Absorption and Utilization of Amino

Acids : Volume II First Edition Friedman

Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/absorption-and-utilization-of-amino-acids-volume-ii-fir
st-edition-friedman/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Absorption and utilization of amino acids. Volume I

Friedman

https://textbookfull.com/product/absorption-and-utilization-of-
amino-acids-volume-i-friedman/

Amino Acids Peptides and Proteins Volume 41 Maxim

Ryadnov

https://textbookfull.com/product/amino-acids-peptides-and-
proteins-volume-41-maxim-ryadnov/

Amino Acids in Nutrition and Health Amino acids in

systems function and health Guoyao Wu

https://textbookfull.com/product/amino-acids-in-nutrition-and-
health-amino-acids-in-systems-function-and-health-guoyao-wu/

Coulson and Richardson’s Chemical Engineering, Fourth

Edition: Volume 3A: Chemical and Biochemical Reactors
and Reaction Engineering R. Ravi

https://textbookfull.com/product/coulson-and-richardsons-
chemical-engineering-fourth-edition-volume-3a-chemical-and-
biochemical-reactors-and-reaction-engineering-r-ravi/
Chemical Reagents for Protein Modification : Volume II
First Edition Lundblad

https://textbookfull.com/product/chemical-reagents-for-protein-
modification-volume-ii-first-edition-lundblad/

Chemo biological systems for CO2 utilization First

Edition Kumar

https://textbookfull.com/product/chemo-biological-systems-for-
co2-utilization-first-edition-kumar/

Structural Dynamics Fundamentals and Advanced

Applications, Volume II: Volume II 1st Edition Alvar M.
Kabe

https://textbookfull.com/product/structural-dynamics-
fundamentals-and-advanced-applications-volume-ii-volume-ii-1st-
edition-alvar-m-kabe/

Hydrogen Volume II: Its Technology and Implication :

Transmission and Storage. Transmission and storage
First Edition Cox

https://textbookfull.com/product/hydrogen-volume-ii-its-
technology-and-implication-transmission-and-storage-transmission-
and-storage-first-edition-cox/

Encyclopedia of Computer Science and Technology, Second

Edition Volume II Laplante

https://textbookfull.com/product/encyclopedia-of-computer-
science-and-technology-second-edition-volume-ii-laplante/
Absorption and Utilization
of
Amino Acids

Volume II

Editor

Mendel Friedman, Ph.D.

Food Safety Research Unit
Western Regional Research Center
Agricultural Research Service
U.S. Department of Agriculture
Albany, California

Boca Raton London New York

CRC Press is an imprint of the

Taylor & Francis Group, an informa business
First published 1989 by CRC Press
Taylor & Francis Group
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300
Boca Raton, FL 33487-2742

Reissued 2018 by CRC Press

© 1989 by Taylor & Francis

CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, an Informa business

No claim to original U.S. Government works

This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reasonable efforts have been
made to publish reliable data and information, but the author and publisher cannot assume responsibility for the
validity of all materials or the consequences of their use. The authors and publishers have attempted to trace the
copyright holders of all material reproduced in this publication and apologize to copyright holders if permission to
publish in this form has not been obtained. If any copyright material has not been acknowledged please write and let
us know so we may rectify in any future reprint.

Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted, reproduced, transmitted, or
utilized in any form by any electronic, mechanical, or other means, now known or hereafter invented, including
photocopying, microfilming, and recording, or in any information storage or retrieval system, without written
permission from the publishers.

For permission to photocopy or use material electronically from this work, please access www. copyright.com
(http://www.copyright.com/) or contact the Copyright Clearance Center, Inc. (CCC), 222 Rosewood Drive, Danvers,
MA 01923, 978-750-8400. CCC is a not-for-profit organiza-tion that provides licenses and registration for a variety of
users. For organizations that have been granted a photocopy license by the CCC, a separate system of payment has
been arranged.

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are used only for
identification and explanation without intent to infringe.

Publisher's Note
The publisher has gone to great lengths to ensure the quality of this reprint but points out that some imperfections in
the original copies may be apparent.

Disclaimer
The publisher has made every effort to trace copyright holders and welcomes correspondence from those they have
been unable to contact.

ISBN 13: 978-1-315-89033-3 (hbk)

ISBN 13: 978-1-351-06943-4 (ebk)

Visit the Taylor & Francis Web site at http://www.taylorandfrancis.com and the
CRC Press Web site at http://www.crcpress.com
The eyes of all look to you expectantly, and you give them their food when it is due. You give it openhandedly,
feeding every creature to its heart’s content.

Psalm 145: 15-16

PREFACE

Twenty naturally occurring amino acids and several hundred amino acid derivatives formed
in vivo post-translationally in plants and animals and in vitro during food processing play a
fundamental role in nutrition and other aspects of human and animal health. The general
requirements are adequate amounts of the essential amino acids with a reasonable balance
among all.
The nutritive value of a specific amino acid depends on its physiological availability,
which in turn, is governed by its absorption, transport, and utilization. Bioavailability and
biological utilization of amino acids vary widely and depend on source, chemical and
metabolic interactions, and on the diet and health of the consumer.
Scientists from many disciplines, including biochemists, physiologists, pharmacologists,
physicians, nutritionists, dieticians, animal scientists, veterinarians, and food scientists, need
to understand the factors which influence the utilization of amino acids. The widest possible
interaction of viewpoint and expertise is needed to transcend present limitations. Results
from different species, including humans, need to be compared. Results from in vitro studies
need to be related to in vivo data. The roles of amino acids other than as nutrients need to
be defined.
For this volume, therefore, invited contributors were asked to develop at least one of the
following overlapping topics:

1. Amino acid absorption, transport, metabolism, and utilization

2. Bioavailabilities of amino acids from different sources
3. Amino acid imbalances, antagonisms, and toxicities
4. Metabolic interrelationships of amino acids
5. Species variation in the utilization of amino acids
6. Enteral and parenteral nutrition
7. Amino acids and disease
8. Detoxification of drugs and xenobiotics by amino acids
9. Chemical, biochemical and another indices of amino acid utilization
10. Analyses of amino acids in foods, body fluids, and tissues

The response was positive and enthusiastic, as evidenced by the fact that authors from
twelve countries contributed manuscripts covering the above topics.
This book should catalyze progress and permit the widest possible interaction of viewpoints
and expertise on amino acid utilization. It contains contributions from different disciplines
with a common concern for theoretical and practical consequences of the nutritional, phar­
macological, and medical functions of amino acids. The most important function of this
volume, I believe, is dissemination of insights and exchange of ideas so as to permit
synergistic interaction among related disciplines. This volume brings together elements
needed for such interaction.
I am grateful to all contributors for their help in bringing this volume to fruition.

I dedicate this book to our grandchildren,

Eitan and Ariela.
Mendel Friedman
 THE EDITOR

Mendel Friedman, Ph.D., is a research leader in the Food Safety Research Unit of the
Western Regional Research Center, Agricultural Research Service, U.S. Department of
Agriculture, Albany, California.
Dr. Friedman graduated from the University of Illinois, Chicago Health Sciences Center,
in 1954 with a B.S. degree in Pharmacy. After a tour of duty with the U.S. Army, he
received his Ph.D. degree in Organic Chemistry at the University of Chicago. He then spent
a post-doctoral year at the Department of Pharmaceutical Chemistry, University of Wis­
consin, Madison, before joining the Department of Agriculture in 1962.
Dr. Friedman is a member of the American Chemical Society, American Society for
Biochemistry and Molecular Biology, American Institute of Nutrition, American Association
for the Advancement of Science (fellow), and the International Study Group for Tryptophan
Research.
Dr. Friedman has published about 150 research papers. He is also the author of one book
and the editor of several others in protein chemistry, food safety, and nutrition and serves
on the Editorial Boards of the Journal of Protein Chemistry and the Journal of Agricultural
and Food Chemistry. His research interests include formation and inactivation of antinutrients
and food toxicants, food chemistry, food toxicology, and nutrition.
 CONTRIBUTORS, VOLUME II
Barton S. Borg, Ph.D.
Feed Technical Services Department
Farmland Industries
Kansas City, Missouri
Gustavo Bounous, M.D.
Department of Surgery
Montreal General Hospital
McGill University
Montreal, Quebec, Canada
Patrick Brachet, Ph.D.
Center of Biochemistry and Molecular
Biology
C. N. R. S.
Marseille, France
Mendel Friedman
Food Safety Research Unit
United States Department of Agriculture
Albany, California
Hubert F. Gaertner, Ph.D.
Center of Biochemistry and Molecular
Biology
C. N. R. S.
Marseille, France
Michael R. Gumbmann, Ph.D.
Food Safety Research Unit
Western Regional Research Center
Albany, California
Richard W. Hubbard, Ph.D.
Department of Pathology
Loma Linda University School of
Medicine
Loma Linda, California
G. Richard Jansen, Ph.D.
Department of Food Science and
Human Nutrition
Colorado State University
Fort Collins, Colorado
Latifa Khan-Siddiqui, Ph.D.
Department of Biochemistry
National Institute of Nutrition
Indian Council of Medical Research
Hyderabad, Andhra Pradesh, India
T. Kiener, Dr.med.vet.
Department of Developpement
Alimentation Animale
Rhone Poulenc Animal Nutrition
Commentry, France
Constance Kies, Ph.D.
Department of Human Nutrition and
Food Service Management
University of Nebraska
Lincoln, Nebraska
Patricia A. L. Kongshavn, Ph.D.
Department of Physiology and Medicine
McGill University
Montreal, Quebec, Canada
David Kritchevsky, Ph.D.
The Wistar Institute
Philadelphia, Pennsylvania
J. Lougnon
Department of Developpement
Alimentation Animale
Rhone Poulenc Animal Nutrition
Commentry, France
John A. Milner, Ph.D.
Department of Food Science and
Division of Nutritional Sciences
University of Illinois
Urbana, Illinois
Monika Neuhauser-Berthold
Physiologisch-Chemisches Institut
Johannes Gutenberg-Universitat
Mainz, West Germany
Alenka Paquet, Ph.D.
Agriculture Canada
Food Research Centre
Ottawa, Ontario, Canada
Antoine Puigserver, Ph.D.
Center of Biochemistry and Molecular
Biology
C. N. R. S.
Marseille, France
David K. Rassin, Ph.D.
Department of Pediatrics and Human
Biological Chemistry and Genetics
University of Texas Medical Branch
at Galveston
Galveston, Texas
Albert Sanchez, Dr.P.H.
Department of Nutrition
Loma Linda University School
of Public Health
Loma Linda, California
G. Sarwar, Ph.D.
Bureau of Nutritional Sciences
Health and Welfare Canada
Ottawa, Ontario, Canada
Chisae Umezawa, Ph.D.
School of Pharmacy
Kobe-Gakuin University
Ikawadani, Nishi-ku, Kobe, Japan
Richard C. Wahlstrom, Ph.D.
Department of Animal and Range
Sciences
South Dakota State University
Brookings, South Dakota
Kazumi Yagasaki, Ph.D.
Department of Agricultural Chemistry
Faculty of Agriculture
Tokyo University of Agriculture
and Technology
Fuchu, Tokyo, Japan
 TABLE OF CONTENTS, VOLUME I

Chapter 1
Dispensable, Indispensable, and Conditionally Indispensable Amino Acid Ratios
in the Diet.............................................................................................................................. 1
L. Preston Mercer, S. J. Dodds, and D. I. Smith

Chapter 2
Subdividing Amino Acid Requirements into Portions for Maintenance and
Growth................................................................................................................................. 15
F. N. Owens and J. E. Pettigrew

Chapter 3
Efficiency of Utilization of Amino A cids......................................................................... 31
J. Heger and Z. Frydrych

Chapter 4
Regulation of Intestinal Amino Acid Transport................................................................. 57
E. Scharrer

Chapter 5
Measurement of Protein Synthesis in Animal Tissue In Vivo........................................... 69
S. R. Davis, P. M. Harris, and A. L. Schaefer

