çré-navadvépa-çatakam

This work is attributed to Prabodhananda Saraswati, but is almost definitely that of

Bhaktivinoda Thakur. Nearly every verse is taken either from Prabodhananda’s
Våndävana-mahimämåtam (VMA) or Caitanya-candrämåtam (CC). A few words in each
verse have been changed to make them relevant to Nabadwip, but Bhaktivinoda reveals
himself in verses like 36, and many other verses in which he mentions Godrumadvipa
(named about 10 times, Mayapur is named 4 or 5 times, all the other islands at least
once), where his own residence was. With the exception of CC 1, 83, 100-102 (three of
which are found here as verses 85, 88 and 97), Prabodhananda has never mentioned
Nabadwip, and certainly none of the other “nine islands,” knowledge of which may not
have existed prior to Narahari (Bhakti-ratnäkara).

If indeed Prabodhananda had written this work, he would have done so while in the East
prior to establishing himself in Vrindavan, and that would mean that his Våndävana-
mahimämåta was written after Navadvépa-çatakam. It is almost inconceivable that any
author would plunder his own previous work so ruthlessly and in such a crass fashion.
Judging from the selective fashion in which VMA verses appear in NS, it is clear to any
impartial observer that NS has been created from VMA and CC. No effort has been made
to disguise the borrowing, which is wholesale and even follows pretty much the same
verse order.

A few verses appear to be original : 1-3, 76, 78-83, 98-99, 102.

Though the most charitable way of looking at this forgery is that Bhaktivinoda made the
changes and then, in recognition of Prabodhananda’s original authorship, gave him credit
for the composition, it is rather more likely that his intention was to enlist
Prabodhananda’s name in support of the nine islands concept of Nabadwip, the name of
Mayapur, etc., as a part of his attempt to promote the birthplace of Chaitanya in Miapore.

dåñöi-çakti-susampannas tattvaà drakñyaty atra hi |

guru-gaurava-garvändhaù na paçyet sämpradäyikaù ||

Jagadananda Das.

--o)0(o--

navadvépe kåñëaà puraöa-ruciraà bhäva-valitaà

mådaìgädyair yantraiù svajana-sahitaà kértana-param |
sadopäsyaà sarvaiù kali-mala-haraà bhakta-sukhadaà
bhajämas taà nityaà çravaëa-mananädy-arcana-vidhau ||1||

çrutiç chändogyäkhyä vadati paramaà brahma-pürakaà

småti-vaikuëöhäkhyaà vadati kila yad viñëu-sadanam |
sita-dvépaà cänye virala-rasiko’yaà vraja-vanaà
navadvépaà vande parama-sukhadaà taà cid-uditam ||2||
kadä navadvépa-vanäntareñv ahaà
paribhraman gaura-kiçorädbhutam |
mudä naöantaà nitaräà sa-pärñadaà
parisphuran vékñya patämi mürcchitaù ||3||

tac chästraà mama karëa-mülam api na svapne’pi yäyäd aho

çré-gauräìga-purasya yatra mahimä nätyadbhutaù çrüyate |
te me dåñöi-pathaà na yäntu nitaräà sambhäñyatäm äpnuyur
ye mäyäpura-vaibhave çruti-gate’py ulläsino no khaläù ||4|| (VMA 17.36)

alam alam iha yoñid-gardabhé-saìga-raìgair

alam alam iha vittäpatya-vidyä-yaçobhiù |
alam alam iha nänä-sädhanäyäsa-duùkhair
bhavatu bhavatu cäntardvépam äçritya dhanyaù ||5|| (VMA 17.37)

bhümir yatra sukomalä bahuvidha-pradyoti-ratna-cchaöä

nänä-citra-manoharaà khaga-mågädy-äçcarya-rägänvitam |
vallé-bhüruha-jätayo’dbhutatamä yatra prasünädibhis
tan me gaura-kiçora-keli-bhavanaù mäyäpuraà jévanam ||6|| (VMA 17.20)

