Food, Medical, and Environmental

Applications of Nanomaterials Veeriah

Jegatheesan
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/food-medical-and-environmental-applications-of-nano
materials-veeriah-jegatheesan/
FOOD, MEDICAL, AND ENVIRONMENTAL
APPLICATIONS OF NANOMATERIALS
This page intentionally left blank
 FOOD, MEDICAL,
AND
ENVIRONMENTAL
APPLICATIONS OF
NANOMATERIALS
Edited by

KUNAL PAL
Department of Biotechnology and Medical Engineering, National Institute of Technology, Rourkela, Odisha, India

ANGANA SARKAR
Department of Biotechnology and Medical Engineering, National Institute of Technology, Rourkela, Odisha, India

PREETAM SARKAR
Department of Food Process Engineering, National Institute of Technology Rourkela, Rourkela, India

NANDIKA BANDARA
Department of Food and Human Nutritional Sciences, Richardson Centre for Food Technology and Research,
University of Manitoba, Winnipeg, Manitoba, Canada

VEERIAH JEGATHEESAN
Water: Effective Technologies and Tools (WETT) Research Centre, School of Engineering, RMIT University,
Melbourne, Australia
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
Copyright © 2022 Elsevier Inc. All rights reserved.
No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means, electronic or
mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and retrieval system, without
permission in writing from the publisher. Details on how to seek permission, further information about the
Publisher’s permissions policies and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance
Center and the Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by the Publisher (other
than as may be noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and experience broaden our
understanding, changes in research methods, professional practices, or medical treatment may become
necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in evaluating and using
any information, methods, compounds, or experiments described herein. In using such information or methods
they should be mindful of their own safety and the safety of others, including parties for whom they have a
professional responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors, assume any liability
for any injury and/or damage to persons or property as a matter of products liability, negligence or otherwise, or
from any use or operation of any methods, products, instructions, or ideas contained in the material herein.

ISBN: 978-0-12-822858-6

For information on all Elsevier publications

visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Matthew Deans

Acquisitions Editor: Sabrina Webber
Editorial Project Manager: Aleksandra Packowska
Production Project Manager: Stalin Viswanathan
Cover Designer: Miles Hitchen

Typeset by STRAIVE, India

 Contents

Contributors ix 3 Green and cytocompatible carboxyl-modified

gold-lysozyme antibacterial 76
1. Fabrication of nanomaterials 1 4 Inhibition of amyloid fibrillation at
Vaidhegi Kugarajah, Hushnaara Hadem, Atul Kumar Ojha, carboxyl-tailored gold-aryl nanoparticles 76
Shivendu Ranjan, Nandita Dasgupta, Bhartendu Nath Mishra, and 5 Protein-coated gold nanoparticles: Green and
Sangeetha Dharmalingam
chemical synthesis routes and their cellular
uptake 80
1 Introduction 2
6 Computational methods 84
2 Fabrication of nanomaterials 5
7 Conclusion 90
3 Top-down fabrication methods 7
References 90
4 Bottom-up fabrication methods 17
5 Other common methods available for
nanomaterials production 26
6 Nanocomposites 32 4. Polysaccharide-based nanomaterials 95
7 Future trends 33 Lily Jaiswal, Alya Limayem, and Shiv Shankar
References 33
1 Introduction 95
2 Agar nanoparticles 97
2. Nanoparticles and nanofluids:
3 Agarose nanoparticle 98
Characteristics and behavior aspects 41 4 Alginate nanoparticles 99
Vaidhegi Kugarajah, Atul Kumar Ojha, Hushnaara Hadem, 5 Carrageenan nanoparticles 100
Nandita Dasgupta, Bhartendu Nath Mishra, Shivendu Ranjan, and
6 Chitin nanoparticles 101
Sangeetha Dharmalingam
7 Chitooligosaccharide nanoparticles 103
1 Introduction 42 8 Chitosan nanoparticles 104
2 Nanoparticle aggregation and dispersion 9 Cellulose nanoparticles 105
behavior 45 10 Conclusion 106
3 Physicochemical characteristics of References 106
nanoparticles 48
4 Interactions between nanoparticles 51
5 Properties of nanofluid 53 5. Lipid-based nanostructures in food
6 Mass transfer in nanofluids 62 applications 113
7 Future trends 64 Anujit Ghosal and Nandika Bandara
References 64
1 Introduction: Potential of lipid-based
3. Robust organometallic gold nanoparticles nanostructure 113
in nanomedicine engineering of proteins 73 2 Type of lipid nanostructures used in food
industries 115
Mahreen Arooj, Mehavesh Hameed, Seema Panicker, Ihsan Shehadi,
and Ahmed A. Mohamed 3 Different synthesis methodologies 120
4 Application of lipid nanostructure in food
1 Introduction 74 industries 122
2 BSA conjugated gold-carbon nanoparticles with 5 Future of lipid-based nanostructures 123
outstanding robustness and hemocompatibility 74 References 124

v
vi Contents

6. Bio-based multifunctional nanomaterials: 2 Overview of methods for nanostructure

Synthesis and applications 129 formations 232
3 Sources of biopolymers for nanostructure
Tarangini Korumilli, K. Jagajjanani Rao, and Sai Sateesh Sagiri
development 239
1 Introduction 130 4 Application on nanostructures in food
2 Biomolecules in nanomaterial synthesis 132 systems 243
3 Microbial molecules in nanomaterial synthesis 132 5 Conclusion 247
4 Plant resources in nanoparticle synthesis 140 References 247
5 Template-based synthesis 144
6 NP shape control with biomolecular systems 146 10. Nanotechnology in microbial
7 Extensive use of nanoparticles 152 food safety 253
8 Scope and applications of as-synthesized NPs 154 Abhinandan Pal and Kanishka Bhunia
9 Summary and future outlook 158
Acknowledgement 159 1 Introduction 254
References 159 2 Interaction between nanoparticles and
microbes 256
7. Nanocomposites in food packaging 167 3 Antimicrobial nanocoating 266
Debarshi Nath, Rahul Chetri, R. Santhosh, and Preetam Sarkar 4 Anti-fouling surface 268
5 Antimicrobial nanomaterials for biofilm 270
1 Introduction 167 6 Nanoencapsulation 272
2 Fabrication methods of nanocomposites 169 7 Nanophotosensitizer 274
3 Types of nanoparticles 172 8 Application of nanotechnology in microbial
4 Essential oils 175 food safety 277
5 Effect of the incorporation of nanoparticles and EOs 9 Risk assessment 288
on the properties of the nanocomposite packaging 10 Regulatory and legislative aspects 289
films 176 11 Final remarks 290
6 Regulatory issues 193 References 291
7 Concluding remarks 196
References 196 11. Electroconductive nanofibrillar
biocomposite platforms for cardiac tissue
8. Nano delivery systems for food
engineering 305
bioactives 205
Tarun Agarwal, Sheri-Ann Tan, Lei Nie, Ensieh Zahmatkesh,
L. Mahalakshmi, K.S. Yoha, J.A. Moses, and Aafreen Ansari, Niloofar Khoshdel Rad, Ibrahim Zarkesh,
C. Anandharamakrishnan Tapas Kumar Maiti, and Massoud Vosough

1 Introduction 205 1 Introduction 307

2 Requirement of nano delivery system 207 2 Nanotopologies and electrical stimulation—
3 Properties of the delivery system 208 Intrinsic biophysical determinant
4 Nano delivery system 209 of CMs 308
5 Conclusion and future perspective 225 3 Strategies for fabricating electroactive nanofibrous
References 226 platforms 309
4 Recent developments in electroconductive
9. Nanostructures for improving food nanofibrillar platforms for CTE 310
structure and functionality 231 5 Conclusion and outlook 325
Sophia Devi Nongmaithem and Nishant Rachayya Swami Hulle Acknowledgment 325
Conflict of interest 325
1 Introduction 231 References 325
 Contents vii
12. Impacts of nanotechnology in tissue 15. Polycaprolactone-based shape memory
engineering 331 polymeric nanocomposites for biomedical
Mh Busra Fauzi, Jia Xian Law, Min Hwei Ng, Yogeswaran Lokanathan, applications 413
Nadiah Sulaiman, and Atiqah Salleh
Vaishnavi Hada, S.A.R. Hashmi, Medha Mili, Nikhil Gorhe,
Sai Sateesh Sagiri, Kunal Pal, Rashmi Chawdhary, Manal Khan,
1 Nanomaterials for skin repair and Ajay Naik, N. Prashant, A.K. Srivastava, and Sarika Verma
regeneration 332
2 Nanomaterial technology for eye 1 Introduction 414
regeneration 335 2 An insight of shape-memory polymers and shape
3 Nanostructured biomaterial used in bone memory effect 415
regeneration 337 3 Significance of SMPs in biomedical
4 Nanomaterials in management of chronic applications 417
respiratory diseases and mucosal injury 340 4 Synthesis and properties of PCL 419
5 Biomaterials in cardiovascular tissue engineering 5 PCL-based shape memory polymeric
and regenerative medicine 343 nanocomposites 422
References 346 6 Scope and future perspective 426
7 Conclusion 428
13. Piezoelectric nanomaterials for Acknowledgment 428
biomedical applications 355 Conflicts of interest 429
References 429
Akash Roy, Dipanjan Dwari, Mukesh Kumar Ram,
and Pallab Datta
16. Nanoemulsions for antitumor
1 Introduction and origin of piezoelectricity 356
2 Preparation of piezoelectric materials 358
activity 435
3 Biomedical applications of piezoelectric Soma Mukherjee, Darryl L. Holliday, Nabaraj Banjara, and
Navam Hettiarachchy
nanomaterials 362
4 Conclusions 373 1 Introduction 435
References 374 2 Nanoemulsion and MDR 440
3 Application and different types of cancer
14. Nanotechnology-based interventions therapy 441
for interactions with the immune 4 Theragonostic application of nanoemulsion 449
system 379 5 Future prospects 449
Sayandeep Saha, Shalini Dasgupta, and Ananya Barui 6 Conclusion 450
References 450
1 Introduction 380
2 Emerging clinical needs of human immune 17. Nanomaterials for aging and
physiology 380
3 Nanotechnology and nanoparticles for
cosmeceutical applications 455
vaccination 387 Mh Busra Fauzi, Ali Smandri, Ibrahim N. Amirrah,
Nurkhuzaiah Kamaruzaman, Atiqah Salleh, Zawani Mazlan,
4 Treatment of immunosuppressive diseases with Nusaibah Sallehuddin, Izzat Zulkiflee, Law Xia Jian, and
nanoparticles 395 Fatimah Mohd Nor
5 Cancer treatment with nanotechnology by immune
modulation 397 1 Introduction 456
6 Conclusion 407 2 Classifications of nanocosmeceuticals 457
Acknowledgment 407 3 Nanocosmeceuticals mechanisms of action 462
References 408 4 Toxicity of nanoparticles for cosmeceuticals 465
viii Contents

5 Safety assessment of nanomaterials in cosmetic 3 Advancement on nanomaterial-based

industry 467 biosensor 516
6 Future perspective and recommendations 468 4 Pros and cons 520
References 470 5 Future prospects 520
References 521
18. Nano-formulations in drug
delivery 473 20. Smart nano-biosensors in sustainable
Melissa Garcia-Carrasco, Itzel F. Parra-Aguilar, agriculture and environmental
Erick P. Gutierrez-Grijalva, Angel Licea-Claverie, and applications 527
J. Basilio Heredia
Rani Puthukulangara Ramachandran, Chelladurai Vellaichamy, and
Chyngyz Erkinbaev
1 Nanotechnology in nano-formulations in drug
delivery 474 1 Introduction 528
2 Morphologies and their properties in drug 2 Principle of nano-biosensors 528
delivery 476 3 Types of nano-bio sensors 529
3 Preparation of nano-formulations 479 4 Nanostructures used in sensors 532
4 Different applications of nano-formulations 484 5 Nano-biosensors for environmental and agricultural
5 Biocompatibility and mechanism of some system application 533
drug delivery 484 6 Conclusion 538
6 Perspectives 486 References 538
References 487
Index 543
19. Nano-materials as biosensor for heavy
metal detection 493
Samprit Bose, Sourav Maity, and Angana Sarkar