Chapter 6
Carbon-11 Labeled Amino Acid Analogs as Imaging Agents for In Vivo Study of
Amino Acid Transport in Tumors and Organ Systems.....................................................81
P. S. Conti, H. F. Starnes, and J. R. Bading

Chapter 7
Absorption and Metabolism of Amino Acids Studied In Vitro, In Vivo, and with
Computer Simulations......................................................................................................... 93
J. R. Reichl

Chapter 8
Methionine, Homocyst(e)ine, Cysteine—Metabolic Interrelationships........................... 157
L. A. Smolin and N. J. Benevenga

Chapter 9
Histidine-Methionine Metabolic Interrelationships........................................................... 189
L. Preston Mercer, C. D. Gifford, and S. J. Dodds

Chapter 10
Taurine in Biology and Nutrition...................................................................................... 199
I. Zelikovic and R. W. Chesney

Chapter 11
Interactions among Leucine, Isoleucine, and Valine with Special Reference to
the Branched-Chain Amino Acid Antagonism................................................................. 229
K. P. Block

Index...................................................................................................................................245
 TABLE OF CONTENTS, VOLUME II

Chapter 1
Biological Utilization of Basic Amino Acids and Cations.................................................. 1
L. Lougnon and T. Kiener

Chapter 2
Arginine: A Dietary Modifier of Ammonia Detoxification and
Pyrimidine Biosynthesis...................................................................................................... 25
J. A. Milner

Chapter 3
Lysine-Camitine Conversion in Rat and M a n ................................................................... 41
L. Khan-Siddiqui

Chapter 4
Leucine-Tryptophan-Niacin Interrelationships................................................................... 59
C. Umezawa

Chapter 5
Amino Acid Metabolism in Total Parenteral Nutrition during Development................... 71
D. K. Rassin

Chapter 6
Comparative Utilization from Enteral Formula Diets by Humans
of Intact Proteins..................................................................................................................87
C. Kies

Chapter 7
Amino Acid Derivatives as a Source of Amino Acids in Parenteral Nutrition................ 97
M. Neuhauser-Berthold

Chapter 8
Methionine Derivatives as a Nutritional Source of Methionine...................................... 117
M. Friedman and M. R. Gumbmann

Chapter 9
Enzyme Digestion and Biological Utilization of Poly-L-Methionyl Proteins..................133
H. F. Gaertner, P. Brachet, and A. J. Puigserver

Chapter 10
Availability of Amino Acids in Some Tripeptides and Derivatives Present in Dietary
Proteins........ ....................................................... .............................................................147
G. Sarwar and A. Paquet

Chapter 11
Species and Isomeric Variation in the Utilization of Amino A cids................................ 155
B. S. Borg and R. C. Wahlstrom

Chapter 12
Dietary Significance of d - Amino A cids........................................................................... 173
M. Friedman and M. R. Gumbmann
Chapter 13
Effect of Dietary Protein Value on Lactation...................................................................191
G. R. Jansen

Chapter 14
Influence of Protein Type in Nutritionally Adequate Diets on the Development of
Immunity............................................................................................................................ 219
G. Bounous and P. A. L. Kongshavn

Chapter 15
Dietary Protein in Atherosclerosis.................................................................................... 235
D. A. Kritchevsky

Chapter 16
Dietary Protein Modulation in Serum Cholesterol: The Amino Acid Connection..........247
A. Sanchez and R. W. Hubbard

Chapter 17
Endogenous Hypercholesterolemia and Dietary Amino Acids: Sulfur Amino Acids and
Glycine............................................................................................................................... 275
K. Yagasaki

Index.................................................................................................................................. 289
 TABLE OF CONTENTS, VOLUME III

Chapter 1
Altered Methionine Metabolism and Unbalanced Methylation: A Possible Basis for the
Dynamic Phenotype of Cancer.............................................................................................1
R. M. Hoffman

Chapter 2
Determination of Histidine, 1-Methylhistidine and 3- Methylhistidine in Biological Samples
by HPLC; Clinical Application of Urinary 3-Methylhistidine in Evaluating the Muscle
Protein Breakdown in Uremic Patients................................................................................ 9
G. Ali Qureshi, A. Gutierrez, A. Alvestrand, and J. Bergstrom

Chapter 3
Role of Glutathione and N-Acetylcysteine as Inhibitors of Mutagenesis and
Carcinogenesis.....................................................................................................................19
S. De Flora, C. Bennicelli, D. Serra, A. Izzotti, and C. F. Cesarone

Chapter 4
Dietary Amino Acids, Eating Behavior, and Trichothecene Mycotoxicoses................... 55
T. K. Smith, K. R. Cavan, and E. J. MacDonald

Chapter 5
Amino Acid Precursors of Biogenic Amines.....................................................................67
B. O. Eggum, N. E. Hansen, and H. Sorensen

Chapter 6
Absorption and Metabolism of Heated Protein-Carbohydrate Mixtures in Humans........ 91
H. F. Erbersdobler, A. Gross, U. Klusmann, and K. Schlecht

Chapter 7
Effect of Heat on Tryptophan in Food: Chemistry, Toxicology, and Nutritional
Consequences.....................................................................................................................103
J. L. Cuq and M. Friedman

Chapter 8
Methods for Determining Bioavailability of Amino Acids for Poultry........................... 129
M. E. Whitacre and H. Tanner

Chapter 9
Kinetics of Protein Degradation in the R um en................................................................ 143
G. A. Broderick

Chapter 10
Transport of Nitrogenous Compounds by the Gastrointestinal Tract.............................. 159
C. R. Baumrucker, F. Guerino, and G. B. Huntington

Chapter 11
The Utilization of Free and Protein-Bound Lysine..........................................................175
J. Leibholz
Chapter 12
Rumen Protected Amino Acids in Ruminant Nutrition........................ .......................... 187
S. C. Loerch and B. O. Oke

Chapter 13
Amino Acid Digestibility in Pigs as Affected by Diet Composition.............................. 201
L. A. den Hartog, M. W. A. Verstegen, and J. Huisman

Chapter 14
Considerations in Methodology for the Determination of Amino Acid Digestibilities in
Feedstuffs for P ig s.............................................................................................................217
W. Sauer, M. Dugan, K. de Lange, M. Imbeah, and R. Mosenthin

Chapter 15
A Comparison of In Vitro Enzymatic and Rat Balance Methods for Measuring Digestibility
of Protein and Amino Acids in Foods.............................................................................. 231
G. Sarwar, L. Savoie, R. W. Pearce, and G. Parent

Chapter 16
The Resistance to Proteolytic Breakdown of Some Plant (Seed) Proteins and Their Effects
on Nutrient Utilization and Gut Metabolism.....................................................................243
R. Begbie and A. Pusztai

Chapter 17
Chemistry and Analysis of Amino Acids......................................................................... 265
B. O. Eggum and H. S0rensen

Index................................................................................................................................... 297
 Volume II 1

Chapter 1

BIOLOGICAL UTILIZATION OF BASIC AMINO ACIDS AND CATIONS

J. Lougnon and T. Kiener

TABLE OF CONTENTS

I. Introduction................................................................................................................2

II. Basic Amino A cids...................................................................................................2

III. Nutritional Interactions among Amino A cids......................................................... 2

IV. Lysine-Arginine Antagonism.................................................................................... 3

A. The Arginine/Lysine Ratio in Requirements and Dietary Supply.............. 4
B. Effects of Lysine-Arginine Antagonism on Performances..........................6
1. Poultry................................................................................................6
2. Pigs.....................................................................................................7
3. Other Species.................................................................................... 9
C. Influence of the Lysine-Arginine Antagonism on the Blood.....................10
D. Other Symptoms of the Lysine-Arginine Antagonism.............................. 11
E. The Mechanisms of Lysine-Arginine Antagonism.....................................12
1. Intestinal Absorption........................................................................12
2. Arginase and the Urea C ycle......................................................... 12
3. Kidney Reabsorption........................................................................13
4. Degradation of Lysine.....................................................................13

V. The Cation and Basic Amino Acids Interaction.....................................................14

A. Mineral Cations and Lysine-Arginine Antagonism................................... 14
1. Influence on Animal Performance................................................. 14
2. Metabolic Consequences................................................................. 15
B. Mineral Cations and the Lysine-Saving Effect........................................... 16
1. Influence on Animal Performance................................................. 16
2. Influence of Cation/Basic Amino Acid Interaction on
Blood Parameters.............................................................................19

VI. Summary................................................................................................................. 20

References.............................................................................................................................21
2 Absorption and Utilization of Amino Acids

I. INTRODUCTION

Since Wilcock and Hopkins1 specified that a certain number of amino acids were essential
in protein nutrition, an enormous amount of research has concentrated on these constituents
of natural proteins. After the work of Osborne and Mendel, Lewis2 was the first to link the
biological value of protein to the proportion of its constituent amino acids. Thus, he em­
phasized the importance of balance in protein nutrition. This notion of balance has sometimes
been overlooked by the numerous researchers who have studied and specified the amino
acid requirements of animals. Research has concentrated on certain of these amino acids
(namely sulfur-containing amino acids and lysine), both because they were most likely to
be the limiting factor of the protein fraction of diets, and also because they could be
industrially produced at a competitive price. The tendency toward a reduction of protein
levels in diets has recently led to a greater reconsideration of the balance among amino acids
and among other constituents of the diet.

II. BASIC AMINO ACIDS

Several methods of classifying amino acids have been proposed. One of these is based
upon the notion of acidity and leads to a distinction of: neutral amino acids (monoaminos,
monocarboxylates), acidic amino acids (diacids), and basic amino acids (diamino mono-
carboxylates). Among the basic amino acids (Figure 1), the essential amino acids are arginine
(a-amino-8-guanidine-valeric acid), histidine (a-amino-P-imidazole-propionic acid), and lysine
(a-e-diamino-caproic acid). The other basic amino acids, which are nonessential, are cit-
rulline, hydroxylysine, and ornithine. The metabolism of arginine and lysine has been
simplified by Austic3 (Figures 2 and 3).

III. NUTRITIONAL INTERACTIONS AMONG AMINO ACIDS

The interactions among amino acids have been studied by Harper,4*5 who divides them
into four categories. The most simple case is that of deficiency, i.e., the absence or shortage
of one amino acid when there is a sufficient quantity of all others in the diet. There is an
imbalance when the secondary limiting amino acid or other amino acids are added to a diet.
The symptoms (primarily a reduction of food intake) can only be corrected by the addition
of the primary limiting amino acid. Antagonism can be defined as an interaction between
amino acids with similar chemical structures. In practice, an excess of one of these amino
acids brings about an increase in the requirement of one or more of the antagonists. There
is toxicity when an excess of one amino acid cannot be corrected for by addition to the diet
of other amino acids. Amino acid interactions were first demonstrated by Krehl et al.6 As
Austic3 has stated, the potential sites of interactions between amino acids are numerous
(Table 1).
In the case of antagonism, an imbalance exists but the mechanisms are more complex,
and effects are seen not only on food intake but also on the food conversion efficiency.7
Two cases of amino acid antagonism have been especially described and studied, namely,
the antagonism among isoleucine, leucine, and valine (“ branched-chain amino acids” ) and
the antagonism between lysine and arginine (basic amino acids). Described by Spolter and
Harper,8 the antagonism among isoleucine, leucine, and valine has been the subject of
numerous experiments, essentially with rats and poultry. The results do not provide a
completely satisfactory explanation of the mechanisms involved in this antagonism. One
manifestation of antagonism is a decrease in food intake.
 Volume II
Volume II 3
3

ARG~

HISTIDINE

LYSINE

CITRULLINE

HYDROXYL YSINE

ORNITHINE

FIGURE 1. Chemical formulas of basic amino acids.

FIGURE 2.
FIGURE 2. Arginine metabolism
Arginine metabolism (simplified
(simplified by
by Austic3
Austic 3).
).

