E 27, klo 3—5. 50;—, taatusti korkeita laatuja. katu 3, A 21. rina 1/1. Pääskylänk. 11, pihan perällä. 1 pstä, 2 linja 7 B 37.
Kasarminkatu 18 A 1. Runeberginkatu 59, A, 8.
1 tai 2 kunnoll. mieshenk. saa as. tov. SIIVO TYÖSSÄK. MIES saa siist. as.
Tilinpäätöksiä veroilmoituksineen laa-
ditaan huolella. Liikkeiden kirjanpito Postimerkki- 2 huonetta keittokomeroin Pieni huone, kaikki mukav. Linnankos-
kenk. 6 A 6. Näht. 12—14 väl.
2 tyttöä saa rauhall. asunnon 1.1. -39.
Merimiehenkatu 29, a, 15, Kalevank, 19, B, 11. (Näyt. aamup. tai
maanant.) heti. Siltasaarenkatu 15 A 16. (Uusi ta-
otetaan hoidettavaksi halvalla. Vas- ja kaikin nyk. mukav. Vapaa 1.2. 1939, lo.)
taus nim. ”Pätevä kirjanpitäjätär”. kansioita, -paketteja, -sarjoja, y.m. Hyvässä kunnossa. Puhelin 22 622. Iso kaunis huone dubbletista 15/1, näyt. Kalustettu huone siist. herr., keskusl., Viras. toim. oleva neiti saa as. toverina.
Kankurinkatu 8 B 14. alaan kuukjvaa myydään halvalla. klo 10—13 ja 16 jälk. Urheiluk. 30. as. kylpyh., 1. vesi, Lönnrotink. 38, A, 21. 3 MIESTÄ saa asunnon. Haki
HUONE ja KEITTIÖ heti, puulämmi-
V. 200 kk. Lapinlahdenk. 1, B, 15, klo kuja 8 A 11. Klo 9 jälkeen.
Jyry Korjulan Postimerkkiliike, 34. Kunnollisille ASUNTO 1.1. -39. 11 jälk.
tys. Huvilak. 24 A 6, klo 9—lo. 1 MIES saa asunnon heti Liisankatu
Hallitusk. 15, H:ki. Puh. 31 061. Kalust. tai kalustani, huone lämp. ve- Iso-Robertinkatu 44, B, 19.
Lajiteltua koksia SI 45 240 Huone ja keittiö, kylpyh. sekä den ja kylvyn käyttöineen vuokr. heti. I—2 miestä saa ASUNNON.
Runeberginkatu 46. C. Nylander, klo
Vai. tilava, kalustettu huone opisk. tai
toim, oleville. Liisank. 14, B, 44. Pu- 21 A 5. Klo 1 jälkeen.
10/20, 20/40, 40/60, 60/80 ja 80 af ravintolanpito-oikeus 1/1 -39. Läh. puh. Bulevardi 28, F, 29. helin 38 859. TYTTÖ saa asunnon toverina, kesk.
29 805, klo 17—19. 14—17. 162 lämpö talossa. Karjalankatu 14 B 31,
m/m ylöspäin uudenaikaisesta la- kirjekuoret, muistilehtiöt, palkkapussit Hyvä, lämmin, kai. huone l:lle raitt. Vaatim. huone 2:lle tai 3:lle herralle
jittelulaitoksesta toimittaa y.m. konttoritarpeet myypi halvalla 2 HUONETTA, KEITTOKOMERO ja ISO HUONE, kaasu, keskusl. Huma- mieli, tover. Saariniemenk. 4, A, 9. klo B—l4. Puh on. Kalevank, 7 A 8. saa asunnon
Lukiot, tai vir. oleva neiti
HIILI JA KOKSI OSAKEYHTIÖ. PAPERIHANKE O. Y. kylpyhuone vuokrattavana 1/1. Puh. listonk. 3. A. 1. Klo 9—2, tois. tov. Kasarmikatu 18 B 10.
MIES toim. oleva saa as. mukav. Etu- Työssä käyviä tyttöjä saa asunnon.
Puh. 37 061 ja 31476. Helsinki. Puh. 33 698. 23 753. Klo 11—12. Halpa vuokra. Suuri huone vuokr., ei keittomahd. Ur- sija
Fredrikink. 18. I. Robertink. kulma. om. liinav. Turuntie 60 A 3. Punavuorenkatu 11 B 3, HUONE vuokr. kunnon miehille IA
heilukatu 38. A. 13.
halvalla. Uutuuks. Vaihd. SUURI KAUNIS KALUSTAM. AL- Siisti, lämm. kalustettu HUONE kun- VUOKRAT. KALUSTETTU HUONE -39. Mukav. Siltasaarenk. 24 A 4 Puh.
I »vvlVyl Punavuorenk. 2, Fredrikint, Hiihtäjät huom.! KOVIHUONE kaikilla mukavuuksilla noll. henk. Kauppiaank. 8 A 5. P. 22536. raitt. siistille herralle. Turuntie
73 892.

QC j f| | eläkek. ja as.-os. vast. A. Tasan suksitervaamo ja -rag^aamo.

OU | Ui Kasarmink. 26, C, 37. Pakila, Koivutie 7.
uudessa talossa heti. Kalevank. 36 A 4.
Pieni kalustani, huone neid. tai nuor.
P^pltttänsiHan^ NEITI saa asunnon toverina 1/1 -39.
Maneesik. 2 A C 46. Puh. 27 832.
20 A 8. Näht. klo 16—18. MIES saa asunnon, Siltasaarenkatu 5 C
KALUSTETTU HUONE 2:lle mies- 24. Torin puolella. Klo 10 jälkeen.
parille, keittoni., heti tai 15.1. -39. Klo Nainen, työssäkäyvä, siisti, saa rauhal- henkilölle. Kampink. 8 C 29. NUORI MIES saa asunnon toverina
KAKSIO VUOKRATTAVANA HE-

Hammasteknikko
12—14, Merimiehenk. 31, B, 20. Siltasaarenkatu 15 B 44.
TI. Mäkelänkatu 16. lisen asunnon. Fredrikink. 24, E, 30. SIISTI KALUST. HUONE yhd. tai
Kätilöltä ja hierojia KALUSTAMATON HUONE,
tilais. 15.1. 39. Keskuslämmit. ta!. Limingan-RAITIS MIES saa asuun, toverina 1/1- kahd. herralle. Dunckerinkatu 2 B 25. NUOR MIES saa asunnon toverina.
Korkeavuorenk. 7, A, 30- Hakaniemenkuja 6 A 31,
puhel. Pietarink.
käyttää kylpyh. ja tie 27, Kumpula vuokr. parih. slist lap- NEITI SAA ASUNNON,
4. linja 20 B 34, puhelin 73 353. 22, Nervanderinkatu 12 B 24. TYÖSSÄKÄYVÄ TYTTÖ saa asunnon
Ui i! Mrmf Pursimiehenkatu 7 B 17, klo 11—13. SI 39 98 settomalle perheelle. Tänään 11—12. Siisti, valoisa huone keskuslänunöllä.
nlri Ouldd D, 8, katuporras.
•'!

Halutaan ruotsinkielen keskustelu- Malminkatu 24, B, 15. SIISTI, KALUST. HUONE 2:He heti Kulmakatu 3 A 12.
PIENI HUONE ilm. kai. torni. olev. TILAV. VALOISA HUONE kylpyh. he-
tunteja. Vast. Hels. San. kontt. Kina, HWROJATAR. Turuntie 47 B 42. henk. hilj. ehd. raittiille. Ei keittoni. ti tai 15 p. Fleminglnk. 12 A 26. Klo NEITI saa asunnon, Albertinkatu vapaa. Miel. omat liinav. Eeri- Raitis toim, oleva nuorimies saa aa.
”Paljoako tunnilta? 4851”. Entinen os. Vilhonkatu 6 B 23. Näht. klo 9—15, Aimank. 28 C 24. 18—21. 19, E, 43. kinkatu 31 B 7. Klo 11 jälk. tover, Viipurinkatu 10 A 4.
 H
y _
1939 _
N:o 1
VUOKRALLE TARJOTAAN
RAITIS MIES -aa asunnon toverina.
Vaasankatu 15 B 45. Klo 12—2.
TYÖSSÄ KÄYVÄ MIES saa asunnon.
Pääskylärakatu 5 A 12.
KALUSTETTU HUONE vuokrataan
heti siist. mieh. Stenbäefcink. 3 A 11.
MIES SAA ASUNNON siistissä keit-
tiössä, Stenbäckinkatu S. A. 11.
Raitis mies huonetov. heti tai 15 p.
Tavaststjemankatu 1 A 13, Taka-Tööiö,
1/1 -39 I—2 miestä saa hyv, as. kaik.
mukav. Os. Pengerkatu 29. C. 74.
2 TYÖSSÄKÄYVÄÄ NEITIÄ saa asun-
non Päivärinnankatu 6, A. 19.
2 TYTTÖÄ »aa hyvän asunnon heti.
Kesk. Puistotie 10 A 16.
TOI M. OLEVA NEITI saa as. heti PIENI KALUSTETTU HUONE vuok-
toverina Aleksis Kivenkatu 12. D. 117. rataan heti, myös täysihoidolla. Läh. KALUSTETTU
Iso kalustettu huone heti 2—3 kun- klo 10 jälk. Topel
nollisille. Eerikin kato 42, D, 32.
HUONE vookr. 1 tai 2 herralle.
klo 9—2. Tatkk’ampt>jaok. 18, A, 22.
Kunnollinen nainen saa siistin as. to- Iso hyvlnkal. huone, merinäköala. 1 tai
verina. Pietarinkatu 10, B, 9.
SIISTI MIES saa asunnon toisen SIISTI KALUSTETTU HUONE her-
toverina. Vaasankatu 23, A, 5.
SIISTI MIES saa asunnon tois. Kalustettu, kaunis alkovih. 2—3 siist.
toverina. Vaasankatu 6, B, 41.
TYÖSSÄKÄYVÄ MIES saa asunnon 1 tai 2 tyttöä saa as. Bulevardink. 28 dev.
1 p. Vilhovuorenkatu 7•—9, C, 70.
MIES saa as. toverina heti.
Fleminginkatu 2, C, 33.
Sll ST. HUONE mukav. 2 tai
mieh. Vaasankatu 23, A, 30.
MIES saa asunnon heti,
Hämeentie 60, B, 6.
Raitis, työssäkäyvä mies saa asunnon KAKSI HERRAA saa asunnon heti.
keittiössä. Fleminginkatu 10, B, 51.
2NUOBTAMIESTÄ saa asunnon
1.1. -39. 111 linja 31, A, 3.
RAITIS MIES saa asunnon per- KALU!
heessä. Pengerkatu 7, B, 46.
RAITIS MIESH E N K. saa asun-
non. Fleminginkatu 20, A, 27.
Lämmin, aurink. ja rauhallinen huone
Eirassa. Vuokra 500: kk. Puh. 34 880. MIES SAA ASUNNON TOVERINA 1/1
—
3 HERRAA saa hyv., kaluat, ja rauh.
as. 1/1. Puh. on. Vuorimlchenk. 12 E 31.
PIENI HUONE raitt., siistille miehelle
Pietarinkatu 23. Silitysliike.
Kalustettu huone raittiille miehille. Ka-
levank. 55, prs. B, h. 31.
Hyvinkalust.
käyttöineen, vuokrattavana heti.
kemmin Caloniuksenk. 8 A 5.
herrainhuone, puhelimen
KALUSTETTU HUONE vuokrataan.
Mechelininkatu 23 B 37.
SIISTI NEITI saa asuun. tov. 1/1. oma
vuode. Jääkärink. 6 a A 8, sunn.
B—ll, maanani 6—B.
NEITI SAA ASUNNON.
Korkeavuorenkatu 5 A 4.
SIISTI MIES SAA AS. TOVERINA. Mariankatu 7, piharak. oik. Virtanen.
1.-Robertinkatu 35 G 98.
PUHDAS, VALOISA HUONE, kalust.
tai ilman, sivist. henk. Erill. sisäänk.
Kauppiaankatu 6. A. 8. Klo 12—2.
KALUSTETTU HUONE ilman sänkyä
ja vuodevaatteita 2 die siistille herralle. HUONE vuokrattavana 2:lle miehelle.
Tunturikatu 12 A 1.
2 NUORTA MIESTÄ SAA ASUNNON Hyvin kalust. huone toim. olev. herr.
Topeliuskatu 9 A 1.
NAINEN SAA ASUNNON. Puna- Rauhallinen, hyvin kalustettu huone
vuorenkatu 7 B 10.
Raitis kunnon mies saa asunnon.
rimiehenkatu 17 A 28.
Aurink., valoisa huone mieshenk. tove-
rina. Runeberginkatu 8 F 56.
NUORIMIES SAA ASUNNON
heti. Vaasankatu 8 A 1.
NUORIMIES saa asunnon toisen tove-
rina. Vilhovuorenkuja 20 D 90.
KAKSI MIESTÄ SAA ASUNNON.
Helsinginkatu 2b A 1.
Kalust. huone mukav. 2:Ile eiist. herr.,
miel. tupakoits. Vaasankatu 4 A 5.
TYÖSSÄKÄYVÄ RAITIS MIES saa
asunn. Vilhovuorenkuja 20 G 182.
TYTTÖ SAA ASUNNON toverina.
Franzen!nkatu 18 A 17. 12—3.
NAINEN SAA ASUNNON.
Agricolankatu 13 A 14.
2 kunnoll. miestä saa asuun, toverina.
Aleksis Kivenkatu 26 A 39.
asunn. 1/1 -39. Vaasankatu 21 A 8.
TYTTÖ saa asunnon rouvan luona.
2 TOIM. OLEV. RAIT. MIESTÄ saa SIISTI KALUSTETTU HUONE.
Punavuorenk. 14. E. 28.
3 silst. nuorta miestä saa asunnon
uudessa talossa. Harjutori 6 B 47.
N saa asunnon. Hä-
uori mes meentie 52. A. 5. Työssä käyvä vaatimaton tyttö saa
.
3 NUORTA MIESTÄ saa asunnon Ve- asunnon. Kustaankatu 8 B 16.
sannontie 5 A. 5, vastapäätä ruot-
O,
salaista kansakoulua, Vallila.
RAITIS MIES SAA ASUNNON Ka-
isa imi n katu 26 B 26.
NUORIMIES saa asunnon. Yrjönkatu
25 A 3, ainoastaan 2 jälkeen.
Valoisa, kai. kegkuslämpöhuone. Lai-
vanvarustajatikatu 8b A 7.
Työssäkäyvä mies saa rauh. as., pieni
huone mieh. Linnankatu 5 D 24.
NUORI MIES tai toverukset saavat as.
Snellmaninkatu 13 B 15.
SIISTI HUONE l;lle toin. olev. heti
tai 15 p. Minna Cacithinkatu 5 A 6.
3 SIISTIÄ MIESTÄ SAA ASUI
Uudenmaankatu 34 A 16.
KAUNIS KAL. HUONE heti. Tänään
klo 10. Lönnrotinkatu 38 A 17.
3 työssäkäyvää raitista miestä saa as.
1/1 -39 Hämeentie 16, A.
KALUSI. HUONE 2;lle aiist. neidille
Mariankatu 18, A, 4.
3 miestä saa asunnon kaik. muk. Ha-
kaniemenkatu 9, A, 12.
TYTTÖ
saaasunnon heti 4 linja 24, C, 7. kontt. nim. ”Viikon ajalla 14905”.
Kalustettu huone 2 vakit. työssäolev. NUORIMIES saa asu&non toverina. 1/1 -39. K alustamaton siisti huone 1 tai
mieshenk. Säästöpankinranta 10, A, 7.
HELSINGIN SANOMAT Sunnuntaina tammikuua 1 p.
VUOKRALLE TARJOTAAN VUOKRALLE TARJOTAAN VUOKRATA HALUTAAN VUOKRATA HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN
2 SIISTIÄ NEITIÄ saa asunnon heti. SIISTI NEITI SAA ASUNNON leski- KALUSTETTU ALKOVIHUONE.
Hämeentie 2 A 2. rouvan luona. Sturenkatu 40 D 40.
NEITI saa as. tov. 1/1 30., omat Keittiö
Pengerk. 17, B, 54. Näiht. 10 jälk. Hiihtomaja
vuokr. yksin, naishenkilölle. Kä- kork. 25 km Helsingistä halutaan
Suomen Ilmapuolustusliitto
Siisti mies saa as. heti kalustet. huon. 10 A 10.
toisen tov. Hakaniemenkuja 6 A 42. liinavaatteet. Helsinginkatu pylä (vanha puoli) Etumetsä 26. vuokrata heti. Arv. vast. Ford Urheilu- järjestää Joroisissa 5/6—15/7 ja 17/7—29/8 -38
kerho, Hernesaarenk. 16, Helsinki.
Tov. sivist. vanh. mieh. suur. h. muk. 2 TYTTÖÄ SAA ASUNNON omilla Halutaan vuokrata 150—200 m 2
Minna Oanthinkatu 22 A 20. liinavaatt. 1.1. 39. Hämeentie 94 B 35.
I—2 nuorta toimessa olevaa poikaa tai 2 SIISTIÄ, TYÖSSÄK, TYTTÖÄ saa
koulut, saa siist karan. as. Savilank. 1 b, asunnon. Caloniuskatu 4 A 31. tehdashuoneisto
32
Ehd. raitis, lopputenttejään lukeva
mat. opisk. haluaa vuokrata rauhdll.
Lentokone-
as. 14, IV :s krs, Turuntien poikkikatu. KALUSTETTU HUONE om. sisäänk.
Ci | I
• ■
saa asunnon heti. Läh.
Turuntie 35 A 2.
ja mukav. 2 tai l:ile toimessa
olev. säännölliselle henk. Pohj.
Hesperiankatu 3 A 2, puhelin on.
Puh. 30 014.
siistin, kai. huoneen miel. läh. Tekn.
277 Korkeak. Vast. H. S. k. ennen 5.1. -39
Nainen lapsen kanssa hai. os. huon. Val- nim. ”Puhelin suotava 875”. 34
ohlaajakurssit.
■Ti an \ Kaunis kai. huone. Teh- lilasta. Vaat. H. S. Vallilan kontt. nim. Valdt. työssä käyvä neiti haluaa vuok- Pääsyvaatimukset ovat:
-11111" taank. 24. B. 20. P. an. ASUNTO 1 tai 2:lle herralle. Meilah- ”Viikon ajalla”. rata huon. tai asunn. heti tai myöh.
1. Ikä 17 v., joka on täytettävä ennen kurssin alkua.
denkatu 12 E 73, puh. 46 959, klo 9-12. KAKSI MEESYLIOPPILASTA haluaa
Vast. vuakrallm. Hels. San. kontt. nim. 2. Terve, sotapalvelukseen kelpaava.
KALUSTETTU HUONE 2:Ue siistille
henkilölle heti. Mechelinlnk. 17. A. 5. NEITI saa asunnon toverina. Minna vuokrata tammikuun 15 p:nä ehdotto- ”Keittomahdollisuus 4589”. 3. Sitouduttava suorittamaan asevelvollisuutensa Ilmasotakoulun reservi-
Canthinkatu 18 A 23. masti siistin jäi hyvinkalustetun, nyky- 3 huon. ja keitt. I tal II kerros. Vast. upseeri- tai reservialiupseerikurssilla.
2 miestä saa asunnon heti tai 15 päi- tai ajan mukavuuksilla varustetun huo- Hels. S. kontt. nim. ”Vuokra? ”
4. Kutsuttaessa saavuttava ja hyväksyttävästi suoriuduttava psykofysio-
vä klo 10—2. Museok. 29. B. 37. SIISTI TYTTÖ poika
nuori saa as.
neen. Ei kaukana keskustasta. Arv. logisista kokeista.
toverina. Porthaninkatu 7 B 19. Miesyliopp. haluaa vuokrata kalustetun
vast. pyyd. lähettämään U. S:n kontt. huoneen Hakemukset on lähetettävä Suomen Ilmapuolustusliitolle, jolta myöskin
HUONE. 15.1. 1939. Arv. vast. Hels. S.
nim. ”Keskiviikkoaamuun mennessä Hels. S. kontt. nim. ”Vuokra?” saa *arkempia tietoja, ennen 20.1. -39 os.; Helsinki, HeUdnkatu 20 A. Hake-
Oikokatu 2 A 17. 3910”. 253
3 b. A. 10. mukseen on liitettävä:
Rinne. NEITI saa asunnon toverina mukav. 13/1 Palv. h. tai pien. huon. Töölöstä
Neitonen hai. siistin ja rauhall. as. to- 1. Sotilaslääkärin antama todistus.
111 linja 14 D 75, klo 7—13. veriksi. Vast. viikon aj. Hels. San. 2. Papintodistus tai siviilirekisteriote,
Näyt. RAITIS, PUHDAS MIES saa as. heti siist. neidille. Puh. 64 151. kontt. nimim.: ”30”.
perh. Helsinginkatu 17. B. 27. 2 TYTTÖÄ SAA ASUNNON. 3. Oikeaksi todistetut jäljennökset koulu- ja muista todistuksista.
Halutaan vuokrata OSAKSI KALUS- 4. Holhoojan suostumus (ehdottomasti).
Hämeentie 12 D 82. *
TETTU HUONE Teollisuuskoulun (Ag- Hai. vuokrata räätälinliikk. sopiva
5. Sitoumus asevelvollisuuden suorittamisesta Ilmasotakoulussa.
2:lle, Merikatu 27. A. 2, 176 SIISTI NUORI MIES saa asunnon tois.
tov. heti. Hakaniemenkraja 8 A 35.
rio.k.) läheisyydessä kylpymahdollisuuk-
sln, mlel. täysihoidoin, virassa olevalle 3-4 huon. huoneisto Oppilaita valittaessa huomioidaan teknilliset tiedot, ammuntasuontukset,
herralle. Vast. Hels. San. kontt. nimi- keskikaupungilta. Sisäänkäynti kadul- urheilu, purjelento, pienoislennokklahertelu,
suojeluskunta- ja partiotoiminta.
ralle Taka-Töölössä. Puh. 48 987. NUORIMIES saa as. huonetoverina merk. "Tupakoitsematon 4823”. 95 SUOMEN ILMAPUOLUSTUSLIITTO.
lii -39. Saariniesmenk. 4, as. 17. 14 jälk. ta, ja mistä kerroksesta tahansa, jos
QIShGUKII■
Halutaan vuokrata huoneisto, HDONE talossa on hissi. Puhelin 22 713. ■ esiintymiskykyinen ja tarmokas sekä llike-
herralle. Nyk. muk. Pengerk. 9 B 39. NEITI SAA ASUNNON tov. om. vuo-
Aleksis Kivenk. 12 E 171, tav. 12-2.
JA KYLPYH. Teollisuuskoulun Nm I• A alaan innostunut saa toimen Helsingin kes-
"kustassa vuoden 1939 alussa avattavassa
E 19, pieni ovi. TYÖSSÄKÄYVÄ MIES saa asunnon.
Lähemmin: Puhelin 74 348.
(Agric.k.) läheisyydessä yksin,
herralle. Vast. Pormestarinrinne
3, h. 35, insinööri.
Pienempi Makkaratehdas liikkeessä; myös mahdollisuus päästä osakkaaksi 15—20 tuhannella. Vast.
halut, vuokr. tai ostaa. Vast. Hels, S. lyh. selost. Hels. San. kontt. nimim.:
”Työ, raha ja tulevaisuus 4629”.
Kalastettu huone vuokrataan 2—3:11e
Siisti, työssäk. neiti saa as. tov. om. kontt. nim. ”Mikä hinta 4521”. Täysin alastaan perilläoleva, kunnollinen
mukavuuksilla. Töölönkatu 56 A 30,
vuodev. Hämeentie 58 B 28, klo 9-11 ap. 2 huonetta ja keittiö
3 NUORIMIES saa asunnon halvalla
tai keittiövälikköineen halutaan vuok- kampaus- Ja parturityön tekijä
Kahvila-Ruokalan
mukav. Messeniuksenkatu 7 B 53. SIISTI MIES saa as. laps. perh. heti. rata 15.1. tai 1.2.
Sörn. Rantatie 10 B 39, klo 10—12. Tark. puh. 25 275 saa paikan liikkeen itsenäisenä hoitajana heti tai 15 p:stä tam-
MICC saa asunnon. Ruusank. tai 24 918 maanantaina. 246
39. mikuuta. Vastaukset palkkavaatimukseen ja suosituksineen
2 A 2. Halpa vuokra. NUORIMIES SAA ASUNNON 1/1
'•*
Porthaninkatu 9 D 19. Halut, vuokrata l/2:sta 1939 miel. kau- huomioonottaen vapaan asunnon, valon, lämmön ja ruoan lähe-
tettävä os.: rva A. Mikkonen, Nurmes, Kirkkokatu 21.
pungin keskustasta huoneisto halutaan vuokrata kaupun-
Pengerkatu 13. A. 29. SIISTI NUORIMIES SAA ASUNNON.
2 HUONEEN JA
Nuori, tarmokas kauppamatkustaja,
gista tai tehdasseudulta. Arv. vast. lä-
Sirkuskatu 3 B 22.
raitis, perheeseen. Vilho- hetettävä Tampereen p.t, nimim.: ”Vii-
IVIIiLO vuorehk. 7. B. 44. lii O cim, n
saa asunnon Alek- KEITTIÖN
llH O LIIMLu sis Kivenk. 18 D 67. (tai keittokom.) huoneisto sekä kaikki- kon ajalla
18705”. jolla on ajokortti, ja joka voi antaa mieluummin rahatakauksen haltuun anne-
HUON. otet. nuori ne mukavuuksineen (lämpö ja lämmin- tuista autosta ja tavaroista, saa paikan heti. Hyvät tulot taataan. Myös sel-
mies as. tois. tov. 1/1 Helsingink. 4 B 42. ISO KALUSTAM. AUHINK. HUONE
VERSTASHUONE ja PIENI VARAS-
vesi). Vast. tietoineen pinta-alasta ja
TO heti. Puhelin 23 306. lainen tulee kysymykseen, jolla on itsellä auto. Sopimukset, mieluummin hen-
ynnä eteinen, eri sisäänk. ja mukav. vuokrasta pyydetään lähettämään Hbl: n kilökohtaisesti. Hämeen Keksitehdas, Hämeenlinna. Puh. 336.
Raitis siisti mies tai nainen saa asunn vuokr. heti. Tark. puh. 35 290. 272 SIISTI NUORIPARI haluaa parihuo-
kontt. nim.: ”Säker hyresgäst”. 173
miel. omilla vuode- ja liinav. Vaasank.
14. B. 28. 3—3 kurni, miestä saa hyvän as. Tilava neet tai kaksion 1 pv. tai 15 pv, tam- tl • •
akkumulaattorien korjauksiin pystyvä, saa
huone, oma sis.käynti. Mikonk. 15 b B 9.
2 h. perhe haluaa vuokrata mik. Vast. puh. 71 200. NSinflUlinf paikan akkumulaattoriosastollamme. Lä-
lIUIfI ilillrl
KAKSION tai 2 HUONETTA hommin 2.1. Kello 9.
39. Torkkelinkatu 13. A. 10. Kalust. huone ja KEITTIÖN, nIH n)2 lämminkellari hai. vuokr.
.10111 Puh. 39 029.
SI 13700 101
lIIBUIIIII2 AUTOSÄHKÖ O.Y. Lönnrotink. 33—35.
Raitis siisti mies saa rauhali. as. pien. toim. olev. Puh. ja kylpyh. Teh- Vast. Hels. San. kontt. nim. ”15/1—1/2
perh. heti. Pengerk. 21. A. 10.
taankatu 13 E 68, klo 13—16. -39 n:o 4” tai ark. klo 8-17 p. 74 815. NAISHENK. hai. vuokrata pien. halv. Puolustusministeriön palvelukseen otetaan
RAITIS NUORI MIES saa asunn. Hel- palv.huon. tai toveriksi. Vast. H. S. k.
2 naisopiskelijalle Kalustettu huone säännöll. toim. olevil-
nimim.: ”15/1 -39 N:o 4682”. o m
msmoona.
singinkatu 2. a. B. 62. Klo 9—12. y* •• •• •§•
___
NEITI saa asunnon toverina omilla lii-
Tar-
navaatteilla. Vallilantie 22. C. 5.
158
HALUTAAN MIESHUONBTOVERI
heti tai myöhemmin. Heikink 18 C 10.
tai virkailijalle hyvin kalustettu valoi- le. Merimiehenk. 15, B, 26, klo B—l.
sa huone. Vuorikatu 3 A 20. Aivan kes-
kustassa. Puh. 28 215. Sunnunt. 12—
14, arkip. 10—15.
2 TYTTÖÄ saa siistin as. hyvin kalust.
huon. tov. Kirstink. 5, C, 12.
SIISTI NUORIMIES saa as. tov. 111
linja 4, B, 7, vasen ovi.
HELLAH. tai KAMAKIH. heti. Vast.
Hels. San. Hämeent. kontt. nimim.
”2 henk.”
Keski-ikäinen herra haluaa vuokrata
kalustetun huoneen eri sisäänkäyt.
6 joista kahden toimipaikka Helsingissä, muiden Turussa, Tampe-
RAITIS NUORI MIES saa kalust. h.
I. Robertink. 35—37 F Tl, klo 10 jälk.
SIISTI NUORUKAINEN saa asunn.
Työ- ja liikehuoneistot^ Kunnoll. työssäkäyvä tyttö saa asunn,
IV linja 14, B, 41.
SIISTI MIES saa asunnon. Sörnäisten
Vast. H. San. kontt. nim.: ”N:o 4763”.
Toim. oleva naish. hai. vuokr. pienen
palv. huon. joko vuokraa tai pientä ta-
reella, Seinäjoella ja Kuopiossa. Hakijoiden tulee olla Teknil-
lisen Korkeakoulun koneinsinööriosaston konerakennuksen tai
Jätkäsaarella 1/2, sähkötekniikan opintosuunnan suorittaneita. Toimista, jotka
1/1 -39. Eerikinkatu 48 D 85. a
a 2 095. Rantatie 10, B, 43. loustyötä vast. Vast. Hels. San. kontt.
m
Ä j ..
PALV.-HUONE siistille naishenkilölle
Makasiini puh,
SIISTI MIES saa asunnon toverina 1/1. nim.: ”Kunnollinen 6276”. ovat ylimääräisiä, maksetaan palkkiota 48.000: vuodessa, ja
on toimeen astuttava sopimuksen mukaan. Hakemukset, joihin
heti, klo 12—5, Albertinkatu 36 A 7. Agricolankatu 5, B, 40. NUORIMIES saa asunnon toverina.
Siisti mies saa asunnon tover. halv.
Työhuone, 3 kunnollista miestä saa as., iso huone,
kolmannen tover. Flemingink. 11 B 66.
Agricolank. 2, A, 14, klo 12 jälk.
Halutaan vuokrata huone keittokom.
on liitettävä ote sotilaspassista Ja joita ei palauteta, on 16.1. -39
mennessä lähetettävä Puolustusministeriölle ilmoituksella, mille
paikkakunnalle hakija haluaa ja milloin voi astua palvelukseen.
KALUSTETTU HUONE toimessa ole- noin 85 m2, kuiva, lämmin ja valoisa. Siisti mies saa asunnon. Säästöpankin- tai huone ja keittiö pienelle perheelle,
74
ville Mikonkatu 22 E 56. Saariniemenk. 4. Talonmies näyttää ranta 4, F, 59, klo 10 jälk. ap. heti tai 15/1 -39. Vast. puh. 41 474.
kello 10—2. Puhelin 72 294. käyvä mies hai. rauhal-
SIISTI MIES sa asunn. kai!:, mukav. KunnolL tyttö saa halvan as. 1.1. -39. Vakin työssä
MYYMÄLÄHUONE pienellä keittiöllä
Castrénink. 9—ll, N, 34, 10—2. lista asuntoa yksin. Vast. Hels. San.
Lauttasaari, Otavantie 5 B 44.
Pietarinkatu 16 Lähemmin
Halutaan vuokrata HUONE keitto-
Siltas. kontt. nim. ”Asunto 19904”. Suurehko helsinkiläinen autokorjaamo etsii
Linnankatu 2, B, 20.
Annankatu 28 B 11, puh. 63 217. mahd. Vast. puh. 65 577, kello 9—13. 2 itselleen pätevää korjaamon
VARASTOKELLAKEITA, kuivia ja toim,
olev. nuorta uskov. neitiä.
lämpimiä, Döbelnink. 1, talonmies
Hai. vuokrata huone ja keittiö 15/1 -39
työnjohtajaa.
Mikonkatu 18, B, 6. Puh. on. 217
prs. A. näyttää. tai heti. Vast Hels. San. kontt.
152 nimim.; ”Kunnoll. asuk. 4821”.
toimessa olevalle tai opiskelevalle nei- 2 siistiä herraa vuosivuokra!, halv. 1/2
dille toisen toverina. Fredrikinkatu 14, AUTOPAIKKOJA KALUSTAMATON HUONE tai täysih. Vast. Hels. San. kontt. ni-
Me-
A, 13, kello B—lB. eri sisäänkäytäv. Puh. 48 265. mim.: ”Hinta 10/1 n:o 482”.
erillisiä. Puhelin 45 328.
2 siistiä nuortamiestä saa as.
Punavuorenkatu 7, A, 3, 10—12. Varasto Vastaukset palkkavaatimukseen sekä selos-
-
KAKSI NUORTA MIESTÄ saa as. he- tai työhuone kellarikerroksessa vuokra- tukset aikaisemmasta toiminnasta Hels. San.
ti, klo 10—12, Pengerkatu 33 B 36. taan heti Smk 500: kk. vuokra.
TYTTÖ ELI NAINEN saa asunnon. Stenhäckinkatu N:o 3 (talonmies).
Palvelus-ilmoituksia kontt. nim.: "Kunnollinen 34".
m m
Vaasankatu 16 E 38 a.
2 NAISTA SAA ASUNNON, Autopaikkoja
Malminkatu 36 D 72, klo 10 jälk vuokr. kk. sekä vuorokausittain. Auto- Palvelukseen halutaan
2 SIISTIÄ VAKIN. TOIMESSA OLE- halli, Museokatu
44. Puh. 45 993.
Rappaus-, terrasti-, kesto- ja sementtityökursseiile,
VAA MIESTÄ saa asunnon 1/1 -39.
Albertinkatu 9 B 29, klo 10 jälk. Kaik-
ki mukavuudet.
SIISTI NEITI saa asunnon toverina.
1/1 lihakauppa Pika- ja konekirjoitustaitoinen henkilö
vuokrataan kalusteineen. Nastolantie
miel. sell., jolla on kokem. rak.-tölssä. Kurssimaksu 750:—. Peru st.
käyt. ja Uetop. opetus ja työmahd. Kurssi alkaa tällä viikolla ja kestää
4 viikkoa. Henkilökoht. ilm. Suomen JoUdsivutyö, H:kl, Malminkatu 3.
Rauhankatu 6 B 27. 17. Käpylä, puhelin 79 534. 210 saa paikan metsähallituksessa 1.500 mk kuukausipalkalla. Hakemus, jossa on
Ilmoitettava aika, jolloin toimi voidaan vastaanottaa, on toimitettava metsä-
SUURI HUONE siv. henk. hallituksen kirjaajakonttoriin 8/1 1939 mennessä. Henkilökohtainen esittäyty-
Vänrikki Stoolink. 11 B h. 30. minen ainoastaan kutsuttaessa. 38 Muutamat ammattikoulun käy- AMMATTITAITOINEN
2 raitista nuorta työssäkäyvää miestä Y Täysihoitoa tarjotaan neet, asevelvollistmtenaa suo-
saa asunn. Uudenmaank. 20—22 H 30.
Vyökatu 9 A 2. Puh. 64 151.
171
HUONEITA hyvällä täysihoidolla.
Vyökatu 9, B. 11.
Hyvää kotiruokaa kuukausi- ja viikko-
LAKKI LEVYN JUOTTAJA,
täysin ammattitaitoinen (nainen tai mies) saa heti toimen.
maanantaina OY. E. H. NORDQVIST AB., Lönnrotink. 18.
KIELITAITOINEN
Ilmoittauduttava
122
NUORET
rittaneet
kampaaja,
Siistit vaatimattomat miehet saa asun-
non heti 1 p. Kuhnavuorenkatu 3 A 3.
maksulla. Myös aterioittain. Hakanie-
mentori I—3 C 20. Puhelin 74 607.
HYVÄÄ TÄYSIHOITOA Isossa huonees-
KASSA (paragon) TYÖMIEHET mieluimmin kaimeushoitoon
SIISTI MIES SAA ASUNNON. sa 2—3 herralle. Uudenmaank. 28, a, 8.
sekä saavat vakinaista työtä. perehtynyt, saa paikan vil-
K ulmavuorenkatu 3 A 7.
NeiH tai herra saa hyv. täysihoit. heti
väkijuomien annostelija Oy. STRÖMBERG Ab.
Pitäjänmäki. 36
kasliikkeisessä kauppalassa.
saavat toimen I lk:n hotellissa Helsingissä. Hm. Vast. Hels. San. kontt. ni-
tai 15 p. p. 63 221. Albertink. 44 A 60. SUOMEN RAVINTO LOITSII AIN LIITON
Kiltti maalaistyttö saa paikan heti 3 mim.: ”Hyvä palkka”.
TYÖNVÄLITYSTOIMISTO,
hengen perheessä Sturenk. 40 K 119. 92
Fredrikinkatu 57. Auki: 10—12 & 14—16,30.
Vuokrata halutaan 2 ylimääräistä, Suomen teknillisen kor-
Terve, lapsirakas tyttö saa palkan heti
Tarmokas mies,
keakoulun tie- ja veslrakennusopinto- Turuntie 67, A, 35.
suunnan loppututkinnon suorittanutta
5 tai 4 huonetta keittiöllä tai keittokomerolla « •
Il II *
n Varastonhoitaja
insinööriä
15/1 -39. Vast. puh. 23219 klo 12.00—15.00.
Halutaan vuokrata
naimaton, 22—28-vuotias, joka taitaa suomea puheessa ja kir-
joituksessa ja osaa hyvin kääntää ruotsista ja englannista suo-
meksi, mieluimmin henkilö, jolla on kokemusta automoblilialalla,
konttorisiivooja ja
Lämmn AUTOHALLI saa paikan amerikkalaisessa automobilliyhtymässä Tukholmassa.
Hakemukset todistusjäljennöksin (joita ei palauteta), suosituk-
saa paikan Viipurin kaupungin raken-
nuskonttorissa. Toisen tulee olla pereh-
tynyt katurakennustöihin ja toisen ve-
4 asiapoikaa
20—30 autoa varten. sin ja palkkavaatimuksin lähetetään nimim.: ”N;o 3698” os. Sa-
sijohtolaitokseen. Hakemukset todis- saavat toimen. Ilmoittauduttava maa-
nomalehtien Ilmoitusta :o, Aleksanterinkatu 48. nantaina klo 9—lo Aleksanterink. 38.
tusjäljennöksineen, joita ei palauteta,
ON.
OY. VOLVO-AUTO AB., Unioninkatu 22. SI 13698 102 sekä palkkavaatlmuksineen osoitettava Oy. Konttorityö.
Lähemmin insinööri R. Partiala. teknillisten töitten lautakunnalle ja lä-
181
Kirjeenvaihtaja
Siisti KYLVETTÄJÄ saa heti paikan.
hetettävä kaupungin rakennuskontto- Läh. Pääskylänrinne 4, A, 30.
riin, Erkonkatu 2, tammikuun 15 päi-
TEHDASHUONEISTO vään mennessä.
Asiapoika
Viipurissa, tammikuun 1 p:nä 1939.
noin 70—100 m2. Ilmoitukset puh. 38 055. Metsän Malliveistämö. halliten täydellisesti ruotsia ja suomea
sekä ainakin toisen kielen pikakirjoi- Teknillisten töitten lautakunta.
Yksinäinen huone Haagasta tai läheltä. Toim. oleva mies hai. vuokr. asunnon. tusta, saa vakinaisen toimen 15/1 -39 90
Vast. Hels. San. Turunt. k. nimim. "He- Vast. Hels. San. kontt. nim.: ”Asunto alkaen. Kirjalliset hakemukset suosi-
ti tai myöhemmin." 4847”. tuksineen sekä palkkavaatimuksineen Vanhempi nainen saa työtä hoitamalla
reipas ja siisti saa heti
3 MIESTÄ haluaa 15/1 siistin kalust. Siisti pariskunta hai. huoneen keitto-
osoitteella lasta päivisin. Läh. Franzenink. 22 B 51. paikan.
huoneen. Vast. Hels. San. Hämeent. kom. mukav. Vast. H. S. SUtas. kontt. Ina. £?. W. Berg <& K:ni, Pörseitalo. IS n-vaot. tyttöjä pien. teollisuuslal-
Insinööritoimisto
—
nimim.: ”Kaksi henkeä 755”. Henkilökohtaisesti ainoastaan kut- toks. Läh. maanantaina puh. 24 524.
suttaessa. 45 Raitis ja ammattiinsa kyken. metalli- GEORG V. STRÖM,
Eerikinkatu 1. D. 34. 2dle. Kalevankatu 17, A, 3. sorvari saa yakin. paik. Puh. 79 366. Kasarmikatu 42.
 Sunnuntaina tammikuun 1 p. HELSINGIN s/mm N;o I 1939
S
•ö&r

