Conquering GRE Math 3rd Edition

Robert E. Moyer
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/conquering-gre-math-3rd-edition-robert-e-moyer/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Trigonometry Robert E. Moyer

https://textbookfull.com/product/trigonometry-robert-e-moyer/

Trigonometry Robert E. Moyer

https://textbookfull.com/product/trigonometry-robert-e-moyer-2/

Conquering the physics GRE Yoni Kahn

https://textbookfull.com/product/conquering-the-physics-gre-yoni-
kahn/

Schaum’s Outline of College Algebra 5th Edition Robert

E. Moyer

https://textbookfull.com/product/schaums-outline-of-college-
algebra-5th-edition-robert-e-moyer/
Math Workout for the GRE Fourth Edition Review

https://textbookfull.com/product/math-workout-for-the-gre-fourth-
edition-review/

McGraw-Hill Education Conquering ACT Math and Science,

Fourth Edition Steven Dulan

https://textbookfull.com/product/mcgraw-hill-education-
conquering-act-math-and-science-fourth-edition-steven-dulan/

GRE Math Strategies Effective Strategies Practice from

99th Percentile Instructors Manhattan Prep

https://textbookfull.com/product/gre-math-strategies-effective-
strategies-practice-from-99th-percentile-instructors-manhattan-
prep/

Algebra I Math 200 Robert Boltje

https://textbookfull.com/product/algebra-i-math-200-robert-
boltje/

Practice for the GRE Math Subject Test One Practice

Test and Solutions Charles Rambo

https://textbookfull.com/product/practice-for-the-gre-math-
subject-test-one-practice-test-and-solutions-charles-rambo/
Copyright © 2017 by McGraw-Hill Education, Inc. All rights reserved.
Printed in the United States of America. Except as permitted under
the United States Copyright Act of 1976, no part of this publication
may be reproduced or distributed in any form or by any means, or
stored in a data base or retrieval system, without the prior written
permission of the publisher.

ISBN: 978-1-259-85950-2
MHID: 1-259-85950-9

The material in this eBook also appears in the print version of this
title: ISBN: 978-1-259-85951-9, MHID: 1-259-85951-7.

eBook conversion by codeMantra

Version 1.0

All trademarks are trademarks of their respective owners. Rather

than put a trademark symbol after every occurrence of a
trademarked name, we use names in an editorial fashion only, and
to the benefit of the trademark owner, with no intention of
infringement of the trademark. Where such designations appear in
this book, they have been printed with initial caps.

McGraw-Hill Education eBooks are available at special quantity

discounts to use as premiums and sales promotions or for use in
corporate training programs. To contact a representative, please visit
the Contact Us page at www.mhprofessional.com .

GRE is a registered trademark of the Educational Testing Service,

which was not involved in the production of, and does not endorse,
this product.

TERMS OF USE

This is a copyrighted work and McGraw-Hill Education and its

licensors reserve all rights in and to the work. Use of this work is
subject to these terms. Except as permitted under the Copyright Act
of 1976 and the right to store and retrieve one copy of the work,
you may not decompile, disassemble, reverse engineer, reproduce,
modify, create derivative works based upon, transmit, distribute,
disseminate, sell, publish or sublicense the work or any part of it
without McGraw-Hill Education’s prior consent. You may use the
work for your own noncommercial and personal use; any other use
of the work is strictly prohibited. Your right to use the work may be
terminated if you fail to comply with these terms.

THE WORK IS PROVIDED “AS IS.” McGRAW-HILL EDUCATION AND

ITS LICENSORS MAKE NO GUARANTEES OR WARRANTIES AS TO
THE ACCURACY, ADEQUACY OR COMPLETENESS OF OR RESULTS
TO BE OBTAINED FROM USING THE WORK, INCLUDING ANY
INFORMATION THAT CAN BE ACCESSED THROUGH THE WORK VIA
HYPERLINK OR OTHERWISE, AND EXPRESSLY DISCLAIM ANY
WARRANTY, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED
TO IMPLIED WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR
A PARTICULAR PURPOSE. McGraw-Hill Education and its licensors do
not warrant or guarantee that the functions contained in the work
will meet your requirements or that its operation will be
uninterrupted or error free. Neither McGraw-Hill Education nor its
licensors shall be liable to you or anyone else for any inaccuracy,
error or omission, regardless of cause, in the work or for any
damages resulting therefrom. McGraw-Hill Education has no
responsibility for the content of any information accessed through
the work. Under no circumstances shall McGraw-Hill Education
and/or its licensors be liable for any indirect, incidental, special,
punitive, consequential or similar damages that result from the use
of or inability to use the work, even if any of them has been advised
of the possibility of such damages. This limitation of liability shall
apply to any claim or cause whatsoever whether such claim or cause
arises in contract, tort or otherwise.
CONTENTS

About the Author

Acknowledgment
Preface

Part I: Introduction
CHAPTER 1: The GRE Quantitative Reasoning Sections
CHAPTER 2: The Mathematics You Need to Review
CHAPTER 3: Calculators on the GRE Quantitative Reasoning
Sections
3.1 Overview
3.2 Calculator for the Computer Version of the GRE
3.3 Calculator for the Paper Version of the GRE
3.4 Some General Guidelines for Calculator Usage
3.5 Online Calculator Examples
3.6 Handheld Calculator Examples

Part II: Types of GRE Math Questions

CHAPTER 4: GRE Quantitative Comparison Questions
4.1 Quantitative Comparison Item Format
4.2 Examples
4.3 Solution Strategies
4.4 Exercises
4.5 Solutions

CHAPTER 5: GRE Multiple-Choice Questions

5.1 Multiple-Choice Item Format
5.2 Examples
5.3 Solution Strategies
 5.4 Exercises
5.5 Solutions

CHAPTER 6: Other GRE Math Question Formats

6.1 Numeric Entry Item Format
6.2 Examples
6.3 Solution Strategies
6.4 Exercises
6.5 Solutions
6.6 Multiple-Response Item Format
6.7 Examples
6.8 Solution Strategies
6.9 Exercises
6.10 Solutions

CHAPTER 7: GRE Data Interpretation Questions

7.1 Data Interpretation Item Format
7.2 Examples
7.3 Solution Strategies
7.4 Exercises
7.5 Solutions

Part III: GRE Mathematics Review

CHAPTER 8: Number Properties
8.1 The Number Line
8.2 The Real Numbers
8.3 Rounding Numbers
8.4 Expanded Notation
8.5 Practice Problems
8.6 Solutions
8.7 Odd and Even Numbers
8.8 Number Properties Test 1
8.9 Solutions
 8.10 Solved GRE Problems
8.11 Solutions
8.12 GRE Practice Problems
8.13 Primes, Multiples, and Divisors
8.14 GCD and LCM Revisited
8.15 Practice Problems
8.16 Solutions
8.17 Number Properties Test 2
8.18 Solutions
8.19 Solved GRE Problems
8.20 Solutions
8.21 GRE Practice Problems

CHAPTER 9: Arithmetic Computation

9.1 Symbols
9.2 Order of Operations
9.3 Properties of Operations
9.4 Practice Problems
9.5 Solutions
9.6 Fractions
9.7 Practice Problems
9.8 Solutions
9.9 Operations with Fractions
9.10 Practice Problems
9.11 Solutions
9.12 Decimals
9.13 Practice Problems
9.14 Solutions
9.15 Arithmetic Computation Test 1
9.16 Solutions
9.17 Solved GRE Problems
9.18 Solutions
9.19 GRE Practice Problems
 9.20 Word Problems
9.21 Practice Problems
9.22 Solutions
9.23 Ratio and Proportion
9.24 Practice Problems
9.25 Solutions
9.26 Motion and Work Problems
9.27 Practice Problems
9.28 Solutions
9.29 Percentage
9.30 Practice Problems
9.31 Solutions
9.32 Percentage Word Problems
9.33 Practice Problems
9.34 Solutions
9.35 Types Of Averages
9.36 Practice Problems
9.37 Solutions
9.38 Powers and Roots
9.39 Standard Deviation
9.40 Practice Problems
9.41 Solutions
9.42 Simple Probability
9.43 Practice Problems
9.44 Solutions
9.45 Arithmetic Computation Test 2
9.46 Solutions
9.47 Solved GRE Problems
9.48 Solutions
9.49 GRE Practice Problems