IV. LYSINE-ARGININE ANTAGONISM

IV. LYSINE-ARGININE ANTAGONISM

Anderson and Dobson9

Dobson9 were among the first to specify a relationship between the lysine
and
and arginine requirements of
arginine requirements of the broiler. Some
the broiler. Some of their results
of their results have
have been
been summarized
summarized in in
Table 2.
Table 2. Performance with Diet
Performance with Diet 11 (arginine/lysine
(arginine/lysine == 0.49)
0.49) was
was very
very inferior to that
inferior to that obtained
obtained
with
with Diet (arginine/lysine =
Diet 33 (arginine/lysine = 0.82).
0.82). The
The addition
addition of lysine to
of lysine to Diet
Diet 3
3 resulted
resulted in
in aa very
very
definite reduction in
definite reduction in growth
growth and
and efficiency
efficiency of conversion; addition
of food conversion; addition of
of arginine
arginine to this
to this
diet enabled normal performance to be achieved.
4 Absorption and Utilization of Amino Acids

FIGURE 3. Lysine metabolism (simplified by Austic3).

Table 1
POTENTIAL SITES OF AMINO ACID
INTERACTIONS

Appetite
Transport phenomena
Intestinal absorption
Renal reabsorption
Transport into cells, tissues
Catabolism of amino acids
Protein synthesis
Rate of protein degradation
Synthesis of essential metabolites
Formation of toxic metabolites

Data from Austic, R. E., Feedstuff's, 50 (29), 24, 1978.

A. The Arginine/Lysine Ratio in Requirements and Dietary Supply

The antagonism between lysine and arginine becomes evident when the ratio between
these two amino acids is different from that required by the animal. The optimum ratio
between arginine and lysine differs among species (Table 3). The ratio is very low with
growing pigs, for example, where arginine is often considered a nonessential amino acid.
The rabbit is different from other domestic mammals in that it has a particularly high relative
requirement for arginine.
The arginine/lysine ratio in the protein of raw materials is quite variable (Table 4). This
ratio is between 1 and 2 in soybean meal, rapeseed meal, and meat meal. It is clearly lower
than 1 in yeasts, blood meal, and milk or derived products (whey, casein). In contrast, it
rises to a high level of 3 in feather meal and groundnut meal, with the maximum level being
evident in the protein of sesame meal.
 Volume II 5

Table 2
INFLUENCE OF THE RATIO OF ARGININE TO LYSINE ON
CHICK PERFORMANCE

Average daily Feed

Diet (see text)
gain (g) efficiency

Diet 1: 0.84% Arginine 1.70% lysine 5.1 0.41

Diet 3: 0.94% Arginine 1.15% lysine 8.5 0.56
Diet 3: +0.5% L-arginine HC1 8.5 0.57
Diet 3: +0.85% L-lysine HC1 6.3 0.44
Diet 3: +0.85% L-lysine HC1 +0.5% L-arginine HC1 8.3 0.53

Data from Anderson, J. O. and Dobson, D. C., Poultr. Sci., 38, 1140, 1959.

Table 3
COMPARISON OF THE REQUIREMENTS FOR LYSINE AND
ARGININE FOR THE GROWTH OF DIFFERENT
MONOGASTRICS

Rat Pir Turkey'* Broiler0 Rabbit*1

(Ref. 10) (Ref. 11) (Ref. 11) (Ref. 11) (Ref. 11)

Lysine % 0.90 0.85 1.71 1.12 0.70

Arginine % 0.20 0.26 1.60 1.23 0.90
Arginine/lysine 0.22 0.30 0.94 1.10 1.28

a Females 25 to 60 kg.
b 0 to 4 weeks — diet at 2800 kcal ME/kg.
c 0 to 4 weeks — diet at 3000 kcal ME/kg.
d Young 4 to 11 weeks.

Table 4
ARGININE/LYSINE RATIO IN THE MAIN
RAW MATERIALS

Barley 1.35 Peanut meal 3.27

Corn 1.61 Rapeseed meal 1.03
Sorghum 1.61 Sesame meal 4.14
Wheat 1.67 Soybean meal 1.19
Com gluten meal 2.00 Sunflower meal 2.33
Wheat bran 1.72 Blood meal 0.44
Alfalfa meal 0.97 Feather meal 3.08
Lupin 2.21 Fish meal 0.75
Peas 1.24 Meat meal 1.41
Yeast 0.58 Skimmed milk 0.41
Coconut meal 4.20 Dried whey 0.29
Cottonseed meal 2.71 Casein 0.50

Data from Alimentation Equilibree de Commentry, Document

No. 4, A.E.C., Commentry, France, 1978.

Examination of these ratios enables some general rules to be made on the likely occurrence
of an imbalance problem. Such work has been conducted by feeding diets based on casein,
in which the supply of arginine is comparatively less than that of lysine. The observations
of Fisher et al.12 have been confirmed by those of Jones13 and of Kadirvel et al.14 Other
more normal raw materials, such as those used as a single source of nitrogen, have confirmed
6 Absorption and Utilization of Amino Acids

Table 5
EFFECT OF EXCESS LYSINE ALONE OR IN COMBINATION WITH
SUPPLEMENTAL ARGININE ON GROWTH OF CHICKS FED A
CRYSTALLINE AMINO ACID DIET

Diet Gain/chick/d Av. feed consumed

no. Modification of basal diet (gr (g) Gain/feed AERb

1 None 14.11 114.4 0.74 0.067

2 + 1.25% L-lysine HC1 9.50 96.6 0.59 0.054
3 As 2 + 0.24% L-arginine-HCl 10.72 99.0 0.65 0.050
4 As 2 + 0.48% L-arginine HC1 11.78 105.5 0.67 0.045
5 As 2 + 0.73% L-arginine HC1 13.56 109.9 0.74 0.043
6 As 2 + 0.97% L-arginine HC1 13.22 103.0 0.77 0.040
7 As 2 + 1.21% L-arginine HC1 13.50 101.0 0.80 0.038

a Mean of triplicate groups of 3 male chicks for the period 8 to 14 days.

b Arginine efficiency ratio (gram gain per milligram arginine consumed).

Data from Dean, W. F. and Scott, H. M., Poult. Sci., 47, 341, 1968.

Table 6
EFFECT OF EXCESSES OF DIETARY LYSINE ON
GROWTH OF CHICKS FROM HA AND LA STRAINS

HA LA
Diet Avg wt 28 d (g) Avg wt 28 d (g)

Basal 314 324

+ 0.75% L-lysine HC1 267 314
+ 1.0% L-lysine HC1 253 303
+ 1.25% L-lysine HCI 247 297

Note: HA, high requirement for arginine; LA, low requirement for arginine.

Data from Nesheim, M. C., J. Nutr., 95, 79, 1968.

the relation between their relatively low content of arginine and their poor biological value
(improved by the addition of arginine), for instance: fish meal (Miller and Kifer),15 rapeseed
meal (Leslie and Summers),16 and yeast (D’Mello).17

B. Effects of Lysine-Arginine Antagonism on Performances

Lysine-arginine antagonism was first evidenced in the chicken. As a result, poultry have
been used for the majority of experiments; however, the antagonism has also been studied
in pigs.

1. Poultry
The results of trials by Anderson and Dobson9 are shown in Table 2. Since then, several
other publications have contained similar observations. Dean and Scott18 (Table 5) dem­
onstrated the improvement of performance by the addition of higher doses of arginine to a
diet which had an excess of lysine. Nesheim19 has shown the influence of genetic factors
on the effects of an excess of lysine in the broiler (Table 6). Animals with a high requirement
for arginine (HA) were more sensitive to a small supplement of lysine than those animals
with a low requirement for arginine (LA). Several experiments have been carried out by
D’Mello and Lewis.20 The results of one of these are shown in Table 7. They show the
 Volume II 7

Table 7
EFFICACY OF ARGININE IN ALLEVIATING THE GROWTH DEPRESSION BY
EXCESS LYSINE

Efficiency of food con­ Nitrogen retention

Live weight gain version (g gain/g food (g N retained/g N
Treatment (S/d) ingested) ingested)

Basal diet (deficient in 17.6 0.56 0.59

arginine)
Basal + 0.3% L-arginine 18.7 0.59 0.59
Basal + 0.6% L-lysine 6.7 0.36 0.50
Basal -1- lysine + arginine 14.9 0.53 0.58

Data from D’Mello, J. P. F. and Lewis, D., Br. Poult. Sci., 11, 299, 1970.

Table 8
EFFECT OF EXCESS DIETARY LYSINE ON ARGININE EFFICACY

Dietary Dietary Feed/ L-arginine

L-lysine L-arginine Gain/chick chick consumed
(%) (%) (Y)(g) (g) (mg) Regression equation*

0.95 0.347 4.8 39.0 135

0.95 0.397 6.2 41.8 166
0.95 0.447 14.1 49.9 223 Y = 10.56 + 0.108 X1
0.95 0.496 20.6 57.6 285
0.95 0.546 27.4 64.6 352

1.95 0.447 - 3 .0 29.8 133

1.95 0.571 7.0 42.4 242
1.95 0.695 16.6 54.6 379 Y = 10.25 + 0.0674 X2
1.95 0.819 27.2 65.4 536
1.95 0.943 32.0 69.6 655

a X1 and X2 = L-arginine consumed at dietary L-lysine level of 0.95 and 1.95%, respectively. Y =
average weight gain.

Data from Allen, N. K., Baker, D. H., Scott, H. M., and Norton, H. W., J. Nutr., 102, 171, 1972.

influence of arginine-lysine antagonism on weight gain, feed efficiency, and nitrogen re­
tention. Allen et al.21 have related weight gain to the level of dietary arginine at two levels
of dietary lysine (Table 8). The arginine/lysine ratio has been shown to affect, not only the
weight gain, but also feed consumption. The influence of lysine-arginine imbalance on
consumption has also been underlined by trials of Austic and Scott23 (Table 9).

2. Pigs
One of the first hypotheses concerning the existence of antagonism between lysine and
arginine in pig performance is attributed to Cardona,24 who showed that a diet based on
maize supplemented with lysine was not improved by adding arginine, whereas this addition
was beneficial in the case of the rat. The results of Cheeke and Stangel25 do not give a
precise conclusion. Tyupaev and Kalenyuk26 found that nitrogen retention was optimal in
piglets consuming a diet containing 0.63% of arginine and 0.74% of lysine (arginine/lysine
= 0.85), and superior to that obtained with higher rates of arginine. Harmon27 was the first
to propose that an increase in arginine/lysine ratio would bring about a reduction in feed
efficiency and weight gain. He based his opinion on results achieved from experiments
8 Absorption and Utilization of Amino Acids

Table 9
EFFECT OF GRADED LEVELS OF LYSINE ON GROWTH
AND FEED CONSUMPTION

Supplement to basal diet Weight gain (g/chick) Feed consumption (g)

None 81ab 152a

Lysine, 0.5% 86a 151a
Lysine, 0.75% 72bc 146abc
132bcde
Lysine, 1.0% 67c
Lysine, 1.5% 49d 116c
Lysine, 2.0% 33e 96f

Note: Means with different superscripts are significantly different (p <0.05).

Data from Austic, R. E. and Scott, R. L., J. Nutr., 105, 1122, 1975.