1 Introduction 493
2 Biosensor 495
 Contributors
Tarun Agarwal Department of Biotechnology,
Indian Institute of Technology, Kharagpur,
West Bengal, India
Ibrahim N. Amirrah Centre for Tissue
Engineering and Regenerative Medicine,
Faculty of Medicine, National University of
Malaysia, Kuala Lumpur, Malaysia
C. Anandharamakrishnan Computational
Modeling and Nanoscale Processing Unit,
National Institute of Food Technology,
Entrepreneurship and Management—
Thanjavur, Ministry of Food Processing
Industries, Govt. of India, Thanjavur, Tamil
Nadu, India
Aafreen Ansari Department of Biotechnology
and Medical Engineering, National Institute of
Technology Rourkela, Rourkela, Orissa, India
Mahreen Arooj Department of Chemistry,
College of Sciences, University of Sharjah,
Sharjah, United Arab Emirates
Nandika Bandara Department of Food and
Human Nutritional Sciences, Richardson
Centre for Food Technology and Research,
University of Manitoba, Winnipeg, MB,
Canada
Nabaraj Banjara Department of Biological and
Physical Science, University of Holy Cross,
New Orleans, LA, United States
Ananya Barui Centre for Healthcare Science
and Technology, Indian Institute of
Engineering Science and Technology, Shibpur,
Howrah, West Bengal, India
J. Basilio Heredia Research Center for Food and
Development (CIAD), Nutraceuticals and
Functional Foods Laboratory, Culiacán,
Sinaloa, Mexico
Kanishka Bhunia Agricultural and Food
Engineering Department, Indian Institute of
Technology Kharagpur, Kharagpur, WB, India
ix
Samprit Bose Department of Biotechnology and
Medical Engineering, National Institute of
Technology, Rourkela, Odisha, India
Rashmi Chawdhary All India Institute of
Medical Sciences (AIIMS), Bhopal, Madhya
Pradesh, India
Rahul Chetri Department of Food Process
Engineering, National Institute of Technology
Rourkela, Rourkela, India
Nandita Dasgupta Department of
Biotechnology, Institute of Engineering and
Technology, Dr. A.P.J. Abdul Kalam Technical
University, Lucknow, Uttar Pradesh, India
Shalini Dasgupta Centre for Healthcare Science
and Technology, Indian Institute of
Engineering Science and Technology, Shibpur,
Howrah, West Bengal, India
Pallab Datta Department of Pharmaceutics,
National Institute of Pharmaceutical Education
and Research (NIPER), Kolkata, West Bengal,
India
Sangeetha Dharmalingam Department of
Mechanical Engineering, Anna University,
Chennai, Tamil Nadu, India
Dipanjan Dwari Centre for Healthcare Science
and Technology, Indian Institute of
Engineering Science and Technology (IIEST),
Howrah, West Bengal, India
Chyngyz Erkinbaev Department of Biosystems
Engineering, University of Manitoba,
Winnipeg, MB, Canada
Mh Busra Fauzi Centre for Tissue Engineering
and Regenerative Medicine, Faculty of
Medicine, National University of Malaysia,
Kuala Lumpur, Malaysia
Melissa Garcia-Carrasco Research Center for
Food and Development (CIAD), Nutraceuticals
and Functional Foods Laboratory, Culiacán,
Sinaloa, Mexico
x Contributors
Anujit Ghosal Department of Food and Human
Nutritional Sciences, Faculty of Agricultural
and Food Sciences, University of Manitoba;
Richardson Centre for Functional Foods &
Nutraceuticals, Winnipeg, MB, Canada
Nikhil Gorhe Council of Scientific and
Industrial Research—Advanced Materials and
Processes Research Institute; Academy of
Council Scientific and Industrial Research
(AcSIR)—Advanced Materials and Processes
Research Institute (AMPRI), Hoshangabad
Road, Bhopal, Madhya Pradesh, India
Erick P. Gutierrez-Grijalva CATEDRAS
CONACYT-Research Center for Food and
Development (CIAD), Nutraceuticals and
Functional Foods Laboratory, Culiacán,
Sinaloa, Mexico
Vaishnavi Hada Council of Scientific and
Industrial Research—Advanced Materials and
Processes Research Institute, Bhopal, Madhya
Pradesh, India
Hushnaara Hadem Centre for Nano Sciences
and Technology, Pondicherry University,
Chinna Kalapet, Kalapet, Puducherry,
India
Mehavesh Hameed Department of Chemistry,
College of Sciences, University of Sharjah,
Sharjah, United Arab Emirates
S.A.R. Hashmi Council of Scientific and
Industrial Research—Advanced Materials and
Processes Research Institute; Academy of
Council Scientific and Industrial Research
(AcSIR)—Advanced Materials and Processes
Research Institute (AMPRI), Hoshangabad
Road, Bhopal, Madhya Pradesh, India
Navam Hettiarachchy Department of Food
Science, University of Arkansas, Fayetteville,
AR, United States
Darryl L. Holliday Department of Biological
and Physical Science, University of Holy Cross,
New Orleans, LA, United States
Nishant Rachayya Swami Hulle Department of
Food Engineering and Technology, Tezpur
University, Tezpur, Assam, India
K. Jagajjanani Rao Department of
Biotechnology, Vel Tech Rangarajan
Dr. Sagunthala R & D Institute of Science and
Technology, Chennai, India
Lily Jaiswal Department of Food and Nutrition,
BioNanocomposite Research Institute, Kyung
Hee University, Seoul, Republic of Korea
Law Xia Jian Centre for Tissue Engineering and
Regenerative Medicine, Faculty of Medicine,
National University of Malaysia, Kuala
Lumpur, Malaysia
Nurkhuzaiah Kamaruzaman Centre for Tissue
Engineering and Regenerative Medicine,
Faculty of Medicine, National University of
Malaysia, Kuala Lumpur, Malaysia
Manal Khan All India Institute of Medical
Sciences (AIIMS), Bhopal, Madhya Pradesh,
India
Tarangini Korumilli Department of
Biotechnology, Vel Tech Rangarajan
Dr. Sagunthala R & D Institute of Science and
Technology, Chennai, India
Vaidhegi Kugarajah Department of Mechanical
Engineering, Anna University, Chennai, Tamil
Nadu, India
Jia Xian Law Centre for Tissue Engineering and
Regenerative Medicine, Faculty of Medicine,
National University of Malaysia, Kuala
Lumpur, Malaysia
Angel Licea-Claverie TNM, Tijuana
Technological Institute, Graduate Studies and
Chemistry Research Center, Tijuana, Baja
California, Mexico
Alya Limayem Research Department of
Pharmaceutical Sciences, College of
Pharmacy, University of South Florida Centre
for Research & Education in
Nanobioengineering, USF Health, Tampa, FL,
United States
Yogeswaran Lokanathan Centre for Tissue
Engineering and Regenerative Medicine,
Faculty of Medicine, National University of
Malaysia, Kuala Lumpur, Malaysia
 Contributors
L. Mahalakshmi Computational Modeling and
Nanoscale Processing Unit, National Institute
of Food Technology, Entrepreneurship and
Management—Thanjavur, Ministry of Food
Processing Industries, Govt. of India,
Thanjavur, Tamil Nadu, India
Tapas Kumar Maiti Department of
Biotechnology, Indian Institute of Technology,
Kharagpur, West Bengal, India
Sourav Maity Department of Biotechnology
and Medical Engineering, National Institute of
Technology, Rourkela, Odisha, India
Zawani Mazlan Centre for Tissue Engineering
and Regenerative Medicine, Faculty of
Medicine, National University of Malaysia,
Kuala Lumpur, Malaysia
Medha Mili Council of Scientific and Industrial
Research—Advanced Materials and Processes
Research Institute; Academy of Council
Scientific and Industrial Research
(AcSIR)—Advanced Materials and Processes
Research Institute (AMPRI), Hoshangabad
Road, Bhopal, Madhya Pradesh, India
Bhartendu Nath Mishra Department of
Biotechnology, Institute of Engineering and
Technology, Dr. A.P.J. Abdul Kalam Technical
University, Lucknow, Uttar Pradesh, India
Ahmed A. Mohamed Department of
Chemistry, College of Sciences, University of
Sharjah, Sharjah, United Arab Emirates
J.A. Moses Computational Modeling and
Nanoscale Processing Unit, National Institute
of Food Technology, Entrepreneurship and
Management—Thanjavur, Ministry of Food
Processing Industries, Govt. of India,
Thanjavur, Tamil Nadu, India
Soma Mukherjee Department of Biological and
Physical Science, University of Holy Cross,
New Orleans, LA, United States
Ajay Naik Council of Scientific and Industrial
Research—Advanced Materials and Processes
Research Institute; Academy of Council
Scientific and Industrial Research
(AcSIR)—Advanced Materials and Processes
Research Institute (AMPRI), Hoshangabad
Road, Bhopal, Madhya Pradesh, India
xi
Debarshi Nath Department of Food Process
Engineering, National Institute of Technology
Rourkela, Rourkela, India
Min Hwei Ng Centre for Tissue Engineering
and Regenerative Medicine, Faculty of
Medicine, National University of Malaysia,
Kuala Lumpur, Malaysia
Lei Nie College of Life Sciences, Xinyang
Normal University, Xinyang, China
Sophia Devi Nongmaithem Department of
Food Engineering and Technology, Tezpur
University, Tezpur, Assam, India
Fatimah Mohd Nor KPJ Ampang Puteri
Specialist Hospital, Ampang, Selangor,
Malaysia
Atul Kumar Ojha Centre for Nano Sciences and
Technology, Pondicherry University, Chinna
Kalapet, Kalapet, Puducherry, India
Abhinandan Pal Agricultural and Food
Engineering Department, Indian Institute of
Technology Kharagpur, Kharagpur, WB, India
Kunal Pal Department of Biotechnology and
Medical Engineering, National Institute of
Technology, Rourkela, Odisha, India
Seema Panicker Department of Chemistry,
College of Sciences, University of Sharjah,
Sharjah, United Arab Emirates
Itzel F. Parra-Aguilar Research Center for Food
and Development (CIAD), Nutraceuticals and
Functional Foods Laboratory, Culiacán,
Sinaloa, Mexico
N. Prashant Council of Scientific and Industrial
Research—Advanced Materials and Processes
Research Institute; Academy of Council
Scientific and Industrial Research (AcSIR)—
Advanced Materials and Processes Research
Institute (AMPRI), Hoshangabad Road,
Bhopal, Madhya Pradesh, India
Niloofar Khoshdel Rad Department of Stem
Cells and Developmental Biology, Cell Science
Research Center, Royan Institute for Stem Cell
Biology and Technology, ACECR, Tehran, Iran
Mukesh Kumar Ram Centre for Healthcare
Science and Technology, Indian Institute of
Engineering Science and Technology (IIEST),
Howrah, West Bengal, India
xii Contributors
Rani Puthukulangara Ramachandran
Department of Biosystems Engineering,
University of Manitoba, Winnipeg, MB,
Canada
Shivendu Ranjan Faculty of Engineering and
the Built Environment, University of
Johannesburg, Johannesburg, South Africa;
Animal Cell and Tissue Culture Lab, Gujarat
Biotechnology Research Centre, Department of
Science and Technology, Government of
Gujarat, Gandhinagar, Gujarat, India
Akash Roy Centre for Healthcare Science and
Technology, Indian Institute of Engineering
Science and Technology (IIEST), Howrah, West
Bengal, India
Sai Sateesh Sagiri Agro-Nanotechnology and
Advanced Materials Research Center, Institute
of Postharvest and Food Sciences, Agricultural
Research Organization, The Volcani Center,
Rishon LeZion, Israel
Sayandeep Saha Centre for Healthcare Science
and Technology, Indian Institute of
Engineering Science and Technology, Shibpur,
Howrah, West Bengal, India
Atiqah Salleh Centre for Tissue Engineering
and Regenerative Medicine, Faculty of
Medicine, National University of Malaysia,
Kuala Lumpur, Malaysia
Nusaibah Sallehuddin Centre for Tissue
Engineering and Regenerative Medicine,
Faculty of Medicine, National University of
Malaysia, Kuala Lumpur, Malaysia
R. Santhosh Department of Food Process
Engineering, National Institute of Technology
Rourkela, Rourkela, India
Angana Sarkar Department of Biotechnology
and Medical Engineering, National Institute of
Technology, Rourkela, Odisha, India
Preetam Sarkar Department of Food Process
Engineering, National Institute of Technology
Rourkela, Rourkela, India
Shiv Shankar Department of Food and
Nutrition, BioNanocomposite Research
Institute, Kyung Hee University, Seoul,
Republic of Korea; Research Laboratories in
Sciences Applied to Food, INRS-Institute
Armand-Frappier, Laval, QC, Canada
Ihsan Shehadi Department of Chemistry,
College of Sciences, University of Sharjah,
Sharjah, United Arab Emirates
Ali Smandri Centre for Tissue Engineering and
Regenerative Medicine, Faculty of Medicine,
National University of Malaysia, Kuala
Lumpur, Malaysia
A.K. Srivastava Council of Scientific and
Industrial Research—Advanced Materials
and Processes Research Institute; Academy of
Council Scientific and Industrial Research
(AcSIR)—Advanced Materials and
Processes Research Institute (AMPRI),
Hoshangabad Road, Bhopal, Madhya
Pradesh, India
Nadiah Sulaiman Centre for Tissue
Engineering and Regenerative Medicine,
Faculty of Medicine, National University of
Malaysia, Kuala Lumpur, Malaysia
Sheri-Ann Tan Department of Bioscience,
Faculty of Applied Sciences, Tunku Abdul
Rahman University College, Kuala Lumpur,
Malaysia
Chelladurai Vellaichamy Department of
Agricultural Engineering, Bannariamman
Institute of Technology, Sathyamangalam,
Tamil Nadu, India
Sarika Verma Council of Scientific and
Industrial Research—Advanced Materials and
Processes Research Institute; Academy of
Council Scientific and Industrial Research
(AcSIR)—Advanced Materials and
Processes Research Institute (AMPRI),
Hoshangabad Road, Bhopal,
Madhya Pradesh, India
Massoud Vosough Department of Stem Cells
and Developmental Biology; Department of
Regenerative Medicine, Cell Science
Research Centre, Royan Institute for Stem
Cell Biology and Technology, ACECR,
Tehran, Iran
K.S. Yoha Computational Modeling and
Nanoscale Processing Unit, National Institute
of Food Technology, Entrepreneurship and
Management—Thanjavur, Ministry of Food
Processing Industries, Govt. of India,
Thanjavur, Tamil Nadu, India
 Contributors xiii
Ensieh Zahmatkesh Department of Stem Cells Izzat Zulkiflee Centre for Tissue Engineering
and Developmental Biology, Cell Science and Regenerative Medicine, Faculty of
Research Center, Royan Institute for Stem Cell Medicine, National University of Malaysia,
Biology and Technology, ACECR, Tehran, Iran Kuala Lumpur, Malaysia
Ibrahim Zarkesh Department of Stem Cells and
Developmental Biology, Cell Science Research
Center, Royan Institute for Stem Cell Biology
and Technology, ACECR, Tehran, Iran
This page intentionally left blank
 C H A P T E R