CHAPTER 10: Algebra

10.1 Algebraic Expressions
10.2 Exponents Revisited
10.3 Roots Revisited
10.4 General Laws of Exponents
10.5 Practice Problems
10.6 Solutions
10.7 Tables of Powers and Roots
10.8 Radical Expressions
10.9 Practice Problems
10.10 Solutions
10.11 Operations with Radicals
10.12 Practice Problems
10.13 Solutions
10.14 Algebra Test 1
10.15 Solutions
10.16 Solved GRE Problems
10.17 Solutions
10.18 GRE Practice Problems
10.19 Translating Verbal Expressions into Algebraic
Expressions
10.20 Evaluating Algebraic Expressions
10.21 Evaluating Formulas
10.22 Practice Problems
10.23 Solutions
10.24 Addition and Subtraction of Algebraic
Expressions
10.25 Multiplication of Algebraic Expressions
10.26 Division of Algebraic Expressions
10.27 Practice Problems
10.28 Solutions
10.29 Algebraic Fractions
10.30 Factoring Algebraic Expressions
10.31 Practice Problems
10.32 Solutions
10.33 Operations with Algebraic Fractions
10.34 Practice Problems
10.35 Solutions
10.36 Algebra Test 2
10.37 Solutions
10.38 Solved GRE Problems
10.39 Solutions
10.40 GRE Practice Problems
10.41 Linear Equations
10.42 Literal Equations
10.43 Equations with Fractions
10.44 Equations That Are Proportions
10.45 Equations with Radicals
10.46 Practice Problems
10.47 Solutions
10.48 Systems of Linear Equations
10.49 Practice Problems
10.50 Solutions
10.51 Linear Inequalities
10.52 Practice Problems
10.53 Solutions
10.54 Quadratic Equations and Inequalities
10.55 Practice Problems
10.56 Solutions
10.57 Functions
10.58 Practice Problems
10.59 Solutions
10.60 Algebraic Word Problems
10.61 Practice Problems
10.62 Solutions
10.63 Algebra Test 3
10.64 Solutions
10.65 Solved GRE Problems
 10.66 Solutions
10.67 GRE Practice Problems

CHAPTER 11: Geometry

11.1 Symbols
11.2 Points, Lines, and Angles
11.3 Practice Problems
11.4 Solutions
11.5 Polygons
11.6 Practice Problems
11.7 Solutions
11.8 Triangles
11.9 Practice Problems
11.10 Solutions
11.11 Quadrilaterals
11.12 Practice Problems
11.13 Solutions
11.14 Perimeter and Area
11.15 Practice Problems
11.16 Solutions
11.17 Circles
11.18 Practice Problems
11.19 Solutions
11.20 Solid Geometry
11.21 Practice Problems
11.22 Solutions
11.23 Coordinate Geometry
11.24 Practice Problems
11.25 Solutions
11.26 Geometry Test
11.27 Solutions
11.28 Solved GRE Problems
11.29 Solutions
 11.30 GRE Practice Problems

Part IV: GRE Math Practice Sections

GRE Math Practice Section 1
GRE Math Practice Section 2
GRE Math Practice Section 3
ABOUT THE AUTHOR

Dr. Robert E. Moyer taught mathematics and mathematics education

at Southwest Minnesota State University in Marshall, Minnesota from
2002 to 2009. Before coming to SMSU, he taught at Fort Valley State
University in Fort Valley, Georgia, from 1985 to 2000, serving as
head of the Department of Mathematics and Physics from 1992 to
1994.
Prior to teaching at the university level, Dr. Moyer spent 7 years
as the mathematics consultant for a five-county Regional Educational
Service Agency in central Georgia and 12 years as a high school
mathematics teacher in Illinois. He has developed and taught
numerous in-service courses for mathematics teachers.
He received his Doctor of Philosophy in Mathematics Education
from the University of Illinois (Urbana-Champaign) in 1974. He
received his Master of Science in 1967 and his Bachelor of Science in
1964, both in Mathematics Education, from Southern Illinois
University (Carbondale).
ACKNOWLEDGMENT

The writing of this book has been greatly aided and assisted by my
daughter, Michelle Parent-Moyer. She did research on the tests and
the mathematics content in them, created the graphics used in the
manuscript, and edited the manuscript. Her work also helped ensure
consistency of style, chapter format, and overall structure. I owe her
a great deal of thanks and appreciation for all of the support she lent
to the completion of the manuscript.
PREFACE

Recognizing that the people preparing to take the GRE have widely
varying backgrounds and experiences in mathematics, this book
provides an orientation to the mathematics content of the tests, an
introduction to the formats used for the mathematics test questions,
and practice with multiple-choice mathematics questions. There is an
explanation of the quantitative comparison questions and data
interpretation questions that are on the GRE. Many of the questions
on the test are general problem-solving questions in a multiple-
choice format with five answer choices.
The mathematics review is quite comprehensive with
explanations, example problems, and practice problems covering
arithmetic, algebra, and geometry. The mathematics on the GRE is
no more advanced than the mathematics taught in high school. The
topics are explained in detail and several examples of each concept
are provided. After a few concepts have been explained, there is a
set of practice problems with solutions. In each of the four
mathematics review units, there is at least one multiple-choice test
covering the concepts of the unit. The answers and solutions to the
questions for each unit test are provided in a separate section
following the test. Questions in the GRE formats follow each test.
The review materials are structured so that you may select which
topics you want to review. The unit tests may also be used to
determine what topics you need to review.
There are three practice sections modeled after the GRE
mathematics sections. Each section is followed by the answers and
solutions for the questions on the section. The recommended time
limit for the sections is the same as that on the GRE, 35 minutes.
The practice sections are the same length as the actual test, 20
questions. The concepts on the practice sections are similar to those
of the actual test and the proportion of questions on each area is
also similar to that of the actual test. Information on the most recent
changes to the GRE can be found on the www.ets.org website.
Use this book to review your mathematics knowledge, check your
understanding of mathematics concepts, and practice demonstrating
your math skills in a limited time frame. This will help you become
prepared for your actual GRE.
Robert E. Moyer, PhD
Associate Professor of Mathematics (Retired)
Southwest Minnesota State University
 PART I
INTRODUCTION

Graduate and professional schools consider a variety of factors when

deciding which applicants to admit to their programs. These factors
include educational background, work experience, recommendations
from faculty, personal essays, and interviews. One factor often
considered in admissions decisions is the applicant’s performance on
a standardized examination. One of the most common graduate
school admissions tests is the Graduate Record Examination,
generally called the GRE® .
The GRE is developed and administered by Educational Testing
Service (ETS). There are nine exams that can be referred to as GRE
tests; the GRE General Test and eight subject-specific exams. In this
book, the name “GRE” will always refer to the GRE General Test;
information on the subject tests is outside the scope of this book.
The GRE General Test consists of three parts: Verbal Reasoning,
Quantitative Reasoning, and Analytical Writing. The test does not
measure knowledge that comes from the in-depth study of any
particular field; instead, it requires skills that are acquired over a
period of many years. Many of those skills are developed through
the curriculum of the average high school.
ETS revises the GRE General Test from time to time. This book
covers the latest version of the test, introduced in Fall 2011. This
version includes these features:
A user-friendly testing interface that allows testers to skip
questions, go back to previous questions within a question
section, change answer choices, and use an on-screen calculator.
Questions that closely reflect graduate-level reasoning skills: data
interpretation, real-life scenarios, and questions that may have
more than one possible answer.
 A scoring system that makes it easy for institutions to compare
GRE scores among applicants.
The contents of this book were developed to prepare you for this
revised version. The book contains chapters that discuss the various
types of questions you will be asked, a review of the mathematics
concepts you need, and practice GRE quantitative sections.
For general information about registering for and taking the GRE,
visit the ETS website, www.ets.org , or the GRE website,
www.gre.org .
 CHAPTER 1
THE GRE QUANTITATIVE REASONING
SECTIONS

