Textbook An Introduction To Geometrical Physics Second Edition Ruben Aldrovandi Ebook All Chapter PDF

An Introduction to Geometrical Physics
Second Edition Ruben Aldrovandi

Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-geometrical-physics-second-edition
-ruben-aldrovandi/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
An Introduction to Quantum Physics First Edition

Anthony P. French
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-quantum-
physics-first-edition-anthony-p-french/
An introduction to electrical science Second Edition

Waygood
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-electrical-
science-second-edition-waygood/
Solid State Physics An Introduction to Theory 1st

Edition Joginder Singh Galsin
https://textbookfull.com/product/solid-state-physics-an-
introduction-to-theory-1st-edition-joginder-singh-galsin/
Tomorrow's lawyers : an introduction to your future

Second Edition Susskind
https://textbookfull.com/product/tomorrows-lawyers-an-
introduction-to-your-future-second-edition-susskind/
An Introduction to Number Theory with Cryptography,
Second Edition Kraft
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-number-
theory-with-cryptography-second-edition-kraft/
An Introduction to Psychological Science, Second

Canadian Edition Mark Krause
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-
psychological-science-second-canadian-edition-mark-krause/
An Introduction to Quantum Optics Photon and Biphoton

Physics 2nd Edition Yanhua Shih
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-quantum-
optics-photon-and-biphoton-physics-2nd-edition-yanhua-shih/
An introduction to financial mathematics : option

valuation Second Edition. Edition Hastings
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-financial-
mathematics-option-valuation-second-edition-edition-hastings/
Conductors Semiconductors Superconductors An

Introduction to Solid State Physics Undergraduate
Lecture Notes in Physics Rudolf P. Huebener
https://textbookfull.com/product/conductors-semiconductors-
superconductors-an-introduction-to-solid-state-physics-
undergraduate-lecture-notes-in-physics-rudolf-p-huebener/
An Introduction to
Geometrical
Physics
Second Edition
10202hc_9789813146808_tp.indd 1 2/9/16 3:45 PM

b2530 International Strategic Relations and China’s National Security: World at the Crossroads
This page intentionally left blank
b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

An Introduction to
Geometrical
Physics
Second Edition
Ruben Aldrovandi • José Geraldo Pereira

Instituto de Física Teórica - UNESP, Brazil
World Scientific
NEW JERSEY • LONDON • SINGAPORE • BEIJING • SHANGHAI • HONG KONG • TAIPEI • CHENNAI • TOKYO
10202hc_9789813146808_tp.indd 2 2/9/16 3:45 PM

Published by
:RUOG6FLHQWL¿F3XEOLVKLQJ&R3WH/WG
7RK7XFN/LQN6LQJDSRUH
86$R৽FH:DUUHQ6WUHHW6XLWH+DFNHQVDFN1-
8.R৽FH6KHOWRQ6WUHHW&RYHQW*DUGHQ/RQGRQ:&++(
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

1DPHV$OGURYDQGL5 5XEHQ DXWKRU_3HUHLUD-*DXWKRU
7LWOH$QLQWURGXFWLRQWRJHRPHWULFDOSK\VLFVE\5XEHQ$OGURYDQGL
,QVWLWXWRGH)tVLFD7HyULFD81(63%UD]LO -RVp*HUDOGR3HUHLUD
,QVWLWXWRGH)tVLFD7HyULFD81(63%UD]LO :RUOG6FLHQWL¿F
'HVFULSWLRQQGHGLWLRQ_1HZ-HUVH\:RUOG6FLHQWL¿F_
,QFOXGHVELEOLRJUDSKLFDOUHIHUHQFHVDQGLQGH[
,GHQWL¿HUV/&&1_,6%1 KDUGFRYHUDONSDSHU _
,6%1 SENDONSDSHU
6XEMHFWV/&6+*HRPHWU\'L൵HUHQWLDO_0DWKHPDWLFDOSK\VLFV
&ODVVL¿FDWLRQ/&&4&'$_''&GF
/&UHFRUGDYDLODEOHDWKWWSVOFFQORFJRY
British Library Cataloguing-in-Publication Data

$FDWDORJXHUHFRUGIRUWKLVERRNLVDYDLODEOHIURPWKH%ULWLVK/LEUDU\
&RS\ULJKWE\:RUOG6FLHQWL¿F3XEOLVKLQJ&R3WH/WG
$OOULJKWVUHVHUYHG7KLVERRNRUSDUWVWKHUHRIPD\QRWEHUHSURGXFHGLQDQ\IRUPRUE\DQ\PHDQV
HOHFWURQLFRUPHFKDQLFDOLQFOXGLQJSKRWRFRS\LQJUHFRUGLQJRUDQ\LQIRUPDWLRQVWRUDJHDQGUHWULHYDO
system now known or to be invented, without written permission from the publisher.
)RUSKRWRFRS\LQJRIPDWHULDOLQWKLVYROXPHSOHDVHSD\DFRS\LQJIHHWKURXJKWKH&RS\ULJKW&OHDUDQFH
&HQWHU,QF5RVHZRRG'ULYH'DQYHUV0$86$,QWKLVFDVHSHUPLVVLRQWRSKRWRFRS\
LVQRWUHTXLUHGIURPWKHSXEOLVKHU
3ULQWHGLQ6LQJDSRUH
Dr Pan - An Introduction to Geometrical Physics.indd 1 08-08-16 10:56:20 AM

To our parents
Nice and José
Dina and Tito
v
b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

Preface to the First Edition
This book grew out of courses given at the Instituto de Fı́sica Teórica for
many years. As the title announces, it is intended as a first, elementary
approach to “Geometrical Physics” — to be understood as a chapter of
Mathematical Physics. Mathematical Physics is a moving subject, and has
moved faster in recent times. From the study of differential equations and
related special functions, it has migrated to the more qualitative realms
of topology and algebra. The bridge has been the framework of geometry.
The passage supposes an acquaintance with concepts and terms of a new
kind, to which this text is a tentative introduction.
In its technical uses, the word “geometry” has since long lost its metric
etymological meaning. It is the science of space, or better, of spaces. Thus,
the name should be understood as a study of those spaces which are of
interest in Physics. This emphasis on the notion of space has dominated
the choice of topics — they will have in common the use of “spaces”. Some
may seem less geometric than others, but a space is always endowed with
a few basic, irreducible properties enabling some kind of analysis, allowing
a discussion of relations between its different parts.
Up until the sixties, General Relativity was seen as the prototype of ge-
ometrical intrusion in Physics. Gravitation stood apart as the sole example
of geometrization amongst the fundamental interactions. Things changed
a lot with the discovery of the renormalizability of gauge theories, and with
their subsequent coming to age as the theories for all the other fundamental
interactions. At least as a general principle, the gauge principle appears
nowadays as a vast unifying idea. It came as an astonishing surprise that
gauge theories are still more geometrical in character and structure than
vii
viii An Introduction to Geometrical Physics
General Relativity.
Landau’s criterium, so well proven for Physics as for good wines, has
been loosely adopted: results less than ten years old in the field are given
only limited attention. It is true that some acceleration in new develop-
ments is easily felt, but it is always graceful to present some seemingly
objective alibi for the authors’ limitations. Let it be so, and let us, like
those real Bourgogne connoisseurs, leave some recent vintages to rest in
the shadows for some more time.
The text falls into five parts. Parts I, II and III constitute the main
text. Part IV is made up of mathematical topics and Part V of physical
topics. The main text is intended as an introductory, largely descriptive
presentation of the basic notions of geometry from a physicist’s point of
view. Pedagogically, it would provide for a first one-semester course. But it
is also a kind of guide to the topical chapters. It refers to Part IV for further
details, and uses Part V as a source of examples. The main text is divided
into chapters, these in sections and these in paragraphs. For instance,
“§4.2.5” means chapter 4 of the main text, section 2, paragraph 5. Calls
like ”§n” refer to a numbered paragraph of the same section. Paragraphs
with additional examples and complements, which can be skipped in a first
lecture, are printed in smaller characters. The topical chapters are simply
divided in sections. For instance, “Phys.7.5” means section 5 of the topical
chapter Phys.7.
The topical sections oscillate between the “fascicule des résultats” and
application-almost-exercise styles. The mathematical topics should not be
mistaken as anything more than a guide for further study. They are a
physicists’ presentation of mathematical subjects in broad brushstrokes,
intending to illustrate and complement the main text. The physical top-
ics are similarly introductory, always in a physicists’ view, trying never to
say twain for two, and avoiding as long as possible the gobbledygook the-
oreticians became prone to in recent times. It tries to present well known
subjects from a point of view which is more geometrical than the usual
treatments. Some general references are given at the end of each topic, the
footnotes being left for those of more immediate character.
Mathematics is, amongst many other things, the language of Physics.
Repetitions are unavoidable and, as with all language apprenticeship, they
Preface to the First Edition ix
may be even desirable. The pedagogical bias justifies some duplications,

as that of indices at the beginning of each topical section, emphatically
advocated by our students.
Like any text coming up from lecture notes, these pages owe a lot
to many. To the financing agencies, like CNPq, FAPESP and CAPES,
which supported the authors during the period. To our colleagues of São
Paulo and Paris, in special C.E. Harle, B.M. Pimentel, D. Galetti, G. Fran-
cisco, R.A. Kraenkel, G.A. Matsas, L.A. Saeger, A.L. Barbosa, M. Dubois-
Violette, R. Kerner and J. Madore. Of course, to the many consulted
authors, hopefully all quoted in the reference list. And, last but not least,
to our attentive and long-suffering editor, Tina Jeavons.
b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