Suomen Yleisradio. tye, tm.; 19.00 lapsille; 20.00 W. Rey

KAIKKINA ARKIPÄIVINÄ.
8.05—8.20 Ruots. aamuhartaushetld.
(Läh. Vanhasta kirkosta). 8.30—8.45
Suom. aamuhartaushetld. (Läh. Van-
RADIO-OHJELMA. noldsin Jazzoktetti; 20.25 Florence de
Jong, klnourut; 21.30 englantil. kuoro-
teoksia, joht. Leslie Woodgate; 22.30
satuja Ja legendoja; 23.00 oper. »Ma-
zurka», fläv. Mark H. Lubbock; 0.25
Sydney Llptonin o. Ja solisteja, tm;
hasta kirkosta). 12.00 Äänilevyjä. 12.25 Paikallislähetys: NORIA; Oslo; 18.00 Oscar Holstin 1.30—1.50 äl. Mm Sibelius: Oceani-
Päiväuutiset (suom.). 12-35 Äänilevyjä. 'yhtye, avm,.; 19.15 harmonikkana..; dema.

.
12.40 Arvopaperikurssit (suom.) 12.48 Joensuu: 10.00 Jumalanpalvelus. Pietarsaari (ruots.) 20.35 kirkkokuoro ja urut; 21.00 pila; LATVIA: Madona; 17.30 pianom.;
Suomen Pankin viralliset kurssit Saarnaa rov. A. Pärnänen. 11.50

i
21.30 uudempaa norjal. m., eaitt. sopra-
(suom.). 12.50 Aikamerkki ja säätie- Yleisohjelma. 12.45 Tauko. 14.30 19.15 Alexander Slotte i sång och no, viulisti ja pianisti;223.124.00 18.15 lauluja, 81.; latvia!, 19.00 harmonikkam.;
19.50 Ja 20.15 kuorolauluja;
doitus (suom.). 12.55 Säätiedoitus ja Yleisohjelma. 17.00 Kuopion ohjelma. diktning. Joht. William Häggblom esi- Gunnar Knudsenin yhtye, avm.
PALVELUKSEEN HALUTAAN aikamerkki (ruots.). 13.00 Suomen 18.00 Yleisohjelma. telmöi. 19.45 AjanvietemusiikMa, Pic- 20.35 kuunnelma; 21.00—23.00 kan-
RANSKA: Lyon: 17.05 SL; 19.00 sank., Joht. O. Bistevlns, soprano-
Pankin viralliset kurssit (ruots.). 13.02 Kuopio: 9.30 Jumalanpalvelus. colo. 20.15 Nyare religiös diktning.
lauluja ja pianom.; 19.45 ok.; 21.00 lau- solista.
täysin perehtynyt, mies- Arvopaperikurssit (ruots.). 13.08 Päi- Saamaa khra Lennart Heijaa. 11.50 Hjalmar Krokforsin kirjallisuuskatsaus.
Uudenaikaiseen 12.46 Tauko. 14.30 20-35 österbottniskt frieri. Kuulokuva- lua ja cembaloin.; 22.30 Paris P.T.T.;
väuutiset (ruots.). 13.17 Jäätiedoitus Yleisohjelma. Yleisohjelma. 0.45 äl. Paris P.T.T.: 18.25 m.; 19.35
NORJA; Oslo: 17.30 äl.; 18.25 av.;
Uudenvuoden tervehdys sarja, kirj. Hjalmar Krokfors, esitt. Vieme; Urkusinfonia 20.25 Funny Boys, Jazzm.; 21.20 W.
■ ■
kirjanpitäjä
B II (suom., ruots. ja saks.). 17.00 Säätie- n:o 1; 20.05 ja
>■ ■■* tiedoitus ja aikamerkld (suom. ja Kuopionläänille;
17.00 Maakuntalau- ähtäväläiset. 21.05 Äänilevyjä. 21.45
20.30 lauluja; 22.00 viuhun.; 22.30 tasa- Wolsing, oboe: 22.15 ok., Joht. Odd
lut. Savolaisten laulu ja Karjalaisten Yleisohjelma.
ruots.). 18.50 Iltapäiväuutiset (suom.). laulu. Kuopion Musiikinyst. vallan kaartin soittokunta, joht. Pierre Grliner-Hegge; 23.15—24.00 ok. Jatkuu.
yhdistyk- PUOLA; Varsova: 17.30 puolal. pia-
19.00 Aikamerkki ja säätiedoitus sen orkesteri, joht. B. Koivunen. (Läh. Dupont; 23.00 kvartetti, pianisti ja ba-
(suom.). 19.05 Säätiedoitus (ruots.). Kuopiosta.) 17.05 Puhe. ritoni, kamariin.; 24.00 tasavallan nom.; 18.05 viola da gamba- Ja pia-
TIISTAINA, TAMMIKUUN 3 P:NÄ.
19.10 Aikamerkki (ruots.). 19.10 Ilta- vos Väinö Mielonen. (Läh. Lääninneu- kaartin soittokunta, joht. Pierre Du- nom.; 18.30 kotiseutuohjelmaa; 20.00
Iltauutiset Kuopiosta.) pont; 0.45 kuunnelmia esperantoksi. 0., trio Ja solisteja, elokuva- ja re-
päiväuutiset (ruots.). 21.45 17.20 Kuorolaulua. Joensuun Liike- Lahden kautta (suom.):
ja säätiedoitus (suom.). 22.00 Säätie- apulaisten yhdistyksen Radio Paris; 19.05 äl.; 20.15 vanhaa m. vyym.; 22.15 näytelmä Schumannin
mieluummin sellainen, jolla on pitempi kokemus suurehkossa sekakuoro,
doitus ja iltauutiset (ruots.). joht. Onni Varis. Klemetti (sov.): Oi, 17.00 (Säätiedoitus, aikamerkki). vanhoilla soittimilla; 21.05 ok.; 22.15 musiikein: 23.15—23.55 ok., Joht. A,
teollisuuslaitoksessa, saa heti paikan allekirjoittaneella.
Suomenmaa. O. Kauppila: Kar- Ajanvietekonsertti. Martti Pajanteen viulum.; 22.30 koomill. oopp. »L’amant Herman.
Hakijalta vaaditaan täydellinen molempien kotimaisten kielten SUNNUNTAINA TAMMER. 1 P:NÄ. kallis ja!anmaat. Hagfors; Laulu Vuoksel- yhtye. Knumann: Balkan, potpuri. jaloux», säv. Grétry sekä »Le soldat RANSKA; Lyon; 17.35 äl.; 17.45
Uudenvuodenpäivänä. 17.30 Joen- Haapalainen: Vendaulu, Gavotti. O. magicien», säv. Philidor; 0.30 pianom., vanhoja tansseja: 19.00 äl.; 21.00 pia-
taito sekä hyvät tiedot saksankielessä. Ainoastaan täysin ensi- le. (Läh. Joensuusta.) äl.; 1.00—1.15 tm., äl. Strassburg: no- ja sellom.; 22.30 kansalliso., joht.
luokkainen kyky tulee kysymykseen. suun ohjelmalautakunnan tervehdys. Straus: Viimeinen valssi, operett ipot-
9.00 Aamuherätys. Äänilevyjä. 10.00 (Läh. Joensuusta.) 17.40 Kuopion oh- pnri. Penttinen: Menuetto. Ferraria: 18.25 laulua ja pianom.; 19.35 äl.; 20.30 Manuel Rosenthal, harppu- ja sello-
Täydelliset hakemuspaperit palkkavaatimuksin ja suosituksin (sov. Penttinen): avm.; 21.30 toivek., äl.; 22.15 kan- solistit: 0.45 äl. Paris P.T.T.: 18.25
Suom. jumalanpalvelus. Saarnaa ark- jelmalautakunnan tervehdys. (Läh. Sevillana. Palmgren
lähetetään os.: kipiispa Erkki Kaila. Avust. Porin Kuopiosta.) 17.50 Orkesterinsoittoa. Suomalainen romanssi Llossas: Tan- sanm.; 22.50 äl.; 23.00 kuunnelmia; avm.; 19.35 m. lapsille: 20.05 viuluin.;
suojeluskunnan mieskuoro poikakuo- K.M.Y ;n orkesteri. Klami; 3 Bf. go. Ravel (sov. Penttinen): Habanera. 0.45—1.00 äl. 20.30 ok.; 21.30 lauluja; 21.45 av.; 22.30
Oy WALDBOF Ab, Käkisalmi. 5149 242 ron kera. Virret; 31; Hil.; 38; 244; Järnefelt: Preludi. (Läh. Kuopiosta.) Schulerberg: Pustan satu. Waldteofel: RUOTSI: Motala; 13.00 kellojensoit- vanhoja menestyssävelmiä;00.41.00
32; 35: 4—ö. (Läh. Porin kirkosta.) 18.00 Yleisohjelma. Kaikkein rakkain, valssi. 18.00 Uuden- toa; runo; Bengt Nilssonin trio, avm.; äl. Poste Parisien: 21.15 äl.; 21.45 av.;
11.50 Päiväuutiset (suom.). 12.00 Uu- Oulu: 10.00 Jumalanpalvelus, saar- vuoden mietteitä pienviljelyksestä. 14.00 Waldimirin 0., avm.; 15.00 Mar- 23.05 kabaretti, avust. Max Regnierin

I kkunan- denvuoden päiväohjelma. Porilais- naa past. A. Heikinheimo. 11.50 Yleis- Maist. S. S. Aittoniemi esitelmöi 18.20 gareta Angeldorffin esitelmä; Soppor ryhmä; 0.05 k.; 1.30—2.30 läh. kaba-
ten marssi. Suomen Valkoisen Kaar- ohjelma. 12.45 Tauko. 14.30 Yleisoh- Laulua, Harry Heinrichsen, säest. Ger- för årstiden; 15.20 Lisa Tunell, laulu; retti »Bagatellesta». Radio Parls: 19.05
tin soittokunta. Tasavallan presi- jelma. 17.00 Urkujensoittoa, E. Jun- da Weneskoski Kuula: Epilogi. Kuu- 15.45 Folke Walder lukee pakinan »Mi- ok.; 20.15 Marcel Ciampi soittaa Cho-
pinin pianona.; 21.050., ranskat kan-
dentin puhe. Maamme. Tasa- tura. (Läh. Kemin kirkosta.) 17.20 sisto: Kuin linnut tumman veeri. O. na Vinterfåglar» Erik Asklundin kir-
vallan presidentin puheen ruots. kään- Ajan merkkejä Pohjois-Suomen seu- Merikanto: Miä lykkään purteni laineil- jasta »Solo i kör»; 16.00 kamarikvar- sansävelmiä; 22.15 kamarina.; 23.30

somistaja nös..
12.43
(suom.).
Genetz: Terve Suomeni maa. rakunnista. Piispa J. A. Mannermaa len. Kauppi: Kaipaus. Tshaikovski: tetti soittaa; 16.30 Jörgen Block ker-
Aikamerkki, säätiedoitus puhuu. 17.40 Yksinlaulua. Hilma Sar- Aaria oopp. Patarouva. 18.40 Viikon too satunsa lapsille; 16.45—17.00 Hå- Paris P.T.T.; 21.30 pianona.; 22.15 kan-
12.45 Säätiedoitus, aika- mo. Klemetti: Terve, Davidin poika. kirja. 19.15 Pitäjän
1.30 runonäytelmä. Strassburg; 20.30

toimihenkilöt. kan Edlén, hullu; 18.05 reht. Anders sank., Joht. M. de Vlllers; 23.15 av.- ja
merkki (ruots.). 12.48 Jäätiedoitus. Iltalaulu. Nyberg; Martta ja Maria. Maist. Esko Aaltonen esitelmöi (>Pitä- Johansson kertoo länsigöötalaisia tari- tm.; 0.45—1.00 äl.
joka on perehtynyt tekstaukseen ja somistamossa esiintyviin 12.35 Päiväuutiset (ruots.). 13.00 18.00 Yleisohjelma. jälaitoksen
'

historiaa»). 19.35 Pii- noita; 18.30 äl.; 19.30 fll. tri Yngve Lo- RUOTSI: Motala; 13.00 kellojensoit-
töihin, saa paikan. Todistukset, työ- ja tekstausnäytteet, sekä Ruots. jumalanpalvelus. Saamaa tri Pietarsaari; 10.00 Suom. jumalan- rileikkihetki, järj. voin. opett. Ester, rentsin ulkopoliittinen vuosikatsaus; toa; runo; Gösta österbergin yhtye,

i
palkkavaatimus lähetettävä meille ennen 7/1. G. Moliis-Mellberg. Virret; 19: 6—B; palvelus. Saamaa rovasti E. H. Wes- Pesola. *

Avusi. Radiolauiajat. 19.55 20.30 Tukholman r.-o:n k., joht. Nils avm.; 14.00 Nils Eriksson, urut; 14.30
604; 512; 2—4; 108; I—3; 513; 6; tergren. 11.50 Yleisohjelma. 12.00 Mikrofoni utelee taiteilijoilta menneitä Grevillius. Ravel—Rimski-Korsakov- fil. tri Eva Bergmanin esitelmä: »Den
Mainostoimisto OY SEK AB Somistamo-osasto. 24: 5. (Läh. Vanhastakirkosta.) 14.30 Ruots. jumalanpalvelus. Saamaa ro- ja nykyisiä, I. Anna-Liisa Primus-Ny- ohjelma; 21.30 »Under stjärnorna», Per svenska dräkten»; 14.45 Vilhelm Julin-
Unioninkatu 24. H:ki. Helsingin Kaupunginorkesterin uuden- vasti E. H. Westergren. 14.30 Yleis- man käy Simo ja Helvi Kaarion, Lyyli Collinder ja Sven Barthel keskustele- der, lauluja luutun säest.; 15.00 Berta
vuodenmatinea, joht. Arvo Hannikai- ohjelma. Erjakan, Elna Hellmanin ja Kusti Sa- vat; 22.00 »För 631 :a gången», pientä Hall lukee luvun »En adlig revolutio-
nen, solisti Ina Kokko, laulu. Mielck: Pori: Yleisohjelma. lan pakeilla. 20.25 Saari tuulten sylis- pakinaa lontoolaisten varieteeteatte- när» Anna-Lenah Elgströmin kirjasta

AMaliipäivystäiä
suomen- ja ruotsinkielen hallitseva sekä hyvän, ajotai-
don omaava saa paikan.
Oy. Helsingin Auto, Neitsytpolku 1.
Lähemmin maanantaina henkilökohtaisesti klo 17.
Kotimaiset kielet sekä auttavasti saksaa taitava nuorempi
Sortavala: 10.00 Luteril. jumalan- sä Kalle Kirjavainen lukee luvun Arvi rien menestylcsistä äl.-näyttein; 22.30 »Från noll till tre»; 15.30—16.00 Märta
Dramaattinen alkusoitto. Sibelius;
Tuonelan joutsen. Melartin; Koivun palvelus. Saarnaa rovasti Th. Hulkko- Kivimaan romaanista. (Läh. Tampe- Björling-kvartetti laulaa. M.m. Järne- ja Elvin Ottoson laulavat operettilau-
valitus oopp. Aino (Ina Kokko.) nen. 11.50 Yleisohjelma. 12.45 Tau- reelta). 20.45 Helppotajuinen konsertti. felt: Syrsan; 23.15—24.00 »Från gre- luja; 18.05 »Bland zuluer, karanger
Kaski; Preludi. Melartin: Scherzo. ko. 14.00 Viipurin ohjelma. 15.00 Radio-orkesteri, joht. tri Toivo Haapa- kiskt drama till modern opera», Carl och vita», Kjell Nordenskiöld kertoo
Palmgren; Ilta (Pastoraalisarjasta). Yleisohjelma. 16.00 Kansanlauluja nen. Suppé: Alkusoitto oper. Kevyt Allan Moberg pakinoi äl.näyttein. nuorisolle: 18.30 tri Nils Ygbergin eri-
Madetoja: Hypyt oopp. Pohjalaisia. kanteleen säestyksellä. Tyyne Nlikko. ratsuväki. Schmeling: Ilta Toledossa. SAKSA; Deutschlandsendcr; 7.10 telmä: Djuren och motortrafiken; 19.00
Järnefelt; Korsholma. (Läh. Konser- 16.20 Mitä Laatokan-Karjala odottaa Boccherimi: Menuetti. Saimt-Saens: äl.; 7.30—9.00 sotilassoittoa; 12.30 äl.; äl.; 20.30 Livet på landet: En avskeds-
vatorion salista.) 16.00 Ajanvietemu- uudelta vuodelta. Toim. Ukl Niemi- Kalman tanssi. Gounod: Valssi oopp. 13.00 o. ja baritoni; 15.00 äl.; 16.15 stund kring brasan; 20.50 »Melodier
siikkia Kämpistä. Aarno Niemisen nen haastattelee eri alojen edustajia. Faust. Pohjoismaisia kansanlauluja: Haydnin lauluja sopranolle ja kama- som tjusat världen», potpurri, järj. ja
yhtye. 17.00 (Säätiedoitus, aikamerk- 16.50 Äänilevyjä. 17.00 Yleisohjelma. Minun kultani kaunis on, Käy ruusui- riin.; 17.00 Otto Dobrindtin yhtye; 19.30 Joht. Ernst Hauke, eritt. solisteja, kuo-
ki.) Suomalaista musiikkia. (Ääni- Tampere: 10.00 Jumalanpalvelus. seen laaksoon neitoa kaks (sov. Ek- Haydn; Cassation B-duuri ja Ditters- ro ja avo.; 22.00 prof. Olle Holmbergin
levyjä.) Sibelius: Festlvo (Lontoon Saarnaa past. Kalervo Korpinen. 11.50 man), Paimentytön sunnuntai (sov. dorf: Cembalokonsertto; 21.10 Max kirjallisuuskronikka; 22.30 Walter
Filharmoninen orkesteri, jcht. Tho- Yleisohjelma. 12.45 Tauko. 14.30 Svendsen), Aamulla varhain (sov. Jär- Strub, piano ja H. Hidegheti, piano; Meyer-Radon, piano; 23.15—24.00 Sep-
mas Beecham). Madetoja: Terve päi- Yleisohjelma. nefelt). Sousa: Diplomaattiraarssi. 22.30 Dittersdorfin sävellyksiä barito- timan-yhtye, ruotsal. avm.
vä pohjolahan. Kuula: Epilogi (Lahja Turku; 10.00 Suom. jumalanpalve- nille ja o;lle, solisti Gerhard HUsch; SAKSA; Deutschlandsender; 7.10
Linko). Klemetti; Muisto (Erik Cron- lus. Saarnaa tuomiorov. A. Ahtola. Helsinki I:n, Turun, Vaasan ja Pietar- 24.00 venäl. m., joht. J. Roder; 0.50 äl.; 7.30—9.00 avm.; 12.30 äl.; 13.00

Mieskonttorlsti vall, viulu, säest. Väinö Kuutti). Me- 11.50 Yleisohjelma.

lartin; Pois meni merehen päivä, malanpalvelus. Saarnaa past. Karl-
Hauska ompi keinuella, Hyvää iltaa Erik Forssell. 14.30 Yleisohjelma.
(Ture Ara, säest. Gerda Weneskoski).
12.00 Ruots. ju- saaren kautta (ruots.); 1.00 äl. Berlin: 18.35 Willi Stanken avm.; 14.00 äl.; 16.15 lapsikuoron lau-
yhtye, avm.; 18.00 uudempia lauluja ja lua; 17.00 Stuttgart; 19.20 yksinlaulua;
17.00 Lahden ohjelma. 18.00 Djur- pianom.; 19.00 H. J. Fierken kvintetti 19.45 m. 2 pianolla, äl.; 20.15 Ulbrich-
Vaasa: 10.00 Ruots. jumalanpalve- festen i storskogen. Lasten ohjelmaa, ja solisteja; 21.15 Stuttgart; 23.30 Marzellin yhtye ja solisteja: 21.10 kanr
saa heti paikan rauta- ja koneosastollamme konttorimyyjänä. —

Järnefelt: Joki ja koskenlasku, kaksi lus. Saamaa rov. B. Kovero. 11.50 järj. Vera-täti. 18.25 Några ord om 1.00 Köln. Breslan; 17.00 klassillista sanslnfoniak., joht. Hidemaro Konoye,
Samoin saa paikan nuorempi reskontranpitoa taitava sinfonista kuvausta elok. Laulu tuli- Yleisohjelma. 13.00 Suom. jumalan- huÄållsbudgeten. Reviisori Elin Hus- m.; senjälkeen uudempaa avm.; 19.25 sopranosolisti; 23.30 Grimin pianom.;
punaisesta kukasta (sinfoniaorkesteri, palvelus. Saamaa komminister! Yrjö gafvel pakinoi. (»Hus ooh hem.»). Walter Niemann soittaa omia piano- 24.00—1.00 oopperak., joht. Curt Mo-

Naiskonttorlsti joht. Armas Järnefelt). Genetz (sov.): Soini. 14.30 Yleisohjelma.