The GRE is given as a computer-based test in the United States. (In

some other countries, a paper-based version is used.) On the
computer-based GRE General Test, there are two 35-minute
Quantitative Reasoning sections. The test uses a modified computer-
adaptive process in which the computer selects the difficulty of your
second section based on how you well you scored on the first
section. In other words, if you do well on the first section, you will
get a harder second section (and a higher score). If you do poorly
on the first section, you will get an easier second section (and a
lower score). Since you must answer 20 questions in 35 minutes,
you need to answer a question approximately every minute and a
half. Within a section, you may skip a question and return to it later
in order to maximize your efficiency. You need to finish each section
in the allotted time. There is an on-screen calculator that you may
use to aid in your calculations.
The questions in the Quantitative Reasoning sections assess your
ability to solve problems using mathematical and logical reasoning
and basic mathematical concepts and skills. The mathematics
content on the GRE General Test does not go beyond what is
generally taught in high schools. It includes arithmetic, algebra,
geometry, and data analysis. The mathematics content, based on
GRE sample tests provided by ETS, comes from the following areas:
Number properties: approximately 22%
Arithmetic (often graph-related): approximately 18%
Algebra: approximately 18%
Plane and solid geometry: approximately 14%
Probability and statistics: approximately 8%
 Algebra word problems: approximately 6%
Arithmetic ratios: approximately 6%
Coordinate geometry: approximately 4%
Tables: approximately 4%
There is no guarantee that the questions on each Quantitative
Reasoning section on a given GRE test will be divided among the
content areas according to these exact percentages, but the total
Quantitative Reasoning part of the GRE will be spread among the
content areas in approximately this way, based on the sample test
materials provided by ETS.
In the revised GRE introduced in 2011, two new question formats
have been added. These new question types allow some questions
to be asked and answered in more natural and complex ways than
the older formats permitted. The types of questions in the
Quantitative Reasoning sections of the GRE General Test may now
include the following:
Quantitative Comparison
Multiple-Choice
Numeric Entry
Multiple-Response
Quantitative Comparison questions present two
mathematical quantities. You must determine whether the first
quantity is larger, the second is larger, the two quantities are equal,
or if it is impossible to determine the relationship based on the given
information.
Multiple-Choice questions are questions for which you are to
select a single answer from a list of choices. These are the
traditional multiple-choice questions with five possible answers that
most test-takers will be familiar with from other standardized
examinations.
In Numeric Entry questions , you are asked to type in the
answer to the problem from the keyboard, rather than choosing
from answers provided to you. For example, if the answer to the
question is 8.2, you click on the answer box and then type in the
number 8.2.
Multiple-Response questions are similar to multiple-choice
questions, but you may select more than one of the five choices, if
appropriate.
To be successful on the GRE Quantitative Reasoning sections, you
need to be familiar with the types of questions you will be asked as
well as the relevant mathematical concepts. Later chapters will go
into more detail about the different question types and how to
approach answering each of them.
 CHAPTER 2
THE MATHEMATICS YOU NEED TO REVIEW

The GRE is taken by people with a wide variety of educational

backgrounds and undergraduate majors. For that reason, the GRE
Quantitative Reasoning sections test mathematical skills and
concepts that are assumed to be common for all test-takers. The
test questions require you to know arithmetic, algebra, geometry,
and basic probability and statistics. You will be expected to apply
basic mathematical skills, understand elementary mathematical
concepts, reason quantitatively, apply problem-solving skills,
recognize what information is relevant to a problem, determine what
relationship, if any, exists between two quantities, and interpret
tables and graphs.
The GRE does not attempt to assess how much mathematics you
know. It seeks to determine whether you can use the mathematics
frequently needed by graduate students, and whether you can use
quantitative reasoning to solve problems. Specialized or advanced
mathematical knowledge is not needed to be successful on the
Quantitative Reasoning sections of the GRE. You will NOT be
expected to know advanced statistics, trigonometry, or calculus, and
you will not be required to write a proof.
In general, the mathematical knowledge and skills needed to be
successful on the GRE do not extend beyond what is usually covered
in the average high school mathematics curriculum. The broad areas
of mathematical knowledge needed for success are number
properties, arithmetic computation, algebra, and geometry.
Number properties include such concepts as even and odd
numbers, prime numbers, divisibility, rounding, and signed (positive
and negative) numbers.
In arithmetic computation , order of operations, fractions
(including computation with fractions), decimals, and averages will
be tested. You may also be asked to solve word problems using
arithmetic concepts.
The algebra needed on the GRE includes linear equations,
operations with algebraic expressions, powers and roots, standard
deviation, inequalities, quadratic equations, systems of equations,
and radicals. Again, algebra concepts may be part of a word problem
you are asked to solve.
In geometry , concepts tested include the properties of points,
lines, planes, and polygons. You may be asked to calculate area,
perimeter, and volume, or explore coordinate geometry.
You will be expected to recognize standard symbols for
mathematical relationships, such as = (equal), ≠ (not equal), < (less
than), > (greater than), || (parallel), and ⊥ (perpendicular). All
numbers used will be real numbers. Fractions, decimals, and
percentages may be used.
When units of measure are used, they may be in English (or
customary) or metric units. If you need to convert between units of
measure, the conversion relationship will be given, except for
common ones such as converting minutes to hours, inches to feet,
or centimeters to meters.
GRE word problems usually focus on doing something or deciding
something. The mathematics is only a tool to help you get the
necessary result. When answering a question on the GRE, you first
need to read the question carefully to see what is being asked.
Then, recall the mathematical concepts needed to relate the
information you are given in a way that will enable you to solve the
problem.
If you have completed the average high school mathematics
program, you have been taught the mathematics you need for the
GRE. The review of arithmetic, algebra, and geometry provided in
this book will help you refresh your memory of the mathematical
skills and knowledge you previously learned.
If you are not satisfied with your existing mathematics knowledge
in a given area, then review the material provided on that topic in
more detail, making sure that you fully understand each section
before going on to the next one.
 CHAPTER 3
CALCULATORS ON THE GRE QUANTITATIVE
REASONING SECTIONS

3.1 OVERVIEW
Calculators are provided for use on the GRE Quantitative Reasoning
sections. A handheld calculator is provided for the paper version of
the GRE and an online calculator is provided for use during the
computer version of the GRE. You are NOT allowed to use any
calculator other than the one provided.
Just because a calculator is provided does not mean that one is
needed or even helpful for most questions on the Quantitative
Reasoning sections. The calculator will aid you in completing
computations more quickly and easily; however, most of the
questions are based on using reasoning and comparisons, which are
not calculator activities. Using reasoning skills, estimation, mental
computation, or simple arithmetic will enable you to answer most
questions. The calculator can help you answer some questions more
quickly or accurately than doing the computations manually.
Questions with square roots, long division, or computations with
multiple digits are reasonable questions for using a calculator. Also,
use a calculator if there is a procedure that has been a frequent
source of errors for you in the past.
You need to understand how the calculator will do the
computations and display the results. Both the handheld calculator
and the online calculator have eight-digit displays, which means only
answers of eight digits or fewer can be shown. If the result to a
computation is more than eight digits, the calculator will display an
error message. For 5555555 times 3, the calculator will display the
eight-digit result 16666665, but 55555555 times 3 is a nine-digit
answer, so an error message will be displayed.
 When the digits that cause the result to have more than eight
digits are to the right of the decimal point, the calculator may just
drop the extra digits, or it may round the result to eight digits. To
see what the calculator you are using will do, you can test the
calculator with 2 divided by 3. If the result displayed is 0.6666666,
your calculator drops the extra digits. When the result displayed is
0.6666667, your calculator rounds the result to eight digits.

3.2 CALCULATOR FOR THE COMPUTER

VERSION OF THE GRE
The computer version of the GRE has an online calculator for use
during the Quantitative Reasoning sections. The online calculator has
keys for memory storage, parentheses, and square root. A more
important aspect of this calculator is that it follows the order of
operations from algebra. The calculator will do the operations in
parentheses first, then multiplications and divisions in order from left
to right, and then additions and subtractions in order from left to
right. This calculator will compute 5 + 3 × 4 as 17 because it will
compute 3 × 4 to get 12 first and then compute 12 + 5 to get 17.
The use of parentheses can get the calculator to do 5 + 3 first.
Thus, (5 + 3) × 4 will compute 5+3 to get 8 and then compute 8 ×
4 to get 32. The way you enter the problem into the calculator can
influence the result of the computation. There is a special key,
Transfer Display, on the online calculator for use on Numeric Entry
questions to record your result in the box for your answer on the
computer screen. This will eliminate copying errors when you are
recording your answer.

3.3 CALCULATOR FOR THE PAPER

VERSION OF THE GRE
For the paper version of the GRE, a handheld calculator is provided
for use on the Quantitative Reasoning sections. The handheld
calculator provided has a square root key and memory keys but NO
parentheses keys. The calculator uses the rules of arithmetic to
perform the operations in the order they are entered into the
calculator. Thus, 5 + 3 × 4 will yield a result of 32 because 5 will be
added to 3 to get 8, which will then be multiplied by 4 to get 32. If
you enter 3 × 4 + 5, the calculator will multiply 3 times 4 to get 12
and then add 5 to get 17. Thus, the order you enter the data on this
calculator influences the result.

3.4 SOME GENERAL GUIDELINES FOR

CALCULATOR USAGE
In general, you should do the computations without using a
calculator. This keeps you in charge of the work and eliminates one
error source, the way the data are entered into the calculator. There
are times when using a calculator will yield the result more quickly
and easily, however.

• Most questions do not require the use of the calculator because

there are no computations required.
• Simple computations are done faster mentally than with a
calculator. So do computations like 40 − 295, , 256/100, 902
, (6)(800), and 56 + 104 mentally.
• Estimating the result of the computation may let you select the
best answer without needing to compute the exact answer.
• When using the calculator, compute the result as a decimal only if
the answer choices have decimals or if the answer choices are
different enough that the best answer can be matched easily from
an approximate result.
• Use the calculator when the computations are complicated such as
long division, computations using numbers that have many digits,
or square roots.
• Use the calculator for computations in which you are likely to make
errors based on your past experience.
• Enter numbers into the calculator carefully so that the numbers
entered are correct and the computations will be completed in the
order that you want them done.
• Clear the memory on the calculator before you start entering
numbers for a new problem, and clear the memory on the
calculator after you complete a problem. This will introduce two
checks to be sure no left-over data from a previous problem will
create errors when doing the current problem.