Table 10
EFFECT OF ARGININE-LYSINE RATIO ON PERFORMANCE OF GROWING
SWINE27,28

Basal diets
Arginine/lysine ratio 2.08 2.00 1.66 1.61 1.57 1.50 1.36 1.18
Feed/gain 2.93 2.90 2.83 2.84 2.55 2.55 2.65 2.54
Basal + 0.4% lysine
Arginine/lysine ratio 1.25 1.21 1.00 0.97 0.95 0.89 0.82 0.71
Feed/gain 2.39 2.45 2.45 2.40 2.33 2.24 2.34 2.44

which, in general, had different objectives. The most demonstrative work is probably that
of Batterham et al.28 with growing pigs. They compared eight different proteins, supple­
mented into a wheat-based diet (for growing pig) to provide equal quantities of lysine.
Differences in the availability of this amino acid more than the arginine/lysine ratio seem
to explain the variations in the level of animal performance (Table 10). Similar criticisms
can be made of the conclusions obtained by Ajeani et al.29 or Erickson et al.,30 who used
experimental diets of variable composition. The results of Miller et al.31 seem to have little
significance.
The majority of results enable us to conclude that on the contrary, minor nutritional effects
of the arginine/lysine ratio were obtained when free arginine was added to a basal diet,
whether it be with young pigs32 33 or growing pigs.34’35 This is the case in our own obser­
vations,36 summarized in Table 11. Similar results have been achieved by Anderson and
Lewis,37 in which the arginine/lysine ratio varied according to the nature of the protein
sources (Table 12). When attempts have been made to make more qualified conclusions
(Easter and Baker,38 Hagemeier et al.39), a deleterious effect of too high an arginine/lysine
ratio only occurs when there is a deficiency of lysine in the diet. In conclusion, it is noteworthy
that Southern and Baker40 found performance was only affected if this ratio reached a higher
value than two. A reduction in growth rate was affected essentially by the feed intake with
little modification to the feed-conversion efficiency. The same conclusions have been made
from recent trials by Edmonds and Baker,41 in which an excess of lysine in a diet marginal
in arginine brought about a reduction in weight gain due, essentially, to reduced feed intake.
In the light of these different experimental results we can conclude that:42

I. Great excesses of supplemental arginine are growth depressing for young pigs, pri­
marily because of reduced feed intake as opposed to decreased feed utilization.
L Great excesses of supplemental lysine are not growth depressing.
 Volume II 9

Table 11
INFLUENCE OF THE LEVELS OF LYSINE AND ARGININE ON
THE PERFORMANCE OF GROWING PIGS

Basal diet + L-lysine HC1 % — 0.15 — 0.15 0.30

Basal diet + L-arginine % — — 0.30 0.30 0.30
Lysine % 0.60 0.84 0.60 0.84 1.08
Arginine % 0.79 0.79 1.39 1.39 1.39
Arginine/lysine 1.32 0.94 2.32 1.65 1.29
Average feed intake* (kg/d) 1.44 1.48 1.44 1.49 1.50
Average weight gain* (g/d) 543a 652b 560* 674b 680b
Feed conversion* 2.66“ 2.27b 2.59a 2.21b 2.22b

Note: Means with different superscripts are significantly different (p <0.05).

* Restricted pigs of 21 kg. Period of trial: 42 days. 10 pigs per treatment.

Data from Lougnon, J., J . Recherche Porcine en France, 16, 361, 1984.

Table 12
EFFECT OF ARGININE/LYSINE RATIO ON PIG PERFORMANCE AND
CARCASS CHARACTERISTICS*

Avg daily
Arg/Lys ratio Avg daily feed intake Backfat Lean
Diet Grower Finisher gain (lb) 0b) Feed/gain (in.) (in.2)

1 1.43 1.48 1.59 5.93 3.74 1.48 4.36

2 1.14 1.18 1.67 6.15 3.67 1.53 4.43
3 0.86 0.88 1.68 6.17 3.68 1.47 4.23
4 0.57 0.59 1.56 5.89 3.78 1.50 3.95

a Data for the whole trial (58 lb to 213 lb weight).

Data from Anderson, L. C. and Lewis, A. J., Nebraska Swine Report, 1982, 3.

3. Feed utilization is not impaired by either dietary arginine or by excess dietary lysine.
4. Great excesses of dietary arginine increase plasma arginine, but a plateau in plasma
arginine concentration seems to occur at only 0.67% supplemental arginine, with no
further increases ocurring beyond this point. Excess arginine does decrease plasma
lysine, but the fact that plasma histidine also decreases when excess arginine is fed
suggests the phenomenon may be general rather than specific, i.e., arginine-lysine
antagonism.

In practice, as Baker43 maintains, “ the available evidence suggests it would be premature

at this time to formulate swine feeds on the basis of minimization of either leucine or
arginine” .

3. Other Species
As previously mentioned,24 the rat seems to respond better than the pig to a nutritional
imbalance between lysine and arginine. In a situation of free choice, this animal is scarcely
attracted to gluten supplemented by lysine; addition of arginine did not change the response.44
For the rabbit, the requirement for arginine is similar to that of the broiler and much
greater than that of the rat or pig. This has prompted Cheeke45 to suggest that the imbalance
between this amino acid and lysine may explain the detrimental influence on growth of an
 10 Absorption and Utilization of Amino Acids

Table 13
EFFECT OF THE RELATION BETWEEN THE LEVELS OF ARGININE AND LYSINE
ON THE GROWTH AND NITROGEN BALANCE IN THE RABBIT

Statistical
Lysine 0.71% of diet Lysine 1.50% of diet
significance

Level of arginine (% of diet) 0.63 0.78 0.93 0.63 0.78 0.93

Weight gain g/d 32.7a 32.8a 35.4ab 33.2ab 36.2abc 38.2° A **
L **
I NS
Feed intake g/d 100a 104ab 103ab 99a 110b 107ab A **
L NS
I NS
Food conversion 3.04ab 3.19a 2.92* 2.98** 3.06ab 2.82° A *
L NS
I NS
Nitrogen balance g/d 1.43ab 1.33a 1.52b 1.34a 1.51b 1.75c A *
L NS
I NS

Note: NS, nonsignificant; * >0.05; ** >0.01. Means with different superscripts differ significantly ip <0.05).
A, arginine effect; L, lysine effect; I, interaction effect.

Data from Colin, M., Ann. Zootech., 24, 629, 1975.

excess of lysine. However, a specific experiment on this subject has brought no proof.46
The works of Colin47 (Table 13) indicated that the increased need of arginine by the rabbit
was independent of the lysine ratio; the highest arginine ratio (0.93%) ensured the best rates
of weight gain, feed-conversion efficiency, and nitrogen retention, whether the supply of
lysine in the diet was 0.71 or 1.50%.
The antagonism between lysine and arginine seems evident in the dog, according to
experiments by Czamecki et al.48 Classic symptoms of deficiency in arginine were found
in the puppy fed a diet containing an excess of lysine; an improvement in growth was
obtained by the addition of arginine to this diet. The same antagonism exists in the guinea
pig.49

C. Influence of the Lysine-Arginine Antagonism on the Blood

The ratio of free arginine and lysine in blood plasma is one of the most evident mani­
festations of interactions between these two amino acids. One example among many is
supplied by the work of D’Mello and Lewis.20 Table 14 shows the effect of the supple­
mentations of lysine, arginine, or the two amino acids, on plasma concentrations. An increase
in the plasma level of added amino acid can be observed. The addition of lysine alone brings
about a significant drop in the level of arginine in the blood but the other amino acids remain
at a relatively constant ratio, except for glycine and histidine.
Owings and Balloun,50 Jones,51 Beker,52 and Zimmerman and Scott53 observed that in­
creasing levels of lysine or arginine provoked an accumulation of these amino acids in the
plasma of poultry until they reached values corresponding to the maximum weight gain. In
the chicken, Gruhn and Hennig54 found a direct correlation between the levels of lysine and
arginine in the plasma. According to May et al.,55 a low temperature (7.2°C) brings about
a decrease in plasma arginine concentration and an increase in that of lysine when compared
to a high temperature (32.2°C). This may result in a greater transformation of arginine to
ornithine.
A similar phenomenon is seen in the pig. A trial by Southern and Baker40*56 (Table 15)
has shown that the addition of an excess of arginine brings about an increase of this amino
 Volume II 11

Table 14
EFFECT OF LYSINE AND ARGININE SUPPLEMENTATION ON LEVELS OF
SELECTED AMINO ACIDS IN PLASMA (p-mol/lOO ml)

Plasma amino acid levels (|unol/100 ml)

Arginine Histidine Lysine Leucine Isoleucine Valine Glycine Threonine

Basal diet 4.5 19.0 28.5 39.8 11.5 16.8 74.3 128.9
Basal diet + 0.3% l- 18.6 13.2 34.4 44.0 11.3 14.5 83.0 83.7
arginine
Basal diet + 0.6% l- 4.2 12.4 46.8 20.4 8.6 14.1 46.9 92.4
lysine
Basal diet + lysine + 4.8 8.3 69.2 21.0 8.0 12.3 42.9 86.6
arginine

Note: Values represent single determinations of pooled samples.

Data from D’Mello, J. P. F. and Lewis, D., Br. Poult. Sci., 11, 299, 1970.

Table 15
EFFECT OF EXCESS LYSINE AND ARGININE ON PERFORMANCE ON
PLASMA AMINO-ACID CONCENTRATIONS

Plasma (pmol/ml)
Daily gain* Daily feed*
Diet (g) (g) Gain/feed Lysineb Arginine0 Ornithinec

1 19% CP basal (B) 422 752 0.561 234 189 314

2 B + 2% L-arginine 347 644 0.540 112 370 443
3 B + 2.5% L-lysine 400 714 0.558 1981 185 257
4 As 2 + 3 360 680 0.545 1460 412 474

a Arginine effect significant (p <0.05).

b Arginine (p <0.03) and lysine (p <0.01) effects significant; lysine x arginine interaction significant (p
<0.05).
c Arginine effect significant ip <0.01).

Data from Baker, D. H., 43rd Minnesota Nutrition Conference, 1982, 156.
acid in the plasma and a decrease in the level of lysine; an excess of lysine produced a
significant increase in its level while that of arginine (and ornithine) was not significantly
altered.
Hagemeier et al.39 observed that an increase of the arginine level in food produced a rise
in the plasma level of this amino acid and of ornithine, without modifying the lysine level.
The minimal influence of the arginine content of the food on the plasma lysine has been
confirmed by Anderson et al.57,58 These authors concluded that the relationship between an
excess of lysine and arginine was more attributable to a classic imbalance than to an antag­
onism. Recently, Edmonds and Baker41 made similar conclusions.
It should be added that variations in the level of amino acids observed in the blood plasma
can also be found in other tissues, in particular in the brain, which might explain the influence
of imbalances on consumption. Tews et al.,59 working with rats, demonstrated that the
reduction of growth due to an excess of arginine is accompanied by an increase of the
arginine and ornithine level in the tissues, and by a significant decrease of the level of lysine
in the brain.

D. Other Symptoms of the Lysine-Arginine Antagonism

There are additional symptoms accompanying the depressive effect on growth of an excess
12 Absorption and Utilization of Amino Acids

Table 16
ARGINASE ACTIVITY

No. of animals Activity SD

Rat liver 14 117,000 12,000

Rat kidney 14 2,250 500
Chick liver 15 380 190
Chick kidney 15 4,000 2,200

Note: Arginase activity is expressed in moles urea produced per

hour per gram wet weight of tissue.

Data from Smith, G. H. and Lewis, D., Br. J. Nutr., 17, 433,
1963.

of lysine in the presence of a deficit in arginine. Jones13 has mentioned some abnormalities
in the composition of the bones. In various species, other symptoms, related more to a
deficiency in arginine, have been noted by different authors.48,60'62 One such symptom is
reduction in the formation of urea and hyperammonemia.

E. The Mechanisms of Lysine-Arginine Antagonism

A great number of publications have been devoted to the lysine-arginine antagonism and
have suggested possible explanations for this phenomenon. Austic7 concluded that “ The
mechanisms by which amino imbalances and antagonisms occur are not fully understood.”