Voi, jos ilta joutuisi (Y. L., joht. Viipuri; 10.00
18.40 Marknadsrapport. 19.15 »Väkta- kappaleitaan; 20.00 puhallino. Ja solis- ritz, soprano-, tenori- ja bassobaritoni-
Jumalanpalvelus. re, vad lider natten?» Piispa Max v. teja, avm.; 21.10 iloinen talviaiheinen solistit.
Martti Turunen; soolo Helge Virkku- Saamaa past. Martti Kohonen. 11.50 Bonsdorff puhuu. 19.35 Snövit-potpuri. kabaretti; 23.40 soprano, viulu ja pia- 19.00 hämärän m.; 20.00 operettina.,
nen.) Törnudd: Prokko. Palmgren: Yleisohjelma. 13.55 Tauko. 14.00 Ääni- Esitt. Waldimirin orkesteri, Anna-Lisa no; 1.00—4.00 Köln. Köln: 17.00 Wien; äl.; 21.10 koomin, oopp. »Sevillan par-
Berlin: 17.00 Königsberg;

Hakemukset suosituksineen sekä tietoineen aiki toi- Paimenen ilo (YL,.). Pahlman (sov.): levykonsertti. 15.00 Yleisohjelma. 16.00 Eriksson ja Wiggerskvartetti. (Äänile- 19.25 m. 2 viululle ja cembalolle: 20.00 turi», säv. Rossini; 23.30—1.00 Ham-
»linnasta lähetettävä osoitteella Suomalaisia säveliä (orkesteria Kle- Sortavalan ohjelma.- 17.00 Yleisoh- vyjä). 19.45 Ungkarlspappan. 3-os. äl.; 20.30 sotilasohjelmaa; 22.00 solis- puri. Breslau: 17.00 o. ja torvi, avm.;
metti (sov.); Oi, kallis Suomenmaa jelma. huvinäytelmä, kirj. Ch. E. Carpenter. teja, kuoro ja 0., karnevaaliin.; 23.15 19.20 klarinetti- ja pianom. sekä sop-
OSAKEYHTIÖ *G. H. H. AKTIEBOLAG (Lauluvartio, joht. Armi Klemetti). Henkilöt: Basil Axel Slangus. Kea- äl.; 23.30 H. Hagestedtin o. ja piano- ranolaulua; 20.15 schrammelm., laulu-
Heikinkatu 22. 18.00 Katsaus vuoteen 1938. Prof. Ed- MAANANTAINA TAMMIK. 2 P:NÄ: ting Runar Schauman. Lankin duo, av.- ja tm.; 1.00—4.00 Leo Ey- ja ritrasollstlt; 21.10 Emil Gielnikln
vin Linkomies. 18.25 Lapset laulavat. Edvin Ingberg. John Erik Fröling. soldtin yhtye ja solisteja, av.- ja tm. yhtye, avm.; 23.35 Hampuri; 1.00—4.00
Henkilökohtainen käynti vain kutsuttaessa. 139 Snellmanin kansakoulun (Helsinki) 17.00 (Säätiedoitus, aikamerkki.) Asta Könlgsberg: 17.00 äl.; 19.00 alttohui- Wien. Frankfurt; 17.00 uudempaa
Tony May Pihlgren. Maria
Laulajapojat, joht. tir. A. Hiilimies. Päivälliskonsertti. Radio-orkesteri, joht. Nyström. Geoffrey Erik Lindström. lua ja pianom.; 21.10 solisteja ja Erich avm.; 19.30 kuulokuvia: 20.30 avm.;
Teknillisen opiston käynyt Ranta: Suomenmaa. Madetoja: Tais- Erkki Linko, avust. Artto Granroth, Dick Sven Ehrström. Ohjannut Gus- Börschelin yhtye, tm.; 23.35—1.00 21.15 jousikvartetteja: 22.00 kuuloku-
telkaatte! Hiilimies; Hiihtäjälapset. sello. Bilse: Pommein ja kranaatein, taf Nessler. 20.45 Lahden ohjelma. Köln. Leipzig; 17.00 Deutschlandsen- via musiikein nuoresta Goethesta;

sähköteknikko
(Läh. Helsingistä.) Viipurin kansa- marssi. Flotow: Alkusoitto oopp. der; 19.20 äl.; 19.30 kuulokuvia; 20.00 23.35 Hampuri; 1.00—3.00 koomill.
koulupoikia, joht. opett. J. Ilvonen. Martha. Strauss: Taiteilijaeiämää, Ainoastaan Lahden kautta; operettiin., joht. Curt Kretschmar, lau- oopp. »Rykmentin tytär», säv. Donl-
nuori Hela; Nuori laulumme näin ... Peso- valssi. Glasunov; Trubaduurin laulu.
nen: Joulutähdet. Linnala: Pojat hoi! Popper: Tarantella, (Artto Granroth.)
lusolisteja; 21.50 kuunnelma: 23.30 zettl, äl. Hampnri; 18.15 hllhtokaba-
22.10 Äänilevyjä; Tanssi- ja ajan- 1.00 Köln. Munchen; 19.20 Lisztin ja retti; 19.00 Weberin sävellyksiä, eritt.
saa palkan Helsingissä. Hakemukset todistuksineen ja palkka-
(Läh. Viipurista.) Snellmanin ja Puccini: Säveliä oopp. La Bohéme. vietemusiiikkia. 23.15—24.00 konsertti- Beethovenin pianom.; 20.15 talviavun baritoni ja pianisti; 20.00 äl.; 21.10
Martlnkoulu (Turku) HI ja IV lk:n Tahaikovski: Romanssi. Popper: Unka- musiikkia. ohjelmaa; 21.10 Karl Ranftlin yhtye, kuunnelma musiikein; 22.10 mandolii-
vaatimukseen jätettävät mahdollisimman pian osoitteella; Sa- tyttöjä, joht. opett. Katri StlgeU-Hy- rilainen fantasia. 18.00 Päivät alkavat

nomalehtien Ilmoitustolmisto, Aleksanterinkatu 48, nimim.:
”Voimalaitoksen käyttötilasto n;o 35”, SI 35 99
I
tm.; 22.20 kamariin.; 23.40—1.00 Köln. ni©., avm.; 23.30—1.00 R. Muller-Lam-
vönen. Haapalainen; Unikuva. Kle- pidetä. Maist. Pentti Kalaja esitelmöi
Ulkomaat Stuttgart: 17.00 Willi Butzin yhtye ja pertzin ja Jan Hoffmannin yhtyeet,
metti; Hanki niin kirkkaana. (Läh. maapallon liikkeiden vaikutuksesta o. sekä kinourut ja piano; 19.00 laulu- tm. Köln: 17.00 Königsberg; 19.00
Turusta.) Nekalan kansakoulun jokapäiväiseen elämäämme. 18.20 Sak- av ajanviete :
K konsertti ma ja, äl.; 20.00 kuulokuvia; 20.30 virtuo- kuulokuvia; 20.10 talviavun ohjelmaa:
(Tampere) laulukerho, joht. opett. sofonisooloja,
~

Noin 15—16 vuotias Matti Rajula, säest. musiikki =

o orkesteri =
r radio
- sista m., äl.; 21.15 ok., joht. G. Görllch; 21.30 Leo Eysoldtin yhtye ja lauluseks-
Ferd. Turunen. Hela: Hämäläisten Gerda Weneskoski. Rajula: Sirkuspel- tanssi äl äänilevyjä. senjälkeen kansanm.; 23.30 Köln; 1.00 tetti, tm.; 1.00—4.00 Wien. Königs-

ASIAPOIKA TAI TYTTÖ,

=
t -
=

laulu. Sibelius: Isänmaalle, (Läh. len

nopea ja täsmällinen, kaup. tunteva, saa heti toimen. Lähemmin
O. Y. UL K O A. 8., Kaisaniemenkatu S A.
uni. Kreisler: Lemmeniloa. Brahms: —3.00 o. ja solisteja. Wien; 17.00 o. ja berg: 17.00 o. ja viulu; 19.20 kuuloku-
Tampereelta.) 18.50 Olympialaiskuu- Unkarilainen tanssi n:o 5, Rajula: Polk- Maanantaina. solisteja, avm.; 19.00 talvi-ilta kauan via musiikein; 20.00 Erich Börschelln
lumisia, Olympialaiskisojen järjestely- sitten: 20.00 Luise Walker, kitara ja yhtye, tm.; 21.10 oper. »Die Tatarin»,
ka. 18.40 Maataloustuotteiden ja -tar-
toimikunnan puheenjohtaja J. W. Ran- vikkeiden markkinatiedoitus. ENGLANTI; National: 16.30 Pimén Emmy Zopf, piano; 21.10 kuulokuvia säv. Stauch; 23.35—1.00 sotilassoittoa.
gell julistaa olympialaisten aattovuo- ja Weberln sonaatit viululle Ja pianol- musiikein: 23.40—4.00 Köln. Leipzig; 17.00 o. ja sello; 19.20 Edith
den alkaneeksi. 19.00 Aikamerkki, Lahden kautta: le; 17.00 ravintolain.; 17.30 tm., äl.; TANSKA: Kalundborg; 18.50 äl.; Hasselmann, soprano, laulaa suomal.
säätiedoitus (suom.) 19.05 Säätiedoi- 18.30 lauluja, äl.; 19.00 Graham Cllf- 21.00 kuorolaulua: 21.20 H. C. Lum- kansanlauluja: 20.00 kuulokuvasarja:
tus, aikamerkki (ruots.). 19.19 Viik- 19.05 Iltahartaus. ford laulaa neekerilauluja; 19.20 Leslie byen tansseja, joht. L. Gröndahl; 23.25 21.10 musikaal. matka; 23,30—1.00
kokatsaus. Mikrofonin saalista men- Yleisohjelma. Bridgewaterin av.kvintetti; 20.40 toi- jazzm., äl.; 23.40 Franck: Viulusonaat- Hampuri. Stuttgart: 17.00 Willi Butzin

ELOKUVAAN neen vuoden viimeisen viikon varrelta. 19.15 Tutkimusmatkailijan puheilla. vek., äl.; 21.00 kabaretti ja salapoliisi- ti A-duuri; 0.10—1.30 Louis Preilin yhtye, kansanm. yhtye ja kansanlaula-
19.25 Voces intimae Jousikvartetti, Maist. Matti Waltasaari haastattelee pila; 22.00 Megan Foster, soprano; yhtye, tm.
säv. Sibelius. Esltt. Budapestin jousi- prof. Väinö Aueria. (”Suomalainen tie- 22.20 Jay Wilburin o. ja solisteja, tm.;
jia: 20.00 uusia äl.; 21.10 avm., joht.
TSHEKKOSLOVAKIA; Praha; 17.10 Theo Hollinger; 22.00 Frankfurt: 23.35
nykyaikaisena taidemuotona kiinnostunut, kirjallisuutta kvartetti. (Äänilevyjä.) Osat: An- demies työnsä ääressä”). 19.40 Lauluja 23.40 ok., joht. C. Lambert, solisti Eda tshekkil. avm.; 18.25 lauluja Leharin o. ja piano; 1.00—3.00 Frankfurt.
dante-Allegro molto moderato-Viva- ja duettoja Benatzkyn operetista viulu; 1.00 London Regional; opereteista sekä harmonikka- ja sit- Wien; 17.00 Stuttgart; 19.25 tenori
ja taidetta harrastava, ainakin jonkin verran kielitaitoinen ”Ak- Kersey,
ce. Adagio dl molto, Allegretto (Ma seli seitsemännessä taivaassa”. Esitt. 1.30—2.00 tm., äl. London Regional; ram.; 19.20 tshekki!, avm.; 21.10 tshek- Anton Dermota laulaa R. Straussin
ja hyvään kirjalliseen ilmaisuun pystyvä henkilö (mies tai Allegro. 19.55 Aurinko- 17.00 o. ja soprano, avm.; 18.00 R.
pesante) Kontula ja Arvi Tikkala. Säest. Dixon, ktnourut; 18.30 »The aftemoon ki!. sotiiaasoittoa; 21.45 soitinsolisti; lauluja: 20.00 musikaal. kuulokuvia:
laulu, klrj. Eino Leino. Lausuu Plip- Martta Weneskoski. 20.05 22.10 ok., joht. K. Schimpl, viulusolis- 21.10 avm., äl.; 21.55 kamariin., äl.;
nainen) saa toimen, jossa yhdistyvät sekä huvi että hyöty. pa Heliö-Angervo. 21.15 Koko maail-
Gerda Kaupungin
revue», kabaretti; 19.00 lapsille; 20.00 ti; 23.20—24.00 äl. 23.35 Heinz Sandauerin yhtye ja solis-
Kysymys ei ole määrätunteihin sidotusta virastotyöstä. valot. Mikrofoni ja Pekka Tiilikainen
man ihmeet runsaan puolen neliöpe- suurkaupungin kirjavassa valomeressä. Harry Englemanin jazzkvintetti ja UNKARI:
. »Ä*JL*SJIé
O». BudaipCSIit a! 18.00 Ede teja;11.04.00 alkusoittoja ja sarjoja;
I: XUIVv
nlnkulman alalla. Tolm. Yrjö Rauan- Harry Porter, laulu; 20.40 McEwen: Heinemannin jazzo., tm.: 19.35 Hilde Ziehrerin sävellyksiä; avm.
Tiedustelut, ilmoituksineen asianomaisen edellytyksistä, helmo pakinoi New Yorkin tämänvuo- 20.25 J. S. Bachin pianomusiikkia, Provencelaisia improvisatioita pianol- Sasko, laulu; 20.25 äl.; 21.40 vanhoja
Kilpinen. TANSKA; Kalundborg: 15.30 ok.,
sekä osoitteineen ja puhelinnumeroineen, pyydetään jättä- tisesta maailmannäyttelystä. 20.25 esitt. Margaret Partita c-mol- le; 21.50 2 kuunnelmaa; 22.20 0., van- uhkani, marsseja: 23.00 Lajos Kissin joht. Erik Tuxen; 16.20 Teijoh Wung-
Corrente, Sara-
Tauko. 20.30—21.00 Lähetys Amerik- li: Sinfonia, Allemande, hoja englantil. sävelmiä ja baritoni, mustalaiso ;00.11.050—1.05 kvintetti, un- Sung laulaa tanskal. lauluja; 16.40 ok.
mään Hels. San. kontt. viikon ajalla nim.: ”Elokuva 1938”. kaan New Yorkin ensikesäisen maail- bande. Rondeau, Capriccio. 20.45 Pit- vanhoja englantil. lauluja; 23.40 S. kari!. avm. jatkuu; 18.50 äl.; 21.30 ok., joht. L.
huvinäytelmä, kirj. Macpheraon, kinourut; Qr.25 Reg. WU-
mannäyttelyn johdosta. Maamme. Si- käjärveläiset. 4-os. VIRO; Tallinna: 7.30—8.15 äl.; 17.00 Gröndahl; 23.20 pianotrio ja lauluja,
belius; Andante festivo. Bsitt. Radio- Jalmari Finne. Henkilöt: Susanna An- liamsin yhtye ja solisteja, tm.; 1.00 Raymond-0., äl.; 18.20
Pirk- Sini Grossmanin yhtye ja laulusolisti, lyksiä, äl.; 19.10 Händelin 19.50 Italial. m.;224.0 1.30 Louis Prellln 0.,
sävel-
orkesteri, joht. prof. Jean Sibelius. tintytär, Natulan leskiemäntä
Juha, poikansa, laulusolisti: tm.
Tasavallan presidentin puhe (suom. ja ko Raitio. hänen nuori tm.; 1.30—1.50, viulum., äl. avm. Kultas-kahvilas ta; 20.50 ok., TSHEKKOSLOVAKIA; Praha I:
Suomea ja ruotsia puhuva, konekirjoitustaitoinen nuori engl. käännös). Pacius; Suomen isäntä Hannes Veivo Tuomas Joose- ITALIA; Rooma: 18.15 tm.; 20.20 joht. P. Nigula;222.123.00 operet-
laulu. Sibelius: Metsämiehen laulu. pinpoika, entinen talollinen Evald äl.; 20.40 av.; 22.00 musikaal. av.; tiin., äl. 17.10 o. ja vlola, tshekki!, avm.; 18.30

NAISKONTTORISTI, Esitt. Finlandia-kuoro, joht. Bengt Terho. Regina Tuomaantytär

Carlson ja Arvi
nisteri Eljas Erkon
Poijärvi.
puhe
Ulkomi-
(engl.).
Lohikoski.
län emäntä
Liisa Martintytär,
Eine Laine. Martti,
Aino 23.00 Claudio Arrau, piano;00.1 0.55
Heikki-
hä-
tm.
äl.;
Milano; 18.15
20.40 av.; 22.00
sopranolaulua;
uudempaa
20.20
sinfo- Tiistaina.
Nedbal: Sonaatti viululle ja pianolle:
20.25 ,o. ja solisteja, suuri potpurit;
22.10 sinfonlak., laulusolisti; 23.20
joka on perehtynyt kirjanpitoon, saa paikan heti. Hakemukset Kauko Kokkonen. Ant- 24.00 äl.
Klemetti (sov.): Oi, kallis Suomen- nen poikansa nista m., esitt. o. ja kuoro, joht. A.
palkka vaatimuksineen ja todistusjäljennöksineen lähetettävä: maa. Esitt. Finlandia-kuoro Sibe- ti Covéen, nimismies, Susannan isä La Rosa Parodi, sekä solisteja; 23.10 ENGLANTI; National; 16.25 The UNKARI: Budapest I: 18.30 kuoro-
O.Y. RADIATOR A.8., Helsinki, Lapinlahdenkatn 8. lius: Finlandia Esitt. Radio-orkeste- Hugo Hytönen. Maria Yrjöntytär, ta- kuunnelma: senjälkeen äl.; 0.15—0.55 Wessex Players, avm.; 17.35 lemmen- laulua: 19.35 Jenö Kalix, piano; 20.25
ri. joht. Toivo Haapanen. 21.00 Keh- lonpoikaistyttö Maj Häyrynen. Kalle tm. lauluja, äl.; 18.10 Phyllia Simona, pia- Alice Votjsky, unkari!, kansanlauluja;
dosta hautaan. Kuulokuvia ihmiselä- Brockman. Siltavoudin poika Ossi LATVIA; Madona: 16.35 avm.; 17.40 no;. 18.30 Alexander Borovski soittaa 21.10 kuunnelma: 22.10 sotllassoittoa;
män pyhästä ja arjesta, järj ja ohjan- Korhonen. Yrjö Martinpoika, Sikalan soprano ja 0., avm.; 19.05 kansanm., Bachin pianom., äl.; 19.00 pianotrio, 23.00 Dohnanyl; Jousikvartetti n;o 1
Sihteeri-koti talouskonsulentln nut Jussi Koskiluoma 21.30 Iltauuti- isäntä
set. säätiedoitus (suoni.). 22.00 Sää- Henna
Kalle Rouni. Läpikäytävän äl.; 19.50 mieskuoro, latvial. lauluja: heippotaj. englantil. m.; 19.20 balettim., A-duuri; 23.45—1.05 äl.
Rosi Rinne. Ohjannut Eine 20.15 kuulokuvasarja; 21.00 Tito Schi- äl.; 20.25 ok., joht. Leslie Heward; VIRO; Tallinna: 7.30—8.15 äl.; 17.00
tiedoitus. iltauutiset (ruots.). Laine. pa, äl.; 21.25 kuunnelma:222.123.005 —23.00 21.15 Eddie Carrollin o. ja solisteja, Ivanovin banjokvartetti; 17,50 Gilbertin
toimi julistetaan täten haettavaksi ennen tammikuun 20 p:ää Massenetin sävellyksiä, äl. tm.; 22.00 Dave Frostin yhtye ja laulu- ja Sullivanin operettina., äl.; 19.10 avm.
1939 VARSINAIS-SUOMEN MARTTAPIIRILIITOLTA. Toimi Ainoastaan Lahden kautta : Ainoastaan Lahden kantta: PUOLA: Varsova: 17.35 o. ja sopr?.- solisteja, äl.; 22.30 pila; 23.45 Egon Harju-kahvilasta; 20.00 itämaista m.,
on otettava vastaan maaliskuun 1 p;nä. Hakemukset todis- 22.10 Äänilevyjä: Ajanvletemusiik- 22.10 Äänilevyjä: Konserttimusiik- no, englantil. m.; 18.30 kamarina.; 19.30 Petri soittaa Beethovenin planomuun- joht. R. Kull; 20.55 Weber-k„ joht. R.
kla, 23.10—24.00 konserttimusiikkia, kia, m.m. Tshaikovskin pianokonsertto o. ja solisteja, avm.; 20.00 sotilasohjel- nelmia; 0.35 sotllassoittoa; 1.20 London Kull. solisti Hans Höpfel, piano; 22.10
tukseen ja palkkavaatimuksineen lähetetään VARSIN AIS- G-duurl n:o 1 b-molli (Solomon ja Lontoon Hal- maa; 20.30 avm. jatkuu; 22.15 pianona.; Regional; 1.30—2.00 tm., äl. London orkestroituja
m.m. Haydnia sinfonia pianokappaleita, äl.;
SUOMEN MARTTA PIIRILIITON JOHTOKUNNALLE os. (N. B C.-sinfoniaorkesteri, joht. Artu- lé-orkesteri, joht. Hamilton Harty). 23.00—23.55 kansank., joht. Gr. Fitel- Regional: 17.00 Hastingsin kaupun- 23.00—23.10 esperantonklellnen kat-
TURKU, Läntenkatu 20 C. Johtokunta. ro Toscanini). 23.10—24.00 AjanvietemusiikMa. .. berg. gin©., avm.; 18.20 Alvin Saxonln yh- saus.
278
palvelukseen halutaan PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN
Mieskonttoristi tai Nuori, ammattitaitoinen
Kappatehdas ÖRISIN
VARAKASTA HENKILÖÄ Lapsirakas tyttö halutaan päivisin hoi-
Kankaan kudontaan
matkustaja, parturineiti perehtynyt naishenkilö pääsee liiketo-
osakkaaksi rakennusurakoihin haluaa
hyvän kokem. omaava tarmokas rak.-
veriksi käynnissä olev. kotiteoll. liik- aloittaa työnsä t. k. 2 p:nä. Entiset se- mestari. Vast. Hels. San. kontt. nim.:
tamaan 1 vuoden ikäistä poikaa. Tijb.
Hakaniemenkatu 3 A 36, klo 13—15.

KAMPAAJA PARTURI saa paikan

konttoritoimiin saa myyntiosastolla paikan. keeseen. Vast. Riihimäen postitoim. ni- kä uudet työntekijät iim. viipymättä "Hyvä ansio 4634”.
joka on tottunut Vaaditaan saa paikan lähettämällä palkka- heti. Lähemmin sunnunt. klo 11—16.
tottumusta kaikkiin myyntipuolella esiintyviin asioihin. Velvollisuuteen kuu- vaatimuksensa heti tai myö-
mim.: ”Pienellä pääomalla”. Lönnrotinkatu 19, ovi 8. Pienen lapsen hoitoon tottunut luotet- Kotkankatu 14 A 11.
luu myöskin asiakkaiden luona käynti. Käsinkirjoitetut hakemukset suosi- hemmin osoitteella: Perheetön, ajokaluraud. tottunut SEP- PAHVIKOTBLOTYÖHÖN perehtynyt tava KOTIAPULAINEN
tuksineen, joita ei palauteta, ja palkkavaatimukseen pyydetään osoittamaan PÄ saa heti työtä. Vast. palk- mies tai nainen saa paikan TY öN- saa paikan pienessä perheessä Raitis ja kykenevä, ammattiajokortin
Sanomalehtien Umoitustoimistoon nimimerkille PARTURI KÄRKKÄINEN, kavaat. os. A. MÄKINEN, Hy- VALVOJANA. Hm. lähemmin heti. Osoite: Sörnäisten Ranta- omaava AUTONKULJETTAJA saa
SI 50 233 ”Tehdas Helsingin lähellä Nro 50”, Kajaani, puh. 441, 41 rylä, Palojoki, Agricolank. 2, A, 9, tie 8 A 38. Klo %2—6 välillä. työtä soittamalla. Puh. 23 517.
28 1939 N:o 1 HELSINGIN SANOMAT Sunnuntaina tammikuun 1 p.
PALVELUKSEEN HALUTAAN

AUTO ASENTAJA,
AUTOKOULU
KORJAAMO HITSAAMO JA
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme jonkin verran ruotsinkiel. pereht., saa li

ITTiI mm TIITTA
> \ Punavuorenk. 14. Puh. 23 543.
vakituista työtä heti. Suositukset, to-
distusjäljennökset palkkavaatimuksi- Opettaja N. PINOAKO.
Puh. 62 026 ja 47 787. Fredrikink. 65.
neen lähetettävä Hels. San. kontt, ntm. Oppilaita vastaanotet. ammatti- ja yksityiskurss. joka arkip. 12-13 ja 18-19.
”Suurehko maaseututyöpaja”. Kiittäen viime vuodesta ja että luottamus autokouluun on edelleen lisääntynyt,
Mx
261 toivotan Teille Onnea ja Menestystä Vuodelle 1939.

kaikille entisille ja Ykslnpalvelijatar, PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN

tuleville oppilaille: nuorehko, siisti, saa heti paikan pie-
nehkössä perh. Tark. tänään klo 11-13. Sijoituskykyistä ammattimiestä yhtiö- NUORI TYTTÖ, auttamaan ompelemi- Paikanhakijoita
Rahapajank. 3. F. 38. tai puh. 24 464. toveriksi sessa ja käymään asioilla, saa toimen
HELSINGIN AUTOKOULUJEN OPETTAJAT Nuori apulainen ja valimoon ompelimossa, Erottaja 11 A, VI kerr.
247 Täysin englannin-, saksan-, ruotsin- ja suomenkielentaitoinen, konekirjoitus- jm
.

konttorityöhön perehtynyt F 11*. MAISTERI haluaa paikkaa kirjeenvaih-

A. Allu
H. Hackel
A.
U.
Anthoni
Antin
asiatyttö Vastaukset Hels. Sanom. konttoriin, Hyvinsuosit. YKSINPALVELIJATAR tajana, yksityissihteerinä, konttorityöhön t.m.s.
nimim. ”Valimo 4887”. kahdelle henkilölle. Tark. puh. 41 285. Arv. vast. viikon ajalla Hels. San. kontt. nim.: ”Naismaisteri 7784”.
saa heti toimen. Ilm. AGI A, Rata-
K. Fagerholm J. Larson katu 29 A, maanantaina. 249 Muutamat maitomyymälän hoitoon Suomen- ja ructsinhielentait.

Nuorempi LIIKEMIES
tottuneet
E Huttunen J. Kemppinen
ASIATYTTÖ asiapoika tai -tyttö
K. A. Lehtonen
K. Pinoaro
K.
K.
Huovinen
K. Toivonen saa toimen. Hm. maanantaina myyjättäret , saa paikan. Läh. arkipäivinä
klo 9—17. a.
kello 11—%1, Cables, Fabianin- jotka omaavat hyvät suositukset tun- W. h. BLACKDEN,
Bulevardi 12. A. haluaa paikkaa, matka- tahi kotimieheksi, palkalla tahi provisiol-
katu 16. 280 netuista liikkeistä, saavat k.k. aikana
la, tuntee auto- ja urheiluvälinealaa. kielitaitoinen ja esiintymis-
paikkoja myymälöissämme. Läh. kont- Nuori
parturlneitl
FARMASEUTTI
tor. Vilhovuorenk. 7, arkipäiv. klo 11— kykyinen, lähtee mielellään maaseudullekin, raha-asiat kunnossa.
13. MANNAI.A O/Y. saa paikan I-luok. liikkeessä heti tai Vast. nimim.:' ”Eteenpäin pyrkivä n:o 3662”, os. Sanomalehtien
15/1 suuremmassa maaseutukaupun- Ilmoitustoimisto, Aleksanterinkatu 48. SI 13662 110
Mx 77 Pharm. kand. tai vanh. oppilas
saa pysyväisen iltapäivätoimi-
Kampaaja ,
gissa. Vast. puh. 33 988 tai H. S. kontt.
nim. ”N:o 6278”. NUORI JA TARMOKAS
ammattitaitoinen, m.m. erik. rautakam-
PALVELUKSEEN HALUTAAN
paikan. Tarkemmin
GEORG
Kauniainen.
pauks., saa paikan. Läh. sunnunt.
JANSSON. Agricolank. 5. B. 48, arkip. Agricolan-
31 k. 7. Kampaamo Aino.
Tottunut ruoanlaittotaitoinen

palvelija
EDUSTAJA
haluaa paikanvaihdosta. Arv. vast. H. S. kontt. nim.: ”Autolla matkustanut”.

AUTOKOULU KAHVINULOSKANTAJA saa paikan

heti. Fredrikinkatu 69, A, 7.

NAISHENKILÖ halutaan 5-v. tytön

212
Ammattitaitoinen

LÄKKISEPPÄ
saa työpaikan.
saa paikan heti tai myöhemmin. Tark.
puh. 42 572.
Sijoituskykyistä

yhtiötoveria
222
KAUPPAEDUSTAJA,
perheellinen mies, säännöllinen elämäntavoiltaan, 9 vuotta matkustanut, 28-
vuotias, haluaa matkustajaksi vakavaraiseen tehtaaseen. Vast. Hels. San.
YKSITYIS JA AMMATTIKURSSEJA. seuraksi ulkona parin tunnin ajaksi OY. G. W. SOHLBERG AB. konttoriin tai puh. 65 300 nimimerkillä ”Tukkukauppiaat tunteva 477”.
Vuorlmiehenk. 29. 270 metallitehtaaseen. Vastaukset Hels.
O.Y. AUTO-TRIO A.B. STSSf
5
• 0

Mv
päivässä, n. klo 15—17. Tark. p. 28 668.
138
SOITTAJAT San. konttoriin nimim. ”Metallitehdas LUOTETT. NAINEN haluaa iltap. 55-vuotias rouva, luotettava, etsii sopi-
Ammattitaitoinen PARTURI—KAM- 4885”. työtä' Vast. Hels. San kontt. ni- vaa helpompaa työtä. Vast. pyyd. H.
PAAJA saa vak. paik. heti 4 linja 26, saavat paikan Helsingissä ravintolassa, mim.: ”Työhön kykenevä 4587". S. kontt. nim. ”Työtä 1391”.

NUORI MIES, B, 64, klo 10 jälk. ainoastaan lauantai- ja sunnuntai-iltoi-

na on työtä vakinaisesti. Sopii sellaisil- • Ehdottomasti raitis, rehell., tupakoim. TALONMIEHEKSI (sivutoimi), ha-
AUTONKULJETTAJA le, joilla on päivätyötä. Vastaukset Mallinharsija S6-v. mies, omaa ammattini, ajokortin, luaa pieniperh. putkiasent. Vast. Hels.
keskuslämm. ja talonm. kurssin suo- San. Töölön tullin kontt. nim. ”Raitis
joka voi lainata 1500—2000 mk 2 kk. kirjallisesti os.: Museok. 40, A, 21, nim.
22—26-vuotias, jolla on hyvät suositukset, joka on nopea ja työ-
teliäs, saa paikan kangas- ja lyhyttavaravarastossamme. Kir-
ajaksi saa paikan heti puh. 72 592. »Piano, viulu ja haitari». •
Konettajat ritt., hai. auton apum. tai työtä mitä ja säännöllinen 23”.
vain. Vast. Hels. San. kontt. 3 p:än ai-
Siisti, luotettava, lapsirakas yksinpal- kana nimim.: ”Heti työhön 4606”. MYYJÄTÄR. Arv vast. H. S. Eu-
jeelliset hakemukset lähetettävät vellja saa paikan. Läh. tänään klo 13
—l5 Fredrikinkatu 58, B, 38.
kukkakauppa-
•
Käsityöntekijöitä Leskirouva hai. kontt. siiv. tai pyy-
rantien kontt. nimim. ”Myynti-
ja mainoskoululainen.
O/Y Andell, Tenström & C:o kinpesua. Vast. Hels. San. k.
•
Prässääjä Luotettava kuormavaunun kuljettaja

Sorvari
64093 nimim.: ”Tottunut työhön”.
Unioninkatu 17.
apulainen hakee palkkaa lilkkees. tai muuhun,
ei pirssiin. Molemmat kotimaiset kie-
NOPEA KONEKIR JO ITT AJAT AR,
taitava maamme molempia kieliä, saa paikan Helsingissä
ARKISTONHOIT AJATTA REN A. Vastaus Hels. San. konttoriin metallisorvaukseen
kykenevä ammatti-
saa paikan 1/1 -39 ta! myöhem-
min Viipurissa, Karjalan Kukka
Oy:ssä. Hyvä myynti- ja sito-
saavat heti työtä.