Preface to the Second Edition
A second edition is concomitantly a honour and a challenge. The two

decades since the first edition of this book have shown unparalleled change
in everything technological — and in everything on which technology may
have a strong impact, like experimental science. And this revolution keeps
its momentum at present, reserving to many things an uncertain future.
Books themselves, in their traditional paper form, have been promised a
honourable extinction ...
The marriage between geometry and physics is best perceived when we
notice that the geometry of Nature is probed by the physical dynamics.
Even our simplest everyday experience shows the pervasive presence of
geometry. It is enough to recall that at least three metrics are at work inside
a simple water-bucket, and that each one requires a different dynamical
probe to be recognised: a sound, a ray of light, a stone.
As will be repeatedly said in the text, we are more and more conscious
that our knowledge even of our everyday-life geometry is doubtful. We
are by now sure that the standard euclidian one which has been taken
for granted for millennia is not valid at distances of interest at the quan-
tum level. The last few decades have brought to light doubts about its
validity also at very large, cosmological distances. Adapting Montaigne’s
well-known utterance on the mountains around him to our present-day
horizons:1
1 Quelle vérité que ces montagnes bornent, qui est mensonge au monde qui se tient
au-delà?, Michel de Montaigne, Essays, Book II, Chap.12, p. 241, Éditions du Seuil,
Paris, 1967 (first published in 1580). In a free English translation, it reads: What truth
is it that these mountains bound, and is a lie in the world beyond?
xi
xii An Introduction to Geometrical Physics
What truth is it that these nearby galaxies bound,

and is a lie in the universe beyond?
It seems clear by now that Special Relativity is unable to cope with the
very high energies of the Planck scale. Since General Relativity is umbili-
cally connected to Special Relativity through the equivalence principle, it
seems equally unable to deal with gravitation at that scale. In the opposite
scale of small energies, the behavior of the universe as we see it today cannot
be explained by our current theories without additional ingredients, either
in the form of new theories or in the form of new universe constituents,
usually labelled dark due to our ignorance about their nature.
We have endeavoured to bring forward some of these recent questions,
adding some new sections and chapters. Besides an introduction to the
present-day Cosmology Standard Model, we have included a chapter on
Teleparallel Gravity, an alternative theory for gravitation that is fully equiv-
alent to General Relativity in what concerns observed results, but exhibits
many conceptual differences with respect to it. One of the most important
is that, in contrast to General Relativity, it has the geometric structure of a
gauge theory. In another chapter, we have introduced the fundamentals of
a de Sitter-invariant special relativity. As widely known, ordinary Special
Relativity can be seen as a generalization of Galilei Relativity for velocities
comparable to the speed of light. Similarly, the de Sitter-invariant special
relativity can be seen as a generalization of Special Relativity for energies
comparable to those turning up at the Planck scale. It is, consequently,
universal in the sense that it is able to describe the spacetime kinemat-
ics at any energy scale. Some implications of this theory for gravitation
and cosmology are also briefly sketched. Of course, these theories are not
intended as a panacea for the current problems of Physics, but rather as
alternatives towards their solutions. It is important to have available for
handle and trial as many geometrical variant possibilities as possible. For
that reason also a brief account is given of the Einstein–Cartan theory. It is
an article of scientific faith that experiment and observation will someday
decide about their importance.
We are very grateful to all those many readers who have taken seriously
our first edition — and have communicated their doubts and criticism,
suggested improvements in content, style and presentation. We thank our
Preface to the Second Edition xiii
colleagues already named in the Preface of the first edition, who have all
kept their comprehensive support. We owe a lot to the financing Brazil-
ian agencies CNPq, FAPESP and CAPES, which have significantly aided
the authors. Of course, also to the many consulted authors, hopefully all
quoted in the reference list. And, last but not least, to the editors of World
Scientific, in special Lim Swee Cheng, Tan Rok Ting and Pan Suqi, for their
meticulous assistance and patience during the completion of the book.
b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

Contents
Preface to the First Edition vii
Preface to the Second Edition xi
Preamble: Space and Geometry 1
Part 1: MANIFOLDS 5
1. General Topology 7
1.1 Introductory remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
1.2 Topological spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
1.3 Kinds of texture . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
1.4 Functions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
1.5 Quotients and groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
2. Homology 59
2.2 Graphs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
2.2.1 Graphs, first way . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
2.2.2 Graphs, second way . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
2.3 The first topological invariants . . . . . . . . . . . . . . . 69
2.3.1 Simplexes, complexes and all that . . . . . . . . . 69
2.3.2 Topological numbers . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
2.3.3 Final remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
3. Homotopy 85
3.1 General homotopy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
xv
xvi An Introduction to Geometrical Physics
3.2 Path homotopy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

3.2.1 Homotopy of curves . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
3.2.2 The fundamental group . . . . . . . . . . . . . . . 98
3.2.3 Some examples . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
3.3 Covering spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
3.3.1 Multiply-connected spaces . . . . . . . . . . . . . 112
3.3.2 Riemann surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
3.4 Higher homotopy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
4. Manifolds and Charts 139

4.1 Manifolds . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
4.1.1 Topological manifolds . . . . . . . . . . . . . . . . 139
4.1.2 Dimensions, integer and other . . . . . . . . . . . 141
4.2 Charts and coordinates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
5. Differentiable Manifolds 153

5.1 Definition and overlook . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
5.2 Smooth functions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
5.3 Differentiable submanifolds . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
Part 2: DIFFERENTIABLE STRUCTURE 161
6. Tangent Structure 163

6.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
6.2 Tangent spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
6.3 Tensors on manifolds . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
6.4 Fields and transformations . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
6.5 Frames . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
6.6 Metric and riemannian manifolds . . . . . . . . . . . . . . 204
7. Differential Forms 213

7.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
7.2 Exterior derivative . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
7.3 Vector-valued forms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
7.4 Duality and coderivation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
7.5 Integration and homology . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
7.5.1 Integration . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
Contents xvii
7.5.2 Cohomology of differential forms . . . . . . . . . . 261

7.6 Algebras, endomorphisms and derivatives . . . . . . . . . 268
8. Symmetries 277
8.1 Lie groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
8.2 Transformations on manifolds . . . . . . . . . . . . . . . . 283
8.3 Lie algebra of a Lie group . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
8.4 The adjoint representation . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
9. Fiber Bundles 305

9.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
9.2 Vector bundles . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307
9.3 The bundle of linear frames . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
9.3.1 Structure group . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
9.3.2 Soldering . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
9.3.3 Orthogonal groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
9.3.4 Reduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
9.3.5 Tetrads . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
9.4 Linear connections . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
9.5 Principal bundles . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
9.6 General connections . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
9.7 Bundle classification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
Part 3: NATURE’S EXTREME GEOMETRIES 357
10. Quantum Geometry 359

10.1 Quantum goups: a pedestrian outline . . . . . . . . . . . . 359
10.2 Noncommutative geometry . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
11. Cosmology: the Standard Model 367

11.1 The geometrical perspective . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
11.2 The physical content . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
11.3 The cosmos curvature . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
12. Planck Scale Kinematics 375
Part 4: MATHEMATICAL TOPICS 379

xviii An Introduction to Geometrical Physics
13. The Basic Algebraic Structures 381

13.1 Some general concepts . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
13.2 Groups and lesser structures . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
13.3 Rings, ideals and fields . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
13.4 Modules and vector spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392
13.5 Algebras . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
13.6 Coalgebras . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
14. Discrete Groups: Braids and Knots 405

14.1 Discrete groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
14.1.1 Words and free groups . . . . . . . . . . . . . . . . 406
14.1.2 Presentations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
14.1.3 Cyclic groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
14.1.4 The group of permutations . . . . . . . . . . . . . 408
14.2 Braids . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
14.2.1 Geometrical braids . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
14.2.2 Braid groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412
14.2.3 Braids in everyday life . . . . . . . . . . . . . . . . 413
14.2.4 Braids presented . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
14.2.5 Braid statistics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
14.2.6 Direct product representations . . . . . . . . . . . 417
14.2.7 The Yang–Baxter equation . . . . . . . . . . . . . 418
14.3 Knots and links . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
14.3.1 Knots . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
14.3.2 Links . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
14.3.3 Knot groups . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
14.3.4 Links and braids . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
14.3.5 Invariant polynomials. . . . . . . . . . . . . . . . . 423
15. Sets and Measures 427

15.1 Measure spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
15.1.1 The algebra of subsets . . . . . . . . . . . . . . . . 427
15.1.2 Measurable space . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
15.1.3 Borel algebra . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
15.1.4 Measure and probability . . . . . . . . . . . . . . 429
15.1.5 Partition of identity . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
Contents xix
15.1.6 Riemannian metric . . . . . . . . . . . . . . . . . 430