1. Intestinal Absorption
The antagonism between lysine and arginine could be the result of a competition at the
level of intestinal absorption. However, several works in poultry seem to refute this hy­
pothesis.63 65 In the case of the pig, studies by Buraczewski et al.66 have shown competition
for absorption of the two amino acids; an excess of lysine proved to be less harmful to the
absorption of arginine than an excess of arginine was to the absorption of lysine. In the
dog, the level of lysine does not seem to affect absorption of arginine.48

2. Arginase and the Urea Cycle

An increase in the arginase activity of the kidney has been suggested by several authors
as the principal explanation of problems observed in poultry. These problems had previously
been attributed to lysine-arginine imbalance. Excessive lysine levels have been shown to
bring out a significant increase in arginine excretion in poultry.19,63
Arginase is an enzyme which permits the transformation of arginine into ornithine and
the formation of urea. In poultry, it only exists in the kidney, whereas in other species,
such as the rat, its activity is principally concentrated in the liver (Table 16). Smith and
Lewis68 could not prove a connection between the arginase activity of the liver and the
arginine concentration in the diet. In contrast, O’Dell et al.69 have shown that there is a
negative correlation between the rate of growth in animals deficient in arginine and the
activity of arginase in the kidney. Arginase activity of the liver increases under the influence
of an excess of lysine.63,70 Nesheim19 has shown that chickens with a high requirement for
arginine show a greater reaction to an excess of lysine (Table 17). Jones et al.63 stated that
the lysine-arginine imbalance provokes a very substantial increase in the arginase activity,
but only 2 to 4 h after the drop of the arginine concentration in plasma. This observation
seems to indicate that this phenomenon is not the principal cause of a deficit in arginine,
resulting from an excess of lysine. It has been shown that other amino acids can modify the
activity of arginase.71,72
 Volume II 13

Table 17
EFFECT OF EXCESSES OF DIETARY LYSINE ON GROWTH OF CHICKS
FROM HA AND LA STRAINS

HA LA
Kidney arginase activity Kidney arginase activity
Avg wt (jimol urea/g Avg wt (ftmol urea/g
2 8 d (g ) fresh tissue/hr) 2 8 d (g ) fresh tissue/hr)

Basal diet 324 3700 ± 1200 331 4200 ± 1400

+ 1% L-lysine HC1 274 6300 ± 3300 326 5300 ± 1700

Note: HA, high requirement for arginase; LA, low requirement for arginase.

Data from Nesheim, M. C., J. Nutr., 95, 79, 1968.

Table 18
EFFECT OF DIETARY LYSINE ON PLASMA LYSINE AND LIVER LYSINE-
KETOGLUTARATE REDUCTASE OF CHICKS FROM HA AND LA STRAINS

Plasma
Body lysine Saccharopine formed
weight (g) (pg/ml) (pmol/h/g liver) HA/LA
HA LA HA LA HA LA (ratio)

Basal diet (0.9% L-lysine) 147 121 139 116 4.13 ± 0.61 7.07 ± 1.06 0.58
+ 1% L-lysine HC1 228 216 163 132 7.01 ± 0.53 10.24 ± 0.61 0.68
+ 2% L-lysine HC1 188 201 290 195 8.41 ± 0.69 10.16 ± 1.00 0.83

Data from Wang, S. H. and Nesheim, M. C., J. Nutr., 102, 583, 1972.

3. Kidney Reabsorption
According to Nesheim,19 the effect of the lysine-arginine antagonism could be explained
by an increase of the urinary excretion of arginine owing to an overloading of the system
of kidney reabsorption in the presence of an excess of lysine. Boorman73 has shown that an
intravenous infusion of lysine brings about an increased excretion of lysine and arginine and
attributed this phenomenon to an inhibition of arginine reabsorption. Lee74 observed that the
oral administration of lysine produced significant increases in arginine, ornithine, and ty­
rosine excretion in chickens. A similar administration of arginine produced an increase in
the excretion of lysine, ornithine, tyrosine, histidine, threonine, serine, and glycine. In the
latter case the effect was considerably more marked than in the former. The specific antag­
onism between lysine and arginine cannot be attributed to competition at the level of reab­
sorption, because arginine has a favorable effect in the case of an excess of other amino
acids, apart from lysine.65 Ornithine does not seem to have a detoxification role.

4. Degradation of Lysine
Some experiments have shown that an excessive supply of lysine could bring about a
saturation of the activity of lysine-ketoglutarate-reductase in the liver.75,76 This enzyme is
the first involved in the process of degradation of lysine and results in the formation of
saccharopine (Figure 3). The aforementioned authors have shown a connection between the
activity of lysine-ketoglutarate-reductase and the requirement for arginine in two strains of
chicks. Table 18 shows that the animals having a high requirement for arginine (HA) have
a much poorer activity of this enzyme, which increases when the level of lysine is increased
in the diet.
14 Absorption and Utilization of Amino Acids

Table 19
EFFECT OF ARGININE AND VARIOUS SALTS ON
GROWTH RATE OF CHICKS FED A CASEIN-BASED
DIET

Supplements to basal diet

Diet Arginine" (%) Salt (%) Avg wtb at 4 weeks (g)

A 0.6 None 379

B 1.2 None 506
C 0.6 K acetate, 2.7 511
D 1.2 K acetate, 2.7 586
E 0.6 K2C 0 3, 2.26 548
F 0.6 K citrate, 2.8 507
G 0.6 KC1, 2.04 401
H 1.2 KC1, 2.04 503
I 0.6 Na acetate, 2.26 482
J 0.6 NH4 acetate, 2.1 368
K 0.6 (NH4)2 citrate, 3.0 301
L 0.6 CaC03, 1.35 435
M 0.6 CaCl2, 1.21 350
N 0.6 CaS04, 1.42 407

a Arginine supplied as the hydrochloride.

b Growth rates with the following diets were statistically different at p <0.01;
B, C, E, F, H and I > A; D > B and C; H > G; K < A.

Data from Stutz, M. W., Savage, J. E., and O’Dell, B. L., J. Nutr., 101,
377, 1971.

V. THE CATION AND BASIC AMINO ACID INTERACTION

One of the properties of the basic amino acids (lysine, arginine, and histidine) is that they
react in the same way as cations to a physiological pH. For this reason their metabolism
tends to interact with that of the mineral cations. Thus, lysine can be substituted for potassium
intracellularly, catabolism of lysine and arginine can be modified by mineral cations, and
the transfer of amino acids into cells can be stimulated by potassium.
The principal mineral cations are sodium and potassium. In the intracellular fluids, po­
tassium is the main cation. It plays an important role in regulating the osmotic and basic
acid equilibrium. In the extracellular fluids, sodium is the main cation. Potassium is present
here in lower amounts but plays an important role in muscular activity and nervous excit­
ability. From a zootechnical viewpoint, the amino acid-cation interaction can assume two
modes. The first is a reduction of the effects of lysine-arginine antagonism by the mineral
cations. This interaction, demonstrated in poultry, is now recognized by several scientists.
The second mode is a saving of lysine by the cations (notably potassium). This interaction,
observed in the pig, is, however, debatable.

A. Mineral Cations and Lysine-Arginine Antagonism

In poultry, the supply of mineral cations reduces the severity of lysine-arginine antagonism.

1. Influence on Animal Performance

O’Dell and Savage77 were the first to show the influence of cations present in the diet on
the consequences of arginine-lysine antagonism. The results of Stutz et al.78 confirmed the
existence of this relationship (Table 19). Weight gain in broilers improved when the diet
containing an excess of lysine was supplemented either by arginine or by metabolizable salts
 Volume II 15

Table 20
EFFECT OF INCREASING DIETARY CHLORIDE OF
CHICKS FED LYSINE-LIMITING, ADEQUATE, OR LYSINE-
ARGININE ANTAGONIZED DIETS

Treatment (%)
Arg Lys Cl Avg daily gain* Feed/gain

1.0 0.7 0.5 5.42b 2.69bc

1.0 4.77b 3.09*
1.0 1.2 0.5 7.44* 2.16c
1.0 7.08* 2.2T
1.0 2.5 0.5 3.33c 4.1 lb
1.0 2.19* 6.01*
2.3 2.5 0.5 7.63“ 2.09°
1.0 7.18* 2.25c

Note: Means with different superscripts differ significantly {p <0.05).

* g/chick/day.

Data from Calvert, C. C. and Austic, R. E., Poult. Sci., 60, 1468, 1981.

of sodium or potassium (acetate, carbonate, citrate). Potassium chloride and ammonium

acetate produced a minor response; the calcium salts were ineffective. The metabolizable
salt of potassium or sodium can therefore, in the same way as arginine, reduce the conse­
quences of lysine-arginine antagonism. Identical results have been published by Stutz et
al.,79,80 Scott and Austic,81,82 and Austic and Calvert.83 In addition to these results, the effect
of the chloride anion on the lysine-arginine antagonism has been established by Calvert and
Austic84 (Table 20).
The performance of animals was improved by the addition of lysine to the diet, as long
as the arginine/lysine ratio remained correct. The supply of chloride had a negative effect
on the performance of animals when an imbalance between the basic amino acids and the
diet already existed. In other cases, chloride had no effect at levels 0.5 or 1.0%. In view
of these results, chloride does not appear to influence the requirement of lysine for chickens,
but it exacerbates the effects of the lysine-arginine antagonism. The results have been
confirmed by Austic and Patience.85

2. Metabolic Consequences
Stutz et al.78 carried out an experiment to determine the consequences of the basic amino
acid x cation interaction on the content of free amino acids in the plasma and muscle tissue
(Table 21). In the plasma, the concentrations of threonine, serine, and lysine were reduced
by the addition of potassium or arginine. The reduction was increased by the addition of
the two ingredients. On the other hand, the level of arginine in the plasma was increased
either by the addition of arginine or of potassium. Variations in levels of free amino acids
in muscle tissue were in general agreement with these data. Although the concentration of
lysine was not reduced by the addition of arginine, it was reduced by the addition of potassium
and even more so by both. Stutz et al.79 have demonstrated the same effect of an addition
of arginine or potassium on the levels of free amino acids in the kidney. The same observations
concerning the variations in the plasma of the concentration of free amino acids have been
published by Stutz et al.,80 Scott and Austic,82 and Austic and Calvert.83
The mechanism explaining the basic amino acid x cation interaction in poultry is not
clear. However, it would seem that the supply of significant quantities of potassium decreases
16 Absorption and Utilization of Amino Acids

Table 21
FREE AMINO ACIDS IN PLASMA AND MUSCLE OF CHICKS FED
DIETARY SUPPLEMENTS OF ARGININE AND POTASSIUM ACETATE

Plasma Muscle
None KAc Arg Arg + KAc None KAc Arg Arg + KAc

Threonine (|xg/m) 348 170 141 72 337 151 118 54

Serine (|xg/m) 220 120 87 67 182 108 119 65
Lysine (|xg/m) 252 157 124 90 392 288 436 144
Arginine (pig/m) 18 37 38 46 12 26 68 50

Data from Stutz, M. W., Savage, J. E., and O’Dell, B. L., J. Nutr., 101, 377, 1971.

kidney arginase activity,78 increases hepatic lysine a-ketoglutarate reductase activity,82 and
decreases bacterial urease activity.79 However, the conclusions vary. Thus, according to
Stutz et al.,80 the response to an increased level of potassium is explained by an anabolic
utilization of the lysine (synthesis of proteins), whereas, according to Scott and Austic,82
this response is explained by an increase of the catabolism of lysine.

B. Mineral Cations and the Lysine-Saving Effect

A number of experiments on pigs have suggested a lysine-saving role by certain cations,
notably potassium.

1. Influence on Animal Performance

Leibholz et al.86 were the first to show that potassium had a lysine-saving effect in the
pig. Initially 2-week-old piglets received experimental diets in which the protein ratio varied
between 7.6% and 24%. To these basal diets were added 0, 1,2% of potassium or 0, 0.2,
0.3% of lysine, or potassium and lysine combined. Table 22 summarizes the main results
of this experiment. For protein ratios varying from 7.6 to 20%, a supply of potassium
generally caused less of an increase in performance than a supply of lysine. In a diet containing
24% protein, the addition of potassium or lysine did not modify animal performance. Ac­
cording to the results of these authors, an additional supply of potassium may improve the
utilization of lysine when it is deficient in a diet. A number of experiments, notably at
American universities, have since been carried out on this subject, but the results are
contradictory. Miller and Froseth87 embarked upon a series of experiments at Michigan State
University, aiming to confirm the results of Leibholz et al.86 In the first experiment, 36 pigs
were fed on maize-soya diets. Three diets were given to the animals: a low lysine diet; the
low lysine diet plus adequate L-lysine HC1 to meet the NRC requirement recommendation;
the low lysine diet plus 0.1% potassium from potassium carbonate. In a subsequent exper­
iment, 96 pigs were fed four dietary treatments in a 2 x 2 factorial arrangement of low or
adequate lysine level, with or without 0.1% added potassium from potassium sulfate. The
results are summarized in Table 23.
The first experiment showed that the addition of potassium carbonate brought about a
nonsignificant but equal improvement in performance to that brought about by the addition
of lysine. The results of the second experiment showed that the addition of potassium sulfate
had no effect on performance. Austic and Calvert83 and Stutz et al.78 had previously proposed
that potassium salt should be that of a metabolizable organic acid to alleviate the arginine-
lysine antagonism in the chick. Among the other publications indicating a role of lysine-
saving by potassium are those of Madubuike et al.,88 Miller et al.,89 Austic et al.,90 and
Miyada and Cline.91
Another random document with
no related content on Scribd:
 Syötyään aterian ja tyhjennettyään yhdellä henkäyksellä
huumaavan oluen sai Hanna, lopen uupunut kun oli,
vastustamattoman halun nukkua. Hän vastusti yhäti murtavaa
suruaan, paneutui vuoteelleen ja vaipui syvään, monituntiseen
uneen.