Tuotanto OY. TE O Hammasteknikon

nimim.: "Tuomari n:o 24”.
Rakennuslasialaan täysin perehtynyt
LASTEN KAPPAOSASTO, alaan hyvin perehtynyt
let hallitseva. Vast. H. S. kontt. nim.
”38”.
Kontto: {harjoittelijaksi hai. kesklk. ja
18-v. poika konekirjoitusk. suor. tyttö. Vast. H. S.
64199 mies saa työpaikan. Hakemukset palk- mlstaito vaaditaan. Vast. todist. Lönnrotinkatu 22, A, ovi 10. haluaa työhön samalle alalle heti tai Siltasaaren kontt. nimim.; ”17 v.”.
kavaatimuksineen lähetettävä jälj. ja palkkavaat. pyyd. lähett.
osoitteella; Kurjenk. 2 as. 10. myöhemm. Vast. Tampere, Aamuleh-
KUPITTAAN SAVI OY:lle, Luotett. yhden hengen TALOUDEN-
Turku 3. 91 den kontt., nimim.: ”Itsenäisestikin HOITAJA etsii paikkaa. Vast. H. San.
142 Raitis, ammattitaitoinen työhön pystyvä”. 27 kontt. nimim.: ”Taloudellinen 4928”.

kauppaedustaja ENSILUOKKAINEN

LEIKKAAJA
Mnraali LEIPURI
Nuorempi vulkaniseeraaja saa toimen
Kauppakoulun käynyt liikealalla pal-
vellut rouva hai. myyjäksi, kassaan
tai muuta sopivaa tointa. Vast.
kontt. nim. ”Ehdottomasti kunnolli-
H. S.
Keskikoulun ja juuri konttoristiopist.
käynyt, miellyttäväkäytöksln. 23-v.

NEITI
saa heti toimen. Kirjalliset hakemukset ansioluetteloineen, suosi- saa heti vakinaisen toimen allekirjoit- heti. Hakaniemen Kumivulkaamo. Hä- saa heti paikan. KOUVOLAN nen 4685”.
hai. tointa. Hyvät suositukset. Vast.
meentie 6.
tuksineen ja palkka vaatimuksineen läh. os.: Rautakonttori Oy., taneen toiminimen tukkuosastolla. ASEMARAVINTOLA. 85 Liha- ja leikkelealaan täysin tott. Hels. San. kontt. nim. ”Sairaanhoito-
Helsinki. Henkilökohtainen käynti ainoastaan kutsuttaessa. OY. DOMINA. IS 15-v. siisti tyttö otetaan päivisin
—

alalla toiminut”.
MYYJÄTÄR haluaa palkan vaihdosta.
Kluuvikatu 3. Puh. 22 666. 225 8-v. vanhaa poikalasta hoitamaan.
Läh. Munkkisaarenk. 8, A, 24, klo 10 —
YKSIYPALVELIJA, Arv. vast. Hels. San. kontt. nimim. 20 v. TYTTÖ haluaa elokuvateatt.
SI 13683 64163 ”Monivuotinen kokemus 4752”.
1 tai H. S. k. nim. "Lapsirakas 4837”. ruoanlaittoon tottunut saa paikan vir- paikan näyttäjäksi tai työtä
2 tottunutta llt 15-v. tyttö saa päiväpalkan. Haka-
—
kamiesperheessä. Läh. ainoastaan 300: palkkio, joka toimittaa vakitui- mitä vaan iltapäiv. Vast. H. S:n
niemenk. 11, A, 12, kello 14 jälkeen. sunnuntaina klo 4—6 lp. Kam- sen työpaikan keski-ikäiselle raittiille kontt. nim.: ”Palkka ei pääasia”,
PUKUTEHTAAN

TYÖHÖN
«| kone yöntekilät sekä napiltajat
saavat heti työtä.
Tuotanto Oy Teo Käynti
MODISTIA
TOTTUNEET
pink. 4 B 26. suom. ja ruots. puhuv. miehelle. Vast.
Tottunut
m ensimmäinen KASSA
H. S. k. nim: ”Hyvät todistukset 4750”.
Säännön, ja raitis, ammattiajokortin
Kodinhoitajan tointa
H:gissä haluaa tai. koul. käynyt kun-
(vanhempi ja nuorempi) saa
omaava nuorimies haluaa kuorma-au- non. tyttö. Läh. nuh. 32 915 surm. klo
pihalta. heti paikan Lahdessa. Palkka
sisäkkö saa paikan Hotelli Hansassa
ton kuljettajaksi, apumieheksi, varas-
toon tai työtä mitä vaan. Vast. Hels.
10—12,
pätevyyden mukaan. Vast. Pieksämäellä, jonne hakemukset
osoitettakoon. Puh. 6 tai 188. San. Runeb.k. kontt. nim. »Reipas 33». Kauppakoulun käynyt, ompelutaitolnea
195 SUOMEN HATTUTEHDAB, saa paikan virkailijakerhollamme. Vas-
Heikinkatu 22. Pieniperh., raitis ja säänn., jonkun- MYYJÄTÄR
taukset ikäilmoitukslneen, valokuvi-

PARTURI verran puutöihin perehtynyt hakee paikkaa kaupunkiin tai maalle.

Konepajan
TISKAAJA saa paikan rak. ruok. heti neen ja palkkavaatimukseen huo- MIESHENKILÖ Vast. pyyd. läh. Hels. San. kontt. nim.
Fleminginkatu 15, B, 60. talonmiehen tai muuta tointa. ”Rehellinen 493”.
etsii
mioonottaen vapaan ylläpidon lähetet-
20—30-vuotias talousap. saa paikan 3 tävä os. Vast. Hels. San. kontt. nimim. »Keski-
saa paikan lähettämällä palkka- ikäinen 4719». 21 v. NEITI hai. siivousta hotelliin tai
h. perheessä Messeniusk. 5, A, 8, I—3.1—3.
Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö, vaatimuksensa osoitteella MIK- sairaalaan. Myös tarjoiluun taipumus.
Myyjatär ja harjoittelija. Vast. Hels. KELIN PARTURI JA KAM- Ompelukurssin käynyt nuori ompelija- Vast. 3/1 menn. H. S. Kapteenink. k.
Myllykoski. 219
San. kontt. nim. ”Siirtomaatavaralii- PAAMO, HALTTUNEN. 93 tar haluaa paikkaa. Vast. Hels. San. nim. ”Asunto ja ruoka”.
silkkiompeluun tottuneet Siltas. kontt. nim. »Heti 6150».

työnjohtaja
ke 12374”. Muutamat
LAPSIRAKAS TYTTÖ
saa paikan. Läh. puh.
MAALAISTYTTÖ saa paikan.
nään 10—12, Pengerkatu 27 C
79180.
Läh. tä-
66.
ompelijattaret
saavat edullisen vakinaisen paikan.
Suomen Silkkiasuste Oy.
Farmaseutti
saa vak. toimen Maarianhami-
ALIKONEMEBTARI,
usean vuoden kokem omaava 36-v.
mies haluaa laitosmieheksi, koneasen-
tajaksi, vlilaajaksi tai lämmittäjäksi.
Arv. vast. Hels. San. kontt. nimim,:
Sandelsink. 2, B, 46. Puh. 42 933, ai- "Höyrykone”.
KILTTI TYTTÖ saa paikan iltapäivisin noastaan klo 18—20.
nan apteekissa. Heti tai myö- SITÄ NAISTA
hoitamaan vuoden vanhaa tyttöä.

,
hemmin. Hakemukset suosituk- I luokan PIANISTI joka 9/9 Nymanin myymälässä otti
Nuorehko, teollisuuskoulun käynyt ja hyvän käytännöllisen koke- Vilhovuorenkatu 4, n:o 31. sineen osoitettavat Apteekkari
muksen omaava teknikko saa paikan konepajassamme pienem- haluaa palkan. Vast. Hels. San. haltuun käsilaukun ja torikassin, pyy-

KENKÄ- tai NAHKA-

E. Grönberg, Maarianhamina. kontt. nim. ”Rutlneerattu”. detään viipym. palauttam. tavarat
män koneistusosaston työnjohtajana. Reipas naishenk. saa paik. talonmie-
hellä klo 1 jälk. Laivanvarustajank. 10 260
HANURISTI JA VIULISTI hakee omist. käsilaukussa olevalla osoltt.
KARHULA OSAKEYHTIÖ. SI 43 243 I 109. paikkaa,. Arv. vast. Hels. San. kontt. Palkkio.
aIan matkustaja saa kemiallisten tuot- Kurssin käynyt nimim.: "Tunnetut 4848”. Naisen kello La Trame merkkiä pudod.

Kangas-, leninki- ja lyhyttavara-alaan täysin tottunut (mieluum-
min Myynti- ja Mainoskoulun käynyt)
MYYJÄTÄR
saa palkan heti tai 15/1 -39, kun lähettää suosituksensa palkka- toimen. Hakemukset todistusjälj. ja
vaatimuksineen, ikä- y m. ilmoituksineen osoitteella;
H. HUITTINEN, Savonlinna. Puh. 775. 94
PIIRTÄJÄ
saa paikan heti tai myöhemmin. Kirjalliset hakemukset palkka-
vaatimuksinaan ja ilmoituksineen aikaisemmista toimipaikoista
Konttorineiti
teltten myynnin sivuartikkelina. Hake-
Tyttö hai. harj. liikk. tai kontt. Vast. 30/12. Pyyd. ilm. puh. 36 345.
mukset nimim. ”Kunnollinen edustus
39”, Sanomalehtien Umoitustoimisto,
lastenhoitajatar H. S. k. nim.: ”Koti kaupungissa 4845”. Pieni, musta kiiltonahkalompakko pu-
harrastaen joko kirjanpitoa tai suom. Aleksanterinkatu 48.
kirjeenvaihtoa (pikaklrj. suotava), saa SUUTARI, korjaustyöhön tottunut,
SI 70 263 saa paikan luonani 3 kuukautta van-
han pojan hoitajana. Vast. suosituksi-
Liikealalla toim.
MYY.IÄTÄK
donnut tai unohdettu ravintolaan. Sl-
sält. panttilapun y. m. Löyt. pyyd. tuo-
neen pyydetään lähettämään osoitti hak. paikk. Kangas-trikoo varast. kas- maan paikk. vast. 2. Linja 13, F, 36.
saa työtä Malmi, Kirkkotie 3. rouva ELSA KIVEKÄS, Tampere, Pa- sa-apulaiseksi tai työtä mitä vain. Vast.
palkkavaatimuksineen, huomioonot- Nyyssönen. MIESTEN SILEÄ SORMUS. Pyy<
lomäentie 13, puhelin 23 12. H. S. kontt. nimim. "Tarmokas 4895” ilm. paikk. vast. puh. 74 765.
taen asuntoedut os. T:ri Fr. Sumari, SIISTI KOTIAPULAINEN saa paik. 29
Kylmäkoski. SI 72 262 heti pien. perh. Hm. tän. klo 11—13 ja Parturi hai. palk. heti Vast. H. S. Hä- Vapaaehtoisen merisotilaan ja hänen
Taloustoimiin tottunut KOTIAPULAI-
perh. Laivan-
17—19 Lastenkodinkatu 9. C. 39.
Tdloustehtäviin tottunut, siisti ja reipas meent. kontt. nim. ”Kunnollinen 139” vaimonsa yhteinen
SISÄKKö sekä
valokuva ja 2 naisen.
MAALTATULLUT TYTTÖ hai. lap- kantasormusta, kuva on otettu Puna-
NEN saa paikan pien. Kunnollinen kotiapulainen saa heti pai- senh. hyv. perh. Vast. Hels. San. Hä- vuorenk. n:o 1 valokuvaamossa, pyyd.
varustajankatu 1 E 37, kan. Hyvälle hyvä palkka. Puh. 46 975. KEITTIÖAPULAINEN ilm. Sysmä, Taipale, Vuorela, Rouva
SI 65 265 meeni. kontt. nimim. ”13-vuotias”.
saavat paikan oppilasruokalassa tam- Martta Sundström, o.s. Peltonen ja

Farmaseutti
lähetettävä osoitteella mik. 15 pistä tai sopim. mukaan. Vast. TYTTÖ haluaa aamu- tai iltapäivä työ- Tupi eli Paul Antton Sundström Tähti-
TYTTÖ saa paikan heti ruoka- ja kah-
O.Y. SUOMEN lIIHNATEHDAS, Tampere. vlkojussa apulaisena. Läh. Apol- todist. ja palkkav. läh. os. Seminaarin tä, mitä vain 6 tuntia päivässä. Arv. katu 13, Pori.
lonkatu 9. A. 12. 10—2. Oppilasruokala, Heinola. vast. viikon ajalla H. S. Hämeent. k.
nim. ”Lapsirakas”. Musta naisten lompakko kadotettu
OMPELIJAT, tottuneet siistiin varasto- Palvelukseen halutaan Kauppahalliin. Puh. 42 890. 153
AMMATTITAITOINEN saa vak. toimen. Hakemukset työhön, saavat paikan. Helstngink. 10 Parturi—Kampaaja. Vast. Hels. San.
28/12. Ne tunnetut 2 naish., jotka löy-

TEKNIKKO,
suosituksineen osoitettavat ap-
teekkari J. Hannula, Ylitornion
B 53. Puh. 73 572.
Asiamiehiä otetaan
kotiopettaja, kontt. nimim. ”Heti 12375”.
Puoliopp, kamp. haluaa paikkaa. Vast.
puh. 26 984 klo I—s.
sivät Vuorik. H.O.K. kohdalta kultai-
sen ranneketjun, toisivat pois pahem-
karamellin myyntiin kaikille paikkakun. ohjaamaan lyseon m luokan poika- pia seurauksia välttäen. Saariniemen-
joka on tottunut heikkovirtatöihin ja erikoisesti perehtynyt automaatti- Apteekki. 259
nille Suomessa. Makeistehdas Valo, oppilasta sekä 7-vuotiasta poikaa. Ha- katu 8 C 30.
puhelimen hoitoon ja kunnossapitoon, saa vakinaisen paikan selluloosa-
tehtaallamme Johanneksessa. Hakemukset palkkavaatimuksineen (kuukausi-
Halutaan nuorehko, hyvinsuos. KOTI- Helsinki, Hämeentie 106.
APULAINEN, täysin pereht. ruoan-
saa
kemukset palkkavaatimuksineen
suosituksineen lähetettävä
ja
Insinööri
Koneteknikko. NAISTEN RANNEKELLO ”Oiva”
Oulunkylän linja-autoon tai Rautatien-
palkka ilman luontaisetuja) ja todistusjäljennöksineen, joita ei palauteta, lähe- laitt., 5 heng. perheeseen nykyaik. hu- 1/1 Kurni, tyttö hyvän paikan.
Harry Ekengrenille. Läskelä. 254 Hyvillä suosituks., ruotsin-, saksan- ja
tettävä osoitteella tori—Kaisaniemi. Palkkiota vastaan.
vilaan Kulosaarella. Lastensisäkkö on. Ruusulank. 17 A 3. Klo 15—18 ip. englanninkielen taitoinen haluaa paikan Puh. 77 016.
123
Hackman & Co Selluloosatehdas,
Johannes.
Tarkemmin maanantaista puh. 78 240. NUORI TYTTÖ otetaan heti kahden
160 pienen lapsen seuraksi päivisin.
Läh. puh. 81 546.
KONTTORISTI vaihdosta. Vast, Hels. San. kontt. viikon
ajalla nimim. ”Businessman 4913”. Eult. rintaneula 28.12. Pyydet. palautt.
paikk. vast. Antson, p. 70141 klo 9-lfl.
AMMATTI!AIT. KAMPAAJA 189 saa toimen suurehkon tehtaan ja sahan Keski-lkäinen, hleromaoplston käynyt
175

Teknillinen I Ik. liikkeeseen Hikiin. Läh. sunn. 18-v, kunnoll. tyttö saa paik. rouvan Helsingin edustuksessa, tehtävänään HIEBOJATAR,
Stenbäckink. 4 A 36 klo 2—4, arkisin apul. Sammonk. 10. B. 48. 12—14. olla mukana akkuna-, ovi- ja sisustus- suomea ja ruotsia täysin hallitseva, Ruskea MATKALAUKKU unohd. llikk.
Puh. 49 481. ”Hyvä palkka”. töitten hankinnassa sekä puutavaran usean vuoden liikealalla toiminut, ha- ennen joulua. Maks vast. puh. 46 764.
NUOREMPI TYTTÖ tai mummo saa myynnissä.
TYTTÖ saa paikan rouvan apulaisena paik. päivisin vuoden vanh. pojan hoit Hakemukset os.: ”Tunnet- luaa paikkaa joko kahvilaan emän- 25C

Kirfoopästo K. J. A. Lindström, Tapanila, Rata- Läh. tänään Turuntie 84. A. 30.

tie N;o 2.
TYTTÖ saa paikan ruokaputkassa.
My y j ät ä r, kangas- ja lyhyttavara- Läh. Agricolankatu 9. A. 6. klo 12—2.
tu tehdas I” Sanomaleht. Ilm.toimisto, nöitsijäksi, matkustajakodin hoitajak-
Aleksanterink. 48. si tai kodin hoitajaksi hyvään kotiin.
SI 71 264 Arv. vast. os. Turun Sanomain kontt.,
*

Turkuun nim. ”Tävsln luotettava 40

Uusia oppilaita otetaan kaikille osastoille. Valmistuen oppilaista kaupp. tott. saa paik. Vast. tod. ja Konttoritehtäviin perehtynyt, suo- v." 244
kone-, sähkö-, auto- ja rakennusteknikolta, mekanikkoja, sähkö- ja palkkav. Hels. San. kontt. nim. ”Suo- NUOREMPI PARTURI-KAMPAAJA men- ja ruotsinkielen taitoinen
Ehdott. raitis, noin SO-v., ammattimai-
autoasentajia, höyrykone-, polttomoottori- ja keskuslämmityslaitos- men ja ruotsin taito 7782”. saa vakit. palkan. Läh. puh. 73 755.
ten hoitajia, konepiirtäjiä, rakentajia, valokuvaajia ynnä muita am-
mattimiehiä ja apulaisia näille aloille. Pyytäkää ohjelma, hinta
YKSINPALVELIJATAB, Ammattitaitoinen NEITI sen ajokortin omaava mies hakee
paikkaa. Vast. viikon ajalla Hela. San.
Hämeentien kontt. nimim. ”Rehellinen
Tumma poikakissa, rinta ja tassut val-
koiset. Periä saa 2. Linja 13, A, 7.
2 mk, os.:
terve, lapsirakas, itsenäiseen talouden-
hoitoon pystyvä, saa paikan heti 4- KAASU H ITSARI saa paikan n. 12 km Htgistä sijaitsevan 1391”.
tehtaan konttorissa. Vast. todistus jäl-
Mx TEKNILLINEN henk. perheessä. Läh. tänään klo 12— saa toimen. Vast. Hels. San. k. jennöksineen ja palkkavaatimuksineen Keaki-ik. talousapulainen hai. paikk. Helsingissä 1939.
KIR.IEOPISTO. Helsinki. 15 ja 18—20 Albertink. 46, B, 27. nimim.: ”Ilta töinä”. Hels. San. kontt. nimim. »Pätevä 472». Vast. H. 8. k. nim, ”Viikon aj. 6151”. Helsingin Uusi
 W: ?■
TAMMERKOSKEN SÄH-
KÖ I STÄM IS OHJELMA JA
TAMPEREEN KAUPUNKI
SEN TOTEUTTAJANA
Viikkoliitteelle
YRJÖ RAEVUORI
Insinööri Carl von Nottbeck.
Valkoisen
punki!
hiilen valoisa kau-
'
Tuo ajatus ja nuo sanat tulevat et-
simättä mieleen, kun maan vanhim-
man kunnallisen sähkölaitoksen ja
maan vanhimman sähkökeskusase
man, Tampereen kaupungin sähkö
laitoksen, puolivuosisataisen toimin-
takauden päättyessä palautamme
muistiin tämän kaupungin valkoisei
I I I I
voimanlähteen, kuohuvan kosken
Tammerkosken tulevaisuutta hah
moitelleen varhaisimman, merkilliser
ohjelman ja sen toteuttamisen.
Harvoin, jos koskaan, tämän kau
I I I
pungin sanomalehdissä on julkaisi,
sellaista valtaisaa, todellisen näkijä)
ohjelmaa ei ainoastaan tämän kau
I
pungin oman, vaan koko maankin ta-
loudellisen elämän suuntaamisen, ke-
hittämisen ja kohottamisen mielessä
kuin syyskuun 10 päivänä 1881 sil-
loisessa kaupungin ainoassa saiioma-
lehdessä Tampereen Sanomissa
julkaistu Tammerkosken tulevaisuu-
den ohjelma. Tuntemattomaksi jää-
dä halunnut kirjoittaja siinä raotti
tulevaisuuden esirippua kirkastaes-
saan suomenkielin suomalaiselle lu-
kijalle kaukana häämöittäneitä val-
tavia näköaloja. Ja nämä näköalat
olivat niin suurenmoisia, hänen esit-
tämänsä ajatukset niin uskomatto-
mia, että lehden ja kirjoituksen lu-
kijat pitivät kirjoittajaa haaveilija-
na, jonka sanoja ei ollut vakavasti
otettava. Siitä on hyvänä todistuk-
sena muun ohessa se, että kirjoitus
ja sen sisältö niidenkin taholla, jotka
lähivuosina sen julkaisemisen jälkeen
erikoistuivat silloin uudelle sähkö-
alalle, oli täysin unohdettu.
Vasta me, jotka Huoruutemme ja
parhaan miehuusikämme aikana
olemme joutuneet näkemään tuon
merkillisen ja aikalaistensa mielestä
uskomattoman ohjelman pienimpiä
yksityiskohtiaan myöten toteutettu-
na ei ainoastaan Tampereen kaupun-
gin ja sen läpi virtaavan kosken
vaan valtavassa määrin maan
osalta,
muidenkin koskien osalta, osaamme
ja ymmärrämme antaa oikean arvon
kirjoittajan esittämille ajatuksille ja
suuntaviivoille. Sattuneen merkki-
päivän johdosta lienee syytä palaut-
taa laajempienkin piirien mieleen
sanallisestikin tärkeimpiä kohtia
tuosta monen mielestä ehkä esitys-
tavaltaan hiukan lapselliselta vaikut-
tavasta kirjoituksesta. Näin mene-
tellen voimme antaa entistä parem-
min oikean arvon tuon älykkään,
ettemme sanoisi nerokkaan kirjoitta-
jß|k
J 1
IhB
i||Mgß
• Tämän Suomen ensimmäisen Ja
Tammerkosken keskiputous yö valaistuksessa. Otavan julkaisemasta
teoksesta ”Tampere”, sarjassa ”Suomen kauneudet”. (Yll ä.)
Vanhaa Tamperetta. Kuva v:lta 1818, jolloin kaupungin väkiluku
oli 12.1f1f0. (O i k.)
jan ajan oloihin katsoen harvinai-
selle julistukselle.
Muutaman kaunopuheisen sanan
Tammerkosken ja sen ympäristön
luonnonkauneudesta lausuttuaan se-
kä viitattuaan parhaillaan Ranskan
pääkaupungissa olleeseen ensimmäi-
seen yleismaailmalliseen sähkönäyt-
telyyn, jossa esitettiin mitä kaikkea
ihmisnero oli näkymättömästä ja ih-
meellisestä luonnonvoimasta jo pys-
tynyt esiin loihtimaan, kirjoittaja
jatkoi:
»Tätä havaintaa pitäisi meidän
suomalaisten seurata suurella innol-
la, sillä mikään maa Euroopassa ei
ole niin hyvän sähkön käyttämistä
varten varustettu kuin Suomi ja
Sveitsi, joissa luonto vesiputoustensa
kautta Oman suuria aineellisia kulu-
tuksia saadaan tekemään sähköä eli
oikeammin luonnosta sitä ulos otta-
maan.
Joku kenties kysyy; mihin tarpei-
siin tuota sähköä tarvitaan kun meil-
lä on sähkölanka, joka ilman kosken
apua antaa ja tuo tietoja maailmal-
ta? Mitä muuta vielä tarvitaan ja
pyydetään? Kun menemme esim.
äitimme kosken luokse, pyydämme
hänen meitä vapauttamaan noista
suurista puumenoista, joita rautatie-
veturit, tehtaat y.m. laitokset poltta-
vat ja viemään meitä kuorminemme
ilman valkean voimaa pitkin rataa!
Vielä pyydämme, että äitimme antai-
si meille itsellemme lämpöä läm-
_
H
IMI
fJ|
Sk
Sb
|k
Ijik
mittäisi huoneemme, paistaisi eli
keittäisi ruokamme j.n.c. Edelleen
vaadimme hänen valaisemaan kau-
punkimme ja huoneemme ilman
kynttilän ja öljyn valaistusta. Vielä
sittenkin on toivomuksia. Jakakoon
sähkö pieniä voimia sinne tänne pik-
ku tehtaille ja käsityöläisille esim.
sepille, sorvareille j.n.e. Kuljetta-
koon hän laivamme pitkin järviemme
pintaa, ja olisikohan vielä jotakin
anottava, mutta tyytykäämme tähän
tällä kertaa.
Onko tämä kaikki mahdollista ja
mitenkä se käy päinsä? Siihen täy-
dymme vastata, että se on, ehkei
kaikki nämä seikat ole vielä nyt niin
selvillä kuin tahtoisi. Mutta joka
päivä tehdään työtä ja niin asia edis-
tyy.
Amerikassakin, paloöljyn emä-
maassa, jossa se kuohuu lähteistä ia
jossa kaasuvalkeaa on kauan viljelty,
ruvetaan nyt käyttämään sähkö-
valoa. Tänä syksynä pannaan aina-
kin kolmessa Amerikan kaupungissa
sähkökoneita asemillensa koko kun-
nan ja yksityisten viljeltäväksi. Ko-
neita tulee käyttämään höyryn voi-
ma ja arvellaan kuitenkin tulevan
edullisemmaksi kuin muu valo, vaik-
ka yhden eli kahden hevosen voimai-
nen höyrykone vie kylläkin runsaasti
muonaa päivässä. Tampereella sel-
laisen »värkin» käyttäminen ei mak-
sa juuri mitään, ei muuta kuin öljyn
ja öljyyjän palkat. Se on vaan ko-
f |
jbBBB
neiden hankkiminen ja turpiini ja
vesiratas koskeen, joka koneita käyt-
täisi. Niiden hinnan luulisimme tule-
van pian maksoon.
En luulisi olevan korkealle laske-
tun jos otaksuu, että Tampereella
joka vuosi menee rahaa valoon, öl-
jyyn ja kynttilöihin 80 eli 100 tuhat-
ta markkaa Ilman tehtaitta. Luulisi
jos sähkökone pannaan käymiseen ja
pitkin katuja johdetaan sähkölanka,
josta jokainen saa ottaa tarpeensa,
viitenä eli kuutena vuonna olisivat
koneet maksaneet itsensä. Sitten
tulee valo kuin ilmaiseksi, joka valo
ei olekaan juuri päretikun soitto
vaan päivänvalon kaltaista.
Tämä puhe mitä kaikkea odotam-
me Tampereen kosken matkaan saat-
tavan, on kai monen suomalaisen
luonnolle, joka ei sitä ole ajatellut ei-
kä .käsittänyt asiata, ehkä turhan-
päistä lorua. Mutta koska olen näh-
nyt jonkun menevän niin syviin aja-
tuksiin kuin esim. vauhtikoneen (per-
petum mobile) käyntiin saamiseen,
niin en luule olevan pitkän matkan
siihen kuin ruvetaan ymmärtämään,
että paljon hyvää on meidän koskes-
samme mikä nyt joka päivä juoksee
hukkaan ja mikä kaupungillemme
(jos olisi neroa ja tointa, ja muuta
ei tarvita) toisi paljon siunausta ja
varallisuutta.»
Tämän Tammerkosken sähköistä-
misohjelman laatija ja kirjoituk-
H I IjSHjfe J|Hw|||:
sen kirjoittaja oli insinööri Carl
von Nottbeck.
Ulkomaisissa korkeakouluissa opin-
not suoritettuaan insinööri Nottbeck,
joka oli syntynyt Tampereella 1848,
työskenteli 1870- ja 1880-lukujen
vaihteessa Edisonin tehtaassa Ame-
rikassa. Täällä hän tämän suuren
keksijän jonka ratkaiseva hehku-
lamppukeksintö oli tapahtunut syk-
syllä 1879, samalla kymmenluvulla,
jolloin täysin käyttökelpoinen dyna-
mokin rakennettiin johtamassa
tehtaassa oli päässyt tutustumaan
sähkön merkillisiin uutuuksiin. Insi-
nööri Nottbeck siellä ennen muita
suomalaisia oli ennättänyt suurelta
keksijältä itseltään kuulla, mihin
kaikkeen sähköä voitiin käyttää.
Harva mies Tampereella tai koko
Suomessa oli siihen mennessä säh-
köstä kuullut puhuttavankaan muu-
ta kuin sähkölennättimen yhteydessä.
Aineena tätä uutta ihmeellistä asiaa
silloin vielä yleisesti pidettiin, ainee-
na, jonka arveltiin juoksevan langas-
sa olevaa reikää pitkin, kuten kaasun
tai öljyn putkessa, ja vain harva pys-
tyi niin selvästi kuin tuossa kirjoi-
tuksessa esitettiin, sanomaan, että se
oli luonnonvoima jonka, olemusta
ei edes tänä päivänä ole kyetty tar-
kemmin selvittämään —, joka oli
vain osattava ottaa ihmisen käyttöön
ja häntä mitä erilaisimmin tavoin
palvelemaan.
Itse Insinööri Nottheck myös ryh-
H
S
--■-
tyi ensimmäisenä tätä viitoittamaan-
sa Tammerkosken sähköistämisohjel-
maa täällä ja samalla ensimmäise-
nä koko maassa toteuttamaan.
Vain muutamia päiviä ennen tuon
kirjoituksen julkaisemista kotimaa-
han ja kotiinsa palattuaan hän isäl-
tään Finlayson & Co;n puuvillateh-
taan johtajalta ja pääosakkaalta saa-
mansa luvan nojalla ryhtyi suunnit-
telemaan, rakentamaan ja asenta-
maan puuvillatehtaaseen sähköva-
laistusta siellä silloin jo useita vuosi-
kymmeniä käytännössä olleen kaasu-
valaistuksen tilalle. Suuresti epäil-
len hänen suunnitelmiinsa suhtaudut-
tiin. Oli vaikeaa uskoa hänen va-
kuuttelultaan, että uusi luvattu valo
olisi parempi kuin öljyvalo tai var-
sinkaan siihen asti käytetty kaasu-
valo, mutta vaikeinta tietenkin oli
uskoa, että uusi valo syntyisi vain
koneita ja rattaita pyörittäen, että
siihen ei tarvittu tuohta eikä hiiltä,
joista kaasu olisi valmistettu, eikä
myöskään öljyä polttoaineeksi.
Jo maaliskuun 15 päivänä 1882 se-
kä Finlaysonin tehtaan johto että ti-
laisuuteen myöskin kutsutut kaupun-
gin maistraatin ja valtuuston viralli-
set edustajat saivat suoritetussa koe-
tilaisuudessa omin silmin havaita,
että insinööri Nottbeck ja hänen
avukseen Edisonin tehtaasta lähetet-
ty unkarilaissyntyinen insinööri Ist-
van von Fodor eivät olleet luvanneet
mitään, mikä ei olisi pitänyt paik-
t '
,
*'
*? •*/
f
- f
,|J-
viiip^
kitansa. Hämmästelevät kutsuvie-
raat saivat nyt nähdä lasikupuakaan
asetetun jouhen paksuisen hiilipyör-
teen, jonka molempiin päihin sähkö-
virta kulki jokseenkin hienojen eris-
tettyjen metallitankojen kautta,
näin he havaintojaan kuvailivat. Tä-
män hienon Hiilen, joka sanottiin
puusta hiilletetyksi, hehkumisesta
nähtiin syntyvän kauniin, loistavan ja
aivan liikkumattoman valon. Vaikea
vieraiden oli käsittää sitä insinöörien
selitystä, että valolähteenä olevassa
koneessa, jota pyöritti kosken voi-
malla käyneestä turpiinista johdettu
akseli, sähkö synnytettiin hieromalla.
Ja yhtä yllättävää oli se, että johdos-
sa ei ollut mitään reikää, jonka kaut-
ta valo olisi päässyt virtaamaan, ku-
ten kaasu tai öljy, eikä sitä myös-
kään käynyt tulella sytyttäminen,
kuten noita aineita.
Tästä alkaen sähkö oli pysyväisenä
ja pian yksinomaisena valaistusväli-
neenä Finlaysonin puuvillatehtaassa.
nykyisinkin siis vanhimman sähkö-
laitoksen ja samalla yhden koko
Europan ensimmäisiä olevan säh-
kölaitoksen suunnittelija ja rakenta-
ja oli siis suomalainen mies, eikä un-
karilainen, kuten tähän asti yleensä
on päätelty. Unkarilainen yhdes-
sä Finlaysonin tehtaan mekanikkojen
kanssa oli ainoastaan insinööri
Nottbeckin avustajana tässä työssä.
Täällä maan ensimmäisessä sähkö-
laitoksessa Tampereen teknikot ja
kunnallismiehet samoin kuin tie-
tenkin tehtaan työntekijätkin
pääsivät omin silmin näkemään tuo-
ta merkillistä, sanomalehdissäkin
nyttemmin jo selostettua keksintöä
käytännössä.
Nämä kokemukset herättivät pian
ajatuksen sähkön ottamisesta käy-
täntöön silloin surkean pimeiden
Tampereen kaupungin katujen valai-
semiseen. Vielä samana keväänä
1882 tehtiin ehdotus yhtiön perus-
tamisesta, joka ottaisi järjestääkseen
kaupungin katuvalaistuksen puuvilla-
tehtaassa käytäntöön otetun Edi-
sonin hehkulamppujärjestelmän mu-
kaisesti. Onneksi tämä ehdotus sil-
loin raukesi. Näin on sanottava var-
sinkin niiden kokemusten nojalla, jol-
ta eräissä muissa kaupungeissa, lä-
hinnä Vaasassa, hehkulamppuvalais-
tusta käyttäen suoritettujen katu-
valalstuskokeiden perusteella saavu-
tettiin. Silloiset hehkulamput olivat
nimittäin varsin heikkovaloisia
miltei yksinomaan 8 tai 16 kynttilän
lamppuja ja kuluttivat suhteelli-
sen paljon virtaa ja olisivat sen vuok-
si runsaassa määrin katuvalalstuk-
seen käytettyinä tulleet hyvin kalliik-
si. Ja jos täällä hehkulamppuvalais-
tusta käyttäen olisi tultu samoihin
(Jatk. 2:lle