milantu cintämaëi-koöi-koöayaù
svayaà bahir dåñöim upaitu vä hariù |
tathäpi tad-godruma-dhüli-dhüsaraà
na deham anyatra kadäpi yätu me ||7|| (VMA 17.23)

kåpayatu mayi madhya-dvépa-lélä viciträ

kåpayatu mayi müòhe brahma-kuëòädi-tértham |
phalatu tad-anukampä kalpa-vallé tathaiva
viharati jana-bandhur yatra madhyähna-käle ||8|| (VMA 17.24)

jayati jayati kola-dvépa-käntära-räjé

sura-sarid-upakaëöhe devadeva-praëamyä |
khaga-måga-taru-vallé-kuïja-väpé-taòäga-
sthala-giri-hradinénäm adbhutaiù saubhagädyaiù ||9|| (VMA 17.6)

rudra-dvépe cara caraëa dåk paçya modadruma-çrér

jihve gaura-sthala-guëa-gaëän kértaya çrotra gåhäëa |
gauräöavyä bhaja parimala ghräëa gätra tvam asmin
gauòäraëye luëöha pulakitaà gaura-keli-sthaléñu ||10|| (VMA 17.7)

iha bhrämaà bhrämaà jagati nahi gandho’pi kalito

yadéyas tatraiväkhila-nigama-durlakñya-saraëau |
navadvépäraëye bata mahima-péyüña-jaladhau
mahäçcaryonmélan madhurimaëi cittaà lagatu me ||11|| (VMA 17.5)

mahojjvala-rasonmada-praëaya-sindhu-nisyandiné
mahä-madhura-rädhikä-ramaëa-khelanänandiné |
rasena samadhiñöhitä bhuvana-vandyayä rädhayä
cakästu hådi me hare parama-dhäma gauòäöavé ||12|| (VMA 17.8)

janmani janmani jahnv-äçrama-bhuvi våndärakendra-vandyäyäm |

api tåëa-gulmaka-bhäve bhavatu mamäçä-samulläsam ||13|| (VMA 17.9)

rädhä-vallabha-päda-pallava-juñäà sad-dharma-nétäyuñäà
nitya-sevita-vaiñëaväìghri-rajasäà vairägya-sémä-spåçäm |
hantaikänta-rasa-praviñöa-manasäm apy asti yad düratas
tad rädhä-karuëävalokam aciräd vindatu sémantake ||14|| (VMA 17.11)

viçuddhädvaitaika-praëaya-rasa-péyüña-jaladhau
çacé-sünor dvépe samudayati våndävanam aho |
mithaù premodghürëad-rasika-mithunäkréòam aniçaö
tad evädhyäsénaù praviçati pade kväpi madhure ||15|| (VMA 17.14)

nähaà vedmi kathaà nu mädhava-padämbhoja-dvayéà dhyäyati

kä vä çré-çuka-näradädy-akalite märge’sti me yogyatä |
tasmäd bhadram abhadram eva yadi nämästäà mamaikaà paraö
rädhä keli-nikuïja-maïjulataraà çré-godrumo jévanam ||16|| (VMA 17.15)

yat-sémänam api spåçen na nigamo dürät paraà lakñyate

kiàcid güòhatayä yad evaparamänandotsavaà kävadhiù |
yan-mädhurya-kaëo’py avadi na çiva-sväyambhuvädyair ahaà
tac chréman-nava-khaëòa-dhäma rasadaà vindämi rädhä-pateù ||17|| (VMA 17.16)

chidyeta khaëòaça idaà me çaréraà

ghorä vipad-vitatayo yadi vä patanti |
hä hanta hanta na tathäpi kadäpi bhüyät
çré-godrumäd itara-tértha-pade pipäsä ||18|| (VMA 17.18)

svayaà patita-patrakäëy amåtavat kñudhä bhakñayan

tåñä tridiva-vandiné-çuci-payo’ïjalébhiù piban |
kadä madhura-rädhikä-ramaëa-räsa-keli-sthaléà
vilokya rasa-magna-dhér adhivasämi gauräöavém ||19|| (VMA 17.19)