Hänen herätessään oli jo pimeä. Liiankin äkkiä muistui hänen

mieleensä asemansa synkkyys. Tuntui siltä, kuin armonaika olisi
loppunut; huolet valtasivat hänet uudelleen, ja Hanna antautui niille
kokonaan.

Hän nousi, soitti palvelijaa pyytäen valoa ja kirjoitustarpeita.

Ihmisillä, jotka aikovat kuolla, on ainakin useimmilla — halu lausua
kirjalliset jäähyväiset maailmalle.

Taaskin Hanna vietti kauhean yön. Hän vuoroin kirjoitti, itki ja

rukoili. Medaljonki, missä oli hänen rakastettunsa kuva, oli avoinna
hänen edessään, ja hän kiusasi itseään sitä katsomalla.
Vihkisormuksensa hän otti sormestaan ja lisäsi tuskiaan
soimaamalla itseään valojensa rikkomisesta. Vihdoin hän otti
matkalaukustaan erään hajuvesipullon ja valeli käsiään sen
sisällyksellä — tuoksulla, mikä joka hetki muistutti häntä eilispäivän
komeuden- ja rakkaudenunelmista ja alituiseen tuntui kuiskaavan
hänelle: — »mennyttä, iäksi mennyttä!» Hän kirjoitti kirjeitä itselleen,
miehelleen, kadottamalleen armaalle, kummitäti Dorille… hän itki
ajatellessaan petettyä puolisoaan, onnetonta viettelijäänsä,
runneltua nuoruuttaan. Hän loihti sielunsa silmien eteen mitä
kauheimpia näkyjä: hän näki hylkäämänsä Ewaldin tuskan;
Edelbergin kuoloon-suistumisen, hänen katukiviin musertuneen
päänsä, hänen paareille nostetun ruumiinsa; hän näki itsensä, miten
hänet huomenna tai ylihuomenna löydettäisiin vuoteesta tässä
yksinkertaisessa hotellihuoneessa — kalpeat kasvot
muuttumattoman kauniina, mutta rinta kuulan lävistämänä… Tämä
toinenkin yö oli surujen ja kauhujen yö.
XIII.

Milloin kuolemaantuomitulla on armahdusoikeus omissa käsissään,

pannaan tuomiota harvoin täytäntöön. Ainoastaan ensi tuskan
katkerampana hetkenä voi ihmisellä olla mielipuolisuutta muistuttava
voima riistää henki itseltään. Ehkäpä Hannakin, jos hänellä olisi ollut
myrkkyä saadessaan Hotel Imperialissa tietää kamalan
surusanoman, olisi käyttänyt sitä; mutta kun hän oli siirtänyt
ratkaisevan askeleen muutamia päiviä tuonnemmaksi, kävi hänelle
samoin kuin samoissa olosuhteissa kaikille muillekin, jotka anovat
itseltään ja saavat armahduksen. Kuolemaan on aina aikaa, ja
elämällä, kovimmissakin kohtaloissa, on arvaamaton arvonsa.

Hän vietti siten muutamia päiviä vuoroin suunnattomasti surren,

vuoroin lepoa saaden, milloin jäähyväiskirjeitään kirjoittaen, milloin
miettien aseen ostoa. Ja sillä välin oli hetkiä, jolloin hän ei ajatellut
mitään, jollei juuri elämisen mahdollisuutta, jolloin hänestä oli ilo
saada syödä, tai peilistä katsella kuvaansa ja tietää, että oli vielä
elävien joukossa. Muutamien sellaisten päivien kuluttua hän oli
heittänyt kuolemanajatuksen mielestään, sillä eräänä aamuna,
nukuttuaan hyvin, hän heräsi ajatukseen: »Ei, en tahdo kuolla.
Tahdon vaeltaa elämäni loppuun.»
 Hänen tehtyään tämän päätöksen vierähti raskas kivi hänen
sydämeltään.
Hän olisi voinut syleillä itseään sellaisesta suurenmoisesta lahjasta.
Sillä hän tiesi — ihmisessä asuvan kaksinaisuuden takia — että hän,
Hanna, oli tehnyt suuren uhrauksen päättäessään elää raskasta,
suruja
täynnä olevaa elämää.

Mutta mihin hänen oli ryhdyttävä? Niihin olosuhteisiin, joissa hän

oli ollut tähän saakka, hän ei saattanut palata. Hänen täytyi joutua
uusiin. Ja tässä oli hänellä apuna monet lukemansa romaanit. Miten
usein hän olikaan ajatuksissaan seurannut sankaria, joka
menetettyään omaisuutensa tai jonkun muun syyn takia sai alottaa
uutta elämää, joutua maailmalle ansaitakseen leipänsä ja sitten
odottamatta oli joutunut onnen syliin. Ei, onnelliseksi hän ei enää
koskaan tulisi, keskeytti hän ajatusjuoksunsa, mutta olisihan
kuitenkin mielenkiintoista hiljaisuudessa ja kärsivällisyydessä kantaa
onnettomuutensa.

Pöydällä oli lehti. Se oli »Fremdenblatt», jonka hän oli pyytänyt

saadakseen lukea yksityiskohdittain kreivi Edelbergin hautajaisista.
Hänen ruumiinsa oli viety joitakuita päiviä sitten rautatieasemalle
saatettavaksi perhehautaan, ja suuret joukot vaunuja, sekä hovista
että aatelistosta, oli ollut surusaattueessa. Mitenkä usein ja surun
voittamana Hanna olikaan lukenut tätä! Mutta hän oli myöskin
katkerin tuntein lukenut lehden muun sisällyksen. Sanomalehdellä
on nimittäin yksilöllisessäkin surussa sama tunteeton ja
välinpitämätön ulkomuoto kuin tajuntaa vailla olevalla luonnolla tai
vieraalla ihmisjoukolla. Sellainen sanomalehti on peilikuva
maailmasta, jossa kaikki käy tasaista, määrättyä kulkuaan, jos kohta
yksityisten sydämet särkyvät tai jos he kadottavat kaikkensa.
Eduskunnissa säädetään lakeja; hallinnollisia tiedonantoja
vaihdetaan; kuninkaallisia juhlia toimeenpannaan; kongresseja
kokoontuu; näyttelyjä avataan; jossain teatterissa alkaa
vierailunäytäntö; sirkuksessa annetaan hyväntekeväisyysnäytäntö;
talonmies hakee paikkaa; valtion obligatsionit ovat nousseet kaksi
prosenttia; neljännen rivin aitio on tilattavissa Burg-teatterin
vakinaisia näytäntöjä varten; paremmanpuoleinen asunto talleineen
ja vaunuliitereineen; kertomusta sanomalehden ala-kerrassa
jatketaan huomenna j.n.e. vaikka samassa lehdessä kerrotaan, että
se ainoa mies, jota hän rakasti, jonka käsiin hän oli antanut koko
tulevaisuutensa, nyt saatetaan perhehaudan iäiseen lepoon.

Hanna silmäili vielä kerran sanomalehteä. Hän halusi heittäytyä

alati hyörivään elämänpyörteeseen. Hänkin halusi olla kylmä
tuntemassaan surussa ja taistella olemassaolonsa puolesta,
ikäänkuin sitä ei mikään olisikaan järkyttänyt.

Siinä tarkoituksessa hän alkoi lukea lehteä vielä kerran.

Ehdittyään otsakirjoitukseen »Taide ja teatteri» kyseli hän itseltään,
eikö hän voisi antautua näyttelijättären uralle. Edellisenä talvena,
kenraalittaren keskiviikkokutsuissa, hän oli eräässä
seuranäytelmässä, »Pianon ääressä», niittänyt myrskyisää suosiota
nuoren lesken osassa. Sana »piano» taasen vei hänen ajatuksensa
toisaalle: eikö hän voisi päästä konservatorioon soiton opettajaksi.
Tai miksikä hän ei voisi ruveta opettajaksi, kun hänellä kerran oli niin
suuret musikaaliset edellytykset ja laaja kielitaito? Hän etsi
ilmoitusosastosta sopivaa paikkaa. Silloin kiintyi hänen katseensa
osastoon: »Rouvan-apulaiset» ja luki edelleen: »… ja lapsenneidit
saavat paikkoja ilmoittautumalla rouva Bergin yleismaailmallisessa
koulutoimistossa Kärthnerkatu N:o 4». Hanna kirjoitti muistiin
osoitteen. »Operettilaulajattaret saavat paikkoja» luki hän eräästä
toisesta ilmoituksesta, jossa mainitun osoitteen hän myöskin merkitsi
muistiin.

Hanna alkoi laskea rahojaan. Hänellä oli jäljellä ainoastaan

muutamia guldeneja, sillä edellisenä päivänä tuodun huonelaskun
hän oli heti maksanut. Hänen varansa eivät mitenkään riittäisi siihen
saakka, kunnes hänen onnistuisi saada sopiva paikka. Sitäpaitsi
hänen oli pakko tehdä välttämättömiä ostoksia pukunsa takia.
Hänellä ei niinmuodoin ollut muuta neuvoa kuin myydä
medaljonkinsa. Se oli hänen ensimäinen uusi surunsa. Hellävaroen
hän irroitti siitä rakkaan vainajan kuvan, jonka kätki muistikirjaansa.
Medaljongin hän pani kukkaroonsa.

Hän pyysi aamiaisensa. Juotuaan kahvin hän pani hatun

päähänsä ja kiinnitti harson pesupöydän yläpuolella riippuvan pienen
peilin edessä. Vaikka lasi oli vihertävä, näki hän peilissä kauniit,
kukoistavat kasvot.

»Ei, ei — en tahdo kuolla», toisti hän.

Hän lähti tänään ulos ensi kerran senjälkeen kuin oli huoneeseen
muuttanut. Kevein askelin hän kiiruhti kapeita portaita alas, ohi
avoimen ravintolahuoneen oven, josta häntä vastaan tuoksahti
lautasten kolina ja ruuanhaju, sekä jatkoi matkaansa portin kautta
kadulle.

Oli kaunis, aurinkoinen syksyaamu. Katu, jonka varrella »Kultainen

omena» sijaitsi, oli todellinen esikaupungin katu mataline taloineen,
muutamine puoteineen, vähine liikkeineen. Siellä täällä näki jonkun
palvelustytön kori käsivarrella tai jonkun työläisen nahkaesiliinoineen
— joitakuita työkärryjä sekä pieniä, koirien vetämiä maitorattaita. Jos
Hanna nyt olisi astunut ulos Ring-kadun varrella olevasta hotellista,
olisi hän ollut paljon masentuneempi. Hän olisi häntä ympäröivässä
loistossa, jota hän tuskin oli ehtinyt tuntea ja jonka oli heti saanut
jättää, ollut paljon yksinäisempi, joten hänen surkeutensa olisi
tuntunut kaksin verroin raskaammalta kantaa. Mutta tässä
jokapäiväisessä, köyhässä seudussa hän tunsi omaavansa
suunnattoman elämänhalun. Hänhän oli kaunis, monipuolisesti
kehittynyt ja hieno; hän tuli varmaankin lukemaan
mielenkiintoisempia lukuja elämän kirjasta kuin ne, jotka esiintyivät
yksinkertaisina vihanneksenmyyjinä.

