60.

Galmee Dhaabbilee Kunuunsa Mana Jireenyaa fi Gabaasa

1. Dhaabbileen kunuunsa daa’immanii hawaasa waliin walitti makaman dabalatee

dhaabbileen kunuunsa mana jireenyaa hundi akkaataa qajeelfama mootummaa Labsii
Dhaabbilee Waldaalee Siivilii 1113/2019 keessatti argamuun galmaa’uu qabu.

2. dhaabbatichi dhaabbata kunuunsa mana jireenyaa hojjechuuf Ministeera ykn qaama

hayyama dhimmi ilaallatu irraa dursee hayyama yoo argate malee akka dhaabbata
kunuunsa mana jireenyaa ta’ee ni hojjeta.

3. Qaamni hayyama kennuu dhimmi ilaallatu iyyanni yommuu dhiyaatu yookaan:

a. Iyyannicha guutummaatti yookiin gartokkoon isaa ulaagaalee kan hin guunne

yoo ta’e ni kuffisa; yookaa

b. Guutummaa ykn gartokkee sagantichaa ulaagaalee barbaachisan kan guutu

yoo ta’e ni raggaasisa; fi

c. Dhaabbatichaaf Ragaa Raggaasifamuu ni kenna.

4. Abbaan Taayitaa Hayyamaa dhimmi ilaallatu sababa gaarummaa agarsiifame irratti

waraqaa ragaa raggaasisuu ofirraa baasuuf raawwatiinsa qabaachuu ni danda’a, haala
kana keessatti dhaabbati kunuunsa mana jireenyaa daa’imman kunuunsa isaa jala jiran
gara bifa kunuunsa biraatti dabarsuudhaaf qophii gochuu qaba, guyyaa irrattis cufamuu
qaba. beeksisa ofirraa baasuu.

61. Iyyata Kunuunsa Mana Jireenyaa ykn Kunuunsa Hawaasa

waliin walitti makame ykn Dhaabbata Kunuunsa Fedhii
Addaa Hundeessuuf
1. Dhaabbanni dhaabbata kunuunsa mana jireenyaa hundeessuuf yaada dhiheesse
tajaajila kana kennuudhaaf dandeettii maallaqaa, meeshaa, kaappitaala namaa fi
teeknikaa barbaachisu akka qabu sanada mirkaneessu ni dhiheessa. Dhaabbanni
kunuunsa mana jireenyaa dhaabbilee mootummaa, miti mootummaa ykn garee
hawaasaatiin hundeeffamuu danda’a. Dhaabbileen kunuunsa mana jireenyaa madda
galii waggaa biyya keessaa fi biyya alaa yeroo galmaa’anii fi sana booda gabaasa
waggaa lamaa fi waggaa abbaa taayitaa galmeessaaf dhiyeessu keessatti ibsuu qabu

2. Dhaabbanni kunuunsa mana jireenyaa baasii bulchiinsaa baasee hunda ragaa

qabachuu fi kanneen sakatta’iinsaaf akka dhiyaatan gochuu qaba

qaamni dhimmi ilaallatu ykn Ministeerichi ragaan akka dhiyaatu yoo gaafate.

3. Hoggansi fi hojjettoonni dhaabbilee kunuunsa mana jireenyaa faayidaa daa’imaatiif

dursa kan kennan yoo ta’u, dhaabbati kamiyyuu hundeeffamee faayidaa dhuunfaa
kamiifuu hin oolu.

4. Hiyyummaa maallaqaa fi meeshaa, ykn haalli kallattiin fi adda ta’een hiyyummaa

akkasiitiin walqabatee jiru kan akka barnootaa fi tajaajila fayyaa argachuu, daa’ima
tokko kunuunsa mana jireenyaa keessa galchuuf gonkumaa sababa qofa ta’uu hin
qabu, garuu haalli akkasii akka mallattootti ilaalamuu qaba akkaataa kutaa Qajeelfama
kanaa maatii kunuunsuu fi cimsuu ilaalchisee maatiidhaaf deeggarsa barbaachisaa ta’e
gochuun barbaachisaa ta’uu isaatiif.

5. Barnoonni daa’ima maatii irraa adda ba’ee bakka kunuunsa mana jireenyaa keessa
kaa’uuf sababa ta’uu hin danda’u.

6. Dhaabbileen kunuunsa mana jireenyaa, tajaajila armaan gaditti ibsameen alatti,

maatiin deebi’anii walitti makamuu fi deebi’anii walitti makamuu yookiin daa’imman
kunuunsa isaa jala jiraniif tajaajila kunuunsa filannoo kennuu ni danda’a, kunis
daa’imman warra (warra) ofii isaaniitiin ykn bakka itti kaa’an hordofuu fi deebi’anii walitti
makuu dabalatee ykn bakka . qophii kunuunsa firummaa.

7. Filannoon akkasii kunuunsa guddifachaa, tajaajila guddifachaa naannoo daa’imman

maatii ofii isaaniitiin guddifamuu hin dandeenyeef haala mijeessuu, bakka barbaachisaa
fi barbaadamutti. Daa’imman umuriin isaanii waggaa sadii (3) gadi ta’e muuxannoo
gaarii idil-addunyaatiin walsimuun dhaabbilee kunuunsa mana jireenyaatti galfamuu hin
qaban, kunis yeroodhaaf cimsee kan ta’e yoo ta’e malee, kunis dafee bakka kunuunsa
guddifachaa ykn ramaddii hawaasa irratti hundaa’e kan biraa.

8. Daa’imni kunuunsa mana jireenyaa keessa jiru kamiyyuu ragaa dhalootaa kan hin
qabne yoo ta’e, hogganaan dhaabbata kunuunsa mana jireenyaa ykn itti aanaan isaa
ragaa dhalootaa akkasii argachuuf tarkaanfii hatattamaa ni fudhata.
62. Adeemsa Madaallii Ulaagaa fi Galmee
1. Seensa mana jireenyaa bifa kamiinuu kan ta’u adeemsi bulchiinsa dhimmaa akka
qajeelfama kana kutaa kudha tokko keessatti ibsametti erga raawwatamee booda qofa
ta’uu qaba.

2. Dhaabbanni kunuunsa Mana Jireenyaa:

a. Ramaddii dura, qorannoo fayyaa waliigalaa daa’imaaf buufata fayyaa ykn

dhaabbata beekamtii qabutti haala mijeessuu.

b. Yoo daa’imni tokko dhukkuba daddarbootiin rakkate bakka adda ta’e

qopheessuu fi daa’imni sun daa’imman dhaabbaticha keessatti akka makamu
osoo hin hayyamiin dura yaala fayyaa fi kunuunsa sirrii ta’e kennuu.

3. Tola ooltonni fi daawwattoonni dhaabbata kunuunsa mana jireenyaa hundi gahee fi

itti gaafatamummaa daawwattootaa fi tola ooltotaa ilaalchisee tumaalee kutaa
Qajeelfama kanaa keessatti argaman eeguu qabu.

63. Unka Galmee

1. Unkaan galmee tokkoon tokkoon daa’ima dhaabbata mana jireenyaa keessatti
galmaa’eef:

a. Maqaa;

b. Umurii fi saala;

c. Maqaa maatii;

d. Bakka fi guyyaa dhalootaa;

e. Teessoo duraanii fi kan ammaa;

f. Amantaa;

g. Haala barnootaa;

h. Haala fayyaa; haala soorataa;

i. Qaama miidhamummaa (yoo jiraate); piroofaayilii xiinsammuu;

j. Seenaa miidhaa (yoo jiraate);

k. Haala daa’imni yeroo seenu (yatiima/gatame/warri dhukkuba du’aaf saaxilaman ykn

sammuu dhabuu);

l. Odeeffannoo seenaa dhuunfaa daa’imaa;

m. Odeeffannoo waa’ee warraa fi firoota daa’imaa, yoo jiraate;

n. Yoo jiraate hayyama warra ijoollee ykn guddiftuu;

o. Ragaan dhaloota daa’imaa yoo jiraate;

fuula. Ragaa Du’aa/Beeksisa Awwaalchaa warraa (bakka barbaachisaa ta’etti);

q. Koppii waraqaa eenyummaa biyyoolessaa warra/guddistuu, bakka barbaachisaa

ta’etti;

r. Xalayaa poolisii daa’imman gataman, lakkoofsa dhimmaa dabalatee (bakka

barbaachisaa ta’etti);

s. Suuraa daa'imaa;

t. Xalayaa deeggarsa qaama mootummaa dhimmi ilaallatu irraa kan filannoowwan biroo
daa’ima dhimmi ilaallatuuf faayidaa qabaachuu akka hin dandeenye sababoota ibsu.

2. Dhaabbanni kunuunsa mana jireenyaa daa’ima hundaaf galmee dhimmaa kan

odeeffannoon unka seenaa isaa, barnoota isaa, haala fayyaa isaa, haala soorataa isaa
wajjin walqabatu hunda keessatti dhiyeessu qaba; guddina qaamaa; akkasumas
guddina hawaasummaa fi fayyaa miiraa ni hammatama.

3. Tajaajilli dhaabbati kunuunsa mana jireenyaa kenne hundi qaama galmee dhimma
daa’imaa ta’uu qaba.

4. Daa’imni kamiyyuu yeroo seenu faayila dhuunfaa banamuu fi faayilli yeroo yeroon
haaromfamuu qaba. Tokkoon tokkoon faayilii yoo xiqqaate:

a. Koppii ajaja mana murtii kamiyyuu (bakka barbaachisaa ta’etti);

b. Madaallii daa’immanii fi madaallii maatii;

c. Kaartaa bakka mana daa’imaa ykn bakka daa’imni itti gatame;

d. Karoora kunuunsa daa’ima dhuunfaa;

e. Gabaasa madaallii hunda gamaaggama.