1
Fabrication of nanomaterials
Vaidhegi Kugarajaha,∗, Hushnaara Hademb,∗, Atul Kumar
Ojhab, Shivendu Ranjanc,d, Nandita Dasguptae, Bhartendu Nath
Mishrae, and Sangeetha Dharmalingama
a
Department of Mechanical Engineering, Anna University, Chennai, Tamil Nadu, India bCentre
for Nano Sciences and Technology, Pondicherry University, Chinna Kalapet, Kalapet,
Puducherry, India cFaculty of Engineering and the Built Environment, University of Johannesburg,
Johannesburg, South Africa dAnimal Cell and Tissue Culture Lab, Gujarat Biotechnology
Research Centre, Department of Science and Technology, Government of Gujarat, Gandhinagar,
Gujarat, India eDepartment of Biotechnology, Institute of Engineering and Technology, Dr. A.P.J.
Abdul Kalam Technical University, Lucknow, Uttar Pradesh, India

O U T L I N E

1 Introduction 2 5 Other common methods available for

nanomaterials production 26
2 Fabrication of nanomaterials 5
5.1 Coprecipitation 26
3 Top-down fabrication methods 7 5.2 Hydrothermal method 27
3.1 Mechanical methods 7 5.3 Microwave-assisted method 28
3.2 Mechanochemical synthesis 10 5.4 Microemulsion method 29
3.3 Lithographic processes 11 5.5 Ultrasound method 29
3.4 Laser ablation in the liquid synthesis 16 5.6 Template synthesis 30
3.5 Arc discharge synthesis 16 5.7 Biological synthesis 30
5.8 Electrochemical synthesis 31
4 Bottom-up fabrication methods 17
4.1 Self-assembled monolayers 18 6 Nanocomposites 32
4.2 Sol-gel technology 19
7 Future trends 33
4.3 Spray pyrolysis 20
4.4 Gas-phase synthesis 22 References 33

∗
Authors contributed equally.

Food, Medical, and Environmental Applications of Nanomaterials 1 Copyright # 2022 Elsevier Inc. All rights reserved.
https://doi.org/10.1016/B978-0-12-822858-6.00001-7
2 1. Fabrication of nanomaterials

1 Introduction

Nanotechnology deals with materials with 1–100 nm dimension in size. The concept of
nanotechnology was introduced by Richard P. Feynman (Nobel Laureate in Physics, 1965)
in “There’s Plenty of Room at the Bottom.” He introduced the concept of the possibility to
arrange the atoms in the nanoscale (Feynman, 1960). Nowadays, most electronics, optical
communications, and biological systems are based on nanotechnology (Enescu et al., 2019;
Mathew et al., 2019; Shang et al., 2019; Kumar et al., 2020). This is due to the unique physical,
chemical, and thermal properties and high surface area to volume ratio. It was found that
using nanotechnology, billions of transistors can be packed in computer chips (Srivastava
and Kotov, 2008). In biomedical, nanotechnology has been used to achieve targeted drug de-
livery (Oroojalian et al., 2020; Saxena et al., 2020), gene replacement (Pandey et al., 2019;
Cheng et al., 2020), tissue regeneration (Yang et al., 2019), etc. Optical lithography is another
best application of nanotechnology (Crucho and Barros, 2017; Karaballi et al., 2020), which
has been used for printing small objects (Albisetti et al., 2016; Bose et al., 2018). Also, nano-
technology has various applications such as in flat display devices (Lim, 2019), medical im-
aging (R€ othlisberger et al., 2017; Tibbals, 2017), paint (Lutz, 2019), additives, automobile
components (Werner et al., 2018), satellite components (Pourzahedi et al., 2017), high-energy
storage system, fuel cells (Elumalai and Sangeetha, 2018; Kugarajah and Dharmalingam,
2020), optical devices (Wang et al., 2019), electromagnetic interference shielding, food and
beverage packaging (Enescu et al., 2019), sensors (Farzin et al., 2020), aircraft components, etc.
Various methods are being used to fabricate nanomaterial-based products such as sol-gel
synthesis, plasma synthesis, chemical synthesis, hydrothermal synthesis, alloying, blending,
mechanical, and mechanochemical synthesis, etc. (Crucho and Barros, 2017; Dastan, 2017;
Jamkhande et al., 2019; Karaballi et al., 2020). In order to explain the fabrication, design,
and application of nanomaterials, nanoscience uses the basic concepts of properties and
mechanisms of nanomaterials used (Zhong, 2009). The historical aspect of nanotechnology
is mentioned in Table 1.
Crystallization process (nucleation and growth) has a great impact on the crystal structure
and shape during nanoparticle synthesis. The LaMer theory and Sugimoto model can be used
to study the kinetics of nucleation and growth mechanism of nanomaterials (Sugimoto, 2007;
Mehranpour et al., 2010). According to LaMer theory, when the solute concentration reaches
the critical concentration (which is the minimum concentration for nucleation), it starts nu-
cleating. Then, the solute concentration reaches its maximum, which decides the consump-
tion rate for the nucleation and the growth of the generated nuclei. However, a further
increase in the solute concentration for the growth of the generated nuclei results in the dec-
lination of the curve. It indicates the end of nucleation (as shown in Fig. 1) of the concentration
vs time curve. This theory was only proposed for monodisperse particle formation. The basic
assumptions of this theory were
(1) Mass balance between the supply rate of solute and its consumption rate for nucleation
and growth of the generated nuclei;
(2) The supply rate of solute is independent of the subsequent precipitation events;
(3) The nucleation rate is controlled only by the growth of the preformed nuclei at a fixed supply
rate of solute when precursor solute is transferred by slow irreversible generation in a closed
system or by a continuous feed from outside in an open system (LaMer and Dinegar, 1950).
 1 Introduction 3
TABLE 1 Historical aspects of nanotechnology (Horikoshi and Serpone, 2013).
Year Remarks Country/people
1200–1300 Discovery of soluble gold Egypt and China
BC
290–325 Lycurgus cup Alexandria or Rome
AD
1618 The first book on colloidal gold F. Antonii
1676 Book published on drinkable gold that contains J. von L€
owenstern-Kunckel (Germany)
metallic gold in neutral media
1718 Publication of a complete treatise on colloidal Hans Heinrich Helcher
gold
1857 Synthesis of colloidal gold M. Faraday (The Royal Institution of Great
Britain)
1902 Surface plasmon resonance (SPR) R. W. Wood (Johns Hopkins University, United
States)
1908 Scattering and absorption of electromagnetic G. Mie (University of G€
ottingen, Germany)
fields by a nanosphere
1931 Transmission electron microscope (TEM) M. Knoll and E. Ruska (Technical University of
Berlin, Germany)
1937 Scanning electron microscope (SEM) M. von Ardenne (Forschungslaboratorium f€
ur
Elektronenphysik, Germany)
1959 Feynman’s Lecture on “There’s Plenty of Room R. P. Feynman (California Institute of Technology,
at the Bottom” Pasadena, CA, United States)

1960 Microelectromechanical systems (MEMS) I. Igarashi (Toyota Central R & D Labs, Japan)
1960 Successful oscillation of a laser T. H. Maiman (Hughes Research Laboratories,
United States)
1962 The Kubo effect R. Kubo (University of Tokyo, Japan)
1965 Moore’s Law G. Moore (Fairchild Semiconductor Inc., United
States)
1969 The Honda–Fujishima effect A. Fujishima and K. Honda (University of Tokyo,
Japan)
1972 Amorphous heterostructure photodiode created E. Maruyama (Hitachi Co. Ltd., Japan)
with bottom-up process

1974 Concept of nanotechnology proposed N. Taniguchi (Tokyo University of Science, Japan)

1976 Carbon nanofiber M. Endo (Shinshu University, Japan)
1976 Amorphous silicon solar cells D. E. Carlson and C. R. Wronski (RCA, United
States)
1980 Quantum hall effect (Nobel Prize) K. von Klitzing (University of W€
urzburg,
Germany)

Continued
4 1. Fabrication of nanomaterials

TABLE 1 Historical aspects of nanotechnology (Horikoshi and Serpone, 2013)—cont’d

Year Remarks Country/people
1982 Scanning tunneling microscope (STM) (Nobel G. Binnig and H. Rohrer (IBM Zurich Research
Prize) Lab., Switzerland)
1986 Atomic force microscope (AFM) G. Binnig (IBM Zurich Research Lab.,
Switzerland)
1986 Three-dimensional space manipulation of atoms S. Chu (Bell Lab., United States)
demonstrated (Nobel Prize)
1987 Gold nanoparticle catalysis M. Haruta (Industrial Research Institute of Osaka,
Japan)
1990 Atoms controlled with scanning tunneling D. M. Eigler (IBM, United States)
microscope (STM)
1991 Carbon nanotubes discovered S. Iijima (NEC Co., Japan)
1992 Japan’s National Project on Ultimate Manipulation of Atoms and Molecules begins
1995 Nanoimprinting S. Y. Chou (University of Minnesota, United
States)
1996 Nano sheets T. Sasaki (National Institute for Research in
Inorganic Materials, Japan)
2000 National Nanotechnology Initiative (NNI), United States
2003 21st Century Nanotechnology Research and Development Act, United States
2005 Nanosciences and Nanotechnologies: An action plan, Europe
Concentration of Solute

Ccrit

C¥

l ll lll

Time
FIG. 1 LaMer diagram as a schematic explanation for the formation process of monodisperse particles, where C∞
and Ccrit are the equilibrium concentration of solute with the bulk solid and the critical concentration as the minimum
concentration for nucleation, respectively. The regions I, II, and III represent the prenucleation, nucleation, and growth
stages, respectively. Reproduced from Sugimoto, T., 2007. Underlying mechanisms in size control of uniform nanoparticles. J.
Colloid Interface Sci. 309, 106–118. https://doi.org/10.1016/j.jcis.2007.01.036.
 2 Fabrication of nanomaterials 5
The size and the uniformity of the final nanoparticles can be controlled by reducing the
growth rate of nuclei, which is possible by detailed knowledge about factors such as tem-
perature, pH, adsorption of additives, and affinity of solvents (Sugimoto, 2007). Further,
fluorescent biosensor light-emitting diodes can be fabricated using these quantum dots
or nanoparticles (Lin et al., 2017; Mu et al., 2020). Sharp and symmetrical emission spectra,
high quantum yield, good photochemical stability, and size-dependent emission-
wavelength tenability are the main properties of quantum dots or nanoparticles, owing
to their quantum confinement effect (Raphaël et al., 2011). Therefore, semiconductor quan-
tum dots nanomaterials play a significant role in modern electronics light-emitting diode
(Cao et al., 2017; Dong et al., 2019), digital and analog integrated circuits, transistors, solar
cells (Ahmad et al., 2018), solar photovoltaic panels, wastewater treatment by adsorption of
pollutants (Mustapha et al., 2020), etc. Functionalization of nanomaterials offers to achieve
better performance and properties (Palit and Hussain, 2020). The functionalization of
nanomaterials is carried out based on the interaction between main nanostructured mate-
rials and neighboring material systems (Iordache et al., 2011). According to the Hall-Petch
equation, the nanomaterial-based composites system also shows better mechanical proper-
ties, according to which the strength of materials is inversely proportional to the root diam-
eter of grain. Nanomaterials offer excellent barrier properties due to the increased diffusion
length of the solvent gas. The main objective of this chapter is to explain the fabrication of
nanomaterials.