3.5 ONLINE CALCULATOR EXAMPLES

1. Compute:

Enter: [(13 + 71) ÷ 12] + (4 × 6.24) = to get the result 31.96.

or
Enter: 13 + 71 = ÷ 12 = to get 7, and then press the M+ key to
store the result in memory. Now enter 4 × 6.24 = to get the
result 24.96, and then press the M+ key to add this number to
the one currently in the memory. Finally, press the MR key to get
the answer 31.96. Once you are finished with this result, press
the MC key to clear the calculator memory so that the calculator
is ready for use on another problem.
Answer: 31.96
2. Compute: to the nearest thousandth.
Enter: (7 × 7 + 5 × 5) √ to get 8.6023253. Now round the
result to the nearest thousandth, three decimal places, to get
the final result 8.602.
Answer: 8.602
Another random document with
no related content on Scribd:
 — En toisin, vaan olen pahoillani, että niin häntä vihasin.

— Tunnette katumusta?

— En, ei se ole katumusta, älkää kirjoittako sitä. Itsehän minä olen

huono, herrat, siinä se, itsekään en ole kovin kaunis, ja siksi minulla
ei ollut oikeutta pitää häntä vastenmielisenä, siinä se! Tämän voitte
ehkä kirjoittaa muistiin.

Tämän sanottuaan Mitja tuli äkkiä tavattoman surulliseksi. Jo

kauan sitten, sikäli kuin hän oli vastaillut tutkintatuomarin
kysymyksiin, hän oli alkanut muuttua yhä synkemmäksi. Ja äkkiä,
juuri tällä hetkellä taas sattui odottamaton kohtaus. Asia oli niin, että
vaikka Grušenjka äsken oli poistettu huoneesta, niin häntä ei
kuitenkaan oltu viety sen kauemmaksi kuin kolmanteen huoneeseen
siitä sinisestä huoneesta, jossa nyt toimitettiin kuulustelua. Se oli
pieni yksi-ikkunainen huone heti sen ison huoneen takana, jossa
yöllä oli tanssittu ja pidetty komeita kemuja. Siellä hän istui, ja hänen
kanssaan oli toistaiseksi ainoastaan Maksimov, joka oli hirveän
hämmästynyt, hirveän pelästynyt ja oli takertunut häneen aivan kuin
hakien pelastusta hänen läheisyydestään. Heidän ovellaan seisoi
joku talonpoika, jolla oli laatta rinnassa. Grušenjka itki, ja nytpä
äkkiä, kun murhe liiaksi ahdisti hänen sieluaan, hän hypähti pystyyn,
löi käsiään yhteen ja huutaen kovalla, vaikeroivalla äänellä: »Voi
onnettomuuttani, onnettomuuttani!» hän syöksyi pois huoneesta
oman Mitjansa luo, ja niin äkkiarvaamatta, että kukaan ei ennättänyt
häntä pysähdyttää. Kun Mitja kuuli hänen vaikerruksensa, alkoi hän
vapista, nousi seisomaan, parkaisi ja syöksähti suin päin häntä
vastaan aivan kuin olisi ollut suunniltaan. Mutta heidän ei taaskaan
annettu yhtyä, vaikka he jo olivat nähneet toisensa. Mitjaa tartuttiin
lujasti kiinni käsistä: hän heittelehti, riuhtoi, tarvittiin kolme tai neljä
miestä häntä pidättämään. Myöskin Grušenjkaan tartuttiin kiinni, ja
Mitja näki, kuinka Grušenjka huutaen ojensi häntä kohti kätensä, kun
hänet vietiin pois. Kohtauksen päätyttyä hän tuli tajuihinsa taas
entisellä paikallaan pöydän ääressä vastapäätä tutkintatuomaria ja
huuteli kääntyen heidän puoleensa:

— Mitä te hänestä tahdotte? Miksi te häntä kiusaatte? Hän on

viaton, viaton!…

Prokuraattori ja tutkintatuomari tyynnyttelivät häntä. Näin meni

jonkin verran aikaa, kymmenkunta minuuttia; viimein astui
huoneeseen kiireesti sieltä poistunut Mihail Makarovitš ja lausui
prokuraattorille kovalla äänellä ja kiihkeästi:

— Hänet on viety pois, hän on alhaalla, ettekö salli minun sanoa,

herrat, vain pari sanaa tälle onnettomalle miehelle? Teidän kuullen,
herrat, teidän kuullen!

— Olkaa hyvä, Mihail Makarovitš, — vastasi tutkintatuomari, —

tässä tapauksessa meillä ei ole sanottavana mitään sitä vastaan.

— Dmitri Fjodorovitš, kuulehan, hyvä mies, — alkoi Mitjan puoleen

kääntyen Mihail Makarovitš puhua, ja hänen liikutusta osoittavissa
kasvoissaan kuvastui lämmin, melkein isällinen myötätunto
onnetonta kohtaan, — minä olen vienyt sinun Agrafena
Aleksandrovnasi alas itse ja antanut isännän tytärten huostaan, ja
hänen kanssaan on siellä nyt koko ajan tuo ukko Maksimov, ja minä
olen saanut hänet suostumaan, kuuletko, — saanut suostumaan ja
rauhoittumaan, saanut hänet käsittämään, että sinun pitää saada
puolustaa itseäsi hänen häiritsemättään ja ilman että hän saattaa
sinut surulliseksi, muuten sinä voit joutua hämillesi ja todistaa väärin
itseäsi vastaan, ymmärrätkö? No niin, sanalla sanoen minä puhuin ja
hän ymmärsi. Hän on viisas, veliseni, hän on hyvä, hän tuppasi
suutelemaan minun, vanhan, käsiäni, pyysi sinun puolestasi. Itse
lähetti minut tänne sanomaan sinulle, että olisit levollinen hänen
puolestaan, ja on tarpeen, ystäväni, on tarpeen, että minä menisin ja
sanoisin hänelle, että sinä olet rauhallinen etkä ole huolestunut
hänestä. Rauhoitu siis, ymmärrä tämä. Minä olen syyllinen hänen
edessään. Hän on kristitty sielu, niin, hyvät herrat, se on nöyrä sielu
eikä syyllinen mihinkään. Mitä siis sanon hänelle, Dmitri Fjodorovitš,
istutko rauhallisena vai etkö?

Hyväluontoinen ukko puheli paljon liikoja, mutta Grušenjkan

murhe, inhimillinen murhe oli vaikuttanut hänen hyvään
sydämeensä, ja kyyneletkin loistivat hänen silmissään. Mitja hyppäsi
ylös ja syöksähti hänen luokseen.

— Suokaa anteeksi, herrat, sallikaa, oi, sallikaa! — huudahti hän.

— Teillä on enkelin sydän, Mihail Makarovitš, minä kiitän hänen
puolestaan! Minä olen, olen rauhallinen, olen iloinen, kertokaa se
hänelle sydämenne rajattomassa hyvyydessä, ilmoittakaa, että minä
olen iloinen, alan ihan heti nauraakin, kun tiedän, että hänellä on
läheisyydessään sellainen suojelusenkeli kuin te. Heti lopetan kaikki,
ja paikalla kun olen vapaa, heti paikalla tulen hänen luokseen, hän
saa nähdä, odottakoon! Hyvät herrat, — kääntyi hän äkkiä
prokuraattorin ja tutkintatuomarin puoleen, — nyt avaan teille koko
sydämeni, kaikki vuodatan siitä, me pääsemme silmänräpäyksessä
loppuun — rupeammehan lopuksi nauramaan, eikö niin? Mutta,
hyvät herrat, tämä nainen on sieluni kuningatar! Oi, sallikaa minun
sanoa se, minä tunnustan sen teille… Näenhän minä, että olen
kunnon ihmisten seurassa: hän on minun valoni, minun pyhä
olentoni, jospa te vain tietäisitte! Kuulitteko hänen huutonsa: »Sinun
kanssasi olen valmis kärsimään vaikka kuolemanrangaistuksen!»
Mitä minä olen hänelle antanut, minä, kerjäläinen, köyhä raukka,
miksi tämmöinen rakkaus minua kohtaan, olenko minä sen arvoinen,
minä kömpelö, häpeää ansainnut elukka, jolla on häpeälliset kasvot,
olenko minä ansainnut sellaista rakkautta, että hän lähtisi kanssani
pakkotyöhön? Minun tähteni hän makasi äsken teidän jalkojenne
juuressa, hän on ylpeä eikä mihinkään syyllinen! Kuinka minä en
jumaloisi häntä, kuinka en itkisi, en pyrkisi hänen luokseen niinkuin
äsken? Oi, herrat, antakaa anteeksi! Mutta nyt, nyt olen lohdutettu.