15.1.7 Measure and integration . . . . . . . . . . . . . . 431
15.2 Ergodism . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431
15.2.1 Types of flow . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432
15.2.2 The ergodic problem . . . . . . . . . . . . . . . . . 432
16. Topological Linear Spaces 437

16.1 Inner product space . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437
16.2 Norm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438
16.3 Normed vector spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438
16.4 Hilbert space . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439
16.5 Banach space . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
16.6 Topological vector spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
16.7 Function spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
17. Banach Algebras 445

17.1 Quantization . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445
17.2 Banach algebras . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446
17.3 *-algebras and C*-algebras . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449
17.4 From geometry to algebra . . . . . . . . . . . . . . . . . . 451
17.5 von Neumann algebras . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454
17.6 The Jones polynomials . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 458
18. Representations 465

18.2 Linear representations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466
18.3 Regular representation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470
18.4 Fourier expansions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 472
19. Variations and Functionals 477

19.1 Curves . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477
19.1.1 Variation of a curve . . . . . . . . . . . . . . . . . 477
19.1.2 Variation fields . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
19.1.3 Path functionals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479
19.1.4 Functional differentials . . . . . . . . . . . . . . . 480
19.1.5 Second variation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
19.2 General functionals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
xx An Introduction to Geometrical Physics
19.2.1 Functionals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483

19.2.2 Linear functionals . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
19.2.3 Operators . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485
19.2.4 Derivatives: Fréchet and Gateaux . . . . . . . . . 485
20. Functional Forms 487

20.2 Exterior variational calculus . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
20.2.1 Lagrangian density . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
20.2.2 Variations and differentials . . . . . . . . . . . . . 489
20.2.3 The action functional . . . . . . . . . . . . . . . . 490
20.2.4 Variational derivative . . . . . . . . . . . . . . . . 490
20.2.5 Euler forms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490
20.2.6 Higher order forms . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
20.2.7 Relation to operators . . . . . . . . . . . . . . . . 491
20.2.8 Continuum Einstein convention . . . . . . . . . . 492
20.3 Existence of a lagrangian . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492
20.3.1 Inverse problem of variational calculus . . . . . . . 492
20.3.2 Helmholtz–Vainberg theorem . . . . . . . . . . . . 492
20.3.3 Equations with no lagrangian . . . . . . . . . . . . 493
20.4 Building lagrangians . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
20.4.1 The homotopy formula . . . . . . . . . . . . . . . 494
20.4.2 Examples . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
20.4.3 Symmetries of equations . . . . . . . . . . . . . . 498
20.4.4 Final remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
21. Singular Points 501

21.1 Index of a curve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
21.2 Index of a singular point . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505
21.3 Relation to topology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506
21.4 Basic two-dimensional singularities . . . . . . . . . . . . . 506
21.5 Critical points . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507
21.6 Morse lemma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508
21.7 Morse indices and topology . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
21.8 Catastrophes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511
22. Euclidean Spaces and Subspaces 513

Contents xxi

22.2 Structure equations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
22.2.1 Moving frames . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
22.2.2 The Cartan lemma . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
22.2.3 Adapted frames . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
22.2.4 Second quadratic form . . . . . . . . . . . . . . . 516
22.2.5 First quadratic form . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
22.3 Riemannian structure . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
22.3.1 Curvature . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
22.3.2 Connection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
22.3.3 Gauss, Ricci and Codazzi equations . . . . . . . . 517
22.3.4 Riemann tensor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518
22.4 Geometry of surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
22.4.1 Gauss theorem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
22.5 Relation to topology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
22.5.1 The Gauss–Bonnet theorem . . . . . . . . . . . . 522
22.5.2 The Chern theorem . . . . . . . . . . . . . . . . . 523
23. Non-Euclidean Geometries 525

23.1 The age-old controversy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
23.2 The curvature of a metric space . . . . . . . . . . . . . . . 526
23.3 The spherical case . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528
23.4 The Boliyai–Lobachevsky case . . . . . . . . . . . . . . . . 531
23.5 On the geodesic curves . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533
23.6 The Poincaré space . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535
24. Geodesics 539

24.2 Self-parallel curves . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
24.2.1 In General Relativity . . . . . . . . . . . . . . . . 540
24.2.2 In optics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
24.3 The absolute derivative . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
24.3.1 Self-parallelism . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
24.3.2 Complete spaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544
24.3.3 Fermi transport . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
24.4 Congruences . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
24.4.1 Jacobi equation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546
xxii An Introduction to Geometrical Physics
24.4.2 Vorticity, shear and expansion . . . . . . . . . . . 549

24.4.3 Landau–Raychaudhury equation . . . . . . . . . . 553
Part 5: PHYSICAL TOPICS 555
25. Hamiltonian Mechanics 557

25.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557
25.2 Symplectic structure . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558
25.3 Time evolution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
25.4 Canonical transformations . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
25.5 Phase spaces as bundles . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
25.6 The algebraic structure . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
25.7 Relations between Lie algebras . . . . . . . . . . . . . . . 570
25.8 Liouville integrability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
26. More Mechanics 575

26.1 Hamilton–Jacobi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
26.1.1 Hamiltonian structure . . . . . . . . . . . . . . . . 575
26.1.2 Hamilton–Jacobi equation . . . . . . . . . . . . . 577
26.2 The Lagrange derivative . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579
26.2.1 The Lagrange derivative as a covariant derivative 579
26.3 The rigid body . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
26.3.1 Frames . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
26.3.2 The configuration space . . . . . . . . . . . . . . . 584
26.3.3 The phase space . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585
26.3.4 Dynamics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586
26.3.5 The “space” and the “body” derivatives . . . . . . 586
26.3.6 The reduced phase space . . . . . . . . . . . . . . 587
26.3.7 Moving frames . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588
26.3.8 The rotation group . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
26.3.9 Left- and right-invariant fields . . . . . . . . . . . 590
26.3.10 The Poinsot construction . . . . . . . . . . . . . . 593
27. Symmetries on Phase Space 597

27.1 Symmetries and anomalies . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
27.2 The Souriau momentum . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601
27.3 The Kirillov form . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
Contents xxiii
27.4 Integrability revisited . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603

27.5 Classical Yang–Baxter equation . . . . . . . . . . . . . . . 604
28. Statistics and Elasticity 609

28.1 Statistical mechanics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
28.1.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
28.1.2 General overview . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610
28.2 Lattice models . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
28.2.1 The Ising model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
28.2.2 Spontaneous breakdown of symmetry . . . . . . . 618
28.2.3 The Potts model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619
28.2.4 Cayley trees and Bethe lattices . . . . . . . . . . . 624
28.2.5 The four-color problem . . . . . . . . . . . . . . . 624
28.3 Elasticity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
28.3.1 Regularity and defects . . . . . . . . . . . . . . . 625
28.3.2 Classical elasticity . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
28.3.3 Nematic systems . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634
28.3.4 The Franck index . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637
29. Propagation of Discontinuities 639

29.1 Characteristics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639
29.2 Partial differential equations . . . . . . . . . . . . . . . . . 640
29.3 Maxwell’s equations in a medium . . . . . . . . . . . . . . 644
29.4 The eikonal equation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648
30. Geometrical Optics 651

30.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
30.2 The light-ray equation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
30.3 Hamilton’s point of view . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653
30.4 Relation to geodesics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
30.5 The Fermat principle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
30.6 Maxwell’s fish-eye . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658
30.7 Fresnel’s ellipsoid . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659
31. Classical Relativistic Fields 661

31.1 The fundamental fields . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
31.2 Spacetime transformations . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662
xxiv An Introduction to Geometrical Physics
31.2.1 The Poincaré group . . . . . . . . . . . . . . . . . 662

31.2.2 The basic cases . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
31.3 Internal transformations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665
31.4 Lagrangian formalism . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666
31.4.1 The Euler–Lagrange equation . . . . . . . . . . . 666
31.4.2 First Noether’s theorem . . . . . . . . . . . . . . . 667
31.4.3 Minimal coupling prescription . . . . . . . . . . . 669
31.4.4 Local phase transformations . . . . . . . . . . . . 670
31.4.5 Second Noether’s theorem . . . . . . . . . . . . . 671
32. Gauge Fields: Fundamentals 675

32.2 The gauge tenets . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676
32.2.1 Electromagnetism . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676
32.2.2 Non-abelian theories . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
32.2.3 The gauge prescription . . . . . . . . . . . . . . . 680
32.2.4 Hamiltonian approach . . . . . . . . . . . . . . . . 680
32.2.5 Exterior differential formulation . . . . . . . . . . 682
32.3 Functional differential approach . . . . . . . . . . . . . . . 682
32.3.1 Functional forms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
32.3.2 The space of gauge potentials . . . . . . . . . . . . 684
32.3.3 Gauge conditions . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688
32.3.4 Gauge anomalies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689
32.3.5 BRST symmetry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690
32.4 Chiral fields . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691
33. More Gauge Fields: Wu–Yang Copies 693