tenäkäri samasta eva bhagavad-dharmo’pi tenädbhutaù

sarvasmät puruñärthato’pi paramaù kaçcit karasthékåtaù |
tenädhäyi samasta-mürdhani paraà brahmädaras taà namanty
ädehäntam adhäri yena vasatau khaëòe nave niçcayam ||20|| (VMA 17.25)

khaga-våndaà paçu-våndaà
druma-våndam unmada-premnaù |
préëayad amåta-rasair
navadvépäkhyaà vanaà namata ||21|| (VMA 17.28)

bhaktyaikayänyatra kåtärtha-mänino
dhéräs tad etan na varaà tu vidmaù |
çré-rädhikä-mädhava-vallabhaà naù
sadä navadvépa-vanaà tu saàçrayaù ||22|| (VMA 17.30)

doñäkaro’haà guëa-leça-hénaù
sarvädhamo durlabha-vastu-käìkñé |
gauräöavém ujjvala-bhakti-sära-
béjaà kadä präpya bhavämi pürëaù ||23|| (VMA 17.31)

çuddhojjvala-prema-rasämåtäbdher
ananta-pärasya kim apy udäram |
rädhäbhidhaà yatra cakästi säraà
tad eva gauräìga-vanaà gatir me ||24|| (VMA 17.32)

sarva-sädhana-héno’pi
navadvépaika-saàçrayaù |
yaù ko’pi präpnuyäd eva
rädhä-priya-rasotsavam ||25|| (VMA 17.33)

tyajantu svajanäù kämaà

deha-våttiç ca mä’stu vä |
na navadvépa-sémätaù
padaà me calatu kvacit ||26|| (VMA 17.34)

sä me na mätä sa ca me pitä na
sa me na bandhuù sa ca me sakhä na |
sä me na mitraà sa ca me gurur na
sa me na rädhä-vana-väsam icchet ||27|| (VMA 17.35)

kim etädåg-bhägyaà mama kaluña-mürter api bhaven

niväso dehäntävadhir yad iha tad godruma-bhuvi |
tayoù çré-dampatayor nava-nava-viläsair viharatoù
pada-jyotiù-pürair api tu mama saìgo’pi bhavitä ||28|| (VMA 17.41)

bhütaà sthävara-jaìgamätmakam aho yatra praviñöaà kim apy

änandaika-ghanäkåti-sva-mahasä nityotsavaà bhäsate |
mäyändhékåta-dåñöibhis tu kalitaà nänä-virüpätmakaà
tad gauräìga-puraà kadädhivasataù syän me tanuç cinmayé ||29|| (VMA 17.42)

yatra praviñöaù sakalo’pi jantuù

sarvaà padärtho’py abudhair adåçya |
svänanda-sac-cid-ghanatäm upaiti
tad eva gauräìga-puraà äçrayantu ||30|| (VMA 17.43)

ye çré-navadvépa-gateñu doñän
äropayanti sthira-jaìgameñu |
änanda-mürtiñv aparädhinas te
çré-rädhikä-mädhavayoù kathaà syuù ||31|| (VMA 17.44)
ye gaura-sthali-väsi-nindana-ratä ye vä na mäyäpuraà
çläghante tulayanti ye ca kudhiyo kenäpi godrumam |
ye modadrumam atra nitya-sukha-cid-rüpaà sahante na vä
taiù päpiñöha-narädhamair na bhavatu svapne’pi me saìgatiù ||32|| (VMA 17.45)

para-dhana-para-dära-dveña-mätsarya-lobhä-
nåta-paruña-paräbhidroha-mithyäbhiläpän |
tyajati ya iha bhaktaù çré-navadvépa-dhämni
na khalu bhavati bandhyä tasya våndävanäçä ||33|| (VMA 17.48)

kuru sakalam adharmaà muïca sarvaà sva-dharmaà

tyaja gurum api gauòäraëya-väsänurodhät |
sa tava parama-dharmaù sä ca bhaktir gurüëäà
sa kila kaluça-räçir yad dhi väsäntaräyaù ||34|| (VMA 17.49)

