Yuunivarsiitii Meettuu

Kutaa Teeknooloojii Odeeffannoo

Sirna maltimidiyaa (Major-course ) .
Targeted for : Waggaa 3 ffaa

Qopheessaan: Desalegn L. (MSc.)

 Boqonnaa 2
Barreessuu fi Meeshaalee Maltimidiyaa
• Seenaa Sirna Maltimidiyaa
• Maltimidiyaa/Haaypermiidiyaa
• Sirna Maltimidiyaa
• Iyyannoowwan
• Adeemsa Maltimidiyaa keessatti
• Wabeeffannaa
 Maltimidiyaa jechuun maali
Maltimidiyaan hiika hedduu qabaachuu danda'a kanneen akka:
 Maltimidiyaa jechuun odeeffannoon kompiitaraa miidiyaa aadaa (jechuunis, barreeffama,
fakkiiwwan giraafiksii, fakkiiwwan) dabalatee karaa sagalee, viidiyoo fi sochii qaamaatiin bakka
bu’uu danda’a jechuudha .

Hiikni waliigalaa gaariin : .

 Maltimidiyaan dirree kompiitaraan to’atame walitti makamuu barreeffama, giraafiksii, fakkiiwwan,

fakkiiwwan dhaabbataa fi socho’an (Viidiyoo), sochii qaamaa, sagalee, fi miidiyaalee biroo
kamiyyuu kan gosti odeeffannoo hunda dijiitaalaan bakka bu’uu, kuufamuu, dabarfamuu fi
adeemsifamuu danda’u ilaallatudha .

 Appilikeeshiniin Maltimidiyaa Appilikeeshinii maddoota miidiyaa hedduu walitti qabame fkn

 Maltimidiyaa jechuun maali ?

Itti fufuu keenya dura Ilaalcha lama irraa haa ibsinu :

1. Gama maltimidiyaa maal akka ta'e ilaalchisee .
Kuusaa, dabarsuu, wal jijjiiruu, dhiheessuu fi hubannoo gosoota odeeffannoo
adda addaa (gosoota deetaa) kan akka barreeffama, giraafiksii, sagalee,
sagalee fi viidiyoo kan agarsiisu yoo ta’u, bakka :
Kuusaa- gosa mala fiizikaalaa deetaa kuusuudhaaf gargaaru agarsiisa .
Teeppii maagneetii
 Hard disk
Diskii optikaalaa
DVDwwan jedhaman
CD-ROM , fi kkf.
 Maltimidiyaa jechuun maali?
Dhiyyeessa- gosa meeshaalee fiizikaalaa odeeffannoo fayyadamaaf baay'isuu agarsiisa .
 Dubbattoota
 Foddaa viidiyoo fi kkf.
 Bakka bu’iinsa - akkaataa odeeffannoon bifa abstraaktii ta’een sirna elektirooniksii keessatti itti
fayyadamuuf ibsamu waliin kan walqabatu.

Fkn . barruu fayyadamaaf dhiyeessuuf, barruun giraafiksii raastar, giraafiksii jalqabaa, ykn arfiilee
ASCII salphaa ta'een koodii ta'uu danda'a . Dhiyeessiin tokko , bakka bu’iinsa adda addaa .

 Akkaataa hubannaa- maalummaa odeeffannoo akka fayyadamaan hubatutti ibsa

 Dubbii
 Muuziqaa
 Fiilmii
 Maltimidiyaa jechuun maali?
2. Jecha "Multimedia " jedhu irratti hundaa'uun jechoota lama irraa ijaarama :
Dachaa - dachaa/hedduu
Miidiyaa - madda
 Maddi odeeffannoo gosa adda addaa kan maltimidiyaa keessatti fayyadamnu
agarsiisa. Kunis kanneen armaan gadii dabalata:
 Barreeffama
 Giraafiksii
 Sagalee
 Viidiyoo
 fakkiiwwan
 Maltimidiyaa jechuun maddoota odeeffannoo hedduu agarsiisa. Sirna gosoota
armaan olii hunda walitti fidudha .
 Seenaa Sirna Maltimidiyaa
 Taateewwan barbaachisoo Maltimidiyaa waliin walqabatee Computing keessatti
raawwataman keessaa muraasni :
 1945 - Buush waa'ee Memex barreesse
 1967 - Negroponte MIT keessatti Garee Maashinii Arkiteekcharii hundeesse
 1969 - Nelson & Van Dam gulaalaa barreeffama haaypertext Brown keessatti
 Dhaloota The Internet
 1971 - Imeelii
 1976 - Yaada Garee Maashinii Arkiteekcharii DARPA: Miidiyaa Dachaa
 1980 - Lippman & Mohl : Kaartaa Fiilmii Aspen
 1983 - Deeggaraa: Kitaaba Elektirooniksii
 1985 - Negroponte, Wiesner : Laab Miidiyaa MIT bane
 1989 - Tim Berners-Lee yaada Weebsaayitii Addunyaa CERN (Mana Maree Qorannoo Niwukilaraa
Awurooppaa) .
 1990 - K. Hooper Woolsey, Laab Maltimidiyaa Apple, namoota 100, educ.
 Seenaa Sirna Maltimidiyaa