33.1 The ambiguity . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693
33.2 The connection space A . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695
33.3 Copies in terms of covariant derivative . . . . . . . . . . . 696
33.4 The affine character of A . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697
33.5 The copy-structure of space A . . . . . . . . . . . . . . . . 697
34. General Relativity 701

34.2 The equivalence principle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702
34.3 Pseudo-riemannian metric and tetrad . . . . . . . . . . . . 703
Contents xxv
34.4 Lorentz connections . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705

34.5 Curvature and torsion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708
34.6 General Relativity connection . . . . . . . . . . . . . . . . 709
34.7 Geodesics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711
34.8 Bianchi identities . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
34.9 Einstein’s field equations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
34.10 Spin and (the break of) universality . . . . . . . . . . . . 717
35. Teleparallel Gravity 719

35.2 Fundamentals of Teleparallel Gravity . . . . . . . . . . . . 721
35.2.1 Geometrical setting . . . . . . . . . . . . . . . . . 721
35.2.2 Frames and inertial effects . . . . . . . . . . . . . 721
35.2.3 Translational gauge potential . . . . . . . . . . . . 723
35.2.4 Teleparallel spin connection . . . . . . . . . . . . . 723
35.2.5 Teleparallel lagrangian . . . . . . . . . . . . . . . 724
35.2.6 Field equations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726
35.3 Some achievements of Teleparallel Gravity . . . . . . . . . 727
35.3.1 Separating inertia and gravitation . . . . . . . . . 727
35.3.2 Geometry versus force . . . . . . . . . . . . . . . . 729
35.3.3 Gravitational energy-momentum density . . . . . 730
35.3.4 A genuine gravitational variable . . . . . . . . . . 732
35.3.5 Gravitation without the equivalence principle . . . 733
35.4 Final remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734
36. Einstein–Cartan Theory 737

36.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
36.2 Field equations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
36.3 Gravitational coupling prescription . . . . . . . . . . . . . 739
36.4 Particle equations of motion . . . . . . . . . . . . . . . . . 740
36.5 Conceptual issues . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742
37. de Sitter Invariant Special Relativity 745

37.1 Towards a de Sitter special relativity . . . . . . . . . . . . 745
37.1.1 de Sitter as a Quotient Space . . . . . . . . . . . . 745
37.1.2 Rationale for a de Sitter special relativity . . . . . 746
37.2 de Sitter spacetime and stereographic coordinates . . . . . 748
xxvi An Introduction to Geometrical Physics
37.2.1 Large pseudo-radius parameterization . . . . . . . 749

37.2.2 Small pseudo-radius parameterization . . . . . . . 751
37.3 Some properties of the cone spacetime M̄ . . . . . . . . . 754
37.3.1 Geometric relation between M and M̄ . . . . . . . 755
37.3.2 The nature of the cone singularity . . . . . . . . . 755
37.3.3 Transitivity and the notions of distance and time . 756
37.4 de Sitter transformations and Killing vectors . . . . . . . 756
37.5 Transitivity and the notion of motion . . . . . . . . . . . . 759
37.6 Dispersion relation of de Sitter relativity . . . . . . . . . . 762
37.6.1 Ordinary special relativity revisited . . . . . . . . 762
37.6.2 de Sitter special relativity . . . . . . . . . . . . . . 763
37.7 Gravitation in Cartan geometry . . . . . . . . . . . . . . . 766
37.7.1 General Relativity in locally-de Sitter spacetimes . 767
37.7.2 Some cosmological consequences . . . . . . . . . . 770
References 773
Index 791
Chapter 1
General Topology
In simple words, the purely qualitative properties of spaces.
1.1 Introductory remarks
§ 1.1.1 Let us consider again our ambient 3-dimensional euclidean space

E3 . In order to introduce ideas like proximity between points, boundedness
of subsets, convergence of point sequences and — the dominating notion —
continuity of mappings between E3 and other point sets, elementary real
analysis starts by defining1 open r-balls around a point p:

Br (p) = q ∈ E3 such that d(q, p) < r .
The same is done for n-dimensional euclidean spaces En , with open r-balls
of dimension n. The question worth raising here is whether or not the real
analysis so obtained depends on the chosen distance function. Or, putting
it in more precise words: of all the usual results of analysis, how much is
dependent on the metric and how much is not? As said in the Preamble,
Physics should use experience to decide which one (if any) is the convenient
metric in each concrete situation, and this would involve the whole body
of properties consequent to this choice. On the other hand, some spaces of
physical relevance, such as the space of thermodynamical variables, are not
1 Defining balls requires the notion of distance function, which is a function d taking
any pair (p, q) of points of a set X into the real line R and satisfying four conditions: (i)
d(p, q) ≥ 0 for all pairs (p, q); (ii) d(p, q) = 0 if and only if p = q; (iii) d(p, q) = d(q, p)
for all pairs (p, q); (iv) d(p, r) + d(r, q) ≥ d(p, q) for any three points p, q, r. It is actually
a mapping d : X × X → R+ , from a cartesian set product into the positive real line.
Though it is better to separate the two notions, d is sometimes called a metric, because
a positive-definite metric tensor does determine a distance function. A space on which a
distance function is defined is a metric space. On vector spaces this expression is usually
reserved to translation-invariant distance functions.
7
8 An Introduction to Geometrical Physics
explicitly endowed with any metric. Are we always using properties coming
from some implicit underlying notion of distance?
§ 1.1.2 There is more: physicists are used to “metrics” which in reality do

not lead to good distance functions. Think of Minkowski space, which is
R4 with the Lorentz metric η:
1/2
η(p, q) = (p0 − q 0 )2 − (p1 − q 1 )2 − (p2 − q 2 )2 − (p3 − q 3 )2 .
It is not possible to define open balls with this pseudo-metric, which allows
vanishing “distances” between distinct points on the light cone, and even
purely imaginary “distances”. If continuity, for example, depends upon the
previous introduction of balls, then when would a function be continuous
on Minkowski space?
§ 1.1.3 Actually, most of the properties of space are quite independent of

any notion of distance. In particular, the above mentioned ideas of proxim-
ity, convergence, boundedness and continuity can be given precise meanings
in spaces on which the definition of a metric is difficult, or even forbidden.
Metric spaces are in reality very particular cases of more abstract objects,
the topological spaces, on which only the minimal structure necessary to
introduce those ideas is present. That minimal structure is a topology, and
answers for the general qualitative properties of space.
§ 1.1.4 Consider the usual 2-dimensional surfaces immersed in E3 . To

begin with, there is something shared by all spheres, of whatever size. And
also something which is common to all toruses, large or small; and so on.
Something makes a sphere deeply different from a torus and both different
from a plane, and that independently of any measure, scale or proportion.
A hyperboloid sheet is quite distinct from the sphere and the torus, and
also from the plane E2 , but less so for the latter: we feel that it can be
somehow unfolded without violence into a plane. A sphere can be stretched
so as to become an ellipsoid but cannot be made into a plane without losing
something of its “spherical character”. Topology is that primitive structure
which will be the same for spheres and ellipsoids; which will be another one
for planes and hyperboloid sheets; and still another, quite different, for
toruses. It will be that set of qualities of a space which is preserved under
gentle stretching, bending, twisting. The study of this primitive structure
makes use of very simple concepts: points, sets of points, mappings between
sets of points. But the structure itself may be very involved and may leave
Another random document with
no related content on Scribd:
lahonneen kannon kumoon tahi ottaa hengiltä mahdollisesti eteen
sattuvan kirjavan kyyn.
On ollut kevät riistalle suotuisa, tuumii takalistoa kohti verkalleen

astuva vanhus, talvi verrattain vähäluminen ja kesä lämmin sekä
tarpeeksi sateinen. Merkeistä päättäen pitäisi kynä metsissä
löytymän, kynsi kaiken karvallinen Tapiolassa liikkuman.
Tarkasti katselee vorsmestari ympärilleen ja huomioita tekee hän

monenlaisia, milloin mitäkin muistikirjaansa merkiten. Pysähtyy hän
talvisen lumen tekemiä vahinkoja tarkastelemaan — paljonko puita
soreita on kinosten alle sortunut, montako lumen painamana
taittunut. Ja kaatuneen puun alle jääneen mäntynuorukaisen tuon
tuostakin pystyyn auttaa, nuoren näreen kohti valoa kasvamaan
kohottaa. Läheisessä aidassa tarkka silmänsä heti raon keksii, mistä
halkihuulisen jänönpojan on tapana viljelysmaille pujahtaa —
tarttunut on harmaja karva terävään puikkoon raon reunassa.
Huvitettuna hän tuonnempana katselee mäntypistiäisen toukkia,
jotka nuorien petäjien oksilla havuja syövät. Kuin sotamiehet ne
häntä yht'aikaa tervehtivät eturuumiinsa pystyyn nostaen. Sadottain
hän näitä vahinkoeläimiä maahan pudottaa muurahaisten saaliiksi.
Täältä hän lähtee toiskesäisen kulovalkean polttamille maille

katselemaan, missä määrin luonto on jaksanut haavojaan
parannella.
Suunnattoman kasken on eteenpäin rynkäisevä kulovalkea