64. Karra eeguu

1. Daa’imman bakka kunuunsa mana jireenyaa kamiyyuu seenuu isaanii dura ulaagaan
ifa ta’e armaan gadii ilaalamuu qaba:

a. Mucaa yatiima dachaa ta’e, kan gatame, ykn kan jiraatu fi/ykn daandii irratti hojjetu, fi
warri isaa (warri isaa) ykn maatiin isaa guddaan kan hin hordofamne.

b. Warra/warra dhalootaa isaa ykn maatii guddaa wajjin jiraachuun daa’imaaf faayidaa
hin qabu.

c. Mucaan sun warra qabaachuu danda’a, garuu warri akkasii daa’ima guddisuuf
ga’umsa waan hin qabneef akkas gochuuf deggersa argachuu hin danda’an.

d. Daa’imni fedhii addaa waan qabuuf naannoo manaa ykn hawaasaa keessatti
kunuunfamuu hin danda’u akkasumas maatiin daa’imaa kunuunsaa fi deeggarsa
daa’imaaf akka kennan gargaaramuu hin danda’u.

e. Guddiftuu ykn kunuunsa firummaa keessatti ramadamuun yeroodhaaf ykn yeroo

dheeraaf hin danda’amu.

f. Ijoollee jeequmsa maatii fi haalawwan rakkisoo biroo mana keessatti mudatan

2. Dhaabbanni kunuunsa mana jireenyaa tokko ogeessota biiroo dhimmi ilaallatu irraa
ykn Ogeessa Eegumsa Daa’immanii waliin ta’uun waa’ee seenaa daa’imaa baruuf
madaallii seensa duraa irratti hirmaachuu qaba.

3. Aangawoonni kunuunsa daa’immanii fi mootummaa hawaasa walitti hidhame

hojimaata madaallii fi ramaddii isaanii irratti baay’ee gadi fageenyaan hojjechuu qabu.

4. Hojimaanni madaallii fi ramaddii daa’imman ulaagaa guutan qofti akka seenan fi

yeroo seenan, walitti makamuu fi deebi’anii walitti makamuu fi kunuunsa maatii irratti
hundaa’e ykn gosoota kunuunsa dhaabbataa biroof yeroo tokkotti tattaaffiin taasifamaa
akka jiru mirkaneessuu qaba.

. Kunis akkaataa hojimaata bulchiinsa dhimmaa Qajeelfama kana keessatti ibsameen

sanadoota dhimmoota seeraa fi seeraan ala ta’an ilaallatan hunda hammachuu qaba.

.
7. Yaadni fi hirmaannaan daa’imaa yeroo danda’amee fi barbaachisaa ta’etti ilaalamuu
qaba, yaadni daa’imaas gabaasa madaallii duraa fi bulchiinsa dhimmaa kamiyyuu
keessatti hammatamuu qaba.

65. Istaandardii/ Ulaagaalee Xiqqaa Dhaabbilee Kunuunsa

Daa’immanii Hawaasa Walitti Makamaa
1. Caasaa Manaa
a. Bakki jireenyaa, kan akka waliigalaatti manneen keessatti kennamu daa’imman 8 ol
ta’uu hin qabu.

b. Ijoolleen dhiiraa fi shamarran bakka kunuunsa daa’immanii hawaasaan walitti

makame tokko keessatti waliin jiraachuu danda’u.

c. Dhaabbatichi namoota hayyama hin qabneen akka hin seenne eegumsa qabaachuu
qaba.

d. Caasaan akka gaariitti kan ijaaramee fi suphaa caasaa gaarii ta’een kan eegamu
ta’uu qaba.

e. Caasaan kun daa’imman qaama miidhamtootaa fi fedhii addaa biroof itti fayyadamuu
fi dhaqqabamaa ta’uu qaba.

f. Qophii hirribaa keessatti addaan bahuun saalaa mijaawaa ta’e jiraachuu kan qabu
yoo ta’u, isaanis to’annoo jala ooluu qabu.

g. Ijoolleen kutaa tokko keessa jiraatan, bakka danda’ametti, daa’imman umuriin isaanii
walfakkaataa ta’uu qabu.

h. Tokkoon tokkoon daa’imaa siree dhuunfaa tokko ramadamuu kan qabu yoo ta’u,
bakka danda’ametti siree tokkoon tokkoon isaanii gidduutti fageenyi meetira tokkoo
jiraachuu qaba.

An. Qophiin hirribaa nageenya daa’imaa tilmaama keessa galchuu fi qilleensa gaarii
qabaachuu qaba.

j. Qophiin qulqullinaa, dhiqannaa fi nyaata qopheessuu fayyaa daa’imaaf mijataa ta’uu

qaba.

k. Bakki tapha nageenya qabu fi bakki taa’umsaa, nyaataa fi bashannana waliigalaa

jiraachuu qaba.
l. Tokkoon tokkoon daa’ima umuriin isaa waggaa 6 fi isaa ol ta’e bakka mataa isaa kan
eegumsaa fi iccitii qabaachuu qaba. Kun saanduqa ykn baafata ykn bakka dhuunfaa
kana fakkaatu kan qulfii fi nageenya qabu ta’uu danda’a. Sanduuqa daa’imaa
kunuunsituu mataa to’annoodhaaf dhaqqabamaa ta’uu qaba.

2. Kunuunsitoota
a. Dhaabbanni mana jireenyaa Kunuunsa Daa’immanii Hawaasa Walitti Makame
kunuunsitoota (kunuunsitoota) walfakkaatan tokko ykn lama kan bakka kunuunsaa
bulchan/hogganan qaba.

b. Kunuunsitoonni kunuunsa qulqullina qabu akka kennan, daa’imman guddina isaanii

keessatti, hariiroo maatii ka’umsaa fi tarkaanfii kunuunsa gadhiisaa wajjin qaban,
akkasumas amala murtaa’oo fi fedhii saayikoo-hawaasummaa daa’immanii adda
baasuu, hubachuu fi qabachuuf ogummaadhaan leenji’uu qabu.

c. Garaagarummaan umurii daa’imaa fi kunuunsaa gidduu jiru jiraachuu qaba kan

hariiroo kunuunsituu daa’imaa uumu.

d. Kunuunsitoonni yoo xiqqaate dubbisuu fi barreessuu kan danda’anii fi leenjii

kunuunsaa gahaa qabaachuu qabu.

e. Dhaabbileen tajaajilaa yeroo qacarrii kunuunsitootaa akkasumas yeroo hojii irra

jiranitti haala qabannaa fi kunuunsa daa’immanii irratti kunuunsitootaaf leenjii yeroon
kennuu qabu.

3. Sirna Deeggarsa
a. Dhaabbileen Kunuunsa Daa’immanii Walitti Makamaa Hawaasa qaama sirna
deeggarsa naannoo bal’aa ta’uu qabu.

b. Sirni deeggarsa naannoo kun garee ykn neetworkii ogummaa hedduu qabu kan
hojjettoota hawaasummaa, gorsaa/ogeessa xiin-sammuu, fi hojjettoota eegumsa fayyaa
ykn kennitoota tajaajila addaa biroo dabalatee hojjettoota ogummaa irraa ijaaramuu
danda’u of keessaa qaba.

c. Neetworkiin hiriyaa kunuunsitoota gidduutti, fi daa’imman kunuunsa filannoo keessa

jiran gidduutti, qaama wal deeggarsa ta’uu danda’a.

4. Walitti hidhamiinsa Hawaasa

qeenxee. Hawaasa Walitti Makame Dhaabbileen mana jireenyaa kunuunsa daa’immanii
walitti dhufeenya daa’immanii hawaasa naannoo isaanii jiran waliin haala mijeessuuf
tarkaanfiiwwan barbaachisoo ta’an fudhachuu qabu, akka daa’imman qaama hawaasa
isaanii ta’ee itti dhaga’amuuf.

b. Daa’imni fi maatiin hawaasa bal’aa keessa haala walitti hidhameen jiraatu, tajaajila
naannootti argamutti fayyadamu.

c. Haala haala jiru irratti hundaa’uun, dhaabbileen Kunuunsa Daa’immanii Walitti

Makamaa Hawaasa adda addaa walitti dhiyeenyatti argamuun ni danda’ama, kunis
networkii wal-deeggarsa dhiyoo fi miira nageenyaa ni kenna. Yeroo biraa immoo,
dhaabbileen Kunuunsa Daa’immanii Hawaasa Walitti Makame haala faffaca’een
hawaasa guutuu keessatti argamuu danda’u.

5. Mala Ogeessaa ykn Gargaaraa fi Xiyyeeffannoo Addaa Kunuunsa

qeenxee. Dhaabbanni Kunuunsa Daa’immanii Hawaasa Walitti Makame karaa
kunuunsitoota ogummaa ykn ogummaa gargaaraa isaatiin fedhii kunuunsa addaa
daa’immanii deeggaruuf mala ogummaa caalu kennuu danda’a.

b. Kunuunsitoonni ogeessota qacaramanii ykn ogeessota gargaaraa waan ta’aniif,

xiyyeeffannaan isaanii fedhii kunuunsa daa’imaa irratti ta’uu qaba.

6. Kunuunsa Daa’immanii Hawaasa Walitti Makame Keessatti

Daa’immaniif Haala Nageenya Qabu Uumuu
qeenxee. Dhaabbileen fi namoonni dhuunfaa kenniinsa tajaajila Kunuunsa Daa’immanii
Hawaasa Walitti Makame kennuu keessatti hirmaatan tarkaanfiiwwanii fi hojimaata
eegumsa daa’immanii imaammata eegumsa daa’immanii biyyoolessaa,
waliigalteewwan biyyattiin raggaasiftee fi muuxannoowwan gaarii ta’an.

b. Manneen kunuunsa mana jireenyaa kamiyyuu daa’imman kunuunsa isaanii jala jiran
hundaaf eegumsa seeraa kennuu qabu.

c. Tarkaanfiiwwan eegumsa daa’immanii kanneen akka:

1. Sochiiwwan ykn taateewwan bakka hin baramnee fi bakka kunuunsa walitti hidhame
hawaasaatiin alatti yoo raawwataman tarkaanfiiwwan ittisaa daa’imman eeguuf akka
fudhataman of eeggannoo addaa akka godhamu mirkaneessuu.

2. Balaa odeeffannoo, seenaa fi suuraa mul’ataa, suuraa ykn viidiyoo daa’immanii haala
hin malleen fayyadamuu xiqqeessuu.

3. Namni kamiyyuu miidhaa daa’immanii shakkame ykn qabatamaan raawwatamaa jiru

gabaasuu qaba, akkasumas bakka kunuunsa walitti hidhame hawaasaatiin alatti.
4. Kunuunsitoonni mala naamusa gaarii fayyadamuu qabu.

5. Kunuunsitoonni bakka yaaddoon ykn taateewwan uumamanitti gorsaa fi deeggarsa

akka argatan gochuu.

6. Dhaabbata michuu kamiyyuu ykn dhiyeessaa tajaajilaa adda baafamee daa’imman

waliin qunnamtii qaba, fi dhiibbaa geessisu madaalliin sirrii ta’e akka jiru mirkaneessuu.