Sä, vuosi vanha, nyt hiljalleen
pois vaivut muistojen unholaan.
Sä murheen katkeran kyyneleen
sait monen silmistä vuotamaan
töä. Kumpikin näistä oli asetettava • •
oikealle paikalleen: toinen huoneisiin,
toinen ulkosalle. Kaarilamput anta-
vat kaduille ja julkisille paikoille pal-
jon paremman valaistuksen ja lisäk-
si tulee se erittäin tärkeä seikka, että
hehkulamput vaativat kahdeksan
HVIDOREN LINNA
kertaa suuremman käyttövoiman
kuin kaarilamput, minkä vuoksi va-
laistus hehkulampuin tulee paljon
palliimmaksi kuin kaarilampuin. Va-
roittaessaan ulkovalaistuksessa har-
hautumasta hehkulamppuihin hän
päätteli aivan oikein, että »ilman
epäilyksiä herättäisi epäonnistumi-
nen tai epätyydyttävä tulos sähkö-
valon ottamisesta käytäntöön ensim-
mäisessä kaupungissa, missä sellai-
nen on otettu kysymykseen, epäluot-
tamusta sähkövalaistukseen muual-
lakin maassa ja tämä olisi todellinen
vahinko».
Näitä näkökohtia ohjeenaan pitäen
Fritz Wilén marraskuussa 1887
Thomson-Houstonin edustajana teki
Tampereen kaupunginvaltuustolle
tarjouksen, jonka mukaan, jos kau-
. . .

punki suostuisi sähkövalaistuskokeen

Sä raa'alle voimalle kumartain tekemiseksi pystyttämään 45 sähkö-
soit voiton kultaisen valtikan, lankapylvästä sekä maksamaan kus-
ja käsiin vahvimmin vaatijain tannukset työmiehille johtojen ylös-
sä jätit maailman hallinnan. panosta, mikä tullee maksamaan 500
markkaa, Wilén puolestaa toimittaisi
johtojen asentamisen ja järjestäisi
Sä ihmislapsille väärin teit,
näin lain ja oikeuden häpäisit,
valaistuskokeen. Samalla hän ilmoit-
kun heiltä rakkahat kodit veit
ti kaupungin valaisemisen 36 kaari-
lampulla, joihin 30 hv vesivoimalla
käytettävä kone kehittäisi virran, tu-
ja väärän oikeaks tunnustit. levan vuosittain maksamaan vähän
Toit paljon tuskaa sä tullessas, enemmän kuin puolet kaupungin
siis mennä joudat jo tuonelaan, öljyvalaistuksen silloin vaatimista
ei moni kaipaa sun muistoas, 7,126 markasta Tehtyyn koevalais-
kun vuotta uutta käy alkamaan. tustarjoukseen suostuen valtuusto
myönsi pyydetyt 500 mk anniskelu-
voittovaroista suoritettavaksi kokeen
Sä, vuosi uusi, nyt alkava, tapahduttua. Samalla valtuusto aset-
sun vaitas alle jo jääpi maa. ti ensimmäisen sähkökomitean, jonka
Oi, mikä onkaan se sanoma, tehtävänä oli m.m. tutkia millä ta-
voin saataisiin sähkövalaistus kau-
min ihmiskuntamme suita saa? punkiin ja samalla ryhtyä toimiin
Sä ootko saattaja murheen yön kaupungin omistaman myllyn ja sen
ja sodan synkkien kauhujen, vesiruuhien uudistamiseksi.
vai luoja rakkauden, rauhantyön, Luvan saatuaan Wilén ryhtyi heti
toimiin koevalaistuksen järjestämi-
mi koituu onneksi kaikkien. seksi. Erinäisten väliin tulleiden tek-
nillisten vaikeuksien takia sitä ei kui-
Oi, ällös riitoja enää luo
tenkaan päästy toteuttamaan alku-
sä kansakuntien keskuutéen, peräisen suunnitelman mukaisesti
vaan hyvä tahto ja rauha suo seuraavana keväänä, vaikka tästä jo
oli ennätetty kuuluttaa muullekin
jo joka ihmisen sydämeen. Suomelle monien eri kaupunkien sa-
Näin, vuosi uusi, nyt ihmiset nomalehdissä julkaistuin ilmoituksin.
sun puoiees huutavat tuskissaan: Väliin ennätti tulla vielä valoisa
KEISARINNA MARIA FEODOROVNAN VIIMEINEN
Tanskassa jättää jokai-
Oleskelu
selle suomalaiselle mieluisia
muistoja. Nelikulmaiset vehmaat vil-
japellot liittyvät hyvässä järjestyk-
sessä toisiinsa, kuten vaatetilkuista
ommellussa peitteessä: pelloilla lai-
nehtii vilja tai lihava, hyvin ruokit-
tu karja kävelee voimakkaasti kas-
vavassa ruohikossa. Tiilikattoiset
korkeaharjaiset valkoiset talot han-
hi- ja kanaparvineen antavat tanska-
laiselle maaseudulle eloisan tunnun.
Pääkaupungista johtavat maaseudul-
le mainiot tiet, jotka tekevät liikku-
misen hauskaksi. Maa on pieni, mut-
ta tanskalaiset ovat kaunistaneet
melkein jokaisen sen kohdan.
Tanskalaiset ystävämme näyttivät
meille suomalaisille isänmaataan. He
ajeluttivat meitä kaunista Juutinrau-
man rantatietä, jossa meille tekivät
seuraa kymmeniä kilometrejä tien
kahden puolen rivissä seisovat ikivan-
hat pyökit. Tulimme kauneudestaan
Wilén kahdeksassatoista eri puolilla
ASUINSIJA
Viikkoliitteelle V. P.
kuuluisaan Dyrehavenin puistoon, jo-
ka on aivan likellä rannikkoa. Au-
tomme pysähtyj' eräässä paikassa
valkoisen, kaksikerroksisen talon
eteen. Tanskalaiset selittivät meille,
että rakennus on Hvidören linna, jos-
sa maanpaossa ollut Venäjän tsaari-
tar Maria Feodorovna, Aleksanteri
III:n puoliso, tanskalainen prinsessa
Maria Sofia Fredrika Dagmar, asui
elämänsä viimeiset vuodet.
Hvidören linna ei ole oikeastaan
mikään linna, vaikka sitä siksi kut-
sutaan. Onpahan aivan tavallinen
kaksikerroksinen kivinen huvila, joka
on valkoiseksi maalattu ja jollaisia
on kaikkialla maailmassa varakkailla
ihmisillä. Rikkailla tanskalaisilla on
suurempia ja kauniimpiakin huviloi-
ta, joista ei linnan nimitystä käytetä.
sä perusteella todeta, että kyseessä
Hvidören huvilaa kutsutaan ehken
linnaksi, kun siellä asui suuren val-
takunnan entinen hallitsijatar.
Keisarinna Maria Feodorovna kävi
vuosikymmenien vieriessä kotimaas-
saan Tanskassa jo silloin, kun Venä-
jää hallitsivat tsaarit Aleksanteri ja
Nikolai. Samaan aikaan kotimaas-
saan Tanskassa vieraili myös Englan-
nin kuningatar Aleksandra, kuningas
Edvard VII :n puoliso, Maria Feodo-
rovnan sisar. Ruhtinaalliset sisaruk-
set kaipasivat toisiaan. Kotimaassaan
käydessään he olivat Tanskan kunin-
kaallisten vieraina, sillä nämä hallit-
sijattaret olivat Tanskan kuninkaan
Kristian IX ;n tyttäriä. Sisarukset
viihtyivät entisessä kotimaassaan ja
etsivät paikkaa, jossa voisivat hiljai-
suudessa ja rauhassa viettää muuta-
mia viikkoja erossa maailmasta. Sil-
loin he keksivät Juutinrauman ran-
nalla likellä Dyrehavenin ihania
(Jatk. 7:lle siv.)
suuruutta vastaavan vi

