systemiin belen baidal

... 3 bureldehuun hesgiig zaaval tootsooldog

systemiin hynaltiin engeneruud ded butestiig baingiin ajillagaatai bailgahiig hiceen ajilladag bolovc
100huviin batalgaatai belen baidal gej bh bolomjgui ym. system todorhoi intervaliin hureend unalt
uzuulj bdg. systemiin belen baidliig 99.9 99.99 99.999 gsn 3tuvshingeer tootsooldog. ene
tuvshinguud ni jild 9tsag 52min 5min gsn zuvshuurugdsun unaltiig uzuuldeg. medeelliin
technologiin ded butets mash olon hucin zuiluudees hamaardag ucir belen baidliin zergiig herhen
tootsooloh ve gsg hundreltei asuudal bdg. jishee ni hard disk 750000 ajliin tsagiin nuutstei gej
uzdeg. getel ymar c uildverlegc ene testiig hiih bolomjgui. ucir ni 85jil zartsuulagdana gsn ug.
systemiig unasan ued tuuniig butsaan sergeeh hugatsaag tootsoolon gargaj irdeg. systemiin belen
baidliig aldagduuldag olon hucin zuilsuud bdg. uund
1. hunii hucin zuil - sudalgaanii dungeer niit unaltiin 20 orcim huvi ni tehnik tonog tuhuurumjuus
hamaarsan harin 80orcim huvi ni hunii hucin zuilees hamaarsan bn. systemiin hereglegcid daraah
turliin aldaanuudiig ihevclen gargadag.
1. serveriin buruu diskiin esvel buruu portiig salgah
2. ugugdliin sangaas ustgal hiihdee buruu husnegt ustgasan
3. systemiin tohirgoonii medeelluudiin buruu tohirgoo hiih
4. suljeenii kabeluudiig buruu holbolt hiideg
5. virtual mashinii tohirgoog hoorond ni holih
systemiin belen baidald programm hangamjiin nuh /bug/ gollon nuluuldug. jishee ni windows uildliin
systemiin tsenher delgets. systemiig belen baidliig ni aldagduuldag bas neg zuil bol shinclel ym.
2. pizik evdrel /sens/
3. disk driveriin evdrel
4. baigaliin gamshig
5. data center
systemiin belen baidal todorhoi davtamj tsiklteigeer aldagdah cig handlagatai bdg. systemiin belen
baidliig aldagdsan tohioldold tuuniig butsaan sergeeh businessiin urgeljleliin tuluvluguu zaaval
batlagdsan bh ystoi. tiim ucraas data centeriin serveruudiig hamgiin undur hamgaalalttai undur
acaalal daah baidlaar zohion baiguuldag. tejeeliin eh uusver, hurgultiin eh uusver hed heden ul
hamaarah eh uusvertei bh ystoi. medeellin technologiin ded butets virus hacker krakeruudiin
haldlagaas bolj haldlagad urtdug.
ur ashigiin hemjuur
тубууллши эуёхиүлүашши буб мгэуэышши хгсшб гж йыхшаэйш мйшбйл medeelliin
technologiin huvid ur ashigtai bdg cuhal shalguur uzuulelt gej tootsdog. ucir ni ihenh hereglegcdiin
70 orcim huvi ni ur ashigtai bdl muutai web site ruu dahin nevterdeggu bn. mun tuunees gadna
online hudaldaanii sudalgaanii baiguullagaas 3aas 5sekund huleehed shuud tatgalzdag bsn.
systemiin ur ashigiig uildverlegcdiin batalgaagaar hangaj ajillah ni system belen baidald ajillah ni
cuhal uzuulelt. jishee ni dell computer asur 2iin belen baidliin zereh nu hol ylgaatai. tiim ucir
systemiin tusuvt barigdahguigeer belen baidliin undur uzuulelt .. systemiin heregleend
nevtruulehees umnu turshiltiin zagvariig buren ajilluulj shalgah ystoi. uuniig acaalaltiin test, stress
test gej ylgan heregjuulsen bh ystoi. stress test gdg ni undur acaalliig uguhud ymar tseg deer
hugarc baigaag togtoodog. harin acaalaltiin test ni engiin acaalaltai ued herhen ajillaj bgaag
togtoono. test hiigdsenii daraa systemiin ajillah hurdiig herhen nemegduuleh ve gdg uil ajillagaag