7. Yeroo kamiyyuu eenyu akka itti gaafatamummaa kunuunsa daa’imaa qabu beekuu.

8. Ijoollee wajjin maaltu nageenyi fi nageenya akka hin qabne akka isaanitti dhaga’amu
taasisu irratti mari’achuu fi ijoolleen waa’ee ofii isaanii ykn hiriyoota isaanii yaaddoo yoo
qabaatan karaa itti komatan irratti dursanii walii galuu

9. Dudhaalee farra bullying hojiirra ooluu isaanii mirkaneessuu.

10. Fedhiin adda addaa shamarranii fi ijoollee dhiiraa akka ilaalamu, akkasumas fedhiin
adda addaa daa’imman xixiqqoo fi dargaggoota tilmaama keessa akka galfamu gochuu.

d. Dhaabbileen tajaajila kunuunsa daa’immanii hawaasa waliin walitti makaman balaa

eegumsa daa’immanii tokkoon tokkoon kunuunsituu, michuu, fi hawaasaa, akkasumas
naannoo hojii dhaabbatichaa kamiyyuu kan akka humna namaa, qunnamtii waliin
walqabatee dhufu madaaluuf, xiinxaluuf, fi hir’isuuf tarkaanfiiwwan adda ta’an kaa’uu
qabu , ykn maallaqa walitti qabuudha.

7. Kunuunsitoota Deeggaraman
a. Dhaabbileen dhaabbilee Kunuunsa Daa’immanii Hawaasa Walitti Makamaa
geggeessan kunuunsitoota akka kunuunsitootaatti akka tajaajilan muuduu isaanii dura
leenjii kennuu qabu. Kunis adeemsa filannoo gadi fageenya qabu, leenjii, fi kunuunsaa
jalqabaa ta’uu isaa dura jalqaba bakka sanatti gahee deggersaa fudhachuudhaan
raawwatama.

b. Bakka namoonni dhuunfaa dhaabbilee kunuunsa daa’immanii Hawaasa Walitti

Makame hojjechuu barbaadanitti, kutaa mootummaa dhimmi ilaallatuun qoratamuu
qabu, fi gahee kanaaf leenji’uu qabu.

8. Deebi’anii Walitti Makamuu, Gosoota Kunuunsa Filannoo Biroo Irratti Kaa’amuu,

Barnoota, Hirmaannaa, fi Tarkaanfiiwwan Jireenya Of danda’e Guddisuu

a. Bakka walitti makamuu fi deebi’anii walitti makamuun ykn bifa kunuunsa filannoo
biraatti ramaduun hin danda’amnetti, dhaabbileen fi michoonni dhaabbilee kunuunsa
daa’immanii Hawaasa Walitti Makamuu hojjetan daa’imaa fi dargaggeessa hunda
carraa dafaniitiin gara jireenya of danda’etti tarkaanfii akka fudhatan deggeruu qabu.

b. Akkaataa umurii fi sadarkaa guddina isaaniitti dhaabbileen ogummaa adda addaa

akka horatan deeggaruun jireenya itti gaafatamummaan of danda’ee hawaasa keessatti
akka isaan qopheessu fi qaxaramuu isaanii cimsuu dabalatee dandeettii ogummaa
horachuuf haala mijeessuun ni danda’ama.

66. Istaandardii Manneen Jireenyaa Addaa Daa’imman Fedhii

Addaa Qabaniif
1. Dhaabbileen tajaajila kunuunsa mana jireenyaa addaa imaammata daa’immanii
biyyoolessaa daa’imman qaama miidhamtoota ta’an hammachuutti madaalame
hordofuu fi kabajuu qabu.

2. Ijoolleen ulaagaa guutan kanneen yeroo dheeraaf qaama, sammuu, sammuu, ykn
miiraa dhabuu cimaa qaban yoo ta’u kunis danqaa adda addaa waliin walqunnamtii
qabaachuun hawaasa keessatti hirmaannaa isaanii guutuu fi bu’a qabeessa ta’e
kanneen biroo wajjin walqixa ta’een, fi kan deeggaramuu hin dandeenye . naannoo
mana isaanii keessa turuu.

3. Namni kamiyyuu daa’ima qaama miidhamtuu haala ulfina hin qabneen ilaaluu hin
qabu. Daa’imni qaama miidhamtuu dandeettii isaa guddaa guddisuu fi of danda’uu akka
danda’uuf kunuunsa addaa, barnootaa fi leenjii argachuuf mirga qaba.

4. Daa’imman fedhii addaa qaban sochii kalaqaa ykn bashannana irratti hirmaachuu hin
dhorkamu.

5. Kunuunsitoonni akkaataa fedhii addaa daa’imaatiin naannoo kunuunsaa fi fayyaa

qabu, ijoolleef jaalala, fudhatama, qajeelfama, eegumsaa fi miira tasgabbii, jireenya
fayya qabeessa, fi fayyaa gaarii kennuu qabu.

6. Kunuunsitoonni daa’imman fedhii addaa qabaniif tajaajila kennuu danda’uu isaanii fi

ogummaa tajaajila akkasii daa’imman kanaaf kennuu irratti qabaniin ni filatamu.
Manneen addaa daa’imman qaama miidhamummaa cimaa qabaniif bakka taphaafi
bashannanaa daa’immaniif mijatu ni uumu.

7. Manneen addaa daa’imman qaama miidhamummaa cimaa qabaniif haala gaariin

daa’imman fedhii addaa qabaniif kan mirkaneessu yoo ta’u kunis carraa tapha sochii
qabu - keessumaa ala, carraa tapha callisaa fi boqonnaa, carraa dandeettii sochii
qaamaa, hawaasummaa, afaanii fi hubannoo karaa taphachuu.
8. Ijoolleen qaama miidhamummaa argatan baay’een isaanii gargaarsa dabalataa waan
barbaadaniif, manneen addaa meeshaalee gargaarsaa kanneen akka wiilcheerii,
kophee, matta’aa lafa, qaama saalaa, siree hospitaalaa, baabura madaqsuu,
meeshaalee to’annaa fi teessoo shawaari, fi tajaajila addaa kan akka leenjii braayila ni
mirkaneessu. fi afaan mallattoo hamma isaan kun fedhii addaa daa’imaa guutuuf
barbaachisanitti.

9. Kunuunsaan nageenya kunuunsa manaa addaa daa’imaaf kennamu ilaalchisee

yaaddoon yoo jiraate fkn, daa’imman dhukkuba garaachaa qaban ykn qulqullina
kunuunsa daa’imaaf barbaachisu yoo jiraate hakiima daa’imaa mariisisuu qaba.
Ogeessi soorataa/ogeessi nyaataa ykn ogeessi fayyaa qaamaas gahee gorsaa ni
qabaata.

10. Manni addaa daa’imman qaama miidhamtootaaf tajaajila yeroo kennu, dhaabbatichi
guutummaatti dhaqqabamaa fi fedhii fi nageenya daa’imman kanaaf ta’u waliin kan
walsimu ta’uu qaba.

11. Gaaddi mana addaa bakka daa’imman itti rafan, barnoota akka argatan fi fedhii
bashannana isaaniif gahaa ta’e qabaachuu qaba.

12. Ramaddiin daa’imman fedhii addaa qaban kunuunsa sirrii fi qulqullina qabu akka
isaaniif kennamuuf nageenya isaanii fi fedhii addaa tilmaama keessa galchuu qaba
akkasumas imaammata daa’immanii biyyoolessaa tilmaama keessa galchuu qaba.

13. Xiyyeeffannoo fi tajaajilli fedhii hatattamaa daa’immanii guutuu bira darbee, guddina
dandeettii dabalatee guddina waliigalaa isaanii irratti kan xiyyeeffate ta’uu qaba.

14. Daa’imman fedhii addaa qaban adeemsa murtii kennuu irratti, dhimmoota
wal’aansaa fi filannoo isaanii ilaallatan irratti, yeroo danda’ametti hirmaachuu qabu

15. Ijoolleen fedhii addaa qaban barnoota fedhii isaanii wajjin walsimu argachuuf mirga
qabu.

16. Manneen addaa daa’imman qaama miidhamtoota ta’an jireenya hawaasummaa

maatii fi hawaasa isaanii keessatti guutummaatti akka hammatamuu fi hirmaachuu
isaanii mirkaneessuu fi carraa hawaasummaa akka argatan gochuu fi gargaaruu qabu.
Hawaasni barbaachisummaa daa’imman fedhii addaa qaban haala hawaasaa keessatti
akka makaman hubachiisuu qabu.

17. Manneen addaa daa’imman kunuunsa isaanii jala jiran hundaaf eegumsa seeraa
kennuu qabu.
18. Manni addaa yaada qaama miidhamummaa yaalaa qulqulluu ta’e, kan hanqina
irratti xiyyeeffate irraa gara barbaachisummaa haala hawaasummaa fi hammatamuu
hubachuutti ce’uu hubachuu qaba.

19. Kunuunsitoonni fi dhaabbileen tajaajila fedhii addaa kennan itti fayyadama mana
addaa daa’imman qaama miidhamtootaaf ta’u dhaabuun barbaachisaa ta’uu hubachuu
qabu, kanaa mannaa maatii fi hawaasa keessatti kunuunsa ni deeggaru.

20. Tokkoon tokkoon mana jireenyaa tajaajila fedhii addaa daa’immaniif kennu
imaammata eegumsa daa’immanii ni fudhata.

21. Dhaabbanni kamiyyuu itti gaafatamaa eegumsa daa’immanii fi bakka bu’aa ni

kenna.

22. Tarkaanfiiwwan eegumsa daa’immanii kanneen akka:

a. Dandeettii hojjettootaa fi daa’imman mallattoolee miidhaa daa’imman qaama

miidhamtoota irratti mul’atan adda baasuu danda’an ijaaruu.

b. Qaamolee eegumsa daa’immanii qaama miidhamummaa hammate of keessatti

hammachuu.

c. Sochiin ykn taateewwan bakka hin baramnee fi bakka kunuunsa walitti hidhame
hawaasaatiin alatti yoo raawwataman tarkaanfiiwwan ittisaa daa’imman eeguuf akka
fudhataman of eeggannoo addaa akka godhamu mirkaneessuu.

d. Balaa odeeffannoo, seenaa fi suuraa mul’ataa (suuraa, viidiyoo ykn miidiyaa

hawaasaa) daa’immanii haala sirrii hin taaneen fayyadamuu xiqqeessuu.

e. Gabaasa miidhaa daa’immanii shakkame ykn qabatamaan bakka kunuunsa mana

jireenyaa keessaa fi ala raawwatamu.

f. Kunuunsitoonni fi hojjettoonni bakka yaaddoon ykn taateewwan miidhaa ykn faayidaa

uumamanitti gorsaa fi deeggarsa akka argatan gochuu.

g. Madaalliin sirrii fi guutuu ta’e dhaabbata michuu kamiyyuu ykn dhiyeessaa tajaajilaa
adda baafamee fi daa’imman waliin qunnamtii, fi dhiibbaa uumuu danda’u akka jiru
mirkaneessuu.

h. Yeroo kamiyyuu eenyu akka itti gaafatamummaa kunuunsa daa’imaa qabu beekuu.