2 Fabrication of nanomaterials

Materials can be classified according to their mechanical, electrical, magnetic/dielectric

properties and their dimensions, including bulk materials, 0D nanomaterials (all three dimen-
sions in nano-range), 1D (two dimensions in nano-range) (Wei et al., 2017), 2D (one dimension
in nano-range) (Wang et al., 2017a), and 3D (polycrystalline nanomaterials) (Zhu et al., 2017).
In this chapter, we will focus on the fabrication methods of nanomaterials. The technique to
fabricate and process the nanomaterials is the main issue in nanotechnology. Probing their
unique physical properties and understanding their possible fabrication techniques provide
advantages for using the nanomaterials for their final use. Generally, physical methods or
chemical methods are employed to fabricate nanomaterials. The physical methods include
top-down and bottom-up approaches.
Top-down such as solid-state route, ball milling and bottom-up such as sol-gel and
coprecipitation are the two methods that have been adopted to synthesize the nanomaterials.
In some cases, the bottom-up and top-down methods are applied together to fabricate
nanomaterials such as in Lithography process (Gregorczyk and Knez, 2016). Such an ap-
proach is called a hybrid method. A flow chart for some methods of nanomaterials fabrication
is mentioned in Fig. 2. There are several methods to characterize the nanomaterials prepared.
Some major characterization techniques include X-ray diffraction, scanning electron micros-
copy, transmission electron microscopy, energy dissipative analysis, ultraviolet-visible spec-
troscopy, dynamic light scattering, and Fourier transformation infrared spectroscopy
(Thomas et al., 2017). Morphology, physical, chemical, and thermal properties of
6 1. Fabrication of nanomaterials

FIG. 2 A flow chart for nanomaterials fabrication.

nanomaterials depend on the fabrication techniques and precursors of the nanomaterials that
were used to fabricate them. The properties of nanomaterials decide the applications of
nanomaterials in various areas such as catalysis, food industry, medicine, and electronics.
Hydrothermal synthesis, combustion synthesis, gas-phase methods, microwave synthesis,
and sol-gel processing have been used to synthesize nano metal oxides (Cheng et al., 1995;
Gopal et al., 1997; Kim et al., 1999; Wang and Ying, 1999; Watson et al., 2004; Wolf, 2008).
Other technologies such as self-assembly, nontraditional lithography, template growth,
and biomimetics have also been used to produce nanomaterial-based products, quantum
dots, nanorods, nanotubes, etc. (Wolf, 2008). Nanomaterials have at least one dimension in
the nanometer range. The nanomaterials show different physical and chemical properties
from their bulk counterparts. Nanotechnology allows us to understand the size effect prop-
erties of nanostructured materials and their possible applications. Nowadays, nanotechnol-
ogy is being used as an interdisciplinary science and technology, which includes
nanochemistry, nanoelectronics, nanomaterials science, nanophysics, nanorobotics,
nanobiotechnology, nanometrology, etc.
In addition to the above, there are several methods, including coprecipitation, hydrother-
mal, microwave, microemulsion, ultrasound, template synthesis, biological synthesis, elec-
trochemical synthesis, etc. which are discussed in the following sections.
 3 Top-down fabrication methods 7

3 Top-down fabrication methods

The top-down approach is a well-developed technology commonly used to divide a mas-

sive solid into smaller particles up to the nanometer size range (Su and Chang, 2018). Dry
etching, ball milling, and lithography are mainly employed for fabricating the nanoparticles
through a top-down approach. There are certain characteristics of nanomaterials, which can
be achieved by these fabrication techniques:
(a) Mono (uniform) size distribution, i.e., all the particles will have the same size in nano-
range,
(b) Similar shape and (microstructure) morphology,
(c) Similar chemical composition, and
(d) Lower agglomeration (by surface area and various types of interaction).
However, there are also many drawbacks in these methods, including crystallographic de-
fects, roughness, and the introduction of impurities (Su and Chang, 2018). These impurities
and defects alter the surface properties of the resulting nanomaterials. For example, the con-
ductivity of nanomaterials is altered by the surface imperfections, and excessive generation of
heat is another problem of these defects. Top-down approach has another drawback, such as
smaller flakes or particles with a wide size distribution (Habiba et al., 2014). The top-down
approach for nanomaterials is mentioned in Fig. 3. Top-down approach is also called as solid-
phase fabrication method.

3.1 Mechanical methods

Mechanical milling has been widely adopted for fabricating various kinds of materials so
far. Mechanical milling is performed using the ball shaking, rotating disk, and rotating cylin-
der. The main aim of mechanical milling is to reduce the particle size, mechanical mixing, or
alloying by applying mechanical energy and mechanical shear forces on the powder sample of
the mixture (Boldyrev and Tkacova, 2000). Mechanical milling has been used to fabricate
nanomaterials and nanocomposites. The principle of mechanical milling is based on the

FIG. 3 A schematic representation of

the top-down approach for
nanomaterials.
8 1. Fabrication of nanomaterials

ball-powder-ball collision in the case of shaker mills, frictional and impact forces in the case of
planetary ball mills (Prasad Yadav et al., 2012), and very high shear and impact forces in the
case of Attrition mills (Rajput, 2015). These mechanical and shear forces cause the powder par-
ticles to undergo deformation and/or fracture to achieve the desired microstructure of the
powder. The mechanical characteristics of powder component or powder mixture is a crucial
factor in mechanical ball milling; there are various types of powder mixture such as ductile-
ductile, brittle-brittle, ductile-brittle system (Benjamin and Volin, 1974; Davis et al., 1988;
Lee and Koch, 1988). However, the temperature and the nonuniformity of particle size during
milling profoundly affect the structural, microstructural changes (Su and Chang, 2018). The
speed of the ball, the material properties of the powder, and milling environment can influence
the temperature of powder during milling. Phase transfer can be induced by the ball milling,
which depends on the diffusivity and defect concentration in the powder, while, diffusivity
and defect concentration in the powder are influenced by the temperature of the powder
(Sun et al., 2002; Prasad Yadav et al., 2012). A scheme for the ball milling process is shown
in Fig. 4. The mechanical milling can be performed in various ways such as attrition ball mill,
planetary ball mill, vibrating ball mill, low-energy tumbling mill, and high-energy ball mill.
Nanoparticle-based powders can be easily produced by high-energy ball milling
( Jamkhande et al., 2019). In high-energy ball milling, powders and heavy steel or tungsten
carbide are loaded together in a container, and shaking or high-speed rotation is applied
to transfer the high energy on the loaded powder; the collision between balls generates the
energy. However, high-energy ball milling has certain drawbacks such as contamination
problems, low surface, highly polydisperse size distribution, and partially amorphous state
of the powder. To resolve this issue, inert atmosphere and/or high vacuum processes are ap-
plied. The milling duration, characteristics of materials, and size of ball are the main param-
eters (Prasad Yadav et al., 2012). Low-energy tumbling mill is employed to fabricate
nanoparticles-based alloy materials in a simple way and at low cost. Vibrating ball mills
are used to produce amorphous alloys. A vibrating ball supplies a high amount of energy
to the particles. The vibrating container is used to accelerate the milling process. The vibrating
frequency and amplitude of oscillation are found to be around 1500–3000 oscillation/min and
2–3 mm, respectively. The grinding ball is made of steel or carbide ball and is heavier than the

FIG. 4 Ball milling process.

 3 Top-down fabrication methods 9
powder particles and 10–20 mm in diameter. Planetary ball milling is performed in a small
container, these small containers are fixed on to a rotating drum, and the containers rotate
in opposite direction to the rotating drum. Centrifugal forces are imparted by the rotation
of the supporting disk and autonomous turning of the containers. The ball and powder roll
on the inner wall of the containers and are thrown off across the containers at around 360 rpm.
As attrition indicates, the finer particles are obtained by the wear or rubbing. Attrition milling
(Stirred Ball Mills) is performed via a vertical shaft with horizontal arms such as flat disks,
disks with various geometric openings, and concentric rings. The shaft is kept in media,
which contains the ball and powder slurry. When the shaft rotates, stirrer action of the hor-
izontal arm on the powder slurry reduces the size of particles. The shaker mill reduces the size
of powder by the shaking process. The powder and the ball are kept in the container; during
the shaking process, balls collide with each other and the container wall, which produces high
shear and impact forces on the powder. This high impact and shear force reduce the powder
size (Ullah et al., 2014). In one of the studies, researchers prepared Mg-doped ZnO
nanoparticles by planetary ball milling at a speed of 400 rpm and milled for 20 h. The spherical
nanoparticles were agglomerated into a cluster in order to reduce the surface-free energy, as
shown in Fig. 5 (Suwanboon and Amornpitoksuk, 2012). A recent study by Abu-Oqail et al.
(2019) showed that the increase in milling time to 20 h improved the microstructure of the

FIG. 5 SEM images of Mg-doped ZnO nanoparticle at different Mg contents (Suwanboon and Amornpitoksuk,
2012).
10 1. Fabrication of nanomaterials

Cu-ZrO2 nanocomposites up to 10% higher than that of pure copper, which enabled better
mechanical properties of the nanocomposites. Another study showed the influence of ball
milling in starch nanoparticle production for its application in drug and food formulations.
It was observed that the relative crystalline size decreased after ball milling with an average
nanoparticle size in the range of 9–12 nm (Ahmad et al., 2020).

3.2 Mechanochemical synthesis

Mechanochemical synthesis is the combination of mechanical and chemical methods to get
nanomaterials (Dutková et al., 2018; Galaburda et al., 2019). Mechanochemical synthesis is an
entirely different process from the ball milling process (Hai Nguyen et al., 2020). It is
performed by solid-state displacement reaction during the ball milling process to obtain
nanoparticles embedded in by-product finally. Milling temperature, milling collision energy,
volume and particle size, milling time, molar ratio of precursor, powder mixture to ball ratio
are the main factors that influence the particles size and particles size distribution. The main
drawbacks of this system are (1) contamination, (2) long processing time, (3) uncontrollable
particle microstructure, and (4) agglomeration. Fig. 6 shows the flow chart of mechanochem-
ical synthesis method for nanoparticles. In one study, researchers fabricated ZnO
nanoparticles by mechanochemical method using ZnCl2, NaCl, and Na2CO3 as raw materials.
TEM image shows that calcination has a profound effect on the particle size. It was found that
the particle size increases with an increase in the calcination temperature. As Fig. 7 shows, the
average size of particles was approximately 20–30 nm (Moballegh et al., 2007). It should be
pointed out that the mechanochemical synthesis is a result of milling and chemical interaction
between precursors. Researchers have fabricated SiO2/TDI and SiO2/TDI/(PDMS-OH)
hybrid particles by the mechanochemical method in the presence of TDI (2,4-
diisocyanatotoluene) and hydroxyl silicone oil (PDMS-OH), as shown in Fig. 8. TEM micro-
structure indicates that hybrid particles (SiO2/TDI and SiO2/TDI/(PDMS-OH)) prepared by
ball milling method exhibit much better miscibility and dispersion in PDMS matrix when

FIG. 6 Mechanochemical process.

 3 Top-down fabrication methods 11

FIG. 7 TEM micrographs of ZnO nanoparticles of heat treated at 300°C (Moballegh et al., 2007).

compared with those particles prepared by a common mixing device (Lin et al., 2010).
A recent report shows the preparation of InP/TiO2-C nanocomposites synthesized through
the mechanochemical process as an anode for its application in Li-ion batteries to improve
efficiency and stability (Hai Nguyen et al., 2020).