Ja hän vaipui tuolille, peitti kasvonsa molempiin käsiinsä ja

purskahti itkemään. Mutta ne olivat jo onnellisia kyyneliä. Hän tuli
silmänräpäyksessä entiselleen. Vanha poliisipäällikkö oli hyvin
tyytyväinen, ja lakimiehet näyttivät niinikään olevan hyvillään; he
tunsivat kuulustelun nyt joutuneen uuteen vaiheeseen. Saatettuaan
ovelle poliisipäällikön Mitja suorastaan tuli iloiseksi.

— No, hyvät herrat, nyt olen käytettävissänne, täydelleen

käytettävissänne. Ja… jos ei vain olisi kaikkia noita pikkuasioita, niin
me pääsisimme heti yksimielisyyteen. Minä puhun taas
pikkuasioista. Minä olen teidän, hyvät herrat, mutta, minä vannon,
tarvitaan molemminpuolista luottamusta, — teidän on luotettava
minuun ja minun teihin — muuten emme pääse koskaan tulokseen.
Teidän takianne puhun. Asiaan, hyvät herrat, asiaan, ja, ennen
kaikkea, älkää penkoko niin paljon minun sieluani, älkää kiusatko
sitä tyhjänpäiväisillä asioilla, vaan kysykää ainoastaan asiaa ja
tositapahtumia, niin minä annan heti kaikki tarpeelliset tiedot. Mutta
pikkuseikat hiiteen!

Näin huudahteli Mitja. Kuulustelu alkoi uudelleen.

 4.

Toinen koettelemus

— Ette usko, miten te rohkaisette meitä itseämme, Dmitri

Fjodorovitš, tällä auliudellanne… — alkoi Nikolai Parfenovitš puhua
vilkastuneen näköisenä ja ilmeisen tyytyväisyyden loistaessa hänen
suurista, vaaleanharmaista, pullollaan olevista, muuten sangen
likinäköisistä silmistään, joilta hän hetkistä aikaisemmin oli ottanut
pois silmälasit. — Ja te teitte äsken oikean huomautuksen tuosta
molemminpuolisesta luottamuksesta, jota ilman toisinaan on
mahdotonta tulla toimeenkin näin tärkeissä asioissa, siinä
tapauksessa että epäluulonalainen henkilö todellakin haluaa, toivoo
ja voi osoittaa syyttömyytensä. Me puolestamme teemme
voitavamme, ja te olette itse jo nytkin voinut nähdä, miten me
hoidamme tätä asiaa… Oletteko samaa mieltä, Ippolit Kirillovitš? —
kääntyi hän äkkiä prokuraattorin puoleen.

— Oi, epäilemättä, — lausui prokuraattori hyväksyvästi, vaikka

hänen puheensa tuntuikin hieman kuivalta Nikolai Parfenovitšin
purkaukseen verrattuna.

Huomautan kerta kaikkiaan: meille äskettäin saapunut Nikolai

Parfenovitš oli virkatoimintansa alusta asti täällä tuntenut meidän
prokuraattoriamme Ippolit Kirillovitšia kohtaan tavatonta kunnioitusta
ja tullut hänen kanssaan miltei sydämellisiin väleihin. Hän oli
melkeinpä ainoa ihminen, joka ehdottomasti uskoi meidän
»virkauralla väärin kohdellun» Ippolit Kirillovitšimme harvinaiseen
psykologiseen kykyyn ja puhujalahjoihin ja täydellisesti uskoi senkin,
että häntä oli väärin kohdeltu. Hän oli kuullut hänestä jo Pietarissa.
Sen sijaan oli vuorostaan nuori Nikolai Parfenovitš samoin ainoa
mies koko maailmassa, jota meidän »syrjäytetty» prokuraattorimme
vilpittömästi rakasti. Matkalla tänne he olivat ennättäneet jonkin
verran päättää ja sopia kysymyksessä olevasta jutusta, ja nyt
pöydän ääressä Nikolai Parfenovitšin terävä äly tajusi kuin lennosta
siepaten ja ymmärsi jokaisen osviitan, jokaisen liikkeen vanhemman
virkatoverin kasvoissa, ymmärsi puolesta sanasta, katseesta,
silmäniskusta.

— Hyvät herrat, antakaa vain minun itseni kertoa älkääkä

keskeyttäkö minua jonninjoutavilla asioilla, niin minä teen teille
silmänräpäyksessä selon kaikesta, — puhui Mitja kärsimättömästi.

— Se on hyvä. Kiitän teitä. Mutta ennenkuin siirrymme

kuuntelemaan teidän omaa kertomustanne, pyytäisin saada vain
todeta vielä erään tosiseikan, joka on meille sangen
mielenkiintoinen, nimittäin noista kymmenestä ruplasta, jotka te eilen
noin kello viisi lainasitte panttaamalla pistolinne ystävältänne Pjotr
Iljitš Perhotinilta.

— Panttasin, herrat, panttasin kymmenestä ruplasta, entä mitä

vielä siitä? Siinä koko juttu, heti palattuani kaupunkiin matkaltani
panttasin.

— Palasitteko te matkalta? Kävittekö ulkopuolella kaupungin?

— Kävin, herrat, neljänkymmenen virstan päässä kävin, ettekö te

tietänyt sitä?

Prokuraattori ja Nikolai Parfenovitš katsahtivat toisiinsa.

— Ja yleensäkin, jospa te aloittaisitte kertomuksenne

järjestelmällisesti kuvaamalla koko eilisen päivänne aamusta
alkaen? Olkaa hyvä ja ilmoittakaa esimerkiksi: minkä tähden te
poistuitte kaupungista, mihin aikaan lähditte ja saavuitte takaisin… ja
kaikki nämä tosiseikat.

— Olisitte noin kysynytkin alusta pitäen, — alkoi Mitja nauraa

äänekkäästi, ja jos tahdotte, niin asiaa ei ole aloitettava eilisestä,
vaan sen edellisestä päivästä, aivan aamusta, silloin ymmärrätte
minne, miten ja mitä varten läksin ja matkustin. Minä menin, herrat,
toissa päivänä aamulla täkäläisen kauppiaan Samsonovin luo
lainatakseni häneltä rahaa kolmetuhatta mitä parhainta vakuutta
vastaan, — oli äkkiä tullut kova rahan tarve, oli tullut rahan tarve…

— Sallikaa minun keskeyttää teidät, — lausui prokuraattori

kohteliaasti, — miksi teille tuli niin yhtäkkiä tarvis ja juuri tuollaista
rahamäärää, kolmeatuhatta ruplaa?

— Äh, hyvät herrat, ei tarvitsisi takertua pikkuseikkoihin: miten,

milloin ja miksi, ja minkätähden juuri niin paljon eikä niin paljon
rahaa, ja kaikkea tuota hölynpölyä… sehän ei mahdu kolmeen
nidokseenkaan, ja sittenkin vielä tarvitaan epilogi!

Kaiken tämän Mitja sanoi hyväntahtoisen, mutta kärsimättömän

tuttavallisesti niinkuin ihminen, joka tahtoo sanoa koko totuuden ja
joka on täynnä mitä parhaimpia aikeita.

— Hyvät herrat, — sanoi hän ikäänkuin äkkiä hoksaten, — älkää

nurkuko minun vastaanpäkistämistäni, pyydän taaskin: uskokaa
vieläkin, että minä tunnen täydellistä kunnioitusta ja ymmärrän asian
nykyisen tilan. Älkää luulko minun olevan juovuksissa. Olen nyt jo
selvinnyt. Ja jos olisin humalassa, niin se ei ollenkaan haittaisi asiaa.
Minun laitanihan on näin:
 Selvisi ja viisastui — niin tyhmeni, vaan kun joi ja tyhmeni,
— niin viisastui.