 Gaazexaan tarii meeshaalee qunnamtii ummataa jalqabaa Maltimidiyaa qacaran turan —

isaan irra caalaa barreeffama, giraafiksii, fi fakkii fayyadamu turan .
 Bara 1895tti Gugliemo Marconi raadiyoo wayaalasii jalqabaa isaa Xaaliyaanii Pontecchio tti
erge.
 muraasa booda (bara 1901) dambalii raadiyoo galaana Atlaantiik qaxxaamuree
balaqqeessa’u argate. Jalqaba telegiraafiif kan kalaqame raadiyoon amma tamsaasa sagalee
guddaa ta'eera.
 Televijiinii jaarraa 20ffaaf miidiyaa haaraa ture. Viidiyoo fidee ergasii addunyaa
komunikeeshinii ummataa jijjiireera.
 Amaloota Sirna Maltimidiyaa
 Sirni Maltimidiyaa amala bu’uuraa afur qaba : 1.1.
 maltimidiyaa kompiitaraan to’atamuu qaba
 Sirnoonni maltimidiyaa walitti makamaniiru
 Odeeffannoon isaan qaban karaa dijitaalaa bakka bu’uu qaba
 Interface gara dhiheessi dhumaa miidiyaa yeroo baayyee wal-qunnamtii dha
 Maltimidiyaa fi Weebsaayitii Addunyaa
WEB ADDUNYAA BAL'AA

 Weebsaayitiin Addunyaa (World Wide Web) aplikeeshinii haaypermiidiyaa isa guddaa fi