An. Ijoollee wajjin maaltu nageenyi fi nageenya akka hin qabne akka isaanitti
dhagahamu taasisu irratti mari’achuu fi yoo isaan
mala qunnamtii filannoo dabalatee waa’ee ofii isaanii ykn hiriyoota isaanii yaaddoo
qabaachuu.

j. Taatee ykn yaaddoon eegumsa daa’immanii gabaafame kamiyyuu of

eeggannoodhaan madaalamee bu’aa madaallii irratti hundaa’uun tarkaanfiiwwan
qabatamaa ta’an murtaa’anii hojiirra ooluu danda’u.

k. Hojjettootaa fi daa’immaniif mala gabaasa of danda’e akka jiru mirkaneessuu.

l. Qajeeltoowwan farra bullying hojiirra ooluu isaanii mirkaneessuu.

m. Fedhiin adda addaa shamarranii fi ijoollee dhiiraa akka ilaalamu, akkasumas fedhiin
adda addaa daa’imman xixiqqoo fi dargaggoota tilmaama keessa akka galfamu gochuu.

23. Dhaabbileen mana jireenyaa addaa daa’imman tajaajila Fedhii Addaa qabaniif
tarkaanfiiwwan adda ta’an kanneen balaa eegumsa daa’immanii tokkoon tokkoon
kunuunsituu, hiriyaa, fi hawaasa waliin walqabatee dhufu madaaluuf, xiinxaluuf,
hir’isuuf, akkasumas naannoo hojii dhaabbatichaa kamiyyuu kan akka humna namaa,
qunnamtii, ykn maallaqa walitti qabuu.

67. Mana Jireenyaa Daa’immaniif

1. Daa’imman adda baasuu fi mana jireenyaa kamiyyuu keessa galchuun hojimaata
istaandaardii Bu’uura Hoggansa Dhimma Eegumsa Daa’immanii Biyyaalessaa fi
Hojimaata Hojii Istaandardii barbaachisoo biroo Ministeera Dubartootaa fi Dhimma
Hawaasummaa Federaalaa fi qooda fudhattoota naannoo fi Naannoo tajaajila
daa’immanii to’ataniin hundeeffaman hordofuu qaba fi maatii akkasumas seera
bulchiinsa dhimmaa Qajeelfama kana keessatti tumame.

2. Yeroo qorannoo daa’immanii, tokkoon tokkoon dhaabbataa sadarkaa

saaxilamummaa daa’imaa tokkoon tokkoon isaanii i.e., inni:

a. Daa’imman abbaa fi haadha hin qabne tokkoo fi lama ta’an kunuunsa warraa jalaa
ba’an;

b. Ijoollee mana hin qabnee fi nama nama biraa hin qabne;

c. Ijoollee gataman kan warri /maatiin isaanii hin hordofamne;

d. Daa’imman qaama miidhamtoota ta’an;

e. Daa’imman hojii daa’immanii gosa hamaa ta’eef saaxilaman;

f. Daa’imman miidhamtoota miidhaa saalaa fi faayidaa;

g. Daa’imman daldalaman;

h. Daa’imman HIV/AIDSn qabaman ykn miidhaman;

An. Daa’imman qe’ee isaanii irraa buqqa’an;

j. Daa’imman yatiima hin taane kan warri isaanii sababa dhukkuba, miidhamuu, ykn
hidhamuutiin daa’ima sana deggeruu hin dandeenye;

k. Maatii daa’imman durfamu;

l. Ijoollee rakkoo amala gurguddaa qaban;

m. Ijoollee addaan ba’an;

n. Ijoollee baqattootaa;

o. Kaan daa’imman irratti xiyyeeffatan, hiika naannoo balaa ykn saaxilamummaa irratti
hundaa’uun.

3. Bakki mana jireenyaa kun argamuu fi dhaqqabummaa bu’uuraalee misoomaa

armaan gadii tilmaama keessa galchuu qaba: 1.1.

a. Dhiyeessii bishaan dhugaatii;

b. Daandiiwwan (karaa goggogaa ykn haala qilleensaa hundaaf ta’u);

c. Humna elektirikii ykn jenereetarii;

d. Qunnamtii bilbilaa;

e. Dhaabbilee barnootaa;

f. Bakki sun naannoo balaa qabu ykn bakka balaa ta’uu danda’u ykn naannoo balaa irra
deddeebi’amee dhufuuf saaxilamu kan akka kaampii waraanaa, naannoo waraanaaf
saaxilamu, .

iddoowwan bineensota bosonaa balaafamaa qaban, naannoo lolaadhaaf saaxilamu,

naannoo faalame, fi naannoo tiraafikaa baay’ee qabu;

g. Dhaabbata kunuunsa daa’immanii keessatti waraqaan galmee odeeffannoo akka

armaan olitti ibsame of keessatti qabachuu qaba;
h. Waajjira mootummaa dhimmi ilaallatu waliin sababoonni waliigalan yoo jiraatan
malee gareen daa’imman mana jireenyaa daa’immanii keessa jiraatan saala fi umrii
walmakaa hammachuu qabu.

68. Istaandardii/Ulaagaalee Xiqqaa

1. Bakka fi Bakka fi hojjettoota mana jireenyaa

a. Manni mana jireenyaa kun yeroo fedhiin uumamu hundatti bakka fedhiin
hawaasummaa, dinagdee, miiraa, barnootaa fi fayyaa gurguddoon furmaata argachuu
danda’anitti argamu qaba.

b. Bakki jireenyaa mana jireenyaa keessatti qilleensa gaarii fi ibsaa gaarii kan qabu yoo
ta’u, mana fincaanii, kutaaleen shawaariifi meeshaaleen dhiqannaa salphaatti
dhaqqabamaa ta’uu qabu. Dhaabbileen kun yeroo hunda qulqullina isaanii eeggachuu
qabu.

c. Gamoon tajaajila kennu mana jireenyaa yoo xiqqaate:

1. Bakka jireenyaa (dormii ykn mana of danda’e);

2. Waajjira gorsaa (kutaa wal’aansaa);

3. Yoo xiqqaate kutaa walgahii ykn /nyaataa tokko;

4. Kutaa gargaarsa jalqabaa tokko;

5. Bakka bashannanaa (bakkeewwan mana keessaa fi alaa);

6. Waajjira bulchaa tokko, Waajjira galmee tokko, Waajjira Faayinaansii;

7. Kutaa kuusaa;

d. Lakkoofsi hojjettoota tajaajila kennan fi deeggarsa mana jireenyaa keessa jiran

baay’ina daa’imman kunuunsa keessa jiranii wajjin walmadaalu fi reeshiyoo
kunuunsituu tokkoo (1) daa’imman jaha (6) gadi hin taane ta’uu qaba.

e. Hojjettoonni tajaajila bu’a qabeessaa fi gahumsa qabu kennuudhaaf dandeettii isaanii

guddisuu fi haaromsuuf yeroo yeroon leenjii hojii irratti kennamuu qaba.

f. Manneen jireenyaa hojjettoota armaan gadii qabaachuu qabu:

1. Hogganaa ykn Bulchaa;

2. Itti gaafatamaa Faayinaansii;

3. Hojjettoota nageenyaa;

4. Gargaaraa Fayyaa;

5. Gorsaa;

6. Kunuunsitoota;

7. Qulqulleessituu.

g. Hojjettoonni mana jireenyaatiin yeroo qacaraman hojjettoonni sammuu fayyaa ta’uu fi

dhiisuu isaanii ragaan fi galmee yakkaa akka hin qabne ragaan jiraachuu qaba.
Akkasumas galmee miidhaa daa’immanii kanaan dura raawwatame kamiyyuu
sakatta’amuu qabu.

h. Manneen jireenyaa hundi Dambii Naamusa hojjettootaa kan amala hojjettootaa irraa
eegamu kaa’u qabaachuu qabu.

An. Hojjettoonni hundinuu yeroo qacaramanii yoo xiqqaate kooppii lama Dambii
Naamusaa dubbisuu, hubachuu, achiis mallatteessuu qabu. Koppiin tokko faayila
dhuunfaa hojjetaa keessatti kan kaa’amu yoo ta’u, miseensi hojjetaan immoo kooppii
isa lammaffaa qabachuu qaba.

j. Manni jireenyaa bakka hojii keessatti Imaammata Qorichaa fi Alkoolii qabaachuu qaba

k. Manni jireenyaa seera uffannaa fudhatama qabu kaa’uu qaba, hariiroo walitti
dhiyeenyaa daa’immanii fi/ykn hojjettoota gidduu jiruu fi hariiroo walitti dhiyeenyaa
miseensota hojjettoota gidduutti bakka hojii keessatti dhorkuu qaba, yoo hojjettoonni
lama seeraan wal fuudhan malee.

l. Ijoolleen hundinuu mirga iccitii kan qaban yoo ta’u, barreeffamni ykn faayiloota
odeeffannoo daa’ima tokkoo of keessaa qabu kamiyyuu hunduu akka ilaaluuf
saaxilamee hafuu hin qabu. Tokkoon tokkoon manaa bakka galmeen dhimma dhuunfaa
daa’immanii fi karoorri kunuunsaa iccitiidhaan itti kuufamuu danda’u qabaachuu qaba.
Faayilota daa’immanii argachuun daangeffamuu qaba, odeeffannoon immoo bu’uura
beekuu barbaachisuun argamuu qaba.

m. Manneen jireenyaa akkaataa Seera Hojjetaa Itoophiyaatiin jijjiirraa hojjettootaa fi

sa’aatii hojii ibsuun hojjettoota hundaaf guyyoota boqonnaa fi yeroo boqonnaa ifa ta’e ni
hayyama. Hojjechiisaan ulaagaaleen seeraa hunduu akka guutaman ni taasisa, kunis
buusii erguu fi ulaagaaleen mootummaa biroo kamiyyuu kan raawwataman kan
dabalatudha.
n. Kunuunsitoonni iccitii fi miira odeeffannoo irratti leenjii argachuu qabu. Dhimmoota
miira namaa kakaasan daa’ima tokkoo irratti, bakka daa’imni jiruttis ta’e namoonni biroo
jiranitti, gonkumaa mariin ummataa ta’uu hin qabu.