zohion baiguuldag. ene uil ajillagaag kesh gej nerledeg. serveruud deer keshiig zohion
baiguulsnaar gadagshaa handahgu. server deer keshiig zohion baiguulsnaar hereglegcid undur
hurdtaigaar medeelliig tataj avah bolomjtoi boldog. proksi serveriig zohion baiguulsnaar systemiin
ur ashigtai bdl 20-30huvi nemegddeg. serveruudiin zohion baiguulaltuudiig tus tusad ni rack servert
hariutsuulsnaar web server ugugdliin sangiin server mail server file serveruud biy bineesee ul
hamaaran ajillah bolomjtoi boldog. ingesneer systemiin ur ashigtai bdl 30-40huvi nemegddeg gej
uzdeg. server acaalaltiin balansiig zuv barij cadval hereglegciin dovtolgoonoos hamgaalagdaj
cadna. serveriin zohion baiguulaltaa cloud, grid technologiudiig ashiglan shiidverlesneer hemjeenii
ugugdul ih hemjeenii acaalliig daah bolomjtoi bolno.
systemiin nuutslal hamgaalalt
nuutslal hamgaalaltiig guitsetgehees umnnu neg asuultand hariulsan bh ystoi. manaaciig hen
manah ve gdg asuult. nuutslal hamgaalaltiig buren tootsoolohiin tuld risk menegmentiin tuluvluguug
tootsoolon gargah ystoi. ersdeliig tootsoolohod undsen 4 uildliig guitsetgene.
1. zuvshuurugduh hemjeenii ersdeliig todorhoiloh
2. zails hiij baih heregsluudiig todorhoiloh
3. ersdeliig shiljuulne /datgaliin compani/
4. ersdeliig hamgiin baga tuvshind bailgahiin tuld ugugdul medeelel todorhoi tuvshinuuded
angilagdan ylgaatai erheer handdag bh ystoi. ugugdliig daraah 5tuvshind angildag.
1. niited neelttei
2. dotood heregtseend zoriulagdsan
3. dotood heregtseend hyzgaarlagdmal groupd zoriulagdsan
4. nuuts medeelel
5. toot nuuts
ugugdliin buren buten baidliig mun 5 tuvshind angilj uzdeg.
1. ugugdliin buren buten baidal cuhal bus
2. todorhoi aldaag huleen zuvshuurnu
3. zuvhun zaagdsan aldaag huleen zuvshuurnu
4. ymar c aldaag huleen zuvshuuruhgui
5. niigemd baiguulagad hortoi aldaag huleen zuvshuuruhgui.
ugugdliin ashiglah baidliig mun 5angildag.
1. ymar neg zuvshuurul shaardlagagui
2. zuvhun ajliin tsagaar ashiglagdah medeelel
3. ajliin tsagaas busad ued ashiglagdah bolomjtoi
4. 24/7 365 zuvshuurugdunu
5. zuvhun baiguullagiin heregtseend zuvshuurugdunu
systemiin belen baidal, ur shigtai bdl. nuutslal hamgaalalt ni olon turliin dovtolgoond urtuj bdg, uunii
neg jishee ni DDOS. tuunees gadna systemiig virus , pryoni mori, ut gsn zuiluudees hamgaalah
ystoi. mun hamgaalaltiig guitsetgehed social suljeeg sain hynah ystoi. ucir ni social technologiig
ashiglan systemiin buh nuutslaliig evdeh bolomjtoi bolson. system hereglegciig tanin nevtruulehdee
2 tuunees iluu davhar hamgaalaltiin systemiig heregleh heregtei. medeellin technologiin ded butets
barilga baiguulamjiin engeneruudtei zailshgui holbogddog. tsahilgaan hangamj data centeriin
uruunii daats, hurgult zereg ni tusliin bagiin neg heseg bolj ajillah ystoi. nuutslalt hamgaalaltiig
guitsetgehiin tuld kripto graphiciin algorithmiig ashiglah ystoi. ali c uls ornuud uuriin gsn tulhuuriig
hugjuulj bdg. mongol ulsiin huvid tagnuuliin baiguullagaas hynan zohison tulhuuriig ashigladag.
kripto graphicaas gadna toon gariin usgiig ashiglan nuutslaliig hangadag. systemiin belen bdl, ur
shigtai bdl, nuutslaliin tuluvluguug ashiglasnii daraa suljeenii holbolt serveriin holbolt programm