ryskyen polttanut, laajan kadun tahi mahdottoman leveän mittarin
linjan on humiseva tuli metsää kulkiessaan itselleen aukonut. Aina
tuonne kauvas kohti sinimetsän pehmeäkaarteisia kukkuloita näyttää
nokista kuloa ulottuvan.
Juurellaan komottavia korventuneita mäntyjä, jotka kuivuneina
oksiaan avuttomina ojentelevat, mustia kantoja kuin maasta
nousseita peikkoja kaikkialla, jäkälistä sekä sammalista paljaita
kallioita, kaljuja kiviä tuhansittain ja taas tuhansittain mustassa
maassa — — —. Siellä täällä kaatuneen puun hiiltynyt runko,
oksistoineen kuolleen jättiläis-eläimen luurankoa muistuttaen —
paljon muuta ei tuli näy jälkeensä jättäneen. Kaukaa nähden näyttää
kaikki kuolleelta, kaikkea elämää vailla olevan.
Mutta ei niin lähellä!
Kun vorsmestari likenee, kuulee hän metsäkirvisen visertävän,

kivitaskun maiskuttavan tahi kulorastaan matalaäänisesti tärräävän.
Vilkkaita maakiitäjiä vilahtelee kimaltaen lämpimässä
auringonvalossa ja mustuneen kannon päässä nauttii iso
petokärpänen suojelevasta yhtäläisyydestä. Koivunkannot vihertävät
kuin Aaronin-sauvat ja pientä koivuntainta, hentoa haavanvesaa on
musta maa täynnä. Horsma punaviirinsä kohottaa ikäänkuin sanoen:
»tullaan sitä sysimäelläkin toimeen, eletään vaikka hiilikankahalla»,
keltaisen piiskun kultainen kukkavaltikka nuokkuu kilvan kastikkaan
ruskean röyhyn kanssa ja vihertävinä tuuman korkuisina
havutupsuina kohoavat hentojen männyntaimien lukuisat
sirkkalehdet palaneesta maasta. On tänne jo muitakin tulokkaita
ehtinyt — yhä laajemmalta kulon laitoja valloittavat. Etuvartiona
kulkee kukkiva kanerva, vakoojia lähettää ajuruoho, jonka
sinipunaiset kukkaläikät hietaisen lehmipolun varrella ryydinhajua
tuoksuvat. Ja pääjoukkona tulevat ne, joilla on haivenelliset
hedelmät. Täällä jäkkärät ja kissankäpälät villaisia mykeröitään
tuudittavat, täällä on kangasvuokko kukkinut, täällä härjänsilmät,
keltanot ja monet muut voittoisasti eteenpäin tunkevat. Mutta
kauvempana metsänlaidasta yhä vielä musta erämaa havuneulasten
harvaan peittämänä kolkkona levenee.
Mutta on luonnolla kulovalkean surullisen näyn jälkeen

viehättävääkin näkemistä tarjolla.
Kankaalle vorsmestari nyt nousee, missä nopealentoiset

nuolihaukat kimakasti kii-kii-kii-kii kiijaavat ja kukkiva kanerva uhkaa
ruohottoman polun kokonaan peittää.
Kaikkialle vaatimaton kasvi kukkiensa ujon sinipunan levittää,

ilonväreihin karun hietamaan kilometrittäin pukee ja hunajan
tuoksulla tulijaa tervehtii. Kesän juhlaa viettää kanervikko, punervia
häitä viettävät kanervankukat. Häitä, joissa kimalaiset ja mehiläiset
punakukkain palvelijoina simajuhlassa iloitsevat. Pitkin punapeitettä
lentäen metsästää kuultavasiipinen sudenkorento. Mäyrän nostaman
hietaläjän kohdalla se siipiään liikutellen ilmaan seisahtaa — hetken
liikkumatonna on — äkkiä eteenpäin syöksähtää — kärpäseen iskee
ja saaliineen katoaa.
Kuta kauvemmin vorsmestari polkuaan astelee, jonka poikki

kaarnanhilseessä rapisevat hongat luovat pitkiä varjojaan, sitä
kiihkeämmin odottaa hän linnun siiven kuuluvaksi, teirenemän
äänteleväksi. Ja kankaanlaidan sekametsässä naarasteiri
pyrähtääkin puolanvarsien peitosta, kutkattaa, kutkattaa ja poikiaan
varoittaa — — —.
— Katsotaanpa minkä kokoiset ovat tämän kesän pojat — sanoo

itsekseen vanhus.
Kiireesti hän katkasee muutaman pienen koivun, laatii niistä kojun

kuusen juurelle, jonka runkoa muurahaiset kävelevät kuin ihmiset
vilkasliikkeistä katua. Vihreässä kamarissaan istuen hän »kuikuttaa»
kuin teirenpoika ja vaikenee. Kuikuttaa vorsmestari hetken perästä
taas ja ratokseen hän katselee, miten haapa heittää hyppelevän
valo- ja hämäräverkon maahan. Noin neljännestunnin perästä tulla
hurahtaa emo piilossa kuikuttavaa miestä kohti, istuu pieneen
leppään ihan lähelle ja kaulaa kurkottaen kutsuu, kutsuu poikiaan
kokoon.
Ei kutkata nyt hätäisesti kirjava emo, vaan rauhallisesti se juttelee

kook — — — kook-kook-kook, eikä kauvankaan, niin alkaa
risukossa ripsahdella ja maasta kuulua pientä kuikutusta, kun kirjava
teirenpoika tulla vikittää, että pää nyökkää. Kohta ilmestyy toinenkin,
jolla jo on muutama mustakin höyhen kirjavain seassa. Mustikan syö
kiireesti ja äitiä hakee.
Jo pyrähtää emo maahan ja hiljalleen se alkaa kuljettaa

perhettään kohti tiheimpää viidakkoa. Hetken perästä on näyttämö
tyhjä — mustikanvarsien sekaan on seurue kadonnut.
Tyytyväisenä näytelmään tulee vorsmestari koivumajastaan ja läpi

nuoren sekametsän, missä puut seisovat tiheässä kuin varvut
luudassa, laskeutuu hän alas notkoon, jonka pohjalla kirkas
metsäpuro salamyhkäisesti lirisee. Ensin astuu hän läpi sanajalka-
alueen, missä kuolleenkourat omituisesti hajahtaen aina kainaloihin
saakka kohoavat, painuu sitten läpi pihlajaa, paatsamaa ja haapaa
kasvavan lehdon, missä korkeat keltanot ja täpläiset kämmekkäät
häntä tutusti tervehtivät. Ilmestyy tumma kuusi mäntyjen sekaan,
nurmi katoaa, maa sammaltuu — jo seisoo vaeltaja hiljaa
kiemurtelevan puron varrella, jonka suvantovesiin kuvastuvat korkeat
puut.
Täällä on metsien muhkea hirvi oleskellut, sillä selvinä sen
herttamaiset sorkkain jäljet sammalessa näkyvät. Kolme näkyy
seivässäärtä olleen, kaikki eri kokoa. Ja tuossa ovat maanneet!
Maahan ovat korkeat kastikkaat, metsäkortteet ja hennot vesat
litistäneet.
Joutuu jo vorsmestari korkeaa metsää kulkemaan, missä palokärki

tillii ja männynrungot ruskeina pilareina taivasta tavottelevat, missä
näätä oravan näppää ja kuuset tummina suippenevat kuin
kirkontornit, missä maakotka kohisevin siivin metsästää ja
jäkäläpeitteiset koivut summattoman paksurunkoisiksi paisuvat. Ei
ole kirves täällä ilveksen tuvan ovella vuosimääriin paukkunut ja
kauvan saakin kävellä, ennenkuin korvessa koskemattomassa jotain
ihmisen tekemää jälkeä huomaa. On kuin meren pohjalla käveleisi
— niin on hiljaista salometsän suuressa pilaristossa, sillä ainoastaan
ajottain herää tuuli metsän kannelta soittelemaan. Luonnon korkeata
veisuuta se ison koivun latvassa soittelee, soittelee hetken ja nukkuu
kohta uudelleen viereisen koivun latvaan.
Lepäämään laskeutuu vorsmestari sammaltuneelle kivelle, jonka

pohjoispuoleisessa kyljessä jäkälät rauhallista elämää viettävät —
huvikseen hän siinä katselee vanhoja tuttujaan. Tuossa tuo
rengasmainen, keskeltä mätänevä, laidoilta laajeneva
harmaanvihreä kehäjäkälä. Tuossa peuranjäkälän eri lajit mikä
mitenkin tuhkaharmajana. Tuossa Stereocaulon-jäkälän harmajat
langat kuin uudenvuoden tinat kivelle valettuina — — — pehmeitä,
hillittyjä värejä, jotka silmää viihdyttävät.
Mutta on lintuakin sisällä salon sinisen, on jalan neljän