o. Manneen jireenyaa odeeffannoo daa’ima tokkoo nama kamiifuu yoo faayidaa

daa’imaaf ta’e, fkn, nageenya daa’immanii, kaayyoo ba’uu fi yaada gaarii barbaachisoo
biroof ni kennu.

fuula. Ijoolleen umurii fi dandeettii sammuu isaanii irratti hundaa’uun faayiloota isaanii
argachuuf mirga kan qaban yoo ta’u, erga mana jireenyaa keessaa ba’anii boodas
faayila (faayiloota) isaanii argachuu fi waraabbii qabaachuuf mirga qabu.

q. Faayiloonni daa’immanii yoo xiqqaate waggaa 7f mana jireenyaa keessatti kuufamuu

qabu, kana booda biiroo dhimmi ilaallatutti ykn Ministeeraaf ergamuun kuusaa ta’uu
qaba. Manni jireenyaa tokko yeroon waggaa torbaa osoo hin xumuramin yoo cufamu
faayiloota biiroo dhimmi ilaallatutti ykn Ministeeraaf ergamuun nageenya isaanii
eegamuu qabu.

r. Tokkoon tokkoon mana jireenyaa adeemsa komii mana jireenyaatiin ala abbaa
taayitaa tokkotti dhiyaachuu dabalatee mala komii iccitii qabaachuu qaba.

s. Koppiiwwan mala komii kanaa mana jireenyaa keessatti ifatti akka dhiyaatan
taasifamuu qabu, akkasumas daa’imni sun yeroo mana jireenyaa seenu tokkoon
tokkoon daa’imaaf ibsamuu qaba, bakka daa’imni sun umurii fi sadarkaa hubannoo
ibsicha irraa fayyadamoo ta’etti.

2. Gaaddisa fi Uffata
a. Da'oo

1. Manni jireenyaa bakka daa’immaniif gahaa ta’e qabaachuu fi bakki fedhii addaa
daa’imman qabaachuu danda’an kamiyyuu ilaaluu qaba.

2. Manni jireenyaa waajjiraalee adda addaa bulchiinsaafi kutaalee meeshaalee manaa

gaarii qaban qabaachuu qaba: Kutaa nyaataa/televijiinii ykn bashannanaa, manneen
daldalaa, kushiinaa, mana fincaanii, miiccaa, kutaa ciisichaa qilleensa gaarii qabu
bakka gahaa qabu, bakka tapha ijoollee ala jiraniif fi kutaa tokkoof taphoota mana
keessaatiif.

3. Qophii hirribaa keessatti koorniyaa gargar bahuun jiraachuu fi daa’imman kutaa tokko
keessa jiraatan daa’imman umuriin isaanii walfakkaataa ta’e waliin ta’uu qaba, bakka
danda’ametti.
4. Tokkoon tokkoon daa’imaa siree tokko, bakka danda’ametti, siree tokkoon tokkoon
isaanii gidduutti fageenyi meetira tokkoo jiraachuu qaba.

5. Kutaan ciisichaa tokko daa’imman jahaa ol qabachuu hin qabu.

6. Kutaan ciisichaa tokkoon tokkoon isaa kaabinee ykn saanduqa ykn baafata ykn
bakka dhuunfaa kana fakkaatu ijoolleen meeshaa isaanii itti kuusan qabaachuu qaba.

7. Daa'imman umuriin isaanii waggaa torbaa (7) gadi ta'eef siree sadarkaa siree gubbaa
waliin walqabatu hin hayyamamu.

8. Kutaawwan ciisichaa qilleensa gaarii kan qaban ta’uu fi mana fincaanii fi kutaa addaa
uffata miiccaa qabaachuu qabu. Kutaan sun iccitii daa’ima tokkoon tokkoon mana
keessa jiruuf wabii ta’uu fi halkan to’annoo gahaa taasisuu qaba.

9. Manni jireenyaa yoo xiqqaate meeshaalee qulqullinaa armaan gadii (taampoon fi

haalluu qulqullinaa shamarranii dabalatee) daa’imman fayyadamtootaaf akka dhiyaatan
gochuu qaba: meeshaalee qulqullina dhuunfaa, meeshaalee miiccaa, meeshaalee
qulqullinaa qulqullina iddoo fi gamoo eeguuf gargaaran, fi bakka balfi itti gatamu.

b. Uffata

1. Uffanni kan kennamu Istaandardii Kenniinsa Tajaajila Ministeera Kunuunsa

Dhaabbilee bu’uura godhachuun ta’uu qaba.

3. Dhiyeessii Nyaataa
a. Nyaanni nyaata soorataa fi adda addaa, kan fedhii fi filannoo nyaataa dhuunfaa fi
galmaa’e daa’immanii guutuu ta’een kennamuu qaba.

b. Nyaanni qajeelfama ogeeyyii nyaataa fi ogeeyyii fi ogummaa birootiin kennamu irratti

hundaa’uun kennamuu qaba.

c. Hojjettoonni dhimmoota nyaata daa’immanii ilaallatan kamiyyuu beekuu fi hojjettoonni

deeggarsa barbaachisaa ta’e kennuu danda’an jiraachuu qabu.

d. Dhiyeessiin nyaataa akkaataa Istaandardii Kenniinsa Tajaajila Ministeera Kunuunsa

Dhaabbileetiin ta’uu qaba.

4. Barnoota
a. Xiyyeeffannaan giddu-galeessa barnootaa mana jireenyaa keessatti taasifamu,
daa’imman kunuunsa jala jiran hundi barnoota akka argatan gochuu fi barnoota
keessatti akka turu gochuu ta’uu qaba.

b. Ijoolleen barnoota daa’imman jalqabaa, sadarkaa tokkoffaa, sadarkaa lammaffaa,

sadarkaa lammaffaa olaanaa, ogummaa, fi barnoota addaa argachuu qabu. Filatamaan
gosti barnootaa hundi mana jireenyaatiin alatti bakka hawaasaa keessatti kennamuu
qaba.

c. Daa’imman fedhii addaa qabaniif barnoota qulqullina qabu mirkaneessuuf manni

jireenyaa kutaalee mootummaa dhimmi ilaallatu dabalatee michoota ta’uu danda’an
waliin ta’uun daa’imman fedhii addaa qabaniif iddoowwan barumsaa fi bashannanaa
dhaqqabamaa fi hunda hammate ta’e ilaaluu qaba.

d. Hojjettoonni bakka jireenyaa fedhii addaa daa’imman mana jireenyaa sanatti

galfamuu danda’an akka guutaniif leenjii barbaachisaa ta’e fudhachuu qabu.

5. Fayyaa fi Gargaarsa Duraa

a. Fedhiin kunuunsa fayyaa fi hawaasummaa tokkoon tokkoon daa’ima kunuunsa jala
jiruu guutummaatti hubatamee furmaata argachuu qaba.

b. Hojjettoota irratti ykn argamu, kutaan gargaarsa jalqabaa, kilinika dhaqqabuu, mana
keessaas ta’e hawaasa keessatti, ogeessa gargaaraa narsii eegumsa fayyaa jiraachuu
qaba.

c. Hojjettoonni hundi ogummaawwan bu’uuraa Gargaarsa Jalqabaa irratti guutummaatti

leenji’uu qabu, kunis qaama adeemsa induction /orientation ta’uu qaba

qaxaramuu irratti. Hojjettoonni yeroo yeroon koorsii haaromsaa Gargaarsa Jalqabaa

irratti kennamuu qaba.

d. Leenjiin daa’imman fedhii addaa qaban tilmaama keessa galchuu kan qabu yoo ta’u,
balaa ukkaamsuu fi ukkaamsuu (meeshaalee taphaa, guddina nyaataa, uwwisa, fi
walsimannaa), dhukkubbii garaachaa fi lubbuu namaa deebisuu Onnee-sombaa (CPR)
irratti leenjii kan of keessatti hammate (garuu kanaan qofa kan daangeffame miti).
Akkasumas beekumsa gochaalee fayyaa bu’uuraa fi gidduu-galummaa fayyaa fi
nageenya daa’ima tokkoon tokkoo isaanii guddisan qabaachuu qabu.

e. Manneen jireenyaa hundi Meeshaalee Gargaarsa Duraa fi meeshaalee ibidda

dhaamsuuf gargaaran hedduu dhaqqabamaa fi meeshaalee guutuu qaban qabaachuu
qabu.
f. Meeshaaleen Gargaarsa Duraa bakka mul’ataa ta’etti kaa’amuu fi yeroo yeroon
sakatta’amuu qabu qorichi fi meeshaaleen biroo kiitii keessa jiran akka hin dhumne ykn
yeroon isaanii akka hin dhumnee fi gosa balaa tasaa kamiyyuu furuuf gahaa ta’uu isaa
mirkaneessuu qaba.

6. Deeggarsa Xiin-hawaasummaa
qeenxee. Deeggarsi xiin-hawaasummaa adeemsa itti fufiinsa qabu kan fedhii qaamaa,
hawaasummaa, miiraa, sammuu, fi afuuraa, saayikooshawaasummaa daa’immanii
guutuu ta’uu qaba.

b. Deeggarsa bifa hunda kan ijoolleen jireenya hiika qabuu fi gaarii akka jiraatan
dandeessisu of keessatti hammachuu qaba.,

c. Dhaabbatichi yeroo faayidaa isaaniif ta’u hundatti walitti dhufeenya ijoolleen maatii
ka’umsa isaanii, hiriyoota isaanii fi hawaasa naannoo isaanii wajjin qaban eeguu fi
guddisuuf deeggarsa saayikooshawaasummaa mirkaneessuu qaba.

d. Akkaataa Qajeelfama kana keessatti tumameen maatii walitti makuun bakka kun
danda’ame hundatti raawwatiinsa kan qabuu fi faayidaa daa’imaa kan faallessu miti.

7. Bulchiinsa Amala
a. Kunuunsitoonni adabbii qaamaa kamiyyuu irraa fagaachuu fi kanaa mannaa
tooftaalee naamusa gaarii fayyadamuu qabu.

b. Ijoolleen miidhaa miiraa kan akka arrabsuu, akeekkachiisuu, xiqqeessuu, salphisuu,

bullying, qoosaa fi bifa kamiinuu adda baafamuu irraa eegamuu qabu. Amala
dhuunfaatiin gareen adabbiin dhorkaadha.

c. Bakka barbaachisaa ta’etti sababa yaalaa ykn fayyaa hawaasaatiin alatti adda
baafamuun dhorkaadha bakka barbaachisaa ta’etti nageenya hatattamaa daa’imman
birootiif malee sana booda carraawwan biroo hundi erga dhumee fi akkaataa
imaammataatiin qofa.

d. Tokkoon tokkoon dhaabbata mana jireenyaa imaammata bulchiinsa amala kan

hojjettootaa fi daa’immaniif ibsamuu qabu qopheessuu qaba.