Hahhah! Muuten huomaan, hyvät herrat, että minun toistaiseksi

vielä on sopimatonta lasketella sukkeluuksia teidän edessänne,
nimittäin ennenkuin olemme selvitelleet asiat. Sallikaa minun pitää
vaaria omasta arvokkuudestanikin. Ymmärränhän, mikä on ero tällä
kertaa: minähän istun edessänne joka tapauksessa rikollisena, olen
siis kaikkea muuta kuin teidän vertaisenne, ja teille on annettu
tehtäväksi pitää minua silmällä: ettehän te silitä päätäni siitä, mitä
minä tein Grigorille, eihän todellakaan saa rankaisematta puhkoa
vanhusten päitä, tehän pistätte minut hänen takiaan tuomion
perusteella ehkäpä puoleksi vuodeksi, ehkäpä vuodeksi
kuritushuoneeseen, en tiedä, miten teillä siellä tuomitaan, vaikkapa
en menettäisikään kansalaisluottamustani, enhän menetä
kansalaisluottamusta, prokuraattori? No niin, herrat, ymmärränhän
minä tämän erotuksen… Mutta myöntäkää toki sekin, että tehän
voitte saattaa itse Jumalan ymmälle tämmöisillä kysymyksillä: missä
astuit, miten astuit, milloin astuit ja mihin astuit? Minähän
sekaannun, jos noin tehdään, mutta te takerrutte heti siihen ja
kirjoitatte muistiin, ja mitä siitä tulee tulokseksi? Ei tule mitään! Jos
taas minä nyt olen alkanut valehdella, niin valehtelen loppuun asti, ja
te, herrat, ollen korkeasti sivistyneitä ja kunnon miehiä, annatte
minulle anteeksi. Lopetan nimenomaan pyytämällä: jättäkää pois,
herrat, tuo virallinen kuulustelutapa, että ensin muka on aloitettava
jostakin vähäpätöisestä ja jonninjoutavasta: millä tavoin nousit
makuulta, mitä söit, mihin sylkäisit, ja »saatuasi rikollisen huomion
laukeamaan» anna äkkiä pudota tyrmistyttävä kysymys: »kenet
tapoit, kenet ryöstit?» Hahhah! Semmoistahan on teidän virallinen
viisautenne, sehän on teillä sääntönä, siihenhän pohjautuu koko
teidän oveluutenne! Tuudittakaa moukkia uneen moisilla tempuilla
älkääkä minua. Minähän ymmärrän asian, olen ollut virassa,
hahhahhah! Älkää suuttuko, herrat, annattehan anteeksi
röyhkeyteni? — huudahti hän katsoen heihin miltei hämmästyttävän
hyväntahtoisesti. — Mitja Karamazovhan sen sanoi, voi siis antaa
anteeksi, sillä mitä viisaalle miehelle ei anneta anteeksi, se annetaan
anteeksi Mitjalle! Hahhah!

Nikolai Parfenovitš kuunteli ja nauroi myös. Prokuraattori ei tosin

nauranut, mutta katseli Mitjaa tarkasti, silmiään pois kääntämättä,
aivan kuin ei tahtoisi jättää huomaamatta pienintäkään sanaa, hänen
pienintäkään liikettään, pienintäkään värähdystä hänen kasvoissaan.

— Sillä tavoinhan me kyllä ensin aloimmekin kanssanne, — lausui

yhä nauraen Nikolai Parfenovitš, — ettemme ruvenneet sotkemaan
teitä kysymyksillä: miten te aamulla nousitte ja mitä te söitte, vaan
aloitimme hyvinkin oleellisesta kohdasta…

— Ymmärrän, ymmärsin ja annoin sille arvoa, ja vielä

suuremmassa arvossa pidän minulle nyt osoittamaanne hyvyyttä,
verratonta hyvyyttä, joka on jalojen sielujen arvoinen. Meitä on tässä
yhdessä kolme kelpo miestä, ja niin olkoonkin meillä tässä kaikki
keskinäisen luottamuksen perustalla kuten ainakin sivistyneitten
maailmanmiesten kesken, joita yhdistää aateluus ja kunnia. Sallikaa
joka tapauksessa minun pitää teitä parhaina ystävinäni tällä elämäni
hetkellä, kunniani alennuksen hetkellä! Eihän se ole teille
loukkaavaa, herrat, eihän?

— Päinvastoin, te lausuitte tuon kaiken ilmi oikein kauniisti, Dmitri

Fjodorovitš, — myönsi Nikolai Parfenovitš arvokkaasti ja
hyväksyvästi.
 — Mutta pikkuseikat, hyvät herrat, kaikki nuo koukkuina käytetyt
pikkuseikat pois, — huudahti Mitja innoissaan, — muuten menee
kaikki päin hiiteen, eikö niin?

— Seuraan täydelleen teidän järkeviä neuvojanne, — puuttui

yhtäkkiä prokuraattori puhumaan, — mutta kysymyksestäni pidän
kuitenkin kiinni. Meille on oleellisesti kovin välttämätöntä saada
tietää, mihin te nimenomaan tarvitsitte tuon rahasumman, nimittäin
juuri kolmetuhatta.

— Mihin tarvitsin? No, yhteen ja toiseen… no, maksaakseni velan.

— Kenelle.

— Sitä kieltäydyn ehdottomasti sanomasta, herrat! Nähkääs, en

siksi, etten voisi sanoa tai en uskaltaisi tai että jotakin pelkäisin, sillä
kaikki tämä on vähäpätöistä ja aivan jonninjoutava asia, vaan — sen
tähden en sano, että tässä on periaate: tämä on minun yksityistä
elämääni, enkä minä anna kajota yksityiselämääni. Se on minun
periaatteeni. Teidän kysymyksenne ei kuulu asiaan, ja kaikki, mikä ei
kuulu asiaan, on minun yksityistä elämääni! Tahdoin maksaa velan,
tahdoin maksaa kunniavelan, mutta kenelle — sitä en sano.

— Sallikaa meidän merkitä tämä muistiin, — sanoi prokuraattori.

— Olkaa hyvä. Kirjoittakaa näin: että en sano enkä sano.

Kirjoittakaa, herrat, että pidän kunniattomanakin ilmaista sitä. Onpa
teillä aikaa kirjoittaa niin paljon muistiin!

— Sallikaa, hyvä herra, ilmoittaa teille ja muistuttaa vielä kerran

mieleenne, jos mahdollisesti ette ole sitä tietänyt, — lausui
prokuraattori erikoisesti ja varsin ankarasti sitä painostaen, — että
teillä on täysi oikeus olla vastaamatta teille nyt esitettäviin
kysymyksiin ja että meillä sitävastoin ei ole mitään oikeutta pakottaa
teitä vastaamaan, jos te itse kieltäydytte vastaamasta syystä tai
toisesta. Se on asia, jonka saatte itse harkita. Mutta meidän
tehtävänämme on myös esittää teille ja selittää semmoisessa
tapauksessa kuin tämä teidän nykyinen, miten suuresti te voitte
itseänne vahingoittaa kieltäytymällä antamasta erinäisiä selityksiä…
Tämän jälkeen pyydän nyt jatkamaan.

— Herrat, enhän minä ole vihainen… minä… — mutisi Mitja

hieman hämillään huomautuksesta, — nähkääs, herrat, tuo
samainen Samsonov, jonka luo minä silloin menin…