juoksevatakin. Tuolloin tällöin visertää peipon poikanen, huutaa
kirjava tikka, surisee kurpan viuhuva siipi tahi kotkottaa kirjava
koppelo. Ammottaa ison haavan kyljessä musta reikä ja juurelle
tultuaan huomaa vorsmestari siinä särmäisiä lastuja — pesinyt on
siinä punahuntuinen palokärki. Mutta kun kepillään haavan kylkeen
lyödä kolahuttaa vorsmestari, silloin reikään ilmestyy peljästyneen
siipioravan pyöreä pää. Mustikkamaita kulkiessaan kuulee hän
monen siiven pyrinää yht'aikaa — kohoaa pyyparvi maasta.
Liikkumattomina harmajat linnut piilopaikoissaan istuvat, ei saata
silmä puitten paljoudesta niitä keksiä.
Silloin ottaa vorsmestari pyypiiskunsa esille, asettuu kuusen

juurelle ja soittaa. Ei soita hän nyt uroslinnun kutsuääntä »piip-tiihii-
titititiii», vaan molemmilla pilleillä hän matkii naaraspyyn ääntä,
puhaltaen pitkän »piii». Ja kohta tulla hyristääkin harmaja lintu
pillimiestä kohti, tekee mutkan syrjään ja istuutuu läheiseen
naavakuuseen, joka hellästi ystävänsä partaiseen syliinsä sulkee.
Myhähdellen vorsmestari metsän miellyttävää kanaa katselee,
tähtäilee siihen sauvallaan — otettavana olisi siinä otus! Jo alkaa
pyy oksallaan tepastella, pirisee hetken pit-pit-pit ja pirahtaa sitten
lentoon.
Jo on ilta käsissä, ja hieman kamalaksi alkaa käydä suuren salon

yksinäisyys aurinkoisen aletessa ja notkojen kylmää uhkuessa —
kotimatkalleen kääntyy yksinäinen vaeltaja.
Kaukaa kuuluu kurkien huutoa, ja korkealla hämärtävässä ilmassa

purjehtii kimakasti vinkuen kaareileva hiirihaukka. Syksyä henkii
vaisusti puhaltava iltatuuli, ja alakuloisesti piipittää hömötiainen tsi-
kää-kää-kää.
Pimenevää polkuaan astellessaan vorsmestari kohtaa

iltakävelyllään olevan viirunaamaisen mäyrän, joka äkillisestä
yhtymyksestä peljästyneenä sontiaismetsästyksensä unhottaa ja
oudosti löyhkäten hämärään pakenee. Kankaalla kehrääjä
vorsmestarin eteen polulle lehahtaa, kettu pimeässä haukahtaa ja
liikkumatonna loistaa loppukesän ensimmäinen kiiltomato.
HYLKEENHUUDOSSA
Puolipäivän aurinko paahtaa yli torkkuvan kalastajakylän, jonka

punamaalissa uinuvat rakennukset ja valkokukkaiset puutarhat
välmehtivät helteessä. Hiljaisuutta keskeyttää siimeksessä
märehtivän lampaan kello, janoissaan ammova lehmä tahi
lukemattomain paarmain ja kukkaiskärpästen unettava surina.
Rannan tervaleppien lomitse haamottaa merenlahden sinivesi,
kuvastaen poutaisen taivaan verkalleen purjehtivat valkohattarat ja
tuolloin tällöin kohahtaa loppuun liehtoneen lounaan väsynyt
maininki.
Avonaiseen akkunaani ilmestyvät silakansuomuilla tahrittu

lippalakki ja merituulten kuivaamat, auringon paahtamat kasvot,
akkunanlaudalle pari jäntevää, karvaista kättä, kumpikin yhtä
päivettynyt ja mustakyntinen. Tämä on Sjöström, hylkeenpyytäjä,
joka tervehdittyään kysäsee:
— Jokohan nyt lähdettäisi? Nyt on sopiva ilma!
— Niin hylkeenhuutoonko? No se on tietty!
Pian oltiin matkalla kohti kalastajakylän yhteistä satamaa lahden

kainalossa, missä harmaat ranta-aitat puoliympyrässä törröttävät
toinen toisensa vieressä, rakennettuina kirkkaanvihervään veteen,
jossa mudut ja rautakalat parveilevat ja vihreät levät hiljaa
nuokkuvat.
— Pohjanlahden pohjoisosissa — niin kertoo Sjöström — harmaa

hylje talvensa viettää. Siellä halli tuossa helmi- tahi maaliskuussa
synnyttää ainoan poikansa, jota äiti aution jään päällä imettää noin
kolme tahi neljä viikkoa. Tämän ajan kuluttua luopi poikanen villaisen
syntymäpukunsa, saa vanhempainsa lyhyen karvan ja nyt se äidin
houkuttelemana kohta perehtyy vesi-elämään. Mutta kun Pohjanlahti
kahleistaan vapautuu, ja jäät pohjoistuulten ja merivirtain
kuljettamina ajautuvat tänne etelään päin, silloin seuraavat meren
mahtavat nisäkkäät mukana. Juuri näin Juhannuksen vaiheilla ne
ovat yleiset Ahvenanmeressä. Ja huvittavaa työtä tuo
hylkeenampuminen onkin, kun niitä runsaasti kareille kohoaa…
Mäeltä näemme avaran meren, joka ikäänkuin lämmöstä

väsyneenä hopeanhohtoisena venytteleikse, ja lahden pohjukassa
lukuisat kala-aitat, jotka kaukaa katsoen oikein kylältä näyttävät.
Olkikattojensa alla ne säilyttävät suurimman osan saaristolaisen
irtaimistosta — kaiken minkä merellä tarvitsee.
— Tässä on aittani — ja avaimella, kynnyksen alle kätketyllä,

aukasee Sjöström haulipyssyjen pilkuttaman ja luotien lävistämän
oven. Mutta ulkoseinillä sekä molemmin puolin matalaa
sisäänkäytävää nähdään suuret mustahkot rasvatahrat — sinne
pingoitetaan kuivattavat hylkeennahkat.
Astumme sisään. Puolihämärässä näkyy kilua ja kalua jos

jonkinlaista, outoa ja uutta mannermaalaiselle — kaikki mitä
miellyttävimmässä epäjärjestyksessä.
Leiviskänpainoisia, isoreikäisiä hyljepyssyjä, hyljenaaroja ja
hyljekeihäitä punonaisine jouhiköysineen, keksejä, jääsauvoja.
Orsilla hienorihmaisia jata- ja koukkuverkkoja, silmissä siellä täällä
kuivunut rakkolevätukko. Kiveksiä, lavuksia, verkontupureita
kummallisine puumerkkeineen. Silakkatynnyreitä, astialaudaksia,
vanteita, jalaksellisia kalavasuja. Läjissä kuusenkuorta verkkojen
värjäystä varten ja mukulakiviä varakiveksiksi. Purjeita, mastoja,
airoja, peräsimiä. Pulska rivi haahkan-, allin-, pilkkasiiven-, telkän- ja
koskelonkuvia. Merellä tarvittavia turkkeja, takkeja ja peitteitä. Ja
kaikkialla silakanhajua, kiiltäviä silakansuomuja joka esineessä,
kalpeita silakanpäitä permannolla. Mutta pimeimmässä sopukassa
piilee pari vanhaa kompassia, kuparikattiloita sekä muuta »meren
lahjoittamaa» tavaraa.
Veneeseen sovitetaan matkaan kuuluvat kalut: kompassi,

kaukoputki, kolme hyljepyssyä tarpeineen ja hyljenaara, vesilekkeri
ja eväät, peitteitä ja takkeja.
Airot, purjeet ja peräsin asetetaan paikoilleen, ovi lukitaan,

Sjöström sekä poikansa Konrad istuvat teljoille ja kahden airoparin
tahdikkaasti jysähtäessä sekä liitäväsiipisten tiirain kirkuessa ja
haarapääskysten visertäessä lähtee vene tasaisesti liikkeelle.
Lahden suulla oleva metsäinen saari sivuutetaan ja eteeni

aukenee tyynen meren avara taso, länteenpäin ainoastaan
taivaanrannan rajoittamana.
Ei pelota nyt suuri vesi. Ikäänkuin laiskana kelluen se vain pitkinä,

pehmeinä maininkeina hymyilee — — — ja tunti toisensa perästä
kuluu tasaisen soudun jatkuessa. Taaksemme jäänyt keltainen
hietaranta sekä poukamaa ympäröivä kuusikko painuvat vähitellen
mereen, mutta edessämme alkavat äärimmäiset kalliot kohota
punertavina ja ikäänkuin lämmöstä pehmenneinä.
Aurinko laski, ja länsitaivas hehkui kaikissa iltaruskon

vaihtelevissa väreissä. Kuin kultapohjalle kuvattuna kohosi kaihottu
määräpaikkamme, hallikarimme, vihdoinkin jo lähellä.
Vene kätketään kallion halkeamaan. Varovasti ryömien nousemme

luodon harjalle, missä Sjöström kaukoputkellaan tähystäen
äänettömänä laatii jahtisuunnitelmansa, minun sill'aikaa tehdessä
kasviopillisia huomioita läheisyydessäni.
Pienen lätäkön ympärillä kohtaan miltei koko saariston