nirmaryädäçcarya-käruëya-pürëaà
gauräraëyaà yan navadvépa-dhäma |
yaù ko’py asmin yädåças tädåço vä
dehasyänte präpnuyäd eva siddhim ||35|| (VMA 17.50)

na loka-vedodita-märga-bhedair
äviçya saàkliçyaa re vimüòhäù |
haöhena sarvaà parihåtya gauòe
çré-godrume parëa-küöéà kurudhvam ||36|| (VMA 17.53)

yat tad jalpantu çästräëy ahaha janatayä gåhyatäà yat tad eva
svaà svaà yat tan-mataà sthäpayatu laghu-matis tarka-mätra-pravéëaù |
asmäkaà tüjjvalaikonmada-vimala-rasa-prema-péyüña-mürteù
çré-rädhä-bhäväpti-léläöavim iha na vinänyatra niryäti cetaù ||37|| (VMA 17.54)

apära-karuëäkaraà vraja-viläsiné-nägaraà
muhuù subahu-käkubhir natibhir etad abhyarthaye |
anargala-vahan-mahä-praëaya-sédhu-sindhau mama
kvacij januñi jäyatäà ratir ihaiva khaëòe nave ||38|| (VMA 17.56)

nänä-märga-rato’pi durmatir api tyakta-svadharmo’pi hi

svacchandäcarito’pi düra-bhagavat-sambandha-gandho’pi ca |
kurvan yatra ca käma-lobha-vaçato väsaà samastottamaà
yäyäd eva rasätmakaà param ahaà tan naumi mäyäpuram ||39|| (VMA 17.57)

iha sakala-sukhebhyaù süttamaà bhakti-saukhyaà

tad api parama-käñöhä samyag äpnoti yatra |
tad iha parama-puàsaù çré-navadvépa-dhäma
nikhila-nigama-güòhaà müòha-buddhir na veda ||40|| (VMA 17.58)

bhajantam api devatäntaram athäkñara-brahmaëi

sthitaà paçuvad eva vä viñaya-bhoga-mätre ratam |
acintya-nija-çaktitaù svagata-rädhikä-mädhava-
pragäòha-rasa-mohitaà kuruta eva koläöavé ||41|| (VMA 17.59)

yat-koöy-aöçam api spåçen na nigamo yan no vidur yoginaù

çréça-brahma-çukärjunoddhava-mukhäù paçyanti yan na kvacit |
anyat kià vraja-väsinäm api na yad dåçyaà kadälokaye
tac chré-godruma-rüpam adbhutam ahaà rädhä-padaikäçrayaù ||42|| (VMA 17.60)

durväsanä-sudåòha-rajju-çatair nibaddham
äkåñya sarvata idaà sva-balena gaura |
rädhä-vane viharataù saha rädhayä te
pädäravinda-savidhaà naya mänasaà me ||43|| (VMA 17.62)

vaçékartuà çakyo nahi nahi manäg indriya-gaëo

guëo’bhün naiko’pi praviçati sadä doña-nicayaù |
kva yämaù kià kurmo hari hari mayéço’py akaruëo
navadvépe väsaà bata vitara mänanya-gatikam ||44|| (VMA 17.63)

jäti-präëa-dhanäni yäntu suyaço-räçiù parikñéyatäà

sad-dharmä vilayaà prayäntu satataà sarvaiç ca nirbhartsyatäm |
ädhi-vyädhi-çatena jéryatu vapur lupta-pratékärataù
çré-gauräìga-puraà tathäpi na manäk tyaktuà mamästäà matiù ||45|| (VMA 17.64)

gauräraëyäd anyat
prakåter antar bahir väpi |
naivästi madhurävasthity-
avakalitaà yair namas tebhyaù ||46|| (VMA 17.66)