3.3 Lithographic processes

Nanolithography has been considered as the branch of nanotechnology, which is used to fab-
ricate nanometer-scale structures. Recently, various nano-electromechanical systems, nano-
transistors, nanodiodes, nano switches, nanologic gates, semiconducting integrated circuits
(ICs), etc. have been fabricated through the nanolithography technology (Chou et al., 1996).
Nanolithography is derived from the Greek word “nanos, lithos, grapho,” which means dwarf
(nano), rock, or stone (litho) and writes (grapho), respectively. It is explained as tiny writing
on stone as nano terms suggest the patterning with at least one dimension in nanoscale.
Nanolithography has several advantages such as a higher degree of safety, improved stability,
and robustness, a higher degree of efficiency and capability, predictable properties of
nanocomposites and materials, environmental competitiveness, and flexibility. Nanolithography
consists of masked or mask-less, top-down or bottom-up, beam- or tip-based, resist-based or
resist-less, and serial or parallel methods. Therefore, many nanolithography technologies have
been used to fabricate the micro/nanopattern; those technologies are photolithography, ion beam
lithography, X-ray lithography, electron beam lithography, microcontact printing, nanoimprint
lithography, scanning probe lithography.
The photolithography system is performed using a light source, a mask, and an optical pro-
jection system (Wang et al., 2017b). In photolithography approach, initially, a wafer or sub-
strate with an oxide layer is prepared; after that photoresist materials (light-sensitive
materials or chemical) are coated on the substrate, a photomask of the desired pattern is fixed
on to the coated substrate, which is developed onto a glass substrate. The UV light is exposed
through the photomask, then the photoresist undergoes a chemical reaction during the light
exposure, and depending on the characteristics of photoresist, a pattern is created, and etch-
ing was performed to get an oxide layer pattern. The photoresist is classified as a negative or
12 1. Fabrication of nanomaterials

(A)

50 nm

(B) (C)

200 nm 200 nm

(D) (E)

200 nm 200 nm

FIG. 8 TEM images of nano-SiO2 (A) dispersed in D4(Octamethylcyclotetrasiloxane), hybrid particles prepared by
common method dispersed in PDMS (SiO2/TDI (B) and SiO2/TDI/(PDMS-OH) (C)), and hybrid particles prepared
by ball milling method dispersed in PDMS(SiO2/TDI (D) and SiO2/TDI/(PDMS-OH) (E)) (Lin et al., 2010).

positive resist, the negative resist is cheaper with low resolution and positive resist becomes
polymerized under light exposure. The system of photolithography can be contact printing
(photomask and photoresist show direct contact), proximity printing (proximate contact be-
tween mast and photoresist), and projection printing (projection printing by using a lens hav-
ing high resolution). The photolithography process scheme is shown in Fig. 9 (Mosher et al.,
2009; Khumpuang and Hara, 2015; Srivastava, 2016). In 2019, Liu et al. developed a new
method of photolithography based on electron beam (Liu et al., 2019). However, electron
 3 Top-down fabrication methods 13
FIG. 9 Photolithography process.

beam lithography is a type of mask-less lithography employed for nanoscale patterns. Accel-
erated electron beams are exposed to the electron-sensitive materials. A conducting substrate
is used to overcome the charging. The result of this exposure can be a positive tone resist or
negative tone resist. The electron beam is scanned (layer-by-layer fashion) on the surface of
the resist with the diameter in the range of nanometers. Finally, the resulting pattern is
obtained by an etching process or vacuum evaporation, as shown in Fig. 10 (Pfeiffer, 2009,
2010). Similarly, extreme ultraviolet (EUV) lithography, another new technology (Torretti
et al., 2020), has been utilized to fabricate electronic circuits of sub-20 nm range using low-
energy electrons in tin-based nanomaterials (Bespalov et al., 2020). Also, soft lithography
has been used; microcontact printing is a kind of soft lithography. Micro- or nanostructured
surfaces are fabricated using microcontact printing (μCP); polymeric stamp with a relief pat-
tern is the main component of soft lithography. The substrate surface and stamp (inked) are
brought in contact to get the desired pattern; once the inked stamp is contacted with the sub-
strate, the pattern is transferred from the stamp to the substrate contact area. Elastomer and

spin–coated sample e–beam exposure chem. development

resist e–beam

conducting substrate

liftoff
metal deposition final structure

FIG. 10 Electron beam lithography process.

14 1. Fabrication of nanomaterials

a b c

f e

FIG. 11 Key steps in microcontact printing (μCP): (a) a prepolymer is poured on a photolithographically structured
master, (b) the prepolymer is cured, and the elastomer stamp is peeled off the master, (c) the stamp is cut into smaller
pieces, (d) the stamp is inked by soaking it in an ink solution, (e) the ink is printed by contacting an inked stamp with a
suitable surface, and (f ) a patterned substrate is obtained. Alternatively, to (a) and (b), a stamp can also be obtained by
hot embossing. Alternatively, to (c), wafer-size stamps can also be used. Alternatively to (d), a stamp can be inked by
spreading a drop of ink on the stamp, or by using an ink pad (Kaufmann and Ravoo, 2010).

polymer ink are used as stamp in microcontact printing because they are flexible and mechan-
ically stable (Kaufmann and Ravoo, 2010). The key steps of microcontact printing are men-
tioned in Fig. 11.
Another approach, nanoimprint lithography, has been used to fabricate the nanostruc-
tured pattern ( Jiang et al., 2019). Nanoimprint and soft lithography are almost similar pro-
cesses. Nanoimprint lithography follows the two basic steps (Fig. 12):
(1) Imprint step produces a thickness variation pattern in the resist and
(2) Selective etching process of residual resist.

FIG. 12 Steps of nanoimprint lithography.

Another random document with
no related content on Scribd:
 Paitsi näitä kasvojemme piirteissä esiintyviä merkkejä on
käsissämmekin eräänlaisia salaperäisiä kuvioita, joita en uskalla
sanoa vain sattumalta muodostuneiksi, koska ne ovat sellaisen
kynän piirtämiä, joka ei milloinkaan suotta piirtele. Tämän otan
huomiooni sitäkin suuremmalla syyllä, kun omassa kädessäni on
sellaista, mitä en ole nähnyt kenenkään toisen kädessä. Myönnän
kyllä, ettei Aristoteles etevässä ja ainokaisessa teoksessaan
fysionomiikasta mainitse mitään käsien piirteitten tutkimisesta eli
khiromantiasta; mutta uskon egyptiläisten, jotka harjoittivat tällaisia
hämäriä, salaperäisiä tieteitä, olleen siihenkin perehtyneitä, ja
sitähän myöhemmät maita kiertelevät ja egyptiläisinä esiintyvät
petkuttajat olivat tuntevinaan ja ehkäpä olivatkin siitä tallettaneet
joitakin tärveltyneitä jäännöksiä, joiden avulla voivat
ennustuksissaan joskus oikeaankin osua.

Ihmiset yleensä ihmettelevät, kuinka niin monien miljoonien eri

ihmiskasvojen joukossa ei ole toistensa kaltaisia. Minä puolestani
ihmettelisin yhtä paljon, jos kahdetkaan kasvot olisivat yhtäläiset. Se,
joka ottaa huomioon, kuinka monta tuhatta erilaista sanaa on voitu
helposti sepittää neljästäkolmatta kirjaimesta, ja niinikään, kuinka
monta sataa erilaista piirrettä on ihmisen kuvassa, käsittää muitta
mutkitta, että tuollainen vaihtelu on aivan välttämätön. Ja
vaikeatahan olisikin kaikkien eri piirteitten niin yhteen sattua, että ne
muodostaisivat toistensa peilikuvia. Jos taiteilija umpimähkään
sommittelee miljoonan eri kasvoja, niin huomataan ne kaikki
erilaisiksi; vieläpä sittenkin, vaikka hän jokaisen niistä laatisi mallin
mukaan, jää niihin kaikesta hänen taitavuudestaan huolimatta
helposti havaittavia eroavaisuuksia. Sillä kaikkien olioiden todellinen
esikuva on lajiaan täydellisin, emmekä sitä saavuta, vaikka
laatisimme sitä paremmankin kuvan, koska tämä ei silloin olisi
alkuperäisen kuvattavan kaltainen.
 Toisaalta ei luontokappaleiden suurempi yhtäläisyys loukkaa
luonnon vaihtelevaisuutta eikä millään tavoin halvenna Jumalan
töitä. Sillä samanlaisissakin olioissa on eroavaisuuksia, ja
parhaitenkin toisiansa vastaavissa on ilmeisiä ristiriitoja. Ja sillä
tavoin ihminenkin on Jumalan kaltainen. Sillä juuri niissä asioissa,
joissa samankaltaisuus ilmenee, olemme samalla perin erilaisia kuin
hän. Ei milloinkaan ole ollut mitään toisen kanssa niin
samankaltaista, että ne kaksi kaikilta kohdiltaan yhtyisivät. Sillä aina
pääsee jokin eroavaisuus esille, estäen samaisuuden; muutoinhan
kaksi eri asiaa eivät olisi ainoastaan samankaltaisia, vaan ihan
samoja, mikä on mahdotonta.

Mutta palataksemme filosofiasta laupeuteen, en käsitä tätä hyvettä

niin ahtaasti, että katsoisin ainoastaan almujen antamisen olevan
laupeudentyötä, — että jokin määrä anteliaisuutta olisi tämän hyveen
koko saavutus. Jumaluusoppi on viisaasti jakanut laupeudentyöt eri
haaroihin ja osoittanut tällä kapealla tiellä useita eri polkuja
hyvyyteen, niin että yhtä monella tavalla kuin voimme tehdä hyvää,
voimme myös laupeutta toteuttaa.

Ihmisessä ei ole ainoastaan ruumiin, vaan sielunkin vikoja, samoin

kuin on ulkonaisia sattumuksia, jotka kaipaavat armeliasta
apuamme. Minä en voi ketään halveksia tietämättömyyden vuoksi,
vaan tahdon kohdella häntä yhtä sääliväisesti kuin Latsarusta. Ei
suinkaan ole suurempaa laupeutta verhota hänen ruumistansa kuin
vaatettaa hänen sielunsa alastomuutta. Kunniakasta on nähdä
muiden ihmisten järki puettuna meidän liveriimme ja heidän
lainaamansa ymmärrys tuottamassa kunniaa omamme
suosiollisuudelle; se on huokeinta lajia hyväntekeväisyyttä, ja
auringon osoittaman luonnollisen hyväntekeväisyyden tavoin se
valaisee muita, pimittämättä siltä lainkaan itseänsä. Kitsauden
osoittaminen tämäntapaisessa hyväntekeväisyydessä on surkeinta
lajia ahneutta ja vieläkin häpeällisempää kuin saituus raha-asioissa.

Olen siis velvollinen harjoittamaan tällaista hyväntekeväisyyttä

asemani vuoksi, kun näet esiinnyn oppineena. Senpä vuoksi en
teekään päästäni tietojen hautaa, vaan aartehiston. Opiskelua en
tahdo pitää yksinoikeutenani, vaan kaikkien yhteisenä omaisuutena.
Niinmuodoin en opiskele vain oman itseni hyväksi, vaan niidenkin,
jotka eivät itse hanki oppia. En kadehdi ketään, joka tietää enemmän
kun minä, mutta säälin niitä, jotka tietävät vähemmän. En opeta
ketään näyttääkseni taitoani tai mieluummin ylläpitääkseni ja
lisätäkseni sitä omassa päässäni kuin herättääkseni ja edistääkseni
hänen tietojansa. Näissä kaikissa harrastuksissani on vain yksi
ajatus, joka minua vaivaa, nimittäin että kaikkien hankittujen
ominaisuuksieni täytyy hävitä minun mukanani, enkä voi niitä
testamentata arvoisille ystävilleni.

En voi vihata tai halveksia ketään erehdyksen vuoksi enkä

ymmärrä, miksi mielipiteiden eroavaisuus kumoaisi tunteet. Sillä eri
mielipiteet, väittelyt ja todistelut, sekä filosofiset että
jumaluusopilliset, jos niitä käsittelevät ymmärtäväiset ja rauhalliset
ihmiset, eivät suinkaan loukkaa laupeuden lakeja. Kaikissa
väittelyissä on kiihtyminen päätöntä, sillä silloin järki syöksyy hullun
koiran tavoin väärille jäljille ja unohtaa alkuperäisen kysymyksen. Ja
siinäpä on yksi syy, miksi riitakysymykset eivät milloinkaan saa
ratkaisuaan. Sillä vaikka niitä lavealti esitettäisiin, joutuvat ne tuskin
lainkaan käsiteltäviksi, — niihin kietoutuu tarpeettomia sivuasioita, ja
riitapuolia itseään pohditaan usein yhtä laajasti kuin esillä olevia
asioita.
 Uskonnon perustukset ovat jo lasketut ja pelastuksen periaatteet
kaikkien hyväksymät, niin ettei ole jäljellä montakaan kysymystä,
jotka oikeuttaisivat kiihkoon. Eikä silti kukaan ole väitellyt ilman
kiihkoa edes jumaluusopin alalla, saatikka halpa-arvoisemmista
asioista. Mikä taistelu riehuukaan Lukianoksella S:n ja T:n välillä!
Kuinka huitovatkaan kielimiehet kiistellessään Jupiterin genetiivistä!
Ja kuinka he kolhivatkaan omia kallojaan, pelastaakseen
Priskianuksen pään! Si foret in terris, rideret Democritus [Jos
Demokritos vielä eläisi, niin hän nauraisi].

Kuinka monta haavaa on viisaampienkin taistelijain kesken

annettu ja kuinka monta tehty kunniattomaksi vain mitättömän
mielipiteen voiton vuoksi tai jotta jokin vaivainen eroavaisuus
saataisiin toteen! Ovathan tiedemiehet rauhanmiehiä eivätkä kanna
aseita, mutta heidän kielensä ovat terävämmät kuin partaveitsi,
heidän kynänsä piirrot ulottuvat kauemmaksi ja kuuluvat kovemmin
kuin ukkosen jyrinä. Minä kestän mieluummin basiliskin
kammokatsetta kuin armottoman kynämiehen raivoa.