VALKOISEN HIILEN VALOISA KAUPUNKI...
(
Jätk, i:ltä siv.)
kielteisiin tuloksiin kuin muutamaa
vuotta myöhemmin 1887 Vaa-
sassa, olisi siitä saattanut olla seu-
rauksena kunnollisen katuvalaistuk-
sen saannin lykkäytyminen epämää-
räiseen tulevaisuuteen täällä, kuten
Vaasassakin.
Maan muissa suurimmissa kau-
pungeissa, Helsingissä, Turussa
Viipurissa, oli katuvalaistus jo useita
vuosia ollut järjestettynä kaasuvalon
avuin tapahtuvaksi. Useimmissa pie-
nemmissäkin kaupungeissa oli käy-
tännössä erilaisia erikoislamppuja,
vaikka polttoaineena niissä käytet-
tiinkin vain tavallista paloöljyä, mut-
ta Tamperella sen sijaan sen ol-
lessa nykyisen Porin kaupungin suu-
ruisen saatiin tyytyä vain 249 ta-
vallisen ja mahdollisimman huonosti
valaisevan öljylampun häiritsevään
valoon.
Voimme sen vuoksi paremmin ku-
vitella kuin kuvailla kaupungin sil-
loista valaistustilaa. Tuskastuneiden
kaupunkilaisten kesken oli tietenkin
vuosien mittaan vaihdettu paljonkin
ajatuksia siitä, millä tavoin kaupun-
gin katuvalaistusta olisi parannetta-
va, Myöskin kunnalliset viranomai-
set olivat siitä eri yhteyksissä mieli-
piteitään lausuneet, eivätkä kaupun-
gin sanomalehdetkään tietenkään ol-
leet unohtaneet epäkohtaan puuttu-
mista. Kaasuvalon käytäntöön otta-
minen oli jäänyt sen vaatimien suur-
ten kustannusten vuoksi. Ehdotuk-
set, jotka olivat tarkoittaneet muiden
öljyyn perustuvien valaistusvälinei-
den käytäntöön ottamista tavallis-
ten öljylamppujen sijaan, olivat ta-
vallisesti rauenneet siihen, ettei ar-
veltu vielä sanotun viimeistä sanaa
siinä suhteessa, mikä lamppujärjes-
telmä oli paras.
Finlaysonin puuvillatehtaassa ja
muutamia vuosia myöhemmin eräissä
muissakin Tampereen tehtaissa
sisävalaistukseen käytetystä sähkös-
tä saadut hyvät kokemukset pitivät
jatkuvasti yllä ajatusta sähkön käy-
täntöön ottamisesta myöskin katujen
valaisemiseen. Ja Tampereella sat-
tui sanomalehtimiehenä toimimaan
noihin aikoihin eräs mies, joka muita
ammattiveljiään enemmän oli kiin-
nostunut sähkökysymykseen ja joka
sitten suuren sähköalalla toimivan
"Sä väkivalta ja vääryydet
jo ijäks karkeita päältä maan!"
Elina Eteläperä.
maailmantoiminimen edustajaksi tul-
tuaan ratkaisevasti vaikutti Tampe-
reen sähkövalaistuskysymyksen rat-
keamiseen myönteiseen suuntaan, ai-
kana, jolloin tätä fei vielä ollut mis-
sään muualla tässä maassa toteu-
tettu.
Tämä mies oli sanomalehdentoimit-
taja Fritz Carl Gottfrid Wi-
1é n. Tammerfors Aftonbladin toi-
ja
mittajaksi tultuaan Wilén ryhtyi kä-
sittelemään sähköä koskevia kysy-
myksiä yleensä ja varsinkin sähkön
ottamista Tampereen, ei ainoastaan
huonosti valaistun, vaan jopa suoras-
taan pimeän kaupungin, katujen va-
laistusvälineeksi. Neljä vuotta tääl-
lä toimittuaan Wilén siirtyi sanoma-
lehdentoimittajaksi Turkuun. Sieltä
päin hän jatkoi kirjoitteluaan säh-
könkäytön levittämiseksi myös katu-
valaistustarkoituksiin ja julkaisi vie-
lä eräitä tätä tarkoittaneita kirjoi-
tuksia Tampereenkin lehdissä.
Lapsuudessaan englannin kielen
täysin oppineena hän oli syntynyt
Skotlannissa suomalaisen merikap-
teenin poikana Wilén samoihin
aikoihin, jolloin hän muutti Turkuun,
otti yhteyden Thomson-Houstonin
suuren sähköalan toiminimen kanssa
Bostonissa. Tämän aiheutti lähinnä
se, että tämä toiminimi oli joulukuus-
ta 1885 alkaen järjestänyt katuva-
laistuksen Härnösandin kaupunkiin
Ruotsissa, käyttäen täällä sähkö-
kaarilamppuja. jotka olivat 1,200 nor-
maalikynttilän valovoimaisia jokai-
nen. Täten valaistuna tämä, tosin
Tamperetta paljon pienempi kaupun-
ki, oli 34 kaarilampulla valaistuna
saanut ulkovalaistuskysymyksensä
loistavasti ratkaistuksi.
Monista Wilénin eri kaupunkien
sanomalehdissä julkaisemista kirjoi-
tuksista lienee syytä palauttaa mie-
leen muutama kohta hänen tammi-
kuussa 1887 julkaisemastaan, lähin-
nä Tampereen valaistusta koskenees-
ta kirjoituksesta. Siinä sanottiin:
»Niitä syitä, joiden kolme vuotta ta-
kaisin luultiin vaativan uuden va-
laistusaineen hankkimisen lykkää-
mistä tuonnemmaksi, ei myöskään
enää ole olemassa. Sillä ”loistavat”
tosiasiat puhuvat nyt jo sähkövalon
eduksi valaistusaineena, ja erityistä
arvoa on niillä kokeilla, jotka ovat
tehdyt yhtä pohjoisessa ja jokseen-
kin samoissa ilmanalallisissa ja ta-
loudellisissa suhteissa olevassa kau-
pungissa kuin Tamperekin on. Ei
ole myöskään minkäänlaista syytä
odottaa uusia parannuksia sähkö-
valon alalla, sillä vaikkapa nämä oli-
sivatkin mahdollisia, voi niitä tulla
kysymykseen ainoastaan erityisseik-
koihin, eikä itse tuon valaistuskeinon
pääperusteisiin nähden, jotka vii-
meisten vuosien loistavien keksintö-
jen ja parannusten jälkeen sähkön
käyttämisen alalla ovat pidettävät
täydellisiksi vakiintuneina.»
Thomson-Houstonin Suomen edus-
tajaksi tultuaan 1887 vuoden alku-
puolella Wilén siirsi yhtiön Suomen
pääasioimiston Helsinkiin elokuussa
1888, luopuen tällöin kokonaan tois-
taiseksi sanomalehtialalta. Kokenee-
na sanomalehtimiehenä hän kuiten-
kin edelleenkin lujasti luotti painetun
sanan voimaan, varsinkin kun oli
muokattava yleistä mielipidettä sel-
laisen uuden keksinnön kuin sähkön-
käytön hyväksi. Varsinaisten sano-
malehtikirjoitusten ohessa hän nyt
ryhtyi suuressa mittakaavassa, ja
varmaan runsaammin kuin mitä Suo-
men oloissa siihen asti oli koettu,
julkaisemaan myöskin laajoja, säh-
köä ja sen käyttöä, mutta tietenkin
etupäässä edustamansa toiminimen
järjestelmää, sen dynamolta ja lamp-
puja sekä ennen kaikkea sen kaari-
lamppuja suositelevia erinomaisen
puhuvia ilmoituksia.
Mutta Wilén ei rajoittunut ainoas-
taan asiansa ja toiminimensä valmis-
teiden tietopuoliseen esittelyyn. Hän
teki kaupallisia tarjouksia ei ai-
noastaan yksityisille teollisuuslaitok-
sille, vaan myös useille kaupungeille
m.m. Helsingin kaupungille
kaarilamppuvalaistuksen käytäntöön
ottamisesta katujen ja torien sekä sa-
tamain valaisemiseen. Eikä hän täl-
löin tietenkään unohtanut Tampe-
reenkaan kaupunkia. Johtaakseen
ajatukset oikealle suunnalle Wilén,
kirjoitettuaan ensin helsinkiläisen
Wadénin sähköliikkeen Vaasassa
saksalaisen Schuckertin järjestelmän
mukaan järjestämän hehkulamppu-
näytöksen epäonnistumisesta, huo-
mautti, mitenkä tämä koe osoitti
sähkövalon tuntemuksen meillä vielä
hyvin vajanaiseksi ja että kokeilijat
eivät olleet itselleenkään tehneet sel-
väksi hehku- ja kaarilamppujen vä-
listä erotusta ja niiden oikeaa käyt-
kesäkin, ja vasta iltojen hämärtyes-
sä, elokuun 25 päivän iltana 1888,
lauantai-iltana, tamperelaiset ja tän-
ne silloin sankoin joukoin saapuneet
muunkin Suomen asukkaat pääsivät
näkemään tuota odotettua ja merkil-
listä koevalaistusta.
Nykypäivien eläjät, jotka ovat tot-
tuneet koko ikänsä sähkön luomaan
valomereen, osaavat tuskin kuvitella,
miltä noiden päivien tamperelaisista
tuntui. Kolmeenkymmeneen, pylväi-
den päihin asetettuun kaarilamppuun
tuona merkillisenä iltana yhtaikaa
välähti kirkas, loistava valo, jokai-
nen edustaen 1,200 normaalikynttilän
määrää. Silmiä se oudoksestaan häi-
käisi. Eivät rauhalliset hämäläiset-
kään silloin malttaneet olla ihastus-
taan sanoiksi saattamatta. Sähkö-
auringoksi nämä valonlähteet yksi-
mielisesti tunnustettiin ja sähkö-
auringoiksi niitä kauan kutsuttiinkin.
Tampereen kaupunki oli tällöin ja
seuraavan syysMLun aikana suuren
huomion esineenä, koko maassa, kun
[OULU ROOMASSA 1937
Nti Sparre klubihuoneiston verannalla.
Pohjoismaalaisen
sessa suomalaisen
tässä tapauk-
”eksyessä”
Roomaan juuri joulun kynnyksellä,
valtaa mielen ensin apeus siitä, kuin-
ka joulunsa saisi vietetyksi sopival-
la tavalla. Mutta tällä kysymyk
sellä ei tarvitse paljonkaan pää-
tään vaivata, sillä siellä on jo yli 100
vuotta toiminut skandinavinen klu-
bi eli, kuten sen nimi virallisesti
kuuluu: Scandinaviska Klubben i
Rom. Sen suojissa ovat viihtyneet
Ibsen, Björnson, Rydberg, Drach-
mann, Snoilsky, von Rosen, Strind-
berg, Lagerlöf y.m. Kun astuu klu-
bin huoneistoon, kiintyy silmä en-
siksi kuvapatsaisiin, joiden joukossa
on m.m. kansallisrunoilijamme J. L.
maata ilmestyneessä sanomalehdessä
tapauksesta kuulutti julkaiseminsa
lyhytsanaisin ilmoituksin. •
Eivät ainoastaan yksityisten kau-
punkilaisten, vaan myös sanomaleh-
tien arvostelut kokeiden tuloksista
olivat yksimielisesti kiittäviä.
Se vaatimaton sähkölaitos, josta
Tampereen kadut mainitussa tilaisuu-
dessa ja koko koevalaistusajan va-
laistiin, oli sijoitettu Hämeenkadun
ja Hämeenpuiston kulmauksessa ol-
leeseen kivirakennukseen, jonka sei-
nät tänä päivänä vielä palvelevat
elokuvateatteri Petitin tarpeita. Voi-
malähteenä oli 6 nimellishevosvoimai-
nen nykyisiä hevosvoimia noin 15
Robey-merkkinen höyrylokomo-
biili. Se pyöritti Thomson-Houstonin
järjestelmän mukaista dynamoa, jo-
ka kehitti 1,500 V jännitteisen tasa-
virran, mikä asbestipäällysteisiä joh-
toja pitkin johdettiin sarjaan kytket-
tyihin 6 A kaarilamppuihin.
Kun kaupungin johtavat miehetkin
nyt olivat saattaneet oman näkemän-
Runebergin jykevä hahmo.
edetessärame tapaamme seuraavassa
Yhä
huoneessa kaikkien pohjoismaiden li-
put rivissä, ensinnä oma siniristim-
me, vaikkei se olekaan koolla pilattu
naapureihinsa verrattuna. Mutta
pääasiahan on, että sekin on joukos-
sa, sen näkeminen jo sykähdyttää
sydäntä, tuntee ikäänkuin olisi ko-
tona tai ainakin paljon lähempänä
kotimaata. Täällä ottaa tulijan vas-
taan herttainen harmaahapsinen klu-
bin hoitaja, maisteri ja voimistelun-
opettaja. neiti Sparre. Hänen pelk-
kä näkemisensä jo antaa aavistuk-
sen siitä, että tulija on oikeissa äi-
dillisissä käsissä; lämmin tervehdys
vapauttaa meidät ikäänkuin kahleis-
todella oli kaikki siihenastiset ulko-
salla käytetyt valaistusvälineet lois-
tavasti lyönyt saavutus, Wilén tarjo-
si laitoksen kaikkine johtoineen ja
lamppuineen kaupungin lunastetta-
vaksi 35,000 mk hinnasta.
Asia joutui jo lokakuussa valtuus-
ton käsiteltäväksi kahdessakin eri
kokouksessa. Olisi ollut kai enem-
män kuin inhimillistä, ellei tällaiseen
uuteen yritykseen puuttumista olisi
myöskin vastustettu. Olihan sitä-
paitsi kyseessä menoerä, joka vastasi
nykyistä rahaa noin 400,000 mk. Ja
mikä tärkeintä: missään Suomen
muissa kaupungeissa ei, eikä monissa
sen ulkopuolellakaan olevissa Euro-
pan kaupungeissa, ollut vielä tätä
uutuutta otettu käytäntöön kokonai-
sen kaupungin valaisemista varten,
jotta olisi voitu niiden asukkailta tie-
dustaa, mitä asiasta arveltiin. Val-
tuuston suuri enemmistö piti kuiten-
kin tärkeänä saada kaupungin kun-
nottoman valaistustaan lopetetuksi
ja ajanmukaisen sekä kaupungin
ta ja niin se aika rientää siellä Skan-
dinavien seurassa viihtyisästi kuu-
sen kirkkaasti palaessa. Leikkejä
ja laulua ei myöskään unohdeta, pää-
asia onkin, että jokaisella on rattoi-
saa. Tällainen keidas ensi kertaa
kodin piiristä poissa olevalle on ta-
vallaan kuin uusi elämys. Kaunis
muisto jää mieleen Roomassa viete-
tystä joulusta.
Tällä klubilla on laaja kirjasto,
yli 10.000 nidosta, joukossa myös
meikäläisiä teoksia. Kysymykseen,
millä ja mistä saaduilla varoilla tätä
klubia voidaan ylläpitää, vastaa nti
Sparre lyhyesti: ”Hyvä ihmiset ja
sydämensä Roomaan 'unohtaneet’ lä-
hettävät silloin tällöin almuja. Naa-
purivaltiomme myös antavat vuotui-
sen apurahansa ja niin on klubi vuo-
desta vuoteen jaksanut toimia, vaik-
kakin sillä on ollut omat vaikeuten-
sa. Suomelta ei ole tähän mennes-
sä saatu mitään ja tokkopa edes ku-
kaan suomalainen on muistanut ro-
vollakaan tätä hyvää tarkoitus-
perää ja jo yli vuosisadan vanhaa
klubia.
Ei siellä ainakaan kieliriidat eikä
ynseys suomalaista kohtaa, vaan jo-
kainen tuntee olevansa vapaa poh-
joismaalainen ja antaa toisilleen
yhtä suuren arvon. Vieraskirjasta
saa nähdä monia suomalaisiakin ni-
miä.
Viime jouluna oli noin 100 Skandi-
navia löytänyt kodin klubin läm-
pöisissä suojissa.
Niitä, joiden matka johtaa Roo-
maan, kehoitan käymään tässä jo
traditioita omaavassa pohjoismaises-
sa Rooman kokoutumispaikassa.
Reino Hallaperä.
järjestetyksi. Kun siihen nyt näytti
avautuneen, tosin ennen kokeilema-
ton, mutta sittenkin erinomaiselta
näyttänyt tilaisuus, valtuusto päätti
lunastaa tarjotun sähkölaitoksen lait-
teineen kaupungille, tosin ei pyyde-
tystä 35,000 mk hinnasta, vaan ai-
noastaan 33,000 markasta, tinkimi-
nen, jonka onnistumisesta m.m. Ou-
lussa pari vuotta myöhemmin tehtiin
suuri numero, kun väitettiin Oulun
kaupungin omasta sähkölaitokses-
taan joutuneen maksamaan suhteet-
toman kalliin hinnan.
Myyjän kanssa tehdyn sopimuksen
mukaisesti suoritettiin sitten erinäi-
siä pylväiden siirtoja ja muutakin
viimeistelyä niin, että kaupungin oma
sähkölaitos saattoi ryhtyä vakinai-
sesti valaisemaan kaupungin katuja
torstaina marraskuun 15 päivän ilta-
na 1888.
Tämä päivä oli todellakin »muis-
tettava kaupunkimme kehityshisto-
riassa», silloin eräs kaupungin sano-
malehdistä kirjoitti, eikä suinkaan
aiheetta. Mutta siitä huolimatta on
tuo merkkipäivä vuosikymmeniä, ai-
na näihin päiviin asti, ollut kaupun-
gin asukkaiden ja sen johtavienkin
miesten muistista tarkoin häipyneenä
Äin paljon uutta ja merkillistä on
sen jälkeen tapahtunut. Ja kuiten-
kin alkoi tuolloin ensimmäinen kun-
nallinen sähkölaitos toimintansa, lai-
tos, joka samalla oli ensimmäisiä
puhtaasti kunnallisia yrityksiä tällä
alalla ei ainoastaan Europassa, vaan
koko maailmassa. Sen hoitaminen
uskottiin tosin kahden ensimmäisen
valaistusvuoden ajaksi Thomson-
Houstonin edustajalle sovitusta 6,000
mk vuotuisesta korvauksesta, joten
kaupunki ei heti itse tullut välittö-
mään vastuuseen katujensa valaise-
misen onnistumisesta. Kesällä 1890,
kun kaikki tarpeelliset valmistavat
toimet oli saatu suoritettua sekä val-
miiksi suunnitelmat laitoksen siirtä-
misestä kosken rantaan sen jakamal-
la vesivoimalla käytettäväksi, kau-
punki otti laitoksen omaan välittö-
mään hoitoonsa. Siihen liitettiin
muutaman vuoden perästä myös va-
lon jakaminen yksityisille kuluttajil-
le ja taas muutamia vuosia myöhem-
min myös voimavirran jakaminen,
mistä vuosien ja vuosikymmenien ku-
luessa on kehittynyt tämän laitoasen
taloudellisesti verrattomasti tärkein
puoli.
Puoli vuosisataa sitten tässä kau-
pungissa tapahtunut rmutos jää ehkä
parhaiten mieleen, kun muistetaan,
että kaupunkia nyt pimeän aikana
eräiden laitaosissa vielä säilytettyjen
öljylamppujen lisäksi valaisi 30
valopistettä yhteensä 36,000 nk valo-
määrin, edellisenä iltana täällä vielä
tuikkineiden 249 nokisen öljylampun
antaman valomäärän ollessa par-
haimmillaan noin 1,250 nk.
 LUOTTAMUKSELLISIA
MUISTELMIA JA
JUTTUJA.
Albertinan vuosina 1830—31 äitin-
sä, Marie Louisen sanelun mu-
kaan kirjoittamia. Käsikirjoitus on
kreivitär Albertina Sanvitale-Mon-
tenuovon käsialalla.
Helmikuun
lopulla 1810 keisari
Franz kutsui luokseen tyttä-
rensä Marie Louisen ilmoittaen hä-
nelle, että keisari Napoleon pyysi
häntä puolisokseen. »Mitä siitä ajat-
telet, tyttäreni», hän kysyi. »Isäni»,
vastasi hänelle prinsessa, »suokaa
minulle vain 24 tuntia miettimis-
aikaa», ja nämä sanat sanoessaan
prinsessa pystyi tuskin salaamaan
liikutustaan ja pelkoaan.
Kaksi suurta kyyneltä vierähti sil-
loin keisarin silmistä, ja epätoivoise-
na hän lausui: »Voi, lapsi kultani, he
ovat luvanneet Sinut antamatta mi-
nulle tietoa.» (Hän viittasi ruhtinas
Mettemichin ja ruhtinas Schwarzen-
bergln toimenpiteisiin.)
»Isäni, jokainen uhraus, minkä
teen Teidän puolestanne, on oleva
minulle suloinen sanoi arkkihert-
tuatar, »vieläpä et ämäni uhraami-
nen.» Ja hän teki sankarillisen uh-
rauksen antaessaan itsensä miehelle,
jota hän varhaisesta lapsuudestaan
saakka oli pitänyft maansa ja per-
heensä vihollisena.
Toinen tunne liittyi tähän ensim-
mäiseen, sillä n v jri prinsessa rakasti
enoaan, arkkiherttua Ludwigia ja tä-
mä rakasti häntä,;. Hän lausui ikui-
set jäähyväiset äänellisen tulevaisuu-
den toiveille. ?Hli ko.skaan hänen
enonsa ollut pi linnut hänelle avoi-
mesti tunteistaan, mutta prinsessa
tiesi tämän rahastavan häntä ja an-
toi naivisti he aen ymmärtää suloisin
katsein, että hän vastasi hänen tun-
teisiinsa.
Este’n arki-«herttua Franz, hallit-
sevan keisariahan veli, oli samaan ai-
kaan hullaantunut rakkaudesta ark-
kiherttuattan|en ja hänen sisarensa
toivoi hartaaisti avioliiton solmimis-
ta nuorten vai Uit Nuori prinsessa ei
koskaan ollun saanut mitään lahjaa
arkkiherttua | Ijudwigilta, mutta sillä
hetkellä, jc lioin hän luopui prinses-
sasta ikiaj( ksi, hän lahjoitti tälle ru-
kouskirjan , Prinsessakin tahtoi jät-
tää hänell /muiston ja ryhtyi kuto-
maan hänelle keltaisia liivejä, jollai-
set niihi aikoihin olivat käytän-
nössä.
Kun peifhe eräänä Utana oli ko-
koutunr’: 'keisarinnan luo, sai prin-
sessa liivit, valmiiksi, ja, Uoitakseen
aikaan saamastaan vaikutuksesta,
hän levitti ne pöydälle.
»Kas näin, rakkaani», sanoi hänelle
keisf..rinjna »siinäpä on soma työ, ja
mini tiedän, kenelle Sinä ne tar-
koitat.»
Pritjse sa punastui voimakkaasti
j» ky/keni tuskin hallitsemaan liiku-
tus! tai nähdessään äitipuolensa ot-
liivit ja heittävät ne Este’n
arkkiherttualle Franzille!
*
Dalmatian herttuan marsalkka
Sotuitta vaimo oli elsassitar, kovin
hullaantunut arvonimeensä ja hyvin
v akuuttunut korkeasta asemastaan.
h?än asui Parisissa vastapäätä sitä
ia;oa, jossa asui mademoiselle Bour-
gj&ing, tragedienne. Kerran kävi niin,
että herttuattarelle kuuluva kesytet-
ty kanarialintu pääsi häkistään ja
lijmsi näyttelijättären asuntoon, joka
täti sievän pikku linnun huostaansa.
Kuukausi tämän jälkeen herttua-
’ar eräänä päivänä katseli ikkunas-
,n, näki kaivatun kanarialinnun
„
näyttelijättären ikkunalla ja lähetti
heti palvelijansa vaatimaan sitä ta-
'i jäisin. Nti Bourgoing vastasi, ettei
hän tiennyt, kenelle kanarialintu
kuului ja että koska hän oli vangin-
nut sen omassa huoneessaan, niin
h; n aikoi sen pitääkin.
'herttuatar kirjoitu silloin trage-
(Yllä): Muistelmista, jotka Marie Louise saneli tyttärelleen, kreivi-
tär Albertina Sanvitale Montenuovolle. Muistelmien laatija kertoo,
kuinka isänsä, keisari Franz hänelle ilmoitti, että hänen oli mentävä
naimisiin Napoleonin kanssa, sekä ensimmäisestä rakkaudestaan.
(Copyright: Collection Professor O. Lombardi.)
(Soikiossa): Kuuluisa näyttelijätär ja tanssijatar Fanny Elsler, jota
yleisesti pidettiin Reichstadtin herttuan lemmittynä. Tämä miniatyyrikuva
kuului aikoinaan viulumestari Paganinin kokoelmiin ja sen takana on Paga-
ninin käsialalla ki joitettuna sanat: ”Amante di Napoleone 11. N. P. (Nic-
colo Paganini), 1829). (Copyright: Collecticm Professor G. Lombardi.)
diennelle jokseenkin nenäkkään kir-
jeen, pannen sen alle nimen »Adele
Dalmatiasta». Nti Bourgoing vas-
tasi siUoin yhtä hävyttömällä
jeeUä merkiten alle »Ifigenia Au-
liista».
Rouva marsalkka Lefébvre ja hä-
nen miehensä pitivät paljon kaikesta
siitä, mitä he näkivät todellisten
suuraatelisten tekevän, eivätkä hei-
dän jäljittelynsä aina olleet onnistu-
neita. Nähtyään, että melkein kai-
kissa suuraatelisten kodeissa oli kir-
jasto, he ajattelivat, että sellainen
kuuluisi heUlekin ja he järjestivätkin
suurenmoisen kirjaston asuntoonsa.
Joka kerran kun madame Lefeb-
vrellä oli kutsut luonaan, hän vei vie-
raansa kirjastoon. Eräänä päivänä,
kun heillä oli päivällisvieraana ruhti-
nas Schwarzenberge, ruhtinas Met-
ternich ja ruhtinas de Talleyrand,
hän vei nämä tavalliselle kirjasto-
käynnille ja sanoi heille, osoittaen tä-
hän huoneeseen koottuja lukuisia
kirjoja: »Meistä tuntuu, että meidän
täytyy laajentaa kirjastoa sitäkin
suuremmalla syyllä, kun poikamme
pitää suuresti kirjoista; minäpä kut-
sun hänet, että hän voisi näytellä
Teille kirjoja, näen hänet tuolla yl-
häällä galleriassa, joka ympäröi kir-
jaston toista kerrosta.»
Madame Lefébvre huusi: »Coco,
tule alas!» Mutta Coco ei tullutkaan
alas. »Tulehan toki, Coco», mutta
sen sijaan, että olisi totellut, tämä
kunnioittava pcika kätkeytyi ja hä-
nen kuultiin vain huutavan seuraa-
vat sanat:
»Herra! äiti.» (M. de, Maman).
(Cambronnen kuuluisat sanat Water-
loossa.)
Keisarilla (Napoleonilla) oli eräs
tapa ollessaan matkalla tai armeijan
keskuudessa. Sotilaskuriirit toivat
joka päivä Parisista hänelle itselleen
ja hänen adjutanteilleen osoitettuja
kirjeitä. Silloin keisari usein huvik-
seen luki ne kaikki ja repi ne sitten,
antamatta niitä omistajilleen.
Kerran sattui niin, että M. de Men-
nevät, josta myöhemmin tuli keisa-
rinna Marie Louisen adjutanttisihtee-
ri, oleskeli armeijassa Napoleonin
kanssa. Tämä herra oli vähän ai-
kaisemmin nainut nuoren naisen, jota
hän jumaloi, ja hän oli kovin levoton,
kun ei saanut puolisoltaan mitään
tietoja. »Mikä Teidän on», sanoi
hänelle eräänä päivänä keisari, »mi-
nusta Te olette kovin huolestuneen
näköinen?» »Sire, se johtuu siitä,
etten saa mitään tietoja vaimoltani,
tämä vaikeneminen tekee minut le-
vottomaksi.» »Sepä omituista», vas-
tasi keisari ja keskustelu tyrehtyi
siihen.
Muutamia päiviä myöhemmin Men-
neval oli keisarin huoneessa, kun hä-
nen katseensa osui sattumalta pie-
niin revittyihin paperipalasiin, jotka
olivat lattialla ja joissa hän oli tun-
tevinaan vaimonsa käsialan. Kumar-
tua, ottaa paperit, koota ne yhteen
niin hyvin kuin mahdollista, löytää
siten rva de Mennevalin kirje ja sa-
malla keksiä selittämättömän arvoi-
tuksen ratkaisu, oli vain hetken
asia.
MARIE LOUISEN KIR-
JEISTÄ TYTTÄRELLEEN.
Lausuntoja Straussista, Lisztistä ja
Verdistä. Pieni tarina Straussista
ja tannerista kilpailijoina,
Baden bei Wien, elok. 4 p. 1834,
Eilen illalla Resnitchek johti
...
Wasan rykmentin sotilassoittokuntaa
juhlavalaistulla torilla ja puistossa.
Häntä pidetään erinomaisena, mut-
ta minä puolestani en pidä häntä
Straussin veroisena, mun. he soitti-
vat »Norman» toisessa näytöksessä
olevan kauniin dueton, ilman vähäi-
sintäkään ilmeikkyyttä, niin että sitä
oli oikein ikävä kuunnella.
Mitä kuuluisaan Straussiin tulee,
niin kerrotaan, että eräänä päivänä
saapui jostakin kaukaa Unkarista
muudan mies Van Akenin eläintar-
haan Wienissä, ja kun hänelle näy-
tettiin kameelikurki (Strauss), niin
hän huomautti: »Olen oikein iloinen
saatuani nähdä tämän kuuluisan lin-
nun, joka laulaa niin kauniita valsse-
Marie Louisen lipas v;lta 1810, jonka parisilainen mestari valmisti nuorelle
keisarinnalle kullasta ja helmiäisistä. Siinä on kaksi kuvastinta, joista toinen
suurentaa, hammasharja sekä kynsienhoitovälineitä.
Professor G. Lombardi.)
ja; näyttäkääpä minulle myöskin yk-
si Lanner.»
Venetsia, lokak. 4 p. 1838.
Joulukuiselta Pyyveden
Viikkoliitteelle Päiviö Kuusisto
juuri kotiutunut pieneltä erä-
Olen retkueita, joka ehkä viehättää si-
nuakin.
Haluatko lähteä mukaan?
Jänismiehet jäävät lähemmäs kar-
tanoa. Minä lintumies suuntaudun irti
ajon äänistä, Pyyveden rantaa kohti.
Kummallinen joulukuu tämä. Tässä
on lampi, jossa ei jään muruakaan.
Vain paikoitellen on härmäläiakiä
maassa, kuin jussi-parkojen tilaukses-
ta tehtyjä. Luontoherrahan ei oikut-
tele jussin väriä muutellessaan niin-
kuin sään jumala. Ja siksipä jänis et-
simällä etsii valkeita pahaisia läiskiä,
missä jotenkuten pääsisi sulautumaan
ympäristöönsä.
Olen oudolla maalla, enkä juuri tiedä,
mistä metson haju lupailisi. Eikä sitä
tiedä Killikään, puolivuotias muka-
pystykorva. Se innostuu päästäisen
perään, vaikka kauempaa kuuluu pyyn
vihellys.
Vajottavin askeliin etenen lammen
rakkaista rantaa. Pyrin kovemmalle
maalle. Sitä ei kuitenkaan olisi pitä-
nyt tehdä, sillä tuskin olen jättä-
nyt aukeaman rantakaistan, kun
siltä jo hurahtaa lintu, toinenkin. En
ehdi nähdä niitten lentosuuntaa, en-
nenkuin ne jo häviävät näreikköön.
Lampi jää taakse. Maa kovenee.
Korpi muuttuu kankaaksi.
Taas hurahtaa lintu, teeri. Tumma
möhkäle se on. Mutta pieni ruskea
häivähdys riittää ilmoittamaan, että
tumma teerikin on joulukuussa akka-
Kreivitär Albertina Sanvitäle Montenuovo, Marie Lemisen ja kreivi Albert Neippergin avioton
tytär (synt. 1817) ZS-vnotiaana. Morosinin vesivärimaalaus. (Cojfijright: Collection Professor
(Copyiight: Collectiov.
Pysähdyin tunniksi Cattajoon,
...
joka on tullut hyvin viehättäväksi
oleskelupaikaksi, ja siellä Modenan
salolta
väkeen kuuluva, ja siksi jääköön rau-
haan, kuten laki säätää.
Jo näkyy Pyyvesi, Näkyy muu-
takin. Hitaasti nousee siivilleen
puolukkakankaalta ukkometso. Se
näkee vain Kiliin, tirskuttaa so-
masti hampaillaan ja käy puu-
hun. Mutta metson onneksi pari tuu-
heaa kuusta ja pimeähkö joulukuun
päivä estävät näkemästä, mihin puu-
ryhmään kukko nousi.
Killikään ei sitä ehkä kokonaan näe.
Se haukahtaa vain pari kertaa ja
tulee sitten luokseni, mitä aito lintu-
hurtta ei koskaan tekisi. Kuiskailen
kairan korvaan toivorikkaita kehoi-
tuksia;
Mene koirakulta takaisin metson
—
luo: jos et hauku sitä, niin haukkua-
han metso sinua. Ja niin löydän vielä
ehkä linnun!
Ja KUU menee metson luo. Vielä
kerran metso tirskanttaa; plö
rrr plö rrr
.
Mutta sitten se
..
.
.
kai kuulee jotakin ihmisestä, koska
hiljenee.
Mahallani maassa etenen. Joko
näkyy kukko? Tuolla, satasen metrin
päässä on tumma möhkäle petäjän
puolipuussa.
Suuntaan rihlani, jyvä tumman ala-
reunaan; paukaus! Mutta musta py-
syy puussa, ja on siellä vielä tällä
hetkelläkin. Olen ampunut oksan
päätä.
Älä naura, ei se ihme ole tällaisella
joulukuun pimeällä keliUä!
■
G. Lombardi.)
herttainen perhe (Modenan hert-
tuan) otti minut avosylin vastaan ja
minulla oli siellä onni kuulla Lisztin
soittavan kaksi kappaletta. Hän
soitti »God Save The Kingiä» (sic!) ja
Rossinin »H ta juomingit». Liszt on
uskomattoman eloisa ja voimakas-
liikkeinen ja paikoitellen henkeväkin,
mutta kun hän soittaa fortea, tekee
hän minuun mahdollisimman epä-
miellyttävän vaikutuksen, sillä hän
kiihdyttää sen äärimmilleen niin että
koko hänen ruumiinsa ja tukkansa
tärisevät; minun täytyy kuitenkin jo-
ka tapauksessa sanoa, että hän on
suorastaan ihme ja että vain harvat,
tuskinpa kukaan, voi häntä jäljitellä.
(Verdi oli Marie Louisen alamai-
nen Pannassa.)
Olen uudestaan kuullut mleli-
...
hyvällä »Beatrice di Terida»n. Belli-
ni on aina miellyttävä, kun sitä vas-
toin Verdi menee ohi. Älkää kum-
mastelko tunteitani Verdiä kohtaan,
vaikka olenkin parmalainen. Olen
kirjoittanut, että hän menee ohi, sil-
lä hänellä on suuret lahjat, mutta
vähän koulua, ja voi syntyä uusi ne-
ro, joka vie musiikin uusille, tieteelli-
semmille urille. Olisipa hauska sil-
loin nähdä vastakohta!
Lähden kiertämään paikkaa. Tä-
hyän, etsin, kurkistelen. Menee aikaa,
kallista lyhyen päivän aikaa. Mutta
metsoa ei näy. Se on päässyt karkuun
”hiipimällä”.
Killi näyttää suuntaa. Tutkin
taivaanrannan petäjien latvuksia.
Turhaa. Tyhjää. Unohdan jo metson
ja toivon toista näkyville rientäen
eteenpäin.
Runsaan ki 1 '»metrin päässä näkyy
kaksi puuta. Toisen latva on ison lin-
nun näköinen. Tähtään prismani sin-
ne: oksaryhmä vain! Toisen puun lat-
vassa on pieni kiinteä nuppi. Ed se
näytä linnulta. Mutta varmuuden
vuoksi tutkin senkin kiikarilla. Sa-
massa tulee eloa jäseniini; Se on s i t-
ten k i n lintu, metsokukko siellä
kyyhjöttää, vaikkakin näyttää kovin
pieneltä. Se on hirmuisen kaukana,
koska on noin pieni kiikarillakin.
Lähden riuskoin askelin puuta
kohti. Se on niin etäällä, että varovai-
suus ei vielä ole tarpeen. Maasto las-
keutua arveluttavan alas. Näköala
puu häviää. Olen kuiten-
peittyy, ja
kin varma suunnasta ja astelen edel-
leen välittämättä risuista ja muista-
matta ylämäkeä, joka vähitellen käy
yhä häjymmäksi: kumpareittani nou-
seva harjun rinne. Ja sitten se ta-
pahtuu, mitä en olisi uskonut enää mi-
nulle käyvän. Se puu, petäjä, pysyy
piilossa. Olen sittenkin muuttanut
suuntaa, ei paljon, mutta tulos on
varma: lintu on tiessään, ia mies ihka
Toivon kuitenkin, että Verdi vähi-
tellen isänmaansa hengessä löytää
ikuisen elämän ylevät innoitukset.
(Marie Louisen ensimmäinen rau-
tatiematka.)
Schönbrunn, heinäk. 23 p. 1838.
Sen jälkeen kuin Sinulle viimeksi
kirjoitin, olen suorittanut paljon
asioita. Viime keskiviikkona kävin
junalla Wagramissa. Tunnustan Si-
nulle, että sydämeni pamppaili ko-
vasti noustessani eräänlaisia riippu-
via portaita tähän kuuluisaan ajope-
liin, johon meidät suljettiin lukkojen
taakse. En tahdo Teille laajemmin
kuvata tätä matkaani, sanon vain,
että tuntuu kuin joutuisi myrsky-
tuulen vietäväksi jossakin pirun ajo-
pelissä. Tätä vaikutelmaa pitävät
yllä liikkeelle lähdettäessä kuuluva
hirmuinen vihellys, koneen jyskytys,
vaunut, jotka ovat toisiirfsa kytketyt
suoraksi jonoksi; niiden edessä oleva
kone, josta kohoaa savupatsas ja tuli-
kipinöitä, ja kaksi kuljettajaa, jotka
pysyttelevät seisomassa ja ovat niin
savuisia ja mustia kuin nokikolarit.
Me kuljimme tämän kolme Saksan
peninkulmaa, s.o. noin 15 Italialaista
(Jatk. 4:lle siv.)
uupunut harjunrinteen kanssa paini-
misesta.
Lähden palaamaan takaisin siir
heh kohtaan, mistä keksin metso-
puun. Hymyile vain, mutta en löydä
sitäkään pistettä. Olen siellä päin.
Mutta se ei riitä. Metsopuu näkyi äs-
kenkin vain yhdestä pisteestä. Ja nyt
pysyy piste itsepäisesti piilossa.
Tämäkin metso voitti pelin. En löy-
dä sitä, vaikka etsin vielä kauan. Se
on ehkä muuttanut puutakin.
Killi ei tiedä metsosta mitään.
Se on löytänyt jo monta päästäistä ja
touhuaa koko ajan. Kello käskee kii-
ruhtamaan, sillä parin tunnin perästä
tulee pimeä.
Näen teirikukon liitävän lahden yli
Alan kiertää rantaa myöten nientä
kohti, jonne teiri ehkä laskeutui. Killi
häärää edessäni. On kuiva ja rapiseva
keli täällä kangasmaalla. Kiliinkin ke.
vyt askel ilmoittaa aina rapinallaan
omistajansa paikan.
Samassa tartun pyssyyni. Kiliin rar
pina kuuluu oikealta, mutta mikäs va-
semmalla rapistaa? Ponnahdan pari
askelta paikalle, josta on näköalaa,
kun jo vilahtaa valkeaa haapavesakos-
sa. En ole vielä ehtinyt ajatellakaan
jänistä, kun valkea muuttuukin pu-
nervaksi tuuheaksi hännäksi. Ja tuu-
heaa häntää kuljettaa itse kettu Re-
*
polainen, ylväästi liukuen ylös lou-
hikkorinnettä pitkin.
Parikymmentä metriä näen ketun
juoksevan, vaikka jalkojen liikettä en
huomaa; niin sulavaa on meno. Sitten
harvinaisuus häviää. Seison ja ihailen
sitä vielä kauan sen jäljestä, kun Killi
on räyhäillen lähtenyt ketun jälkiä
seurailemaan. Erämaa on näyttänyt
ihmeensä, paljastanut jotakin sellaista,
jota en koskaan tällaisessa ympäris-
tössä ole nähnyt. Vaikka kontissa ei
ole yhtään lintua, olen saanut saalista,
joka ei lahoa tai häviä.