vibhräjat-tilakä giréndra-tanayä-néraugha-çuklämbaro-
daïcat-käïcana-campaka-cchavir aho nänä-rasolläsiné |
kåñëa-prema-payo-dhareëa rasadenätyanta-saàmohiné
çré-miçrätmaja-vallabhä vijayate gauòe tu gauräöavé ||47|| (VMA 17.67)

yasmin koöi-surendra-vaibhava-yutä bhümé-ruhäù poñakä

bhaktiù sad-vanitä mahä-rasa-mayé yatra svayaà çliñyati |
yatra brahma-purädi-tértha-nicayä bhräjanti nänä-sthale
tad dvépaà nava-saìkhyakaà sukha-mayaà ko näma nälambate ||48|| (VMA 17.68)

nindanti yävan nava-khaëòa-väsaà

våndävane prema-viläsa-kande |
tävan na govinda-padäravinde
svacchanda-sad-bhakti-rahasya-läbhaù ||49|| (VMA 17.69)

smäraà smäraà nava-jala-dhara-çyämala-dhäma vidyut-

koöi-jyotis-tanu-latikayä rädhayä çliñyamänam |
uccair uccaiù sarasa-sarasaà käkubhir jåmbhamäëa-
premëäviñöo bhramati sukåté ko’pi gaura-sthaléñu ||50|| (VMA 17.70)

viçvambharasya päda-
sarojopeta-sthaléñu nirbhara-premëä |
hari hari kadä luöhämi
pratipada-galad-açrur ullasat-pulakaù ||51|| (VMA 17.71)

pürëojjvalat-prema-rasaika-mürtir
yatraiva rädhä-valito harir me |
tad eva gaura-sthalam äçritänäà
bhavet paraà bhakti-rahasya-läbhaù ||52|| (VMA 17.72)

caëòäla-çva-kharädivad yadi janäù kurvanti sarve tiras-

käraà durviñahaà ca tena na hi me khedo’sty aëéyän api |
çré-kåñëa-çravaëädikä tu navadhä rägänugä cätmadä
bhaktir yad graha-saìkhyake vijayate tatraiva khaëòe sthitiù ||53|| (VMA 17.76)

bhrätaù samastäny api sädhanäni

vihäya gaura-sthalam äçrayasva |
yathä tathä präktana-väsanätaù
charéra-väëé-hådayäëi kuryuù ||54|| (VMA 17.77)

navadvépe ramye varam iha kare kharpara-bhåto

bhramämo bhaikñyärthaà çvapaca-gåha-véthéñu dinaçaù |
tathäpi präcénaiù parama-sukåtair atra militaà
na neñyämy anyatra kvacid api kathaàcid vapur idam ||55|| (VMA 17.79)

jarat-kanthäm ekäà dadhad api ca kaupénam aniçaà

pragäyan çré-rädhä-madhupati-rahaù-keli-laharém |
phalaà vä mülaà vä kim api divasänte kavalayan
navadvépe neñye vana-bhuvi kadä jévanam idam ||56|| (VMA 17.80)

prakåty-upari-kevale sukha-nidhau para-brahmaëi

çruti-pathita-vaibhavaà para-padaà para-vyomakam |
tad-antar-akhilojjvalaà jayati gauòa-bhü-maëòalaà
mahä-rasa-mayaà ca tat kalaya tatra våndävanam ||57|| (VMA 17.81)

sänanda-sac-cid-ghana-rüpatä-matir
yävan na gaura-sthala-väsi-jantuñu |
tävat praviñöo’pi na tatra vindate
tato’parädhät padavéà parät paräm ||58|| (VMA 17.83)

yadaiva sac-cid-rasa-rüpa-buddhir
dvépe nave’smin sthira-jaìgameñu |
syän nirvyalékaà puruñas tadaiva
cakästi rädhä-priya-sevi-rüpaù ||59|| (VMA 17.84)