Hanna kuljeskeli kauan kaduilla. Hän oli aivan oudossa

kaupunginosassa ja meni minne sattui, sillä kaikki kadut olivat
toistensa kaltaisia. Hän etsi jotain jalokivipuotia, mutta ei löytänyt.
Vihdoin hän saapui eräälle pikkukadulle, jossa molemmilla puolilla oli
ainakin kuusi rihkamakauppaa vierekkäin. Hanna oli tullut n.s.
»Tandelmarktille». Erään puodin näyttelyikkunoissa hän huomasi
vanhojen pronssikynttilänjalkojen, taulunkehyksien, vanhanaikuisten
kellojen y.m. joukossa muutamia koruja.

Hanna astui sisään. Hän halusi tarjota medaljonkiaan

uteliaisuudesta, saadakseen tietää sen hinnan. Missään
tapauksessa hän ei aikonut myydä sitä, ennenkuin myöskin oikea
jalokivikauppias olisi sen arvioinut. Hän oli — huolimatta
kokemattomuudestaan sellaisissa asioissa — varma siitä, että
tällaisessa sekatavarakaupassa se arvioitaisiin vallan liian
huokeaksi.

Puodin omistaja, joka työskenteli puodin toisessa päässä, raivasi

itselleen tietä kaikenlaisten huonekalujen seassa.

»Miten voin palvella teitä? Mitä te haluatte, armollinen rouva?»

 »En mitään, kiitän — en tahdo ostaa mitään. Päinvastoin —
tahtoisin myydä tämän», ja otti medaljongin taskustaan.

Mies otti sen käteensä ja käänteli sitä edestakaisin niin, että

auringonsäteet tanssivat sateenkaaren värisinä hehkutanssiaan
kivissä. Kauppias katsahti Hannaan.

»Paljonko tämä maksaa?»

»En tiedä…» vastasi hän empien, »paljonko te tarjoatte?»

»Kivet ovat kylläkin oikeita, mutta ne ovat Kap-kiviä — kellertäviä;

loisteettomia — ei sillä ole paljoakaan arvoa.»

»Olkoon miten tahansa — paljonko maksatte siitä?»

Taasen hän käänteli kimaltelevaa korua, punnitsi sitä kädessään,

asetteli silmälasinsa paikoilleen samalla heittäen Hannaan terävän
syrjäkatseen. Monta kertaa yskittyään ja kakisteltuaan hän lopuksi
sanoi: »Kaksisataa guldenia.»

»Luultavasti se on kymmenen kertaa sen arvoinen», ajatteli Hanna

ja ojensi kätensä, saadakseen omaisuutensa takaisin. »Se on liian
vähän», sanoi hän, »antakaa…»

»No, miten paljon te tahdotte?»

»En mitään… tahdoin vain kysyä. Mahdollisesti myön sen joskus

myöhemmin, olkaa hyvä ja antakaa se minulle…»

Mutta mies ei jättänyt korua käsistään. Hän työnsi silmälasinsa

otsalle ja astui lähemmäksi Hannaa, katsoen häneen hävyttömästi.
 »Mistä olette saanut tämän medaljongin, kaunis tyttöseni, jos
saisin tietää.»

Hanna punastui.

»Miksi te punastutte noin?»

»Siksi että uskallatte tehdä minulle noin nenäkkään kysymyksen.

Antakaa takaisin omaisuuteni.»

»Tämä on hyvin epäilyttävää. Usein tarjotaan rehelliselle ihmiselle

varastettua tavaraa, ja jäljestäpäin saa siitä kaikenlaista harmia.»

»Te menette liian pitkälle. En ole enää halukas myymään

medaljonkiani, joten te ette joudu välikäteen… antakaa se minulle.»

»Tämä on vielä epäilyttävämpää. Entä jos kutsuisin poliisin, joka

veisi teidät oikeuteen, hyvä neiti; siellähän te voisitte kertoa, mistä
olette korun saanut, ilmoittaa nimenne, näyttää paperinne…»

Hanna kalpeni. Mitenkä hän voisi ilmaista itsensä — ilmaista

miehensä kunnianarvoisan nimen ja oman häpeänsä? »Oi Jumala,
hyvä Jumala», ajatteli hän itsekseen, »onko elämä, jonka itselleni
lahjoitin, kuitenkin kauheampi kuin kuolema?»

Kauppias huomasi hänen hämmennyksensä ja käytti sitä

hyväkseen.

»No, no, älkää olko levoton, neiti hyvä; voihan sattua, ettette halua
ilmaista nimeänne. Naisilla on useinkin syynsä hankkia hiukan rahaa
tuntemattomana. Minä ummistan tällä kertaa silmäni. Jättäkää
korunne tänne, ja minä uhraan kaksisataa guldeniani ja jätän teidät
rauhaan kauniitten kasvojenne takia.»
 »Mutta ellen halua myydä medaljonkiani?»

»Niin kutsun poliisin.» Hanna ymmärsi nyt, että mies tahtoi hyötyä
hänen kustannuksellaan. Mutta summa oli hänestä toistaiseksi kyllin
suuri — ja mieluummin näin kuin joutua vieraitten ihmisten
kyseltäväksi.

»No niin», sanoi hän syvän nöyryytyksen punan noustessa hänen

poskilleen, sillä varmasti piti mies häntä varkaana, »antakaa minulle
rahat.»

»Kas niin! Minä jo heti arvasin, että me sopisimme asiasta.»

Hän avasi pöytälaatikon ja laski rahat Hannan käteen. »Kas, tässä

on sata — sataviisikymmentä kaksisataa — koko sievä summa —
olen antanut narrata itseäni maksamaan liian paljon tuollaisesta
mitättömästä tavarasta, jossa on arvottomia Kap-kiviä. Sen olen
tehnyt vain siksi, että olette niin kaunis, hyvä neiti, ja minä luen teidät
mielelläni ostajapiiriini. Minulla on kunnia toivottaa teille hyvää
huomenta, olen alati palveluksessanne.»

Hanna ei kuunnellut häntä enää. Hän tunsi itsensä ikäänkuin

pelastuneeksi ryövärien käsistä synkässä metsässä. Poikettuaan
sivukadulle hän näki tyhjät vaunut, kutsui ajurin ja istuutui.
»Kultaiseen Omenaan!» Tänään ei häntä haluttanut ryhtyä enää
mihinkään. Se oli onnettomuuksien päivä.

»Minun täytyy rauhoittua moisesta kauhusta», hän sanoi

itsekseen.
»Huomenna alotan kohtalokkaan vaelluksen.»
XIV.

Seuraavana aamupäivänä kello yhdentoista ajoissa Hanna jälleen

lähti liikkeelle. Tällä kertaa hän kyseli ohikulkevilta suuntaa
saapuakseen oopperakortteliin, jossa hän aikoi käydä jossain
teatteritoimistossa. Hänelle neuvottiin ensin Wiedenin pääkatu, joka
vei suoraan Nasch-torille, mistä hän helposti löytäisi edelleen.

Mikä melu ja liike! Hanna kulki katuja muodostavien

hedelmäkojujen välissä ja ihaili korkeiksi pinoiksi asetettuja syksyn
antimia — rypäleitä, päärynöitä ja pähkinöitä. Sivuutettuaan Elisabet-
rakennuksen hän oli jo mainitussa kaupunginosassa. Eräs virkamies
neuvoi häntä hakemalleen poikkikadulle, ja kohta hän löysi
talonnumeron. Talo oli kaunis, uusi ja komea; siihen johti leveä portti
ja komeat raput, kuten muihinkin tämän kaupunginosan taloihin.
Ensimäisen kerroksen oikeanpuoleisessa ovessa oli mustassa
nimikilvessä kultakirjaimilla: »Tohtori Süssherzin teatteritoimisto.»

Ennenkuin Hanna soitti, viivähti hänen kätensä hetkisen

nappulassa. Hänen sydämensä sykki kiivaasti. Portaat eivät olleet
kuitenkaan olleet korkeat tai vaivalloiset. Mutta ken joskus on
kulkenut sellaisen tien armonanojana, paikanhakijana, neuvoa
pyytävänä sairaana — tai astuakseen ratkaisevan askeleen, hän
tietää liiankin hyvin, miltä tuntuu seisoa vielä suljetun oven takana,
nousta sinne johtavia portaita. Mieluimmin kääntyisi takaisin —
ainakin viivyttäisi asiaa. Epäröidään soittaa — tahdotaan hengähtää,
niin levottomana ja hengästyneenähän ei sovi astua sisälle….

Hanna asettui käytävän ikkunan luo rauhoittumaan. Samassa

saapui silmäänpistävän ylellisesti puettu nuori neiti. Empimättä hän
soitti toimiston kelloa. Ovi avautui, ja Hanna käytti tilaisuutta
hyväkseen seuraten vastatullutta. Molemmat naiset sivuuttivat
etuhuoneen sekä astuivat suurenpuoleiseen saliin. Täällä otettiin
ensintullut kovaäänisesti tervehtien vastaan, johon tervehdykseen
hän vastasi yhtä kaikuvasti: »Jumala varjelkoon teitä, lapset!»

Huone oli konttoriksi järjestetty. Kahden suuren kirjoituspöydän

ääressä, joista toinen oli aitauksentapaisen irtoseinän takana, kirjoitti
monta nuorta miestä. Aitauksen edessä seisoi muutamia herroja
vilkkaasti keskustellen. Eräs, hattu päässä, oli juuri poismenossa.

»No niin», sanoi hän, »minä sähkötän heti näytännön loputtua.»

Hän meni ovea kohti, mutta samassa saapui jotenkin

huolimattomasti puettu nuori mies huoneeseen.

»Terve!» sanoi hän, ottamatta niskaan valunutta hattuaan päästä,

»mitä uutta kuuluu?»

»Tällä hetkellä ei mitään, herra Wilder», vastasi eräs kirjureista.

Viimeksimainittu nousi tervehtiäkseen nuorta neitosta.

»No mitä te tiedätte kertoa, neiti Milli? Ette kai te vain ole paikatta?
Minulle on sanottu, että Itävallan, Pietarin ja Amerikan saksalaiset
teatterit kiistelevät teistä.»
 »Voi teitä härnäilijää», vastasi Milli neiti Wienin murteella. »Te
tiedätte kyllin hyvin, etten pitkiä aikoja kestä samassa paikassa. Olen
taas purkanut tirehtöörini kanssa. Saako tavata tohtoria?»

»Heti. Odottakaa hetkinen. Siellä on joku — ensi basso,

luullakseni.»

Viereisen huoneen ovi avautui, ja hienon näköinen herra astui

huoneeseen. Hän tervehti kohteliaasti läsnäolevia poistuen
etuhuoneen kautta.

»Tuo basso ei ollut hullumpia», sanoi neiti Milli. »Nyt varmaankin

on pääsy pyhättöön vapaa.»

»On. Teidän harvinainen käyntinne on tuottava herra von

Süssherzille paljon iloa.»

»Todella harvinainen. Joka neljännesvuosi tarvitsen uuden paikan;

minä olen paras liikkeenne käyttäjä.» Tätä sanoessaan hän poistui
nauraen toiseen huoneeseen.

Hanna oli sillä välin mennyt pöydän luo.

»Minä kuulostelisin jotain paikkaa.»

Puhuteltu katsahti äskensaapuneista kirjeistä ja sanomalehti

pakoista nuoreen naiseen ja silmäili häntä ahnain katsein.