hangamjuudiin ... guitsetgeh bolno
 datacenter
Medeelliin technologiin ded butetsiig heregjuulehed hamgiin cuhal bureldehuun heseg ni
datacenter hemeen tootsogddog. ucir ni etssiin hereglegciin tuhuurumjuus busad server rooter
switch suljeenii tohirgoo zereg buh tuhuurumjuud datacenterd bairladag. tuhain baiguullaga
serveriin uruug zohion baiguulahiin tuld tusdaa eh uusvertei tsahilgaan hangamj hurgultiin system
galiin dohiolol sergiileltiin system ni serveriin bairluulah tohirgoo zereg undsen elementuudiig
tootsooloh ystoi. ehen uyiin data centeruud ni mash tom ovor hemjeetei tomoohon zai talbaig ezlen
ajilladag bsn. ene uyd ene systemiin mainframe gej nerledeg bsn. unuudur tehnik hangamj integral
chipiin hugjliin tuvshinuus hamaaran asar ih bagtaamj hucin cadaltai data center engiin dundaj
uruunii zai talbaig ezeldeg bolson. ucir ni serveriig rack gej nerlegdeh davharlan uruh technology
ashiglah bolson. ingesneer data centerd bairlah serveriin ezleh oron zai 10 dahin bagassan bn.
/rack cabinet-serveriin shkap/ -mainframe, mini computer, personal computer- tower server bidnii
ashigladag personal computer /pc/ tei ijil hemjeetei. data centeriig baiguulahad barilgiin
engeneruudiin buyu it aas busad engeneruudiin uureg uil ajillagaa cuhal bdg. uund
1. barilgiin engener
2. tsahilgaanii engener
3. dulaan hurgultiin engener
4. galiin ayulgui baidal buyu hab engener
it engeneriin uureg bol umnu durdsan 4engeneriin zaavriin daguu ugsralt tohirgoog hiih yvdal ym.
data centeriig baiguulahad dor hayj 3 aas 4 tusdaa uruu shaardlagatai. sub equipment room -SER-
data centeriin udirdlaga hynalt admistratoriin uurgiig guitsetgej bdg tusgai hynaltiin uruug helne.
ene uruund zuvhun zuvshuurugdsun erhtei hereglegcid orno. main equipment room -MER- undsen
tonog tuhuurumjiin uruu buyu server /rack server/ undsen gol switch holbolt zergiig hadgalj bui uruu
ym. ene uruund zuvhun ontsgoi erhtei hereglegc nevterne. organization owned datacenter gdg ni
tuhain datacenteriig buheld ni aguulj bui barilga baiguulamj orno. multi-tenant datacenter gdg ni
olon hereglegciin gorimt too datacenter. ene turliin datacenter ni cloud technologiig hariutsan ajillaj
bdg ucir olon ezemshigc undsen system ruu handah erhtei bdg. ene systemiin mongold heregjsen
jishee bol i-tools ym. datacenteriig baiguulahad daraagiin undsen gol oilgolt bol tuunii bairlal ym.
bairlaliig todorhoilohod mash olon hucin zuilsiig tootsooloh shaardlagatai. uuniig tootsoolohod
1. hureelen bui orcin hamgiin cuhal. hureelen bui orcniig tootsoolohod daraah uzuuleltuudiig
hargalzdag.
1.1 ireeduid urgutguhud shaardlagatai hangalttai zai talbai bga eseh
1.2 dalain tuvshintei ymar hamaaraltai eseh
1.3 har salhinii bused bga eseh
1.4 gazar hudlultiin ymar bused bga eseh
1.5 tsag agaariin hucin zuils
1.6 ontsgoi ayultai obyektuudiin oir orcimd bga eseh /galiin ayultai orcin, himiin uildveruudiin
oir orcimiin oir orcimd baiguulj bolohgui/
1.7 gemt hergiin tuvshin
1.8 niseh buudliin oiroltsoo bga eseh
1.9 haalttai busiin oir orcimd bga eseh /tsergiin obyektiin oir orcimd/
edgeer hucin zuiluudiig tootsoolsnoor datacenteriin il haragdah baidald shalguur tavij eheldeg
/1-orcin