sakala-vibhava-säraà sarva-dharmaika-säraà
sakala-bhajana-säraà sarva-siddhaika-säram |
sakala-mahima-säraà vastu khaëòe naväkhye
sakala-madhurimämbho-räçi-säraà vihäram ||60|| (VMA 17.85)
pragäyan naöann uddhasan vä luöhan vä
pradhävan rudan sampatan mürcchito vä |
kadä vä mahä-prema-mädhvé-madändhaç
cariñyämi khaëòe nave loka-bähyaù ||61|| (VMA 17.87)

na lokaà na dharmaà na gehaà na dehaà

na nindäà stutià näpi saukhyaà na duùkham |
vijänan kim apy unmadaù prema-mädhvyä
graha-grastavat karhi gaura-sthale syäm ||62|| (VMA 17.88)

hare kåñëa rämeti kåñëeti mukhyän

mahäçcarya-nämävalé-siddha-manträn |
tathä cäñöa-käle vraja-dvandva-seväà
kadäbhyasya gaura-sthale syäà kåtärthaù ||63|| (VMA 17.89)

haima-sphaöika-padma-räga-racitair mähendra-néla-drumair
nänä-ratna-maya-sthalébhir ali-jhaìkära-sphuöad-vallibhiù |
citraiù kéra-mayüra-kokila-mukhair nänä-vihaìgair lasat-
padmädyaiç ca sarobhir adbhutam ahaà dhyäyämi gaura-sthalam ||64|| (VMA 17.90)

madhya-dvépa-vane svaräö-kñiti-dharasyopatyakäsu sphuran

nänä-keli-nikuïja-véthiñu navonnélatkadambädiñu |
bhrämaà bhrämam ahar-niçaà nanu paraà çré-räsa-kelé-sthalé
ramyäsv eva kadä prakäçita-rahaù-premä bhaveyaà kåté ||65|| (VMA 17.93)

alaà kñayi-suduùkhadair yuvati-putra-vittädikair

vimukti-kathayäpy alaà mama namo vikuëöha-çriye |
paras tv iha bhave bhave bhavatu rädhikä-käntitaù
vrajendra-tanayo vane lasati yatra tasmin ratiù ||66|| (VMA 17.94*) Unchanged.

namämi tad godrumam eva mürdhnä

vadämi tad godrumam eva väcä |
smarämi tad godrumam eva buddhyä
çré-godrumäd anyam ahaà na jäne ||67|| (VMA 17.95)

rädhä-pati-rati-kandaà gaura-sthalam eva jévanaà yeñäm |

tac-caraëämbuja-reëor äçäm eväham äçäse ||68|| (VMA 17.96)

nänä-keli-nikuïja-maëòapa-yute nänä-saro-väpikä-
ramye gulma-latä-drumaiç ca parito nänä-vidhaiù çobhite |
nänä-jäti-samullasat-khaga-mågair nänä-viläsa-sthalé-
pronmélan-maëi-rociñi-priya kadä dhyeyo’si gaura-sthale ||69|| (VMA 17.98)

väëyä gadgadayä madhupater nämäni saìkértaye

dhäräbhir nayanämbhasäà taru-tale kñauëéà kadä paìkaye |
dåñöyä bhävanayä puro-milad aho gaura-sthaléyaà maho-
dvandva-hema-harië-maëi-cchavi kadälambe muhur vihvalaù ||70|| (VMA 17.100)
nänyad vadämi na çåëomi na cintayämi
nänyad vrajämi na bhajämi na cäçrayämi |
paçyämi jägrati tathä svapane’pi nänyat
çré-rädhikä-ruci-vinoda-vanaà vinäham ||71|| (VMA 17.105)* unchanged

na satyäkhye loke spåhayati mano brahma-padavéà

na vaikuëöhe viñëor api mågayate pärñada-tanum |
navadvépe çuddhe madhura-rasa-bhävotsavavatäà
niväse dhanyänäà subahu-kåmi-janmäpi manute ||72|| (VMA 17.117)

mamäpi syäd etädåçam api dinaà kià nu paramaà

navadvépe yasmin katham api kåta-sparçanam api |
aho dehaà düräd api samavalokyäpi januñä
muhur dhanyaà manye dharaëi-patitaù syäà kåta-natiù ||73|| (VMA 17.119)