»Olkaa hyvä ja odottakaa hetkinen, neitiseni», sanoi hän. »En

luule kestävän kauan, ennenkuin neiti joka sinne äsken meni, on
saanut asiansa esitetyksi tohtori Süssherzille.»
 Hanna poistui pöydän luota ja istuutui huoneessa olevalle pienelle
sohvalle. Hän katsahti ympärilleen. Vastakkaisella seinällä oli piano
— varmaankin sitä käytettiin säestettäessä oopperaan ja operettiin
pyrkijöitä. Seinillä oli koko joukko erisuuruisia valokuvia taiteilijoista
kaikenlaisissa puvuissa. Rintakuvia, visiitti- ja kabinettikuvia, päitä
luonnollisessa koossa, ja useimmissa kuvissa oli omakätinen
luonteenomainen nimikirjoitus. Niiden joukossa oli Klara Ziegler
Medeana, rouva Wolter Maria Stuartina, Lewinsky Richard III:na,
Maria Wilt Normana, monia tanssijattaria viehkeissä asennoissa,
lyhyissä hameissa, uskomattoman suurijalkaisia — ja näiden lisäksi
oli vielä sekä tuntemattomien että tunnettujen, kumpaakin
sukupuolta olevien taiteilijain valokuvia. Seinillä riippui myös suuri
joukko kirjavia teatteri-ilmoituksia. Sohvan edessä olevalla pöydällä
oli suuri joukko sanomalehtiä — enimmäkseen teatterilehtiä.

Hanna katseli niitä etupäässä välttääkseen huoneessa olevien

nuorten miesten uteliaita katseita. Häntä pelotti, että joku puhuttelisi
häntä. Hanna tunsi itsensä hyvin epävarmaksi ja alkoi ajatella olevan
parasta palata kotiin tyhjin toimin. Sillä näin ensi kerran hätäisesti
silmäiltyään teatterimaailmaan hän huomasi sen olevan itselleen
vallan vieraan, ettei hänellä ollut aavistustakaan sanomalehdissä
mainituista ammattitiedoista, joita seinillä olevat muotokuvat ja
ilmotukset edustivat ja jota pöydillä olevat kirjepakat koskivat.

Ulko-ovi avautui jälleen, ja kaksi naista astui sisään; nähtävästi äiti

ja tytär. Nuoremmalla oli nuottirulla kädessä.

»Nöyrin palvelijanne», sanoi kirjoituspöydän ääressä oleva nuori

mies.
»Neidinhän tuli suorittaa laulunäyte tänään, eikö niin?»

»Niin», vastasi äiti, »hänellä on nuottinsa mukanaan.»

 »Olkaa hetken aikaa kärsivällisiä. Tohtori Süssherz on kohta
täällä.
Olkaa hyvät ja istukaa niin kauaksi.»

Naiset istahtivat lähelle Hannaa. Tytär huokasi tuskaisesti.

»Oletko taas peloissasi, Emma?» kysyi toinen hiljaa.

»Oh, kauheasti… pelkään, etten ensinkään osaa laulaa, kurkkuni

on niin kuiva.»

»Sinun täytyy rauhoittua.»

»Niin, jospa voisin.»

»Voi kaiken minkä tahtoo. Älä nyt häpäise itseäsi.»

»Oi, jospa se jo olisi ohi!»

»Puhut kuin olisit hammaslääkärin odotushuoneessa.»

Siinä äiti oli oikeassa: useimmat odotushuoneet, ei vain mainittu,

tekevät mielen tuskaiseksi.

Vähän sen jälkeen tulivat neiti Milli ja tohtori Süssherz toisesta

huoneesta. Viimemainittu tervehti läsnäolevia.

»Te tulitte kuitenkin, neiti Wirth», sanoi hän levottomalle tytölle,

»sepä oli oikein. Minä tarvitsen juuri erään nuoren, dramaattisen
tähden maaseudulle. Mutta tietenkin… minun täytyy ensin kuulla
teidän laulavan. Entä mitä te haluatte, armollinen neiti?» kysyi hän
Hannaan kääntyen.

»Tahtoisin puhua kanssanne… neuvotella… jostain paikasta.»

 »Hyvä, hyvä. Siitä voimme sittemmin jutella rauhassa. Ensin
täytyy päättää tästä neidistä. Mehlmann, olkaa hyvä ja säestäkää.»

Nuori mies meni pianon luo. Neiti Wirth kalpeni ja meni

lähemmäksi asettaakseen nuotit paikoilleen.

»Rohkeutta!» kuiskasi äiti hänelle.

»Mitä tahdotte laulaa ensin?» kysyi säestäjä selaillen nuotteja.

»Mitä nuotteja teillä on mukana, neiti?» keskeytti asiamies.

»Suuri aaria Taika-ampujasta ja Alicen aaria: 'mene, mene' ynnä

kreivittären kavatiina Figaron häistä.»

»Voimme alottaa Taika-ampujalla», määräsi herra von Süssherz.

Nuori tyttö — hän ei muuten ollut niinkään nuori, noin

kahdenkymmenenviiden tai -kuuden ikäinen, paitsi opintoaikaansa
— asettui alkusäveliä soittavan säestäjän viereen. Kaikki
huoneessa-olijat olivat asettuneet odottavaan asentoon. Kuulijakunta
tuntui yhtä arvostelevalta kuin teatteriyleisö.

Onneton oli jo menettänyt voittomahdollisuuden ennen alkua, sillä

hänen kasvoissaan kuvastuva pelko, hänen ryhtinsä, kaikki, tarttui
kuulijaan, vaikuttaen kuin sähkövirta esiintyvän ja kuulijan kesken.

Etusoitto oli lopussa. Mutta laulajatar ei alottanut aikanaan. Hän

tunsi kai omituisen kuivuuden kurkussaan. Säestäjä alotti alusta. Nyt
hän yhtyi luentalaululla:

»Wie nahte mir der Schlummer —

Bevor ich ihn geseh'n!»
 mutta ääni oli heikko, epävarma.

»Rohkeutta, Emma!» huudahti äiti vieden häneltä viimeisenkin

rohkeuden, sillä hän huomasi nyt alottaneensa huonosti.

Hän jatkoi:

»Ach, Liebe pflegt mit Kummer

Stets Hand in Hand zu geh'n.»

Tämän hän esitti paremmin, sillä hän sai laulussa esiin omat
surunsa. Resitatiivin yli hän pääsi onnellisesti. Lyhyiden,
katkonaisten lauseiden välissä oli laulajattarella tilaisuus hengähtää
ja korkean pitkän fissin lauseessa: »Wie schön ist diese Nacht»,
lauloi hän kauniilla, sointuvalla äänellä.

Mutta andante:

»Leise, leise, fromme Weise»,

ei ottanut onnistuakseen. Neiti Emma lauloi aariansa kyllä loppuun

ja osui lopussa korkean h:n kohdalla melkein oikeaan — vain
neljäsosan ääntä matalampana — sillä hän oli ajatellut sitä koko
allegron aikana; mutta hän itse kuten kuulijatkin olivat jo aikaisemmin
selvillä siitä, ettei hän ollut kestänyt koetusta.

Asiamies nousi paikoiltaan, samoin säestäjä. Toista aariaa ei

tarvittu.
Laulajattaren poskilla paloi kuumeinen puna.

»Mutta Emma, miten oletkaan laulanut! Uskokaa minua, herra

tohtori, en ole tuntea tytärtäni — vallan vieras ääni…»
 »Neidiltä puuttuu koulutusta. Luulen teillä, neiti, kyllä olevan
taipumuksia… työskennelkää, harjoitelkaa ahkerasti…»

Nuori tyttö mykistyi.

»Häneltäkö puuttuisi koulutusta!» huudahti rouva Wirth, »hän on

seitsemän vuoden ajan opiskellut paraimpien opettajien luona…
Milanossa, Pariisissa…»

»Sittenkin neuvoisin neitiä kääntymään rouva professori

Marchesin puoleen, ja sitten kun tyttärenne on hänen luonaan
lopettanut, voisi hän tulla uudelleen luokseni. Asiain näin ollen en
mitenkään voi tarjota hänelle paikkaa saattamatta taidelaitostani
huonoon valoon.»

»Mutta älkää arvostelko häntä tämän kokeen nojalla, herra

tohtori… ajatelkaa toki pelkoa…»

»Armollinen rouva, pelko näyttämöllä olisi varmaankin

kymmenkertainen, ja yleisö arvostelee esitystä eikä tunteita, jotka
saattavat vaikuttaa esitykseen.»

»Tule, äiti», sanoi neiti Emma liikutuksesta väräjävällä äänellä;

»totta on, että olen laulanut hyvin huonosti… joka suhteessa
huonosti.»

Asiamies ojensi hänelle kätensä.

»Älkää antako mielenne lannistua, opiskelkaa yhä edelleen ja

koettakaa saada esiintyä useammin pienemmissä seuroissa, niin
pelkonne vähitellen haihtuu.»

»Sitä tuskin luulen», sanoi hän surullisesti. »Mennään nyt, äiti.»

 Hän kiersi nuottinsa kokoon.

»Hyvästi — näkemiin», sanoi asiamies vastaukseksi molempien

naisten äänettömään kumarrukseen heidän lähtiessään huoneesta.

Hanna oli hyvin kiusaantunut näkemästään ja kuulemastaan.

Asiamies ja nuo muut olivat nähtävästi tottuneet sellaiseen, sillä
heissä ei huomannut sääliä. Neiti Milli sanoi ainoastaan:

»Lapsi raukka… minun käy häntä todella sääliksi. Lyön vaikka

vetoa siitä, että hän tuolla ulkona nyt vuodattaa katkeria kyyneleitä,
joskin hänen onnistui hillitä itseään täällä.»

»Laulakaa meille jotain, neiti Milli», sanoi pianon ääressä istuva,

»se tuottaisi meille suuren nautinnon.»

»Olkaa hyvä», sanoi asiamies Hannalle avaten oven

vastaanottohuoneeseensa.

Neiti Milli oli mennyt soittokoneen luo ja säestäjä alkoi soittaa,

joten sekä Hanna että asiamies pysähtyivät puolitiessä
kuuntelemaan. Laulajatar oli ottanut hatun päästään ja pudisti
kiharoitaan katsellen ympärilleen mielistelevin katsein, hymyilevin
silmin, ikäänkuin tahtoen sanoa: »Se kuuluu asiaan.» Hän oli
kauempaa hyvin kaunis. Hänen puuteroitua otsaansa vasten
näyttivät tushilla piirretyt silmäkulmat niin päättäviltä, tummien
silmien salamoidessa. Suurenmoisesti hän alotti aarian »Kauniista
Helenasta», mikä aaria loppui sakeisiin:

»Was doch das Herz Aphroditens bewegt.

Dass sie der Tugend, der Tugend nur Fallstricke legt.»

Ja vielä kerran:
 »Was doch das Herz — Aphroditens be — (korkea fiss)
weeegt…» — mikä viehkeys — »Dass sie der Tugend, der
Tugend» — oi veitikkaa — »nur Fall.»

syvällä täyteläisellä rintaäänellä, ja heittäen pään taaksepäin hän

lopetti: »nur Fall-stri-cke legt».

»Hyvä, hyvä!» huusivat kaikki taputtaen käsiään. Asiamieskin yhtyi

heihin. Neiti Millin voitonriemuinen ilme näytti sekin olevan pelkkää
itselle omistettua suosionosoitusta.

»No, tämä saa riittää, minun pitää jo lähteä», sanoi hän pannen
hatun päähänsä. »Minulla on niin paljon toimitettavaa. Hyvästi,
lapset!»

»Hyvästi, hyvästi!» huudettiin kuorossa hänen jälkeensä, ja

samassa hän katosi.

Tämä esiintyminen oli Hannaan vaikuttanut vieläkin tuskaisemmin

kuin edellinen. Tuon hiljaisen, äitinsä seuraaman tytön tappio ei ollut
jättänyt hänen sieluunsa niin järkyttävää mielialaa kuin tämän
maalatun, rohkean naisen voitto.

»Nyt, neiti, olkaa hyvä!» sanoi asiamies kehottaen Hannaa

menemään edellään vastaanottohuoneeseen. Tohtori Süssherz
istuutui kirjoituspöydän ääreen lepotuoliin tarjoten Hannalle
vastapäätä olevan tuolin.

»Kas niin, neiti, nyt olen valmis kuulemaan. Mitä haluatte?»

Hanna epäröi vastatessaan.