kasvillisuuden muutaman neliödekametrin alalle kokoontuneena.
Niittyvillat, variksenmarjat, muuraimet, saraheinät — pohjolan
vaatimattomat lapset Itämeren kasvillisuuden, muhkeiden
kurjenpolvisten, kämmekkäiden, kiviyrttien rinnalla. Pienimmän
liikkeen tehdessä kohoaa ynisevä sääskipilvi edestäni — nekin
Pohjoissuomen muistoja herättäen. Siellä täällä näkyy tyhjä,
variksen tahi lokin tuhoama haahkanpesä — — —.
Vetäydymme alas veneelle taas. Syötyämme vaihdamme uudet

nallit pyssyihin ja sitten saaren lounaiskulmaa kohti konttaamaan,
mutta Konrad jää veneeseen, ollakseen valmiina tarpeen vaatiessa.
Kallion lämpimiin koloihin, suojaan suurten vierinkivien

laittausimme, Sjöström ja minä, niin mukaviin asentoihin kuin
mahdollista. Yksi hyljepyssy, oikea kanuuna mielestäni, asetettiin
suu suoraan eteenpäin, toinen vasemmalle, kolmas oikealle
suunnattiin — halli on näet niin tarkkakuuloinen, ettet saata tuskin
lainkaan siirtää raskasta pyssyä. Heikoimmankin äänen kuultuaan se
silmänräpäyksessä katoaa.
Kaikesta näki, että tässä oli hylkeiden lepopaikka, että hallit olivat
täällä päivää paistattaneet, kuppuroineet, piehtaroineet — karvoja ja
muita jäännöksiä kaikkialla. Olipa vielä »muutakin», kuten tuntuvalla
tavalla kohta tulin huomaamaan — — —.
— No jokohan tuota alotetaan — kuiskaa Sjöström. Ja rintansa

ilmaa täyteen vetäen, jotta se pullistuu kuin palje, hän samassa
päästää pitkän mylvinnän, huutaa kuin sumutorvi, suhistaa
porahuttaa lopuksi ja muuttuu mykäksi, sillä nyt on kaikki puhelu
kielletty.
Ainoastaan nukkuvan meren heikko hengitys kuuluu tuolloin

tällöin, kun unelias maininki juoksee ylös pitkin sileänpunervaa
kalliota, murtuu ja vetäytyy kohisten takaisin. Väljien vesien rajaton
lepo ja sydänkesän hienohämyinen yö, täynnä viihdytystä ja rauhaa,
vaikuttavat kummallisen suloisesti sieluuni. Unhotan mitä varten
venyn tällä lämpöisellä paadella — — —kunnes herään outoon
mölinään. Jo muistan — Sjöströmhän se on, joka halleja
lähenemään houkuttelee.
On peijakkaalla äänivaroja! Hän ulvoo, puhkuu ja porisee milloin

houkuttelevasti mielistellen, milloin valittaen, ikäänkuin pyytäen tahi
anoen, sillä hän tuntee kaikki äänilajit, kaikki vivahdukset hallien
kielessä.
Mutta nyt saan tehdä tuttavuutta tuon »muunkin» kanssa —

suloinen rauhani on mennyt! Nyt ne ovat kimpussani!
Mitkä?
Hyljetäit!
Pitkin käsiä ja kaulaa niitä matelee ja ne purevat, purevat kuin
vimmatut, polttavat kuin tuli! Hilpeän pirullisella mielellä koetan
huvitella itseäni katselemalla niitä suurennuslasini läpi, muistelen
että ne ovat Haematopinus nimisiä — mutta lopputulos on vain
kaiken muun voittava tunne — ne purevat!
Yhä uusia vaivoja!
Jo ovat sääsketkin löytäneet meidät ja nuo pienet lentävät

kuppariämmät panevat yhä useamman sarven ihooni. Tuo suloinen
lämpö käy tukalaksi — on kuuma kuin saunassa. Janottaa — eikä
saa edes tupakoidakaan — hylkeellä on tarkka hajuaistin, väittää
Sjöström, ja sentähden jätettiin tupakkavehkeet veneeseen. Mutta
omat leukansa jauhavat tasaisesti — hän pitää poskessa rakasta
mälliään — — —.
Pieni luotokirvinen sirittää heikosti, lähenee meitä ja pysähtyy

hetkeksi saalista sieppaamaan — hyljetäitäkö syönee vai mitä —
mutta sitten katoaa lintu näkyvistä.
Samassa huomaan sileän merenpinnan särkyvän ja hämäräisenä

häilyvän, veden päälle ilmestyy viiksekäs pää, musta ja pyöreä. Se
häviää, ilmestyy uudelleen — jo lähempänä. Lyhyt kiiltävä kaulakin
näkyy ja päätään käännellen katselee veden peto sinne tänne
pyöreillä, muljottavilla pullosilmillään. Näkyypä sillä olevan
hampaissa iso kalakin — lohiko lie vai mikä — jota se eturaajain
välissä pidellen pureksii. Nykäyksellä muuttaa se sitä ylemmäs sen
mukaan, minkä siitä syö — ja yhä se lähenee.
Kohta on halli vasemman pyssyn ampumalinjassa ja

matalammalla vedellä — rengassilmäisenä, liikkumatonna Sjöström
pyssynperässä tuijottaa, mutta sitten vasen silmänsä ummistuu,
savu pöllähtää, jylhästi hyljepyssy jymähtää. Musta pää ja kiiltävä
rinta katoavat, mutta sijalle jää yhä suureneva rasvaläikkä, ilmoittaen
että luoti on sattunut.
Konrad ilmestyy veneineen ja entisessä asennossaan oleva tyhjä

pyssy näyttää suunnan, mistä eläin on haettava. Naarankoukku
kyljessä se kohta nouseekin pohjasta — ainoastaan talvella on halli
niin lihava, että kuolleena vedenpinnalla kelluu — hinataan kallion
halkeamaan ja ankkuroidaan rantaveteen. Se on hyvin iso,
naarmupäinen halli, monen lohen lopettaja, monessa ottelussa ollut
sukahuulinen uros, vihreäviiksinen vanhus. Luoti on musertanut
ensimmäisen kaulanikaman, sentähden henkikin lähti niinkuin lankaa
poikki leikaten.
Tyhjä pyssy ja Sjöströmin poski ladataan kumpikin —

jälkimmäinen uudella mällipanoksella, ja uusi odotus, huutojen
keskeyttämänä alkaa sekä entinen tulokseton taistelu sääskien ja
hyljetäiden kanssa jatkuu — — —.
Vielä kolme kertaa Konrad soutaa esille rauhallisesta rotkostaan,

noutamaan kolmea nuorta hallia. Yksi ammuttiin miltei maanrajasta,
noin parin kolmen sylen päästä.
Mutta kun ikävöity aurinko vihdoin nousee, on Sjöströmin ääni

lopussa, niin käheä ettei tahdo tulla sanaakaan kurkustaan. Ja minä
niin pehmeänä, että lankean kasvoilleni ja heti nukun veneen
kokkaan päästyäni vihdoin verenhimoisista kiusaajistani.
*****
Aamutuulen herätessä vyörytetään yhteisvoimin nuoret hallit

veneeseen, purjeet nostetaan ja hiljalleen hinataan vanha halli kohti
kotilahden rantaa.
METSOLASSA
Kuulin kerran vanhan jäniksenampujan väittävän, ettei metson

ampuminen haukkuvan piskin avulla ole mitään jaloa huvia. Mutta
mielestäni tällainen metsästys ei ole niinkään ala-arvoiseksi
katsottava, eikä kaikkea urheilua vailla.
Päinvastoin!
Varmaankin usea luonnonystävä myöntänee, että sitä

harjoittaessa helpoimmin tutustuu maamme suureen, jylhään
luontoon.
Tuota täydellistä syventymistä synkän salon helmaan, missä

kankaiden kaunistus ja metsästäjän mielilintu oleskelee, korpien
yksinäisyys ja rämeen raskasmielisyys tovereina, sen rikasta ja
salaperäistä elämää emme opi tuntemiaan silloin, kun »piippovaa
pitkäkorvaa» koirain kiljuessa viljelysmaiden läheisyydessä
ajelemme.
Ei! Pois notkon nuoreen vesakkoon ja kosteihin noroihin, missä

suopursu soiden satuja kertoo, ulos rämeille, missä hetteet heiluvat,
lähteet läikähtävät ja metsäkana kummallisesti ääntelee, siellä alkaa
todellinen, ihmiskädeltä rauhaan jäänyt luonto, salomaa sellainen
kuin minä sitä rakastan! Sinne mieleni tekevi!
Kun metsänimpyet elokuun iltana usvia yli saloniittyjen kutovat,

kun utu valkeana harsona kuuset melkein latvoja myöten kietoo ja
mäkien männyt selväpiirteisinä kohti ruskottavaa länsitaivasta
kohoavat, silloin toivon hyvää metsästysilmaa aamuksi.
Tuossa hienossa hämärässä, salaperäisessä puolivalossa, joka

vallitsee silloin, kun yö alkaa päiväksi muuttua, lähden liikkeelle. Kun
kaste hopeoittaa niityn heinän sekä metsän lehden ja usvat
syleilevät nevan vaivaisia mäntyjä ensimmäisen aamutuulahduksen
hengähtäessä, silloin olen jo metsän peittoon päässyt, kuusikkoa
kumeata tervehtinyt.
Silloin saatan välistä kuulla, miten metso yöpuultaan maahan