Viisaat ruhtinaat eivät suojele taiteita ja kohtele suvaitsevasti

oppineita pelkästään tiedonharrastuksen tai runotarten palvomisen
takia, vaan he haluavat saada nimensä ikuistetuiksi heidän
kirjoituksissaan ja pelkäävät jälkimaailman kynämiesten kostoa. Sillä
kun he ovat osansa suorittaneet ja siirtyvät tästä maailmasta, tulee
kynämiesten astua esiin, tarjota maailmalle heidän
elämänvaiheittensa siveellinen puoli ja jättää jälkipolville täysi
luettelo heidän hyveistään ja paheistaan. Ja totisesti tarvitaankin
koko joukko omaatuntoa historian kyhäämiseen; mitään
mahdollisuutta ei ole puolustautua jonkin jutun häväistystä vastaan,
sillä valhe esiintyy siinä niin arvovaltaisena, että se häpäisee meidän
hyvät nimemme kaikkien kansojen ja koko tulevaisuuden edessä.
 Onpa eräs toinenkin loukkaus laupeutta vastaan, josta ei mikään
kirjailija ole kirjoittanut ja vain hyvin harvat muuten välittäneet.
Tarkoitan sitä, ettei soimata ainoastaan eri uskontunnustuksia,
kirkonmenoja ja yhteiskuntaluokkia, vaan kokonaisia kansoja, me
kun solvaamme toisiamme häpäisevillä nimityksillä ja tylysti
arvostellen muutamain harvojen käytöstä päätämme kaikkien olevan
samanlaisia:

Le mutin Anglois, et le bravache Escossois,

et le fol François,
le poultron Romain, le larron de Gascongne,
l'Espagnol superbe, et l'Aleman yvrongne.

Apostoli Paavali, joka sanoo kreetalaisia valehtelijoiksi, lausuu sen

kuitenkin vain epäsuorasti ja viitaten heidän omaan runoilijaansa.
Sellainen on yhteen suuntaan yhtä verinen ajatus kuin Neeron oli
toisaalle, sillä sanoilla haavoitamme tuhansia ja yhdellä iskulla
surmaamme koko kansakunnan kunnian. Yhtä hullua on riehua ja
haukkua aikakausia vastaan tai luulla voivamme saattaa ihmisiä
järkiinsä intohimon puuskilla. Demokritos, joka luuli voivansa
naurulla palauttaa ihmiset hyvyyteen, tuntuu minusta yhtä
raskasmieliseltä kuin Herakleitos, joka itki aikojen pahuutta. Minua ei
sapeta se, että näen joukon olevan oikeassa mielentilassaan, se on:
järjettömän oikullisuuden vallassa, sillä hyvin ymmärrän, että
viisautta ei ole annettu maailman arkitavaraksi ja että vain harvojen
etuoikeus on olla kelvollinen. Ne, jotka pyrkivät paheita hävittämään,
tuhoavat myöskin hyvettä, sillä vastakohdat, vaikka ne kumoavat
toisiansa, ovat kuitenkin toistensa elinehto. Niinpä hyve (pahan
hävittäminen) on aate, mutta toisaalta synnin yleisyys ei alenna
hyvyyden arvoa, siliä kun pahe voittaa enemmistön, saa hyve niissä,
jotka jäävät sen kannattajiksi, yhä suuremman arvon. Jos se siis
häviää toisista, monistuvat sen hyvät vaikutukset toisissa, jotka
pysyvät koskemattomina ja säilyvät hukkumasta yleiseen tulvaan.

Senvuoksi voin katsella paheellisuutta, sitä ivaamatta, tyytyen vain

nuhtelemaan ja ojentamaan. Sillä jalot luonteet, sellaiset, jotka
pystyvät hyvyyttä osoittamaan, joutuvat pilkkapuheen kautta
johdetuiksi pahaan yhtä helposti kuin nuhteen ja ojennuksen kautta
hyvään. Meidän tulisi kaikkien olla sen verran hyvän puoltajia, että
suojelisimme sitä pahan vallasta ja voisimme ylläpitää puhtaan
totuuden arvoa. Eihän ihminen voi oikeudenmukaisesti arvostella ja
tuomita toista, koska todellisuudessa kukaan ei oikein tunne
toistansa. Sen käsitän itsestäni, sillä olenhan minä koko maailmalta
näkymättömissä, eivätkä lähimmät ystävänikään näe minua muutoin
kuin sumun läpi. Ne, jotka tuntevat minua pintapuolisesti, arvostavat
minua vähemmän kuin itse ajattelen itsestäni, lähemmät tuttavani
taasen enemmän. Jumala, joka minut täysin tuntee, tietää etten ole
mitään. Sillä Hän yksin näkee minut ja koko maailman. Hän ei
katsele meitä harhautuneen valonsäteen mukaan eikä minkään
heijastuksen avulla, vaan näkee itse olemuksen ilman sen
satunnaisten ominaisuuksien lisää ja olioiden muodot, niinkuin me
näemme niiden toiminnan ilmaukset. Edelleen ei kukaan voi tuomita
toistansa senvuoksi, ettei tunne omaa itseäänkään, sillä me
moitimme toisia vain sikäli, kuin he poikkeavat siitä, mitä pidämme
itsessämme kiitettävänä, ja suosimme toisia vain sen vuoksi, missä
he näyttävät olevan kanssamme yhtä mieltä. Niinpä siis lopuksi
kaikki on pelkkää itserakkautta, jonka me jokainen kuitenkin
tuomitsemme.

Nykyajan ja ehkä entisaikojenkin yleinen valitus on se, että

rakkaus kylmenee. Sen huomaankin parhaiten niissä, jotka enimmin
ilmaisevat innostuksen palavuutta, sillä se on hyve, joka parhaiten
soveltuu kylmimmille luonteille, sellaisille, jotka ovat nöyryyteen
taipuvaisia. Mutta kuinka voisimme odottaa laupeutta toisia kohtaan,
kun olemme armottomia itsellemme? Rakkauden työt alkavat kotoa,
se on yleisesti tunnettu totuus, ja kuitenkin on jokainen oman itsensä
pahin vihamies ja niin sanoaksemme oma pyövelinsä. Älä tapa,
sanoo Jumala, mutta tuskin kukaan sitä huomioon ottaa. Sillä
minusta jokainen ihminen on oma kostottarensa ja avustaa omien
elonpäiviensä lyhentämisessä. Kain ei siis ollut ensimmäinen
murhamies, vaan Aatami, joka hankki ihmisille kuoleman ja näki siitä
havaannollisen esimerkin oman poikansa Aapelin kohtalossa, toisen
kokemuksessa juuri sen toteutettuna, mitä usko ei ollut saanut häntä
käsittämään oman itsensä teoriassa.

En luule olevan ketään, joka vähemmän välittäisi omasta

surkeudestaan kuin minä, eikä ketään, joka niin läheisesti välittäisi
muiden onnettomuudesta. Voisin menettää toisen käteni
vuodattamatta kyyneltäkään ja joutua luullakseni paljonkaan
valittelematta vaikka teilatuksi. Kuitenkin voin mitä katkerimmin itkeä
näytelmää katsellessani ja todellisesti heltyen ottaa vastaan noiden
ammattiteeskentelijäin kuviteltua surua. Epäinhimillistä
raakalaisuutta on lisätä onnettomuutta jo ennestään murheellisille tai
koettaa suurentaa intohimoa ihmisissä, joiden luonne muutenkin on
hillittömän kiihkoinen. Juuri se oli Jobin suurimman kärsimyksen
aihe, ja hänen ystäviensä kierot syytökset tuottivat hänelle
suurempaa tuskaa kuin paholaisen suoranaiset iskut. Eivät
ainoastaan omat, vaan myöskin ystäviemme kyyneleet kuivaavat
surujemme tulvaa, sillä kun sen vedet jakautuvat useampiin puroihin,
juoksevat ne kaikki rauhallisemmin ja mahtuvat kapeampiin uomiin.

Rakkauden vallassa on siirtää intohimon kiihko toisen ihmisen

rinnasta toiseen ja jakaa suru melkein olemattomiin, sillä tuskankin
voi, kuten minkä hyvänsä suureen, jakaa niin pieniin osiin, että
vaikka se ei vielä olisi jakautumaton, se ainakin on huomaamaton.

Kuitenkaan en ystävän seurassa tahdo jakaa, vaan suurentaa

hänen surujansa, jotta ne omikseni ottaen voisin helpommin niistä
puhella. Sillä omassa järjessäni ja olemuksessani voin hallita sitä,
mihin en pysty oman itseni ulkopuolella enkä toisen ihmisen piirissä.
Minusta on usein tuntunut siltä, että kertomukset ylevistä
ystävyysliitoista eivät oikeastaan esitä todellisuutta, vaan ovat
kuvitelmia siitä, mitä pitäisi olla. Mutta nyt en niissä näe muuta kuin
pelkkiä mahdollisuuksia, niin että sellaisissa sankarillisissa
esimerkeissä kuin Damonin ja Pythiaan, Akilleen ja Patrokloksen, ei
ole mitään, jota en tavallaan voisi toteuttaa oman olentoni
rajoitetussa piirissä.

Se, että joku antaisi henkensä ystävänsä puolesta, tuntuu oudolta

arki-ihmisistä ja sellaisista, jotka rajoittuvat maailmalliseen
periaatteeseen: rakkauden työt alkavat kotoa. Omasta puolestani en
voisi muistaa suhdetta itseeni enkä sitä arvonantoa, jota olen
velvollinen osoittamaan omalle luonnolleni, jos on kysymyksessä
Jumalan, isänmaani tai ystävieni asia. Näitä kolmea lähinnä pidän
itseni. Tunnustan, etten noudata sitä järjestystä, joka kouluissa
sovitetaan tunteisiimme ja jonka mukaan tulee rakastaa
vanhempiamme, lapsiamme, puolisoamme ja sitten ystäviämme.
Sillä, lukuunottamatta uskonnon vaikutuksia, en tapaa itsessäni
tuollaista välttämätöntä ja purkamatonta myötätuntoa omia
veriheimolaisiani kohtaan. Toivon, etten silti riko neljättä käskyä
vastaan, jos huomaankin rakastavani ystävää enemmän kuin
lähimpiä omaisiani, vieläpä niitäkin, joilta olen elämäni alun saanut.
Milloinkaan en ole vielä tuntenut todellista kiintymystä yhtä naista
kohtaan, mutta ystävää olen rakastanut niinkuin hyvettä, omaa
sieluani ja Jumalaa. Siitä voin luullakseni käsittää, kuinka Jumala
rakastaa ihmistä, mitä autuutta on Jumalan rakkaudessa. Jättäen
kaikki muut sikseen, on olemassa kolme mitä salaperäisintä
yhdistystä: 1. kaksi luontoa yhdessä henkilössä; 2. kolme henkilöä
yhdessä luonnossa; 3. yksi sielu kahdessa ruumiissa. Sillä vaikka ne
ovatkin todella erikseen olemassa, ovat ne niin yhdistyneet, että
näyttävät vain yhdeltä ja ovat pikemmin kaksoisolento kuin kaksi eri
sielua.

Todellisessa rakkaudessa on ihmeitä: se on oikea kokoelma

arvoituksia ja salaisuuksia, jolloin kaksi liittyy niin yhdeksi, että
kummastakin tulee kaksi. Minä rakastan ystävääni enemmän kuin
itseäni enkä mielestäni kuitenkaan riittävästi; jonkun kuukauden
perästä saa lisääntynyt rakkauteni minut ajattelemaan, etten ole
häntä lainkaan rakastanut. Ollessani poissa hänen luotansa olen
kuin kuollut, kunnes taas palaan hänen luoksensa; ollessani hänen
luonansa en ole tyytyväinen, vaan tahtoisin olla vieläkin lähempänä
häntä. Yhdistetyt sielut eivät tyydy syleilyihin, vaan tahtovat olla
toinen toisensa. Mutta kun se on mahdotonta, ovat heidän kaipuunsa
rajattomat ja jatkuvat ilman tyydytyksen mahdollisuutta.