Relchstadtln
. .
(Jatk. 3 ;lta slv.)
peninkulmaa, 20 minuutissa ja paluu-
matkan suoritimme 21 minuutissa.
Wagramin kylän lähelle on raken-
nettu kaksi ravintolaa, joissa pysäh-
dyimme. Nautimme molemmissa jää-
telöä ja näimme koneen saapuvan
toisten vaunujen kanssa, jotka olivat
täynnä ihmisiä, sillä komissionin her-
rat olivat hyväntahtoisesti järjestä-
neet niin, että me saimme matkustaa
yksin kolmessa vaunussa voidaksem-
me nähdä tämän näytelmän.
Nopeus on 30 jalkaa 2 sekunnissa.
Sen jälkeen saapui vielä yksinäinen
veturi kaksine kuljettajineen. Yksi
tällainen kone painaa 200 kvintaalia
ja se on niin nerokas keksintö, että
kaksi miestä voi helposti kääntää sen
tiellä paluumatkaa varten.
Paluumatkalla vaunujen huojumi-
nen tuntui minusta jo oikein miellyt-
tävältä ja minä katselin seutua, joka
Wieniä lähestyttäessä käy yhä ka-
rummaksi kaupunkia ympäröivien
metsäisten kukkuloiden vuoksi, joi-
den juurella on paljon kyliä ja maa-
laistaloja. l£un meillä oli hyvää ai-
kaa, niin menimme kävelemään val-
leille, sillä pidän paljon niillä käve-
lystä, koska sieltä on yleisnäköala
rinteille ja esikaupunkeihin kauniine
rakennuksineen.
Iltamme päättyi Rossinin
helm Telliin», joka oli sangen huo-
nosti esitetty sekä tanssin että musii-
kin puolesta. Näyttelijöistä on ai-
noastaan Schoberilla, joka on oles-
kellut pitemmän aikaa Italiassa, se-
kä kaunis ääni että kaunis esitys-
tapa.
Olin torstaina puolenpäivän aikaan
katsomassa Franzin (myöhemmin
keisari Frans Josef) uimista ja
näin molempien toistenkin veljenpoi-
kieni hyppäävän veteen, ja kaikki he
uivat erinomaisesti.
(Kun oli saapunut tieto, että Ma-
rie Louise, Ranskan keisarinna, oli
raskaana, kirjoitti Itävallan keisa
ri Franz tyttärelleen seuraavan
kirjeen);
Rakkakin Louise;
Kirjeesi 15 p;ltä, samoin kuin puo-
iisosikin kirje, raskautesi jatkuvan
toivon vuoksi, on tuottanut minulle
paljon tyydytystä, mutta Sinun kir-
jeesi kehoittaa minua saarnaan, jos-
sa pyydän Sinua muistamaan, mitä
äidin-, puolison- ja alamaisuusvelvol-
lisuus Sinulta vaativat tällaisessa ta-
pauksessa, varsinkin nykyisessä tilas-
sasi, nim. raskauden aikana vaaditta-
vaa itsensä säästämistä, pidättymistä
äkillisistä liikkeistä ja ennen kaikkea
kaikesta sellaisesta, josta voi syn-
tyä säikähdystä tai onnettomuutta,
ratsastamisesta (yksi sana, jota ei
v lukea) ... tahi tärinästä. Si-
n tiedät että puhun kokemuksesta.
Äitisi oli kyllä terve ja voimakas ja
kuitenkin, vaikka hän suurin piir-
tein säästikin itseään, hän muuta-
man kerran menetti lapsensa. Jos
ee tapahtuisi Sinulle omasta syys-
täsi. niin mitä omia ja vieraiden
moitteita saisitkaan, mikä kärsimys
puolisollesi, ja minkä tähden? Toi-
von, että olet viisas ja muistat vel-
vollisuutesi.
Minä ja sisaruksesi voimme hyvin,
vaimoni palasi tämän kuun 10 p.,
mutta ei kykene nousemaan portaita,
eikä vielä hyvin kävelemäänkään.
Hengenahdistus, ja, kuten minusta
4
eJ
i
.
näyttää, jollei hän tahdo itseään pal-
jon säästää, niin mikä on seuraus?
Voit sen itse päätellä ja ottaa siitä
pppia.
Kiitän Sinua Marielle lähettämäs-
täsi kirjeestä, jonka olen lukenut.
Kiitän mitaleista ja, jos miehesi on
ne antanut, niin kiitä siitä häntä sy-
dämellisesti ja kauniisti, että hän te-
ki siten onnelliseksi Sinut ja isäsi.
Tuota aina minulle ja perheelleni
kunniaa ja hyvitä siten se suru. joka
minulla on ollut Sinun menettämises-
täsi, ja usko minun olevan koko elin-
aikani
Sinun armain isäsi
Franz.
Wien, elok. 13 p. 1810.
Tutustuin Ljuba Gorelovaan sat-
tumalta: hän tuli luokseni jonkin
pienen asian vuoksi. Slllaikaa kun
kirjoitin hänen tarvitsemaansa kirje-
lappusta, hän istui hiljaa nojatuolis-
sa ja huokaili välistä itsekseen, pi-
täen kätensä ristissä polvillaan ja
katsellen jonnekin kauas avaruu-
teen. Hän oli yhdeksäntoistavuo-
tias ja hän oli niitä huolellisia tyttö-
tyyppejä, jotka eivät kaikkein ras-
kaimmassa surussaankaan unohda
ajoissa silittää puseroansa suoraksi.
Miksi huokailette niin surulli-
sestl? kysyin häneltä. Onko teil-
»Wil-
lä ikävyyksiä?
Ljuba nykäsi kömpelösti ylös siis-
tisti kammattua päätänsä, huokaisi
hiljaa ja hymyili kärsivänä;
Ei... ei mitään mainittavaa.
On ollut ikävyyksiä, mutta ne ovat
jo ohi.
Olen elämäni varrella tarpeeksi
paljon joutunut tekemisiin nuoria
tyttöjä kohdanneiden ikävyyksien
kanssa ja olen tottunut keskustele-
maan niistä. Siksi kyselin edelleen:
Ovat ohi jo, ja te sittenkin huo-
kailette ?
Ljuba liikutteli olkapäitään kuin
olisi hänen vilu ja katsahti minuun.
Hänen ruskeissa, rehellisissä silmis-
sään leimahti eloisuus:
Haluatteko, niin kerron teille?
Kertokaahan.
Mutta se on pitkä juttu
Ei tee mitään.
Mieheni on jättänyt minut
Katsahdin ihmeissäni häneen: hä-
nen pitkä kertomuksensa näytti ole-
van päättynyt ja sen yksityiskohdat
saattoi havaita hänen pikku kasvoil-
laan: pieni vaaleanpunainen suu vä-
risee hymynä ja silmissä on hieno
välkkyvä kyynel.
Jättänyt?
Niin, sanoi hän tuskin kuulu-
vasti ja nyökkäsi lapsen tavoin.
Oliko hän hyvä? Tuo teidän
miehenne ?
Kyllä. hyvin, hyvin hyvä
Ja te rakastitte häntä?
Tietysti.. Mitenkäs muuten?
Rakastan nytkin häntä.
Ja kärsitte?
Kauheasti, tiedättekö.
Siis teidän ikävyytenne eivät
ole aivan ohi?
Ljuba katseli minua uhmaavan
epäluuloisesti, mutta vilpitön kat-
seeni rauhoitti hänet:
Ohi... Kaikki on ohi. Mitä
muutakaan voi tehdä?
Hän hymyili niin naivisti ja avut-
tomasti, että asia alkoi suorastaan
kiinnostaa minua: todellakin, mitä
hänen olisi tehtävä?
(Tiedetään, että kun Napoleon oli
matkalla Elbaan, niin Provencen
väestö otti hänet vihamielisesti vas-
taan. Vähemmän tunnettua on, että
hän kykeni suojelemaan itseään väki-
vallalta ainoastaan siten, että vaih-
toi univormua käytettäväkseen ko-
mennetun itävaltalaisen kenraalin
kanssa, poistui matkavaunuistaan ja
nousi hevosen selkään. Kirjeessään
toukok. 7 piitä 1814 Parisista tyttä-
relleen, Marie Louiselle, joka sai kir-
jeen jo pakollisella matkallaan Rans-
kasta takaisin Itävaltaan, koetti kei-
sari Franz häntä rauhoittaa Napo-
leonin voinnin suhteen ja lievittää
katkeruutta hänen ympäristönsä ja
palveluskuntansa onnenonkimisen
johdosta, nämä kun enimmäkseen
4. MAKARENKO:
Ja todellakin, mitä nyt tekisit-
te? Teidän tulee ilmeisesti unohtaa
miehenne ja aloittaa kaikki alusta
Menette uudelleen naimisiin.
Ljuba nyrpisti nenäänsä ja ilmais*
ilmeillään halveksumista:
Kenen kanssa? Kaikki saman-
laisia ...
Mutta miehennehän on myös
hyvä. Jättihän hän teidät? Oikeas-
taan ei häntäkään kannattaisi rakas-
taa.
Miten el kannattaisi? Ettehän
tunne häntä!
hän on
Miksi hän
Miksi teidät
jättänyt teidät?
on iättänvt
Rakastui toiseen.
Ljuba lausui tämän rauhallisesti
ja jopa jollaisellakin tyydytyksellä.
Sanokaahan Ljuba, elävätkö
vanhempanne ?
Tottakai! Sekä isä että äiti;
Saan ehtimiseen kuulla heiltä hauk-
kumisia: miksi meninkään naimi-
siin!
Heillä on syytä moittia teitä.
Ei, ei ollenkaan. Miksi sitten
olisi?
Miksikö olisi? Olettehan vielä
lapsi ja jo olette ehtinyt mennä nai-
misiin ja erota.
No, mitä tuosta. Mitä se heille
kuuluu?
Ettekö asu heidän kanssaan?
Minulla on oma asuntoni. Mie-
heni on jättänyt minut ja mennyt
asumaan omansa 1u0... ja huone on
nyt minun. Ja saan palkkaa 250
ruplaa. Enkä minä ole ollenkaan
mikään lapsi! Mikä lapsi minä oli-
sin?
Ljuba katseli minua vihaisena ja
ihmeissään ja näin, että hän on ai-
van vakava elämänleikissään.
Toisen kerran tapasimme samassa
paikassa. Ljuba istui samassa no-
jatuolissa. Hän oli nyt kahdenkym-
menen ikäinen.
No niin, miten on perheasioit-
tenne laita?
Tiedättekö, niin hyvin, että en
osaa sanoakaan!
Niinkö? Siis on löytynyt mies,
joka on parempi kuin ... tuo teidän.
Eikä sinne päinkään. Menin
naimisiin sen saman kanssa. Toisen
kerran menin naimisiin.
Miten se tapahtui?
Tapahtuipa vain. Hän tuli
luokseni ja itki. Ja sanoi, että olen
paras kaikista. Mutta sehän ei ole
totta? Enhän ole paras kaikista.
'
♦ • •
PURSIMIEHENKATU HEL-
SINGISSA. AIKAISEMMIN
(VASEN KUVA) JA NY-
KYÄÄN (OIK.)
* * • nulle voit ne uskoa, sillä silloin olet
hylkäsivät nuoren keisarinnan. Että
Marie Louise, joka siihen aikaan oli
hyvin kiintynyt Napoleoniin ja oii
katkeroitunut Metternichin ja liitto-
laisten aiheuttaman pakollisen eron
johdosta keisarista, käy ilmi alempa-
na julkaistusta salaisesta päiväkir-
jasta, jota hän niinä päivinä paluu-
matkallansa Itävaltaan piti).
Rakkakin Louise!
Vastaan täten kirjeeseesi toukok. 3
piitä ja älä ole levoton, äläkä usko.
että olen vihainen, sillä olen kirjoit-
tanut Sinulle jo kaksi kertaa.
Kaikki juhlamenot Wienissä ja
Schönbrunnissa ovat peruutetut ja
kielletyt: nyt olen määrännyt, että
jos Sinulta palvelusväki lähtisi ja Si-
y|
<Suaoi ija
MIEHI NSA
NEUVOSTOVEN&LAINEN
Niin makuasia. Miksi oli-
...
sitte huonompi kuin muut?
. Niin, siinä se on! Siis hän ra-
kastaa minua. Ja isä ja äiti sanoi-
vat, että teen tyhmästi Mutta hän
sanoo: unohtakaamme kaikki.
Ja te olette unohtanut kaikki?
Kyllä, sanoi Ljuba, yhtä hiljaa
ja huomaamatta kuin ennenkin ja
nyökkäsi lapsen tavoin. Ja katsahti
sitten minuun vakavan uteliaana,
ikäänkuin haluaisi tarkistaa, pääsen-
kö selville hänen elämänleikistään.
Kolmannen kerran lapasin Ljuba
Gorelovan kadulla. Hän juoksi kul-
man takaa, pidellen joitakin suuria
kirjoja kainalossaan ja ryntäsi rai-
tiovaunua kohti, mutta näki minut
ja huudahti:
Ah! Päivää! Miten hyvä, että
tapasin teidät!
Hän oli yhtä nuori, yhtä siististi
kammattu ja hänen päällään oli yhtä
uusi, ihanteellisesti silitetty pusero.
Mutta hänen ruskeita silmiään su-
mensivat jonkinlaiset puolivarjot, jo-
kin, joka muistutti elämänväsymys-
tä, ja hänen kasvonsa olivat tulleet
kalpeammiksi. Hän oli kahdenkym-
menenyhden ikäinen.
Hän kulki rinnallani ja toisti hil-
jaa:
Miten hyvä, että tapasin tei-
dät!
—Miksi olette siitä niin iloinen?
Tarvitsetteko minua jotakin varten?
Kyllä. Olette ainoa, jolle voin
kertoa.
Ja hän huokasi.
nä tarvitsisit muutamia henkivarti-
joita tai tallimiehiä, palvelevat mi-
nun palvelijani sillä välin Sinua.
Ihmisvihaa älä itsessäsi salli syn-
tyä, sillä muutamien epäkiitollisten
vuoksi ei Sinun pidä päätellä, että
kaikki ovat samanlaisia. Sitä vähem-
män tulee Sinun antaa huomata sitä
tulevien alaistesi edessä. Seu tähden
pidä huomiosi salassa, ainoastaan mi-
todella varma, että siitä ei ole mi-
tään pahoja seurauksia.
Keisarista on Metternich lähettä-
nyt tietoja. Jumalan kiitos, minä
toivon hänen olevan turvassa: mutta
kyllä hän on saanut kestää vaaroja.
Niin pian kuin saamme jotakin tar-
kempaa tietoa, annan siitä sanan
Sinulle.
Minä luulen, että hän on käynyt
Pisassa lähteäkseen Englantiin.
Vaali hyvin yskääsi.
Matkasi johdosta Tyrolin kautta
olen jo Sinulle kirjoittanut. Kaksi
Sinulle tulevaa pyyntökirjettä, jotka
eivät lainkaan liikuta minua, lähetän
tämän mukana.
Sinun ainaisesti armahin isäsi
Franz.
Paris, toukok. 7 p. 1814.
(Jatkuu.)
(Copyright by G Lombardi.
Jälkipainos kokonaan ja
osittain kielletty).
KERTOMUS
Onko teillä jälleen elämänsu-
ruja?
Hän puhui puoliääneen, katsellen
tietä jalkojensa alla:
Oli suruja. Sellaisia suruja!
Minä jopa itkin. Tiedättekö, tuo nai-
nen on jättänyt asian oikeuteen. Ja
nyt on oikeuden päätös tullut ja me
maksamme 130 ruplaa kuukaudessa.
Lapsielatusta. El se mitään. Mie-
heni saa viisisataa ruplaa ja minä
kaksisataaviisikymmentä. Mutta
sääli. Ja niin hävettää, tiedättekö.
Mutta se on väärin. Se ei ole ollen-
kaan hänen lapsensa, vaan nainen
on saanut todistajia .
.
.
Kuulkaahan Ljuba, ajakaa hä-
net tiehensä.
Kenet?
No hänet juuri... miehenne.
Mitä te nyt? Hän on nyt niin
vaikeassa asemassa. Eikä hänellä
ole huoneistoa. Ja on maksettava ja
kaikki .
. .
Mutta tehän ette rakasta
häntä.
En rakasta? Mitä te puhuttu-
kaan! Rakastan häntä kauheasti.
Tehän ette tiedä, hän on niin hyvä!
Mutta isä sanoo: hän on roisto! Ja
äiti sanoo: kun kerran ette ole kir-
joittautuneet, niin lähde pois hänen
luotaan!
Ettekö sitten ole kirjoittautu-
neet?
Eli, emme ole kirjoittautuneet.
Aikaisemmin kirjoittauduimme, mut-
ta nyt ei voi enää kirjoittautua.
Miksei voi? Aina voi kirjoit-
tautua.
Voi kyllä. Mutta on otettava
ensin ero ja sen sellaista.
Miehennekö on otettava ero?
Siitä naisestako, jolle lapsielatus...
Eli, ei hän ole hänen kanssaan
kirjoittautunut. Toisen kanssa.
Toisen ? Kukas hän sitten on
.
.entinen vaimoko?
.
Ei, miksi entinen? Ei siitä ole
pitkää aikaa, kun hän oli hänen
kanssaan kirjoittautunut.
Pysähdyin:
En ymmärrä mitään. Siis ei
toisen, vaan kolmannen kanssa?
Ljuba selitteli minulle ahkerasti:
Niin, kolmannen kanssa, jos mi-
nut lasketaan mukaan.
Mutta milloin hän oli ehtinyt?
Mitä se sellainen on?
Ei hän elänyt kauan aikaa sen
kanssa, jolle lapsielatus... Vähän
aikaa vain. Ja sitten hän kulki ja
kulki yksin ja tapasi tämän. Hänel-
lä oli huone. He alkoivat elää yh-
dessä, Mutta nainen sanoi: en ha-
lua näin, on kirjoittauduttava. Hän
luuli, että niin olisi parempi. Ja mie-
heni kirjoittautuikin. Ja kun oli kir-
joittautunut, niin hän eli vain kym-
menen päivää hänen kanssaan
. .
Ja sitten?
Ja sitten hän näki minut maan-
alaisessa junassa... noin... erään
toverin kanssa ja hänen niin tuli
ikävä, niin tuli ikävä. Ja silloin hän
tuli ja alkoi itkeä.
kaiki
tas
Vfe
oli
kf
n&
mini
katu kaikui:
Ajakaa hänet h-ttiin, ajakaa
heti! Ettekö häpeä lainkaan?
Ljuba puristi kirjansa rintaansa
vasten ja kääntyi poispäin. Hänen
silmissään oli varmaan kyyneleitä.
Ja hän sanoi, ei minulle, vaan toiselle
puolelle katua;
Miten minä voin ajaa hänet
pois? Minähän rakastan häntä.
* märrättekö... tämä on se oikea*
Neljännen kerran tapasin Ljuba
Gorelovan elokuvateatterin eteisessä.
Hän istui leveän sohvan nurkkauk-
sessa ja nojasi nuoreen mieheen,
hauskannäköiseen ja kiharatukkai-
seen. Mies puhui jotakin hänen oi-
kansa yläpuolella ja nauroi. Ljuba
kuunteli jännittyneen tarkkaavaise-
na ja katseli jonnekin kauas onnelll-
silla ruskeilla silmillään. Hän näytti
yhtä huolelliselta, hänen silmissään
en huomannut mitään puolivarjoja.
Nyt hän oli kahdenkymmenenkahden
ikäinen.
Hän näki minut ja ilostui suuresti.
Hypähti sohvalta, juoksi luokseni ja
tarrautui takinhihaani:
Saanko, saanko esitellä teille
mieheni!
Nuori mies hymyili ja puristi kät-
täni. Hänen kasvonsa olivat todella-
kin miellyttävät. He asettuivat is-
tumaan minun kummallekin puolel-
leni. Ljuba oli oikein iloinen tapaa-
misestamme, repi yhtämittaa takin-
hihaani ja nauroi kuin lapsi. Hänen
miehensä puhui pidättyvästi elehtien:
Älkää luulkokaan, tunnen tei-
dät hyvin. Ljuba on sanonut, että
olette hänen kohtalonsa. Nytkin
hän näki teidät ja sanoi heti: tuossa
on kohtaloni!
Ljuba huusi, niin että koko eteinen
kaikui:
Eikö ole oikein? Eikö ole oi-
.
kein ?
Yleisö kääntyi katsomaan häntä.
Hän piiloutui olkf pääni taakse ja sa-
noi leikkisän ankarasti miehelleen:
Mene, me» i juomaan vettä!
Niin, älä katsele ollenkaan! Haluaa
näy? j
Kyllä hän näyttää hyvältä, mut-
ta... jos muistamme kaikki ääneni
.
.
kolttosensa
. tehän ymmäri-
. . .
rätte itse . . .
Ljuban silmät suurenivat tavatto*
masti;
Omituinen ihminen! Eihän tä-
mä ole se? Ei sinne päinkään! Tämä)
on aivan toinen! Tämä on.
. ym4
Oikea, kuuletteko!
Olin kuin lyöty:
Miten niin ”oikea”? Entä o<e
toinen ? ”Rakastettu” ?
Mikä sellainen ”rakastettu”?
-
(Jatk. 7:lle siv.V
-
Z’
 Lontoon ihmeiden tekijä
on maailman suurin spi-
Lontoo
noin
ritismin keskus. Englannissa on
1.200 spiritististä seuraa, ja
maan pääkaupungissa on sillä sy-
säyksellä, minkä Sir Arthur Conan
Doyle tälle liikkeelle antoi, ollut py-
syvä vaikutus. Lontoon spiritistien
joukossa on nykyisin hämmästyttä-
vin ilmiö muuan mies, joka vielä
hiljattain oli rautatievirkamiehen
HVIDÖREN . .
(Jatk. 2:lta slv.)
pyökkilehtoja Hvidören huvilan, jon-
ka eräs rikas tanskalainen oli raken-
nuttanut 1870-luvulla. Linna ei hipai-
sekaan tyyliltään mitään arvokasta,
klassillisuuteen viittaavaa ruhtinas-
linnaa. Tämän ehkä huomasivat ruh-
tinaalliset sisarukset linnan ostaes-
saan, mutta he eivät siitä puolesta
liene välittäneenkään, he ottivat
Hvidören, koska paikka oli kaunis ja
rauhallinen, merelle ihana näköala ja
muhkea puisto. He korjauttivat lin-
nan hyvään kuntoon.
Tässä linnassa Maria Feodorovna
keisarinna Dagmar, kuten tans-
kalaiset häntä kutsuivat ja Eng-
lannin kuningatar Aleksandra usein
tapasivat toisensa ja viettivät viik-
koja toistensa seurassa.
Senjälkeen kun englantilainen sota-
laiva oli käynyt Krimiltä pelastamas-
sa keisarinna Maria Feodorovnan,
hän asettui pysyväisesti asumaan
Hvidören linnaan ja asui siellä elä-
mänsä viimeiset vuodet tyttärensä,
suuriruhtinatar Ksenian kanssa. Täs-
sä linnassa hän ummisti silmänsä
viimeiseen uneen kymmenen vuotta
sitten lokak. 10 p. 1928.
Tanskalaiset ystävämme kertoivat,
että tsaaritar kuoli köyhänä. Hänel-
lä ei ollut vanhoilla päivillään mitään
muuta omaisuutta kuin Hvidören lin-
na. Vähätkin ©maisuutensa rippeet
olivat menneet erään kööpenhamina-
laisen suurpankin romahduksessa.
Keisarinna eli viimeiset vuotensa pien-
tä köyhyyttä kärsien, mutta kuninga-
tar Aleksandra sekä Tanskan kunin-
gas ja aateliset auttoivat häntä. Kun
Maria Feodorovna silloin tällöin osal-
listui Englannin ja Tanskan hovijuh-
liin, niin helmet ja muut korut, joita
hän käytti, eivät olleet hänen omiaan,
vaan lainattuja. Tsaarittaren puvus-
to ei ollut sen kummempi kuin jon-
kun varakkaamman porvarin tai vir-
kamiehen rouvan.
Kööpenhaminalaiset näkivät tsaa-
rittaren joka sunnuntai kirkossa.
Aivan likellä Amalienborgin kunin-
kaallista linnaa Bredgadella on or-
todoksinen eli kreikkalaiskatolinen
Aleksanteri Nevskin kirkko, jonka
Aleksanteri 111 oli rakennuttanut it-
selleen ja puolisolleen. Tässä kirkos-
sa tapasivat kööpenhaminalaiset
tsaarittaren melkein joka sunnuntai,
mukana kaksi mustapartaista pitkää
kasakkaa, jotka olivat kuuluneet hä-
huomaamattomalla uralla. Hänen ni-
mensä on W. T. Parish.
Hän oli elänyt vuosikausia tietä-
mättä mitään spiritismistä tahi sii-
tä spiritismin opista, että määrä-
tyillä lahjoilla varustetut henkilöt
vainajien hengen ohjauksella voivat
saada toimeen sairauksien ihmepa-
rannuksia. Parish suoritti tehtävän-
sä rautatiellä vaatimattomasti ja
.
nen henkivartiostoonsa Venäjällä,
mutta vapaaehtoisesti seuranneet hal-
litsijatartaan Tanskaan. Nämä kaksi
henkivartijaa taluttivat tsaarittaren
autosta kirkkoon ja kirkosta pois.
Kasakat olivat perehtyneet Tanskan
oloihin, vaikka lienee joskus ikävä-
kin ollut Donin maille. Hvidöressä he'
tekivät pihamiehen töitä ja olivat
vahdissa linnan pääoven edessä. Nä-
mä kaksi uskollista palvelijaa saat-
toivat tsaarittaren hautaankin ja lie-
nevät jääneet loppuiäkseen Tanskaan.
Vanhan keisarinnan viimeiset vuo-
det olivat monien surujen ja huolien
painamia. Vanhuus toi mukanaan sai-
rautta. Vaikka Maria Feodorovna oli-
kin vetäytynyt maailmasta syrjään,
niin venäläiset ylhäiset pakolaiset ja
ruhtinaallisetkin kävivät häntä myö-
tätunnosta tervehtimässä. Usein tois-
tuivat vieraskäynnit rasittivat van-
haa naista, mutta viimeiseen asti oli
hän venäläisilleen ystävällinen ja hy-
väntahtoinen.
Tanskalaiset tiesivät kertoa sitä-
kin, että Maria Feodorovna ei kos-
kaan uskonut poikansa tsaari Niko-
lain ja hänen perheensä surulliseen
loppuun, vaan odotti heitä kaikkia
Tanskaan. Meille näytettiin Hvidören
linnan erästä merenpuoleista ikku-
naa, joka oli valaistu öisinkin, sillä
keisarinna uskoi, että poikansa per-
heineen palaisi mereltä päin. öisin
merelle päin valaistu ikkuna oli niin-
kuin majakassa merkkinä, että lin-
nassa äiti valvoi ja odotti. Maria
Feodorovna oli istunut elämänsä vii-
meisinä vuosina saman ikkunan luo-
na nojatuolissa, katsellen merelle, ja
odottanut poikaansa perheineen saa-
puvaksi, mutta perheestä ei yksikään
tullut. Vielä viimeisillä hetkillään hän
pyysi päästä istumaan ikkunan luok-
se samaan nojatuoliin ja sanoi: ”Ha-
luan vielä katsella merelle”. Se olikin
hänen viimeinen pyyntönsä, sillä kuo-
lema vapautti iäkkään tsaarittaren
nojatuolissa merelle katsellessa.
Kävelimme linnan hyvin hoidetus-
sa puistossa, johon meidät laskettiin;
sisään emme pyrkineetkään. Ei siellä
kuulu olevan mitään Pietarin talvi-
palatsiin ja muihin ruhtinaslinnoihin
verrattavaa: huoneet pieniä ja kalus-
tetut erityylisillä aivan tavallisilla
huonekaluilla, jollaisia on nykyaikai-
sissa huviloissa kaikkialla. Keisarin-
nan palvelushan taan oli kuulunut
vain muutamia ja niidenkin palkkaa-
minen vaikeaa, ainoastaan Tanskan
hovin avulla mahdollinen.
meparantaja W. T. Päristi, pyhätössään yhteenkasvaneista moskovalaisista kak- on ”riitaisen” Iran mielestä varsin
tranceen.
mat ummessa, tranceen vaipuneena, sairasta lasta.
Äiti vaipuneena rukoukseen, Parishin parantaessa hänen lastaan. (Yli äj mukset ovat asettaneet uuteen valoon kuusikuukautisen
W. T. Parish trancessa, parantamassa Kalkuttasta hänen luokseen tuotua
sokeaa poikaa. (A 11 a.)
ilman muita harrastuksia, kunnes
vaimonsa sairastui vaarallisesti syö-
pään. Lääkärit hylkäsivät hänet pa-
rantumattomana. Eräässä sairaalas-
sa vaimo oli kuullut jotakin spiritis-
mistä ja lähti miehensä seurassa
erääseen spiritistiseen istuntoon.
Siellä korokkeella oleva medio yht-
äkkiä osoitti hänen miestään ja sa-
noi: ”Te olette syntynyt tautien pa-
rantajaksi; teissä uinuu salaisia voi-
mia.”
Jo samana päivänä Parish alkoi
käsitellä vaimoaan ”kätten päälle-
panemisella”. Nyt on vaimo miehen-
sä ensimmäinen assistentti tämän
vastaanotoilla, ja jos lyhyesti tahdo-
taan häntä kuvailla, voitaisiin sanoa,
että hänen poskiensa väri ja sil-
mäinsä loiste herättää vaikutelman
moitteettomasta terveydestä.
Näin tuli Mr. Parish tunnetuksi.
Johtavissa asemissa olevat miehet
tukivat häntä. Mr. Hore Belisha on
lähettänyt hänelle kiitollisuuden
osoituksena siitä, että tämä oli kä-
sitellyt hänen äitiänsä, hienon an-
tiikkisen veistoksen. Se on sen kap-
pelin akkunalla, joka hiljattain ra-
kennettiin erikoisesti Parishia var-
ten. Talo ja puutarha ovat lahja, sokean intialaisen pojan, jonka hä-
jonka eräs vaimo on antanut sen joh-
dosta, että Parish paransi hänen mie-
hensä vaarallisen sairauden. Siihen
asti kunnes hän sai tämän lahjan
Parish otti vastaan potilaansa vaa-
timattomassa vuokrahuoneistossa,
mutta mitä vaarallisimpia tauteja
sairastelevien kävijöiden kiihkeä toi- ponnistuksiin, jommoisiin ei kukaan
vioretkeily hänen luokseen teki sen,
ettei hän enää voinut olla tuossa
asunnossa.
Nyttemmin Parish pitää aivan
säännöllisiä vastaanottoja, vaikka ei
suinkaan aina potilaan saapuvilla ol-
lessa. Joka aamu klo 7 —9 ja joka
ilta klo 10—11 hän käyttää aikansa
sairaan kaukokäsittelyyn, mikä on-
kin hänen työnsä mieltäkiinnittävin
piirre. Jostakin Etelä-Afrikasta tahi
Kanadasta hän saa kirjeen, jossa
pyydetään hänen apuaan. Parish an-
taa potilaalleen tiedon tunneista,
jotka on varattu erikoisesti rukoi-
lijalle ja rukoilemiselle ja neuvoo
häntä vaivuttamaan itsensä uskomi-
sen ja vastaanottavaisuuden tilaan
juuri sillä hetkellä. Parish saa täl-
laisia kirjeitä vuosittain kaksitolsta-
tuhatta kappaletta. Koska hän ei
työstään ota mitään palkkaa, vaan
tekee sitä pelkästä hyvästä tahdos-
taan ja säälistä, vapaaehtoiset työ-
voimat hoitavat tätä kirjeenvaihtoa
kunnioituksesta hänen suurta lah-
jaansa kohtaan. Usein sattuu, että
ulkomailta tulee sähkösanoma:
”Mieheni kuolemaisillaan sairaalas-
sa, auttakaa.” Silloin Parish tapan-
sa mukaan laskee paperin alttarille,
koin
Niin
se Helsingin
Oli
rauhallinen, talvinen ilta.
hiljainen ja
kaltaisella
rauhallinen
paikka-
varsa ypöyksin. Koko suuri perhe radion ääreen, väänteli koneen nap-
palkkapiikoja myöten oli tipoties-
sään, hajautuneena jonnekin pääkau-
puloita, suutaan vähän muikistaen,
niinkuin tekee miehinen mies, alen-
jota valaisee pehmeä sinertävä va-
kunnalla ylipäänsä osaa ja voi olla. pungin eri tahoille ja tuuliin, mihin, tuessaan mielestään vähän lapselli-
lo, Rukoilee, pysyy itseensä keskitet-
tynä, henkisen Hra Kenonen oli päivällisen jäl- sitä ei hra Kenonen tiennyt eikä vä- seen hommaan, ja pian alkoi avaruu-
lähettää minänsä
keen ottanut huoneensa siihen tar- littänytkään tietää. den tuulisilta pihoilta tulla tavallisen
jonnekin kaukaisuuteen, ja vasta
pitkän yhteyden jälkeen sen kanssa,
koitukseen nimenomaan sopivaksi Yksinäiseltä ei hän oloansa kui- valmistavan rätinän ja räiskinän jäl-
järjestetyllä leposohvalla tavanmu- tenkaan tuntenut siinä mielessä kuin keen Ulan ohjelmaa.
mikä on tuolla puolella”, se palaa
ruumiiseensa, joka on ihan
kaisen, hänen iälleen ja asemalleen kaunokirjallisuudessa tavallisesti Menossa tuntui olevan semmoista
hänen
yhtä tarpeellisen kuin virkistävänkin, tarkoitetaan. viime aikoina muotiin tullutta yhteis-
näännyksissä.
tunnin tai ehkä hiukan enemmänkin Hän päinvastoin ajatteli, että laulua, missä koko kansaa kehoite-
Sain kerran tilaisuuden esittää Pa-
kestäneen uinahduksen näin tämä onkin varsin mukavaa taan laulamaan mukana radioittensa
ristolle eräitä kysymyksiä hänen toi-
Sitten hän oli noussut ylös, pistä- saisi vain olla useamminkin. Ei mi- ääressä, ja lähetys kuulosti olevan
minnastansa. Tässä on eräitä hä-
nyt maailmaa paljon tallanneet jal- tään hälinää eikä ovien alinomaista jostakin Pohjanmaalta sikäläisinä ral-
nen vastauksistansa: ”Käsitellessäni kansa pehmoisiin tohveleihin, tehnyt
*
pauketta... latuksineen.
*
etäällä olevaa potilasta olen täysin
kiertokäynnin huoneistossaan aina Hra Kenonen istuutui oleskeluhuo- Parhaillaan oli menossa jotakin
tietoinen siitä, että yhtaikaa olen
keittiötä myöten ja huomannut ole- neen nurkassa olevaan nojatuoliin semmoista kuin:
kahdessa paikassa. Muuten en ole-
kaan koskaan yksin, vaan alati mitä »Henttuni heitti ja heittäköhön,
läheisimmässä yhteydessä Juma- ei oo mulla minkäänmoista,
lan, hänen enkeleillensä ja profeet-
tojensa kanssa. Oppaanani on Ab-
Yhteenkasvaneet moskovalaiset maailma on suuri ja avara,
minä etsiskelen toista.»
dul Latif, suuri persialainen paran-
taja, jonka täytyi odotella vuosisa-
kaksoset kuolleet Hra Kenonen veti suutaan vähän
nauruun ja ajatteli, että eipähän ole
toja, kunnes tapasi minussa medion
Neuvostoliiton kokeellisen lääketie- tamme ymmärtää, mitä tapahtuu, esi- ainakaan mitään oopperoita eikä mui-
toimintaansa vaiten tällä puolella teellisen laitoksen neuro-fysiologisen merkiksi kun Ira raapaisee Galyaa.
.
ta aarioita, ja alkoipa itsekin horista
Muuten on Paiish tavattomasti osas j-on johtaja prof. P. Anokhin Galya alkaa huutaa, ja koska hänellä
mukana.
julkaisi mielenkiintoisen kirjoituksen on yhteinen ruumis Iran kanssa, se Mutta kun näkymätön johtaja oli
paljonpuhuvainen herra ja aina sä-
W. T. Päristi käsittelee sil- SoS S a
i t jotka äskettäin ovat kuolleet, epämiellyttävää, ja hän alkaa itse it- keistöjen välillä hra Kenosen mieles-
,
heidän täyttäessään vuoden. Kaksosil- kea. Syntyy omalaatuinen vastavuo-
. .. „ ...
la oli kaksi päätä, neljä käsivartta, yh- roisuus: kumpikin pikku tyttö pidät-
teinen ruumis ja yksi pari jalkoja, tyy kaikista niistä liikkeistä, jotka ai-
tä tarpeettoman monisanaisesti sel-
vitteli asiaa ja laulun sisällystä ja
meininkiä ja siten haaskasi kallista
Kuollessaan he olivat yhden vuoden 22 heuttavat hänelle epämukavuutta, aikaa, niin hra Kenonen huusi har-
päivän ikäisiä. Heitä tutkittiin tarkoin vaikka se tapahtuisi hänen naapurinsa mistuneena:
tämän lyhyen elämän aikana, sillä välityksellä. Siten kaksi ihmistä, joil- Älä pölpötä, anna luis-
he kuuluvat merkillisimpiin ilmiöihin, la on eri pää, mutta jotka luonto on taa vain!
joista lääketiede tietää kertoa. määrännyt jakamaan yhteisen ruu- On onneksi Yleisradion ohjelman-
Prof. Anokhin kertoo kirjoitiikses- miin, tulevat varhain ystäviksi, suorituksen häiriytymättömälle jat-
saan seuraavaa: Koska heidän ruumiinsa on muodos- kumiselle, etteivät hra Kenosen väli-
Ira ja Galya, yhteenkasvaneet kak- tunut siten, että jakaantunut yläosa huomautukset voi kuulua toisille ra-
soset, ovat eläneet vuoden vanhoiksi. on suhteettoman suuri kooltaan ja pai- diolisenseien lunastajille, eivät edes
Koettelemuksia ja vaivoja ei ole puut- noitaan yhteiseen alaosaan verrattuna, studioon
tunut tästä heidän ensimmäisestä h® eivät luonnollisestikaan voi istua Hra Kenonen joka tapauksessa in-
elinvuodestaan. Kaksoset ovat sairas- pystyssä niinkuin normaalit lapset, nostui asiaan ja ajatteJi, että oppia
taneet monia tauteja, sillä heillä on Siitä huolimatta he tekevät jotakin is- ikä kaikki, oppipa vaikka uuden re-
heikko ruumiinrakenne, joka on altis tumista muistuttavaa. Jos toinen ty- kilaulun, jonka voi sitten sopivassa
kaikenlaisille sairauksille. Mutta erin- töistä asetetaan kyljelleen, näyttää tilaisuudessa sisärenkaan toverilli-
omainen sairaalahoito, josta he ovat toisen asento olevan melkein pysty, sessa piiri ympyrässä esittää tunnel-
tulleet osallisiksi prof. G. N. Speran- He kannattavat päitään hyvin ja hei- man ja mielialan kohottamiseksi, ja
skyn asiantuntevan huolenpidon alaise- luttavat pieniä käsiään, jotka lujasti avasi kitansa ja lauloi mukana, ja
na, on saanut aikaan sen, että he en- pitelevät leikkikaluja. Heidän kaksi rähisi aina välillä, kun se näkymätön
simmäisenä syntymäpäivänään olivat pientä jalkaansa ovat niin pienet, että etumies taas rupesi puhumaan.
terveitä. ne tuskin kannattaisivat edes tavalli- Kun rouva Kenonen hetken päästä
Tiede on tämän vuoden aikana ke- sen lapsen painoa. Tällöin ei siis kak- saapui kaupungilta kotiinsa, pysähtyi
rännyt arvokkaita tietoja, joilla on sosten käveleminen tule toistaiseksi hän hämmästyneenä eteiseen.
merkityksensä useita väittelynalaisia kysymykseenkään. Näyttää epävar- Sillä sisällä tuntui olevan suuri,
ongelmia ratkaistaessa ja selitettäes- malta voivatko he kävellä myöhem- huolettomasti laulava väkijoukko,
sä. Kirjoittaja on järjestänyt fysiolo- minkään. Jonkinmoista itsenäistä kä- mutta muista äänistä erottui aivan
giryhmän, jonka erityisenä tarkoituk- velyä voidaan toivoa, jos raajoja eri- selvästi hänen herra miehensä, Au-
sena on tämän erittäin harvinaisen il- koisesti harjoitetaan pitkän aikaa, sii- kusti B. Kenosen voimakas ääni ja
rtoon tutkiminen ja tarkastelu. Uniti- ten kun he ovat tulleet toukan van- syvä basso:
laa, ravitsemusta, ruokahalua, tuskia, hemmiksi.
eräitä tauteja y.m. koskevat tutki- Pienokaiset alkavat nyt päästellä »Henttuni heitti ja heittäköhön,
lapsen jokeltelua ja en minä piittaa mitään,
tilojen fysiologiset ongelmat. muistuttavia ääniä. Se osoittaa, että mull’ on nuori, uusi kulta,
näitten
puhe-elinten kehitys on hyvin myöhäs- rakastelen sitä!»
Kaikki tekemämme tutkimukset on
aloitettu siltä pohjalta, että olemme sä- Mutta se merkitse sitä ettei Vai niin! sanoi ovelle ilmes- f
'
>
myöhemmin oppisi puhu-
tekemisessä tavallisuudesta poikkeavan vatkö he tynyt rouva Kenonen ivallisesti.
olennon ja vielä lisäksi lapsen kanssa. maan - Koko heidän hermostollinen ke- Saan siis toivottaa paljon onnea!
rämä teki välttämättömäksi ryhtyä Cityksensä osoittaa
päinvastaista
Hra Kenonen punastui harmistu-
-
kaikkiin varotoimenpiteisiin ja lähes- että heidän P itäisi °PP ia Puhumaan. neena ja väänsi radion kiinni niin äk-
tyä tätä ilmiötä mitä hienotunteista- Huolimatta yhteisestä verenkier- kiä, että se pahasti räiskähtäen vai-
ollut rasta on huomattava, että heidän
min. Siksi on päätehtävämme keni.
havaintojenteko eikä kokeilu. hermostototaintansa luonne on selväs- Hänen pieni yksinäinen talvi-ilta-
ti yksilöllinen, ja heillä on ns. tempe- hetkensä oli päättynyt.
On erittäin mielenkiintoista tarkata
_ ......
ramenttia. Ira on kovaääninen, tarmo-
,
. , , .
.
loisen tytön suhtautumista toiseen. , ,
. Tiitus,
, kas ja voimakas, mutta Galya paljon
„
Koska heidän paansa ja kätensä ovat .
*
hiljaisempi, hiukan tylsä 3ja heikko.
. ........
...
. .
sangen lähellä toisiaan, he voivat tie- .... ....
.
,
.
,
. ..
*
’
Hän hymyilee harvoin ja itkee paljon,
° ,
lysti aina koskettaa toisiaan. He tui-
. .
, . .. ...
'
LJUBA
,
„
.
Tama osoittaa, että monet mtomilli-
..
, ....
. . . . . .
jottavat kunteasti toisiinsa, ja ilmei-
. ~.
.. ..
. .
...
. ~ ,
set luonteenpiirteet, joiden on katsot-
..
. , . , .
. , .
sesti "tutustuakseen paremmin toi-
.... „
. . . . tu olevan yhteydessä venhormoonien (Jatk. 4:ltä siv.)
nen ojentaa kätensä ja tunnustelee toi-
.. . .
,
. ominaisuuksien kanssa, johtuvatkm
sen kasvoja. Molemminpuolinen tutus-
.
,, ,
, hermoston ommaisuuksista.
Hän oli kauhea ihminen! Olen niin
tummen ei aina pääty rauhallisesti. onnellinen! Jospa tietäisittekään,
„... ... ..
. . . Millaisia toiveita on olemassa tyttö-
Toisen terävät kynnet raapivat toisi-
t J
miten onnellinen olen!
. .
_
. . jen tulevaisuuden suhteen?
naan toisen kasvoja. Silloin kaikuu
,
Entä rakastatteko tätä sitten?
, . , Mmun mielestäni heidän terveyten- J
kova tuskanhuuto sairaalahuoneesta.
, , ,
Tai ehkä taas... erehdytte ?
.. sä puolesta ei tarvitse olla huolissaan.
Hetken kuluttua kamppailu loppuu, ja l
...
Hän oli vaiti, kadottaen yhtäkkiä
_
, ,
. tietenkin edellyttäen, 3 ettei heille ta-
imevät rauhallisma sor-
, ...
sisarukset eloisuutensa.
. . pahdu
1 mitään poikkeuksellista,
1 mikä
miaan. Nama ristiriidat ovat vume ai-
..
...
’
Rakastatteko?
voi kuitenkin kohdata myöskin
3 ketä
koina tulleet yhä harvinaisemmiksi,
. . ... . ...
, ~,
Odotin hänen nyökkäävän lapsen
normaalia lasta tahansa,
mikä osoittaa, että vähitellen paas-
.... ..... .. ....
...
tavoin ja sanovan:
He ovat hyvin ravittuja, ja heidän
taan molemminpuoliseen yhteisym-
..... ,
~
painonsa nousee Jjoka päivä. Vaikka
Kyllä.
m .
Tama
, .. .. . ..
marrykseen’. ”yhteisymmärrys”
~
„ „,
kiintynyt lapsiin, ja ‘länen spiritis- Mutta hän istui vieressäni, hiljai-
heidän kokonaispainonsa 6,280
jo epäilemättä olemassa, vaikka se
...... . ~
on
,
‘
tinen vaikutuksensa heihin onkin ai- . grammaa —ei ole paljon kahta koh-
sena ja lempeänä, siveli kädellään
on tietenkin melko alkeellista. Koe-
..... ...
~
van hämmästyttävä. Minä r äin erää ti, lisäys tapahtuu säännöllisesti, mi- takinhihaani ja hänen ruskeat sil-
toivoa kaksoset mänsä katselivat hyvin läheltä
kä antaa siitä, että
nen vanhempansa olivat tuoneet jäävät eloon. Pysytellen inhimillisyy- sielun syvyyteen. Lopulta hän sa-
Englantiin Lontoon ihmeitä tekevän ihminen ollut heitä saanut, jotta oli- noi hiljaa:
den rajoissa neuvostofysiologit koetta-
miehen luo, tulevan aivan apaattise- sivat voineet kävellä. Olen myös vat saada selville kaiken, mitä tämä En tiedä, miten voidaan sanoa:
na huoneeseen, mistä hän tunnin ku- lukenut erään kirjeen, missä muuan harvinainen ihmisolento voi antaa, jot- rakastan. En osaa sanoa sitä... Se
luttua lähti pois onnesta loistaen! lääkäri suositti Parishille erästä ta lääketieteen ja biologian mutkik- on niin voimakasta!
Näin myöskin raajarikkoisia lapsia, potilasta, jota tieteellinen lääketai- kaimpien ongelmien ratkaisu löydet- Hän katsahti minuun ja tuo katse
jotka keräsivät kaiken tarmonsa to ei enää voinut auttaa. Tässä tosi- täisiin. kuului naiselle, joka oli alkanut ra-
asioita epäilijöille. (Science Service Copyright), kastaa.