baay'inaan itti fayyadamnudha . Jaalatamaa ta’uun isaas baay’ina odeeffannoo weeb
sarvaroota irraa argamu, dandeettii odeeffannoo akkasii maxxansuu fi odeeffannoo akkasii
weeb biraawzariin salphaatti naanna’uu irraa kan ka’edha.
 WWW Konsortiimii Weebii Addunyaa (W3C) tiin kan kunuunfamuu fi kan qophaa’u yoo
ta’ellee, gareen hojii Injinariingii Intarneetii (IETF) teeknooloojiiwwan sadarkaa isaa
eeggate. TheW3C WWWf galmoota sadan armaan gadii tarreessee jira:
i. Qabeenya weebii waliigalaa (nama hundaan bakka hundatti), .
ii. Bu’a qabeessummaa odeeffannoo jiru keessa naanna’uu, fi
iii. Itti gaafatamummaa itti fayyadama meeshaalee maxxanfaman .
 Maltimidiyaan Weebsaayitii Addunyaa (WWW) waliin walitti hidhata guddaa qaba .
Neetworkiin malee, maltimidiyaan fakkiiwwan, viidiyoo fi sagaleewwan maashinii naannoo
keessanii irratti agarsiisuu qofaan daangeffama . Humna dhugaa maltimidiyaa qabiyyee
badhaadhaa kana dhaggeeffattoota baay’eedhaaf geessuu danda’uudha .
 Amaloota Maltimidiyaa
 Maltimidiyaan gama sadii qaba : 1 .
 Qabiyyee: fiilmii, oomishaa fi kkf .
 Dizaayinii Uumamaa: dhiheessicha dizaayinii gochuu keessatti kalaqni barbaachisaa dha .
 Teeknooloojiiwwan Dandeessisuu: Meeshaalee neetworkii fi sooftiweerii dizaayinoonni kalaqaa
akka dhiyaatan taasisan.
Afaan Mallattoo Barreeffama Olka’aa fi
Barreeffama Olka’aa (HTML) .
 Barreeffama olka’aa
• Akkaataa idileetti, Barreeffamni Haayiperbarruu barruu barreeffamoota
biroo waliin walqabsiisu of keessaa qabu agarsiisa. Jechi kun naannoo bara
1965tti Teed Nelsoniin kan kalaqamedha.
• Barreeffama olka’aa kanaaf yeroo baay’ee sarara kan hin taane dha
(akkuma armaan gaditti agarsiifame).
 Afaan Mallattoo Barreeffama Haayipertaaktii
(HTML) .
 Charles Goldfarb, Edward Mosher, fi Raymond Lorie IBM tiif Afaan Mallattoo
Waliigalaa (GML) kan hojjetan yoo ta'u, yaada bifawwan namaan dubbifamuu
danda'anii fi caasaa fi elementoota adda baasuu danda'an jalqabsiisuu qaba.
 Bara 1986tti, Istaandardii isa dhumaa dhufe Afaan Mallattoo Waliigalaa
(SGML) ISOn kan ba’e yoo ta’u , irra caalaa GML duraanii irratti kan hundaa’e
ture.
 HTML SGML fayyadamuun kan ibsamu yoo ta'u, afaan haaypermiidiyaa weeb
irratti maxxansuuf gargaarudha . ASCII format fayyadama kunis haardwaara
kompiitaraa adda addaa wajjin akka walsimu taasisa kunis odeeffannoo
addunyaa irratti waljijjiiruuf fudhatama akka qabaatu taasisa.
HTMLn ammaa HTML5 kan bara 2019 hojjetamedha.
 ... ...
Afaan Mallattoo Barreeffama Haayipertaaktii
(HTML) .
qaamolee galmee ibsuuf mallattoolee fayyadamuuf kan qophaa'edha . Taagiin
bifaan jiru
<token params> qabxii jalqabaa qaama galmee ibsuuf fi <token> dhuma elementii ibsuuf .
<HTML> jechuun ni danda'ama
<MAATAA>
....
</HEAD> jechuun ni danda'ama
<QAAMA>
....
</QAAMA>
</HTML> jechuun ni danda’ama
 Haayipermiidiyaa
 Hyper Media barreeffama irratti hundaa'uun hin danqamu .
 Isa
• E nhancement of haaypertext
• Sanadoota barreeffamaa tartiiba hin qabne argachuu
• Naannoo maltimidiyaa fayyadamuu fi
• itti aanu ilaaluu barbaadan filachuuf haala mijataa kennuu , fedhii isaanii ammaa irratti
hundaa'uun.

 Daandiin galmee irraa gara galmeetti geessuuf hordofamu fayyadamaa

irraa gara fayyadamaatti kan jijjiiramu yoo ta'u baay'ee daayinamikii dha.
• Miidiyaalee biroo, fkn, giraafiksii, fakkiiwwan, fi
• Keessattuu miidiyaa - sagalee fi viidiyoo walitti fufiinsa qabu .
Hiika haaypermiidiyaa
 Appilikeeshiniiwwan Maltimidiyaa (bakka itti
hojiirra oolu) .
 Sirna gulaaluu fi oomisha viidiyoo dijitaalaa
 Bittaa manaa
 Fiilmii wal-qunnamtii, fi TV
 Koorsii maltimidiyaa
 Viidiyoo konfiraansii
 Virtual reality(naannoo namtolchee qorachuu dandeessu uumuu , fkn fakkii 3-D, fi kkf ) .
 Barnoota olaanoof barnoota raabsame
 Tele-medicine
 Manneen kitaabaa dijitaalaa
 Weebsaayitii Addunyaa (WWW) .
 Hojiiwwan wabii sarara irratti hojjetaman fkn insaayikilooppiidiyaa, taphoota fi kkf.
 Gaazexaa/Magazine Elektirooniksii
 Taphoota
 Groupware (garee namootaa pirojektoota irratti akka tumsaniifi odeeffannoo akka qooddatan
dandeessisuu) .
 Dubbisa/Qorannoo Dabalataa

 Fakkeenyota maltimidiyaa interneetii interneetii irratti argachuuf

maddoota gaarii tokko tokko yaali Fakkeenyaaf :
1. Muuziyeemii Weebii , Paaris — http://metalab.unc.edu/wm/ .
2. Sagalee Sagalee — http://www.audionet.com/
3. Marsariitii BBC — http://www.bbc.co.uk
4. Indeeksii Odeeffannoo Maltimidiyaa —- http://viswiz.gmd.de/MultimediaInfo/
Maddoota
 na a - 1
ur a Boqon
Xum
G?