Emme tietysti rupea yksityiskohtaisesti esittämään hänen

kertomustaan siitä, minkä lukija jo tietää. Kertoja tahtoi
kärsimättömästi kertoa kaikki pikku piirteitä myöten, mutta samalla
kertaa saada kerrotuksi pian. Sikäli kuin hän kertoi, kirjoitettiin hänen
kertomustaan muistiin, ja siksi hänet pakostakin tavan takaan
keskeytettiin. Dmitri Fjodorovitš moitti tätä, mutta alistui, oli äkäinen,
mutta vielä hyväntahtoinen. Tosin hän väliin huudahteli: »Herrat,
tämä saisi Jumalankin raivostumaan», tai: »Herrat, tiedättekö te, että
te vain suotta ärsytätte minua?» mutta näin huudahdellessaan hän
oli edelleenkin tuttavallisen avomielinen. Näin hän kertoi, kuinka
Samsonov oli toissa päivänä häntä »vetänyt nenästä». (Hän oli nyt
täydelleen hoksannut, että häntä silloin oli petkutettu.) Kellon
myyminen kuudesta ruplasta matkarahojen saamiseksi, josta
tutkintatuomari ja prokuraattori eivät olleet mitään tietäneet, herätti
näissä heti tavatonta huomiota ja he pitivät tarpeellisena, Mitjan sitä
rajattomasti paheksuessa, kirjoittaa tämän seikan tarkasti muistiin,
koska siinä saatiin toistamiseen vahvistetuksi se asianhaara, että
hänellä ei edellisenäkään päivänä ollut juuri nimeksikään rahaa.
Vähitellen Mitja alkoi muuttua nyrpeäksi. Kerrottuaan sitten
matkastaan Ljagavyin luo ja häkäisessä mökissä viettämästään
yöstä y.m. hän teki selkoa kaupunkiinpalaamisestaan ja alkoi sitten
itse, ilman erikoista pyyntöä, kuvailla seikkaperäisesti Grušenjkan
takia tuntemiaan mustasukkaisuuden tuskia. Häntä kuunneltiin
ääneti ja tarkkaavaisesti, erityisesti syvennyttiin siihen seikkaan, että
hänellä jo kauan oli ollut paikka, josta hän oli pitänyt silmällä
Grušenjkaa, Fjodor Pavlovitšin talon »takalistossa» Maria
Kondratjevnan talossa, ja että tietoja oli hänelle tuonut Smerdjakov:
se pantiin erittäin tarkasti merkille ja kirjoitettiin muistiin.
Mustasukkaisuudestaan hän puhui tulisesti ja laajasti, ja vaikka hän
sisäisesti häpesikin sitä, että toi esille sisimmät tunteensa niin
sanoakseni »kaikkien häväistäväksi», niin ilmeisesti hän voitti
häpeäntunteensa pysyäkseen totuudessa. Häneen kertomuksen
aikana kiinteästi suunnattu, tutkintatuomarin ja varsinkin
prokuraattorin ankarat ja osanottoa ilmaisemattomat katseet saivat
hänet lopulta tulemaan melko lailla hämilleen: »Tuo poika, Nikolai
Parfenovitš, jonka kanssa vain muutama päivä takaperin puhelin
tyhmyyksiä naisista, ja tuo sairas prokuraattori eivät ole sen arvoisia,
että minä kertoisin heille tätä», ajatteli hän yhtäkkiä surullisesti, »se
on häpeä!» »Sä kärsi, tyydy sekä ole vaiti», lopetti hän mietteensä
runosäkeellä, mutta kokosi taas voimia ja jatkoi kertomistaan.
Siirryttyään kertomaan rouva Hohlakovista hän taas ilostui, vieläpä
aikoi kertoa tästä rouvasta asiaankuulumattoman anekdootin, mutta
tutkintatuomari keskeytti hänet ja kehoitti kohteliaasti siirtymään
»oleellisempaan». Kun hän sitten lopulta oli kuvannut epätoivoaan ja
kertonut siitä hetkestä, jolloin hän tullessaan rouva Hohlakovin luota
oli ajatellut, että »mieluummin vaikka tappaa jonkun, mutta hankkii
kolmetuhatta», niin hänet taas keskeytettiin ja se, että hän »oli
tahtonut tappaa», kirjoitettiin muistiin. Mitja salli mitään puhumatta
kirjoittaa sen muistiin. Viimein hän pääsi kertomuksessaan siihen
kohtaan, jolloin hän äkkiä oli saanut tietää, että Grušenjka oli hänet
pettänyt sekä poistunut Samsonovilta heti, kun hän oli hänet sinne
saattanut, vaikka oli itse sanonut istuvansa ukon luona puoleen
yöhön. »Jos minä silloin en tappanut, herrat, tuota Fenjaa, niin vain
sen vuoksi, että minulla ei ollut aikaa», pääsi yhtäkkiä hänen
suustaan tässä kohden kertomusta. Tämäkin kirjoitettiin huolellisesti
muistiin. Mitja odotti synkkänä ja alkoi sitten kertoa siitä, kuinka hän
juoksi isänsä puutarhaan, mutta silloin hänet tutkintatuomari äkkiä
pysähdytti ja avattuaan vieressään sohvalla olevan ison salkun otti
siitä esille vaskisen survimen.

— Tunnetteko tämän esineen? — sanoi hän näyttäen sitä Mitjalle.

— Ah, niin! — naurahti tämä synkästi. — Kuinka en tuntisi!

Antakaahan katsoa… Hitto vieköön, ei tarvitse!

— Te unohditte mainita tästä, — huomautti tutkintatuomari.

— Ah, hitto! En olisi salannut sitä teiltä, ei kai olisi tultu toimeen
ilman sitä, mitä arvelette? Tipahti vain pois muististani.

— Olkaa siis hyvä ja kertokaa seikkaperäisesti, kuinka te

varustauduitte sillä.

— Hyvä on, minä olen niin hyvä, herrat.

Ja Mitja kertoi, kuinka hän oli ottanut survimen ja lähtenyt

juoksemaan.

— Mutta mikä tarkoitus teillä oli, kun varustauduitte tämmöisellä

aseella?
 — Mikä tarkoitus? Ei mitään tarkoitusta! Sieppasin sen ja läksin
juoksemaan.

— Miksi siis, jos ei ollut tarkoitusta?

Mitjassa kiehui kiukku. Hän katsoi tiukasti »poikaa» ja naurahti

synkästi ja vihaisesti. Seikka oli semmoinen, että häntä oli alkanut
yhä enemmän hävettää se, että hän äsken oli niin vilpittömästi ja
semmoisin purkauksin kertonut »tämmöisille ihmisille» koko
mustasukkaisuutensa historian.

— Vähät survimesta! — pääsi äkkiä hänen huuliltaan.

— Mutta kuitenkin.

— No, sieppasin sen turvaksi koiria vastaan. No, oli pimeä… Niin
no, kaiken varalta.

— Oliko teillä ennenkin tapana lähtiessänne yöllä talosta ottaa

mukaanne jokin ase, jos te niin pelkäsitte pimeässä?

— Äh, perhana, hyi! Hyvät herrat, teidän kanssanne on

suorastaan mahdotonta puhua! — huudahti Mitja äärimmilleen
ärtyneenä, ja kääntyen kirjurin puoleen hän aivan punaisena
kiukusta ja äänellä, jossa tuntui jonkinmoinen raivostunut sävy,
lausui tälle nopeasti:

— Kirjoita heti… heti… »että sieppasin mukaani survimen

juostakseni tappamaan isäni… Fjodor Pavlovitšin… iskemällä häntä
päähän»! No, oletteko nyt tyytyväisiä, herrat? Onko olonne nyt
helpompi? — lausui hän katsellen uhmaavasti tutkintotuomaria ja
prokuraattoria.
 — Me ymmärrämme varsin hyvin, että tämmöisen lausunnon te
annoitte nyt suuttuneena meihin ja kiukustuneena kysymyksistä, joita
me teille esitämme ja joita te pidätte vähäpätöisinä, mutta jotka itse
asiassa ovat sangen oleellisia, — vastasi hänelle prokuraattori
kuivasti.

— Mutta hyväinen aika, herrat! No, minä otin survimen… No, miksi
otetaan tämmöisissä tapauksissa jotakin käteen? Minä en tiedä
miksi. Sieppasin ja lähdin juoksemaan. Siinä kaikki. Hävettää, herrat,
passons, muuten, minä vannon sen, lakkaan kertomasta!

Hän nojasi kyynärpäillään pöytään ja tuki päätään kädellään Hän

istui syrjittäin heihin ja katseli seinään koettaen hillitä pahaa tunnetta
itsessään. Todellakin hänen teki hirveästi mieli nousta ja selittää, että
hän ei enää sano sanaakaan, »vaikka veisitte teloitettavaksi».

— Näettekö, herrat, — lausui hän äkkiä vaivoin hilliten itsensä, —

näettekö. Minä kuuntelen teitä, ja mielessäni häämöttää… minä,
näettekö, toisinaan uneksin erästä unta… erästä sellaista unta, ja
minä näen sen unen usein, se uudistuu, on niinkuin joku ajaisi minua
takaa, joku sellainen, jota minä hirveästi pelkään, hän ajaa minua
takaa pimeässä, yöllä, etsii minua, minä piiloudun häntä jonnekin
oven tai kaapin taakse, piiloudun häpeällisesti, mutta pääasia on,
että hän tietää erinomaisen hyvin, minne minä olen mennyt häntä
piiloon, mutta hän ikäänkuin tahallaan ei ole tietävinään, missä minä
olen, jotta voisi kauemmin kiduttaa minua, jotta voisi nauttia
pelostani… Tätä tekin nyt teette! Samanlaista se on!

— Näettekö te tämmöisiä unia? — tiedusti prokuraattori.

— Niin, sellaisia unia näen… Ettekö tahtoisi kirjoittaa muistiin? —

kysyi Mitja vääristäen suunsa nauruun.
 — Ei, ei kirjoiteta, mutta mielenkiintoisia unia te joka tapauksessa
näette.

— Nyt se ei ole unta! Realismia, herrat, todellisen elämän

realismia!
Minä olen susi ja te olette metsästäjiä, nyt te ajatte sutta.

— Suotta te otitte tuollaisen vertauksen… — alkoi Nikolai

Parfenovitš puhua tavattoman lempeästi.

— En suotta, herrat, en suotta! — kivahti taas Mitja, vaikka

nähtävästi äkillinen vihanpurkaus oli keventänyt hänen sydäntään ja
hän alkoi puhuessaan taas tulla yhä hyväntahtoisemmaksi. — Te
voitte olla uskomatta rikollista tai syytettyä, jota kysymyksenne
kiduttavat, mutta kunnon miestä, herrat, sydämen jaloimpia
purkauksia (huudan sen rohkeasti julki!) — ette saa olla uskomatta!
Sitä te ette voi… eikä teillä siihen ole oikeuttakaan… — mutta —

ole vaiti, sydän, sä kärsi, tyydy

sekä ole vaiti!