8. Inspeekshinii fi Hordoffii
qeenxee. Inspeekshinii fi hordoffiin mana jireenyaa daa’immanii waggaa waggaan
raawwatamuu qaba.
b. Gareen ogeessota hoggansaafi hordoffii ministeerichi karaa bakka bu’oota
dhaabbilee Mootummaa, dhaabbilee siivikii, miseensota hawaasaa, namoota 5 gadi hin
taane of keessaa qabuun daawwannaa sakatta’iinsaa fi hordoffii gaggeessuu qaba.

c. Gareen sakatta’iinsaa fi hordoffii gaggeessu daa’imman mana jireenyaa keessa

jiraatan gaaffii fi deebii gochuu kan qabu yoo ta’u, miseensa hojjettoota achitti
qacarame kamiyyuu gaaffii fi deebii gochuu ni danda’a. Ijoolleen bakka kunuunsitoonni
jiranitti af-gaaffiin hin taasifamu, akkasumas adda addaan af-gaaffiin ni taasifamu.

d. Gabaasni yaaddoowwan adda baafaman kamiyyuu, fi fooyya’iinsi raawwatamuu

qabu kamiyyuu ibsu 2 keessatti qindaa’uu qaba

torban daawwannaa sana booda, akkasumas kooppii tokko hogganaa mana jireenyaa
sanaaf akka dhiyaatu godhame.

9. Eegumsa
a. Tokkoon tokkoon mana jireenyaa daa’immanii imaammata eegumsa daa’immanii
fudhachuu qaba.

b. Tarkaanfiiwwan eegumsa daa’immanii kanneen akka:

1. Dandeettii hojjettootaa fi daa’imman mallattoolee miidhaa adda baasuu fi akkaataa itti

ittisuu danda’an ijaaruu.

2. Sochiiwwan ykn taateewwan bakka hin baramnee fi bakka kunuunsa walitti hidhame
hawaasaatiin alatti yoo raawwataman tarkaanfiiwwan ittisaa daa’imman eeguuf akka
fudhataman of eeggannoo addaa akka godhamu mirkaneessuu.

3. Balaa odeeffannoo, seenaa, fi suuraa mul’ataa (suuraa, viidiyoo ykn miidiyaa

hawaasaa) daa’immanii haala hin malleen fayyadamuu xiqqeessuu.

4. Gabaasa miidhaa daa’immanii shakkame ykn qabatamaan raawwatamu, akkasumas

bakka kunuunsa mana jireenyaatiin alatti.

5. Kunuunsitoonni fi hojjettoonni bakka yaaddoon ykn taateewwan miidhaa ykn faayidaa

uumaman gorsaa fi deeggarsa akka argatan gochuu.

6. Madaalliin sirrii fi guutuu ta’e dhaabbata michuu kamiyyuu ykn dhiyeessaa tajaajilaa
adda baafamee daa’imman waliin qunnamtii qabu, fi dhiibbaa geessisu akka jiru
mirkaneessuu.

7. Yeroo kamiyyuu eenyu akka itti gaafatamummaa kunuunsa daa’imaa qabu beekuu.
8. Ijoollee wajjin maaltu nageenyi fi nageenya akka hin qabne akka isaanitti dhagahamu
taasisu irratti mari’achuu fi ijoolleen waa’ee ofii isaanii ykn waa’ee hiriyoota isaanii
yaaddoo yoo qabaatan karaa itti komatan irratti walii galuu.

9. Taatee ykn yaaddoon eegumsa daa’immanii gabaafame kamiyyuu of

eeggannoodhaan madaalamee bu’aa madaallii irratti hundaa’uun tarkaanfiiwwan
qabatamaa ta’an murtaa’anii hojiirra ni kaa’amu.

10. Hojjettootaa fi daa’immaniif mala gabaasa of danda’e akka diriiru gochuu.

11. Dudhaalee farra bullying hojiirra ooluu isaanii mirkaneessuu.

12. Fedhiin adda addaa shamarranii fi ijoollee dhiiraa akka ilaalamu, akkasumas fedhiin
adda addaa daa’imman xixiqqoo fi dargaggoota tilmaama keessa akka galfamu gochuu.

10. Deeggarsa Kunuunsa Booda

qeenxee. Daa’immanii fi dargaggoonni mana jireenyaa keessaa bahan hanga waggaa
sadii kunuunsa irraa erga bahanii booda carraa gargaarsaa fi deeggarsa argachuu qabu
fedhiin adda baafamuu qaba.

b. Manni jireenyaa yoo xiqqaate kurmaana kurmaanaan gorsi ykn deeggarsa

barbaachisuu fi dhiisuu isaa mirkaneessuuf miseensa hojjetaa nama kunuunsa dhiise
qunnamu muuduu qaba. Irra deddeebiin garuu fedhii dhuunfaa daa’ima tokkoo irratti
hundaa’uun hojjetaa dhimmaatiin kan murtaa’u ta’a.

c. Manni jireenyaa imaammata balbala banaa qabaachuu qaba. Ijoolleen fi

dargaggoonni achi jiraatan yeroo hunda mana jireenyaa sanatti deebi’anii gorsaa fi
deeggarsa argachuu danda’u, yoo mana jireenyaa sun hojiirra ooluu danda’e.

KUTAA KUDHAN
KUUNNUU HAALA ATATTAMAA IRRATTI
69. Waliigalaa
1. Yeroo balaa uumamaa, waldhabdee hidhannoo, jeequmsa siyaasaa, ykn sababa
biroo kamiyyuu kan buqqa’iinsa ummata jumlaa fidu ykn bakka godaantonni deebi’aa
jiranitti, daa’imman maatii isaanii ykn kunuunsitootaa fi hawaasa isaanii irraa adda
ba’uuf balaadhaaf saaxilamu, of eeggannoo dabalataa gochuun barbaachisaadha
addaan ba’uu kana xiqqeessuuf jecha, kunis fedhiidhaan, fedhii malee ykn sadarkaa
lammaffaa irraa adda ba’uu ta’uu danda’a.

70. Dudhaalee Kunuunsa Yeroo Balaa Tasaa

1. Yeroo haala muddamaa mootummaa fi tajaajila kennitoonni qajeeltoowwan
Qajeelfama kana keessatti kaa’aman akka kabajaman mirkaneessuu qabu, keessumaa
xiyyeeffannoo kennuudhaan:

qeenxee. Itti gaafatamummaa kunuunsaa fi eegumsa daa’immanii inni jalqabaa maatii fi

hawaasa isaanii;

b. Tattaaffiin taasifamu hundi tokkummaa maatii dagaagsuu fi kunuunsuu fi yeroo balaa

tasaa maatiin waliin akka jiraatan gochuu qaba;

c. Hawaasni yeroo balaa tasaa kunuunsaa fi eegumsa daa’imman addaan baafamanii fi

saaxilamoo ta’aniif hordofuu fi deebii kennuu keessatti gahee olaanaa akka taphatan
deeggaramuu qaba.

71. Gahee fi Itti Gaafatamummaa Yeroo Balaa Tasaa

.

2. Ministeerichi sagantaalee, imaammataa fi tattaaffii dhaabbilee idil-addunyaa fi

biyyaalessaa kunuunsaa fi eegumsa daa’imman balaa tasaatiin miidhaman ilaalchisee,
keessumaa kanneen maatii isaaniitiin adda baafamanii fi hin waliin ta’an, qindoominaan
akka jiran fi sirrii ta’uu isaa ni mirkaneessa. mala marii fi qindoominaa hojiirra jiru.

3. Ministeerichi baqattoota eeguu fi gidduu seensaa gargaarsa baqattootaa qindeessuuf

waliin hojjechuu qaba.

4. Tola ooltonni Eegumsa Daa’immanii fi Dargaggootaa Baqattootaa Daa’immanii

Daa’imman baqattootaa fi maatii isaanii kunuunsa filannoo keessa galfamaniif hordoffii
fi daawwannaa manaa ni deeggaru.

72. Balaa Adda Bahuu Xiqqeessuu

1. Yeroo jumlaan baqachuu fi buqqa’iinsa ummataa maatiin waliin akka imalan fi
daa’imman yeroo hunda nama guddaa waliin akka jiraatan gochuudhaan addaan ba’uu
xiqqeessuuf tattaaffiin taasifamuu qaba.

2. Hoggansi tajaajila buqqaatota biyya keessaa (IDP) fi baqattootaa hojimaanni

baqachuu fi simannaa osoo itti hin yaadin addaan bahuu akka hin geessisnee fi tattaaffii
kan hammatu ta’uu qaba.

4. Bakka daa’imman addaan ba’anitti tarkaanfiiwwan bulchiinsa dhimmaa Qajeelfama

kana keessatti ibsaman haala yeroo muddamaa keessatti raawwatiinsa ni qabaatu.
Tattaaffiin hordoffii battaluma daa’imni tokko adda ba’uu isaa adda baafameen jalqabuu
qaba.

73. Kunuunsa Filannoo Yeroo Muddamaa

1. Yeroo balaa tasaa, daa’imman hanga maatii wajjin walitti makamutti, yoo sun hin
danda’amne ammoo hanga furmaanni kunuunsa filannoo dhaabbataa ta’e argamutti,
qophii kunuunsa yeroof, yoo danda’ame hawaasa isaa keessatti bakka gosa maatii ta’e
keessa kaa’amuu qabu.

3. Maatii dhiyoo daa’imaa argachuuf yeroo hordoffiin gaggeeffamu yeroo balaa tasaa
qophiin kunuunsa yeroo armaan gadii kennamuu qaba:

qeenxee. Kunuunsa firummaa;

b. Kunuunsa guddifachaa;

c. Garee daa’imman umuriin isaanii guddaa ta’eef Jireenya Of danda’ee deeggarame.

4. Yeroo balaa tasaa guddifachaa ilaalamuu hin qabu. Guddifamuun qoratamuu kan
danda’u erga tattaaffiin hordoffii fi walitti makamuu xumuramee booda qofa yoo ta’u,
guddifachiinsi kamiyyuu hojiirra ooluu isaa osoo hin ilaalamin dura yoo xiqqaate yeroon
waggaa lamaa darbee ta’uu qaba.