2-haragdah baidal

2.1 datacenteriin bairlal gazriin zuragt temdeglegdsen eseh

2.2 barilga baiguulamj ni tsonhtoi eseh

 2.3 datacenteriig aguulj bui barilga tusgai temdeglegee esvel ontslog
designtai eseh

3-utility tuhain dataservert uzuuleh uilcilgee

3.1 tsahilgaan hangamjiig 2buyu tuunees deesh eh uusverees avah

bolomjtoi eseh

3.2 suljeenii damjuulah holbolt ylgaatai eh uusvertei eseh /isp internet

service
provider/

3.3 datacenteriig hangahad hangalttai hucdel bga eseh

3.4 datacenter gadaad ulsad bairshij bga eseh

3.4.1 buh tsag hugatsaanii turshid tasraltgui ajillagaag hangaj

bga eseh

3.4.2 uls turiin togtvortoi baidaltai eseh

3.4.3 avilgaliin hereg

 medeelliin technologiig heregjuulehed hamgiin cuhal heseg ni ugugdliig uusgeh
bolovsruulah hadgalah yvdal bdg. ene uil ajillagaag zohion baiguuldag gol bureldehuun heseg bol
datacenter buyu ugugdliin uurhai ym. datacenteriig zohion baiguulahad tuunii bairlal cuhal uuregtei
buguud undsen 4 shalguur uzuulelteer bairlaliig togtoohod ashigladag bn. odoo daraagiin hesegt
datacenteriin physic butets tuuniig herhen zohion baiguulah talaar avc uzey. physic butetsed shal,
hana, tsonh, haalga, us bolon galiin hooloinuud.
1. shal - datacenteriin hamgiin cuhal elementiin neg bol shal. ucir ni suuriluulaj bui tuhuurumjiin jin
datacenteriin tuvshinees hamaaraad ih hemjeenii jin uusgedeg. jishee ni 19 inchiin buren
duurgegdsen rack server 700kg jintei bdg. iim uciraas engiin datacenteriin shalnii daats
1500-2500kg baih ystoi /dor hayj/. 2-r tuvshinii datacenteriin buren duurgesen rack server 1200
orcim kg jin tatdag. uunees shaltgaalaad shalnii daats 1m2 d 600kg aas deesh bh shaardlaga
tavigddag. ihenh datacenteruud tusgai zoriulaltiin shaliig ashigladag hedii c asar undur zardaliig bii
bolgodog. tuunees gadna ene shal gald tesvertei materialaar hiigdsen bdg.
2. hana, tsonh, haalga - ehnii shaardlaga bol gald tesvertei materialaar hiigdsen bh shaaardlagatai
ali boloh tsonh gargahgui bh ystoi. tsonh hiigdsen tohioldold narnii gerel buuruulagc, buren
ongoidoggu bh, zereg shaardlaguud tavigddag bn. haalganii huvid galiin ayulgui bdliig hangah
tusgai hamgaalaltiin tonogloloor tonoglogdson nuuts haalguudiig uusgesen bh ystoi.
3. us bolon gaziin hooloinuud - turul buriin hooloinuud ihevclen serveriin dood davhart esvel shalan
door bairluuldag. ene huvilbariig hamgiin sn zohion baiguulalt gej uzdeg. shugam hooloinuudiig
hanand bairluulah ni dund huvilbar gej uzdeg. hamgiin muu huvilbar ni taazand bairluulsan baidal
gej uzdeg.
datacenteriig zohion baiguulahad undsen buyu serveriin uruu, tuslah buyu nemelt uruunuud
gej angildag. edgeer uruunuudiin bairlaliig olon ynzaar zohion baiguuldag bolovc bugdend ni ijilhen
neg l orolt bdg. computer room /serveriin uruu/ ene uruund physic server suljeenii tuhuurumjuud
/switch, router, wifi tsatsagc/ bn. hadgalah tuhuurumj buyu storage/SAN -storage a... network/
tusgai tuhuurumj deer ugugdluu hadgaldag. ups generator /dizeli generatoriin uruu/ tog hangah
zoriulalttai. ups-un interript power supply. cooling hurgultiin system. transformator ni undur hucdel
irvel 220lu shiddeg harin baga hucdel irvel 180 luu shiddeg. hurgultiin system ni neg ursgaltai esvel
esreg 2 ursgaltai gsn helbereer udirddagddag bh ystoi. galiig untraadag hamgiin sn orcin nutsul bol
agaargu orcin.
1. datacenteriin tejeel- datacenteriin tsahilgaan hangamj hamgiin cuhal tulhuur hemeen
tootsogddog. ucir datacenter hemjeeneesee hamaaran heden zuun kilowattaas heden arvan
megawatt tsahilgaaniig heregledeg. ups system hed heden turuld huvaagddag buguud
datacenteriin acaallaas hamaaran ylgaatai hugatsaand systemiig ajillagaatai barij bdg. ups iig
tejeehiin tuld avtomat tohirgoonii systemtei generatoruudiig suuriluulj ugdug. zuragd haruulsan ups
generator gsn uruu ni udirdlaga tohirgoonii uruu ym. datacenteriig 4tuvshind angilan uzdeg.
1. tier 1 - basic /undsen datacenter/ 1tejeeliin eh uusvertei mun 1 hurgultiin eh uusvertei. 99.671%
2. tier 2 - /redundant components/ 1r tuvshiniig hangahaas gadna nemelt tonoglol tuhuurumjuudtei.
99.741%
3. tier 3 - /concurrently maintainable/ hurgult bolon tejeeliin hed heden eh uusvertei. gehdee heden
heden oroltoos zuvhun idevhitei 1iig ni l ashigladag. 99.962%
3. tier 4 - /fault tolerant/1,2,3aa hangana deer ni buh shugamaa idevhitei ashiglana. 99.995%
datacenteriig baiguulsnii daraagaar tuunii ayulgui bdl hamgaalalt cuhal bureldehuun heseg gej
tootsogddog. hamgalaltiig shiidverleh hamgiin ehnii alham bol physic thuuurumjuudiig ashiglah
yvdag gej uzdeg.
1-security
2-protect ug 2 ugiin uureg zoriulalt