yad api ca mama nästi çré-navadvépa-dhäma-

mahimani na samorddhve hanta viçväsa-gandhaù |
yad api ca mama na tasminn äste väsaiñaëäpi
prasaratu mama tädåçy eva väëé tathäpi ||74|| (VMA 17.120)

acaitanya-präyaà jagad idam aho sarva-vid api

navadvépasyäsya prabhavati na vai tattva-kathane |
harau supracchanne hari-puram aho guptam abhavat
subhaktas tat tattvaà sva-guru-kåpayä karñati kila ||75|| (VMA 17.121)

kadä navadvépa-vanäntareñv ahaà

paribhraman saikata-pürëa-catvare |
haréti rämeti haréti kértayan
vilokya gauraà prapatämi vihvalaù ||76|| (Same as verse 3)

puline puline giréndra-jäyä

vicariñyämi kadä tale tarüëäm |
patitaà galitaà phalaà ca bhuktvä
lalitaà taöiné-jalaà pibämi ||77|| (VMA 17.26)

ärädhitaà nava-vanaà vraja-känanaà te

närädhitaà nava-vanaà vraja eva düre |
ärädhito dvija-suto vraja-nägaras te
närädhito dvija-suto na taveha kåñëaù ||78||

navadvépaù säkñäd vraja-puram aho gauòa-paridhau

çacéputraù säkñäd vraja-pati-suto nägara-varaù |
sa vai rädhä-bhäva-dyuti-suvalitaù käïcana-chaöo
navadvépe léläà vraja-pura-duräpäà vitanute ||79||

aho våndäraëye hari hari haréti prajapatäà

vraja-dvandväptir ghaöata aparädhätyaya iha |
navadvépe gauraù kaluña-nicayaà kñämyati sadä
vrajänandaà säkñät parama-rasadaà hanta tanute ||80||

navadvépe vased yas tu kare tasya vraja-sthitiù |

marécikävad anyatra düre våndävanaà dhruvam ||81||

vanaà copavanaà sarvaà çrémad-våndävana-sthitam |

kroòé-kåtaà navadvépe kåñëa-lélä-susiddhaye ||82||

namämi tad godruma-candra-léläà

namämi gaura-sthala-cid-vibhütim |
namämi gauräìga-padäçritäntän
namämi gauraà karuëävatäram ||83||

hä viçvambhara hä mahä-rasa-maya premaika-sampan-nidhe

hä padmä-suta hä dayärdra-hådaya bhrañöaika-bandhüttama |
hä séteçvara hä caräcara-pate gaurävatérëa-kñama
hä çréväsa-gadädhareñöa-viñaya tvaà me gatis tvaà gatiù ||84|| (VMA 17.122)

stumas taà caitanyäkåtim ativimaryäda-paramä-

dbhutaudäryaà varyaà vraja-pati-kumäraà rasayitum |
viçuddha-sva-premonmada-madhura-péyuña-laharéà
pradätuà cänyebhyaù para-pada-navadvépa-prakaöam ||85|| (CC 1) Unchanged.

alaà çästräbhyäsair alam ahaha térthäöanikayä

sadä yoñid-vyäghryäs trasata vitathaà thütkuruta re |
tåëaà-manyä dhanyäù çrayata kila sannyäsi-kapaöaà
navadvépe gauraà nija-rasa-madäd gäìga-puline ||86|| (CC 64)

saàsära-sindhu-taraëe hådayaà yadi syät

saìkértanämåta-rase ramate manaç cet |
premämbudhau viharaëe yadi citta-våttir
mäyäpuräkhya-nagare vasatià kuruñva ||87|| (CC 143)

saiveyaà bhuvi dhanya-gauòa-nagaré gaìgäpi tan-madhya-gä

jéväs te ca vasanti ye’tra kåtino gauräìga-pädäçritäù |
no kuträpi nirékñyate hari hari premotsavas tädåço
hä caitanya kåpä-nidhäna tava kià vikñe sadä vaibhavam ||88|| (CC 83)

dåñöaù spåñöaù kértitaù saàsmåto vä

dürasthair apy änato vädåto vä |
premëaù säraà dätum éço ya ekaç
cid-rüpaà taà gaura-péöhaà namämi ||89|| (CC 77)