5. Kunuunsi mana jireenyaa sadarkaa jalqabaa yeroo balaa tasaa hin gorfamu, akka
safartuu dhumaa qofaatti fayyadamuu qaba.

6. Bakka haalli sun yeroo muddamaa ta’uu dhaabe, bakka kunuunsa mana jireenyaa
keessa kaa’uun ji’a jahaa ol hin ta’u.
7. Yeroo balaa tasaa illee bakki kunuunsa daa’imaa tokkoon tokkoon isaa akka
galmaa’u, hordofamuu fi qaamolee dhimmi ilaallatuun akka ilaalamu tattaaffiin hunduu
taasifamuu qaba.

8. Daa’imman baqattoota ta’an hundi kuusa deetaa galmee siiviilii fi istaatiksii

barbaachisaa (CRVS) biyyaalessaa keessatti hammatamu.

KUTAA KUTAA KUDHA TOKKO BULCHIINSA

DHIMMAA
74. Bulchiinsa Dhimmaa
1. Kunuunsi filannoo idilee daa’ima tokkoof kennamu kamiyyuu akkaataa Bu’uura
Bulchiinsa Dhimma Eegumsa Daa’immanii Biyyaalessaatiin adeemsa bulchiinsa
dhimmaa hordofuu qaba.

2. Hogganaan dhimmaa fi hojjetaan dhimmaa fi namoonni biroo adeemsa kunuunsa

filannoo daa’ima tokkoof kennuu keessatti hirmaatan kamiyyuu tarkaanfiiwwanii fi
adeemsa Bu’uura Bu’uura Dhimma Eegumsa Daa’immanii Biyyaalessaa (NCMF)
keessatti ibsaman hordofuu qabu.

3. Bakka daa’imni tokko kunuunsa warraa irraa adda ta’ee adda baafame, warra
daa’imaa fi maatii guddaa argachuuf carraaqqiin hatattamaa taasifamuu qaba. Adeemsi
hordoffii gadi fageenyaa fi akka gaariitti galmaa’uu qaba.

4. Daa’imni tokko adda baafamee kan adda baafamee fi maatiin isaa hordofamuu kan
hin dandeenye yoo ta’e, hojjetaan dhimmaa unka Bu’uura Bulchiinsa Dhimma
Biyyaalessaatiin tumame fayyadamuun mirkaneessuu fi qorannoo jalqabaa ni
gaggeessa.

5. Hojjettoonni dhimmaas adeemsaa fi bifa Bu’uura Bulchiinsa Dhimma Biyyaalessaatiin

tumame hordofuun fudhatama raawwachuu, daa’ima galmeessuu, fi murtii
saaxilamummaa ni gaggeessu.

7. Ogeessa Eegumsa Daa’immanii ykn biiroo dhimmi ilaallatu gabaasa fi tarkaanfii

hatattamaa fudhatame hatattamaan beeksisuu qaba.
8. Daa’ima tokko haala maatii keessaa baasuuf gidduu seenuun mootummaa akka
bakka nageenyaa fi nageenya daa’imaaf barbaachisaa ta’etti qofa kan raawwatamuu fi
yeroodhaaf fi of eeggannoodhaan ta’uu qaba .

hordofamuu fi akkaataa adeemsa Qajeelfama kana kutaa Lammaffaa keessatti

ibsameen kan raawwatamu ta’a.

9. Bakka daa’imni tokko maatii irraa adda ba’etti, madaalliin sababoota addaan ba’uu
daa’immanii fi ilaalcha maatiin walitti makamuu irratti qabu, akkasumas ilaalcha
daa’imni walitti makamuu irratti qabu hubachuus barbaaduu qaba.

10. Hoggansi dhimmaa tarkaanfiiwwan Bu’uura Bulchiinsa Dhimmaa keessatti

kaa’aman tartiiba hordofuu qaba, isaanis daa’ima fedhii eegumsaa qabaachuu danda’u
adda baasuu, sakatta’iinsa fudhannaa, madaallii, karoora kunuunsaa, karoora
kunuunsaa hojiirra oolchuu, gamaaggama dhimmaa fi cufuu dhimmaa. Tarkaanfiiwwan
tokkoon tokkoon isaanii fudhatamuu kan qaban yoo ta’u, hojiirra oolmaa faayidaa
daa’imaatiin kan hundaa’an ta’uu qabu.

11. Madaallii Dantaa Gaarii osoo hin fudhatiin murtiin ykn tarkaanfiin kamiyyuu
fudhatamuu hin danda’u; akkasumas yoo danda’ame garee ogummaa hedduu qabuun
hirmaannaa daa’imaa barbaaduun kan raawwatamu ta’a.

12. Madaallii tokko booda, qooda fudhattoonni bulchiinsa dhimmaa keessatti hirmaatan,
meeshaalee seeraa idil-addunyaa biroo s to which Itiyoophiyaan paartiidha, kanaaf
murtoon bal’aan daa’ima murtaa’eef mirga daa’immanii haala gaariin eegu murtaa’uu
danda’a.

13. Taphattoonni madaallii fi murtii faayidaa daa’ima tokkoo akkaataa qajeelfama

Ministeerichi kaa’een ni raawwatu.

14. Murteen Dantaa Gaarii (BID) adeemsa idilee hordofuu qaba.

15. Daa’imni tokko eegumsa akka barbaadu kan murtaa’e yoo ta’e, hojjetaan dhimmaa
ulaagaa sanadoota kana keessatti ibsameen daa’ima sana Sirna Bulchiinsa Dhimma
Biyyaalessaa ykn CPIMS keessatti galmeessuu qaba.

16. Hojimaataa fi itti gaafatamummaa Bu’uura Bulchiinsa Dhimma Biyyaalessaa

keessatti tumame hojiirra ooluu qaba.

KUTAA KUDHA LAMA

BULCHIINSA DATAA FI HOJII FI MADAALLII
75. Bulchiinsa Daataa
1. Kaayyoo Qajeelfama kanaatiif bulchiinsi daataa adeemsa tajaajila kunuunsa
daa’immanii filannoo irratti daataa walitti qabuu, kuusuu, eeguu, mirkaneessuu,
xiinxaluu, walsimsiisuu fi tamsaasuudha.

2. Ministeerri fi dhaabbileen tajaajila kennan akka qaama mala hojii isaaniitti yeroo fi
qabeenya gahaa odeeffannoo walitti qabuu, galmeessuu fi xiinxaluuf kennuu qabu.

3. Ministeerichi kuusaan odeeffannoo biyyoolessaa tajaajila kunuunsa daa’immanii

filannoo ta’e akka jiru ni taasisa, sirna kana deeggaruuf humna namaa fi maallaqaa
gahaa ni kenna.

4. Odeeffannoon jalqaba kennitoota tajaajilaatiin walitti qabame sirna bulchiinsa daataa

waraqaa irratti hundaa’e fayyadamuun walitti qabamee galmaa’uu kan danda’u yoo ta’u,
boodarra garuu gara Sirna Bulchiinsa Dhimma Biyyaalessaatti galfamuu qaba.

5. Dhaabbileen tajaajila kennitoonni qulqullina isaa fooyyessuuf dogoggoraa fi wal-hin-

simne daataa irraa adda baasuu fi haquu qabu. Daataan sirrii, guutuu fi qulqullina
olaanaa kan qabu ta’uu isaa mirkaneessuun barbaachisaa dha.

6. Daataan Sirna Bulchiinsa Dhimma Biyyaalessaa keessatti bakka galfametti namni

dhuunfaa daataa galchu galmeen kamiyyuu hatattamaan ilaalamuu fi sirrii ta’uu isaa
mirkanaa’uu isaa ni mirkaneessa. Dogoggorri yoo jiraate ni sirreeffama.

7. Ministeerri fi dhaabbileen tajaajila kennitoonni murtii fi baajata haala gaariin

odeeffannoo kennuudhaaf yeroo yeroon daataa xiinxaluu qabu.

8. Ministeerri fi dhaabbileen tajaajila kennitoonni bu’aa ba’ii galmeessisuuf gabaasa

qulqullina olaanaa qabu, iftoomina qabu qopheessuuf ni carraaqu, .

qormaata, fi barumsa argaman kanneen adeemsa madaallii cimaa tajaajila daa’immaniif

kennamu guddisuuf ragaa dhiyeessu danda’u.

9. Dhaabbileen tajaajila kennitoonni mala odeeffannoo amanamaa walitti qabuu

guddisuuf yaadamee hojjettoota isaaniif leenjii haala mijeessuu qabu.

76. Faayila Daa’imaa Banuu

1. Mucaa tokkoof faayilli addaa banamuu qaba. Faayilli daa’imaa yeroo daa’imni gara
tajaajila kunuunsa daa’immanii filannoo biraatti ergamu daa’ima waliin ta’uu qaba.
2. Daataan seenaa jireenyaa jalqabaa bakka jalqabaa daa’ima tokko waliin qunnamtii
qabuun walitti qabamuu qaba:

qeenxee. Guyyaa adda baafamuu;

b. Maqaa (maqaa maqaa ijoollee dabalatee);

c. Walqunnamtii saalaa;

d. Haala daa’imaa (kan gatame, kan bade, kan nama waliin hin deemne;

e. Bakka fi guyyaa dhaloota daa’imaa/tilmaama umrii;

f. Daa’imni qaama miidhamummaa kamiyyuu qabaachuu fi dhiisuu isaa;

g. Bakka fi guyyaa dhaloota miseensonni maatii;

h. Kunuunsaa duraanii fi ammaa;

An. Seenaa kunuunsa filannoo keessatti ramaddii;

j. Maqaa fi odeeffannoo quunnamtii warra (warra)/maatii guddaa;

k. Maqaa kunuunsaa fi quunnamtii duraan ture (bakka jirutti);

l. Amantaa;

m. Afaanota dubbataman;

n. Haala barnootaa yeroo ammaa fi maqaa mana barumsaa (bakka barbaachisaa

ta’etti).

77. Kuusaa, Dabarsuu fi Nageenya Deetaa

1. Odeeffannoon waraqaa irratti hundaa’ee fi elektirooniksii irratti hundaa’e galmee
dhuunfaa keessatti kan kaa’amuu fi tokkoon tokkoon dhimmaa galmaa’ee lakkoofsa
dhimmaa ifatti barreeffamuu qaba.

3. Odeeffannoon elektirooniksii daa’immanii hunduu jecha icciitiidhaan kan eegamu,

jechi icciitiis yeroo yeroon jijjiiramuu qaba. Jechoonni icciitii namoota dhuunfaa gidduutti
qoodamuu hin qaban.