kuhahtaa, niin että risahdus kauvas kuuluu hiljaisessa aamuilmassa.
Milloin on syksy, silloin menee jaloin metsälintumme mielellään
ensiksi kytömaan rukiinoraalle. Milloin on elokuu, kuten nyt, silloin
sen löytää nevanlaitaisesta metsävyöhykkeestä, missä mehukkaat
muuraimet keltaisina loistavat, missä rimmen raate ja rämeen
valkosammal, metsäkorte ja suopursu, vaivaiskoivu ja juolukkapaju
vieretysten viihtyvät.
Lomitse naavanpeittämäin kuusien, läpi juolukan- ja

mustikanvarsien kulkee metsämies pienintäkin risahdusta karttaen,
seurassa pystykorvan hallin, joka keltaisena vilkkuu milloin siellä,
milloin täällä puiden takaa. Lähellä nevaa tervehtii häntä metsäkana,
joka valittaen kaakattaa ja poikiaan peittäytymään kehoittaa. Mutta
ennen pitkää koko seurue, yksi toisensa perästä, siipiinsä turvaa ja
häviää näkymättömiin. Ei koirakaan niistä paljon välitä, se tuntee jo
hyvin nuo valkokirjavat linnut, jotka eivät puuhun istahda.
Korpisuossa tirisee pyy, mutta pirahtaa kumminkin kohta lentoon,
kun koira haukkumaan yrittää.
Haavan lehti leplattaa länsituulen herätessä, nouseva aurinko

metsän latvat punaa, kuuset kultihin rakentaa ja pilvettömän sinisenä
kaareutuu taivas — sen minkä sitä voit nähdä, katsoessasi kohti
korkeutta lomitse latvojen.
Mutta nyt hän huomaa ison linnun jäljet painuneina

vaaleanvihreän valkosammalen kosteanpehmeään pintaan! Siitä on
metso kävellä tepastellut ihan äsken — ja samassa kuuluu haukku,
haukku oikein toden perään! Hiiskahtamatta hän lähenee ääntä kohti
ja nyt hän tarvitsee kaikki alkuihmisen vaistot ja aistimet. Sitten hän
huomaa koiran, joka katsomistaan katsoo isoon kuuseen ja haukkuu,
että metsä raikaa — — —. Hän konttaa nelin, lähenee vihdoin
vatsallaan ja on »ampumamatkalla. Piilopaikastaan hän tutkii kuusia,
tarkastaa oksan toisensa perästä löytämättä mitään, ja minuutit
tuntuvat tunneilta! Jo kuulee hän, miten lintu koiralle nokkaa puree,
josta tietää, että vanha metso on edessään, mutta hyvästi näkyy
oksien suojassa lintu istuvan.
Vaan — kärsivällisyyttä!
Jo keksii silmänsä lähellä olevassa vanhassa haavassa jotain,

joka saattaa sydämensä ilosta sykähtämään. Pitkin paksua oksaa
painautuneena, puoleksi lehvän peittämänä näkee hän vanhan
metson koettavan piiloutua tekeytymällä niin pieneksi kuin
mahdollista. Värisevin käsin hän vaihtaa isompihaulisen panoksen
vasempaan piippuun, tähtää, painaa liipasinta ja Tapion kukko tulla
suhahtaa muksahtaen maahan, pieksää sammalia voimakkailla
ruskeilla siivillään ja silmänsä ummistaen tyyntyy vasta, kun halli
hampaansa selkään iskee. Silloin koirakin hänet rauhaan jättää ja
saa palkintonsa — metsonjalan, joka kohta sen hampaissa ratisee.
Sitten he lepäävät hetken, ja hän syö muutaman kourallisen

mustikoita kielensä kostukkeeksi. Ja kun ruvetaan astumaan taas,
tuntuu laukku raskaalta. Sivu mennessään hän pudottaa pyyn
naavakuusesta — — — kauan turhaan silmiään ponnisteltuaan
löytääkseen harmajan linnun harmajasta puusta, ampuu hän sen
vihdoin oksalta, jota moneen kertaan huolellisesti on tarkastellut.
Nevan poikki kulkevan kanervakaarron etelärinteellä löytää hän
pienestä syvennyksestä monta paria poikittain haljenneita
kellanharmaita, ruskeapilkkuisia munankuoria — todistus että
koppelomuori on saanut hautoa rauhassa ja pojat juoksemaan
piipertämään päässeet — jospa lienevät lähelläkin!
Aamuaurinko alkaa lämmittää läpi takin, kaste häviää maasta, ja

ainoastaan silloin tällöin puhaltaa vilvoitellen länsituuli, joka puissa
puhelee, hongissa huokaelee.
Neljä linnun rypemäpaikkaa irtaantuneine höyhenineen kiinnittää

hänen huomiotansa. Hän tarkastelee höyheniä — poikametsoja! Ja
samassa kuuluu rytinää ja siipien pauketta, kun koko poikue
rymähtää lentoon. Omituisesti kotkottaen emäkoppelo perhettään
kutsuu ja samassa alkaa haukku.
Uudestaan metsästysinnon valtaamana hän sykkivin suonin

lähenee, rungolta rungolle käyden, kontaten hiipii. Yhä kuuluu tuo
viettelevä »konk-onk» ja kauvan saa hän katsella, ennenkuin kirjava
koppelo silmään sattuu ja kerran kiusaukseen johdatettuna hän —
laukasee. Vaan kun lintu vihdoin on ammuttu, ei olekaan mieli
voitonriemua täynnä. Miksi ammuit vanhan emon, miksi tapoit
kirjokoppelon! Säästää olisi pitänyt vanha lintu, uuden poikueen
kasvattajaksi — — —.
Tehden yhä laajempia piirejä hakee hän puihin nousseita

poikalintuja. »Jotain» tipahtaa lähellä ole vasta nuoresta koivusta, ja
katsahtaen ylös huomaa hän mustan metsonpojan juuri
lähtemäisillään parempaa turvapaikkaa hakemaan. Mutta samassa
pyssynsä paukahtaa ja oksalta oksalle pudoten mätkähtää nuori lintu
maahan.
Mutta nyt painaa laukku liian tuntuvasti ja suorinta tietä, aurinko

oppaanaan, suuntaa hän matkansa ihmisten ilmoille — — —.

Textbook An Introduction To Geometrical Physics Second Edition Ruben Aldrovandi Ebook All Chapter PDF

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Textbook An Introduction To Geometrical Physics Second Edition Ruben Aldrovandi Ebook All Chapter PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

An Introduction to Geometrical Physics

Second Edition Ruben Aldrovandi

An Introduction to Quantum Physics First Edition

An introduction to electrical science Second Edition

Solid State Physics An Introduction to Theory 1st

Tomorrow's lawyers : an introduction to your future

An Introduction to Psychological Science, Second

An Introduction to Quantum Optics Photon and Biphoton

An introduction to financial mathematics : option

Conductors Semiconductors Superconductors An

10202hc_9789813146808_tp.indd 1 2/9/16 3:45 PM

This page intentionally left blank

b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

Ruben Aldrovandi • José Geraldo Pereira

10202hc_9789813146808_tp.indd 2 2/9/16 3:45 PM

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

British Library Cataloguing-in-Publication Data

Dr Pan - An Introduction to Geometrical Physics.indd 1 08-08-16 10:56:20 AM

Nice and José

Dina and Tito

This page intentionally left blank

b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

may be even desirable. The pedagogical bias justiﬁes some duplications,

This page intentionally left blank

b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

A second edition is concomitantly a honour and a challenge. The two

What truth is it that these nearby galaxies bound,

This page intentionally left blank

b2530_FM.indd 6 01-Sep-16 11:03:06 AM

Preface to the First Edition vii

Preface to the Second Edition xi

Preamble: Space and Geometry 1

3.2 Path homotopy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

4. Manifolds and Charts 139

5. Diﬀerentiable Manifolds 153

Part 2: DIFFERENTIABLE STRUCTURE 161

6. Tangent Structure 163

7. Diﬀerential Forms 213

7.5.2 Cohomology of diﬀerential forms . . . . . . . . . . 261

9. Fiber Bundles 305

Part 3: NATURE’S EXTREME GEOMETRIES 357

10. Quantum Geometry 359

11. Cosmology: the Standard Model 367

12. Planck Scale Kinematics 375

Part 4: MATHEMATICAL TOPICS 379

13. The Basic Algebraic Structures 381

14. Discrete Groups: Braids and Knots 405

15. Sets and Measures 427

15.1.6 Riemannian metric . . . . . . . . . . . . . . . . . 430

16. Topological Linear Spaces 437

17. Banach Algebras 445

18. Representations 465

19. Variations and Functionals 477

19.2.1 Functionals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483

20. Functional Forms 487

21. Singular Points 501

22. Euclidean Spaces and Subspaces 513

22.1 Introductory remarks . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513

23. Non-Euclidean Geometries 525

24. Geodesics 539

24.4.2 Vorticity, shear and expansion . . . . . . . . . . . 549

Part 5: PHYSICAL TOPICS 555

25. Hamiltonian Mechanics 557