No, mitä, jatkanko kertomusta? — katkaisi hän synkästi puheensa.

— Kuinkas muuten, olkaa hyvä, — vastasi Nikolai Parfenovitš.

5.

Kolmas koettelemus
 Vaikka Mitja olikin alkanut puhua kiivaasti, niin hän nähtävästi
entistä enemmän koetti parastaan, ettei unohtaisi eikä jättäisi
esittämättä ainoatakaan piirrettä kerrottavasta. Hän kertoi, miten oli
kiivennyt isänsä puutarhan aidan yli, miten oli mennyt aina ikkunan
luokse asti ja viimein kaikesta, mitä oli tapahtunut ikkunan alla.
Selvästi, täsmällisesti, melkeinpä iskevästi hän kertoi tunteistaan,
jotka kuohuttivat hänen mieltään niinä hetkinä puutarhassa, jolloin
hänen niin hirveästi teki mieli saada tietää, oliko Grušenjka hänen
isänsä luona vai eikö. Mutta omituista: sekä prokuraattori että
tutkintatuomari kuuntelivat tällä kertaa hirveän hillitysti, katsoivat
kuivasti, tekivät paljon vähemmän kysymyksiä. Mitja ei voinut
päättää mitään heidän kasvoistaan. »Ovat suuttuneet ja
loukkaantuneet», ajatteli hän, »no, hitto heistä!» Kun hän kertoi,
miten hän lopulta oli päättänyt antaa isälle merkin, että Grušenjka oli
tullut ja että hän avaisi ikkunan, niin prokuraattori ja tutkintatuomari
eivät ollenkaan kiinnittäneet huomiota sanaan »merkin», aivan kuin
eivät olisi ymmärtäneet, mikä merkitys sillä sanalla tässä oli, niin että
Mitja sen ihan huomasi. Tultuaan viimein siihen hetkeen, jolloin hän
näki isänsä kurottautuvan ikkunasta ulos ja viha kuohahti hänessä ja
hän tempasi taskustaan survimen, hän äkkiä aivan kuin tahallaan
pysähtyi. Hän istui ja katsoi seinään ja tiesi, että toisten katseet olivat
tiukasti kiintyneet häneen.

— No, — sanoi tutkintatuomari, — te tempasitte esille aseen ja…

ja mitä tapahtui sitten?

— Sitten? Sitten tapoin… iskin häntä päälakeen ja puhkaisin

pääkuoren… Niinhän se on teidän käsityksenne mukaan, niinhän! —
sanoi hän ja hänen silmänsä alkoivat äkkiä salamoida. Koko jo
sammunut viha nousi taas hänen sydämeensä tavattoman
voimakkaana.
 — Meidän käsityksemme mukaan, — lausui Nikolai Parfenovitš,
— no, entä teidän käsityksenne mukaan?

Mitja loi alas silmänsä ja oli pitkän aikaa vaiti.

— Minun käsitykseni mukaan, herrat, minun käsitykseni mukaan

asian laita oli seuraava, — lausui hän hiljaa. — Jonkun kyyneletkö
vai äitinikö rukoili Jumalaa vai kirkastuksen henkikö minua
suudelmallaan kosketti sillä hetkellä — sitä en tiedä, mutta perkele
oli voitettu. Minä syöksyin pois ikkunan luota ja läksin juoksemaan
aitaa kohti… Isäni pelästyi ja näki nyt ensimmäisen kerran minut,
huudahti ja hyppäsi edemmäksi ikkunasta, — minä muistan sen
sangen hyvin. Minä juoksin puutarhan läpi aidan luo… siinä minut
sitten saavutti Grigori, kun jo istuin aidalla…

Tässä hän viimein nosti silmänsä kuulijoihin. Nämä näyttivät aivan

tyynesti tarkkaavan häntä. Jonkinmoinen paheksumisen vavahdus
kulki Mitjan sielun läpi.

— Tehän, herrat, pidätte tällä hetkellä minua pilkkananne! —

keskeytti hän äkkiä puheensa.

— Mistä te sen päätätte? — huomautti Nikolai Parfenovitš.

— Ette usko sanaakaan, siitä päätän! Ymmärränhän tulleeni

tärkeimpään kohtaan: vanhus makaa nyt siellä pää puhki lyötynä,
mutta minä — traagillisesti kuvattuani, kuinka tahdoin tappaa ja
kuinka jo tempasin esille survimen, minä juoksenkin yhtäkkiä pois
ikkunan luota… Se on runoelma! Runomitassa! Nuorta miestä voi
uskoa ihan sananmukaisesti! Hahhah! Pilkantekijöitä te olette,
herrat!
 Ja hän käännähti koko ruumiillaan tuolilla, niin että tuoli rutisi.

— Ettekö te huomannut, — alkoi äkkiä prokuraattori puhua aivan

kuin ei olisi kiinnittänyt mitään huomiota Mitjan kiihtymykseen, —
ettekö te huomannut, kun juoksitte pois ikkunan luota, oliko
puutarhaan johtava, rakennuksen toisessa päässä oleva ovi auki vai
eikö?

— Ei, ei ollut auki.

— Eikö ollut?

— Se oli päinvastoin kiinni, ja kuka sen olisi voinut avata? Häh,

ovi, malttakaahan! — sanoi hän aivan kuin muistaen jotakin ja oli
miltei hätkähtää. — Löysittekö te sen avoimena?

— Avoimena.

— Kuka sen sitten oli saattanut avata, jos te ette itse sitä avannut?
— hämmästyi Mitja yhtäkkiä hirveästi.

— Ovi oli avoinna, ja teidän isänne murhaaja oli epäilemättä

mennyt sisälle tästä ovesta ja tullut murhan tehtyään samasta ovesta
ulos, — lausui prokuraattori aivan kuin painostaen, hitaasti ja
selvästi, — se on meille aivan selvä asia. Murha on nähtävästi
tapahtunut huoneessa eikä ikkunan läpi, mikä täydelleen käy selville
toimitetusta tarkastuksesta, ruumiin asemasta ja kaikesta. Tähän
asianhaaraan nähden ei voi olla mitään epäilyksiä.

Mitja oli hirveän hämmästynyt.

— Sehän on mahdotonta, herrat! — huusi hän ollen aivan

ymmällä. — Minä… minä en käynyt sisällä… minä sanon teille
varmasti, aivan täsmällisesti, että ovi oli kiinni koko ajan, kun minä
olin puutarhassa ja kun juoksin pois puutarhasta. Minä seisoin
ainoastaan ikkunan alla ja näin hänet ikkunasta, en mitään, mitään
muuta… Muistan viimeiseen hetkeen asti. Ja vaikka en
muistaisikaan, niin tiedän sen kuitenkin, sillä merkit tunsin vain minä
ja ne tunsi Smerdjakov, sekä hän, vainaja, eikä hän ilman merkkejä
olisi avannut kenellekään maailmassa!

— Merkit? Mitkä merkit? — lausui prokuraattori ahneen, miltei

hysteerisen uteliaisuuden vallassa ja menetti silmänräpäyksessä
koko pidättyvän esiintymistapansa. Hän kysyi aivan kuin arasti
luokse madellen. Hän vainusi tässä olevan tärkeän, hänelle vielä
tuntemattoman tosiasian, ja alkoi heti hirveästi pelätä, että Mitja
kenties ei halua täydelleen paljastaa sitä.

— Ettekö te sitten tietänyt! — iski Mitja hänelle silmää pilkallisesti

ja häijysti hymähtäen. — Entäpä jos en sano? Keneltä silloin sen saa
tietää? Merkeistähän tiesivät ainoastaan vainaja ja Smerdjakov, siinä
kaikki, ja vielä taivas tiesi, ja sehän ei teille sano. Mutta sehän on
mielenkiintoinen tosiseikka, piru sen tietää, mitä sille voi rakentaa,
hahah! Rauhoittukaa, herrat, minä ilmaisen, teillä on tyhmyyksiä
mielessä. Te ette tiedä, kenen kanssa olette tekemisissä! Olette
tekemisissä sellaisen syytetyn kanssa, joka itse tuo
todistuskappaleita itseänsä vastaan, todistaa omaksi vahingokseen!
Niin, sillä minä olen kunnian ritari, mutta te — ette ole!

Prokuraattori nieli kaikki pillerit ja vain värisi kärsimättömyydestä,

että saisi tietää uuden tosiasian. Mitja esitti heille täsmällisesti ja
laajasti kaikki, mikä koski Fjodor Pavlovitšin Smerdjakovia varten
keksimiä merkkejä, kertoi, mitä mikin kopahdus ikkunaan merkitsi,
koputtikin nämä merkit pöytään, ja Nikolai Parfenovitšin