.
5. Faayiloonni waraqaa bakka nageenya qabutti kaa’amuu qabu, bu’uura beekuun
barbaachisaa ta’een argachuun daangeffamuu qaba.

6. Odeeffannoo qooda fudhattoota ijoo gidduutti taasifamu bu’uura beekuu

barbaachisuu fi bakka faayidaa daa’imaa ta’etti qofa daangeffama.

7. Dhaabbileen tajaajilaa odeeffannoon dhimma waliin walqabatu yeroo yeroon, nagaa

fi naamusaan akka yaa’u gochuuf pirootokoolii ykn waliigaltee odeeffannoo waliif qoodu
qopheessuu qabu.

8. Bakka faayiloonni waraqaa dabarfamuu qaban faayiloonni saanduqa cufame ykn

envelope cufame keessatti kuufamuu qabu.

9. Hojimaata daataa gatuu qaama mootummaa hayyamameen kaa’ame hundaan

ragaan waraqaa gatamuu qaba.

10. Bakka odeeffannoon karaa elektirooniksii qoodamutti odeeffannoon faayiloota icciitii

ta’aniin ykn jecha jechaatiin eegamaniin yoo ta’e intarneetiinis ta’e karaa biraatiin
dabarfamuu qaba.

11. Ministeerri fi dhaabbileen tajaajila kennan faayiloota elektirooniksii kamiyyuu yeroo

yeroon kooppii duwwaa gochuu qabu. Malli kuusaa elektirooniksii sadarkaa lammaffaa
nageenya qabuu fi nageenya qabu bakka giddugaleessaatti adda baafamuu qaba.

12. Kompiitaroonni malaammaltummaa fi odeeffannoon akka hin badneef sooftiweerii

farra vaayirasii haaraa ta’een qophaa’uu qabu.

13. Dhaabbileen tajaajila kennitoonni faayiloota biiroolee naannoo waliin qooddachuu

qabu, akkasumas bakka tajaajilli ykn pirojektoonni marsaa marsaan xumuramu, fi
faayiloota hafan gara BOWCSAtti dabarfamuu qabu.

78. Gabaasa
1. Dhaabbileen tajaajila kennan mala hordoffii, madaallii, fi gabaasa mataa isaanii
qabaachuunis ni eegama. Malli kunniin tajaajila kennitoonni qulqullinaa fi
dhaqqabummaa tajaajila kennamaa jiru hordofuu, hubachuu fi dhumarratti fooyyessuuf
ni gargaaru.

2. Kaayyoo gabaasuudhaaf, kennitoonni tajaajilaa daataa addaan baafame kan yoo

xiqqaate:
a. Baay’ina daa’immanii fi maatii sirna bulchiinsa dhimmaatiin tajaajilaman.

b. Haala dimogiraafii daa’immanii (umrii, saala, fayyaa, barnoota, haala dinagdee maatii
fi odeeffannoowwan kanaan walqabatan biroo.

c. Gosa dhimmaa yaaddoo jalqabaa.

d. Baay’ina rifaralaa daa’ima tokkoof godhamee fi tajaajila akkamiitiif.

e. Baay’ina daa’imman konfiraansii dhimmaa barbaadan.

f. Yeroo dheeraa daa’imman tajaajila bulchiinsa dhimmaa argachaa jiran.

g. Baay'ina dhimmoota cufamanii fi sababoota cufamanii.

3. Daataan kun itti gaafatamaa hordoffii fi madaallii, garee pirojektii ykn hojjettoota
dhimmaa kallattiin daa’imman ykn maatii waliin hojjetaniin walitti qabamee qindaa’uu
danda’a.

. Ulaagaaleen gabaasa daataa dabalataa bifa kunuunsaa Qajeelfama kana keessatti

kaa’amanii fi SOP qophaa’uu qabaniin argamuu danda’u.

79. Hordoffii fi Madaallii

.

2. Biiroon dhimmi ilaallatu itti gaafatamummaa:

a. Gabaasa kurmaana kurmaanaa fi waggaa dhaabbilee tajaajila kennitootaan

dhiyaatan gamaaggamuu;

b. Gamaaggama raawwii pirojektii yeroo yeroon gaggeessuu;

c. Walgahii gamaaggamaa kennitoota tajaajila kunuunsa filannoo waliin taasifamu

qopheessuu;

d. Walgahii gamaaggamaa booda tajaajila kennitootaaf yaada kennuu.

3. Tajaajilli kennitoonni sagantaa isaanii madaaluuf madaallii adeemsaa fi dhiibbaa

gaggeessuu ilaaluu qabu.

. Gareen madaallii: 1.1.

a. Odeeffannoo tarreewwan sakatta’iinsa hordoffii irraa argamu gamaaggamuu;

b. Walgahii gamaaggamaa daqiiqaa qabachuu;

c. Yaada fayyadamtoota irraa walitti qabuu;

d. Gabaasa kurmaana kurmaanaa fi waggaa dhaabbilee tajaajila kennan irraa

gamaaggamuu;

e. Daawwannaa iddoo gaggeessuu fi gabaasa dirree qindeessuu.

5. Madaalliin waggaatti al lama (walakkaa yeroo fi dhuma waggaa) ni gaggeeffama.

Kana gochuudhaanis:

a. Imaammataa fi hojmaata tajaajila kennuu;

b. Humna hojii fi dandeettii tajaajila hawaasummaa;

c. Kenniinsa tajaajila kennitoonni tajaajilaa faayidaa daa’immanii fi mirga daa’imaa

wajjin kan walsimu ta’uu fi dhiisuu isaa, tajaajila kennituun hojimaata bulchiinsa
dhimmaa barbaachisaa ta’e bu’a qabeessa ta’ee raawwachuu isaa
gamaaggamuudhaan dabalatee;

d. Tajaajilli kennitoonni kaayyoo waliigalaa/addaa isaanii galmaan ga’aa jiraachuu

isaanii ykn galmaan ga’uu isaanii;

e. Tajaajilli kennu hirmaannaa hawaasaa fi hirmaannaa daa’immanii tilmaama keessa

galchuu fi dhiisuu isaa;

f. Dhaabbanni tajaajilaa koorniyaa fi qaama miidhamummaa tajaajila isaa keessatti kan

hammatu ta’uu fi dhiisuu isaa;

g. Nageenya, eegumsa, fi nageenya daa’imman kunuunsa dhiyeessaa keessatti

akkasumas bifa kunuunsa filannoo biroo keessatti;

h. Jijjiirraa fi cufiinsa dhimmootaa sirnaan kan bulfamu ta’uu fi dhiisuu isaa;

An. Tajaajilli ramaddii boodaa sirnaan hojiirra ooluu fi dhiisuu isaa.

6. Gareen madaallii sakatta’iinsa mataa isaa kan raawwiin pirojektichaa karoora

pirojektichaa istaandaardii eeguun madaalamu ni qabaata.

7. Dhaabbileen tajaajila kennitoonni yaada qaamolee mootummaa dhimmi ilaallatu irraa

kennaman akka galtee sagantaa fooyyessuutti ilaaluu qabu.
8. Hojiiwwan hordoffii fi madaallii Kutaa kana keessatti raawwataman hunda keessatti
Hojimaata Hojii Istaandardii Eegumsa Daa’immanii Biyyaalessaa kabajamuu qaba.

9. Barumsa Argame

a. Ministeerichi muuxannoo tajaajila tokkoon tokkoon isaanii irratti hundaa’uun sadarkaa

biyyaatti barumsa argame galmeessuuf carraaqqii gochuu kan qabu yoo ta’u, kunis
TWG fi Task Force Biyyaalessaa sadarkaa biyyaatti bu’uura Qajeelfama kanaatiin
hundeeffamuuf akka babal’atu taasifamuu qaba.

b. Dhaabbileen tajaajilaa barnoota argatan agarsiisuu fi kunuunsa filannoo fi mana

jireenyaaf qooduuf xiinxala adeemsaa keessoodhaan gaggeessuu yaaduu qabu.
Barumsi bu’aa ba’ii ijoo, qormaata, fi barumsa argame dabalatee fi kanneen galmaa’anii
Ministeerichaaf qoodamuu qabu.

KUTAA KUDHA SADAFFAA TUMAALEE ADDAA

80. Itti gaafatamummaa
Namni, hojjetaan mootummaa yookiin tajaajila kennuun daa’imman kunuunsuuf itti
gaafatamummaa qabu kamiyyuu tumaalee qajeelfama kanaa cabsuun daa’imman irratti
miidhaa geessise, akkaataa barbaachisummaa isaatti, seera bulchiinsaa yookiin yakkaa
yookiin siviilii jalatti itti gaafatamummaa ni qabaata.

81. Tumaalee Yeroo Darbaa

Mirgoonni daa’immanii fi sirni hojii qajeelfama kana keessatti tumame suuta suutaan
guddachaa waan jiruuf hojiirra oolmaan isaanii yeroo ce’umsaa waggaa tokkoo ni
qabaata. Dhaabbanni tajaajilaa guyyaa qajeelfamni kun bahee irraa eegalee waggaa
tokko booda itti gaafatamummaa isaa bu’uura qajeelfama kanaan fudhachuu irratti wal
hin simne kamiyyuu itti gaafatamummaa ni qabaata.

82. Aangoo Istaandardii fi Hojimaata Diriirsuu

Ministeerri qajeelfama kana hojiirra oolchuuf istaandaardii fi unka barbaachisaa ta’e
baasuu ni danda’a.

83. Qajeelfama fi Qajeelfama haqame

Qajeelfamni fi qajeelfamni armaan gadii Qajeelfama kanaan haqamaniiru:

1. Qajeelfama Tajaajila Guddiftuu fi Guddifachaa Manaa Lakk 482013

2. Qajeelfama kunuunsa daa’immanii filannoo Sagantaa Kunuunsa Daa’immanii, Walitti
Makamuu fi Deebi’anii Walitti Makamuu, Kunuunsa Guddiftuu, Guddifachaa fi Tajaajila
Kunuunsa Dhaabbataa Hawaasa Bu’uura godhate; Juun, 2009

84. Qajeelfama fi Hojimaata Hojiirra Oolmaa Hin Qabne

Qajeelfamni kun raawwatiinsa kan hin qabne yoo ta’e qajeelfamni ykn hojimaata
tumaalee waliin kan wal hin simne kamiyyuu.

85. Guyyaa Qajeelfamichi Hojiirra Oolu

Qajeelfamni kun, bu’uura Labsii Hojimaata Bulchiinsa Federaalaa Lakk.

Ergogie Tesfaye (PhD) Ministeera Dubartootaa fi Dhimma Hawaasummaa

Ministira