PESU VAATTEIDEN
HOITO
voi arvella, että mitäpä pe-
loku
suvaatteissa muuta hoitamista on
kuin puhtaana pitäminen. Sehän se
tosin tärkein hoitotoimenpide onkin,
joskaan ei ainoa.
Liinavaatteet, pesuvaatteista tär-
keimmät, kuluvat enimmän pesussa,
eikä käytössä, niinkuin voisi olettaa.
Sen tähden onkin erinomaisen tär-
keätä pestä ne oikealla tavalla, ta-
valla, joka kuluttaa niitä mahdolli-
simman vähän. Ennen oli tapana säi-
lyttää liinavaatteita likaisina kuu-
kausimääriä, niin' että varsinainen
suurpyykki pestiin ainoastaan ker-
ran tai korkeintaan kahdesti Vuodes-
sa. Tätä tapaa seurattanee vieläkin
joissakin kodeissa, joissa liinavaate-
varasto on kyllin riittävä. Se ei kui-
tenkaan ole suositeltava tapa. Kun
käytetyt vaatteet saavat kauan olla
yhdessä kasassa, tekevät hiki ja kos-
teus vaatteen hauraaksi, joten kan-
gas siis kuluu "itsestään”. Pesu olisi
suoritettava noin kuukauden väli-
ajoin. Jos käytettyjä vaatteita täy-
tyy säilyttää asuinhuoneissa, esim.
kylpyhuoneessa tai jossakin komeros-
sa, on niille hankittava ilmatiivis säi-
lytyspaikka. Sopiva on tiiviskanti-
nen laatikko, joka sisustetaan sink-
kipellillä. Kun pyykkivaatteet pan-
naan laatikkoon, on niiden oltava
ehdottomasti kuivat, jotteivät ho-
mehtuisi. Parempi on, jos likavaat-
teet voi säilyttää ullakolla tai muus-
sa varastosuojassa asuinhuoneiden
ulkopuolella. Silloin on paras säilyt-
tää niitä korissa, säkissä tai muu-
ten niin että ne ovat ilmavani.
Ennen pesua vaatteet lajitellaan.
Joa ne annetaan muualle pestäviksi
on ne myös laskettava. Niistä teh-
dään silloin myös kaksi luetteloa,
joista toinen jää kotiin ja toinen seu-
raa pyykkiä. Suuri merkitys on sil-
lä, että vaatteet voi uskoa tietyn ja
täysin luotettavan henkilön pestä-
väksi, joka ei kuluta pyykkiä liian
vahvoilla pesuaineilla tai harjoilla.
Ennen varsinaista pesua vaatteet
pannaan likoamaan. On hyvä, jos ne
muutaman tunnin saavat ensin liota
pelkässä kylmässä vedessä ja sitten
vielä yön lipeäliuoksessa. Jos jossa-
kin vaatteessa on jokin erikoinen
tahra, on se koetettava erikoismene-
telmin poistaa, ennenkuin vaate pan-
naan likoon. Myöhemmin on erikoi-
sia tahroja usein vaikea saada lähte-
mään. Paras pyykkilipeä saadaan
koivun tuhkasta, mutta nykyään,
kun niin monessa kodissa on melkein
mahdoton sitä saada, on turvaudut-
tava muihin lipeäaineisiin. Vaattei-
den liottamiseen on mäntysuopa
erinomaista, joskin se sitten jatku-
vaa pesua varten on sopimatonta,
koska se jättää vaatteisiin ilkeän
hajun. Pesujauheita suositaan pal-
jon, ja monet niistä ovatkin kyllä
hyviä, kun ne vain kunnollisesti liuo-
tetaan veteen. Liotuslipeä kierretään
vaatteista tarkkaan pois.
lv
>3*3aa!-:lgCRr
.
Ti
<
tr
V ’~:ki
jirefe
v
gtZ)~o.nVig [
?) &IÖWHW gsan|M*B<
:-
*r~
j-i-Ck
IIL
hokaCQ frjagLi
Danzigin vapaakaupunki
on taas, kuten edellisinäkin vuosina
laskenut liikkeelle talviapusarjan.
Tällä kerralla esittävät hyvänteke-
väisyyssarjan postimerkit danzigilai-
sia laivoja eri aikakausilta.
5+ 5 pfennig tummanvihreä
10+5 ruskea
„
15+10 oliivi
„
25+10 mustanslninen
„
40+15 violetti
„
Uudella hakaristivesileimalla va-
rustetuista merkeistä on Danzigissa
vielä ilmestynyt kolme uutta arvoa,
joten uusi sarja alkaa vähitellen ko-
konaan valmistua.
3 pfennig suklaanruskea
15 kirkkaanpunainen
„
1 gulden oranssi ja musta.
*
Hollanti on laskenut liikkeelle
erikoislentojen postilähetyksiin käy-
tettävän postimerkin, joka esittää ai-
nakin näin lintuasioissa maallikon
mielestä tavallista varista tai korp-
-8
VIIKKOLIITTEELLE
RAGNI TENABERG
Varsinaiseen pesuun
saippuaa, jonka tulee olla hyvää. Hy-
vä saippua tosin on vähän huonoa
kalliimpaa, mutta se on näkyväm-
pää ja puhdistaa paremmin. Vaat-
teet hierotaan tavallisesti kahteen,
erittäin likaiset kolmeen kertaan.
Ennen viimeistä hierontaa poiste-
taan vaatteissa mahdollisesti vielä
olevat tahrat. Muut tahrat ovat
luultavasti jo kylliksi himmenneet,
mutta ruostetahrat ovat nyt parhai-
ten näkyvissä. Ne poistetaan esim.
siten, että kuuman vesiastian päälle
ITITGI
U U
Ylös vai alas?, on päivän polttava kysymys.
siinä tämänhet-
Ylös
hiuksista
vai alas
ken nykytärkeä kysymys, mikäli kerta kaikkiaan ole heitä varten luo-
on kysymys. Vastaus
luu: kokeilkaa, muuta neuvoa ei voi kanne takaisin alas; muoti ei pa-
antaa. Muodin määräämä uusi kam-
paus saattaa pukea aivan ihastutta-
vasti yhtä ja saattaa olla aivan toi-
vottoman epäpukeva toisella.
kertoo kaunistelemattoman totuuden niin laajat ja ehdotukset niin moni-
paremmin kuin konsanaan paras naiset.
ystävätär tai paras ystävä!
Niille, jotka jo ovat kokeilleet ja neet tukkansa ylös, piilee vaikeus
~.4'.< ii3ä)n«s 15“'°w
,-T
«st.
'»!!»*■'
»«st
y
>OÖF”
"
r ultramariini 30 äyrin merkit. Sarjan
Jrdc
Ä,. ÄanSfögitii
ä tarkempia yksityiskohtia, joita vielä
pia. Ehkäpä nämä linnut ovat hollan-
tilaisten lentäjien onnenlintuja. Ai-
nakaan me emme olisi korppia suosi-
telleet. Sitähän aina on totuttu pitä-
mään surmanlintuna ja siis kaikkein
vähimmin lentäjien maskotiksi sopi-
vana. Merkki on väriltään harmah-
tavansininen ja arvoltaan 12% cen-
tiä. Yläosassa on erikoislentoja osoit-
tava teksti: ”BIJZONDBRE VLU-
CHTEN”.
Monacossa on äskettäin kuu-
luisan kemiantutkija-avioparin ja ra-
diumin keksijän Pierre ja Marie Cu-
rien sekä kansainvälisen syöpätaudin
vastustamisunionin merkeissä ilmes-
tynyt kaksi hyväntekeväisyysposti-
merkkiä.
65+25 centim vihreä
1,75 fr. +5O sininen
„
*
Tanskassa on viime marras-
kuun 17 päivänä ilmestynyt kaunis
juhlapostimerkkisarja kuuluisan
tanskalaisen kuvanveistäjän Berthel
Thorvaldsenln muistoksi. Emme ole
käytetään pingoitetaan tahrainen vaate siten,
että tahrapaikka ottaa veteen kiin-
ni. Sille levitetään nyt sampoa, jo-
ka saa olla vaatteella kunnes tahra
on lähtenyt. Sampo syövyttää kan-
gasta, joten vaate sitten on huolelli-
sesti huuhdottava. Kun tahrat pois-
tetaan ennen viimeistä hieromista,
tulee vaate vielä niin moneen ker-
taan käsitellyksi, että kaikki sampo
siitä varmasti on lähtenyt.
Hieromista seuraa keittäminen.
On varottava panemasta mitään vä-
rillisiä vaatteita kiehumaan; ei vain
KAMPAUS—=
VALTAA ALAA
huomanneet, että uusi kampaus ei mittaisia, ja sivuhiusten vain vähän
kuu- tu, sanomme: kammatkaa vain tuk-
kota ketään orjallisesti seuraamaan
itseään. Sehän haluaa vain tarjota
jokaiselle jotakin, joka todella pukee
Peili häntä, ja siksi ovat sen valikoimat
Niille taas, jotka jo ovat kamman-
saaneet tietoomme, miksi juuri mar-
raskuun 17 päivä on valittu tämän
sarjan liikkeellelaskemispäiväksl. Ai-
nakaan sillä ei ole mitään tekemistä ,r.
hänen syntymisensä tai kuolemansa Hiukset
100-vuotisjuhlan kanssa, koska hän
syntyi v. 1768 ja kuoli 1844. Pikem-
minkin hänen paluunsa ulkomailta v.
1838, josta siis on v. 1938 kulunut
100 vuotta tai vain yleensä se, että
hänen nimensä on Thorvaldsen ja
että hän hyvin ansaitsee oman juh-
lapostimerkkisarjansa, on antanut
aiheen tämän juhlasarjan ilmestymi-
selle. Sarjan postimerkit ovat viinin-
punainen 5 äyrin, violetti 10 äyrin ja
alimman ja ylimmän arvon aiheena
on käytetty Chr. W. Eckersbergin
Thorvaldsenista maalaamaa taulua,
jota säilytetään eräässä kööpenhami-
nalaisessa taulukokoelmassa. Sarjan
keskimmäinen, 1. 10 äyrin posti-
merkki esittää Thorvaldsenin ensim-
mäistä suurtyötä, v. 1803 valmistu-
nutta Janospa tsasta. Thorvald-
senin eläessä alettiin jo valmistaa
erikoista museota, johon kaikki
hänen teoksensa koottaisiin ja kun
museo sitten Thorvaldsenin kuole-
man jälkeen v. 1848 valmistui, siir-
rettiin sinne myös hänen maalliset
jäännöksensäkin hänen monien taide-
teostensa seuraksi.
Postimerkin päivän ohjel-
masta olemme jo aikaisemmin mai-
ninneet. Kun Viikkoliitteen posti-
merkkiosastossa on vaikeata esittää
tätä numeroa painoon lähetettäessä
ei kaikkia ole tiedossa, esitetään
päivää koskevat tarkemmat uutiset
Helsingin Sanomissa muiden uutisten
yhteydessä.
Postihallituksen hallussa
olevien vesileima y.m. erikoisuuksien
myynnistä ei näytä tavallisille fila-
telisteille olevankaan paljon iloa sen
johdosta, ettei heidän paljon kannata
vaivautua huutokauppaan, elleivät
tahdo huutaa kutakin erikoisuutta
koko arkkia, t.s. 100 kpl:tta.
Mikäli olemme saaneet tietää,
myydään nämä erikoisuudet 100
kpl teen erissä, lukuunottamatta 25
mk:n merkkiä, jota myydään jokin
määrä myös 50 kpl teen erissä Ta-
vallisella filatelistilla tuskin on niin
paljon sellaisia vaihto tuttavia, jotka
keräävät tämänkaltaisia erikoisuuk-
sia, että hänen kannattaisi toivoa
saavansa lähes 100 kpl. jotakin osta-
maansa vesileimaeroavaisuutta vaih-
detuksi. Jos merkit olisi myyty pie-
nemmissä erissä ja mahdollisesti si-
ten, että niistä olisi ainakin osa myy-
ty l:n kappaleen kutakin erikoisuut-
ta käsittävinä erinä, olisivat filate-
sentähden, että kirjava vaate menee
pilalle,vaan myös sentähden, että se
tärvelee ja värjää muut kiehumassa
olevat vaatteet. Keittämiseen käyte-
tään jotakin lipeäliuosta, esim. saip-
pualiuosta tai jotakin hyvää pesujau-
hetta liuoksena. Pata on hoidettava
hyvin, niin ettei se pääse ruostu-
maan ja sitten ruostuttamaan pyyk-
kiä. Vaatteita keitetään noin 1/2
tuntia. Kun kangas kovin nousee
kuplille sanotaan pyykin olevan
”kypsää”. Padasta pyykki nostetaan
kylmään veteen ja huuhdotaan kyl-
lin monessa vedessä. Paras tulos tie-
jos huuhtomisen
tenkin saadaan,
voi toimittaa oikein järvessä tai joes-
sa. Jos puhtaan pyykin vielä voi
melko märkänä ripustaa ulos aurin-
gonpaisteeseen ja raittiiseen ilmaan
kuivumaan, siitä tulee hohtavan val-
koista. Kuivien vaatteiden ei pidä
sitten tarpeettomasti antaa olla tuu-
lessa, koska tuuli piestessään niitä
kuluttaa.
Ennenkuin vaatteet vedetään man-
keloimista varten, on ne jälleen laji-
teltava. Niistä erotetaan samalla
paikattavat vaatekappaleet,
paikataan mieluimmin heti,
mankeloimista. Vaatteet on vedettä-
vä huolellisesti, eikä niitä saa kos-
tuttaa liikaa. Siten mankeloiminen
sujuu nopeasti, ja vaatteet siliävät
hyvin. Mankeloidut vaatteet taite-
taan yleensä joka kerta samalla ta-
valla, siten ne voidaan liinavaatekaa-
pissa panna järjestykseen. Op kui-
tenkin hyvä silloin tällön vaihtaa
taittamistapaa, koska vaate taitok-
sen kohdalta enimmän kuluu. Erikoi-
sen suuret pellavaliinat ja muut har-
voin käytettävät mankelivaat-
teet säilytetään mieluimmin manke-
loimattomina. Mankeloimisen jälkeen
vaatteet saavat levitettyinä kuivua
ennenkuin ne järjestetään kaappiin.
Silitettävät vaatteet silitetään heti
mankeloimisen jälkeen, niin kauan
kuin ne vielä ovat kosteat.
suurimmaksi osaksi Minä, miten saa-
da se pysymään ylhäällä. Monet va-
littavat, etteivät he voi edes kunnolla
puristaa käsiä sydämellisen lämpi-
mästi pelosta että jotakin kauheaa ta-
pahtuu heidän niskansa takana
että tukka ”tulee alas”!
Mutta jos tukka on oikein ja asian-
mukaisesti kammattu, pysyy se kyllä
ylhäällä. Ensimmäinen ehto tällöin
on, että hiukset ovat oikein leikatut.
Leikkaus juuri on tavattoman tär-
keätä. Päälaelta on hiusten oltava
lyhennettyjä ja tukan sopivasti ohen-
nettu ja efileerattu, hiuskiharat noin
B—lo sm :n mittaisia. Jos tukka pää-
laelta on liian pitkä on kampausta
vaikea muodostaa. Sensijaan tulee
niskahiusten olla pitkiä, n. 30 sm:n
sitä lyhyempiä.
mälleen
Suhde siis on täs-
päinvastainen kuin mihin tä-
hän asti olemme tottuneet.
Päälaen hiukset vaativat melko
vahvan permanentin, sivu- ja niska-
sensijaan permanentataan
hiukset
vain päistään.
Kuvamme eslttä-
vät asteittain mi-
/dfl i ten varsinainen
kampaus aikaan-
\Lv» saadaan -
mainen
f
S
].
osoittaa,
tukka ensin kam-
mataan V-kirjai-
men muotoiselle
kamma-
. .
,
jakaukselle edestä
taan edestä pää-
laelta V-kirjaimen päälaelta. Senjäl-
rnuotoiselle jakauk- keen kierretään
selle. eteen tulevat kiha-
Eteen tulevat hiukset kierretään kam-
man avulla rullalle.
rat rullalle joko sormilla tai käyt-
täen apuna erikoista suippopäistä
il
Takaa kammataan hiukset ylös ja
kiinnitetään kammoilla.
kampaa, jollaista kampaa-
jatkin käyttävät.
Nyt kammataan hiukset
takaa ja sivuilta ylös ja
listit tosiaan voineet yksityisestikin
yrittää saada haltuunsa näitä merk-
kejä suoraan huutokaupasta ja posti-
hallituksenkin rahanahneus olisi eh-
kä paremmin tullut täytettyä, kun
tavoittelijoita olisi ollut enemmän.
Nyt sensijaan voidaan eräillä mer-
keillä pyrkiä keinottelemaan filatelis-
tien kustannuksella. Tosiasia kuiten-
kin on, että näiden merkkien katalo-
gihinnat, jotka eräissä tapauksissa
ovat olleet huikean korkeita, tulevat
laskemaan, monien vieläpä aivan lä-
helle nimellisarvoa.
f#,*
Menneisyyden romantiikkaa
jotka
ennen
Osoituksena nykymuodin ”men-
neisyyteen suuntautuvasta ten-
denssistä” esitämme ylläolevan ku-
van. Sen esittämät kaksi iltapukua
ovat kirjaimellisesti kasvaneet esiin hiten muoti, voimme jälleen kerran
”menneisyyden varjosta” —: valta-
van krinoliinihameen, hoikan am-
piaisvyötärön, paljaiden olkapäiden, fisch-vartalo, shinglattu tukka, lan-
taidokkaasti koristellun tukkalait- tion kohdalle laskeutunut vyötärö ja
kiinnitetään pienillä kammoilla ja vielä ole kovin lähellä!
soijilla. Hyvä on harjata itsepäiset
-niskahiukset lisäksi harjalla, johon valkoisenraitaisesta taftista valmis-
on siroteltu muutama pisara hius-
fiksatiivlä.
Ensim-
piirros
miten
Myös sivuilta kiinnitetään hiukset
kammoilla ja lisäksi pienillä soijilla
ja hiusneuloilla.
jr . Pienet kammat,
-1
N vissa
\v
%
V
Z
\
kiinnitetään tuke-
. vimmin seuraavas-
'
j ti. Kampa kään-
si netään ensin niin,
Valmis kampaus että sen sisäpuoli
sivulta. on ulospäin ja pii-
ylöspäin ja se työn-
kit osoittavat
netään tässä asennossa alhaalta
ylöspäin siihen kohtaan asti, mi-
hin se halutaan asettaa. Sitten se
käännetään ympäri niin, että piikit
tulevat alaspäin. Näin asetettuna
kampa pysyy tukevasti paikoillaan.
s§
0 m
//
JS sy
Aseita, joiden avulla ”taistelu ylös
päin” voitetaan.
Yön aikana säilyy ylöspäin kam-
mattu tukkalaite vaivattomasti, jos
kiharat asetetaan paikoilleen litteinä
pienten solkien ja hiusneulojen avul-
la, jonka jälkeen pään ympärille kie-
dotaan ohut shifonkiliina ei silkki-
liina, sillä silkki on liukasta ja luis-
tavaa ja tällainen liina saattaa nuk-
kuessa luisua helposti pois päästä.
Ja lopuksi ilmoitamme vielä sen
mielenkiintoisen tiedon, että m.m.
Kentin herttuatar ja Tanskan kruu-
nunprinsessa Ingrid nyt lopullisesti
ovat omaksuneet uuden kampaustyy-
lin, s.o. kammanneet tukkansa ylös.
Sekin on seikka, joka puhuu puoles-
taan ja uuden kampauksen puolesta
enemmän kuin pitkät puheet, eikö
totta?
Teresa.
teen, vanhojen korujen, viuhkojen ja noon, mikä on omistan korostamaan
kevyen ilakoivan wienervalssin aika- vyötärön ja lanteiden hoikkuutta,
kaudelta. Kaikki toistuu määrätyssä Koristeena on musta samettinauha-
aaltoliikkeessä eikä suinkaan vä- vyö ja miehustassa rivi vaatimatto-
mia pieniä samettinappeja. Pieni
todeta. Jonakin päivänä ovat ehkä musta tylliviuhka ja samettinauha-
taas litteä, silityslautamainen back- rusetti hiuksissa täydentävät aitoa
”vanhanaikaisuus”-tuntua.
Oikeanpuoleinen puku on valmis-
charleston korkeinta muotia
mut-
ta toivomme kuitenkin, ettei se aika
tettu lavendelinvärisestä pitsistä,
Miehusta on runsaasti poimuteltu,
mutta kuitenkin kireä. Vyötäisillä
Vasemmanpuoleinen, harmaan- ja tummanvioletti samettinauha, johon
on pistetty kaksi valkoista ruusua,
tettu iltapuku on, kuten oikeanpuo- Kaulakoru ja rannerengas sekä kor-
leinenkin, tuota tänä talvena niin suo- varenkaat ovat koristetut ametisteil-
sittua olkaimetonta tyyliä. Hihat la. Pukuun kuuluu lavendelinvärinen
ovat suuret puhvihihat; hame on lei- taftialuspuku.
kattu niin, että raidat kulkevat vi- Teresa.
r
L
Vj \
Ristisanatehtävä N:o 363
joita kaupassa ny-
kyään on saata-
mitä ihas-
tuttavimpia lajeja,
Vaakasuoraan:- 2. Toivotta-
vasti ei syty vuonna 1939.12. Sano-
taan koiraa kutsuttaessa. 14. Naisen
jyvä (asetetaan ammuttaessa). 26.
Joki Italiassa. 27. Joki Kuurinmaalla.
29. Ei ole aina mies sentään 33. Vit-
sikäs piirros. 35. Pieni hiukkanen.
nimi; tee pyytävälle. 15. Monelle mie-
helle sopivampi kuin housut. 16. Huu- 37. Keinotekoinen kivi. 38 Mainehikas
dahdus. 17. On taistelussa mukana. 19. ja kunnioitettu. 40. Vinosta tornista
Tietotoimisto. 20 Pronomini. 22. Mi- kuulu. 42. Olioita. 43. Ilmaisee kärsi-
nä. 23. Ei ole onnettomalla ihanaa. 24.
Juhlallinen toimitus. 26. Ei ole vieras
rahattomallekaan. 28. Neidot 30. Vuo-
mystä ja tuskaa. 44. Pitäjä. 46.
Yleistä hyötyä, 49. Ylänkö 51 Haluaa
tulla huomioiduksi. 54. Paljon päiviä
risto ja joki. 31. Saippuamerkki 32. nähnyt.
-
Kotieläimiä. 34. ”Kun se pitkistyy,
niin mutkistuukin.” 36. Huudahdus.
37 Heikolle ja horjuvalle tarpeen 39.
Ratkaisu ristisanatehtä-
Ehtoopuolella. 41. Miehen nimi, ajatus vään n:o 362
43. Vanhentuessa harmaantuu, 44. Al-
Vaakasuoraan; 1. Kutsu. 5.
ku ja loppu. 45. Ehtoa ilmaiseva. 47. Aiturit. 12. Oma. 13. Unikko. 15. La.
Sävel. 48, Tärkeä viljalaji. 49. Kuu-
16. Uinuva. 18. Ma. 19. Kallio. 21.
lua urheilijasukua. 50. Naisen nimi.
Alas. 23. Ottelut. 25. Otto. 27. Routa.
52. Meikäläiset. 53. Osuusliike. 54. 28. Taso 31. Eno. 32. Main. 34. Vim.
Virheellisyyksiä. 55. Hurmaavin tie-
36. Alas. 38. Tarmo. 41. Anti. 43.
tenkin. 56. Harvoin luonnolliset. 57.
Aatteet. 45 Aasi. 47. Norsut. 49. Jk.
Kylmän sään aiheuttama. 58. Kovat.
50. Astiat. 52. Aa. 53. Laveat 55.
59. Pieni joulukalaksi. Iki. 57. Tarinat. 58. Ihala.
Pystysuoraan: 1. Raamatun Pystysuoraan; 1. Kosket. 2.
Um. 3. Taulu. 4. Uuni. 5. Alv. 6.
henkilöitä. 3. Kuuluisa joki sotien Ikaros. 7. Tk. 8. Uomat. 9. Ilma. 10.
ajoilta. 4. Antaa kyllä viimeisen
markkansakin. 5. Lyhennys (leima) Taas 11. Iloton. 14. Nuotti. 17. Ilta-
ma. 20. Alavat. 22. Louvre. 23. Orel.
armeijan varusteissa. 6. Sävel. 7.
24. Tuomas. 26. Tonttu. 29. Ankara.
Vaikkapa Nestori Humu. 8. Neekeri-
30. Emot. 33. Asunta. 35. Imelät. 37.
lapsen nimi. 9. Maallista mammonaa.
10. Ennen sinuttelua. 11. Marjarik- Lihava 39. Attila. 42. Niili. 44. Astia.
45. Ajat. 46. Akaa. 48. Oitl. 51. Set.
kaita seutuja. 13. Oli tavallista enem- 54. An. 56. Kl.
män karvainen. 16
”
maamme ar-
.” 18. Entisajan
mahin profeetta.
. .
20. On maailmanennätyskin. 21. Nai- Helsinki 1939
sen nimi. 23. Ovat hallussani. 25. Helsingin Uusi Kirjapaino O.T.