Toisena kiusana rakkaudessa on se, että kun todella rakastamme

jotakuta kuin omaa itseämme, emme voi muistaa hänen
katsantoaan, vaan unohdamme kasvojen piirteetkin. Eikä sitä ole
ihmeteltävä, sillä hän on kuin oma itsemme ja rakkautemme näyttää
hänet itsemme kaltaisena. Tällainen ylevä tunne ei esiinny alhaisissa
ja tavallisissa ihmisissä, vaan sellaisissa, jotka ovat erikoisesti
huomattavia hyveistänsä. Se, joka voi rakastaa ystäväänsä näin
ylevän hellästi, kykenee myös täydellisesti rakastamaan kaikkia.
 Jos voimme johtaa tunteemme ruumiillisuuden ulkopuolelle ja
luomme katseemme sieluun, silloin olemme tavanneet sen, johon ei
ainoastaan ystävyys, vaan myös rakkaus todella saa kohdistua. Ja
suurin onni, mitä sielulle voimme lahjoittaa, on se, mihin kaikki
lopullisen autuutemme panemme, nimittäin pelastus. Sitä emme
tosin kykene omin voimin toimittamaan, mutta sen saantia voimme
edistää rakkaudellamme ja hurskailla rukouksillamme. En voi tyytyä
rukoilemaan vain itseni puolesta, liittämättä luetteloa ystävistäni,
enkä voi pyytää onnea, johon en sosiaalisen taipumukseni vuoksi
kaipaisi naapuriani osalliseksi. En milloinkaan, keskellä iloanikaan,
voi kuunnella hautauskelloja, tuntematta tarvetta rukoilla ja toivottaa
kaikkea hyvää poistuvalle sielulle. En voi lähteä hoitamaan potilaani
ruumista unohtamatta ammattiani niin, että rukoilen Jumalaa hänen
sielunsa puolesta. Enkä voi nähdä kenenkään rukoilevan
kohottamatta rukouksia hänen puolestansa, sen sijaan että häntä
matkisin, vaikka hän ehkä ei merkitsisi minulle enempää kuin
tavallinen tuntematon. Ja jos Jumala on suvainnut kallistaa korvansa
rukouksilleni, on varmastikin monta onnellista, jotka eivät milloinkaan
ole minua nähneet, mutta saaneet siunausta minun tuntemattomista
harrastuksistani. Rukoileminen vihollisten puolesta — heidän
pelastuksensa hyväksi — ei ole liian ankara ohje, vaan kuuluu
uskontomme jokapäiväiseen harjoittamiseen. En voi uskoa erään
italialaisen sanoja, että pahat toivotuksemme ja lemmettömät
ajatuksemme eivät ulotu tätä elämää kauemmaksi, vaan sensijaan
juuri paholainen samoin kuin helvetin kaikki pahat voimat toivovat
onnettomuuttamme tulevaisessa maailmassa.

Varhaisempina vuosinani ja maltittoman tunteeni mukaan oli

sellainen periaate, ettei saa tehdä kellekään pahaa eikä liioin itse
suvaita vääryyttä, jo riittävä siveellisyyden mitta. Mutta
kypsyneemmällä iällä ja saavutettuani kristillistä kokemusta olen
alkanut vaatia enemmän. Voin väittää, ettei ole mitään sellaista kuin
vääryyden kokeminen, ja jos onkin, ei ole mitään sellaista vääryyttä
kuin kosto eikä sellaista kostoa kuin vääryyden halveksiminen; että
toisen vihaaminen on oman itsensä vahingoittamista ja todellisen
rakkauden osoittaminen oman itsensä syrjäyttämistä. Olisin
kohtuuton omaatuntoani vastaan, jos sanoisin olevani kenenkään
kanssa niin riidassa kuin itseni kanssa. Huomaan olevan tässä
ihmisolennossani monta erilaista kappaletta; ihmisluonto on täynnä
ristiriitaisia tunteita.

Minä olen kaiketi samanlainen kuin koko maailma, jossa sittenkin

vilisee eri olentoja ja kussakin niistä toinen ristiriitojen maailma.
Meillä on yksityiset kotivihamiehemme sisässämme, julkiset ja
vihamielisemmät vastustajamme ovat ulkopuolella. Paholainen, joka
vain kiusasi Paavalia, hyökkää ehkä tuimasti minun kimppuuni.
Vaikka minut hukka perisi, niin sisälläni riehuu Lepanton taistelun
veroinen kamppailu, intohimo järkeä vastaan, järki uskoa vastaan,
usko paholaista vastaan ja omatuntoni kaikkea vastaan. Minussa on
toinen ihminen, joka vihaa, moittii, käskee ja ahdistaa minua. Eikä
omatuntoni ole niin kivestä, että se kestäisi ankarampien
hyökkäysten iskuja, eikä toisaalta niin pehmeä ja vahasta tehty, että
siihen jäisi merkki jokaisesta pikku synnistä tai heikkoudesta.

Minulla on sellainen omituinen usko, että on aivan yhtä helppo

saada anteeksi muutamia syntejä kuin tehdä, toisia. Sillä perisyntini
katson pestyksi pois kasteessa todelliset rikkomukseni, tehdessäni
tiliä Jumalan kanssa, lasken vain viimeisestä katumuksestani ja
sakramentin yhteydessä saamastani yleisestä synninpäästöstä enkä
siis kauhistu nuoruuteni syntejä ja hullutuksia. Kiitän Jumalan
hyvyyttä siitä, ettei minulla ole sellaisia syntejä, joilta puuttuu nimi; en
ole mitään erikoista rikkomuksiltani; hairahdukseni ovat kulkutaudin
luontoisia, johtuen kaikki yhteisestä turmeluksestamme. Sillä onhan
eräitä ruumiinlaatuja, jotka yhdyttyään turmeltuneeseen mieleen
hautovat ja purkavat esille niin outoja riettauksia, ettei niillä
uutuutensa ja kauheutensa takia ole edes nimeä. Sellainen oli
esimerkiksi se hekumoitsija, joka rakastui kuvapatsaaseen, ja Neero
luonnottomissa irstailuissaan. Sillä samoin kuin taivaat alinomaa
näyttävät uusia ja ennestään tuntemattomia tähtiä ja maa tuottaa
kasveja ja eläimiä, samoin ihmistenkin mieli on täynnä uusia
ilkeyksiä ja paheita.

Järkeni jäykkyys ja taipumusteni arkipäiväisyys ei ole koskaan

yllyttänyt kekseliäisyyttäni tai taivuttanut tunteitani mihinkään
tuollaiseen, mutta kuitenkin ovat tavalliset, jokapäiväiset heikkouteni,
jotka niin välttämättä näyttävät kuuluvan minuun ja olevan
varsinaista luontoani, niin masentaneet minut ja niin supistaneet
oman arvoni tuntoa, joka minussa muutoin olisi itseäni kohtaan, että
omasta mielestäni pakostakin olen kelvottomimpia kuolevaisia.
Jumaluusoppineet sanovat, että katumukseen kuuluu surunpuuska;
minun katumukseeni kuuluu suuttumusta, vihaa, surua, vimmaa,
toisillensa vastakkaisia intohimoja, jotka eivät näytä sopivan tähän
asiaan enempää kuin varsinaiseen luonteeseenikaan. Siinä emme
laiminlyö rakkautta itseämme kohtaan, jos olemmekin taistelussa
paheita vastaan tai vihaamme sitä itsemme osaa, joka vastustaa
rakkauden perustusta, Jumalaa, vaan silloin ainoastaan jäljittelemme
isoa itseämme, maailmaa, jonka erilaiset myötätunnon ja
vastenmielisyyden ilmaukset kuitenkin tarkoittavat yhteistä parasta ja
edistävät yleistä sopusointua, pitäen kurissa kapinallisia voimia,
koska nämä hallitsemaan päästyään saattaisivat tuhota kaikki.

Kiitän Jumalaa siitä, että niiden miljoonien vikojen joukossa, jotka

olen perinyt Aatamilta, olen pelastunut saamasta erästä, joka lisäksi
on rakkauden perivihollinen ja ensimmäinen kaikista synneistä, ei
ainoastaan ihmisissä, vaan myös paholaisessa: tarkoitan ylpeyttä.
Olen välttänyt sitä asemastani huolimatta, jossa tuskin voi olla sitä
ilman. Ne pikku saavutukset ja luulotellut ansiot, jotka lisäävät
muiden ihmisten oman arvon tuntoa, eivät lainkaan pöyhistä minun
höyheniäni. Olen nähnyt kielimiehen rehentelevän yhdestä ainoasta
Horatiuksen rivistä ja ylpeilevän enemmän yhden ainoan oodin
selittämisestä kuin tekijä ehkä koko teoksen sepittämisestä.

Omasta puolestani osaan, lukuunottamatta erinäisiä paikallisia

murteita, kokonaista kuutta kieltä, mutta siitä huolimatta en ajattele
itsestäni sen suurempia kuin esi-isämme ennen Baabelin kielten
sekoitusta, jolloin oli vain yksi kieli maailmassa eikä kellään ollut
tilaisuutta ylvästellä kielimiehenä tai kriitikkona. Lisäksi olen nähnyt
useita maita, tutustunut niiden luontoon, oloihin ja kaupunkeihin,
vieläpä tutkinut niiden lainsäädäntöä ja hallintoa. Mutta silti ei kaikki
tämä voi saada jäykkää mieltäni sellaisiin käsityksiin itsestäni, kuin
olen huomannut monien nokkelain isottelijain heikkoudeksi, vaikka
eivät ole milloinkaan saaneet kurkistaa oman pesänsä ulkopuolelle.
Minä tunnen näköpiirimme kaikkien tähtisikermien nimet, ja vähän
muutakin niistä, mutta olen tavannut lörpöttelevän merimiehen, joka
tunsi vain kompassinpiirut ja Pohjantähden ja kuitenkin vaiensi minut
puheillaan, ollen olevinaan minua suunnattomasti etevämpi. Minä
tunnen useimmat kotimaani kasvit ja samaten naapurimaidenkin
enkä kuitenkaan tiedä mielestäni niin paljon kuin silloin, kun tunsin
niitä vain satasen ja tuskin olin käynyt kauempana kasveja
keräämässä kuin lähimmässä esikaupungissa.

Totisesti onkin niin, että kyvykkäät ja ne, joiden päässä ei ole vain
kourallinen tietoa, eivät mielestänsä tiedä mitään, ennenkuin tietävät
kaikki. Mutta kun tämä on mahdotonta, jäävät he Sokrateen
kannalle, sanoen tietävänsä vain sen, etteivät mitään tiedä. Enpä
luule, että Homeros kiusasi mieltänsä tuumimalla kalamiesten
arvoitusta tai että Aristoteles, joka ymmärsi tiedon epävarmuuden ja
niin usein tunnusti ihmisen järjen liian heikoksi ymmärtämään
luonnon ilmiöitä, milloinkaan oli vähällä hukuttaa itsensä
koettaessaan selvittää Euripos-salmen virtauksia. Se, mitä tänään
opimme, saattaa jo huomenna paremman arvostelumme edessä olla
mitätöntä. Ja niinhän Aristoteles opettaa meille, mitä Plato oli hänelle
opettanut, nimittäin itsensä kumoamista. Olen tutkinut kaikkea, enkä
kuitenkaan voi tyytyä mihinkään, sillä jos ensimmäisten opintojemme
ja nuoruusvuosiemme harrastusten mukaan saattaisimmekin luulla
olevamme joko peripateetikkoja, stoalaisia tai akateemikkoja,
näyttävät minusta viisaimmat miehet ainakin lopuksi olevan
järjestään skeptikkoja, epäilijöitä, ja esiintyvät kaksinaamaisina kuin
Janus tiedon tantereella.

Siitä syystä minulla on ensiksikin yleinen, tunnustettu filosofia,

jonka opin koulussa, ja siitä keskustelen ja sillä tyydytän muiden
järkeä, ja toiseksi itseäni varten omintakeisempi, kokemukseen
perustuva järjestelmä, jolla tyydytän omaa järkeäni. Salomo, joka
valitti tietämättömyyttään tiedon huipuilla ollessaan, ei ainoastaan
ole masentanut minua omissa luuloissani, vaan laimentanut
pyrintöjänikin. Vielä on eräs ajatus, joka joskus on saanut minut
panemaan kirjani kiinni ja sanomaan itselleni, että on turhaa hukata
aikaa tiedon umpimähkäiseen haalimiseen: parempihan olisi odottaa
vähän aikaa, kunnes saamme vaistomaisesti ja välittömästi havaita
sen, mitä nyt yritämme vaivalla ja tutkimisella saavuttaa. Parempihan
on istua alallaan häveliäässä tietämättömyydessään ja tyytyä oman
järkemme alkuperäiseen siunaukseen kuin hankkia epävarmaa
tietoa tästä elämästä hikoillen ja tuskitellen, koska kuolema kuitenkin
antaa selvyyden joka hupsullekin ilmaiseksi, — koska se itsestään
kuuluu kirkastukseemme.

En ole vielä ollut avioliitossa ja yhdyn niihin, jotka eivät nai kahta
kertaa. Silti en tarkoita, etten hyväksyisi toista avioliittoa, niinkuin en
myöskään joka tapauksessa kieltäisi moniavioisuuttakaan, joka
joinakin aikoina ja ottaen huomioon eri sukupuolten epätasaisen
lukumäärän saattaisi olla välttämätönkin. Koko maailma luotiin
miestä varten, mutta kahdestoista osa miehestä naista varten; mies
on itsessään koko maailma ja Jumalan henkäys; nainen on miehen
kylkiluu ja koukero kappale. Olisin tyytyväinen, jos ihmissuku
lisääntyisi kuin metsä ilman yhtymystä, — jos maailma pysyisi
pystyssä ilman tuota alhaista ja joutavaa liityntää, sillä se on
hupsuinta, mitä viisas mies eläissään voi tehdä, eikä ole mitään
muuta, joka niin nolaisi hänen jälleen raitistunutta mielikuvitustaan,
kun hän muistelee, mihin eriskummaiseen ja arvottomaan
hullutukseen on tuossa teossa langennut.