äcarya dharmaà paricarya viñëuà

vicarya térthäni vicärya vedän |
vinä na gaura-priya-dhäma-väsaà
vedädi-duñpräpya-padaà vidanti ||90|| (CC 60)
tåëäd api ca nécatä sahaja-saumya-mugdhäkåtiù
sudhä-madhura-bhäñitä viñaya-gandha-thüthütkåtiù |
hari-praëaya-vihvalä kim api dhéranälambitä
bhavanti kila sad-guëä jagati gaura-dhämärcane ||91|| (CC 85)

upäsatäà vä guru-varya-koöér
adhéyatäà vä çruti-çästra-koöéù |
caitanya-candrasya purotsukänäà
sadyaù paraà syäd dhi rahasya-läbhaù ||92|| (CC 109)

kälaù kalir balina indriya-vairi-vargäù

çré-bhakti-märga iha kaëöaka-koöi-ruddhaù |
hä hä kva yämi vikalaù kim ahaà karomi
caitanya-péöha yadi nädya kåpäà karoñi ||93|| (CC 125)

duñkarma-koöi-niratasya duranta-ghora-
durväsanä-nigaòa-çåìkhalitasya gäòham |
kliçyan mateù kumati-koöi-kadarthitasya
gauòaà vinädya mama ko bhaviteha bandhuù ||94|| (CC 47)

hä hanta citta-bhuvi me paramoñaräyäà

sad-bhakti-kalpa-latikäìkuritä kathaà syät |
hådy ekam eva paramäçvasanéyam asti
caitanya-dhäma kalayan na kadäpi çocyaù ||95|| (CC 48)

saàsära-duùkha-jaladhau patitasya käma-

krodhädi-nakra-makaraiù kavalékåtasya |
durväsanä-nigaòitasya niräçrayasya
gauräìga-péöha ! mama dehi padävalambam ||96|| (CC 91)

svayaà devo yatra druta-kanaka-gauraù karuëayä

mahä-premänandojjvala-rasa-vapuù prädurabhavat |
navadvépe tasmin pratibhavana-bhakty-utsava-maye
mano me vaikuëöhäd api ca madhure dhämni ramate ||97|| (CC 102) Unchanged.

navadvépaikäàçe kåta-nivasatiù çänta-hådayaù

çacé-sünor bhävotthita-yugala-lélä vraja-vane |
smaran yäme yäme svayam ucita-sevä-sukha-mayaù
kadä våndäraëyaà sakalam api paçyämi sarasam ||98||

kadä bhrämaà bhrämaà lasad-alakanandä-taöa-bhuvi

jagannäthäväsaà jagad-atula-dåçyaà dyutimayam |
paränandaà sac-cid-ghana-suruciraà durlabhataraà
çacésünoù sthänaà pulina-bhuvi paçyämi sahasä ||99||

käçé-väsén api na gaëaye kià gayäà märgayämo

muktiù çukté-bhavati yadi me kaù parärtha-prasaìgaù |
träsäbhäsaù sphurati na mahä-raurave’pi kva bhétiù
stré-puträdau yadi bhavati me godrumädau niväsaù ||100|| (CC 44)

are müòhä güòhäà vicinuta harer bhakti-padavéà

davéyasyä dåñöyäpy aparicita-pürväà muni-gaëaiù |
na viçrambhaç citte yadi yadi ca daurlabhyam iva tat
parityajyäçeñaà vrajata çaraëaà gaura-nagaram ||101|| (CC 34)

dhämnor abhedäc chatakaà påthak påthak

kåtväpi bhäñä samatä saméhitä |
gauräìga-dhämno mahimä viçeñataù
atraiva väëé vihitä kvacit påthak ||102|

samäptaç cäyaà granthaù |