Tätä en puhu ennakkoluulon vallassa enkä nurjamielisyydestä

kauniimpaa sukupuolta kohtaan, sillä luonnostani rakastan kaikkea
kaunista. Voin kokonaisen päivän ihastuneena katsella kaunista
maalausta, vaikka se esittäisi vain hevosta. Mutta luonteeni mukaista
on mieluisampana harrastaa kaikkea sopusointua. Ja onhan
kauneudessakin sopusointua ja Kupidon hiljaisissa sävelissä
enemmän suloa kuin soittokoneen äänessä. Sillä musiikkia on
kaikessa, missä on sopusointua, järjestystä ja suhteellisuutta, ja
sikäli voimme tunnustaa olevan myös maailmankaikkeuden
musiikkia. Sillä nuo hyvin järjestetyt liikkeet ja säännölliset askeleet,
vaikka eivät annakaan korvassa kuuluvaa ääntä, tarjoavat
ymmärryksen havaittavaksi mitä sopusointuisimman säveleen.
Tasasuhtaisesti kehittynyt luonne iloitsee kaikesta sopusoinnusta. Ja
se saa minut suuresti epäilemään, ovatko ne lainkaan päänsä
puolesta eheärakenteisia, jotka vastustavat kaikkea kirkkomusiikkia.

Omasta puolestani kannatan sitä, enkä ainoastaan kuuliaisena

kirkon jäsenenä, vaan tuntien sitä erikoisesti kaipaavani. Sillä
yksinpä rahvaanomainen kapakkamusiikkikin, joka ilahduttaa toista
ja kiukuttaa toista, saattaa minun mieleni hartaaksi ja kohottaa sen
ajattelemaan ensimmäistä säveltäjää. Siinä on jotakin jumalallista,
enemmän kuin korva käsittää. Siihen sisältyy hieroglyfimäinen ja
verhottu opetus koko maailmasta ja kaikista luoduista, korvalle
sellainen sävel, jota koko maailma, oikein käsitettynä, tarjoisi
ymmärrykselle. Lyhyesti sanottuna se on aistittava ilmaus siitä
sopusoinnusta, jonka Jumalan korva henkisessä merkityksessä
kuulee.

En tahdo sanoa, niinkuin Plato, että sielu on sopusointu, vaan

sopusointuinen ja lähimmin tuntee myötätuntoa säveliin. Siitä syystä
muutamat, joiden ruumiinlaatu on vireessä heidän sielullisten
taipumuksiensa mukaan, ovat synnynnäisiä runoilijoita, vaikka
kaikkikin ovat luonnostaan taipuvia rytmiin. Se johti Tacituksen
historiansa ensi riveillä käyttämään runomittaa, ja Cicero, viheliäisin
kaikista runoilijoista, vaikka tekeytyy runoilijaksi, aloittaa esityksensä
erinomaisella heksametrillä.

Minulle ovat aivan outoja ammattiini muutoin kuuluvat alhaiset ja

epäkristilliset toivomukset. Minä en salaa toivo ruton puhkeamista
enkä iloitse nälänhädän tullessa tai kurkistele ennustuksiin ja
almanakkoihin, haluten nähdä pahoja merkkejä, onnettomia tähtien
asentoja ja pimennyksiä, enkä liioin iloitse siitä, että keväisin on niin
epäterveellistä ja talvet ovat niin epäsuotuisia. Minun rukoukseni
käyvät samaan suuntaan kuin maanviljelijäin ja toivoisin kaikkien
asioiden tapahtuvan oikealla ajallaan, niin etteivät ihmiset enempää
kuin vuodenajat joutuisi suunniltaan. Toisinaan on potilaani tauti
suorastaan sairautta minulle itselleni. Mieluummin haluan parantaa
hänen vammojansa kuin saada välttämättömiä tarpeitani. Jollen saa
hänelle mitään hyvää tehdyksi, niin en voi oikein kunniallisesti
maksua ottaa, vaikka myönnänkin, että palkkio suoritetaan hyvää
tarkoittavien yrityksiemme korvaukseksi.

Minua ei ainoastaan hävetä, vaan olen sydämestäni pahoillani,

että paitsi kuolemaa on myöskin parantumattomia tauteja,
kuitenkaan en omasta puolestani enkä siitä syystä, että taitoni ei
kykene niitä parantamaan, vaan ihmiskunnan yhteisen asian tähden,
jota pidän omanani. Ja puhuakseni yleisemmin, ne kolme ylevää
ammattia, joita kaikissa sivistyneissä maissa pidetään arvossa,
johtuvat vain Aatamin lankeemuksesta, eivätkä suinkaan ole vailla
heikkouksiansa: ei ole ainoastaan tauteja, joita lääketiede ei pysty
parantamaan, vaan on myöskin asioita, joita laki ei voi ratkaista, ja
vikoja, joita ei jumaluusoppi pysty oikaisemaan.

Jos kerran yleiset kirkolliskokoukset voivat erehtyä, en ymmärrä,

miksi yksityiset oikeusistuimet olisivat virheettömiä. Niiden
parhaimmatkin säädökset nojaavat ihmisen erehtyvään päättelyyn,
ja toinen laki tuomitsee toisen, niinkuin Aristoteleskin useasti hylkäsi
edeltäjiensä mielipiteet, koska ne, vaikka olivatkin hyväksyttäviä
järjen kannalta, eivät silti soveltuneet hänen omiin sääntöihinsä ja
hänen periaatteittensa logiikkaan.

Omasta puolestani, puhumattakaan Pyhää Henkeä vastaan

tehdystä synnistä, jonka koko laatukin kuten parantaminen on
tuntematon, voin pikemmin parantaa luuvalon tai sappikiven joistakin
ihmisistä kuin jumaluusoppi voi poistaa ylpeyttä tai ahneutta toisista.
Ja lääketaidollani voin parantaa vikoja, joihin ei jumaluusoppi
lainkaan pysty, ja ne tottelevat pillereitäni, mutta eivät vähääkään
hellitä saarnoista. En kehu, vaan sanon suoraan, että me kaikki
työskentelemme omaa parannustamme vastaan, sillä kuolemahan
on kaikkien tautien parannuskeino. Muuta yleistä parannuskeinoa en
tunne. Se kyllä on perin tympeä nirsovatsaisille, mutta
asianmukaisen maitin vallitessa suorastaan nektaria ja
kuolemattomuuden makeata juomaa.

Seurustelussani noudatan samaa sääntöä kuin aurinko, joka

suhtautuu ystävällisesti sekä hyviin että pahoihin. Ehkä ei olekaan
pahoja ihmisiä, ja pahinkin saattaa olla paras, — jos hän saa olla
niiden ominaisuuksien piirissä, jotka hänessä ovat hyviä. Ei liene
yhtään niin riitaista ihmistä, ettei oikean virityksen hetki voisi siinä
herättää sulosoinnun säveltä. Magnae virtutes, nec minora vitia
[suuret hyveet eikä pienemmät paheetkaan] on parhaiden luonteitten
tunnus, mutta samaa voidaan kääntäen sanoa pahimmista, sillä
turmeltuneimmassakin luonteessa on jotakin, mikä on pysynyt
koskemattomana ja toisin päin vaikuttaen esiintyy parempana, taikka
hänessä on voimakas vastenmielisyys määräsuuntaan, suojaten
häntä saamasta tuhoavan paheen myrkkyä ja auttaen kestämään
yleisenkin turmeluksen keskellä. Samaa huomataan luonnossakin.
Tehokkaimmat lievikkeet ovat kätkettyinä syövyttävimpiin aineisiin.

Lisäksi väitän kokemuksen perustuksella, että myrkyt sisältävät

itsessänsä oman vastamyrkkynsä, joka suojelee niitä
itsemyrkytykseltä, ne kun ilman sitä olisivat vaarallisia ei vain muille,
vaan itselleenkin. Minäpä pelkäänkin omassa itsessäni tapahtuvaa
tärveltymistä enkä niin paljon toisista tarttuvaa. Itsessäni
kapinoitseva joukko tahtoo tuhota minut ja itse tartutan itseäni;
vanha Aatami asustaa minussa yhä. Tunnen tuon alkuperäisen
syövän jäytävän ja ahmivan itseäni, ja sen vuoksi kuuluu litaniaani
myöskin rukous: Defenda me, Dios, de me, Herra, suojele minua
itseltäni.

Ei yksikään ihminen ole ihan yksinänsä, sillä jokainen on

pienoismaailma ja kuljettaa siis mukanaan koko maailman.
Nunquam minus solus quam cum solus [ei koskaan ole vähemmän
yksinään kuin yksin ollessaan] on erityisesti viisaan miehen suussa
mielevä lause, mutta myös totta hullunkin sanoiksi. Niinpä ihminen ei
edes erämaassa ole yksinään, ei ainoastaan siitä syystä, että
hänellä on seurana oma itsensä ja ajatuksensa, vaan senkin vuoksi,
että paholainen aina tulee seuraamme yksinäisyydessä ja tuo häijy
kapinoitsija aina yllyttää meitä kaikenlaisiin vallattomuuksiin, jotka
tavallisesti liittyvät yksinäisiin ajatuksiimme. Eikä tarkemmin
sanottuna olekaan mitään sellaista kuin yksinäisyys eikä mitään
sellaista, jonka voisi sanoa olevan yksin ja itsessään, paitsi Jumala,
joka on oma piirinsä ja vain oman itsensä varassa. Kaikki muut,
erilaisten ja yhteen sopimattomien osiensa ohella, jotka tavallaan
monistavat niiden luontoa, ovat olemassa Jumalan
myötävaikutuksella ja hänen kätensä tukemina. Lyhyesti sanoen ei
voi olla mitään muuta todella yksinäistä ja itsekseen kuin se, joka on
todella yksi, ja sellainen on vain Jumala; kaikki muut poikkeavat
ykseydestä ja ovat siis moninaisia.

Mitä minun elämääni tulee, on se kolmekymmentä vuotta jatkunut

ihme, jonka selostaminen ei olisi historiaa, vaan runoutta ja
kuulostaisi tavallisesta ihmisestä sadulta. Sillä minun mielestäni
maailma ei ole majatalo, vaan sairashuone, ei elinpaikka, vaan
kuolinsija. Se maailma, jota tarkastelen, olen minä itse; omassa
itsessäni olevaa pienoismaailmaa minä tutkistelen. Toista maailmaa
käytän vain samaan tapaan kuin karttapalloani, jota huvikseni silloin
tällöin kääntelen. Ne, jotka tarkastelevat ulkopuoltani ottaen
huomioonsa vain asemani ja varallisuuteni, eivät lainkaan älyä,
kuinka korkealla olen, sillä minä olen Atlaankin hartioita ylempänä.
Maa on kuin piste, ei ainoastaan taivaaseen verrattuna, joka on
yllämme, vaan myöskin itsessämme olevan taivaallisen puolen
rinnalla. Se lihamäärä, joka on olentoni ympärillä, ei voi rajoittaa
sieluani. Tuo pinta, joka ilmoittaa näköpiirillä olevan rajansa, ei voi
vakuuttaa minua yhtä rajoitetuksi. Minun ympyräni on laajempi kuin
kolmesataakuusikymmentä astetta, ja vaikka ruumiini mitat
mainitaan numeroilla, ei se kuitenkaan koske sieluani. Ja samalla
kun tutkin itseäni ja huomaan olevani pienoismaailma, havaitsen
kuitenkin olevani myös jotakin enemmän kuin iso maailma onkaan.

Meissä on varmasti jotakin jumalallista, sellaista, mikä oli

olemassa ennen alkuaineita ja minkä ei tarvitse aurinkoa kiittää.
Luonto sanoo yhtä hyvin kuin raamattukin minun olevan Jumalan
kuvan. Joka ei sen vertaa ymmärrä, ei ole vielä ensimmäistäkään
läksyänsä oppinut ja häätyy aloittamaan ihmisen aakkosista.

Toivoakseni en sillä halvenna kenenkään onnea, jos sanon olevani

yhtä onnellinen kuin kuka hyvänsä. Ruat coelum, fiat voluntas Tua
[vaikka taivas romahtaisi, tapahtukoon Sinun tahtosi] pelastaa
kaikesta. Sillä mitä hyvänsä tapahtuukin, on se vain samaa, mitä
päivittäin rukoilemme. Lyhyesti sanottuna: olen tyytyväinen, ja
mitäpä kaitselmuksella olisi muuta annettavaa? Ja tämähän todella
on onnellisuutta, ja sitä saan kokea. Siksi olenkin onnellinen kuin
unessa ja yhtä tyytyväinen nauttiessani onnea mielikuvituksessa
kuin toiset ilmeisemmässä todellisuudessa.

Varmasti voimme unissamme paremmin tajuta niitä asioita, jotka

meitä ilahduttavat, kuin valveilla ollessamme. Ilman sitä olisin